1/ PYÖRÄISET KAATAJAT PETO PIENINTÄ 14PIIRTOA MYÖTEN ROMANOVIN 18KONEET AVAIMENA AHKERAT 22TYÖNTEKIJÄT

Transkriptio

1 ponsse news TUOTTAVAN puunkorjuun kärjessä 1/ PYÖRÄISET KAATAJAT PETO PIENINTÄ 14PIIRTOA MYÖTEN ROMANOVIN 18KONEET AVAIMENA AHKERAT 22TYÖNTEKIJÄT

2 Rautaa, softaa ja serviisiä Tord Ödmark, MT Gallrarna savotan sankarit Jonas Filtvedt, GM Skogsdrift As PONSSE NEWS Sisällys Pääkirjoitus...3 Rautaa, softaa ja serviisiä Kahdeksanpyöräiset kaatajat...4 Koulutuksella paremmaksi...10 Ponssen oppeja Venäjälle...12 Ruotsin Ponsse rientää apuun...13 Peto pienintä piirtoa myöten...14 Huoltoterveiset Komista...16 Romanovin koneet...18 SAVOTAN SANKARIT Avaimena ahkerat työntekijät...22 Kuinka tytöstä tuli metsäkonekuski...26 Laatu ei katso ikää...29 Metsämaailma Puulla parempiin päiviin...30 Einari Vidgrénin säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille...32 Sukunsa innostama puunkaataja...34 Metsään ei meinaa ehtiä...35 Pellolta metsätöihin...36 Kun luottamus toimii...37 Metsä kutsui miestä...38 Käytetyllä koneella alkuun...39 Ammatti verissä...40 Markkinakatsaus: Liettua...41 Savottauutiset Uutta vauhtia Ponssen sponsoroitaviin...42 Uusi ilme Ponsse internet-sivuille...42 Ponssen Comfort sai kunniamaininnan Fennia Prize -kilpailussa...43 Vuoden 2011 kotimaan asiakaspalvelija ja huoltopalvelukeskus...43 Product specialist Dan Fuhrer vahvistaa Ponssen palveluita Länsi-Kanadassa..43 Tapahtumia Paluu Ponsse AB:n johtoon...46 Etelä-Amerikan tuntija uskoo Ponssen tuotteisiin ja palvelukulttuuriin...47 Tervehdys Vieremältä, Elämme Euroopassa keskellä suurta myllerrystä. Ponssella muutokset alkoivat näkyä tilauskannassa syksyllä 2011, jolloin ennätyskova kysyntä alkoi taittua. Olemme tottuneet alalle tyypilliseen jatkuvaan muutokseen sekä markkinoilla että omassa toiminnassamme. Etenemme investoinneissa suunnitelmien mukaisesti. Viimevuotisten tehdasinvestointien ansiosta painotamme tänä vuonna investointeja huoltopalveluihin. Asiakaspalveluumme vaikuttavista investoinneista suurimmat ovat Iisalmen logistiikkakeskus ja Jyväskylän huoltopalvelukeskus. Muita isoja hankkeita toteutamme Pitkärannassa Venäjällä, missä rakennetaan huoltopalvelukeskusta. Ponssen tehdas on toiminut suunnitellulla tahdilla koko alkuvuoden. Keväällä tuotantoa haastoi runsas uusien tuotteiden sarjavalmistuksen aloittaminen. Tuotekehityksessä puolestaan oli kiirettä uusien tuotteiden protomallien ja nollasarjojen kanssa. Myös 3B-moottoreiden tuotantoon saatto on pitänyt ponsselaiset kiireisenä. Nyt kaikki 6-sylinteriset konemallit ovat uusien päästövaatimusten mukaisia ja koneet normaalissa sarjavalmistuksessa. Moottorien ohella suurimpia uudistuksia ovat PONSSE Comfort -käyttöliittymä ja OPTI6, jossa PC-tietokone on integroitu näyttöyksikön sisälle. Pieniä, mutta tärkeitä muutoksia on tehty erityisesti koneiden huollettavuuden parantamiseksi helpottamaan käytännön arkea savotalla. Pehmeiden maiden ympäristöystävällinen ja tuottava puunkorjuu on ollut monella markkinalla ajankohtainen kysymys. 8-pyöräiset harvesterit alhaisine pintapaineineen ovat vastanneet tarpeeseen. Metkossa esittelemme uuden 10-pyöräisen kuormatraktorin PONSSE Buffalo 10w:n, jossa lisäpyöräparin hydraulinen nostotoiminto mahdollistaa heikosti kantavien maiden puunkorjuun normaalikalustolla. Kiireisen messusyksyn suurin tapahtumana on FinnMETKO-messut, jossa olemme vahvasti mukana. Metko on ollut meille aina mukava tapahtuma tavata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä esitellä kattavasti tuotevalikoimamme. Keskitymme vankasti tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon sekä valmistukseen ja olemme avoimin mielin kehittämässä asiakkaidemme kanssa entistä parempia metsäkoneita. Usko on kova: haastavasta tilanteesta huolimatta katsomme luottavasti tulevaisuuteen ja jatkamme ponsselaisella meiningillä eteenpäin. Toivotan kaikille hyvää syksyä ja rapsakkaa pakkastalvea! Metsämaailma Marko Kohvakka Kansikuvassa: Trond Myrslo, Myrslo Skogavvirkning AS Ponsse News 1/2012 Ponssen asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Julkaisija: Ponsse Oyj, Ponssentie 22, Vieremä Tilaukset ja palaute: puh , ponssenews@ponsse.com Lehti on tilaajille maksuton. Toimitus: Ponsse Oyj Taitto: Työmaa, Kirjapaino: Erweko Oy Osoitelähde: Ponsse News asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri Juho Nummela Toimitusjohtaja Savottauutiset Esapekka Lappi Olemme uudistaneet asiakaslehtemme tilaajarekisterin. Mikäli ette ole vahvistaneet tilaustanne edellisen numeron mukana lähetyllä palautekortilla, pyydämme uusimaan tilauksenne ponssenews@ponsse.com tai puh Ponsse News

3 8-pyöräiset kaatajat Parhaimmillaan rinteillä ja pehmeässä maastossa KAHDEKSAN- PYÖRÄISET KAATAJAT 8-pyöräisten harvestereiden suosio on vauhdittanut Ponssen menoa. Vieremän tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 % on 8-pyöräisiä metsäkoneita. Suosio on kasvanut nopeasti Ponsse toi uudelleen 8w-harvesterit markkinoille kesällä 2009 Ruotsin Elmia Wood -messuilla. Nyt 8-pyöräisiä harvestereita on saatavilla kaikissa kokoluokissa. Tarve lähti asiakkaiden käyttötarpeista. 6-pyöräiset menevät edelleenkin hyvin kaupaksi, mutta 8-pyöräisillä saatiin enemmän vaihtoehtoja asiakkaillemme. Puunkorjuu kelirikon aikana ja pehmeiltä mailta on ollut hankalaa tai jopa mahdotonta, ja jyrkimmät rinteet ovat olleet harvestereiden saavuttamattomissa. Myös ympäristönäkökohdat ovat entistä painavammassa roolissa yrittäjän konevalinnoissa, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoo. Vidgrénin mukaan 8-pyöräisten suosiota on vauhdittanut myös muutokset puunkorjuun toimintaympäristössä. Teollinen puunkorjuu on siirtynyt yhä haastavampiin maastoihin pehmeille maille ja jyrkkiin rinteisiin. Useilla markkinoilla istutusmetsät sijaitsevat rinteissä ja tasamaa käytetään viljelyyn. 8-pyöräisyyden ansiosta koneiden vakaus ja ajettavuus ovat oleellisesti parantuneet ja pintapaineet ovat ylivoimaisen alhaiset. Kahdeksalla pyörällä pystytään menemään huomattavasti vaikeampiin ja pehmeämpiin maastoihin. Käyttökohteiden laajennuttua puunkorjuu on tehokkaampaa myös erikoiskohteissa. Yrityksen kannattavuuden ratkaisee usein koneiden laajakäyttöisyys, kun kallis erikoiskalusto hankkii hintansa takaisin varsin hitaasti. 8-pyöräisinä koneet pääsevät leimikoille pidempään myös kelirikon aikana rautaa, softaa ja serviisiä ja kalliita seisokkeja on saatu lyhennettyä. Seisokkiaikojen lyhentyminen tarkoittaa yrityksen kannattavuuden parantumisen lisäksi kuljettajien työllistymistä paremmin ympäri vuoden, Jarmo Vidgrén sanoo. Vakaa kone on tärkeä myös rinnetyömaiden ulkopuolella. Kun nykyiset metsäkoneet ovat huippuunsa viritetyn tuottavia, lisätehoja ei haeta enää tehokkaammista koneista vaan virkeänä työskentelevästä ammattitaitoisesta koneenkuljettajasta. Vakaa työympäristö ja koneen helppokäyttöisyys auttavat kuljettajaa jaksamaan pidempinäkin päivinä läpi työuran. PONSSE Fox Teho Harvesteripää Nosturi Nettopaino Tyypillinen paino Vetovoima 145 kw H5, H6 C kg kg 155 kn PONSSE Ergo 8w Teho Harvesteripää Nosturi Nettopaino Tyypillinen paino Vetovoima 205 kw H7 C4, C kg kg 180 kn PONSSE Bear 8w Teho 240 kw Harvesteripää H8 Nosturi C6, C55 Nettopaino kg Tyypillinen paino kg Vetovoima (normaalit telit) 230 kn Miller Timber Services, Oregon, USA 8-pyöräinen harvennusharvesteri PONSSE Fox hoitaa harvennukset tarkasti, maastoa säästäen. C22-nosturi sijaitsee muista PONSSE malleista poiketen lähellä ohjaamoa, mikä takaa hyvän näkyvyyden ja optimaalisen painojakauman. H5-harvesteripäällä varustettuna nosturin ulottuma on 11 m. Foxin pintapaine jää jopa ihmisen jalanjälkeä alhaisemmaksi (240 g/cm2), joten se soveltuu pehmeiden maiden puunkorjuuseen erinomaisesti. PONSSE Ergo on vakiinnuttanut asemansa ergonomisena ja tehokkaana harvesterina. Kaksipiirihydrauliikalla varustettu PONSSE Ergo 8w tarjoaa tehokkuutta rinnetyömaille ja muutoin vaativiin kohteisiin. Lisätyllä vetovoimalla ja tasapainotetuilla teleillä Ergon kulku on erinomainen rinteitä kiivetessä ja alamäkeen jarrutellessa. Alhaisten pintapaineiden ansiosta Ergo kantaa myös pehmeillä mailla, kun maanpinnan rikkoutuminen ja raiteen muodostus jäävät minimiin. Malliston tehokkain harvesteri PONSSE Bear on osoittautunut käyttäjien käsissä vakaaksi, vetovoimaiseksi ja suorituskykyiseksi koneeksi. Bearille on myös esitelty uusi ulottuva ja voimakas PONSSE C6 -liukupuominosturi, joka sopii geometrialtaan erityisen hyvin rinteisiin ja suuripuustoisille uudistushakkuille. Väkivahvan nosturin kääntö on toteutettu kahdella moottorilla, mikä takaa mahtavan 67 knm:n kääntömomentin nostovoiman ollessa 310 knm. 4 Ponsse News Ponsse News

4 8-pyöräiset kaatajat Selkäongelmat ovat kadonneet vakaamman työympäristön ansiosta. PONSSE Bear 8w/C6/H8 Yrittäjä: Andreas Nilzon Yritys: Kånsab Sijainti: Nora, Ruotsi Hakkuut: Sekametsää Bergslagenin alueella Keski-Ruotsissa, keskimääräinen runkotilavuus noin 0,45 m 3. Kuusikot ovat alueella usein kosteita ja männiköt kivisiä. Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet merkitsevät sinulle eniten työssäsi? Bear on noin 15 % tuottavampi kone kuin Ergo (meillä on käytössämme myös PONSSE Ergo 6w/C4/H7). Koneen tasapaino on suorastaan ilmiömäinen. Nosturia voi käyttää täydellä ulottumalla kaikilla työmailla. Suurin syy tuottavuuden nousuun on se, että 8-pyöräisen hytissä on tasaista 6-pyöräiseen verrattuna. Kuljettaja ei näin ollen väsy niin nopeasti. 8-pyöräisen koneen maavara (690 mm) on paljon parempi 6-pyöräiseen verrattuna, mikä helpottaa työskentelyä kivisessä maastossa. Mitä tulee pintapaineisiin, Ponssen koneiden kanssa ei ole ollut ikinä ongelmia. Ponssen koneisiin on ollut myös helppo tottua muiden konemerkkien jälkeen. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Olen ollut 8-pyöräisen harvesterin valintaan enemmän kuin tyytyväinen, sillä minulla on ollut aikaisemmin ongelmia selän kanssa. Selkäongelmat ovat kadonneet vakaamman työympäristön ansiosta. PONSSE Ergo 8w/C4/H7, 2 kpl (v. 2012) Logging supervisor Dmitri Krasnikevitš Yritys: ZAO Intersolar Sijainti: Pietari, Venäjä Yrityksen harvesterit: PONSSE Ergo 6w/ HN 125/H73e, PONSSE Ergo 6w/C4/H7. Hakkuut: Pyöreää puutavaraa, suunnitelmissa korjuumäärien ja korjattavien tavaralajien lisäys Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Toimimme Kaakkois-Leningradin alueen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Alueella on vetistä maastoa ja heikosti kantavaa savimaata, paljon soita ja vesialueita yhdistettynä kosteaan, merelliseen ilmastoon. Maaston heikon kantavuuden vuoksi valitsimme kahdeksanpyöräisen Ergon. Koneen pintapaineet ovat erittäin alhaiset, mikä on näissä olosuhteissa oleellisen tärkeää. Kone ei säikähdä mutaa ja kosteikkoja. Kone on myös 6-pyöräistä vakaampi. Haluan vielä mainita erikseen uudet PONSSE Comfort -hallintakahvat kahvojen ergonomia on parantunut huomattavasti. Nosturi on toiminut moitteettomasti, mutta haluamme tulevaisuudessa kokeilla C44- liikeratanosturia. Harvesteripää on voimakas, nopea ja erittäin mittatarkka. Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet merkitsevät sinulle eniten työssäsi? Optissa on uusia hyödyllisiä ominaisuuksia, joista omassa työssäni puunkorjuun esimiehenä ovat tärkeitä mahdollisuus seurata koneen tuottavuutta kuljettajittain, päivittäin, leimikoittain. Voin seurata jatkuvasti harvesterin suorituskykyä, polttoaineen kulutusta ja seisokkeja. Tiedän, että nämä harvesterit selviytyvät annetuista urakoista ja tuovat yrityksellemme voittoa. Tähän saakka olemme käyttäneet harvesterina kuusipyöräistä Ergoja. Kun meille tuli uudet kahdeksanpyöräiset Ergot, kuljettajamme koulutettiin Pietarissa OOO Ponssella. Näin ollen kuljettajilla ei ollut mitään vaikeuksia siirtyä uusiin koneisiin. Ainoastaan uusien kahvojen käyttö oli opeteltava. rautaa, softaa ja serviisiä PONSSE Ergo 8w/C4/H7 (vm. 2011) Yrittäjä: Jon Eilert Bøgset Yritys: Namdalseid Skogsdrift AS Sijainti: Namdalseid, Norja Hakkuut: Työskentelemme usein hankalassa maastossa, jossa maaperä on jyrkkää, kumpuilevaa ja vetistä. Metsätyypit ja hakkuutyön luonne vaihtelevat paljon. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Koneen parhaita ominaisuuksia ovat sen vakaus ja ketteryys. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kone vastaa täysin odotuksiani. Koneessa ei ole esiintynyt juurikaan ongelmia eikä häiriöitä. Se on toiminut hyvin ja seisonta-aika on jäänyt vähäiseksi. Siirtyminen Timberjack harvesterista onnistui erittäin hyvin. Koneenvaihto on sujunut kuljettajiltani erinomaisesti. PONSSE Bear 8w, C6, H8 (vm. 2011) Yrittäjä: Trond Myrslo Yritys: Myrslo Skogavvirkning AS Sijainti: Steinkjer, Norja Hakkuut: Erittäin paljon hankalaa maastoa ja paljon lunta. Jyrkkää, kivistä ja vetistä. Paikoittain järeää vanhaa metsää. Harvesteripäät joutuvat kovalle koetukselle. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Koneen parhaita ominaisuuksia ovat tehokas harvesteripää, joka käsittelee kaiken sekä koneen erinomainen vakaus, huikea ketteryys ja erittäin voimakas nosturi. Vaikka kone onkin iso ja melko painava, se liikkuu maastossa erittäin hyvin. Moitteeton suorituskyky. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kone ylittää odotukseni. Ostin ensimmäisen Ponsseni, Buffalon, tammikuussa PONSSE Ergo 8w/C4/H7 Toimitusjohtaja ja omistaja: Sergey Gainanov Yritys: Techno-Trade-98, perustettu vuonna 2000 Sijainti: Krasnojarsk, Siperia, Venäjä Hakkuut: Tukkipuuta uudistushakkuuleimikolla sekä pienehkö harvennussavotta. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Korjasimme aluksi puuta moottorisahalla ja juontotraktorilla, ensimmäisen PONSSE koneketjun hankimme Yrityksellämme ei ollut käytössä vastaavaa puunkorjuutekniikkaa aiemmin. Pääsimme Ergolla heti ensimmäisestä päivästä lähtien hyviin tuloksiin, koneen suorituskyky ja taloudellisuus ovat olleet erinomaisia. Itse en aja harvesteria, mutta luotan koneenkuljettajiemme positiiviseen palautteeseen. Nosturin ulottuvuus sekä koneen käytettävyys, luotettavuus ja ergonomia ovat olleet kuljettajiemmekin mukaan erinomaiset. Kiitos kuuluu toki myös ammattitaitoisille kuljettajille, joilla oli itsestäni poiketen aiempaa kokemusta kilpailevista konemerkeistä. Lyhyen käyttökokemuksen jälkeen kuljettajat olivat valmiita kiittämään koneen tekniikkaa kilpailijoitaan paremmaksi. Iso merkitys oli myös onnistuneilla käyttökoulutuksilla. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kyllä, suunnittelemme toimintamme laajentamista ja myös seuraava harvesterimme tulee olemaan PONSSE Ergo 8w. 6 Ponsse News Ponsse News

5 PONSSE Ergo 8w 8-pyöräiset kaatajat Yrittäjä: Pete Gallick Sijainti: Wisconsin, USA Hakkuut: Uudistushakkuita lehtipuumetsässä Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Parasta uudessa 8w Ergossa on sen työmukavuus. Kone on työskenneltäessä vakaa ja ajomukavuudeltaan erinomainen. Kone on uskomattoman tehokas H7- harvesteripäällä varustettuna. Pidän myös uudesta hydraulisesta runkolukosta, joka on jämäkkä ja toimii ajettaessa iskunvaimentimena kulkua pehmentäen. PONSSE Fox/C22/H6 Yrittäjä: Tord Ödmark Yritys: MT Gallrarna, perustettu 2002 Sijainti: Skorped (Västernorrland), Ruotsi Konekalusto: PONSSE Fox ja 2 kpl PONSSE Buffalo kuormatraktoreita Hakkuut: 60 % uudistushakkuita, 40 % harvennusta Henkilökunta: Kaksi omistajaa, kolme työntekijää (kaksi metsäkoneenkuljettajaa ja lavettikuski) Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Fox on toiminut hyvin, siinä on ollut erittäin vähän vikoja. Fox on erittäin kuljettajaystävällinen se on kuin limusiini verrattuna Beaveriin ja Timberjackiin, joilla ajoin aikaisemmin. Ponsse on helpompi ajaa kuin Timberjack, sen käsittelyyn on helppo tottua. rautaa, softaa ja serviisiä Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet merkitsevät sinulle eniten työssäsi? Kaikki! Kone on erittäin vakaa ja tuottava, ennennäkemättömän kuljettajaystävällinen ja ergonominen. Myös alhaiset pintapaineet ja ulottuvuus merkitsevät. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Ehdottomasti, olen suunnattoman tyytyväinen. PONSSE Ergo 8w/C4/H7 (2011) Yrittäjä: Per Inge Løberg Yritys: Gauldal Skog AS Sijainti: Støren, Norja Hakkuut: Työskentelemme kaikenlaisessa maastossa, erittäin jyrkässä, kivisessä ja järeässä metsässä. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Ergo 8w:n parhaita ominaisuuksia ovat vakaus, ketteryys ja käyttövarmuus. Nosturi on erittäin voimakas ja koneen käyttömukavuus on hyvä. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kone on ehdottomasti vastannut odotuksiani. Aiemmin omistamamme BuffaloDualin perusteella tiedämme, että Ponssen koneet ovat kestäviä ja osien hinnat ovat kohdallaan. Siirtyminen Valmet 941 -harvesterista oli erittäin helppoa. Ponssen käytön oppii helposti. PONSSE Bear 8w/C6/H8 (2011) Yrittäjät: Gunnar ja Harald Evju Yritys: Lågen Skogsdrift AS Sijainti: Steinsholt, Norja Hakkuut: Työskentelemme kaikenlaisessa maastossa, niin tasamaalla kuin jyrkissä rinteissäkin. Ajoittain maasto on erittäin vetistä. Puusto vaihtelee paljon metsä voi olla hoitamatonta tai erittäin järeää. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Koneen parhaita ominaisuuksia on erittäin näppärä nosturi sekä koneen työskentelyvakaus. Elantomme ratkaisee loppujen lopuksi aina koneen suorituskyky, ja kone on suorituskykynsä puolesta erinomainen. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kone on vastannut täysin odotuksiamme. Meillä oli aikaisemmin Bear 6w. 8w on vieläkin ketterämpi ja vakaampi. C6- nosturin työskentelyalue on erittäin laaja, josta on etua erityisesti jyrkässä ja vaikeassa maastossa. PONSSE Ergo 8w/C4/H7 Yrittäjä: Peter Berntsen Yritys: Vesthimmerlands Maskinskovning Aps, perustettu 1998 Sijainti: Aars (Jylland), Tanska Hakkuut: 1/3 harvennusta, 2/3 uudistushakkuuta, vuosittainen hakkuumäärä m3. 8w-harvesterit ovat näihin olosuhteisiin parhaita koneita, joita olemme ajaneet. Koneen parhaita ominaisuuksia on erittäin näppärä nosturi sekä koneen työskentelyvakaus Kuva: Anlegg&Transport Vaihdoin korjuukalustomme Ponssen koneisiin vuonna Syynä merkin vaihdokseen oli Ergon 8-pyöräisyys, vahva C4-liukupuominosturi ja koneen kaksipiirihydrauliikka, jossa nosturilla ja harvesteripäällä on erilliset pumput. Kuormatraktorin vaihdon ratkaisi vahva nosturi, käytössä on PONSSE Buffalo K100M+-nosturilla. Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet merkitsevät sinulle eniten työssäsi? Ponssen koneet ovat olleet luotettavia, vakaita ja vahvoja. Ja luonnollisesti yrittäjä osaa arvostaa koneen tehokkuutta. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Kokemukset ovat olleet hyviä! PONSSE Ergo 8w/C4/ H7 ja PONSSE Bear 8w/C6/H8 Yrittäjä: Brenton Gibson Yritys: Miller Timber Services Sijainti: Philomath, Oregon, USA Hakkuut: Pääasiassa 1. ja 2. harvennuksia Oregonissa. Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi? Maasto on Oregonissa paikoitellen erittäin haastavaa ja 8w-harvesterit ovat näihin olosuhteisiin parhaita koneita, joita olemme ajaneet. Koneiden parantunut vakaus 6w-harvestereihin verrattuna on merkittävää, mikä tulee esille erityisesti korjattaessa puuta koneen sivuilta jyrkissä rinteissä. Olemme päässeet 8-pyöräisillä maastoihin, joihin 6-pyöräisillä ei ollut asiaa. Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet merkitsevät sinulle eniten työssäsi? Meidän kannaltamme Ponssen nostureilla on ollut suuri merkitys, sillä niiden ulottuma on ollut kilpailijoihin verrattuna omaa luokkaansa. Nosturit toimivat hyvin PONSSE harvesteripäiden kanssa. Kun tähän pakettiin lisätään myös 8-pyöräisen alustan vakaus ja koneen suorituskyky, kokonaisuus on erinomainen. Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi? Siirryimme Ponssen koneisiin kilpailevista konemerkeistä vuonna 2004 ostaessamme 6-pyöräisen PONSSE Ergo -harvesterin. Ponsse on ollut kilpailijoitaan ulottuvampi ja ergonomisempi. Ponsse on ollut tuottavampi ja se on ollut erittäin luotettava kone. 8 Ponsse News Ponsse News

6 rautaa, softaa ja serviisiä rautaa, softaa ja serviisiä KOULUTUKSELLA paremmaksi Nykyaikaisen simulaattorin puikoissa kohtaavat haasteet ja hauskuus. Ponssen kotimaan koulutustiimiin kuuluu käyttökouluttajien ja huoltoneuvojien lisäksi koulutuspäällikkö Esko Havimäki ja kouluttajat Heikki Kyllönen ja Hannu Vauhkonen. Kouluttamalla enemmän irti koneista Ponsse vie tekniikka- ja käyttökoulutusten lisäksi kuljettajakoulutusosaamista ulkomaille. Metsäkoneenkuljettajien koulutuksen taso vaihtelee eri maissa. Joskus sitä ei ole tarjolla ollenkaan. Nykyaikaisen puunkorjuutekniikan kouluttaminen on usein konevalmistajan vastuulla. Korkeatasoisten koulutuspalveluiden tuottaminen ei ole Ponsselle vain kuluerä, sillä ammattitaitoiset kuljettajat ovat puuteollisuudelle elinehto. Kuljettajat, jotka osaavat hyödyntää koneen tehokkuuden täysimääräisesti ja hallitsevat ympäristöystävällisen ja tuottavan puunkorjuun ovat myös konevalmistajan etu. Teknologian uudistuessa koulutus on tarpeen kaikille, myös kokeneille metsäkoneenkuljettajille. Suomessa metsäkoneenkuljettajakoulutusta tarjoaa kahdeksan oppilaitosta. Nuorisoasteen koulutusohjelma kestää kolme vuotta ja aikuiskoulutuksen kesto on keskimäärin 13 kk. Suomessa metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa käytetään aktiivisesti metsäkonesimulaattoreita opetuksen alkuvaiheissa. Simulaattorit ovat olleet osa Ponssen tuotetarjontaa vuodesta Simulaattoreiden kehittäminen ja tarjonta tukee hyvin pyrkimyksiä kasvattaa ammattitaitoisten koneenkuljettajien määrää eri markkinoilla. Ilman ammattinsa hallitsevia kuljettajia puunkorjuu ei ole tuottavaa ja väärä koneenkäyttö vaikuttaa korjuujälkeen ja metsän tuottoon. Pelimäiset harjoitusohjelmat Simulaattoreihin Ponssen uudet simulaattoreiden harjoitusohjelmat mahdollistavat tehokkaan kuljettajakoulutuksen myös pidemmälle opiskelleiden kuljettajaoppilaiden kanssa. Ponssen metsäkonesimulaattorit sisältävät nyt vakio-ominaisuutena valmiita harjoitusohjelmia opettajien ja oppilaiden käyttöön. Simulaattoriharjoituksissa kuljettajaoppilaan ei tarvitse keskittyä kuin muutamaan asiaan kerrallaan. Osaamistason kartuttua voidaan siirtyä uusiin oppimis- kohteisiin. Esim. ensimmäisissä harjoituksissa keskitytään kuormaajan käyttöön siten, että oppilas tavoittelee kuormaajalla simulaattorin luomia tavoitepisteitä. Tavoitepisteiden etäisyyttä ja sijaintia vaikeutetaan pikkuhiljaa ja siirrytään kuormaus- ja purkuharjoituksiin. Vaativammissa harjoituksissa oppilas harjoittelee työnsuunnittelua. Simulaattoriharjoitusten kiinnostavuutta on lisätty tekemällä harjoitteista pelimäisempiä. Harjoitusohjelmassa on mukana suoritusta mittaavia pisteytyksiä. Pisteytysten avulla kiinnitetään huomioita kussakin harjoituksessa oleviin keskeisiin asioihin. Näin simulaattorin avulla voidaan jo heti opetuksen alkuvaiheessa kouluttaa tehokkaat ja tuottavat metsäkoneen käyttötavat. Osaamistason mukaan voidaan seurata harjoitukseen kulunutta aikaa tai samanaikaisesti sekä aikaa että kahmarin kulkemaa matkaa. Oppilas saa jokaisesta suorituksesta selkeän raportin ja voi myöhemmin palata samaan harjoitukseen testaamaan taitojen karttumista. Harjoitusten ja suoritusten hallintaan Ponssen simulaattorisuunnittelun yhteistyökumppani Creanex on rakentanut SimTrainer -sovelluksen. SimTrainer-koulutustenhallinta keskustelee metsäkonesimulaattoreiden kanssa siten, että kouluttaja voi myös itse rakentaa haluamansa kurssin. Kun oppilas kirjautuu järjestelmään, SimTrainer opastaa tekemään halutut harjoitukset ja tallentaa suoritukset kouluttajan haluamaan paikkaan. Ponsse edistää metsäkoneenkuljettajien koulutusta uudistamalla koulutustuotteitaan ja palveluitaan. Uudet koulutuspalvelut tukevat ammattikuljettajien lisäkoulutusta ja simulaattoreiden uudet harjoitusohjelmat tehostavat kuljettajaopiskelijoiden koulutusta. Ponssen kotimaan koulutustarjonta Ponssella laajennettiin asiakkaiden koulutustarjontaa perinteisistä koneenkäyttö- ja huoltokoulutuksista täydennyskoulutuspalveluihin reilu kolme vuotta sitten. Ponssen tarjoamissa uusia koulutuspalveluissa keskitytään uusien tekniikoiden hallinnan tehostamiseen, puutavaramittauksen tarkkuuden lisäämiseen, taloudelliseen metsäkoneen käyttöön ja työnsuunnitteluun. Kolmen vuoden aikana koulutuksiin on osallistunut jo yli 1000 metsäkoneyrittäjää ja -kuljettajaa sekä metsäyhtiöiden, sahojen ja metsäkonekoulujen henkilökuntaa. Koulutuskokeilusta saadun palautteen myötä metsäkoneiden tekniikkaan ja käyttöön keskittyvät täydennyskoulutukset vakiintuvat nyt osaksi Ponssen jatkuvaa koulutustarjontaa. Koulutuspäällikkö Esko Havimäen mukaan Ponsse on lisännyt koulutustarjontaa asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Ammattikuljettajien tiiviin täydennyskoulutuksen tarve on ollut ilmeinen. Kuljettajat haluavat pysyä tekniikan kehittymisen mukana ja he hakevat keinoja tehdä työstä entistä taloudellisempaa ja tuottavampaa. Täsmäkoulutukset voidaan räätälöidä kuljettajien tarpeiden mukaisesti. Kuljettajilla ja yrittäjillä ei ole aikaa pitkiin koulutusjaksoihin vaan he vaativat tiivistä koulutuspakettia, josta on heille välitöntä käytännön hyötyä. Usein kuljettajat ovat tottuneet tekemään asioita omalla tavallaan ja työtä voidaan helpottaa jo pienilläkin toimintatapojen tai koneen säätömuutoksilla. Kun olemme koko ajan asiakkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä, opimme myös koulutuspuolella. Saamme toisiltamme hyviä käytännön vinkkejä, kuinka asioita voi tehdä helpommin ja tehostaa toimintaa. Tähän pätee hyvin suomussalmelaisen yrittäjän viisas toteamus, ettei tieto jakamalla keneltäkään vähene. Myös koulutus on aina vuorovaikutusta, josta myös me itse opimme, Havimäki kertoo. Vahvasti mukana tutkimuksessa Koneiden kehittämisen lisäksi yhteistyö alan tutkimuslaitosten kanssa puunkorjuun menetelmätutkimuksessa on tärkeää. Menetelmätutkimuksen kohteita ovat viime vuosina olleet erityisesti pehmeiden maiden puunkorjuuratkaisut ja energiapuun joukkokäsittelyn kehittäminen, joissa Ponsse on tehnyt yhteistyötä mm. Metsähallituksen kanssa. Työntutkimuksessa simulaattori toimii erinomaisena välineenä. Yhteistyötä on tehty Metsäntutkimuslaitos Metlan kanssa, joka on tutkinut mm. erilaisia tapoja tuoda puutavaralajit tienvarteen. Simulaattorissa voidaan toistaa sama tilanne aina uudestaan ja eri tapojen vertailu on oikeita metsäolosuhteita helpompaa. 10 Ponsse News Ponsse News

7 rautaa, softaa ja serviisiä rautaa, softaa ja serviisiä Ponssen oppeja Venäjälle Ensimmäisiä tavaralajimenetelmän koneita tuli Venäjän puunkorjuumarkkinoille jo 80-luvulla. Alan koulutus ei kuitenkaan juuri hyödynnä nykyaikaista puunkorjuuteknologiaa, vaikka puuta korjataan kasvavassa määrin tavaralajimenetelmän koneilla. Ponsse on vuodesta 2007 alkaen ollut aktiivisesti mukana järjestämässä paikallista metsäkoneenkuljettaja- ja asentajakoulutusta. OOO Ponssen koulutuspalveluista vastaavan Arbo Louken mielestä myös konevalmistajalla on oltava vastuuta metsäalan koulutuksesta. Konevalmistajalla on paras tietotaito koneen tekniikasta ja tehokkaimmatkaan metsäkoneet eivät ole tuottavia ilman osaavia koneenkuljettajia. Oman henkilökuntamme korkea osaamisen taso ratkaisee konekaupassa paljon. Ammattitaitoiset asentajat ja kouluttajat ovat edellytys pitkille asiakassuhteille. Metsäalalle hakeutuvien opiskelijoiden määrät ovat olleet Venäjällä voimakkaassa laskussa ja nuoria on vaikea saada kiinnostumaan metsäalan töistä. Nykyaikaiset koneet tarjoavat kuitenkin hyvän ja kiinnostavan työympäristön ja alan palkkaus on kilpailukykyinen, Louke toteaa. Ponssen Venäjän tytäryhtiö perustettiin vuonna Koulutusten kehittäminen lähti aluksi paikallisen henkilökunnan ja asiakkaiden koulutuksesta palveluverkoston laajentuessa. Ensimmäinen oppilaitosyhteistyö käynnistettiin Moskovan metsäyliopiston kanssa PONSSE metsäkoneenkuljettajien ja -asentajien koulutustiloja on yhteensä 17 Arbo Louke (oik) ja ZAO Intersolarin Dmitri Krasnikevich (toinen vas) vierailulla Suomessa vaihtamassa kokemuksia Ergo 8w -harvesterista suomalaisten ammattimiesten kanssa. Tommolansalmen työnäytös elokuussa Kouluttaja Nikolai Chernutski kuvassa oikealla. eri puolilla Venäjää. Koulutustiloissa on mm. PONSSE simulaattorit, halkaistuja koulutuskomponentteja ja venäjäksi käännettyä koulutusmateriaalia koneiden käytöstä ja huollosta. Tänä päivänä yrittäjien on Venäjällä jopa helpompaa saada koneilleen rahoitus, jos heillä on ammattitaitoisia kuljettajia ajamaan koneita. Koulutuksen järjestäminen on siten usein avainasemassa konekauppoja silmällä pitäen. Olemme olleet aktiivisesti mukana kuljettajakoulutuksen kehittämisessä ja vieneet paikallisiin oppilaitoksiin koulutusosaamistamme. Suuressa maassa asiat tapahtuvat kuitenkin paikoitellen hitaasti ja tarvittaisiin tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta koulutusjärjestelmää saataisiin kokonaisuudessaan kehitettyä. Joillakin korjuualueilla, kuten Tomskissa, kuljettajapuute haittaa jo yrittäjien konehankintoja, Arbo Louke kertoo. Kouluttaja Nikolai Chernutski OOO Ponssella työskentelevä Nikolai Chernutski aloitti Ponssella vuonna 2007 kouluttaja-asentajana. Metsäkoneiden parissa hän on tehnyt töitä vuodesta Parasta tässä työssä on matkustelu. Venäjä on suuri maa ja matkapäiviä kertyy kuukaudessa 2-4 viikkoa. Nautin siitä, että saan ratkaista ongelmia ja auttaa asiakkaita, jälleenmyyjiä tai asentajia. Viihdyn työssäni erinomaisesti ja teen tätä työtä mielelläni, Chernutski kertoo. Chernutski kouluttaa koneen käyttöä ja huoltoa sekä asiakkaiden että jälleenmyyjäverkoston henkilökunnalle. Hyödynnämme koulutuksissa myös simulaattoria. Yleensä koulutuksen teoriaosuus käydään läpi simulaattorilla, jonka jälkeen siirrytään koulutukseen oikeassa työympäristössä. Perusteellinen koulutus on erittäin tärkeää, jotta kone pysyy kunnossa ja on tuottava. Mielestäni yrityksen menestyksestä jopa 80 % riippuu kuljettajan ammattitaidosta ja pätevästä työnjohdosta hakkuutyömailla, Chernutski arvioi. Itse opin uutta parhaiten, kun pääsen yksin metsään uuden koneen kanssa. Toki koulutuspäivät pari kolme kertaa vuodessa Ponssen tehtaalla ovat niin ikään erittäin tärkeitä uusien asioiden oppimisessa. Ruotsin Ponsse rientää apuun varaosaa, 29 palveluntuottajaa ja 66 mekaanikkoa, yksi ehdoton tavoite: asiakkaan kone pidetään käynnissä sijainnista riippumatta. Pyrimme auttamaan asiakasta niin nopeasti kuin se ylipäänsä on mahdollista, kertoo Ponsse AB:n uusi huoltopalvelupäällikkö Johan Bruun. Ponsse AB:llä on 29 sopimushuoltajan verkosto, joka kattaa Ruotsin pohjoisesta Haaparannasta etelän Nävlingeen. Ponssen pääkonttori sekä huolto- ja varaosapalvelut sijaitsevat Surahammarissa. Ponssen sopimushuoltajilla on yhteensä 66 huoltoasentajaa, minkä lisäksi Ruotsissa palvelee seitsemän Ponssen omaa huoltoasentajaa. Tämä porukka pitää Ponssen Ruotsin huoltopalvelut käynnissä. Ponsse on luonut itsenäisten palveluntuottajien verkoston saadakseen Ruotsiin maantieteellisesti kattavan huoltopalvelujärjestelmän. Meillä on sopimushuoltajille jatkuva koulutusohjelma, jossa perehdytään koneisiin, niiden tekniikkaan ja järjestelmiin. Näin sopimushuoltajamme voivat ylläpitää korkeaa laatutasoa. Yön yli -toimitustakuu Tavoitteena on, että kun jotakin odottamatonta tapahtuu, voimme auttaa asiakasta mahdollisimman nopeasti riippumatta siitä, tuleeko asiakas verstaalle vai meneekö huoltoasentaja koneen luo. Kone pitää saada takaisin töihin mahdollisimman pian. Verkoston sopimushuoltajat tekevät myös yhteistyötä. Jos jollakulla on liikaa työtä, hän saada apua muilta verkoston huoltokeskuksilta. Valtakunnan kattavan palveluverkoston lisäksi toiminnan painopiste on nopeissa ja tehokkaissa varaosatoimituksissa. Varaosapalvelullamme on päivittäin yön yli -toimitustakuu, jos pääsemme lähettämään osat ennen klo 16:ta. Toimitus on tällöin perillä aamulla. Tarkka kellonaika riippuu tietysti siitä, missä päin maata ollaan, Johan Bruun kertoo. Takuu koskee myös tilanteita, joissa osia tilataan Suomesta. Hyvät logistiikkajärjestelyt ovat varaosatoimitusten kannalta valtavan tärkeitä, sillä Ruotsi on pitkä maa, jossa etäisyydet ovat suuret. Surahammarissa Ponsse AB:lla on erilaista varaosanimikettä. Noin prosenttisesti varaosa voidaan lähettää suoraan varastolta asiakkaalle. Osat, joita meillä ei ole varastossa, ovat useimmiten sellaisia, joita tarvitaan vain jos koneessa on jokin suurempi vika. Silloin aika ei yleensä ole päällimmäisenä mielessä. Sopimushuoltaja pääsee Ponssen intranetiin ympäri vuorokauden tarkistamaan onko osia varastossa ja missä niitä on Surahammarissa, Åselessa vai Suomessa. Koulutus pitää verkoston käynnissä Taustalla tehdään jatkuvasti koulutustyötä sekä suoraan asiakkaiden että maan kaikkien sopimushuoltajien kanssa. Jatkuvaa peruskoulutusta järjestetään vuorotellen erikoistuneempien täydennyskurssien kanssa. Mukautamme aina koulutuksia tarpeita vastaaviksi. Ensimmäisen PONSSE koneensa ostanut asiakas saa tietysti perusteellisempaa perehdytystä kuin asiakas, joka uudistaa PONSSE konekantaansa. Jälkimmäinen on jo saanut peruskoulutuksen, joten sen sijaan koulutuksessa hiotaan jonkin alueen erityisosaamista, jolle kuljettajalla on erityistä tarvetta. Sama koskee sopimushuoltajia. Tarvittaessa sopimushuoltaja voi pyytää Ponssen huoltoteknikoilta neuvoja Noin prosenttisesti varaosa voidaan lähettää suoraan varastolta asiakkaalle. Osat, joita meillä ei ole varastossa, ovat useimmiten sellaisia, joita tarvitaan vain jos koneessa on jokin suurempi vika. puhelimitse. Jos ongelma vaatii, teknikko tulee auttamaan sopimushuoltajaa. Uusi teknologia tarjoaa kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia auttaa asiakkaita etäyhteyden välityksellä. Voimme esimerkiksi ottaa yhteyden koneessa olevaan tietokoneeseen, tehdä järjestelmässä reaaliaikaisen vikahaun ja tutkia, mikä voisi olla vialla. Tämä auttaa valtavasti ja nopeuttaa palveluprosessia, Bruun kertoo. Uusi huoltopalvelukeskus Åseleen Tämän vuoden uudistuksiin Ponssen Ruotsin huoltopalveluissa kuuluu mm. uusi sopimushuoltaja Gotlannissa, Maskin & Marinteknik AB, sekä Åselen huollon siirtyminen keväällä Norrstrands Maskin AB:lta Ponssen vastuulle. Muutoksesta vastaa Ponssen Åselen toiminnasta vastaava päällikkö Mats Ferm. Jatkamme huoltopalveluiden toimintaa ja tarjoamme samaa laadukasta palvelua. Konekannan kasvaessa myös me laajennamme toimintaamme. Tällöin tietysti palkkaamme lisää työntekijöitä ja otamme käyttöön lisää huoltoautoja, Ferm linjaa. Meitä on Åselen PONSSE huoltopalveluissa kuusi henkeä. Norrstrands Maskin AB on tehnyt tällä alueella monien muiden paikallisten yritysten kanssa hienoa yhteistyötä. Haluamme vaalia yhteistyötä jatkossakin. Avajaisjuhlat vietettiin toukokuussa perusparannus- ja korjaustöiden jälkeen. Johan Bruun 12 Ponsse News Ponsse News

8 rautaa, softaa ja serviisiä rautaa, softaa ja serviisiä FAKTA: FACONNAGE MG Mario Gauthierin perheyritys korjaa puuta vuodessa m³, ja hakkuuaika vuodessa on noin viikkoa. Koneet: Ergo 6w 2008, H6 2 vuorossa, tuntia Ergo 6w 2002, H60 kone ajossa vain päivisin yhdessä vuorossa, tuntia BuffaloDual vuorossa, tuntia ElephantKing 8w protomalli reilu 3000 tuntia, kahdessa vuorossa Jos on kone asiakkaan mielestä ainutlaatuinen, niin samaa voidaan sanoa myös Ponssen asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä. ElephantKing on muiden Ponssen konemallien tapaan alusta asti asiakkaiden kanssa kehitetty. Asiakkaiden aktiivisuus ja Ponssen suunnitteluprosessin joustavuus sekä molemminpuolinen vuorovaikutus tuotekehityksen aikana ovat synnyttäneet pedon, joka ei Pohjois- Quebecin ankaria oloja säikähdä. Gauthierien perheyrityksellä Faconnage MG:lla on ollut kaksi PONSSEkuormatraktoria ennen ElephantKingiä 8-pyöräinen Buffalo ja Pohjois-Amerikan ensimmäinen BuffaloKing. Kun toimitaan lähellä asiakkaita ja ajatustenvaihto on sujuvaa, niin tuotekehityksessä osataan tehdä oikeita asioita. Gauthierien aiempi kokemus uusista malleista on ollut kehitystyössä eduksi. Prototyypistä saadut käyttökokemukset ja palautteet on otettu meillä tarkoin vastaan, ja suurin osa parannusehdotuksista on myös jo nyt viety tuotantoon, kertoo tuotepäällikkö Jan Kauhanen. Ensimmäinen ElephantKing lähti tositoimiin Pohjois-Quebeciin tammikuussa Kanadan oloihin suunniteltua ElephantKingiä menee tänä päivänä Kanadan lisäksi mm. Ruotsiin pitkien välimatkojen työmailla arvostetaan koneen ainutlaatuista kapasiteettia, Kauhanen valottaa. Toimintavarmuutta äärioloihin Perheyritys Faconnage MG työllistää isä- Marion lisäksi pojan Charles Gauthierin ja puolison Helene Gauthierin sekä neljä ulkopuolista työntekijää. Gauthierit urakoivat valtion metsissä Resolute Forest Products -yhtiölle, ja toimittavat firman paperitehtaalle pääosin määrämittaan katkottua puuta. Olosuhteet työmailla ovat erittäin vaativat: jyrkät rinneolosuhteet, jopa pari metriä paksu lumipeite ja pakkanen, sekä erittäin kivikkoinen maastopohja, listaa Mario Gauthier olosuhteita, joihin ElephantKingin vääntöä vaaditaan. Lähes kahden vuoden käyttökokemukset protokoneesta ovat olleet yksinomaan positiivisia. ElephantKing on erittäin vahva kiipeämään rinteitä ja balanssitelit toimivat hyvin. Uuden K100M+ -nosturin kaksi jatketta tuovat lisää tuottavuutta ja sisäpuolinen letkutus on toiminut todella hyvin. Vahva nosturi on myös helppokäyttöinen, listaa Charles Gauthier. Tuottavuus syntyy tehokkuudesta Metsäteollisuuden tilanne Quebecissä on ollut erittäin haastava jo muutamia vuosia. Perinteisesti USA on ollut Kanadalle isoin markkina puu- ja sahatavaralle, joten sikäläisten asuntomarkkinoiden taantuma koskettaa suoraan Quebecin metsäteollisuutta ja urakoitsijoita. Metsäurakoitsijat ovat olleet ahtaalla jo pit- kään, ja monia urakoitsijoita on ajautunut konkurssiin. Metsäurakoinnin kustannustehokkuus on noussut erittäin tärkeään rooliin. Tuottavuus, polttoainetaloudellisuus ja koneiden toimintavarmuus on tärkeitä asioita ja näihin myös tuotekehityksessä panostetaan, Jan Kauhanen linjaa. Vaikka ElephantKingin teho- ja voimaominaisuudet ovatkin markkinoiden parhaat, tuottavuus ei silti synny vain isosta raudasta. Kyllä kuljettajan työmukavuus, ergonomia ja esimerkiksi tieto- ja ohjausjärjestelmien tehokkuus ovat asioita, jotka tänä päivänä tekevät eroja koneiden välille. Työmaat, sääolot ja maasto eivät muutu, mutta kaikki se, millä kuljettajan jaksamista ja työtehoa edistetään lisäävät suoraan tuottavuutta. Myös pedon polttoainepihiys saa kiitosta käyttäjiltä. ElephantKingin polttoainetaloudellisuuteen olemme olleet erittäin tyytyväisiä, kiittelee Charles Gauthier. Koneen luotettavuutta ja varmatoimisuutta unohtamatta! Kiitokset ansaitsee myös paikallinen jälleenmyyjä Hydromec Inc, joka on tukenut yritystoimintaamme todella vahvasti, sanovat Charles ja Mario Gauthier yhdestä suusta. Vas. Jean Trottier ( Hydromec Inc), Charles Gauthier (Faconnage MG) ja Mario Gauthier (Faconnage MG) PONSSE ElephantKing on haastaviin olosuhteisiin räätälöity PETO PIENINTÄ PIIRTOA MYÖTEN ElephantKing on ehdottomasti paras kuormatraktori, joka meillä on koskaan ollut. Se on todellinen peto, kiittelee Mario Gauthier. Kun olosuhteet ovat haastavat ja tuottavuus urakoisijan elinehto, ei vähempään voi tyytyä. PONSSE ElephantKing Mitat Paino Omapaino alkaen kg Tavallisimman kokoonpanon omapaino kg Pituus mm Leveys mm Maavara 800 mm Kuljetuskorkeus (maksimi) mm Ohjauskulma + 44º Ulompi kääntösäde takarungon pituudesta riippuen alk. 8,6 m Kuormain Malli PONSSE K100+ Nostomomentti K100+: 160 knm Ulottuma K100+ S: 7,6 m M: 9,5 m Moottori Malli Teho Vääntö Mercedes-Benz OM906 LA 205 kw (275 hp) Nm Vetovoima Ajonopeus P-A tankin tilavuus Hydraulijärjestelmä Ohjausjärjestelmä Työpumppu Öljysäiliön tilavuus Kahmari Malli 240 kn 0-20 km/h 270 l PONSSE OptiControl 190 cm³ 200 l Useita eri kahmarivaihtoehtoja Kuormatila Kapasiteetti kg Kuormatilan ppa 5,8-6,25 m² Kuormatilan pit mm Sermi hydraulisesti siirrettävä 14 Ponsse News Ponsse News

9 rautaa, softaa ja serviisiä Lespromservisin huoltokeskuksessa on neljä konepaikkaa. Keskuksessa työskentelee neljä vakinaista asentajaa, yksi sähköasentaja, yksi tietojärjestelmälaitteiden huoltoon erikoistunut sähköasentaja ja kolme koneistajaa. Suunnittelemme työt viikon ja kuukauden periodeilla. Usein asiakkaat tuovat koneita huollettavaksi myös ilman etukäteisvarausta ja silloin joudumme muuttamaan suunnitelmia. Toukokuussa kelirikon aikana ovella on jonoja työjärjestyksistä huolimatta. Kevät on ehdottomasti meille kiireisintä aikaa. Tammihelmikuu ja elo-syyskuu ovat hiljaisia jaksoja ja voidaksemme työllistää henkilökuntamme teemme yhteistyötä rakennus- ja tienrakennusfirmojen kanssa. Osaa huoltokeskuksen työkoneista käytetään myös kenttähuollossa. Slednikov kertoo siirrettävien koneistuskeskusten olevan kilpailuvaltti. Asiakkaan aikaa säästyy merkittävästi, jos voimme tehdä vaativiakin korjaushuoltoterveiset Komista Komin tasavallassa puuta korjataan 250 metsäkoneen voimin. Niistä noin 100 on PONSSE metsäkoneita. Alueen koneita on vuodesta 2003 alkaen huoltanut Ponssen sopimushuoltaja OOO Lespromservis. Yhteistyö laajeni vuonna 2005 myös PONSSE metsäkoneiden myyntiin Kirovin alueella. < Hyväntuulinen asentaja Nikita Samojlenko kertoo pitävänsä työstään. Nikita on työskennellyt Lespromservisen palveluksessa kolme vuotta valmistuttuaan Syktyvkarin metsäinstituutin maatalousmekaniikan linjalta. Huollon kautta huippukuntoon töitä kentällä ilman koneen purkamista. Käytössämme on esim. siirrettävä avarruskone. Kelirikon aikana koneelle on kysyntää huoltopisteellämme ja teemme sillä töitä kolmessa vuorossa, koska asiakkaita tulee pitkienkin matkojen takaa. Suuri kysyntä on myös telaketjujen korjauksella. Euroopassa ei varmaan kukaan korjaa telaketjuja, mutta Venäjällä se on hyvin yleistä. Korjaamme noin kolme sarjaa kuukaudessa, ja kelirikon aikana kaksi hitsariamme työskentelee niiden parissa aamusta iltaan. Monet firmat pyrkivät myymään uusia telaketjuja, koska kaupallisesti se on kannattavampaa. Me kunnostamme teloja, vaikka se on puolet halvempaa kuin uusi telaketjusarja. Lisäksi kunnostetut telaketjut eivät ole käyttöiältään sen huonompia, koska käytämme korjauksessa vain alkuperäisiä varaosia. Usein se, mikä ensi silmäyksellä näyttää romulta, muuttuu meillä tuottavaksi työvälineeksi. Siitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Lähtökohtana on, että olemme aina valmiita auttamaan asiakkaitamme, olipa tilanne kuinka hankala tahansa. Usein se, mikä ensi silmäyksellä näyttää romulta, muuttuu meillä tuottavaksi työvälineeksi. Siitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Huoltopalvelukeskuksen toiminnasta vastaava Juri Slednikov (vas.) opastaa hitsaajaa puomin kunnostuksessa. Komin tasavalta Alueellisesti laaja ( km2), mutta väestöltään vain miljoonan asukkaan Komin tasavalta asettuu kartalla Suomen kanssa lähes samoille leveyspiireille. Noin puolet Euroopan puoleisen Pohjois-Venäjän korjuukypsistä ja yli-ikäisistä metsistä on Komin tasavallassa. Metsäkasvillisuus jakautuu metsätundraan ja havumetsävyöhykkeeseen, taigaan. Pohjoinen havumetsä peittää pinta-alasta yli 70 %, soita on 10 %, kuten myös osittain puutonta tundraa. Runsaslajisissa Komin metsissä esiintyy kahdeksaa havupuulajia ja 20 lehtipuulajia. Korkealaatuisen huollon takaamiseksi OOO Lespromservis perusti yhteistyön alkaessa raskaiden työkoneiden huoltokeskuksen, jossa on kaikki PONSSE metsäkoneiden huoltamiseen tarvittavat laitteet. Pystymme tarjoamaan kaikki palvelut tavaralajimenetelmän metsäkoneiden huoltoon: varaosa- ja huoltopalvelut sekä kuljettajien koulutuksen, kertoo keskuksen päällikkönä toimiva OOO Lespromservisin teknillinen johtaja Juri Slednikov. Työ ja Ponsse tekijäänsä opettaa Suurimmalla osalla Lespromservisin työntekijöistä on taustallaan teknillinen peruskoulutus. Kaikki eivät ole ennestään olleet tekemisissä metsäkoneiden kanssa, mutta useamman vuoden työkokemuksen aikana heistä on tullut PONSSE huollon ammattilaisia. Koneet ovat kuitenkin aina koneita, kertoo Slednikov hymyillen. Ponsse kouluttaa määräajoin meidän kenttähuoltoamme. Ja he taas vuorostaan antavat koulutusta palvelukeskuksen asentajille ja ottavat heidät mukaansa matkatöihin. Meille tulee säännöllisesti harjoitteluun asentajaopiskelijoita Syktyvkarista ja osa heistä on jatkanut meillä työntekijöinä harjoittelun jälkeen. Voidaan sanoa, että olemme korjanneet ja huoltaneet keskuksessa kaikkea: moottoreita, vaihteita, tietokoneita, hydrauliikkakomponentteja, nostureita, voimansiirtolaitteita, hitsanneet runkoja ja valmistaneet sylintereitä. Kaikki työt tehdään Ponssen huolto-ohjekirjojen mukaan. Esimerkiksi hitsauksissa käytämme vain Ponssen suosittelemaa hitsauslankaa ja -puikkoja. Silloin tällöin saamme korjattavaksi myös muita metsäkonemerkkejä kuin Ponssea. Kiinalaisille työkoneille on usein vaikea löytää varaosia, joten me valmistamme osia itse. Voimme koota vaikkapa hydraulisylinterin varren, männän ja kiinnityskorvakkeet. Otamme metsäkoneiden lisäksi vastaan myös muita hydrauliikkajärjestelmin varustettuja koneita, kuten nosturilaitteita ja puskutraktoreita. Emme kieltäydy mistään sellaisesta työstä, jossa voimme hyödyntää osaamistamme ja mahdollisuuksiamme. Meiltä löytyy myös Venäjällä tarvittava sertifikaatti ajoneuvojen laiteasennuksiin, kuten puuntavararekkojen kuormainten ja alustojen asennuksiin. Asiakkaat tuovat meille koneitaan vain suurempia korjaustöitä varten, määräaikaishuolloista asiakkaat suoriutuvat itse. 16 Ponsse News Ponsse News

10 Savotan sankarit Savotan sankarit Romanovin koneet Puunkorjuuyhtiö OOO Komi Lesnaja kompanian 45-vuotiaan toimitusjohtajan Mihail Romanovin tarina on mielenkiintoista kuultavaa. Tilanteissa, joissa moni olisi jo luovuttanut, Romanov on sitkeästi ponnistellut eteenpäin ja uskaltanut tehdä rohkeitakin valintoja. Mihail Romanov kertoo syntyneensä Železnodorožnyj-nimisellä paikkakunnalla, 100 km Komin tasavallan pääkaupungista Syktyvkarista. Nykyisin kaupunki tunnetaan nimellä Jemva. Palveltuani armeijassa Kaukoidässä aloitin opiskelun Leningradin rautatieinstituutissa. Opinnot keskeytyivät, kun oli huolehdittava perheestä. Elätin perhettä monenlaisilla töillä. Lastasin Armeniaan meneviä junavaunuja, tein rakennushommia Armenian maanjäristyksen jälkirakennustöissä ja ajoin ruokatarvikkeita Pietarista Jemvaan. Yrittäjän tie on yllätyksiä täynnä Minusta tuli yllättäen kauppaliikkeen omistaja, kun sain asiakkaalta velkojen vastineena jemvalaisen kauppaliikkeen. Palasin Pietarista Jemvaan perheeni kanssa ja yritin kehittää yrityksen liiketoimintaa. Kauppa ei ollut minun alaani. Noihin aikoihin vuonna 1998 myös maan taloudellinen tilanne muuttui erittäin huonoksi. Miettiessäni liiketoimintaa, joka ei olisi niin riippuvainen maan sisäisistä ongelmista, päädyin puutavaran vientiin. Siitä kaikki alkoi. Myin kaupan ja ostin hallin ja yksinkertaisen Gravitonsahauskoneen. Sahatukkien puute vaikeutti kuitenkin sahaustoimintaa ja niinpä syksyllä 1998 hankin metsätalouskeskuksen huutokaupasta hakkuualueen. Kun menin ensimmäistä kertaa vuokraamalleni palstalle, näin edessäni pelkkää palanutta metsää. Alue sijaitsi kaiken lisäksi joen takana, mikä tarkoitti lisää hankaluuksia. Tuttavieni neuvosta ostin käytetyn TDT-55-traktorin selvitäkseni urakasta. Yksi traktori osoittautui pian riittämättömäksi ja aloin palkata ihmisiä töihin, ostin pari traktoria ja yhden MAZ-puutavarankuljetusauton. Työllistin siinä vaiheessa 15 metsuria. Työntekijöiden kanssa oli ongelmia ja useamman kuin kerran miehet jättivät juopotellessaan työpäiviä väliin. En itse ollut mikään traktorinkuljettaja. Kerran jouduin paikkaamaan miesten poissaoloa, traktori karkasi käsistäni jokeen. Kokemattomuuteni ja ongelmat työntekijöiden kanssa eivät olleet ainoita kompastuskiviä. Kun toimitin kuitulevytehtaalle paperipuuta, odotin rahojani puoli vuotta. Kaikesta huolimatta talvi oli erittäin onnistunut. Puuta riitti kesään saakka ja asiat alkoivat luistaa sahatavaran tehdessä hyvin kauppansa. Menestykseni huomattiin ja sain korjuutarjouksen maanvuokraajalta Syktyvkarista. Vuokraaja osoittautui epäluotettavaksi ja kieltäytyi eri tekosyin maksamasta minulle korjuutyöstä. Olin tilanteessa, jossa jäin tyhjin käsin metsureiden, traktoreiden ja metsässä seisovien huoltovaunujen kanssa. Syktyvkarin metsätalouskeskuksen urakka auttoi kuitenkin yritystoimintani jaloilleen ja korjasimme puuta m³ vuodessa. Se on jo melkoinen määrä. Romanovkan työmaakylän pääkadulla asentaja Sergei Shamanjan, Juri Romanov, päämekaanikko ja Juri Romanovin oikea käsi Aleksei Sepura sekä Lespromservisin myyjä Dmitri Spirionov Ponsseista lisää virtaa Puusta alkoi olla puutetta ja yritin vuokrata metsää huutokaupoissa, aluksi huonoin tuloksin. Ajattelin, että jäämme kokonaan ilman puutavaraa. Kun onni ei ollut myötä, epäonni auttoi. Paikallinen pankki, jonka yhtenä liiketoiminta-alueena oli ollut puunhankinta, lopetti toimintansa. Sovimme hinnasta, ja he luovuttivat minulle metsää. 18 Ponsse News Ponsse News

11 Savotan sankarit Savotan sankarit Alueelle johtava tie oli surkeassa kunnossa: palsta oli kauttaaltaan ojien halkoma eikä kukaan ollut huolehtinut tien kunnostamisesta. Palstalla ei ollut muuta kuin hajanaisia hakkuutähdekasoja ja ränsistyneitä työmaamökkejä. Välillä halusin nostaa kädet pystyyn ja luopua koko hommasta. Ympärillä oli kuitenkin m² puuta. Korjasimme tietä tukiparruilla, kunnostimme työmaamökkejä työntekijöillemme ja aloitimme puunkorjuun. Teimme työtä nopeaan tahtiin, autoimme naapuriyrityksiäkin, laajensimme vuokra-aluetta. Hankimme viisi puunkuljetusautoa. Viiden ja puolen vuoden aikana seitsemän työprikaatia, joissa kussakin oli 15 metsuria, kaatoi m³ puuta vuodessa. Työvoiman laadussa oli kuitenkin toivomisen varaa: miehet juopottelivat paljon. Oli hyvin vaikeaa valvoa heitä. Kunnollisista traktorinkuljettajista alkoi olla puutetta. Koska hyvän työvoiman saatavuus heikkoa, mieleeni tuli hankkia PONSSE koneketju. Päätimme uskaltaa yrittää, ja jo ensimmäisen talven jälkeen oli selvää, että sillä pärjäisimme. Puolen vuoden kuluttua ostimme vielä pari konetta ja vuoden kuluttua jo kolmannen koneketjun. Metsureiden määrä henkilökunnassamme väheni. Mutta yksi metsuriprikaati toimii meillä edelleen: nämä ihmiset ovat antaneet paljon yhtiölle ja tällä hetkellä he auttavat meitä koneiden huoltotöissä. Konekanta kasvaa entisestään Aika kului ja jatkoimme vuokra-alueiden laajentamista muiden yritysten kustannuksella. Sitten iski vuoden 2008 kriisi, jolloin luottojen korot ampaisivat yli 20 prosentin. Meillä oli paljon luotolla hankittua omaisuutta eikä raha riittänyt Romanovkan työmaakylä velkojen maksuun. Teimme silloin käytännössä työtä pankille, huoltoyritykselle ja palkkojen maksamiseksi työntekijöille. Emme olleet ainoita, joilla oli vaikeuksia. Lunastimme maata toiselta puunkorjuuyhtiöltä, joka ei pystynyt käyttämään hyväkseen heille laskettua hakkuualaa. Kriisistä selviämiseksi tarvitsimme suuria määriä puuta ja lunastaessamme vaikeuksissa olevalta yhtiöltä heidän metsäalueensa, vuokra-alueemme puumäärä kasvoi m³:iin. Myimme sahatukkeja Syktyvkar LDK:lle, jolle möi puuta myös toinen Ponssen koneilla urakoiva yritys. Kun tälle firmalle tuli vaikeuksia, ostimme heidän puunkorjuukalustonsa. Koneiden kunnossa oli toivomisen varaa, koska yrityksellä ei ollut riittänyt rahaa koneiden kunnossapitoon. Jotkut koneista piti purkaa täysin varaosiksi. Nyt meillä on 40 PONSSE metsäkonetta. Koko konekalustolle ei riitä tällä hetkellä töitä, mutta odotamme taloudellisen tilanteen korjaantuvan. Pienempi kalustomäärä olisi toki helpommin hallittavissani. Nimet eläimiltä kuulostaako tutulta Vietän paljon aikaa metsässä: suunnittelen hakkuut, teiden rakentamisen ja seuraan, että korjuu tehdään oikein. Saatan ajaa mönkijällä hakkuualueelle ja istua ohjaamossa kuljettajan kanssa seuraamassa työntekoa. Kuljettajamme tietävät, että olen koko ajan selvillä siitä, mitä tapahtuu. Tuotettujen sahatukkien määrä on tärkeä indikaattori, koska paperipuulla emme tienaa. Asentajat ja kuljettajat asuvat työmaakylän mökeissä 20 päivää, jonka jälkeen seuraavat 10 päivää he ovat vapaalla kotona. Metsänparannustyöt, istutukset, harvennushakkuut, työparakkien pystytykset ja linjojen avaamiset hoitaa kesäisin metsuriprikaati, mutta talvisin metsurit ovat mukana puunhankinnassa. Viime vuosina metsäpalot ovat olleet Venäjällä yleisiä, minkä vuoksi työntekijöillä on erityisvarusteet. Olemme ostaneet puskutraktoreita ja varustaudumme vesitynnyreillä. Viime vuonna osallistuimme seitsemän metsäpalon sammutustöihin. Rakennamme vuosittain kymmeniä kilometrejä metsäteitä. Jokaisessa risteyksessä meillä on suuria kuvia metsäneläimistä: hirvistä, ketuista, majavista, ilveksistä, villisioista, karhuista, jäniksistä, oravista ja muista. Tämän me olemme keksineet mukavuussyistä, koska on paljon yksinkertaisempaa suunnistaa kuvien kuin palstojen mukaan. Miettikää itse: lastaus oravassa vasemmalla tai majavan takana, rakennamme tietä karhussa. Aluetta tuntemattoman on paljon helpompaa muistaa eläin kuin ilmoitus tavataan palstan 428 kohdalla. Koneet ja miehet pidetään kunnossa Metsäkoneenkuljettajien työ poikkeaa jo välimatkojenkin vuoksi monesta muusta markkinasta. Työtä tehdään 20 päivää metsässä, sen jälkeen ollaan 10 päivää kotona. Jokaisella metsäkoneella on kaksi kuljettajaa. Järjestämme kuljettajille tuottavuuskilpailuja vertailemalla palstaa kohti tuotettuja hakkuumääriä. Parhaat ryhmät saavat arvokkaita palkintoja. Palkan lisäksi annamme savotalla työskenteleville kaiken tarpeellisen ruuan, asunnon, työvaatteet ja saunan. Pyrimme aika ajoin tarjoamaan työntekijöille kylpylämatkoja virkistykseksi. Törkeästä työjärjestyksen rikkomisesta olemme työntekijöiden kanssa sopineet sakosta, jonka suuruus on ruplaa. Tällä tavalla olemme onnistuneet luomaan hyvän työilmapiirin, ja olemme saaneet motivoitua ihmiset ahkeraan työntekoon käyttämällä muutakin kuin rahallista kannustusta. Vaikka harvesteri korjaa puuta kuukaudessa m³ ja metsuriprikaati vain hiukan alle m³, ei työntekijöiden palkkaus kuitenkaan riipu kuutiometreistä. Kaikki saavat tasa-arvoista palkkaa. 60 % vuokra-alastamme on havupuuta ja 40 % lehtipuuta. Kuusi on keskimääräistä pienempää, eikä istutustiheyskään ole suuri. Heti kun kuljettajat pääsevät hyvälle leimikolle, tehokkuusluvut ovat ihan erilaiset. Jopa viisi vuotta vanha harvesteri korjaa yli m³ puuta kuukaudessa. Pätevät asiantuntijat ja oma huoltotoiminta pitävät koneet kunnossa. Oman huollon ansiosta selviämme kaikista töistä aina moottorin korjauksesta lähtien elektroniikkaa lukuun ottamatta. Hakkuidemme kokonaismäärä oli viime vuonna yli m³. Kuormatraktorin kuljetusmatkat ovat keskimäärin noin 500 m, ja talvella yleisesti 300 m. Kuormatraktoreita käytetään myös metsäautoteiden rakentamisessa. Kesäisin kaivinkoneemme kaivavat ojia metsäteiden varteen ympärivuorokauden ja paalutusjuntan avulla teemme Ratkaiseva tekijä menestykseen on sitoutuminen kovaan työntekoon siltoja. Olemme itse rakentaneet korjuualueellamme kolme siltaa jokien yli. Emme korjaa lainkaan paperipuuta tai lehtipuita. Niitä käytämme vain ajouralla, teiden rakennusmateriaalina ja lämmitykseen. Paperipuun myynti alueella ei ole kannattavaa, koska paikalliset suuret raaka-aineen kuluttajat painavat myyntihinnan alas. Kotlaksen sellu- ja paperikombinaatti sijaitsee 300 km:n päässä ja Mondi Business Paper 180 km:n etäisyydellä. Matka on pitkä, emmekä pärjää hinnoittelussa. Tilanne hidastaa markkinoiden kehitystä eikä valtio vielä kiinnitä riittävästi huomiota metsätalouteen. Uusi metsälaki vaikuttaa mielestäni keskeneräiseltä. Aikaisemmin saattoi ostaa itselleen pienen hakkuualueen ja näin työllistää ihmisiä, mutta nyt huutokauppoja leimikoista ei enää järjestetä ja pienet yritykset ajautuvat konkurssiin. Toinen este ovat pankit, jotka antavat luottoa 19 %:n vuotuisella korolla. Hyvät työolot sitouttavat työntekijöitä Tänä vuonna aloitamme uuden työmaakylän rakentamisen. Haluamme rakentaa työntekijöille asuntolan, jossa on oma ruokala ja keskuslämmitys. Viereen rakennamme saunan, grillikodan ja lämpimät huoltotilat. Tällä hetkellä joudumme huoltamaan koneet ulkona ja ainoas- Huonot kulkuyhteydet vaikeuttavat puutavarakuljetuksia, huoltoa ja varaosatoimituksia. Sysolajoen yli kulkeva silta oli suljettu vain kaksi tuntia ennen saapumistamme, mikä merkitsi meille 120 kilometriä lisää ajomatkaa. Rakennusmiehet olivat juuri aloittaneet talvikäyttöön rakennetun sillan purkutyöt. Juri Romanov esittelee työmaakylän huoltorakennusta, jossa on huhtikuun lopussa käynnissä kelirikkoajan konehuollot. taan pienemmät komponentit voidaan huoltaa lämpimissä tiloissa. Rakennusprojektin päämääränä on parantaa työntekijöiden asumis- ja työoloja. Tieni yrittäjänä on ollut oppikoulu, jossa on joutunut ottamaan asioista selvää ja kestämään vastoinkäymisiä. Olen oppinut paljon vierailemalla muissa yrityksissä, tekemällä huomioita niiden toiminnasta ja yksinkertaisesti ottamalla asioista selvää. Yrityksemme on oppinut käyttämään luottoa toimintamme kehittämiseen, kannustamaan ihmisiä tekemään työtä, rakentamaan siltoja ja metsäautoteitä tonnia painaville puurekoille sekä korjaamaan koneita. Olen sitä mieltä, että ratkaisevana tekijänä yrityksemme menestykselle on sitoutuminen kovaan työntekoon. 20 Ponsse News Ponsse News

12 Savotan sankarit Savotan sankarit Jonas ja Gunnar Filtvedt kahdeksanpyöräisen Ergon edessä hakkuukohteella Hedmarkin Åstassa. AVAIMENA AHKERAT TYÖNTEKIJÄT Norjan Renassa GM Skogsdrift AS -yritystään pyörittävä Gunnar Filtvedt (51) vaatii tuottavuutta niin koneilta kuin työntekijöiltä. Vaimo haluaa, että hankin Ponssen koneita. Hänen mukaansa yritys muuttui tuottavaksi, kun otimme keltaiset koneet käyttöön, hymyilee Gunnar, joka myöntää vaimon olevan koko lailla oikeassa. Meillä on lähes yksinomaan keltaisia koneita, mikä johtuu siitä, että olen panostanut tuottaviin ja tehokkaisiin laitteisiin. Toki se on vain yksi monista menestystekijöistä. Erityisesti toimiva koneiden kunnossapito on välttämätön edellytys hyvien tulosten saavuttamiseksi. Tavoitteena on niin monta korjattua kuutiota tunnissa kuin mahdollista. Ahkera työväki ja tehokkaat koneet ovat tärkeitä metsänkorjuun kannattavuudelle, summaa Gunnar. GM Skogsdrift AS:n vuosittainen liikevaihto on 30 miljoonaa kruunun kieppeillä. Puuta korjataan vuositasolla kuutiota. Vuonna 2011 voittoa tehtiin 2,1 miljoonaa kruunua. Palkkalistoilla on 18 kokopäiväistä työntekijää, yksi huoltomies sekä toimitusjohtaja Gunnar. Markkina-alue ulottuu Rendalenista pohjoisessa Stangeen etelässä. Lisäksi yrityksellä on sopimus Norjan puolustusvoimien kanssa. TYÖVOIMAN SAANTI HELPPOA Minulla on todella ahkeraa väkeä, sanoo Gunnar, jonka mukaan yrityksen palkkaus ja muut edut ovat kilpailukykyiset. Hänen mielestään uuden työvoiman löytäminen on tarvittaessa helppoa. Nykyään osa työväestä on nelikymppisiä ja osa parikymppisiä. Jotkut heistä elävät joka suhteessa koneesta ja jopa koneessa. Totta kai on tärkeää, että heillä on mahdollisimman hyvät työolot. Koneita valittaessa niiden käyttäjät ovat tärkeässä asemassa. Jotkut poikamiehistä viettävät koneessa tuntia vuodessa. Joillakin on melkein uskonnollinen suhde koneeseen. Tietenkin minun täytyy ottaa se huomioon uusia koneita hankittaessa. Tilaa vaikka matkustajalle Gunnar vie meidät hakkuukohteelle Åstaan, missä tapaamme hänen poikansa HYVÄT VÄLIT Ponsse AS:n toimitusjohtaja Sigurd Skotte ja GM Skogsdrift AS:n omistaja Gunnar Filtvedt pitävät yhteyttä ja vaihtavat kokemuksia koneista. Jonaksen. Hän korjaa metsää kahdeksanpyöräisellä Ergolla. Ohjaamo on niin tilava, että vapaalla oleva työkaveri on ottanut tyttöystävänsä mukaan kokemaan, kuinka leikiten suuri kone etenee ylös rinnettä samalla kaataen, karsien ja katkoen runkoja. Kovin monessa koneessa ei olekaan tilaa matkustajille, myhäilee Jonas, joka Jotkut poikamiehistä viettävät koneessa tuntia vuodessa. Joillakin on melkein uskonnollinen suhde koneeseen. Tietenkin minun täytyy ottaa se huomioon uusia koneita hankittaessa. viihtyy työpaikallaan erinomaisesti. Hän istuu mukavasti, näkee hyvin ulos, seuraa tietokoneen näyttämää tietoa korjuun etenemisestä ja ohjaa laitetta hallintakahvoilla. Ponssen luottoeläimet Gunnar kertoo, että monet harvestereiden pikkuviat ovat hävinneet viimeisimpien vuosimallien myötä. Sillä on suuri merkitys koneen käyttäjälle. Isompien toimintahäiriöiden kohdalla Ponsse toimii hyvinkin ripeästi. Ne eivät kuitenkaan vaikuta miehiin yhtä paljon kuin pikkujutut, joita he joutuvat selvittelemään itse. Pienet riesat ovat ärsyttäviä, ja siksi on todella tärkeää päästä eroon lyhyistä käyttökatkoista. VAIKEAKULKUISTA Mäkisessä ja jyrkässä maastossa koneiden täytyy olla vakaita. Kuormatraktori etenee tasaisesti alas rinnettä ja tukkeja nostetaan kyytiin. Gunnar omistaa jo melkoisen eläintarhan. Tapaan sanoa, että omistan norsulauman, hän naurahtaa. Minulla on kolme vuonna 2011 hankittua Elephantia sekä kaksi Buffaloa ja yksi Elk, eli hirvi. Ergo-harvestereita on neljä kaksi kahdeksanpyöräistä ja kaksi kuusipyöräistä. Lisäksi löytyy kaksi Komatsu 901-harvennuskonetta. Suunnitelmissa on hankkia Elkin tilalle uusi Ergo. Tarkoituksena on laajentaa seitsemään korjuuketjuun, ei sen enempään. Onnistuneilla sopimuksilla vauhtiin GM Skogsdrift sai hyvän lähdön sopimuksilla Norjan puolustusvoimien kanssa sen perustaessa tukikohtaa Renaan 1990-luvun alkupuolella. Norjan metsätalous paini vaikeuksien kanssa, mutta Gunnar onnistui lyömään lukkoon miljoonien kruunujen arvoiset sopimukset. Sopimukset kädessään hän saattoi investoida laitteisiin. Koneiden valinta puhuu selvää kieltä omistajan strategisesta ajattelutavasta. Etsin sellaisia konetoimittajia, jotka tienasivat rahaa vaikka metsässä olikin huonot ajat. Ajattelin, että silloin ne varmasti valmistavat luotettavia tuotteita. Silloin Gunnar löysi Ponssen. Tutustumiskäyntien ja tapaamisten jälkeen hänen valintansa oli lopulta HS15. Ja Ponssen myötä kassa alkoi kilistä. 22 Ponsse News Ponsse News

13 Ponsse Bear

14 Savotan sankarit Savotan sankarit Kuinka tytöstä tuli metsäkonekuski Kun jää työttömäksi, voi istua pää painuksissa ja rypeä rahahuolissa tai voi tarttua härkää sarvista ja muuttaa elämän kerralla. Teksti: Margaret Lunn, Forestry Journal Saatuaan vuonna 2010 tiedon irtisanomisesta, Jenny Stainton päätti tarttua härkää sarvista. Työskentelin Yorkshire Forward -nimisessä alueellisessa kehitysvirastossa yritysneuvojista koostuvan tiimin esimiehenä. Vuoden 2010 budjetissa hallitus julkisti aikomuksensa lakkauttaa kyseiset virastot kahden vuoden sisällä, kertoo Jenny. Jenny oli työskennellyt tehtävässään kuutisen vuotta. Ennen sitä hän oli tehnyt vähän sitä sun tätä. Kokkina työskennellessään Jenny tapasi myös miehensä Gilesin. Hän oli viikot reissuhommissa ja Jenny töissä viikonloput, mikä sai Jennyn kouluttautumaan maaseudun kehitystyöhön. Mutta miten jakkupukuun pukeutunut yritysneuvoja päätyy kuormatraktorin kuljettajaksi? Aina kun olin tyytymätön työpaikkaani tai halusin vaihtaa alaa, mieheni Giles sanoi, että minun pitäisi tulla hänen kanssaan töihin ja opetella ajamaan kuormatraktoria. Hän sanoi sen aina tosissaan, mutta jostakin syystä en tullut kokeilleeksi kuljettajan hommia aiemmin. Kuljettajan penkki koulun penkkinä Lincolnshirestä kotoisin oleva Giles ryhtyi Dick Brosin aliurakoitsijaksi pari vuotta sitten. Yksi hänen urakoistaan Iso-Britannian eteläosassa keskeytettiin huonon sään takia ja hän siirtyi pohjoiseen Skotlantiin. Eikä palannut. Vähän sen jälkeen, kun olin saanut tietää irtisanomisestani, istuimme eräässä kahvilassa ja ilmoitin Gilesille opettelevani ajamaan kuormatraktoria. Kun päätös oli tehty, täytyi vain miettiä, miten opettelu hoidetaan käytännössä. Meillä oli myös hitunen onnea matkassa. Koska minut irtisanottiin taloudellisista syistä, saatoin käyttää työaikaani uudelleenkouluttautumiseen. Viikonloppujen lisäksi lähdin osaksi ajasta Skotlantiin työskentelemään Gilesin kanssa. Suunnittelimme, että voisin suorittaa kuljettajakurssin Barony Collegessa. Valitettavasti kustannukset sekä siihen kuluva aika olivat sitä luokkaa, etten mitenkään olisi voinut opiskella ja käydä töissä samanaikaisesti. Olimme sikälikin onnekkaita, että Giles omisti kuormatraktorin ja Dick Bros antoi meille tukensa. Yhtiö antoi meidän järjestää työmme kuten halusimme. Gilesin PONSSE Wisent oli ostettaessa kolme vuotta vanha. Nyt se on palvellut pariskuntaa viisi vuotta. Gilesillä ei ole aikomustakaan vaihtaa sitä. Se on hyvä kone. Haluaisimme ostaa vielä toisen kuormatraktorin, joka hankittaisiin todennäköisesti myös käytettynä. Hyvässä kunnossa oleva käytetty kelpaa minulle hyvin, Giles sanoo. Jenny oli 30-vuotias, kun hän sai väliaikaisen lupakirjan ja alkoi työskennellä Gilesin opastamana. Joidenkin viikkojen jälkeen hän alkoi tehdä iltavuoroa. Hän ensin seurasi neljä tuntia Gilesin työskentelyä ja sen jälkeen ajoi kuusi tuntia itse. Pääurakoitsija Dick Bros antoi heidän suunnitella työskentelytavan. Kun nopeuteni kasvoi, aloimme tehdä tuplavuoroja tammikuun 2011 lopussa. Minä teen päivävuoroa puoli kahdeksasta alkaen ja Giles yövuoroa kello 19 eteenpäin, Jenny kertoo. Aviomiehestä opettaja Kaikille niille, jotka haluavat aloittaa työt tällä alalla, suosittelen lämpimästi mentorointia. Olen edistynyt todella tehokkaasti Gilesin avulla, ja tämä on varmasti paras tapa oppia tekemään tätä työtä, Jenny kiittelee puolisoaan. Järjestely on tällä hetkellä sellainen, että Giles urakoi Dick Brosille ja Jenny urakoi Gilesille, jolloin hän saa kappalehinnan kuljettamastaan tavarasta. Näin saan oikeaa työkokemusta metsässä, eikä minun ole tarvinnut istua kuutta viikkoa kurssilla. Maksoin väliaikaisen lupani ja metsätalouskomissiosta tuli läjittäin materiaalia, jossa olikin lukemista. Tiedot osoittautuivat korvaamattomiksi ja antoivat virikkeitä Gilesillekin. Meidän mielestämme metsätalouskomission lähettämä materiaali oli todella hyödyllistä. Luimme molemmat kaiken läpi. Giles huomasi, että niissä oli asioita, jotka antoivat uutta ajateltavaa tai muistuttivat unohtuneista asioista. Materiaali toimi siis oivana muisti- ja tarkistuslistana. Olisin myös voinut tietenkin vain kuunnella Gilesiä. Kone on hänen omansa, joten hän tuntee sen oikean käytön ja huoltotoimet perinpohjaisesti. Jenny suoritti loppukokeensa heinäkuussa, joka sattui hänen syntymäpäiväkseen. Siihen mennessä olin saanut päntätä melkoisesti. Onneksi käytin lukemiseen niin paljon aikaa. Kun tutustuin oppimateriaaliin ensimmäistä kertaa ennen kuin olin aloittanut ajamisen, en uskonut, että voisin oppia kaikkea. Suuren osan huomasin kuitenkin oppineeni alitajuisesti. Yksi kone, kaksi vuoroa Olen puhunut ihmisten kanssa opiskelukokemuksestani ja eräs kuljettaja, joka oli käynyt intensiivikurssin Suomessa, oli opiskelutavastani minulle varsin kateellinen. On selvää, että Giles on tehnyt uhrauksia vuokseni. Tarvitaan hyvä parisuhde, jotta tällainen opetus- ja työtapa toimii. Olen käytännössä elänyt tätä alaa Gilesin kanssa viettämieni vuosien aikana. Siksi kuvio oli minulle tuttu. Pyöritimme Gilesin kanssa polttopuukauppaa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin sain jonkin verran kokemusta myös käytännön työympäristöstä. Jennyn mielestä heidän järjestelynsä toimii hyvin. Alalla on pulaa osaajista, joten tämä voisi olla oiva keino, jolla nuoret ihmiset voisivat päästä alalle. Kuulostaa hyvältä, mutta onko tämänhetkisessä työskentelytavassa haittapuolia? Teemme tuplavuoroa, joten kone tekee valtavan määrän työtunteja. Olemme katselleet uusia koneita, mutta hinta on ollut esteenä. Meillä olisi varaa uuteen koneeseen, jos tekisimme silläkin tuplavuoroa. Koneesta saatava hyöty täytyisi maksimoida, muuten menestyksestä ei ole takeita. Haastattelun aikana pariskunta urakoi Euroforestin uudistushakkuuta Dalbeattien Gliding Clubilla ja asuu asuntovaunussa paikan päällä tonnin urakkaa korjaa kaksi korjuuketjua Olisin mielelläni täällä vielä jonkin aikaa, jotta saisin nähdä työn valmistuvan. Tämä on ensimmäinen työni, jossa ajan myös kaltevaa pintaa. Ylämäkeen vetäminen on haastavaa, joten tällaisen kokemuksen saaminen on hyvä juttu. Parhaana päivänäni olen kuljettanut puuta 160 tonnia. Vaikka kuljetusmatka on ollut lyhyt ja suurin osa lastista tukkipuuta, huonoimpina päivinä tulos voi olla järkyttävän paljon huonompi. 26 Ponsse News Ponsse News

15 Savotan sankarit Savotan sankarit Tavoitteenani on keskimäärin vähintään 80 tonnia päivässä. Kuin yksi jätkistä Miehet, joiden kanssa Jenny on työskennellyt, ovat olleet suunnattoman avuliaita ja kannustavia. Joskus, kun olen osallistunut LA-puhelimella miesten keskusteluihin, linjalla on ollut hetken aikaa tyrmistynyt hiljaisuus. Aiemmin kun Giles teki myös päivävuoroa ja vaihdoimme kuljettajaa kesken päivän, tukkirekkojen kuljettajat tottuivat kuulemaan Gilesin äänen. Yhtäkkiä minä olinkin linjoilla. Kiroilua miehet ehkä vähän hillitsivät tai pyysivät sitä anteeksi, mutta nyt he tuntevat minut ja tietävät, että osaan käyttää voimasanoja siinä missä hekin, Jenny nauraa. Kaikki ovat olleet todella kannustavia! Pidän siitä, ettei kukaan kohtele minua poikkeavasti. Jos jään koneen kanssa jumiin, he eivät heti riennä apuun vain koska olen nainen, vaan antavat minun selviytyä itse. Turhauttavinta on ehkä se, että toisinaan miehet ohittavat minut ja kysyvät asiat Gilesiltä. Yleensä näin tekevät lähinnä metsänomistajat, eivät metsätyöntyöntekijät. Täällä työskentelevät tyypit ovat todella mukavia. He pitävät minua silmällä ja auttavat ongelmien ratkaisemisessa. Kysyin Jennyltä, johtuiko tämä hänen mielestään enemmän hänen kokemattomuudestaan kuin sukupuolestaan. Näin varmaan on. Muut työntekijät joskus hieman arastelevat avukseni tulemista, ehkä Gilesin takia. On mukavaa, että minua ei jätetä huomiotta. Giles on täällä tuttu naama ja ollut alalla jo pitkään. Tuntuu hyvältä, että Dick Bros ja Euroforest kommunikoivat meidän molempien kanssa. Lähtö oravanpyörästä helpotti Entä elämäntyylin muutos, miten Jenny on sopeutunut siihen? Olemme olleet Gilesin kanssa naimisissa kymmenen vuotta. Kotimme on Lincolnshiressä, mutta Giles on ollut aina reissutyössä, joten hän on ollut poissa arkipäivät. Nyt työskentelemme molemmat täällä, ja tämä onkin ensimmäinen kerta lähes 12 vuoteen, kun voimme syödä illallista yhdessä! Kaikki, myös lähisukulaiseni, ovat sanoneet, että vaikutan todella onnelliselta. Jenny ja Giles Aikaisempi työni oli hyvin stressaavaa ja työmatkani kesti joka päivä puolitoista tuntia suuntaansa nyt se on suunnilleen puolitoista metriä asuntovaunusta hakkuualueelle! Tunnen oloni paljon paremmaksi. Nautin työstäni. Kuulun niihin ihmisiin, jotka haluavat panna asiat siististi lokeroihin, herään aamulla ja selvitän päivän työt. Mikään ei saa jäädä roikkumaan tai jäädä seuraavaan päivään. Tämä oli valtava muutos elämässäni. Kun kerroin päätöksestäni, monet tokaisivat, että tulisin varmasti nopeasti takaisin. On kuitenkin mielenkiintoista, että yhdeksästä viiteen -oravanpyörän jättämisen jälkeen todella monet ovat todenneet miten tyytyväiseltä vaikutan. Nyt ne, jotka pilkkasivat ratkaisuani, haluaisivat tulla tänne hommiin kanssani! En koskaan haluaisi mennä takaisin töihin julkiselle sektorille. Työ oli stressaavaa ja päätöksenteko kesti kauan, täällä sen sijaan asiat tapahtuvat. Tuntuu kuin raskas taakka olisi nostettu harteiltani. Palkan kanssa minun täytyy sinnitellä. Tiesin, että tulisin olemaan hidas, vaikka olenkin harjoitellut paljon. Täytyy toimia olosuhteiden mukaan. Aiemmin työmatkojen bensoihin meni 400 puntaa kuukaudessa. Kun ottaa tällaiset kulut huomioon, tuloni eivät kutenkaan ole paljon pienentyneet. Tärkeintä on tykätä työstään Juuri kun haastattelumme oli päättymässä, Giles tuli paikalle, joten vaihdoin muutaman sanan hänenkin kanssaan ennen hänen nukkumaanmenoaikaansa kello 11 aamupäivällä. Jenny on erittäin hyvä kuljettaja, ja tukkirekkojen kuskit arvostavat hänen tapaansa pinota puut siististi. Hän on hionut tätä taitoa pidemmälle kuin minä kuskit valitsevat Jennyn pinot mieluummin kuin minun, Giles hymyilee. Kysyessäni yhdessä elämisestä ja työskentelemisestä, Giles vastaa: Olemme parhaat ystävät. Nykyinen tuplavuorojen tekeminen ei ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta meidän on jatkettava näin, kunnes saamme toisen koneen. Työvuorot ovat asettaneet meille molemmille haasteita, joita en olisi osannut arvata. Ajattelin, että pystyisin nukkumaan päivisin, mutta kesäaikaan, kun ikkunoita ei voi pitää auki kuumuuden ja itikoiden takia, se on aika hankalaa. Tämä ei ollut muutos vain Jennyn uralla, vaan elämänmuutos meille molemmille. Joskus parhaat päätökset tehdään nopeasti, niin kuin silloin sen kahvikupillisen aikana. Jenny on todella yllättänyt minut. Hän käsittelee konetta todella hyvin missä tahansa maastossa. Minäkin opin jatkuvasti uusia asioita, ja olen sentään ollut alalla vuosia. Kun saamme toisen koneen, asiat ovat vieläkin paremmin. Joitakin töitä emme voi ottaa vastaan, koska meillä on vain yksi kone. Yhden koneen omistaminen tarkoittaa myös sitä, että minun pitää selittää asioita Jennylle sen sijaan, että voisin vain näyttää, miten homma hoidetaan. Esimerkiksi hakkuutähteiden keruun hän on oppinut uskomattoman hyvin, nopeammin kuin minä aikanani. Hän on oppinut kaiken, minkä olen opettanut hänelle, ja kehittänyt omaan työtapaansa sopivan tyylinsä. Olen todella, todella tyytyväinen. Toivon, että saisimme seuraavaksi koneeksi toisen kuormatraktorin. Kokeilimme vähän aikaa harvesteria, mutta koska emme ole koskaan ajaneet harvesteria, ajattelimme, että se olisi liian suuri muutos. Joskus myöhemmin olisi upeaa, jos voisimme työskennellä yhdessä niin, että toinen käyttäisi kuormatraktoria ja toinen harvesteria. Gilesin leveästä hymystä ja innokkaasta puheesta kyllä näkee, että hän on erittäin ylpeä kaikesta, mitä Jenny on saanut aikaan. Tuskin kuka tahansa voi sanoa täydestä sydämestään olevansa aina onnellinen työssään. Uskon, että Jenny voi. Calvin Everson ei Ponssesta vaihda Laatu ei katso ikää 2000-luvun alussa vaihdoin merkkiä. Se oli virhe, jota en toistamiseen tee, vakuuttaa Calvin Everson. CAT sai lähteä, kun Calvin vaihtoi takaisin Ponsseen. Ihka ensimmäisen metsätyökoneensa Calvin Everson hankki jo Sitä ennen olivat metsät ja metsätyöt tulleet nuorelle miehelle tutuksi. Vaikka työura vei lähes kymmeneksi vuodeksi rekan rattiin, päätyi Everson takaisin metsätöihin; aluksi metsurina, sittemmin ensimmäisen PONSSE-koneen myötä urakoitsijaksi Tänä päivänä wisconsinilaisella Calvin Everson Enterprises:lla on Yhdysvaltain vanhin PONSSE-koneketju. Vanhempaa Ponssea tilalle Kun taantuma alkoi koetella Yhdysvaltain taloutta, Everson teki konekantansa suhteen epätavallisen päätöksen; hän vaihtoi käytössä olevan kalustonsa vanhempiin Ponssen koneisiin. Tällä hetkellä käytössä ovat S15-kuormatraktori K70-nosturilla yksi ensimmäisistä Yhdysvaltoihin tuoduista Ponssen koneista sekä Lay Down Sallynakin tunnettu HS15-harvesteri H60-päällä. Olen kalustoon erittäin tyytyväinen. Ja ylpeä siitä, että meillä on edelleen täydessä käytössä yksi ensimmäisistä maahantuoduista, Everson summaa. Kaikessa tekemisessään tarkkuudesta ja huolellisuudesta tunnettu Calvin Everson pitää kaluston huoltoa yhtenä tärkeimmistä perusasioita koneiden iästä riippumatta. Koneiden ikä ei tässä suhteessa ole mikään ongelma. Pikemminkin päinvastoin. Mitä vanhempi kone, sitä vähemmän siinä on hajoavaa pikkunippeliä. Koko perheen yritys Calvin Everson Enterprises on todellinen koko perheen yritys. Vanhin poika Danny aloitti kuormatraktorilla jo 15-kesäisenä, ja työskentelee tänä päivänä sekä moottorisahalla että harvesterilla. Vävypoika Joe Rogers on myös rivissä kuormatraktorikuskina. Vaimo April pyörittää yrityksen toimistorutiineita ja opettaa perheen nuorempia lapsia kotiopetuksessa. Paitsi ammatti ja elämätapa, myös tekemisen meininki on periytynyt isältä pojalle. Työkalut pysyvät Dannynkin käsissä ja hommat hoituvat, kun Eversonit ryhtyvät töihin. Danny on keskittynyt erityisesti kaluston elektroniikkapuolen huoltoon ja kunnossapitoon. Perheihmisenä isä-calvin pitää myös työt mieluusti lähellä. Työmaat sijaitsevat pääosin 50 mailin säteellä kotoa. Ei ole Ponssen voittanutta Valtaosin lehtipuuta korjaavan Calvin Everson Enterprises:in vuosituotanto on noin kuutiota. Tavaralajimenetelmää Calvin Everson pitää tehokkaimpana ja turvallisimpana korjuumenetelmänä, koska korjuujäte saadaan hyötykäyttöön. Ja mitä työtehoon tulee tärkeintä on, että kalusto pelaa. Turvallisuus, laatu ja tuottavuus. Näistä kolmesta ei voi tinkiä. Eikä ole tarvinnut, sillä Ponssen väen kanssa olemme näistä asioita samaa mieltä. Pyysitpä mitä vain, palvelu pelaa, Everson kiittelee. Laadukkaat koneet, hyvä palvelu ja varaosien saatavuus ja käypä jälleenmyyntiarvo ovat Calvin Eversonin mukaan syitä valita Ponsse. Paljon olen eri koneita käyttänyt, mutta toistaiseksi Ponssea parempia ei ole tullut vastaan. 28 Ponsse News Ponsse News

16 Metsämaailma Metsämaailma Puulla parempiin päiviin Suomi elää metsästä ja puulla parempiin päiviin. Monet ovat kyselleet, pitävätkö tutut iskulauseet enää paikkaansa. Metsäteknologian professori Antti Asikainen uskoo puun, bioenergian ja koneellisen korjuun kasvuun. Uutiset Suomen paperiteollisuuden tuotannon supistuksista ovat tulleet tutuiksi viime vuosina. Tehtaiden kapasiteetti on nyt lähes 15 prosenttia pienempi kuin vuonna Syynä tuotannon vähennyksiin ovat maailman paperimarkkinoiden muutokset. Markkinat ovat kasvaneet vahvasti Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Suomalaisen paperin tärkeällä markkina-alueella Euroopassa kysyntä on kuitenkin hiipunut. Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen muistuttaa kotimaan puun käytön pitäneen kutinsa. Tulevaisuuden puunkäyttökäyrät hän kääntää ylöspäin, paperituotannon supistuksista huolimatta. Kaikki pidemmän aikavälin arviot lähtevät siitä, että puun käyttö EU:n alueella sekä teollisuudessa että erityisesti energian tuotannossa kasvaa, Asikainen sanoo. Kotimaan vuosittaiset hakkuumäärät eivät ole muuttuneet suuntaan tai toiseen, vaan pysyneet noin 55 miljoonan kuution paikkeilla. Kun tähän lisätään energiaksi käytettävän biomassan kasvu viiden viime vuoden aikana miljoonasta 7,5 miljoonaan kuutioon, on käynyt niin, että kotimaan puunhankinta on kasvanut yli 10 prosenttia. EU:nkin alueella puunkäyttö on kasvanut koko 2000-luvun, vuosien taantumaa lukuun ottamatta. Uudet puutuotteet lisäävät kysyntää Paperituotteiden kauppa on merkittävä suomalaisen metsäteollisuuden tuloksen kannalta. Paperimarkkinoiden vetäessä vyötä tiukemmalle teollisuudessa elää uusia tuoteaihioita. Puhutaan nanoteknologiasta ja biojalostamoista, joihin metsäteollisuus investoi samalla kun pitää yllä perinteistä tuotantoa. Uudet metsätuotteet osuvat markkinatrendeihin. Puun lisääntyvän käytön puolesta puhuu ennen kaikkea voimistuva tarve korvata uusiutumattomia luonnonvaroja, esimerkiksi öljyä, hiiltä ja metalleja, uusiutuvilla tuotteilla. Puukuituiset pakkaukset vähentävät muovin käyt- Metsäteknologian professori Antti Asikainen töä, rakentamisen hiilidioksidipäästöissä puu päihittää betonin ja metsäenergialla vähennetään kasvihuonekaasuja. EU:n asettama tavoite uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä on selkeä veturi puunkäytön kasvulle. EU:n tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin. Liikenteessä biopolttoaineiden osuus on nostettava 10 prosenttiin. Nämä tavoitteet merkitsevät vahvistuvaa kysyntää puulle. Tilanne on käytännössä se, että jos fossiilisten raaka-aineiden hinta nousee riittävän korkealle, ovat bioenergian markkinat rajattomat. Metsäkonemarkkinoitakin Asikainen maalaa bioenergian kasvavan kysynnän valossa. EU:n bioenergiatavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan esimerkiksi korjuuja haketuskalustoa prosenttia enemmän kuin tällä hetkellä. Vaatimus raaka-aineen puhtaudesta myös bioenergiapuolella lisää tavaralajitekniikan kysyntää. Ei ole mitään syytä epäillä, että kasvu konemarkkinoilla ei jatkuisi. Tankit täyteen bioöljyä? Pyrolyysitekniikalla, eli kuivatislaa malla, bioöljyä valmistavia pieniä laitoksia Asikainen pitää asiakasryhmänä, joka todennäköisimmin lisää Suomen vuotuista puun kysyntää. Vuosittain muutamia satoja tuhansia kiintokuutioita puuta käyttävien laitosten lopputuotteena valmistuu raskaan polttoöljyn korvaavaa, lämmitykseen käytettävää bioöljyä. Fortum ilmoitti talvella aloittavansa ensimmäisen tällaisen laitoksen rakentamisesta Joensuuhun. Myös liikenteen biopolttoaineita tuottavia F-T-diesel-laitoksia on Suomessa Huomispäivän puutuotteita suunnitteilla. Asikainen uskoo teknologian jo tällä hetkellä toimivan kohtalaisesti. Suunnitellut kolme investointia odottavat EU:n tukipäätöksiä. Jos yksikin näistä aloittaa toimintansa tällä vuosikymmenellä, lisää se vuosittaista puunkäyttöä noin miljoonalla kuutiolla. Aivan heittämällä ei bioenergiakaan lyö itseään läpi. Kivihiilestä voi tehdä öljytuotteita edullisemmin kuin puusta. Miltä kuulostavat terästäkin vahvempi paperi, puusta tehty kipsi ja sellukuitukomposiitista tehdyt auton osat? Puupohjaisia raaka-aineita voi löytää myös vaatteista, lääkkeistä ja auton tankista. Tässä makupaloja tulevaisuuden puutuotteista. Kädet kipsissä Puu korvaa jo nyt lasikuitukipsiä ja kalkkikipsiä. Suomalaisen Onbone Oy:n kehittämä WOODCAST-materiaali tehdään puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista. Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon keväällä saanut tuote on lämpömuovautuvaa. Lämmitetty tuote jähmettyy jo 15 minuutissa. Innovaatiopalkinnon perusteluissa tuotetta kuvattiin käänteentekeväksi innovaatioksi, jolla on merkittävää kansainvälistä markkinapotentiaalia. Kuva: Onbone Oy Lisää kerroksia puusta Suomi rakentaa omakotitalot puusta. Yli 80 prosentissa uusista pientaloista puu on päämateriaali. Kerrostaloja ei kuitenkaan ole perinteisesti puusta rakennettu. Hiljattain päivitetyt rakennusmääräykset antavat puukerrostaloille tasavertaisemmat mahdollisuudet. Suomen puukerrostaloissa on vielä alle 1000 asuntoa, mutta suunnitelmat ovat valmiina noin 5700 uudelle asunnolle. Valtakunnallisessa puurakentamisen kehittämisohjelmassa tavoitteena on nostaa puun markkinaosuus kerrostalorakentamisessa yhdestä prosentista kymmeneen vuoteen 2020 mennessä. Bioöljyt korvaavat fossiilisia Kuva: UPM Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt ovat tulossa. Biomassasta tehtävän bioöljyn tärkein käyttökohde on lämmöntuotanto. Bioöljystä voidaan myös jalostaa liikennepolttoaineita tai käyttää sitä kemianteollisuudessa. UPM rakentaa Lappeenrantaan 150 miljoonalla eurolla jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä biopolttoaineita. Fortum puolestaan rakentaa metsähaketta ja muuta puubiomassaa nielevän bioöljylaitoksen Joensuuhun. Bioöljyn tuotantoon on Suomessa suunnitteilla useita tehtaita. Bioenergian lisääntyvän käytön on rakennuttava järjestelmään, jossa puusta hyödynnetään muukin kuin vain sen energia-arvo. Integroidut tuotantokonseptit ovat lähtökohta. Pelkän bioenergiatuotteen valmistaminen puusta, etenkin uusien tuotteiden osalta, on kilpailukyvytöntä, eikä liiketoimintaa voi laskea tukien varaan. Kuva: Stora Enso, pakkauksen valmistaja Mediaware Ltd. Puuta pakettiin Tuttu mutta tuunattu kartonki on valloittamassa markkinoita muilta materiaaleilta. Entistä suurempi osa pakkauksista tehdään uusiutuvista raaka-aineista. Puupohjaiset pakkaukset korvaavat yhä useammin muovia CD-levyjen koteloissa sekä lääke-, tietotekniikka-, valmisruoka- ja leikkelepakkauksissa. Yksi maailmalla laajimmin levinnyt esimerkki tuoreista kartonkituotteista on Microsoftin Windows 7 -käyttöjärjestelmäpakkaus. Superpaperia ja autojen osia Tutkijat visioivat terästäkin vahvempaa, mutta edelleen kevyttä paperia. Nanohiukkasten avulla paperista tulee vesitiivis ja magneettinen, mutta yhä taiteltava. Kahta tai useampaa materiaalia (metalli, puu, muovi tai keraami) yhdistäviä komposiittituotteita voi käyttää moniin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi UPM kertoo sellukuidusta ja muovipolymeereistä valmistamansa komposiitin sopivan huonekalujen, auton osien, astioiden ja elektroniikan, kuten kuvan KeepLoop -kännykkämikroskoopin valmistukseen. Muovin tavoin ruiskuvalamalla tehtävissä tuotteissa sellukuidun osuus on prosenttia. Kuva: UPM 30 Ponsse News Ponsse News

17 Metsämaailma Metsämaailma kas toiminta perustuu hyväkuntoiseen korjuukalustoon ja työteliääseen yrittäjäasenteeseen. Einarin Tunnustuspalkinnot Säätiö palkitsi koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti Metsäopetus.fi ansioistaan metsäkonealan tunnettuuden parantamisessa nuorten keskuudessa ja alan yleisestä markkinointityöstä euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti Metsäliiton kehittämispäällikkö Risto Lilleberg ansioistaan puunkorjuun ja puunhankinnan kehittämistyössä, jossa hän on ennakkoluulottomasti, sitkeästi ja innovatiivisesti vienyt eteenpäin uusia ratkaisuja euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti Luston Metsäkulttuuripäivät lasten ja nuorten metsäkonetyöpajan toteuttamisesta Luston Metkupäivillä euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti Lapin ammattiopiston metsäkoneopetuksen lehtori Eero Juhani Tuohimetsä pitkästä yli 40 vuoden urastaan metsäkoneopetuksen lehtorina ja korkeatasoisesta ja avuliaasta metsäkoneiden hydrauliikan asiantuntemuksestaan euron Einarin Tunnustuspalkinnon vastaanotti metsien kestävää käyttöä elämyksellisesti esittelevä Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä. Einarin Kuljettajapalkinnot ja Einarin Opiskelijastipendit einari vidgrén säätiö Einari Vidgrénin Säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille jo seitsemännen kerran Vieremällä järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia yhteensä eurolla. Einarin Palkinnot Päähuomionosoituksena Säätiö myönsi Einarin Palkinnon kolmelle ansioituneelle metsäkoneyritykselle euron Einarin Palkinnon vastaanottivat Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy, Kalevi Määttä Oy ja Veljekset Lönnroth Ay. Toimitusjohtaja Pertti Kastisen perustama Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy on ilomantsilainen perheyritys, jossa oman perheen lisäksi työskentelee 20 työntekijää. Oman korjuukaluston lisäksi yritys työllistää sopimusyrittäjiä. Pitkän linjan metsäkoneyritys Kuhmosta Kalevi Määttä Oy on sen hallituksen puheenjohtajan perustama perheyritys, jonka palkkalistoilla on 16 työntekijää. Riihimäkeläinen Veljekset Lönnroth Ay on kahden avioparin, Antti ja Raija Lönnrothin sekä Seppo ja Tuire Lönnrothin omistama perheyritys, jonka laadu- Risto Lilleberg Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös 25 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa euron Einarin Kuljettajapalkinnolla. Ehdotukset palkittavista metsäkoneenkuljettajista tekivät metsäyhtiöt ja sahat. Einarin Kuljettajapalkinnon vastaanottivat: Timo Ruokolainen, Ilomantsi Esa Meriläinen, Kitee Saku Koistinen, Nilsiä Jarmo Kääriäinen, Kankaanpää Vesa Valtanen, Hämeenkoski Vilho Lindholm, Kolari Antti Veli-Pekka Hämäläinen, Pärjänsuo Teijo Sassali, Sassali Eino Junkkari, Paltamo Pekka Hyvärinen, Pielavesi Juha Partanen, Nurmes Mikko Lapinlampi, Puolanka Raimo Murto, Krääkkiö Marko Kohvakka, Nykälä Markku Puttonen, Jämsänkoski Pasi Järvinen, Hämeenlinna Risto Tammelin, Tammijärvi Toivo Björn, Lusi Risto Impiö, Ranua Jarmo Tennilä, Rovaniemi Juhani Salmela, Rovaniemi Jari Pursiainen, Jamali Markku Haverinen, Kuhmo Emil Ruona, Seskarö, Ruotsi Jani Oinonen, Mikkeli Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös 500 euron opiskelijastipendillä 24 metsäkonealan opiskelijaa. Stipendeistä ovat päättäneet kunkin koulun opettajakunta kriteerinään koulumenestyksen lisäksi se, että koulunsa päättävällä oppilaalla on työpaikka metsäkoneenkuljettajana tai -huoltajana. Einarin Opiskelijastipendin vastaanottavat: Jonny Karlqvist ja Simon Lundmark, Yrkesakademin i Österbotten, Vasa Heikki Mehtonen ja Kimmo Keinänen, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Valtimo Jani Ruohomaa ja Arttu Anttila, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, Kullaa Sami Luiro ja Ville-Matti Räsänen, Lapin ammattiopisto, Rovaniemi Pasi Kuvaja ja Santeri Savonen, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Pekka Tirkkonen ja Henri Laitinen, Etelä-Savon ammattiopisto, Nikkarila Aleksi Riitamaa ja Tatu Leppänen, Jämsän ammattiopisto, Jämsä Antti Havukainen ja Marjo Ratinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala Joni Soikkeli ja Matias Karhumaa, Oulun seudun ammattiopisto, Taivalkoski Juho Valonen, Hämeen ammattiinstituutti, Hämeenlinna Tommi Helin ja Antti Salo, TTS Tuottavuus ja luonnonvarat, Rajamäki Ville Järvinen ja Antti Finni, Tampereen ammattiopisto, Kuru Veiko Köiv, Viro (Pohjois-Karjalan ammattiopisto) Veiko Köiv Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin Säätiön, jonka tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin nuorten keskuudessa. 32 Ponsse News Ponsse News

18 Metsämaailma Metsämaailma einari vidgrén säätiö einari vidgrén säätiö Sukunsa innostama puunkaataja Marko Kohvakka Haukivuoresta on pesunkestävä metsäkoneenkuljettaja. En ole oikeastaan muuta tehnytkään, kuin ajanut metsäkonetta. Jo kolmivuotisen metsäkoulun kaikki lomat ja viikonloput olin ajamassa enoni konetta. Armeijan jälkeen palasin metsään ja olen viihtynyt työssäni erinomaisesti, tunnustaa Marko Kohvakka. Ammatinvalinta tuli osittain suvun kautta ja ainakin alkuinnostus ja opastus on kahden enon aikaansaannosta. Markoa kysyttiin vuonna 1998 sairasloman tuuraajaksi pieksämäkeläiseen Nykänen & Hapulin yhtiöön. Mukana koneen valinnassa Alkuun nuori mies otti tuurauksen toiseksi työksi, mutta varsin pian hän huomasi että tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken. Päätös siirtyä Ponssen kalustolla urakoivan pieksämäkeläisyhtiön palvelukseen oli onnistunut. Työuraa on takana reilusti yli 13 vuotta eikä mieli ole tehnyt muualle. Työnantajani panostaa kovasti kuskien viihtyvyyteen. Minä olin mukana, kun tästä Ergostakin tehtiin kauppaa. Sain vapaasti valita tärkeäksi kokemani lisävarusteet uuteen koneeseen. Onhan siinä työmotivaatio kohdallaan, kun on saanut räätälöidä itselleen työkalun, kiittelee Marko työnantajansa asennetta ja Ponssen räätälöintimahdollisuutta. Uusi Ergo tuntui joulukuussa palstalle tultuaan oudolle. Koneessa oli uudenaikaiset kahvat, uusi liikeratanosturi automaattitoiminnoilla ja ohjelmatkin poikkesivat aiemmasta Ergosta. Mutta varsin ripeästi alkukankeuden jälkeen Marko havaitsi koneeseen tehdyt muutokset selkeiksi parannuksiksi. Tämä on ilman muuta toiseksi paras hakkuukone, sillä parastahan ei olla vielä tehtykään, heittää Marko. Koneet kehittyvät Kevättalvella Marko pääsi harvennuksilla kymmenen tunnin päivän aikana jo rungon vauhtiin. Pienet parannukset sahan nopeudessa, ohjelmissa ja monissa muissa koneen kohteissa lisäsivät hakkuutehoa reippaasti. Keskimääräinen saavutus harvennuksilla on liikkunut kuitenkin rungossa. Paras päätehakkuusaavutus on 11-tuntisen päivän aikana on peräti 600 kuutiota. Mutta tällainen kuutiomäärä vaati leimikolta poikkeuksellista järeyttä. Metsäkoneen kuljettajaksi aikoville Markolla on muutama selkeä neuvo. Ensinnäkin yksinäisyyttä eikä pimeää saa pelätä. Pitkät päivät talvipimeässä metsässä ovat myös henkisesti raskaita. Toinen kuskin perusominaisuus on erinomaisen hyvät hermot. Koneiden kanssa kun touhutaan, niin haverit sattuvat usein kovilla pakkasilla ja todella hankalassa maastossa. Ongelmat on kyettävä ratkaisemaan itsenäisesti ja hermostumatta. Vastuuta motokuskilla on melkoisesti. Ensinnäkin omalla kontolla on puolen miljoonan kone. Sen lisäksi pitää ajatella metsänomistajan, puun ostajan ja urakoitsijan etujen mahdollisimman sopuisaa yhteensovittamista. Mutta kyllä tämä antaakin; itsenäinen työ ja se, että työnsä jäljen näkee heti, ovat minulle erittäin isoja asioita, summaa Marko Kohvakka ja lisää, että metsänomistajan kehut harvennushakkuun jälkeen lämmittävät mukavasti. Kohvakan kokemuksen mukaan Suomen metsät kasvavat hyvää vauhtia. Ainut mikä joskus ihmetyttää, on raivausten laiminlyönti. Pimeässä metsässä hakattaessa raivaamatta jätetty risukko hidastaa joskus melkoisesti työn sujumista. Metsien uudistuksessa luontainen uudistus näyttäisi lisäävän suosiotaan. Sellaisilla kasvualustoilla, joilla ei heinistä ole riesaa, siemenpuut saavat yllättävän ripeästi jälkikasvunsa vauhtiin. Pääasiassa aamuvuoroa kello viidestä kahden kolmen pintaan ajava Marko Kohvakka ei jää illan tunneiksi lepäilemään. Pienen maa- ja metsätilan pyörittämisessä riittää askaretta. Ja pihassa seisoo myös minikaivuri. Ei sitä osaa rospuutto- ja loma-aikaa makoilla. Olen ajankuluksi urakoinut pientä keikkaa kaivurilla. Tuleehan sitä sorsa- ja jänisjahdissakin poikettua. Niin ja moottorikelkkailu on meikäläisen mieleen, kuittaa Marko Kohvakka. Metsään ei meinaa ehtiä Ilomantsissa toimiva Metsä- ja Maansiirto Kastinen työllistää 25 metsäalan ammattilaista. Toimitusjohtaja Pertti Kastinen ja hänen poikansa Harri Kastinen eivät enää varsinaiselle savotalle ehdi, sillä ison yrityksen hallintopuoli työllistää aivan tarpeeksi. Puuta on hakattu ja ajettu kiintokuution vuosivauhdilla. Pertti Kastisen mukaan enemmänkin olisi saanut ajaa, mutta lyhyet talvet ja pehmeät maat estävät toisinaan työntekoa. Metsäpuolen koneina on seitsemän harvesteria ja viisi ajokonetta. 17 tonnin telakaivuri on hakkuupäällä ja sille saadaan ympärivuotiset työmaat. Laajavastuisena yrittäjänä Kastisella on lisäksi sopimusyrittäjiä sekä ajossa että hakkuussa. Monipuolisia leimikoita Lähes yksinomaan Ilomantsin kunnan alueella tehtävien leimikoiden koko vaihtelee muutamista kymmenistä moteista useisiin tuhansiin motteihin. Leimikoiden koko ei ole vuosien saatossa ihmeemmin muuttunut, mutta järeys on pienentynyt päätehakkuissakin keskimäärin alle 500 litraan. Stora Ensolle hakattava puu tulee pääosin Tornatorin metsistä, mutta myös yksityisten metsiä pannaan jonkun verran pinoon. Parikymmentä vuotta sitten yksi kevättalvi vierähti itänaapurin savotalla. Ruotsissa on tullut savotoitua pariinkin otteeseen. Vuosien 2005 ja 2007 myrskyjen jälkeen Kastisen kolme ketjua raivasi Skånen metsissä. Molemmilla reissuilla oltiin reilut puoli vuotta kerrallaan. Pertti Kastinen muistelee Ruotsin savotoita erittäin hyvin organisoiduiksi. Sydved yhtiön junailemana kaikki pelasi hienosti koneiden kuljetuksia myöten. Puulajit olivat koko lailla samat kuin Suomessa ja tyvetkin katkottiin valmiiksi. Tässä työssä oli useita puolalaisia moottorisahureita. Epävirallisen tiedon mukaan Byholman sotilaslentokentälle ajetusta yli miljoonasta kuutiosta olisi tullut maailman suurin puupino. Kotimainen kumppani Pertti Kastinen aloitti yrittäjyyden vuonna Alkuun työtä tehtiin Vapolle kaivurilla. Metsäpuoli alkoi vuonna 1989, kun kaivuriin hankittiin kaatopää. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Pertti ajoi seitsemän talvea puita takavetoisella David Brownilla. Vuodesta 1991 alkaen yrityksen oma kalusto on ollut pelkästään Ponssea. Varaosat, takuut ja paikkakunnalla oleva huolto ovat toimineet sen verran mallikkaasti, ettei merkin vaihto ole tullut edes mieleen. Kotimaisen suhteellisen pienen yrityksen kanssa toimittaessa henkilösuhteet ja aito kumppanuus ovat tärkeitä. Yhdessä avoimin kortein pelattaessa molemminpuolinen luottamus lujittuu. Koneita huolletaan itse siltä osin mitä osataan. Huoltomies tulee tarvittaessa Kastisen hallille tekemään isommat askareet. Kaikki huollot öljynvaihtoja myöten pyritään tekemään hallilla, sillä samalla kone voidaan pestä ja tarkistaa. Yrityksen koneet menevät vaihtoon käyttötunnin jälkeen eli noin viiden vuoden välein. Tyytyväinen tiimi Laajavastuisena yrittäjänä Kastisella on jo pari vuotta ollut metsätyönjohtaja korjuuta suunnittelemassa. Joensuussa metsänhoitajaksi opiskellut Heli Kymäläinen suunnittelee leimikot ja valvoo kuukausikohtaisten velvoitteiden täyttymistä. Helin vastuulla on myös sopimusurakoitsijoiden tilitykset ja hakkuiden laadun valvonta. Kastisella ei ole ollut vaikeuksia kuskien saamisessa. Ammattilaisia on löytynyt ja porukka pysynyt mukavasti kasassa. Tiimin ikähaitari on melkoinen, sillä vanhimmat kuljettajat ovat 60-vuotiaita ja nuorimmat juuri armeijasta päässeitä. Henkilökunnan koulutuspalavereja pidetään tarpeen mukaan ja työntekijöiden liikuntaharrastuksia tuetaan. Staattisen rasittava työ metsäkoneessa vaatii vastapainoksi reipasta liikuntaa, jotta vartalo pysyisi vetreänä. Työnteon vastapainoksi Pertti Kastinen kertoo pelanneensa aiemmin sulkapalloa, mutta viime aikoina se on jäänyt. Samalla hän kuitenkin lupaa ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa aktiivisemman liikkumisen. Harri Kastinen puolestaan rentoutuu ilmojen teillä. Muutama vuosi sitten aloitettu varjoliito on osoittautunut mainioksi vastapainoksi työlle. Kolmen tunnin liitely taivaan sinessä on taatusti voimaannuttava kokemus. 34 Ponsse News Ponsse News

19 Metsämaailma Metsämaailma einari vidgrén säätiö Aiemmin koneet huollettiin itse, mutta Hyvinkään huoltopisteen avaamisen jälkeen koneiden ylläpito on annettu ammattilaisten tehtäväksi. Lönnrotheilla on metsäurakoinnin lisäksi mittava viljatila pyöritettävänä, joten joutilaisuus ei pääse yllättämään. einari vidgrén säätiö 36 Pelloilta metsätöihin Riihimäellä pitkään puuta korjanneet Antti ja Seppo Lönnroth muistelevat yritystoiminnan alkuaikoja hilpeänä ja hieman haikeana. Nykymenoon verrattuna 1960-luvun alun tilanne oli niin kovin erilainen. Hevosen ostostahan se meidän metsätyön tekeminen alkoi. Pikkutilalle oli saatava lisäansioita ja metsähommia oli tarjolla. Hevonen vaihtui sitten 1960-luvulla traktoriin ja tällä kehityksen tiellä ollaan edelleen, muistelee Seppo Lönnroth. Konesavotan alkuun veljeksiä peloteltiin särkyvistä koneista. Kyseltiin, että milläs teette peltotyöt, kun olette traktorinne savotalla rikkoneet. Mutta niin vaan maataloustraktori palveli sekä puunajossa että peltotöissä. Lönnrothin veljekset pystyivät hankkimaan ensimmäisen vinssin vasta kun Metsäliitto takasi riittävästi työmaata. Suuri edistysaskel otettiin, kun takavetoisen David Brownin katolle saatiin nosturi. Nosturin vaatimaton ulottuvuus edellytti puiden vinssaamista aivan traktorin takapyörän viereen. Mutta kuorman lastaus ja purku sujuivat huomattavan sukkelasti. Metsäkoneen makuun Kokeilimme varmasti kaikki maataloustraktoriin tarjolla olleet metsävehkeet reestä alkaen. Vasta 1970-luvun alussa hankimme Telilokkerin. Joku totesikin, että nyt puutavaranajo on kuin mitä tahansa työtä, seitsemältä metsään ja neljältä pois. Mutta totuus oli kuitenkin toisenlainen, remonttia ja huolehtimista piisasi, kertoilevat Antti ja Seppo Lönnroth konesavotan alkutaipaleesta. Vuosien saatossa ajossa on ollut kaikkia merkkejä, mutta vuonna 1994 taloon tuli Ponssen ketju. Tämän jälkeen merkkiä ei ole tarvinnut vaihtaa. Tällöin hankittu ajokone on käytössä edelleen, tosin hieman varakoneen virassa. Sepon ja Antin mukaan 18 vuotta täyttävä Ergo taitaa olla paremmassa iskussa kuin uutena, sillä huolellisen ylläpidon lisäksi koneeseen on asennettu paljon uutta tekniikkaa. Lönnrothit arvelevat, että savotta hoituu kaikilla nykymerkeillä, mutta Ponsse on jotenkin tuntunut urakoitsijalle soveliaalta. Takuut ovat pelanneet mallikkaasti ja tuntuu kuin Ponssen porukka olisi yhtä perhettä. Pienyrittäjä tuntee elonsa turvalliseksi, kun kumppanina on kotimainen perheyritys. Kerran, kun meillä oli huolia koneen kanssa, niin Vidgrénin Jarmo sanoi, että uskokaa pois, emme me teitä koskaan pulaan jätä. Ja lupauksessaan Vieremän mies joukkoineen on tosiaan pysynyt, kehaisee Antti Lönnroth. Omalla väellä puuta pinoon Lönnrothien yrityksessä on mukana myös Antin vaimo Raija sekä Sepon vaimo Tuire. Naisten vastuulla on varaosien ja tarvikkeiden logistiikka sekä yrityksen että maatilan paperityöt. Yrityksen jatkuvuus on varmistettu, sillä Antin poika Marko ajaa Ergon hakkuukonetta ja Sepon poika Juha on keskittynyt Buffaloajokoneen käskyttämiseen. Vieraita kuskeja Lönnrotheilla oli ainoastaan silloin, kun pojat olivat varusmiespalvelussa. Lönnrothit ajavat pääasiassa Versowoodille, mutta alueen MHY:tkin työllistävät jonkun verran. Vuosittain puuta liikahtaa noin kiintoa, mutta vuosien välillä saattaa olla melkoista vaihtelua. Tämä mottimäärä tietää noin tunnin pyörähtämistä koneen tuntimittariin. Ajokoneeseen tulee tunteja jonkun verran motoa enemmän. Konekanta pidetään tuoreena Suurin puu, minkä miehet muistavat kellistäneensä on ollut hitusen 4000 litran paremmalla puolella. Keskimäärin päätehakkuun runkojen koko liikkuu noin 1000 litran tietämissä. Tapani-myrskyn jälkiä korjattaessa puuta on tullut kasaan kohtuullista tahtia, vaikka myrskytuhojen kanssa tahtoo kulua aikaa ja ylimääräisiä teräketjuja. Lönnrothit vaihtavat koneensa uusin melko usein. Reilusti alle tuntia ajetusta koneesta saa vielä kohtuullisen hyvin vaihdossa ja onhan uudehkolla koneella mukavampi tehdä urakkaa. Varmaa urakointia arvostavat niin urakoitsija itse kuin puun ostajakin. Lönnrothien arvion mukaan Suomen metsät kasvavat hyvin. Leimikkojen koko on vuosien varrella tosin pienentynyt ja puiden järeys hieman laskenut. Silloin tällöin eteen tupsahtaa yli-ikäiseksi päästettyjä niin sanottuja säästömetsiä, jotka ovat tautien ja tuholaisten vioittamia. Riihimäkisen perheyrityksen toiminta on ollut esimerkillistä. Tästä on osoituksena myös vuoden maaseutuyrittäjä palkinto vuodelta Kun luottamus toimii Pääasiassa Kuhmon alueella Metsähallitukselle urakoivalla Kalevi Määttä Oy:llä on viisi koneketjua töissä. Näiden lisäksi yrityksessä on hallituksen puheenjohtaja Kalevi Määtän mukaan pari kiilakonetta, joilla pystytään tarvittaessa täydentämään ajokonekapasiteettiä. Toinen Kalevi Määttä Oy:n kiilakoneista on Ponssen S10 vuodelta 1991, eikä sitä Kalevin mukaan ihan vähällä myydä tai vaihdeta. Koneen keveys on yksi syy sen talossa pysymiseen, sillä raskaammilla koneilla puut jäisivät noutamatta pehmeiltä alueilta, Kalevi Määttä uskoo. Konekanta kuntoon Kalevin ura alkoi tuttuun tyyliin metsurina. Hydraulikuormainten tultua savotoille Kalevi ajoi muutaman vuoden lainakonetta. Maataloustraktorin, itse tehtyjen kärryjen, rekien ja muiden sovellusten kautta vuonna 1969 aloitettu oma yritystoiminta kehittyi ripeästi. Jo 1970-luvun puolivälissä yhtiöllä oli oikeita metsäkoneita ajossa ja muutama kuski palkkalistoilla. Koneita kokeiltiin useampaa eri merkkiä; Rottne-Blondin, Lokomo, Teg ja Kockum. Vuoden 1985 jälkeen ei ole tarvinnut merkkiä vaihtaa. Keltavihreä oli sellainen kone, joka herätti minun luottamukseni. Yksinkertainen ja varma, eikä sillä urakoitaessa tarvinnut huoltomiehiä häiritä. Ponsse oli kaiken päälle pieni firma, jossa henkilösuhteet näyttelivät erittäin suurta roolia. Einari kävi useampaan otteeseen Kuhmossa ja ikätoverin kanssa oli mukava tehdä kauppaa, varsinkin kun kokemuksemme ja maailmankatsomuksemme passasivat erittäin hyvin yhteen, muistelee Kalevi Määttä. Tätä nykyä yrityksen vetovastuu on siirtynyt pojan, Jouko Määtän harteille. Mutta Kalevi on yhä tuttu näky yrityksen askareissa. Yrityksen nykyinen sopimus on puoleksi päätehakkuuta ja harvennusta. Viime vuonna yritys sai puuta kasaan reilusti yli mottia. Harvennusvaltaista hakkuuta tehtäessä noin kuution puumäärä motoa kohti teettää totista työtä. Minulla oli alkuun suuri epäilys metsäkoneiden tietokoneita kohtaan. Mutta onneksi se osoittautui täysin vääräksi. Koneiden kehittymisen ja tietokoneiden myötä kuskeille annetaan enemmän vastuuta. Tuntuu, että samasta rungosta pitäisi aina vaan saada enemmän ja enemmän arvopuuta. Mutta onneksi aivot ovat äkäiset sekä kuskilla että koneella, miettii Kalevi Määttä. Puut pienenevät Kalevin havainnon mukaan vanhat metsät loppuvat ja runkojen järeys väistämättä pienenee. Samoin käy päätehakkuukuvioiden kohdalla. Kustannukset tuppaavat kuitenkin kasvamaan, kun aina vähän päästä koneille pitää antaa lavettikyytiä. Onneksi harvennusleimikoiden kuviokoko on sentään ollut kasvamaan päin. Yrityksessä vaihdetaan koneita hieman hakkuusopimusten mukaan, sillä uusilla koneilla saa hitusen paremmat pisteet tarjouskilpailussa. Vaihtoväli on viisi-kuusi vuotta, jona aikana mittariin on tullut noin tuntia. Määtän koneet ovat savotalla kahdessa vuorossa lähes vuoden ympäri eikä rospuuttotaukoja tunneta. Kalevi Määttä Oy urakoi parikymmentä vuotta sitten myös Venäjällä. Työt tehtiin pääasiallisesti suomalaiselle toimeksiantajalle. Työmaat olivat mukavia ja leiri sijaitsi usein keskellä leimikkoa. Byrokratia tulleineen kaikkineen oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Pikku hiljaa paikalliset savustivat suomalaiset pois ja toivat omia koneitaan tilalle. Onneksi samaan aikaan savotoita alkoi taas löytyä kotinurkilta. Huolto on ykkönen Kalevi Määttä on erittäin tyytyväinen Ponssen huoltoon. Paikallinen huoltomies on ollut Määtällä töissä ennen huoltoyrittäjäksi ryhtymistään. Kokemus metsäkoneen ajamisesta yhdistettynä tehtaan huoltokoulutukseen antaa oivallisen pohjan asiakaslähtöiseen ja sitoutuneeseen huoltotoimintaan. Osa huolloista tehdään itse. Nykykoneisiin tarvitaan omat mittarit, laitteet ja päivitykset, minkä takia turvautuminen alan ammattilaiseen on järkevä valinta. Huoltoyrittäjän työ on erittäin vaativaa ja vastuullista. Se takaa useamman ihmisen leivän saannin, muistuttaa Kalevi Määttä. Kalevi Määttä Oy:llä on aina ollut riittävästi kuljettajia töissä. Tuttujen ja toisten kuskien kautta on saatu uusia, osaavia ihmisiä töihin. Osa on itse koulutettu kylmästä miehestä ammattilaiseksi. Työviihtyvyyskin taitaa yrityksessä olla kohdallaan, sillä yli 20 vuotta talossa olleita kuskejakin löytyy. Kun ajelen välillä pitkin Suomea, niin risusavottaahan monet metsät näyttävät huutavan, heittää Kalevi Määttä lopuksi. Ponsse News Ponsse News

20 Metsämaailma Metsämaailma einari vidgrén säätiö Metsä kutsui miestä Raimo Murto valmistui kirvesmieheksi Pirkanmaan ammattikoulusta vuonna Muutama vuosi vierähti Tampereen seudun rakennustyömailla, kunnes räntäsateinen ruokatunti vuonna 1982 muutti miehen tulevaisuuden. Kaupunki ei ollutkaan onnela korven pojalle ja veri alkoi vetää takaisin saloille. Näin Aamulehdestä ilmoituksen, että ammatinvaihtoa suunnitteleville olisi metsurikurssi alkamassa Jämsänkoskella. Pääsin kurssille ja sillä tiellä ollaan, kertoo Vesilahden Krääkkiössä asuva Raimo Murto. Raimo muistelee vuoden kestänyttä kurssia erittäin antoisaksi ja monipuoliseksi. Metsurinopin lisäksi kurssilla käytiin läpi niin kalastusta kuin marjastustakin. Kurssin jälkeen työpaikka löytyi naapurikylä Narvan MHY:ltä. Työ oli monipuolista; pystymittausta, raivausta, istutusta ja mikä parasta, sai asua ja työskennellä kaukana kaupungin vilskeestä. Ajokoneen kautta motoon Vuonna 1986 Veljekset Kolu haki ajokoneen kuskia. Kotimetsissä Raimon oli tullut opetelleeksi kuormaimen käyttöä, joten hän päätti kokeilla, miten pienen Ösa 250 -kuormatraktorin ajo luonnistuisi. Työ sujui vaikeasta maastosta huolimatta ja konetyö alkoi kiinnostaa. Metsureiden määrän vähentyessä hakkuukoneet tekivät toden teolla tuloaan leimikoihin. Lokomo 929:n päälle tehty Marttiinin häntämoto oli Raimon seuraava etappi metsäkoneiden maailmassa. Vuonna 1999 Raimo meni ajamaan hakkuukonetta PJP Metsäeksperteille. Tällöin hän sai tuntumaa Ponssen kalustosta. Yrityksen Ergolla ja Elkillä on nyt ajettu noin tuntia. Ponssen toimintavarmuus ja luotettavuus ovat erinomaisia. Näitä ominaisuuksia osataan arvostaa hankalassa maastossa, kaukana kunnollisista teistä työskenneltäessä. Ja onhan se Ponssen varaosapalvelu aivan omaa luokkaansa. Oli yö tai päivä, pyhä tai arki, niin varaosan saanti on taattu, tunnustaa Raimo. Työnantaja on kouluttanut kuskejaan mukavasti, jotta tiimi on pysynyt tekni- sessä kehityksessä ajan tasalla. Vaikka kone tekee pääosin rungon jakotyön, metsurin koulutus on auttanut Raimoa, kun on tehtävä itsenäisiä päätöksiä rungon katkaisusta. Kuskin on oltava ajan tasalla, jotta hakkuun jälki olisi hyvä ja siisti. Metsänomistaja odottaa mahdollisimman hyvää arvopuun saantoa leimikostaan. Koneen omistaja puolestaan hakee tehoa ajettuina kuutioina. Raimon mukaan tarkastuksia palstoille tehdään koko ajan ja raporteista selviää raakkipuun osuus, ajourat ja jäljelle jääneisiin puihin tulleet kolhut. Kunnosta pidettävä huolta Pystyäkseen yksinäiseen ja vaativaan työhön, kuskin on pidettävä huolta kunnostaan. Vaikka pitkän päivän jälkeen on väsyksissä, pitäisi kuitenkin jaksaa liikkua. Suositushan on kerran tunnissa tehtävä koneen kiertäminen, jotta verenkierto pelaa selkärangan kaikkiin osiin. Raimon mukaan sauvakävely on erittäin hyvä vastapaino harvesterin ajamiselle. Murron verstaalla on lisäksi itse tehtyjä kuntoiluvälineitä, sillä sydänmailta ei ehdi ajelemaan kymmenien kilometrien päähän kuntosalille. Leimikoita hakatessaan ja palstojen ohi ajaessaan Raimo Murto on havahtunut raivaamisten laiminlyönteihin. Metsänomistajahan siinä kärsii, kun taimikon hoitotyö laiminlyödään. Ihmisten pitäisikin päättää, tehdäänkö metsänhoito itse vai annetaanko se ammattilaiselle. Heitteelle metsää ei saisi milloinkaan jättää. Raimo on myös käynyt itse istuttamillaan palstoilla. Vaikka taimet olivat avojuurisia, metsiä niistä on kuitenkin tullut. Luontainen uudistamien on myös varteenotettava vaihtoehto. Raimo kuitenkin muistuttaa, että metsän uudistus on myös tuurin peliä. Myyrä voi syödä hangen alta ja hirvi hangen päältä, vaikka uudistuksen tekisi kuinka ammattitaidolla. Helpotuksiahan meikäläisen työhön on vuosien saatossa tullut. Enää ei tarvitse taskulamppu suussa ja paperikartta kädessä lähteä pimeässä etsimään leimikon rajoja. Eikä pomojakaan enää metsässä näy, sanoo Raimo Murto tyytyväisenä nykytekniikasta. Elämässä ensisijalla Raimo Murrolla on perhe, vaimo ja neljä lasta. Harrastuksissa käydään yhdessä, kuten laskettelemassa. Vanhimman pojan kanssa kuljen metsästämässä. Moottoripyöräilykin on pikkusen verissä, vaikka ei tahdo ehtiä ajamaan. Mutta jospa pyrähdysten laatu korvaisi kilometrimäärää. einari vidgrén säätiö Käytetyllä koneella alkuun Lieksan Jamalissa asuva Jari Pursiainen on touhunnut koneiden kanssa koko ikänsä. Isän puutavaran kuljetus sekä rekalla että pienillä ajokoneilla tulivat tutuksi jo mopoiässä. Tästä huolimatta Jari kuitenkin opiskeli kirvesmieheksi. Vein kerran lavetilla konetta pieniltä tuulenkaatosavotoilta toisille. Istuin sitten moton ohjaamossa hetken ammattilaisen otteita katsellen ja mietin, että tämä työhän voisi olla mukavaa, muistelee Jari. Ammatti vaihtoon Jari kertoo varmistaneensa harjoittelupaikan naapurin metsäkoneurakoitsijalta ennen kuin hakeutui Valtimoon metsäkonekurssille. Parin kuukauden kurssi tuli käydyksi ja sen päälle neljän kuukauden harjoittelu. Harjoittelun päälle tullut työjakso venähti lopulta seitsemän vuoden mittaiseksi. Kun työt 2000-luvun alussa vähenivät, niin Jari päätti perustaa oman yrityksen, Metsäpalvelu Pursipuun. Alkuun lähdettiin viisi vuotta vanhalla koneella, joka tuli isosta yrityksestä. Noin tuntia palvellut kone oli asiallisessa kunnossa ja se palveli Pursipuuta moitteetta useamman vuoden. Nyt Pursipuulla on viides kone menossa, joista osa on hankittu uutena ja osa käytettynä. Viimeisimpänä taloon tullut PONSSE Beaver tuli tuntia ajettuna, mutta koneeseen hankittiin uusi H53-harvesteripää. Jarin kokemuksen mukaan hyvin huollettu käytetty kone on erittäin hyvä vaihtoehto urakoitsijallekin. Omien koneiden pienemmät huollot hoidetaan itse, mutta vaativammat, siltanosturia kaipaavat työt on uskottu ammattilaisille. Metsähallitukselle harvennusta ja päätehakkuuta kahdella koneella tekevä Jari Pursiainen kertoo työtä riittäneen mukavasti. Puita on saanut kaataa kahdessa vuorossa lähes vuoden ympäri. Toukokuun alussa tuli parin viikon kelirikkoseisokki, mutta toisaalta puuta on pinossa tänä vuonna enemmän kuin edellisinä vuosina. Pursipuun hakkaamat leimikot ovat keskimäärin muutaman tuhannen kuution työmaita. Usein leimikkojen välit ovat sen verran lyhyitä, ettei edes lavettia tarvita. Jarin mukaan hyvä leimikko antaa sisältöä yrittäjän elämään. Silloin on osattava olla tyytyväinen ja miksipä ei iloinenkin. Työnjako toimii Uuden sopimuksen myötä Jari vaihtoi ajokoneensa harvesteriksi. Ammattitaitoisten ja työlleen omistautuneiden kuljettajien saaminen on tuottanut hieman hankaluuksia. Kuskien hartioillahan työ on, eikä aina voi soitella yrittäjälle mitä missäkin tilanteessa tehdään. Jari ei osaa sanoa, miten kuljettajien koulutus ja alalla pysyminen saataisiin pelaamaan nykyistä paremmin. Kuskilla pitäisi ainakin olla sisäinen polte konetyöhön. Pelkkä koulutus ei useinkaan riitä. Vastuullinen ja yksinäinen työ metsässä ei ole kaikkien mieleen, vaikka konetta osaisi käsitelläkin. Kymmentuntisten työvuorojen jako on mennyt mukavasti. Jari on tehnyt itselleen mieluisaa aamuvuoroa, sillä työntekijä on halunnut tehdä iltoja. Tämä on sopinut molemmille erinomaisesti. Pursipuun kirjanpito on Jarin vaimon Tainan vastuulla. Elämässä pitää olla muutakin kuin työntekoa. Vaimo on onneksi pysynyt mukana elämässä, joten kaipa minä olen jotenkin työn ja vapaa-ajan jaossa onnistunut, muistuttaa Jari Pursiainen pilke silmäkulmassaan. Harrastuksikseen Jari kertoo metsästyksen ja kalastuksen. Vuosien tauon jälkeen myös kaksipyöräiset alkoivat kiinnostaa uudestaan. Vaikka aikaa ei pitkiin reissuihin olisikaan, leppoisana kesäiltana on mukavan käydä ulkoiluttamassa tonnista Hondaa. Rakentaminen on ollut pariskunnan yhteisenä harrastuksena, josta todistuksena on parikin ryhdikästä taloa Lieksassa. 38 Ponsse News Ponsse News