PUHALLUSLIIGA. Kirkan rooli on vastapainoa puhaltajan työlle Sivu 5. Purutalo korjataan kauniille paikalle järven rannalle

Transkriptio

1 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 1/2009 Purutalo korjataan kauniille paikalle järven rannalle Sivu 9 Nuoret huolissaan ilmaston muutoksesta Sivu 2 Kerrostaloasukkaan haave omasta talosta toteutui Sivu 3 Termex varasto pyörien päällä Sivu 6 Passiivienergiataloon turvallinen seinäratkaisu Sivu 10 Lämpöremontilla säästetään ydinvoimala visioi Aarne Jussila Sivu 4 Puukuitueriste parantaa sisäilman laatua Sivu 11 Kirkan rooli on vastapainoa puhaltajan työlle Sivu 5

2 2 Voimmeko vaikuttaa ilmaston muutokseen? Liikenteen 30%:n ja rakennusten 40%:n osuus päästöistä on suuri. Liikkuessamme ja asuessamme voimme vaikuttaa, jokainen kohdaltamme, ympäristömme tilaan. Voimme vähentää ilman pilaamista kotikonnuillamme, jolloin ympäristömme voi paremmin. Rakentamisessa lähtökohtana täytyy olla tulevaisuus. Elinkaaren aikana talo myydään monesti ja myyjä joutuu kertomaan, paljonko energiaa kuluu. Jo tänään rakennettavat talot pitäisi tehdä tulevaisuus huomioiden. Lämmitystapa, ilmanvaihto ja rakennuksen eristys ovat valintakysymyksiä. Matalaenergiarakentaminen on lähitulevaisuuden sana, mutta passiivienergiatalot ovat jo nurkan takana ja ottavat paikkansa rakentamisessa seuraavan vuosikymmenen aikana. Pelkästään yläpohjan lisäeristyksellä saavutetaan merkittävä päästövähennys, sillä huonosti eristettyjä yläpohjia on yli puoli miljoonaa. Kaiken kaikkiaan päästöjen alentamispotentiaali on vanhassa asuntokannassa merkittävästi uudisrakentamista suurempi. Jokainen kansalainen voi osaltaan vaikuttaa ilmaston muutokseen suuremmilla tai pienemmillä ratkaisuilla. Jo asteen pudotus asunnon lämpötilassa vähentää energian kulutusta noin 5%. Kun energiaa kulutetaan vähemmän, säästetään rahaa sekä luontoa. Yrityksemme on osallistunut energiatalkoisiin nyt kahdenkymmenen vuoden ajan. Raaka-aineena on kierroksen tehnyt puu paperina ja sitten pitkäaikaisesti eristeenä. Luontoa säästyy ja päästöt vähenevät, kun lämmöneristämisellä vähennetään lämmön tuottamisen tarvetta. Veli-Matti Pölkki Toimitusjohtaja Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Nuoret huolissaan ilmaston muutoksesta Tulevaisuus on nuorten. Tämän päivän nuorella on elinaikaa tämän vuosisadan loppupuolelle saakka, joten on ymmärrettävää, että heidän huolensa liittyy tulevaisuuden uhkiin, joista varsin merkittävä on ilmaston muuttuminen pysyvästi nykyisestä. Asiaa on tutkittu sekä Suomessa, että laajemminkin. Suomen ilmastotalkoot- kyselyn tuloksia vahvistavat myös YK:n ympäristöohjelman viidessä maassa suoritettu nuorisokysely. Kyselyn mukaan lähes 90% nuorista on sitä mieltä, että ilmaston muutoksen ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Kuivuus osassa maailmaa ja rankkasateet sekä ilmaston ääri-ilmiöiden yleistyminen ovat todellisuutta jossain määrin jo tänään, mutta ellei mitään tehdä, näille nuorille se on todellisuutta jo vuosisadan puolivälin paikkeilla. Ilmastonmuutos lisää ihmisten muuttoa kuivuuden ja puhtaan veden vuoksi. On ennustettu, että pohjoisen jäätiköt sulavat lämpötilan nousun myötä. Erityisesti Grönlannin maalla oleva jäätikkö tulee nostamaan vesien pintaa Euroopassa ja alavilla mailla ympäri maailmaa. Suomessakin tällä veden nousulla on merkittäviä vaikutuksia Jotain tarttis tehdä Ilmaston muutokseen vaikuttavat mm. hiilidioksidimäärien lisääntyminen, kuten asia on tuotu esiin monissa julkaisuissa ja kirjoituksissa. Talojen lämmitys tuottaa merkittävän osan hiilidioksidista. Tästä syystä lämmöntarpeen vähentäminen on aina ekoteko. Ilmaisenergioiden hyväksikäytöllä lämmittämisessä vähennetään hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Kun lisäksi rakennuksen lämmöneristämisellä vähennetään lämmityksen tarvetta, saadaan hiilidioksidipäästöjä alennettua todella paljon. Ilmanvaihdon saneeraus täydentää tulosta. Uusiin rakennuksiin sovellettavat normit kiristyvät koko ajan. Nyt on jo esiintynyt epäilyjä niiden liiastakin kiristämisestä ja jossain mielessä jopa aiheellisesti. Epäilijät eivät kuitenkaan esitä mitään keinoja, joilla kyettäisiin alentamaan lämmityksen ja myös jäähdytyksen aiheuttamia energiapäästöjä. Jo aivan lähitulevaisuudessa jäähdytys muodostuu lämmitystäkin merkittävämmäksi energian kuluttajaksi, mikäli jäähdytys ratkaistaan ilmalämpöpumpuilla. Laitteella voidaan energian kulutusta talvella alentaa, mutta sillä tuotettu viileys on kallista. Maan viileyden käytöllä päästään samaan tulokseen erittäin vähällä energialla. Jäähdytys voi olla lisäksi rakenteelle ongelma, jos se ei kykene käsittelemään kosteutta. Puusta tai puujohdannaisista (kuten paperi) voidaan toteuttaa muoviton rakenne, jossa kosteus ei tule ongelmaksi. Jokainen voi tehdä jotain Jokainen voi tehdä jotain asian eteen. Pienetkin teot vievät asiaa eteenpäin. Laajassa mitassa vanhan rakennuskannan energiakorjaukset ovat jo suuria tekoja, joilla on vaikutusta muutoksen nopeuteen. Pieniä ja helposti toteutettavia korjauksia ovat mm. yläpohjan lisäeristykset, jotka ovat edullisia ja takaisinmaksuaika on verrattain lyhyt. Sisälämpötilan alentaminen asteen vähentää energiakuluja noin 5%. Naisnäkökulma Sisustusintoilija Joku viisas varmaan sekin nainen on ollut sanoi että naisella voi aina olla vielä yksi sohvatyyny, ja niin se kyllä on. Sitä voisi sisustaa kotiaan ihan ikuisesti ja sisustaakin. Monta kertaa on saanut lukea naistenlehdistä, kuinka joltain jääkiekkoilijan, formulakuskin tai muulta julkkiksen vaimolta on kysytty, että mitä se tekee, ja vastaus on ollut, että aika menee uutta kotia sisustaessa. Että kyllä se kokopäivähommaa on. Myös huonekalukaupat ovat huomanneet että raha ei suinkaan tule huonekaluista vaan tarpeettomasta tilpehööristä. Olen kerran elämässäni onnistunut kulkemaan Ikean läpi ostamatta mitään ja koin samanlaista onnistumisen iloa kuin olisin juossut maratonin tai rakentanut palikkatalon. Yrittäkääpä perässä. Yleensä sieltä joku sohvatyyny, tuikkukynttilätellinki tai tekokukka hihaan tarttuu, vaikka alunperin paikalle on tullut ihan oikealle asialle, jollekin tarvehankinnalle. Pitkän kierroksen aikana se varsinainen tarve on ehtinyt unohtua ja tilalle on tullut paljon uusia ja pienempiä tarpeita. Esineitä, joiden olemassaoloa ei ole tiennytkään ja siksi ei myöskään ole mitenkään voinut tietää, että ilman niitä on tyystin mahdoton elää tyydyttävää elämää. On siis ostettava, kun on vieläpä niin halpaa. Sitten kassan jälkeen ei voi kuin ihmetellä, miten niin halvat esineet tulivat maksamaan yhteensä niin paljon. Onneksi siitä saa ostaa kassan jälkeen halvalla pehmistä ja hodareita, niin ei jää isosta laskusta paha maku suuhun. Miesten mielestä sisustaminen on turhaa. Kaikki tingelitangeli on joutavanpäiväistä. Esineitä, joilla on pelkkä kauneusarvo, ei käyttöfunktiota, mitä niillä tekee? Mutta pitäähän pölylläkin olla laskeutumispaikka. Miesten mielestä huonekalut voivat olla ikuisesti siinä, mihin ne on aluksi laitettu. Mitä niitä venkslaamaan. Siksipä jokaisen äidin velvollisuus on opettaa tyttärelleen, miten huonekaluja siirretään paikasta toiseen ilman miehen apua. Huonekalun jalkojen alle laitetaan rätit ja sitten vain työntämään. Mies on ihan tyytyväinen, vaikka huonekalut ovat hänen poissaollessaan vaihtaneet paikkaa, jos ja kun nainen on muistanut huomioida miehen elämän tärkeimmät feng-suin: television, sohvan ja sohvapöydän pyhän kolminaisuuden. Niiden sijainti toisiinsa nähden on koskematon. Hankalimpia ovat sellaiset miehet, joilla on mielipide sisustamisesta ja tyyleistä. Jos mielipiteet eivät ole yhteneväiset, seuraa elämänpituinen erimielisyys ja ikävät, ketään tyydyttävät kompromissiratkaisut. Joku onnekas on saanut miehen, joka vähät välittää, miltä kotona näyttää ja joka tuskin huomaa siellä tapahtuvia muutoksia. Silloin nainen saa vapaat, itsevaltaiset kädet. Sen seurauksena mies nukkuu yönsä huonosti vaaleanpunaisessa, röyhelöisessä prinsessan kammarissa, tuntee testosteronimääränsä alenevan estrogeenisessa sisustuksessa ja aamulla herätessään katsoo parhaimmaksi paeta autotalliin, sinne viimeiseen paikkaan, mihin innokkaimmankaan naisen sisustusinto harvoin ylttää. Sisustusintoilussakin voi keittää pahemman kerran yli. Eräs naiskuvataiteilija sisustaa kotinsa jouluisin vimpanpäälle. Joka joulu hänellä on uudet joulun teemasävyt ja koko koti sisustetaan ruokapöytää myöten samoilla teemasävyillä. Haastattelussa taiteilijatar tunnusti, kuinka häneltä saattaa mennä joulu pilalle, jos joku ymmärtämätön jouluvieras ei ole pukeutunut joulun teemaväreihin. Sellainen vieras pistää täydellisestä kokonaisuudesta silmään niin pahasti, että joulurauha menee eikä kinkku sula. Minkähänlainen joulupukki niille mahtaa tulla? Onkohan tajunnut pukeutua joulun teemaväreihin vai onko mokoma pannut sen ikiaikaisen punakoltun päällensä? Minna Rönkkö minna.ronkko@welho.com

3 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / Kerrostaloasukkaan haave omasta pihasta toteutui Alajärveltä maalaismaisemaan ja omaan kotipihaan tottuneet Johanna Panula-Perälä ja Juho Perälä ovat toteuttamassa haavettaan omasta kodista. Oulun Metsokankaalle rakentuu massiivihirsinen omakotitalo. Kadun päässä oleva tontti rajoittuu metsäluontoon. Kuitenkin työpaikalle ja kaupunkiin on vain reilun kymmenen minuutin ajomatka. Oulusta tuli kotipaikka, kun molemmille löytyi täältä työtä. Yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osasto työllistää Johannan tutkijana ja Juho saa leipänsä VTT:llä tietotekniikasta. Johanna Panula-Perälä ihastelee Juho Perälälle yläkerran makuuhuoneen tummaksi käsiteltyä seinää, jossa syyt näyttävät nousevan ylös taustastaan. Pikkukuvassa talo esittäytyy talven vaipassa. Aikanaan opiskelupaikkana Oulu vei voiton etelän metropoleista. Oulun nuoret kokivat inhimillisempänä, ihmisen kokoisena kaupunkina. Täällä voi tuntea kaikki neljä vuodenaikaa, toisin kuin etelässä, jossa kesien välissä on vain märkä ja pimeä aika. Keskustan hulina ja turhankin yhteisölliseksi koettu kerrostaloasuminen vaihtuu omakotitaloon, jossa on oma piha ja porkkanamaa. Ikkunasta näkyy luonto aivan kuin kotona Alajärvellä. - Meille hirsi oli talon rakenteeksi luonnollinen vaikka tutkimme myös muita vaihtoehtoja, kertoo Johanna talovalinnasta. Kerrostalon ja Juhon kotitalon sisäilman välinen kontrasti on melkoinen. Hirsitalossa unikin tuntuu syvemmältä, listaa Johanna havaintojaan. Kotina hengittävä hirsitalo Tammikuun lopulla omaan kotiin muuttavat Johanna ja Juho ovat tyytyväisiä tekemäänsä valintaan. Alakerran massiivinen hirsi pitää talon sisäilman miellyttävänä. Kosteus säilyy oikeana kesät talvet. Hengittävällä lämmöneristeellä eristetty muoviton yläkerta pitää lämmön sisällä. Eristeen puukuitu yhdessä hirsipaneelin kanssa säilyttää hyvän sisäilman myös yläkerrassa. Talon rakenne- ja materiaalivalinnoilla on pyritty pienentämään ekologista jalanjälkeä. Käytettyjen materiaalien valmistuksessa sitoutuva energiamäärä on vähäinen. Juttua tehtäessä talo oli vielä rakennustyömaa, jossa kuuluivat rakennustyön äänet. Oman kodin esittelyssä tulevista asukkaista loisti tyytyväisyys tehtyihin valintoihin. Korkea, lähes 30 cm:n, hirsi tekee puuseinistä levollisia. Muutamassa seinässä oleva isokuvioinen tapetti antaa ilmetä talon sisustukseen. Jos kuvioihin kyllästyy, seinä voidaan tapetoida uudella kuosilla, toteaa Johanna valinnasta. Taustana vahva hirsiosaaminen Alajärvellä on maailman suurin lamellihirren valmistuksen keskittymä. Yksi sen synnyttäjistä on ollut, Juhon isä, Esko Perälä. Perälän höyläämön vetäjänä 80-luvun alkupuolella Eskolla ajatus lähti itämään. Perälän Höyläämöstä muodostettu Finnwood Oy oli liimahirsirakenteiden uranuurtaja. Yhtiön myynnin yhteydessä muutamat sen osaajista perustivat Finnlamelli Oy:n, jolle siirtyi merkittävä hirsivalmistuksen tietämys. Myös Esko Perälä kuuluu tänään yhtiön osakkaisiin ja tekijöihin. Liimahirsirakenteiden valmistajana merkittävä yhtiö myy hirsitaloja ympäri maailmaa. Kotimaassa yhtiö tekee yhteistyötä puukuitueristeitä valmistavan Termex-Eriste Oy:n kanssa. Tästä syystä heidän talossaan ei tarvitse käyttää muovia. Vastauksena tämän päivän kiristyviin energiamääräyksiin, massiivihirrestä tehdään yleensä vain alakerta. Yläkerta, jonne lämpö nousee, tehdään hyvin eristettynä. Hirren kyky tasata kosteutta voidaan yhdistää alhaiseen energian kulutukseen.

4 4 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Aarne Jussila Rakennustutkimus RTS Oy Omakotitalojen lämpöremontilla voidaan säästää energiaa yhden ydinvoimalan verran Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimusten mukaan Suomessa on lähes 20 vuoden patoutunut korjaustarve. Jos näiden taloihin tehtäisiin ilmanvaihto- ja lämmöneristysremontti, saataisiin tällä jo säästöä yhden ydinvoimalan tuottaman energiamäärän verran. Rakentamisen ja asumisen tutkijana Aarne Jussilalle näihin liittyvät numerotiedot ovat tuttuja. Numeroita yhdistelemällä saadaan laajaa tietoa tulevaisuuden tarpeista ja suunnista rakentamisessa. Rakentamisaikeet ovat tuttuja tietoja rakentamisen myynnissä toimiville. Remonttitarve näyttäisi Aarne Jussilan laskelmien mukaan olevan vajaa 20 miljardia. Jos remontin avulla saavutettaisiin kiinteistön lämmityskuluissa noin 1000 :n säästö, tästä syntyisi otsikossa mainittu alennus. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemissä Suomi asuu tutkimuksessa lämmitys, energian kulutus sekä huono sisäilma olivat listan kärkipäässä heti säilytys- ja varasto- ja kodinhoitotilojen puutteen jälkeen. Kun energian kulutusta ryhdytään vanhassa talossa alentamaan, siinä tärkeä asia on eristeen lisäämisen rinnalla ilmanvaihdon uudistaminen tai rakentaminen. Huono ilmanvaihto kuluttaa vanhassa talossa energiasta jo lähes puolet ja eristämisen parantamisen jälkeen ilmanvaihdon takia yli puolet energiasta menee harakoille. Tehokas nykyaikainen ilmanvaihto alentaa lämmityskuluja kohtuullisesti. Kun tähän yhdistetään oikein tehty eristeremontti, alkaa säästöä syntyä. Nämä remontit työllistäisivät merkittävältä osin vapautuvat rakentajat. Samassa tutkimuksessa asukkaista lähes puolet piti korjaustoimien siirtämisen syynä taloudellista tilannetta. Jos tähän löytyisi houkutteita, voisi EU:n asettama 20%:n energian kulutuksen alentaminen rakennuskannassa toteutua ja jopa alittua. Energiaremontista hyötyvät kaikki Energiaremontilla on merkittävä vaikutus energian kulutuksen lisäksi myös hiilidioksidipäästöihin. EU on asettanut tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjen alentamisen vuoteen 2020 mennessä 20%. Vanhan rakennuskannan korjauksella tämä tavoite on saavutettavissa nopeasti. Uusilla rakennuksilla lisätään hitaasti rakennusten kokonaismäärää. Tavoitteeseen pääsemisen kannalta uusien rakennusten kireät määräykset vaikuttavat hitaasti. Vanhojen rakennusten korjaaminen tuo verorahoja valtion kassaan. Kun tämä raha palautuu korjaamiseen, saadaan pohjaa energian kulutuksen alentamiselle ja se on omiaan parantamaan erityisesti rakentajien tilannetta. Asukkaan asumiskulut alentuvat parhaimmillaan jopa puoleen verrattain pienellä noin :n remontilla. Samalla asumisviihtyisyys, paremmasta sisäilmasta ja vähäisemmästä vedosta johtuen, paranee eikä merkityksetön asia ole myöskään rakennuksen energialuokan ja tätä kautta myös arvon nouseminen. Suomalaisten nuorten huoli, tehdyn ilmastotalkoot- kyselyn mukaan on ilmastonmuutos. Heidän mielestään sen ratkaisemiseksi olisi tehtävä kaikki voitava. Energiaremontti on osa tästä tekemisestä, sillä nykyisellään Suomessa asunnot kuluttavat lähes 40% kaikesta energiasta. Vanhojen rakennusten energiaremontit ovat kaikille nopein tapa tehdä osuutensa ilmaston muutoksen hidastamiseksi. Rahan käyttäminen tässä vaiheessa korjaukseen tulee kaikille takaisin hyvin lyhyen ajan kuluessa, toteaa Aarne Jussila, jolle rakentamiseen liittyvä tutkimus on jo elämäntapa. pontevasti puhaltaen yli 20 vuotta! Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti 1/2009 Termex-Eriste Oy on perustettu 1988 ja sen kotipaikka on Saarijärvi. Eristetehtaat ovat Saarijärvellä ja Tuusulan Jokelassa. Yhtiön toiminnan painopisteet ovat eristeen valmistus ja eristeenvalmistuksen tuotantoteknologia. Yhtiö myy lämmöneristeet Termex- tuotemerkillä Yhtiö työllistää keskimäärin 12 henkilöä. Liikevaihto v oli noin 4,5 M. PL SAARIJÄRVI Puh Fax (014) termex@termex.fi Päätoimittaja: Veli-Matti Pölkki Teksti, kuvat ja taitto: Erkki-Jussi Panula Sivunvalmistus ja paino: I-print Oy

5 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / Hetki Lyö Kirkan roolissa Koirakiven nuorisoseuran kesäteatteri on tehnyt musiikkinäytelmän Kirka Babitzinista. Hetki lyö - näytelmän ohjaajaa Auli Eskolaa ei voi moittia rohkeuden puutteesta, kun ohjelmaan otetaan esitys hiljattain kuolleen taiteilijan elämästä. Pääosan esittäjää Panu Konttista mustine nahkahousuineen ja peruukkeineen on kehuttu olemukseltaan Kirkamaiseksi. Hän tulkitsi vapautuneesti myös lukuisat Kirkan kappaleet. Kesäteatterin lisäksi Panu huolehtii rakentajien ja korjaajien lämmöneristyksestä. - Aikanaan jouduin kesäteatteriin näyttelijäksi puolittain pakottamalla, kun kesäteatterissa tarvittiin Tähti ja Meripoika esityksen meripojan rooliin henkilöä alkuperäisen näyttelijän estyttyä roolin tekemisestä, valottaa Panu Konttinen mukaan lähtöään kesäteatteriin. - Kun kysyttiin, voisinko tehdä Kirkan roolin uudessa näytelmässä, roolin koko mietitytti, mutta parin päivän kypsyttelyn jälkeen päätin ottaa haasteen vastaan, tilittää Panu. Näytelmä on vaatinut kaikilta yli viideltäkymmeneltä hengeltä venymistä, mutta henki on koko ajan ollut lämmin ja yhteen hiileen puhaltava. Näytelmäharrastus ja eristeasennukset onnistuvat erinomaisesti. Kevättalvi ja kesä ovat lämmöneristyksessä hiljaisempaa aikaa, joka mahdollistaa harjoitusten vaatimat asennusten aikataulujärjestelyt. Syksyllä mennään taas tukka putkella, tehden usein aika pitkiäkin päiviä. Kirka vaatii paneutumista Päärooli hiljattain kuolleesta Kirkasta on erittäin vaativa, sillä monilla näytelmää katsomaan tulleilla on hänestä omakohtaisia kokemuksia. Panu on lehtien palautteesta päätellen onnistunut erinomaisesti. Viime vuoden meripojan roolista ulos kasvanut Panu sai orkesterin kompista ääneenkin Kirkamaista käheyttä tulee Panulle kehuja paikallisissa Pitäjänuutisissa helsinkiläiseltä kesäasukkaalta. Näytelmä on herättänyt kiinnostusta laajalti, kun kävijöitä on ollut aina Rovaniemeltä asti. Matka on toista tuhatta kilometriä, mutta kyllä tämä oli sen arvoista. - Ensi kesänä näytelmä tulee kymmenen kertaa kesä- ja heinäkuussa. Ajatus on jo nyt siirtynyt rooliin ja sen kehittämiseen. Paljon on vielä parannettavaa, uskoutuu Panu Konttinen. Vielä ei lama ole näkynyt Noin kolme vuotta puhallusurakointia tehneillä Puhuripojilla myynti on lisääntynyt tasaiseen tahtiin. Marras- joulukuun vaihteessa täytyi kalenteria tutkia huolella, että löytyi pari tuntia jutun tekoon. Panu on tehnyt monen sortin myyntityötä ennen puhallusurakoitsijaksi ryhtymistään. Toisen palveluksessa työn tekemisen aika oli määrätty ja päivät pitkiä. Yrittäjänäkin päivälle tulee pituutta, mutta nyt työn ajankohdasta ja päivän pituudesta voi päättää itse. Tänään nelivuotiaan poikavesselin isällä on aikaa myös perheelleen. Kun osa päivistä on pitkiä, jää viikonlopulle kotiaikaa. Vaikka vanhaa taloa remontoidaan vähitellen kuntoon, on sitä kuitenkin kotona. Kirkan rooli vie Panulta Hetki lyö - näytelmässä aikaa keväällä ja näyttämöllä heinäkuussa. Puhalluskeikan jälkeen pieni hengähtäminen kiikkutuolissa on paikallaan. Sitten nykyisenä perheen asuntona oleva vaimon mummola uudistuu taas pikkuisen.

6 6 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Termex- Eriste Oy:n Jokelan tehtaalta eristeet toimitetaan pääkaupunkiseudulle ja lähialueille. Puoliperävaunu täyttyy eristeistä, jonka jälkeen se vaihdetaan puhallusurakoitsijan tyhjäämään kärryyn. Termex varastoi pyörien päälle Eristeen hinta muodostuu monista tekijöistä. Termex Eriste Oy pyrki osaltaan minimoimaan eristeen käsittelyssä tarvittavat työvaiheet ja saamaan kevyen tuotteen liikkumaan mahdollisimman edullisesti paikasta toiseen. Tästä syntyi aikanaan idea pitää varastot pyörien päällä. Kun eriste pakataan lavalle, sitä voidaan liikutella tehokkaasti tehtaalla trukeilla ja sen lastaaminen käy kätevästi. Trukin sarvissa tarvitaan kuitenkin ihmistä ja lavapakkaus vähentää lastaustilaa. Tästä lähti ajatus elämään. Mitä jos eristepaketit pakataan suoraan puoliperävaunuun? Mies vaunuun ja vaunu seiniä myöden täyteen, mitä ongelmia syntyy purkaessa? Nyt vajaan 20 vuoden kuluttua voidaan todeta, että säästöä on tullut sekä tehtaalla että urakoitsijalla. Liikuttelukertoja on vain kaksi, kun lavapakkauksessa niitä on neljä. Peräkärrystä asentaja siirtää eristeet suoraan asennusautoon ilman välivarastointia tai isoissa kohteissa eriste puhalletaan peräkärrystä. - Peräkärryn käyttö varastona on ollut aikanaan oivallinen keksintö. Tavara siirtyy suoraan kuljetukseen, joten tehtaan varastot voidaan pitää vähäisinä, hehkuttaa toimitusjohtaja Veli- Matti Pölkki. Näin voidaan myös tasata kuormitusta ja parantaa logistiikkaa. Saarijärveltä kuljettaa Koskimäki Keski- ja Pohjois-Suomen peräkärryt siirtää Mika Koskimäki, jolla on varastokärryjen siirrossa yksi veturi. Kiivaimpana aikana siirtyy kaksi ja parhaimmillaan jopa kolme täyteen lastattua peräkärryä tyhjennettäväksi maakuntiin. Kiireisimpänä puhallusaikana kärry vaihtuu joka toinen tai kolmas päivä uuteen. Koskimäki on kuljettanut eristeet Termex Eriste Oy:n käynnistymisestä alkaen, eli jo yli 20 vuotta, kellon tarkasti urakoitsijan osoittamaan varastopaikkaan. Ellei tavara tule sopimuksen mukaan, asennusurakoitsija saa asiakkaalta Saarijärven tehtaalta on Mika Koskimäen auto lähdössä maantielle. palautteen. Tyhjentynyt kärry palaa veturin mukana uuteen lastaukseen tehtaalle, jossa odottaa jo täysi kärry siirtoa. Kiire on hieman hellittänyt, kun Termex- Eriste Oy:lle tuli toinen tehdas lähelle suurta markkina-aluetta Tuusulan Jokelaan. Sieltä huolletaan Etelä- Suomi. Uudenmaan rakentajat ovat pääosin 100 km:n säteellä tehtaasta. Koskimäki voi keskittyä Saarijärveltä tapahtuviin toimituksiin ja lavatoimituksiin pienpuhalluskonetta vuokraaville ja niille asentajille, joilla ei ole varastokärryä. Paluukuormina on usein paperia tai palonestokemikaaleja. - Keväällä ja kesällä eristeiden kuljetuksessa pääsee verrattain helpolla, mutta kun syksy tulee, joutuu ajot miettimään tarkasti ja monesti tielle lähdetään jo ennen kukonlaulua, pohtii Mika Koskimäki toimitusten hoitamisesta syksyisen toimitushuipun aikana. Uusilla energiamääräyksillä tavoitellaan matalaenergiarakentamista Ympäristöministeriö on antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakennusmääräykset Näiden tiukentava vaikutus on noin 30% nykymääräyksistä. Hirsirakenteiden määräykset kiristyvät noin 20%. Energiamääräysten vaikutuksesta mm. rakenteiden eristepaksuudet kasvavat ja tavanomaisena paksuutena seinissä on 250 mm ja yläpohjissa 475 mm. Näin suurissa eristepaksuuksissa on erityisesti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kosteusteknisesti oikein. Vuonna 2010 voimaan tulevissa määräyksissä tiukennukset koskevat rakennuksen lämpöhäviöitä, joilla on keskeinen vaikutus energiatehokkuuteen. Lämpöhäviö muodostuu rakennuksen seinien, ylä- ja alapohjan, ikkunoiden ja ovien, ilmanvaihdon ja vuotoilman yhteenlasketusta kokonaisuudesta. - Uudet energiamääräykset ja niiden kiristävä vaikutus on merkittävä hyppy alalla, jossa muutokset ovat tapahtuneet kohtalaisen verkkaisesti, toteaa rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Tämä edellyttää rakentajilta uudenlaista suhtautumista rakennusfysiikkaan. Oulun rakennusvalvonnalla on pitkät perinteet rakennuksen kokonaislaadun parantamisessa. Heilläkin se on lähtenyt rakenteiden kosteustekniikan hallinnan kehittämisestä. Oulussa rakennusvalvonta on aktiivinen osapuoli rakentamisen ohjauksessa. Oulun alueella rakentajien tietämystä laatuun vaikuttavista seikoista pyritään aktiivisesti lisäämään neuvonnalla ja opastuksella. - Määräysten kiristymisen arvioidaan vaikuttavan rakentamisen kokonaiskustannuksiin 2-6%. Näiden osuus tulee ajan saatossa kehittyneempien rakentamistapojen myötä alenemaan, uskoo rakennusneuvos Lehtinen. Hieman korkeammat rakennuskustannukset saadaan takaisin aikaa myöden alentuneina energiakuluina. Uudet energiamääräykset jo vuonna 2012 Nykyiset energiamääräykset keskittyvät rakennuksen ominaisenergiankäytön alentamiseen antamalla vaatimuksia rakenteiden ja ilmanvaihdon lämpöhäviöiden alentamiseen. Niissä ei oteta kantaa siihen, miten lämpö tuotetaan. EU on valmistelemassa uutta energiatehokkuusdirektiiviä, jonka pitäisi valmistua lähiaikoina. Siinä tulee uusia vaatimuksia myös suomalaiseen rakentamiskäytäntöön. Uusissa määräyksissä siirrytään Euroopassa yleisesti käytettyyn kokonaisenergiatarkasteluun, joka ottaa huomioon myös, paljonko ostettua energiaa kuluu rakennuksen ja käyttöveden lämmittämisessä ja kesäaikaisessa jäähdyttämisessä. Tämän jälkeenkin tärkeää on vaipan eristys ja sen tiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto, mutta se antaa laajemmat mahdollisuudet hyödyntää myös LVI-tekniikan tuomia asioita rakentamisessa.

7 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / CE- merkistä tulee vallitseva käytäntö rakennustuotteiden hyväksynnässä CE- merkki tulee vähitellen korvaamaan mm. lämmöneristämisessä tutuksi tulleet tyyppihyväksynnät. Eduskunta on määritellyt ensisijaiseksi hyväksynnäksi CE- merkin, mutta vielä toistaiseksi voidaan käyttää myös tyyppihyväksyntää osoittamaan joitain tuotteiden ominaisuuksia. Tyyppihyväksynnästä poiketen CE- merkin saannin edellytyksenä ovat kaikkien turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tuoteominaisuuksiin perustuvat testaukset. Tästä syystä merkin hankinta on kalliimpi kuin aikaisemmin käytetyt yhden ominaisuuden hyväksynnät. - Merkin hankinta on järkevää yrityksille, joiden tuotteita viedään muihin EU-maihin, sillä se korvaa maakohtaiset hyväksynnät, kertoo arviointipäällikkö Liisa Rautiainen VTT:ltä. CE-merkki on pakollinen jo lähes kaikissa EU-maissa lukuun ottamatta Suomea, Ruotsia, Irlantia ja Iso-Britanniaa, joissa merkki tulee pakolliseksi uuden rakennustuotedirektiivin tullessa voimaan, toteaa Rautiainen. CE- merkki on ollut käytössä jo vuosikymmenen, mutta rakennustuotteissa sen käyttö on lisääntynyt verkkaisesti. Osittain tähän on syynä tuotestandardien puute mm. puhallettavissa lämmöneristeissä. Merkin saanti on tälle tuoteryhmälle ollut mahdollinen muutamia vuosia ETA-teknisen hyväksynnän kautta. Hyväksynnässä tutkitaan tärkeimmät ominaisuudet CE- merkin hyväksynnän ehtona lämmöneristämisessä on, että tuotteesta on ulkopuolinen taho tutkinut mm. sen lämmöneristävyyden, paloturvallisuuden ja kosteudenkestävyyden. Tuote tutkitaan valmistajan ilmoittamalla reseptillä ja tutkinta uusitaan, jos tämä muuttuu. Tuotehyväksynnän saanti edellyttää, että eri maiden hyväksyntälaitokset ovat antaneet siitä lausunnon. Suomessa hyväksyntälaitoksena toimii VTT. Asiakkaan kannalta CEmerkki antaa varmuutta tuotteen käytössä. Ennen kuin yritys saa tietylle rakennustuotteella merkin, se on joutunut tutkituttamaan sen eri ominaisuudet ja merkin saanti edellyttää myös laadunvalvonnan järjestämistä. Merkin käyttöoikeus helpottaa viranomaisen asemaa ja rakentaja voi olla varma tuotteen käytöstä. Valmistaja huolehtii jatkuvasta laadunvalvonnasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tuotereseptin muuttuessa valmistaja on velvollinen ilmoittamaan muutoksista myöntävälle viranomaiselle, jolloin CE- merkin käyttöoikeus päivitetään. Viiden vuoden välein tarkistetaan merkin käyttöoikeus. Termex- lämmöneristeillä tyyppihyväksynnän sijaan tulee CE- merkki Termex- Eriste Oy on hakenut CE- merkkiä. Tuotetestaukset on tehty ja nyt hakemus on lausuntokierroksella muissa EU-maissa, joista odotetaan vastauksia alkuvuodesta. Kun mahdollisesti vaaditut tarkennukset on tehty, voidaan CEmerkin käyttöoikeus myöntää. - Merkin hakeminen on tullut yritykselle ajankohtaiseksi viennin lisääntymisen myötä. EU-maiden lisäksi merkki hyväksytään EU-ulkopuolisissa lähialueen maissa, kertoo asiasta toimitusjohtaja Veli-Matti Pölkki. Arviointipäällikkö Liisa Rautiainen huolehtii rakennustuotteiden CEmerkkien hyväksyntäprosessista. Kuvassa hän esittelee CE-merkin hyväksynnästä annettavaa dokumenttia. - Valmistajan kannalta CEmerkki helpottaa monia asioita, vaikka merkki ei sinänsä olekaan laadun tae, toteaa Liisa Rautiainen. Merkin saanti edellyttää yrityksen oman valvonnan järjestämistä, jolloin se antaa tälle mahdollisuuden vastata omasta tuotelaadustaan, hän tarkentaa.

8 8 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Taustanaan Heralan Serviisi, Erkki Autio kertoo, että palvelutalon ympäristössä on useita rivitaloja, joita tänään asukkaat pitävät vedottomina ja lämpöisinä. Paikallinen sairaala on kivenheiton päässä alueesta, joten vanhuksilla palvelu pelaa kaikin osin. Saarijärven kaupungilla myönteiset kokemukset yläpohjien lisäeristämisestä Saarijärven kaupunki on eristänyt muutamia vuosia sitten lähes kaikkien vanhojen rakennusten yläpohjat. Erkki Autio, jonka vastuuseen nämä kiinteistöt kuuluvat, on ollut tyytyväinen suoritettuun eristykseen. Eristys on maksanut itsensä takaisin 3-5 vuodessa alentuneina energiakuluina. Parasta on kuitenkin ollut asukkaiden kiitos, kun veto on hävinnyt. Saarijärven kaupungilla on kohtalainen vuokratalokanta, joista osa on kerrostaloja, mutta merkittävä osa on rivitaloja. Heralan Serviisi on vanhuksille tarkoitettu palvelutaloyhteisö, jonka päärakennukseen on keskitetty erilaista palvelutoimintaa. Samalla alueella on lisäksi varttuneemmille tarkoitettuja vuokra-asuntoa. Päärakennus palvelee myös heidän tarpeitaan. - Vanhojen kiinteistöjen eristäminen on mielenkiintoista, johtuen niiden erilaisista ratkaisuista, kertoo kunnan kiinteistöistä vastaava rakennusmestari Erkki Autio. Lähes poikkeuksetta eristetilan reunoja on joutunut korottamaan. Joissain kohteissa tuulensuojaksi tarkoitettu reuna ei yltänyt edes villojen tasoon ja eristeeseen mennyt kostea ilma oli tehnyt tepposia, Autio toteaa. Kiitosta on tullut Tässä hommassa täytyy kuunnella asukasta. Aikanaan eristäminen lähti liikkeelle energian kulutuksen alentamistarpeesta. Laskennallisesti saatava energiankulun alennus on ollut keskimäärin 10% ja takaisinmaksuajaksi on voitu laskea 3-5 vuotta kohteen työmäärästä riippuen, summaa Erkki Autio. Hän pitää kuitenkin parhaana saavutuksena asukkaiden tyytyväisyyttä. Erityisesti Heralan alueelta on tullut paljon positiivista palautetta varttuneemmilta ihmisiltä. Asunnon vetoisuus, joka syntyy kiertävästä ilmasta, on saatu asunnoista pois. Aikaisemmin, ennen eristystalkoita, vedosta tuli talviaikaan valituksia, jos ei päivittäin, ainakin viikoittain. Tänään ihmiset kertovat, että he asuvat lämpöisessä talossa, jota ennen haukuttiin, joskus jopa, jääkaapiksi. Puukuitueristeen vahvuutena on hyvä tunkeutuvuus Vanhojen talojen eristys on monissa kohteissa tehty ajalle tyypillisesti, kunhan sitä on yläpohjassa, kun energian hinta oli alhainen. Tällaisessa yläpohjassa hienojakoinen kuitu tunkeutuu hyvin eristeen saumoihin ja koloihin, listaa Erkki Autio eristeen vahvuuksia. Erään suurelementeistä tehdyn kohteen elementtiyläpohjan saumat näkyivät selkeänä tummentumana asunnon puolelle. Talossa otettiin elementin yläpuolinen kovalevy pois ja tilkittiin saumat. Näiden töiden jälkeen Termex- lämmöneristeellä saatiin viimeisteltyä eristystyö. - Tässä kohteessa olemme saaneet parhaat säästöt lämmityskuluissa, kehuu Autio lopputulosta. - Kosteus on saatu myös vähenemään yläpohjissa, kun yläpohjat on eristetty. Luonnollisesti eristeen lisäyksellä ja levysaumojen täyttymisellä on tähän ollut osuutensa, mutta myös kosteutta tasaavalla kuidulla on ollut oma merkityksensä, kertoo Erkki Autio. Lentopalloa harrastava rakennusmestari toteaa, että se on hyvä vastapaino hektiselle työlle. Kun pallon saa palautettua naapurin kenttään, vähäksi aikaa unohtuu kaikki muu, kun voi tehdä jotain joukkueen eteen. Samaa joukkuepeliä on myös tämä asukkaiden palvelu. Yhdessä näitä kiinteistöjä pidetään kunnossa. Maailman suurimman boorituotteiden valmistajan Eti Mine Works G.M:n tytäryhtiö Skandinavian, Baltian, Puolan ja IVY:n markkinoilla Korkealaatuisten turkkilaisten boorituotteiden luotettava toimittaja vuodesta Toimitamme: Boorihappoa (H 3 BO 3 ) Etibor-48 (Booraksi Pentahydraattia, Na 2 B 4 O 7. 5H 2 O) Booraksi Dekahydraattia Na 2 B 4 O 7. 10H 2 O Jauhettua Kolemaniittia (2CaO. 3B 2 O 3. 5H 2 O) Rikastettua Kolemaniittia (2CaO. 3B 2 O 3. 5H 2 O) Etibor-68 (Vedetöntä booraksia) (Na 2 B 4 O 7 ) Kalsinoitua Tinkalia (Na 2 O. 2B 2 O 3. 10H 2 O) Uleksiittia (Na 2 O. 2CaO. 5B 2 O 3. 16H 2 O) Boorioksidia (B 2 O 3 ) Piispanportti 9 Puh: S-posti:sales@etiproducts.com Espoo Fax: www-osoite:

9 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / Purutalolle uusi tulevaisuus Työkseen erilaisia paperistehtaan prosesseja suunnitteleva insinööri Sami Mäkinen löysi mieleisensä vanhan alkuperäisessä kunnossa olevan pienen purueristeisen mummonmökin järven rannalta. Uutta taloa ei järvenrantatontille voinut tehdä, joten vanha talo korjataan ja siihen tehdään nykyaikaiset kosteat tilat. Kun rakennus on korjattu, sovittiin että puhallusliiga-lehdessä kerrotaan kuinka työ onnistui ja tuliko talosta sellainen kuin oli suunniteltu. Järven ranta ja hautavajoaman jylhät rannat tekivät vaikutuksen Sami Mäkiseen jo paljon ennen paikan omistamista. - Monesti hankitusta paikasta ohi ajaessani, ihastuin sen sijaintiin järven rannalla, kertoo Sami Mäkinen. Kun talo tuli myyntiin, ostopäätös oli helppo tehdä, kun totesin, että talo oli alkuperäisessä kuosissa. Tarkan tutkimuksen jälkeen löysin vain yhden pehmenneen nurkan. Nykymääräysten mukaan talo ei rakennettaisi tähän paikkaan, joten korjaaminen oli ainut mahdollisuus. Päätin, että talo korjataan vanhan talon ehdoilla. Purut pois ja hengittävät eristeet tilalle ja sisäpuolelle lisää eristystä, kertoo Sami suunnitelmistaan. Tuulettuvalla alapohjalla yli 50 vuotta sitten tehty talo on eriomaisessa kunnossa, vaikka sen pintana on koko historian ajan ollut mineriittilevy ilman minkäänlaista ilmarakoa. Paikka ratkaisi hankinnan Hautavajoamaan muodostunut kohtuullisen syvä jyrkkäreunainen järvi antaa talon paikalle erinomaiset puitteet. Tällaista taloa Mäkisen perhe on tekemässä mummon mökistä. Järven puoleiselta parvekkeelta voi ihailla iltaauringon valaisemaa vastarantaa. Etelä-sivulla on havaittavissa Keski- Eurooppalaisia piirteitä. Järven arvokala on oiva lisä ruokapöytään. Olohuoneeseen paistava aamuaurinko ja illalla vastarannan valoisuus ovat asioita, joista pääsee harvoin nauttimaan. Maaseudun rauha on paikan etuja. Peruspalvelut löytyvät kuitenkin verrattain läheltä Koskenpäästä ja työpaikallekaan Jämsänkoskelle ei ole kohtuuton matka. Matkan aikana ajatukset siirtyvät kodin töihin ja paikan tarjoamiin etuihin. - Tänne, kun ajelee työpäivän päätteeksi, unohtuvat työasiat mielestä. Kotona lämmitetään rantasauna ja pulahdetaan järveen tai käydään lumessa, unelmoi Sami Mäkinen tulevaisuutta. Vanhan korjaaminen vaatii kärsivällisyyttä Talo on rakentajan jäljiltä ja se on tehty huolellisesti vanhan rakennustavan mukaisesti. Perustus on erittäin kova lukuun Sami esittelee talon yläkertaa, josta näkee, että talon kunnossa vielä puolen vuosisadan jälkeenkin. ottamatta yhtä nurkkaa, jossa on aikojen saatossa maasta noussut kosteutta ja nurkan puuosat ovat pieneltä osin pehmenneet. - Vaikka puruissa ei näykään vikoja, korvaan ne puhallettavalla lämmöneristeellä, jolloin voin olla varma, että taloon ei jää home- tai lahopaikkoja. Samalla myös rakenteen eristävyys paranee, eristeen osalta jopa kaksinkertaistuu, kertoo ajatuksistaan Sami Mäkinen. Kosteat tilat tehdään vanhan rakennuksen tien puoleiselle sivulle. Rakennuksen yläkertaan tulee katon korotuksen jälkeen huoneita ja kuistilta voi ihailla järveä eri vuodenaikoina. Salaojat ja kosteiden tilojen perustukset on saatu valmiiksi sopivasti ennen lumen tuloa. Seuraavaksi työvuorossa on katon korottaminen. Sen tekeminen on suunniteltu insinöörin tarkasti. Enää tarvitaan varsinainen työ. Näin mummon mökki on alkanut muutoksensa Mäkisen perheen kodiksi. Kun kohde on valmis, on meillä mahdollisuus käydä lehden välityksin tupaantuliaisissa.

10 10 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Passiivienergiataloon turvallinen seinäratkaisu Passiivienergiatalo on vähän kuluttavien talojen aatelia. Termex-Eriste Oy on kehittänyt yhdessä PRT- Lami Oy:n kanssa seinärakenteen joka täyttää tiukimmatkin lämmöneristysvaatimukset. Zero- rakenteeksi nimetty seinäratkaisun U-arvo on VTT:n laskennallisen selvityksen mukaan 0,11 W/m 2 K (VTT-S ). Se täyttää reilusti seinärakenteelle asetettavat lämmöneristysvaatimukset. Rakenteessa on yhdistetty kahden osaajan parhaat asiat. Lämmöneristeen antama hyvä lämmöneristävyys ja kyky tasata kosteutta läpi rakenteen sekä I-profiilirunko, joka jäykistää seinää, mutta sen vaikutus on lämmön eristävyyteen erittäin vähäinen. Rakenteen hengittävyys sallii talon jäähdyttämisen Puukuitueristeen kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta tarvitaan passiivienergiatalossa, jossa lämmitystä tarvitaan vain 3-4 kuukautta vuodessa ja muuna aikana vuodesta sitä jäähdytetään. Kesällä talon sisällä lämpötila on ulkoilmaa alhaisempi. Talvella miellyttävä sisäilman lämpötila on astetta. Kesäaikaan tämä aistitaan ulkoilmasta ja vaatetuksesta johtuen hieman alhaiseksi. Kesällä sisäilmaa jäähdytettäessä tavoitteena on noin asteen lämpötila ja 50-60%:n suhteellinen kosteus. Jäähdytys poistaa sisäilmasta kosteutta. Tästä syystä kesällä jäähdytyskautena kosteuden kulkusuunta rakenteessa vaihtuu ja kosteus pyrkii ulkoa sisäänpäin. Muoviton rakenne toimii oikein kosteuden kulkusuunnan muuttuessakin. 6 mm A-A I-PALKKI 70 mm 45 mm mm leikkaus A Moninkertainen tiiveys estää ilmavirtausten vaikutukset Zero- rakenteen ilmatiiveys rakentuu tuulensuojasta, sisäverhouksesta ja sisään rakennetusta ilmansulkukerroksesta. Pahvilla varmistetaan rakenteen ilmatiiveys, jota tukee rakenteen jäykisteenä toimiva 12 mm:n havuvaneri. Ulkoa tuleva kylmä ilma pysähtyy saumoistaan tiivistettyyn 9 mm:n kipsilevyyn, jossa kahden pahvikerroksen avulla estetään ulkoilman tunkeutuminen rakenteeseen. Havuvanerin ja pahvin sisäpuolisessa rakenteessa voidaan kuljettaa sähköputkitukset ja rasioinnit, jolloin rakenne pysyy myös sisäosiltaan tiiviinä. Rakenteessa tapahtuu ulkoja sisäpinnan lämpötilaeroista johtuen ilmavirtausta. Ulkopinnassa ilma jäähtyy ja se virtaa alaspäin ja sisäpinnassa lämmin virtaus nousee ylös. Tämä ilmiön merkitys lämmönsiirtäjänä korostuu paksuissa seinärakenteissa. Termex- lämmöneristeen hyvä ilmanvastus A Zero-rakenne Termexzero seinärakenne 1. Kipsituulensuojalevy, 9 mm 2. I-palkki 350 mm 3. Termex-lämmöneriste 4. Ilmansulkupahvi VCL 5. Havuvaneri 12 mm 6. Vaakakoolaus 48 x 48 mm 7. Kipsilevy 12 mm vähentää tämän ilmiön vaikutusta. Kylmäsillat kuriin Hyvin eristävissä rakenteissa on tärkeää, että lämpö ei kulkeudu miltään osin sisältä ulos johtumalla kantavien rakenteiden kautta. Rungon muodostamat kylmäsillat heikentävät rakenteen eristävyyttä ja jossain osin voivat jopa aiheuttaa kosteusongelmaa. PRT-Lami Oy:n puusta ja kovalevystä valmistettu I-palkin keskiosassa on 6 mm:n paksuinen levyrakenne, jonka kautta lämpöä johtuu erittäin vähän rakennuksen sisäosasta ulos. Profiilirakenne mahdollistaa noin 5% suuremman eristetilavuuden. Zero- rakenteen sisäpuolella oleva 50 mm:n eristeellä vähennetään osaltaan lämmön kulkeutumista. Itse asiassa rakenteen läpi oleva yhtenäinen eristettä vailla oleva puuosuus on vain 50x50 mm 600:mmn välein vaaka- ja pystysuuntaan lämmönläpäisykerroin U=0,11 W/Km2 Im Memoriam Matti Typpö Puukuitueristämisen pioneeri on poissa Rakennusinsinööri Matti Typpö oli eräs ensimmäisiä puukuitueristämisessä mukana olleita henkilöitä, kun sanomalehtipaperista ryhdyttiin valmistamaan lämmöneristeitä Suomessa v Hän näki jo silloin tämän eristämistavan mahdollisuudet. Alussa tarvittiin lujaa uskoa ja mielikuvitusta eristeen uskottavuuden todentamiseen. Matin isolla kämmenellä olevan ohuen selluvillakerroksen päällä sulateltiin hitsipillillä terästä, joka sulaneena läpäisi palamattoman eristeen. Näin osoitettiin eristyskykyä ja paloturvallisuutta. Matti oli mukana koko alan kehittämisessä isolla sydämellä. Perustetussa markkinoinnin työryhmässä hän toi panoksensa markkinointifilosofiaan ja toimintatapaan työryhmän jäsenenä, jonka työn tuloksena perustettiin eristeen markkinointiin Ekovilla Oyniminen yhtiö. Tämän yhtiön toimin kyettiin työryhmän sanoma saamaan asiakkaiden tietoon. Matin persoonallinen, tarinoihin perustuva, huumorilla höystetty esittämistapa puri pohjoiskarjalaiseen ihmiseen. Eristeen myynti on ollut asukasmäärään verrattuna huippuluokkaa. 90-luvun vaihteessa Termex- Eriste Oy:n Amerikasta tuoma uusi ruiskuasennukseen perustuva tekniikka sai Matista puolestapuhujan ja hän oli voimakkaasti mukana kehitystyössä ja taas karjalaiset pääsivät nauttimaan uudesta tekniikasta ensimmäisten joukossa. Kuorolaulu oli matalaäänisen Matin rakas harrastus. Vielä vuoden 2008 kesällä tämä basso oli mukana kuoron tempauksessa Joensuun torilla. Kuoron mukana ja myös solistina hän nautti laulamisesta. Matille kerrottiin noin 18 kuukautta ennen hänen poismenoaan vakavasta sairaudesta. Hänelle tyypillisellä tinkimättömyydellä Matti jatkoi asiakkaiden palvelemista sairaudestaan välittämättä. Vielä perjantaina tapahtunutta kuolemaansa edeltävänä tiistaina hän teki työmaalla tarjouksia ja hoiti yrityksen muita rutiineita. Matin mukana poistui puukuitueristämisestä alkuaikojen pioneeri, joka oli omalla uskollaan luomassa hengittävän eristeen markkinoiden perustaa. Keijo Rautiainen Termex-Eriste Oy Reijo Louko Ekovilla Oy Jukka Pråhl Suomen Selluvilla Oy

11 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / Puukuitueriste parantaa sisäilman laatua Huoneilman suhteellinen kosteus voi vaihdella nopeasti, jos kosteuskuormitus huoneessa vaihtelee. Kesällä huoneilman lämpötila nousee iltapäivisin rakennukseen kohdistuvan auringon säteilyn ja ulkolämpötilan nousun vaikutuksesta. Tutkimukset osoittavat, että ilman kosteutta sitovilla hygroskooppisilla rakennusaineilla kuten puukuitueriste voidaan vaimentaa huoneilman kosteuden nopeaa vaihtelua sekä lievittää kesäajan ylilämpötilaongelmaa. Koska huoneilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ovat merkittäviä sisäilman laadun tekijöitä, parantaa kosteuden ja lämpötilan pysyminen tasaisempana huoneilman laatua. Miksi huoneilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan hallinta on tärkeää? Huoneilman suhteellisen kosteuden optimialueeksi on esitetty n. 30 %...60 % RH. Kesäaikana huonelämpötila saisi olla enintään 27 o C. Jos ilman suhteellinen kosteus on optimialueeseen verrattuna matalampi tai korkeampi tai lämpötila on liian korkea, on seurauksena alla lueteltuja kielteisiä vaikutuksia. 1. Ilman korkea suhteellinen kosteus (R.H. > 60 %) heikentää korkean lämpötilan ohella sekä lämpöviihtyvyyden että aistivaraisesti havaittavaa ilman puhtauden ja raikkauden tunnetta. 2. Bakteerit ja virukset viihtyvät sekä matalassa että korkeassa suhteellisessa kosteudessa. 3. Sienikasvustot (home) ja pölypunkit viihtyvät korkeassa suhteellisessa kosteudessa. 4. Hengitystieinfektiot lisääntyvät kuivassa ilmassa. 5. Allergiset reaktiot ja astma lisääntyvät kosteassa ja kuivassa ilmastossa. 6. Korkea suhteellinen kosteus lisää rakennusaineiden ja muiden huoneessa olevien materiaalien emissioita. Mihin perustuu huokoisen puukuitueristeen kyky tasata sisäilman kosteutta? Puukuitueriste on hygroskooppinen rakennusaine, jolla on kyky sitoa itseensä ilman vesihöyryä tai luovuttaa hygroskooppisesti sitoutunutta kosteutta höyrynä takaisin ilmaan ympäristön suhteellisen kosteuden muuttuessa. Kun puukuitueriste on vuorovaikutuksessa huoneilman kanssa, on sillä huoneilmaan ns. kosteuden puskurivaikutus. Tämä tarkoittaa lämmöneristeen kosteudensitomiskykyyn perustuvaa huoneilman suhteellisen kosteuden vaihtelun vaimenemista. Puskurivaikutuksen hyödyntämiseksi huoneilman vesihöyryn tulisi päästä tunkeutumaan hygroskooppiseen lämmöneristykseen, joten lämmöneristyksen sisäpuolisen ainekerroksen höyrynvastuksen tulee olla riittävän pieni - ei kuitenkaan pienempi kuin tuulensuojan höyrynvastus viisinkertaisena. Jos tuulensuojan lämmönvastus on suuri (esim. 25 mm huokoinen puukuitulevy), riittää kolminkertainen höyrynvastusten suhde. Mihin perustuu puukuitueristeen kyky vaimentaa huonelämpötilan nousua kesäoloissa? Veden höyrystyminen sitoo runsaasti lämpöä ja vastaavasti lauhtuminen takaisin vedeksi luovuttaa lämpöä lauhtumiskohtaan. Sama lämmön sitoutuminen tai luovuttaminen tapahtuu, kun hygroskooppisesti sitoutunut kosteus vapautuu ympäristöön vesihöyrynä tai ympäristön vesihöyryä sitoutuu hygroskooppiseen aineeseen. Rakennuksen vaipassa tällä ilmiöllä on merkitystä, kun auringon säteily imeytyy vaipan ulkopintaan, nostaa päivisin sen lämpötilaa, mikä alentaa suhteellista kosteutta vaipan ulko-osissa. vuorokautinen ulkoilman lämpötilavaihtelu on suurta, ilman lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee öisin sekä ulkoilmassa että rakennuksen vaipan ulko-osissa. Puukuitueriste lähellä tuulettuvan ulkoseinän ja yläpohjan ulkopintaa on vuorovaikutuksessa ulkoilman kanssa. Eriste sitoo öisin ulkoilman vesihöyryä ja luovuttaa sitä päivisin takaisin ulkoilmaan erityisesti auringon säteilyn kohdistuessa rakenteen ulkopintaan. Höyrystymis- ja lauhtumislämpö aiheuttavat sen, että rakenteen ulko-osan vuorokautinen lämpötilavaihtelu vaimenee merkittävästi verrattuna vastaavaan ei-hygroskooppiseen ratkaisuun. Lämpötilavaihtelun vaimentumisen vaikutus ulottuu aina vaipan sisäpintaan asti. Laskelmien mukaan eteläseinän sisäpinnan läpi sisään suuntautuvan lämpövirran huippuarvo on ei- hygroskooppisella lämmöneristyksellä korkeampi ja saavutetaan aikaisemmin kuin hygroskooppisella eristyksellä. Täten hygroskooppisen kosteuden höyrystymis- ja sitoutumisenergian vaikutus lievittää sisätilojen ylilämpenemisen ongelmaa kesällä iltapäivisin ja parantaa täten sisäilman laatua. KIRJALLISUUTTA 1. Fang, L., Clausen, G: and Fanger, P.O., 1998, Impact of temperature and humidity on the perception of indoor air quality during immediate and longer whole-body exposures, Indoor Air, 8, Kokko Erkki, Hengittävä puukuiturakenne, Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan, Wood Focus Oy, Salonvaara Mikael & Erkki Kokko, Sellukuiturakenteiden lämmön- ja aineensiirtotekninen toiminta, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1946, Espoo Kunzel, H., Holm, A., Antretter, F., Ellinger, M., und Vesely, J. Raumklimaversuche in Privathaushalten and auf dem Freigelände des Fraunhofer Instituts. Vorentwurf Erkki Kokko Rakennusneuvonta Kokko Ky Paloja ei tarvitse sovitella Muodon vapaus puhalluksen vahvuuksia Eristeasentajalla eristäminen sujuu nopeasti ja tulos täyttää tiukimmatkin vaatimukset, kun asennus tehdään puhaltamalla. Eristettävälle tilalle puhallusasennuksessa ei aseteta vaatimuksia, kuten levyasennuksessa. Puhaltamalla tila täyttyy kokonaan ja eriste yhtyy saumattomaksi, jos tilan raja ylitetään. Yläpohjan puhalluksessa puhalluseristeen heikkoutena on pidetty sen painumista. Puukuitueristeellä on painumavarana käytetty kerta-asennuksella jopa 20% ja kahdella kerrallakin 15%. Tähän asiaan Termex-Eriste Oy kiinnitti huomiota. Sidox- puhallustekniikalla aikaansaadaan lähes painumaton yläpohjaeristys. Seinäeristyksen painuman ratkaisuksi Termex-Eriste Oy toi Amerikasta Suomeen ruiskuasennustekniikan. Seinäeristämisen yleistyminen ruiskutekniikalla herätti myös muut sen hyötyihin. Seinien ontelopuhalluksesta siirryttiin vähitellen koko alalla ruiskuasennukseen. Paksut seinät haaste kaikille eristeille Seinärakenteen sisäinen ulkopinnassa laskeva ja sisäpinnassa nouseva ilmavirtaus vaativat rakenteen suunnittelua ja jakamista useampaan eristyskerrokseen. Ruiskuasennuksilla voidaan rakenne eristää molemmin puolin seinän keskellä olevaa levyä vasten, jolloin levy jakaa sisäisen ilmavirtauksen kahteen osaan. Yleensä levyeristeiden ilmanläpäisevyys on puhallettavia puukuitueristeitä suurempi jolloin myös sisäiseen ilmavirtaukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Paksut rakenteet täytyy jakaa vähintään kahteen osaan ilmansululla. Jakamista ei voi tehdä muovilla. Paksuissa seinärakenteissa puhalluseristämisellä on uusi tulevaisuus cm:n ontelon puhaltaminen ja painuman hallinta on ohutta seinää varmempaa, sillä kuidulla on tilaa täyttää koko tila. Kun rakenteen sisäpuolelle tehdään 5-10 cm paksu eriste ruiskuasennuksella, on seinän eristyskyky erinomainen. Puhallusasennus voidaan suorittaa hankalaankin paikkaan helposti, sillä eriste kulkeutuu putken päästä jopa 1,5-2,0 m ja eriste täyttää koko sille varatun tilan. (Timo Moilanen asentaa eristettä rivitalon yläpohjaan Sidoxtekniikalla) Alapohjan painuma puhaltamalla hallinnassa Tärinä aiheuttaa helposti eristeiden painumista alapohjissa. Eristeen ja pintaverhoukseen väliin ulkoa ohjautuva kylmä ilma tekee lattiasta epämiellyttävän viileän. Tästä syystä alapohjan eristämiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Alapohjan eristämisessä on tärkeää estää kylmän ilman pääseminen lattian alle. Puhalluseristeellä se voidaan tehdä puhalluksen yhteydessä kasvattamalla alapohjassa olevan eristeen tilavuuspainoa noin 30% nk. vapaasti puhallukseen nähden, jolloin eriste ei painu tärinän vaikutuksesta. Paksuissa tuulettuvissa alapohjissa hyvän eristystuloksen saavuttamiseksi on eristeen tilavuuspainoon syytä vaikuttaa koko alueella jossain määrin. Edelleenkin reuna-alueenhyvä eristystulos on avainasemassa.

12 12 Termex-Eriste Oy:n asiakaslehti n:o 1 / 2009 Energiatodistus tarvitaan nyt myös vanhoissa asunnoissa Energiatodistus on tämän vuoden alusta lukien oltava myös vanhoissa yli kuuden asunnon taloyhtiöissä, jotka ovat valmistuneet ennen viime vuoden alkua. Viime vuonna valmistuneissa rakennuksissa energiatodistus on täytynyt olla jo aikaisemman päätöksen mukaisesti. Todistuksen esittelystä vastaa kiinteistönvälittäjä tai myyjä. Energiatodistusta ei määräysten mukaan tarvitse esittää vanhoissa ennen vuotta 2008 rakennetuissa pientaloissa eikä alle 6 huoneiston rivitaloissa. Vanhoille rakennuksille energiatodistus voidaan laatia energiakatselmuksen tai erillisen tarkastuksen yhteydessä. Energiakatselmuksen yhteydessä todistuksen antaa katselmoija tai asiaan pätevöitynyt energiatodistusten antaja. Energiatodistus voidaan sisällyttää myös energiatodistukseen, jolloin todistuksen antaa isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Uusissa rakennuksissa energiatodistuksen antaa pääsuunnittelija. Energiatodistusta tarvitaan aina, kun rakennusta tai sen osaa tai hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa. Ostajalla tai vuokraajalla on oikeus saada nähdä voimassa oleva energiatodistus. - Muutaman vuoden kuluttua, kun ostajat ovat tottuneet vaatimaan energiatodistusta, sen joutuu tekemään myös alle 6 huoneiston asuntoihin ja kuntokuntokartoituksen yhteydessä se syntyy helposti, kertoo Keimo Pykälä-Aho, jolta saa kuntoarvion sitä tarvitessa. Optinen lajittelija koekäytössä Saarijärvellä Maailman ensimmäinen eristeen raaka-aineen lajitteluun tarkoitettu paperin lajittelija käynnistyi Termex-Eriste Oy:n Saarijärven tehtaalla. Lajittelija erottelee keräyspaperista eristeen valmistamiseen soveltuvan puhtaan sanomalehtipaperin. Painotekniikan kehittyminen on vähentänyt kirjapainosta saatavaa materiaalia. Eristetehtaan oma lajittelu turvaa kotimaisen raaka-aineen saannin kaikissa olosuhteissa ja myös sen soveltumisen eristeen raaka-aineeksi. - Kotimainen raaka-aineen hinnan vaikutus lopputuotteeseen on ennakoitavissa pidemmällä aikavälillä ja tästä johtuen voimme tehdä turvallisesti vuosisopimuksia talotehtaiden ja muiden rakentajien kanssa, kertoo, Termex-Eriste Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Rautiainen. Lisäksi voimme toimittaa entistä joustavammin hyvälaatuista tuotetta puhaltajillemme. Keijo Rautiainen ja Sami Takala ovat tyytyväisiä saatuun lajittelutulokseen. Lajittelu varmistaa kotimaisen sanomalehtipaperin riittävyyden myös syksyn eristeen valmistushuipun aikana.