Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste KAMPA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, kokoushuone Lamppi 3. krs. Osallistujat: Ohjausryhmän jäsenet: Lukkarinen Margita, toimitusjohtaja, Kokkotyö-Säätiö, ohjausryhmän pj. Korte Terttu, kaupunginjohtaja, Kannuksen kaupunki, ohjausryhmän vpj. Erkkilä Esa, puheenjohtaja, Keskipohjalaiset Kylät ry Kellokoski-Kari Eija, tilaajajohtaja, Peruspalveluliikelaitos JYTA Mämmi Timo, kansliapäällikkö Kokkolan kaupunki (Jouko Klemolan tilalle) Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, Poske (PaKaste 2 -hankkeen edustaja) Lanamäki, Rauni, peruspalvelujohtaja, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Mesiäislehto-Soukka Helinä, perusturvalautakunnan pj. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Määttä, Reino, kunnanjohtaja, Soini (etäyhteydellä) Saari Leo, peruspalvelulautakunnan varapuheenjohtaja, JYTA Widjeskog Marketta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kruunupyyn kunta Pirjo Sarvimäki, sosiaalineuvos, STM (etäyhteydellä) Asiantuntijajäsen: Tuorila Tuija, kehittämisjohtaja, Kokkola / Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus sekä vs. kehittämissuunnittelija, SONet BOTNIA (Pirjo Knifin sijainen) Muut osallistujat: Känsälä Kai-Eerik, alueellinen kehittäjä, Peruspalveluliikelaitos JYTA Lång Johanna, alueellinen kehittäjä, Kokkola ja Kruunupyy Perälä Saara, alueellinen kehittäjä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (etäyhteydellä) Rantamäki Niina, projektitutkija, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ohjausryhmän siht. 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Margita Lukkarinen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Todetaan, että jatkossa Kokkolan kaupungin edustaja ohjausryhmässä on Jouko Klemolan siirtyessä eläkkeelle kansliapäällikkö Timo Mämmi. 2 Asialistan hyväksyminen Kokouksen asialista on lähetetty kokouskutsun yhteydessä osallistujille. Hyväksytään kokouksen asialista. 1

2 3 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen ( ) muistio on toimitettu sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille. Hyväksytään kokouksen pöytäkirja. 4 Maksatushakemus ajalta Johanna Lång ja Niina Rantamäki esittelevät KAMPA-hankkeen maksatushakemuksen ajalta ) ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Hyväksytään maksatushakemus ajalta seuraavin muutoksin: - Korjataan toimintaraportin esitystä siten, että alussa esitetään tiivistetysti KAMPAhankkeen kokonaistavoitteet ja se, mitä näihin liittyen on tehty. (Täydennetty raportti tämän muistion liitteenä 1.) - Kuluraportoinnissa (Liite 2.) luennoitsijoiden palkkiot on kirjattuna koulutus- ja kulttuuripalveluihin. Pirjo Sarvimäen mukaan yleinen käytäntö on kirjata ne asiantuntijapalveluihin. Sovitaan, että Johanna pyytää tähän liittyen ohjausta PaKaste II -hankkeen taloushallinnosta. 5 Sopimus asiantuntijapalvelun hankinnasta Kokkolan kaupunki on hankkeen hallinnoijana tehnyt Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa sopimuksen hankesuunnitelman mukaisesta kehittäjäkoordinaattorin sekä hankkeen tieteellisen ohjaajan palvelun ostosta. Sopimuspohjana on käytetty yliopiston valmista tutkimussopimus-pohjaa. Edellisessä kokouksessa Pirjo Sarvimäki kertoi tämän olevan ongelmallista sen vuoksi, että Kaste-ohjelman rahoitusta ei voida käyttää tieteelliseen tutkimukseen ja sopimuspohjasta ja nimikkeistä syntyy helposti tällainen väärinkäsitys ostettavan palvelun sisältöä koskien. Kokouksessa ohjausryhmä päätti perustaa työryhmä, jolle annettiin tehtäväksi sopimuksen uusiminen. Työryhmän jäseniksi nimettiin Tuija Tuorila Kokkolan kaupungilta sekä Marita Mutka ja Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. Työryhmän esitys uudeksi sopimuspohjaksi on toimitettu ministeriöön lokakuun 2012 lopussa. Pirjo Sarvimäki kertoi keskustelleensa asiasta virkavapaalta palanneen Kaste-ryhmän juristi Anne Kumpulan kanssa. Kumpulan mukaan ongelma liittyy siihen, että ohjaukseen perustuva sopimus tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Ostopalvelun valmisteluvaiheessa Kokkolan kaupungilta ollaan oltu asian tiimoilta yhteydessä ministeriöön. Suorahankinnan perusteluna on ollut mm. yhteistyö hankkeen valmisteluissa. Sopimus ja hankintapäätös on tehty hankesuunnitelmaan perustuen sekä ministeriön ja PaKaste II -hankkeen kanssa käytyihin keskusteluihin pohjautuvien tietojen perusteella. Todetaan, että tilanne edelleen auki. Hankkeen hallinnoija selvittää asiaa yhteistyössä ministeriön ja PaKaste II -hankkeen edustajien kanssa. 6 Katsaus KAMPA-hankkeen etenemiseen alueilla Alueelliset kehittäjät esittelevät kehittämistyön etenemistä omilla alueillaan. 2

3 Järvi-Pohjanmaa / esittelijänä alueellinen kehittäjä Saara Perälä - Neljän polven treffit -kampanja on saanut hyvin näkyvyyttä alueella. Kampanjan päätteeksi järjestettiin Neljän polven ilta, joka kokosi eri-ikäisiä yhteiseen illanviettoon. Idea neljän polven illasta sai Vanhustyön keskusliiton järjestämässä Neljän polven treffit - ideakilpailussa toimintasarjassa toinen palkinto. - Soinissa nuorten ideakilpailussa ensimmäiselle sijalle sijoittui ehdotus nuorisotilaan alaikäisten nuorten omasta ajanviettopaikasta, joka nyt kehitteillä. Toisen palkinnon sai idea keskustan leikkikentästä ja kolmannen skeittiparkki. Soinin MTK on luvannut viedä kaikki nuorten esittämät ideat tiedoksi uudelle valtuustolle ja niiden toteuttamista ryhdytään työstämään yhteistyössä nuorten, kunnan sekä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa. - Alajärvellä on käynnistetty lastenparkki ennaltaehkäisevänä perhetyön muotona. Kokkola ja Kruunupyy / esittelijänä alueellinen kehittäjä Johanna Lång - Asiakasarvioijamallin kehittäminen on edennyt pilotointien käynnistämiseen. Kehitteillä on useampia toimintakäytäntöjä: 1) Senioreiden terveyspiste Daalian kanssa kootaan asiakasraati kehittämään yli 65-vuotiaiden terveystarkastuskäytäntöä. 2) Neuvolatoiminnan kanssa lähdetään kehittämään Facebook-ryhmää vuorovaikutuksen välineeksi. Aluksi henkilökunnalle järjestetään asiasta koulutusta ja laaditaan yhteistyössä suuntaviivat toiminnalle. 3) Asiakasvaikuttamisen oppaaseen kootaan tietoa Kokkolan sotessa käytössä olevista asiakasvaikuttamisen käytännöistä. Asiakkaat ja työntekijät kommentoivat sisältöä ja esitysmuotoa ennen julkaisua. 4) Sote:n kansalaiskeskustelua käynnistetään säännöllisten Kyläraatikien muodossa. Sote-johtoryhmä sopinut, että jatkossa näitä tullaan järjestämään vuosittain muutamia. 5) Asiakasnäkökulman vahvistaminen arjen työkäytännöissä, tämän tiimoilta yhteistyötä sote-alan opiskelijoiden ja -yhdistysten kanssa. JYTA-alue / esittelijänä alueellinen kehittäjä Kai-Eerik Känsälä - Toiminnassa on ollut keskeistä verkostoituminen kansalaisjärjestöjen, paikallisten yhteisöjen ja kuntien kanssa. - Hyvinvointioppaan valmistelu on edennyt yhteistyössä JYTAn vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa. - Helmikuun alussa 2013 järjestetään yhteistyössä Hyvinvointi Kannus -hankkeen ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa Hyvinvoinnin pestuupäivä. Tilaisuus kokoaa eri toimijoita yhteen keskustelemaan hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin sekä hankkeen kuluessa esiin nousseista teemoista. Tapahtumasta tiedottamisessa tehdään yhteistyötä paikallislehti Lestijoen kanssa, johon tulossa 4-sivuinen liite. - Mielenterveysviikkoon liittyen alueella on järjestetty erilaisia tapahtumia yhteistyössä Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n ja erikoissairaanhoidon Perhonjokilaakson psykiatrian poliklinikan kanssa. - Yhteistyössä HINKU-hankkeen sekä KP:n yrittäjien kesken suunniteltu nuorille ideakilpailu koskien sitä, millaisena he näkevät oman asuinympäristönsä ja miten sitä tulisi kehittää. - Äijäenergiaa-raadin toiminta on käynnistynyt. Loppuvuodelle suunniteltu korkean paikan leiri jouduttiin päällekkäisyyksien vuoksi siirtämään tämän vuoden puolelle. - Suunnitteilla alan ammattilaisille suunnattua ennaltaehkäisevien ja osallistavien työmenetelmien osaamisen vahvistamiseen liittyvää koulutusta. Hankkeen tuloksia ja kehitettyjä malleja ollaan viemässä Innokylään. Hyvien käytäntöjen juurruttamiseen liittyen suunnitteilla on hankkeen tulosten esittely uusille päättäjille. Osaa kehitetyistä toiminnoista on jo sovittu otettavan pysyviksi käytännöiksi esim. Kokkolan soten kyläraatingit. 3

4 Merkitään tiedoksi. 7 Hankeajan pidentäminen Alkuperäisen tarkennetun hankesuunnitelman mukaisesti KAMPA-hankkeen kestoajaksi on suunniteltu 10/2011 3/2013. Koska useat hankkeen toimenpiteet ovat vielä kesken ja aluekohtaiseen kehittämistyöhön hankkeen budjetissa varattu rahoitus sen mahdollistaa esittää Kokkolan kaupunki ohjausryhmälle hankeajan pidentämistä 9/2013 saakka. Eri toimialueilta saatujen taloustietojen perusteella rahoitusta on ko. ajalle käytettävissä seuraavasti: Arvio Toteuma Käytettävissä Kokkola ja Kruunupyy JYTA-alue Järvi-Pohjanmaan alue Eri toimialueet suhtautuvat hankeajan pidentämiseen positiivisesti. Ko. aikana toiminta painottuu alueellisen kehittämistyön jatkamiseen. Ostopalvelu yliopistokeskuksen kanssa päättyy 3/2013, jolloin jatkoaika hakemuksessa selvitettävä se, miten toiminta haettavana. Ohjausryhmä päättää tehdä ministeriölle esityksen hankeajan jatkamisesta 9/2013 loppuun saakka. Hakemuksen tulee olla selkeä ja siitä tulee käydä ilmi, miten jatkoaika tullaan käyttämään eli mitä toimenpiteitä eri alueilla tehdään ja minkä verran niihin käytetään rahaa. 7 Palaute hankkeen puoliväliarvioinnista Lokakuussa 2012 lähetettiin KAMPA-hankkeen keskeisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille (KAMPA-hankkeen työntekijät, ohjausryhmän jäsenet sekä alueellisten kehittäjien nimeämät hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit) kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään hankkeen toiminnasta ja toteutuksesta. 54 vastaanottajasta kyselyyn vastasi 20 (37 %). Teknisistä ongelmista johtuen yksi lomakkeen kysymyksistä ei toiminut tarkoitetulla tavalla, joten se lähetettiin vielä erillisenä kyselynä jälkikäteen. Tähän vastauksia saatiin 16 vastaajalta (30 %). Kehittäjäkoordinaattori Niina Rantamäki esittelee tehdyn KAMPA-hankkeen väliarvioinnin keskeisiä tuloksia. Keskustelua: Muutosta tulisi saada aikaiseksi niissä organisaatioissa, joissa sitä halutaan toteuttaa. Haastavaa miten työntekijät saadaan tähän mukaan ja organisaatiot tullaan tähän mukaan. Yksiköiden johtajein ja esimiesten sitouttaminen tähän. Tämä hyvin sensitiivistä, alan ammattilaisille saattaa hyvin helposti tulla kokemus siitä, että heidän ammattitaitonsa asetetaan kyseenalaiseksi. Merkitään tiedoksi. Liitteessä 3. tiivistelmä väliarvioinnin tuloksista. 4

5 8 KAMPA-toimintamallin ilmoittaminen EU:n palkinto julkishallinnon innovaatioista - kilpailuun Ohjausryhmän jäsen Esa Erkkilä on ehdottanut KAMPA-hankkeen ilmoittamista EU:n julkishallinnon innovaatioita koskevaan kilpailuun. Euroopan komissio on käynnistänyt EU:n laajuisen kilpailun, jolla kannustetaan julkishallinnon yksiköitä esittelemään dynaamisimpia ja edistyksellisimpiä aloitteitaan. Palkinnolla annetaan tunnustusta onnistuneille hankkeille ja nostetaan esiin hyviä esimerkkejä. Tavoitteena on edistää julkishallinnon innovointia ja nykyaikaistamista. Jaossa on kaikkiaan yhdeksän euron suuruista palkintoa. Ne myönnetään julkisille aloitteille, joiden avulla on parannettu merkittävästi kansalaisten elämää. Kilpailuun voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin liittyneiden maiden julkishallinnon yksiköt. Ne voivat olla valtiollisia, alueellisia tai paikallisia julkisyhteisöjä, kuten ministeriöitä, aluehallituksia, kuntia tai kunnanvaltuustoja. Julkishallinnon yksikkö voi hakea palkintoa aloitteelle, joka on ollut käynnissä 1 4 vuoden ajan ja josta se on itse vastuussa. Kilpailuun eivät voi osallistua hallintoyksiköt, joille jokin EU:n toimielin on jo myöntänyt rahapalkinnon samasta aloitteesta.. Lisätietoa kilpailusta Ohjausryhmä suhtautuu asiaan myönteisesti. Perehdytään tarkemmin palkitsemisen kriteereihin, jos KAMPA sopii näihin, tekee hallinnoija esityksen kilpailuun osallistumisesta. 9 KAMPA-seminaari ja KAMPA-julkaisu KAMPA-hankkeen päätösseminaari otsikolla Maaseudun yhteisöllisyydestä mallia hyvinvointiin järjestetään tiistaina klo 9 15 Kaustisen kansantaiteen keskuksessa. Samassa yhteydessä julkaistaan KAMPA-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä ja sen tuloksia esittelevä KAMPA-julkaisu. KAMPA-päätösseminaari: - Pirjo Sarvimäellä ei tällöin mahdollisuutta osallistua seminaariin, sama tilanne muiden ministeriön virkamiesten osalta. Ehdotuksena THL:n puoleen kääntyminen. KAMPA-julkaisu: - Tavoitteena konkreettinen käytännön työhön eväitä antava työväline. Julkaisu on suunniteltu julkistettavan KAMPA-päätösseminaarissa. Merkitään tiedoksi. 10 KAMPA-hankkeen jatkon suunnittelu Edellisessä KAMPA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa keskusteltiin hankkeen jatkosta. Ohjausryhmässä JYTA-aluetta edustava Eija Kellokoski-Kari kertoi asiasta keskustellun kunnanjohtajatasolla ja näiden olleen sitoutuneita kehittämistyön jatkamiseen. Samoin Järvi-Pohjanmaalla suhtautuminen oli positiivista kesällä Manner-Suomen maaseutuohjelmaan tehdyn ideahaun osalta. Kokkolan ja Kruunupyyn osalta tätä koskevaa periaatekeskustelua ei ole vielä käyty. Ohjausryhmä sopi, että Tuija Tuorila selvittää Kokkolan ja Kruunupyyn suhtautumista jatkorahoituksen hakemiseen. Samoin päätettiin jatkaa eri rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä. 5

6 Tuija Tuorilan selvitys Kokkolan ja Kruunupyyn suhtautumisesta jatkorahoituksen hakemiseen KAMPA-kehittämistyölle: Kokkolan sote- johtoryhmä on keskustellut asiasta kokouksessaan ja laatinut seuraavan linjauksen: Kokkolan sote puolestaan on linjannut, että uusia kehittämishankkeita ei käynnistetä, kuin aivan erityisen painavista syistä. Lisäksi tiedetään, että tulevaisuuden haasteet ovat nimenomaan vanhustenhuollossa. Huoltosuhteen muutos, vanhustenhuollon palvelutarpeet, KAPA-tutkimuksen tulokset ja mahdollisuus Pohjois-Suomen SenioriKasteeseen ratkaisevat käytännössä sen, että Kokkolan soten ehdoton prioriteetti on vanhustenhuollon hankkeissa ja todennäköisesti SenioriKasteessa. => Merkittiin tiedoksi ja todettiin, että sosiaali- ja terveystoimen kehittämisrahat on tarkoituksenmukaista ohjata sinne, mistä niistä saadaan paras tuottavuus. Tällä perusteella resurssit on syytä kohdistaa SenioriKasteeseen ja siellä esim. kotihoidon kehittämiseen ja ennakoivaan työhön. Tuija Tuorila on keskustellut asiasta myös Kokkolan kaupungin keskusviraston kansliapäällikkö Timo Mämmin (hankkeen vastuuhenkilö Kokkolan kaupungilla) ja yhteysjohtaja Jouko Klemolan kanssa asiasta. Molemmat pitävät KAMPA-hankkeen jatkoa tärkeänä, mutta Mämmi suositti hakemaan joko RAY:n tai Leader-rahoitusta jatkohankkeelle. Kaupungin taloustilanne on haasteellinen ja hän korosti myös järjestöpuolen vahvaa roolia tässä asiassa. Mämmi oli mm. keskustellut Yhteisöklubi Sillan Sirpa Nevasaaren kanssa asiasta ja hän oli saadun tiedon mukaan alustavasti suhtautunut myönteisesti siihen, että Yhteisöklubi Silta voisi toimia kokoavana elementtinä KAMPAn mahdollisessa jatkohankkeessa. Tuija Tuorila on myös keskustellut puhelimitse Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbackan kanssa Kruunupyyn kunnan näkemyksestä KAMPAn mahdolliseen jatkohankkeeseen. Djupsjöbacka oli samoilla linjoilla Mämmin kanssa. Hän korosti, että Kokkolan kaupungin näkemys ohjaa Kruunypyyn vastausta asialle. Lisäksi Djupsjöbacka totesi, että kannattaa Mämmin ajatusta järjestöpuolen entistä vahvempaa asiaan kytkemistä, asia ei saa kaatua liikaa viranhaltijoiden vastuulle. Djupsjöbacka nosti keskusteluun ajatuksen, että esim. Kruunupyyn kansanopiston Wiik on laatinut paljon hyviä hakemuksia ja mahdollisesti voisi toimia kokoavana elementtinä Kruunupyyn alueen järjestöjen suuntaan. JYTA-alueen linjauksesta KAMPA-kehittämistyön jatkolle / Eija Kellokoski-Kari: JYTA-alueen linjaus on samansuuntainen Kokkolan kanssa Jatkorahoitusta lähdetään valmistelemaan siltä pohjalta, että hanke toimisi JYTA-alueella ilman raskasta hallinnollista byrokratiaa. Rahoituksella voitaisiin tehdä paikallisia konkreettisia toimenpiteitä osallisuuden ja asukkaiden toimintoihin mukaan ottamisessa. Tarkoituksena olisi lisätä asukkaiden ja yhteisön omaa vastuunottoa. Selvitetään Leader-rahoituksen käyttöä hankkeeseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoitusmahdollisuudet / Aila-Leena Matthies Aila-Leena Matthies on tiedustellut KAKSin asiamies Veli Pelkoselta mahdollisuuksia hakea KAMPA-kehittämiselle jatkorahoitusta heiltä. Pelkonen piti aihetta sinänsä tärkeänä ja oli kiinnostunut yhteistyöstä. Mutta: KAKS ei rahoita kehittämishankkeita vaan ainoastaan tutkimushankkeita; ei rahoita verkostoituneita yhteistyöhankkeita muiden rahoittajien kanssa, vaan ainoastaan selkeitä, itsenäisiä, pienehköjä kokonaisuuksia, esim. noin vuoden mittaisia tutkimushankkeita jo olemassa olevan aineiston pohjalta. 6

7 Leader-rahoitusmahdollisuudet / Esa Erkkilä: Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Kylät ry ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana hankevalmistelussa ja ovat ilmoittaneet olevansa valmiita hallinnoimaankin hanketta tarvittaessa jos väliaikaisrahoitukseen löytyy kohtuullinen ratkaisu. Yhdistysten mukaan käytännön kehittämistyölle kylissä on tarvetta. Hankkeen valmistelussa kannattaa lisäksi huomioida Hinkuhankkeen hankesuunnitelma sillä siinä saattaa olla osittain samoja elementtejä. Hinku-hankeen toteuttamisalue on Pirityisten alue Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan pohjoisosa. Leader - toimintaryhmien ja ELY:n kehittämisvarat vuodelle 2013 niukat ja kummassakin rahoituslähteessä on jo nyt hankkeita odottamassa varojen irrottamista käyttöön. Keskustelua: - KAMPA:ssa KAMPAssa kehitettyjen toimintamallien hyödyntäminen haettavassa Seniori- Kaste -hankkeessa. - RAY:n rahoitusmahdollisuudet kannattaa selvittää. Uudet rahoitushakemukset 5/2013 mennessä. Maaliskuussa tulossa Kokkolaan RAY:n info avustushausta, tähän on tärkeä osallistua. - Edellä olevan selvityksen pohjalta realistisemmalta näyttävät paikalliseen toimintaan liittyvät pienimuotoisemmat kehittämishankkeet, joihin rahoitusta voi hakea esimerkiksi Leaderin kautta. Merkitään tiedoksi. 11 Ohjausryhmän seuraava kokous KAMPA-hankkeen seuraavaan maksatushakemukseen sisältyvät hankkeen kustannukset ajalta Osahankkeen lasku ja raportointi toiminnasta ja toteutuneista kustannuksista tulee olla toimitettuna Kolpeneelle Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään keskiviikkona klo 13, paikkana alustavasti Kokkolan kaupungintalo. Asialistalle: maksatushakemuksen hyväksyminen sekä RAY-hakemuksen valmistelu. 12 Muut esille nousevat asiat Ei muita asioita. 13 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo