K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08"

Transkriptio

1 Vesiviesti K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08

2 VESIVIESTI 1 / 08 Julkaisija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pääkirjoitus 3 Pääkirjoitus: Uusi luokittelu haasteellinen Hatanpäänkatu 3 B, Tampere PL 265, Tampere Alkuainemäärityksiin herkkyyttä Vanajan reitti edelleen rehevä Kangasalan Kirkkojärvi jälleen rehevä Puhdistamokentällä muutoksia: Laitoksia saneerataan ja yksikkökoot suurenevat Yhdistyksen laboratoriolle toinen toimipaikka Hämeenlinnaan Karvianjoki koekalastettiin Jätevesineuvonnan tarve suuri Kyynijärvi koki kovia Hyvälammi kirkastettiin Puh Fax Internet-sivut Vastaava päätoimittaja Toimitussihteeri Jukka Lammentausta Toimitusneuvosto Sirpa Väntsi Olli Piiroinen Jouko Oksjoki Marika Paakkinen Lehden ulkoasu ja taitto Marika Paakkinen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tampere, 2008 Lehti on painettu kotimaiselle Galerie Art Silk -paperille, jolle on myönnetty Joutsenmerkki Levikki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jäsenistö, hallitus, jäsenistön edustajat, kuntien ympäristö-, terveys- ja tekniset lautakunnat, kansanterveystyön kuntayhtymät ja muut vesiensuojeluyhdistykset (noin 500 kpl) Kansikuva Kuvatoimisto Vastavalo Tarja Hoikkala Vesistöaluekohtaiset hoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat on lähetetty lausunnolle. Eri tahot ja yksityiset kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia ja tuoda esille omia mielipiteitään huhtikuun 2009 loppuun saakka. Aikaa siis on. Asiakirjoja varten on tehty valtaisasti työtä. Monisatasivuiset tuotokset ovat erittäin hyvä perusta ja hakuteos pinta- ja pohjavesien hoidossa ja suojelussa. Pääpaino on jatkossa hoidon puolella, koska suojelu on pääosin jo tehty. Myös kunnostuksen soisi saavan nykyistä enemmän jalansijaa. Kokonaan oma lukunsa on maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen, onko siihen löydettävissä mitään keinoja. Edellisellä vesiensuojelun ohjelmakaudella vuoteen 2005 ei tapahtunut toiveista huolimatta konkreettisia parannuksia. Maatalouden osuus ravinnekuormasta on hoitoalueesta riippumatta puolet, paikoin jopa enemmän. Jos UUSI LUOKITTELU HAASTEELLINEN tätä peruskuormaa ei saada vähennetyksi, voidaan heittää hyvästit rehevyyden hidastumiselle ja hyvälle ekologiselle tilalle. Vesistöjen luokittelu ekologisin perustein on osoittautunut työlääksi, enkä yhtään ihmettele. Biologinen materiaali on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Varsin vähäisten tutkimusten perusteella on mahdotonta luetella aukottomat lajilistat ja runsaussuhteet eri järvityypeille. Lieneekö edes tarpeen. Aikaisempi käyttökelpoisuusluokitus, joka nojasi veden laatuun on monissa tapauksissa riittävä. Jos määrittelyyn lisätään vain klorofylli-a, se ei tee luokittelusta sen ekologisempaa. Helpompaa on täydentää veden laatuun perustuvaa luokittelua biologisilla tekijöillä kuin laatia kokonaan uusi ekologinen luokitus, jossa määräävänä ovat kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat. Jos meillä on tuhansia yli 100 ha järviä luokiteltavina, epäilen, että työ ei valmistu yhden sukupolven aikana. Yhtä utopistista on hyvän ekologisen tilan saavuttaminen järvissämme vuoteen 2015 mennessä. Yli hehtaarin kokoisia järviä on sitä paitsi jo kpl. Näidenkin toivotaan saavuttavan hyvän ekologisen tilan. Toiminnanjohtaja Vesiensuojeluyhdistyksessä uusia työntekijöitä Vuoden puhdistamonhoitaja valittu ISSN X Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

3 YHDISTYKSEN LABORATORIOLLE TOINEN TOIMIPAIKKA HÄMEENLINNAAN Laboratorioala elää Suomessa voimakasta muutoksen aikaa. Pienet laboratorioyksiköt lopettavat toimintansa tai siirtyvät suurempien yksiköiden yhteyteen. Laboratorioiden kansallisen omistuksen rinnalle on tullut myös ulkomainen omistus. Toimenpiteiden tavoitteena on laaja-alaisempi ja kustannustehokkaampi toiminta. Laboratorioiden verkosto harvenee Laboratorioiden määrässä rajuin muutos on tapahtunut ja tapahtumassa kunnallisten ympäristö- ja elintarvikelaboratorioiden piirissä. Kymmenisen vuotta sitten kunnallisia laboratorioita oli 50 60, nyt vajaat 30. Valtion laboratorioiden toiminnan tehostamista on PCR-näytteiden käsittelyä mikrobiologisessa laboratoriossa. käsitelty useissa selvitysraporteissa vuosien kuluessa. Tässä hetkellä valtion laboratorioiden kesken on suunnitteilla laboratoriokeskuksen muodostaminen. Osin valtion laboratorioiden toimintaa on yhtiöitetty. Esimerkiksi Labtium Oy muodostettiin Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuslaboratorioista. Laboratorioverkko ja varsinkin sen omistus on vahvasti keskittymässä. Yksityisen sektorin rooli markkinoilla on vahvistunut ja kilpailutilanne kiristynyt. Sujuva logistiikka on tuonut etenkin eurooppalaiset laboratoriot entistä lähemmäs kilpailemaan suomalaisista näytteitä. Harvinaistenkin määritysten suuret sarjat eurooppalaisessa laboratoriossa painavat hintaa alas. Pelkästään taloudellisin perustein tehtävä laboratoriotoimintojen kilpailutus saattaa edistää työn siirtymistä ulkomaille. Kansainvälistymisen myötä on näin pelättävissä suomalaisen kemian osaamisen muuttuvan kannattamattomaksi ja heikentävän kotimaista tarjontaa. Elintarviketutkimusta vesiensuojelun rinnalle Vesiensuojeluyhdistysten kuudesta laboratoriosta neljä on jo yhdistynyt elintarvikeanalytiikkaa tarjoavan kunnallisen laboratorion kanssa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö laboratorio yhdistyi Lohjan kaupungin laboratorion kanssa vuonna Kymen vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio perusti laboratorio-osakeyhtiön ympäristökeskuksen ja Kouvolan elintarvikelaboratorion kanssa niin ikään vuonna Yritys on muuttanut vuoden 2008 alusta omistajapohjaansa siten, että omistajina ovat Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry ja KCL. KCL Kymen Laboratorio tarjoaa vesi- ja elintarvikeanalytiikan lisäksi myös paperi- ja polttoaineanalytiikkaa. Puolitoista vuotta sitten Savo- Karjalan ympäristötutkimus Oy:hyn liittyi Kuopion ja Joensuun kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratoriot. Vielä tänä vuonna joulukuun alussa tapahtuu Saimaan ympäristötutkimus Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin elintarvikelaboratorion yhdistyminen. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on neuvotellut Hämeenlinnan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion TavastLabin liittymisestä vuoden alusta laboratoriotoimintaansa. Uusi yhdistynyt laboratorio aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. KVVY:n ja TavastLabin liitto Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseen siirtyvä Tavast- Labin henkilökunta. Kuva: Sirpa Väntsi TavastLab on jo pitkään etsinyt yhteistoimintakumppania. Aiemmat hankkeet eivät ole johtaneet kuitenkaan riittävän tyydyttävään tulokseen. KVVY lähti vuoden alussa neuvottelemaan yhdistymisestä niiden positiivisten kokemusten perusteella, joita muiden vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden yhdistymisistä oli kuulunut. KVVY:n ja TavastLabin laboratorioilla on päällekkäistä toimintaa vesianalytiikassa, niin kemiassa kuin mikrobiologiassakin. Kaikkiaan laboratorioiden osaamisalueet täydentävät toisiaan muodostaen vahvan ja osaavan laboratoriopalveluja tarjoavan toimijan. Laboratorioiden tarjonta kattaa laajasti ympäristö- ja ympäristöterveysanalytiikan. KVVY:n laboratoriohenkilökunnan määrä kasvaa yhdistymisen myötä kolmanneksella runsaaseen 30:een. Laboratoriot toimivat jatkossa yhden mikrobiologin, neljän kemistin, 24 laborantin ja kolmen välinehuoltajan panoksella. Tavast- Labin osaaminen elintarvike- ja ympäristömikrobiologian alalla on arvostettua ja edistyksellistä maassamme. KVVY:llä on vahva osaaminen alkuaineanalytiikkaan perinteisen vesikemian lisäksi. KVVY:n vesianalytiikka on pitkälle automatisoitua mahdollistaen suurempienkin näytesarjojen sujuvan käsittelyn. Toimintaa kehitetään jatkossa lisääntyneen kysynnän perusteella orgaaniseen kemiaan. Molemmilla laboratorioilla on myös näytteenottoon koulutettua henkilökuntaa palvelemassa niin verkosto- tai uimahallivesien, kuin tuottajien omavalvontaan liittyvissä näytteenotoissakin. Lähipalvelu säilyy KVVY:n, kuten kaikkien vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden, tavoitteena on tarjota asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista palvelua. Vesiensuojeluyhdistysten toimintaan kuuluu koko tutkimusketju näytteenotosta laboratoriomäärityksiin ja asiantuntijapalveluihin. Laboratorioiden kansainvälistyessä harvinaisemmankin analytiikan hinta saattaa laskea, mutta tuloksien tulkintaan ja muuhun liittyvä palvelu saattaa huomattavasti heiketä. Kun palvelut viedään kauas suuriin laboratoriokeskuksiin, joiden tavoitteena on lähinnä kannattavuus, heikkenee palvelun tarvitsijan ja tarjoajan välinen yhteistyö. Vesiensuojeluyhdistysten tarjoaman yhteistyöverkon kautta harvinaisempia määrityksiä voidaan mielekkäästi keskittää verkoston sisällä. Kattavan verkoston avulla laboratorioiden varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin mahdollistuu entistä paremmin. Selvitysmies Timo Hirvi on todennut valtionvaraministeriön toimeksiantona tekemässään selvityksessä, että vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden toimivan pitkäjänteisten suunnitelmien pohjalta. Näin yhdistysten laboratorioiden toiminta tukee ja täydentää julkisen puolen ympäristövalvontaa erityisesti päivittäisanalytiikan osalta. KVVY:n ja Tavastlabin yhdistymisen jälkeen molemmat laboratoriot jatkavat toimintaansa entisissä toimipaikoissaan tutun henkilöstön voimin. Yhdistymisen myötä asiakkailla on mahdollisuus saada entistä laajempaa palvelua läheltä itseään. Tampereen toimipiste ottaa vastaan jatkossa myös elintarvike- ja muita ympäristöterveyden alaan kuuluvia näytteitä, jotka toimitetaan Hämeenlinnaan tutkittaviksi. TavastLab puolestaan tarjoaa entistä kattavampaa ja kustannustehokkaampaa ympäristöanalytiikkaa asiakkailleen. Sirpa Väntsi Vesiviesti 1 / 08 Kuva: Laura Lehto Vesiviesti 1 / 08

4 KARVIANJOKI KOEKALASTETTIIN Karvianjoessa on säilynyt luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Pohjois-Satakunnassa sijaitsevalle Karvianjoen vesistöalueelle laadittiin viime talvena kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. Ohjelma kattaa joen keski- ja yläosien kuntien jätevedenpuhdistamoiden, teollisuuden sekä turvetuotannon ympäristölupien kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Tarkkailualue ulottuu vesistöalueen latvoilta Kauhajoen Nummijärvestä ja Karvian Karvianjärvestä Pomarkun ja Kankaanpään alueella sijaitsevaan Kynäsjärveen saakka. Työhön sisältyy kalaston koostumuksen selvittäminen koekalastusten avulla. Viime elokuussa maastossa liikkuikin kaksi koekalastusryhmää, joista toinen teki töitä verkkoineen tarkkailualueen keskeisimmillä järvillä Nummijärvellä, Karvianjärvellä ja Kynäsjärvellä ja toinen liikkui sähkökoekalastuslaitteineen Nummijoen, Karvianjoen ja joidenkin sen sivuluomien koskipaikoilla. Järvillä koekalastuksissa käytettiin ns. yleiskatsausverkkoja, joissa yhteen ja samaan verkkoon on pauloitettu 12 eri solmuväliä (5-55 mm) satunnaiseen järjestykseen. Lajimäärä kasvoi siirryttäessä latvavesistä alajuoksulle päin. Nummijärvestä tavattiin neljä, Karvianjärvestä kuusi ja Kynäsjärvestä seitsemän kalalajia. Kaikissa järvissä esiintyviä lajeja olivat ahven, särki ja kiiski. Kynäsjärvestä tavattiin edellä mainittujen lisäksi haukea, salakkaa, pasuria ja lahnaa. Nummijärven haukikanta todettiin varsin vahvaksi. Karvianjärvi poikkesi muista tutkituista järvistä siinä suhteessa, että siellä esiintyi selvästi runsaammin myös kuhaa. Se myös näyttäisi lisääntyvän järvessä, koska saaliiksi saatiin vanhempien yksilöiden lisäksi kesän vanhoja kuhan poikasia. Nummijärvestäkin saatiin jokunen yksittäinen vanhempi kuha, mutta nuoremmat ikäluokat puuttuivat. Kynäsjärvessä kuhaa ei osunut koekalastajien verkkoihin lainkaan. Virtavesissä koekalastukset tehtiin sähkökalastusmenetelmällä. Siinä veteen johdetaan kalat tainnuttava Sähkökoekalastajat Karvianjoella. Kuva: Lotta Bjurström Kuva: Markku Nieminen Koekalastusverkkoja kokemassa Nummijärvellä. Kuva: Heikki Holsti sykkivä tasavirtakenttä. Taintuneet kalat kerätään haavilla ylös mittausta ja punnitusta varten. Pyynnin jälkeen kalat virkoavat ja lopuksi ne vapautetaan takaisin pyyntipaikoille. Karvianjoen keski- ja yläosissa ja sen sivuluomissa on säilynyt luontaisesti lisääntyvä ja alkuperäiseksi luokiteltu arvokas purotaimenkanta. Purotaimenkannat luokitellaan yleensä uhanalaisiksi, sillä niiden elinoloja ovat aikojen kuluessa kaventaneet nousuesteiden rakentaminen, jokien ja purojen perkaukset, metsä- ja suoojitukset, jätevedet ja kalastus. Koekalastuksissa löydettiin nyt taimenta niin Karvianjoen pääuomasta kuin sivuluomistakin. Koskipaikoilla esiintyi paikasta riippuen myös kivennuoliaista, kivisimppua, ahventa, harjusta, kiiskeä, särkeä, säynettä, lahnaa, madetta, haukea ja pikkunahkiaista. Virtavesien kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään nykyään parantamaan vaelluskalojen elinoloja ja lisääntymistä. Karvianjoki ja sen uhanalainen purotaimenkanta ovat Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön toteuttamien ja suunnittelemien kunnostusten painopistealueita. Kunnostus on jo tehty Karvianjoella Vatajankosken yläpuolisella osuudella, sekä Merikarvianjoella, Pohjajoella ja usealla Karvianjoen sivuluomalla. Toteutusta odottavat vielä Vatajankosken alapuolisen jokiosuuden, sekä Noormarkunjoen kunnostukset. Purokunnostuskohteissa on mukana ollut myös luonnonsuojelupiiri. Kalataloustarkkailu sisältää koekalastusten lisäksi ensi vuoden alussa tehtävän kalastustiedustelun, jolla selvitetään alueen kalastusta, saaliita ja kalastusta haittaavia tekijöitä. Sen jälkeen kaikki tarkkailun tulokset kootaan raportiksi. Olli Piiroinen Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontahanke pyrkii jakamaan puolueetonta tietoa jätevedenkäsittelyn eri vaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta. Hankkeen keskeisin toimintamuoto on jakaa tietoa maaseudun asukkaille erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi järjestetään koulutusta esimerkiksi kuntien viranhaltijoille ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille. Tietoa laitteiden JÄTEVESINEUVONNAN TARVE SUURI Kuva: Salla Syrjänen Haja-asutusalueen asukkaat ja koko jätevesiala ovat tällä hetkellä odottavalla kannalla. Vanhojen jätevesijärjestelmien uusiminen ei ole vielä lähtenyt käyntiin ja uudisrakentajatkin ovat hämmentyneitä laajasta valikoimasta erilaisia ratkaisuja. Projektipäällikkö Satu Heino neuvoo haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuissa. toimivuudesta on kerätty sekä omalla näytteenotolla että muiden tekemistä tutkimuksista. Asukkaat kiinnostuneita jätevesineuvonnasta Erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja kuntien tapahtumissa on ollut paljon väkeä paikalla. Asia siis selkeästi puhututtaa ja epätietoisuus asetuksen vaatimuksista ja ratkaisuvaihtoehdoista on suuri. Mökkiläiset ovat olleet aktiivisimpia tiedon hakijoita ja selkeästi kiinnostuneita oman lähirantansa vedenlaadusta. Haja-asutusalueen vakituisista asukkaista moni kokee asetuksen vaatimukset kohtuuttomina, kun oma kiinteistö sijaitsee kaukana vesistöstä eikä nykyisenkään jätevesijärjestelmän koeta ympäristöä kuormittavan. Kunnat ja suunnittelijat kaipaavat koulutusta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontahanke on järjestänyt seminaaripäivät myös kuntien viranhaltijoille, suunnittelijoille ja lietteen kerääjille. Kuntien käytännöt ja resurssit haja-asutuksen jätevesiasioiden hoitamisessa vaihtelevat suuresti ja myös kunnat kaipaavat selkeämpiä ohjeita asetuksen toimeenpanosta ja valvonnasta. Jätevesijärjestelmien suunnittelijoiden viesti on ollut, että kulunut kesä oli alalla erityisen hiljainen. Suunnittelijat tekevätkin pääsääntöisesti suunnitelmia sivutoimenaan. Suurimmaksi ongelmaksi suunnittelijat näkivät kuntien lepsun linjan, jossa luvanhakijoilta ei vaadita kunnollisia suunnitelmia. Jätevesijärjestelmien toimivuus epävarmaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on kuluneen vuoden aikana tutkinut lähes 30 kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toimivuutta. Järjestelmien toimivuutta on tutkittu myös muissa vesiensuojeluyhdistyksissä. Saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että noin puolet järjestelmistä toimii talousjätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Maasuodattamoiden suurimmat ongelmat liittyvät suunnittelun puutteeseen ja fosforinpoiston tehottomuuteen. Jos maasuodattamoa ei ole eristetty ympäröivästä maasta, imeytyy osa jätevedestä suodatuskentän pohjalta ja toisaalta maasuodattamon ulkopuoliset vedet pääsevät suodatuskenttään. Useissa tapauksissa ainoa mahdollisuus tehokkaaseen fosforinpoistamiseen on saostaa fosfori kemikaalilla jo ennen suodatuskenttää. Laitepuhdistamoissa suurin ongelma liittyy prosessin hallitsemattomuuteen. Yhden kiinteistön vuorokautinen vesimäärä on niin pieni ja laadultaan vaihteleva, että on osin sattumanvaraista, miten prosessi lähtee toimimaan. Lisäksi puhdistamot ovat niin teknisiä laitteita, että monella ei riitä aikaa ja osaamista niitä hoitaa. Aktiivista tiedotusta ja ohjeita tarvitaan Talousjätevesiasetuksen toimeenpanovauhti näyttää nykyisellään hitaalta. Nyt kaivattaisiin kiireesti valtakunnan tasolla selkeät ohjeet, miten asiassa edetään. Lisäksi kuntien tulisi selkeästi nimetä alueet, joille viemäriverkosto lähi vuosina laajenee ja patistella aktiivisesti verkoston ulkopuolisella alueella asuvia järjestelmiä uusimaan. Hanketyön rooliksi jää jakaa puolueetonta tietoa ja ohjata oikealle etenemispolulle. Jätevesijärjestelmän uusiminen on iso ponnistus oman lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen. Satu Heino Kehityskemisti Mikko Suomela validoimassa ICP-MS-laitetta. Kuva: Jukka Lammentausta ALKUAINEMÄÄRITYKSIIN HERKKYYTTÄ Alkuaineanalytiikan kysyntä laboratoriosta on laajentunut viime vuosina merkittävästi. Laboratorioon vuosituhannen vaihteessa hankittu ICP-OES-laite on ollut täystyöllistetty. Vuosi sitten laboratorioon hankittiin ICP-OES laitetta täydentämään ja grafiittiuuni-aaslaitteen korvaamaan ICP-MS-laite (induktiivisesti kytketty plasma massaspektrometri). Uusi laite mahdollistaa aikaisempaa laajemman analyysivalikoiman ja entistä alhaisemmat määritysrajat. Tekniikalla voidaan määrittää lähes kaikki luonnossa esiintyvät alkuaineet. ICP-MS on ainoa tekniikka, jolla on mahdollista saavuttaa ympäristöhallinnon luonnonvesien analytiikkaan kaavailemat alkuaineiden hyvin matalat määritysrajat. Tekniikka on toistaiseksi käytössä vain harvoissa ympäristölaboratorioissa. KVVY:n laboratoriossa ICP-MS- laitetta tullaan käyttämään näytteille, joissa vaaditaan pieniä pitoisuuksia. Tällaisia näytteitä ovat luonnonvesien lisäksi, talousvedet sekä biologiset näytteet kuten kalat ja kasvit. Uusina alkuaineina aiempaan verrattuna laboratorio tarjoaa jatkossa esim. Se-, Sb- ja U-määrityksiä. Tarvittaessa määritysvalikoimaa voidaan laajentaa helposti uusiin alkuaineisiin. Laitteella on mahdollista tehdä myös nk. semikvantitatiivinen tutkimus, jolla on mahdollista arvioida näytteen alkuainekoostumusta. Laboratorio on hakenut akkreditointia laitteella tehtäville määrityksille. Akkreditointitarkastus on ja päätöstä akkreditoinnista voidaan odottaa parin kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Sirpa Väntsi Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

6 VANAJAN REITTI EDELLEEN REHEVÄ Pistekuormitus vähentynyt voimakkaasti Pistekuormitus on vähentynyt Vanajaveden alueella vesiensuojelutoimien myötä merkittävästi kuten kaikkialla muuallakin Kokemäenjoen vesistöalueella. Asutuksen jätevedet käsitellään nykyisin tehokkaasti, mikä on merkinnyt % kuormitustason laskua. Kausiteollisuus, joka kuormitti voimakkaasti vesistöä syyskaudella, on kokonaan loppunut. Lopen kunnan jätevedet on viemäröity Riihimäelle, jonne siirretään parhaillaan myös Hausjärven jätevesiä. Tervakosken taajaman jätevedet käsitellään vastaisuudessa Turengissa. Kun tähän lisätään vielä Hämeenlinnan Paroisten puhdistamon typenpoiston tehostuminen, pistekuormitus on edelleen vähenemässä. Hajakuormitus säätelee rehevyyttä Vanajaveden rehevyys on pysynyt kuitenkin korkeana jätevesikuorman vähenemisestä huolimatta. Reitin alaosan selkäalueet ovat erittäin reheviä ja sinileväkukinnat ovat loppukesällä säännöllisiä. Fosforipitoisuus ei ole laskenut vesistössä pistekuormituksen vähenemisen tahdissa. Syynä ovat hajakuormituksesta peräisin olevat ravinteet. Runsas hajakuormitus johtuu peltojen suuresta osuudesta valuma-alueella. Etenkin Puujoen alue kuormittaa merkittävästi koko reittiä. Hajakuormituksen merkittävää vähenemistä ei ole edes näköpiirissä, joten rehevyydestä kärsitään myös seuraavilla vuosikymmenillä. Myönteisiä muutoksia Nummistenjoessa Jätevesien johtamisen loppuminen näkyi Nummistenjoessa selvänä Vanajan reitti on pysynyt rehevänä pistekuormituksen vähenemisestä huolimatta. Rehevyyttä ylläpitää nykyisin hajakuormitus. Kuva: Kuvatoimisto Vastavalo Tarja Hoikkala veden laadun parantumisena. Huomattavimmat muutokset olivat hygieenisen laadun normalisoituminen ja ammoniumtypen vähentyminen. Kokonaisravinteiden määrissä muutokset olivat vähäisempiä. Hajakuormitus kohottaa ravinnetasoa ennen Kesijärveä, joten sen rehevyys ei ole merkittävästi vähentynyt. Viime aikoina merkkejä paremmasta on kuitenkin nähtävissä. Loppijärveä vaivaa rehevyys Vaikka Loppijärvi on luokiteltu ekologisesti hyvässä tilassa olevaksi, sitä vaivaa rehevyys. Kesän 2008 leväkukinnat olivat voimakkaimmat moneen vuoteen. Rehevyys johtuu hajakuormituksesta, koska järveen ei johdeta jätevesiä. Monet peltoalueiden ojat ovatkin runsasravinteisia kuormittaen Loppijärveä. Erilaiset hankkeet hajakuorman vähentämiseksi eivät ole purreet kuormitustasoon. Parhaita tuloksia saatiin 1990-luvun tehokalastuksilla, sillä rehevyystaso laski väliaikaisesti jopa 1970-luvun lukemiin. Muutos ei kuitenkaan ollut pysyvät, joten kalastusten tulisi olla jatkuvia. Myös hajakuorman vähentäminen on tarpeen. Hausojassa edelleen paljon ravinteita Hikiän kuormitus Hausojaan loppui keväällä Tästä huolimatta ravinnepitoisuudet pysyivät loppuvuoden korkeina. Kuormituksen loppuminen oli todettavissa Nummistenjoen tapaan ammoniumtypen vähenemisenä. Hygieeninen tila ei kuitenkaan kohentunut. Lokakuussa valumien ollessa poikkeuksellisen runsaita ravinnepitoisuudet olivat itse asiassa kaikkien aikojen korkeimmat. Puujokeen laskevassa Hausojassa oli typpeä 5460 µg/l ja fosforia 170 µg/l. Ravinnepitoisuudet ovat lähes 10-kertaisia normaaliin verrattuna, joten kuormitus Puujokeen ja sen kautta Vanajaveteen jatkuu hajakuormituksen takia voimakkaana. Vanajavesi sameni lokakuussa Hajakuormitus määräytyy valumatilanteen ja vuodenajan mukaan. Alimmillaan se on ollut perinteisesti talven pakkaskaudella maan ollessa jäässä ja valumien minimissään. Viime vuosina tähänkin on tullut muutoksia talvien lauhtumisen myötä. Toinen minimijakso on yleensä loppukesällä haihdunnan ollessa runsasta ja kasvillisuuden estäessä eroosiota ja ravinnevalumia. Syksyn sateet samensivat täysin Hiidenjoen. Typpipitoisuus kohosi kolminkertaiseksi ja fosforipitoisuus kaksinkertaiseksi loppukesän tilanteeseen verrattuna. Vielä enemmän lisääntyi Vanajanselkään kohdistuva ravinnevirta, sillä virtaama kohosi samana aikana viisinkertaiseksi ollen jopa 40 m 3 /s. Typpeä valui Vanajanselkään lokakuussa 7500 kg/d ja fosforia 280 kg/d. Kun pistekuormitus tuottaa typpeä 900 kg/d ja fosforia 15 kg/d, on helppo ymmärtää hajakuormituksesta johtuvat rehevyysongelmat. Vanajanselkä pahassa pinteessä Vaikka Valkeakosken teollisuuden talvisesta jätevesien vastavirtauksesta on päästy eroon, rehevyysongelmat Vanajanselällä jatkuvat. Teollisuuden jätevedet aiheuttivat aikoinaan hapettomuutta ja orgaanista kuormaa. Jäteliemi jopa hillitsi leväkukintoja. Kun kasvua estävä vaikutus on poissa, leväkukinnat ovat jopa voimistuneet, vaikka rehevyystaso onkin pysynyt suunnilleen samana. Vanajanselkä ottaa vastaan kaiken Lepaanvirran kautta tulevan kuormituksen. Huomattava osa ravinteista pidättyy Vanajanselkään. Fosforia varastoituu pohjalietteeseen ja typestä suuri osa denitrifioituu. Pohjaan laskeutunut fosfori 10 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 11

7 Vanajanselkä on potentiaalinen ravinnelähde pitkälle tulevaisuuteen joutuessaan uudelleen ravinnekiertoon esimerkiksi alusveden vähähappisuuden takia. Maatalouden osuus Vanajaveden reitin fosforikuormasta on peräti 52 % ja typpikuormasta 39 %. Vain hajakuormituksen merkittävä väheneminen auttaisi Vanajanselkää, sillä tiedossa olevat muutokset pistekuormituksessa ovat kokonaisuudessa mitättömiä. Ei edes Hämeenlinnan typenpoiston tehostuminen tuo parannusta typpitaseeseen, joka määräytyy hajakuormituksen mukaan. Typpipitoisuudet laskisivat lähinnä kesän alivirtaamakaudella, jolloin typestä on jo nyt puutetta. Puute johtaa sinilevien runsastumiseen, joten tähän suuntaan tilanteen ei varmaan toivota typenpoiston myötä muuttuvan. Laatuluokitus Vanajaveden pääreitti Turengista Lepaalle on välttävässä laatuluokassa voimakkaan rehevyyden takia. Myös Äimäjärvi ja Rehakka ovat välttävässä luokassa. Vanajan reittiin laskevat Puujoki, Hyvikkälänjoki ja Räikälänjoki ovat veden laadultaan tyydyttäviä. Tervajoki on välttävä. Lehijärvi ja Katumajärvi ovat niin ikään tyydyttäviä, mutta aika lähellä jo hyvää veden laatua. Loppijärvi on tyydyttävä leväkukintojen takia. Hyväkuntoisia järviä ovat mm. Lammin Pääjärvi, Mallinkaistenjärvi, Kankaistenjärvi, Ojajärvi ja Kaartjärvi, Valajärvi, Renkajärvi ja Takajärvi. Myös Alajärvi, josta Hämeenlinnan kaupunki ottaa raakavettä Ahvenistonharjun tekopohjavesilaitokselleen, on säilynyt puhtaana. Vanajan reitin keskusjärvi on Kernaalanjärvi Janakkalassa, johon laskevat Lammin Pääjärvestä alkava Puujoen alue, Loppijärvestä alkava Tervajoen alue, Renkajärvestä alkava Hyvikkälänjoen alue, sekä Takajärvestä alkava Räikälänjoen alue. Reitti jatkuu jokimaisena Hiidenjoen kautta Hämeenlinnaan ja edelleen Lepaanvirtaan, joka laskee Vanajanselkään. KANGASALAN KIRKKOJÄRVI JÄLLEEN REHEVÄ Kangasalan Kirkkojärvi nousi otsikoihin kesällä 2005 veden yllättäen kirkastuessa. Levä oli vellonut järvessä siihen saakka 1970-luvulta lähtien. Vaikka jätevesikuormitus loppui vuonna 1980, levätilanne vain paheni sinilevien saadessa yliotteen. Kirkkojärvi olikin sinileväjärvien ranking-ykkönen vuodesta toiseen. Heinäkuussa 2006 vesi oli kuitenkin kirkasta ja levä oli hävinnyt. Myös fosforipitoisuus oli laskenut lievästi rehevään luokkaan (kok.p 29 µg/l). Muutos tuli suurena yllätyksenä myös asiantuntijoille, koska vastaavaa ei ollut koettu. Alkoi spekulointi muutoksen syistä: kalakuolema, niukat valumat, kuormituksen aiempi loppuminen, sääolot ja niin edelleen. Kaloja oli toisaalta kuollut aiemminkin ja säät sekä valumat ovat vaihdelleet äärilaidasta toiseen, joten miksi vesi nyt yht äkkiä kirkastui? Oliko syynä sittenkin arvoituksellinen EM-liuos? Lisää kysymyksiä herää, kun tiedetään, että kalakuolema oli jo kolme vuotta aikaisemmin talvella Edelleen tiedetään, että EM-liuos levitettiin Kirkkojärveen pääosin Kuohunlahden puolelle jo syksyllä Miksi vaikutukset näkyivät vasta vuonna 2006? Kirkastumisen yhteydessä surviaisten kerääjät havaitsivat pohjalle muodostuneen rihmalevämaton, joka vaikeutti lieteen seulomista. Ja kaiken huipennukseksi järveen muodostui runsas isokokoisten ahventen kanta ja särjet olivat vähissä. Kirkastumisen jälkeen vesi sameni jo loppukesällä ja fosforipitoisuus kohosi selvästi (kok.p 110 µg/l), mutta ei kuitenkaan aikaisemmalle tasolle. Kesällä 2007 rehevyys oli edelleen hieman aikaisempaa vähäisempää, mutta kuitenkin yleisen mittapuun mukaan voimakasta (kok.p 73 µg/l). Kesällä 2008 tilanne repsahti ennalleen ja fosforipitoisuus oli loppukesällä 240 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli samaan aikaan 150 µg/l, kun karun veden pitoisuus on alle 4 µg/l. Vaikka koko ajan on mietitty syntyjä syviä, Kirkkojärven dilemma on jäänyt lopullista ratkaisua vaille. Pääjärvi Takajärvi Renkajärvi Kernaalanjärvi Loppijärvi Maanmittauslaitos, lupa nro 544/MML/08 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono luokittelematon Leväkukinnat värjäsivät Kirkkojärven veden jälleen vihreäksi. Kuva: Jyrki Ikävalko 12 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 13

8 Kuva: Jorma Männistö PUHDISTAMOKENTÄLLÄ MUUTOKSIA: Laitoksia saneerataan ja yksikkökoot suurenevat Puhdistamokenttä on myllerryksessä. Lukuisia puhdistamoita jää lähivuosina pois käytöstä, kun jätevedenkäsittelyä keskitetään suurempiin yksiköihin. Puhdistamoita tullaan myös saneeraamaan voimakkaasti. Peruskuntoiset, 1970-luvulla rakennetut laitokset ovat nykyaikaistamisen tarpeessa ja yleistyvät typenpoistovaatimukset sekä yhteiskäsittelyt vaativat suurempia allastiloja. Seuraavan viiden vuoden aikana vain murto-osa puhdistamoista säilyy nykyisellään. Vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella oli toiminnassa noin 99 yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa vuoden 2008 alussa. Vuoden 2007 aikana viisi puhdistamoa tuli tiensä päähän. Vesilahden kirkonkylän puhdistamon vedet johdettiin Lempäälään, Vammalan Karkun taajaman jätevedet menivät kaupungin keskuspuhdistamolle ja Yli-Nissin jätevedet johdettiin Valkeakosken keskuspuhdistamolle. Viittakiven Opiston toiminta päättyi ja Hyytiälän metsäkoululta kaivettiin linja Juupajoen keskustaan. Vuoden 2008 aikana sama suuntaus jatkui, kun Pitkäniemen sairaalan jätevedet ohjattiin Nokian keskuspuhdistamolle ja Hausjärvi pääsi eroon vanhoista jätevedenpuhdistamoista jätevesien virratessa nyt Hikiältä ja Oitista Riihimäelle. Lähivuosina puhdistamokentällä tulee käymään suurempaa katoa, kun yhteiskäsittelyt yleistyvät ja jätevedenpuhdistusta keskitetään suurempiin yksiköihin. Seuraavan vuoden kuluessa puhdistustoiminta loppuu ainakin Luvian, Vilppulan asemanseudun ja Kolhon puhdistamoilla. Myös Ellivuoren puhdistamolta jätevedet johdetaan Vammalaan. Vuoden 2010 lopulla Kokemäenjoen alajuoksun Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet johdetaan Porin laajennettavalle ja modernisoitavalle Luotsinmäen puhdistamolle. Samalla myös Porin Pihlavan puhdistamon toiminta loppuu. Tämän hetkisten näkymien mukaan edellä mainittujen lisäksi toistakymmentä kunnallista jätevedenpuhdistamoa lopettaa toimintansa seuraavien kolmen vuoden kuluessa ja jätevedet johdetaan siirtoviemäröinnein suuremmille puhdistamoille. Lähivuosina puhdistamoita tullaan myös saneeraamaan voimakkaasti. Käsillä on varsinainen Puhdistamotoiminta tulee jatkossa keskittymään entistä suurempiin yksiköihin. saneerausbuumi, kun 1970-luvulla rakennetut laitokset kaipaavat peruskunnostusta. Seuraavan viiden vuoden aikana arviolta vain noin viidennes puhdistamoista säilyy nykyisellään. Saneeraukset ovat valmistuneet jo Parkanossa ja Karvialla. Remontteja on käynnissä Turengissa, Ähtärissä ja Kankaanpäässä. Suunnitelmien toteutuessa ensi vuosikymmenen lopulla Pirkanmaan keskuspuhdistamolle johdetaan Tampereen ja useiden ympäryskuntien jätevedet. Huittisiin saattaa muodostua iso yhteiskäsittelyalue. Uudet, suuremmat yksiköt ovat tavoitteen mukaan entistä tehokkaampia, varmatoimisempia ja monipuolisempia. Oleellista vesistökuorman pienenemistä ei ole näköpiirissä, koska jo nyt puhdistamot toimivat korkeatehoisesti. Kyse on lähinnä toimintavarmuuden lisääntymisestä isoissa allastiloissa ja käyttäjien taidon monipuolistumisesta. Virtaamavaihteluista riesaa Vuosi 2007 oli sääolojen suhteen vaihteleva ja vaihtelut näkyivät myös puhdistamoilla. Tammikuu oli pääosin lauha ja sateita tuli vetenä, räntänä ja lumena. Kevään aikaistuminen on koettu monena vuonna. Pitkällä aikavälillä mm. jääpeitteinen kausi on lyhentynyt isoilla järvillä noin kymmenen päivää molemmista päistä. Lumet sulavat talven aikana useaan otteeseen ja aiemmin todettuja kevättulvia ei juuri esiinny. Toinen muutos on sateiden rankkuuden lisääntyminen. Muutokset sääoloissa ovat puhdistamoakin ajatellen negatiivisia. Talvella käsiteltävä vesi on entistä kylmempää, mikä vaikeuttaa mm. nitrifikaation ylläpitoa. Rankkasateet aiheuttavat ohituksia verkostoissa ja lietteenkarkauksia puhdistamolla. Isoissa yksiköissä virtaamavaihtelut eivät ole yhtä mittavia ja toisaalta yhteiskäsittelyhankkeissa jätevesimaksu määräytyy virtaaman perusteella, mikä ponnekkaasti ohjaa vuotovesien eliminointiin, koska taivaalta tulevasta vedestä joudutaan maksamaan. Lupaehdot kiristyvät Puhdistamoille myönnettyjä jätevesien johtamislupia on 2000-luvulla korvattu ahkerasti uusilla ympäristöluvilla. Lupamääräykset ovat vuosien saatossa jatkuvasti tiukentuneet. Fosforipitoisuuden raja on uusissa luvissa yleisesti jopa 0,3 mg/l, johon pääseminen edellyttää lisäkemikalointia, kenties uuden käsittelyvaiheen rakentamistakin. Monet puhdistamot yhdistyksen toimialueella ovat päässeet tavoitetasolle ottamalla polymeroinnin käyttöön jälkiselkeytyksen tehostuksessa. Uudet puhdistusvaatimukset edellyttävät usein tehokkaan fosforinpoiston ohella myös ammoniumtypen hapettamista vähintään lämpimien vesien aikaan. Kokonaistypenpoiston vaatimukset ovat myös yleistymässä. Nykyisten laitosten muunto typenpoistolaitoksiksi vaatii perusteellisen saneerauksen ja mm. allastilojen laajennukset. Poriin, Kankaanpäähän, Turenkiin ja Vammalaan on typenpoistolaitokset jo suunnitteilla tai rakenteilla. Pälkäneen, Jokioisten ja Oriveden luvissa esitettiin myös 60 prosentin typenpoistovaatimukset ja luvat ovat nyt valituskierroksella. Pienemmilläkin puhdistamoilla typenpoistomääräyksistä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka mm. vaadituissa typenpoistoselvityksissä on päädytty vastakkaiseen näkemykseen. Jätevesien johtamisluvat ovat erilaisia, vaikka ympäristön vaateet eivät liene niinkään erilaisia. Jonkinlainen normiohjaus saattaisi säästää monelta turhalta taistelulta. Kuormituskehitys vuonna 2007 Puhdistamoiden tulokuormituksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Orgaanisen aineen (BOD 7-ATU ) osalta tulokuormitus on hiukan laskenut, kun huippuvuodesta 2003 on tultu asteittain alaspäin. Muutosta aiheuttavat lähinnä teollisuuden toimet. Fosforin osalta tulokuormassa on sen sijaan havaittavissa jopa kasvua, liekö pesuaineissa palattu aiempaan käytäntöön? Typpikuormituksessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Orgaanisen aineen vesistökuormitus on 1981 kg/d ja poistotehokkuus on 96,6 %. Poistuvan veden laatua tarkasteltaessa alle 10 mg BOD 7-ATU /l jäännöspitoisuuteen pääsee 72 % puhdistamoista vuositasolla. Noin 9 %:lla puhdistamoista ylittyy jäännöspitoisuus 15 mg/l. Isoista puhdistamoista alle 4,0 mg/l jäännöspitoisuuteen päästään mm. Hämeenlinnan Paroisten puhdistamolla sekä Oriveden Tähtiniemessä. Tuloksista on havaittavissa pienten puhdistamoiden haavoittuvuus. Sako- ja umpikaivolietteet kuormittavat usein etenkin pieniä puhdistamoita kohtuuttomasti ja näiden lietteiden ottaminen puhdistusprosessiin on ylipäätäänkin monesti kyseenalais- Suurilla puhdistamoilla käsittelyvarmuus on pieniä suurempi. Kuva: Jorma Männistö ta. Kokonaisuutena toimialueella päästään hyvin valtakunnassa vallitsevaan tasoon keskiarvon ollessa alle 10 mg/l ja reduktio 96,6 % (keskiarvo Suomessa 97,0 %). Fosforin vesistökuormitus on jämähtänyt noin 80 kg/d tasolle. Päivittäinen vesistökuormitus oli nyt 84,1 kg, kun parhaimpina vuosina on päästy alle 80 kg/d tasoon. Hyviä fosforinpoistajia olivat jälkisaostuslaitokset (mm. Halli Jämsä). Positiivinen suunta vuoden 2007 kuormituksissa oli 14 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 15

9 myös Tampereen Raholassa, Huittisissa ja Loimaalla. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukainen taso fosforin osalta vuoteen 2005 oli yli 96 %:n reduktio. Koko maan fosforinpoistotehoksi ilmoitettiin 95,9 %. Tulosta on kuitenkin tältä osin mahdollista parantaa. Kolmenkymmenen prosentin kuormituksen alenema on saavutettavissa monipuolistamalla käsittelyä suurilla puhdistamoilla. Polymeerin käytöstä saadut hyvät kokemukset antavat uskoa tulosparannuksen mahdollisuuteen apukemikaalia käyttämällä. Käytössä polymeerinsyöttö muodostaa vain minimaalisen kustannuslisän, kun ajatellaan koko viemärilaitoksen käyttökustannuksia. Fosforinpoiston tehostamisessa polymerointi onkin hyvä vaihtoehto kalliimmille jälkisuodatusyksiköille. Typpikuormasta puhdistamoilla saadaan pois 34,7 %, kun maan keskiarvo on 55,8 %. Helsingissä Viikinmäen puhdistamolla typenpoisto jälkidenitrifikaatiota käyttäen on 90 %. Vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella on kaksi puhdistamoa, joilla on mahdollista saavuttaa hyvä typenpoisto typen sitoutuessa hyvien ravinnesuhtei- Janakkalan kunnassa sijaitseva Hyvälammi on kärsinyt voimakkaasta rehevyydestä ja sinileväkukinnoista viime vuosikymmenet. Järven ranta-asukkaat ovat kyllästyneet huonoon veden laatuun ja esittivät fosforin saostusta kunnostuskeinona. Toive toteutui syksyllä Työn suunnittelun ja toteutuksen tilaajana oli Janakkalan kunnan ympäristölautakunta. Kustannuksista vastasivat kunta ja valtio. Suunnittelun hoiti vesiensuojeluyhdistys yhteistyössä Kemiran kanssa. Kunnostus tehtiin levittämällä järveen lokakuussa kg alumiinikloridia (PAX-14). Annostus oli noin 100 g per kuutio. Tarkoituksena oli saostaa vedestä fosden (typen assimilaation optimi BOD/typpi suhde = 20:1) ansiosta lietteeseen. Neljällä muulla puhdistamolla on tätä kautta mahdollisuus noin 50 %:n typenpoistoon. Muut joutuvat käyttämään pitkää kaavaa nitrifioinnin kautta. Vain muutamalla puhdistamolla voidaan puhua pyrkimyksestä kokonaistypenpoistoon. Sen sijaan ammoniumtypen hapetus ja nitrifioiva ajo etenkin kesäaikaan on monella puhdistamolla tuttua. Monilla puhdistamoilla typpeä on alettava lupavaatimusten perusteella poistamaan vuoden 2010 tienoilla. Tulevaisuuden haasteet Yhdyskuntien vesiensuojelu on kehittynyt neljässäkymmenessä vuodessa niin paljon, että vastaavaa muutosta kuormituksessa ei jatkossa saada milloinkaan aikaiseksi. Huomio kiintyykin lähivuosina sateisten talvien myötä hetkellisiin ohijuoksuihin ja talviajan kylmien sulamisvesien aiheuttamiin vaikeuksiin mm. poistaa typpeä tehokkaasti. Tämä merkitsee myös nykyisin hallitsemattoman ns. hajakuormituksen lisääntymistä. Toivottavasti yhdyskuntien jätevedet eivät jää ainoaksi kohteeksi, jolla taistellaan ilmaston muutoksesta aiheutuvaa lisäkuormitusta vastaan. Puhdistamonhoitajilta tullaan jatkossa vaatimaan enemmän. Ei riitä, että hallitsee pumput ja kompressorit. Motivaatiota täytyy löytyä myös muutamien biologisten ja kemiallisten asioiden hallintaan. Puhdistamonhoitajien ammattipätevyys tulee vaatimaan myös lisäkoulutusta. Motivaatiota lisää koulutuksen ohella riittävä käyttötarkkailuvälineistö. Puhdistamotoiminta ylipäätään tulisi sisällyttää osaksi kunnan yleistä kehityspolitiikkaa. Onhan kyseessä tärkein kunnan itsensä suoritettavana oleva ympäristönsuojelutyö. Paljon puhdistamoita poistuu käytöstä lähivuosina. Vesiensuojeluyhdistykselle tämä merkitsee töiden vähenemistä niin laboratoriossa kuin kenttätöissäkin. Tilanne olisi kompensoitavissa, mikäli isojen puhdistamoiden velvoitetarkkailu voitaisiin siirtää yhdessä kehitetyn, osaavan, akkreditoidun laboratorion tehtäväksi. Jouko Oksjoki HYVÄLAMMI KIRKASTETTIIN fori ja saada järvestä uudelleen karumpi ja virkistyskäyttöön sopiva. Tulosten mukaan tässä onnistuttiin yli odotusten. Etukäteen arvioituna Hyvälammen soveltuvuus kemialliseen saostukseen ei ollut kovin hyvä lyhyen viipymän ja voimakkaan hajakuormituksen takia. Hyvälammen valuma-alueen pinta-ala on noin 4,6 km 2, jolloin tulovirtaama on keskivalumalla 9,0 l/s*km 2 noin 0,04 m 3 /s. Hyvälammen pinta-ala on 12 ha ja suurin syvyys noin 3,0 metriä, josta keskisyvyydeksi voidaan arvioida 1,0-1,5 metriä. Tilavuus on siten luokkaa m 3. Keskivaluman perusteella laskennallinen viipymä on siten vain vrk. Päällysveden fosforipitoisuus aleni 75 %. Samalla hävisivät voimakkaat leväkukinnat ja kesäasukkaat pääsivät pitkästä aikaa pulahtamaan Hyvälammeen. Merkillepantavaa tuloksissa oli myös se, että vaikka happi lähes loppui talvella, fosforin vapautuminen pohjasta oli vähäistä. Aikaisemmin fosforia oli pohjalla hapettomassa vedessä jopa µg/l, mutta talvella 2008 vain 30 µg/l. Kemikaali toimi siten toivotulla tavalla estäen sisäisen kuormituksen. Hyvälammessa kemikaalin vaikutus perustui siihen, että aikaisempi fosforin sisäinen kierto saatiin pysäytetyksi. Tämä siitä huolimatta, että vuosi 2008 oli sateinen ja järveen tuleva hajakuormitus oli poikkeuksellisen runsasta, etenkin alkutalvella. Tulokset osoittivat kemiallisen käsittelyn toimivan myös tällaisissa olosuhteissa, mikä antaa perusteet fosforin saostukselle myös lyhyen viipymän kohteissa. KYYNIJÄRVI KOKI KOVIA Nokialla sijaitseva Kyynijärvi täyttyi kaatopaikan jätevesillä putkirikon seurauksena. Koukkujärven kaatopaikan jätevedet on viemäröity Kullaanvuoren puhdistamolle. Putki katkesi jostain syystä ja jätevesiä valui Kyynijärveen laskevaan ojaan. Tilanne havaittiin velvoiteseurannan yhteydessä talvella Päällysveden typpipitoisuus oli kymmenkertaistunut, alusveden jopa 100-kertaistunut. Myös sähkönjohtavuus oli lisääntynyt voimakkaasti ja vesi oli täysin hapetonta ohutta pintakerrosta lukuun ottamatta. Viemäröinnillä saavutettu pitkään jatkunut veden laadun myönteinen kehitys loppui kuin seinään. Jätevesikuormitus oli niin voimakasta, että normaali kevätkierto ei pystynyt murtamaan kemiallista kerrostumista, vaan likaantunut jätevesi jäi makaamaan pohjalle yli kesän. Pintaa lukuun ottamatta vesimassa oli hapeton. Rikkivedyn haju oli voimakas ja alusvesi oli lähes mustaa. Pelastusta odotettiin syyskierrosta. Lokakuussa, kiitos sateisen kesän ja syksyn, läpivirtauksesta johtuva huuhtelu alkoi vaikuttaa. Kerrosteisuus oli murtumassa ja happitilanne oli aivan pohjaa lukuun ottamatta tyydyttävä. Typpipitoisuus oli edelleen korkea (7200 µg/l), samoin ammoniumtyppeä oli runsaasti. On ennustettavissa, että tilanne normalisoituu loppusyksyn aikana runsaiden valumien ansiosta. Talvesta 2009 tullee kuitenkin normaalia heikompi, koska hapen kulutusta on jäänyt pohjalietteeseen. Jos järvi olisi ollut syvempi, alusvesi olisi todennäköisesti pilaantunut vuosikausiksi. Nyt jätevesitulppa poistui vuoden kuluessa ja laimeni suurempiin Nokianvirran vesimassoihin. 16 Vesiviesti 1 / 08 Kuva: Marika Paakkinen Vesiviesti 1 / 08 17

10 VESIENSUOJELUYHDISTYKSESSÄ UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ Vesiensuojeluyhdistys vahvistaa jatkuvasti osaamistaan rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Vahvistuksia onkin saatu lähes jokaiselle osastolle. Maiju Hietanen, Satu Heino, Heikki Holsti ja Mikko Suomela ovat kaikki tulleet yhdistyksen riveihin viimeisimmän kahden vuoden aikana. Maiju ja Mikko työskentelevät laboratoriossa, Satu jätevesiosastolla ja Heikki kalaosastolla. Koko joukko kertoo viihtyneensä yhdistyksessä hyvin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta valmistunut laboratorioanalyytikko Maiju Hietanen tuli alunperin yhdistykseen työharjoittelun kautta keväällä Sittemmin Maiju on vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksen laboratoriossa. Kalatutkija Heikki Holsti pitää työtään mielenkiintoisena: - Haittavaikutusten arviointia kalakantojen muutoksia tutkimalla pidän enemmän kuin haasteellisena tehtävänä. Heikki näkee myös kenttätöihin osallistumisen tärkeänä kokonaiskuvan muodostumisen kannalta: - Kentällä aineisto saattaa näyttää aivan erilaiselta kuin näytöpäätteen takana. Oulusta kotoisin oleva Mikko Suomela on vesiensuojeluyhdistyksen kolmas kemisti. Tutkijataustan omaava Mikko vastaa laboratoriossa menetelmien kehittämisestä ja orgaanisesta kemiasta. Työtehtäviään hän kuvailee monipuolisiksi ja haastaviksi. Mikko on työskennellyt loppuvuonna 2008 ahkerasti ICP-MS-laitteen validoinnin ja akkreditointivalmisteluiden parissa. Satu Heino puolestaan toimii haja-asutuksen jätevesihankkeen pro- jektipäällikkönä. Haja-asutuksen jätevesineuvonnan tarve on suuri, hän kertoo. Satu on ollut aktiivisesti yhteistyössä myös muiden vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Yhteistyöllä ovat syntyneet mm. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton uudet jätevesineuvontasivut ja esite jätevedenkäsittelystä haja-asutusalueella. Jukka Lammentausta Vesiensuojeluhdistyksen uudet työntekijät: Maiju Hietanen (vas.), Satu Heino, Heikki Holsti ja Mikko Suomela. Kuva: Jukka Lammentausta VUODEN PUHDISTAMON- HOITAJA VALITTU Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on valinnut nyt kuudennen kerran toimialueensa puhdistamonhoitajista vuoden puhdistamonhoitajan. Kuva: Jyrki Ikävalko Pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Reijo Oravaisen 60-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin lokakuussa lakkakakkukahvien merkeissä. 60 v Kunniakirjan luovutti Matti Kinnuselle (vas.) Jouko Oksjoki. Kuva: Jukka Lammentausta UUTISIA Vuoden puhdistamonhoitajaksi valittiin Jämsän kaupungin Hallin puhdistamonhoitaja Matti Kinnunen. Valinta julkistettiin Tampereella 13. marraskuuta yhdistyksen järjestämien puhdistamonhoitajien koulutus- ja neuvottelupäivien yhteydessä. Valintaperusteena on useita vuosia jatkunut asiallinen, aiemmin vaikeissa oloissa tapahtunut aikaansa seuraava hoitotyöskentely. Työn tavoitteena on ollut mahdollisimman hyvä käsittelytulos kuitenkaan kunnan varoja tuhlaamatta. Vuoden puhdistamonhoitajalla on valintaraadin käsityksen mukaan hyvät ja luottamukselliset suhteet niin alaisiinsa kuin esimiehiinsäkin. Ennen uuden bioroottoripuhdistamon valmistumista Matti Kinnusen työ vaati erityisiä ponnisteluita läpiruostuneiden altaiden parissa toimiessa. Itseään säästelemättä tulos pysyi tyydyttävänä. Kiitospuheessaan Kinnunen jakoi osan kunniasta myös Risto Reinille, joka on hoitanut puhdistamolla mm. loma-aikojen tuuraukset ja toiminut Kinnusen apumiehenä. Matti Kinnunen on puhdistamonhoitajana toimiessaan pystynyt uudella puhdistamolla saavuttamaan poistuvan veden laadussa mm. fosforin osalta lähes vesistön tason. Tästä osoituksena on kokonaisfosforin alhainen jäännöspitoisuus 0,074 mg/l, sekä poistoteho 99 %. Fosforinpoisto on Hallin puhdistamolla toimialueemme puhdistamoista tehokkainta. Jouko Oksjoki 18 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 19

11 OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton tuottama kattava ja puolueeton tietopaketti haja-asutusalueen jätevedenkäsittelystä. Tietoa siitä, mitä kaikkea haja-asutusalueella asuvalta vaaditaan, miten asiassa edetään ja mitkä ovat eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset. Tietopaketti saatavissa myös esitteenä vesiensuojeluyhdistyksistä Kuva: Satu Heino

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna.

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna. Etelä-Suomi Päätös Nro 99/2010/2 Dnro ESAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2010 ASIA Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 16.11. RAUMA SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Toteutus tarkemmin Alustavia

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO

UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot