K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08"

Transkriptio

1 Vesiviesti K o k e m ä e n j o e n v e s i s t ö n v e s i e n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a s i a k a s l e h t i 1 / 08

2 VESIVIESTI 1 / 08 Julkaisija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pääkirjoitus 3 Pääkirjoitus: Uusi luokittelu haasteellinen Hatanpäänkatu 3 B, Tampere PL 265, Tampere Alkuainemäärityksiin herkkyyttä Vanajan reitti edelleen rehevä Kangasalan Kirkkojärvi jälleen rehevä Puhdistamokentällä muutoksia: Laitoksia saneerataan ja yksikkökoot suurenevat Yhdistyksen laboratoriolle toinen toimipaikka Hämeenlinnaan Karvianjoki koekalastettiin Jätevesineuvonnan tarve suuri Kyynijärvi koki kovia Hyvälammi kirkastettiin Puh Fax Internet-sivut Vastaava päätoimittaja Toimitussihteeri Jukka Lammentausta Toimitusneuvosto Sirpa Väntsi Olli Piiroinen Jouko Oksjoki Marika Paakkinen Lehden ulkoasu ja taitto Marika Paakkinen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tampere, 2008 Lehti on painettu kotimaiselle Galerie Art Silk -paperille, jolle on myönnetty Joutsenmerkki Levikki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jäsenistö, hallitus, jäsenistön edustajat, kuntien ympäristö-, terveys- ja tekniset lautakunnat, kansanterveystyön kuntayhtymät ja muut vesiensuojeluyhdistykset (noin 500 kpl) Kansikuva Kuvatoimisto Vastavalo Tarja Hoikkala Vesistöaluekohtaiset hoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat on lähetetty lausunnolle. Eri tahot ja yksityiset kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia ja tuoda esille omia mielipiteitään huhtikuun 2009 loppuun saakka. Aikaa siis on. Asiakirjoja varten on tehty valtaisasti työtä. Monisatasivuiset tuotokset ovat erittäin hyvä perusta ja hakuteos pinta- ja pohjavesien hoidossa ja suojelussa. Pääpaino on jatkossa hoidon puolella, koska suojelu on pääosin jo tehty. Myös kunnostuksen soisi saavan nykyistä enemmän jalansijaa. Kokonaan oma lukunsa on maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen, onko siihen löydettävissä mitään keinoja. Edellisellä vesiensuojelun ohjelmakaudella vuoteen 2005 ei tapahtunut toiveista huolimatta konkreettisia parannuksia. Maatalouden osuus ravinnekuormasta on hoitoalueesta riippumatta puolet, paikoin jopa enemmän. Jos UUSI LUOKITTELU HAASTEELLINEN tätä peruskuormaa ei saada vähennetyksi, voidaan heittää hyvästit rehevyyden hidastumiselle ja hyvälle ekologiselle tilalle. Vesistöjen luokittelu ekologisin perustein on osoittautunut työlääksi, enkä yhtään ihmettele. Biologinen materiaali on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Varsin vähäisten tutkimusten perusteella on mahdotonta luetella aukottomat lajilistat ja runsaussuhteet eri järvityypeille. Lieneekö edes tarpeen. Aikaisempi käyttökelpoisuusluokitus, joka nojasi veden laatuun on monissa tapauksissa riittävä. Jos määrittelyyn lisätään vain klorofylli-a, se ei tee luokittelusta sen ekologisempaa. Helpompaa on täydentää veden laatuun perustuvaa luokittelua biologisilla tekijöillä kuin laatia kokonaan uusi ekologinen luokitus, jossa määräävänä ovat kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat. Jos meillä on tuhansia yli 100 ha järviä luokiteltavina, epäilen, että työ ei valmistu yhden sukupolven aikana. Yhtä utopistista on hyvän ekologisen tilan saavuttaminen järvissämme vuoteen 2015 mennessä. Yli hehtaarin kokoisia järviä on sitä paitsi jo kpl. Näidenkin toivotaan saavuttavan hyvän ekologisen tilan. Toiminnanjohtaja Vesiensuojeluyhdistyksessä uusia työntekijöitä Vuoden puhdistamonhoitaja valittu ISSN X Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

3 YHDISTYKSEN LABORATORIOLLE TOINEN TOIMIPAIKKA HÄMEENLINNAAN Laboratorioala elää Suomessa voimakasta muutoksen aikaa. Pienet laboratorioyksiköt lopettavat toimintansa tai siirtyvät suurempien yksiköiden yhteyteen. Laboratorioiden kansallisen omistuksen rinnalle on tullut myös ulkomainen omistus. Toimenpiteiden tavoitteena on laaja-alaisempi ja kustannustehokkaampi toiminta. Laboratorioiden verkosto harvenee Laboratorioiden määrässä rajuin muutos on tapahtunut ja tapahtumassa kunnallisten ympäristö- ja elintarvikelaboratorioiden piirissä. Kymmenisen vuotta sitten kunnallisia laboratorioita oli 50 60, nyt vajaat 30. Valtion laboratorioiden toiminnan tehostamista on PCR-näytteiden käsittelyä mikrobiologisessa laboratoriossa. käsitelty useissa selvitysraporteissa vuosien kuluessa. Tässä hetkellä valtion laboratorioiden kesken on suunnitteilla laboratoriokeskuksen muodostaminen. Osin valtion laboratorioiden toimintaa on yhtiöitetty. Esimerkiksi Labtium Oy muodostettiin Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuslaboratorioista. Laboratorioverkko ja varsinkin sen omistus on vahvasti keskittymässä. Yksityisen sektorin rooli markkinoilla on vahvistunut ja kilpailutilanne kiristynyt. Sujuva logistiikka on tuonut etenkin eurooppalaiset laboratoriot entistä lähemmäs kilpailemaan suomalaisista näytteitä. Harvinaistenkin määritysten suuret sarjat eurooppalaisessa laboratoriossa painavat hintaa alas. Pelkästään taloudellisin perustein tehtävä laboratoriotoimintojen kilpailutus saattaa edistää työn siirtymistä ulkomaille. Kansainvälistymisen myötä on näin pelättävissä suomalaisen kemian osaamisen muuttuvan kannattamattomaksi ja heikentävän kotimaista tarjontaa. Elintarviketutkimusta vesiensuojelun rinnalle Vesiensuojeluyhdistysten kuudesta laboratoriosta neljä on jo yhdistynyt elintarvikeanalytiikkaa tarjoavan kunnallisen laboratorion kanssa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö laboratorio yhdistyi Lohjan kaupungin laboratorion kanssa vuonna Kymen vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio perusti laboratorio-osakeyhtiön ympäristökeskuksen ja Kouvolan elintarvikelaboratorion kanssa niin ikään vuonna Yritys on muuttanut vuoden 2008 alusta omistajapohjaansa siten, että omistajina ovat Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry ja KCL. KCL Kymen Laboratorio tarjoaa vesi- ja elintarvikeanalytiikan lisäksi myös paperi- ja polttoaineanalytiikkaa. Puolitoista vuotta sitten Savo- Karjalan ympäristötutkimus Oy:hyn liittyi Kuopion ja Joensuun kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratoriot. Vielä tänä vuonna joulukuun alussa tapahtuu Saimaan ympäristötutkimus Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin elintarvikelaboratorion yhdistyminen. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on neuvotellut Hämeenlinnan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion TavastLabin liittymisestä vuoden alusta laboratoriotoimintaansa. Uusi yhdistynyt laboratorio aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. KVVY:n ja TavastLabin liitto Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseen siirtyvä Tavast- Labin henkilökunta. Kuva: Sirpa Väntsi TavastLab on jo pitkään etsinyt yhteistoimintakumppania. Aiemmat hankkeet eivät ole johtaneet kuitenkaan riittävän tyydyttävään tulokseen. KVVY lähti vuoden alussa neuvottelemaan yhdistymisestä niiden positiivisten kokemusten perusteella, joita muiden vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden yhdistymisistä oli kuulunut. KVVY:n ja TavastLabin laboratorioilla on päällekkäistä toimintaa vesianalytiikassa, niin kemiassa kuin mikrobiologiassakin. Kaikkiaan laboratorioiden osaamisalueet täydentävät toisiaan muodostaen vahvan ja osaavan laboratoriopalveluja tarjoavan toimijan. Laboratorioiden tarjonta kattaa laajasti ympäristö- ja ympäristöterveysanalytiikan. KVVY:n laboratoriohenkilökunnan määrä kasvaa yhdistymisen myötä kolmanneksella runsaaseen 30:een. Laboratoriot toimivat jatkossa yhden mikrobiologin, neljän kemistin, 24 laborantin ja kolmen välinehuoltajan panoksella. Tavast- Labin osaaminen elintarvike- ja ympäristömikrobiologian alalla on arvostettua ja edistyksellistä maassamme. KVVY:llä on vahva osaaminen alkuaineanalytiikkaan perinteisen vesikemian lisäksi. KVVY:n vesianalytiikka on pitkälle automatisoitua mahdollistaen suurempienkin näytesarjojen sujuvan käsittelyn. Toimintaa kehitetään jatkossa lisääntyneen kysynnän perusteella orgaaniseen kemiaan. Molemmilla laboratorioilla on myös näytteenottoon koulutettua henkilökuntaa palvelemassa niin verkosto- tai uimahallivesien, kuin tuottajien omavalvontaan liittyvissä näytteenotoissakin. Lähipalvelu säilyy KVVY:n, kuten kaikkien vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden, tavoitteena on tarjota asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista palvelua. Vesiensuojeluyhdistysten toimintaan kuuluu koko tutkimusketju näytteenotosta laboratoriomäärityksiin ja asiantuntijapalveluihin. Laboratorioiden kansainvälistyessä harvinaisemmankin analytiikan hinta saattaa laskea, mutta tuloksien tulkintaan ja muuhun liittyvä palvelu saattaa huomattavasti heiketä. Kun palvelut viedään kauas suuriin laboratoriokeskuksiin, joiden tavoitteena on lähinnä kannattavuus, heikkenee palvelun tarvitsijan ja tarjoajan välinen yhteistyö. Vesiensuojeluyhdistysten tarjoaman yhteistyöverkon kautta harvinaisempia määrityksiä voidaan mielekkäästi keskittää verkoston sisällä. Kattavan verkoston avulla laboratorioiden varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin mahdollistuu entistä paremmin. Selvitysmies Timo Hirvi on todennut valtionvaraministeriön toimeksiantona tekemässään selvityksessä, että vesiensuojeluyhdistysten laboratorioiden toimivan pitkäjänteisten suunnitelmien pohjalta. Näin yhdistysten laboratorioiden toiminta tukee ja täydentää julkisen puolen ympäristövalvontaa erityisesti päivittäisanalytiikan osalta. KVVY:n ja Tavastlabin yhdistymisen jälkeen molemmat laboratoriot jatkavat toimintaansa entisissä toimipaikoissaan tutun henkilöstön voimin. Yhdistymisen myötä asiakkailla on mahdollisuus saada entistä laajempaa palvelua läheltä itseään. Tampereen toimipiste ottaa vastaan jatkossa myös elintarvike- ja muita ympäristöterveyden alaan kuuluvia näytteitä, jotka toimitetaan Hämeenlinnaan tutkittaviksi. TavastLab puolestaan tarjoaa entistä kattavampaa ja kustannustehokkaampaa ympäristöanalytiikkaa asiakkailleen. Sirpa Väntsi Vesiviesti 1 / 08 Kuva: Laura Lehto Vesiviesti 1 / 08

4 KARVIANJOKI KOEKALASTETTIIN Karvianjoessa on säilynyt luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Pohjois-Satakunnassa sijaitsevalle Karvianjoen vesistöalueelle laadittiin viime talvena kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. Ohjelma kattaa joen keski- ja yläosien kuntien jätevedenpuhdistamoiden, teollisuuden sekä turvetuotannon ympäristölupien kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Tarkkailualue ulottuu vesistöalueen latvoilta Kauhajoen Nummijärvestä ja Karvian Karvianjärvestä Pomarkun ja Kankaanpään alueella sijaitsevaan Kynäsjärveen saakka. Työhön sisältyy kalaston koostumuksen selvittäminen koekalastusten avulla. Viime elokuussa maastossa liikkuikin kaksi koekalastusryhmää, joista toinen teki töitä verkkoineen tarkkailualueen keskeisimmillä järvillä Nummijärvellä, Karvianjärvellä ja Kynäsjärvellä ja toinen liikkui sähkökoekalastuslaitteineen Nummijoen, Karvianjoen ja joidenkin sen sivuluomien koskipaikoilla. Järvillä koekalastuksissa käytettiin ns. yleiskatsausverkkoja, joissa yhteen ja samaan verkkoon on pauloitettu 12 eri solmuväliä (5-55 mm) satunnaiseen järjestykseen. Lajimäärä kasvoi siirryttäessä latvavesistä alajuoksulle päin. Nummijärvestä tavattiin neljä, Karvianjärvestä kuusi ja Kynäsjärvestä seitsemän kalalajia. Kaikissa järvissä esiintyviä lajeja olivat ahven, särki ja kiiski. Kynäsjärvestä tavattiin edellä mainittujen lisäksi haukea, salakkaa, pasuria ja lahnaa. Nummijärven haukikanta todettiin varsin vahvaksi. Karvianjärvi poikkesi muista tutkituista järvistä siinä suhteessa, että siellä esiintyi selvästi runsaammin myös kuhaa. Se myös näyttäisi lisääntyvän järvessä, koska saaliiksi saatiin vanhempien yksilöiden lisäksi kesän vanhoja kuhan poikasia. Nummijärvestäkin saatiin jokunen yksittäinen vanhempi kuha, mutta nuoremmat ikäluokat puuttuivat. Kynäsjärvessä kuhaa ei osunut koekalastajien verkkoihin lainkaan. Virtavesissä koekalastukset tehtiin sähkökalastusmenetelmällä. Siinä veteen johdetaan kalat tainnuttava Sähkökoekalastajat Karvianjoella. Kuva: Lotta Bjurström Kuva: Markku Nieminen Koekalastusverkkoja kokemassa Nummijärvellä. Kuva: Heikki Holsti sykkivä tasavirtakenttä. Taintuneet kalat kerätään haavilla ylös mittausta ja punnitusta varten. Pyynnin jälkeen kalat virkoavat ja lopuksi ne vapautetaan takaisin pyyntipaikoille. Karvianjoen keski- ja yläosissa ja sen sivuluomissa on säilynyt luontaisesti lisääntyvä ja alkuperäiseksi luokiteltu arvokas purotaimenkanta. Purotaimenkannat luokitellaan yleensä uhanalaisiksi, sillä niiden elinoloja ovat aikojen kuluessa kaventaneet nousuesteiden rakentaminen, jokien ja purojen perkaukset, metsä- ja suoojitukset, jätevedet ja kalastus. Koekalastuksissa löydettiin nyt taimenta niin Karvianjoen pääuomasta kuin sivuluomistakin. Koskipaikoilla esiintyi paikasta riippuen myös kivennuoliaista, kivisimppua, ahventa, harjusta, kiiskeä, särkeä, säynettä, lahnaa, madetta, haukea ja pikkunahkiaista. Virtavesien kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään nykyään parantamaan vaelluskalojen elinoloja ja lisääntymistä. Karvianjoki ja sen uhanalainen purotaimenkanta ovat Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön toteuttamien ja suunnittelemien kunnostusten painopistealueita. Kunnostus on jo tehty Karvianjoella Vatajankosken yläpuolisella osuudella, sekä Merikarvianjoella, Pohjajoella ja usealla Karvianjoen sivuluomalla. Toteutusta odottavat vielä Vatajankosken alapuolisen jokiosuuden, sekä Noormarkunjoen kunnostukset. Purokunnostuskohteissa on mukana ollut myös luonnonsuojelupiiri. Kalataloustarkkailu sisältää koekalastusten lisäksi ensi vuoden alussa tehtävän kalastustiedustelun, jolla selvitetään alueen kalastusta, saaliita ja kalastusta haittaavia tekijöitä. Sen jälkeen kaikki tarkkailun tulokset kootaan raportiksi. Olli Piiroinen Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontahanke pyrkii jakamaan puolueetonta tietoa jätevedenkäsittelyn eri vaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta. Hankkeen keskeisin toimintamuoto on jakaa tietoa maaseudun asukkaille erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi järjestetään koulutusta esimerkiksi kuntien viranhaltijoille ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille. Tietoa laitteiden JÄTEVESINEUVONNAN TARVE SUURI Kuva: Salla Syrjänen Haja-asutusalueen asukkaat ja koko jätevesiala ovat tällä hetkellä odottavalla kannalla. Vanhojen jätevesijärjestelmien uusiminen ei ole vielä lähtenyt käyntiin ja uudisrakentajatkin ovat hämmentyneitä laajasta valikoimasta erilaisia ratkaisuja. Projektipäällikkö Satu Heino neuvoo haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuissa. toimivuudesta on kerätty sekä omalla näytteenotolla että muiden tekemistä tutkimuksista. Asukkaat kiinnostuneita jätevesineuvonnasta Erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja kuntien tapahtumissa on ollut paljon väkeä paikalla. Asia siis selkeästi puhututtaa ja epätietoisuus asetuksen vaatimuksista ja ratkaisuvaihtoehdoista on suuri. Mökkiläiset ovat olleet aktiivisimpia tiedon hakijoita ja selkeästi kiinnostuneita oman lähirantansa vedenlaadusta. Haja-asutusalueen vakituisista asukkaista moni kokee asetuksen vaatimukset kohtuuttomina, kun oma kiinteistö sijaitsee kaukana vesistöstä eikä nykyisenkään jätevesijärjestelmän koeta ympäristöä kuormittavan. Kunnat ja suunnittelijat kaipaavat koulutusta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontahanke on järjestänyt seminaaripäivät myös kuntien viranhaltijoille, suunnittelijoille ja lietteen kerääjille. Kuntien käytännöt ja resurssit haja-asutuksen jätevesiasioiden hoitamisessa vaihtelevat suuresti ja myös kunnat kaipaavat selkeämpiä ohjeita asetuksen toimeenpanosta ja valvonnasta. Jätevesijärjestelmien suunnittelijoiden viesti on ollut, että kulunut kesä oli alalla erityisen hiljainen. Suunnittelijat tekevätkin pääsääntöisesti suunnitelmia sivutoimenaan. Suurimmaksi ongelmaksi suunnittelijat näkivät kuntien lepsun linjan, jossa luvanhakijoilta ei vaadita kunnollisia suunnitelmia. Jätevesijärjestelmien toimivuus epävarmaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on kuluneen vuoden aikana tutkinut lähes 30 kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toimivuutta. Järjestelmien toimivuutta on tutkittu myös muissa vesiensuojeluyhdistyksissä. Saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että noin puolet järjestelmistä toimii talousjätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Maasuodattamoiden suurimmat ongelmat liittyvät suunnittelun puutteeseen ja fosforinpoiston tehottomuuteen. Jos maasuodattamoa ei ole eristetty ympäröivästä maasta, imeytyy osa jätevedestä suodatuskentän pohjalta ja toisaalta maasuodattamon ulkopuoliset vedet pääsevät suodatuskenttään. Useissa tapauksissa ainoa mahdollisuus tehokkaaseen fosforinpoistamiseen on saostaa fosfori kemikaalilla jo ennen suodatuskenttää. Laitepuhdistamoissa suurin ongelma liittyy prosessin hallitsemattomuuteen. Yhden kiinteistön vuorokautinen vesimäärä on niin pieni ja laadultaan vaihteleva, että on osin sattumanvaraista, miten prosessi lähtee toimimaan. Lisäksi puhdistamot ovat niin teknisiä laitteita, että monella ei riitä aikaa ja osaamista niitä hoitaa. Aktiivista tiedotusta ja ohjeita tarvitaan Talousjätevesiasetuksen toimeenpanovauhti näyttää nykyisellään hitaalta. Nyt kaivattaisiin kiireesti valtakunnan tasolla selkeät ohjeet, miten asiassa edetään. Lisäksi kuntien tulisi selkeästi nimetä alueet, joille viemäriverkosto lähi vuosina laajenee ja patistella aktiivisesti verkoston ulkopuolisella alueella asuvia järjestelmiä uusimaan. Hanketyön rooliksi jää jakaa puolueetonta tietoa ja ohjata oikealle etenemispolulle. Jätevesijärjestelmän uusiminen on iso ponnistus oman lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen. Satu Heino Kehityskemisti Mikko Suomela validoimassa ICP-MS-laitetta. Kuva: Jukka Lammentausta ALKUAINEMÄÄRITYKSIIN HERKKYYTTÄ Alkuaineanalytiikan kysyntä laboratoriosta on laajentunut viime vuosina merkittävästi. Laboratorioon vuosituhannen vaihteessa hankittu ICP-OES-laite on ollut täystyöllistetty. Vuosi sitten laboratorioon hankittiin ICP-OES laitetta täydentämään ja grafiittiuuni-aaslaitteen korvaamaan ICP-MS-laite (induktiivisesti kytketty plasma massaspektrometri). Uusi laite mahdollistaa aikaisempaa laajemman analyysivalikoiman ja entistä alhaisemmat määritysrajat. Tekniikalla voidaan määrittää lähes kaikki luonnossa esiintyvät alkuaineet. ICP-MS on ainoa tekniikka, jolla on mahdollista saavuttaa ympäristöhallinnon luonnonvesien analytiikkaan kaavailemat alkuaineiden hyvin matalat määritysrajat. Tekniikka on toistaiseksi käytössä vain harvoissa ympäristölaboratorioissa. KVVY:n laboratoriossa ICP-MS- laitetta tullaan käyttämään näytteille, joissa vaaditaan pieniä pitoisuuksia. Tällaisia näytteitä ovat luonnonvesien lisäksi, talousvedet sekä biologiset näytteet kuten kalat ja kasvit. Uusina alkuaineina aiempaan verrattuna laboratorio tarjoaa jatkossa esim. Se-, Sb- ja U-määrityksiä. Tarvittaessa määritysvalikoimaa voidaan laajentaa helposti uusiin alkuaineisiin. Laitteella on mahdollista tehdä myös nk. semikvantitatiivinen tutkimus, jolla on mahdollista arvioida näytteen alkuainekoostumusta. Laboratorio on hakenut akkreditointia laitteella tehtäville määrityksille. Akkreditointitarkastus on ja päätöstä akkreditoinnista voidaan odottaa parin kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Sirpa Väntsi Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08

6 VANAJAN REITTI EDELLEEN REHEVÄ Pistekuormitus vähentynyt voimakkaasti Pistekuormitus on vähentynyt Vanajaveden alueella vesiensuojelutoimien myötä merkittävästi kuten kaikkialla muuallakin Kokemäenjoen vesistöalueella. Asutuksen jätevedet käsitellään nykyisin tehokkaasti, mikä on merkinnyt % kuormitustason laskua. Kausiteollisuus, joka kuormitti voimakkaasti vesistöä syyskaudella, on kokonaan loppunut. Lopen kunnan jätevedet on viemäröity Riihimäelle, jonne siirretään parhaillaan myös Hausjärven jätevesiä. Tervakosken taajaman jätevedet käsitellään vastaisuudessa Turengissa. Kun tähän lisätään vielä Hämeenlinnan Paroisten puhdistamon typenpoiston tehostuminen, pistekuormitus on edelleen vähenemässä. Hajakuormitus säätelee rehevyyttä Vanajaveden rehevyys on pysynyt kuitenkin korkeana jätevesikuorman vähenemisestä huolimatta. Reitin alaosan selkäalueet ovat erittäin reheviä ja sinileväkukinnat ovat loppukesällä säännöllisiä. Fosforipitoisuus ei ole laskenut vesistössä pistekuormituksen vähenemisen tahdissa. Syynä ovat hajakuormituksesta peräisin olevat ravinteet. Runsas hajakuormitus johtuu peltojen suuresta osuudesta valuma-alueella. Etenkin Puujoen alue kuormittaa merkittävästi koko reittiä. Hajakuormituksen merkittävää vähenemistä ei ole edes näköpiirissä, joten rehevyydestä kärsitään myös seuraavilla vuosikymmenillä. Myönteisiä muutoksia Nummistenjoessa Jätevesien johtamisen loppuminen näkyi Nummistenjoessa selvänä Vanajan reitti on pysynyt rehevänä pistekuormituksen vähenemisestä huolimatta. Rehevyyttä ylläpitää nykyisin hajakuormitus. Kuva: Kuvatoimisto Vastavalo Tarja Hoikkala veden laadun parantumisena. Huomattavimmat muutokset olivat hygieenisen laadun normalisoituminen ja ammoniumtypen vähentyminen. Kokonaisravinteiden määrissä muutokset olivat vähäisempiä. Hajakuormitus kohottaa ravinnetasoa ennen Kesijärveä, joten sen rehevyys ei ole merkittävästi vähentynyt. Viime aikoina merkkejä paremmasta on kuitenkin nähtävissä. Loppijärveä vaivaa rehevyys Vaikka Loppijärvi on luokiteltu ekologisesti hyvässä tilassa olevaksi, sitä vaivaa rehevyys. Kesän 2008 leväkukinnat olivat voimakkaimmat moneen vuoteen. Rehevyys johtuu hajakuormituksesta, koska järveen ei johdeta jätevesiä. Monet peltoalueiden ojat ovatkin runsasravinteisia kuormittaen Loppijärveä. Erilaiset hankkeet hajakuorman vähentämiseksi eivät ole purreet kuormitustasoon. Parhaita tuloksia saatiin 1990-luvun tehokalastuksilla, sillä rehevyystaso laski väliaikaisesti jopa 1970-luvun lukemiin. Muutos ei kuitenkaan ollut pysyvät, joten kalastusten tulisi olla jatkuvia. Myös hajakuorman vähentäminen on tarpeen. Hausojassa edelleen paljon ravinteita Hikiän kuormitus Hausojaan loppui keväällä Tästä huolimatta ravinnepitoisuudet pysyivät loppuvuoden korkeina. Kuormituksen loppuminen oli todettavissa Nummistenjoen tapaan ammoniumtypen vähenemisenä. Hygieeninen tila ei kuitenkaan kohentunut. Lokakuussa valumien ollessa poikkeuksellisen runsaita ravinnepitoisuudet olivat itse asiassa kaikkien aikojen korkeimmat. Puujokeen laskevassa Hausojassa oli typpeä 5460 µg/l ja fosforia 170 µg/l. Ravinnepitoisuudet ovat lähes 10-kertaisia normaaliin verrattuna, joten kuormitus Puujokeen ja sen kautta Vanajaveteen jatkuu hajakuormituksen takia voimakkaana. Vanajavesi sameni lokakuussa Hajakuormitus määräytyy valumatilanteen ja vuodenajan mukaan. Alimmillaan se on ollut perinteisesti talven pakkaskaudella maan ollessa jäässä ja valumien minimissään. Viime vuosina tähänkin on tullut muutoksia talvien lauhtumisen myötä. Toinen minimijakso on yleensä loppukesällä haihdunnan ollessa runsasta ja kasvillisuuden estäessä eroosiota ja ravinnevalumia. Syksyn sateet samensivat täysin Hiidenjoen. Typpipitoisuus kohosi kolminkertaiseksi ja fosforipitoisuus kaksinkertaiseksi loppukesän tilanteeseen verrattuna. Vielä enemmän lisääntyi Vanajanselkään kohdistuva ravinnevirta, sillä virtaama kohosi samana aikana viisinkertaiseksi ollen jopa 40 m 3 /s. Typpeä valui Vanajanselkään lokakuussa 7500 kg/d ja fosforia 280 kg/d. Kun pistekuormitus tuottaa typpeä 900 kg/d ja fosforia 15 kg/d, on helppo ymmärtää hajakuormituksesta johtuvat rehevyysongelmat. Vanajanselkä pahassa pinteessä Vaikka Valkeakosken teollisuuden talvisesta jätevesien vastavirtauksesta on päästy eroon, rehevyysongelmat Vanajanselällä jatkuvat. Teollisuuden jätevedet aiheuttivat aikoinaan hapettomuutta ja orgaanista kuormaa. Jäteliemi jopa hillitsi leväkukintoja. Kun kasvua estävä vaikutus on poissa, leväkukinnat ovat jopa voimistuneet, vaikka rehevyystaso onkin pysynyt suunnilleen samana. Vanajanselkä ottaa vastaan kaiken Lepaanvirran kautta tulevan kuormituksen. Huomattava osa ravinteista pidättyy Vanajanselkään. Fosforia varastoituu pohjalietteeseen ja typestä suuri osa denitrifioituu. Pohjaan laskeutunut fosfori 10 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 11

7 Vanajanselkä on potentiaalinen ravinnelähde pitkälle tulevaisuuteen joutuessaan uudelleen ravinnekiertoon esimerkiksi alusveden vähähappisuuden takia. Maatalouden osuus Vanajaveden reitin fosforikuormasta on peräti 52 % ja typpikuormasta 39 %. Vain hajakuormituksen merkittävä väheneminen auttaisi Vanajanselkää, sillä tiedossa olevat muutokset pistekuormituksessa ovat kokonaisuudessa mitättömiä. Ei edes Hämeenlinnan typenpoiston tehostuminen tuo parannusta typpitaseeseen, joka määräytyy hajakuormituksen mukaan. Typpipitoisuudet laskisivat lähinnä kesän alivirtaamakaudella, jolloin typestä on jo nyt puutetta. Puute johtaa sinilevien runsastumiseen, joten tähän suuntaan tilanteen ei varmaan toivota typenpoiston myötä muuttuvan. Laatuluokitus Vanajaveden pääreitti Turengista Lepaalle on välttävässä laatuluokassa voimakkaan rehevyyden takia. Myös Äimäjärvi ja Rehakka ovat välttävässä luokassa. Vanajan reittiin laskevat Puujoki, Hyvikkälänjoki ja Räikälänjoki ovat veden laadultaan tyydyttäviä. Tervajoki on välttävä. Lehijärvi ja Katumajärvi ovat niin ikään tyydyttäviä, mutta aika lähellä jo hyvää veden laatua. Loppijärvi on tyydyttävä leväkukintojen takia. Hyväkuntoisia järviä ovat mm. Lammin Pääjärvi, Mallinkaistenjärvi, Kankaistenjärvi, Ojajärvi ja Kaartjärvi, Valajärvi, Renkajärvi ja Takajärvi. Myös Alajärvi, josta Hämeenlinnan kaupunki ottaa raakavettä Ahvenistonharjun tekopohjavesilaitokselleen, on säilynyt puhtaana. Vanajan reitin keskusjärvi on Kernaalanjärvi Janakkalassa, johon laskevat Lammin Pääjärvestä alkava Puujoen alue, Loppijärvestä alkava Tervajoen alue, Renkajärvestä alkava Hyvikkälänjoen alue, sekä Takajärvestä alkava Räikälänjoen alue. Reitti jatkuu jokimaisena Hiidenjoen kautta Hämeenlinnaan ja edelleen Lepaanvirtaan, joka laskee Vanajanselkään. KANGASALAN KIRKKOJÄRVI JÄLLEEN REHEVÄ Kangasalan Kirkkojärvi nousi otsikoihin kesällä 2005 veden yllättäen kirkastuessa. Levä oli vellonut järvessä siihen saakka 1970-luvulta lähtien. Vaikka jätevesikuormitus loppui vuonna 1980, levätilanne vain paheni sinilevien saadessa yliotteen. Kirkkojärvi olikin sinileväjärvien ranking-ykkönen vuodesta toiseen. Heinäkuussa 2006 vesi oli kuitenkin kirkasta ja levä oli hävinnyt. Myös fosforipitoisuus oli laskenut lievästi rehevään luokkaan (kok.p 29 µg/l). Muutos tuli suurena yllätyksenä myös asiantuntijoille, koska vastaavaa ei ollut koettu. Alkoi spekulointi muutoksen syistä: kalakuolema, niukat valumat, kuormituksen aiempi loppuminen, sääolot ja niin edelleen. Kaloja oli toisaalta kuollut aiemminkin ja säät sekä valumat ovat vaihdelleet äärilaidasta toiseen, joten miksi vesi nyt yht äkkiä kirkastui? Oliko syynä sittenkin arvoituksellinen EM-liuos? Lisää kysymyksiä herää, kun tiedetään, että kalakuolema oli jo kolme vuotta aikaisemmin talvella Edelleen tiedetään, että EM-liuos levitettiin Kirkkojärveen pääosin Kuohunlahden puolelle jo syksyllä Miksi vaikutukset näkyivät vasta vuonna 2006? Kirkastumisen yhteydessä surviaisten kerääjät havaitsivat pohjalle muodostuneen rihmalevämaton, joka vaikeutti lieteen seulomista. Ja kaiken huipennukseksi järveen muodostui runsas isokokoisten ahventen kanta ja särjet olivat vähissä. Kirkastumisen jälkeen vesi sameni jo loppukesällä ja fosforipitoisuus kohosi selvästi (kok.p 110 µg/l), mutta ei kuitenkaan aikaisemmalle tasolle. Kesällä 2007 rehevyys oli edelleen hieman aikaisempaa vähäisempää, mutta kuitenkin yleisen mittapuun mukaan voimakasta (kok.p 73 µg/l). Kesällä 2008 tilanne repsahti ennalleen ja fosforipitoisuus oli loppukesällä 240 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli samaan aikaan 150 µg/l, kun karun veden pitoisuus on alle 4 µg/l. Vaikka koko ajan on mietitty syntyjä syviä, Kirkkojärven dilemma on jäänyt lopullista ratkaisua vaille. Pääjärvi Takajärvi Renkajärvi Kernaalanjärvi Loppijärvi Maanmittauslaitos, lupa nro 544/MML/08 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono luokittelematon Leväkukinnat värjäsivät Kirkkojärven veden jälleen vihreäksi. Kuva: Jyrki Ikävalko 12 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 13

8 Kuva: Jorma Männistö PUHDISTAMOKENTÄLLÄ MUUTOKSIA: Laitoksia saneerataan ja yksikkökoot suurenevat Puhdistamokenttä on myllerryksessä. Lukuisia puhdistamoita jää lähivuosina pois käytöstä, kun jätevedenkäsittelyä keskitetään suurempiin yksiköihin. Puhdistamoita tullaan myös saneeraamaan voimakkaasti. Peruskuntoiset, 1970-luvulla rakennetut laitokset ovat nykyaikaistamisen tarpeessa ja yleistyvät typenpoistovaatimukset sekä yhteiskäsittelyt vaativat suurempia allastiloja. Seuraavan viiden vuoden aikana vain murto-osa puhdistamoista säilyy nykyisellään. Vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella oli toiminnassa noin 99 yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa vuoden 2008 alussa. Vuoden 2007 aikana viisi puhdistamoa tuli tiensä päähän. Vesilahden kirkonkylän puhdistamon vedet johdettiin Lempäälään, Vammalan Karkun taajaman jätevedet menivät kaupungin keskuspuhdistamolle ja Yli-Nissin jätevedet johdettiin Valkeakosken keskuspuhdistamolle. Viittakiven Opiston toiminta päättyi ja Hyytiälän metsäkoululta kaivettiin linja Juupajoen keskustaan. Vuoden 2008 aikana sama suuntaus jatkui, kun Pitkäniemen sairaalan jätevedet ohjattiin Nokian keskuspuhdistamolle ja Hausjärvi pääsi eroon vanhoista jätevedenpuhdistamoista jätevesien virratessa nyt Hikiältä ja Oitista Riihimäelle. Lähivuosina puhdistamokentällä tulee käymään suurempaa katoa, kun yhteiskäsittelyt yleistyvät ja jätevedenpuhdistusta keskitetään suurempiin yksiköihin. Seuraavan vuoden kuluessa puhdistustoiminta loppuu ainakin Luvian, Vilppulan asemanseudun ja Kolhon puhdistamoilla. Myös Ellivuoren puhdistamolta jätevedet johdetaan Vammalaan. Vuoden 2010 lopulla Kokemäenjoen alajuoksun Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet johdetaan Porin laajennettavalle ja modernisoitavalle Luotsinmäen puhdistamolle. Samalla myös Porin Pihlavan puhdistamon toiminta loppuu. Tämän hetkisten näkymien mukaan edellä mainittujen lisäksi toistakymmentä kunnallista jätevedenpuhdistamoa lopettaa toimintansa seuraavien kolmen vuoden kuluessa ja jätevedet johdetaan siirtoviemäröinnein suuremmille puhdistamoille. Lähivuosina puhdistamoita tullaan myös saneeraamaan voimakkaasti. Käsillä on varsinainen Puhdistamotoiminta tulee jatkossa keskittymään entistä suurempiin yksiköihin. saneerausbuumi, kun 1970-luvulla rakennetut laitokset kaipaavat peruskunnostusta. Seuraavan viiden vuoden aikana arviolta vain noin viidennes puhdistamoista säilyy nykyisellään. Saneeraukset ovat valmistuneet jo Parkanossa ja Karvialla. Remontteja on käynnissä Turengissa, Ähtärissä ja Kankaanpäässä. Suunnitelmien toteutuessa ensi vuosikymmenen lopulla Pirkanmaan keskuspuhdistamolle johdetaan Tampereen ja useiden ympäryskuntien jätevedet. Huittisiin saattaa muodostua iso yhteiskäsittelyalue. Uudet, suuremmat yksiköt ovat tavoitteen mukaan entistä tehokkaampia, varmatoimisempia ja monipuolisempia. Oleellista vesistökuorman pienenemistä ei ole näköpiirissä, koska jo nyt puhdistamot toimivat korkeatehoisesti. Kyse on lähinnä toimintavarmuuden lisääntymisestä isoissa allastiloissa ja käyttäjien taidon monipuolistumisesta. Virtaamavaihteluista riesaa Vuosi 2007 oli sääolojen suhteen vaihteleva ja vaihtelut näkyivät myös puhdistamoilla. Tammikuu oli pääosin lauha ja sateita tuli vetenä, räntänä ja lumena. Kevään aikaistuminen on koettu monena vuonna. Pitkällä aikavälillä mm. jääpeitteinen kausi on lyhentynyt isoilla järvillä noin kymmenen päivää molemmista päistä. Lumet sulavat talven aikana useaan otteeseen ja aiemmin todettuja kevättulvia ei juuri esiinny. Toinen muutos on sateiden rankkuuden lisääntyminen. Muutokset sääoloissa ovat puhdistamoakin ajatellen negatiivisia. Talvella käsiteltävä vesi on entistä kylmempää, mikä vaikeuttaa mm. nitrifikaation ylläpitoa. Rankkasateet aiheuttavat ohituksia verkostoissa ja lietteenkarkauksia puhdistamolla. Isoissa yksiköissä virtaamavaihtelut eivät ole yhtä mittavia ja toisaalta yhteiskäsittelyhankkeissa jätevesimaksu määräytyy virtaaman perusteella, mikä ponnekkaasti ohjaa vuotovesien eliminointiin, koska taivaalta tulevasta vedestä joudutaan maksamaan. Lupaehdot kiristyvät Puhdistamoille myönnettyjä jätevesien johtamislupia on 2000-luvulla korvattu ahkerasti uusilla ympäristöluvilla. Lupamääräykset ovat vuosien saatossa jatkuvasti tiukentuneet. Fosforipitoisuuden raja on uusissa luvissa yleisesti jopa 0,3 mg/l, johon pääseminen edellyttää lisäkemikalointia, kenties uuden käsittelyvaiheen rakentamistakin. Monet puhdistamot yhdistyksen toimialueella ovat päässeet tavoitetasolle ottamalla polymeroinnin käyttöön jälkiselkeytyksen tehostuksessa. Uudet puhdistusvaatimukset edellyttävät usein tehokkaan fosforinpoiston ohella myös ammoniumtypen hapettamista vähintään lämpimien vesien aikaan. Kokonaistypenpoiston vaatimukset ovat myös yleistymässä. Nykyisten laitosten muunto typenpoistolaitoksiksi vaatii perusteellisen saneerauksen ja mm. allastilojen laajennukset. Poriin, Kankaanpäähän, Turenkiin ja Vammalaan on typenpoistolaitokset jo suunnitteilla tai rakenteilla. Pälkäneen, Jokioisten ja Oriveden luvissa esitettiin myös 60 prosentin typenpoistovaatimukset ja luvat ovat nyt valituskierroksella. Pienemmilläkin puhdistamoilla typenpoistomääräyksistä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka mm. vaadituissa typenpoistoselvityksissä on päädytty vastakkaiseen näkemykseen. Jätevesien johtamisluvat ovat erilaisia, vaikka ympäristön vaateet eivät liene niinkään erilaisia. Jonkinlainen normiohjaus saattaisi säästää monelta turhalta taistelulta. Kuormituskehitys vuonna 2007 Puhdistamoiden tulokuormituksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Orgaanisen aineen (BOD 7-ATU ) osalta tulokuormitus on hiukan laskenut, kun huippuvuodesta 2003 on tultu asteittain alaspäin. Muutosta aiheuttavat lähinnä teollisuuden toimet. Fosforin osalta tulokuormassa on sen sijaan havaittavissa jopa kasvua, liekö pesuaineissa palattu aiempaan käytäntöön? Typpikuormituksessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Orgaanisen aineen vesistökuormitus on 1981 kg/d ja poistotehokkuus on 96,6 %. Poistuvan veden laatua tarkasteltaessa alle 10 mg BOD 7-ATU /l jäännöspitoisuuteen pääsee 72 % puhdistamoista vuositasolla. Noin 9 %:lla puhdistamoista ylittyy jäännöspitoisuus 15 mg/l. Isoista puhdistamoista alle 4,0 mg/l jäännöspitoisuuteen päästään mm. Hämeenlinnan Paroisten puhdistamolla sekä Oriveden Tähtiniemessä. Tuloksista on havaittavissa pienten puhdistamoiden haavoittuvuus. Sako- ja umpikaivolietteet kuormittavat usein etenkin pieniä puhdistamoita kohtuuttomasti ja näiden lietteiden ottaminen puhdistusprosessiin on ylipäätäänkin monesti kyseenalais- Suurilla puhdistamoilla käsittelyvarmuus on pieniä suurempi. Kuva: Jorma Männistö ta. Kokonaisuutena toimialueella päästään hyvin valtakunnassa vallitsevaan tasoon keskiarvon ollessa alle 10 mg/l ja reduktio 96,6 % (keskiarvo Suomessa 97,0 %). Fosforin vesistökuormitus on jämähtänyt noin 80 kg/d tasolle. Päivittäinen vesistökuormitus oli nyt 84,1 kg, kun parhaimpina vuosina on päästy alle 80 kg/d tasoon. Hyviä fosforinpoistajia olivat jälkisaostuslaitokset (mm. Halli Jämsä). Positiivinen suunta vuoden 2007 kuormituksissa oli 14 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 15

9 myös Tampereen Raholassa, Huittisissa ja Loimaalla. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukainen taso fosforin osalta vuoteen 2005 oli yli 96 %:n reduktio. Koko maan fosforinpoistotehoksi ilmoitettiin 95,9 %. Tulosta on kuitenkin tältä osin mahdollista parantaa. Kolmenkymmenen prosentin kuormituksen alenema on saavutettavissa monipuolistamalla käsittelyä suurilla puhdistamoilla. Polymeerin käytöstä saadut hyvät kokemukset antavat uskoa tulosparannuksen mahdollisuuteen apukemikaalia käyttämällä. Käytössä polymeerinsyöttö muodostaa vain minimaalisen kustannuslisän, kun ajatellaan koko viemärilaitoksen käyttökustannuksia. Fosforinpoiston tehostamisessa polymerointi onkin hyvä vaihtoehto kalliimmille jälkisuodatusyksiköille. Typpikuormasta puhdistamoilla saadaan pois 34,7 %, kun maan keskiarvo on 55,8 %. Helsingissä Viikinmäen puhdistamolla typenpoisto jälkidenitrifikaatiota käyttäen on 90 %. Vesiensuojeluyhdistyksen toimialueella on kaksi puhdistamoa, joilla on mahdollista saavuttaa hyvä typenpoisto typen sitoutuessa hyvien ravinnesuhtei- Janakkalan kunnassa sijaitseva Hyvälammi on kärsinyt voimakkaasta rehevyydestä ja sinileväkukinnoista viime vuosikymmenet. Järven ranta-asukkaat ovat kyllästyneet huonoon veden laatuun ja esittivät fosforin saostusta kunnostuskeinona. Toive toteutui syksyllä Työn suunnittelun ja toteutuksen tilaajana oli Janakkalan kunnan ympäristölautakunta. Kustannuksista vastasivat kunta ja valtio. Suunnittelun hoiti vesiensuojeluyhdistys yhteistyössä Kemiran kanssa. Kunnostus tehtiin levittämällä järveen lokakuussa kg alumiinikloridia (PAX-14). Annostus oli noin 100 g per kuutio. Tarkoituksena oli saostaa vedestä fosden (typen assimilaation optimi BOD/typpi suhde = 20:1) ansiosta lietteeseen. Neljällä muulla puhdistamolla on tätä kautta mahdollisuus noin 50 %:n typenpoistoon. Muut joutuvat käyttämään pitkää kaavaa nitrifioinnin kautta. Vain muutamalla puhdistamolla voidaan puhua pyrkimyksestä kokonaistypenpoistoon. Sen sijaan ammoniumtypen hapetus ja nitrifioiva ajo etenkin kesäaikaan on monella puhdistamolla tuttua. Monilla puhdistamoilla typpeä on alettava lupavaatimusten perusteella poistamaan vuoden 2010 tienoilla. Tulevaisuuden haasteet Yhdyskuntien vesiensuojelu on kehittynyt neljässäkymmenessä vuodessa niin paljon, että vastaavaa muutosta kuormituksessa ei jatkossa saada milloinkaan aikaiseksi. Huomio kiintyykin lähivuosina sateisten talvien myötä hetkellisiin ohijuoksuihin ja talviajan kylmien sulamisvesien aiheuttamiin vaikeuksiin mm. poistaa typpeä tehokkaasti. Tämä merkitsee myös nykyisin hallitsemattoman ns. hajakuormituksen lisääntymistä. Toivottavasti yhdyskuntien jätevedet eivät jää ainoaksi kohteeksi, jolla taistellaan ilmaston muutoksesta aiheutuvaa lisäkuormitusta vastaan. Puhdistamonhoitajilta tullaan jatkossa vaatimaan enemmän. Ei riitä, että hallitsee pumput ja kompressorit. Motivaatiota täytyy löytyä myös muutamien biologisten ja kemiallisten asioiden hallintaan. Puhdistamonhoitajien ammattipätevyys tulee vaatimaan myös lisäkoulutusta. Motivaatiota lisää koulutuksen ohella riittävä käyttötarkkailuvälineistö. Puhdistamotoiminta ylipäätään tulisi sisällyttää osaksi kunnan yleistä kehityspolitiikkaa. Onhan kyseessä tärkein kunnan itsensä suoritettavana oleva ympäristönsuojelutyö. Paljon puhdistamoita poistuu käytöstä lähivuosina. Vesiensuojeluyhdistykselle tämä merkitsee töiden vähenemistä niin laboratoriossa kuin kenttätöissäkin. Tilanne olisi kompensoitavissa, mikäli isojen puhdistamoiden velvoitetarkkailu voitaisiin siirtää yhdessä kehitetyn, osaavan, akkreditoidun laboratorion tehtäväksi. Jouko Oksjoki HYVÄLAMMI KIRKASTETTIIN fori ja saada järvestä uudelleen karumpi ja virkistyskäyttöön sopiva. Tulosten mukaan tässä onnistuttiin yli odotusten. Etukäteen arvioituna Hyvälammen soveltuvuus kemialliseen saostukseen ei ollut kovin hyvä lyhyen viipymän ja voimakkaan hajakuormituksen takia. Hyvälammen valuma-alueen pinta-ala on noin 4,6 km 2, jolloin tulovirtaama on keskivalumalla 9,0 l/s*km 2 noin 0,04 m 3 /s. Hyvälammen pinta-ala on 12 ha ja suurin syvyys noin 3,0 metriä, josta keskisyvyydeksi voidaan arvioida 1,0-1,5 metriä. Tilavuus on siten luokkaa m 3. Keskivaluman perusteella laskennallinen viipymä on siten vain vrk. Päällysveden fosforipitoisuus aleni 75 %. Samalla hävisivät voimakkaat leväkukinnat ja kesäasukkaat pääsivät pitkästä aikaa pulahtamaan Hyvälammeen. Merkillepantavaa tuloksissa oli myös se, että vaikka happi lähes loppui talvella, fosforin vapautuminen pohjasta oli vähäistä. Aikaisemmin fosforia oli pohjalla hapettomassa vedessä jopa µg/l, mutta talvella 2008 vain 30 µg/l. Kemikaali toimi siten toivotulla tavalla estäen sisäisen kuormituksen. Hyvälammessa kemikaalin vaikutus perustui siihen, että aikaisempi fosforin sisäinen kierto saatiin pysäytetyksi. Tämä siitä huolimatta, että vuosi 2008 oli sateinen ja järveen tuleva hajakuormitus oli poikkeuksellisen runsasta, etenkin alkutalvella. Tulokset osoittivat kemiallisen käsittelyn toimivan myös tällaisissa olosuhteissa, mikä antaa perusteet fosforin saostukselle myös lyhyen viipymän kohteissa. KYYNIJÄRVI KOKI KOVIA Nokialla sijaitseva Kyynijärvi täyttyi kaatopaikan jätevesillä putkirikon seurauksena. Koukkujärven kaatopaikan jätevedet on viemäröity Kullaanvuoren puhdistamolle. Putki katkesi jostain syystä ja jätevesiä valui Kyynijärveen laskevaan ojaan. Tilanne havaittiin velvoiteseurannan yhteydessä talvella Päällysveden typpipitoisuus oli kymmenkertaistunut, alusveden jopa 100-kertaistunut. Myös sähkönjohtavuus oli lisääntynyt voimakkaasti ja vesi oli täysin hapetonta ohutta pintakerrosta lukuun ottamatta. Viemäröinnillä saavutettu pitkään jatkunut veden laadun myönteinen kehitys loppui kuin seinään. Jätevesikuormitus oli niin voimakasta, että normaali kevätkierto ei pystynyt murtamaan kemiallista kerrostumista, vaan likaantunut jätevesi jäi makaamaan pohjalle yli kesän. Pintaa lukuun ottamatta vesimassa oli hapeton. Rikkivedyn haju oli voimakas ja alusvesi oli lähes mustaa. Pelastusta odotettiin syyskierrosta. Lokakuussa, kiitos sateisen kesän ja syksyn, läpivirtauksesta johtuva huuhtelu alkoi vaikuttaa. Kerrosteisuus oli murtumassa ja happitilanne oli aivan pohjaa lukuun ottamatta tyydyttävä. Typpipitoisuus oli edelleen korkea (7200 µg/l), samoin ammoniumtyppeä oli runsaasti. On ennustettavissa, että tilanne normalisoituu loppusyksyn aikana runsaiden valumien ansiosta. Talvesta 2009 tullee kuitenkin normaalia heikompi, koska hapen kulutusta on jäänyt pohjalietteeseen. Jos järvi olisi ollut syvempi, alusvesi olisi todennäköisesti pilaantunut vuosikausiksi. Nyt jätevesitulppa poistui vuoden kuluessa ja laimeni suurempiin Nokianvirran vesimassoihin. 16 Vesiviesti 1 / 08 Kuva: Marika Paakkinen Vesiviesti 1 / 08 17

10 VESIENSUOJELUYHDISTYKSESSÄ UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ Vesiensuojeluyhdistys vahvistaa jatkuvasti osaamistaan rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Vahvistuksia onkin saatu lähes jokaiselle osastolle. Maiju Hietanen, Satu Heino, Heikki Holsti ja Mikko Suomela ovat kaikki tulleet yhdistyksen riveihin viimeisimmän kahden vuoden aikana. Maiju ja Mikko työskentelevät laboratoriossa, Satu jätevesiosastolla ja Heikki kalaosastolla. Koko joukko kertoo viihtyneensä yhdistyksessä hyvin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta valmistunut laboratorioanalyytikko Maiju Hietanen tuli alunperin yhdistykseen työharjoittelun kautta keväällä Sittemmin Maiju on vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksen laboratoriossa. Kalatutkija Heikki Holsti pitää työtään mielenkiintoisena: - Haittavaikutusten arviointia kalakantojen muutoksia tutkimalla pidän enemmän kuin haasteellisena tehtävänä. Heikki näkee myös kenttätöihin osallistumisen tärkeänä kokonaiskuvan muodostumisen kannalta: - Kentällä aineisto saattaa näyttää aivan erilaiselta kuin näytöpäätteen takana. Oulusta kotoisin oleva Mikko Suomela on vesiensuojeluyhdistyksen kolmas kemisti. Tutkijataustan omaava Mikko vastaa laboratoriossa menetelmien kehittämisestä ja orgaanisesta kemiasta. Työtehtäviään hän kuvailee monipuolisiksi ja haastaviksi. Mikko on työskennellyt loppuvuonna 2008 ahkerasti ICP-MS-laitteen validoinnin ja akkreditointivalmisteluiden parissa. Satu Heino puolestaan toimii haja-asutuksen jätevesihankkeen pro- jektipäällikkönä. Haja-asutuksen jätevesineuvonnan tarve on suuri, hän kertoo. Satu on ollut aktiivisesti yhteistyössä myös muiden vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Yhteistyöllä ovat syntyneet mm. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton uudet jätevesineuvontasivut ja esite jätevedenkäsittelystä haja-asutusalueella. Jukka Lammentausta Vesiensuojeluhdistyksen uudet työntekijät: Maiju Hietanen (vas.), Satu Heino, Heikki Holsti ja Mikko Suomela. Kuva: Jukka Lammentausta VUODEN PUHDISTAMON- HOITAJA VALITTU Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on valinnut nyt kuudennen kerran toimialueensa puhdistamonhoitajista vuoden puhdistamonhoitajan. Kuva: Jyrki Ikävalko Pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Reijo Oravaisen 60-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin lokakuussa lakkakakkukahvien merkeissä. 60 v Kunniakirjan luovutti Matti Kinnuselle (vas.) Jouko Oksjoki. Kuva: Jukka Lammentausta UUTISIA Vuoden puhdistamonhoitajaksi valittiin Jämsän kaupungin Hallin puhdistamonhoitaja Matti Kinnunen. Valinta julkistettiin Tampereella 13. marraskuuta yhdistyksen järjestämien puhdistamonhoitajien koulutus- ja neuvottelupäivien yhteydessä. Valintaperusteena on useita vuosia jatkunut asiallinen, aiemmin vaikeissa oloissa tapahtunut aikaansa seuraava hoitotyöskentely. Työn tavoitteena on ollut mahdollisimman hyvä käsittelytulos kuitenkaan kunnan varoja tuhlaamatta. Vuoden puhdistamonhoitajalla on valintaraadin käsityksen mukaan hyvät ja luottamukselliset suhteet niin alaisiinsa kuin esimiehiinsäkin. Ennen uuden bioroottoripuhdistamon valmistumista Matti Kinnusen työ vaati erityisiä ponnisteluita läpiruostuneiden altaiden parissa toimiessa. Itseään säästelemättä tulos pysyi tyydyttävänä. Kiitospuheessaan Kinnunen jakoi osan kunniasta myös Risto Reinille, joka on hoitanut puhdistamolla mm. loma-aikojen tuuraukset ja toiminut Kinnusen apumiehenä. Matti Kinnunen on puhdistamonhoitajana toimiessaan pystynyt uudella puhdistamolla saavuttamaan poistuvan veden laadussa mm. fosforin osalta lähes vesistön tason. Tästä osoituksena on kokonaisfosforin alhainen jäännöspitoisuus 0,074 mg/l, sekä poistoteho 99 %. Fosforinpoisto on Hallin puhdistamolla toimialueemme puhdistamoista tehokkainta. Jouko Oksjoki 18 Vesiviesti 1 / 08 Vesiviesti 1 / 08 19

11 OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton tuottama kattava ja puolueeton tietopaketti haja-asutusalueen jätevedenkäsittelystä. Tietoa siitä, mitä kaikkea haja-asutusalueella asuvalta vaaditaan, miten asiassa edetään ja mitkä ovat eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset. Tietopaketti saatavissa myös esitteenä vesiensuojeluyhdistyksistä Kuva: Satu Heino

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna.

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna. Etelä-Suomi Päätös Nro 99/2010/2 Dnro ESAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2010 ASIA Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

VANAJA viemäristä vetovoimaksi

VANAJA viemäristä vetovoimaksi VANAJA viemäristä vetovoimaksi Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinna 9.12.21 Lauri Arvola Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto (& MTT) Vanajanselkä kerää yläpuolisen vesistöalueen

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, VANAJAVESI, UIMAHALLIN RANTA päivitys 26.5.2015

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, VANAJAVESI, UIMAHALLIN RANTA päivitys 26.5.2015 UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, VANAJAVESI, UIMAHALLIN RANTA päivitys 26.5.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE Yleisötilaisuus Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeesta Pirkkala 10.11.2009 Suunn.pääll, DI Heidi Rauhamäki Tampereen Vesi 1 HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN - 2005: Pirkanmaan

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot