TERO SAARINEN WAGNER OVELA KETTU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERO SAARINEN WAGNER OVELA KETTU"

Transkriptio

1 Nro 2 / 2014 Ooppera & Baletti TERO SAARINEN Kullervo juhlii Sibeliusta WAGNER Nürnbergin mestarilaulajat OVELA KETTU Värikäs koko perheen ooppera Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 21. vuosikerta

2 STAFFAN SUNDSTRÖM Yhdessä olemme enemmän Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 2/2014 Vastaava toimittaja HEIDI ALMI Ilmoitusmyynti Sari Salaja SUOMEN KANSALLISOOPPERA Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Helsinginkatu 58 (09) PL 176, Helsinki Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN, Painos kpl (09) JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI Painopaikka FORSSA PRINT Tätä numeroa avustivat ANU AHOLA, STEFAN BREMER, HARRI KUUSISAARI, AULI SÄRKIÖ Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa TERO SAARINEN Kansikuva VILLE VARUMO ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa Oopperaa ja balettia ei synny ilman tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Yhteistyö tuottaa iloa ja oppimisen mahdollisuuksia laajemminkin, ja Kansallisooppera haluaa siksi elää yhteydessä myös muihin alan toimijoihin. Helmikuussa koettavan Kullervo-suurtuotannon toteuttamiseen osallistuvat Tero Saarinen Company ja Helsingin filharmoninen kuoro. Odotamme SIBELIUKSEN juhlavuoden kantaesitystä suurella innolla! Kullervosta voi nauttia myös television välityksellä, sillä Ylen kanssa käynnistynyt yhteistyö tuo jatkossa ooppera- ja balettituotantojamme koteihin koko maassa ja myös ulkomaille. Boris Godunov radioitiin lokakuussa Suomen lisäksi muun muassa Espanjaan, Kroatiaan ja Tanskaan. Myös kansainväliset yhteistuotannot ovat tätä päivää. Tästä esimerkkinä on Elektra, joka nähdään meillä Mukana on kuusi oopperataloa maailman huipulta, kuten Milanon La Scala ja New Yorkin Metropolitan. Olemme hienossa seurassa! Taloudellista ja tehokasta on myös teosten vuokraaminen. Tänä vuonna tuotantojamme on nähty Kööpenhaminassa, Tokiossa ja Los Angelesissa, ja itse olemme ensi kevääksi vuokranneet Spoletosta Émilieoopperan ja Zürichistä Nürnbergin mestarilaulajat. Teemme paljon muutakin yhteistyötä. Yksi syksyn riemullisimmista kokemuksista oli Mestarien messissä -konsertti, jossa yli 100 nuorta musiikinharrastajaa soitti orkesterimme kanssa päänäyttämöllä. Jo harjoitusten seuraaminen toi vedet silmiin; niin tiivis tunnelma syntyi mestareiden ja oppilaiden välillä. Uusia näkymiä avaa myös yhteistyö nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsingin kanssa sekä talossamme vierailevat kotimaiset oopperaseurueet ja tanssiryhmät. Kiitokset myös yleisölle kaikesta palautteesta sekin on yhteistyötä. Kaikki palautteet luetaan huolella, ja suhtaudumme niihin suurella kunnioituksella. Yhteistyö on voimaa ja samalla iloa, riemua, yhteisiä etsimisen ja oppimisen kokemuksia! Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja

3 Tässä numerossa Ooppera & Baletti Nro 2/ vuotias oopperakuoro lähikuvassa Ovela kettu: Ihmisten ja eläinten maailmat kohtaavat Kullervo: Tero Saarinen matkalla mieheyden ytimeen Nürnbergin mestarilaulajat: Komedia Wagnerin tapaan Émilie: Vahvojen naisten ooppera Muumipeikko ja pyrstötähti Anna palautetta (09) > Anna palautetta Tilaa lehti Tilaa Kansallisooperan asiakaslehti maksutta kotiosoitteeseesi: tai (09) MIRKA KLEEMOLA

4 Kellon ympäri 21:05 Illan hämärryttyä Boris Godunov -oopperan lapsikuoro valmistautuu vuoroonsa. Äänenavauksen jälkeen kaikki 24 lasta pukeutuvat ja maskeeraavat itsensä valvojien opastuksella. Lapsikuoron osuus sijoittuu teoksen loppupuolelle, ja klo 22 mennessä kerjäläisjoukko on jo kotimatkalla pestyin kasvoin. Lapsikuoroon kuuluu yhteensä 60 iältään vuotiasta laulajaa. VILLE VARUMO

5 Kuoro Suuri kuorogaala Yksilöiden joukko Oopperakuoro ei ole laulava massa, vaan ammattilaulajien yhteisö, joka taipuu lavalle moneksi. Kokopäivätyö oopperalaulajana vaatii jatkuvaa mukautumiskykyä ja pelottomuutta uuden edessä. Nykymuotoinen Kansallisoopperan kuoro syntyi 70 vuotta sitten. Keväällä sitä juhlistetaan suurella kuorogaalalla. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat STEFAN BREMER

6 70-vuotias oopperakuoro vuotias oopperakuoro Suuri kuorogaala Kun puhutaan suomalaisesta ammattikuorokentästä tai sen puutteesta, mainitaan aina, että Kansallisoopperan kuoro on Suomen ainoa kuukausipalkkainen kuoro. Vaikka oopperakuoro laulaa myös perinteisiä kuorokonsertteja ja ylikapellimestari MICHAEL GÜTTLERIN toiveena onkin yhä lisätä niitä, tavallisesta kuorosta ei ole kyse. Kuvaavasti oopperakuoron laulajat eivät puhu itsestään kuorolaisina ikään kuin yhtenäisenä soivana massana vaan kuoron oopperalaulajina tai kuoron jäseninä. Se kuvaa työtämme paremmin, toteaa sopraano PÄIVI KARJALAINEN. Oopperakuoro muuttuu jokaisessa teoksessa erilaiseksi joukoksi, ja yhtenäisenä kansanakin kuoron laulajat ovat aina yksilöitä. Kuoron kokoonpano ja luonne vaihtelee teoksen ja ohjaajan mukaan, kertoo tenori JOONAS ELORANTA. Mutta aina kannattaa rakentaa oma henkilö, niin kaikki toimii paremmin. Monet ohjaajat rakentavat kuorosta huolellisesti erilaisten tyyppien joukon. Karjalainen ja Eloranta muistelevat innostuneesti JANÁČEKIN Jenu fan viime talvena ohjannutta OLIVIER TAMBOSIA, joka otti yksilöitä esiin ja täytti väkijoukon tapahtumilla. Tytöt kinastelivat, miehet mahtailivat. Tambosin energia tarttui. Löysimme paljon sävyjä kyläläisiin. Eiväthän ihmiset koskaan ole kasvotonta massaa! laulajat huomauttavat. Usein kuoroa silti ajaa yhteinen päämäärä ja yksilöt yhdistävät voimansa, kuten Peter Grimesin hurjissa joukkokohtauksissa. Tällaiset suurkuorot jäävät yleisön mieleen, mutta saman teoksen sisällä kuoron työ vaihtelee paljon: usein se jakaantuu pienempiin ryhmiin, ja kuoron laulajilla voi olla myös soolorepliikkejä. Monet kuoron jäsenet nousevat silloin tällöin myös solistikaartiin tehden pienempiä, joskus isompiakin rooleja. Oopperan maailmassa kuorolaulajan ja solistin raja on aina häilyvä. Kuoron jäsenet ja solistit ovat käyneet saman laulukoulutuksen, ja moni tekee myös solistin töitä, Joonas Eloranta täsmentää. Solistihautomona hän ei silti kuoroa näe. Sillä on oma tehtävänsä. Kuorolta vaaditaan musiikillisesti suurta mukautumiskykyä. Jotta suuri joukko kuulostaisi oikeasti hiljaiselta, täytyy osata laulaa paljon pehmeämmin kuin solistina, Eloranta antaa esimerkin. Etenkin uudemmassa musiikissa täytyy laulaa myös suoralla äänellä, johon ei koulutus ole oikeastaan antanut eväitä. Kuorossa vaaditaan jatkuvasti venymistä! Karjalainen sanoo. Kaiken pohjana on kuitenkin solistinen ääni ja vahva tekniikka. Jos ääni on kunnossa, pystyy muuntautumaan. Venymistä vaatii myös kuorotyön laajuus. Laulajat työstävät jopa kuutta teosta samaan aikaan ja joutuvat hallitsemaan valtavan määrän ohjelmistoa, jonka tyyli vaihtelee MOZARTISTA moderniin. Kuorostemmojen oppiminen on haastavaa, eikä oma ääni välttämättä jää heti mieleen monimutkaisen kudelman keskeltä. Kuoron laulajilta vaaditaan paljon vastuunottoa ja omaa aktiivisuutta. Monet käyvät jatkuvasti laulutunneilla ja kouluttavat itseään, Päivi Karjalainen kertoo. Meille tarjotaan työpaikalla myös lisäkoulutusta. Saamme tällä hetkellä tanssiopetusta, jota voimme hyödyntää esimerkiksi ensi syksynä ensi-iltaan tulevassa Oopperan kummitus -musikaalissa. Nykyään järjestetään useammin myös tilaisuuksia, joissa kuoron laulajat voivat esittäytyä oopperan johdolle ja ilmaista halukkuutensa solistitehtäviin. On motivoivaa, kun pääsee näyttämään omaa osaamistaan. Ylipäätään kuoron laulajien vastuu on urani aikana lisääntynyt. Vakautta ja vaihtelua Oopperaorkesterin tavoin kuorolla on kaksiosainen työaika. Aamuisin on harjoituksia, illalla näytöksiä. Voi olla, että työpaikalle täytyy tulla yhdeksän kertaa viikossa, Karjalainen täsmentää. Usein täytyy raskaan iltanäytöksen jälkeen olla jo seuraavana aamuna laulamassa. Uusia teoksia harjoitellaan ohjaajan kanssa huolellisesti, mutta repriisit eli ohjelmistoon palaavat produktiot tehdään hyvin nopeasti, ja opettelusta on huolehdittava itse. Vuonna 2011 kuoroon tullut Joonas Eloranta sai kokea tämän kantapään kautta. Tulokas joutuu tekemään myös paljon itsenäistä työtä oppiakseen kaiken musiikin, ja ensimmäiset teokseni tuntuivat aikamoisilta seikkailuilta. Onneksi pystyn säestämään itseäni pianolla ja nopeuttamaan näin opettelua! tenori toteaa. Eloranta lauloi ensin oopperan lisäkuorossa. Silloin tuli tunne, että oopperakuoro voisi tarjota mielekkään työpaikan. Tämä on hyvä vaihtoehto laulajalle ja mahdollistaa myös solistisemman työskentelyn, hän sanoo. Päivi Karjalainen on samaa mieltä. Oopperatyön sovittaminen perheelämään ei aina ole helppoa, mutta tämä oopperakuorossa laulaminen on minulle sopiva työ, hän kertoo. Näin on mahdollista elää aika normaalia, vakaata elämää ja silti tehdä täysipäiväisesti työtä laulajana. Rutinoitumista ei tarvitse pelätä. Jokainen vuosi täyttyy erilaisista teoksista ja ohjauksista. Oopperakuoro on värikäs porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. Ikähaarukka on melko laaja, meitä on montaa kansallisuutta ja erilaisista ammattitaustoista, laulajat kertovat. Nuoria tosin kaipaisimme lisää. Näyttämötyöhön kuuluu paljon muutakin kuin vain laulamista. Jokaiseen teokseen liittyy oma turvallisuusinfo, jossa kuorolle kerrotaan, missä lavalla voi liikkua ja milloin. Tämä on tarkkaa, sillä monissa teoksissa on pudotuksia tai nousevia ja laskevia tasoja, laulajat huomauttavat. Näin suuri joukko huolehtii pääosin itse myös omien näyttämömaskiensa tekemisestä. Oman onnensa nojaan kuoroa ei silti jätetä. Olemme saaneet jonkun verran maskikoulutusta, ja meillä on tarkat ohjeet maskien tekemiseen joka teoksessa, Karjalainen sanoo. Kampaaja-maskeeraajat auttavat tietenkin tarvittaessa. Täällä on kaikille tärkeää, että lopputulos on hyvä. Siksi tämä onkin niin ihana työpaikka! Päivi Karjalainen, sopraano Kuorossa vuodesta 1997 Boris Godunov oli ensimmäisiä isoja kuoroteoksiani, ja olen laulanut sitä ensi-illasta alkaen. Siinä saa kokea koko ihmiselämän kirjon ylhäisöstä köyhiin ja kapinalliseen kansanjoukkoon ja laulaa suuressa joukossa sekä lähes solistisesti. Friedrich Meyer- Oertelin ohjaus on kestänyt aikaa. Lempimuistosi? Vapaa-aikasi? Joonas Eloranta, tenori Kuorossa vuodesta 2011 Doctor Atomicin musiikki oli tajunnanräjäyttävä, ja saksalainen ohjaaja oli opetellut meidän kaikkien nimet! Leffafriikkinä minua kiehtoi myös ohjauksen lukujen elokuvamainen maailma. Tärkeitä ovat koti-illat perheen kanssa, yhdessä saunominen ja leffojen katsominen. Urheilen mielelläni, lenkkeilen ja harrastan kuntopotkunyrkkeilyä. Nautin elokuvista, läheisten kanssa oleilusta ja jalkapallon seuraamisesta.

7 13 Ovela kettu Ihmisten ja eläinten maailmat kohtaavat Ovela kettu on sadunomainen ja visuaalisesti näyttävä ooppera, joka tarjoaa myös syvällisiä pohdintoja ihmisen ja luonnon suhteesta. Tulkinta lähti liikkeelle Klaus Haapaniemen herkullisista eläinkuvista. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat KLAUS HAAPANIEMI, VILLE VARUMO IMMO KARAMAN ja FABIAN POS- CA olivat kaksi vuotta sitten Wiesbadenissa ohjaamassa Aidaa, kun LILLI PAASIKIVI pyysi heitä toteuttamaan Ovelan ketun. Lähtökohta oli poikkeuksellinen, sillä visuaaliseksi suunnittelijaksi oli jo valittu astioistaan ja kuvituksistaan kansainvälisesti tunnettu KLAUS HAAPANIEMI. En tuntenut Haapaniemeä, joten aloin etsiä netistä tietoa ja si in samalla kahvia, Immo Karaman kertoo. Pian tajusin, että suosikkimukini, josta juuri join, oli hänen suunnittelemansa! Siinä hetkessä oli taikaa. Karaman ja Posca eivät koskaan olleet lähteneet liikkeelle visuaalisesta suunnitelmasta, ja tuotannon suunnitteleminen tässä järjestyksessä olikin kiinnostavaa ja opettavaista. Ovelaan kettuun lähtökohta sopi, sillä itse teoskin lähti liikkeelle kuvista. LEOŠ JANÁČEK kiinnostui vuonna 1920 sanomalehdessä ilmestyneestä jatkokertomuksesta, joka perustui STANISLAV LOLEKIN piirroksiin. Lehden toimittaja RUDOLF TESNOHLÍDEK oli kirjoittanut niiden pohjalta pieniä tarinoita eläinten ja ihmisten maailman kohtaamisesta. Janáček oli juuri säveltämässä Katja Kabanováa, ja kuvat eläinten elämästä innoittivat hänet suunnittelemaan tragedian jälkeen jotain uudenlaista. Kuvia metsän elämästä Klaus Haapaniemen taide on ornamentteineen ja kuvioineen kaksiulotteista, ja ensimmäinen haaste olikin tehdä siitä kolmiulotteinen näyttämökuva ilman, että se menettäisi taikansa, Immo Karaman sanoo. Yhteistyössä lavastaja MARK VÄISÄSEN kanssa luotiin lopulta eräänlainen huone. Se ei ole realistista luonnon jäljittelyä, vaan siinä säilytettiin maalauksellisuus. Lavastuksessakin näkyy yksi Ovelan ketun perusajatuksista, elämän kiertokulku. Huone on tehty puusta, joten se on osa luontoa, mutta ei alkuperäisessä muodossa, Fabian Posca sanoo. Toinen haaste on ollut oopperan erikoinen rakenne. Leoš Janáček koosti libreton tekstikatkelmista, joista ei muodostu yhtenäistä juonta. Ovela kettu ei ole dramaattinen tarina, Immo Karaman kuvaa. Siinä on vain yksityiskohtia elämästä metsässä ja metsän lähellä. Lyhyen oopperan aikana koetaan kuitenkin paljon. Metsänvartija pääsee kosketuksiin eläinten maailman kanssa viedessään kotiinsa ketunpoikasen. Kettu joutuu ihmisten maailmaan, mutta säilyttää eläimen vaistot ja palaa luontoon. Oopperassa eläinten elämä näyttää kiinnostavammalta kuin majatalossa keskustelevien ihmisten. Elämän kiertokulku Alkuperäisessä tekstissä kettu selviytyy kaikesta oveluudellaan, mutta Janáčekin versiossa kettu ammutaan. Silti lopussa on toiveikkuutta: metsänvartija näkee unessa ketunpoikasen, joka on aivan emonsa näköinen. Elämän kiertokulku jatkuu. Tässä ei ole oopperan perinteiseen tapaan kuolemaa dramaattisena huipennuksena, Immo Karaman sanoo. Kettu kyllä kuolee, mutta tapahtuma on vain osa luontoa. Todellinen huipennus koetaan lopussa, kun metsänvartija ymmärtää olevansa osa elämän kiertokulkua. Ovelan ketun välittämä kuva luonnon ja ihmisten samanlaisuudesta ja elä-

8 Ovela kettu Leoš Janáček Ovela kettu Ensi-ilta Musiikinjohto Ohjaus Koreografia Dalia Stasevska Immo Karaman Fabian Posca Visuaalinen kokonaisilme Klaus Haapaniemi Lavastuksen ja puvustuksen toteutus Valaistus Mark Väisänen Immo Karaman, Matti Leinonen Metsänvartija Jaakko Kortekangas / Ville Rusanen Metsänvartijan rouva Jeni Packalen Rehtori Juha Riihimäki / Aki Alamikkotervo Pastori Nicholas Söderlund Harašta Waltteri Torikka / Jussi Merikanto Kettuneiti Hanna Rantala / Kaisa Ranta Kettu Mari Palo / Hanna-Leena Haapamäki Täydellinen roolilista osoitteessa Lapák Katariina Heikkilä Ovela kettu, ensi-ilta män kiertokulusta oli Leoš Janáčekille läheinen. Siksi hän toivoi hautajaisissaan esitettäväksi metsänvartijan loppumonologin, jossa keijut palaavat toukokuussa ja jakavat onnen kastehelmiksi ja sadoiksi kukiksi, esikoiksi, valkovuokoiksi, leijonankidoiksi ja ihmiset kumartavat päänsä tajutessaan ylimaallisen autuuden kulkeneen ohitse. Tilaa tanssille Leoš Janáček oli Ovelan ketun säveltämisen aikaan jo kansainvälisesti tunnettu oopperasäveltäjä. Hän oli kehittänyt aivan oman tyylinsä, joka perustui ihmisten ja eläintenkin puhemelodioihin. Vuosia olen kuunnellut eläimiä ja painanut mieleeni niiden puhetta: olen kotonani niiden kanssa, Janáček kirjoitti. Luonto ja eläimet saavatkin oopperassa osakseen vielä vaikuttavampaa musiikkia kuin ihmiset. Heti luontokuvan maalaava alkusoitto soi lavean koskettavasti, ja vangitun ketun valitus on sydäntäsärkevän murheellista. Orkesterin välisoitot ovat Janáčekia aivan hienoimmillaan, ja ne antavat ohjaajalle ja koreografille paljon mahdollisuuksia. Immo Karaman ja Fabian Posca haluavat töissään sulauttaa ohjauksen ja koreografian. Siihen Ovela kettu on sopiva, sillä harvassa oopperassa on näin paljon tilaa tanssille. Siitä tulee ooppera yhtä paljon kuin pantomiimi, Janáček itsekin kertoi oopperaa tehdessään. Orkesteriosuuksien aikana voi kertoa tarinoita ja päästä kosketuksiin luonnon vaihtelun kanssa, Immo Karaman sanoo. Tavoitteena kaikille sopiva esitys Immo Karamanille Ovelan ketun ohjaaminen on aivan erityinen haaste, sillä tämä oli ensimmäinen ooppera, jonka hän näki. Hän oli silloin vasta viisivuotias eikä esityksen jälkeen näyttänyt todennäköiseltä, että hänestä tulisi oopperaohjaaja. Sen jälkeen en suostunut edes menemään oopperaan viiteentoista vuoteen, hän naurahtaa. Ehkä vika oli silloisessa esityksessä. Nyt tavoitteena on tehdä koreografian, rikkaiden kuvien ja tarkan ohjauksen kautta esitys, joka tarjoaa aikuisille älyä ja tunnetta ja lapsille kauneutta ja leikkisyyttä. Immo Karaman lupaa, että tällä kertaa Ovela kettu on kaikille sopiva ooppera. Metsänvartija ja kettuneiti Metsänvartija saa kiinni nuoren tyttöketun ja vie sen kotiinsa lemmikiksi. Kettu ei sopeudu vankeuteen vaan tappaa kukon, puree liekansa poikki ja pakenee metsään. Siellä se huijaa mäyrältä pesän. Välillä siirrytään ihmisten maailmaan, jossa koulumestari, pappi ja metsänvartija puhuvat elämästä ja rakkauksistaan. Metsässä taas kettuneiti kohtaa urosketun ja he aloittavat yhteiselämän. Myöhemmin ketulle laitetaan ansa, mutta se huomaa vaaran ja varoittaa pentujaankin. Laukaus osuu kuitenkin kettuun. Loppukohtauksessa metsänvartija näkee unessa ketunpoikasen, joka on juuri kuin hänen kettuneitinsä. Ohjaaja Immo Karaman, koreografi Fabian Posca

9 Kullervo Matkalla mieheyden ytimeen Koreografi Tero Saarinen jatkaa Sibeliuksen musiikkiin tekemässään Kullervossa miehenä olemisen tutkimista tällä kertaa sen nurjimmalta puolelta. Vaikka Kullervo on luuserin arkkityyppi, koreografi yrittää välttää perisuomalaista synkistelyä ja itsesääliä ja nähdä tarinassa mahdollisuudet myös kasvuun ja vapautumiseen. Kullervo, kantaesitys Kai tämä sitä viidenkympin kriisiä on vaikka etukäteen ajattelin, ettei sellaista varmaan tule, merkkipäiviään syyskuussa viettänyt TERO SAARINEN huokaa. Hän viittaa tuoreiden teostensa tematiikkaan, maskuliinisuuden uudelleenarviointiin ja miestanssijana olon käsittelyyn. Totta kai tällainen kumpuaa myös tarpeesta katsoa itseäni peiliin. Elokuussa nähtiin Kansallisoopperan lavalla Saarisen tuorein teos Morphed, yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Musiikkina oli ESA-PEKKA SALOSEN teoksia, jota maestro itse saatiin johtamaan, ja Tero Saarinen Companyn tanssijoina oli eri-ikäisiä miehiä. Teos lähtee Euroopan-kiertueelle kevätkaudella 2015, jolloin se nähdään uudelleen myös Helsingissä. Minua kiinnosti Morphedissa se, että esiintyvä mies voi olla paitsi herooinen ja alistava, myös sensuelli, herkkä ja tasokkaalla tavalla haluttava. Tällaiset maut ovat olleet harvinaisia vallitsevassa mieskuvassa. Teoksessani päällimmäisenä oli usko muutokseen, paranemiseen ja kypsymiseen, hän kertoo. Kalevalan Kullervo-tarina on kiinnostanut Saarista jo pitkään, mutta hän ei ole itse uskaltanut tarttua siihen. Ratkaiseva sysäys tuli, kun Kansallisoopperan Teksti HARRI KUUSISAARI Kuvat PERTTU SAKSA, VILLE VARUMO taiteellinen johtaja LILLI PAASIKIVI pyysi häntä tekemään SIBELIUKSEN Kullervosinfoniaan perustuvan tanssiteoksen. Totta kai, Saarinen vastasi. Helmikuinen tuotanto on Kansallisoopperan suurin panos Sibelius-juhlavuoteen. Lavan täyttää satakunta esiintyjää, kun Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijat kohtaavat kaksi solistia sekä 60-henkisen mieskuoron. JUKKA-PEKKA SARASTE ja PIETARI INKINEN vuorottelevat kapellimestareina. Kullervoja on kaikkialla Tero Saarinen kokee Kullervon Morphedin sukulaisena, sillä se jatkaa samaa miehisyyden teeman käsittelyä, mutta nyt peilin nurjalta puolelta. Mikä tämä epäonnistumisen kierteeseen jääneen suomalaisen miehen arkkityyppi on? Miksi keskellämme on tänäkin päivänä niin paljon syrjäytymistä? Emmekö lähellä olevina näe, kun pitäisi auttaa? Toisaalta hän arvelee, että myytin suomalaisuus on osaksi vain fiksaatio, sillä samanlaisia tarinoita on maailma täynnä. Ja lisää tulee, kun sodat riehuvat. En halua ruokkia perisuomalaista itsesääliä ja negatiivista asennetta

10 Kullervo 19 Kullervo elämään, vaan jättää ilmaan mahdollisuuden. Kysymys on pitkälle isoisiltämme periytyvistä sodan traumoista. Voisiko niiden kierre loppua vaikka viidennessä sukupolvessa, koreografi pohtii. Vaikka Saarinen haluaa irrottaa Kullervon kansallisesta perinteestä ja korostaa sen universaaliutta, Kalevalan runo ja Sibeliuksen musiikki ovat antaneet hänelle voimakkaita makuja, tuntoja ja luonnekuvia. Ne liittyvät myös positiivisiin asioihin kuten luonto, lahjakkuus ja utelias iho yksi Saarisen lempitermeistä. Kullervo-sinfonian rakenne on jännittävä: kaksi ensimmäistä osaa ovat orkesterin kerrontaa, kunnes kolmannessa laulavat roolihahmot tulevat mukaan, ja draama kulminoituu. Alkuosissa tanssi luotaa Kullervon nuoruutta orpona ja orjana sekä hänen suhdetta kadotettuun sisareensa tuota syklistä elämänkiertoa, joka vie eroon, saattaa yhteen ja aiheuttaa insestidraaman. Laulaen ja tanssien Peruskysymys on, missä suhteessa tanssivat ja laulavat roolihahmot, Kullervo ja hänen sisarensa ovat toisiinsa. Saarisen versiossa molemmat ovat fyysisesti läsnä koko ajan, ja myös laulajat liikkuvat näyttämöllä. Harjoitusajasta riippuu, miten pitkälle idea voidaan viedä. He kertovat samaa tarinaa orgaanisesti yhdessä, hieman eri perspektiiveistä. Laulavat roolihahmot joutuvat elämään virheensä uudelleen. Tanssiosissa on mukana vielä tietty viattomuus ja herkkyys, mutta raakuus tulee mukaan oopperakerronnan kautta, hän kertoo. Kolmannen kohtauksen jälkeen Saarinen halusi väliajan, sillä muuten Kullervon sotaan lähtö seuraisi liian nopeasti sisaren raastavan valituksen jälkeen. Suunnitelmiin kuuluu myös pohjustaasotakuvaa äänettömällä tanssikohtauksella. Haluan kysyä teoksella, miksi Kullervolla kaikki meni pieleen. Hänhän oli komea ja vahva mies, jolla oli kaikki mahdollisuudet. Loppuun haluaisin löytää jonkun elementin, joka jättäisi Kullervon kuoleman jälkeen oven raolleen. Syrjäytymisen ja epätoivon syklin voi myös katkaista. Saarinen on lukenut ennen tätä projektia Kalevalaa viimeksi koulussa. Kun hän nyt syventyi Kullervo-runoon uudelleen, sieltä löytyi paljon uutta. Kuka muistaa esimerkiksi sen, että Kullervolla on ollut myös veli ja kaksi siskoa? Mietin, voisiko heitä sisällyttää kerrontaan, vaikkapa jonkinlaisina kontrapunktia ja toivoa tuovina kaksoisolentoina. Se on myös vielä auki, otanko mukaan Kimmo-ystävän, joka on peräisin ALEKSIS KIVEN näytelmästä ja joka mm. AULIS SALLISEN oopperassa saa tärkeän roolin. Miten aiemmat Kullervon näyttämöversiot ovat koreografiin vaikuttaneet? Totta kai kaikki nähty vaikuttaa, mutta en ole lainaillut mitään vaan halusin löytää oman tulkintani. Aina kun lähtee sorkkimaan klassikkoja, olennaisinta on löytää niihin intuitiivinen suhde, jonka myötä alitajunta alkaa syöttää ideoita. Vain tätä kautta lopputuloksesta tulee orgaaninen. Luomisprosessissa liikutaan herkillä vesillä. En tiedä vielä, mihin suuntaan ideat harjoitusperiodin aikana lähtevät. Selvää kuitenkin on, että tyyli on selkeän kerronnallinen ehkä enemmän kuin missään aiemmassa teoksessani. Mikään abstrakti idea ei sovi tällaiseen aiheeseen. Sibeliuksen musiikki antaa valtavasti kuvia ja tunnetiloja, joita ei voi kuin seurata. Esiintyjä saa väistyä Yksi melankolinen juonne 50-vuotisjuhliin on liittynyt: tietoisuus siitä, että oman tanssimisen vuodet alkavat olla takana. Suhde kroppaan tuntuu jo erilaiselta. Toisaalta olen saanut olla 30 vuotta esiintyjänä lavalla, mikä on jo enemmän kuin koskaan kuvittelin, Saarinen toteaa. Kevätuhriin perustuvan Huntsoolon hän on jo jättänyt sen raskauden vuoksi, mutta esimerkiksi Vox Balaenae -teoksessa hän vielä esiintyy. Saarinen muistuttaa, että hänen buto-opettajansa KAZUO OHNO esiintyi vielä 95-vuotiaana. Fysiikkansa Saarinen haluaa pitää jatkossakin ainakin sillä tasolla, että pystyy demonstroimaan ajatuksiaan ja välittämään asioita seuraavalle sukupolvelle liikkein ja sanoin. Tämä transmissio minua nyt kiinnostaa erityisen paljon. Haluaisin vaikuttaa siihen, että miestanssijuus kehittyisi, ettei kaikkien tarvitsisi keksiä ympyrää uudelleen. Tanssista puuttuu sellainen henkilökohtainen mentorointiperinne kuin mitä vaikkapa laulajilla on. Sitä haluaisin tuoda lisää. Jokaisen täytyy löytää oma tiensä, mutta välineitä voi jakaa. Tero Saarinen Kullervo Kantaesitys Musiikki Jean Sibelius Musiikinjohto Jukka-Pekka Saraste / Pietari Inkinen Lavastus ja valaistus Puvut Mikki Kunttu Erika Turunen Suomen Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijat Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro Helsingin filharmoninen kuoro Laulusolistit Jaakko Kortekangas / Ville Rusanen, Lilli Paasikivi / Ann-Marie Heino Suomen Kansallisoopperan ja Tero Saarinen Companyn yhteistuotanto sibelius150.fi Kullervo on nähtävissä myös Yle Teemalla

11 Nürnbergin mestarilaulajat 21 Nürnbergin mestarilaulajat Komedia Wagnerin tapaan Nürnbergin mestarilaulajat, ensi-ilta Nürnbergin mestarilaulajat on hieno komedia, sillä hyvässä komediassa on hulluttelun vastakohtana aina myös traagisia puolia, sanoo mestariohjaaja Harry Kupfer. WAGNERIN oopperassa Nürnbergin mestarilaulajat on paljon hauskaa, mutta takana on koko ajan suuria kysymyksiä elämästä, taiteesta ja taiteilijan asemasta. Ne nousevat esiin varsinkin mestarilaulaja Hans Sachsin roolissa. Taiteilijan on vaikeaa myöntää, että ei enää olekaan suurin, HARRY KUPFER kuvaa mestarilaulajista suurimman eli Hans Sachsin roolia. Sachsin on pakko tunnustaa nuoren ja säännöistä piittaamattoman Waltherin paremmuus, ja samalla hän joutuu luopumaan myös nuoresta Evasta. Hans Sachs on kuitenkin suuri taiteilija ja siksi hän ymmärtää Nürnbergin laulukilpailuihin tulleen uuden laulajan merkityksen. Taiteen on uudistuttava. Kaksinkertainen luopuminen toisen hyväksi osoittaa hänen suuruutensa ihmisenä, Harry Kupfer sanoo. Mestariohjaaja Nürnbergin mestarilaulajat ohjaava Harry Kupfer on yksi aikamme merkittävimmistä oopperaohjaajista. Hän aloitti uransa jo 1958 ja on sen jälkeen toteuttanut parisataa ohjausta kaikissa Euroopan suurimmissa oopperataloissa. Wagneria hän on ohjannut mm. Bayreuthissa. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat JUDITH SCHLOSSER / ZÜRICHIN OOPPERA Helsingissä on hänen ohjaamanaan nähty aiemmin Parsifal, jota kiitettiin yhdeksi Kansallisoopperan vaikuttavimmista tuotannoista. Harry Kupferin ohjaus Nürnbergin mestarilaulajista sai ensi-iltansa Zürichissä marraskuussa Esitys oli yleisömenestys ja arvioissa kiitettiin erityisesti henkilöohjausta. Kupfer onkin kiinnittänyt erityistä huomiota Hans Sachsin ja Evan suhteen kehittymiseen. Tässä ohjauksessa tapahtumat sijoittuvat keskiajan sijaan 1900-luvulle ja sodanjälkeiseen Saksaan. Mestarilaulajien kokoontumispaikkana oleva Katharinenkirche on pommitusten jäljiltä raunioina ja rakennustelineiden peitossa. Taustalla näkyvät Nürnbergin rauniot muuttuvat vähitellen, sillä oopperan kuluessa jälleenrakennus edistyy. Samalla tarinassa päästään sopuun ja kohti uutta aikaa. Vaikka muuten eletään nykyaikaa, viimeisen näytöksen suuressa käsityöläiskulkueessa on perinteisiä pukuja. Loppukohtaus on näyttävä suurine ihmisjoukkoineen. Aihe historiasta Nürnbergin mestarilaulajien aihe ja useimpien henkiöiden nimetkin ovat suoraan historiasta. Mestarilaulajien kiltoja alkoi syntyä 1300-luvulla, kun käsityöläisten keskuuteen levisi intohimoinen runouden harrastus. Runoille kehitettiin tarkat säännöt, joita kisällit opiskelivat varsinaisen ammattiinsa ohella. Kuuluisimpia laulajista oli Hans Sachs. Hän johti mestarilaulajia 1500-luvulla ja kirjoitti jopa runoa. Harry Kupfer halusi sitoa oopperan saksalaisen taiteen historiaan. Keskiaikainen Nürnberg edusti Saksan historian positiivisinta vaihetta reformaatioineen ja siitä lähteneine muutoksineen, Kupfer sanoo. Käänne heijastui myös taiteeseen. Myöhemmin Nürnberg edusti rotulakeja ja natsismia, mutta sitä Wagner ei voinut tietää. Hans Sachsin loppupuheessa on nationalismia, mutta Kupfer muistuttaa, että Wagner viittaa nimenomaan aikakauden positiiviseen saksalaisuuteen. Naurua virheenetsijälle Nürnbergin mestarilaulajien komiikka kulminoituu virheitä etsivän ja sääntöjä pilkuntarkasti noudattavan Beckmesserin hahmossa. On arveltu, että Wagner viittasi hänessä kriitikko EDUARD HANSLICKIIN.

12 Nürnbergin mestarilaulajat 23 Nürnbergin mestarilaulajat Nürnbergin mestarilaulajat, ensi-ilta Wagnerhan oli Waltherin tavoin uudistaja, joka teki vanhoista säännöistä piittaamatonta uutta taidetta ja sai kritiikkiä konservatiiveilta. Beckmesseristä ei kuitenkaan pidä tehdä naurettavaa, ohjaajan ei tarvitse karrikoida häntä lisää, Kupfer sanoo. Hän on viisas mies ja häntä arvostetaan Nürnbergissä, hän on vain sokaistunut Evasta ja hermostuu. Kun hän seuraa taiteellisia sääntöjä, hänestä tulee taiteen vihollinen. Perinteen ja uutuuksien vastakkainasettelun ohella keskeistä tematiikkaa oopperassa on yksilön ja yhteiskunnan suhde. Alussa ollaan yhtenäisiä, toisessa näytöksessä syntyy kokonainen joukkotappelu, mutta kolmannessa näytöksessä löydetään taas yhteenkuuluvaisuuden siteet. Mestarilaulajien maailma kuvastaa Kupferin mielestä muuttuvaa yhteiskuntaa. Kaikista ristiriidoista huolimatta pitää taas päästä takaisin inhimilliseen harmoniaan. Wagner esittää, miten ihmiset voivat elää yhdessä kaikesta huolimatta. Se on utopia, jota ei koskaan kohdata. Richard Wagner Nürnbergin mestarilaulajat Aihe odotti 16 vuotta Richard Wagner törmäsi Nürnbergin mestarilaulajien aiheeseen sävellettyään Tannhäuserin. Muistelmissaan hän kertoo, että lukiessaan keskiaikaisista laulajista hän suunnitteli jo huvittavaa kohtausta, jossa suutari vasaralla ja lestillä antaisi kirjurille käytännön oppitunnin. Libreton ensimmäinen versio syntyi nopeasti, mutta sen jälkeen aihe jäi sivuun 16 vuoden ajaksi. Kesken mahtavan Nibelungin sormus -sarjan säveltämisen Wagner kirjoitti modernin Tristan ja Isolden, ja vasta sen jälkeen oli koomisen suuroopperan aika. Alkusoitto syntyi matkalla Venetsiasta Wieniin 1861, ja lopullisen muotonsa ooppera sai Luzernissa. Ensiesityksestään lähtien Nürnbergin mestarilaulajat on ollut säveltäjänsä suosituimpia oopperoita. Kansallisoopperassa se on kuitenkin ollut harvoin esillä. Ensimmäinen tuotanto tehtiin jo vuonna 1921, mutta sen jälkeen esityksiä on kertynyt vain 25. Viimeisestä esityksestä on kulunut jo yli 60 vuotta. Harry Kupferin ajatukset ovat Kathrin Brunnerin Zürichin ensi-illan yhteydessä tekemästä haastattelusta. Ensi-ilta Musiikinjohto Ohjaus Lavastus Puvut Valaistus Koreografia Michael Güttler Harry Kupfer Hans Schavernoch Yan Tax Zürichin oopperan tuotanto Jürgen Hoffmann Derek Gimpel Veit Pogner Kunz Vogelgesang Konrad Nachtigall Sixtus Beckmesser Fritz Kothner Balthasar Zorn Augustin Moser Hermann Ortel Hans Schwartz Hans Foltz Walther von Stolzing David Eva Jyrki Korhonen Juha Riihimäki Jukka Romu Michael Kraus Jussi Merikanto Jyrki Anttila Aki Alamikkotervo Hannu Forsberg Nicholas Söderlund Koit Soasepp Mika Pohjonen Tuomas Katajala Tiina-Maija Koskela Laulukisa korkein panoksin Ooppera kertoo keskiaikaisessa Nürnbergissä pidetyistä laulukilpaluista, joissa palkintona on kultasepän tytär Eva. Nuori Walther von Stolzing on rakastunut Evaan ja haluaa osallistua kilpaan vaikka ei tunne runouden mutkikkaita sääntöjä. Evalle olisi muitakin ottajia, leskeksi jäänyt mestarilaulaja Hans Sachs sekä lauluesitysten virheitä merkitsevä Beckmesser. Beckmesser löytää Waltherin tekemän laulun ja esittää sen omanaan, mutta joutuu nolatuksi sotkiessaan sanat. Kun Walther esittää itse laulunsa, hän saa Evan sekä mestarilaulajan arvon. Magdalena Yövartija Niina Keitel Heikki Aalto

13 Émilie 25 Émilie Émilie ja kirkastettu yö Émilie du Châtelet n poikkeuksellinen elämä, Kaija Saariahon säkenöivä musiikki ja Camilla Nylundin ainutlaatuinen tulkinta. Émilie on vahvojen, ainutlaatuisten naisten ilta, joka vie yleisönsä ihmiselämän perimmäisten kysymysten äärelle. Émilie, ensi-ilta Teksti ANU AHOLA Kuvat STEPHANIE BERGER / SPOLETON FESTIVAALI, MAARIT KYTÖHARJU ÉMILIE DU CHÂTELET ( ) oli merkittävä valistuksen ajan ranskalainen fyysikko ja kirjailija. Hänen isänsä, LUDVIG XIV:n hovin korkea virkamies, tarjosi tyttärelleen vastoin ajan yleisiä käytäntöjä parhaan mahdollisen koulutuksen ja kannusti Émilietä pienestä asti tieteen pariin. Émilien saavutuksiin lukeutuu mm. ISAAC NEWTONIN merkkiteoksen Philosophiae Naturalis Principia Mathematica (Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet) ranskankielinen käännös kommentteineen. Tieto ja tiede eivät olleet kuitenkaan Émilie du Châtelet n intohimon ainoita kohteita. Hän rakasti palavasti myös miehiä, koruja ja uhkapelejä. Émilien rakastajiin kuuluivat mm. filosofi, kirjailija VOLTAIRE sekä runoilija JEAN FRANÇOIS DE SAINT-LAMBERT, ja aviomiehensä markiisi FLORENT CLAUDE DU CHASTELLET n kanssa hän sai kolme lasta. Kaikki nämä miehet kannustivat Émilietä hänen urallaan. Émilie-ooppera kertoo päähenkilönsä viimeisestä yöstä. Viimeisillään raskaana oleva Émilie yrittää kuumeisesti saada valmiiksi Newtonin suurteoksen käännöstyön, sillä hänellä on pahoja aavistuksia siitä, että lähestyvä neljäs synnytys tietää hänelle kuolemaa. Yön yksinäisyydessä Émilie käy läpi elettyä elämäänsä. Hänen ajatuksissaan risteilevät niin tutkimustyö, rakkaudet ja intohimot kuin vielä syntymätön lapsi, jonka isä on Saint-Lambert. Monologioopperan on säveltänyt aikamme merkittävimpiin säveltäjiin kuuluva KAIJA SAARIAHO. Ensi-iltansa teos sai Lyonissa maaliskuussa Tiedon palo, rakkauden tuli Kaija Saariaholla oli monta hyvää syytä valita oopperansa aiheeksi juuri Émilie du Châtelet. Tartuin tähän hahmoon, koska Émilie oli niin ainutlaatuinen henkilö ja hänen elämänsä todella dramaattinen. Toisaalta hänen taistelunsa miesten maailmassa on asia, johon naiset voivat edelleen samaistua, ja vaativan kutsumusammatin ja vanhemmuuden yhdistäminen on edelleen useimmiten naiselle paljon hankalampaa kuin miehelle. Ooppera puhuu Émilie du Châtelet sta, mutta sen voi nähdä paljon yleisemmällä tasolla. Aihe on ajaton ja yleismaailmallinen. Vaikka oopperassa korostuu lahjakkaan naisen rakkaus tietoon ja tieteeseen, ei Émiliekään välty elämän muilta suurilta kysymyksiltä, joihin pohdinnat rakkaudesta ja äitiydestä lukeutuvat. Keitä olen todella rakastanut? Mitä äitiys on minulle merkinnyt, ja entäpä jos alku merkitsee myös loppua? Kaija Saariaho on myös kertonut halunneensa säveltää sopraanoroolin, joka olisi moniulotteisempi kuin esimerkiksi SCHÖNBERGIN Erwartungin tai POULENCIN Ihmisen äänen tarjoamat naiskuvat. Émilien musiikki pyrkiikin tuomaan esiin päähenkilön persoonallisuuden ristiriitaisetkin puolet

14 Émilie 27 Émilie Émilie, ensi-ilta sekä koko tunneskaalan. Esimerkiksi Émilien henkilökohtaisesta elämästä kerrottaessa sävelkieli on rytmillisesti oikukasta ja aistillista. Kun huomio kääntyy Émilien tieteellisiin kirjoituksiin, muuttuu musiikki abstraktimmaksi. Fyysinen olemus on vähemmän läsnä myös musiikissa. Saariahon musiikissa soivat valo, värit, universumi ja tuli elementit, jotka olivat merkittäviä myös Émilie du Châtelet n tieteellisissä tutkimuksissa. Keskeisessä osassa on cembalo, jota Émilie oikeassa elämässään itsekin soitti. 24-jäseninen kamariorkesteri seurailee säveltäjän omien sanojen mukaan Émilien hengityksen tahtia. Tärkeä osansa on niin ikään elektroniikalla, joka muokkaa hetkittäin laulajan, toisinaan taas soitinten ääntä. Sopraanon suurenmoinen haaste Émilie ei päästä helpolla sopraanosolistiaan, joka on yksin näyttämöllä teoksen alusta loppuun ja kannattelee tulkinnallaan koko tarinaa. Tämän myöntää myös CAMILLA NYLUND, joka odottaa innolla ensimmäistä yhteistä projektia Saariahon kanssa. Viimeksi syksyllä 2013 Kansallisoopperan Die tote Stadtissa yleisön ja kriitikot valloittanut Nylund vastaa puhelimeen Saksan kodissaan. En ole koskaan ennen laulanut Kaija Saariahon teoksia, ja on ihanaa saada tehdä tämä rooli juuri Suomessa, hän sanoo. Saariahon musiikki sopii erittäin hyvin laulajan suuhun, ja hänen tavastaan säveltää ranskan kieltä kuuluu tietysti hänen vahva suhteensa siihen. Teksti ja musiikki kulkevat käsi kädessä ja ovat yhtä, Nylund kuvailee. Èmilie on kuultavissa myös Yle Radio 1:llä Oopperan kuvaama erityislaatuinen tilanne nainen pohdiskelemassa elämäänsä yksin yön pimeydessä selittää Nylundin mielestä hyvin sen, miksi Saariaho on säveltänyt vahvana ja vaativanakin naisena tunnetulle Émilielle niinkin meditaationomaista musiikkia. Myös Kaija Saariaho odottaa paljon Suomen ensi-illalta: Camilla on energinen taiteilija, nainen ja äiti, jolla on jo paljon kokemusta, ja luulen että hänen tulkintansa Émiliestä tulee olemaan erityisen vahva ja elävä. Kaija Saariaho Émilie Ensi-ilta Émilie Camilla Nylund Libretto Musiikinjohto Ohjaus Lavastus Puvut Valaistus Äänisuunnittelu Videosuunnittelu Amin Maalouf André de Ridder Marianne Weems Neal Wilkinson Claudia Stephens Allen Hahn Dan Dobson Austin Switser Spoleton festivaalin tuotanto Tartuin hahmoon, koska Émilie oli niin ainutlaatuinen henkilö ja hänen elämänsä todella dramaattinen.

15 Töissä taidetehtaassa Tuottaja Miia Lallukka Miten tulit Kansallisoopperalle? Opiskelin yliopistolla teoreettista filosofiaa, mutta olin lapsesta asti tehnyt puheteatterissa kaikenlaisia hommia. Sibelius-Akatemian Arts management -koulutus oli tuolloin juuri alkanut, ja ajattelin, että se voisi antaa ammatin. Opiskelut olivat tuskin alkaneet, kun jo päädyin tuottamaan HÄNDELIN Rodelindaa VILLE SAUKKOSEN kanssa Helsingin konservatoriolle. Se oli mahtavaa, olen aina rakastanut oopperaa ja köyhänä filosofianopiskelijanakin laitoin ruokarahani ensi-iltalippuihin. 90-luvulla kentällä ei vielä ollut kauheasti tuottajia, ja sain nopeasti lisää töitä. Savonlinnan Oopperajuhlien ja Sibelius-Akatemian oopperatuotannon kautta päädyin Kansallisoopperaan ensin ohjausassistentiksi, sitten pääjohtajan assistentiksi ja lopulta tuottajaksi. Millaista tuottajan työ on? Se on hyvin käytännönläheistä ongelmanratkaisua, kukaan ei oikeastaan ole kertonut miten tätä työtä pitäisi tehdä, vaan työssä on mentävä persoona edellä. Tuottaja työskentelee pitkäjänteisesti: monille oopperalaisille produktio tapahtuu kuuden viikon ohjausperiodin aikana, mutta tuottaja on siihen mennessä tehnyt työtä jo kaksi vuotta. Pöydällä on aina monta eri vaiheessa olevaa teosta: nyt on lähimpänä Ovela kettu, mutta eniten työllistää Oopperan kummitus, jonka ensi-ilta on syksyllä Tuottajan täytyy tuntea sekä teos että siitä tekeillä oleva tuotanto läpikotaisin ja olla tietoinen kaikkien työpajojen ja talon ammattilaisten toiminnasta. Perustyökalu on kohtausluettelo, johon kootaan kaikki tarvittava, näyttämökuva, pukuvaihdot, tekniset tiedot ja ajoitukset. Toisaalta valvon, että tuotanto pysyy sovituissa aikarajoissa ja resursseissa, toisaalta taas pyrin mahdollistamaan taiteellisen työryhmän ideat. Tuottaja on eri osastojen ja taiteellisen työryhmän välinen linkki, ja työnkuvani on lopulta ongelmien ennakointia ja valtavan työmäärän koordinointia. Jos esityksessä käytetään esimerkiksi soihtuja ja vettä, pitää varmistaa, että puvut kestävät vettä ja että lavasteet palosuojataan. Testaan myös usein itse stuntit. Tuottaja huolehtii, että kaikki ihmiset ja asiat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mikä on työssäsi haastavinta? Mistä nautit eniten? Tiedon jakaminen on suuri haaste. Harjoituksissa kiertelen ympäriinsä ja kirjoitan jatkuvasti viestejä eri osastoille. Parasta on se, että olen tekemisissä koko talon kanssa ja kohtaan eri alojen huippuammattilaisia. On aina palkitsevaa myös nähdä valmis esitys ja saada itse niitä elämyksiä, joita annamme yleisölle. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Eilen, 11.9., tammikuussa ensi-iltaan tulevan Ovelan ketun työryhmä oli talossa käymässä. Yhteen päivään mahtui todella paljon: organisoin Ovelan ketun koeesiintymisiä, kävin ohjaajan kanssa läpi solistitietoja, päivitin harjoitussuunnitelman ja kohtausluettelon ja järjestin talon väelle teosesittelytilaisuuden, johon tarvittiin pukuluonnokset ja valmiiksi koottu lavastepienoismalli. Kokoustan jatkuvasti eri osastojen ja ohjaajan kanssa. Tuottaja on se ihminen, joka katsoo asioita kauempaa ja ajattelee kokonaisuuden näkökulmasta. Hienoin muistosi? Upeita kokemuksia ovat työvoitot, kuten Herttua Siniparran linnan image mapping -teknologia, joka vaikeuksien jälkeen saatiin toiminaan upeasti osana tarinankerrontaa, tai korkeita paikkoja pelkäävä sopraano, joka lopulta lauloi lentolaitteessa. Yleisö ei tiedä mitään vaikeuksista eikä sen pidäkään tietää, mutta minä riemuitsen. Tuottajan työ on näkymätöntä. Siksi täytyy osata antaa arvo omalle työlleen ja ymmärtää olevansa tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat VILLE VARUMO

16 Aitiopaikka Aitiopaikka Muumipeikko ystävineen päätyy tiettävästi ensimmäistä kertaa balettinäyttämölle maaliskuussa, kun Alminsalissa saa ensi-iltansa Muumipeikko ja pyrstötähti. Koreografian balettiin on tehnyt Kansallisbaletin tanssija ANANDAH KONONEN, joka on aiemmin vienyt näyttämölle mm. Ruman ankanpoikasen. Musiikin balettiin on säveltänyt PANU AALTIO. Muumipeikon ja pyrstötähden tarina on yksi TOVE JANSSONIN varhaisimmista muumitarinoista. Se vie Muumipeikon ystävineen jännittävälle matkalle kohti tähtitornia. Muumipeikko nähdään myös baletissa Muumipeikko baletin maailmassa samanlaisena tuttuna hahmona, kuin hänet on totuttu näkemään. Vaikka Muumipeikon keho ei taivukaan aivan balettikoreografiaan, pääsee myös hän näyttämään tanssitaitojaan. Klassisen baletin liikekieltä nähdään muun muassa monien matkalla vastaantulevien hahmojen tanssimana, kertoo Kononen. Kuinka Muumilaakson käy? Osuuko uhkaava pyrstötähti laaksoon? Vastaus selviää maaliskuussa Alminsalin näyttämöllä. 1 tunnin 40 minuutin pituista esitystä suositellaan yli 4-vuotiaille. MOOMIN CHARACTERS TM Kulttuuria kotiin kannettuna Kansallisooppera ja Yle ovat aloittaneet yhteistyön, joka tuo oopperaa ja balettia joka kotiin. Kolmen ja puolen vuoden mittainen sopimus sisältää yhden radioja yhden televisiotaltioinnin vuodessa. Lokakuussa Boris Godunov välitettiin kotimaan lisäksi eurooppalaisille kuulijoille, ja alkuvuodesta radioidaan KAIJA SAARIAHON Émilie. Televisiossa nähdään ensimmäisenä Kullervo, koreografi TERO SAARISEN uutuus SIBELIUKSEN musiikkiin. Syyskauden konsertit ovat puolestaan koettavissa maksutta suoratoistona. E-concerthouse-portaalin välittämän konserttien sarjan aloittaa RICHARD STRAUSSIN 150-vuotisjuhlakonsertti, pyhäinpäivänä kuullaan VERDIN Requiem ja päätteeksi Oopperan joulu -kiertueen konsertti Lohjan kirkosta. Konsertit ovat suorien lähetysten jälkeen verkossa kuuden kuukauden ajan. HEIKKKI TUULI Zaida Bergrothin oopperadebyytti Kansallisooppera on yksi Musica nova Helsinki -festivaalin pääjärjestäjistä Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Ylen ja Tapiola Sinfoniettan rinnalla. Osana nykymusiikkifestivaalin ohjelmistoa nähdään Alminsalissa helmikuussa EDGAR ALLAN POEN mystisten tekstien innoittama ilta. Tanskan tunnetuin nykysäveltäjä POUL RUDERS on säveltänyt Poen runon Dreamland, jossa kuvataan matkaa ajan ja paikan tuolle puolen. Poen runoelma The Raven kertoo rakkaushuolien painaman nuoren miehen luo joulukuisena yönä ilmaantuvasta puhuvasta korpista. Japanilainen TOSHIO HOSOKAWA on luonut runoelmasta jännitteisen monodraaman, jonka ilmaisuasteikko ulottuu kuiskauksista huutoihin. The Ravenin ohjaa elokuvistaan tunnettu ZAIDA BERGROTH, joka samalla debytoi oopperaohjaajana. SILVI KAARAKAINEN Muuv innostaa tanssimaan! Kansallisbaletti ja Pieni Suomalainen Balettiseurue ovat käynnistäneet Muuv-projektin, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tanssimaan. Muuvin ydin on nettisivusto muuv.fi, jonne kuka tahansa voi ladata omat tanssivideonsa. Videoissa tärkeintä ei ole tekninen osaaminen vaan hyvä fiilis. Suosituimmat videot palkitaan kuukausittain balettilipuilla. Sivustolla on myös baletista katutanssiin ulottuva liikepankkiosio, jonka avulla voi tutustua ja kokeilla erilaisia liikkeitä. Osana projektia So You Think You Can Muuv? -työpajat innostavat 6.-luokkalaisia liikkumaan. VILLE VALKOSEN nuoria varten tekemä koreografia yhdistää klassista balettia katutanssilajeihin. Työpajoja on syksyn aikana pääkaupunkiseudulla yhteensä 28. HEIKKKI TUULI

17 Ohjelmistossa Ohjelmistossa HEIKKI TUULI JONAS LUNDQVIST HEIKKI TUULI SAKARI VIIKA MIRKA KLEEMOLA HEIKKI TUULI Aida Maanpetturin kielletty rakkaus Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö Radamesin pettämään maansa, mutta rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa. Egyptiläisaihe innoitti GIUSEPPE VERDIN luomaan loistokasta musiikkia. Aida muistetaan näyttävistä tapahtumista ja suurista joukkokohtauksista, jotka viittaavat niin faaraoiden aikaan kuin nykymaailman konflikteihin. Samalla teos on intiimi kuvaus kielletystä rakkaudesta. Ohjelmistossa alkaen Lepakko Kuplivan kuohuva operettiklassikko Notaari Falke on jätetty juhlien jälkeen kaupungille lepakoksi puettuna. Kostoksi hän järjestää sarjan väärinkäsityksiä, jotka vievät koko juhlajoukon vankilaan, ja hilpeässä loppuselvittelyssä huomataan, että kaikki oli samppanjan syytä. Ohjaaja lavastaja MARCO ARTURO MARELLI lupaa JOHANN STRAUSSIN odotetussa Lepakossa väriä, liikettä, iloa ja kaleidoskooppimaisia pyörteitä aidolla wieniläisvalssin kepeydellä. Ensi-ilta Viitta & Pajatso Kaksi teosta mustasukkaisuudesta Kahta mestariteosta yhdistää tarina vanhenevan miehen ja nuoren naisen suhteesta ja repivästä mustasukkaisuudesta. KATARIINA LAHDEN ohjaama PUCCININ Viitta on oopperarealismia vahvimmillaan, todentuntuinen kuvaus tapahtumista jokilaivalla. VILPPU KIL- JUSEN tulkinta LEONCAVALLON Pajatsosta vie puolestaan teatterimaailmaan, jossa raja toden ja teatterin välillä katoaa huimalla tavalla. Ohjelmistossa alkaen Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Jouluinen suosikki koko perheelle Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas palaa yleisön toiveesta parin vuoden tauon jälkeen Kansallisbaletin ohjelmistoon! Talvisessa Porvoossa asuva Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle matkalle, jossa hän kohtaa niin hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden vieraita kuin pähkinänsärkijäksi taiotun prinssinkin. Suositellaan yli 5-vuotiaille. Ohjelmistossa alkaen Fotosoppa Riemukas nykytanssiteos lapsille Suositun sopparavintolan siivooja Sofia unelmoi tarjoilijan paikasta. Kun Sofialle koittaa tilaisuus kokeilla siipiään haaveittensa ammatissa, kaikki ei menekään aivan suunnitelmien mukaisesti. Pian on valmiina sellainen soppa, että sen selvittämiseksi tarvitaan koko porukan yhteistyötaitoja. SARA SAVIOLAN riemukasta Fotosoppaa suositellaan 6 9-vuotiaille. Ohjelmistossa alkaen Talvitanssit Jalalla koreasti pakkasessa Nyt tanssitaan puna poskille ja hymy huulille! Talvitanssit on iloinen ulkoilmatapahtuma oopperatalon piazzalla Mannerheimintien puolella. Tanssiorkesterin solisteina on tuttuja laulajatähtiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Talvitanssit STEFAN BREMER La Bohème Nuoruuden hurma ja rakkaus Pariisin talvi on kylmä, kattojen yllä loistaa kuu. Nuoria boheemeja lämmittää taide ja rakkaus, ja katsojaa PUCCININ sydämeen käyvä musiikki. Mimìn kylmät kädet sytyttävät Rodolfossa tunteiden roihun, mutta onnen hetket kiitävät pian ohi. Rakastettu La Bohème on saanut uuden todenmakuisen tulkinnan KATARIINA LAHDEN ohjauksessa. Ohjelmistossa alkaen SAKARI VIIKA Don Quijote Espanjan kuuman auringon alla Surullisen hahmon ritari Don Quijote ja tanakka palvelijansa Sancho Panza saapuvat kastilialaiseen kylään juuri kun ritarillista apua tarvitaan. Ihanaa Kitriä ollaan naittamassa Camacholle, vaikka tyttö rakastaakin köyhää Basiliota. Alkaa kiihkeä takaa-ajo, ja kaiken keskellä Don Quijote uneksii palvomastaan Dulcineasta. Don Quijoten upea visualisointi ja taiturimaiset numerot vangitsevat yhä uudelleen. Ohjelmistossa alkaen

18 Kellon ympäri 12:40 Näyttämöharjoitusten tauolla lounasta jonottaa monennäköistä ruokailijaa. Oopperatalon henkilökunnan ruokalassa syödään noin 300 ateriaa ja palvellaan asiakasta päivässä ulkonäköön katsomatta. Suuri osa talon henkilökunnasta työskentelee kahdessa vuorossa, joten kahviokin on auki aamuvarhaisesta iltamyöhään. MIRKA KLEEMOLA

19 Huippusuoritukset syntyvät yhteistyöllä Oopperalaulajien ja balettitanssijoiden lailla asiantuntijammekaan eivät menesty yksin. Myös me ey:läiset toimimme huipputiimeissä, jotka tarjoavat ensiluokkaista asiakaspalvelua. Siksi olemme Suomen Kansallisoopperan pääyhteistyökumppani. Yksi tarina, kaikki näkökulmat jo vuodesta 1889 Helsingin Sanomat + HS Verkkopalvelu joka päivä 42,50 /kk. HS.fi/tilaa 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

20 Liput Menestys tulee niille, KLAUS jotka uskaltavat uudistua. Ole viisas ja reagoi nopeasti, jotta yrityksesi olisi valmis tulevaisuuden haasteisiin. Pidäthän huolta henkilökunnastasi. Meiltä saat lakisääteisten vakuutusten lisäksi monipuoliset ja helppokäyttöiset sähköiset työkalut paremman arjen ja toimivan työkykyjohtamisen tueksi. TUTUSTU VARMAAN: miksi.varma.fi HAAPANIEMI Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä Lipunmyynti Puhelinpalvelu ma pe 9 18, la (09) Palvelupiste avoinna ma pe 12 19, la Ryhmämyynti Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit (09) ma pe 9 16 Lippupiste (1,98 e/min + pvm) joka päivä Permanto Parvet Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa Alminsalin, lämpiöesitysten sekä konserttien ja vierailujen hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Lisätietoja osoitteesta tai sekä Oopperan lipunmyynnistä. Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat Puhelinpalvelu (09) ma pe 9 11 ja Palvelupiste avoinna oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa ma pe Verkkomyynti (viim. 48 t ennen esitystä) ja lisätiedot ravintolapalvelut Oopperan kummitus myyntiin! Syksyn 2015 Oopperan kummitus -esitysten yksittäiset liput tulevat myyntiin tiistaina Hinnat ja esityspäivät löytyvät osoitteesta Aida Permanto 60,50 80,50 e 1. parvi 60,50 94,50 e 2. parvi 31,50 65,50 e 3. parvi 16 43,50 e La Bohème Permanto 65,50 88,50 e 1. parvi 65,50 107,50 e 2. parvi 33,50 76,50 e 3. parvi 19 44,50 e Don Quijote Permanto 60,50 80,50 e 1. parvi 60,50 94,50 e 2. parvi 31,50 65,50 e 3. parvi 16 43,50 e Émilie Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Kesäyön unelma Permanto 65,50 95,50 e 1. parvi 65,50 114,50 e 2. parvi 33,50 83,50 e 3. parvi 19 48,50 e Alennukset ja myyntiehdot Alennukset ovat voimassa rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella, ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista teoskohtaisesti, eivätkä ne koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50 3,50 e), vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan palvelumaksuttomasta osuudesta. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana esitykseen tultaessa. Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista torstaihin. Alennus 20 henkilön ryhmille 5 e/lippu ja 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu. Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot. Koululaisalennus 50 % alle 16-vuotiaille. Opiskelija-alennus 50 % alle 30-vuotiaille opiskelijoille. Saman päivän esityksiin liput 12,50 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Alle 25-vuotiaat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Saman päivän esityksiin liput 12,50 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Etu koskee myös alle 30-vuotiaita opiskelijoita. Edun saa vain henkilökohtaisesti. Eläkeläisalennus 5 e/lippu rajatuilla paikoilla permannolla ja 1. parvella. Kullervo Permanto 76,50 104,50 e 1. parvi 76,50 118,50 e 2. parvi 36,50 89,50 e 3. parvi 24 51,50 e Lepakko Permanto 76,50 106,50 e 1. parvi 76,50 125,50 e 2. parvi 36,50 99,50 e 3. parvi 24 51,50 e Lumikuningatar Permanto 65,50 88,50 e 1. parvi 65,50 107,50 e 2. parvi 33,50 76,50 e 3. parvi 19 44,50 e Matkanjärjestäjäalennus 10 % myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille). Nürnbergin mestarilaulajat Permanto 83,50 106,50 e 1. parvi 83,50 125,50 e 2. parvi 38,50 89,50 e 3. parvi 26 51,50 e Ovela kettu Permanto 76,50 104,50 e 1. parvi 76,50 118,50 e 2. parvi 36,50 89,50 e 3. parvi 24 51,50 e Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitusja palvelumaksuja ei palauteta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Palvelu- ja toimitusmaksut Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Permanto 65,50 88,50 e 1. parvi 65,50 107,50 e 2. parvi 33,50 76,50 e 3. parvi 19 44,50 e Satumainen Sibelius Permanto 30 e, perhelippu 80 e (2 aikuista ja 2 lasta) 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Suuri kuorogaala Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Viitta & Pajatso Permanto 60,50 80,50 e 1. parvi 60,50 94,50 e 2. parvi 31,50 65,50 e 3. parvi 15 43,50 e Palvelumaksu Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun (1,50 3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua. Toimitusmaksu Mikäli lippu ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä toimitusmaksua. Kun lippu ostetaan verkkokaupasta, toimitetaan laskulla tai veloitetaan luottokortilta, hintaan lisätään toimitusmaksu. Lisätietoa toimitusmaksuista osoitteesta ja

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää!

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Rakastettu kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on aina kiehtova ja ajankohtainen. Hänen värikäs

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TANSSITYÖPAJAT TILAUS- JA KIERTUE- ESITYKSET MANILLA-TEATTERI. VIERAANAMME, mm.

TANSSITYÖPAJAT TILAUS- JA KIERTUE- ESITYKSET MANILLA-TEATTERI. VIERAANAMME, mm. KEVÄT 2015 TANSSITYÖPAJAT Aurinkobaletti järjestää teoksiin liittyviä tanssityöpajoja niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Ammattitanssijoiden ohjaamissa työpajoissa liikutaan itse, kokeillaan kehollista

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE. Hillevi Avikainen, Disa Kamula

Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE. Hillevi Avikainen, Disa Kamula Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE Hillevi Avikainen, Disa Kamula Joshua Salzmanin kirjoittama ja Ryan Cunninghamin säveltämä I LOVE YOU BECAUSE -musikaali käsittelee rakkautta ja sydänsuruja

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Nro 1 / 2014. Ooppera & Baletti. Baletinjohtaja vie tanssia kansalle. Maailman paras ooppera. Lepakko ilahduttaa syksyllä

Nro 1 / 2014. Ooppera & Baletti. Baletinjohtaja vie tanssia kansalle. Maailman paras ooppera. Lepakko ilahduttaa syksyllä Nro 1 / 2014 Ooppera & Baletti Baletinjohtaja vie tanssia kansalle Maailman paras ooppera Lepakko ilahduttaa syksyllä Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 21. vuosikerta Suomen Kansallisoopperan

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Gilles Dyrek. Ohjaus. Jaakko Loukkola. Sinustako kesän 2012. hauskimman komedian yhteistyökumppani?

Gilles Dyrek. Ohjaus. Jaakko Loukkola. Sinustako kesän 2012. hauskimman komedian yhteistyökumppani? Gilles Dyrek Ohjaus Jaakko Loukkola Sinustako kesän 2012 hauskimman komedian yhteistyökumppani? YHTEISTYÖ KANNATTAA AINA! Edessäsi on IdeaTeatterin kesän 2012 esite uusille ja vanhoille yhteistyökumppaneille.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Vimpelin Puutyö Ky KIRPPUTORI. Jone ja Kroco = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ

Vimpelin Puutyö Ky KIRPPUTORI. Jone ja Kroco = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ ! e l l i s Jone ja Kroco p a L = kaikkien kaveri show TEATTERI LAPUAN NÄYTTÄMÖLLÄ MURUSET, LAPUAN HELLUNTAISEURAKUNNAN KUORO & ORKESTERI - la klo 15.00 Muruset koostuu lapualaisista naisista, jotka haluavat

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Viisumi tuntemattomaan

Viisumi tuntemattomaan Viisumi tuntemattomaan Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN viisumi tuntemattomaan Kantaesitys Willensaunassa 11.3.2016 On saksalaisten syytä, että Tuulikki syntyy Oulussa. Saksalaisten hallussa oleviin

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

elokuu 2014 - joulukuu 2014 Musiikkiopiston konsertteihin on pääsääntöisesti vapaa pääsy

elokuu 2014 - joulukuu 2014 Musiikkiopiston konsertteihin on pääsääntöisesti vapaa pääsy Huittisten musiikkiopisto Tapahtumakalenteri elokuu 2014 - joulukuu 2014 Musiikkiopiston konsertteihin on pääsääntöisesti vapaa pääsy Elokuu su 31.8. klo 14 Kesäistä klassista jousilla,uusi Lahti Kamariorkesteri,

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot