ASIAKASLEHTI MAINEENHALLINNAN VÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASLEHTI MAINEENHALLINNAN VÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 ASIAKASLEHTI MAINEENHALLINNAN VÄLINEENÄ Case: Esa-konsernin asiakaslehden kehittämissuunnitelma LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Markkinointi Opinnäytetyö Kevät 2008 Sini Pankka

2 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma PANKKA, SINI: Asiakaslehti maineenhallinnan välineenä Case: Esa-konsernin asiakaslehden kehittämissuunnitelma Markkinoinnin opinnäytetyö, 40 sivua, 7 liitesivua Kevät 2008 TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö käsittelee asiakaslehteä maineenhallinnan välineenä, myynnin edistäjänä ja yrityksen käyntikorttina. Kohdeyritys on lahtelainen Esa-konserni ja esimerkkinä on Esa-konsernin yritysasiakaslehti Hyviä Uutisia. Tutkimusongelma rajataan koskemaan lehden vaikutusta yrityskuvaan sekä myyntiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään maineenhallintaa ja toisessa osassa asiakaslehteä ja sen tehtäviä. Työn empiriaosuudessa käydään läpi kyselyn tuloksia ja tehdään sekä kyselyn että omien havaintojen perusteella kehittämisehdotuksia vuoden 2008 Hyviä Uutisia -lehteä varten. Yhdessä Esa-konsernin tutkimusyksikön kanssa toteutettiin syksyllä 2007 verkkopohjainen kysely, joka käsitti 426 lukijaa eli n. 12 % niistä 3500 asiakkaasta, joille lehti toimitetaan. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, vain 66 lukijaa eli n. 15 % vastasi kyselyyn. Lehden todettiin vaikuttavan positiivisesti yrityskuvaan, mutta huonosti myyntiin, mutta koska vastauksia tuli niin vähän, tuloksia ei voida pitää kuin suuntaa antavina. Avainsanat: Asiakaslehti, sidosryhmät, maineenhallinta, profilointi, imago, markkinointiviestintä, asiakasviestintä, CRM Lahti University of Applied Sciences

3 Faculty of Business Studies PANKKA, SINI: Customer magazine as a brand management tool Case: Making an improvement plan for the customer magazine of Esa Group Bachelor s Thesis in Marketing, 40 pages, 7 appendices Spring 2008 ABSTRACT This thesis examines customer magazine as a tool for promoting sales and managing reputation, and as a business card for the company. The subject of the study is a customer magazine called Hyviä Uutisia, the business consumer magazine of Esa Group from Lahti. The aim of this thesis is to explore the impact of Hyviä Uutisia on business image and sales. The theoretical background of this thesis consists of two parts. The first part explores managing reputation and the second part is about customer magazines in general. In the empiric part the results of the survey are processed and an improvement plan is drafted based on these results as well as own perceptions for the Hyviä Uutisia In fall 2007 a web-based survey was conducted in collaboration with the research unit of Esa Group. The questionnaire was ed to 426 readers, 12 % of the total 3500 customers that receive Hyviä Uutisia. The response rate was rather low, as only about 15 % of the targeted customers answered the questionnaire. It was ascertained that Hyviä Uutisia improves the company image but has no effect on sales. On the other hand, due to the low response rate the results can only be considered indicative. Keywords: Customer magazine, stakeholders, reputation, image, identity, marketing communication, CRM SISÄLLYS

4 1. JOHDANTO ORGANISAATION MAINEENHALLINTA IDENTITEETTI JA PROFIILI MAINE JA IMAGO MARKKINOINTIVIESTINTÄ KOHDEORGANISAATIO JA SEN TÄRKEIMMÄT MAINEENHALLINNAN VÄLINEET ASIAKASLEHTI YLEISTÄ ASIAKASLEHTIEN KEHITYS ASIAKASLEHDEN TARKOITUS Asiakaslehti sidosryhmäviestinnän sekä profiloitumisen keinona Asiakaslehti maineen rakentajana Asiakaslehti uusi suoramarkkinointitrendi ASIAKASLEHDEN SUUNNITTELU ASIAKASLEHDEN TOIMITTAMINEN CASE: HYVIÄ UUTISIA -ASIAKASLEHDEN TOIMITTAMINEN YLEISTÄ HYVIÄ UUTISIA -LEHDESTÄ TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET HYVIÄ UUTISIA -LEHDEN AIHESISÄLLÖT HYVIÄ UUTISIA -LEHDEN HAASTEET TOIMITUSPROSESSI TUTKIMUS: HYVIÄ UUTISIA -LEHDEN PALAUTEKYSELY TUTKIMUKSEN TAVOITE KYSELYN TOTEUTTAMINEN MITTARIT SISÄLTÖ VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI KYSYMYKSET JA TULOKSET KEHITYSEHDOTUKSET PÄÄTÄNTÄ LÄHTEET LIITTEET...41

5 KUVIOT Kuvio 1. Yrityskuvan muodostuminen...5 Kuvio 2. Maineen merkitys organisaatiolle...6 Kuvio 3. Esa-konsernin organisaatiokaavio...9 Kuvio 4. Asiakaslehti maineenhallinnan välineenä...14 TAULUKOT Taulukko 1. Lukutarkkuus Taulukko 2. Erilaisia Hyviä Uutisia -lehteä koskevia väittämiä Taulukko 4. Avoin kysymys mieleen jääneistä tuotteista kertomista varten Taulukko 5. Esa-konsernin yksiköiden tunnistaminen Taulukko 6. Esa-konsernin yksiköiden harkitseminen yhteistyökumppaneiksi Taulukko 7. Vapaakenttä muulle palautteelle Hyviä Uutisia -lehdestä Taulukko 8. Toimipaikka Taulukko 9. Toimiala Taulukko 10. Mahdollinen vastuualue markkinointiviestinnässä Taulukko 11. Mahdollinen aiempi yhteistyö LIITTEET Liite 1 Tutkimuskysely Liite 2 Kyselyn vastaukset

6 1. JOHDANTO Monet nykypäivän organisaatiot pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että sidosryhmien mieliin iskostuisi mahdollisimman positiivisia mielikuvia. Tällaisesta työstä puhutaan yleisesti maineenhallintana. Organisaatiot pyrkivät siis viestinnän ja muiden toimenpiteiden avulla luomaan haluttua kuvaa itsestään. Tämä opinnäytetyö käsittelee asiakaslehteä maineenhallinnan välineenä, myynnin edistäjänä ja yrityksen käyntikorttina. Näitä seikkoja pohditaan viestintätalo Esakonsernin yritysasiakkaille suunnatun Hyviä Uutisia -lehden avulla. Tein opintoihini kuuluvan työharjoittelun keväällä 2007 Esa-konsernissa ja tärkeä osa harjoitteluani oli vuoden 2007 Hyviä Uutisia -lehden toimittaminen. Nähtyäni läheltä suutarin lapsilla ei ole kenkiä -ilmiön päätin tehdä opinnäytetyönäni vuoden 2008 lehdelle kehittämissuunnitelman sekä myös verrata asiakaskyselyn avulla lehden tuottajan, tiedottaja Sari Mäyrän, toiveita lukijakunnan todellisiin kokemuksiin lehdestä. Lehden kohderyhmänä ovat mainos- ja mediatoimistot, ProComin jäsenistö (isojen yritysten tiedottajat, viestintäpäälliköt ja -johtajat) sekä nykyiset yritysasiakkaat. Tässä opinnäytetyössä keskitytään tutkimaan asiakaslehteä mielikuvien luojana ja sen myötä myynninedistäjänä. Idea sai alkunsa ollessani työharjoittelussa kohdeorganisaation eli Esa-konsernin viestinnässä helmi-kesäkuussa Toimitin tuona aikana yhdessä tiedottaja Sari Mäyrän kanssa yritysasiakaslehden Hyviä Uutisia, joka oli vasta toinen laatuaan. Päätimme lehden valmistumisen jälkeen kartoittaa lukijoiden mielipiteitä verkkokyselyn avulla ja tutkia tulosten perusteella lehden vaikutusta konsernin myyntiin, tunnettuuteen ja imagoon. Tiedottaja Sari Mäyrä loi kyselyä varten mittareita, joilla tavoitteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen voidaan todeta. Vuoden 2007 Hyviä Uutisia -lehden määritelmä ja tavoitteet olivat seuraavat: Hyviä Uutisia pyrkii olemaan myynnillinen, mainosmainen asiakaslehti, jonka kohderyhmä on mainos-

7 2 ja mediatoimistot, ProComin jäsenistö (isojen yritysten tiedottajat, viestintäpäälliköt ja -johtajat) sekä nykyiset yritysasiakkaat. Hyviä Uutisia pyrkii luomaan laadukkaita mielikuvia Esa-konsernista ja positiivisia mielikuvia Päijät- Hämeestä sekä lisäämään kiinnostusta Esa-konsernia sekä sen tuotteita ja palveluja kohtaan ja hankkimaan näin uusia asiakkaita konsernin eri yksiköille. Hyviä Uutisia on näin ollen luonteeltaan sekä yrityskuvan rakentaja että myynninedistäjä. Lehti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Uusi asiakaslehti oli erittäin esitemäinen, sillä sen tekstit tehtiin konsernin vuosikertomuksen pohjalta. Tämän takia vuoden 2007 lehdessä pyrittiin panostamaan mainosmaisuuteen ja myynnillisyyteen ja jälkityöstä eli asiakaskyselyn tekemisestä päätettiin jo lehden tuotannon alkumetreillä. Ollessani mukana toimittamassa vuoden 2007 Hyviä Uutisia -lehteä, huomasin lehden tuotantotiimin painivan erilaisten resurssiongelmien kanssa. Ensinnäkin lehden tuottaminen on tiedottaja Sari Mäyrän harteilla, jolla on vastuullaan paitsi sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, myös johdon assistenttina toimiminen. Juttujen kirjoittaminen on myös Sari Mäyrän harteilla, kuitenkin yhdessä konsernin toimittajien kanssa ja muiden käytössä olevien resurssien avulla, mutta kaikilla omien töiden ohella ja ilman lisäkorvausta. Tämä heikentää juttujen laatua ja hidastaa niiden valmistumista, mikä johtaa koko lehden aikataulun viivästymiseen ja sirpaleisuuteen. Myös lehden ulkoasu ja kuvitus on myös Sari Mäyrän vastuulla, vaikkakin lopullinen suunnittelu ja taitto tehdään konsernin mainostoimisto Planeetta 10:ssä sisäisenä toimeksiantona. Tämä tarkoittaa, että ulkoiset asiakkaat menevät sisäisen toimeksiannon edelle, mikä jälleen hidastaa prosessia ja saattaa myös heikentää laatua. Näen siis, että Hyviä Uutisia ei nykyisillä resursseilla täytä tehtäväänsä laatumielikuvan rakentajana. Myös tähän yritän tässä opinnäytetyössä löytää ratkaisuja omien työharjoitteluaikana tekemieni havaintojen perusteella peilaten niitä myös asiakaskyselyn tuloksiin. Vuoden 2006 lehteä ei tutkittu, joten tilastollista vertailupohjaa ei tutkimukselle valitettavasti löydy. Tämän opinnäytetyön tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin tavoitteiden mukaiset viestit välittyvät Hyviä Uutisia -lehden avulla tärkeimmille

8 3 sidosryhmille, ja ovatko sidosryhmille yrityksestä heräävät mielikuvat tavoitteiden mukaisia. Opinnäytetyössä käydään läpi myös toimitusprosessia kartoittaen ne alueet, joissa jouduttiin taipumaan kompromisseihin, keksitään uusia ratkaisuja resurssiongelmiin sekä selvitetään lehden ulkoasun ja sisällön osalta, mihin lukijat olivat tyytyväisiä ja mihin eivät. Lukijatutkimus suoritetaan kvantitatiivisena tapaustutkimuksena ja aineisto kerätään sähköpostitse lähetettävällä Webropolsovelluksella tehdyllä lomakkeella. Webropol on internetin välityksellä toimiva kysely- ja tiedonkeruutyökalu. Otos suoritetaan Hyviä Uutisia -lehden asiakasrekisteristä ja se käsittää n. 500 lukijaa. Tutkimusongelma rajataan koskemaan lehden vaikutusta yrityskuvan rakentajana sekä myynninedistäjänä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään organisaation maineenhallintaa sekä asiakaslehteä ja sen tehtäviä ja toisessa osassa puolestaan käsitellään asiakaslehden toimittamista sekä sen suunnittelu- ja tekovaiheita. Teoriaa verrataan monin paikoin Esa-konsernin Hyviin Uutisiin. 2. ORGANISAATION MAINEENHALLINTA 2.1 Identiteetti ja profiili Organisaation identiteetti eli olemus liittyy organisaation toiminnan nykyisyyteen, siihen, mitä työyhteisö on, ja mitä ja miten se tekee ja toimii. Identiteetti tai olemus on hyvin konkreettinen käsite ja sitä voidaan kuvailla esimerkiksi kertomalla, millä toimialalla organisaatio toimii, mitä tuotteita tai palveluja se tarjoaa, mitkä ovat organisaation ylivoimaisen osaamisen alueet, mikä on organisaation tapa toimia, millaiset organisaation toimitilat ovat, mitä viestinnän keinoja organisaatio käyttää ja millaisia ovat organisaation logot ja tunnukset. (Åberg 2000, 123)

9 4 Melewar & Jenkins (2002) ovat löytäneet organisaation identiteetille neljä alakäsitettä, joista identiteetti koostuu. Nämä neljä "alarakennetta" ovat viestintä ja visuaalinen identiteetti, organisaatiokäyttäytyminen, organisaatiokulttuuri sekä organisaation asema omalla toimialallaan. Organisaation identiteetti on yleensä aina enemmän tai vähemmän eri kuin organisaation profiili eli tavoitekuva. Åberg on seurannut suomalaisen profilointikeskustelun kehittymistä ja erottanut siitä neljä eri aaltoa: monoliittinen, markkinointivetoinen, viestintävetoinen ja strategiavetoinen suuntaus. Monoliittinen suuntaus oli valloillaan 1970-luvulla, jolloin organisaatiot pyrkivät yhteen yhtenäiseen profiiliin luvun alussa alettiin ymmärtää yrityksen profiilin vaikutus tuotteiden ja palveluiden myyntiin ja tätä kutsutaan markkinavetoiseksi suuntaukseksi. Viestintävetoinen suuntaus otti tuulta alleen 1980-luvun lopulla ja tällöin ymmärrettiin, että eri ryhmille kannattaa viestiä erilaisella profiililla, jotta tuotteiden ja palveluiden myynti saataisiin maksimoitua luvulla profiloinnin sisältö siirtyi yritysstrategian tukemisen suuntaan. (Åberg 2000, ) Identiteetti pitää sisällään yrityksen perusarvot, perusolettamukset, yrityksen asemoinnin suhteessa ympäristön keskeisiin tekijöihin eli esimerkiksi yrityskulttuuriin, määrittelyt yrityksen tehtävistä ja tavoitteista, liikeideat, visiot, strategiat ja suhtautumisen markkinoihin ja kilpailuun. (Poikolainen 1994, 26) Poikolainen esittää yksinkertaisen viestinnän mallin (Kuvio 1: Yrityskuvan muodostuminen), jossa yrityksen identiteetin ja profiloinnin summana vastaanottajalle muodostuu imago yrityksestä. Visuaalinen yrityskuva pohjautuu siis yrityksen identiteettiin ja strategisiin valintoihin.

10 5 Kuvio 1. Yrityskuvan muodostuminen Karvonen (1999, 44) korostaa sitä, että profiili on ennen kaikkea tavoitekuva ja että tulee erottaa toisistaan se kuva, jonka lähettäjätaho haluaisi vallitsevan kohderyhmän mielessä siitä kuvasta, joka ihmisillä todella on mielessään. Tästä erottelusta päästäänkin käsitteisiin organisaation maine ja imago. 2.2 Maine ja imago Yhteiskunnassa eri tavoin asemoituneet ja eri intressejä omaavat tahot pyrkivät määrittelemään todellisuuden omalta kannaltaan. Määritelmistä käydään kamppailua. Halutaanko, että me itse olemme määrittelemässä sitä miten meidät mielletään, vai annetaanko tehtävä muille? Haluttiinpa tai ei ihmiset muodostavat omakohtaisen kokemuksen ja viestinnän nojalla käsityksen organisaatiosta. Maine syntyy siis joka tapauksessa. Kysymys onkin siitä, pyrimmekö itse organisaationa jotenkin hallitsemaan maineen muodostumisen prosessia, vai annammeko määrittelyvallan muille. (Karvonen, 2003) Hyvä maine tekee organisaatiosta vetovoimaisen, ensimmäisen valinnan ja suosittelun kohteen. (Aula, 2005)

11 6 Kuvio 2. Maineen merkitys organisaatiolle (Aula, 2005) Organisaatiot voivat siis ainakin yrittää luoda mahdollisimman positiivisia mielikuvia, jotta ne mahdollistaisivat suotuisan toimintaympäristön itselleen. Jos yrityksissä ennen ajateltiin, ettei ole varaa tehdä hyvää, nyt pitäisi ajatella, ettei ole varaa olla tekemättä hyvää. Internet medioiden etunenässä on räjäyttänyt kuluttajien vaikutusmahdollisuudet ja pakottanut yritykset kuuntelemaan, mitä asiakkailla on asiaa. Kun kuluttaja tiedostaa valtansa, hän alkaa vaatia yrityksiltä rehellisyyttä, avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä (Bhose 2008, 27-28). Kotler kuitenkin huomauttaa, että yrityksen hyvä maine muodostaa vain yhden osan asenteista. Vaikka yksilöllä siis olisikin positiivinen mielikuva yrityksestä, ei se välttämättä vielä tarkoita, että se vaikuttaisi hänen käyttäytymiseensä yritystä kohtaan. (Kotler 1975, 140) 2.3 Markkinointiviestintä Markkinointiviestintä sisältää kaikki ne viestinnän elementit, joiden tarkoituksena on saada aikaan yrityksen ja sen eri sidosryhmien välille sellaista vuorovaikutusta, joka vaikuttaa positiivisesti yrityksen markkinoinnin tuloksellisuuteen. Markkinointiviestintä kattaa tämän määritelmän mukaisesti monenlaisia keinoja ja toimintoja ja myös hyvin monia ja erilaisia kohderyhmiä. Tärkeintä on kuitenkin,

12 7 että markkinointiviestinnällä on tietty markkinoinnillinen tavoite, selkeä tarkoitus. Markkinointiviestintä ei ole mitä tahansa viestintää, vaan viestintää, jolla pyritään tietoisesti vaikuttamaan. (Vuokko 2003, 17) Markkinointiviestinnän tavoitteena voi olla esimerkiksi pyrkiä tekemään tuote tai yritys tunnetuksi, saamaan asiakkaat vakuuttuneiksi yrityksen tarjoamien palvelujen hyvyydestä tai saamaan heidät tekemään tilaus. Siinä on siis tarkoitus saada aikaan lähettäjän ja vastaanottajan välille jotain yhteistä, yhteinen käsitys tuotteesta tai yrityksestä. (Vuokko 1997, 19) Markkinointiviestintä on ennen kaikkea yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää eli sidosryhmäviestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään myönteisesti vaikuttavia ilmiöitä. Åbergin mukaan sidosryhmiin (esim. omistajat, asiakkaat, henkilöstö, rahoittajat) pidetään useimmiten yhteyttä kahdella tasolla. Toisaalta sidosryhmien kanssa harjoitetaan työviestintää ja toisaalta niihin pidetään yhteyttä informointi- ja profilointimielessä. (Åberg 2000, 165) Viestintä sidosryhmien kanssa on siis pitkäjänteistä mielikuvien rakennustyötä ja toisaalta lyhyellä aikajänteellä toteutettavaa informointia organisaation tämän hetkisestä tilanteesta. Sidosryhmäviestinnässä painotetaan useimmiten henkilökohtaisia, suoria yhteyksiä, kuten esimerkiksi tapaamisia tai muita tilaisuuksia (Juholin 2001, 167), sillä niiden avulla luodaan myönteistä ilmapiiriä, joka auttaa asioiden hoitoa sidosryhmien kanssa (Siukosaari 1999, 136). Muita sidosryhmäviestinnän keinoja, eli niin sanottuja välillisiä keinoja ovat muun muassa Internet ja extranet, sähköposti, tiedotteet ja kirjeet, säännöllisesti ilmestyvät sidosryhmäjulkaisut (esimerkiksi asiakaslehdet), esitteet ja julkaisut, mainonta ja muu mediajulkisuus (Juholin 2001, 167). 2.4 Kohdeorganisaatio ja sen tärkeimmät maineenhallinnan välineet "Esa-konserni on monipuolinen lahtelainen viestintätalo, jonka päämarkkina-alue on Päijät-Häme. Talosta löytyy Päijät-Hämeen kattavimpien tiedotusvälineiden lisäksi mainostoimisto, arkki-, digi- ja sanomalehtipainot sekä varhais- ja

13 8 suoramainonnan jakelupalvelut. Konsernissa työskentelee 370 kokopäiväistä työntekijää ja yli 400 lehdenjakajaa. Liikevaihto vuonna 2006 oli 51,8 miljoonaa euroa." (Esa-konserni, 2008) Arvoikseen konserni nimeää itsenäisen päätäntävallan ja riippumattomuuden, asiakkaiden huomioon ottamisen, henkilöstön arvostuksen sekä rehellisyyden ja avoimuuden kaikessa toiminnassa. (Esa-konserni, 2008) Esa-konsernin tärkeimpiä maineenhallinnan välineitä ovat seuraavat: - Hyvät ja toimivat verkkosivut, joilta löytää ajankohtaista tietoa Esa-konsernin tapahtumista. Sivut ovat ulkoasultaan hillityt, mikä sopii konsernin linjaan erinomaisesti. - Hyviä Uutisia -asiakaslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2006 lähtien ja julkaisuajankohta ajoittuu tavallisesti alkukesään tai syksyyn. Kyseinen lehti kertoo Esa-konsernin palvelukehityksestä ja pyrkii vaikuttamaan positiivisesti yrityskuvaan sekä Päijät-Hämeen imagoon markkinaalueena, lisäämään Esa-konsernin yksiköiden ja palveluiden tunnettuutta sekä aikaansaamaan uusia asiakkuuksia. - "Alueellinen vaikuttaja ja hyväntekijä"-imago, jota pidetään yllä sponsoroimalla erilaisia tapahtumia, erityisesti lasten ja nuorten liikuntatapahtumia. Yksi esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Namika Lahden ja Etelä-Suomen Sanomien koriskoulu, jonka tavoitteena on paitsi tuoda lajia tunnetuksi myös tuottaa uusia elämyksiä monen ikäisille lapsille liikunnan parissa. - Asiakaspalvelun ja myynnin "aina vähän enemmän"-asenne, joka aikaansaa pysyviä, sitoutuneita asiakassuhteita. ESS:n ilmoitusmyyjät hakevat jatkuvasti ja veloituksetta uusia ratkaisuja miettien yhdessä asiakkaiden kanssa, kuinka näiden mainontaa voisi parhaiten kehittää ja tehostaa. Tyytyväiset asiakkaat suosittelevat palveluja mielellään myös muille ja nk. "puskaradio" onkin todettu erittäin tehokkaaksi maineenhallinnan välineeksi.

14 9 Kuvio 3. Esa-konsernin organisaatiokaavio 3. ASIAKASLEHTI 3.1 Yleistä Asiakaslehdellä tarkoitetaan yleisö- tai kohderyhmälehteä, jonka päätarkoituksena on edistää julkaisijansa toimintaa. (Nuutinen 1991, 404). Asiakaslehtiä julkaistaan myös verkkoversioina, mutta ne ovat toistaiseksi kehittymättömiä ja lähinnä täydentävät ja tukevat paperilehtiä eivätkä korvaa paperilehtiä ainakaan lähitulevaisuudessa. (Ainoa 2002, 86 90) Juholinin (2001, 169) mukaan asiakaslehdestä voi käyttää myös nimitystä sidosryhmälehti, sillä kyse on lähinnä siitä, kumpaa nimeä organisaatio itse haluaa käyttää. Joissakin organisaatioissa julkaistaan asiakaslehteä ulkoisen viestinnän välineenä ja tiedotuslehteä sisäisen viestinnän välineenä. Tällaisia lehtiä voidaan kutsua myös yrityslehdiksi. Åmanin (2003) mukaan asiakaslehden tehtävien painopistealueet voivat vaihdella yhteisöstä riippuen. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi yhteisön profilointi,

15 10 asiakkuuden vahvistaminen, asiakkaiden kiinnostuksen lisääminen yhteisöä ja sen palveluita kohtaan, tuotteiden ja palveluiden markkinointi, sisäinen markkinointi sekä tiedottaminen ja uutisointi. Juholin (2001, 169) on Åmanin kanssa samoilla linjoilla; hänen mukaansa asiakaslehden tavoitteita ovat yleensä sidosryhmien informointi, tuotteiden ja palveluiden markkinointi tai yhteisön profilointi. Lehden tavoite voi olla jokin näistä tai vaikka kaikki riippuen siitä, mitä halutaan painottaa. Asiakaslehdellä tarkoitetaan yleisö- tai kohderyhmälehteä, jonka päätarkoituksena on edistää julkaisijansa toimintaa. Asiakaslehden tarkoituksena on välittää asiakkaille tietoa organisaatiosta laajemmin ja syvemmin kuin mihin pelkällä tiedottamisella, mainonnalla tai suoramarkkinoinnilla päästään. Niin sanottu ihanteellinen asiakaslehti kertoo, mitä yhteisössä tapahtuu ja mitä yhteisössä ajatellaan ja miten maailma ja tulevaisuus nähdään, se raportoi toimialan tilanteesta, ottaa kantaa asioihin, jotka vaikuttavat yhteisön toimintaan, esittelee tuotteita tai palveluja sekä henkilöitä, joiden tunnettuutta asiakkaiden silmissä halutaan lisätä, luo mielikuvaa yhteisöstä sekä pyrkii lisäämään asiakkaiden kiinnostusta yhteisöä ja sen tuotoksia kohtaan. Kaikki tämä tulisi myös kyetä tekemään ilman yletöntä itsekehua, mainosmaisuutta tai liiallista keskittymistä vain omaan yhteisöön ja asiaan. (Ikävalko 1994, 207) 3.2 Asiakaslehtien kehitys Asiakaslehdille ennustettiin huonoja aikoja 1990-luvulla, kun Internetin oletettiin korvaavan painetussa muodossa ilmestyvät asiakaslehdet. Esimerkiksi Suomen Postin teettämä B-to-b -asiakaslehtitutkimus 2001 kuitenkin osoittaa, että suurin osa yritysasiakkaille suunnattuja lehtiä lukevista vastaajista toivoo saavansa edelleen paperilehden, ei vain internetiin siirrettyä versiota. Tutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuneista yritysten päättäjistä (n=113) 67 % ilmoitti panostavansa oman yrityksensä asiakaslehteen yhtä paljon kuin tähänkin asti. Viidennes vastaajista ilmoitti panostavansa asiakaslehteen nykyistä enemmän, ja ainoastaan 2 % kertoi vähentävänsä panostustaan asiakaslehteen. (Posti, 2001)

16 11 Asiakaslehtien verkkoversiot ovat yleistyneet nopeasti. Verkkoversioiden uskotaan parantavan lukijoiden mahdollisuuksia ja halukkuutta vuorovaikutukseen asiakaslehtien julkaisijoiden kanssa. Verkkolehdissä voidaan myös tarjota aiempaa ajantasaisempia uutisia, syventää paperilehdessä julkaistua informaatiota ja aktivoida esimerkiksi yhteydenottoihin ja tilausten tekemiseen. Verkkoversio voi myös ohjata asiakkaita paperilehden pariin. Näin toimii esimerkiksi Suomen Apteekkariliitto, joka verkkosivuillaan houkuttelee kävijöitä noutamaan apteekista oman Terveydeksi! -lehden. Sekä paperille painettavilla että verkossa julkaistavilla asiakaslehdillä on monia tehtäviä yhteisöjen viestinnässä. Ennen kuin yhteisössä päätetään julkaista omaa asiakaslehteä, onkin tärkeää miettiä, miksi lehteä tehdään ja keitä lehden avulla halutaan tavoittaa. Aikakauslehtien liiton vuonna 2005 teettämä Asiakaslehdet viestintävälineenä -tutkimus kertoo suomalaisten seuraavat keskimäärin kuutta asiakaslehteä ja että vain kaksi prosenttia suomalaisista ei lue mitään asiakaslehteä. Itselle mieluista lehteä luetaan keskimäärin 32 minuuttia. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kun ennen yritykset toimittivat itse asiakaslehtensä, niin nykyään suurimmat ja tunnetuimmat lehdet toimitetaan niiden tuottamiseen erikoistuneissa asiakaslehtitaloissa, kuten Alma Media Lehdentekijöissä. Asiakaslehden julkaisijan ja kustantajan roolit ovat siis eriytyneet: yritys on lehden julkaisija ja asiakaslehtitalo lehden kustantaja. (Aikakauslehtien liitto 2005) 3.3 Asiakaslehden tarkoitus Asiakaslehden tarkoituksena on välittää asiakkaille tietoa organisaatiosta laajemmin ja syvemmin kuin mihin pelkällä tiedottamisella, mainonnalla tai suoramarkkinoinnilla päästään. (Ikävalko 1994, 207) Tavoitteena on, että lukijassa muuttuisi tai vahvistuisi jotakin - näkökanta, mielikuva, mielipide, käyttäytyminen - ja että yritys sitä kautta saavuttaisi jotakin, esimerkiksi asiakasuskollisuuden tai myynnin kasvun. Asiakaslehden tavoitteena on kertoa asiakkaille yrityksestä ja sen tuotteista tiedotteisiin, mainoksiin ja

17 12 suoramarkkinointiin verrattuna laajemmin ja syvällisemmin. (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2002, 143) Tämän päivän asiakaslehden ei tarvitse olla pelkkää tuotteiden tai palveluiden markkinointia, se voi olla myös tiedon jakamista, näkemysten levittämistä ja keskustelun herättämistä. Viestintätoimisto Sopranon (www.soprano.fi/viesti) tammikuussa 2007 tekemän kyselyn mukaan asiakaslehtien tärkeimpinä tehtävinä pidetään yrityksen imagon vahvistamista, asiakkuuksien vahvistamista sekä sidosryhmätiedottamista. Naiset arvostavat miehiä enemmän toimittajien ammattitaitoa, kauniita lehtiä ja helppolukuisuutta. Julkishallinnossa työskentelevät taas arvostavat tuotantoprosessin sujuvuutta. Sopranon kyselyn mukaan mielenkiintoisimpina asiakaslehtien aihealueina pidetään yrityksen asiakkaista kertovia artikkeleita, alan uutisia sekä yrityksen tuoteuutisia. Julkkikset ja viihde taas eivät kyselyn mukaan kiinnosta asiakaslehdissä. Asiakaslehtikyselyyn vastanneista puolet oli sitä mieltä, että ilmoitukset kuuluvat asiakaslehtiin. Ilmoituksilla varustettujen asiakaslehtien koetaan viestivän myyntihenkisyyttä, kustannustietoisuutta sekä ammattimaisuutta. Asiakaslehtien merkityksen myös uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Jopa kaksi kolmannesta uskoi niiden muuttuvan entistä enemmän aikakausilehtimäisemmiksi. Kyselyyn vastasi 1013 markkinointiviestinnän ammattilaista. Hyvä asiakaslehti on vuorovaikutteinen, asiakaslähtöinen media, jota luetaan ja johon reagoidaan. Lehden tavoitteena on tuoda lukijalle hyötyä ja viihdyttää. Se yhdistää markkinointitiedon ja muun sisällön kiinnostavaan ja aktivoivaan muotoon sekä vahvistaa asiakkaan tekemiä valintoja. Lehden sisältö tutustuttaa asiakkaat yrityksen ajattelutapaan, tuotteisiin ja palveluihin. Asiakaslehdellä voi pitää säännöllisesti yhteyttä asiakkaisiin, yhteistyöyrityksiin sekä muihin tärkeisiin kohde- ja yhteistyöryhmiin. Tavoitteena voi olla myös yrityskuvan vahvistaminen ja brändin tukeminen (Posti 2000, 35) Asiakaslehti sidosryhmäviestinnän sekä profiloitumisen keinona

18 13 Asiakaslehti tekee yhteisöä tunnetuksi, profiloi sitä, viestii markkinointiviestinnän tavoitteiden mukaisia asioita ja pitää yhteyttä asiakaskuntaan. (Siukosaari 1997, 170) Juholinin (2001, 169) mukaan asiakaslehdelle voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: sidosryhmien informointi, tuotteiden ja palveluiden markkinointi ja yhteisön profilointi. Lehdellä voi olla kaikkikin nämä tehtävät, tärkeää on määritellä, mitä halutaan painottaa. Profilointiin asiakaslehti sopii hyvin, koska viestintä asiakaslehden avulla on jatkuvaa ja tavoitteena ei ole tällöin vain välitön myynnin lisääminen, vaan myös mielikuviin vaikuttaminen pitkällä tähtäimellä. Asiakaslehden profiloivaa aineistoa ovat esimerkiksi yrityksen tulevista visioista ja tavoitteista kertovat jutut, koko toimialaan ja sen kehitykseen kantaa ottavat jutut sekä merkittävien henkilöiden esittelyjutut. Mielikuviin pyritään vaikuttamaan paitsi sisällön myös lehden ulkoasun avulla. (Ainoa 2002, 21) Asiakaslehti maineen rakentajana Nykysuomen sanakirjan mukaan maine on arvosteleva maininta, jotakin koskeva (kerrottuna leviävä) tieto, kulkupuhe, huhu ja jostakusta tai jostakin toisten keskuudessa vallalla oleva käsitys, mielipide, nimi (Nykysuomen sanakirja 2002, ). Tämä määritelmä korostaa kahta asiaa, jotka ovat tärkeitä myös organisaation mainetta määriteltäessä. Toisaalta maine on jonkin tahon näkemys organisaatiosta, toisaalta kulkupuheita ja yhteiskunnassa kiertäviä tarinoita, tilanteita joissa jokin kohde sananmukaisesti mainitaan. Aula ja Mantere näkevät maineen määrittelyn kamppailuna, jossa eri näkemykset, mallit ja koulukunnat esittävät osin yhteneviä, mutta monissa suhteissa myös ristiriitaisia maineen sisältöjä ja merkityksiä (Aula & Mantere 2005, 54 55). Organisaation maineen määritelmästä ollaan kaikkea muuta kuin yksimielisiä, mikä toisaalta mahdollistaa sen tarkastelun monesta eri näkökulmasta.

19 14 Asiakaslehti rakentaa, tukee tai nakertaa organisaation mainetta. (Aula, 2005) Kuvio 4. Asiakaslehti maineenhallinnan välineenä (Aula, 2005) Asiakaslehti uusi suoramarkkinointitrendi Suoramarkkinoinnin käyttö asiakaslehden lisäelementtinä ja myynnin vauhdittajana on vielä hämmästyttävän vähäistä. Asiakaslehti on mahdollista muuttaa menoerästä selkeästi tuottavaksi. Kansainväliset kokemukset ja tutkimukset osoittavat asiakaslehden olevan vahva uusi trendi ja lisäävän tuntuvasti mm. päivittäistavaroiden, autojen ja pankkipalveluiden myyntiä ja asiakasuskollisuutta. Koska asiakas on valmiiksi sitoutunut yritykseen vastaanottaessaan asiakaslehden, hän hyväksyy ja osaa jo odottaa myös myynnillistä materiaalia ja parhaimmillaan pitää sitä palveluna. Asiakaslehti toimii ihanteellisena mediana personoiduille tuote- ja palvelutarjouksille. Osoitteisto taas antaa rajattomat mahdollisuudet erillisviestien lähettämiseksi. Toimituksellisen ja kaupallisen viestinnän hämärtymistä ei tietenkään pidä syntyä. Viisas pitää asiakaslehden toimituksellisen sisällön laadukkaana ja pääosassa, sillä ilman hyvää lukuarvoa asiakaslehdestä ei ole hyötyä yhdellekään osapuolelle. (Markkinointiviestintä Dialogi Oy 2007)

20 Asiakaslehden suunnittelu Asiakaslehtijuttuja suunnitellessa aihepiirit rakennetaan palvelemaan niin yhteisön omia tavoitteita kuin kohderyhmienkin tarpeita ja tavoitteita. Tyypillisiä asiakaslehtien juttuaiheita ovat yhteisön tapahtumat, tietojen taustoittaminen, tulevaisuudennäkymät, toimialasta kertominen, kannanotot ja asiantuntijalausunnot, tuotteiden, palvelujen ja kohteiden esittelyt, henkilöiden esittelyt sekä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden esittelyt. (Åman 2003) Juholinin (2001, 169) mukaan tyypillisimpiä sidosryhmälehden sisältöalueita ovat uutis- ja ajankohtaisaineisto, tapahtumien taustoittaminen, suunnitelmat ja tulevat tapahtumat, näkemykset, kannanotot, pohdinnat, uudet ja uudistetut tuotteet ja palvelut, yhteisön ja sen toimintojen tai henkilöiden esittely, haastattelut sekä asiantuntijajutut. Asiakaslehdessä voidaankin luontevasti yhdistää tietoa ja markkinointiviestejä ja esitellä yhteisön osaamista ja työn tuloksia kiinnostavassa muodossa (Mykkänen 1998, 26). 3.5 Asiakaslehden toimittaminen Asiakaslehden toimituspolitiikkaan kuuluu ratkaista, minkälaisia sisältöalueita lehteen valitaan, kuinka usein lehti ilmestyy, painatus, painosmäärä, jakelu ja budjetti. Toimituspolitiikkaan kuuluu myös ratkaista lehden ulkoasua koskevat kysymykset, päätoimittaja, toimitus ja avustajien käyttö. Asiakaslehti voidaan tehdä yrityksen sisällä joko omin voimin tai ulkopuolisia avustajia apuna käyttäen. Toinen mahdollisuus on ulkoistaa osa työstä asiakassuhdemarkkinointiin perehtyneelle mainos- tai viestintätoimistolle. (Posti 2000, 43)

21 16 4. CASE: HYVIÄ UUTISIA -ASIAKASLEHDEN TOIMITTAMINEN 4.1 Yleistä Hyviä Uutisia -lehdestä Hyviä Uutisia on tarkoitettu Esa-konsernin jo olemassa oleville sekä potentiaalisille yritysasiakkaille. Hyviä Uutisia ilmestyy vain suomeksi ja sen levikki on muutama tuhat kappaletta. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja se tehdään lähes kokonaisuudessaan kohdeorganisaation viestintäosastolla. Sivuja lehdessä on keskimäärin 30 ja se on ilmestynyt vuodesta Olin itse mukana tekemässä vuoden 2007 Hyviä Uutisia, joten oli loogista, että teen opinnäytetyönäni sille kehittämissuunnitelman. 4.2 Tehtävät ja tavoitteet Lehden tuottaja Sari Mäyrä määritteli antaessaan toimeksiannon tästä opinnäytetyöstä vuoden 2007 Hyviä Uutisia -lehdelle neljä tavoitetta: 1) positiivinen vaikutus yrityskuvaan 2) Esa-konsernin yksiköiden ja palveluiden tunnettuuden lisääminen 3) kontaktien eli uusien asiakkuuksien aikaansaaminen 4) positiivinen vaikutus mielikuvaan Päijät-Hämeestä markkina-alueena Lehden ydintehtävänä on myös omalta osaltaan toimia kannattavuuden lisääjänä. Tätä tavoitetta Hyviä Uutisia tukee antamalla lukijoilleen taustatietoa yrityksen tuotteista ja palveluista ja kertomalla, mihin alalla ollaan menossa. Lehden sivuilla myös kannustetaan yhteydenottoon.

22 Hyviä Uutisia -lehden aihesisällöt Hyviä Uutisia on jaettu konserniyksiköittäin juttuihin. Tyypillisimpiä juttutyyppejä ovat aikakauslehtimäiset reportaasit, haastattelut ja taustajutut, jotka perustuvat oikeisiin Esa-konsernin asiakastapauksiin. Lisäksi julkaistaan pikkuuutisia, joissa pyritään esittelemään koko toimialaa. Myynninlisäämistavoitetta pyrkivät toteuttamaan lehden sivuilla olevat mainokset ja tekstiviestillä toimivat yhteydenottopyynnöt. Kuvia ja graafeja pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon ja ulkoasusta vastaa konsernin oma, palkittu mainostoimisto Planeetta Hyviä Uutisia -lehden haasteet Hyviä Uutisia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2006, joten lukijat eivät vielä osaa odottaa tai kaivata lehteä. Tämä on haaste, sillä lehti voi tämän takia jäädä helposti huomaamatta, sen joutuessa kilpailemaan kaiken suorapostin, ilmaisjakelulehtien yms. kanssa lukijoiden kiinnostuksesta. Tämän takia on suunniteltava huolellisesti, miten vastaanottaja saadaan huomaamaan Hyviä Uutisia ja mikä tärkeintä, tarttumaan lehteen. Hyviä Uutisia ei kuitenkaan kilpaile ainoastaan muiden painotuotteiden kanssa, vaan kilpailua käydään myös lukijan ajasta. Yritysasiakaslehtenä Hyviä Uutisia lähetetään työpaikalle, jossa aikaa ei välttämättä liikene lehtien selailuun. Tämän lisäksi Hyviä Uutisia -lehden tuotantotiimi painii erilaisten resurssiongelmien kanssa. Lehden tekemiseen ei irroteta konsernin sisältä resursseja, eikä apuun palkata ulkopuolisia toimittajia, vaan kyseistä julkaisua tehdään konsernin sisäisenä toimeksiantona muiden töiden ohella. Lehden suunnittelija ja tuottaja tiedottaja Sari Mäyrä ei aina onnistu saamaan käyttöönsä konsernin omia ammattitaitoisia toimittajia, joten esim. vuoden 2007 lehteä tehdessä minä, työharjoittelija, kirjoitin osan jutuista. Tällainen toiminta väkisinkin heikentää lehden uskottavuutta ja lukuarvoa. Lehden ulkoasu ja kuvitus hoidetaan Esa-konsernin omassa, vaikkakin erittäin tasokkaassa mainostoimistossa, jossa Hyviä Uutisia hoidetaan jälleen omien töiden ohella ja

23 18 ulkoiset asiakkaat edelle asettaen, joten aikataulut saattavat mennä useitakin kertoja uusiksi. Sari Mäyrä, Hyviä Uutisia -lehden päätoimittaja ja tuottaja kuvaili kohtaamiaan haasteita seuraavasti: Lehden tarpeellisuutta en joutunut perustelemaan, sillä etenkin medioiden myyjät pitävät kaikkea tällaista taustatukea tarpeellisena työssään. Hyviä Uutisia toimii myös konsernin esitteenä, sillä muuta materiaalia ei ole tuotettu. Lehden roolia muutettiin tässä numerossa esitetyylistä asiakaslehden suuntaan. Asiakkaiden haastattelut ja asiakascaset olivat uusi juttutyyppi lehteen. Toimittamisessa oli haasteena saada kirjoittajat sisäistämään tämä uusi lähestymistapa jutuissa. Vaikka kirjoittajalle selvitettiin etukäteen jutun haluttu tyyli, viesti ja kohderyhmä, kirjoittaja saattoi toteuttaa jutun aivan eri näkökulmasta. Suurin ero tavoitteessa oli ehkä Mäntsälää käsittelevässä jutussa. Tavoitteena oli kertoa positiivisesti Mäntsälästä kasvukuntana, jossa asuntokauppa käy kuumana ja paikallinen mediamme Mäntsälän Uutiset toimii siinä erinomaisesti apuna. Pääjuttu Mäntsälästä oli kuitenkin hieman negatiivinen sävyltään ja käsitteli kunnan kehitysjohtajan näkemyksiä alueen ongelmista otsikkona Oikorata niittasi Mäntsälän kasvun. Kyseisen jutun tekstissä mm. ostot vuotavat Lahden ja Helsingin suuntaan. Jos mietin juttujen kirjoittamiseen liittyviä haasteita, niin niitä oli useita. Ensinnäkin juttujen kirjoittamiseen annetut aikataulut eivät pitäneet ja juttuja piti karhuta kirjoittajilta. Toiseksi jutut eivät olleet sellaisenaan valmiita, vaan mm. kuvatekstit puuttuivat ja toimittamiseen kului sen takia vielä aikaa. Myös lehden ulkoasu suunniteltiin liian myöhään ja vasta taittovaiheessa, joten tekstien pituutta ei voitu täsmällisesti ohjeistaa kirjoittajille. Tekijöillä oli myös liian pitkään epäselvää, millainen lehdestä on kokonaisuutena tulossa. Tekemisessä esiintyi näin ollen suutarin lapsella ei ole kenkiä -ilmiö. (Mäyrä, 2008) 4.5 Toimitusprosessi Hyviä Uutisia 2007 toimitusprosessi alkoi työn aikatauluttamisella. Lehden oli määrä ilmestyä jo kesän 2007 kynnyksellä, mutta resurssipulan takia ilmestyminen siirrettiin syyskuun alkuun. Tiedottaja Sari Mäyrä hahmotteli

24 19 lehden pääteemat ja sisällön skeeman avulla, jolle hän antoi nimen Hyviä Uutisia tekstireseptit. Skeema piti sisällään aikataulun, kirjoittajat, juttujen tyylit sekä pituudet ja siinä oli myös eritelty juttukohtaisesti kohderyhmä ja pääsanoma. Toimitusprosessi eteni aikataulullisesti liian hitaasti. Haastateltavien oli vaikea löytää haastatteluille aikaa ja se, että jokainen kirjoittaja teki lehteä omien töidensä ohessa, hidasti prosessia entisestään. Suurimman osan haastatteluista teimme yhdessä Sari Mäyrän kanssa. Kokemuksen puutteen vuoksi resurssini eivät vielä riittäneet reagoimaan kaikkiin haastateltavan reaktioihin ja vastauksiin ja asiaan piti palata useita kertoja. Huomasinkin usein vasta jälkeenpäin haastattelussa esiin nousseen kiinnostavan sivujuonteen, jota olisi voinut lähteä seuraamaan. Hyviä Uutisia painettiin lopulta vasta , kuukauden myöhemmin kuin määrä oli. Tämä siksi, että Sari Mäyrän vaivannäöstä huolimatta lehti koostui myös monen muun ihmisen panoksesta, mutta ei silti ollut monen muun työlistan kärkipäässä. Toimitusprosessi suunnitelmasta painoon: 1. Juttuaiheiden keräyskierros kaikissa yksiköissä sekä keskustelut myynnistä vastaavien kanssa lehden tavoitteista 2. Sisältösuunnitelman laatiminen 3. Palaveri mainostoimiston kanssa, jossa tehdään sopimus ulkoasun suunnittelusta ja taittotyöstä 4. Lehden budjetin sekä tavoitteiden ja mittareiden vahvistaminen 5. Juttubriiffien laatiminen, juttujen delegointi eri kirjoittajille ja kuvamateriaalista vastaavan valokuvaajan ohjeistaminen 6. Juttujen kirjoittaminen ja kuvaaminen

25 20 7. Ulkoasun suunnittelu sisältösuunnitelman perusteella 8. Valmistuvien aineistojen kerääminen, editointi ja toimittaminen taittoon 9. Mahdolliset korjaukset ja muutokset juttuihin taitosta tulevan ohjeistuksen perusteella 10. Osoiterekisterin valmistaminen painoa varten 12. Koevedoksen hyväksyminen ennen lopullista painoa 13. Lehden painaminen 14. Lehden postitus 15. Palautekyselyn laatiminen ja lähettäminen testijoukolle 16. Palautekyselyn laatiminen ja lähettäminen lukijoille 17. Palautteiden analysointi 5. TUTKIMUS: HYVIÄ UUTISIA -LEHDEN PALAUTEKYSELY 5.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen kohteena on Esa-konsernin yritysasiakkaille suunnattu lehti Hyviä Uutisia. Tutkimuksessa pyritään vertaamaan lehden julkaisijan tavoitteita lukijakunnan kokemukseen lehden merkityksestä ja myös löytämään parannusehdotuksia lehden kehittämiseksi. Hyviä Uutisia -lehden

26 21 asiakastyytyväisyystutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on kartoittaa lehden kohderyhmän mielikuvia Esa-konsernin tuotteiden nykyisestä laadusta ja tulevista laatutarpeista sekä lisätä Esa-konsernin tunnettuutta myös muualla kuin Päijät- Hämeessä. Kohderyhmänä ovat mainos- ja mediatoimistot, ProComin jäsenistö (isojen yritysten tiedottajat, viestintäpäälliköt ja -johtajat) sekä nykyiset yritysasiakkaat. 5.2 Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena lokakuussa Aineiston keruu tapahtui verkossa olevan kyselylomakkeen avulla. Vastaajat kutsuttiin vastaamaan kyselyyn sähköpostiviestein, joihin oli liitetty linkki verkkokyselyyn. Tiedottaja Sari Mäyrä keräsi Hyviä Uutisia -lehden asiakasrekisteristä 426 sähköpostiosoitetta, joihin kutsu lähetettiin yrityksen omasta sähköpostista. Tällä pyrittiin kiinnittämään vastaajien huomio viestiin ja lisäämään sen uskottavuutta. Kyselylomakkeesta (Liite 1) tehtiin tarkoituksella lyhyt, koska oletuksena oli, että vastausprosentti jäisi alhaiseksi, kuten sähköpostikyselyissä helposti käy. Hyviä Uutisia -lehti tutkimuskohteena on lisäksi hieman ongelmallinen, sillä se ilmestyy vain kerran vuodessa ja ilmestyi nyt vasta toisen kerran, joten siihen ei asiakkailla ole syntynyt vielä minkäänlaista lukijasuhdetta. Vastaajia pyrittiin siis motivoimaan helposti ja nopeasti täytettävällä verkkolomakkeella. Tutkimusongelma rajattiin koskemaan lehden vaikutusta yrityskuvan rakentajana ja myynninedistäjänä. Tarkoituksena oli myös selvittää, kohtasivatko tuottajan eli tiedottaja Sari Mäyrän tavoitteet ja lukijoiden lehdelle asettamat odotukset, miten lehden sisältöä voisi kehittää sekä millainen vaikutus asiakaslehdellä oli Esakonsernin yrityskuvaan ja tunnettuuteen. Mukana oli myös ensimmäistä kertaa selviä kehotuksia ottaa tekstiviestillä yhteyttä, mikäli jokin konsernin palveluista herätti kiinnostuksen eli käytössä oli myynnillinen palautekanava. Verkkokyselyyn päädyttiin, koska se oli helpoin toteuttaa. Kohdeorganisaatio myös painottaa sisäisessä viestinnässään vahvasti sähköisiä kanavia, joten

27 22 sähköpostin koettiin olevan yrityksen luonnollinen tapa kommunikoida myös tässä tapauksessa. Toisaalta runsaan sähköpostiliikenteen tiedostettiin olevan myös haitta kyselyyn vastaamisessa, sillä vastaanottaessaan paljon sähköpostiviestejä ihmiset eivät välttämättä jaksa kiinnittää huomiota niihin kaikkiin. Kyselylomake (Liite 1) oli avoinna vastaajille Loppupuolella vastaajia muistutettiin kyselystä kerran. Kyselyyn vastasi yhteensä 66 vastaajaa. Näin vastausprosentiksi muodostui 15 %. 5.3 Mittarit Tässä tutkimuksessa käytettyjen mittareiden valinnassa pyrittiin siihen, että käytetyt mittarit palvelevat tutkimuksen tavoitteita ja antavat mahdollisimman moniulotteisen ja luotettavan käsityksen kyselylomakkeen vastauksista. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: 1) Vastanneiden määrä / lehden lukeneiden määrä 2) Palautekanavasta saadut yhteydenotot / lehden lukeneiden määrä 3) 80 % haastatelluista on seuraavista väittämistä samaa tai melkein samaa mieltä (maksimipisteet 5): Päijät-Häme on vetovoimainen markkina-alue (1 p) Esa-konserni tuntee alueen parhaiten (1 p) Esa-konsernista löytyvät alueen tehokkaimmat mediat (1! p) Esa-konsernista saa monipuoliset ja laadukkaat painopalvelut (1! p) 4) 80 % haastatelluista osaa auttamatta nimetä vähintään 5 seuraavista Esakonsernin tärkeimmistä tuotteista ja palveluista (jokaisesta oikeasta vastauksesta! pistettä, maksimipisteet 5): Etelä-Suomen Sanomat Itä-Häme

28 23 Uusi Lahti Heila Radio 99 ESS.fi Esa Print Esan Lehtipaino Esan Suora Planeetta Sisältö Kyselylomake rakennettiin yhteistyössä Esa-konsernin tiedottajan ja tutkimuspalveluiden kanssa syyskuun 2007 aikana. Kyselystä tehtiin tarkoituksella lyhyt, sillä pitkiin kyselyihin harvoilla on aikaa vastata. Varsinaisia kysymyksiä kyselyssä on neljä, joista yksi sisältää useamman väittämän. Lisäksi on kuusi lyhyttä kysymystä vastaajan eli yrityksen edustajan taustatiedoista, kuten yrityksen toimipaikka jne. Lomakkeella on kaksi vapaatekstikenttää: toinen syntyneen mielikuvan tarkempaa kuvaamista varten ja toinen yleisen palautteen antamista varten. Mielikuvien tutkiminen on oleellinen osa yritysmielikuvan luomisessa. Ihmiset tekevät päätöksensä useimmiten mielikuvaodotusten mukaisesti, jonka vuoksi mielikuvien tutkiminen onkin tärkeää kun tietoisesti uudistetaan tai rakennetaan yritysmielikuvaa. (Lotti 1998, 168 ja 173) 5.5 Validiteetti ja reliabiliteetti Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksen pätevyyttä eli selviääkö tutkimuksesta se, mitä tulikin selvitä. Validiutta on vaikeaa tarkastella jälkeenpäin ja siitä onkin huolehdittava alusta asti määrittelemällä tutkimukselle selkeä tavoite. Tämän tutkimuksen tavoite on verkkopohjaisen kyselylomakkeen avulla

29 24 selvittää Hyviä Uutisia -lehden vaikutusta Esa-konsernin yrityskuvaan sekä myyntiin. Lomaketutkimuksen validiteettia heikentää kuitenkin aina suuri katoprosentti (Frey, Botan & Kreps 2000, 206). Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen täytti vain 15 % lukijoista, joille lomake oli lähetetty. Tällöin herää helposti kysymys, onko tutkimus pätevä ja riittävän kattava. Tämän tutkimuksen validiteettia olisi voitu parantaa käyttämällä useampaa tutkimusmenetelmää. Tähän ei kuitenkaan löytynyt resursseja. Tutkimuksen reliabiliteetilla eli luotettavuudella tarkoitetaan puolestaan tulosten tarkkuutta eli sitä, pysyvätkö tutkimuksen tulokset toistettaessa samanlaisina. Reliabiliteetti vaatii toteutuakseen tarkkuutta läpi koko tutkimusprosessin, silla virheitä voi tulla tietoja kerättäessä, syötettäessä, käsiteltäessä ja tulkittaessa. (Heikkilä 1998, 29) Tässä tutkimuksessa reliabiliteettia pyrittiin parantamaan testaamalla käytettävä mittari etukäteen muutamalla koevastaajalla. Samalla testattiin verkkokyselyn teknistä vastattavuutta eli testivaiheessa mittari oli jo lopullisessa muodossaan verkossa. 6. KYSYMYKSET JA TULOKSET Tässä kappaleessa esitellään tutkimuksen kysymykset (liite 1) ja analysoidaan tutkimustuloksia (liite 2). Tutkimustuloksia analysoimalla pyritään saamaan vastaus siihen, tehosiko lehti sen lukijoihin toivotulla tavalla eli tavoitteiden mukaisesti. Näitä tavoitteita olivat positiivinen vaikutus yrityskuvaan, yksiköiden ja palveluiden tunnettuuden lisääminen, kontaktien eli uusien asiakkuuksien aikaansaaminen sekä positiivinen vaikutus mielikuvaan Päijät-Hämeestä markkina-alueena.

30 25 Kysymyksiä on tarkoituksella niukasti ja niihin vastaamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta käyttämällä mm. monivalintakysymyksiä. Lisäksi muutamaa avointa kysymystä haluttiin käyttää, jotta saataisiin kartoitettua usein toistuvat samankaltaiset kommentit. Toinen syy avoimien kysymysten käyttöön oli niiden tarjoama mahdollisuus saada arvokasta materiaalia yksittäisistä mielipiteistä. On tärkeää tietää, mikä syy saa vastaajan kirjoittamaan lisätietoja avoimeen kohtaan ja toisaalta avoimista kommenteista voi mahdollisesti saada käyttökelpoisia kehitysehdotuksia tai aivan uusia näkökulmia Hyviä Uutisia -lehden tulevaisuutta ajatellen. 1. Kuinka tarkasti tutustuit Hyviä Uutisia -lehteen? (66) Taulukko 1. Lukutarkkuus Hyviä Uutisia -lehden vastaajiksi valituista lukijoista suurin osa vastasi lukevansa lehdestä muutaman jutun ja selailleensa lehden muuten läpi. Lukijoista vain 3 % luki lehden kokonaan tai suurimman osan jutuista ja jopa 34,8 % ainoastaan selasi lehden läpi. 3 % vastaajista kertoi, ettei tutustunut lehteen lainkaan ja jopa 15,2 % ei ollut edes saanut lehteä. Tyypillinen lukija siis silmäilee lehden läpi lukien kiinnostavimmat artikkelit ja vain todella harvat lukevat kaikki tai edes suurimman osan jutuista. Koska lehteä lähinnä vain silmäillään nousevat lehden taitto, kuvavalinnat ja otsikoiden laatiminen merkittävään osaan. Hyvä taitto, laadukkaat kuvat ja kiinnostavat, iskevät otsikot takaavat paremmin sen, että lukija huomaa jutun ja hänen kiinnostuksensa juttua kohtaan herää. Myös juttujen pituuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä lehden lukevat saavat sen työosoitteeseensa, eivätkä varmastikaan

31 26 halua tai edes pysty käyttämään lehden lukemiseen kovin pitkää aikaa ja pitkät jutut saattavat helposti jäädä lukematta. 2. Arvioi seuraavia Hyviä Uutisia -lehteä koskevia väittämiä asteikolla 1-4, jossa 1=täysin eri mieltä ja 4=täysin samaa mieltä. (53) Taulukko 2. Erilaisia Hyviä Uutisia -lehteä koskevia väittämiä

32 27 Taulukko 3. Avoin kysymys lehden herättämistä mielikuvista kertomiseen Lomakkeen kysymys 2 kartoitti Hyviä Uutisia -lehden vaikutusta mielikuviin Esakonsernista. Vastaajat antoivat positiivisimman arvon väittämälle Lehti esitteli hyvin Esa-konsernin palvelutarjonnan (34 % vastaajista täysin samaa mieltä, keskiarvo 3,245). Vastaajat arvottivat korkealle myös väittämät Lehti toi yhteydenottomahdollisuuden hyvin esiin (31,4 % vastaajista täysin samaa mieltä, keskiarvo 3,157) ja Lehti oli helppolukuinen (30,2 % vastaajista täysin samaa mieltä, keskiarvo 3,226). Heikoimman arvon sai väite Lehti innosti minua ottamaan yhteyttä Esa-konsernin yksiköihin, jossa jopa 68 % vastaajista kertoi olevansa joko melko tai täysin eri mieltä (keskiarvo 2,26). Heikon lukeman sai myös väittämä Lehti lisäsi kiinnostustani Päijät-Hämeeseen markkina-alueena, sillä 60 % (keskiarvo 2,34) vastaajista ilmoitti olevansa melko tai täysin eri mieltä. Tämä on huono tulos, sillä yksi Hyviä Uutisia -lehden päätavoitteita oli positiivinen vaikutus mielikuvaan Päijät-Hämeestä markkina-alueena. Kärkeen nousivat siis lehden informatiivisuutta koskevat seikat, kuten Esakonsernin palvelutarjonta sekä yhteystietojen helppo löytyminen. Sen sijaan väittämät, jotka koskivat mielikuvia Esa-konsernista tai Päijät-Hämeestä saivat heikompia arvioita. Väittämä Lehden jutut olivat mielenkiintoisia sai keskiarvokseen alle 3, joka tarkoittaa, että ensi vuoden lehteä tehdessä tulee panostaa entistä enemmän mahdollisimman mielenkiintoisen sisällön luomiseen.

33 28 Kysymyksen yhteydessä oli myös avoin kohta, jossa lehden herättämistä mielikuvista sai kertoa tarkemmin. Vastaajien yleiset kommentit lehdestä olivat hyvin positiivisia, ja etenkin lehden informatiivisuus sai kehuja. Lehti vaikutti hyvältä uudelta kanavalta saada tietoa Esa-konsernin toiminnasta. Lehti lisäsi mielikuvaa palveluiden monipuolisuudesta. En tiennyt aiemmin, mitä kaikkea konserni pitää sisällään. Kommentit avoimessa kohdassa olivat siis suurimmaksi osaksi positiivisia kommentteja Esa-konsernin tyytyväisiltä asiakkailta, mutta mukana oli myös seuraava kommentti: Lehden koko ei innostanut lukemaan, samoin heikot värit (painotekniikasta johtuen varmastikin) eivät vakuuttaneet painotalon hyvyydestä. Avoin palaute Hyviä Uutisia -lehdestä oli siis yhtä poikkeusta lukuun ottamatta positiivista eikä esiin noussut mitään erityisiä epäkohtia. Avoin kohta tässä vaiheessa oli kuitenkin näin jälkeenpäin ajatellen turha, sillä kohdassa 6 saa jälleen vapaasti kertoa mielipiteensä. 3. Mitkä Esa-konsernin yksiköt, tuotteet tai palvelut jäivät mieleesi luettuasi Hyviä Uutisia -lehden? (21) Taulukko 4. Avoin kysymys mieleen jääneistä tuotteista kertomista varten

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Asiakkuusindeksi 2009

Asiakkuusindeksi 2009 1 Asiakkuusindeksi 2009 Selvitettiin suomalaisten yritysten asiakasuskollisuutta: Kuinka paljon eri yritysten kanssa asioidaan Millainen asiointi- ja asiakassuhde suomalaisilla kuluttajilla on yrityksiin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Taustaa kampanjalle Yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmat: - valinnanvapaus poliittisena tahtotilana ja

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoi4eet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoi4eena on selvi4ää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhde4a lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Anna Partanen 22.12.2015 Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu liiton jäsenten keskuudessa. Siksi kysymme nyt sinulta, mitä mieltä olet Elintakeesta ja miten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimukset

Asiakastyytyväisyystutkimukset Asiakastyytyväisyystutkimukset Liiton asiakastyytyväisyystutkimukset muodostavat kiinteän osan, jonka tavoitteena on tuottaa jäsenyrityksille oman toiminnan onnistumisen arviointiin ja kehittämiseen liittyvää

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11. FinnBuild Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.2012 Suomen Messujen Tiedote 25.9.2012 FinnBuildissa tehdään toimialakartoitus

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Rotarian Leadership Academy 15.2.2007. Katri Pietilä Aina Group Oyj

Rotarian Leadership Academy 15.2.2007. Katri Pietilä Aina Group Oyj Rotarian Leadership Academy 15.2.2007 Katri Pietilä Aina Group Oyj 13.2.2007 1 Katri Pietilä Yo Kaurialan lukio 1979 KTM HKKK 1985 Yhdyspankki/Merita-konserni 1985 1994: rahoitusneuvottelija, yritysasiamies,

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

RakentajaSuora. Tuotekuvaus. kohderyhmänä omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaSuora. Tuotekuvaus. kohderyhmänä omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaSuora Tuotekuvaus kohderyhmänä omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaSuora...3 TaloPeli...3 Tutkittua tietoa TaloPeli käyttäjistä...3 Kohderyhmän valintakriteerit...4

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot