Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslehti Nro 6 2007 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS"

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 Innovatiivisesta tuotekehityksestä kilpailukykyä KASVUSYSÄYKSIÄ PALVELUALOILLE Palvelualojen tutkimus ja kehittäminen sekä innovaatiotoiminta ovat olleet jo pitkään keskeinen Synergosin painopistealue. Nyt haluamme nostaa sen vielä selkeämmin esiin omassa toiminnassamme ja innostaa samalla yhteistyötahojamme yhteisiin ponnisteluihin palvelualan tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Synergosissa on meneillään useita palvelualojen kehittämiseen keskittyviä hankkeita. Uskomme että hankkeissamme luotujen innovaatioiden ansiosta on monissa yrityksissä löydetty keinoja uudistaa liiketoimintakonsepteja, vahvistaa asiakkaille tarjottavia lisäarvotekijöitä ja parantaa suorituskykyä. Innovaatioista onkin saatavissa tervetulleita kasvusysäyksiä useille eri palvelualoille. Uudet ajatukset syntyvät Synergosin, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Tämän yhteistyön ansiosta on mahdollista edistää kasvua ja luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi hyvinvointipalveluihin, matkailupalveluihin, tietointensiivisiin liike-elämän palveluihin ja kaupan alalle. Palvelualojen kehittäminen on tärkeä tulevaisuuden haasteemme. Synergos on tässä työssä vahvasti mukana.tulemme tutkimuskohteina panostamaan mm. asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, innovaatiotoiminnan ja liiketoimintakonseptien uudistamiseen, resurssipohjaiseen yritysten ja verkostojen arviointiin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Harri Talonen johtaja Uuden edessä yhdessä Kunnat ovat suurten muutosten edessä.väki vanhenee ja palvelutarpeet kasvavat. Samalla kuntien työväki siirtyy sankoin joukoin pois työelämästä. Tampereellakin noin puolet työntekijästä jää eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden aikana! Tämän muutoksen kohtaamiseen etsitään nyt kiivaasti erilaisia keinoja.tampereella tähän muutokseen valmistaudutaan uudistamalla kaupungin toimintamalli. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupunki siirtyi tämän vuoden alussa pormestarijärjestelmään sekä tilaaja tuottajamalliin kaikissa toiminnoissaan. Vaikka uusilla malleilla haetaankin ratkaisuja kuntien ongelmiin, eivät ne voi jäädä vain kuntien sisäisiksi. Tampereen tilaaja tuottaja-mallikaan ei voi jäädä järjestelmäksi, jossa kaupunki ostaa palveluita vain itseltään. Tavoitteena on oltava aito monituottajamalli, jossa kaupungin oman tuotannon rinnalla on runsaasti yhteisöjen ja yritysten palvelutuotantoa. Samalla on kuitenkin todettava, että mallit yksinään eivät riitä. Kunnallisiin palveluihin tarvitaan nyt aivan uudenlaisia innovaatioita. Tarvitaan ratkaisuja, joissa yhdistyvät julkisen ja yksityisen palvelutuotannon parhaat puolet asiakaslähtöisellä tavalla. Näitä malleja Tampere jo kehitteleekin esimerkiksi Vuoreksen alueelle sekä vanhusten kotihoitoon, jossa etsitään aivan uudenlaista toimijaa, palveluintegraattoria, julkisen palveluiden järjestämisen, julkisen palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon solmukohtiin. Uusi näkökulma hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on myös kansalaisten osallisuus. Ihmisille on annettava mahdollisuus olla mukana ideoimassa ja tekemässä. Kun luotetaan siihen, että palvelujen käyttäjät voivat olla myös alan parhaita asiantuntijoita, ollaan aivan uusien mahdollisuuksien edessä. Tällä tavalla ihmiset myös sitoutuvat toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Täällä Tampereella Luova Tampere -ohjelma on hyvä esimerkki tällaisesta ajattelusta. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä taidekilpailu, jossa lapset ja nuoret saavat ideoida ja kuvata millaista oppiminen ja koulunkäynti voisi olla tulevaisuudessa. Edessämme on monia haasteita. Kutsun kaikki kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt rakentamaan kaikem pareeta Tamperetta reilun kumppanuuden hengessä! Timo P. Nieminen pormestari Tampereen kaupunki Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitoksella on parhaillaan menossa kaksivuotinen Elintarviketeollisuuden uudistuva liiketoiminta - tutkimusprojekti, ETU. Projekti toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppatieteiden osaston kanssa. Projektia johtaa Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitoksen professori Hannu Kuusela. Lappeenrannassa projektista vastaa teknillisen yliopiston Kauppatieteiden osaston osastonjohtaja, professori Veli- Matti Virolainen. ETU-projekti kuvaa ja analysoi elintarviketeollisuuden arvoverkkoa ETU-projektin tavoitteena on tunnistaa mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen ja kysynnän ennakoinnin parantamiseen elintarviketeollisuuden arvoverkostossa. Tämä päätavoite jakaantuu neljään alatavoitteeseen, jotka ovat arvoverkostojen ja prosessien kuvaaminen, markkinamuutosten ennakoiminen, kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen sekä mallien, mittareiden ja viimeaikaisen tieteellisen tiedon tuottaminen. Teollisuudesta ETU-projektissa mukana ovat Ruokakesko Oy, Saarioinen Oy,Myllyn Paras Oy ja Wihuri Oy Wipak. Elintarviketeollisuus on yksi suurimmista teollisuudenaloista Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa se on siitä huolimatta jäänyt taka-alalle, kun huomio on kohdistunut voimakkaasti ICT-klusteriin. Elintarvikeala on kuitenkin nyt voimakkaan muutoksen edessä globalisaation, markkinoiden tarjontarakenteen ja kulutuskäyttäytymisen muuttumisen sekä teknologiakehityksen vuoksi. Alan yritykset joutuvatkin miettimään uusia asiakas- KTT Heli Paavola Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitokselta toimii ETU-projektin projektipäällikkönä. ja markkinalähtöisiä toimintamalleja kaikissa arvoverkoston osissa. Strateginen ennakointi ja strategiaprosessin johtaminen sekä uudet tavat organisoida yhteistyötä ja verkostoja ovat kilpailussa selviämisen ydinkysymyksiä. Näihin kysymyksiin ETUprojekti pyrkii antamaan vastauksia. ETU-projektin tutkimuksellinen kokonaisuus rakentuu arvoverkosto-, kumppanuus- ja markkinaorientaatioteorioiden varaan ja sen tuloksena syntyy muun muassa kolme väitöskirjaa, seitsemän pro gradu -tutkielmaa, viisi konferenssijulkaisua ja tieteellisiä artikkeleja. "ETU-projektissa kyse on nimenomaan tieteellisestä tutkimuksesta, vaikka pyrimmekin tarjoamaan myös konkreettisia keinoja liiketoiminnan parantamiseksi", painottaa ETU-projektin projektipäällikkö KTT Heli Paavola. "Hankkeen edetessä mukana olevat yritykset saavat huomattavan määrän käytäntöön sovellettavia apuvälineitä, kuten esimerkiksi hankintastrategian, prosessikaavioita, arvoverkkomallin, arvoverkoston hallinnan mittariston, mallin arvoverkoston osapuolten eri rooleista markkinoiden ennakoinnissa sekä yhteistyön arvon mittarit", Paavola luettelee. Projektissa pyrimme tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita ja tarjoamaan niihin sopivia ratkaisuja. Näiden mallien, mittareiden ja käytännön sovellusten kautta yritykset voivat konkreettisesti analysoida, arvioida ja kehittää toimintaansa ja yhteistyösuhteitaan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja verkoston toiminnan tehostamiseksi. "Saatujen tulosten perusteella on mahdollista kehittää erilaisia koulutusohjelmia sekä tutkimustuotteita Synergosin toteutettavaksi. Vielä niistä puhuminen on liian varhaista, mutta olemme kirjanneet tavoitteiksemme esimerkiksi kahden executive workshopin ja kansainvälisen seminaarin järjestämisen. Executive workshopissa yritysten edustajat pohtivat yhdessä tutkijoiden alustusten ja kehitysehdotusten pohjalta konkreettisia toimenpiteitä liiketoiminnan ja yhteistyön tehostamiseksi. Kansainvälinen seminaari on puolestaan sekä yrityksille että tutkijoille suunnattu keskustelufoorumi ja se on tarkoitus järjestää yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneittemme esim. Lund University LIFS:n, Cranfield Universityn ja Aarhus MAPP:n kanssa." Vuoden 2007 loppuun ulottuva ETU-projekti on toteutettu osin yritysrahoituksen ja osin Tekesin rahoituksen turvin. 3

4 PARASTA PALVELUA Pirkanmaalta Moni muistaa varmasti vielä Pirkanmaan Yrittäjien Parasta Pirkanmaalta -kampanjan kymmenen vuoden takaa.tuolloin yrittäjien etujärjestö ponnisteli saadakseen kuluttajat suosimaan pirkanmaalaisten yritysten tuotteita ja palveluja. Elettiin laman jälkeistä aikaa, jolloin yrityksille ja sitä kautta myös kunnille jokainen kotiin tuleva markka oli elintärkeä. Ajat ovat nyt toiset, mutta Yrittäjäjärjestö tekee edelleen hartiavoimin töitä paikallisen elinkeinoelämän hyväksi, nyt kattoteemalla Parasta palvelua Pirkanmaalta. Pirkanmaan Yrittäjien keskeinen vaikuttamisen kohde on Pirkanmaan kaupunkien ja kuntien elinkeinopolitiikka. "Tällä hetkellä pohdimme erityisesti sitä, miten voisimme vaikuttaa ja tehdä pirkanmaalaisia tuotteita ja palveluja houkuttelevammiksi julkisten hankintojen näkökulmasta", sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.Tehtävä on haastava, sillä julkisyhteisöjen on kilpailutettava hankintansa, eikä laki suo mahdollisuutta suosia oman kunnan yrityksiä, vaikka siihen halua olisikin. Tilannetta mutkistaa se, että julkiset hankinnat muotoutuvat usein niin suuriksi kokonaisuuksiksi, että vain suurimmilla, joskus ainoastaan ylikansallisilla yrityksillä on edellytykset vastata tarjouspyyntöihin. "Pienet paikalliset yritykset eivät voi verkostoitua tarjoamaan palvelujaan yhdessä ilman pelkoa kartellisyytöksestä ja yksin ne ovat usein liian pieniä kyetäkseen vastaamaan tarjouspyyntöjen vaatimuksiin. Suurimpien yritysten voittaessa tarjouskilpailuja seurauksena saattaa olla pienten yritysten katoaminen kokonaan markkinoilta. Tämä on erittäin huolestuttava tulevaisuudenkuva", Jokilampi toteaa. Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Eero Vanteen mukaan Pirkanmaan suurimpia julkisen sektorin ostajia ovat Tampereen kaupunki, kaupunkia ympäröivien kuntien yhteinen, Nokialla toimiva kuntien hankintayhteisö Kuha sekä Pirkanmaan muut kunnat, jotka myös ovat muodostamassa omia seudullisia hankintayksikköjään. Koska julkisen sektorin etu on tukea paikallista yritystoimintaa lain sallimissa puitteissa ja yritysten tavoitteena on pysyä elinvoimaisina ja siinä sivussa luoda uusia työpaikkoja, on yrittäjäjärjestö lähtenyt eri tahojen kanssa kartoittamaan vaikuttamiskeinoja. Näissä pohdinnoissa on mukana ollut myös Synergos, jolla on kokemusta sekä erilaisten yritysten ja julkisen sektorin yhteisten kehittämishankkeiden että tutkimustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. "Lähtökohtamme on, että kilpailun tulee olla vapaata. Olemme nähneet, että tarjouspyynnöillä voidaan kuitenkin vaikuttaa ja ohjata sitä, kuka tuotteita ja palveluja tarjoaa", Vanne sanoo. Ja totta onkin, että jos tarjouspyynnössä esimerkiksi etsitään leipomoa, joka kykenee toimittamaan juuri uunista otettua leipää paikalliseen palvelutaloon, lähileipomoilla on paremmat lähtökohdat tarjota tuotteitaan kuin satojen kilometrin päässä olevalla yrityksellä. Tai jos hoivapalvelut kilpailutetaan pienempinä yksikköinä, eikä esimerkiksi koko kaupungin tai kunnan kattavana palveluna, myös pienillä palveluntuottajilla on resursseja tarjota palvelujaan. Parasta palvelua Pirkanmaalta on monivuotinen, tärkeiden asioiden kattoteema, joka käsittää tutkimusta, koulutusta ja kehittämishankkeita koko Pirkanmaan ja kaikkien sen toimijoiden parhaaksi. "Olemme vielä hankkeen suunnitteluvaiheessa, joskin se näkyy jo nyt esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjälehdessä elinkeinoelämän vaikuttajien asiaa eri näkökulmista käsittelevinä kirjoituksina ja kannanottoina. Tarkoituksemme onkin panostaa tänä vuonna voimakkaasti tiedottamiseen samalla, kun suunnittelemme erilaisia teeman alla kulkevia lähivuosien kehittämishankkeita", Jokilampi sanoo.. Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Eero Vanne ja toimitusjohtaja Jari Jokilampi ajavat alueellisen elinkeinoelämän etuja 4

5 Pirkanmaalaiset S-marketpäälliköt Sirpa Hakanen (vas.),timo Kraft ja Riitta Wallenius sekä Mahdollisuuksien talo - hankkeen projektipäällikkö Anita Keskinen Synergosista kokoontuivat helmikuussa Toijalan Kangassaaren kauniissa maisemissa. Mahdollisuuksien talo - hanke tarjoaa yrityksille ja työyhteisöille tilaisuuden arvioida ja kehittää omaa työhyvinvointiaan. Tätä mahdollisuutta hyödyntää parhaillaan muun muassa osa Pirkanmaan Osuuskaupan S-marketeista. Toijalan ja Valkeakosken S- marketit olivat mukana Synergosin Tiikerinloikka työniloon -hankkeessa. Kokemukset ja työpaikoilla näkyvä työtyytyväisyyden lisääntyminen ovat kannustaneet markettien henkilökuntaa jatkamaan työhyvinvoinnin kehittämistä Mahdollisuuksien talossa. "Kun kuulimme vuonna 2004 Pirkanmaan Osuuskaupan johdolta, että meidät lähetetään Tiikerinloikka työniloon -hankkeeseen mukaan, mietimme ensin, että miksi me. Nyt tiedämme, että olemme olleet etuoikeutettuja päästessämme tekemään meille räätälöityä työhyvinvointisuunnitelmaa ja kehittämään asiantuntijoiden avulla työyhteisömme hyvinvointia", sanoo Valkeakosken Koskikaran S-marketpäällikkö Timo Kraft. Työvire niin Valkeakosken kuin Tiikerinloikka-hankkeessa mukana olleen Toijalan S-marketin henkilökunnan keskuudessa parani hankkeen myötä jopa siinä määrin, että työyhteisöt palkittiin viime vuonna S-kauppiaspäivillä työvirepalkinnolla. "Me olemme nyt työhyvinvointivalmentajia omassa organisaatiossamme samalla, kun kehittämistyö jatkuu Mahdollisuuksien talossa", toteaa Toijalan S-marketpäällikkö Riitta Wallenius. "Mahdollisuuksien talon avattua ovensa myös Valkeakosken S-market Superi pääsi mukaan projektiin", iloitsee S-marketpäällikkö Sirpa Hakanen. MAHDOLLISUUKSIEN TALO avaa ovia hyvinvoiviin työyhteisöihin Näissä kolmessa S-marketissa henkilökuntaa on kaikkiaan 90. Koska kaikki eivät voi olla yhtä aikaa poissa työpaikoilta, osallistuu joka marketista osa henkilökunnasta kuukausittain pidettäviin kehittämispäiviin. Tuolloin keskustellaan etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Päivän päätteeksi joukosta valitaan työyhteisön edustaja, joka vie puolestaan päivän aikana käsiteltyjä asioita ja keskeisintä sanomaa työpaikoille. "Me marketpäälliköt esimiehinä emme tässä ota roolia. Näin korostuu se, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Henkilöstö kokee paremmin sitoutuvansa hankkeeseen, kun se on koko ajan vaikuttamassa asioiden etenemiseen", Kraft toteaa. S-markettien kohdalla valmennuspäivien teemoja ovat muun muassa muutoksiin liittyvät kysymykset, stressi, ajankäyttö, aggressiivisuus, positiivisuus, juoruaminen, kateus ja keskinäinen kilpailu, ryhmässä toimiminen, sääntöjen noudattaminen, uupuminen ja ahdistus, palautteen antaminen, tiimityöskentely, alaisena ja esimiehenä toimiminen sekä oman työn ja asenteiden kehittäminen. "On erittäin tärkeää, että kehittämispäivistä vastaa Synergosin asiantuntija, jolla on kaikki langat käsissään. Olemme erittäin tyytyväisiä projektipäällikkö Anita Keskisen tapaan valmentaa meitä. Omat voimamme ja osaamisemme eivät riittäisi näin vaativan hankkeen eteenpäin viemiseen", Riitta Wallenius arvelee. Hän kertoo havainneensa muiden Mahdollisuuksien taloon osallistuvien työyhteisöjen edustajia tavatessaan, että vaikka työyhteisöt olisivat hyvinkin erilaisia ja eri toimialoilta, ongelmat ja kehittämiskohteet ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia. Työyhteisön kehittämisen ohella Mahdollisuuksien talo tarjoaa tukea myös fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Näissä asioissa apua Mahdollisuuksien talossa saa työhyvinvointivalmentaja, työfysioterapeutti Pia Siekkiseltä. "Hän on perustanut meille hyvän fiiliksen ryhmän, joka tutustuu erilaisiin liikuntamuotoihin siten, että lajeista jokainen on voinut löytää itselleen sopivimman ja mieluisimman. Pialta saamme tukea, kun haluamme kohottaa kuntoamme tai vaikkapa pudottaa painoa. Asioita tehdään yksilöllisesti ja silti ryhmässä", sanoo Riitta Wallenius. S-marketpäälliköiden mukaan Mahdollisuuksien talossa erityisen hienoa on se, että kehittämishanke toteutetaan työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tällöin työyhteisö saa luoda omat, sille sopivimmat tapansa kehittää ja ylläpitää työhyvinvointia. 5

6 Työhyvinvointivalmentajia yrityksille ja kuntaorganisaatioille Synergos toteuttaa parhaillaan työhyvinvointivalmentajien kehittämishanketta, jonka tavoitteena on lisätä projektiin osallistuvien organisaatioiden tuloksellisuutta työhyvinvointiosaamista kasvattamalla. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma on tarkoitettu siihen osallistuvien organisaatioiden avainhenkilöille, jotta he jatkossa voivat toimia omilla työpaikoillaan työhyvinvoinnin kehittäjinä.tavoitteena on myös luoda osallistujille toimiva tukiverkosto, jonka avulla he saavat konsultaatiota hankalissa tilanteissa. Lisäksi keskeinen osa valmennusta on tuottaa osallistuville työyhteisöille työhyvinvointisuunnitelma. Hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä, neljä kuntaorganisaatiota sekä yksi seurakunta Pirkanmaan tavoite 2 -ohjelma-alueelta. Kehittämisohjelma käynnistyi syksyllä 2006 ja jatkuu lokakuun 2007 loppuun. Valkeakoski-opiston koulutussuunnittelija Marika Saarela ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru osallistuvat työhyvinvointivalmentajan kehittämishankkeeseen Valkeakosken kaupungin johdon lähettäminä. He kertovat pitkään etsineensä vastauksia ja aineistoa työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin, sillä aihetta käsittelevälle koulutukselle on kysyntää myös heidän edustamassaan oppilaitoksessa. "On hienoa, että aloite tälle valmennuskurssille osallistumisesta tuli kaupungin johdon taholta. Koemme työhyvinvoinnin erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana. Kykenemme viemään näitä asioita nyt omaan organisaatioomme ja olemaan mukana maan kattavaksi rakentuvassa työhyvinvointivalmentajien verkostossa", Saarela sanoo. Koulutussuunnittelija Marika Saarela (vas.) ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru Valkeakoski-opistosta arvostavat työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelman korkeatasoista opetusta. Kuva helmikuun lähiopetuspäiviltä Valkeakosken ammattikorkeakoulusta. Osallistujien näkökulmasta valmennusohjelma antaa monipuolisen ja laajan näkökulman työhyvinvointiin. "Aivan liian usein työhyvinvointi mielletään pelkästään tykytoiminnaksi, mutta tässä valmennuksessa näkökulma on avarampi ja henkinen työhyvinvointi korostuu. Professori Marja-Liisa Mankan mallit ja näkökulmat ovat todella hyödyllisiä ja käytäntöön sovellettavissa", Saarela toteaa. Muutenkin osallistujat kiittävät valmennuksen käytännönläheisyyttä. "Opiskelussa ei keskitytä taivaita hipoviin teorioihin ja ideologioihin, vaan ollaan kiinni arjen työssä. Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen on toimiva tapa viedä tätä asiaa työyhteisöihin. Kun asioita pohditaan yhdessä, ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelman sisältöön ja sitoutuvat näin myös suunnitelman toteuttamiseen." Opettajana toimiva Tarja Kiuru sanoo olevansa hyvin kriittinen opiskelija päästessään itse koulun penkille. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelmaan hän on erittäin tyytyväinen. "Kokonaisuus on toimiva. Valmennus on todella hyvin suunniteltu ja toteutettu. Se, että projekti on vuoden mittainen, on pelkästään hyvä asia. Lähiopetuspäivien välissä teemme etätehtäviä ja meillä on myös aikaa prosessoida oppimaamme ja keskustella asioista työpaikoilla", Kiuru sanoo. Oman työyhteisönsä työilmapiirin Saarela ja Kiuru toteavat hyväksi. "Meillä on tehty erilaisia työtyytyväisyysmittauksia ja olemme saaneet niistä korkeita arvosanoja. Meillä on onneksemme hyvinvoiva työyhteisö. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole, joten työhyvinvointivalmentajilla riittää varmasti tehtävää, kun lähdemme viemään asiaa eteenpäin muissa organisaatiossa", Kiuru ennustaa. 6

7 MATKAILUTUTKIMUS Invest in Finlandin työn tukena Invest in Finland, IIF, on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää suoria ulkomaisia investointeja Suomeen. Invest in Finland tuottaa ajankohtaista tietoa Suomen investointiolosuhteista ja liiketoimintaympäristöistä sekä neuvoo ja auttaa ulkomaisia yrityksiä niiden suunnitellessa sijoittumista etabloitumista Suomeen. Organisaation toimintaa rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. "Verkottunut, prosessimainen toimintatapa on koko Invest in Finlandin toiminnan perusta. Ulkomailla verkoston muodostavat Finpron, Tekesin ja UM:n yksiköt. Kotimainen verkosto koostuu TE-keskuksista, alueellisista ja kunnallisista kehitysyhtiöistä sekä Tekesistä ja Finnverasta", sanoo Invest in Finlandin investointijohtaja Sakari Penttilä. Hänen mukaansa Invest in Finlandin kaltainen organisaatio löytyy nykyään lähes jokaisesta maailman maasta. Verkostonsa avulla Invest in Finland kykenee palvelemaan kattavasti eri toimialojen yrityksiä ympäri maailmaa. Organisaatio on mukana niin isojen yhtiöiden kuin hyvin pientenkin yritysten investointien edistämisessä. Tällä vuosikymmenellä Suomeen on sijoittunut uusia ulkomaisia yrityksiä vuosittain liki 200. Syksyllä 2006 tehdyn laajan tutkimuksen selvityksen mukaan 76 prosenttia maahamme viime vuosina etabloituneista uusista yrityksistä koki odotustensa täyttyneen tai jopa ylittyneen. "Kansainväliset yritykset myös investoivat rohkeasti, mutta kotimaiset yritykset ovat tässä suhteessa varovaisempia", Penttilä toteaa. "Tuotamme ajankohtaista tietoa Suomen investointiolosuhteista ja liiketoimintaympäristöistä ulkomaisille yrityksille niiden suunnitellessa sijoittumista etabloitumista Suomeen", sanoo Invest in Finlandin investointijohtaja Sakari Penttilä. Matkailu noussut yhdeksi IIF:n päätoimialaksi Vaikka kaikkien toimialojen investoinnit otetaan Suomessa ilolla vastaan, ovat jotkut toimialat selvästi muita kiinnostavampia. Tällä hetkellä matkailualan yritykset näyttävät hakevan uusia kohteita. "Suomea kohtaan matkailuinvestointien kohdemaana tunnetaan nyt kasvavaa kiinnostusta erityisesti Venäjällä, Alankomaissa ja Isossa Britanniassa.Toisaalta KTM:n matkailustrategia, joka valmistui keväällä 2006, tukee näkemystämme, että Suomi on ulkomaisille matkailuinvestoinneille houkutteleva markkina. Matkailu nostettiinkin viime vuonna yhdeksi Invest in Finlandin päätoimialaksi", Penttilä kertoo. Invest in Finland tuottaa eri toimialoilta tietoa asiakkaittensa käyttöön sekä olemassa olevista lähteistä että teettämällä omia toimialakohtaisia tutkimuksia. Tutkimusten voidaankin sanoa olevan Invest in Finlandin toimialaosaamisen perusta, sillä kaikki organisaation asiakkailleen esittämä tieto perustuu olemassa oleviin tosiasioihin. "Me annamme tietoa. Yritysten tehtäväksi jää tehdä sen perusteella johtopäätöksiä", Penttilä toteaa. Matkailualaa koskevan tutkimuksen teettäminen tuli ajankohtaiseksi keväällä Sakari Penttilän mukaan tutkimuslaitosten kilpailuttaminen tapahtui julkisten hankintojen kilpailutussääntöjen mukaisesti. "Tutkimuslaitoksen valinnassa painottuivat toiminnallinen laatu ja hinta sekä tarjoajan referenssit nimenomaan matkailualan tutkimuksessa. Synergosin näytöt tältä toimialalta olivat vakuuttavia. Tutkimuksen toimeksiannosta kului vain noin neljä kuukautta sen valmistumiseen. Aikataulu oli näin tiukka, koska halusimme tutkimustulokset syksyllä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman pohjaksi", Penttilä kertoo. "Tutkimuksen edistyessä saimme tutkimuspäällikkö Marko Laiholta väliaikaraportteja ja kävimme keskusteluja varmistuaksemme tutkimuksen oikeista painotuksista." Tutkimustulosten perusteella Invest in Finlandissa todettiin, että on perusteltua jatkaa ulkomaisten matkailualan investointien edistämistä maassamme. "Tutkimus vahvisti myös päätöksemme olla näkyvästi mukana vuoden 2007 matkailumessuilla", Penttilä toteaa. Yritysmaailmaa ymmärtävä tutkimuslaitos Toimintansa luonteesta johtuen Invest in Finland päivittää toimialatietojaan jatkuvasti.myös matkailualaa koskevan tutkimuksen tulokset tullaan päivittämään viimeistään kahden vuoden kuluttua. "Yhteistyömme ja kokemuksemme Synergosista ovat olleet kaikilta osin myönteisiä.yhteistyö on ollut avointa. Olemme myös puhuneet samaa kieltä. Voin sanoa, että tässä on selkeästi yritysmaailmaa ymmärtävä tutkimuslaitos, mikä tietysti helpottaa yhteistyötä", Penttilä sanoo. Tiivistelmä Synergosin tekemästä matkailualan tutkimuksesta on luettavissa Invest in Finlandin www-sivuilta osoitteesta www. investinfinland.fi. Kokonaisuudessaan tutkimus on tarkoitettu vain Invest in Finlandin asiakkaiden käyttöön. 7

8 HYKE on ollut menestys Pirkanmaalla Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke HYKE on ollut menestys Pirkanmaalla. Vuonna 2003 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Pirkanmaalla toimivia malleja hyvinvointipalvelujen markkinoille. Näkökulmana on ollut hyvinvointipalvelujen tuotanto ja ostopalveluosaaminen. Ajatus kuntia, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia uuteen toimintakulttuuriin valmentavasta HYKEhankkeesta syntyi Pirkanmaan TE-keskuksessa. "Näimme hyvinvointisektorin ja kuntien tarpeen kumppanuushankkeelle, jonka tuloksena syntyisi toimivia ostopalveluprosesseja, verkostoitumista sekä markkinatutkimuksia ja alan palvelustrategiaselvitys", kertoo Pirkanmaan TE-keskuksen kehittämispäällikkö Jukka Ojala. Hän näkee TEkeskuksen tämän tyyppisissä hankkeissa ennen muuta yhteistyökumppaniksi muille hankkeen osapuolille, vaikka sillä käytännössä on myös osarahoittajan rooli. "Kutsuimme neuvottelupöytään Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun edustajat. Oli hienoa nähdä, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa eri oppilaitosten yhteistyö sujui.yhteinen tahtotila syntyi nopeasti, kun lähdettiin kartoittamaan hankkeen tarpeellisuutta kunnilta ja yksityisiltä hyvinvointipalvelujen tuottajilta. Kuntien myönteinen suhtautuminen hanketta kohtaan oli tärkeää ja tässä erityisesti Tampereen kaupunki oli ratkaisevassa asemassa", kuvaa Ojala HYKEhankkeen suunnitteluvaihetta. Pirkanmaan TE-keskuksen kehittämispäällikkö Jukka Ojala uskoo Pirkanmaan hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishankkeen tuottavan entistä ammattitaitoisempaa hyvinvointipalvelujen osto- ja myyntitoimintaa kunnissa. Myös terveydenhuoltoalan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat ottivat HYKE-hankkeen heti sen käynnistyttyä omakseen. "Hyvinvointisektorilla on paljon pieniä toimijoita joille on ollut monella tavalla hyötyä HYKE-hankkeesta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettyihin seminaareihin on osallistunut satoja osanottajia ja kiinnostus koulutusta kohtaan on ollut koko ajan todella suurta. Projekti on synnyttänyt Pirkanmaalle tähän mennessä noin 20 uutta terveydenhoitoalan yritystä. HYKE-hanke on auttanut yrittäjiä tuotteistamaan hyvinvointipalvelujaan. Uskon, että hanke tuottaa entistä ammattitaitoisempaa hyvinvointipalvelujen osto- ja myyntitoimintaa kunnissa", Ojala toteaa. HYKE-hankkeen kaltainen, vuosien mittainen kokonaisuus on aidosti elävä prosessi, joka tuottaa paljon käyttökelpoista tietoa eri tahojen käyttöön. "Esimerkiksi vuoden 2006 aikana tehtiin HYKE-hankkeeseen liittyen Pirkanmaan palvelustrategiaselvitys, joka tarkastelee muun muassa sitä, onko kunnissa laadittu Kuntaliiton suositusten mukaisia erillisiä palvelustrategioita ja miten niitä on toteutettu", Ojala kertoo. Jukka Ojala sanoo olevansa erittäin tyytyväinen HYKE-hankkeeseen ja kaikkiin sitä toteuttamassa olleisiin oppilaitoksiin. Synergos, joka on toiminut kouluttajan ja tutkijan roolin ohella hankkeen koordinaattorina, saa Ojalalta erityiskiitoksen. "Heidän osaamisensa on tässä hankkeessa ollut ihan huippuluokkaa." "HYKE-hankkeen päättyessä kevään aikana työ jatkuu monella rintamalla. Uusia sosiaali- ja terveysalan kehitystä tukevia toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin. HYKE on tarjonnut hyvän startin tähän kehitystyöhön. Hankkeen loppuvaiheessa valmistuva markkinatutkimus kuvaa alan tämänhetkistä tilannetta Pirkanmaalla. Se antaa varmasti suuntaviivoja tulevalle suunnittelulle", sanoo Tutkimusja koulutuskeskus Synergosin koulutus- ja kehittämispäällikkö Anne Vauhkonen, joka on toiminut HYKE-hankkeen projektipäällikkönä. 8

9 Korkeatasoista johtajakoulutusta yksityisen ja julkisen sektorin tarpeisiin Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta on johtamisen ja toiminnan uudistamisen huippuasiantuntija julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, sanoo tiedekunnan dekaani, professori Antti Haveri. Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta on jo neljän vuosikymmenen ajan toiminut merkittävänä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin johtajien kouluttajana maassamme. Elokuussa 2004 tiedekunnassa aloitti toimintansa myös kauppakorkeakoulu, joka toimii yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimusja kehittämisyksikköjen kanssa. Tiedekunta panostaa erityisesti yksityisten ja julkisten organisaatioiden sekä yhteisöjen johtamiseen ja toiminnan uudistamiseen osana yhteiskunnallista muutosta. Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa olemme kyenneet nivomaan vahvasti yhteen sekä yksityisen että julkisen sektorin johtajakoulutuksen ja tutkimuksen. Tässä suhteessa olemme Suomessa ykkönen ja ainutlaatuinen myös kansainvälisten tiedeyhteisöjen joukossa, toteaa tiedekunnan dekaani, professori Arto Haveri. Aikaisemmin raja yksityisen ja julkisen sektorin välillä on ollut voimakas. Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä työelämässä tarvitaan kuitenkin jatkossa yhä monipuolisempaa, rajat ylittävää liiketoiminnan ja julkishallinnon osaamista. Tähän kysyntään me pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tiedekunnan tutkimus ja opetus painottuvat alueellisten prosessien ja ympäristön muutosten ymmärtämiseen ja hallintaan, julkishallinnon ja talouden osaamiseen, kuntien toimintaan ja johtamiseen sekä niiden toiminnan muutosten hallintaan, liiketoimintaosaamiseen ja sen kehittämiseen, oikeudelliseen asiantuntemukseen talouden ja hallinnon sekä verotuksen alalla ja taloudellisen päätöksenteon, markkinoiden ja kansantalouksien toiminnan ymmärtämiseen ja ohjaamiseen. Koska opiskelupaikan saaminen tiedekunnasta on vaikeaa ja toisaalta työllistymisnäkymät ja tuleva palkkaustaso hyviä, ovat tiedekunnan opiskelijat erittäin tavoitetietoisia ja motivoituneita. Monipuolinen opetustarjonta ja Tampereen kaupungin vetovoima ovat johtaneet siihen, että Suomessa kauppatieteitä opiskelemaan on vaikeinta päästä juuri Tampereelle, Haveri toteaa.vuosittain tiedekunnasta valmistuu noin 250 kauppa- ja hallintotieteiden maisteria ja kymmenkunta tohtoria. Synergos tiedekunnan palveluyksikkö Synergos on tiedekunnan linkki ympäröivään yhteiskuntaan. Synergosin tutkimus- ja kehittämistyö on yrityksiä ja kuntia palvelevaa tutkimusta, joka ei kuulu akateemisen perustutkimuksen piiriin. Me tiedekuntana annamme asiantuntemuksemme Synergosin ja sitä kautta elinkeinoelämän ja kuntien käyttöön, Haveri sanoo. Me tuotamme sisällöllistä osaamista ja Synergos hoitaa organisoinnin, markkinoinnin, projektihallinnan ja täydennyskoulutuksen. Näen tämän työnjaon erittäin edistyksellisenä ratkaisuna, joka auttaa meitä keskittymään omiin ydinasioihimme tiedekunnassa. 9

10 Kuntien LIIKETOIMINTAOSAAMISEN koulutusohjelma kiinnostaa Ylä-Pirkanmaalla Suomen kunnissa on menossa mittava kuntauudistus, jonka puitteissa kunnat pyrkivät tehostamaan omaa toimintaansa ja samalla pitämään seutukuntansa vetovoimaisena uusille yrityksille ja innovaatioille. Palvelujen uudistamishankkeet sekä halu oman seutukunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen on asettanut kuntien virkamiehet vaativan tehtävän eteen. Tästä tietoisena lähti Ylä-Pirkanmaan seutukunnan toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti käynnistämään kuntien päättäjille suunnattua liiketoimintaosaamisen koulutusta jo kaksi vuotta sitten. "Emme kuitenkaan saaneet seutukunnassa kurssia käynnistettyä tuolloin omin voimin. Osasyy siihen lienee ollut se, ettei aika vielä silloin ollut otollinen tämän tyyppiselle hankkeelle", arvelee Pirttilahti. Kun Pirttilahti myöhemmin otti asian uudelleen esille Synergosin kanssa ja oli aktiivisena järjestämässä liiketoimintaosaamisen koulutukselle lääninhallituksen rahoitusta, koulutusprojekti lähti etenemään. "Synergosin koulutuspäällikkö Anne Vauhkonen esitteli meille kuntien liiketoimintaosaamisen koulutuspaketin, josta kunnat valitsivat kahdeksan tärkeimmäksi kokemaansa aihepiiriä. Koulutuspakettia esiteltäessä käytiin vuoropuhelua seutukunnan kaikkien kuntien kanssa. Näin opintojen sisältö varmistui kuntajohtajien kannalta parhaaksi mahdolliseksi", Pirttilahti kertoo. Vuoteen 2008 ulottuva koulutus painottuu muun muassa organisaation ja johtamisen kehittämiseen kuntaympäristössä, strategiseen, prosessien, asiakkuuksien, talouden ja henkilöstön johtamiseen, palveluiden hankinta- ja sopimusmenettelyyn sekä valvontaja tarkastustoimintaan. Opintomoduulien pituus on päivästä kolmeen päivään aihepiiristä riippuen. Kun koulutuskokonaisuus oli saatu hahmotettua, lähtivät Vauhkonen ja Pirttilahti vielä kerran kuntakierrokselle markkinoimaan hanketta. "Siinä vaiheessa oli jo selvää, että koulutus kiinnostaa laajasti. Avoin ja luottamuksellinen suhde koulutuspalvelun tuottajaan Synergosiin, sen ammattitaito ja kokemus liiketoimintaosaamisen saralla sekä loistavat luennoitsijat luovat hyvät puitteet opiskelulle", Pirttilahti kiittää. "Kuntien liiketoimintaosaamisen kehittäminen on nyt ajankohtaista", sanoo Ylä-Pirkanmaan seutukunnan toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti. Koulutus maakuntaan Päättäjiä kuntien liiketoimintaosaamisen opintomoduuleihin osallistuu Juupajoelta, Kurusta, Mäntästä, Orivedeltä, Ruovedeltä, Vilppulasta ja Virroilta. Koulutus järjestetään siihen kuntaan, josta kulloinkin on eniten koulutukseen osallistujia. "Pidämme arvona sitä, että tämän tasoinen koulutus tuodaan maakuntaan", Pirttilahti painottaa. Hän näkee kuntajohtajien johtamistaitojen terävöittämisessä myös yhteisöllisyyttä ja luottamusta lisäävän funktion. "Laajassa seutukunnassa on yhtä monta erilaista hallintokulttuuria kuin on kuntaakin. Jatkossa tarvitaan yhä kasvavassa määrin kuntien välistä yhteistyötä, yhteistä näkemystä, joustavuutta ja luottamusta, jotta seutukunta voi menestyä. Kuntien välinen kilpailu on muuttumassa seutukuntien väliseksi kilpailuksi alueiden vetovoimaisuudesta. Menestyäkseen seutukunnan on jatkuvasti kehityttävä. Nukahtaa ei saa hetkeksikään.tämä edellyttää myös kuntajohtamisen ja hallintokulttuurien uudistumista, jonka perustana kunnan liiketoimintakoulutus toimii hyvin", Pirttilahti pohtii. Koulutuskustannuksia Pirttilahti pitää tässä tapauksessa marginaalisina. "Koulutuksen kustannukset tulevat takaisin, kun uutta opittua tietoa sovelletaan käytäntöön", Pirttilahti vakuuttaa. Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto on yksi Ylä-Pirkanmaan kuntien liiketoimintaosaamisen kurssin ensimmäiseen moduuliin osallistunut. Päivän aiheena oli organisaation ja johtamisen kehittäminen kuntaympäristössä. "Kun aikanaan tutustuimme koulutusohjelmaan, totesimme sen palvelevan meitä hyvin. Orivedeltä koulutusohjelmassa tulee jatkossakin olemaan mukana kunnan johtoa ja esimiesasemassa työskenteleviä henkilöitä sekä prosessien kehittäjiä", Kuusisto sanoo. 10

11 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN opintoja yrityksille Vammalassa ja Tampereella Synergos tuottaa koulutuspalveluja seutukunnan yrityksille. Parhaillaan käynnissä on liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus, joka toteutetaan samanaikaisesti sekä Tampereella että Vammalassa. 25 opintopisteen laajuinen kokonaisuus syventää näkemystä yrityksen toiminnasta markkinoinnin, taloushallinnon, johtamisen ja yritysjuridiikan sekä riskienhallinnan näkökulmasta. Korkeakoulutasoisen koulutuksen vieminen maakuntaan ja toteuttaminen lähellä yrityksiä on otettu vastaan innostuneesti. "Vaikka Vammalassa on aikaisemminkin järjestetty yrittäjäkoulutusta paikallisille yrityksille, on nyt käynnissä oleva liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus ensimmäinen tämän tyyppinen pitkäkestoinen, ryhmälle suunnattu koulutus", sanoo Vammalan ja Huittisten seutukunnan aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisio."Erityisen tarpeelliseksi liiketoiminnan eri osaalueita käsittelevän perusopintokokonaisuuden ovat kokeneet paikalliset perheyritykset, joissa sukupolven vaihdoksen myötä vastuu yrityksen johtamisesta on lähivuosina siirtymässä nuoremman yrittäjäpolven käsiin. Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus tulee varmasti tukemaan näiden yritysten jatkuvuutta." Opintokokonaisuus koostuu luennoista, erilaisista luettavaksi määrätyistä materiaaleista sekä tenteistä, ja se on toteutettu siten, että opiskelun suorittaminen päivätyön ohessa on mahdollista. Opintokokonaisuuden vastaavana opettajana toimii lehtori, KTM Veikko Somersalmi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta. Muina opettajina toimivat Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan professorit ja asiantuntijat. "Vammalassa liiketoimintaosaamisen perusopintoja suorittavat opiskelijat ovat kaikki työelämässä yritysten johto- tai suunnittelutehtävissä. Opiskelijat ovat aktiivisia ja motivoituneita. Opiskelulle ei ole asetettu peruskoulutusvaatimusta, mutta ne opiskelijat, joilla ei ole entuudestaan korkeakouluopintoja, ovat kyenneet laajentamaan oppimisvalmiuksiaan siten, että esimerkiksi englanninkielisen materiaalin omaksuminen on ollut mahdollista. Kaikki Vammalassa opiskelevat ovat tietääkseni tähän mennessä myös selvinneet tenteistä hyvin", Moisio toteaa. Vammalan ja Huittisten seutukunnan aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisio on tyytyväinen Tampereen yliopiston Vammalassa toteutettavaan liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuteen. Uusia opintohankkeita vireillä Osallistujille ESR- ja valtionrahoituksen turvin toteutettava opiskelu on varsin edullista. Ilpo Moisio toivoo rahoituksen jatkossakin järjestyvän siten, että seutukunta kykenee järjestämään Vammalassa paikallisille yrityksille lisää liiketoimintaosaamisen koulutusta. "Toivon ja uskon, että jo tämän nyt meneillään olevan kurssin aikana pystymme aloittamaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa vastaavan koulutuksen, joka tukee paikallista yrittäjyyttä ja antaa siihen valmiuksia. Ehkä sisältöjä voidaan vielä laajentaa ja syventää ja näin mennä perusosaamisen kautta asioihin syvemmälle." Ensimmäinen Vammalassa toteutettu korkeakoulutasoinen liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus on lähtenyt liikkeelle niin hyvin, että koulutuksen tilaajana aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisiolla on vain hyvää sanottavaa Tampereen yliopistosta ja sen tavasta toimia. "Yhteistyö sujuu erittäin hyvin ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, että yliopisto on lähettänyt luennoille luennoitsijan lisäksi ohjaavan henkilön, joka on mukana kehittämässä opetustilannetta. Kokonaisuus on ammattimaisesti hoidettu ja kaikesta näkee, että Tampereen yliopistolla on intoa ja osaamista tuottaa tällaista haasteellista seudullista koulutuspalvelua", Moisio kiittää. Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus toteutetaan siten, että Tampereella opiskelee kaksi opintoryhmää ja Vammalassa yksi. Opiskelu päättyy lokakuussa

12 TYÖHYVINVOINTI tuo kilpailukykyä yrityksille ja kunnille Synergosissa on menossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on edistää pksektorin yritysten sekä kuntien työhyvinvointia. Hankkeet ovat tärkeitä, sillä työyhteisön hyvinvoinnin on todettu edistävän yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Hyvinvoivissa työyhteisöissä myös sairastetaan vähemmän ja eläköidytään harvemmin nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle kuin pahoinvoivassa työyhteisössä. Kaikki tämä on huomionarvoista, sillä sekä työssä uupumisen että työvoimapulan ennustetaan monilla aloilla lisääntyvän. Marja-Liisa Manka on Tampereen yliopiston Kauppakorkeakoulun työhyvinvoinnin johtamisen professori. "Aivan liian usein ajatellaan yhtäläisyysmerkki työhyvinvoinnin ja perinteisen tyky-toiminnan välille. Ajatellaan, että hyvinvointi on yhtä kuin työntekijöiden hyvä fyysinen kunto", sanoo työhyvinvoinnin johtamisen professori Marja-Liisa Manka tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista. "Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ei kuitenkaan ole keppijumpaa keski-ikäisille, vaan työn ja organisaation johtamista ja strategisesti tärkeän osaamisen ylläpitämistä. Tätä ei suomalaisissa yrityksissä ja kuntasektorilla vielä kovin hyvin olla tunnistettu. Siksi olemme lähteneet hankkeisiin, joiden tavoitteena on yrityksen koko organisaatiossa toteutuvien toimintatapojen tunnistaminen ja kehittäminen. Mukana olevien kuntien näkökulmasta keskeisenä tavoitteena on uusien ratkaisujen etsiminen resurssipulaan ja työn tekemiseen." Synergosin työhyvinvointihankkeet konkretisoituvat tällä hetkellä Mahdollisuuksien taloon ja työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelmaan sekä lähiaikoina toteutuvaan työhyvinvointikeskuksen perustamiseen yhteistyössä Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n (Vaske) kanssa. Mahdollisuuksien talo on kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda "helpdesk" auttamaan yrityksiä ja kuntia erityisesti Human Resource (HR) -tehtävissä. Mahdollisuuksien talo antaa asiakkailleen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yksilöinä, ryhminä ja työpaikkana. Talon huoneissa tarjotaan ohjaus- ja kehittämispalveluja, koulutusvinkkejä ja vuokrakehittämispäällikön apua sekä verkostoidutaan. Mahdollisuuksien talo -hankkeessa on mukana 17 työyhteisöä tai yritystä.tavoitteena on, että talo toimisi itsenäisesti myös sen jälkeen, kun hankkeen projektirahoitus syyskuussa 2007 loppuu. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma puolestaan valmentaa henkilöstöä tunnistamaan työuupumusta tai siihen johtavia ongelmia ja puuttumaan niihin asiantuntevasti. "Yritysten työsuojelupäälliköt on koulutettu ensisijaisesti fyysisen hyvinvoinnin valvontaan. Se asia on pääsääntöisesti työpaikoilla kunnossa ja työntekijätkin tietävät tässä suhteessa oikeutensa ja velvollisuutensa. Psyykkisen hyvinvoinnin osaajat sen sijaan puuttuvat organisaatioista ja tähän me nyt haluamme kehittämisohjelman myötä muutosta", Marja-Liisa Manka sanoo.työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma luo myös pohjaa yrityksen oman työhyvinvointisuunnitelman tekemiselle. Osallistuville työpaikoille tarjotaan lisäksi asiantuntija-apua työhyvinvointia hiertävien ongelmien ratkaisemiseen. Ongelmia työpaikoilla syntyy paitsi huonon johtamisen seurauksena myös siksi, että työn mielekkyys ja työntekijän omat vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi työpaikan säilymiseen ovat monen kohdalla vähentyneet erityisesti globalisaation myötä. Kun omat vaikuttamismahdollisuudet koetaan vähäisiksi, epävarmuus tulevasta alkaa luoda kasvupohjaa psyykkiselle pahoinvoinnille. Voidaanko tällaisessa ilmapiirissä ylipäätään tehdä mitään asian korjaamiseksi yksittäisen työntekijän näkökulmasta? Marja-Liisa Mankan mukaan se on mahdollista."hyvä selviytymiskeino epävarmassa tilanteessa on oman ammattitaidon kehittäminen ja laaja-alaistaminen. Sen myötä myös itsetunto ja itseluottamus kasvavat. On parempi olla, kun tietää, että selviää osaamisellaan, kävi miten kävi." Synergosin työhyvinvointihankkeet lähtevät aina yritysten ja kuntien tarpeista. "Uusiin hankkeisiin on mahdollista päästä mukaan olemalla aktiivinen ja ottamalla meihin yhteyttä", Marja- Liisa Manka kannustaa. 12

13 Erityisasiantuntijuutta korostavien Ke & Kojen kysyntä kasvussa Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin parhaillaan käynnissä oleva henkilöstöasiantuntijuuden kehittämis- ja koulutusprojekti, HR Ke & Ko, on erityisasiantuntijuutta korostava koulutus- ja työhönperehdyttämisohjelma, jollaisten kysynnän uskotaan lähivuosina lisääntyvän. Ke&Ko on yrityksille ja työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille tarkoitettu kehittämis- ja koulutusprojekti, jossa yrityksillä on mahdollisuus valita koulutettuja projektihenkilöitä erilaisiin kehittämistehtäviin. Ke & Ko-koulutus lähtee aina työmarkkinoiden tarpeista. Sekä työvoimatoimisto että kouluttajat seuraavat millaisille työntekijöille on kysyntää ja arvioivat, miten tähän kysyntään vastataan. Koulutuksen käynnistäminen on monitahoinen prosessi, jossa osallisina ovat työvoimahallinto, yritykset, työnhakijat ja koulutusorganisaatio. "Kun työpaikan saantiin tähtäävälle erityiskoulutukselle on riittävästi kysyntää, etsimme koulutusorganisaation, joka kykenee tarjoamaan kysyntää vastaavaa koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille", kertoo Tampereen työvoimatoimiston johtava työvoimaneuvoja Jorma Savolainen."Esimerkiksi Synergosin syksyllä 2006 käynnistämän Henkilöstöasiantuntija Ke & Kon lähtökohtana oli työmarkkinoiden eli yritysten todellinen tarve saada HR-asiantuntijoita erilaisiin projekteihin". Johtavan työvoimaneuvojan Jorma Savolaisen mukaan Ke & Ko-projektit kiinnostavat erityisesti hyvin koulutettuja työnhakijoita. Ke & Ko-kouluttaja valitaan kilpailuttamalla Kouluttajaa valitessaan työvoimahallinto toimii täysin avoimesti. "Etsimme kouluttajia lain edellyttämällä tavalla kilpailuttamalla. Kouluttajia arvioitaessa kiinnitämme huomiota koulutuksen hinnan lisäksi koulutussuunnitelman sisältöön, toimitusvarmuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä koulutuksen työelämälähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen", Savolainen listaa. "Valintaprosessi on läpinäkyvä. Jokaisella tarjouskilpailussa mukana olleella koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus tutustua arviointipöytäkirjaan arvioinnin ja koulutusorganisaation valinnan jälkeen. Arviointi on tarjouskilpailun hävinneille koulutuksen tarjoajille hyvä väline oman toimintansa kehittämisessä, koska päätökset koulutusorganisaation valinnasta perustuvat pelkkään faktaan, jossa erityisesti koulutussuunnitelmalla on merkitystä. Varmistamme näin, että koulutus mahdollisimman hyvin vastaa sekä koulutettavien että hankkeessa mukana olevien yritysten tarpeita ja odotuksia." Koska Ke & Kot ovat työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, niistä kerrotaan työvoimatoimistossa kuten avoimista työpaikoista. Opiskeluhakemukset osoitetaan suoraan kouluttajalle. "Hakijat jättävät meille hakemuksensa ja CV:nsä. Opiskelijoiden valinta tehdään yhteistyössä niiden yritysten kanssa, jotka toimivat koulutuksen isäntäyrityksinä tai -organisaatioina. Ilman isäntäyritystä Ke & Ko-opiskelua ei voi aloittaa", kertoo Synergosin koulutussuunnittelija Jaana Roschier. Ke & Ko-projekteihin mukaan lähteviä yrityksiä ei Roschierin mukaan ole ollut vaikea löytää. "Olen vuosien mittaan käynnistänyt kuusitoista Ke & Koa, joten sinä aikana meille on muodostunut laaja asiakaskunta Lisäksi olemme vahvasti verkostoituneet työhallinnon lisäksi pirkanmaalaisiin yrityksiin, oppilaitoksiin ja yrittäjäjärjestöihin." Erityisasiantuntijoita Ke & Kon kautta Ke&Ko-koulutus on yrityksen kannalta hyvä tapa löytää asiantuntijoita ja erityisosaajia organisaatioon. Kahdeksan ja puoli kuukautta kestävästä koulutuksesta kaksi kuukautta on teoriaopetusta. Muu aika käytetään työssä oppimiseen ja kehittämisprojektien tekoon isäntäyrityksessä. "Ke & Ko-koulutuksessa mukana olevilla yrityksillä ei ole työllistämisvelvoitetta koulutuksen päätyttyä. Kuitenkin noin 80 prosenttia koulutettavista työllistyy isäntäyrityksiin", Savolainen toteaa. 13

14 LUOVA TAMPERE -ohjelma yhdistää innovatiivisuuden ja yrittäjyyden Vuonna 2006 käynnistyneen Luova Tampere - ohjelman tavoitteena on synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta uusia palveluja, kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa. Lisäksi vuoteen 2011 ulottuvalla ohjelmalla on tavoitteena nostaa Tampereen seudun tunnettuutta ja parantaa sen imagoa. "Kyseessä on liiketoiminnan kehitysohjelma, jossa on vahvasti mukana kaupallinen näkökulma", painottaa Luova Tampere - ohjelman kehityspäällikkö Lasse Paananen. Ohjelmalla on kolme keskeistä toisiaan tukevaa teema-aluetta: kulttuuriteollisuuden vahvistaminen, uusien palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja luovuuden edellytysten parantaminen. "Kulttuurin saralla haluamme kehittää kulttuurin sisällöistä liiketoimintaa. Kulttuurin kaupallistaminen on kasvussa oleva toimiala koko maailmassa. Luova Tampere -ohjelman tavoitteena on nostaa kulttuuriteollisuus muiden tamperelaisten strategisten klustereiden rinnalle", Paananen sanoo. Palveluinnovaatioiden osalta Luova Tampere -ohjelma tähtää uusien teknologioiden ja palvelujen käyttöönottoon ja liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen.tuettavien toimenpiteiden ja hankkeiden lähtökohtana ovat asiakkaiden todelliset tarpeet, palveluprosessien uudistaminen sekä vientikelpoiset palvelutuotteet ja -konseptit. Luovuuden edellytysten parantaminen tähtää puolestaan siihen, että ohjelman avulla saataisiin luoduksi fyysisiä rakenteita, jotka tukevat kahta edellä mainittua teemaaluetta. Lisäksi se tähtää luovuuden, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistämiseen. Luova Tampere -ohjelma herätti heti käynnistyttyään paljon kiinnostusta. Vuoden 2006 aikana ohjelmaorganisaatio vastaanotti 115 hanke-ehdotusta, joista 24 sai ohjelmalta rahoitusta. Vuoden 2007 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uusia hanke-ehdotuksia saapui noin 60, joten ideoista ei Tampereella näytä olevan pulaa. "Hanke-ehdotusten määrä on ollut positiivinen yllätys", Paananen sanoo. Luova Tampere on mukana muun muassa Synergosin hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää palvelualan yritysten kilpailu- ja innovaatiokykyä. "Palveluyritysten merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Haluamme olla tukemassa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät erilaistamaan itsensä ja luomaan vaikeasti kopioitavia palvelukonsepteja", Paananen sanoo. "Näen esimerkiksi hyvinvointipalvelujen ja liike-elämän asiantuntijapalvelujen yritysten mahdollisuudet tuotteistaa palvelujaan kansainvälisille markkinoille hyvinä. Palvelukenttä tulee entisestään monipuolistumaan, sillä tulevaisuudessa ihmiset tulevat vaatimaan myös palveluja, joita julkinen sektori ei voi tai ei halua tuottaa.tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi erilaiset henkilökohtaiseen tai perheen hyvinvointiin liittyvät palvelut, joiden ostamiseen vaurastuvalla väestöllä on haluja ja varaa", Paananen pohtii. "Teollisuudesta tuttua tutkimuksen ja tuotekehityksen konseptointia ja prosessiajattelua ollaan nyt siirtämässä palvelualoille, mikä on juuri sitä, mihin Luova Tampere -ohjelma osaltaan tähtää. Uskomme, että teollisuudessa omaksutut mallit auttavat jatkossa palvelualoja tuotteistamaan omia palvelujaan." Kaupungin ja yliopiston yhteistyötä ohjelman vetäjä Paananen pitää ohjelman kannalta tärkeänä. "Tampereen kaupunki haluaa, että yliopisto ja kaupunki toimivat yhdessä, ja että yliopisto antaa oman osaavan panoksensa Tampereen ja koko maakunnan kehittämiselle. Uudet asiat ja innovaatiothan nousevat usein nimenomaan tutkimuksesta.tällä hetkellä Synergos tekee Luova Tampere -ohjelmassa luovuuden mahdollistamiseen liittyvää tutkimus- ja konsultointiyhteistyötä". Kehittämispäällikkö Lasse Paananen on tyytyväinen Luova Tampere -ohjelman saamaan hyvään vastaanottoon. Hanke-ehdotuksia oli maaliskuun alkuun mennessä tullut jo yli

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen CENTRIA Hyvinvointi-tiimi kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen projektipäälliköt Jaana Kääntä, Sauli Kekäläinen ja Olli Joensuu projektityöntekijä Anne Tunkkari

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot