Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 Innovatiivisesta tuotekehityksestä kilpailukykyä KASVUSYSÄYKSIÄ PALVELUALOILLE Palvelualojen tutkimus ja kehittäminen sekä innovaatiotoiminta ovat olleet jo pitkään keskeinen Synergosin painopistealue. Nyt haluamme nostaa sen vielä selkeämmin esiin omassa toiminnassamme ja innostaa samalla yhteistyötahojamme yhteisiin ponnisteluihin palvelualan tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Synergosissa on meneillään useita palvelualojen kehittämiseen keskittyviä hankkeita. Uskomme että hankkeissamme luotujen innovaatioiden ansiosta on monissa yrityksissä löydetty keinoja uudistaa liiketoimintakonsepteja, vahvistaa asiakkaille tarjottavia lisäarvotekijöitä ja parantaa suorituskykyä. Innovaatioista onkin saatavissa tervetulleita kasvusysäyksiä useille eri palvelualoille. Uudet ajatukset syntyvät Synergosin, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön tuloksena. Tämän yhteistyön ansiosta on mahdollista edistää kasvua ja luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi hyvinvointipalveluihin, matkailupalveluihin, tietointensiivisiin liike-elämän palveluihin ja kaupan alalle. Palvelualojen kehittäminen on tärkeä tulevaisuuden haasteemme. Synergos on tässä työssä vahvasti mukana.tulemme tutkimuskohteina panostamaan mm. asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, innovaatiotoiminnan ja liiketoimintakonseptien uudistamiseen, resurssipohjaiseen yritysten ja verkostojen arviointiin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Harri Talonen johtaja Uuden edessä yhdessä Kunnat ovat suurten muutosten edessä.väki vanhenee ja palvelutarpeet kasvavat. Samalla kuntien työväki siirtyy sankoin joukoin pois työelämästä. Tampereellakin noin puolet työntekijästä jää eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden aikana! Tämän muutoksen kohtaamiseen etsitään nyt kiivaasti erilaisia keinoja.tampereella tähän muutokseen valmistaudutaan uudistamalla kaupungin toimintamalli. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupunki siirtyi tämän vuoden alussa pormestarijärjestelmään sekä tilaaja tuottajamalliin kaikissa toiminnoissaan. Vaikka uusilla malleilla haetaankin ratkaisuja kuntien ongelmiin, eivät ne voi jäädä vain kuntien sisäisiksi. Tampereen tilaaja tuottaja-mallikaan ei voi jäädä järjestelmäksi, jossa kaupunki ostaa palveluita vain itseltään. Tavoitteena on oltava aito monituottajamalli, jossa kaupungin oman tuotannon rinnalla on runsaasti yhteisöjen ja yritysten palvelutuotantoa. Samalla on kuitenkin todettava, että mallit yksinään eivät riitä. Kunnallisiin palveluihin tarvitaan nyt aivan uudenlaisia innovaatioita. Tarvitaan ratkaisuja, joissa yhdistyvät julkisen ja yksityisen palvelutuotannon parhaat puolet asiakaslähtöisellä tavalla. Näitä malleja Tampere jo kehitteleekin esimerkiksi Vuoreksen alueelle sekä vanhusten kotihoitoon, jossa etsitään aivan uudenlaista toimijaa, palveluintegraattoria, julkisen palveluiden järjestämisen, julkisen palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon solmukohtiin. Uusi näkökulma hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on myös kansalaisten osallisuus. Ihmisille on annettava mahdollisuus olla mukana ideoimassa ja tekemässä. Kun luotetaan siihen, että palvelujen käyttäjät voivat olla myös alan parhaita asiantuntijoita, ollaan aivan uusien mahdollisuuksien edessä. Tällä tavalla ihmiset myös sitoutuvat toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Täällä Tampereella Luova Tampere -ohjelma on hyvä esimerkki tällaisesta ajattelusta. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä taidekilpailu, jossa lapset ja nuoret saavat ideoida ja kuvata millaista oppiminen ja koulunkäynti voisi olla tulevaisuudessa. Edessämme on monia haasteita. Kutsun kaikki kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt rakentamaan kaikem pareeta Tamperetta reilun kumppanuuden hengessä! Timo P. Nieminen pormestari Tampereen kaupunki Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , etunimi.sukunimi@uta.fi, Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitoksella on parhaillaan menossa kaksivuotinen Elintarviketeollisuuden uudistuva liiketoiminta - tutkimusprojekti, ETU. Projekti toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppatieteiden osaston kanssa. Projektia johtaa Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitoksen professori Hannu Kuusela. Lappeenrannassa projektista vastaa teknillisen yliopiston Kauppatieteiden osaston osastonjohtaja, professori Veli- Matti Virolainen. ETU-projekti kuvaa ja analysoi elintarviketeollisuuden arvoverkkoa ETU-projektin tavoitteena on tunnistaa mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen ja kysynnän ennakoinnin parantamiseen elintarviketeollisuuden arvoverkostossa. Tämä päätavoite jakaantuu neljään alatavoitteeseen, jotka ovat arvoverkostojen ja prosessien kuvaaminen, markkinamuutosten ennakoiminen, kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen sekä mallien, mittareiden ja viimeaikaisen tieteellisen tiedon tuottaminen. Teollisuudesta ETU-projektissa mukana ovat Ruokakesko Oy, Saarioinen Oy,Myllyn Paras Oy ja Wihuri Oy Wipak. Elintarviketeollisuus on yksi suurimmista teollisuudenaloista Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa se on siitä huolimatta jäänyt taka-alalle, kun huomio on kohdistunut voimakkaasti ICT-klusteriin. Elintarvikeala on kuitenkin nyt voimakkaan muutoksen edessä globalisaation, markkinoiden tarjontarakenteen ja kulutuskäyttäytymisen muuttumisen sekä teknologiakehityksen vuoksi. Alan yritykset joutuvatkin miettimään uusia asiakas- KTT Heli Paavola Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitokselta toimii ETU-projektin projektipäällikkönä. ja markkinalähtöisiä toimintamalleja kaikissa arvoverkoston osissa. Strateginen ennakointi ja strategiaprosessin johtaminen sekä uudet tavat organisoida yhteistyötä ja verkostoja ovat kilpailussa selviämisen ydinkysymyksiä. Näihin kysymyksiin ETUprojekti pyrkii antamaan vastauksia. ETU-projektin tutkimuksellinen kokonaisuus rakentuu arvoverkosto-, kumppanuus- ja markkinaorientaatioteorioiden varaan ja sen tuloksena syntyy muun muassa kolme väitöskirjaa, seitsemän pro gradu -tutkielmaa, viisi konferenssijulkaisua ja tieteellisiä artikkeleja. "ETU-projektissa kyse on nimenomaan tieteellisestä tutkimuksesta, vaikka pyrimmekin tarjoamaan myös konkreettisia keinoja liiketoiminnan parantamiseksi", painottaa ETU-projektin projektipäällikkö KTT Heli Paavola. "Hankkeen edetessä mukana olevat yritykset saavat huomattavan määrän käytäntöön sovellettavia apuvälineitä, kuten esimerkiksi hankintastrategian, prosessikaavioita, arvoverkkomallin, arvoverkoston hallinnan mittariston, mallin arvoverkoston osapuolten eri rooleista markkinoiden ennakoinnissa sekä yhteistyön arvon mittarit", Paavola luettelee. Projektissa pyrimme tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita ja tarjoamaan niihin sopivia ratkaisuja. Näiden mallien, mittareiden ja käytännön sovellusten kautta yritykset voivat konkreettisesti analysoida, arvioida ja kehittää toimintaansa ja yhteistyösuhteitaan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja verkoston toiminnan tehostamiseksi. "Saatujen tulosten perusteella on mahdollista kehittää erilaisia koulutusohjelmia sekä tutkimustuotteita Synergosin toteutettavaksi. Vielä niistä puhuminen on liian varhaista, mutta olemme kirjanneet tavoitteiksemme esimerkiksi kahden executive workshopin ja kansainvälisen seminaarin järjestämisen. Executive workshopissa yritysten edustajat pohtivat yhdessä tutkijoiden alustusten ja kehitysehdotusten pohjalta konkreettisia toimenpiteitä liiketoiminnan ja yhteistyön tehostamiseksi. Kansainvälinen seminaari on puolestaan sekä yrityksille että tutkijoille suunnattu keskustelufoorumi ja se on tarkoitus järjestää yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneittemme esim. Lund University LIFS:n, Cranfield Universityn ja Aarhus MAPP:n kanssa." Vuoden 2007 loppuun ulottuva ETU-projekti on toteutettu osin yritysrahoituksen ja osin Tekesin rahoituksen turvin. 3

4 PARASTA PALVELUA Pirkanmaalta Moni muistaa varmasti vielä Pirkanmaan Yrittäjien Parasta Pirkanmaalta -kampanjan kymmenen vuoden takaa.tuolloin yrittäjien etujärjestö ponnisteli saadakseen kuluttajat suosimaan pirkanmaalaisten yritysten tuotteita ja palveluja. Elettiin laman jälkeistä aikaa, jolloin yrityksille ja sitä kautta myös kunnille jokainen kotiin tuleva markka oli elintärkeä. Ajat ovat nyt toiset, mutta Yrittäjäjärjestö tekee edelleen hartiavoimin töitä paikallisen elinkeinoelämän hyväksi, nyt kattoteemalla Parasta palvelua Pirkanmaalta. Pirkanmaan Yrittäjien keskeinen vaikuttamisen kohde on Pirkanmaan kaupunkien ja kuntien elinkeinopolitiikka. "Tällä hetkellä pohdimme erityisesti sitä, miten voisimme vaikuttaa ja tehdä pirkanmaalaisia tuotteita ja palveluja houkuttelevammiksi julkisten hankintojen näkökulmasta", sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.Tehtävä on haastava, sillä julkisyhteisöjen on kilpailutettava hankintansa, eikä laki suo mahdollisuutta suosia oman kunnan yrityksiä, vaikka siihen halua olisikin. Tilannetta mutkistaa se, että julkiset hankinnat muotoutuvat usein niin suuriksi kokonaisuuksiksi, että vain suurimmilla, joskus ainoastaan ylikansallisilla yrityksillä on edellytykset vastata tarjouspyyntöihin. "Pienet paikalliset yritykset eivät voi verkostoitua tarjoamaan palvelujaan yhdessä ilman pelkoa kartellisyytöksestä ja yksin ne ovat usein liian pieniä kyetäkseen vastaamaan tarjouspyyntöjen vaatimuksiin. Suurimpien yritysten voittaessa tarjouskilpailuja seurauksena saattaa olla pienten yritysten katoaminen kokonaan markkinoilta. Tämä on erittäin huolestuttava tulevaisuudenkuva", Jokilampi toteaa. Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Eero Vanteen mukaan Pirkanmaan suurimpia julkisen sektorin ostajia ovat Tampereen kaupunki, kaupunkia ympäröivien kuntien yhteinen, Nokialla toimiva kuntien hankintayhteisö Kuha sekä Pirkanmaan muut kunnat, jotka myös ovat muodostamassa omia seudullisia hankintayksikköjään. Koska julkisen sektorin etu on tukea paikallista yritystoimintaa lain sallimissa puitteissa ja yritysten tavoitteena on pysyä elinvoimaisina ja siinä sivussa luoda uusia työpaikkoja, on yrittäjäjärjestö lähtenyt eri tahojen kanssa kartoittamaan vaikuttamiskeinoja. Näissä pohdinnoissa on mukana ollut myös Synergos, jolla on kokemusta sekä erilaisten yritysten ja julkisen sektorin yhteisten kehittämishankkeiden että tutkimustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. "Lähtökohtamme on, että kilpailun tulee olla vapaata. Olemme nähneet, että tarjouspyynnöillä voidaan kuitenkin vaikuttaa ja ohjata sitä, kuka tuotteita ja palveluja tarjoaa", Vanne sanoo. Ja totta onkin, että jos tarjouspyynnössä esimerkiksi etsitään leipomoa, joka kykenee toimittamaan juuri uunista otettua leipää paikalliseen palvelutaloon, lähileipomoilla on paremmat lähtökohdat tarjota tuotteitaan kuin satojen kilometrin päässä olevalla yrityksellä. Tai jos hoivapalvelut kilpailutetaan pienempinä yksikköinä, eikä esimerkiksi koko kaupungin tai kunnan kattavana palveluna, myös pienillä palveluntuottajilla on resursseja tarjota palvelujaan. Parasta palvelua Pirkanmaalta on monivuotinen, tärkeiden asioiden kattoteema, joka käsittää tutkimusta, koulutusta ja kehittämishankkeita koko Pirkanmaan ja kaikkien sen toimijoiden parhaaksi. "Olemme vielä hankkeen suunnitteluvaiheessa, joskin se näkyy jo nyt esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjälehdessä elinkeinoelämän vaikuttajien asiaa eri näkökulmista käsittelevinä kirjoituksina ja kannanottoina. Tarkoituksemme onkin panostaa tänä vuonna voimakkaasti tiedottamiseen samalla, kun suunnittelemme erilaisia teeman alla kulkevia lähivuosien kehittämishankkeita", Jokilampi sanoo.. Pirkanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Eero Vanne ja toimitusjohtaja Jari Jokilampi ajavat alueellisen elinkeinoelämän etuja 4

5 Pirkanmaalaiset S-marketpäälliköt Sirpa Hakanen (vas.),timo Kraft ja Riitta Wallenius sekä Mahdollisuuksien talo - hankkeen projektipäällikkö Anita Keskinen Synergosista kokoontuivat helmikuussa Toijalan Kangassaaren kauniissa maisemissa. Mahdollisuuksien talo - hanke tarjoaa yrityksille ja työyhteisöille tilaisuuden arvioida ja kehittää omaa työhyvinvointiaan. Tätä mahdollisuutta hyödyntää parhaillaan muun muassa osa Pirkanmaan Osuuskaupan S-marketeista. Toijalan ja Valkeakosken S- marketit olivat mukana Synergosin Tiikerinloikka työniloon -hankkeessa. Kokemukset ja työpaikoilla näkyvä työtyytyväisyyden lisääntyminen ovat kannustaneet markettien henkilökuntaa jatkamaan työhyvinvoinnin kehittämistä Mahdollisuuksien talossa. "Kun kuulimme vuonna 2004 Pirkanmaan Osuuskaupan johdolta, että meidät lähetetään Tiikerinloikka työniloon -hankkeeseen mukaan, mietimme ensin, että miksi me. Nyt tiedämme, että olemme olleet etuoikeutettuja päästessämme tekemään meille räätälöityä työhyvinvointisuunnitelmaa ja kehittämään asiantuntijoiden avulla työyhteisömme hyvinvointia", sanoo Valkeakosken Koskikaran S-marketpäällikkö Timo Kraft. Työvire niin Valkeakosken kuin Tiikerinloikka-hankkeessa mukana olleen Toijalan S-marketin henkilökunnan keskuudessa parani hankkeen myötä jopa siinä määrin, että työyhteisöt palkittiin viime vuonna S-kauppiaspäivillä työvirepalkinnolla. "Me olemme nyt työhyvinvointivalmentajia omassa organisaatiossamme samalla, kun kehittämistyö jatkuu Mahdollisuuksien talossa", toteaa Toijalan S-marketpäällikkö Riitta Wallenius. "Mahdollisuuksien talon avattua ovensa myös Valkeakosken S-market Superi pääsi mukaan projektiin", iloitsee S-marketpäällikkö Sirpa Hakanen. MAHDOLLISUUKSIEN TALO avaa ovia hyvinvoiviin työyhteisöihin Näissä kolmessa S-marketissa henkilökuntaa on kaikkiaan 90. Koska kaikki eivät voi olla yhtä aikaa poissa työpaikoilta, osallistuu joka marketista osa henkilökunnasta kuukausittain pidettäviin kehittämispäiviin. Tuolloin keskustellaan etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Päivän päätteeksi joukosta valitaan työyhteisön edustaja, joka vie puolestaan päivän aikana käsiteltyjä asioita ja keskeisintä sanomaa työpaikoille. "Me marketpäälliköt esimiehinä emme tässä ota roolia. Näin korostuu se, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Henkilöstö kokee paremmin sitoutuvansa hankkeeseen, kun se on koko ajan vaikuttamassa asioiden etenemiseen", Kraft toteaa. S-markettien kohdalla valmennuspäivien teemoja ovat muun muassa muutoksiin liittyvät kysymykset, stressi, ajankäyttö, aggressiivisuus, positiivisuus, juoruaminen, kateus ja keskinäinen kilpailu, ryhmässä toimiminen, sääntöjen noudattaminen, uupuminen ja ahdistus, palautteen antaminen, tiimityöskentely, alaisena ja esimiehenä toimiminen sekä oman työn ja asenteiden kehittäminen. "On erittäin tärkeää, että kehittämispäivistä vastaa Synergosin asiantuntija, jolla on kaikki langat käsissään. Olemme erittäin tyytyväisiä projektipäällikkö Anita Keskisen tapaan valmentaa meitä. Omat voimamme ja osaamisemme eivät riittäisi näin vaativan hankkeen eteenpäin viemiseen", Riitta Wallenius arvelee. Hän kertoo havainneensa muiden Mahdollisuuksien taloon osallistuvien työyhteisöjen edustajia tavatessaan, että vaikka työyhteisöt olisivat hyvinkin erilaisia ja eri toimialoilta, ongelmat ja kehittämiskohteet ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia. Työyhteisön kehittämisen ohella Mahdollisuuksien talo tarjoaa tukea myös fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Näissä asioissa apua Mahdollisuuksien talossa saa työhyvinvointivalmentaja, työfysioterapeutti Pia Siekkiseltä. "Hän on perustanut meille hyvän fiiliksen ryhmän, joka tutustuu erilaisiin liikuntamuotoihin siten, että lajeista jokainen on voinut löytää itselleen sopivimman ja mieluisimman. Pialta saamme tukea, kun haluamme kohottaa kuntoamme tai vaikkapa pudottaa painoa. Asioita tehdään yksilöllisesti ja silti ryhmässä", sanoo Riitta Wallenius. S-marketpäälliköiden mukaan Mahdollisuuksien talossa erityisen hienoa on se, että kehittämishanke toteutetaan työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tällöin työyhteisö saa luoda omat, sille sopivimmat tapansa kehittää ja ylläpitää työhyvinvointia. 5

6 Työhyvinvointivalmentajia yrityksille ja kuntaorganisaatioille Synergos toteuttaa parhaillaan työhyvinvointivalmentajien kehittämishanketta, jonka tavoitteena on lisätä projektiin osallistuvien organisaatioiden tuloksellisuutta työhyvinvointiosaamista kasvattamalla. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma on tarkoitettu siihen osallistuvien organisaatioiden avainhenkilöille, jotta he jatkossa voivat toimia omilla työpaikoillaan työhyvinvoinnin kehittäjinä.tavoitteena on myös luoda osallistujille toimiva tukiverkosto, jonka avulla he saavat konsultaatiota hankalissa tilanteissa. Lisäksi keskeinen osa valmennusta on tuottaa osallistuville työyhteisöille työhyvinvointisuunnitelma. Hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä, neljä kuntaorganisaatiota sekä yksi seurakunta Pirkanmaan tavoite 2 -ohjelma-alueelta. Kehittämisohjelma käynnistyi syksyllä 2006 ja jatkuu lokakuun 2007 loppuun. Valkeakoski-opiston koulutussuunnittelija Marika Saarela ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru osallistuvat työhyvinvointivalmentajan kehittämishankkeeseen Valkeakosken kaupungin johdon lähettäminä. He kertovat pitkään etsineensä vastauksia ja aineistoa työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin, sillä aihetta käsittelevälle koulutukselle on kysyntää myös heidän edustamassaan oppilaitoksessa. "On hienoa, että aloite tälle valmennuskurssille osallistumisesta tuli kaupungin johdon taholta. Koemme työhyvinvoinnin erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana. Kykenemme viemään näitä asioita nyt omaan organisaatioomme ja olemaan mukana maan kattavaksi rakentuvassa työhyvinvointivalmentajien verkostossa", Saarela sanoo. Koulutussuunnittelija Marika Saarela (vas.) ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru Valkeakoski-opistosta arvostavat työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelman korkeatasoista opetusta. Kuva helmikuun lähiopetuspäiviltä Valkeakosken ammattikorkeakoulusta. Osallistujien näkökulmasta valmennusohjelma antaa monipuolisen ja laajan näkökulman työhyvinvointiin. "Aivan liian usein työhyvinvointi mielletään pelkästään tykytoiminnaksi, mutta tässä valmennuksessa näkökulma on avarampi ja henkinen työhyvinvointi korostuu. Professori Marja-Liisa Mankan mallit ja näkökulmat ovat todella hyödyllisiä ja käytäntöön sovellettavissa", Saarela toteaa. Muutenkin osallistujat kiittävät valmennuksen käytännönläheisyyttä. "Opiskelussa ei keskitytä taivaita hipoviin teorioihin ja ideologioihin, vaan ollaan kiinni arjen työssä. Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen on toimiva tapa viedä tätä asiaa työyhteisöihin. Kun asioita pohditaan yhdessä, ihmiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelman sisältöön ja sitoutuvat näin myös suunnitelman toteuttamiseen." Opettajana toimiva Tarja Kiuru sanoo olevansa hyvin kriittinen opiskelija päästessään itse koulun penkille. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelmaan hän on erittäin tyytyväinen. "Kokonaisuus on toimiva. Valmennus on todella hyvin suunniteltu ja toteutettu. Se, että projekti on vuoden mittainen, on pelkästään hyvä asia. Lähiopetuspäivien välissä teemme etätehtäviä ja meillä on myös aikaa prosessoida oppimaamme ja keskustella asioista työpaikoilla", Kiuru sanoo. Oman työyhteisönsä työilmapiirin Saarela ja Kiuru toteavat hyväksi. "Meillä on tehty erilaisia työtyytyväisyysmittauksia ja olemme saaneet niistä korkeita arvosanoja. Meillä on onneksemme hyvinvoiva työyhteisö. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole, joten työhyvinvointivalmentajilla riittää varmasti tehtävää, kun lähdemme viemään asiaa eteenpäin muissa organisaatiossa", Kiuru ennustaa. 6

7 MATKAILUTUTKIMUS Invest in Finlandin työn tukena Invest in Finland, IIF, on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää suoria ulkomaisia investointeja Suomeen. Invest in Finland tuottaa ajankohtaista tietoa Suomen investointiolosuhteista ja liiketoimintaympäristöistä sekä neuvoo ja auttaa ulkomaisia yrityksiä niiden suunnitellessa sijoittumista etabloitumista Suomeen. Organisaation toimintaa rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. "Verkottunut, prosessimainen toimintatapa on koko Invest in Finlandin toiminnan perusta. Ulkomailla verkoston muodostavat Finpron, Tekesin ja UM:n yksiköt. Kotimainen verkosto koostuu TE-keskuksista, alueellisista ja kunnallisista kehitysyhtiöistä sekä Tekesistä ja Finnverasta", sanoo Invest in Finlandin investointijohtaja Sakari Penttilä. Hänen mukaansa Invest in Finlandin kaltainen organisaatio löytyy nykyään lähes jokaisesta maailman maasta. Verkostonsa avulla Invest in Finland kykenee palvelemaan kattavasti eri toimialojen yrityksiä ympäri maailmaa. Organisaatio on mukana niin isojen yhtiöiden kuin hyvin pientenkin yritysten investointien edistämisessä. Tällä vuosikymmenellä Suomeen on sijoittunut uusia ulkomaisia yrityksiä vuosittain liki 200. Syksyllä 2006 tehdyn laajan tutkimuksen selvityksen mukaan 76 prosenttia maahamme viime vuosina etabloituneista uusista yrityksistä koki odotustensa täyttyneen tai jopa ylittyneen. "Kansainväliset yritykset myös investoivat rohkeasti, mutta kotimaiset yritykset ovat tässä suhteessa varovaisempia", Penttilä toteaa. "Tuotamme ajankohtaista tietoa Suomen investointiolosuhteista ja liiketoimintaympäristöistä ulkomaisille yrityksille niiden suunnitellessa sijoittumista etabloitumista Suomeen", sanoo Invest in Finlandin investointijohtaja Sakari Penttilä. Matkailu noussut yhdeksi IIF:n päätoimialaksi Vaikka kaikkien toimialojen investoinnit otetaan Suomessa ilolla vastaan, ovat jotkut toimialat selvästi muita kiinnostavampia. Tällä hetkellä matkailualan yritykset näyttävät hakevan uusia kohteita. "Suomea kohtaan matkailuinvestointien kohdemaana tunnetaan nyt kasvavaa kiinnostusta erityisesti Venäjällä, Alankomaissa ja Isossa Britanniassa.Toisaalta KTM:n matkailustrategia, joka valmistui keväällä 2006, tukee näkemystämme, että Suomi on ulkomaisille matkailuinvestoinneille houkutteleva markkina. Matkailu nostettiinkin viime vuonna yhdeksi Invest in Finlandin päätoimialaksi", Penttilä kertoo. Invest in Finland tuottaa eri toimialoilta tietoa asiakkaittensa käyttöön sekä olemassa olevista lähteistä että teettämällä omia toimialakohtaisia tutkimuksia. Tutkimusten voidaankin sanoa olevan Invest in Finlandin toimialaosaamisen perusta, sillä kaikki organisaation asiakkailleen esittämä tieto perustuu olemassa oleviin tosiasioihin. "Me annamme tietoa. Yritysten tehtäväksi jää tehdä sen perusteella johtopäätöksiä", Penttilä toteaa. Matkailualaa koskevan tutkimuksen teettäminen tuli ajankohtaiseksi keväällä Sakari Penttilän mukaan tutkimuslaitosten kilpailuttaminen tapahtui julkisten hankintojen kilpailutussääntöjen mukaisesti. "Tutkimuslaitoksen valinnassa painottuivat toiminnallinen laatu ja hinta sekä tarjoajan referenssit nimenomaan matkailualan tutkimuksessa. Synergosin näytöt tältä toimialalta olivat vakuuttavia. Tutkimuksen toimeksiannosta kului vain noin neljä kuukautta sen valmistumiseen. Aikataulu oli näin tiukka, koska halusimme tutkimustulokset syksyllä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman pohjaksi", Penttilä kertoo. "Tutkimuksen edistyessä saimme tutkimuspäällikkö Marko Laiholta väliaikaraportteja ja kävimme keskusteluja varmistuaksemme tutkimuksen oikeista painotuksista." Tutkimustulosten perusteella Invest in Finlandissa todettiin, että on perusteltua jatkaa ulkomaisten matkailualan investointien edistämistä maassamme. "Tutkimus vahvisti myös päätöksemme olla näkyvästi mukana vuoden 2007 matkailumessuilla", Penttilä toteaa. Yritysmaailmaa ymmärtävä tutkimuslaitos Toimintansa luonteesta johtuen Invest in Finland päivittää toimialatietojaan jatkuvasti.myös matkailualaa koskevan tutkimuksen tulokset tullaan päivittämään viimeistään kahden vuoden kuluttua. "Yhteistyömme ja kokemuksemme Synergosista ovat olleet kaikilta osin myönteisiä.yhteistyö on ollut avointa. Olemme myös puhuneet samaa kieltä. Voin sanoa, että tässä on selkeästi yritysmaailmaa ymmärtävä tutkimuslaitos, mikä tietysti helpottaa yhteistyötä", Penttilä sanoo. Tiivistelmä Synergosin tekemästä matkailualan tutkimuksesta on luettavissa Invest in Finlandin www-sivuilta osoitteesta www. investinfinland.fi. Kokonaisuudessaan tutkimus on tarkoitettu vain Invest in Finlandin asiakkaiden käyttöön. 7

8 HYKE on ollut menestys Pirkanmaalla Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke HYKE on ollut menestys Pirkanmaalla. Vuonna 2003 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Pirkanmaalla toimivia malleja hyvinvointipalvelujen markkinoille. Näkökulmana on ollut hyvinvointipalvelujen tuotanto ja ostopalveluosaaminen. Ajatus kuntia, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia uuteen toimintakulttuuriin valmentavasta HYKEhankkeesta syntyi Pirkanmaan TE-keskuksessa. "Näimme hyvinvointisektorin ja kuntien tarpeen kumppanuushankkeelle, jonka tuloksena syntyisi toimivia ostopalveluprosesseja, verkostoitumista sekä markkinatutkimuksia ja alan palvelustrategiaselvitys", kertoo Pirkanmaan TE-keskuksen kehittämispäällikkö Jukka Ojala. Hän näkee TEkeskuksen tämän tyyppisissä hankkeissa ennen muuta yhteistyökumppaniksi muille hankkeen osapuolille, vaikka sillä käytännössä on myös osarahoittajan rooli. "Kutsuimme neuvottelupöytään Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun edustajat. Oli hienoa nähdä, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa eri oppilaitosten yhteistyö sujui.yhteinen tahtotila syntyi nopeasti, kun lähdettiin kartoittamaan hankkeen tarpeellisuutta kunnilta ja yksityisiltä hyvinvointipalvelujen tuottajilta. Kuntien myönteinen suhtautuminen hanketta kohtaan oli tärkeää ja tässä erityisesti Tampereen kaupunki oli ratkaisevassa asemassa", kuvaa Ojala HYKEhankkeen suunnitteluvaihetta. Pirkanmaan TE-keskuksen kehittämispäällikkö Jukka Ojala uskoo Pirkanmaan hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishankkeen tuottavan entistä ammattitaitoisempaa hyvinvointipalvelujen osto- ja myyntitoimintaa kunnissa. Myös terveydenhuoltoalan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat ottivat HYKE-hankkeen heti sen käynnistyttyä omakseen. "Hyvinvointisektorilla on paljon pieniä toimijoita joille on ollut monella tavalla hyötyä HYKE-hankkeesta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettyihin seminaareihin on osallistunut satoja osanottajia ja kiinnostus koulutusta kohtaan on ollut koko ajan todella suurta. Projekti on synnyttänyt Pirkanmaalle tähän mennessä noin 20 uutta terveydenhoitoalan yritystä. HYKE-hanke on auttanut yrittäjiä tuotteistamaan hyvinvointipalvelujaan. Uskon, että hanke tuottaa entistä ammattitaitoisempaa hyvinvointipalvelujen osto- ja myyntitoimintaa kunnissa", Ojala toteaa. HYKE-hankkeen kaltainen, vuosien mittainen kokonaisuus on aidosti elävä prosessi, joka tuottaa paljon käyttökelpoista tietoa eri tahojen käyttöön. "Esimerkiksi vuoden 2006 aikana tehtiin HYKE-hankkeeseen liittyen Pirkanmaan palvelustrategiaselvitys, joka tarkastelee muun muassa sitä, onko kunnissa laadittu Kuntaliiton suositusten mukaisia erillisiä palvelustrategioita ja miten niitä on toteutettu", Ojala kertoo. Jukka Ojala sanoo olevansa erittäin tyytyväinen HYKE-hankkeeseen ja kaikkiin sitä toteuttamassa olleisiin oppilaitoksiin. Synergos, joka on toiminut kouluttajan ja tutkijan roolin ohella hankkeen koordinaattorina, saa Ojalalta erityiskiitoksen. "Heidän osaamisensa on tässä hankkeessa ollut ihan huippuluokkaa." "HYKE-hankkeen päättyessä kevään aikana työ jatkuu monella rintamalla. Uusia sosiaali- ja terveysalan kehitystä tukevia toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin. HYKE on tarjonnut hyvän startin tähän kehitystyöhön. Hankkeen loppuvaiheessa valmistuva markkinatutkimus kuvaa alan tämänhetkistä tilannetta Pirkanmaalla. Se antaa varmasti suuntaviivoja tulevalle suunnittelulle", sanoo Tutkimusja koulutuskeskus Synergosin koulutus- ja kehittämispäällikkö Anne Vauhkonen, joka on toiminut HYKE-hankkeen projektipäällikkönä. 8

9 Korkeatasoista johtajakoulutusta yksityisen ja julkisen sektorin tarpeisiin Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta on johtamisen ja toiminnan uudistamisen huippuasiantuntija julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, sanoo tiedekunnan dekaani, professori Antti Haveri. Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta on jo neljän vuosikymmenen ajan toiminut merkittävänä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin johtajien kouluttajana maassamme. Elokuussa 2004 tiedekunnassa aloitti toimintansa myös kauppakorkeakoulu, joka toimii yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimusja kehittämisyksikköjen kanssa. Tiedekunta panostaa erityisesti yksityisten ja julkisten organisaatioiden sekä yhteisöjen johtamiseen ja toiminnan uudistamiseen osana yhteiskunnallista muutosta. Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa olemme kyenneet nivomaan vahvasti yhteen sekä yksityisen että julkisen sektorin johtajakoulutuksen ja tutkimuksen. Tässä suhteessa olemme Suomessa ykkönen ja ainutlaatuinen myös kansainvälisten tiedeyhteisöjen joukossa, toteaa tiedekunnan dekaani, professori Arto Haveri. Aikaisemmin raja yksityisen ja julkisen sektorin välillä on ollut voimakas. Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä työelämässä tarvitaan kuitenkin jatkossa yhä monipuolisempaa, rajat ylittävää liiketoiminnan ja julkishallinnon osaamista. Tähän kysyntään me pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tiedekunnan tutkimus ja opetus painottuvat alueellisten prosessien ja ympäristön muutosten ymmärtämiseen ja hallintaan, julkishallinnon ja talouden osaamiseen, kuntien toimintaan ja johtamiseen sekä niiden toiminnan muutosten hallintaan, liiketoimintaosaamiseen ja sen kehittämiseen, oikeudelliseen asiantuntemukseen talouden ja hallinnon sekä verotuksen alalla ja taloudellisen päätöksenteon, markkinoiden ja kansantalouksien toiminnan ymmärtämiseen ja ohjaamiseen. Koska opiskelupaikan saaminen tiedekunnasta on vaikeaa ja toisaalta työllistymisnäkymät ja tuleva palkkaustaso hyviä, ovat tiedekunnan opiskelijat erittäin tavoitetietoisia ja motivoituneita. Monipuolinen opetustarjonta ja Tampereen kaupungin vetovoima ovat johtaneet siihen, että Suomessa kauppatieteitä opiskelemaan on vaikeinta päästä juuri Tampereelle, Haveri toteaa.vuosittain tiedekunnasta valmistuu noin 250 kauppa- ja hallintotieteiden maisteria ja kymmenkunta tohtoria. Synergos tiedekunnan palveluyksikkö Synergos on tiedekunnan linkki ympäröivään yhteiskuntaan. Synergosin tutkimus- ja kehittämistyö on yrityksiä ja kuntia palvelevaa tutkimusta, joka ei kuulu akateemisen perustutkimuksen piiriin. Me tiedekuntana annamme asiantuntemuksemme Synergosin ja sitä kautta elinkeinoelämän ja kuntien käyttöön, Haveri sanoo. Me tuotamme sisällöllistä osaamista ja Synergos hoitaa organisoinnin, markkinoinnin, projektihallinnan ja täydennyskoulutuksen. Näen tämän työnjaon erittäin edistyksellisenä ratkaisuna, joka auttaa meitä keskittymään omiin ydinasioihimme tiedekunnassa. 9

10 Kuntien LIIKETOIMINTAOSAAMISEN koulutusohjelma kiinnostaa Ylä-Pirkanmaalla Suomen kunnissa on menossa mittava kuntauudistus, jonka puitteissa kunnat pyrkivät tehostamaan omaa toimintaansa ja samalla pitämään seutukuntansa vetovoimaisena uusille yrityksille ja innovaatioille. Palvelujen uudistamishankkeet sekä halu oman seutukunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen on asettanut kuntien virkamiehet vaativan tehtävän eteen. Tästä tietoisena lähti Ylä-Pirkanmaan seutukunnan toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti käynnistämään kuntien päättäjille suunnattua liiketoimintaosaamisen koulutusta jo kaksi vuotta sitten. "Emme kuitenkaan saaneet seutukunnassa kurssia käynnistettyä tuolloin omin voimin. Osasyy siihen lienee ollut se, ettei aika vielä silloin ollut otollinen tämän tyyppiselle hankkeelle", arvelee Pirttilahti. Kun Pirttilahti myöhemmin otti asian uudelleen esille Synergosin kanssa ja oli aktiivisena järjestämässä liiketoimintaosaamisen koulutukselle lääninhallituksen rahoitusta, koulutusprojekti lähti etenemään. "Synergosin koulutuspäällikkö Anne Vauhkonen esitteli meille kuntien liiketoimintaosaamisen koulutuspaketin, josta kunnat valitsivat kahdeksan tärkeimmäksi kokemaansa aihepiiriä. Koulutuspakettia esiteltäessä käytiin vuoropuhelua seutukunnan kaikkien kuntien kanssa. Näin opintojen sisältö varmistui kuntajohtajien kannalta parhaaksi mahdolliseksi", Pirttilahti kertoo. Vuoteen 2008 ulottuva koulutus painottuu muun muassa organisaation ja johtamisen kehittämiseen kuntaympäristössä, strategiseen, prosessien, asiakkuuksien, talouden ja henkilöstön johtamiseen, palveluiden hankinta- ja sopimusmenettelyyn sekä valvontaja tarkastustoimintaan. Opintomoduulien pituus on päivästä kolmeen päivään aihepiiristä riippuen. Kun koulutuskokonaisuus oli saatu hahmotettua, lähtivät Vauhkonen ja Pirttilahti vielä kerran kuntakierrokselle markkinoimaan hanketta. "Siinä vaiheessa oli jo selvää, että koulutus kiinnostaa laajasti. Avoin ja luottamuksellinen suhde koulutuspalvelun tuottajaan Synergosiin, sen ammattitaito ja kokemus liiketoimintaosaamisen saralla sekä loistavat luennoitsijat luovat hyvät puitteet opiskelulle", Pirttilahti kiittää. "Kuntien liiketoimintaosaamisen kehittäminen on nyt ajankohtaista", sanoo Ylä-Pirkanmaan seutukunnan toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti. Koulutus maakuntaan Päättäjiä kuntien liiketoimintaosaamisen opintomoduuleihin osallistuu Juupajoelta, Kurusta, Mäntästä, Orivedeltä, Ruovedeltä, Vilppulasta ja Virroilta. Koulutus järjestetään siihen kuntaan, josta kulloinkin on eniten koulutukseen osallistujia. "Pidämme arvona sitä, että tämän tasoinen koulutus tuodaan maakuntaan", Pirttilahti painottaa. Hän näkee kuntajohtajien johtamistaitojen terävöittämisessä myös yhteisöllisyyttä ja luottamusta lisäävän funktion. "Laajassa seutukunnassa on yhtä monta erilaista hallintokulttuuria kuin on kuntaakin. Jatkossa tarvitaan yhä kasvavassa määrin kuntien välistä yhteistyötä, yhteistä näkemystä, joustavuutta ja luottamusta, jotta seutukunta voi menestyä. Kuntien välinen kilpailu on muuttumassa seutukuntien väliseksi kilpailuksi alueiden vetovoimaisuudesta. Menestyäkseen seutukunnan on jatkuvasti kehityttävä. Nukahtaa ei saa hetkeksikään.tämä edellyttää myös kuntajohtamisen ja hallintokulttuurien uudistumista, jonka perustana kunnan liiketoimintakoulutus toimii hyvin", Pirttilahti pohtii. Koulutuskustannuksia Pirttilahti pitää tässä tapauksessa marginaalisina. "Koulutuksen kustannukset tulevat takaisin, kun uutta opittua tietoa sovelletaan käytäntöön", Pirttilahti vakuuttaa. Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto on yksi Ylä-Pirkanmaan kuntien liiketoimintaosaamisen kurssin ensimmäiseen moduuliin osallistunut. Päivän aiheena oli organisaation ja johtamisen kehittäminen kuntaympäristössä. "Kun aikanaan tutustuimme koulutusohjelmaan, totesimme sen palvelevan meitä hyvin. Orivedeltä koulutusohjelmassa tulee jatkossakin olemaan mukana kunnan johtoa ja esimiesasemassa työskenteleviä henkilöitä sekä prosessien kehittäjiä", Kuusisto sanoo. 10

11 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN opintoja yrityksille Vammalassa ja Tampereella Synergos tuottaa koulutuspalveluja seutukunnan yrityksille. Parhaillaan käynnissä on liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus, joka toteutetaan samanaikaisesti sekä Tampereella että Vammalassa. 25 opintopisteen laajuinen kokonaisuus syventää näkemystä yrityksen toiminnasta markkinoinnin, taloushallinnon, johtamisen ja yritysjuridiikan sekä riskienhallinnan näkökulmasta. Korkeakoulutasoisen koulutuksen vieminen maakuntaan ja toteuttaminen lähellä yrityksiä on otettu vastaan innostuneesti. "Vaikka Vammalassa on aikaisemminkin järjestetty yrittäjäkoulutusta paikallisille yrityksille, on nyt käynnissä oleva liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus ensimmäinen tämän tyyppinen pitkäkestoinen, ryhmälle suunnattu koulutus", sanoo Vammalan ja Huittisten seutukunnan aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisio."Erityisen tarpeelliseksi liiketoiminnan eri osaalueita käsittelevän perusopintokokonaisuuden ovat kokeneet paikalliset perheyritykset, joissa sukupolven vaihdoksen myötä vastuu yrityksen johtamisesta on lähivuosina siirtymässä nuoremman yrittäjäpolven käsiin. Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus tulee varmasti tukemaan näiden yritysten jatkuvuutta." Opintokokonaisuus koostuu luennoista, erilaisista luettavaksi määrätyistä materiaaleista sekä tenteistä, ja se on toteutettu siten, että opiskelun suorittaminen päivätyön ohessa on mahdollista. Opintokokonaisuuden vastaavana opettajana toimii lehtori, KTM Veikko Somersalmi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta. Muina opettajina toimivat Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan professorit ja asiantuntijat. "Vammalassa liiketoimintaosaamisen perusopintoja suorittavat opiskelijat ovat kaikki työelämässä yritysten johto- tai suunnittelutehtävissä. Opiskelijat ovat aktiivisia ja motivoituneita. Opiskelulle ei ole asetettu peruskoulutusvaatimusta, mutta ne opiskelijat, joilla ei ole entuudestaan korkeakouluopintoja, ovat kyenneet laajentamaan oppimisvalmiuksiaan siten, että esimerkiksi englanninkielisen materiaalin omaksuminen on ollut mahdollista. Kaikki Vammalassa opiskelevat ovat tietääkseni tähän mennessä myös selvinneet tenteistä hyvin", Moisio toteaa. Vammalan ja Huittisten seutukunnan aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisio on tyytyväinen Tampereen yliopiston Vammalassa toteutettavaan liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuteen. Uusia opintohankkeita vireillä Osallistujille ESR- ja valtionrahoituksen turvin toteutettava opiskelu on varsin edullista. Ilpo Moisio toivoo rahoituksen jatkossakin järjestyvän siten, että seutukunta kykenee järjestämään Vammalassa paikallisille yrityksille lisää liiketoimintaosaamisen koulutusta. "Toivon ja uskon, että jo tämän nyt meneillään olevan kurssin aikana pystymme aloittamaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa vastaavan koulutuksen, joka tukee paikallista yrittäjyyttä ja antaa siihen valmiuksia. Ehkä sisältöjä voidaan vielä laajentaa ja syventää ja näin mennä perusosaamisen kautta asioihin syvemmälle." Ensimmäinen Vammalassa toteutettu korkeakoulutasoinen liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus on lähtenyt liikkeelle niin hyvin, että koulutuksen tilaajana aikuiskoulutusjohtaja Ilpo Moisiolla on vain hyvää sanottavaa Tampereen yliopistosta ja sen tavasta toimia. "Yhteistyö sujuu erittäin hyvin ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, että yliopisto on lähettänyt luennoille luennoitsijan lisäksi ohjaavan henkilön, joka on mukana kehittämässä opetustilannetta. Kokonaisuus on ammattimaisesti hoidettu ja kaikesta näkee, että Tampereen yliopistolla on intoa ja osaamista tuottaa tällaista haasteellista seudullista koulutuspalvelua", Moisio kiittää. Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus toteutetaan siten, että Tampereella opiskelee kaksi opintoryhmää ja Vammalassa yksi. Opiskelu päättyy lokakuussa

12 TYÖHYVINVOINTI tuo kilpailukykyä yrityksille ja kunnille Synergosissa on menossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on edistää pksektorin yritysten sekä kuntien työhyvinvointia. Hankkeet ovat tärkeitä, sillä työyhteisön hyvinvoinnin on todettu edistävän yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Hyvinvoivissa työyhteisöissä myös sairastetaan vähemmän ja eläköidytään harvemmin nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle kuin pahoinvoivassa työyhteisössä. Kaikki tämä on huomionarvoista, sillä sekä työssä uupumisen että työvoimapulan ennustetaan monilla aloilla lisääntyvän. Marja-Liisa Manka on Tampereen yliopiston Kauppakorkeakoulun työhyvinvoinnin johtamisen professori. "Aivan liian usein ajatellaan yhtäläisyysmerkki työhyvinvoinnin ja perinteisen tyky-toiminnan välille. Ajatellaan, että hyvinvointi on yhtä kuin työntekijöiden hyvä fyysinen kunto", sanoo työhyvinvoinnin johtamisen professori Marja-Liisa Manka tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista. "Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ei kuitenkaan ole keppijumpaa keski-ikäisille, vaan työn ja organisaation johtamista ja strategisesti tärkeän osaamisen ylläpitämistä. Tätä ei suomalaisissa yrityksissä ja kuntasektorilla vielä kovin hyvin olla tunnistettu. Siksi olemme lähteneet hankkeisiin, joiden tavoitteena on yrityksen koko organisaatiossa toteutuvien toimintatapojen tunnistaminen ja kehittäminen. Mukana olevien kuntien näkökulmasta keskeisenä tavoitteena on uusien ratkaisujen etsiminen resurssipulaan ja työn tekemiseen." Synergosin työhyvinvointihankkeet konkretisoituvat tällä hetkellä Mahdollisuuksien taloon ja työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelmaan sekä lähiaikoina toteutuvaan työhyvinvointikeskuksen perustamiseen yhteistyössä Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n (Vaske) kanssa. Mahdollisuuksien talo on kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda "helpdesk" auttamaan yrityksiä ja kuntia erityisesti Human Resource (HR) -tehtävissä. Mahdollisuuksien talo antaa asiakkailleen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yksilöinä, ryhminä ja työpaikkana. Talon huoneissa tarjotaan ohjaus- ja kehittämispalveluja, koulutusvinkkejä ja vuokrakehittämispäällikön apua sekä verkostoidutaan. Mahdollisuuksien talo -hankkeessa on mukana 17 työyhteisöä tai yritystä.tavoitteena on, että talo toimisi itsenäisesti myös sen jälkeen, kun hankkeen projektirahoitus syyskuussa 2007 loppuu. Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma puolestaan valmentaa henkilöstöä tunnistamaan työuupumusta tai siihen johtavia ongelmia ja puuttumaan niihin asiantuntevasti. "Yritysten työsuojelupäälliköt on koulutettu ensisijaisesti fyysisen hyvinvoinnin valvontaan. Se asia on pääsääntöisesti työpaikoilla kunnossa ja työntekijätkin tietävät tässä suhteessa oikeutensa ja velvollisuutensa. Psyykkisen hyvinvoinnin osaajat sen sijaan puuttuvat organisaatioista ja tähän me nyt haluamme kehittämisohjelman myötä muutosta", Marja-Liisa Manka sanoo.työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma luo myös pohjaa yrityksen oman työhyvinvointisuunnitelman tekemiselle. Osallistuville työpaikoille tarjotaan lisäksi asiantuntija-apua työhyvinvointia hiertävien ongelmien ratkaisemiseen. Ongelmia työpaikoilla syntyy paitsi huonon johtamisen seurauksena myös siksi, että työn mielekkyys ja työntekijän omat vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi työpaikan säilymiseen ovat monen kohdalla vähentyneet erityisesti globalisaation myötä. Kun omat vaikuttamismahdollisuudet koetaan vähäisiksi, epävarmuus tulevasta alkaa luoda kasvupohjaa psyykkiselle pahoinvoinnille. Voidaanko tällaisessa ilmapiirissä ylipäätään tehdä mitään asian korjaamiseksi yksittäisen työntekijän näkökulmasta? Marja-Liisa Mankan mukaan se on mahdollista."hyvä selviytymiskeino epävarmassa tilanteessa on oman ammattitaidon kehittäminen ja laaja-alaistaminen. Sen myötä myös itsetunto ja itseluottamus kasvavat. On parempi olla, kun tietää, että selviää osaamisellaan, kävi miten kävi." Synergosin työhyvinvointihankkeet lähtevät aina yritysten ja kuntien tarpeista. "Uusiin hankkeisiin on mahdollista päästä mukaan olemalla aktiivinen ja ottamalla meihin yhteyttä", Marja- Liisa Manka kannustaa. 12

13 Erityisasiantuntijuutta korostavien Ke & Kojen kysyntä kasvussa Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin parhaillaan käynnissä oleva henkilöstöasiantuntijuuden kehittämis- ja koulutusprojekti, HR Ke & Ko, on erityisasiantuntijuutta korostava koulutus- ja työhönperehdyttämisohjelma, jollaisten kysynnän uskotaan lähivuosina lisääntyvän. Ke&Ko on yrityksille ja työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille tarkoitettu kehittämis- ja koulutusprojekti, jossa yrityksillä on mahdollisuus valita koulutettuja projektihenkilöitä erilaisiin kehittämistehtäviin. Ke & Ko-koulutus lähtee aina työmarkkinoiden tarpeista. Sekä työvoimatoimisto että kouluttajat seuraavat millaisille työntekijöille on kysyntää ja arvioivat, miten tähän kysyntään vastataan. Koulutuksen käynnistäminen on monitahoinen prosessi, jossa osallisina ovat työvoimahallinto, yritykset, työnhakijat ja koulutusorganisaatio. "Kun työpaikan saantiin tähtäävälle erityiskoulutukselle on riittävästi kysyntää, etsimme koulutusorganisaation, joka kykenee tarjoamaan kysyntää vastaavaa koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille", kertoo Tampereen työvoimatoimiston johtava työvoimaneuvoja Jorma Savolainen."Esimerkiksi Synergosin syksyllä 2006 käynnistämän Henkilöstöasiantuntija Ke & Kon lähtökohtana oli työmarkkinoiden eli yritysten todellinen tarve saada HR-asiantuntijoita erilaisiin projekteihin". Johtavan työvoimaneuvojan Jorma Savolaisen mukaan Ke & Ko-projektit kiinnostavat erityisesti hyvin koulutettuja työnhakijoita. Ke & Ko-kouluttaja valitaan kilpailuttamalla Kouluttajaa valitessaan työvoimahallinto toimii täysin avoimesti. "Etsimme kouluttajia lain edellyttämällä tavalla kilpailuttamalla. Kouluttajia arvioitaessa kiinnitämme huomiota koulutuksen hinnan lisäksi koulutussuunnitelman sisältöön, toimitusvarmuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä koulutuksen työelämälähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen", Savolainen listaa. "Valintaprosessi on läpinäkyvä. Jokaisella tarjouskilpailussa mukana olleella koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus tutustua arviointipöytäkirjaan arvioinnin ja koulutusorganisaation valinnan jälkeen. Arviointi on tarjouskilpailun hävinneille koulutuksen tarjoajille hyvä väline oman toimintansa kehittämisessä, koska päätökset koulutusorganisaation valinnasta perustuvat pelkkään faktaan, jossa erityisesti koulutussuunnitelmalla on merkitystä. Varmistamme näin, että koulutus mahdollisimman hyvin vastaa sekä koulutettavien että hankkeessa mukana olevien yritysten tarpeita ja odotuksia." Koska Ke & Kot ovat työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, niistä kerrotaan työvoimatoimistossa kuten avoimista työpaikoista. Opiskeluhakemukset osoitetaan suoraan kouluttajalle. "Hakijat jättävät meille hakemuksensa ja CV:nsä. Opiskelijoiden valinta tehdään yhteistyössä niiden yritysten kanssa, jotka toimivat koulutuksen isäntäyrityksinä tai -organisaatioina. Ilman isäntäyritystä Ke & Ko-opiskelua ei voi aloittaa", kertoo Synergosin koulutussuunnittelija Jaana Roschier. Ke & Ko-projekteihin mukaan lähteviä yrityksiä ei Roschierin mukaan ole ollut vaikea löytää. "Olen vuosien mittaan käynnistänyt kuusitoista Ke & Koa, joten sinä aikana meille on muodostunut laaja asiakaskunta Lisäksi olemme vahvasti verkostoituneet työhallinnon lisäksi pirkanmaalaisiin yrityksiin, oppilaitoksiin ja yrittäjäjärjestöihin." Erityisasiantuntijoita Ke & Kon kautta Ke&Ko-koulutus on yrityksen kannalta hyvä tapa löytää asiantuntijoita ja erityisosaajia organisaatioon. Kahdeksan ja puoli kuukautta kestävästä koulutuksesta kaksi kuukautta on teoriaopetusta. Muu aika käytetään työssä oppimiseen ja kehittämisprojektien tekoon isäntäyrityksessä. "Ke & Ko-koulutuksessa mukana olevilla yrityksillä ei ole työllistämisvelvoitetta koulutuksen päätyttyä. Kuitenkin noin 80 prosenttia koulutettavista työllistyy isäntäyrityksiin", Savolainen toteaa. 13

14 LUOVA TAMPERE -ohjelma yhdistää innovatiivisuuden ja yrittäjyyden Vuonna 2006 käynnistyneen Luova Tampere - ohjelman tavoitteena on synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta uusia palveluja, kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa. Lisäksi vuoteen 2011 ulottuvalla ohjelmalla on tavoitteena nostaa Tampereen seudun tunnettuutta ja parantaa sen imagoa. "Kyseessä on liiketoiminnan kehitysohjelma, jossa on vahvasti mukana kaupallinen näkökulma", painottaa Luova Tampere - ohjelman kehityspäällikkö Lasse Paananen. Ohjelmalla on kolme keskeistä toisiaan tukevaa teema-aluetta: kulttuuriteollisuuden vahvistaminen, uusien palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja luovuuden edellytysten parantaminen. "Kulttuurin saralla haluamme kehittää kulttuurin sisällöistä liiketoimintaa. Kulttuurin kaupallistaminen on kasvussa oleva toimiala koko maailmassa. Luova Tampere -ohjelman tavoitteena on nostaa kulttuuriteollisuus muiden tamperelaisten strategisten klustereiden rinnalle", Paananen sanoo. Palveluinnovaatioiden osalta Luova Tampere -ohjelma tähtää uusien teknologioiden ja palvelujen käyttöönottoon ja liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen.tuettavien toimenpiteiden ja hankkeiden lähtökohtana ovat asiakkaiden todelliset tarpeet, palveluprosessien uudistaminen sekä vientikelpoiset palvelutuotteet ja -konseptit. Luovuuden edellytysten parantaminen tähtää puolestaan siihen, että ohjelman avulla saataisiin luoduksi fyysisiä rakenteita, jotka tukevat kahta edellä mainittua teemaaluetta. Lisäksi se tähtää luovuuden, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistämiseen. Luova Tampere -ohjelma herätti heti käynnistyttyään paljon kiinnostusta. Vuoden 2006 aikana ohjelmaorganisaatio vastaanotti 115 hanke-ehdotusta, joista 24 sai ohjelmalta rahoitusta. Vuoden 2007 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uusia hanke-ehdotuksia saapui noin 60, joten ideoista ei Tampereella näytä olevan pulaa. "Hanke-ehdotusten määrä on ollut positiivinen yllätys", Paananen sanoo. Luova Tampere on mukana muun muassa Synergosin hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää palvelualan yritysten kilpailu- ja innovaatiokykyä. "Palveluyritysten merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Haluamme olla tukemassa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät erilaistamaan itsensä ja luomaan vaikeasti kopioitavia palvelukonsepteja", Paananen sanoo. "Näen esimerkiksi hyvinvointipalvelujen ja liike-elämän asiantuntijapalvelujen yritysten mahdollisuudet tuotteistaa palvelujaan kansainvälisille markkinoille hyvinä. Palvelukenttä tulee entisestään monipuolistumaan, sillä tulevaisuudessa ihmiset tulevat vaatimaan myös palveluja, joita julkinen sektori ei voi tai ei halua tuottaa.tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi erilaiset henkilökohtaiseen tai perheen hyvinvointiin liittyvät palvelut, joiden ostamiseen vaurastuvalla väestöllä on haluja ja varaa", Paananen pohtii. "Teollisuudesta tuttua tutkimuksen ja tuotekehityksen konseptointia ja prosessiajattelua ollaan nyt siirtämässä palvelualoille, mikä on juuri sitä, mihin Luova Tampere -ohjelma osaltaan tähtää. Uskomme, että teollisuudessa omaksutut mallit auttavat jatkossa palvelualoja tuotteistamaan omia palvelujaan." Kaupungin ja yliopiston yhteistyötä ohjelman vetäjä Paananen pitää ohjelman kannalta tärkeänä. "Tampereen kaupunki haluaa, että yliopisto ja kaupunki toimivat yhdessä, ja että yliopisto antaa oman osaavan panoksensa Tampereen ja koko maakunnan kehittämiselle. Uudet asiat ja innovaatiothan nousevat usein nimenomaan tutkimuksesta.tällä hetkellä Synergos tekee Luova Tampere -ohjelmassa luovuuden mahdollistamiseen liittyvää tutkimus- ja konsultointiyhteistyötä". Kehittämispäällikkö Lasse Paananen on tyytyväinen Luova Tampere -ohjelman saamaan hyvään vastaanottoon. Hanke-ehdotuksia oli maaliskuun alkuun mennessä tullut jo yli

15 YRITTÄJÄKASVATUS verkostoituu ja kansainvälistyy Opetusteknologiapäällikkö Katja Piiksi, tutkimusjohtaja Paula Kyrö ja julkaisuavustaja Robert Mhekwa työskenetelevät Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa, Hämeenlinnassa. Käsitys yksin tutkijankammiossaan työskentelevästä tieteentekijästä ei ole tätä päivää. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulussa ja sen palveluyksikössä Tutkimusja koulutuskeskus Synergosissa tutkimus että opetus on verkostoitunut ja kansainvälistynyt laajasti. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoululla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Monitieteiset eurooppalaiset yrittäjyyden verkostot ja yhteistyö pohjoisamerikkalaisten yliopistojen kanssa korostuvat erityisesti yrittäjäkasvatuksen kansainvälisissä yhteyksissä. Tutkimus- ja kehitystyön lisäksi tärkeitä kansainvälistymisen osaalueita ovat Erasmus-vaihto, säännölliset opetusvierailut ja kansainväliset yhteisjulkaisut ja artikkelit. "Aikaisemmin kansallinen ja kansainvälinen tutkimus olivat enemmän toisistaan erillään. Nykyisellään tutkimusryhmät verkostoituvat yli kansallisten rajojen. Näin Suomikin on päässyt entistä paremmin mukaan kansainväliseen kommunikointiin, joka käytännössä toteutuu paljolti julkaisutoiminnan välityksellä", sanoo tutkimusjohtaja Paula Kyrö Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista. "Virtuaalinen oppimisympäristö mahdollistaa viimeisimpien, kansainvälisten tutkimustulosten julkaisun tiedepiireille nopeasti. Näitä tutkimuksia myös me täällä Suomessa voimme hyödyntää välittömästi. Oma strategiamme on välittää edelleen uusin tutkimus verkostojen, julkaisujen ja henkilökohtaisen kanssakäymisen välityksellä omille opiskelijoillemme ja tutkijoillemme." Riittävän mielenkiintoinen ja korkeatasoinen kansainvälinen konferenssi saa tutkijat liikkeelle. Tämä nähtiin muun muassa viime kesänä, kun Synergosin yrittäjyyskasvatus ryhmä järjesti ESU-konferenssin (European Summer University on Entrepreneurship research and entrepreneurship education) Hämeenlinnassa. Osanottajia oli 15:stä maasta. "Olemme kehittäneet konseptia, jossa tutkijat ja heidän ohjaajansa tutkimusryhminä eri maista kokoontuvat Suomeen vuorovaikutteiseen konferenssiin", Kyrö kertoo. Hanke on otettu innostuneesti vastaan ja jatkossa se toteutetaan eri maissa vuosittain. Kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla myös haasteita Vaikka eri maiden yliopistojen yhteistyöhankkeet toteutuvat nykyisellään laajasti, on Paula Kyrön mukaan paljon vielä kehitettävääkin. "Toistaiseksi verkostoitumisen painopiste on Euroopassa ja ylipäätään teollistuneissa maissa. Näkisin, että aktiviteettejä pitää jatkossa suunnata entistä enemmän Venäjälle, Arabimaihin ja Aasiaan. Kestävän kehityksen ja tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää varmistaa erilaisten tieteellisten aineistojen saatavuus virtuaaliverkostojen välityksellä globaalisti", Kyrö sanoo. Pelkkään verkon kautta välittyvään opetukseen ja tiedonvaihtoon Kyrö ei kuitenkaan usko. "Elävä yhteistyö vaatii elävää kontaktia. Voidakseen työskennellä virtuaalisesti on myös tunnettava kulttuurit ja osattava kunnioittaa niitä. Kun henkilökohtaisten kohtaamisten kautta on syntynyt luottamus, on verkossa toimiminen sujuvampaa." Tampereen yliopistolla vetovoimainen maine Paula Kyrön mukaan Tampereen yliopistolla on kansainvälisesti hyvä maine ja tänne tullaan mielellään opiskelemaan, tekemään tutkimusta ja opettamaan. Se, että huipputasoinen opetus on meillä ilmaista, ihmetyttää kansainvälisesti. "Olemme yksi niistä harvoista maista, missä korkeakouluopinnot ovat toistaiseksi ilmaisia", Kyrö toteaa. Hän näkee tässä mahdollisuuden vientituotteen kehittämiselle. "Tieteen tulisi tuottaa jotakin hyvää myös kansantaloudelle. Opetusta ja tutkimusta olisi mahdollista muiden miden tapaan tuotteistaa ja viedä kansainvälisille markkinoille." 15

16 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOSIN HENKILÖSTÖ Synergos Tampere Harri Talonen johtaja Puh: (03) GSM: Veikko Somersalmi ohjelmajohtaja GSM: Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: Merja Ahonen-Sihvola projektisihteeri Puh: (03) GSM: Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) GSM: Mari Ainasoja tutkija Puh: (03) Mari Kaurijoki tutkija Puh: (03) GSM: Jorma Riihikoski projektikoordinaattori Puh: (03) GSM: Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) GSM: Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: Heli Paavola projektipäällikkö Puh: (03) GSM: Sanna Rytövuori erikoistutkija Puh: (03) GSM: Elina Vulli tutkija Puh: (03) GSM: Ninni Kurko harjoittelija GSM: Timo Riikonen harjoittelija GSM: Synergos Valkeakoski: Työhyvinvointi ja ihmisten johtaminen Marja-Liisa Manka professori GSM: Maija-Leena Kaikkonen projektipäällikkö GSM: Anita Keskinen projektipäällikkö GSM: Torsten Kolehmainen projektipäällikkö GSM: Anne Luomala tutkimuspäällikkö GSM: Pia Siekkinen työkykyasiantuntija GSM Synergos Hämeenlinna: Yrittäjyyskasvatus Paula Kyrö tutkimusjohtaja (03) GSM: Anna Korhonen taloussihteeri (03) Hanna Leppänen graafinen suunnittelija Kati Mattsson julkaisusihteeri Matti Matinlauri projektikoordinaattori GSM: Robert Mhekwa julkaisuassistentti GSM: Sari Nyrhinen julkaisusuunnittelija GSM: Mika Niemi tutkimusassistentti GSM: Katja Piiksi opetusteknologiapäällikkö GSM: