KORPILAHDEN SATAMA RAKENNUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka KORPILAHDEN SATAMA RAKENNUSSUUNNITELMA URAKKALASKENTAA VARTEN

2 2 (15) SISÄLTÖ: RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT...4 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS...4 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT...4 YLEISTÄ...6 TEKNISET VAATIMUKSET...6 MITTAUSTYÖT...6 MAAPERÄTIEDOT...6 Pohjatutkimukset...6 Pohjasuhteet MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat PERUSTUSRAKENTEET Teräsputkipaalut POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Maaleikkaukset ja kaivannot MAALEIKKAUKSET Maaleikkaukset, vedenalaiset Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaivannon tukirakenteet PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Sitomattomat kulutuskerrokset Kulutuskerros murskeesta REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset KASVILLISUUSRAKENTEET KASVUALUSTAT JA KATTEET Paikalla tehtävät kasvualustat NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Viemärikaivot sekä tarkastusputket...12

3 3 (15) VESIJOHDOT SÄHKÖ, TELE JA KONETEKNISEN JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Betonirakenteet Paikalla valettavat betonirakenteet Muottityöt Telineet ja muotit Raudoitus Betonointi Teräsrakenteet Materiaalit Kuumasinkitys VENELAITURIT Ponttonilaiturit...14

4 4 (15) RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushankkeen kuvaus Korpilahden satama sijaitsee Jyväskylässä, Korpilahden kirkonkylällä. Satama-alue sijaitsee Päijänteen Kirkkoselän pohjoisrannassa Kirkkolahden poukamassa. Sataman perusparannuksen 1-vaihe sijoittuu vierasvenesatamaan, joka koostuu kahvila Satamakapteenin ja Kaislan sekä niiden väliin jäävien alueiden ja vierasvenelaiturin muodostamasta kokonaisuudesta. Nykyinen teräsristikko-/betonirakenteinen puukantinen rantalaiturirakenne säilytetään. Laituri on perustettu puupaalujen ja teräsputkipaalujen välityksellä kovaan pohjaan. Laiturin keskivaiheille sijoitetaan uusi kelluva 20 metrinen polttoaineenjakelulaituri, jonka maatuelle sijoitetaan veneilijöiden tarvitsemat tankkaus- ja tyhjennyspalvelut (polttoaineen tankkaus, septitankin ja pilssivesien tyhjennys sekä vesisäiliöiden täyttö). Sataman itäreunaan sijoitettava aallonvaimenninlaituri kootaan raskaista aallonvaimenninbetoniponttoneista leveydeltään 4,0 m. Aallonmurtajalaiturin länsipuolelle asennetaan veneaisat ja itäpuolelle on suunniteltu kylkikiinnitysmahdollisuus vierasveneilijöille tuulen niin salliessa. Polttoaineenjakelu- ja aallonvaimenninlaiturin maatuet rakennetaan teräsbetonirakenteisina ja perustetaan teräsputkipaaluilla kovaan pohjaan. Hanke käsittää uusien ponttonilaiturien, maatukien, maihinnoususillakkeiden asentamisen, tarvittavien putkijohtojen, valaistuksen ja piha-alueen rakentamisen sekä Korpilahdentien kevyen liikenteen väylän siirron Satamakapteenin jätekatoksen kohdalla. Rakennuttaja, suunnittelijat ja asiantuntijat RAKENNUTTAJA Hankkeen rakennuttajana toimii Jyväskylän Kaupungin Kaupunkirakennepalvelut kadun ja laitureiden rakennuksen osalta ja Jyväskylän Energia kunnallistekniikan osalta. Yhteyshenkilöt ovat: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut: Suunnitteluttaja: Timo Vuoriainen, rakennuttajainsinööri (014) ,

5 5 (15) Rakennuttaja: Simo Suoja, rakennuttajainsinööri (014) , faksi (014) PL 233 Hannikaisenkatu Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy: PL 4 Vesangantie Jyväskylä faksi (014) Suunnitteluttaja: Juha Kettunen, vesihuoltoinsinööri, vesiliiketoimi juha.kettunen@jenergia.fi Rakennuttaja: Martti Vesander, rakennuttaja, vesiliiketoimi martti.vesander@jenergia.fi SUUNNITTELIJAT Hankkeen eri osasuunnittelijat ja heidän yhteystietonsa. Sito Oy Tietäjäntie Espoo faksi Paavo Åvist, projektipäällikkö paavo.avist@sito.fi Leena Nurmi, geotekniikka leena.nurmi@sito.fi Mirja Toivari-Holm, rakennetekniikka kaisa.niilo-rama@sito.fi Empower Oy Jarmo Piispanen, valaistussuunnittelu jarmo.piispanen@empower.fi Timo Rasi, Elisan kaapelisuunnittelu timo.rasi@empower.fi

6 6 (15) Vattenfall Oy Janne Eerola, sähköverkkosuunnittelu YLEISTÄ Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2009 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet alueet, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat ja Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. - Pohjarakennusohjeet, RIL 121/ Pohjarakennustöiden valvontaohjeet, PRV-84, SGY - Polttoaineenjakelu TUKES-OHJE K Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2009:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Laadunvalvonta ja hankekansio Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Mittaustyöt Suunnitelma on laadittu ETRS- GK26 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään (N60). Tiedot nykyisten rakenteiden ja kuivatusrakenteiden sijainnista ja korkeusasemista perustuvat maastomittauksiin ja vanhoihin suunnitelmiin. Suunnittelun lähtöarvoina on käytetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta selvitettyjä Päijänteen vedenkorkeuden arvoja. Pitkäikäaikainen veden keskikorkeus MW ajanjaksolla v on +78,37 (N60). Saman ajanjakson korkein mitattu lyhytaikainen vedenkorkeus on ollut +79,40 (heinäkuussa) ja matalin +77,50 (marras- joulukuussa). Navigointiajan ( ) säännöstelty vedenkorkeus on +78, ,85 (N60). Maaperätiedot Pohjatutkimukset Maarakennussuunnittelun lähtötietoina on ollut käytettävissä alueella aikaisemmin tehtyjä pohjatutkimuksia. Lisäksi yleissuunnittelun yhteydessä on tehty painokairauksia 25 pisteessä. Vesialue sataman edessä on luodattu talvella Suunnitellun aallonvaimenninlaiturin kohdalla on tehty täydentäviä luotauksia syksyllä 2009.

7 7 (15) Pohjasuhteet Nykyisen maanpinnan korkeus rakennusalueella vaihtelee tasovälillä +79,2 +80,5. Korpilahden sataman alueen pohjamaa on sedimentoitunutta liejua ja pehmeää savea. Ranta-alueilla on vanhoja täyttöjä. Täytemaakerros on paksuudeltaan noin 1 3 m. Savi- ja liejukerrosten paksuus alueella vaihtelee 5 metristä 10 metriin. Paksuimmat pehmeän pohjamaan alueet sijaitsevat suunnittelualueen keskiosassa. Saven alla on 1 6 m paksu siltti- ja hiekkakerros. Kairaukset on lopetettu pohjamoreeniin. Pohjamaa on routivaa MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Säilytettävät ja poistettavat puut sovitaan maastokatselmuksessa ennen rakennustöiden aloittamista. Säilytettäväksi merkityt puut tulee suojata työskenneltäessä niiden läheisyydessä (Infra RYL kuvat 11113:K1 ja 11113:K2 sekä taulukko 11113:T1). Kasvillisuuden suojausluokka on 2. Kaikki poistettavien puiden kannot ja juuret poistetaan Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Ennen työn aloittamista selvitetään maanalaisten johtojen ja muiden rakenteiden tarkka sijainti. Aallonvaimenninlaiturin maatuen ja ponttoonien länsipuolella kulkee nykyinen Jv 160 M putki. Putken sijainti on mitattava ennen töiden aloittamista. Nykyinen polttoainemittarin katos puretaan Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Kaivumassat kivennäismaasta käytetään soveltuvin osin suunnitelmassa esitettyihin rakennekerrosten alapuolisiin ja viheralueiden pengerryksiin. Muut vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Poistettavat pintamaat

8 8 (15) Pintamaat, kannot, kivet ja aluskasvillisuus poistetaan rakentamisen vaatimalta syvyydeltä. Käytettäväksi jätettävän humusmaan pitää täyttää kasvualustojen laatuvaatimukset InfraRyl luvun mukaisesti Perustusrakenteet Yleistä Laiturien maatuet perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Sataman piha-alue on suunniteltu maanvaraiseksi Teräsputkipaalut InfraRYL, kohta 13212, Teräspaalut Ponttonilaiturien teräsbetoniset maatuet perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Käytettävät teräspaalut ovat kooltaan d 323,9 x 12,5 ja 219,1 x 12,5. Paalut varustetaan kalliokärjin rakenneteräs tuurnalla varustettuina. Paalut lyödään kovaan pohjaan. Paalutustyöt tehdään paalutusluokan II mukaisesti. Paalut betonoidaan kutistumattomalla juotosbetonilla ja yläosaan sijoitetaan raudoitus Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Yleistä Nykyinen maanpinta rantalaiturin kohdalla on noin tasolla Nykyisen laiturialueen ja piha-alueen hulevedet on johdettu pinnan kallistuksin sadevesikaivoihin ja sieltä järveen. Huoltolaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalue päällystetään asfaltilla ja sen hulevedet johdetaan sadevesikaivon kautta öljynerotuskaivoon ja sieltä jätevesiviemäriin Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maaleikkaukset, vedenalaiset Kaivut ja kaivannot tehdään luiskattuina avokaivantoina. Urakoitsijan on kuitenkin varauduttava yli 2 m syvien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen. Laituripaikan vaatimat kaivut tehdään suunnitelmapiirustusten edellyttämässä laajuudessa. Kaivumassat läjitetään rakennuttajan osoittamalle läjitysalueelle.

9 9 (15) Maakaivannot Urakoitsijan on varauduttava kaivantojen työnaikaiseen kuivana pitoon. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla kaivannosta suodattimella varustetuista pumppukuopista Putki- ja johtokaivannot Tukemattomien kaivantojen luiskakaltevuudet on esitetty Infra InfraRYL taulukoissa 16200:T1 ja 16200:T2 sekä katujen pituus- ja poikkileikkauksissa. Putkijohtokaivannot tehdään niin, että kuvan 16210:K1 vähimmäismitat täyttyvät Kaivannon tukirakenteet Urakoitsijan on varauduttava syvimpien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen. Ks. Infra RYL kohta Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Maapenkereet Pihan pengertäytöt ja rakennekerrokset tehdään tiivistämiskelpoisella kelpoisuusluokkien S1 ja H1 täyttömateriaalilla. (InfraRYL kuvat K2 ja K3). Aluetäyttöihin käytetään mahdollisuuksien mukaan alueelta leikattavia maamassoja Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalustat tehdään luonnonkiviaineksesta tai murskeesta, joka täyttää putkimateriaalille esitetyt vaatimukset Alkutäytöt Alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putkimateriaalille esitetyt vaatimukset Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan pohjamaata. Liikennealueilla on otettava huomioon rakennekerrosten aiheuttamat vaatimukset.

10 10 (15) PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Polttoaineenjakelulaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalueen päällysrakenne on katuluokan 5 mukainen. Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty rakennepoikkileikkauksissa. Uusittavan kevyen liikenteen väylän päällysrakenne on katuluokan 6 E mukainen Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Suodatinkankaat Piha-alueen pengertäytön ja pohjamaan väliin asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi koneladottu lohkareverhous / eroosiosuojaus erotetaan pengertäytöstä suodatinkankaalla. Uusittavalla kevyen liikenteen väylällä pohjamaan ja rakenteen väliin asennetaan suodatinkangas N Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Polttoaineenjakelulaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalue päällystetään kaksikerroksisella asfalttibetonilla. Alempi kerros on AB 20/120 ja ylempi AB 16/100. Kevyen liikenteen väylän uusittavan osan päällyste on AB16/ Sitomattomat kulutuskerrokset Kulutuskerros murskeesta Murskepäällyste levitetään ja tiivistetään tasatun piha-alueen rakennekerrosten päälle niin, että alueen suunnitelut kaltevuudet toteutuvat. Päällysteen rakeisuus on 0/16 ja paksuus 50 mm Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset

11 11 (15) Kiviheitoke- ja louhekiviverhoukset Aallonvaimenneinlaiturin itäosan ranta verhoillaan koneladotulla lohkareverhouksella. Verhouksen paksuus on noin 0,5 m. Kivien/louheen läpimitta on mm. Verhouksen alle asennetaan käyttöluokan N4 suodatinkangas Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Paikalla tehtävät kasvualustat Kasvualustojen tulee täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset sekä Infra RYL taulukon 23111:T1 mukaiset laatuarvot Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Huoltolaiturin maatuen taustalla olevien nykyisten maanalaisten polttoainesäiliöiden ympäristön alue nurmetetaan. Nurmikon käyttöluokka on JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Vesihuollon maatyöt tehdään suunnitelman mukaisesti noudattaen InfraRYL lukujen 13300, ja ohjeita. Kaivannot tehdään luiskattuina avokaivantoina. Kuitenkin on varauduttava syvimpien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen Jätevesiviemärit Septitankkien ja pilssivesien tyhjennysasemilta johdetaan vedet nykyiseen jätevesiviemäriin. Putkien koot ja materiaalivaatimukset on esitetty suunnitelma-piirustuksissa. Pilssivedet johdetaan öljynerottimen kautta. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan mukaiset Hulevesiviemärit Polttoainetankkien täyttöalueelta johdetaan hulevedet öljynerottimen kautta jätevesiviemäristöön. Viemäriputkien koot ja materiaalivaatimukset on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan mukaiset. Viettoviemäreille ei vaadita tehtäväksi InfraRYL:stä poiketen tiiveyskoetta ilmanpaineella.

12 12 (15) Viemärikaivot sekä tarkastusputket Öljynerottimena käytetään Wavin-Labkon EuroPEK Roo NS3 Omegaa tai vastaavaa. Jätevesikaivoina käytetään Ø800 betonikaivoja, kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn. Polttoainetankkien täyttöalueelle rakennettava muovinen Ø800 hulevesien ritiläkaivo varustetaan vesilukolla ja hulevesiviemärin tarkastuskaivo lietepesällä ja sulkuventtilillä, kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan mukaiset. Kaivot ankkuroidaan nostetta vastaan 200 mm paksuisella betonisella neliömäisellä pohjalaatalla kooltaan kaivon läpimitta d mm. Laatan betoni on K30-2, raudoitus A 500 H, ø 8 K 150 #. Ankkurointiköydet ovat polypropeenia ø Vesijohdot Polttoaineenjakelu- ja aallonvaimenninlaitureille asennetaan kesävesijohto suunnitelmien mukaisesti. Aallonvaimenninlaiturille menevä kesävesijohto ripustetaan nykyisen rantalaiturin kansirakenteiden alle pantakiinnityksin. Vesijohdot varustetaan tyhjennysventtiileillä ponttonilaitureiden maanpuoleisessa päädyssä. Vesijohtoon asennetaan laitekaivo paineilmayhteellä, jonka kautta vesijohto voidaan puhaltaa tyhjäksi talvea varten. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Sähkö, tele ja koneteknisen järjestelmät Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Laiturit varustetaan suunnitelman mukaisella valaistuksella sekä valaistuksen ja laitteiston vaatimalla sähköistyksellä RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat Betonirakenteet Ponttonilaiturien betoniset maatuet tehdään pääosin paikalla valettuina. Kansiosat on suunniteltu kuorilaattaelementtien ja paikallavalun liittorakenteena, jolloin kuorilaatat toimivat kannen muottina. Rantaan liittyvillä sivuilla on siirtymälaattarakenne, jonka tyyppipiirustus R15/DL1 on työselostuksen liitteenä. Maatuet perustetaan teräspaaluilla kovaan pohjaan. Paalut valetaan täyteen ja yläosan teräkset viedään maatuen valuun.

13 13 (15) Käyntisillan kiinnitys ja kiinnitysrakenteiden mitat betonisessa maatuessa tulee tarkistaa valitun käyntisillan tyyppikiinnitysten mukaisiksi. Aallonvaimennuslaiturin maatuki on jatkeena nykyiselle laiturille ja sen betonikansi valetaan samaan tasoon kuin nykyisen laiturin pinta. Aallonvaimennuslaiturin pinnassa on kallistus mittapiirustuksen mukaan. Polttoainelaiturin maatukea varten nykyisestä laiturista puretaan alue, johon maatuki rakennetaan. Laiturin sijainnissa on otettu huomioon nykyisten puupaalujen paikat. Laituria purettaessa on varmistettava, että säilytettävän puulaiturin pääpalkit ovat tuillaan yhtenäiset ja vaurioitumattomat. Uusi maatuki jää betonipintaiseksi ja sen pinnassa on kallistus mittapiirustuksen mukaan Paikalla valettavat betonirakenteet Muottityöt Telineet ja muotit Muottityöt tehdään InfraRYL kohdan ohjeita noudattaen. Betonipintojen muottilautojen laudoitussuunta on vaakasuuntainen. Näkyviin jäävät kulmat viistetään käyttäen rimaa 20 x 20. Paikallavalujen mittatarkkuus luokkaa 2, pinnan laatuluokka näkyvillä osilla A ja näkymättömiin jäävillä osilla B. Laatan yläpinnassa on kallistus. Pintaan tehdään karkea harjaus siten, että vesi pääsee valumaan pois Raudoitus Raudoitustöissä noudatetaan InfraRYL kohdan ohjeita. Betoniteräs on laatua A500HW. Suojaavan betonipeitteen paksuus on 50 mm. Raudoitus sidotaan liikkumattomaksi syöpymättömillä sidelangoilla. Teräkset, joiden sijaintia ei ole määrätty, sijoitetaan paikalleen piirustuksista mittakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Reikien kohdalla teräkset siirretään reikien pieliin rakennekuvassa osoitetulla tavalla Betonointi Rakenteet tehdään betonista K45-1, P40. Siirtymälaatta tyyppipiirustuksen mukaan. Rakenteen suunnittelukäyttöikä on 50 v. Rasitusluokat XC4, XF2, XF4. Betonointityössä noudatetaan InfraRYL kohdan ohjeita.

14 14 (15) Urakoitsijan tulee laatia betonilaatan valusta ennen työn aloittamista betonointisuunnitelma sekä tilaajan niin vaatiessa betonirakenteiden laadunvalvontasuunnitelma rakennuttajan hyväksyttäväksi. Betonimassa valmistetaan ympäristöministeriön hyväksymän tarkastajan (RTL r.y.) valvomassa valmistuslaitoksessa. Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuuden kehitystä seurataan hyväksyttävällä tavalla. Kaikkien betonipintojen minimi jälkihoitovaatimus on 7 vrk:n kosteaa jälkihoitoa vastaava aika. Aurinkoisissa tai tuulisissa olosuhteissa on käytettävä valupinnan pintahidasteena varhaisjälkihoitoainetta jälkitärytyksen ja jälkihierron välisenä aikana. Jälkihierron jälkeen tehdään normaalit jälkihoitotoimenpiteet Teräsrakenteet Materiaalit Aineet ja tarvikkeet InfraRYL kohdan mukaisesti. Teräslaadut, ks. rakennekuvat Kuumasinkitys Ellei teräsosia ole piirustuksissa määritelty haponkestäviksi (AISI 316), osat kuten pultit, mutterit, kierretangot, aluslevyt ja naulat yms. kiinnikkeet kuumasinkitään. Kuumasinkitykset tehdään standardin SFS-EN ISO 1461 mukaan paitsi ruuveissa ja muttereissa, joiden pinnoite tehdään standardin SFS 4449 mukaisesti. Betonivaluun upotettavat kuumasinkityt pinnat passivoidaan VENELAITURIT Ponttonilaiturit Polttoaineenjakelulaituri Nykyisen rantalaiturin keskivaiheille sijoitettava uusi polttoaineenjakelulaituri on betoniponttonirakenteinen, 4 m leveä ja 20 m pitkä. Betoniponttonin nettokantavuus on vähintään 6,5-7,0 kn/m2. Ponttonin pohja suojataan betonilla. Laiturin maatuelle asennetaan bensiinin ja dieselin tankkausmittarit, lohkopumpulliset pilssivesien ja septitankkien tyhjennysasemat. Vesiposti asennetaan laiturille. Septitankkien tyhjennyslaitteistona käytetään nykyistä septitankkia uudelleen asennettuna, muut laitteet ovat uusia. Vesijohto ja kaapelit asennetaan laiturirakenteessa oleviin suojaputkiin. Laituri ankkuroidaan vesistön pohjaan joustavilla kumikaapeleilla tai kettingeillä.

15 15 (15) Laituri varustetaan pelastustikkailla ja pelastusvälinepylväällä. Pelastustikkaat sijoitetaan laiturin päähän. Pelastusvälinepylväs sisältää tikkaat (3 m), keksin (4 m), pelastusrenkaan ja heittoköyden sekä sammutinkotelon ja sammuttimen. Polttoainneenjakeluaituri on esitetty piirustuksessa Aallonvaimenninlaituri Sataman itäreunaan sijoitettava aallonvaimenninlaituri kootaan m pitkistä 4 m leveistä raskaista aallonvaimenninbetoniponttoneista piirustuksen R-2590 mukaisesti. Betoniponttonin nettokantavuus on vähintään 6,0 kn/m2. Laiturin kokonaispituus on 80 m. Ponttoonin pohja suojataan betonilla. Laiturin länsipuolelle asennetaan 7 m pitkät kävelyn kestävät veneaisat, itäpuolelle on suunniteltu kylkikiinnitysmahdollisuus vierasveneilijöille. Alumiiniset kiinnityspollarit kiinnitetään laituriin ponttonin toimittajan ohjeitten mukaan 6 metrin välein. Pollarikuorma mitoitetaan satamaan liikennenöivien suurten alusten mukaan. Vesijohto ja kaapelit asennetaan laiturirakenteessa oleviin suojaputkiin. Laituri ankkuroidaan vesistön pohjaan joustavilla kumikaapeleilla tai kettingeillä. Aallonvaimenninlaituri varustetaan 3 pelastustikkailla, joista 1 sijoitetaan laiturin päähän ja 2 laiturin kummallekin sivulle. Laituri varustetaan 3 pelastusvälinepylväällä,jotka sisältävät tikkaat (3 m), keksin (4 m), pelastusrenkaan ja heittoköyden sekä sammutinkotelon ja sammuttimen. Aallonvaimenninlaituri on esitetty piirustuksessa R Laitureihin rakennettaviin maatukiin kiinnitetään 8 m pitkät teräksiset käyntisillat. Käyntisillat varustetaan kaiteilla. Espoossa Paavo Åvist Leena Nurmi Mirja Toivari- Holm Korjaukset ja tarkennukset Jyväskylässä Timo Vuoriainen Kari Seuranen