1. JOHDANTO Taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa"

Transkriptio

1 1 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Viimeisten kahden sadan vuoden aikana verkostojen suunnittelu- ja asennusmenetelmät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Näissä suunnitelmissa ei ole huomioitu verkoston saneerausta tai verkoston ja vesijärjestelmän mahdollista uusimista. Tämä puolestaan on tullut yhä monimutkaisemmaksi, koska suunnitelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi pakkosujutuksen käyttöä (no-dig saneeraus). Samoin kustannukset ovat nousseet, ja joskus saneeraustyötä on vaikea toteuttaa onnistuneesti, esim. jos saneerauskohde on kaupungin keskustassa. Yleisiin vesilaitoksiin oli vuoden 1995 lopussa Suomessa liittynyt asukasta ja yleisiin viemärilaitoksiin Suomen asukkaista vesilaitoksiin on kaikkiaan liittynyt 86% ja viemärilaitoksiin 78%. Yleisiä vesijohtoja lasketaan olevan 15 metriä ja yleisiä viemäreitä 9 metriä liittynyttä asukasta kohden. Vesi- ja ympäristöhallituksen selvitysten mukaan vuonna 1993 Suomessa saneerattiin 134 km vesijohtoja ja 247 km viemäreitä. Vesijohtojen saneeraus maksoi 94 Mmk ja viemärien 145 Mmk. Vesijohtojen saneerauksen yksikköhinnaksi tuli n. 700 mk/m ja viemäreiden n. 590 mk/m. Vesijohtojen saneerauskustannusten osuus oli vesilaitosinvestoinneista 17 % ja viemäreiden vastaavasti 15 % viemärilaitosinvestoinneista. Johtolinjoja rakennettiin huomattavasti enemmän kuin niitä saneerattiin. Vuonna 1993 käytettiin uusien vesijohtojen rakentamiseen 308 Mmk ja uusien viemärien rakentamiseen 370 Mmk. (Suomen ympäristökeskus 1997). Vuosien 1992 ja 1993 aikana vesijohtoja saneerattiin saman verran kuin aiempina vuosina. Vastaavana aikana viemärien saneeraus lisääntyi, koska viemärien uudisrakentamisen vähetessä määrärahoja voitiin siirtää saneeraukseen. (Heinonen 1995). Verkostojen kokonaispituuksien ja saneerauspituuksien perusteella laskettu verkostojen teoreettinen uusiutumisikä on vesijohtojen osalta ollut viime vuosina vuotta. Viemärien uusiutumisikä on samaan aikaan pienentynyt n. 300 vuodesta n. 150 vuoteen. Näin kauan johtolinjat eivät tietenkään kestä, vaan ne joudutaan

2 2 tässä ajassa uusimaan jo monta kertaa. Luvut ovat teoreettisia eivätkä anna oikeaa kuvaa verkostojen ikääntymisestä, mutta kuvastavat hyvin saneeraustarpeen kasvua. (Suomen kaupunkiliitto 1991). Tehtävien verkostosaneerauspäätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon, jotta niukat rahavarat voidaan jakaa oikeisiin kohteisiin. Saneeraamalla verkoston käyttöikä pitenee, vesihävikki vähenee, veden toimitus tilaajille on varmempaa jne. Jos saneeraus otetaan suunnitelmiin mukaan järjestelmällisesti jo hyvissä ajoin, voidaan kustannuksia jakaa usealle eri vuodelle. Saneeraus on lähes aina taloudellisempi vaihtoehto kuin putkiston uusiminen avokaivannolla. Uusimiskustannuksia lisää myös ympäristön vahingoittuminen sekä haitat liikenteelle yms. Saneerauksen lopputulos voi kuitenkin olla yhtä kestävä kuin kokonaan uusimisen avulla saatu, kun saneeraus on suoritettu harkiten ja oikeisiin tietoihin perustuen. Aikaisemmin ei ole ollut riittäviä keinoja määritellä verkostojen kunnostamista tarvitsevia osia ja kunnostamisen kiireellisyyttä. Usein on vain tyydytty korjaamaan jo syntyneitä vaurioita verkostoissa, tai kunnostustöitä on tehty alueen uudisrakennustöiden yhteydessä. Yksittäisten johtojen kestävyyttä esim. korroosiota vastaan on pyritty arvioimaan (Saarikoski & Tammirinne 1983) ja erilaisia luotettavuus- ja riskianalyysejä on kehitetty (esim. Saarikoski 1982, Mays 1989). Verkostojen pisteytystä ja tärkeysluokittelua (Ojala 1992) on käytetty lähinnä niiden mahdollisten vaurioiden merkittävyyden arviointiin. Myös erilaisia kustannusanalyysejä on kehitetty johtolinjan uusimisajankohdan optimoimiseksi (Shamir & Howard 1979, Walski 1985a, Gilbert 1994). Koska vikojen todennäköisyys kasvaa verkostojen ikääntyessä, on AWWA (1986) laatinut aiheesta erityisen vianetsintäkäsikirjan. Cabrera on kehittänyt (Cabrera et al. 1995) vesijohtoverkoston saneerauksen ajankohdan määrittetytavan, joka perustuu veden kustannusanalyysiin. Cabreran määrittelytavan ongelma on, että analyysiin tarvitaan useita vaikeasti kerättäviä muuttujia. Suomessa Viatek ( ) on kehittänyt tietokoneohjelman, jonka avulla voidaan arvioida verkoston kuntoindeksi (Ojala Matti 1990).

3 3 Vuotoja on yleensä etsitty eri menetelmin vasta niiden jo ilmettyä, eikä ennakoivaa verkoston kunnon arviointia ole ollut mahdollista systemaattisesti tehdä. Tässä tutkimuksessa on pyritty ratkaisemaan tämä ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen päätavoitteena on ollut kehittää malli, jonka avulla on mahdollista arvioida vesijohtoverkoston kunto matemaattisesti sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen aineiston perusteella. Toinen tavoite on ollut kehittää keino, jonka avulla voidaan valita sopiva saneerausmenetelmä ja myöhemmin helpottaa vesijohtoverkkojen valvontaa. Verkoston kuntomalli perustuu erityisen kuntoindeksin laskemiseen. Tutkimuksen osatavoitteena on ollut selvittää verkoston vaurioiden syitä ja niiden kytkemistä malliin. Tavoitteena on ollut myös helppokäyttöisen PCohjelmiston kehittäminen mallista vesilaitosten käytännön tarpeisiin. Ohjelmiston voi myöhemmin kehittää toimimaan koko verkoston valvontajärjestelmässä Tutkimuksen rajaus ja rakenne Tutkimus on rajattu käsittelemään vesijohtoverkostoa. Tutkimuksesta on jätetty pois verkoston vaurioitumiseen vain vähän vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi veden laatua sellaisenaan ei ole otettu huomioon kuntoindeksissä. Välillisesti se kuitenkin vaikuttaa esim. korroosiossa. Malli on sovellettavissa hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Esimerkit koskevat kuitenkin nimenomaan Suomea. Työssä tarkastellaan aluksi verkostojen saneeraustarvetta ja saneerausmenetelmiä (luku 2). Luvussa 3 on kirjallisuuden pohjalta selvitetty ennestään käytössä olevia saneeraustarpeen arviointimenetelmiä. Luvussa 4 on esitetty tutkimuksessa kehitetty vesikustannusanalyysin sovellutus Suomen oloihin. Keskeiset osat ovat kuntoindeksin ja siihen vaikuttavien tekijöiden mallitarkastelu (luku 5) ja mallin PCsovellus (luku 6). Lopuksi esitetään tutkimuksen perusteella tehdyt johtopäätökset ja suositukset.

4 4 2. VERKOSTOJEN TOIMIVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1. Vesihuollon toimintatavoitteet Vesihuoltoverkot ovat usein vanhoja eivätkä täytä kaikilta osin nykyisiä rakenteellisia ja toiminnallisia vaatimuksia. Ajoittain hyviä putkimateriaaleja on ollut vaikea saada. Lisäksi ja 1970-lukujen voimakkaan verkostorakentamisen aikana rakennettujen johtolinjojen laadussa on eroja, koska usein määrä korvasi laadun. (Saarikoski & Tammirinne 1983). Vesihuollon toimintatavoitteet lisääntyvät nopeaan tahtiin ja nämä tavoitteet vaikuttavat myös vesihuollon työntekijöiden työhön. Vesilaitosten palveluiden käyttäjät asettavat tiukkoja vaatimuksia veden laadun (maku, väri ja haju) suhteen. Lainsäädäntö ja EU-standardit määräävät tarkoin kelvollisen talousveden vaatimukset. Sekä kuluttajat että lainlaatijat ovat yhä enemmän kiinnostuneita myös siitä, ettei vesihuolto rasita luontoa. Julkisten vesilaitosten on pystyttävä nykyisin myös valmistautumaan mahdolliseen kilpailuun yksityisen sektorin kanssa. Tämä vaatii yhä suurempaa tehokkuutta, käyttökustannusten pienentämistä, tietoa uudesta teknologiasta sekä valmiutta sen käyttöön. Maanalaisen infrastruktuurin rakentamiseen ei ole 1960-luvun jälkeen kovin paljon investoitu. Useimmiten investoinnit on tehty vain pakon edessä kriisitilanteessa. Tämä ei ole enää mahdollista, jos halutaan jatkaa toimintaa uusien vaatimusten mukaisesti. Veden laatuvaatimusten lisäksi laitosten on kiinnitettävä huomiota hydrauliikkaan, veden virtaukseen ja paineeseen. Laitoksen ja sen palvelujen käyttäjien on saatava varmuus siitä, että veden määrä pysyy sille asetetuissa rajoissa. Vedenhankintajärjestelmä suunnitellaan siten, että kulutuksen huippukausinakin vettä voidaan toimittaa asiakkaille riittävällä paineella. (Slipper 1994). Kun veden kysyntä kasvaa, erityisesti kehitysmaissa, uusien putkistoverkkojen rakentaminen tulee tärkeäksi. Kehittyneissä maissa sen sijaan kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien putkistojen infrastruktuuriin. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti

5 5 korjaukseen ja kunnostukseen, putkien uusimiseen sekä kunnon ja toiminnan arvioimiseen. Vesijohtoverkoston ylläpidon päätavoite on sen virheetön toiminta. Järjestelmien ylläpitämiseen ja toiminnan parantamiseen ei ole Suomessa investoitu riittävästi, koska maanalaiset verkostot eivät ole samalla tavoin yleisön nähtävänä ja kunto arvioitavana kuten esim. tieverkostot. Jotta toiminta voitaisiin rahoittaa, oli se sitten yksityistä tai julkista, on vesilaitosten hallinnon selvitettävä ainakin seuraavia seikkoja: Luettelo järjestelmistä Kunto ja toimintateho Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma (esim. 20 vuotta) Lyhyen aikavälin pääomaohjelma Toimenpiteet Standardit ja menettelytavat Näiden käsitteiden avulla tutkitaan perustoimintaperiaatteet, määritetään tulevaisuuden tavoitteet ja löydetään pitkän ja lyhyen aikavälin investointitarpeet Tekninen kehitys Jotta verkoston toimivuutta voitaisiin ylläpitää ja parantaa, vesihuoltolaitosten henkilökunnan pitäisi tuntea uusimmat tekniikat, menetelmät ja mahdollisesti myös eri tekniikoihin vaadittavien investointien suuruus. Toimivuuden lisäämiseen saadut varat on käytettävä järkevästi ja niiden avulla on parannettava järjestemää mahdollisimman tehokkaasti. Veden jakeluverkoston toimivuuden kannalta saneeraus rajataan usein liian suppeaan ongelmaan, esim. saneerataan verkostosta vain ne kohdat, joissa on jo havaittu vuotoja. Tämän sijaan tulisi toimivuutta lisätä ennakoimalla saneeraustarpeet ja kehittämällä laitosten tekniikkaa niin, että esim. vuotoja syntyisi mahdollisimman

6 6 vähän. Saneerauspäätökset tulee tehdä toimintatavoitteiden mukaisesti koskien mm. palvelua (vedenpaine, määrä ja laatu sekä toiminnan luotettavuus) ja kustannuksia. Jakeluverkoston toimivuutta heikentäviä kohtia on useita. Vaurioitumisen syyt ja vaurioiden laajuus jakelujärjestelmässä vaihtelevat suuresti sijainnin mukaan. Verkoston materiaali ja rakenne vaikuttavat verkoston toimivuuteen ja kestävyyteen. Esimerkiksi isot ( mm) valurautaiset johtolinjat rikkoutuvat helposti, koska putkien liitokset ovat usein heikkoja (Nikulainen 1993). Sellaiset valurautaiset päävesijohdot, joissa ei ole sementtivuorausta, kärsivät myös helposti korroosiosta. Ductile-rautaputket pitäisi suojata huolellisesti sekä ulko- että sisäpuolelta korroosiota vastaan. Ongelmallisia asbestisementtiputkia ei enää tehdä eikä asenneta Suomessa, ja olemassa olevatkin putket tulisi uusia mahdollisimman pikaisesti. Asbestiputket saattavat tietyissä oloissa aiheuttaa terveydellistä haittaa Verkostojen hydraulinen toimivuus Ylläpitotarvetta selvitettäessä on ensin tutkittava verkostojen toimivuus. Toimivuuden selvittämiseksi verkoston eri osille asetetaan tavoitteet, jotka toimivan verkoston tulee täyttää. Vesijohtoverkon toimivuuden kriteereitä aiemmin esitetyn mukaisesti ovat esimerkiksi veden riittävyys ja laatutekijät. Vesijohtoverkoston hydraulista toimivuutta voidaan arvioida laskentaohjelmien ja karkeuskertoimen avulla. Veden johtamiseen käytettävien putkien ja laitteiden karkeuskertoimen tulee olla pieni hyvän vedenjohtokyvyn ja putkiston itsepuhdistuskyvyn turvaamiseksi. Vesijohtoverkoston toimivuus määritetään selvittämällä laskennallisesti verkoston eri osien paineet ja vedenjohtokyky kuormitustilanteessa (Salo & Saarikoski 1988). Yleisesti käytetään ohjelmia, jotka ratkaisevat verkoston staattisen tilan johtojen virtaamat ja solmupisteiden paineet, käyttäen lähtötietona annettua kulutusta (Saarikoski & Tammirinne 1983). Tarkastelu tehdään yleensä huippukulutustilanteen perusteella. Kulutuksen huippuarvona voidaan käyttää arvoa 1,6-2,5 kertaa vuorokauden keskikulutus

7 7 verkoston tyypin mukaan. (Salo & Saarikoski 1988). Laskennassa saatuja painetasoja verrataan vaadittavaan painetasoon ja vertailun tulosten perusteella voidaan tehdä alustavia päätelmiä jatkoselvitysten tarpeesta. Myös sammutusvesisuunnitelma on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä. Malleilla saatuja tuloksia verrataan mittauksissa saatuihin tuloksiin ja erojen perusteella voidaan tehdä arvioita johto-osuuksien kunnosta ja mahdollisista vaurioista. Kun perustiedot on kerätty vesilaitosjärjestelmästä, voidaan arvioida mm. huonontumisen taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 1986 USA:ssa AWWA rahoitti vesihuoltojärjestelmien kunnon tutkimusta. Tutkimustuloksien perusteella kehitettiin ohjekirja, jossa tuotiin esille vesijohtojen huonontumiseen ja epäkuntoon vaikuttavat tekijät. Eräs tutkimuksessa esiin tullut mielenkiintoinen seikka on putkivian todennäköisyyden vertaaminen putkien ikään. Tutkimuksessa tuli esiin suuri vikamäärä suhteessa putken sijaintiin ja läheisyydessä tehtyihin rakennustöihin (AWWA 1986). Vesijärjestelmän huononeminen tai heikkeneminen voi tulla esiin usealla tavalla: Korroosio heikentää putkiston toiminnallista kuntoa, jolloin putkiston rikkoutumisen todennäköisyys kasvaa. Veden laadussa tapahtuu muutoksia. Maan liikkuminen muuttaa verkoston alkuperäistä asentoa, mikä heikentää verkoston johtokykyä tai rikkoo ne tietyltä osin. Kehitys- ja/tai rakennustoiminta vedenkulutusta. Esim. teollisuusalue kuolee, eikä entisenkaltaista verkostoa enää tarvita tällä alueella, tai uusi alue rakennetaan eikä, vanha verkosto pysty tyydyttävästi palvelemaan aluetta. Erilaiset muutokset erikseen tai yhdessä lyhentävät laitosten pitoaikaa. Toisaalta muut julkistoiminnan vaatimukset, esim. veden laatuvaatimukset, uudet luotettavuusvaatimukset sekä ylimääräiset paloturvallisuusvaatimukset voivat edellyttää investointeja, joiden kautta järjestelmän muukin toimintakyky paranee.

8 8 Nämä jossain määrin ristiriitaiset vaatimukset voidaan sulauttaa toisiinsa niin, että putkiston uudistustarve täytettäisiin samalla kun muut selvät parannustarpeet tyydytettäisiin ( Gilbert 1994) Verkoston korroosiokestävyys Kirjanpidossa vesijohtojen ja viemärien poistoaika on kunnissa yleisesti 30 vuotta. Teknisesti verkosto on pitkäikäisempi. Esimerkiksi Helsingissä on yhä käytössä joitakin yli sata vuotta vanhoja vesijohtoja ja viemäreitä. Tampereen vesijohtoverkoston keskimääräinen ikä noin 50 vuotta. Esimerkiksi Tampellan teollisuusalueen edessä on vesijohtoja, jotka ovat vanhempia kuin 50 vuotta ja toimivat edelleen moitteettomasti. Verkostojen mitoituksessa käytetään yleensä lähtökohtana 50 vuoden kestoikää. Nykyisten verkostojen todellista jäljellä olevaa kestoikää on kuitenkin vaikea ennustaa, koska tutkimustietoa verkostojen todellisesta kunnosta ja kestävyydestä on vähän. (Heinonen 1995). Esimerkiksi metallisten vesijohtojen sisäpuolista syöpymistä voidaan estää nostamalla vesijohtoveden alkaliteettia. Tästä on saatu hyviä kokemuksia mm. Helsingistä. (Salo & Saarikoski 1988). Verkoston kestoikä korroosion suhteen voidaan määrittää matemaattisesti korroosion tunnuslukujen avulla. Määritys perustuu mitattaviin arvoihin. Korroosionopeus joudutaan kuitenkin olettamaan. Putken kestoikä lasketaan kolmen tekijän avulla. Tekijät ovat seuraavat: Putken seinämän paksuus Syöpyneisyys Korroosionopeus Laskennan lähtökohdaksi voidaan ottaa 50%:n keskimääräinen syöpyneisyysaste siten, että jos putken seinästä on syöpynyt puolet, on putken jäljellä oleva keski-ikä 0 vuotta. (Saarikoski & Tammirinne 1983). Putken jäljellä oleva kestöikä määritetään kaavalla:

9 9 R = 05, H C K (1) missä H C K R = putken seinämän paksuus (mm) = putken syöpyneisyys (mm) = putken korroosionopeus (mm/a) = putken kestoikä (a) Putken kestoiän raja-arvoksi voidaan määrittää myös syöpyneisyysasteet 60%, 70 % tai vaikka 100%. Tällöin kaavan kerroin 0,5 muutetaan vastaamaan ko. prosenttilukua. Tässä valittua syöpyneisyysastetta (Saarikoski & Tammirinne 1983), 50%, voidaan perustella sillä, että käytettävissä olevat putkinäytteet ovat usein vain hyvin pieni osa siitä verkoston osuudesta, jossa tätä putkilaatua on. Tällöin on todennäköistä, että jossain muussa osassa syöpyneisyys on edennyt pidemmälle, jolloin johtolinjassa esiintyy vuotoja Verkoston saneerauskriteerit Verkoston tai putkien saneerauskriteerien tulee perustua laitoksen toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Näistä lähtökohdista voidaan eritellä seuraavat kriteerit (Slipper 1994): Kriteerit määriteltyjen standardien säilyttämiseen: Veden paine ja veden tarve: Minimijakelupaine on säilytettävä järjestelmässä talon tai mittarin kohdalla. Tämä koskee myös lyhytaikaisia kulutushuippuja. Veden laatu: Verkoston huono kunto (korroosio, kerrostumat ym.) ja verkoston huono sijoitus (huono virtaus, haarautuminen ym.) voivat aiheuttaa suuria muutoksia veden laatuun. Veden hävikki: Keskiarvo maksimihävikille voisi esimerkiksi olla 0,2 kuutiometriä/km/h. (Ks. esim. IWSA) Kriteerit laitoksen tavoitteiden ja käyttäjien odotusten perusteella:

10 10 Vikatiheys: Vikojen suuri tiheys heikentää operationaalista luotettavuutta vaikuttaen samalla jakelujärjestelmän taloudellisiin tekijöihin. Yksistään jo taloudellisten tekijöiden vuoksi on tärkeätä laitoksen sisällä harkita milloin on aihetta putkiosan kokonaan uusimiseen. Vikatilastot voivat toimia arvioinnin perusaineistona. Vikojen syy: Vikojen syyt, kuten rikkoutumiset, korroosio, maan liikkuminen jne. samoin kuin vian toistumistiheys määrittävät saneeraustavan. Heikot kohdat: Heikot kohdat ovat kohtia, joissa ennustetaan vian ilmenevän. Heikkojen kohtien ennakoiva eliminoiminen vähentää vian todennäköisyyttä ja pienentää esiintymistiheyttä. Jakelujärjestelmän huollon kustannukset: Verkoston huono kunto johtaa korkeisiin huolto- ja korjauskustannuksiin. Ohjearvot sopivia huoltokustannuksia varten saadaan vertailemalla eri laitosten kuluja. Ulkopuoliset vaikutukset: Vesijohtoja voidaan vaihtaa taloudellisesti yhtäaikaa muiden kaivutöiden (esim. tien tai kadun) kanssa. Asiakaspalaute ja -kuva jakelusta: Asiakaspalautteen arviointi verkoston lajin, tiheyden, sijainnin ja tyypin mukaan antaa tietoja verkoston heikoista kohdista. Asiakaspalautteet ovat asiakkaiden odotusten ilmaisuja ja tärkeä kriteeri arvioitaessa järjestelmän kuntoa tai tarvetta saneeraukseen. Verkoston saneerauksen voi aiheuttaa yksi tai useampi mainituista tekijöistä. Kuitenkin useimmiten on olemassa useita erilaisia heikkoja kohtia verkoston vanhemmissa osissa, jotka tulisi eliminoida osana kunnostustyötä. Kuvassa (3) on esitetty tarkemmin teknisten kriteerien ryhmittely.

11 11 Tekniset saneerauskriteerit Vesihävikki Puutteellinen paine Liiallinen sameus Putken vioittuminen Muut vauriot Maksimi veden tarve-tilanne Yksittäinen tapahtuma yrityksissä Asiakasliitännät Huuhtelu Tyhjentäminen Yksittäinen vaurio Toistuva vaurio Tarpeeksi suuri halkaisija Putkikoko riittämätön Tapauksesta riippuen putki voidaan vaihtaa Tapauksesta riippuen korjaus tai uusiminen Paikallinen korjaus Uusiminen Putken korjaus puhdistamalla Putken uusiminen suuremmaksi Kuva 1.Vesijohtojen tekniset saneerauskriteerit (IWSA 1994, s.118)

12 12 Lisäksi on selvitettävä vian syy. Useissa tapauksissa esimerkiksi korrodoiva vesi, jota ei ole riittävästi käsitelty, voi johtaa putkivikaan. Tällaisessa tapauksessa ensisijainen syy täytyy eliminoida ennen kuin putken saneeraus kannattaa aloittaa Jakeluverkoston saneerauksen suunnittelu ja prioriteettien asettaminen Suuri osa kuljetus- ja jakelujärjestelmistä, putkista, liitoksista jne. on Suomessa hyvinkin yli viisikymmentä vuotta vanhaa, osa jopa sata vuotta. Kuitenkaan näiden jakelujärjestelmien kestoikä ei ole rajoittamaton. Verkostoja joudutaan saneeraamaan, jos halutaan taata turvallinen, luotettava ja taloudellisesti kannattava järjestelmä. Liikkumavara saneeraustoimenpiteistä päätettäessä on kuitenkin suuri. Saneerausta suunniteltaessa esitettäviä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Minkälaisia kriteerejä ja standardeja tarvitaan lain vaatimien lisäksi saneerausohjelmaan? Miten verkoston kunto arvioidaan suhteessa asetettuihin kriiteereihin ja standardeihin? Millainen strategia laitoksella tulisi olla, ennaltaehkäisevä vai jo tulleita vikoja korjaava? Mitä pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelmia vaaditaan? Mitä lyhyen tähtäimen prioriteetteja on olemassa? Mitä menetelmiä käytetään saneeraamiseen, uudistamiseen tai osien uusimiseen? Miten suoritetaan tekninen ja taloudellinen arviointi? Mitä taloudellisia voimavaroja on käytettävissä järjestelmälliseen ja pitkäaikaiseen saneerausohjelmaan? Mitä taloudellisia tavoitteita tulisi saavuttaa? Näihin kysymyksiin saatavien vastausten avulla vesilaitos voi kehittää paikallisiin olosuhteisiin hyvin sopivan saneerausstrategian. Jakelujärjestelmät ovat pitkän tähtäimen taloudellisia sijoituksia, saneerausstrategian tulee olla sen mukainen.

13 13 3. SANEERAUSMENETELMÄT JA VUOTOJEN HALLINTA 3.1. Yleistä Vesijohtoverkoston elinkaari voidaan nähdä kolmivaiheisena: suunnittelu, uudisrakentaminen ja ylläpito (VVY 1995). Tässä tutkimuksessa keskitytään saneeraukseen, joka on osa ylläpitoa. Ylläpidon terminologia esitetty kaaviona kuvassa (2). KÄYTTÖ PERUSKORJAUS, -PARANNUS pitkäsujutus pätkäsujutus pakkosujutus sukkasujutus puristussujutus muotoputkisujutus sementtilaastivuoraus Vuoraus sisäpuolisella muotilla epoksipinnoitus elementtivuoraus spiraalinauhasujutus letkusujutus nesteinjektointi kohdeinjektointi tunnelointimenetelmä yksittäisten vaurioiden korjaus korjausrobotin käyttö kaivojen saneeraus sekaviemäröinnin muuttaminen erillisviemäröinniksi paineolojen säätö virtaamien tasaus YLLÄPITO SANEERAUS UUSIMINEN KAIVAMATTA KUNNOSSAPITO yksittäisten vaurioiden korjaus huoltotyö puhdistus UUSIMINEN UUSIMINEN KAIVAMALLA Kuva 2. Kunnossapidon toimintakaavio (VVY 1995). Ylläpito tarkoittaa käyttöä, kunnossapitoa ja saneerausta, mihin kuhunkin sisältyy aina myös suunnittelua. Mikäli käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet eivät riitä säilyttämään verkostoa toimintakuntoisena, joudutaan turvautumaan saneeraukseen. Saneeraus voi johtua myös kokonaan ulkoisista tekijöistä, jolloin rakenteen senhetkisellä kunnolla ei ole ratkaisevaa merkitystä. (VVY 1995). Saneeraus voi käsittää järjestelmän ja/tai sen teknisen osan toimivuuden ja kunnon parantamisen. Rakenteellinen saneeraus jaetaan peruskorjaukseen, perusparannukseen ja uusimiseen.

14 14 Peruskorjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa vanhaa rakennetta korjataan siten, että vanha rakenne toimii osana uutta kokonaisuutta. Perusparannuksella tarkoitetaan kunnossapitoa laajempia toimenpiteitä, joilla parannetaan rakenteen toimivuutta tai pidennetään sen kestoikää. Uusimisella puolestaan tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla vanha rakenne korvataan uudella rakenteella joko entisten tai uusien suunnitelmien mukaan. Uusiminen voidaan tehdä joko kaivamatta tai kaivamalla. Yleiset ylläpidon ja saneerauksen tavoitteet voidaan ryhmitellä seuraavasti ( VVY 1995): toiminnalliset tavoitteet (hydrauliset ominaisuudet, kunnossapito, toimintavarmuus ja tonttiliittymät sekä uudet liittymät) tekniset/rakenteelliset tavoitteet (paineluokka, tiiviys, karkeuskerroin, lujuudet ja työtekniikat) laadulliset tavoitteet (korroosion kesto, käyttöikä, kulutuskestävyys ja kemiallinen kestävyys) terveydelliset tavoitteet (veden laadun säilyminen, ympäristöriskit ja työturvallisuus) taloudelliset tavoitteet (kustannukset, työn kesto, ulkopuolisille aiheutuvat haitat ja toimintakeskeytykset) muut tavoitteet (suunnittelussa tarvittavien mitoitusominaisuuksien ja tietojen riittävä dokumentointi, tuote- ja työselosteiden olemassaolo, riittävät kokemukset ko. menetelmästä ja saneeraustöiden suorittajan osaava henkilöstö sekä asianmukaiset laitteet ja välineet). Nykyaikaiset saneerausmenetelmät ovat ratkaisevasti vaikuttaneet kulujen pienenemiseen ja saneeraustyön helpottumiseen. Samoin vesijohtojen luotettavuus on parantunut huomattavasti. Nykyisin korjattu putki voi olla jopa uusitun veroinen pienemmin kustannuksin.

15 Saneerausmenetelmät Yleistä Tekniikan kehitys on mahdollistanut vesiverkoston saneerauksen. Nykyisin tärkeimmät ei-rakenteelliset vuoraukset ovat sementtilaasti- ja epoxymuovivuoraukset. Vuorausmenetelmiä kehitetään edelleen ottamalla käyttöön uusia materiaaleja ja työvälineitä vesihuoltolaitoksissa. Vielä enemmän tuloksia on saatu rakenteellisen saneerauksen parissa. Tämä on ollut mahdollista käyttämällä saneerauksessa polyetyleeniputkia ja epoxy- ja polyesteri sekä kudosvuorauksia. Tärkein huomioon otettava asia uutta kehitettäessä on kuitenkin veden laadun säilyttäminen. Tämä on erityisen tärkeää, kun ei-rakenteellista vuorausta asennetaan paikan päällä. Saneerauksen kohdentaminen, toimenpiteet ja menetelmät on esitetty kuvassa 3.

16 16 Vesijohtojen saneeraustoimenpiteitä ja - menetelmiä ovat Saneeraustoimenpiteet pääryhmittäin johtojen kapasiteetin lisääminen johtojen lujuuden parantaminen johtojen rappeutumisen estäminen Toimenpiteet johto-osan suurentaminen hydraulisen karkeuskertoimen pienentäminen nykyisen rakenteen vahvistaminen uutta vastaavan rakenteen asennus ulkopuolisen korroosion estäminen sisäpuolisen korroosion estäminen rasituksen pienentäminen Menetelmät Johtojen uudelleen rakentaminen pakkosujutus puhdistus pinnoitus sujutus sähköiset suojausmenetelmät vedenlaadun säätö paineiden pienentäminen vaihteluiden tasaaminen paikalliset korjaukset verkon toiminnan parantaminen vuotojen vähentäminen Verkon hydraulisen toiminnan tehostaminen varastotilavuuden lisääminen kiertoyhteyden, rinnakkaisjohdon rakentaminen paineen korottaminen vesisäilöiden rakentaminen valvonnan ja ohjauksen kehittäminen automatisointi Kuva 3. Vesijohtojen saneeraustoimenpiteet ja -menetelmät (VVY 1995). Putkimateriaalien toimivuudesta eri olosuhteissa on saatu runsaasti tietoa viime vuosien aikana. Kullakin materiaalilla on kuitenkin rajoituksensa, mikä pitää ottaa huomioon, jos ja kun jotain verkoston osaa kunnostetaan uusimalla (Slipper 1994). Nykyään käytetään materiaaleina pääasiassa sementtiä (asbestisementti, esijännitetty betoni), metallia (teräs, rauta, kupari) ja muovia (polyetyleeni, upvc, lasikuitumuovi).

17 17 Nykyinen putkien asennuskäytäntö on säilynyt muuttumattomana jo pitkään lukuunottamatta kapean kaivannon yleistymistä. Perinteiset kaivannot edellyttävät tien purkamista ja näin häiritsevät paikallista yhteisöä, aiheuttaen liiketappioita ja ympäristöhäiriöitä. Liike- ym. toiminnan häiriintymisestä aiheutuneet kustannukset voivat nousta jopa korkeammiksi, kuin suorat rakennuskustannukset, eivätkä kuulu vesilaitoksen alaisuuteen. Saneeraus ilman kaivantoa eli no-dig-saneeraus ja putken asentaminen ja uusiminen tällä uudella tavalla on kehitetty juuri silmällä pitäen kaupunkialueen rajoituksia. No-dig-menetelmän toteuttamistavat kehittyvät koko ajan ja näitä on kokeiltu jo erilaisissa olosuhteissa. Tekniikoita on useita, kuten erilaiset sujutus- ja pinnoitusmenetelmät, mikrotunnelointi, putken halkaiseminen, ohjattu poraus, putken junttaus ja jännittäminen, on lopputuloksena lukuisia eri vaihtoehtoja, joista voidaan valita parhaiten soveltuva Saneeraustekniikan valinta Saneeraustekniikan valintaan vaikuttavat useat tekijät. Tärkeimpinä kriteereinä ovat luonnollisesti maaperä, sijainti, halutun putken materiaali, koko yms. Samalla pyritään tietenkin myös taloudellisesti parhaaseen tulokseen. Koska menetelmät ovat kehittyneet nopeasti, on tänä päivänä mahdollisuus valita useasta eri vaihtoehdosta, joita ovat mm. (Asheesh 1994): pitkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään vedetään yhtenäiseksi hitsattu tai liitetty putki, joka muodostaa uuden, tiiviin putken. Tähän on yleensä käytetty polyeteeniputkia. pätkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään työnnetään lyhyistä putkista koostuva uusi putki. Tämä sujutustekniikka soveltuu viemäreille. pakkosujutus laajentaa pitkä- ja pätkäsujutuksen käyttöaluetta. Se perustuu putkimurskaimen käyttöön, joka rikkoo saneerattavan putken ja tekee tilaa perässä tulevalle uudelle putkelle.

18 18 puristussujutus (Close-fit-sujutus) on pitkäsujutuksen kaltainen menetelmä. Siinä sujutusputken halkaisijaa pienennetään työn ajaksi ja palautetaan alkuperäiseen kokoonsa, kun putki on paikoillaan. Näin uusi putki asettuu tiukasti vanhan putken seinämiä vasten. spiraalisujutuksessa uusi putki muodostuu nauhasta, joka kierteenomaisesti sujutetaan saneerattavan putken sisään ja pakotetaan seuraamaan vanhan putken seinämiä. Tämä menetelmä sopii ainoastaan viettoviemäreille. sukkasujutuksessa saneerattavan putken sisään asennetaan hartsilla kyllästetty sukka, joka veden- tai ilmanpaineen avulla saadaan asettumaan vanhan putken muotoon. Hartsi kovetetaan ja päät leikataan auki, jonka jälkeen putki on valmis. Menetelmä sopii sekä viemäreille että painejohdoille. letkusujutuksessa saneerattavan putken sisään asennetaan kudosvahvisteinen letku, joka kiinnitetään tiiviisti päistään. Menetelmän käytön edellytys on, että vanha putki toimii suojaputkena maan painetta vastaan. Tämä menetelmä sopii ainoastaan vesijohdoille. mikrotunnelointi tarkoittaa menetelmää, jossa uusi putki asennetaan vanhan viereen tai kokonaan uuteen paikkaan ohjautuvan kärkikappaleen avulla. Uusi putki kiinnitetään kärkikappaleeseen vasta, kun se työputken kanssa on saavuttanut kohteensa. Vedettäessä työputki ja kärkikappale takaisin saadaan uusi putki samalla paikalleen. Menetelmän käyttö edellyttää kivettömiä maalajeja, joskin yksittäiset esteet voidaan kiertää. panelointi tapahtuu liittämällä saneerattavan putken sisällä toisiinsa elementtejä, jotka muodostavat sitten uuden putken. Elementeissä on sekä pituus- että poikkisuuntaisia saumoja. Menetelmä sopii viettoviemäreille. saneerattavan putken sisäpinta voidaan korjata myös ruiskuttamalla sille jotain pinnoitetta. Pinnoitteista yleisin on betoni. saumojen injektointi tapahtuu TV-kameralla valvotun injektiolaitteen avulla. Myös painovoimaista injektointia täyttämällä putkilinja injektiomassalla on kokeiltu. Tämä soveltuu lähinnä betoniviemäreiden saumojen tiivistämiseen. Kaivojen saneeraukseen voidaan käyttää mm. seuraavia menetelmiä: - muovikaivon tai tarkastusputken asentaminen vanhan kaivon sisään - pohjarengasta ylempien renkaiden vaihtaminen ja kaivon eristäminen - uuden kaivon valaminen vanhan kaivon sisään valumuotteja käyttäen

19 19 - kaivon ruiskubetonointi - kaivon routaliikkeen estäminen - kaivon vuotokohtien injektointi Saneeraus- ja uusimiskustannukset voivat jäädä huomattavasti pienemmiksi, kuin verkoston uudelleenrakentaminen, koska ympäristölle aiheutuvat haitat ovat pienemmät kuin avokaivannon aiheuttamat haitat. Mitään yleistä sääntöä ei kuitenkaan voi antaa, koska kustannukset ovat riippuvaisia sekä olosuhteista, että tarpeista. No-dig-saneeraus ei ole aina mahdollista ja mahdollinen muiden maanalaisten verkkojen uusimistarve tulee myös ottaa huomioon. Suoria kustannussäästöjä no-dig-saneerauksessa tai uusimisessa saadaan mm. seuraavista seikoista: Tarvitaan vähemmän kaivauksia Kustannukset, jotka johtuvat pinnan entisöinnistä, pienenevät Mahdollista kaivannon uusimista vikojen vuoksi ei tarvita Kaivamisen ympäristölle aiheuttamien haittojen poistamisen/korjaamisen tarve vähenee Täytemaa- ja kuljetuskustannukset kaivauksesta ja uudelleentäytöstä pienenevät tai jäävät kokonaan pois Putken palveluajan piteneminen sekä huoltokustannusten väheneminen Epäsuoria säästöjä, joita ei yleensä voi laskea erikseen, vrt. mm.: Häiriintymätön liikenne Vähemmän häiriöitä ja poikkeamia muussa ympäristön toiminnassa Vähemmän kuluja liikenne- ym. järjestelyjen vuoksi Melu- ja pölyhaittojen minimointi

20 Menetelmiä vuotojen vähentämiseksi Yleistä Vuotojen aiheuttama vesihävikki on ehkä yksi suurimmista kulueristä vedenjakeluverkostossa. Vuotojen vähentäminen johtaa kustannussäästöihin sekä veden käsittelyssä että pumppauksessa. Kun vuodot vähenevät, ei ole myöskään tarvetta uusien vesilähteiden käyttöönottoon tai uusien vedenkäsittelylaitosten rakentamiseen. Lisäksi, vuotojen vähentäminen on erittäin tärkeätä alueilla, missä vesilähteet eivät muutenkaan ole loputtomat. Vuotojen määrä lisääntyy, kun verkoston paine kasvaa. Vuotoihin vaikuttavat myös muut seikat, kuten päävesijohtojen ja jakeluputkien huono kunto, liitosten laatu, materiaalit ja työn laatu, maaperä, liikenteen kuormitus jne Paineen kontrollointi Vaikkakin on tärkeää taloudellisen toiminnan kannalta vähentää tiettyinä aikoina verkoston painetta, tarvitaan kuitenkin riittävä jatkuva paine asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi kaikkina aikoina. Siten on toisaalta tarve parantaa veden toimitusta asiakkaille painetta lisäämällä ja toisaalta tarve vähentää vuotoja painetta vähentämällä. Onkin määriteltävä käyttötapa, joka ottaa huomioon molemmat tarpeet. Tällaisen menettelytavan tavoite on pitää verkoston kaikkien osien paine sellaisena, että molemmat vaatimukset täytetään riittävästi. Koko verkostoa on mahdotonta kontrolloida niin, että tavoite toteutuisi verkoston joka solmukohdassa. Paineet, jotka ylittävät suositukset alemmilla korkeuksilla, ovat välttämättömiä, jotta paine olisi riittävä myös ylemmillä korkeuksilla. Verkoston kontrolloinnin tavoite on ylimääräisen paineen minimointi mahdollisuuksien mukaan koko verkostossa (Ligget & Chen 1994). Haluttua painetasoa voidaan ainakin periaatteessa ylläpitää taajuusohjatun pumppauksen, paineenalennusventtiilien ja paineenkorotuspumppauksen avulla Pumppujen kierrosluvun säätö Useat eri putkijärjestelmät ja pumppuyhdistelmät täyttävät vedenjakelujärjestelmän

21 21 vaatimukset. Pumppuja, joiden koot, imuaukon päät ja kapasiteetit eroavat toisistaan, voidaan käyttää sarjoina peräkkäin tai rinnakkain. Pumppujen järjestyksestä huolimatta järjestelmä, jossa on tietty määrä pumppuja ja jota operoidaan tietyllä tasaisella nopeudella, ei voi kontrolloida virtausmäärää ja painetta ilman kuristusläppää. Tasanopeuksisten pumppujen käyttö vedenjakelujärjestelmässä aiheuttaa myös tilanteita, joissa paine on huomattavasti tarvittua suurempi ja voi ylittää mittausarvot. Jos lisäksi joudutaan käyttämään venttiiliä jatkuvassa kuristustilassa, energian kulutus kasvaa. Vaihtonopeuksisten pumppujen käyttö paineellisen veden jakelussa tarjoaa useita etuja. Pumput, joissa on taajuusohjaus, tuovat huomattavia parannuksia vedenjakelun toimintaan erityisesti energia- ja kustannussäästöinä. Taajuusohjatut pumput mahdollistavat järjestelmän tarkan ja tehokkaan kontrollin. Säästöjen lisäksi taajuusohjattujen pumppujen käytöstä on myös mm. seuraavia etuja (Wood & Reddy 1994): Paine voidaan säilyttää jatkuvasti lähellä vähimmäistasoa. Painevaihtelusta johtuvien vuotojen aiheuttamaa vesihävikkiä voidaan vähentää, koska paine tasaantuu. Pumppujen käyttöaikoja voidaan helpommin kontrolloida. Huippuajan pumppausta voidaan hyödyntää paremmin ja näin säästetään energian käytössä ja kustannuksissa ja tehokkaammassa. Vesisäiliöön virtauksia voidaan kontrolloida. Tämä voi auttaa veden laadun säilyttämisessä. Taajuusohjatut pumput mahdollistavat paremman valmiuden epänormaaleissa tilanteissa, kuten tulipaloissa, putkilinjan rikkoutumisessa jne. Järjestelmän virtaaman kontrollointi helpottuu. Katso liite 1. Liitteessä 1a esitellään Aitolahden alue Tampereella, jossa on käytössä pumppujen kierrosluvunsäätö. Kuvassa näkyvät virtaama, tulopaine vesilaitoksella

22 22 (Rusko) ja paine pumppaamon jälkeen. Kuvasta voi havaita virtaaman vaihtelun kulutuksen mukaan paineen säilyessä tasaisena, eli johtolinjan rikkoutumiseen tai saumojen repeämiseen johtavia paine-eroja ei tapahdu. Myöskään paineiskua ei ole havaittavissa. Liitteessä 1b on esitetty Peltolammin tilanne. Peltolammilla ei ole käytössä kierrosluvunsäätöä. Kun vedenpinta säiliössä laskee, on pumpattava lisää vettä säiliöön. Pumpun käynnistäminen aiheuttaa paine-eron. Tämä paine-ero voi aiheuttaa putken rikkoutumisen, saumojen repeämisen tai paineiskun Erilliset painealueet Vedenjakeluverkoston painetta voidaan kontrolloida monella eri tavalla, näistä yleisin on ehkä erillisten verkostoalueiden perustaminen koko alueen topografian mukaan. Tällöin joka alueelle vesi tulee valvotusta lähteestä yhden tai useamman painetta vähentävän venttiilin tai paineenkorotusaseman kautta. Paineenalennusventtiili voi olla tyypiltään muuttumaton tai virtausta kompensoiva. Kompensoiva painetta vähentävä venttiili on periaatteessa muuttumaton, mutta avautuu suurempien virtausten aikana aiheuttaen suuremman paineen ja päinvastoin. Näin se ottaa huomioon, että lähdehävikki ja virtaushävikki ovat osa samaa ongelmaa. (Wood & Reddy 1994).

23 23 4. VERKOSTOJEN SANEERAUSTARPEEN ARVIOINTIMENETELMÄT 4.1. Yleistä Saneerauksen kannalta tärkeimpien kohteiden selvittämiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, joiden avulla tehtävää työtä voidaan kutsua luokitteluksi, priorisoinniksi tai tärkeysjärjestykseen asettamiseksi. Verkostojen saneeraustarpeen ja toimintavarmuuden arviointiin on kehitelty useita tunnettuja menetelmiä mm. luotettavuusanalyysi, ruotsalainen PRIVA-menetelmä, norjalainen riskianalyysi, kustannusanalyysi sekä Walskin ja Shamirin vuotojen taloudelliseen hallintaan perustuva menetelmä. Seuraavassa on käsitelty näitä ja eräitä muita menetelmiä pääpiirteittäin Luotettavuusanalyysi Luotettavuusanalyysissä tarkastellaan syitä, joiden vuoksi päävesijohdot tarvitsevat huoltoa (rikkoutumiset, kadonneet tai epäkunnossa olevat venttiilit ja vuodot). Menetelmään ei ole sisällytetty neljättä tärkeää vanhan päävesijohdon ongelmaa; sisäisen kuljetuskapasiteetin pienenemistä, vaan menetelmässä käsittellään vain putkien rakenteellista eheyttä ja sellaisenaan se on vain ensimmäinen askel saneerausvaihtoehtojen arvioinnissa. (Mays 1989). Erikseen arvioidaan järjestelmän virtaukset ja paineet. Tämä tehdään yleensä käyttäen apuna tietokonemallia järjestelmästä. Päävesijohdot, joiden uusimista ei ole osoitettu tarpeelliseksi kuvailluilla analyyseillä, voidaan kuitenkin puhdistaa ja vuorata. Vaihdettaviksi merkittyjen päävesijohtojen halkaisijaa voidaan muuttaa, riippuen halutusta virtauksesta. Avain vesijärjestelmän saneerauksen tarpeellisuuden hyvään arvioimiseen on määritellä kaikki kustannukset ja hyödyt mahdollisimman tarkasti, sekä kuvailla yksityiskohtaisesti ne tekijät, joita ei voida arvioida rahassa. Arvioimalla vanhojen päävesijohtojen todelliset huoltokustannukset on mahdollista kehittää laskentatapoja päävesijohtojen uusimisen taloudelliseksi optimoinniksi.

24 24 Käytännössä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi esittää numeerisiin tarkasteluihin perustuva luotettavuusanalyysi seuraavissa vaiheissa (Saarikoski 1982). järjestelmän kuvaus analysoitavien toimintojen määrittely vika- analyysi luotettavuusmallin laatiminen luotettavuustietojen hankkiminen tehtävän numeerinen ratkaiseminen tulosten analyysi ja arvostelu Järjestelmän kuvauksen yhteydessä sen osien tekniset ominaisuudet kuvataan yksityiskohtaisesti, jolloin tuloksena saadaan järjestelmän seikkaperäinen toimintaselostus. Seuraavaksi määritellään ne järjestelmän toiminnot ja epätoivottavat tapahtumat, joiden suhteen luotettavuutta halutaan analysoida. Tällöin pyritään erottamaan toisistaan järjestelmän ongelmakohdat ja toiminnot, joissa järjestelmä täyttää tehtävänsä. Vika-analyysin tarkoituksena on selvittää järjestelmän kunkin osan erilaiset vioittumismahdollisuudet ja vikojen vaikutus järjestelmän toimintaan. Luotettavuusmallin laadinta perustuu järjestelmän toiminnan yksityiskohtaiseen selvittämiseen. Järjestelmä kuvataan sen osien luotettavuusteknisenä kytkentänä. Usein käytettyjä mallin esitysmuotoja ovat vikapuu ja lohkokaavio. Luotettavuusmalli voi muodostua myös joukosta algebrallisia tai loogisia yhtälöitä. Mallia laadittaessa joudutaan yleensä tekemään yksinkertaistuksia. (Saarikoski 1982). Kvantitatiivisiin tuloksiin pyrittäessä on osien luotettavuusominaisuudet ilmaistava numeerisessa muodossa. Tarvitaan vähintään tiedot osien

25 25 vioittumistodennäköisyyksistä ja vikojen korjausominaisuuksista. Luotettavuusmallin ratkaisun avulla määritetään osien toiminnasta ja vioittumistodennäköisyyksistä lähtien koko järjestelmän vastaavat todennäköisyysarvot. Laskentamenetelmä on riippuvainen käytettävästä luotettavuusmallista, jonka kanssa se usein muodostaa kiinteän kokonaisuuden. (Mays 1989, Saarikoski 1982). Luotettavuusanalyysin tuloksena saadaan joukko järjestelmää kokonaisuutena kuvaavia luotettavuuden tunnuslukuja. Analysointivaiheessa pyritään saamaan selville eri osien ja vikakombinaatioiden vaikutus järjestelmän vikoihin. Tulosten arvostelun yhteydessä pyritään suhtautumaan tuloksiin kriittisesti. Tällöin kiinnitetään huomiota tehtyihin yksinkertaistuksiin ja alkuarvojen puutteellisuuteen. (Mays 1989, Saarikoski 1982) Kustannusten optimointi Optimointimenetelmien avulla pyritään laatimaan sellaisia vedenjakelujärjestelmän suunnitelmia, joiden investointi ja käyttökustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Optimointitehtävän ratkaisun yhteydessä käytetään yleensä jotain matemaattista mallia, jonka kohdefunktiossa on esitetty minimoitavat (tai maksimoitavat) kustannukset (tai hyödyt) päätösmuuttujien funktiona, ja mallin rajoitusyhtälöiden avulla asetetaan päätösmuuttujien hyväksyttävien arvojen rajat. (Mays 1989). Saarikosken mukaan vedenjakelujärjestelmää tutkittaessa rajoitusyhtälöiden avulla kuvataan tavalla tai toisella järjestelmään liittyvät fyysiset rajoitukset (virtaustila). Ihanteellisessa optimointimallissa olisi otettava myös luotettavuuteen liittyvät asiat rajoitusyhtälöissä huomioon. Tätä ei tiettävästi ole toistaiseksi yritetty (Saarikoski 1982). Optimointimenetelmiä voidaan hyödyntää monella tavalla mm. jakelujärjestelmän rakentamis- ja käyttökustannuksiin liittyvien asioiden selvittämiseen sekä investointien ajoittamiseen.

26 26 Optimointisovelluksien suurimpana hankaluutena lienee tehtävän epälineaarisuus, sillä kohdefunktioon sisällytetty johtokustannusfunktio halkaisijan suhteen ilmoitettuna on epälineaarinen samoin kuin rajoitusyhtälöiden avulla annettu veden virtaustilaa kuvaava yhtälöryhmä. Epälineaarisuudesta aiheutuu, että ongelmaa ei voida sellaisenaan ratkaista lineaarisen ohjelmoinnin avulla (Mays 1986). Lisäksi ongelmana on, että johtoverkon rakentamiseen täytyy käyttää kaupallisia johtokokoja, mikä vaikeuttaa kokonaislukuohjelmointia. Käytännön sovelluksissa edellä mainituista seikoista johtuvat hankaluudet on pyritty tavalla tai toisella kiertämään. On esimerkiksi käytetty epälineaaristen yhtälöiden lineaarisia muotoja. (Mays 1986, Saarikoski 1982). Kirjallisuudessa kuvatut sovellukset on usein tehty jotain tiettyä käyttökohdetta varten, joten niitä on vaikea yleistää. Lisäksi sovellutukset ovat monimutkaisia eikä menetelmään liittyvää ohjelmaa ole yleensä saatavilla. Poikkeuksena näistä voisi mainita Alperovitsin ja Shamirin (Alperovits & Shamir 1977) kehittämän gradienttimenetelmään perustuvan epälineaarisen ohjelmoinnin sovellutuksen, jota Shamir ja Howard (Shamir & Howard 1979) ovat edelleen kehittäneet. Lisäksi voidaan mainita Rasmussenin kehittämä menetelmä, joka perustuu heuristiseen ratkaisunhakuun. Menetelmää on helppo soveltaa yleiseen mitoitusongelmaan. (Rasmussen 1976). Kaikissa käytön optimointiprojekteissa laitoksen oman työvoiman merkitys on huomattava. Projekteissa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntemusta tehokkaasti hyväksi olemassa olevien laitteistojen arviointiin ja uusien ideoiden tuottamiseen, mutta sen jälkeen oman henkilökunnan rooli ja panos on merkittävä. Ennen rikkoutumisen ennustamiseen käytettävien funktioiden kehittämistä etsitään sarja merkittäviä yksittäisiä parametreja, jotka suhteutetaan rikkoutumistiheyden kanssa. Esimerkiksi selvitetään putkityypit ja niiden erikoisominaisuudet ja heikkoudet, sekä vauriohistoria. Jotta voitaisiin havaita putken koon ja tyypin tilastollinen merkitys vauriotiheyteen, on suoritettava vertaileva analyysi vauriotiheydestä. Putkien kokoja voi myös ryhmitellä, jos kyseisissä kategorioissa on

27 27 vain vähän vaurioita tai putken pituutta. (Walski 1981) Vesijohtojen ja viemäreiden luokittelu Käytännössä ei ole mahdollisuutta koko VV- verkostojen kovin tarkkaan tutkimiseen kentällä. Olemassa olevien tietojen perusteella on pyrittävä suuntaamaan tutkimustoimia verkostojen kannalta tärkeimpiin ja kriittisiin kohtiin. Käytössä olevat resurssit useimmiten myös rajoittavat tutkimustyön laajuutta. Tämä koskee kaikkia menetelmiä. Tärkeimpien kohteiden määrittämiseksi voidaan käyttää erilaisia luokittelumenetelmiä. Luokittelumenetelmät antavat kuvan siitä, millaisiin asioihin verkostojen kunnon arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota PRIVA-menetelmä Ruotsissa kehitetty menetelmä on nimeltään PRIVA (VAV 1987). Siinä VV- verkostoille asetetaan tietyt palvelulliset, ympäristönsuojelulliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka on pystyttävä toiminnan puitteissa saavuttamaan. VV-verkostoilla on myös tietyt toimintavaatimukset, jotka on pystyttävä toteuttamaan. Esimerkiksi vesijohtoverkon osalta keskeisiä ovat veden toimitusvarmuus ja vedenlaatu, viemäristön kohdalta tulvimisten ja vesistöön kohdistuvien päästöjen estäminen. Suunnittelun ensimmäinen vaihe on VV-verkostojen lähtötietojen koonti. Sitten johdot jaotellaan erikoisjohtoihin, riskijohtoihin ja muihin johtoihin. Lopuksi tapahtuu luokittelu (kuva 4).

28 28 VV- VERKOSTOT Lähtötietojen kokoaminen Erikoisjohdot Riskijohdot Muut johdot Tärkeät (luokitellut) johdot Tavalliset (luokittelemattomat) johdot Kuva 4. Johtoverkon perustietojen koonti, jaottelu ja luokittelu Priva-menetelmässä. (VAV 1987). Kun alustava luokittelu johtoverkon osalta on tehty, on seuraava vaihe pääasiassa kentällä tehtävä tutkimustyö. Tutkimuksen tulokset arvioidaan ja suunnittelutyötä jatketaan toimenpiteiden suunnittelulla. Viimeisenä vaiheena on toimenpiteiden toteuttaminen. Erityisesti verkostoissa on yritettävä löytää huonokuntoisten riskijohtojen ja verkoston toiminnalle tärkeiden erityisjohtojen yhteneväisyydet. Näihin kohteisiin on luonnollisesti kiinnitettävä erityisesti huomiota (kuva 5). (Mosevoll 1987).

29 29 VV-Verkosto Palvelutavoitteet Ympäristönsuojelutavoitteet Taloudelliset tavoitteet Toimintavaatimukset Priorisointi Tutkimus Kuntoindeksi Toimenpidesuunnitelma Toimenpiteet Kuva 5. Priva-menetelmän eri vaiheet (Mosevoll 1987). (Kuva tekijän). Priorisointi ja suunnittelu ovat luonnollisesti jatkuvasti muuttuvia olosuhteiden mukaan, joten suunnittelu on prosessi, jossa tutkimustulosten lisääntyessä luokittelua tarkennetaan tai tehtyjen toimenpiteiden vuoksi muutetaan (kuva 6).

30 30 Olemassaoleva tieto Alustava luokittelu Lisääntynyt tieto Tarkennettu luokittelu Muuttuneet olosuhteett Muutettu luokitus xxxx xxxx Kuva 6. Vesi -ja viemärijohtojen luokittelun muuttuminen (Asheesh 1994) Riskianalyysimenetelmä Norjassa on kehitetty vesijohto- ja viemäriverkoston käytön, kunnossapidon ja uusimisen suunnittelun avuksi tarkoitukseen sopiva riskinanalyysi. Sen avulla yksittäisille kohteille lasketaan oma riskiarvonsa. Tämän riskiarvon perusteella ohjataan verkostoihin kohdistuvia toimenpiteitä kiireellisimpiin ja tärkeimpiin paikkoihin. (VAV 1987). Riskianalyysi tehdään seuraavalla tavalla: 1) Kohteen tietojen kerääminen. kohteen nimi, johdon alkamis- ja päättymispaikka ( kaivo), karttalehti pituus, koko, materiaali, korroosiosuojaus, rakentamisvuosi muut tekijät (perustamisolosuhteet, maalaji, peittosyvyys, kaltevuus, sijainti, jne). kohteen tehtävä: alue, jota johto palvelee, alueella olevat tärkeät laitokset ja toiminnot (teollisuus, koulut, sairaala jne. ja asukkaiden lukumäärä) riskien pienentämiseksi jo tehdyt toimenpiteet. 2) Kohteen työhistorian selvittäminen

31 31 mitä on tehty ja mitä on suositeltu tehtäväksi (esimerkiksi tv-kuvaukset, tulvimiset, saneeraukset, vuotomittaukset ja huuhtelut). 3) Riskinanalyysin perusteiden määrittäminen tämänhetkiset vauriot (tulvat, tukkeutumiset, vuodot, paineiskut ja sortumat jne.) lähtökohta (riskin pienentämiseksi tehdyt toimenpiteet) (vertaa kohta 1.) vaurion todennäköisyys / vaurion seuraukset toimenpiteet, joilla voidaan vähentää vaurion todennäköisyyttä ja joilla voidaan vähentää vaurion seurauksia. 4) Ajankohtaisten toimenpiteiden vaikutusten, kustannusten ja muiden menojen selvittäminen ilman toimenpiteitä tämänhetkisillä toimenpiteillä uusilla toimenpiteillä. 5) Riskiarvon laskeminen riskiarvo lasketaan taulukon (1) mukaisella kaaviolla, jossa edellämainittujen tietojen avulla arvioidaan vaurion todennäköisyys ja seuraukset. Riskiarvo kasvaa suhteessa näihin tekijöihin. Taulukko 1. Riskiarvon laskeminen (Virtaniemi 1990). vaurion seuraukset suuri pieni pieni vaurion todennäköisyys suuri Riskiarvo 1 Hyvin pieni riski 16 Hyvin suuri riski.

32 Saneerauksen kiireellisyyden ja tärkeyden luokittelumenetelmä Tukholman vesi- ja viemärilaitoksen malli perustuu eri osatekijöiden pisteyttämiseen, jonka perusteella johdot jaotellaan kolmeen eri kategoriaan saneerauksen kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Menetelmä on kehitetty jätevesiviemäreiden ja sekaviemäreiden pisteyttämiseen. Pisteyttäminen jakautuu seuraaviin osatekijöihin (Salo & Saarikoski 1988).: 1) Sosiaalistaloudelliset tekijät johtomateriaali ikä asennussyvyys putkikoko käyttökustannukset alue, jolla putki sijaitsee liittyjät 2) Toiminnalliset tekijät kunto, vauriot, tiiviys jne. käyttö, vuodot jne. Pisteet lasketaan yhteen eri osatekijöistä ja viemärit jaotellaan kolmeen eri kategoriaan: 1. Johdot, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä. 2. Johdot, joita on valvottu ja jotka tarvitsevat lisätutkimuksia. 3. Johdot, joihin tehdään vain akuutit korjaukset. Luokittelu- eli priorisointimenetelmät (kts. esim. Ojala 1990) antavat kuvan siitä, millaisiin asioihin vesihuoltoverkostojen kunnon arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota. Saneeraajan on sovellettava saatuja tietoja omiin tarpeisiinsa lähtötiedot, tutkimusresurssit ja rahoitus huomioon ottaen. Johtoajatuksina voidaan pitää seuraavia asioita:

33 33 Tutkimustyö ja toimenpiteet on kohdistettava oikein ( tärkeysjärjestys) Toimenpidepäätökset on tehtävä riittävän luotettavien tietojen perusteella. Virheinvestointi maksaa moninkertaisesti tutkimuskustannuksiin verrattuna. Työn on oltava pitkäjänteistä. Saatu tieto on tallennettava käyttökelpoisena myöhempää tarvetta varten. Verkoston kunnon tutkimukseen erilaisilla mittausmenetelmillä ja kenttätutkimuksella on runsaasti mahdollisuuksia. Käytännössä kuitenkin tutkimusta rajoittavat taloudelliset yms. resurssit. Näiden tutkimusten on optimoitava omat mahdollisuudet, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, laitehankinnat, teoreettinen tutkimus ja rahoitus Verkostojen saneeraustarpeen arviointi vuotojen kustannusanalyysin avulla Yleistä Vesijohtojen keskimääräinen käyttöikä on yleensä 40 ja sadan vuoden. Vaihtelu voi olla suurikin. Laskuttamaton vesi (UW) on ensisijaisesti seurausta vuodoista, sekä vesimittareista, jotka eivät rekisteröi käyttöä. Viime vuosina on kehitelty erilaisia menetelmiä (Cabrera et al.1995) vesimittareiden virherekisteröinnin tarkistamista varten, jotta voitaisiin minimoida mittarivirhe, ja kaikki kulutettu vesi myös voitaisiin laskuttaa. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole löydetty tarpeeksi tehokasta menetelmää. Verkoston ylläpitoon ja vuotojen hallintaan voidaan suhtautua eri tavoin. Cabrera et al. (1995) on esittänyt kolmen selvästi erityyppisen suhtautumisen kustannusanalyysit. Käytännössä kaikkia näitä menettelyjä voidaan tarvita. Vuotojen hallinta jaetaan kolmeen menettelytapaan, joihin kaikkiin voidaan soveltaa kustannusanalyysiä: 1) putkistojen korjaus (R), silloin kun vuoto ilmenee, 2) systemaattinen vuotojen etsintä ja korjaus (LDR) ja 3) putkiston uusiminen kokonaisuudessaan (RP). Analyysi perustuu putkiston vuotohistoriaan ja jokaisen vuodon kustannusarvioon. Tavoitteena on määritellä paras ajankohta aloittaa vuotojen etsintä ja

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Viemärien sisäpuolisen saneerauksen laatu

Viemärien sisäpuolisen saneerauksen laatu Viemärien sisäpuolisen saneerauksen laatu Aino Pelto-Huikko & Tuija Kaunisto Vesihuolto 2014 3.6.2014 Vesi-Instituutti WANDER Nordic Water and Materials Institute SAMKin Raumalla toimiva tutkimus- ja kehitysyksikkö

Lisätiedot

Optimoinnin sovellukset

Optimoinnin sovellukset Optimoinnin sovellukset Timo Ranta Tutkijatohtori TTY Porin laitos OPTIMI 4.12.2014 Mitä optimointi on? Parhaan ratkaisun systemaattinen etsintä kaikkien mahdollisten ratkaisujen joukosta Tieteellinen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SUKITUS Tuotantojohtaja Heikki Jyrämä, Picote Oy

SUKITUS Tuotantojohtaja Heikki Jyrämä, Picote Oy SUKITUS Tuotantojohtaja Heikki Jyrämä, Picote Oy PICOTE OY LTD Toiminut alalla omalla Picote-menetelmällä vuodesta 2008 lähtien. Sitä ennen rakennusurakoitsija Innotia Oy. Tänään kiinteistöjen sisäpuolisen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Lamminpään palvelutalo Valtimo Inspecta Oy Y-tunnus: 1787853-0 PL 1000 (Sörnäistenkatu 2) PL 7 (Sentnerikuja 3) Puh. 010 521 600 00581 Helsinki 00441 Helsinki

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pipelife Pragma. PP Maaviemäriputki

Pipelife Pragma. PP Maaviemäriputki Pipelife Pragma PP Maaviemäriputki Pragma Yksi putki moneen käyttöön Viemäriputkistot ja ympäristö Samalla kun yhdyskuntamme muuttuu ja kehittyy entistä nopeammin, on yhä tärkeämpää ottaa huomioon myös

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

26 Jokaisen putkiremonttiopas

26 Jokaisen putkiremonttiopas ut es iv yt Nä 26 Jokaisen putkiremonttiopas 4 KORJAUS- VAIHTOEHDOT PUTKIREMONTEISSA Putkiremonttimenetelmät voidaan luokitella karkeasti viiteen kategoriaan: 1) uudet putket vanhaan paikkaan 2) uudet

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus

Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus Erkki Santala ja Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Ekotehokas loma-asuminen seminaari Pähkinälehdon loma-asuntomessualueella Mäntyharjussa 21.6.2011 Miksi

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

!"#$%!&' PUHTAITA RATKAISUJA!"#$%&#'(!)

!#$%!&' PUHTAITA RATKAISUJA!#$%&#'(!) PUHTAITA RATKAISUJA www.joenloka.fi YMPÄRISTÖNHUOLTOPALVELUT JOEN LOKAN KATTAVISTA YMPÄRISTÖNHUOLTOPALVELUISTA LÖYTYVÄT SOPIVAT RATKAISUT USEISIIN ERI TARPEISIIN. VUOROKAUDEN YMPÄRI TOIMIVA HÄTÄPÄIVYSTYS

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

SANCO Eurooppalainen kupariputki Nro 1

SANCO Eurooppalainen kupariputki Nro 1 SANCO Eurooppalainen kupariputki Nro 1 Selvän tuotekonseptin ja luotettavien ratkaisujen ansiosta SANCO -kupariputket ovat hyvä valinta kaikkiin asuntojen putkijärjestelmiin. Puhdas kupariputki juomavesijärjestelmään,

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Ennen remonttia Remontin aikana Remontin jälkeen Jari Virta, Kiinteistöliitto Korjausedellytysten selvittäminen Hankesuunnittelu Suunnittelu Ennen remonttia Korjausedellytysten

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ

grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ grundfos S-tube kanavajuoksupyörä EI KOMPROMISSEJA HUIPPULUOKAN HYÖTYSUHDE TINKIMÄTTÄ LÄPÄISYKYVYSTÄ GRUNDFOS S-tube -KANAVAJUOKSUPYÖRÄ GRUNDFOS S-tube -KANAVAJUOKSUPYÖRÄ S-TUBE-JUOKSUPYÖRÄ - EI KOMPROMISSEJA

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ Hanke: Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi SISÄLTÖ MIKSI? Käyttöomaisuuden hallinta Talouden läpinäkyvyys ja taksat Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA

VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA VESI VESI JA JÄTEVESI TEOLLISUUSRATKAISUJA RA JOTKA JA Tämän päivän ympäristö on luonut monia uusia haasteita vesi- ja jätevesiteollisuudelle: väestönkasvu tiukemmat ympäristösäädökset energia- ja käyttökustannusten

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät 1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. Verottaja ei myönnä kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Merkintöjä := vasen puoli määritellään oikean puolen lausekkeella s.e. ehdolla; siten että (engl. subject to, s.t.) on voimassa

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen xx.xx.2015 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2016 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

Talousveden laatu ja verkostot

Talousveden laatu ja verkostot Talousveden laatu ja verkostot Vesihuoltonuoret 2011 18.5.2011 Aino Pelto-Huikko Prizztech Oy:n Raumalla toimiva kehittämis- ja tutkimusyksikkö Perustettu 2005 teollisuuden aloitteesta 10 työntekijää :

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot