PEREHDYTTÄMINEN JA AMMATILLINEN KASVU NEUVOLATOIMINNASSA Lastenneuvolan perehdyttämiskansio tuotekehittelyprojektina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTTÄMINEN JA AMMATILLINEN KASVU NEUVOLATOIMINNASSA Lastenneuvolan perehdyttämiskansio tuotekehittelyprojektina"

Transkriptio

1 Eila Kiviniemi ja Pia-Susanne Rauhala PEREHDYTTÄMINEN JA AMMATILLINEN KASVU NEUVOLATOIMINNASSA Lastenneuvolan perehdyttämiskansio tuotekehittelyprojektina OPINNÄYTETYÖ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Työn nimi: Työn ohjaaja: Työn tarkastaja: Eila Kiviniemi & Pia-Susanne Rauhala Perehdyttäminen ja ammatillinen kasvu neuvolatoiminnassa Lastenneuvolan perehdyttämiskansio tuotekehittelyprojektina KL, Yliopettaja Maija Maunula THL, KM, YTM, Yliopettaja Eva-Maija Murtomäki Päivänmäärä: Sivumäärä: 35+1 Opinnäytetyömme on tuotekehittelyprojekti, jonka tuotos on perehdyttämiskansio lastenneuvolaan. Se on suunnattu uusille työntekijöille, organisaation sisällä työtehtäviä vaihtavalle työntekijälle sekä opiskelijoille. Työ on tehty Nivalan kaupungin lastenneuvolaan. Tavoitteena on ollut tehdä toimiva ja käytännönläheinen työväline perehdyttämisen avuksi. Uudet työntekijät ja opiskelijat pystyvät perehdyttämiskansion avulla työskentelemään itsenäisemmin ja toteuttamaan siten lastenneuvolan neuvolaohjelmaa. Perehdyttämiskansio koostuu muun muassa perehdyttämisohjelmasta, eri-ikäisten lasten ikätarkastuksista, teema-aiheista sekä lastenneuvolaa koskevasta lainsäädännöstä. Perehdyttämiskansio on tehty tutkittua tietoa ja asiantuntijoita apuna käyttäen. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on perehdytys ja lastenneuvolatoiminta. Työssä käsitellään perehdytystä, mikä tarkoittaa henkilön sopeutumista uuteen tai muuttuneeseen työhön tai työympäristöön. Teoriaosassa käsittelemme perehdyttämisen toimintamalleista perehdyttämistä ja mentorointia. Tuotekehittelyprojektin kuvauksessa olemme käsitelleet tavoitteita, kulkua ja toteutusta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin perehtymällä kirjallisuuteen ja tutkittuun tietoon sekä käyttämällä hyödyksi lastenneuvolan terveydenhoitajien ja avoterveydenhuollon osastonhoitajan tietämystä. Lisäksi hyödynsimme oman koulutuksemme tuomaa tietoa. Projektityönä toteutettu perehdyttämiskansio tehtiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa kevään 2007 aikana. Siihen osallistuivat kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa sekä Nivalan kaupungin lastenneuvolan terveydenhoitajat. Perehdyttämiskansiosta tehtiin PowerPoint ohjelmalla myös sähköinen versio, joka on helppo päivittää. Näin käyttäjä saa kansiosta parhaimman mahdollisen hyödyn. Avainsanat: Perehdytys, mentorointi, ammatillinen kasvu, perehdyttämiskansio, lastenneuvola, terveydenhoitaja

3 CENTRAL OSTROBOTNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Unit of Health Care and Social Services, Kokkola Degree Programme in Nursing, Barcelor of Public Health Nursing ABSTRACT Authors: Name of Final Thesis: Supervisior: Inspector: Eila Kiviniemi & Pia-Susanne Rauhala Orientation and vocational growth in the child welfare clinic. Orientation folder of the child health centre as the product development LicEd, Principal Lecturer Maija Maunula Licentiate in Nursing Science, MA, Soc. Sc, Principal Lecturer Eva-Maija Murtomäki Date: Number of pages: 35+1 Our Bachelor's Thesis was a research and development project. The purpose of our project was to create an orientation folder for the employees at the child health centre. It has been directed to new workers inside the organisation, to the worker who changes assignments and to students. The work has been done for the child health centre of the town of Nivala. The objective has been to make a well-functioning and practice-near tool to help in the orientation phase. The new workers and students are able to work more independently with the help of the orientation folder and thus are able to carry out the child welfare clinic programme of the child health centre. The orientation folder consists of the age inspections of the children of various ages, of the postnatal clinic programme, of the topic themes and of legislation concerning the child health centre. The orientation folder has been made using research information and experts as help. The theoretical frame of reference in our Bachelor's Thesis consists of the orientation of the new staff member and the practices at child welfare clinic. In our project the orientation is dealt with, which means the adapting of the person to the work or working environment which is new or has changed. In the theory part we deal with orientating and mentoring from among the different operations models of the orientating. In the description of the product development we have dealt with its objectives, progress and realisation. The theoretical frame of reference of the Thesis was built by studying literature and research information and by using the knowledge of the public health nurses at the child health centre and of the head nurse in the non-institutional health care. Furthermore, we utilised the information brought by our own education. The orientation folder that was carried out as project work was made during the spring of 2007 in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences. Two public health nurse students and the public health nurses at the child health centre in the town of Nivala participated in it. An electric version also which it is easy to update was made of the orientation folder with the PowerPoint programme. This way the user gets the best possible benefit from the folder. Keywords: Orientation, mentor, professional growth, orientation folder, child health centre, Public Health Nurse, Barcelor of Public Health Nursing

4

5 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO PEREHDYTTÄMINEN JA AMMATILLINEN KASVU Perehdytyksen taustaa Perehdytyksen tarkoitus ja tavoitteet Perehdytykseen liittyvä vastuu ja lainsäädäntö Perehdytyksen rinnakkaiskäsitteet Ammatillinen kasvuprosessi Ammatillisen kasvun vaiheet Perehdytys ja mentorointi ammatillisen kasvun välineenä Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus Perehdytyksen seuranta ja arviointi Aikaisempia tutkimuksia perehdyttämisestä ja ammatillisesta kasvusta LASTENNEUVOLATYÖ Lastenneuvolan tavoitteet ja tehtävät Lastenneuvolan toimintaa ohjaavat periaatteet Perehdyttämisen merkitys lastenneuvolatyössä TUOTEKEHITTELYPROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Lastenneuvolan perehdyttämiskansio -projektin tarkoitus ja tavoitteet Perehdyttämiskansio -projektin suorittaminen Projektiorganisaatio ja -budjetti POHDINTA Projektin läpivienti oppimisprosessina Jatkokehityshaasteet...31 LÄHTEET...33 LIITE 1: Uuden työntekijän ja opiskelijan perehdyttäminen Nivalan lastenneuvolaan

6 1 1 JOHDANTO Työelämässä muutokset ovat todellisuutta. Muutosvauhti esimerkiksi terveydenhuoltoalalla on pikemminkin kiihtyvä kuin laantuva, mikä puolestaan edellyttää yksittäisten työntekijöiden sekä työyhteisöjen ammatillista kasvua. (Laakkonen 2004, 168.) Kokemusta on ruvettu arvostamaan ja myös sen mukanaan tuomaa viisautta (Heikkilä 2004,1). Perehdyttämisen tavoitteena on välittää tätä viisautta ja asiantuntemusta uudelle tulokkaalle (Kjelin & Kuusisto 2003, 30). Perehdyttämisen merkitys on kasvanut entisestään työn liikkuvuuden ja itsenäisyyden lisääntyessä (Kjelin & Kuusisto 2003, 167). Perehdyttämistä tarvitaan erityisesti työyhteisöön tulevien uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden ohjaamisessa mutta myös silloin, kun kokenut työntekijä vaihtaa uusiin tehtäviin. Muita perehdyttämistä edellyttäviä tilanteita ovat työntekijän palaaminen pitkältä vapaalta taikka olennainen muutos työpaikan toiminnassa tai tavoitteissa. (Kjelin & Kuusisto 2003, ; Mykkänen & Sironen 2005, 14.) Perehdyttämisestä voidaan rakentaa selkeä brändi, tuotteistettu ohjelma, joka olemassaolollaan viestittää niin nykyisille kuin tuleville työntekijöille yrityksen ammatillisesta otteesta ja henkilöstöajattelusta. Yhtä laadukas ratkaisu perehdyttämisessä on, että perehdyttämisen laaja-alainen merkitys sisäistetään ja uudesta työntekijästä ollaan aidosti kiinnostuneita. (Kjelin & Kuusisto 2003, 252; Jämsä & Manninen 2000, 5, 8; Juusela, Lillia & Rinne 2000, 10.) Perehdyttämisen sisäistäminen ja toteuttaminen tukevat työntekijän ammatillista kasvua uudessa tehtävässään. Perehdyttäminen koskettaa kaikkia organisaatioita ja jokaista uutta työntekijää. Se koskettaa myös niitä työntekijöitä, joiden toimenkuva tai työyksikkö muuttuu organisaation sisällä. Perehdyttämisen avulla työnantaja auttaa uusia työntekijöitä yhteisön toimiviksi jäseniksi. Perehdyttäminen on käytännöllinen asia. (Kjelin & Kuusisto 2003, 9.) Perehdyttäminen on työhön, työ- ja toimintaympäristöön tutustuttamista, mutta ennen kaikkea sen syvällisempi tavoite on kaksisuuntainen prosessi, jossa senioriasemassa toimiva henkilö antaa ohjausta ja tukea nuoremmalle tai uudelle kollegalleen. Sen tulisi olla tavoitteellinen ja kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jossa tulokas on aktiivinen

7 2 toimija eikä pelkästään vastaanottaja. (Kjelin & Kuusisto 2003, 49,180; Shea 2001, 8; Johnson 2004, 16.) Usein perehdyttämisen apuna ja tukena käytetään perehdytyskansiota. Siinä kuvataan tietyn työpisteen sijainti kyseisessä organisaatiossa sekä sen fyysinen paikka ja työpisteen tavoitteet, toiminta sekä toimintatavat. Perehdytyskansiosta on hyötyä sekä perehdyttäjälle että perehdytettävälle. Työntekijöiden perehdytystä kehittämällä voidaan lisätä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Sen avulla saadaan myös uusien työntekijöiden resurssit optimaaliseen käyttöön nopeasti ja edistetään sitoutumista työhön. Hyvä perehdytys auttaa työntekijää pääsemään työyhteisön jäseneksi ja lisäksi se vähentää työsuhteen alkamiseen liittyvää stressiä. (Salonen 2004, 1.) Parhaimmillaan perehdytys on toisilta oppimista, monimuotoisuutta ja vuorovaikutusta. Sen avulla kehitetään esimiestaitoja, johtamista sekä kanssajohtajuutta. Perehdytyksen tavoitteena on kehittää omaa organisaatiota, työtä ja ammattitaitoa. (Juusela 2000, 7-12; Mykkänen & Sironen 2005, 14.) Lastenneuvolapalvelut on säädetty kansanterveyslaissa. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan paitsi yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä ja sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä myös yksilön sairaanhoitoa. (Kansanterveyslaki 2005/928.) Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee muun muassa huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut (Kansanterveyslaki 2005/928). Opinnäytetyön aihe perehdytyskansio lastenneuvolaan tuli käytännön työelämästä. Kansion tekeminen koettiin tarpeelliseksi, koska lastenneuvolan puolella ei ollut entuudestaan koostettua perehdytyskansiota. Perehdytyskansiota voidaan käyttää osana laajempaa perehdytysohjelmaa. Tässä työssä paneuduimme lastenneuvolatyön sisällön perehdyttämiseen (STM 2006). Jatkossa perehdytyskansiota voidaan hyödyntää niin uusien työntekijöiden kuin terveydenhuollon opiskelijoidenkin perehdyttämisessä. Suosituksena on, että jokaisessa terveyskeskuksessa on toimiva perehdytysohjelma ja jokainen uusi työntekijä perehdytetään neuvolatyöhön yksilöllisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:14).

8 3 2 PEREHDYTTÄMINEN JA AMMATILLINEN KASVU 2.1 Perehdytyksen taustaa Järjestelmällinen työnopastajakoulutus Suomessa alkoi toisen maailmansodan jälkeen, ja tavoitteena oli taitava työsuoritus ja häiriötön tuotanto. Sana perehdyttäminen määritellään seuraavasti: tutustuttaa, opastaa, harjaannuttaa johonkin/joku työhön. Perehdyttäjä on uuteen työpaikkaan tms. perehdyttävä henkilö, työhön opastaja. (Mäkisalo 2003, 131.) Perehdyttämisessä kouluttajalla oli keskeinen rooli ja työn tekijä nähtiin tiedon vastaanottajana. Tuotannollisen historiansa takia perehdyttäminen painottuu usein työnopastukselliseen näkökulmaan. Työnopastus on kuitenkin vain osa perehdyttämisprosessia. (Kjelin & Kuusisto 2003, ) Perehdytys on prosessi, johon kuuluu tiettyjä osa-alueita. Niitä ovat perehdytettävän vastaanotto työpaikalle, tutustuminen työympäristöön ja työhön sekä työnopetus. Perehdyttäminen jatkuu kunnes tulokas pystyy omatoimiseen työskentelyyn ja tuntee työpaikkansa pääpiirteissään. Sen vuoksi perehdytys sisältää tiedotus-, tutustuttamis-, ohjaus- ja opetustapahtumat, joiden avulla päämäärä on saavutettavissa. (Ala-Fossi & Heininen 2003,10.) Yleensä on kysymyksessä lyhyt ajanjakso, jonka aikana uutta työntekijää autetaan sopeutumaan uuteen työympäristöön (Mäkisalo 2003, 131). 2.2 Perehdytyksen tarkoitus ja tavoitteet Perehdyttämisen tärkeimpiä tehtäviä on työyhteisön ammattiroolien ja tapojen opettaminen uudelle työntekijälle eli sosiaalistaminen. Tulokkaalle opetetaan työyhteisön hyväksymät ja arvostamat toimintatavat sekä informoidaan, millainen toiminta on epätoivottavaa. Tulokas hyväksytään työyhteisön jäseneksi, kun hän on sisäistänyt riittävästi työyhteisön arvoja. (Kjelin & Kuusisto 2003, 124; Mäkisalo 2003, 132.) Sosiaalistumisella tarkoitetaan sitä prosessia, jonka aikana yksilö omaksuu organisaatiossa vallitsevan kulttuurin ja oman asemansa kyseisessä organisaatiossa. Organisaatioon sosiaalistumisessa on kyse tietyn

9 4 roolin oppimisesta ja toisaalta organisaatiokulttuurin hyväksymisestä. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 12; Lepistö 2004, 59.) Perehdyttäminen antaa perustan työn tekemiselle ja yhteistyölle. Sen avulla pyritään luomaan perehdytettävälle myönteinen asennoituminen sekä työyhteisöä että työtä kohtaan. Samalla hänet pyritään sitouttamaan työyhteisöön. (Perehdyttäminen palvelualoilla 2003, 5.) Perehdyttäminen voidaan nähdä myös luonnollisena osana työyksikön johtamista. Silloin sen tehtävänä on luoda, ylläpitää ja kehittää henkilöstön pätevyyttä. (Majoinen& Raitoaho &Vahermo 1989, 59.) Perehdytyksen tarkoituksena on valmentaa viranhaltija tai työntekijä tehtäväänsä. Perehdytyksessä työntekijä tutustutetaan työympäristöön, työolosuhteisiin, oman työyhteisön tavoitteisiin ja toimintaan sekä niissä tapahtuviin muutoksiin. Sen avulla kirkastetaan työn tarkoitusta eli sitä miksi työtä tehdään ja mihin kokonaisuuteen se liittyy. Perehdytyksen avulla työsuojeluriskit vähenevät, työntekijä saavuttaa nopeasti toimintavalmiutensa ja vältytään tietämättömyydestä johtuvilta erehdyksiltä. Perehdytys on työturvallisuustoiminnan perusta. Perehdyttämisen tavoitteena on myös lisätä taloudellista säästöä, toiminnan sujuvuutta sekä yhteistyövalmiutta. Riittävät tiedot ja taidot ovat työtehtävien hyvän hoitamisen edellytys ja samalla työntekijä saa hyvän perustan itsensä, tehtäviensä ja työyhteisönsä jatkuvalle kehittämiselle. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 12; Työpaikkakouluttajan käsikirja 2004, 56, 58.) Perehdytyksellä ei ole pelkästään työyhteisön kannalta positiivista merkitystä, vaan sillä on tärkeä merkitys ennen kaikkea uudelle työntekijälle yksilönä. Bumgarnerin ja Biggerstaffin (2000) mukaan perehdyttäminen vaikuttaa suoraan työntekijän työmotivaatioon, työviihtyvyyteen, kriittiseen ajattelukykyyn, tuottavuuteen ja laadukkaaseen työhön. Hyvä ja huolellinen perehdytys auttaa alentamaan uuden työntekijän osaamattomuudesta syntyvää turhautumista. Perehdytyksen avulla voidaan edistää uuden työntekijän halua jatkaa samassa työpaikassa. Tämä on osoitettu useiden tutkimuksista saatujen tulosten perustella. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 12-13; Johnson 2004, 17.) Uuden työntekijän ammatilliset tavoitteet voivat olla vielä muotoutumattomia, ja keskeisenä motiivina on tällöin uusien vaihtoehtojen kokeileminen (Kjelin & Kuusisto 2003, 110). Opiskelijoiden kohdalla ammatilliset tavoitteet selkiytyvät myöhemmin. Mentorointi perehdyttämiskeinona on monipuolinen väline tukea uuden työntekijän

10 5 ammatillisen pätevyyden kehittymistä. (Salonen 2004, 26.) Organisaatioissa on paljon hankittua tietoa, taitoa ja kokemusta, jota käytetään satunnaisesti ja tehottomasti. Niiden hyödyntäminen käytäntöön auttaa toimimaan tehokkaasti, kilpailukykyisesti ja asiakasmyönteisesti. (Lankinen ym. 2004, 93.) 2.3 Perehdytykseen liittyvä vastuu ja lainsäädäntö Lait velvoittavat työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden perehdyttämisestä. Laki voi sisältää yleisiä määräyksiä täydennyskoulutuksesta (Kansanterveyslaki 1972/66, 41 ) tai siinä voi olla tarkasti määritellyt perehdyttämisen, opetuksen ja ohjaamisen alueet (Työturvallisuuslaki 2002/738, 14 ). Työnantajan on huolehdittava työtekijän perehdyttämisestä. Sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa lähin esimies. (Lepistö 2004, 59; Henkilöstöopas 2006.) Vastuu työntekijän perehdyttämisestä kuuluu esimiehelle, koska hän vastaa myös koko työryhmän töiden onnistumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Useat eri henkilöt voivat osallistua uuden työntekijän perehdyttämiseen. Osavastuu kuuluu jokaiselle myös perehdytettävälle. (Kangas 2003, 3.) Ammatillisen kasvun varmistaminen henkilöstölle on työsuojelullisesti perusteltua. Lisäksi sellainen työyhteisö, joka tukee ammatillista kasvua, vahvistaa työntekijän voimaantumista ja työtyytyväisyyttä, mikä ilmenee parempana työnlaatuna, vaihtuvuuden vähenemisenä ja innokkaampana ammattiin hakeutumisena. (Laakkonen 2004, 192.) Yksikön esimiehen tulee vastata siitä, että perehdytyksen piiriin kuuluville henkilöille on tarjolla riittävä työyhteisökohtainen perehdytys. Yksikkö saattaa hyötyä perehdytyksen keskittämisestä tietylle henkilölle, perehdyttäjälle. Perehdyttäjän vastuulle kuuluu ns. yleinen, kaikkia tulokkaita koskeva perehdytys: työaika, lomien määräytyminen, työpaikkaruokailu, yksikön tilojen ja henkilökunnan esittely jne. Tulokkaan työhön perehdyttämisestä vastaa tulokkaan työn sisällön tunteva, kokenut työntekijä. (Järveläinen 2004.) Opiskelijoiden käytännön harjoittelun perehdytyksestä vastaa nimetty ohjaaja.

11 6 2.4 Perehdytyksen rinnakkaiskäsitteet Perehdyttämisen rinnakkaiskäsitteitä ovat henkilöstökoulutus, työpaikkakoulutus, työnopetus, mentorointi. Perehdytys, preceptoring, tulee englannin kielen sanasta precept, joka tarkoittaa ohjaamista ja perehdyttämistä (Ala-Fossi & Heininen 2003, 10; Miller 2002, 30). Perehdyttäminen on uuteen työpaikkaan, kouluun tms. opastamista ja sen työtapoihin tutustuttamista (Facta-tietopalvelu; Mäkisalo 2003, 131). Perehdyttämiseen kuuluu osana työnopetus, jossa opetetaan varsinaiset työmenetelmät ja -tehtävät turvallisuusmääräyksinä (Kjelin & Kuusisto 2003, 228). Työnopetuksella tarkoitetaan välittömästi työpaikoilla annettavaa työtehtävien opastusta. Työnopetuksen tarkoituksena on antaa työntekijöille tehtävien hoitamisessa tarvittavia yksityiskohtaisia tiedollisia, taidollisia sekä asenteellisia valmiuksia. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 11; Mäkisalo 2003, 131.) Työnohjausta voidaan tehdä myös mentor- ja perehdytyssuhteessa. Työnohjaus eroaa kuitenkin varsinaisesta perehdytyksestä siten, että työnohjaaja on yleensä toimipisteen ulkopuolinen henkilö. Perehdytyksessä preceptor eli perehdyttäjä on useimmiten työyhteisön vakituinen ja kokenut työntekijä. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 11; Kjelin & Kuusisto 2003, 229.) Mentorointi ei varsinaisesti ole työnopetusmenetelmä, se on laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa yksilön kehittämistä, mutta sitä voidaan hyödyntää perehdyttämisessä (Kjelin & Kuusisto 2003, 228; Laine 2004, 10). 2.5 Ammatillinen kasvuprosessi Ammatillinen kasvu on yksilön valmiuksien ja erilaisten ammatillisten taipumusten ja pyrkimysten kehittymistä ja muuntumista. Ammatillinen kasvuprosessi käsittää myös ammatillisen sosialisaation, johon kuuluu ammatti-identiteetin synty ja ammattiin liittyvän moraalikoodiston eli ammattietiikan omaksuminen. Ammatilliseen auttamistyöhön kasvaminen sisältää ammatillisten valmiuksien, tietojen ja taitojen saavuttamista sekä myös ihmisenä kasvamista. (Laine, Ruishalme, Salervo, Sivén & Välimäki 2004, 217.) (Kuvio 1.)

12 7 KUVIO 1. Auttamistyöhön kasvaminen vaatii monenlaisia valmiuksia (Laine ym. 2004, 216). Auttamistyöhön kasvamisen peruskivi on tahto tehdä työtä ihmisten auttamiseksi. Oikeanlaisia asenteita, kuten vastuullisuutta ja toisten ihmisten kunnioittamista tarvitaan tahdon lisäksi. Opiskelun, harjoittelun ja kokemusten kertymisen myötä kehittyvät muut auttamistyössä tarvittavat valmiudet. Sosiaali- ja terveysalan ammatit ovat ihmissuhdetyötä, joissa työntekijän persoona, oma minä, on tärkein työväline. (Laine ym. 2004, 217.) Ammatillinen kasvu on koko elämän mittainen prosessi, joka alkaa jo lapsuuden roolileikeistä ja etenee nuoruudessa tehtäviin ammatinvalintoihin. Ammatti-identiteetti muodostuu vähitellen koulutuksen aikana ja selkeytyy vasta ajan kuluessa työelämässä. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan sellaisia piirteitä ja ominaisuuksia, joista ilmenee työntekijän ammattiinsa samastuminen. Tämä ammatti-identiteetin perusta luodaan jo

13 8 koulutuksen aikana. Siirtyminen työelämään puolestaan joko vahvistaa tai heikentää koulutuksen luomaa pohjaa. (Laine ym. 2004, ; Tenhunen 2002, 34-35, III 48.) Ammatillisen kasvun vaiheet Amerikkalaisen tutkijan Patricia Bennerin mukaan hoitajien ammatillisten toimintavalmiuksien on todettu kehittyvän viidessä vaiheessa (Benner 1989, 33-44; Tenhunen 2002, 36). Noviisilla ei ole työkokemusta, ja hän perustaa työtapansa koulutukseen. Edistynyt aloittelija tarvitsee edelleen tukea, mutta pystyy jo erittelemään ja tunnistamaan työhön vaikuttavia tekijöitä. Pätevällä työntekijälle työtilanteet ovat tuttuja, ja hän työskentelee tehokkaasti. Taitava työntekijä hahmottaa tilanteet kokonaisuuksina, ja ekspertti osaa puolestaan keskittyä olennaiseen (taulukko 1). TAULUKKO 1. Ammatillisten toimintavalmiuksien kehittyminen (Benner 1989, 33-44). Vaihe 1 Noviisi eli aloittelija on vasta valmistunut, eikä hänellä ole vielä kokemusta työssään kohdattavista tilanteista. Hän perustaa toimintansa koulutuksesta omaksuttuihin tietoihin ja toimintamalleihin. Hän noudattaa niitä tarkasti ja joustamattomasti eikä osaa nähdä välttämättä asioiden tärkeysjärjestystä. Käytännön kokemuksen puutteesta johtuen hänen työtapansa on rajoittunutta. Vaihe 2 Edistynyt aloittelija on osallistunut työhön jo sen verran, että kykenee erittelemään ja tunnistamaan tilanteisiin vaikuttavia tekijöitä. Edelleenkin hän tarvitsee apua työssään. Oppimiaan abstrakteja sääntöjä hän osaa jo soveltaa työssään eteen tuleviin tilanteisiin. Vaihe 3 Pätevä työntekijä on ollut samassa työssä jo muutamia vuosia. Tilanteet ovat tuttuja, ja hän pystyy järjestelmälliseen, tehokkaaseen työntekoon. Hän suunnittelee työtään asettaen sille tavoitteita, olematta kuitenkaan vielä kovin joustava työtavoissaan. Vaihe 4 Taitava työntekijä osaa hahmottaa tilanteet kokonaisuuksina. Kokemukseensa pohjaten hän kykenee ennustamaan tilanteiden kehittymistä ja tätä kautta muuttamaan toimintaansa tilanteiden vaatimiksi. Yhä vähemmin mallit ja säännöt määrittelevät hänen toimintaansa. Enemmänkin hän luottaa kokemukseensa ja havaintoihinsa tilanteista.

14 9 Vaihe 5 Ekspertti eli asiantuntija on työntekijä, jolle on kehittynyt intuitiivinen kyky ymmärtää tilanteita ja analysoida niitä. Hän ei enää tarvitse abstrakteja sääntöjä toimintansa perustaksi, vaan toimii tilannetajunsa turvin. Työssään hän osaa keskittyä olennaiseen eikä tuhlaa sivuseikkoihin voimavarojaan. Hoitajien ammatilliset toimintavalmiudet kehittyvät vaiheittain. Hoitaja, jolla ei ole työkokemusta, perustaa työtapansa opiskelusta saamaansa tietoon, mutta laajempi näkemys puuttuu vielä. Työkokemuksen karttuessa hoitaja pystyy erittelemään erilaisia tilanteisiin vaikuttavia tekijöitä, vaikka tarvitseekin edelleen apua työtehtävissä. Muutaman vuoden työkokemus tuo hoitajille jo pätevyyttä, ja hän suunnittelee työtään tavoitteellisesti, tosin työtavat voivat olla vielä joustamattomia. Taitavaksi voidaan nimittää työntekijää, joka hahmottaa kokonaisuuksina työnsä ja pystyy muuttamaan toimintansa tilanteiden vaatimiksi. Silloin kun työntekijä kykenee keskittymään olennaiseen eikä tuhlaa voimavarojaan turhaan, voidaan puhua ekspertistä eli asiantuntijasta. Ihmisen, asiakkaan, ammattitaitoinen kohtaaminen on auttamistyön ydintä. Taitavien kohtaamisten taustalta löytyy paljon ns. äänetöntä tietoa, joka on syntynyt kokemusten tuloksena. Tämä äänetön tieto on juuri tuota Bennerin asiantuntijoiden toimintatavassa havaitsemaa intuitiivista herkkyyttä aistia tilanteita ja kykyä muuntaa omaa toimintaansa niiden vaatimaan suuntaan. Äänetöntä tietoa ei voi opettaa toiselle, vaan sillä saralla on jokaisen kasvettava itse. (Laine ym. 2004, 224.) Perehdytys ja mentorointi ammatillisen kasvun välineenä Perehdyttäminen on perinteisesti tiettyyn työtehtävään ja organisaatioon sidottua toimintaa, jossa hyödynnetään muun muassa kirjallisia ohjeistuksia. Mentoroinnilla puolestaan tavoitellaan laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa yksilön kehittämistä pitkäkestoisena toimintamuotona. (Heikkilä 2004, 10; Väistö 2005, 45; Miller 2002, 38.) Tutkimusten mukaan mentorointijärjestelmän kehittäminen uuden työntekijän tueksi onkin ajankohtainen haaste (Laakkonen 2004, 196). Se on varteenotettava tapa oppia toisiltamme (Juusela 2003, 7).

15 10 Mentorointi kehittymisen ja kehittämisen keinona on yksi vanhimmista keinoista, ja sitä on käytetty sekä tiedostaen että tiedostamatta aina, kun ihmiset ovat yhdessä toimineet (Juusela 2000, 5,41). Mentorointi muistuttaa ikiaikaista oppipoika-mestari käsitettä (Kjelin & Kuusisto 2003, 228), joka saa alkunsa Kreikan mytologiasta. Mentor oli Troijan sotaan lähtevän Odysseuksen luotettava ystävä. Odysseus pyysi Mentoria toimimaan hänen poikansa, Telemakhoksen neuvojana, ystävänä ja opettajana. Tarussa ilmestyi myös viisauden kiivaskatseinen jumalatar Athene ajoittain Mentorin hahmossa neuvomaan Telemakhosta. (Homeros, 35-36; Shea 2001, 11; Miller 2002, 24; Johnson 2004, 16.) Tästä kerrotaan mentor-toiminnan juontavan juurensa (Juusela 2003, 14). Ammatillisen kasvun tuen tarve ei pääty valmistumiseen. Siirtyminen työelämään vaatii erityistä huomiota, kuten myös työpaikan tai toimintayksikön vaihto kokeneemmankin työntekijän kohdalla. Vastavalmistuneiden työntekijöiden perehdyttäminen ja ohjaus (mentorointi) vaativat paneutumista sekä vahvuuksien ja osaamisaukkojen tunnistamista. Jatkuva rakentavan palautteen saanti pitäisi myös turvata, sillä ilman tätä ei voi tapahtua kokonaisvaltaista ammatillista kasvua. (Laakkonen 2004, 196) Perehdyttämisen avulla työntekijää autetaan kohtaamaan työssä vastaantulevia haasteita ja kirkastamaan roolinsa sekä pääsemään sujuvasti tuottavaksi työyhteisön jäseneksi. Asiantuntijaksi kehittyminen vaatii sekä aikaa että oman roolin työskentelytavan sisäistämistä. Asiantuntijuus pitää sisällään paljon hiljaista tietoa, jonka sanoiksi muuttamista voidaan tukea ohjauksessa. (Juusela 2000, 10; Kjelin & Kuusisto 2003, 233; Heikkilä 2004, 2; Lankinen ym. 2004, 94.) Perehdytys liittyy mentorointiin siten, että perehdytyksen loppuessa voidaan siirtyä mentor-suhteeseen. Mentorointi on prosessi, jossa mentori ja mentoroitava yhdessä työskentelevät tunnistaakseen mentoroitavassa piileviä kykyjä ja ominaisuuksia sekä kehittääkseen niitä (Juusela 2000, 15; Väistö 2005, 45; Miller 2002, 25). Mentor eli neuvonantaja, opastaja, voi olla perehdytettävälle uraroolin malli. Silloin hän edistää aktiivisesti toisen työntekijän koulutusta ja uraa. Mentor- ja preceptor -käsitteet eroavat toisistaan siinä, että preceptor eli perehdyttäjä huomioi perehdytettävän opetus- ja oppimisnäkökulman mukaan. Mentor eli neuvonantaja pyrkii tiiviimpään ja henkilökohtaisempaan suhteeseen opastettavan kanssa. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 10-11; Juusela 2000, 15; Mäkisalo 2003, 132; Johnson 2004, 16.) Mentorin rooli sisältää

16 11 ammatillisen sosialisaation tukemista, ohjaamista, neuvonantajana toimimista ja palautteen antamista. Ammattipätevyyden kehittyessä tuen tarve vähenee, mutta sen tarve on edelleen olemassa. Mentoroinnin on todettu olevan hyödyllinen keino, jonka avulla varmistetaan ja nopeutetaan vuosien aikana hankitun tiedon ja osaamisen siirtyminen kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille. (Lankinen ym. 2004, 94; Juusela 2000, 10; Johnson 2004, 16.) Mentoroinnin tavoitteena on, että uudesta työntekijästä kehittyy perehtynyt työntekijä, josta myöhemmin pätevä työntekijä (Salonen 2004, 26; Väistö 2005, 45). Henkilökohtaisen kehittämisen ja oppimisen perusajatuksena tulisi olla se, että jokaisella olisi mahdollisuus keskustella tavoitteistaan, toiveistaan ja ajatuksistaan kokeneen henkilön, neuvonantajan eli mentorin kanssa. Kokeneemmalta työntekijältä saatu opastus, tieto ja ohjaus selkeyttävät omaa päätöksentekoa, ja valintojen tekeminen on suunnitelmallista. Usein tällaisten keskustelujen merkitys ja hyödyt tulevat näkyviin myöhemmin, joskus vasta vuosien kuluttua. (Lankinen ym. 2004, 95.) Ammattiuramallien avulla voidaan tukea ammatillisen pätevyyden kehittymistä. Sen kehittyminen edellyttää motivaatiota, yhteisen eettisen perustan luomista ja jatkuvaa eettistä itsereflektiota sekä jatkuvaa oppimista. Lisäksi se edellyttää vastuullisuutta, teoreettista tietoa, taitoa ja kokemusta sekä kykyä soveltaa näitä monipuolisesti. Siinä voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti moniammatillista yhteistyötä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Ammatillinen pätevyys on prosessiluontoinen, jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä. (Salonen 2004, 26.) 2.6 Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus Perehdyttämisen suunnittelulla pyritään vaikuttamaan tulevaisuuteen ja varmistamaan tavoitteiden asettaminen. Suunnitelmallisuus tuo perehdyttämiseen tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Apuna voidaan käyttää perehdyttämisohjelmia, jotka voivat olla yleisluotoisia tai eri tilanteisiin sovellettavia runkoja. Ohjelman laajuus ja runko voivat vaihdella. (Kangas 2003, 7.) Perehdyttämisen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa työntekijän lähin esimies. Hän voi myös antaa tehtävän kokeneelle työtekijälle tai järjestää koulutetun työnopastajan. Esimies kertoo työyhteisölle uudesta työntekijästä ja varmistaa

17 12 samalla perehdytyksen toteutuksen. Työpaikalla voi olla nimetty yleisperehdyttäjä, joka on usein pitkään työyhteisössä ollut työntekijä, joka tuntee koko organisaation. Hän esittelee työpaikan ja sen organisaation, tutustuttaa tiloihin ja kulkureitteihin sekä kulunvalvontaesteisiin ja niiden käyttöön. Yleisperehdyttäjä tutustuttaa työntekijän eri tiloihin, kuten ruokalaan, taukotiloihin, työterveysasemaan, palkkakonttoriin ja vaatevarastoon. Pääluottamusmiehen, oman luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun esittelyt kuuluvat nekin yleisperehdyttäjän tehtäviin. (Lepistö 2004, 59.) Perehdytyksen kohderyhmiä ovat muun muassa uudet työntekijät, lyhytaikaisiin työsuhteisiin tulevat työntekijät ja pitkiltä sairaslomilta tulevat, opintovapailta tai äitiyslomilta organisaatioon palaavat työntekijät. Perehdytystä tarvitaan myös silloin, kun työtehtävät ja -menetelmät muuttuvat. Työ- tai virkasuhteen laatu ja pituus eivät vaikuta siihen, keitä työntekijöitä perehdytetään ja ketä jätetään perehdyttämättä. (Ala-Fossi & Heininen 2003, 13.) 2.7 Perehdytyksen seuranta ja arviointi Esimies vastaa paitsi perehdyttämisen suunnittelusta ja toteutuksesta myös seurannasta (Lepistö 2004, 59). Perehdyttämisen loppuvaiheessa esimies käy perehdytettävän kanssa keskustelun, jossa käydään läpi koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia, työnkuvaa ja sen kehittämistä sekä tarkistetaan, että perehdyttämissuunnitelma on toteutunut. Suunnittelun yhteydessä päätetään myös siitä, miten seuranta ja arviointi suoritetaan. Keinoina voivat olla työskentelyn seuraaminen, perehdyttämisen seurantalistat ja perehdyttämisen seurantakeskustelut. (Kangas 2003, 8.) Arvioimalla sitä, mitä perehdyttämisellä on saatu aikaan ja mitkä ovat perehdyttämisen vaikutukset, voidaan perehdyttämistä edelleen kehittää ja parantaa (Kangas 2003, 16). Seurannassa kiinnitetään huomiota, saavutettiinko asetetut tavoitteet ja miten perehdyttäminen onnistui. Oliko perehdyttämisen eri vaiheiden kesto ja ajoitus ollut oikea ja mihin asioihin perehdyttämisessä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi selvitetään, mitä perehdyttämisohjelmaan pitäisi lisätä ja oliko perehdyttämisohjelmassa mahdollisesti jotain turhaa. (Kangas 2003, 16.)

18 Aikaisempia tutkimuksia perehdyttämisestä ja ammatillisesta kasvusta Valitsimme aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia perehdytyksestä tukemaan oman työmme teoriaosuutta. Niissä kaikissa käsiteltiin sairaanhoitajien kokemuksia perehdytyksestä, eikä vastaavia löytynyt terveydenhoitajille tehtyinä. Oletettavasti kokemukset ovat samansuuntaisia riippumatta siitä, onko tutkimus perehdyttämisestä tehty sairaanhoitajille vaikko terveydenhoitajille. Näistä syistä olemme valinneet kyseiset tutkimukset (taulukko 2). TAULUKKO 2. Aikaisempia tutkimuksia sairaanhoitajien kokemuksista perehdytyksestä Tutkija Tutkimuksen tarkoitus Keskeisimmät tulokset Ala-Fossi, Heininen Progradu Salonen Progradu Heikkilä Progradu Kuvata sairaanhoitajien kokemuksia sijaisena olemisesta. Kuvata myös työhön perehdyttämistä sijaisuuksia tekevien sairaanhoitajien kokemana sekä heidän näkemyksiään perehdytyksen kehittämisestä. Lisätä tietoa sijaisena olemisesta ja sijaisuuksia tekevien sairaanhoitajien perehdytyksestä. Selvittää, miten sairaanhoitajat kokivat mentorointisuhteensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä selvittää taustamuuttujien yhteyttä niihin. Saada tietoa perehdytyksen nykytilasta, kehittää sitä ja testata perehdytys mittaria. Tutkia mentoroinnin merkitystä hoitotyön johtamisosaamiselle, mentorointiohjelmaan mentoroitavina osallistuneiden hoitotyön johtajien kokemana. Sairaanhoitajat kokivat sijaisena olemisessa sekä hyviä että huonoja puolia. Sijaisuus koettiin mahdollisuutena kehittyä ammatillisesti työssä ja vapautena tehdä itselleen mieleisinä työtä. Asemansa työyhteisössä sijaiset kokivat sekä tasa-arvoisena että eriarvoisena suhteessa muihin työntekijöihin. Työhön perehdyttämisen kokemukset jakaantuivat vastuun, omaaloitteisuuden, työhön sopeutumisen sekä avuttomuuden pää teemoihin. Sekä sijaisen itse että työnantajan koettiin olevan vastuussa perehdytyksestä. Perehdytyksen koettiin helpottavan sijaisen sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Sairaanhoitajat arvioivat perehdytyksensä tyydyttäväksi, mutta sen kesto koettiin riittämättömäksi. Perehdyttäjän nimeäminen etukäteen edisti perehdytystyytyväisyyttä. Ammattipätevyysarvioihin vaikuttavat tekijät olivat ikä, nykyisen työkokemuksen kesto ja taitojen käytön tiheys. Tutkimuksessa mentori koettiin asiantuntijatuen antajana ja mentorin antama tuki toi apua hoitotyön johtajien työssä toimimiseen. Tuki koettiin tärkeänä hoitotyön johtajan uran alkuvaiheessa. Ammatillisen tuen lisäksi koettiin saatavan myös henkilökohtaista tukea. Mentoroinnilla koettiin olevan merkitys-

19 14 Laakkonen Väitöskirja Laajentaa ymmärrystä hoitokulttuurista ammatillisena kasvuympäristönä. Kuvata, analysoida ja tulkita tutkimuksen kohteena olevaa hoitokulttuuria fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä sekä välittömästi tai välittömästi vastaanottotilanteeseen liittyvänä näkyvänä ja kuuluvana käyttäytymisenä. Lisäksi arvioida hoitokulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia hoitotyön asiantuntijuuteen kehittymisessä. tä mentoroitavina olevin itsetunnon kasvamiseen. Keskusteluiden kautta mentoroitavien johtajan rooli ja johtajana toiminen selkiintyivät. Johtamistaidot lisääntyivät sekä asioiden hoitamisen että ihmisten kanssa toimimisen alueilla. Tulosten mukaan tutkimusyksikkö oli fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä miellyttävä. Hoitajat arvioivat työnsä vaativiksi ja itsenä polikliiniseen toimintaan sopiviksi. Potilaskäsitys oli sairausja diagnoosikeskeinen. Hoitotyö oli lääketiedeorientoitunutta, tehtäväkeskeistä ja sääntöorientoitunutta. Vastaanottotilanteissa hoitajan rooli oli kapea ja alisteinen, koska lääkärin avustaminen ja erilaiset sihteerin tehtävät täyttivät päivän. Moniammatillinen yhteistyö, pääosin konsultaatiota, jäi sattumanvaraiseksi. Hoitajien kehittymistarpeet kohosivat lääketieteellisestä hoidosta. Hoitotyön organisointi ei tukenut kehittymiseen osallistumista. Tutkittu hoitokulttuuri ei tukenut hoitajan eikä yksikössä harjoittelevan opiskelijan ammatillista kasvua kohti laaja- alaista hoitotyön asiantuntijuutta. Hoitokulttuuri ei myöskään palvellut hoitotyön itsenäisen roolin omaksumista. Se ei tarjonnut opiskelijalle ammatin samastumiskohteita eikä hoitajille ammatillisen kasvun edellytyksiä.

20 15 3 LASTENNEUVOLATYÖ Neuvolan ja siten myös lastenneuvolan tavoitteet, tehtävät ja toimintaperiaatteet perustuvat terveyspoliittisiin kannanottoihin, tutkimustuloksiin, käytännön kokemuksiin sekä eettisiin säädöksiin ja suosituksiin. (STM 2004:14, 20) 3.1 Lastenneuvolan tavoitteet ja tehtävät Terveydenhoitotyön lähtökohtana on näkemys terveydestä, ja terveydenhoitotyötä tekevällä tulisikin olla laaja näkemys terveydestä ja erilaisista terveyskäsityksistä. Se on yhteisöllistä työtä, ja koskettaa yksilöitä, perheitä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. (Pesso 2004, 21-22; Warsh & Strong-Boag 2005, 14.) Hoitotyö pitää sisällään kokonaisvaltaisen työskentelyn asiakkaan kanssa ja huomioi koko ihmisen tai perheen elämäntilanteen (Pesso 2004, 69; Warsh & Strong-Boag 2005, 26). Lastenneuvolan yleistavoitteena on lasten fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin paraneminen, tämä koskee varsinkin erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Siten perheiden väliset terveyserot kaventuvat. Tavoitteena on myös se, että seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen sukupolven. (STM 2004:14, 20.) Muut tavoitteet jakautuvat lasta, vanhempia ja ympäröivää yhteisöä koskeviin tavoitteisiin. Lasta koskevat riittävän huolenpidon ja persoonallisuuden tukeminen, lasten sairauksien ja kehitystä ehkäisevien tekijöiden ja perheen terveysongelmien varhainen tunnistaminen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden väheneminen. (STM 2004:14, ) Perhettä ja vanhemmuutta koskevat tavoitteet liittyvät vanhemmuuden, varhaisen vuorovaikutuksen ja parisuhteen tukemiseen, vertaistuen mahdollisuuteen ja tukeen perheen terveyttä edistävissä valinnoissa (STM 2004:14, 20-21; Mäkinen 2007, 28). Lisäksi tavoitteena on vanhempien mahdollisimman aktiivinen osallistuminen neuvolapalvelujen kehittämiseen. Tavoitteet, jotka koskevat ympäröivää yhteisöä, kohdistuvat neuvolan ja perhepalveluverkoston lapsi- ja perhemyönteisyyteen ja

21 16 lisääntyvään tukeen lapsiperheille. Varhaisen tuen kohdentaminen sitä eniten tarvitseville perheille lisää perheiden terveyteen liittyvää tasa-arvoa. (STM 2004:14, ) Lastenneuvolan tehtävät jakaantuvat myös kolmeen eri tasoon. Ne ovat lapsen ja perheen taso, terveyskeskuksen taso sekä kunnan ja yhteiskunnan taso. Lastenneuvolan tehtävät pohjautuvat sille asetetuista tavoitteista. Niissä korostuvat lapsen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja tunne-elämän seuranta, rokotusohjelman mukainen rokottaminen ja rokotussuojan seuranta sekä lapsen hyvinvointi ja varhainen puuttuminen mahdollisiin kehityshäiriöihin. Perheen osalta tehtävät kohdistuvat vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen, tutkimuksen mukaisen tiedon välittämiseen terveyttä edistävissä asioissa sekä lapsilähtöisyyden ja turvallisen aikuisuuden sisältävä kasvatuksen tukemiseen. Lisäksi lastenneuvolan tehtävänä on tunnistaa ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä ja siten mahdollistaa varhainen puuttuminen terveyttä vaarantavissa asioissa. (STM 2004:14, 21.) Terveyskeskuksessa lastenneuvolan tehtävät ovat laajoja kokonaisuuksia. Niitä ovat perheiden elinoloihin tutustuminen, neuvolapalvelujen kehittäminen, terveyden tasa-arvon lisääminen suuntaamalla tukea eniten tarvitseville sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten hoidon koordinointi. (STM 2004:14, 21.) Lisäksi tehtäviin kuuluvat lastenneuvolan palveluiden koordinointi osaksi perhepalveluverkostoa, neuvolatoiminnan tulosten seuranta ja arviointi sekä neuvolapalveluiden kehittäminen ja henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen (STM 2004:14, 21; Mäkinen 2007, 29). Lastenneuvolan työntekijöiden on tunnettava yhteiskunnan ja kunnan tarjoamat palvelut lapsiperheille. Sama koskee jo asioiden suunnittelua ja päätöksentekoa. Tarvittaessa niihin tulee pyrkiä vaikuttamaan. Lisäksi tehtäviin kuuluvat ympäristön turvallisuuden, lapsi- ja perhemyönteisyyden, perheen terveyteen vaikuttavien tekijöiden seuraaminen sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin huomioon ottamisen edistäminen. (STM 2004:14, 21.)

22 Lastenneuvolan toimintaa ohjaavat periaatteet Lastenneuvolan toimintaa ohjaavat periaatteet ovat perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta, yhteisöllinen terveyden edistäminen sekä neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus. Jokainen osa-alue sisältää tarkennettuja periaatteita. (STM 2004:14, ) Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut toimintaa ohjaavia periaatteita, joista neuvolahenkilöstön toivotaan käyvän keskusteluja. Keskusteluissa on tarkoitus pohtia periaatteiden sisältöä ja merkitystä heidän omassa toiminnassaan. Suosituksena on, että myös vanhemmat saavat tietoa kyseisistä periaatteista. Tiedon välittämiseen voi käyttää esimerkiksi lastenneuvolan esitettä. Myös lastenneuvolan periaatteista on hyvä keskustella perheiden kanssa. Mitä tietoisempia työntekijät ja neuvolapalvelujen käyttäjät ovat taustalla olevista arvoista ja periaatteista, sitä johdonmukaisempia ja laadukkaampia neuvolapalveluja voidaan kehittää. (STM 2004:14, ) Yksi laadun arvioinnin lähtökohta on juuri toiminnan taustalla olevat arvot ja periaatteet. Osa periaatteista perustuu terveyspoliittisiin kannanottoihin ja säädöksiin, osa vanhempien useissa tutkimuksissa ilmaisemiin odotuksiin ja toivomuksiin. Joitakin perinteisiä ja edelleen ajankohtaisia periaatteita ei ole erikseen mainittu tässä yhteydessä, esimerkkinä neuvolatoiminnan vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus. (STM 2004:14, ) Toimintaperiaatteena perhekeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Lapsen etu. Neuvolan ensisijaisena tavoitteena on jokaisen lapsen mahdollisimman suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää lapsilähtöistä neuvolatyöskentelyä. (STM 2004:14, 22; Viljamaa 2003, 108; Lastensuojelulaki 2007/417.) Lapsen etu asetetaan tarvittaessa vanhempien edun edelle (STM 2004:14, 22). Perhekeskeisyys. Lapsen paras ei yleensä toteudu ilman vanhempia, koska lapsen hyvinvointi riippuu koko perheen hyvinvoinnista (STM 2004:14, 22-23; Mäkinen 2007, 28). Erityisesti se riippuu vanhempien parisuhteen ja vanhemmuuden laadusta. Sen vuoksi kiinnitetään huomiota sekä äidin että isän vanhemmuuden, jaksamisen ja osaamisen tukemiseen. Perhekeskeisyys tarkoittaa sitä, että äidit, isät ja lapset ovat neuvolan asiakkaita. (STM 2004:14, 22-23; Viljamaa 2003, 109.) Heidän tietonsa ja taitonsa oman perheensä asiantuntijoina ovat toiminnan lähtökohtana (STM 2004:14, 22-23).

23 18 Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys. Lastenneuvolatapaamisen lähtökohdaksi otetaan perheen elämäntilanne ja vanhempien ilmaisemat päällimmäiset tarpeet tai huolet (STM 2004:14, 23; Viljamaa 2003, 110; Veijalainen 2007, 30). Asiakasta kuunnellaan, ja toiminnassa vältetään kaavamaisia ratkaisuja. Tällainen toiminta edellyttää perheen riittävää tuntemista, tilanneherkkyyttä, vanhempien oikeuksien ja päätöksenteon kunnioittamista sekä luottamuksen hankkimista. (STM 2004:14, 23.) Vanhempien ja lasten kunnioittaminen ja tosiasioiden esille ottaminen. Vanhempien elämäntilanne ja siinä tehtävät ratkaisut eivät aina ole optimaalisia neuvolan ja terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna. Neuvolahenkilökunta etsii sellaisia suhtautumis- ja toimintatapoja, jotka eivät lähtökohtaisesti syyllistä, moiti tai hylkää asiakasta tunnetasolla. Kyseinen työskentelytapa on työntekijän ammattitaidon varassa. Tärkeää on asiakkaan kuunteleminen, hienotunteisuus ja asiakkaan hyväksyminen ihmisenä, vaikka hänen toimintaansa ei voikaan hyväksyä sen epäsuotuisten vaikutusten takia. Lapsen etu on tärkein toimintaa ohjaava tekijä. Sen vuoksi neuvolahenkilökunta joutuu ottamaan esille myös vaikeita tai epämiellyttäviä asioita. Tällöinkin paras toimintatapa on suora ja avoin lähestyminen ja keskustelu. Helpointa se on silloin, kun perheeseen on ehditty tutustua ja rakentaa luottamusta. (STM 2004:14, 23.) Toimintaperiaatteena yhteisöllinen terveyden edistäminen. Terveyden edistäminen. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, joka lisää perheiden mahdollisuuksia vaikuttaa terveyteensä ja sen taustatekijöihin ja siten kohentaa perheen terveyttä. Neuvolassa kiinnitetään huomiota lapsen ja perheen terveen elämän edellytyksiin sekä vanhempien ja lasten taitoihin tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja. Neuvolan työtapaan kuuluvat myös terveyttä edistävien yhteisöjen luominen sekä moniammatillinen ja sektorien välinen yhteistyö. Terveys ymmärretäänkin moniulotteisena kokonaisuutena, johon kuuluvat niin fyysinen terveys kuin mielenterveyskin samoin kuin ihmisten väliset suhteet ja elämänhallinta. (STM 2004:14, 23.) Voimavaralähtöisyys. Neuvolassa kiinnitetään huomiota vanhempien ja lasten voimavaroihin sekä niitä suojaaviin ja vahvistaviin tekijöihin. Lisäksi huomioidaan perhettä kuormittavat tekijät. Voimavaratekijät edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä ja suojaavat kaikkia muitakin perheenjäseniä epäsuotuisilta vaikutuksilta. Voimavaratekijät lapsen kannalta ovat muun muassa seuraavat: huolenpito lapsesta, hyvä itsetunto,

24 19 lapsilähtöinen kasvatus sekä perheen sosiaaliset verkostot. Neuvolan pyrkimys on vahvistaa vanhempien kykyjä toimia oman perheen hyväksi. Voimavarojen vahvistaminen on keino toteuttaa terveyttä edistävää toimintaa. (STM 2004:14, 23.) Ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Neuvolan tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevä toiminta (STM 2004:14, 20; Veijalainen 2007, 30). Siksi neuvola osallistuu lapsiperheitä koskevien ongelmien ehkäisyyn ja tunnistettujen ongelmien pahenemisen estämiseen. Pitkittäistutkimusten antaman tiedon avulla pyritään tunnistamaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja heidän perheitään sekä puuttumaan pulmatilanteisiin mahdollisimman varhain. (STM 2004:14, ) Yhteisöllisyys ja vertaistuen hyödyntäminen. Neuvolan tehtävänä on edistää lapsiperheiden yhteenkuuluvuutta, keskinäistä yhteistyötä ja toistensa tukemista (STM 2004:14, 24; Viljamaa 2003, ). Parhaimmillaan yhteisöllisyys ilmenee kollektiivisena vastuuna lapsista. Heitä suojellaan muun muassa kaupalliselta medialta ja liian suurilta vapauksilta. Neuvolan ja perhepalveluverkoston tehtävänä on vaikuttaa perheiden vertaistuen saantiin. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi organisoimalla perhevalmennusryhmien jälkeen jatkavia vertaisryhmiä. Neuvola voi kannustaa myös muita tahoja järjestämään vertaisryhmätoimintaa. Uusi teknologia tarjoaa yhden vaihtoehdon yhteisöllisyyden lisäämiseen, esimerkiksi verkossa käytävät keskustelut. (STM 2004:14, 24.) Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Tasa-arvon periaate ohjaa kohdistamaan neuvolan palveluja perheiden tarpeiden mukaan. Toiset perheet selviävät neuvolasta saamiensa peruspalvelujen ja varmistuksen varassa hyvin. Toiset tarvitsevat intensiivisempää tukea. Neuvolan tulee olla rohkeasti mukana tässä terveyseroja kaventavassa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisäävässä työssä. (STM 2004:14, 24; Veijalainen 2007, 30.) Moniammatillinen yhteistyö. Terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi tehokkaasti toimivaan neuvolatyöryhmään tarvitaan moniammatillista osaamista (STM 2004:14, 24; Ikonen 2007, 38). Keskeistä on, että moniammatillisen työryhmän jäsenet jakavat samat arvot ja päämäärät, tapaavat toisiaan ja toimivat tilanteen mukaan yhdessä. Kuntatasolla on hyödyllistä muodostaa kokonaisnäkemys lapsiperheiden palveluja ohjaavista periaatteista ja linjauksista. Lisäksi tulee huolehtia niiden samansuuntaisuudesta. (STM 2004:14, 24.)

25 20 Toimintaperiaatteena neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus. Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Neuvolassa käytetään ensisijaisesti niitä menetelmiä ja toimintatapoja, joiden terveyttä edistävästä ja ehkäisevästä vaikutuksesta on näyttöä. Neuvolassa esitettävät tiedot, näkemykset ja ehdotukset pyritään perustelemaan parhaan saatavilla olevan ja ajantasaisen tiedon avulla. Tämä edellyttää sitä, että kehitetään mekanismeja uuden tiedon seuraamiseksi ja arvioimiseksi. (STM 2004:14, 24.) Laadunhallinnan kannalta säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen on tärkeää (Viljamaa 2003, 103). Suositukset perustuvat tämänhetkiseen tietoon (STM 2004:14, 24; Leino 2007, 36; Mäkinen 2007, 29). Tiedon muuttuessa suosituksia joudutaan tarkistamaan. Siksi kyseenalaistava ja uutta tietoa etsivä ote on tarpeen neuvolassa toimiville. (STM 2004:14, 24.) Neuvolatyön jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Eräs neuvolan vahvuuksista on mahdollisuus pitkäjänteiseen työhön. Tutkimusten mukaan pitkäjänteisellä työllä on mahdollista tukea monia perheitä vaikeissakin elämäntilanteissa. Tärkeää on, että neuvolatoiminnan järjestämisessä pidetään huolta toiminnan jatkuvuudesta ja saumattomuudesta. (STM 2004:14, 24-25; Viljamaa 2003, 109.) Se on sitä tärkeämpää, mitä enemmän ja mitä vaikeampia pulmia perheessä esiintyy (STM 2004:14, 24-25). Laatu ja vaikuttavuus. Neuvolatoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen ja lisääminen on neuvolatyötä tekevien ja kehittävien yhteinen haaste. Neuvolatoiminnan vaikuttavuuden lisääminen edellyttää muun muassa näyttöön perustuvien menetelmien ja toimintatapojen käyttämistä, lapsi- ja perhekohtaisten tavoitteiden asettamista sekä neuvolatoiminnalla saavutettujen muutosten osoittamista. Toiminnan säännölliseksi seuraamiseksi ja laadun arvioimiseksi on syytä kehittää ja ottaa käyttöön toimivia menettelytapoja. Näitä ovat muun muassa laatukriteerit ja -mittarit sekä seurantaohjeistus. (STM 2004:14, 25; Viljamaa 2003, 103.) Johdon tuki. Suunnitelmallinen ja ammattitaitoinen johtaminen on korkeatasoisen lastenneuvolatoiminnan edellytys. Tärkeää on myös se, että neuvolatoiminnasta vastaavilla henkilöillä on riittävästi neuvolatoiminnan sisällön asiantuntemusta. (STM 2004:14, 25.) Kestävä kehitys. Lastenneuvola edistää toiminnassaan sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Ehkäisevällä ja terveyttä edistävällä

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

OHJAUS ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAUS ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAUS ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot