"OLIS YHTEINEN MOTIVAATIO JA HALU OPPIA" Lastensuojelutyöntekijöiden käsityksiä osaamisen jakamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""OLIS YHTEINEN MOTIVAATIO JA HALU OPPIA" Lastensuojelutyöntekijöiden käsityksiä osaamisen jakamisesta"

Transkriptio

1 - "OLIS YHTEINEN MOTIVAATIO JA HALU OPPIA" Lastensuojelutyöntekijöiden käsityksiä osaamisen jakamisesta Siskoanneli Ruuskanen Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Maaliskuu 2015

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta RUUSKANEN SISKOANNELI: "Olis yhteinen motivaatio ja halu oppia". Lastensuojelutyöntekijöiden käsityksiä osaamisen jakamisesta työyhteisössä. Pro gradu -tutkielma, 91 sivua, 1 liite (1 sivu) Sosiaalityö Tutkielman ohjaajat: Yliopistolehtori Taru Kekoni Yliopisto-opettaja Anssi Savolainen Maaliskuu 2015 Avainsanat: osaaminen, osaamisen johtaminen, osaamisen jakaminen, lastensuojelu Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia osaamisen jakamista lastensuojelun työyhteisöissä. Tutkimus etsi vastauksia siihen mitä osaamista ja miten osaamista työyhteisöissä jaetaan ja mitkä tekijät työyhteisössä vaikuttavat osaamisen jakamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui osaamisen, osaamisen jakamisen ja osaamisen johtamisen sekä lastensuojelutyön osaamisen näkökulmista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin passiivisella eläytymismietelmällä Kouvolan kaupungin lastensuojelun työntekijöiltä. Aineisto koostui 62 kertomuksesta, joita johdateltiin kirjoittamaan kahdella kehyskertomusvariaatiolla. Kohderyhmään kuului lastensuojelun avohuollon, perhetyön, sijaishuollon, jälkihuollon ja laitoshoidon henkilöstöä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Tutkimus osoitti, että lastensuojelun työntekijät voivat jakaa laajasti osaamistaan työyhteisössään. Jatkuvasti läsnä olevia osaamisen jakamisen keinoja olivat uuden työntekijän perehdytys ja perehtyminen työhön, koulutustiedon ja kokemustiedon jakaminen ja hyödyntäminen sekä tutkiva ja arvioiva työote. Suunnitelmallinen työparityöskentely oli myös merkittävä ja vaivaton tapa yhdistää ja jakaa osaamista. Työyhteisöissä on myös erilaisia toistuvia rakenteita, jotka mahdollistavat osaamisen jakamista. Näitä olivat erilaiset kokoukset ja kokoontumiset, työnohjaus ja kehittämispäivät. Työnohjaus rinnastui jonkun verran kokouksen keinoihin, mutta työnohjaus tuotiin esille erityisesti tiimityön ja yhteisöllisyyden kehittymisen paikkana. Esimiehen rooli voi olla joko osaamisen jakamista edistävä tai heikentävä tekijä riippuen siitä miten esimies tunsi työyhteisöjä tai hallitsi osaamisen johtamisen taitoja. Työyhteisön positiivinen ilmapiiri ja koettu yhteisöllisyys vahvistivat osaamisen jakamista työyhteisössä. Työyhteisön yhteistyön pulmat ja haastava ilmapiiri puolestaan heikensivät osaamisen jakamista. Osaamisen jakamiseen vaikutti myös työyhteisön henkilöstöresurssit, työn kuormittavuus ja työhyvinvointi. Yksilöiden osaamista on mahdollista jakaa työyhteisössä, jolloin osaamisesta tulee yhteistä. Osaamisen jakaminen vaatii osaamisen tunnistamista, ennakointia ja johtamista. Osaamisen jakaminen voi tapahtua työyhteisössä arkityöhön liitettynä prosessikeskeisenä kehittämistyönä. Osaamisen jakamisen tavat ja paikat mahdollistavat saman aikaisesti ja luontevasti uuden tiedon luomisen työyhteisöissä. Osaamisen jakaminen työyhteisöissä on yksi mahdollisuus vastata lastensuojelutyön jatkuvasti muuntuviin ja vaativiin haasteisiin.

3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies RUUSKANEN SISKOANNELI: "I only wish we had a common motivation and desire to learn." Child protection workers' perceptions of knowledge sharing Master's thesis, 91 pages, 1 appendices (1 page) Social work Advisors: University lecturer Taru Kekoni and University teacher Anssi Savolainen March 2015 Keywords: knowledge, knowledge sharing, knowledge management/leadership, child protection The present Master's thesis investigates knowledge sharing in child protection teams. The study aims at finding out which types of knowledge are shared in the teams, and how, and which factors affect knowledge sharing. The theoretical framework of the thesis consists of research on knowledge sharing, knowledge management and child protection work competences. The study is a qualitative study. The research material has been gathered from the employees of Kouvola child protection services using a passive role-playing method. The material consists of 62 narratives, which have been written on the basis of two varied frame stories. The target group includes personnel from the open child welfare, family work, foster care, aftercare and institutional care services. The material is analysed using content analysis. The study indicates that the child protection workers are able to share their knowledge widely within their teams. Frequent sharing methods include the induction of new employees, the sharing and utilisation of education- and experience-based knowledge and a research-oriented and evaluative working method. In addition, systematic pair work appears to be an easy and effective method of knowledge combining and sharing. In addition, within the teams there are various re-occurring structures, which enable knowledge sharing. These include various types of meetings and gatherings, occupational instruction and development days. Occupational instruction is to some degree considered as comparable with meetings but in particular it is viewed as a development method of team work and communality. The team leader can either facilitate or obstruct knowledge sharing depending on the leader's familiarity with the team or knowledge management. A perceived positive atmosphere and communality are shown to improve knowledge sharing in the teams. Cooperation- and atmosphere-related problems in the teams restrict knowledge sharing. Other factors affecting knowledge sharing include human resources, stress and wellbeing at work. Individual knowledge can be made common knowledge in a team by sharing. Knowledge sharing requires identifying, anticipating and managing knowledge. Processoriented development is a method that can be added to a team's every-day operations to organise knowledge sharing. The methods and places of knowledge sharing also enable the creation of novel knowledge in teams. Knowledge sharing is a possibility to overcome the ever-changing and demanding challenges of child protection work.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OSAAMINEN Yksilön, työyhteisön ja organisaation osaaminen Osaamisen johtaminen Osaamisen jakaminen työyhteisössä OSAAMINEN LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Osaamisen ja asiantuntijuus lastensuojelutyössä Aiempia tutkimuksia lastensuojelutyön osaamisesta Osaamiseen liittyvät käsitteet tässä tutkielmassa TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen toimintaympäristö Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Aineistonkeruu ja aineisto Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Työyhteisössä jaettu osaaminen Osaamisen jakamisen tapoja ja paikkoja työyhteisössä Osaamisen jakamiseen vaikuttavat tekijät työyhteisössä "Olis yhteinen motivaatio ja halu oppia" - tulosten yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Tutkimuslupapäätös

5 KUVIOT KUVIO 1. Osaamispyramidi 9 KUVIO 2. Organisaation osaamisen ulottuvuuksia 10 KUVIO 3. Osaamisen liittyvät käsitteet tutkielmassa 29 KUVIO 4. Sisällönanalyysin vaiheet 40 KUVIO 5. Osaamisen jakamisen työyhteisössä 77 TALULUKOT TAULUKKO 1. Näkökulmia osaamiseen 11 TAULUKKO 2. Osaamisen johtamisen päätehtävät ja keinot 13 TAULUKKO 3. Lastensuojelutyön osaamiseen liittyvää tutkimusta 27 TAULUKKO 4. Kouvolan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelut 31 TAULUKKO 5. Kouvolan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun rakenne 32 TAULUKKO 6. Vastausten määrä ammattinimikkeittäin 38 TAULUKKO 7. Esimerkki aineiston analyysistä 41 TAULUKKO 8. Työyhteisössä jaettu osaaminen 53 TAULUKKO 9. Osaamisen jakamisen tapoja työyhteisössä 65

6 3 1 JOHDANTO Lastensuojelutyön lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lastensuojelulaissa (471/2007, 1 ) tämä ilmaistaan lapsen oikeutena turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lasten ja perheiden palvelut sekä lastensuojelutyö ovat olleet viime vuosina voimakkaassa muutoksessa ja monenlaisen tarkastelun kohteena. Pro gradu - tutkielmani tarkastelee kunnallista lastensuojelutyötä henkilöstön osaamisen näkökulmasta. Lastensuojelutyö kohtaa vuosittain suuren määrän lapsia, perheitä ja heidän verkostojaan. Tilastojen mukaan lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvaa. Kasvua on lastensuojeluilmoitusten, avohuollon asiakkaiden ja kiireellisten sijoitusten määrässä. Vuonna 2012 avohuollon palveluja käytti lasta ja nuorta ja kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lasta ja nuorta. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013, 3, 13.) Lastensuojelutyön arkea ovat suurien asiakasmäärien lisäksi asiakaskunnan moninaisuus. Lasten ja perheiden ongelmat ovat monimuotoisia ja yhteydessä toisiinsa. Lastensuojelutyön saatetaan tarvita erityisasiantuntijuutta esimerkiksi terveydenhuollon, päihdetyön, psykologian ja psykiatrian alalta. Lastensuojelu toimiikin usein asiakkaan palvelutarpeiden ja tukiverkoston kokoajana. Lastensuojelun palvelujärjestelmässä on määrällisiä, rakenteellisia ja laadullisia eroja kuntien välillä. Lastensuojelupalveluiden saatavuus ja sisällöt vaihtelevat suuresti kunnittain. (Heino 2008, 18.) Lastensuojelun tarve on riippuvainen kunnassa asuvien lasten, nuorten ja perheiden kasvuoloista. Lainsäädäntö, erilaiset normit ja suositukset ohjaavat lastensuojelutyön painopistettä ehkäisevään työhön. Korjaava työ kuitenkin sitoo kuntien resursseja ja painotuksen siirtäminen varhaiseen tukeen on haastavaa. Uusi sosiaalihuoltolaki siirtää palvelujen painopistettä erityispalveluista peruspalveluihin, mikä tarkoittaa joidenkin nykyisten lastensuojelun avohuollon palvelujen siirtymistä peruspalveluihin. (HE 164/2014, 227). Asiakasmäärät lastensuojelussa vähenevät, kun ehkäiseviä palveluja kuten perhetyötä ja kotipalvelua, on mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelutyössä joudutaan tekemään monitahoisia arviointeja ja vaikeita päätöksiä olosuhteissa, joihin liittyy rajallisesti tietoa, vahvoja tunteita, ristiriitaisia arvoja ja kes-

7 4 kenään kilpailevia näkökulmia (Munro 2002, 2). Lastensuojelu palveluna voi olla samaan aikaan ehkäisevää ja korjaavaa, pakottavaa ja vapaaehtoista (Rousu 2007, 22). Lastensuojelusta käydään vilkasta ja ajoittain kriittistäkin keskustelua julkisuudessa. Lastensuojelu ja lastensuojelutyö herättävät voimakkaita tunteita ja mielipiteitä, sillä julkisuuskeskustelua johtaa usein yksittäistapaukset ja sellaiset lastensuojelunasiakkaat ja heidän läheisensä, jotka ovat kokeneet tulleensa väärin kohdelluiksi viranomaisten taholta. Julkisuudessa keskustelu kilpistyykin herkästi vastakkainasetteluksi, jossa vastapareina useimmiten ovat lapsi ja vanhempi, tuki ja kontrolli, asiantuntijatieto ja asiakaslähtöinen tieto sekä tietäminen ja tietämättömyys (Bardy 2013, 43 44). Lastensuojelutyöltä odotetaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rousu (2007, 98 99, 284) toteaa lastensuojelun tuloksellisuutta arvioidessaan, että lastensuojelun palvelujärjestelmän toimivuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät ja tulevaisuuden kehittämistarpeet ovat asiakasvaikuttavuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja resurssit, palvelujen ja palveluprosessien toimivuus ja henkilöstön osaaminen ja innovatiivisuus. Rousu korostaa lastensuojelun tuloksellisuuden yhtenä kriittisenä menestystekijänä osaamisen ja työn ajankohtaisten vaatimusten vastaavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013, 70) selvitystyöryhmän raportti Toimiva lastensuojelu ottaa kantaa lastensuojelutyöntekijöiden osaamisvaateisiin. Raportissa todetaan, että lastensuojelu on sosiaalityön erikoistumisalue, jossa päätoiminen työskentely edellyttää erikoistumiskoulutusta. Koulutuksen tulee olla luonteeltaan moniammatillista ja toteutua tiiviissä yhteydessä käytännön lastensuojelutyön kanssa. Myös lastensuojelun laatusuosituksissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014, 28) todetaan, että lastensuojelu vaatii työntekijältä erityistä osaamista. Tämä edellyttää työyhteisön ja johdon pitkäjänteistä sitoutumista osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen tuki rakentuu laatusuositusten mukaan perus- ja täydennyskoulutuksesta, osaamisesta erilaisilta työn osaalueilta, työnohjauksesta ja kehittymisestä huolehtimista sekä muiden asiantuntijoiden hyödyntämisen mahdollisuuksista. Lastensuojelutyötä on kehitetty pääosin erilaisissa kehittämishankkeissa. Lastensuojelun kehittämisohjelma oli lastensuojeluun liittyvistä hankkeista valtakunnallisesti laajin ja merkittävin. Lastensuojelutyön kuten koko sosiaalialan valtionohjaus onkin muuttunut yksityiskohtaisesta normiohjauksesta ohjelmiin, suosituksiin ja kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöryhmä on arvioinut, että vaik-

8 5 ka erilaisissa ohjelmissa ja hankkeissa on kehitetty runsaasti työmalleja, välineitä ja laajempiakin palvelukokonaisuuksia, niiden vaikutukset ja hyödyt ovat jääneet paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 11). Myös Eronen arvioi hanketoiminnan tutkimuksen olleen satunnaista. Lastensuojeluun liittyvä tieto on pirstaleista, koska se koostuu hyvin ohuesta tilastollisesta tutkimuksesta ja yksittäisistä tapaustutkimuksista. (Eronen 2007, 24, 33.) Lapsiasiavaltuutettu Aulan mukaan ennen lastensuojelulakiuudistusta 2008 tehtiin lastensuojelussa johdonmukaista kehittämistyötä, muun muassa edellä mainitussa kehittämisohjelmassa, mutta sen jälkeen järjestelmällinen lastensuojelun laadun arviointi ja kehittäminen on ollut vähäistä. Kuntien toimintaa ohjaavassa KASTE -hankkeessa varsinaisen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämispanostus on ollut vaatimaton. (Aula 2013.) Kunnissa ei juurikaan ole omaa kehittämistyön henkilöstöä, vaan kehittäminen toteutetaan usein ulkopuolisella rahoituksella erilaisin kehittämishankkein. Kehittämistyön erottaminen perustehtävästä ja toteuttaminen erillisinä hankkeina näyttää sisältävän vaaran lyhytjännitteisestä työskentelystä. Vataja (2012, 102) uskoo työyhteisölähtöiseen prosessikehittämiseen, joka painottaa kehittämisen tiivistä yhteyttä perustehtävään ja kehittämistyön integroimista arjen työhön ja työkäytäntöihin, arvioivaa työotetta sekä koko työyhteisön osallistumista kehittämiseen. Hän ei kuitenkaan näe, että kehittämishankkeet ja työyhteisölähtöinen kehittäminen olisivat toisiaan poissulkevia kehittämisen tapoja. Lastensuojelutyön ja yleensä sosiaalialan työn osaaminen on nostettu esille monilla eri tahoilla ja erilaisista näkökulmista. Huomiota on kiinnitetty osaamisen johtamiseen ja osaamisen ja työhyvinvoinnin yhteyteen. Sosiaalialan työolot -hankkeessa kehitettiin kuuden osahankkeen avulla työolojen hyviä käytäntöjä. Hankkeen raportissa todetaan osaaminen merkittäväksi työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Erityisesti reflektiiviset rakenteet, joilla tarkoitetaan oppimisen ja tiedonmuodostuksen prosesseja, koettiin työhyvinvoinnin kannalta merkittäviksi. (Yliruka, Koivisto & Karvinen-Niinikoski 2009.) Kuntaliitolla on puolestaan juuri päättynyt kolmevuotinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke. Hankkeessa katsottiin osaamistarpeita kunta-alan näkökulmasta kokonaisuutena. Ennakointiprosessissa esille tuleviin osaamistarpeisiin vastataan paitsi uusilla rekrytoinneilla, myös olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja uudelleenkouluttamisella. Ennakoinnin tulisi olla parhaimman mahdollisen tulevaisuuden luomista, ei pelkkää muutoksiin varautumista tai niihin vastaamista. (Sivonen & Pouru 2014, 9-11, 47.)

9 6 Tutkimusaiheena osaaminen on ollut pitkään mielenkiintoni kohteena. Kokemukseni lastensuojelulaitoksen ohjaajana, sijaishuollon sosiaalityöntekijänä ja lastensuojelulaitoksen esimiehenä vahvistaa alan osaamisen vaativan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Myös työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia työn tekemisen tavoissa, työtehtävissä ja työkulttuureissa, mikä haastaa uusien tietojen, taitojen ja asenteiden oppimista ja hallintaa. Lastensuojelutyötä tekevä henkilöstö tietää ja heillä on kokemusta osaamisesta monista eri näkökulmista, joten on luontevaa lähestyä aihetta laadullisella tutkimusotteella ja tuoda heidän ääni kuuluviin. Tutkielman teoriaosa rakentuu aihepiirin keskeisistä käsitteistä, joita ovat osaaminen, osaamisen johtaminen ja osaamisen jakaminen. Teoriaosassa tuon myös esille lastensuojelutyön osaamista ja asiantuntijuutta sekä lastensuojelutyöhön liittyviä aiempia tutkimuksia. Tutkimustehtävinä on selvittää miten osaamista jaetaan lastensuojelutyössä ja minkälainen työyhteisö tukee osaamisen jakamista. Tutkimuksen aineisto kerätään eläytymismenetelmää käyttäen Kouvolan kaupungin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun henkilöstöltä. Eläytymismenetelmä tutkimusaineiston keräämisen keinona tarkoittaa pienimuotoisten tarinoiden kirjoittamista tutkijan antamien ohjeiden mukaisesti (Eskola 1998, 59). Luomalla tarinoita ja kertomuksia luomme yhteistä todellisuutta (ks. Hänninen 1999) ja valitun menetelmän yksi tarkoitus on paljastaa jotain tästä yhteisesti jaetusta todellisuudesta (ks. Suoranta 1995). Tutkielmani tavoite on rakentaa osaamisen pohdinnasta teorian ja empirian vuoropuhelua, joten siinä on sekä aineistolähtöisen että teorialähtöisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaiheen lisäksi olen kiinnostunut myös siitä, millaisia mahdollisuuksia eläytymismenetelmäkertomukset tiedontuottamisen välineenä tarjoavat. Tutkielman pääotsikoksi valitsin eräästä vastauksesta ilmauksen "Olis yhteinen motivaatio ja halua oppia", joka mielestäni kuvaa melko kattavasti aineistoa. Osaamisen jakamisessa ja yhteiseksi tekemisessä on kysymys vastuun ottamisesta koko työyhteisön osaamisesta. Osaamisen perusta rakentuu yhteisestä motivaatiosta ja yhteisestä todellisuudesta.

10 7 2 OSAAMINEN Osaamisen määrittelyjä ja siihen liittyviä käsitteitä on kirjallisuudessa lukuisia. Kirjallisuushakujeni mukaan osaaminen liittyy tiedon ja tietämyksen käsitteisiin (knowledge). Se rinnastuu myös kompetenssin ja kyvykkyyden (competence) ja ydinosaamisen (core competence) käsitteisiin. Osaamiseen liittyy myös aineettoman pääoman käsite, joka jaetaan yleisemmin inhimilliseen pääomaan (human capital), suhdepääomaan (relational capital) ja rakennepääomaan (structural capital). (Hyrkäs 2009, 20.) Hanhinen (2010, 143) puolestaan käyttää käsitettä työelämäosaaminen tarkoittaessaan yksilön tai työyhteisön työelämässä menestymiseen tarvittavaa jatkuvasti kehittyvää tietoa ja toimintaa. Keskeiset käsitteet tässä tutkielmassa ovat yksilön ja työyhteisön osaaminen, osaamisen johtaminen ja osaamisen jakaminen. Kuvaan aluksi osaamiseen liittyviä käsiteitä (alaluku 2.1). Osaamisen johtamista (alaluku 2.2) ja jakamista (alaluku 2.3) käsitellään harvoin erillisinä teemoina. Käsittelemällä teemoja erikseen haluan korostaa lastensuojelutyön asiantuntijaluonnetta sekä työyhteisössä tapahtuvaa kollegiaalista osaamisen jakamista ja kehittämistä. 2.1 Yksilön, työyhteisön ja organisaation osaaminen Lähestyn osaamista aluksi tiedon ja tietämyksen avulla. Polanyi aloitti näiden käsitteiden pohdinnan jo 1940-luvulla. Hän korostaa enemmän tietämisen prosessia kuin itse tiedon määrittelyä. Polanyin mukaan tunteilla ja kätketyllä todellisuudella on suuri osuus ihmisen tietämisessä, tiedämme aina enemmän kuin pystymme kertomaan. Hänen mukaansa henkilökohtainen hiljainen tieto perustuu kokemuksen ja tietämyksen avulla rakentuneeseen kykyyn tehdä kokonaisvaltaisia havaintoja. Hiljainen tietäminen näkyy taitavassa toiminnassa. (Polanyi 1962, 133, 219.) Tietoa määritellessä esitetään kuitenkin usein Nonakan ja Takeuchin jako hiljaiseen tietoon (tacit knowledge) ja eksplisiittiseen tietoon (explicit knowledge). Eksplisiittinen tieto on täsmällistä, määriteltyä, muodollista, konkreettista ja objektiivista. Sitä voidaan prosessoida ja tallentaa suhteellisen helposti. Eksplisiittisen tiedon avulla voidaan viestiä ja sitä on helppo jakaa. Hiljainen tieto on henkilökohtaista, kontekstiin liittyvää ja vaikeasti kommunikoitavaa. (Nonaka

11 8 & Takeuchi 1995, 59 61; Nonaka, Toyama & Konno 2000, 7.) Koivunen (1997, 78 80) toi hiljaisen tiedon käsitteen suomalaiseen keskusteluun. Hiljainen tieto tarkoittaa hänen määrittelyssään tietoa, joka on olemassa yksilön tai organisaation taidoissa ja työskentelyprosesseissa, vaikka sitä ei voida ääneen ilmaista tai muotoilla. Virtainlahti (2009, 51 53) erottelee Polanyin tapaan hiljaisen tiedon ja hiljaisen tietämyksen käsitteet. Hiljainen tieto on hänen mukaansa staattista, pysyvää ja hitaasti muuttuvaa ja hiljainen tietämys on jatkuvasti muuntuvaa osaamista. Hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon väliin Spender (2006) sijoittaa vielä implisiittisen tiedon. Se ymmärretään tietona, joka voidaan tarvittaessa tehdä julkiseksi. Hiljaisesta tietoa voidaan Spenderin mukaan pitää tietona, joka kätkeytyy toimintaan ja pysyy ainakin osittain aina hiljaisena. Bratton ja Gold (2003, 347) esittävät hiukan erilaisen käsiteparin tiedon määrittelyssä. He jakavat tiedon teoreettiseen tietoon (knowing-that) ja taitotietoon (knowing-how). Teoreettinen tieto on tietoa tosiasioista ja näiden selityksistä perustuen luokiteltuun tietoon. Taitotieto on henkilökohtaista ja se perustuu erilaisten tilanteiden vaatimuksiin ja kykyyn tehdä jotakin tietyssä tilanteessa. Stanton (1995, 100) yhdistää tiedon ja taidon kompetenssin käsitteellä, joka on tietojen ja taitojen oikeanlaisen yhdistelmän haltuunottoa ja kontekstuaalista ymmärrystä. Sveiby (1997, 10, 35, 39) määrittelee yksilön kyvykkyyden eli kompetenssin samaan tapaan kyvyksi toimia erilaisissa tilanteissa luodakseen sekä todellista että aineetonta pääomaa. Kompetenssi muodostuu tiedoista, kokemuksesta, kyvykkyydestä, taidoista, luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Håland ja Tjora (2006) korostavat, että kompetenssiin liittyy näkemys yksittäisen työntekijän tietämyksen ja taitojen kehittämisestä osana työyhteisön sosiaalista kontekstia. Suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy myös suoraan osaamista kuvaavia määrittelyjä. Viitala (2005, 116) selittää osaamisen sisältöä osaamispyramidin (kuvio 1) avulla jakaen sen tasoihin. Osaamispyramidin tasot kuvaavat taitoja, valmiuksia ja osaamisia, joista ammattitaito rakentuu. Ammattitaito voidaan määritellä monipuoliseksi ja kokonaisvaltaiseksi kyvyksi suoriutua työtehtävistä.

12 9 mahdollisuutta saavuttaa tavoitteita sovitun toiminnan kautta. Lehtonen kuvaa tutkioman ammattialan osaaminen organisaatioosaaminen sosiaaliset taidot luovuus ja ongelmantarkaisutaito persoosnalliset valmiudet KUVIO 1. Osaamispyramidi. Viitala 2005, 116. Pyramidin perustan muodostavat yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin liittyvät valmiudet kuten paineensietokyky ja itseluottamus. Seuraavana ovat luovuus ja ongelmanratkaisukyky. Ne ovat taitoja, joiden avulla yksilöt toimivat yhdessä ja tuottavat yksilöiden osaamisen ylittävää tietotaitoa. Tähän tasoon liittyy fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä osaamista kannustava toimintaympäristö. Kolmannella tasolla pyramidissa on yksilön sosiaaliset taidot. Seuraavana ovat organisaatio-osaamisen taidot, jotka syntyvät ajan kuluessa ja yhtyvät organisaation strategiseksi osaamiseksi. Pyramidin huipulla on oman ammattialan osaamiseen liittyvät taidot, jotka rakentuvat sekä koulutuksesta että työkokemuksesta. Mitä lähempänä pyramidin perustaa osaaminen on, sen lähempänä osaamisen alue on henkilön persoonallisuutta ja mitä lähempänä pyramidin huippua jokin osaamisalue on, sitä läheisemmin se liittyy suoritettavaan työhön. Osaaminen syntyy koulutuksen ja kokemuksien tuloksena ja on kontekstisidonnaista. (Viitala 2005, ) Osaamisen käsite rinnastuu aineettoman pääoman käsitteeseen. Lönnqvist, Kujansivu ja Antola (2005, 31) toteavat, että aineettomasta pääomasta käytetään useita erilaisia käsitteitä ja sitä määritellään hyvin moninaisesti. Aineettoman pääoman määrittely inhimilliseen pääomaan, rakenteelliseen pääomaan ja suhdepääomaan on vakiintunein määrittely. Aineettomalla pääomalla tarkoitetaan organisaatiolle kilpailuetua tuottavien työntekijöiden taitojen, tiedon, kokemuksen, organisatorisen teknologian sekä asiakassuhteiden hallintaa (Edvinsson & Malone 1997, 44). Lehtosen (2002, 78, 178) mukaan organisaation osaaminen merkitsee pyrkimystä ja

13 10 muksena tuloksena osaamisen koostuvan sosiaalisesta pääomasta ja ammatillisesta ja kollektiivisesta osaamisesta (kuvio 2). vaikuttaa ammatillisen osaamisen kehykseen ammatil- linen osaaminen muodostaa lisäarvoa kollektiiviseen osaamiseen sosiaalinen pääoma kollektiivinen osaaminen sitoo ammatillisen osaamisen eri osa-alueet yhteen KUVIO 2. Organisaation osaamisen ulottuvuuksia, mukaillen Lehtonen 2002, 178. Osaaminen on hänen mukaansa eri ulottuvuuksien yhdistelmä, jossa sosiaalinen pääoma vaikuttaa ammatillisen osaamisen käyttöön ja kehittymiseen ja sitoo ammatilliset osaamiset kollektiiviseksi osaamiseksi. Kollektiivinen osaaminen kehittyy organisaatioissa ja yhteisöissä pitkän ajan kuluessa ja ilmenee yhteisinä käsityksinä tai ajatusmalleina. Osaamisen hallinnan dynamiikkaan liittyy keskeisesti osaamisen rakentuminen, ylläpito ja hyödyntäminen. Inhimillinen pääoma on sosiaalisesti jaettavissa ja hyödynnettävissä tiedon jakamisen kautta (Lehtonen 2002, 178, ) Myös Edvinsson ja Malone (1997, 11) kuvaavat inhimillisen pääoman saavan organisationaalisen luonteen, kun siihen sisältyy organisaation arvot, kulttuuri ja filosofia. Organisationaalisella inhimillisellä pääomalla voidaan myös ymmärtää ihmisten kykyä toimia yhdessä ja tuottaa yksilöiden osaamisen ylittävää osaamista (Viitala 2005, 99). Organisaatioissa on myös jotain ainutlaatuista ja erityistä osaamista. Osaamiseen liittyy tuolloin toimintaa, jossa on yhteisöllinen ote ja tavoite (Hyrkäs 2009, 62). Sarala ja Sarala (2001, 34 35) määrittelevät ydinosaamiseksi sellaisen osaamisen, joka on organisaation toiminta-ajatuksen, arvojen ja tehtävien kannalta olennaista. Ydinosaaminen muodostaa kilpailuetua ja on riippuvainen myös siitä, miten organisaatio käyttää osaa-

14 11 mista ja kuinka nopeasti organisaatio voi oppia uutta. (Juuti & Luoma 2009, 83: Viitala 2007, ). Osaamista voidaan siis tarkastella eri tasojen avulla joko yksilöllisenä tai kollektiivisena osaamisena. Yksilön osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi, kun ihmiset jakavat, yhdistävät ja kehittävät osaamistaan yhdessä ja kun osaaminen muunnetaan yhteiseksi näkemykseksi tai yhteiseksi toiminnaksi. (Håland & Tjora 2006). Taulukkoon 1 on koottu näitä osaamisen näkökulmia. TAULUKKO 1.Näkökulmia osaamiseen, mukaillen Håland & Tjora ominaisuus prosessi yksilöllinen osaaminen on yksilön ominaisuus osaaminen on työssä suoriutumista organisatorinen kollektiivinen osaaminen on yksilöiden tietojen, taitojen ja ominaisuuksien kertymä osaaminen rakentuu prosesseissa ja suhteissa arjen työssä organisaatiossa Osaaminen voidaan ymmärtää yksilön ominaisuutena, jolloin se nähdään tietojen ja taitojen omistamisena tai prosessina, jolloin se näyttäytyy työssä suoriutumisena. Yksilöllisen prosessinäkökulman mukaan yksilön osaaminen syntyy vuorovaikutuksessa työstä saatujen kokemusten kanssa. Kollektiivisena ominaisuutena osaaminen koostuu yksilöiden yhteisestä osaamisesta. Kun osaamista tarkastellaan kollektiivisena prosessina, keskiöön tulee organisaatiokulttuuri ja sen luomat oppimismahdollisuudet. (Håland & Tjora 2006.) 2.2 Osaamisen johtaminen Johtajuutta märitellään usein englanninkielen käsitteillä. Management (asioiden johtaminen) viittaa organisaatioon, organisaation toimintapolitiikkaan ja päätöksentekoon. Leadership (ihmisten johtaminen) tarkoittaa johtajan ja työntekijän välistä vuorovaikutteista toimintaa. Asioiden johtaminen nostaa esiin tehokkuusajattelun ja ihmisten johtaminen puolestaan korostaa työelämän laatua. Käsitteiden erillään pitäminen tekee joh-

15 12 tamisen määrittelystä ongelmallisen. Arjen johtamistyössä ja johtamisen tutkimuksessa asioiden ja ihmisten johtamisen erottelu ei ole mahdollista. (Markkula 2011, 11, ) Osaamisen johtamisessa käytetään käsitteitä knowledge management (Kivinen 2008) tai knowledge leadership (Viitala 2005). Tiedon ja osaamisen johtamisen teoreettiset viitekehykset kiinnittyvät tietojohtamisen, HRM:n (human resource management) ja oppivan organisaation tutkimustraditioihin. Osaamisen johtamisen ja tietojohtamisen eriytyminen on osittain kielen tuottama ja tietyllä tavalla suomalainen ilmiö. (Hyrkäs 2009, ) Oppivassa organisaatiossa henkilöstö on organisaation tärkein resurssi, jolloin yhteisen tahtotilan, vuorovaikutuksen, motivaation ja oppimaan oppimisen organisointi ovat johtamisen painopisteitä (Sarala & Sarala 2001, 51). Henkilöstövoimavarojen johtamisessa (HMR) on erilaisia suuntauksia, mutta yhteistä näille on henkilöstön näkeminen organisaation voimavarana ja strategian toteuttajina. Johtamisessa painottuu tuolloin hyvä henkilöstösuunnittelu ja osaamisen kehittäminen. (Bratton & Cold 2003, ; Markkula 2011, 14.) Bratton ja Cold (2003, 8) haluavat säilyttää human recource management käsitteen mahdollisimman laajana, sillä human recource eli henkilöstövoimavarat viittaa heidän mukaansa kaikkiin niihin piirteisiin ja ominaisuuksiin, joita ihmiset tuovat ja organisaatioon ja joita he siellä kehittävät. Myös osaamisen johtaminen on käsitteenä monitahoinen ja kiistanalainen (Huotari 2009, 38). Osaamisen johtamista on tutkittu muun muassa hallintotieteen (Huotari 2009), liiketaloustieteen (Viitala 2005; 2002), kasvatustieteen (Lehtonen 2002) ja terveyshallintotieteen (Kivinen 2008) näkökulmista. Julkisessa organisaatiossa osaamisen johtamisella tavoitellaan laadukkaiden palveluiden tehokasta tuottamista, joten henkilöstö on tärkein resurssi ja kehittämiskohde. Osaamisen johtamisen lähtökohtana on yhteinen näkemys perustehtävästä (Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen & Vartiainen 2010, 94), organisaation visiosta, strategiasta ja tavoitteista (Kivinen 2008, 194). Organisaation osaamisen perusta on yksilöiden ja työyhteisöjen osaaminen ja oppiminen, joten osaamisen johtamisen tärkein tehtävä on yhdistää organisaation strategia ja ihmisten osaaminen (Viitala 2005, 109;). Osaamisen johtaminen onkin ymmärrettävä prosessina, jossa huomioidaan osaamisen näkökulma, strateginen näkökulma ja toiminnallinen näkökulma (Sanchez 2004).

16 13 Osaamisen johtamiseen liittyy olennaisena osana olemassa olevan osaamisen arviointi ja tarvittavan osaamisen ennakointi. Tyypillisimmät tavat selvittää näitä asioita on osaamiskartoitukset (Hanhinen 2011; Niiranen ym. 2010, 95 96), osaamiskartat ja osaamisprofiilit (Virtainlahti 2009, 91-93). Myös kehityskeskustelujen avulla johdetaan osaamista ja kartoitetaan henkilöstön työssä tarvitsemaa osaamista, kehittymistarpeita sekä ohjataan alaisen kehittymistä ja toimintaa kohti organisaation tavoitteita (Huotari 2009, 196; Viitala 2005, 361). Niirasen ym. (2010, 95 96) mukaan osaamiskartoituksilla ja kehityskeskusteluilla voidaan jäsentää ja tehdä näkyväksi sekä työn että työntekijän arvostusta. Viitala (2002, ) kuvaa osaamisen johtaminen esimiestyön läpäisevänä moniulotteisena toimintana (taulukko 2). Viitala painottaa, että hänen mallissaan johtamisen piirteet ovat perusteltavissa nimenomaan oppimisen näkökulmasta. TAULUKKO 2. Osaamisen johtamisen päätehtävät ja keinot. Viitala 2002, 189. Tehtäväalueet Keinot Oppimisen Suuntaaminen Oppimista edistävän ilmapiirin luominen Oppimisprosessien tukeminen Alaisten hallussa olevan tiedon ja tietoisuuden vahvistaminen Tiedon prosessointi alaisten kanssa koskien strategioita, tavoitteita, asiakaspalautteita ja toiminnan tuloksia. Yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäämällä tietoa yhteistoiminnan elementeistä ja merkityksistä (esim. avoimuudesta). Tiedon lisääminen ryhmässä olevasta osaamisesta ja sen mekityksestä toiminnassa. Tiedon lisääminen oppimisen tarpeista. Keskustelun synnyttäminen oppimisen kannalta merkityksellisissä asioissa. Alaisten osallistuttaminen oppimista suuntaavien asioiden ideointiin, suunnitteluun ja selkiyttämiseen. Toiminnan arviointia koskevat keskustelut työyhteisössä. Alaisten auttaminen rakentavaan virheiden käsittelyyn keskusteluissa. Keskinäisen ymmärryksen lisääminen keskustelujen avulla. Osaamisen jakamista edistävien keskustelujen synnyttäminen työyhteisössä. Yksilöiden näkemysten avartaminen keskusteluissa muiden kanssa (esim. kehityskeskusteluissa). Oppimista tukevien puitteiden eli toimintamallien ja systematiikkojen luominen. Oppimista suuntaavien järjestelmien ja toimintamallien luominen yhdessä alaisten kanssa. Dialogeja ja reflektointia tukevien käytäntöjen ja rakenteiden kehittäminen työyhteisössä. Oppimista ja tiedon prosessointia edistävien käytäntöjen ja järjestelmien kehittäminen.

17 14 Viitala (2002, ) nimeää osaamisen johtamisen tehtäviksi oppimisen suuntaamisen, oppimista edistävän ilmapiirin luomisen ja oppimisprosessin tukemisen. Osaamisen johtamisen pääkeinoja ovat 1) alaisten hallussa olevan tiedon käsittely ja sen avulla tietoisuuden luominen, 2) keskustelun synnyttäminen oppimisen kannalta merkityksellisistä asioista ja 3) oppimista tukevien puitteet luominen toiminnalle. Osaamisen johtaminen edellyttää näiden keinojen soveltamista osaamisen eri tehtäväalueilla. Viitala kiteyttää oppimista edistävän johtajuuden (knowlewdge leadership) olevan johtamista, jossa esimies yhdessä alaistensa kanssa selkiyttää osaamisen kehittymisen suuntaa ja luo oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön oppimisprosesseja. Osaamisen johtaminen vaatii esimieheltä oman työyhteisön ja olemassa olevien resurssien tuntemista. Sanchezin (2004) mukaan työyhteisön tavoitteet pitää asettaa sellaisiksi, että ne voidaan saavuttaa olemassa olevilla resursseilla. Viitala (2002, 192) puolestaan painottaa, että esimiehen tehtävä on varmistaa työyhteisön oppimiselle riittävät resurssit. Sosiaalialan johtamisessa on erityistä muun muassa johtamisen suhde ja vaatimus etiikkaan ja eettiseen pohdintaan. Sosiaalialalla on olemassa eri ammattikuntien omia eettisiä ohjeita, jotka koskevat asiakastyötä, johtamista ja koko organisaation toimintaa. Eettinen johtaminen antaa henkilöstölle mahdollisuuden soveltaa oman alansa eettisiä ohjeita sekä sitoutua työpaikkaansa hyvässä työilmapiirissä. Eettinen johtaminen näyttäytyy erityisesti tilanteissa, joissa vastakkain ovat yhteiskunnan eettiset näkemykset sosiaalipalvelujen perusteista ja tavoitteista, lainsäädäntö ja talouskysymykset. (Niiranen ym. 2010, ) Lämsän (2010) mukaan eettisen johtamisen tarkoituksena on edistää parhaan mahdollisen työyhteisön saavuttamista. Eettistä johtamista tarvitaan, jotta ihmiset voisivat työskennellä yhdessä rakentavalla tavalla perustehtävän suorittamisessa. Eettinen johtaminen on tilannesidonnaista ja vaatii johtajalta jatkuvaa oman toiminnan avointa reflektointia, mikä korostuu erityisesti muutostilanteissa (Niiranen ym. 2010, 114, 123).

18 Osaamisen jakaminen työyhteisössä Osaamisen olemassaolon ennakkoehtona voidaan pitää tietoa. Kollektiiviseksi tai organisationaaliseksi osaamiseksi muuntuessaan yksilöllinen tieto edellyttää tiedon jakamista sosiaalisessa kontekstissa. Tieto on aina kontekstisidonnaista ja se on arvokasta ainoastaan tietyssä kontekstissa. (Rastas & Einola-Pekkinen 2001, 23.) Ammattitaidon, osaamisen tai kompetenssien lisäksi organisaation kilpailukykyyn vaikuttaa se, kuinka organisaatio luo ja jakaa tietoa (Kirjavainen & Laakso-Manninen 2000, 178). Baden-Fullerin ja Volberdan (2001, 114) mukaan organisaation olemassaolo perustuu siihen, että se kykenee tietämyksen ja osaamisen rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Keskeistä on se, kuinka organisaatio sovittaa tietämyksensä ja osaamisensa ympäristön haasteisiin ja olosuhteisiin. Oppivan organisaation keskeisimpiä tunnusmerkkejä ovat yhteinen visio, yhdessä oppiminen, systemaattinen ajattelu sekä vastuun jakaminen kaikille työyhteisön jäsenille. (Bratton & Gold 2003, ). Asiantuntijuutta ja kokemuksia jakamalla, sitoutumalla yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin työyhteisön jäsenet voivat kehittää älyllistä suoriutumista paremmin kuin toimiessaan yksin. Näin he pystyvät ratkaisemaan ryhmänä monimutkaisempia ja haasteellisempia ongelmia kuin yksinään. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2000, ) Työntekijöiden ammattitaito kasvaa eksplisiittisen, tietoisen ja tarkoituksellisen oppimisen tuloksena esimerkiksi kouluttautumalla, mutta suurin osa oppimisesta tapahtuu epävirallisissa oppimisympäristöissä ja sosiaalisissa tilanteissa implisiittisesti, tiedostamatta. (Hanhinen 2010, 144). Kokemukseen perustuvan tiedon ja hiljaisen tiedon jakaminen ja näkyväksi tekeminen onkin viime vuosina nähty tärkeänä paitsi yksilöllisen oppimisen ja osaamisen myös organisaatioiden ja niiden tuottamien palvelujen kehittämisen kannalta (Järvinen, Koivisto & Poikela 2000, ). Työntekijöiden asenteet, motivaatio ja sitoutuminen vaikuttavat organisationaalisen osaamisen kehittymiseen. Erilasia osaamisen kehittämisen muotoja ovat esimerkiksi kehittämisprojektit, kokeilutoiminta, oppimista tukevat tilaisuudet, ongelmanratkaisutilanteet, tiimi-työskentely, palaverit, parhaista käytännöistä oppiminen, vierailut ja opintokäynnit sekä dialogit. Ongelmanratkaisutilanteet työpaikalla ovat tehokkaita oppimistilanteita, kun niihin otetaan tietoisesti tutkiva ja oppiva ote. Ryhmässä oppii parhaiten hyvän keskustelun eli dialogien avulla. (Viitala 2007, )

19 16 Jaettu osaaminen synnyttää uutta osaamista. Oppimista edistävä ja tietoa luova tila (ba) voi Nonakan, Toyaman ja Konnon (2000, 13 15, 26 28) mukaan syntyä spontaanisti tai se voidaan luoda tarkoituksella. Hyvien tietoa luovien olosuhteiden syntyyn vaikuttaa autonomia, luova kaaos, ylimääräinen tieto, tarpeellinen vaihtelu, rakkaus, huolenpito, luottamus ja sitoutuminen. Autonomia tarkoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Luova kaaos tarkoittaa tilaa, jossa ei ole jäykkää rutiinia tai struktuuria. Kriisit rohkaiset työntekijöitä ylittämään rajoja ja arvioimaan omia työmenetelmiään ja ylimääräinen tieto auttaa ymmärtämään muiden toimintaa ja roolia. Tiedon monipuolisuus lisää kykyä selvitä yllättävistä tilanteista. Erilaisten foorumeiden luominen työyhteisöön on tärkeää osaamisen siirtymisessä yksilötason osaamisesta organisaation osaamiseksi. uutta tietoa luodaan hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutuksessa. (Nonaka & Takeuchi 1995, 64). Scharmer (2001, ) on kritisoinut Nonakan ja Takeuchin uuden tiedon luomisen mallia siitä, että se ei kuvaa voimaa tai energiaa, joka tarvitaan tiedon ja osaamisen jakamiseen ja uuden tiedon luomiseen. Scharmerin oma piilevän tiedon luomisen malli muodostuu kolmesta elementistä: yhteisestä kokemuksesta, yhteisestä pohdinnasta ja yhteisestä tahdosta. Yhteiseksi jaettu kokemus (shared praxis) kuvaa tekemistä, jota kaikki tekevät. Jaettu pohdinta (shared reflection) on jaettuja kokemuksia ja niiden ilmaisemista toisille. Yhteiseksi jaettu tahto (shared will) muodostuu keskustelussa, kun osallistujat muodostavat ja ilmaisevat yhteistä tarkoitusta. jaetun tahdon muodostaminen alkaa yksilön kokemusten ilmaisemisesta ja kokemusten reflektoimisesta, sen tarkoituksena on todellisten tarkoitusten pohdinta, joka johtaa yhteisten asioiden määrittämiseen ja toimintaan sitoutumiseen. Kriittinen tekijä tiedon tuottamiselle on vuorovaikutuksen monimuotoisuus. Yhteisöjen prosessikeskeistä työskentelyä tutkinut ja kehittänyt Murto (1992, 17, 26, 38 42) painottaa työyhteisössä tapahtuvaa oman toiminnan arviointia. Prosessikeskeisessä työskentelyssä työyhteisö kehittyy yhteisötietoiseksi ja yhteisölliseltä itsetunnoltaan vahvaksi, jäseniään tukevaksi ja kannustavaksi yhteisöksi. Tällainen kehittämisstrategia sitouttaa henkilöstön yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Lähtökohta on työyhteisön arkipäivän toimintatapojen tutkiminen, jota pysähdytään tekemään säännöllisesti. Toiminnan arviointi suuntaa tulevaa toimintaa. Murto painottaa, että arkipäivän toimintaa arvioidaan aina suhteessa yhteisön perustehtävään. Prosessikeskeinen työs-

20 17 kentely ohjaa painopisteen yksikköjen sisäiseen kehittämiseen ja työntekijöiden tasaarvoiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Heikkilä (2006, ) on tutkinut työssä ja työn yhteydessä tapahtuvaa oppimista tapaustutkimuksina eri aloilla. Tutkimuksessaan hän paneutui erityisesti yksilön ja ympäristön väliseen suhteeseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työntekijät tekevät työtään hyvin erilaisista näkökulmista ja oppivat eri tavoin. Työn luonne, suunnittelu ja organisoituminen ovat merkittäviä tekijöitä oppimisen mahdollistumisessa ja sen kehittämisessä. Eri aloilla esiintyneet yhteiset oppimisen muodot olivat: sosiaalinen vuorovaikutus, uuden tiedon ja ideoiden etsiminen, tekemällä oppiminen ja koulutus. Filander (2000, ) ja Håland ja Troja (2006) korostavat samaan tapaan erilaisia oppimisen ja osaamisen jakamisen foorumeita toiminnan reflektoinnin mahdollistajana ja osaamisen kehittämisenä organisatorisena prosessina. Uutta tietoa ja innovaatioita luodaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tiloissa, joissa korostuvat sitoutuminen ja asiantuntijuuden jakaminen organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Myös Stenvall ja Virtanen (2010, ) kuvaavat oppimista kollektiiviseksi dialogiksi. Erilaiset vaihtoehdot, näkemykset ja jännitteet luovat tilanteita oppimiselle. Pohdinta, kyseleminen, kyseenalaistaminen ja yhteisen, saavutetun tietämyksen kriittinen reflektointi luo uutta osaamista osallisuuden ja jakamisen kautta. Osaamisen jakamista, yhteistä oppimista ja yhteistoimintaa mahdollistaa työyhteisön ja organisaation vahva sosiaalinen pääoma. Kokemukset työyhteisön toiminnasta ja tilasta vaikuttavat osallisuuteen työyhteisön yhteisissä asioissa. Osaamisen jakaminen sekä yksilö- että työyhteisötasolla koetaan hyödylliseksi, kun se peilautuu työn vaikuttavuuteen ja organisaation tuloksellisuuteen. (Niiranen, Stenvall, Lumijärvi, Meklin & Varila 2005, 36.)

21 18 3. OSAAMINEN LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Lastensuojelutyö voidaan määritellä laajasti lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuolloin myös asiantuntijuus jakaantuu monien ammattikuntien ja toimijoiden työksi. (Pekkarinen 2011, 14.) Tässä tutkielmassa tutkittava ilmiö rajataan lapsi- ja perhekohtaisiin lastensuojelupalveluihin, joten lastensuojelutyön osaamisen ja asiantuntijuuden tarkastelu kohdentuu näissä palveluissa toimiviin ammattiryhmiin. Lastensuojelutyö vaatii erityistä osaamista, mutta se ei kuitenkaan asetu yksinkertaiseen ammatilliseen muottiin, sillä lastensuojelutyö kokoaa yhteen hyvin erilaisia asiakkaita, työntekijöitä, verkostoja, organisaatioita ja menetelmiä (Pölkki 2004, 272). Lastensuojelutyössä tavallisimpia ammattinimikkeitä ovat sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perheohjaaja ja laitoshoidon ohjaaja/sosiaaliohjaaja. Kukin tehtävä sisältää omat kelpoisuusja osaamisvaatimuksensa ja sen lisäksi lastensuojelutyössä tarvitaan kaikkiin tehtäviin sisältyvää yhteistä osaamista. Lastensuojelussa puhutaan osaamisen rinnalla työhön kuuluvasta ja työn vaatimasta asiantuntijuudesta, joka kuitenkin on vaikeasti määriteltävissä (Pekkarinen, 2011, 13). Tässä luvussa tuon esille lastensuojelutyön osaamisen eri tehtävien kelpoisuusvaatimuksina ja työn sisällöllisenä osaamisena ja asiantuntijuutena (alaluku 3.1). Alaluvussa 3.2 esittelen lastensuojelutyön osaamiseen liittyvää tutkimusta. Lastensuojelutyön osaamiseen liittyvien käsitteiden ymmärrykseni yhdistyy viimeisessä alaluvussa (3.3), jossa määrittelen osaamista, sen elementtejä ja edellytyksiä tässä tutkielmassa. 3.1 Osaamisen ja asiantuntijuus lastensuojelutyössä Sosiaali- ja terveysministeriö (2007, 33) määrittelee sosiaali- ja terveysalan osaamisen koulutuksen tuottamina valmiuksina. Näitä valmiuksia ovat sellaiset tiedot ja taidot, joiden turvin henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Keskeiset osaamisen alueet liittyvät asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen, tavoitteiden ja auttamisen keinojen asettamiseen. Tähän työskentelyyn tarvitaan tutkitun tiedon soveltamista, vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja ja vastuullista ja eettistä työskentelyä.

22 19 Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, 3 ). Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014, 15 ) mukaan sosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus. Sosiaalityö jäsentyy teorian, arvojen ja käytännön muodostamana kokonaisuutena. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen samanaikaisesti on ammatillisessa käytännössä olennaista. (Raunio 2004, 26.) Sosionomien (AMK) tulo lastensuojelun sosiaalityöhön on merkinnyt työn jakaantumista sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen. (Karjalainen & Sarvimäki 2005, 23). Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa, perhetyö ja avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti. (Lastensuojelun käsikirja 2014a.) Sosiaalihuoltolain (1301/2015, 16 ) mukaan sosiaaliohjaus on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatus tehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Lakiin liittyvän hallituksen esityksen (HE 252/2006) mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa voidaan pitää erityisen sopivana koulutuksena lastensuojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kasvatustehtävissä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ohella lastensuojelulaitoksissa voi toimia hoito- ja kasvatustehtävissä myös muun alan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Jatkuva oman tietämisen lisääminen, objektiivisuus, kunnioitus omaan ammattia ja ammattiryhmää kohtaan sekä asiakkaan edusta huolehtiminen kuuluvat asiantuntijatyöhön. Tällöin puhutaankin usein professiosta. Professio tarkoittaa ammattikuntaa, jolla on yhteiset ammattieettiset säännöstöt, koulutukseen ja tutkintoon perustuva legimiteetti harjoittaa ammattia ja joka soveltaa tieteellistä tietoa käytännön työssään. Asiantuntijuus voidaan määritellä sekä yksilön että organisaation asiantuntijuutena. Yksilön asiantuntijuus pitää osaamisen määrittelyn tavoin sisällään tiedollisia, taidollisia ja persoonallisia ominaisuuksia. Asiantuntijuuden rakentumisessa on kysymys erilasisten tietojen

23 20 ja taitojen yhdistämisestä jakamisen, neuvottelujen, vuorovaikutuksen ja luottamuksen kautta. (Hirvonen 2009, ) Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Laissa säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammattienharjoittamisoikeudesta, rekisteröinnistä, ohjauksesta ja valvonnasta. Laki tulee koskemaan sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja ja geronomeja. Lain tarvetta perustellaan muun muassa sillä, että sosiaalihuollon asiakas ei voi tällä hetkellä varmistua työntekijän pätevyydestä, vaikka sosiaalihuollon toiminnalla on oikeusvaikutuksia asiakkaan elämään. Asiakasturvallisuuden lisäksi lain tavoitteena on varmistaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on ammattitaidon edellyttämä koulutus ja riittävä ammatillinen osaaminen. (HE 354/2014, 16-17, 44.) Lastensuojelun viranomaisilla kuten kaikilla muilla viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuen velvollisuus edistää kaikessa toiminnassaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keskeiset periaatteita ovat myös osallisuus, yhdenvertaisuus ja suunnitelmallisuus. Lastensuojelutyötä ja päätöksen tekoa ohjaa suhteellisuusperiaate. Lapsen lisäksi lastensuojelutyössä tuetaan koko perhettä ja palvelujen tulee olla oikea-aikaisia. (Lastensuojelun käsikirja 2014b.) Lastensuojelutyötä määrittävät periaatteet asettavat selkeät raamit lastensuojelutyön sisällölle ja osaamiselle. Kananoja on pohtinut (2012) lastensuojelutyössä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Lastensuojelu tarvitsee tietoa ja osaamista arvoista ja etiikasta. Lastensuojelun teoreettinen tietopohja rakentuu lasta, perhettä ja yhteiskuntaa koskevasta tiedosta. Lastensuojelussa on erityinen painoarvo lainsäädäntöä, työskentelymenetelmiä ja vuorovaikutusta koskevalla tiedolla. Teoreettisen tiedon lisäksi oman työn kokemuksesta nousevat tieto ja asiakkaiden antama palautetieto ovat merkittävä osa tietopohjaa. Osaamisen keskiössä ovat myös työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja vuorovaikutustaidot. Lastensuojelutyön osaamiseen kuuluu taito rakentaa luottamusta vaikeissa tilanteissa. Tarvittavia taitoja ovat myös kyky tunnistaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät riskit ja kyky arvioida ja ennakoida lapsen kokemusympäristön vaikutusta ja siihen sisältyviä muutoksen mahdollisuuksia. Lastensuojelutyössä pitää pystyä työskentelemään lapsen ja vanhempien kanssa ristiriitaisessa tilanteessa ja pystyä tukea antavaan ihmissuhteeseen. Osaamista tarvitaan myös yhteistyötaidoissa ja verkostotyösken-

24 21 telyssä. Lastensuojelun työntekijän tulee olla kiinnostunut työstään ja kestää ristiriitoja sisältäviä tilanteita ja osattava antaa tilaa erilaisille näkemyksille. Tärkeää on oman ammattitaidon rajojen tunnistaminen ja kyky käyttää konsultaatiota ja työnohjausta. Tähän liittyy myös omien ammatillisten motiivien tunnistaminen. Lastensuojelutyössä arvostetaan kokemustietoa, mutta hiljaisen tiedon olemassaoloon suhtaudutaan eri tavoin. Argumentteja on puolesta ja vastaan. Heinosen ja Sinkon (2009, 89) mukaan lastensuojelutyön tulee rakentua huolella tehtyihin tilannearvioihin, joissa lapsen ja hänen läheistensä tuottama tieto on keskeisellä sijalla. Työn eettisen vaativuuden vuoksi lastensuojelutyön lähtökohtien ja perustelujen pohtiminen tulee olla keskeinen osa työtä ja asiantuntijuutta. Kuusisto-Niemi ja Kääriäinen (2005) kysyvätkin: "Miksi sosiaalityön dokumentoimatonta työtä ja eksplisiittisesti perustelemattomia ratkaisuja puolustellaan ja perustellaan hiljaisella tiedolla ja sen olemassaololla?" Heidän mukaansa työntekijän on pystyttävä perustelemaan työnsä näkyvästi ja jäsentyneesti. On uskallettava arvioida kriittisesti hiljaiseksi kutsutun tiedon vaikutusta työhön ja asiantuntijuuteen. Raunio (2004, ) näkee, että käytännön tiedon erityisyys ja toisaalta myös haaste on sen implisiittisyydessä. Työntekijä rakentaa tietoa itsekseen omaksumalla sitä eri lähteistä ilman tiedostettua reflektointi. Raunion mukaan juuri implisiittinen tieto mahdollistaa eksplisiittisen tiedon käytön ammatillisessa toiminnassa. 3.2 Aiempia tutkimuksia lastensuojelutyön osaamisesta Osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja osaamisen jakamiseen liittyvää tutkimusta on monilla eri tieteenaloilla: sosiaalitieteissä, hallintotieteissä, kasvatustieteissä, liiketaloustieteissä/kauppatieteissä ja sosiaali- ja terveyshallintotieteissä. Osaamisen liittyvät tutkimukset kohtaavat harvoin lastensuojelutyön kanssa, vaikka lastensuojelutyön osaamista ja sen merkittävyyttä tuodaan usein esille lastensuojelutyötä arvioivissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa. Valtakunnallisen Sosiaalialan kehittämishankkeen, , tavoitteita olivat palvelujen saannin ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön saannin, osaamisen ja työolojen kehittäminen. Hankekokonaisuudet sisälsivät yhteensä 23 valtakunnallista osahanketta. Lastensuojelun kehittämisohjelma on yksi näistä osahankkeista (Wennberg, Oosi, Alavuotunki, Juutinen & Pekkala 2008, 19, 53).

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot