YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 Meteorologien palveluilla monen- laista kysyntää YKL:n edunvalvonta hanskassa YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Onnistunut henkilöstökoulutus saa osallistujat ajattelemaan, ei vain kuuntelemaan 4/2009

2 S ISÄLLYS LY S Pääkirjoitus: Yhteinen vastuu Meteorologien palveluilla kysyntää YKL:n edunvalvonta hanskassa Opiskelijana YKL:ssä: Ympäristöosaajia Itä-Suomen yliopistosta Vihreä kokous menestystekijänä Isot työpaikat voivat näyttää mallia myönteisissä ympäristöasenteissa Unifem: Ilmastonmuutos kehitysmaiden naisten lautasella Askeleen aikaansa edellä: työharjoittelua Etelä-Afrikassa Jäämaan jäkäliä tutkimassa: YKL:n apuraha Työnhallinta varmistaa työkykyä Kluuvin TE-toimisto Pirkanmaan Otty Ajankohtaista YKL:stä Kansikuva: Tuula Kilpeläinen

3 Yhteinen e n vastuu u Tulevaisuus on aina verhon peitossa, verhon jota on mahdollista raottaa ja saada kuva tulevasta. Tulevaisuuteen ei kuitenkaan voida astua. Myös ammattiliiton tulisi tietää tai aavistaa mihin suuntaan yhteiskuntamme muuttuu ja linjata toimintansa muutosten mukaisesti. Liiton pitäisi myös tunnistaa ne sektorit, joilla muutos voimakkaimmin tai ensimmäisenä toteutuu, sillä vanhoihin asemiin juuttuminen ei vie eteenpäin. Entistä suurempi osa liiton toiminnasta on yhteiskunnallista vaikuttamista muodossa tai toisessa. Palkkoihin voidaan valtakunnan tasolla vaikuttaa yhä vähemmän, koska neuvottelut käydään neuvottelujärjestöjen kautta ja niissäkin joudutaan käymään varsinainen kamppailu erilaisten budjettiraamien varjossa. Yksilötapauksissa ja työpaikkakohtaisesti palkkoihin vaikuttaminen on toki mahdollista. Edunvalvontaan sisältyy myös organisaatiomuutosten vaikutusten seuranta ja muutoshaittojen minimointi. Näin on viime aikoina toimittu Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisessa ja Metsähallituksen uudelleen organisoinnissa. Työllisyystilanteen muutoksissa kannamme yhteisesti vastuun sen seurauksista. Kansantaloudellisesti tärkeintä on korkea työllisyys ja se, että kaikki saadaan tavalla tai toisella mukaan rakentamaan yhteiskuntaamme. Muuten täytyy työssä olevien elättää koko työtön väestö. Työllisyyden hoito on ymmärrettävissä eräänlaisena vakuutuksena. Ne joilla töitä on, maksavat työttömien toimeentulon veroina tai vakuutusmaksuina. Tämä vastuullisuus pitää omalta osaltaan yhteiskuntaa vaanivaa eripuraa aisoissa. Toimeton, rahaton ja vailla tulevaisuutta oleva väestö ryhtyy tunnetusti omavaltaisiin toimiin. Ympäristöaloilla työllisyys on toistaiseksi säilynyt suunnilleen edellisten vuosien tasolla, koska emme työskentele suhdanneherkillä vientialoilla. Meidän alamme suurin työllisyysuhka piileekin erilaisissa tuottavuus- ja saneerausohjelmissa, joilla julkishallinnosta perataan syrjään koko joukko ympäristövirkoja. Niille viroille ei ole korvaavia vastineita yksityisellä sektorilla. Verhon takaisena uhkana vaanii vielä tällä tavoin syntyvä ympäristöasiantuntemuksen ikäpolvikuilu, kun nuorille uuden sukupolven kasvateille ei voida tarjota koulutusta vastaavaa työtä. Ympäristöasiat vaativat osaavat hoitajansa, eikä maamme hyvin toimivaa ympäristöhallintoa saa romuttaa. PEKKA IHALAINEN Ympäristöasiantuntija 4/2009 ISSN X

4 Alan kehitys on ollut nopeaa, parantamisen varaa vieläkin paljon Meteorologien ologien palveluilla on monenlaista a kysyntää Sään ennustamista tarvitaan nykyisinkin monissa yhteyksissä. Meteorologien palveluita kaipaavat suuren yleisön ohella lentäjien kaltaiset erityisryhmät, joille säätilan tarkka ennakointi on hyvinkin tärkeää. Meteorologi voi joskus päätyä myös julkkikseksi, vaikkei tätä erityisesti haluaisikaan. Yksi Suomen tunnetuimmista meteorologeista on varmasti Petri Takala. Näin siksi, että hän saapuu MTV3:n sääuutisissa suomalaisten olohuoneisiin harva se ilta. Vaikka Takala on päätynyt meteorologin urallaan tavallaan julkisuuden henkilöksi, hän kertoo esiintymisen olevan itselleen edelleen vierasta. 12 vuotta esiintymiskokemusta ei ole muuttanut asiaa miksikään. itse ennusteiden tekemistä, säätä kuvaavien animaatioitten sekä muiden graafisten elementtien laatimista sekä työn tulosten esittelyä yleisölle suorassa lähetyksessä. Työaikaa ennen ensimmäistä suoraa lähetystä on vain nelisen tuntia. Iltavuorossa kaikki aloitetaan täysin puhtaalta pöydältä eli neljässä tunnissa on tehtävä sekä sääennusteet että kokonainen tv-ohjelma. Animaatiot toimivat analogisina esityksinä, joissa esim. pilviverhon paksuus tai rintaman etenemisvauhti näkyy suoraan kuvassa. Joskus säätilasta on Takalan mukaan helppo tehdä selkeä esitys, joskus ei. Jos tilanne on hyvin monimutkainen tai ennusteessa on kuvattava esim. paksua pilvipeitettä, kartasta voi tulla toivottoman sekava tai kaikki voi peittyä harmaan pilvikuvan alle. TV-kasvona Takala on alusta pitäen erottunut ulkoisesti muista meteorologeista pitkän poninhäntänsä takia. Epäsovinnaisesta tyylistä tulikin alkuun runsaasti kielteistä palautetta. Nyttemmin palautteen määrä on vähentynyt, mies itse vitsailee katsojien ilmeisesti menettäneen jo toivonsa hänen suhteensa. Kumma kyllä ulkomuoto ja tyyli on silti edelleen ylivoimaisesti keskeisin sisältö meteorologin saamasta palautteesta. Ehkä yksi kymmenestä katsojapalautteesta liittyy säähän, yhdeksän johonkin muuhun. Esiintyminen on kuitenkin vain jäävuoren huippu Takalan työpäivästä. MTV3:lla sovelletaan kenties ainoana maailmassa toimintakonseptia, missä vuorossa oleva meteorologi tekee kaiken itse. Tämä tarkoittaa Työn kivijalkana on tietysti itse sään ennustaminen, mikä perustuu valtavan datamäärän perkaamiseen. Takalan työpöydällä näkyvistä viidestä tietokoneesta kaksi on valjastettu kuvaamaan erilaisia säähän liittyviä dataikkunoita. Ikkunat kuvaavat paineen, lämpötilan, pilvien yms. tapaisia tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat toinen toisiinsa. Meteorologin työnä on käydä läpi nämä maailman suurimpien tietokoneiden suoltamat laskelmat ja rakentaa näin käsitys siitä, millainen sää tekijöiden summana syntyy. Kun tämä on tehty, tulevat tapahtumat esitetään erilaisina karttoina ja animaatioina, joiden piirtäminen onkin Takalan mukaan iso osa työstä. Tähän käyttöön on varattu toiset kaksi tietokonetta. Kiire painaa myös meteorologia Uutistyön kiireisissä puitteissa aikaa sään esittelyyn on aina saman verran riippumatta siitä, paljonko säässä tapahtuu meillä ja muualla. Monta kertaa esittelystä jää ajan puutteen takia pois dramaattisia ja näyttäviä tapahtumia, joista haluaisin kertoa ja joista olisi jo tehty suurella työllä valmis grafiikka. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta oli haastattelun aikana Japanin rannikolla kehittyvä taifuuni. Ilmiö olisi erittäin näyttävä ja mielenkiintoinen mutta niin kaukana Suomesta, että sen esittelyyn on vaikea löytää aikaa. Työpöydän viidenteen tietokoneeseen päätyvät lopulta kaikki valmiit kartat ja animaatiot, jotka järjestellään yleisölle näytettäväksi esitykseksi. Takala ei kirjoita sään esittelyä etukäteen valmiiksi, sanallinen esitys syntyy kameroiden edessä ex tempore. Tähän nähden puhe suorassa lähetyksessä on hämmästyttävän sujuvaa ja selkeää. Tilanne alkaa juttelusta uutisankkurin kanssa, jonka jälkeen siirryn sääkartan ääreen. Takala kertoo välillä pohtineensa uransa jatkamista sään 4 Ympäristöasiantuntija 4/09

5 MTV3:lla vuorossa oleva meteorologi tekee itse kaikki ennusteet, säätä kuvaavat animaatiot sekä muut graafi set elementit sekä vielä esittelee yleisölle työnsä tulokset suorassa lähetyksessä. tutkimuksen tai alaan liittyvän konsultoinnin piirissä. Hän voisi jättää helposti taakseen tv-meteorologin työt mutta ei itse sään ennustamista. Viimeksi mainitulla onkin Takalalle myös tiettyä kotitarvekäyttöä. Mies on innokas surffaaja ja kertoo alun perin kiinnostuneensa sään ennustamisesta juuri harrastuksensa kautta. Sää ja ilmasto eri asioita Myös Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartoselle on kertynyt kokemusta sääilmiöiden selittämisestä yleisölle. Hartosen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole tv-esiintymisistä vaan laitoksen verkkosivujen kautta tulevien yleisökysymysten vastaamisesta sekä asiantuntijahaastattelujen antamisesta. Hän toimii myös yhteispäällikkönä laitoksen yhteistyökumppanien suuntaan. Juuri nyt Hartosta työllistää laitoksen verkkosivujen uusiminen. Hänen mukaansa sivut ovat erittäin suosittuja; sateisina tai muuten sään puolesta erikoisena päivänä sivulla voi vierailla jopa kävijää. Sivut ovat tuttuja erittäin monille minkä takia uudistamista on tehtävä hyvin varovasti. Viestintätehtävien myötä Hartonen on saanut hyvin tuntumaa myös suuren yleisön käsityksiin säästä ja ilmastosta. Esiin on noussut moneen kertaan se, että ilmasto ja sää tuppaavat helposti sekoittumaan toisiinsa. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten meillä oli erittäin lämmin talvi. Tällöin jouduimme selittämään moneen kertaan sitä, ettei yksi talvi ole vielä merkki ilmastonmuutoksesta. Toisaalta piti aina muistuttaa, että ilmastonmuutoksen edistyessä tällaiset talvet tulevat tavanomaisiksi. Toinen kompastuskivi on sääennusteiden ja havaintojen sekoittaminen toisiinsa. Vastatessa on usein tehtävä ensin selväksi se, koskeeko kysymys ennustetta vai havaintoa. Hartonen toteaa toimenkuvansa liukuneen tässä vaiheessa jo suurelta osin varsinaisen meteorologian ulkopuolelle. Hän kertoo pitävänsä työn monipuolisuudesta mutta rasittuvansa toisinaan siitä, että työtä 5 Ympäristöasiantuntija 4/09

6 on usein liikaa määrällisesti ja laadullisesti. Hän kertookin päiviensä olevan usein melkoista silppua. Kaikenlaisten tehtävien keskellä on vaikea pysyä kärryillä varsinaisesta sään ennustamisen kehityksestä. Toisaalta on pelkästään oma vikani, että toimenkuvani on muotoutunut tällaiseksi. Kehityksessä paljon seurattavaa Itse meteorologian kehityksessä riittäisikin nyt Hartosen mukaan paljon seurattavaa. Ala on hänen mukaansa kehittynyt huikeasti 1960-luvun päivistä, jolloin tv-meteorologit esittelivät leppoisasti piipunvarrella kartoillensa piirrettyjä matalapaineita. Parantamisen varaa on silti paljon vielä edessäkin. 60 -luvulla sään ennustaminen perustui havaintoihin esim. matalapaineista ja niiden reiteistä. Tulevaisuutta pyrittiin ennustamaan jatkamalla kartoilla jo havaittua liikettä. Varsinaista laskentaa ei käytetty luvulla tapahtumia alettiin ennakoida eri tekijöiden vaikutusta kuvaavien mallien ja laskennan avulla. Vaikka perustavat yhtälöt olivat ilmeisesti melko samankaltaisia kuin nyt, laskentakapasiteetti oli nykyiseen verrattuna vaatimaton. Mitä vähemmän laskentavoimaa on käytössä sitä suuremmalla hilavälillä eli karkeammalla resoluutiolla ennusteita on tehtävä. Vielä luvun alussa tapahtumat pystyttiin sijoittamaan kartalle vain reilun sadan kilometrin tarkkuudella. Nyt mallien hilavälit ovat jo alle 10 km. Paikallisen tarkentumisen ohella myös ennusteiden ajallista pituutta on onnistuttu kasvattamaan merkittävästi. Sari Hartosella on hyvä käsitys siitä miten suuri yleisö sekoittaa sään ja ilmaston toisiinsa. Kahden vuorokauden ennuste on nykyisin yhtä luotettava kuin yhden vuorokauden ennuste vain viitisen vuotta sitten. Nyt Ilmatieteen laitos on saamassa käyttöönsä uuden supertietokoneen, joka lisää laskentakapasiteettia taas tuntuvasti. Hartosen mukaan konevoiman kasvattamisen tarve ei silti ole lähelläkään loppua. Laskentatehoa pitäisi kasvattaa vielä valtavasti ennusteiden paikallisen tarkkuuden ja ajallisen ulottuvuuden lisäämiseksi. Tätä tietä ei ole kuljettu vielä lähellekään loppua. Ilmatieteilijöiden konehankintoja on kuitenkin myös kritisoitu. Osa asiantuntijoista katsoo, että ennusteiden kehittämiseksi pitäisi satsata nykyistä enemmän myös mallien parantamiseen. Maallikonkin on helppo ymmärtää, että näissä olevia puutteita ei korjaa mikään laskentavoima. Työtä tulee toisin sanoen riittämään alan tutkijoille tulevaisuudessakin. Tarkoilla ennusteille paljon käyttöä Ennusteiden laadun paraneminen tilan ja ajan suhteen on erittäin arvokasta kehitystä juuri käytännön kannalta. Esim. ulkoilmatapahtuman suunnittelussa ei ole kovinkaan tärkeää onko sadan kilometrin päässä sadetta vai aurinkoa. Järjestäjän kannalta tärkeää ja samalla rahanarvoista tietoa on se, millaista säätä on odotettavissa juuri tapahtumapaikalle. Tämäntapaisella täsmämeteorologialla olisikin epäilemättä paljon käyttöä monilla eri aloilla. Hartosen mielestä meteorologian opetus on Suomessa kohtuullisen laadukasta. Alaa voi meillä opiskella tohtoriksi asti. Suomessa perustutkintona on ylempi korkeakoulututkinto ja näin ei ole läheskään kaikissa Euroopan maissa. Suomen vahvuutena on lisäksi se, että yliopistotason koulutus, tutkimus ja alaan liittyvä käytännön tuotekehitys on saatu tiukaksi kimpuksi. Tästä hyötyvät kaikki. Suomi on Hartosen mukaan maailman huipulla erityisesti säätutkien kehittelyssä ja niiden hyödyntämisessä. Taustalla lienee juuri yliopistotasoisen tutkimuksen ja teknologiaa kehittävien yritysten yhteistyö. Hartonen kertoo meteorologian olevan yleisesti ottaen kehittynyttä juuri Skandinaviassa sekä Britanniassa. Meteorologia näyttääkin olevan vahvimmillaan juuri siellä, missä sää on erityisen oikullista. Lentosääennusteen tarkkuusvaatimus suuri, alue pieni Ylimeteorologi Aarre Paloposki ennustaa työkseen lentosäätä sekä siviilien että sotilaiden käyttöön. Työ ja sen tulokset poikkeavatkin tuntuvasti tavallisesta meteorologiasta. Lentämisen turvallisuudelle tärkeitä asioita ovat mm. näkyvyys, sääilmiöt, pilvien korkeus, salamointi, jäätäminen sekä turbulenssi. Iso osa lentosään ennustamista onkin pilvikerrosten käyttäytymisen ennakointi. Tavallisissa ennusteissa sää luokitellaan vain esim. pilviseksi, puolipilviseksi tai selkeäksi. Paloposken ennusteissa pilvisyyttä esitellään paljon tarkemmin. Ennusteissa pyritään kuvaamaan pilvien ylä- ja alarajat samoin kuin eri pilvikerrosten määrä ja korkeudet jopa 30 metrin tarkkuudella silloin kun pilvi on lähellä maanpintaa. Ylempänä ilmakehässä tarkkuusvaatimus on pienempi. 6 Ympäristöasiantuntija 4/09

7 Pilvikerrosten, näkyvyyden ja sääilmiöiden kehitys pyritään ennustamaan tunnin parin tarkkuudella. Normaali matkustajalentoliikenne on viety pilvien ja näin tavallaan myös sääilmiöiden yläpuolelle noin 10 km:n korkeuteen. Normaali siviililiikenne tapahtuu samalla nousuja ja laskuja lukuun ottamatta tasaisesti samalla korkeudella. Sotilaslennoissa korkeus voi sitä vastoin vaihdella todella rajusti koneiden operoidessa koko ilmatilassa. Sotilasliikenne onkin näin paljon rajummin säiden riepoteltavana. Paloposken mukaan lentosääennusteen tarkkuusvaatimus on suuri mutta toisaalta ennuste rajoittuu tilaa ajatellen vain pienelle alueelle ja 9-24 tunnin ajalle. Alue on vain tietty lentopaikka tai harjoitusalue. Numeeristen sääennusteiden tietokonelaskenta tapahtuu hilapisteiköissä, jonka horisontaalinen hilaväli on Paloposken mukaan saatu puristettua 7.5 km:iin. Matka on pienentynyt entiseen verrattuna mutta siihen mahtuu edelleen ilmiöitä, joita tietokone ei osaa ennakoida. Näiden ennustaminen eli tietty lentosäälle ominainen hienosäätö jää havaintojen sekä meteorologin taidon ja kokemuksen varaan. Päivitetään koko ajan Lentokentille tehdyt ennusteet uusitaan kolmen tunnin välein. Lentosään ennustamisen yhteydessä meteorologi valvoo tekemiään ennusteita koko ajan eli vertaa tekemiään ennusteita lentokentiltä puolen tunnin välein tuleviin säähavaintoihin. Taustalla on laaja havainnointiverkko, joka koostuu tutkista, satelliiteista sekä kentiltä tehdyistä havainnoista ja yhä enenevässä määrin myös automaattisääasemien havainnoista. Jos havaitun ja ennustetun sään välillä ilmenee tietyt kriteerit täyttävä poikkeama, meteorologin velvollisuus on korjata ennustetta heti. Tämä onkin joskus tarpeen sillä säässä voi aina tapahtua yllättäviä käänteitä. Tämä voi olla esim. yllättäen kehittynyt kuuropilvi tai syksyinen sumu, joka ei häviäkään odotusten mukaan. Lentokentillä moni lienee myös pohtinut mahdollisuuksia sään manipulointiin. Tämäntapaisilla yrityksillä on aiheellisesti pahaenteinen kaiku. Asiasta oltiin kiinnostuneita mm. Neuvostoliitossa, jossa tehtiin myös käytännön kokeita. Pilviin ammuttiin kemikaaleja, joiden avulla yritettiin tehdä hallitusti sadetta. Vastaava yritys nähtiin myös Pekingin olympialaisten yhteydessä. Olympiaisännät yrittivät varmistaa sateettomuuden stadionin yllä tuomalla veden alas pilvistä keinotekoisen aikaisin ilmeisesti hopeajodidi-hiukkasilla. Perimmältään kysymys lienee kuitenkin ollut vallan ja kontrollin manifestaatiosta. Ainakaan Paloposken mielestä sään peukalointi ei ole arkijärkevää toimintaa. Joitain yrityksiä on maailmalla tähän suuntaan tehty mutta kokeet ovat olleet hyvin kalliita ja tulokset kyseenalaisia. Esimerkiksi kiinalaisten sadetustoimenpiteiden vaikutuksesta ei ole mitään näyttöä. Olympiapaikalla ei olisi ehkä satanut vaikka ilmaan ei olisi ammuttu mitään. T EKSTI: : HEIKKI K I JAAKKOLA A K A Lentokentille tehdyt ennusteet uusitaan kolmen tunnin välein. Lentämisen turvallisuudessa tärkeitä asioita ovat mm. näkyvyys, sääilmiöt, pilvien korkeus, salamointi, jäätäminen sekä turbulenssi. 7 Ympäristöasiantuntija 4/09

8 YKL:N EDUNVALVONTA HANSKASSA Kollektiivinen edunvalvonta YKL:ssä on jakautunut usealle tasolle ja eri toimijoille. Olemme kokoomme nähden hyvin edustettuina akavalaisessa kentässä ja yhteistyöverkkomme ulottuvat laajalle alueelle. Hallitus ja valtuusto linjaavat toimintaamme Valtuuston tärkeimpänä tehtävänä on linjata YKL:n toiminnan suuntaa ja määrittää edunvalvontamme painopisteet. Näitä asioita valtuusto pohtii erityisesti vuosittaisen toimintasuunnitelman ja kertomuksen vahvistamisen yhteydessä. Pitkin vuotta linjauksia ja kannanottoja joudutaan tekemään usein varsin tiukalla aikataululla. Nämä asiat tulevat lähes kuukausittain kokoontuvan hallituksen asialistalle. Hallituksen jäsenet tuovat kokouksiin käsiteltäväksi kentältä ja omalta toimintasektoriltaan nousevia tärkeitä asioita. Keskusjärjestö Akava on yhteiskunnallinen vaikuttaja Toiminnanjohtajamme Pekka Ihalaisen vastuulla on järjestöpolitiikka sekä vaikuttaminen akavalaisessa järjestökentässä. Hän huolehtii siitä, että ympäristöasiantuntijoiden merkitystä, painoarvoa ja näkyvyyttä vahvistetaan mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Pekka valittiin Akavan hallituksen varajäseneksi vuodenalusta alkavalle 2-vuotiskaudelle. Neuvottelujärjstöt JUKO ja YTN Akavalaisten järjestöjen työ- ja virkaehtosopimustoiminta hoidetaan kahden neuvottelujärjestön toimesta. Julkisella sektorilla, toimii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla puolestaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN. YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis valittiin JUKO:n hallitukseen alkavalle kaksivuotiskaudelle. JUKO:ssa edunvalvonta on eriytetty eri toiminta-alueita koskeviin neuvottelukuntiin. Valtion neuvottelukunnassa 8 Ympäristöasiantuntija 4/09 käsitellään kaikki valtiosektoria ja sen sopimustoimintaa koskevat asiat ja siellä jäsenenä on Arja Varis. Kunnan neuvottelukunnan alainen TS-ryhmä, huolehtii kuntien teknisten sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien edunvalvonnasta. Myös kuntien ympäristötehtävissä toimivat kuuluvat tähän joukkoon. Arja Varis hoitaa yhdessä Tekniikan akateemisten liiton Tapani Wahlbergin kanssa jukolaisten osalta TS-sopimusta koskevat sopimusneuvottelut. YTN:n edunvalvonta eri aloilla hoidetaan taustaryhmien toimesta. Meidän jäsenkuntamme toimii lähinnä teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan alueilla. Olemme solmineet yhteistyösopimuksen Tekniikan akateemisten kanssa ja siihen kuuluu mm. se, että TEK huolehtii sopimustoiminnassa jäsenistämme näillä aloilla. Järjestöjen yhteistyö tuo tehoa toimintaan Yhteisiä näkemyksiä ja intressejä omaavat järjestöt ovat perustaneet JUKO:n alle yhteistyöjärjestöjä, joiden kautta nämä liitot ovat JUKO:n jäseniä. Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry koostuu yhdeksästä akavalaisesta liitosta, joihin myös YKL kuuluu. Muut jäsenet ovat Akavan Erityisalat, Driftingenjörsförbundet i Finland, Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemiset, Tradenomiliitto, Lakimiesliitto, Uusi Insinööriliitto ja Valtiotieteilijät. JEA on jatkossa suurin valtiosektorin järjestö kun yliopistot irtautuvat valtiolta omaksi kokonaisuudekseen ensi vuoden alusta. JEA-järjestöjen puheenjohtajana alkavalla kaksivuotiskaudella toimii Arja Varis. SOPIMUKSET KATKOLLA VALTIOLLA NEUVOT- TELUTAVOITTEITA VIELÄ PRIORISOI- DAAN Päättyvällä sopimuskaudella valtiolla saatiin hyvät palkankorotukset. Realismia on se, että ensi vuodelle ei ole odotettavissa suuria palkankorotuksia. Neuvottelutavoitteiden asettelussa onkin keskitetty miettimään sitä, mitkä asiat voidaan yhdessä priorisoida. Tärkeänä pidetään mm. sitä, että asiantuntijatehtävissä toimivien palkkakilpailukykyyn panostetaan, matkustamiseen käytettävää aikaa korvataan entistä paremmin ja muutostilanteissa henkilöstön asema tulee turvata selkeillä säännöksillä. Vaikka keskusteluja osapuolten välillä käydään niin varsinaiset sopimusneuvottelut tultaneen käymään pääosin vuoden vaihteen jälkeen. Kunnan TS-sopimusneuvotteluissa ollaan tunnustelu- vaiheessa JUKO:n kunnanneuvottelukunnan alainen TS-ryhmä linjasi neuvottelutavoitteita syksyn mittaan. Varsinaisissa neuvotteluissa ollaan kuitenkin vielä tunnusteluvaiheessa. Neuvotteluita sopimuksen uudistamisesta käytiin kuluvalla sopimuskaudella varsin tiivisti, mutta valitettavasti neuvottelutulosta eivät kaikki työntekijöitä edustavat neuvottelujärjestöt hyväksyneet. Jukolaisten lähtökohtana on se, että TS-sopimus halutaan säilyttää itsenäisenä ja kehittää sitä nykyistä toimivammaksi.

9 JUKO JATKAA YLIOPISTOJEN EDUNVALVOJANA Uuden yliopistolain mukaan yliopistot saavat itsenäisen työnantaja-aseman ja juridisesti niistä tulee yksityisen sektorin työnantajia ensi vuoden alusta lukien. Kun työnantajapuoli SYTY järjestäytyi jo elokuussa Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvaan Yksityisen Opetusalan Liittoon (YOL), jouduttiin myös akavalaisten piirissä pohtimaan sitä, miten jatkossa yliopistojen neuvottelutoiminta hoidetaan. T EKSTIT: T : ARJA A VARIS, YKL Muina tavoitteina mainittakoon, että paikallisia arviointijärjestelmiä tulee ohjeistaa tarkemmin, uutta palkkaryhmää kaivataan ryhmien II ja III väliin, henkilökohtaisen lisän suuruudelle tulee määritellä minimi ja maksimi, erillislisän betonoitu osa voidaan poistaa korvausta vastaan ja myös ammattialalisän poistamisesta voidaan neuvotella kunhan se korvataan tehtäväkohtaisissa palkoissa. Yksityisellä sektorilla saatiin aikaan sopimuksia Yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä suurin osa toimii joko suunnittelu- ja kontsultti- tai teknologiateollisuuden sopimusaloilla. Kumpikin ala on jo solminut uudet vuoden mittaiset työehtosopimukset. Teknologiateollisuudessa ylemmät toimihenkilöt saavat yhtä suuren korotuksen kuin työntekijätkin. 0,5 %:n korotus neuvotellaan paikallisesti ja jos ei paikallista sopimusta synny maksetaan korotus joulukuussa yleiskorotuksena. Konsulttialalla vuoden mittaisen sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 0,5 prosenttia joko paikallisesti sopien tai kaikille jaettavana yleiskorotuksena viimeistään mennessä. YKL:llä on kuitenkin paljon jäseniä, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin. Heidän kohdallaan mahdollisista korotuksista sovitaan työpaikkatasolla tai niistä päättää yksin työnantaja. Palkkaneuvotteluita varten kannattaa tutustua YKL: n palkkatilastoihin ja olla yhteydessä liiton lakimieheen. Yliopistoissa työskenteleviä akavalaisia edustavat järjestöt - YKL mukaan lukien - olivat sitä mieltä, että neuvottelu- ja sopimusasiat tulee käsitellä avoimesti: Niillä liitoilla, joiden jäseniä asia koskee, tulee olla mahdollisuus aidosti osallistua sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Liitot päätyivät siihen, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO hoitaa edelleen yliopistoväen edunvalvonnan ja että JUKO:on perustetaan erillinen yliopistoneuvottelukunta. Vaihtoehtona olisi ollut edunvalvonnan siirtyminen YTN-puolelle, mutta tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska JUKO: ssa tunnetaan ennestään yliopistosektorin ongelmat ja tuleva sopimus halutaan pitää entisenkaltaisena eli valtion sopimusta mukailevana. Käynnissä on jo koko syyskauden olleet neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ja tavoite on, että se olisi valmiina vuoden vaihtuessa. Pääkohdista neuvotellaan ns. suuressa neuvottelukunnassa, jossa JUKO:lla on kolme neuvottelijaa ja lisäksi on perustettu useita asiakohtaisia työryhmiä. Yliopistojen virkasuhteista työsuhteita Yliopistojen virkasuhteissa oleva henkilöstö siirretään uuden yliopistolain perusteella työsuhteisiin. Näin siksi, että virkasuhteita voi olla vain julkisella sektorilla, johon yliopistot eivät enää uudistuksen jälkeen kuulu. Kaikissa yliopistoissa aloitetaan mittava prosessi, jossa kaikkien virkasuhteisten kanssa tehdään muodollisesti uudet työsopimukset. Tämä tapahtuu siten, että kullekin henkilölle tulostetaan henkilötietojärjestelmästä työsopimuksen tiedot, jotka tarkistetaan ja sitten allekirjoitetaan. Jokaisella työsopimuksen allekirjoittavalla henkilöllä on oikeus saada työnantajan edustajalta selvitys siitä, mitä eri työsopimuksen kirjaukset hänen kohdallaan tarkoittavat. Ennen allekirjoittamista kannattaa siis tarkistaa lomakkeen tiedot ja käydä läpi mahdolliset epäselvyydet Muutoksenhaku muuttuu Virkasuhdetta säätelee valtion virkamieslaki ja valtion virka- ja työehtosopimus. Varoitusta, irtisanomisia, viran purkua ja määräaikaisuuksien ketjuttamista koskevat asiat käsitellään virkamieslautakunnassa. Työsopimuksia säätelee työsopimuslaki ja muu työlainsäädäntö sekä solmittava yliopistojen työehtosopimus. Työsopimussuhteiden osalta em. asioissa käsittelypaikka on yleinen tuomioistuin. Jatkossa kaikki yliopistojen muutoksenhakuasiat on siis vietävä tuomioistuinkäsittelyyn. H UOMIO lukien yliopistoissa työsuhteisiin siirtyvillä on 6 kk aikaa valittaa määräaikaisuuksien laittomista ketjutuksista virkamieslautakuntaan ja vaatia korvausta. Tämän jälkeen määräaikaisuusasiat käsitellään tuomioistuimessa. 9 Ympäristöasiantuntija ntij a4/09

10 Ympäristö- osaajia Itä-Suomen yliopistosta Vuosi 2010 on Itä-Suomessa muutosten vuosi. Ensi vuoden alusta Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi, jossa tulee olemaan noin opiskelijaa. Itä-Suomen yliopistolla on pääkampukset Joensuussa ja Kuopiossa sekä sivukampus Savonlinnassa. Yliopiston neljä tiedekuntaa tarjoavat yksitoista koulutusalaa sekä lähes sata pääainetta tai koulutusohjelmaa. H EIDI I HIIRONEN I N JA ANNA N A MUSTONEN N Itä-Suomen yliopisto tuo mukanaan monia tavoitteita. Yliopiston visio vuodelle 2015 on olla kansainvälisesti tunnettu tutkimus- ja koulutusyliopisto ja samalla yksi kolmesta merkittävimmistä yliopistoista Suomessa. Itä-Suomen yliopiston vahvuusalat: Luonnontieteet ja uudet teknologiat Opettajankoulutus, kasvatus ja kulttuuri Rajat, Euroopan reunaalueet ja Venäjä Ympäristötutkimus ja uusiutuvat luonnonvarat Heidi opiskelee Joensuussa pääaineenaan maantiedettä, ja sivuaineiksi on valikoitunut Venäjä- ja rajatutkimus sekä ympäristötieteet. Annalla on samalla kam- puksella pääaineena ympäristöpolitiikka ja -oikeus ja sivuaineina ympäristötieteet ja sosiologia. 10 Ympäristöasiantuntija 4/09 Ympäristöalan asiantuntijoita ja opiskelijoita kiinnostaa varmasti eniten viimeinen vahvuusala eli ympäristötutkimus ja uusiutuvat luonnonvarat. Tutkimuksen painoaloina ovat ilmastonmuutos,

11 Ympäristöalan valmiuksia työelämään Hy vin monilla aloilla tarvitaan nykyisin ainakin perusvalmiuksia työelämän toimintojen ympäristövaikutusten ymmärtämiseen ja arviointiin. Tässä suhteessa monitieteinen kokonaisuus on merkittävä työelämän tietojen ja taitojen kartuttaja kaikkien alojen opiskelijoille. Monitieteisyys antaa valmiuksia ympäristöalan eri osapuolten vuorovaikutukselle, ja antaa vuorovaikutustaitoja vaikkapa ympäristöpolitiikan, ympäristöoikeuden ja ekologisen ympäristöntutkimuksen yhdistämiselle työelämässä. Useinhan ympäristöalan ihmiset voivat olla huippuosaajia oman taustatieteensä alueella, mutta kyky ymmärtää muiden ympäristötieteenalojen käsitteistöä, menetelmiä ja päättelytapoja voi olla rajallinen. Jari Kouki metsäekosysteemi, bioenergia, luonnon eliöyhteisöihin ja ihmisen terveyteen kohdistuva ympäristöstressi, metsänarviointi ja metsäsuunnittelu sekä yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. Myös rajat, Europan reuna-alueet ja Venäjä -vahvuusalue on mielenkiintoinen ympäristönäkökulmasta. Tutkimuksen painoaloiksi tällä vahvuusalalla nousevat raja ja Venäjä sekä reuna-alueiden muutosdynamiikka. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen pääpaikkana on historia- ja maantieteiden laitos, jossa myös ympäristöpolitiikka sijaitsee. Yhteiskuntatieteellisellä ympäristötutkimuksella tarkoitetaan ympäristön ja luonnonvarojen käytön ja ohjauksen sekä ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin liittyvien eettisten, kulttuuristen, poliittis-yhteiskunnallisten sekä luonnontieteellisten ulottuvuuksien tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston historiaja maantieteiden laitoksella tullaan tutkimaan erityisesti luonnonvarojen käytön ja ympäristösuhteen paikallisia edellytyksiä. Ympäristöopinnot erittäin suosittuja Joensuun yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikon mukaan myös yhteiskuntatieteellisen ympäristöalan opetus tulee vahvistumaan Itä-Suomen yliopistossa. Aikaisemmin hajallaan eri laitoksissa olleita ympäristöalan oppiaineita ja opettajia sijoittuu ensi vuoden alussa samalle laitokselle. Tämä antaa mahdolli- Yhteiskuntatieteellisen ympäristöalan tutkinnon pohjalta opiskelija voi suuntautua hyvin erilaisiin ammatteihin. Suurten yhteiskunnallisten murrosten aikana yhteiskuntatieteilijät ovat sopeutuneet uusiin tilanteisiin laaja-alaisen koulutuksensa ansiosta ja selvinneet muutoksista hyvin. Sen sijaan monet tarkasti rajatut ammattialat ovat joutuneet ongelmiin, kun koulutus on ollut liian kapea-alaista. Yhteiskuntatieteellisestä y m p ä- ristökoulutuksesta saa valmiuksia muun muassa järjestöalalle, tiedotustehtäviin, yrityksiin, kansainvälisiin tehtäviin, julkiselle sektorille sekä tutkimus- ja opetustehtäviin. Pertti Rannikko suuksia yhteisen opetuksen järjestämiseen ja lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. kertoo Rannikko. Opiskelijoille suositellaan sivuaineeksi myös opintoja Kuopion kampukselta. Itä-Suomen yliopiston ympäristöopetuksen monipuolisuutta täydentääkin Kuopion yliopistossa sijaitseva luonnontieteellisesti painottunut ympäristötiede -pääaine. Joensuun yliopistossa tarjottu monitieteinen ympäristöopintojen kokonaisuus on ollut suosittu eri alojen opiskelijoiden keskuudessa. Opinnoissa voi yhdistellä suuntautumisensa mukaan ympäristöorientoituneita metsä- ja luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä sekä kulttuuritieteitä. Ympäristöopinnoista vastannut metsäekologian professori Jari Kouki Joensuun yliopistosta kertoo, että Joensuun ja Kuopion ympäristöaloja edustavien opettajien joukko on jättänyt ehdotuksen ympäristötieteiden sivuainekokonaisuudesta. Monitieteisen ympäristöopetuksen sivuainekokonaisuus edustaa tieteidenvälistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston toiminnan painopistealueilla, Kouki vahvistaa. Yhteistyösuunnitelmia Kuopion kanssa on viritelty ja edellytykset yhteistyölle ovat Koukin mukaan erinomaiset. Ympäristöalan opettajat ovat valmiita ja innokkaita laajaan yhteistyöhön ympäristöalalla koko yliopistossa, Kouki jatkaa. Mentorointiointi selkeyttää tulevaisuutesi vaihtoehtoja H AKU YKL:N OPISKELIJA- MENTOROINTIIN O N T I I N PÄÄT- TYY Y Mentoroinnissa on kyse kahden henkilön luottamuksellisesta keskustelusuhteesta, jossa pitkään työelämässä ollut henkilö antaa ammatillista tukea, neuvoja ja vinkkejä nuorelle opiskelijalle tai vastavalmistuneelle henkilölle. Mentorointi toimii työkaluna opintojen ja uran suunnitteluun sekä on kanava hankkia verkostoja omalle alalle ja rakentaa siltaa opiskelun ja työelämän välille. Opiskelijat valitaan ohjelmaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella. Edellytämme opiskelijoilta: olet YKL:n jäsen olet syksyllä 2010 vähintään toisen vuoden opiskelija olet vastuuntuntoinen ja sitoudut aloittamiisi projekteihin Hakemuksessasi tai CV:ssäsi tulee selvitä seuraavat asiat: miksi sinut tulisi valita ohjelmaan minkälaiseen alaan haluat suuntautua ja tutustua mitä haluat ja odotat mentoroinnilta voit ehdottaa, kenet haluaisit mentoriksi Opiskelijamentorointi on ohjattu ohjelma, joka kestää lukuvuoden Ohjelman yksi tarkoitus on parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia, siksi ohjelmaan haetaan kirjallisella vapaamuotoisella hakemuksella (liitteeksi CV). Hakemukset lähetetään Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon, osoite on Vuorikatu 22 A 15, Helsinki. Kuoreen merkitä mentorointi. Lue lisää YKL:n opiskelijanumerosta Lisätietoja: Tuula Kilpeläinen 11 Ympäristöasiantuntija 4/09

12 Euroopassa on kaksi kokous- ja kongressitaloa, Estoril Congress Centre Portugalissa ja Amsterdam RAI Hollannissa, joille molemmille on myönnetty kansainvälinen Green Globe sertifikaatti. Suomessa tunnettuja, luotettavia ja ylei ses - ti käytettyjä ympä ristö järjestelmiä ovat Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki ja ISO Joutsenmerkillä on työn alla ympäristökriteerien laadinta erityisesti kokoustoimialalle. N IINA I IHALAINEN A I N VIHREÄ KOKOUS MENESTYSTEKIJÄNÄ Kokoustoimialalla ympäristöystävällisen, vihreän kokouksen järjestäminen on alan vahva trendi, ja vihreiden kokousten nähdään olevan tärkeä menestystekijä markkinoilla. Suomen kokoustaloissa vihreiden kokousten toimintatavat eivät tänä päivänä juuri näy asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tietoisuus asiasta on olemassa ja asian tärkeys on tunnistettu monella taholla, mutta haasteena on kestävien toimintatapojen siirtyminen käytännön tasolle. Kokousten ja tapahtumien ympäristökuormitukseen on kiinnitetty huomiota Yhdysvalloissa, josta myös Green Meeting termi alkujaan lähti liikkeelle. The Green Meetings Industry Councilin (GMIC) mukaan vihreän kokouksen järjestämisessä otetaan huomioon ympäristönäkökulmat kokouksen jokaisessa eri vaiheessa, jotta ympäristön kuormitusta voidaan minimoida. Myös Euroopassa alan järjestöt ovat tunnistaneet vihreiden kokousten merkityksellisyyden viimeaikoina. 12 Ympäristöasiantuntija 4/09 Erilaiset ympäristöjärjestelmät ja sertifikaatit toimivat ympäristötavoitteiden saavuttamisen ja jatkuvan parantamisen apuvälineinä. Ympäristöjärjestelmien mittarit luovat läpinäkyvyyttä ja voivat ohjata päätöksentekoa haluttuun, ekotehokkaaseen suuntaan. Vastuulliset kokoustalot pystyvät myös kertomaan avoimesti oman toimintansa ympäristösuorituskyvystä ja käymään vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, jolloin myös mainepääoma vastuullisena toimijana voi kasvaa. Ympäristöystävälliset teknologiat ovat pitkälti jo olemassa. Niiden käyttöönottoa hidastaa osaltaan investointeihin tarvittavan rahan riittämättömyys. Toisaalta takaisinmaksuajat voivat jäädä suhteellisen lyhyiksi ja valtio tukee ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa myöntämällä investointitukea olemassa olevalle rakennuskannalle. Teknologioiden käyttöönotto ei ole ainut ratkaisu vihreisiin kokouksiin, vaan on puututtava myös ihmisten käyttäytymiseen ja hankintoihin. Hankinnoista vastaavien on kyettävä tekemään vihreitä valintoja ja vaatimaan samaa myös omilta tavarantoimittajiltaan ja sidosryhmiltään. Hankintaketjussa tulee olla mietittynä kestävä näkökulma, joka heijastuu kokoustalon ja tapahtumanjärjestäjän palveluprosesseihin ja vallitseviin käytäntöihin. Organisaatioissa, joissa pyritään saavuttamaan korkea laatu Kirjoittaja Niina Ihalainen toimi projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen hallinnoimassa Green Meetings and Fairs valmisteluprojektissa. Projekti sai rahoituksen Päijät-Hämeen liiton maakunnan kehittämisrahasta. ja mainepääoma ekotehokkuudessa, ympäristöasioiden tulee näyttäytyä palveluprosessin Euroopassa on kaupunkitasoisesti, verkottuen eri toimijoiden kesken, panostettu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja vihreän imagon luontiin. Euroopan komissio on nimennyt Tukholman vuoden 2010 ja Hampurin vuoden 2011 European Green Cityksi. Ympäristöystävällisyyden eteenpäinviemiseksi tulee toimia yhteistyössä eri tahojen kesken ja löytää yhteiset tavoitteet sekä markkinointiviestinnälliset keinot näkyvyyden lisäämiseksi. Tässä verkostotyössä myös kokoustaloilla on merkittävä rooli.

13 eri osissa asiakkaille ja muille sidosryhmille. Panostus ympäristökoulutukseen on tärkeässä roolissa vihreän ja kestävän kokoustoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kyse on muutosjohtamisesta ja muutokseen sitoutumisesta. Ympäristöystävällisyyteen panostaminen vaatii ympäristöasioiden mukaan ottamista johdon agendalle, uudeksi arvoksi ja strategiseksi painopisteeksi. Vihreän kokoustoiminnan järjestäminen vaatii moninaista tietämystä ja osaamista mm. talotekniikasta, kokoustekniikasta, ruoanvalmistuksesta, hankinta- ja ostotoiminnoista, logistiikasta, tietohallinnosta sekä ympäristöjohtamisesta ja markkinointiviestinnästä. Kehitystyössä tarvitaan eri osaajien yhtenäistä ymmärrystä ja osaamisen kombinaatiota, yhteisen ekotiimin perustamista. Jokaisella talolla on omat hankintaketjut ja palveluprosessit, lisäksi talotekniikka ja arkkitehtuuri poikkeavat toisistaan. Siten jokaisen on löydettävä oma ainutlaatuinen tapa toimia ympäristö huomioiden, joka mahdollistaa erottuvuuden ja kilpailukyvyn kokousmarkkinoilla. Kokoustaloilla on mahdollisuus kasvattaa omaa kilpailukykyään luomalla kestävä tapa toimia ja viestimällä ympäristöteoista asiakkaille ja sidosryhmille. Ympäristölainsäädäntö tiukentuu tulevaisuudessa, joten nyt on aika ennakoida tulevaa kehitystä nostamalla kestävää kehitystä palvelevat tekijät kokous- ja liiketoiminnan suunnittelun ja toiminnan tason keskiöön. Portugalilaisen Eastoril Congress Centerin 10 vihreää ohjetta. L ÄÄKÄRIT EKOLOGISEN TOIMINNAN TIENNÄYTTÄJINÄ - innovatiivinen koulutusmalli säästää ympäristöä ja tehostaa lääkäreiden oppimista Uusimman lääketieteellisen tutkimustiedon hallitseminen on olennainen osa lääkäreiden työtä, sillä se takaa potilaille parhaan mahdollisen hoidon. Kiireisissä työympäristöissä uusien asioiden oppiminen on haasteellista. Lääkärit pitävätkin koulutuksia tärkeimpänä ammattitaitoaan ylläpitävistä tietolähteistä. Koulutuksiin matkustaminen vie kuitenkin resursseja potilastyöltä ja kuormittaa ympäristöä. Syöpälääkärit, Roche ja WWF kehittivät ympäristöystävällisen koulutusmallin, joka säästää lääkäreiden aikaa ja auttaa jakamaan tietoa tehokkaammin. Ajankohtaisen tutkimustiedon hallitseminen on välttämätön osa lääkärin työtä. Uusien asioiden oppiminen on kuitenkin yhä haasteellisempaa kiireen ja tarjolla olevan tiedon runsauden vuoksi. Koulutukset ovat lääkärien mielestä tärkeimpiä ammattitaitoa ylläpitävistä tietolähteistä, mutta niihin tarvittavan ajan löytäminen on hankalaa. Erityisesti kansainväliset konferenssit koetaan ajankäytön kannalta ongelmallisiksi pitkän matkustusajan vuoksi. Konferens seihin osallistuminen kuormittaa myös ympäristöä, sillä lentomatkustus aiheuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Videoneuvottelut mahdollistavat osallistumisen ympäri Suomea Idea uudenlaisesta koulutusmallista syntyikin juuri näistä vaikuttimista: halu säästää resursseja ja luontoa. Koulutusmallin mukaan 1-2 lääkäriä osallistuu konferenssiin koko lääkärikunnan puolesta. Ennen konferenssin alkua muut lääkärit voivat esittää toiveita siitä, mitkä asiat heitä erityisesti kiinnostavat. Konferenssin jälkeen siihen osallistuneet poimivat koulutuksen sisällöstä Suomen kannalta olennaisimmat asiat helposti käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen järjestetään seminaari, jossa konferenssiin osallistuneet esittelevät sieltä saamaansa informaatiota. Videoneuvottelun välityksellä seminaariin pystyvät osallistumaan lääkärit ympäri Suomea. Uuden koulutusmallin vaikutukset ympäristöön voivat muodostua tulevaisuudessa mittaviksi, yksinään syöpälääkäreiden tärkeään kansainväliseen huippukonferenssiin ASCOon osallistuu yli lääkäriä. Oppimisprosessi yhtä tärkeä kuin tulos Uusi koulutusmalli paitsi pienentää ympäristökuormitusta, myös nopeuttaa tiedon soveltamista. Lääkärit pystyvät koulutuksen aikana käsittelemään saamaansa tietoa muiden samalla klinikalla työskentelevien lääkärien kanssa. Tällöin tiedon soveltaminen myös käytännön hoitotyöhön nopeutuu. Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella ajattelulla ja yhteistyöllä voidaan kyseenalaistaa perinteisiä toimintamalleja. Laadusta ei tarvitse tinkiä vaikka asioita tehdään järkevämmin ja luontoa säästäen. TK 13 Ympäristöasiantuntija 4/09

14 Isot työpaikat - Ei työsuhdepolkupyöristä ole ainakaan ollut isompia kampanjoita, mutta yksiköt voivat logistiikkakeskukselta vuokrata halutessaan pyöriä. En ole kuullut hen- voivat näyttää mallia myönteisissä ympäristöasenteissa Isot työpaikat voivat olla avainasemassa myönteisten ympäristöasenteiden ja toimintatapojen levittämisessä. Ne lunastavat paikkansa, jos edistävät niitä työyhteisöissään ja näyttävät näin mallia muille työpaikoille. T EKSTI JA KUVAT: : MIA HEMMING M - Tampereen kaupunki ei ole paras mahdollinen esimerkki ympäristötiedon tarjoamisessa työyhteisöjen jäsenille, kun on enemmän haettu koko kaupunkia koskevia kestäviä ratkaisuja. Yksiköitä on niin valtavasti, että niihin ei ole voitu mennä työnantajan edustajina tekemään ruohonjuurityötä. Mutta ympäristötiedon välittäjät toimivat yksiköissä ja heitä on tällä hetkellä noin 130 henkilöä. He muodostavat kestävän kehityksen vastuuhenkilöiden verkoston ja olen heitä kouluttanut teemasta. Toisaalla on mennyt paremmin kuin toisaalla, missä henkilö on vain nimetty tehtävään ilman omaa aloitteellisuuttaan, kestävän kehityksen koordinaattori Kirsi Hämäläinen Tampereen kaupungilta kertoo. Kirsi Hämäläinen kertoo, että Tampereen kaupungin henkilöstöravintoloissa on aina yhtenä vaihtoehtona kasvisruoka. Siitä on lisäksi teemapäiviä, mutta säännöllisesti toistuvia kasvisruokapäiviä ei kaupungilla vielä ole. 14 Ympäristöasiantuntija 4/09 Kaupungilla tiedostetaan, että tuotteiden kasvava käyttö lisää luonnonvarojen ja energian kulutusta sekä tuotteiden hävittämisen myötä jätteiden aiheuttamia ympäristöongelmia. Siksi kaupunki pyrkii muuttamaan työyhteisöissä kulutustapoja muun muassa kiinnittämällä huomiota kulutuksen määrään. Huomion kiinnittäminen ei kuitenkaan aina riitä, josta esimerkiksi paperin kulutus kertoo. - Paperin määrää ei ole saatu vähenemään, sen kulutus on edelleen runsasta. Se laski parin vuoden ajan, mutta se on noussut takaisin laskua edeltävälle tasolle. Sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto luultavasti selittää laskua, mutta en tiedä syytä kulutuksen lisääntymiseen. Mutta tätäkin seurataan koko kaupungin tasolla, jolloin en tiedä yksikkökohtaisista muutoksista. Varmaan jossakin ollaan jo niin tietoisia, että esimerkiksi tulostetaan käytetyn paperin toiselle puolelle. Myös jätteiden lajittelu on asia, josta ei ole yksikkökohtaista tietoa. Jätteiden laatu vaihtelee suuresti eri yksiköissä niiden tehtävien mukaan, mutta Hämäläinen uskoo henkilökohtaisten jätteiden lajittelun toimivan. Hämäläisen omassa yksikössä lajitellaan niin biojätteet kuin kierrätyskartongit ja jokaisessa yksikössä voi ainakin vaikuttaa lajittelun mahdollisuuksiin esittämällä siitä toiveita. Joukkoliikenne ja polkupyörät ovat ympäristöystävällisempiä Tampereen kaupungilla otettiin käyttöön työsuhdematkaliput runsas kolme vuotta sitten. Niiden määrällisestä suosiosta ei ole esittää ajantasaisia lukuja. - Niitä otettiin käyttöön noin Vaikea sanoa, ovatko ne vähentäneet yksityisautoilua. Käyttäjät saattavat olla henkilöitä, jotka olivat jo entuudestaan joukkoliikenteen käyttäjiä. Työntekijöiden yksityisautoilua ei tilastollisesti seurata, mutta kaikkien tamperelaisten autojen käytön määrää kyllä. Ja sehän vain kasvaa vuosittain, jolloin on syytä epäillä samaa trendiä työntekijöiden keskuudessa, Kirsi Hämäläinen pohtii. Polkupyörä sopii erityisen hyvin työmatkojen kulkutapavaihtoehdoksi kesäaikana. Tampere tavoitteli vielä puolivuosikymmentä sitten työsuhdepolkupyörien määrän lisäämistä. Tavoite lienee sittemmin unohtunut.

15 Viestintäpäällikkö Tarja Österberg lisää tapaamisen olleen monelle ensimmäinen kokemus videotilaisuudesta ja hyvänä sellaisena se vakiintunee mahdollisten toimintamuotojen joukkoon. - Itse yllätyin täysin kokeillessani ensimmäistä kertaa Halo-järjestelmää, kun tuntui ihan kuin henkilöt olisivat istuneet ihan siinä vastapäätä. Todellisuudessa he olivat melkein toisella puolen maapalloa. Järjestelmän tarkoitus on tehdä mahdolliseksi tällaiset tosiaikaiset neuvottelut ympäri maailmaa sijainnista riippumatta, Österberg selvittää. kilökohtaisista pyöristä, mutta joillakin yksiköillä on omia pyöriä. Henkilökohtaisista pyöristä on tehty aikoinaan valtuustoaloite, mutta se ei johtanut sellaisten hankkimiseen. Nokialla huomioidaan ympäristö- vaikutukset työskentelykäytännöissä Myös Nokialla arvioidaan omia työskentelykäytäntöjä, jotta toiminnan vaikutukset ympäristöön voitaisiin minimoida. Esimerkiksi päästöjä on leikattu vähentämällä työntekijöiden matkustusta tarjoamalla uusia tapoja yhteydenpitoon. - Kun olemme kehittäneet video- ja telekonferenssivälineet laadukkaiksi, niin ne oikeasti korvaavat perinteisiä konferensseja ja henkilökohtaisia tapaamisia. Matkustusrajoitukset tulivat viime syksynä voimaan taloudellisen tilanteen tähden ja kampanjoilla markkinoitiin niiden lisäksi uusia telekonferenssitiloja. Liikematkustamisen aiheuttamat päästöt vähenivät viime vuonna 22 prosentilla edellisvuodesta. Henkilökunta on kiittänyt uusia konferenssimahdollisuuksia ja matkustaminen on alkuvuonna edelleen vähentynyt. Olemme esimerkiksi järjestäneet ison lehdistövideotapaamisen Aasian kontaktien kanssa, Nokian kestävän kehityksen sidosryhmäsuhteista vastaava Johanna Jokinen kehuu. Kun matkustamista ei voi välttää, nokialaiset voivat liittää matkoistaan maksamansa hiilidioksidipäästömaksut matkalaskuun. Nokialaiset ja ihan ketkä tahansa lentomatkustajat voivat myös vapaa-ajan matkoistaan hyvittää hiilidioksidipäästöjä Nokian kehittämän we:offset mobiilipalvelun avulla. Palvelun voi ladata puhelimeensa Nokian verkkosivujen ympäristöosioista. - Palvelu on tarjolla Nokian puhelimiin jo 46 eri kielellä ja puhelin kysyy automaattisesti lennon jälkeen päästöjen hyvittämistä. Hiilidioksidipäästömaksuilla Nokian yhteistyökumppani rahoittaa uusiutuvan energian rakentamista ja energiatehokkuutta edistäviä projekteja. Kampanjoilla rohkaistaan ympäristöystävällisiin tekoihin Energiatehokkuutta pyritään muillakin tavoin edistämään, kuten tarjoamalla sitä paremmin huomioivia tuotteita. - Nyt uudet puhelimet jo muistuttavat esimerkiksi laturin irrottamisesta. Muistutamme siitä ja muista energiansäästötoimenpiteistä myös työntekijöitämme, Johanna Jokinen kertoo. Nokialla kehotetaan työntekijöitä myös k i e r r ä t t ä m ä ä n v a n h a t p u h e l i m e n s a. - Näen täällä lähes päivittäin työntekijän tiputtavan vanhan puhelimensa kierrätyslaatikkoon ja siitäkin on kampanjoin muistutettu. Tarja Österberg huomauttaa, että puhelimia toivotaan käytettävän niin pitkään kuin ovat käyttökelpoisia. Ja vasta sen jälkeen ne kuuluvat kierrätyslaatikoihin. Puhelinten materiaaleista voidaan jo kierrättää jopa 80 prosenttia. - Puhelinten kierrätettävyyttä pyritään koko ajan vielä entisestään lisäämään. Nokialla on ollut kierrätyskampanjoiden lisäksi myös kampanjoita työntekijöiden Myös Nokian henkilöstöravintoloissa on aina kasvisruokavaihtoehto ja kasvisruokakampanjoitakin Johanna Jokinen muistaa olleen. Lisäksi tarjolla on kraanavettä pulloveden sijaan ja kahvista saa alennuksen omalla kupilla. sitouttamiseksi johonkin ympäristöystävälliseen tekoon. Tällaisia ovat olleet muun muassa kertakäyttöastioiden välttäminen, kimppakuljetukset ja työmatkapyöräily. - Suosittu teko on ollut lisäksi siirtyminen joukkoliikenteen käyttäjäksi, kun otimme käyttöön työsuhdematkalipun. Polkupyörien ostosta henkilökuntamme saa alennusta ja Nokia maksaa autoedun arvosta hieman enemmän, jos auto on vähäpäästöinen. Liki kaikki autot ovat nykyään vähäpäästöisiä, kun osuus oli puolet ennen etuja. Tarja Österberg kertoo Nokian ostavan jo 25 prosentin osuuden verran vihreää sähköä globaalisti. Määrää on tarkoitus vielä lisätä ja laajentaa sen ostamista maihin, joissa Nokialla on tuotantoa ja joissa vihreän sähkön ostaminen vaikuttaa eniten hiilidioksidipäästöjen pienentymiseen. 15 Ympäristöasiantuntija 4/09

16 Liuotinjätteet hyötykäyttöön Lähes kaikki huolellisesti talteenotetut likaiset liuottimet ovat puhdistettavissa uudelleenkäyttöön. Puhdistuskustannukset tulevat pääsääntöisesti edullisemmaksi kuin uuden hankinta ja jätteen hävitys yhteensä. Likaantuneet liuottimet eivät ole vain jätettä, vaan myös raaka-ainetta uuden liuottimen valmistuksessa. Useimmat likaiset liuottimet on saatavissa puhdistuksen ja uudelleenkäytön piiriin varsin vähin toimenpitein. Arwina Oy on toiminut jäteliuottimien puhdistajana jo yli 30 vuoden ajan. 16 Ympäristöasiantuntija 4/09

17 Ilmastonmuutos on tasa-arvokysymys FAO/GIULIO NAPOLITANO Ilmastonmuutos kehitysmaiden naisten lautasella K AISU-LEENA - L E A RAJALA A A Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksella on sosiaalisia vaikutuksia, jotka vaihtelevat muun muassa iän, sosio-ekonomisen taustan ja sukupuolen mukaan. Eniten tulevat kärsimään kaikkein köyhimmät ihmiset, joista suurin osa, jopa 70 %, on kehitysmaissa asuvia naisia. Köyhyys on vahvasti kytköksissä nälkään. Usein nälkä johtuu, ei niinkään ruuan puutteesta tuotetaanhan maailmassa jo nykyisellään ruokaa niin paljon, että sitä tasaisesti jaettuna riittäisi kullekin maapallon asukkaalle kaksi kiloa päivässä vaan siitä, ettei köyhillä ole varaa ruokaan. Naiset ovat isossa roolissa ruuantuotannossa. Kehitysmaiden naiset tekevät jopa 80 % maataloustöistä ja tuottavat, alueesta riippuen, jopa 90 % kotitarpeeseen tuotetusta ruuasta. Kuitenkaan naisilla ei ole monessakaan maassa oikeutta omistaa viljelemäänsä maata, he eivät saa lainoja, eikä heillä ole pääsyä koulutukseen tai viljelyn kannalta sopivaan maatalousteknologiaan. Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja esimerkiksi heikentävän sateiden ennustettavuutta ja pienentävän satoja. Näin ollen ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan erityistä päänvaivaa ja mahan murinaa niille pienviljelijöille, joilla ei ole resursseja sopeutua poikkeaviin oloihin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maat, joissa naisilla on samat oikeudet kuin miehillä, ovat kehittyneet nopeammin ja saavuttaneet paremman ruokaturvan ja terveystilan kuin ne joissa näin ei ole. Kansainvälisen elintarvikepolitiikan tutkimuslaitos IFPRI puolestaan toteaa, että kun Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa naisviljelijät saivat käyttöönsä samat tuotantopanokset kuin miehet, papu- ja maissisadot nousivat 22 prosenttia. Usein alkuperäisyhteisöjen naisilla on hallussaan perimätietoa ja kokemusta, joilla on aikojen kuluessa sopeuduttu ilmastoolojen muutoksiin. Naisten toimiminen asiantuntijoina ja päättäjinä ilmastoon liittyvissä asioissa lisää tasa-arvonäkökulman huomioimista. Kuitenkin naiset ovat edelleen marginaalissa päätöksiä tehtäessä. Esimerkiksi parlamenteissa naisia on vain 18,4 %. Yksityisellä sektorilla naisia on maailmanlaajuisesti vielä vähemmän. Lähteet mm.: Arajudo A. & Quesada-Aguilar, A., Gender Equality and Adaptation. Aguilar L. 2009, Naiset ja ilmastonmuutos. Teoksessa Maailman tila 2009 Lämpenevään maailmaan. FAO:n Gender and Food Security sivut. Kirkon ulkomaanavun Yhteinen maailmamme sivusto. UNIFEM, Facts & Figures: Gender and Climate Change Naisilla on paljon tietotaitoa, mutta he eivät osallistu tasavertaisesti päätöksentekoon ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Ilmastonmuutosta pohdittaessa niin sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset kuin myös kulttuuriset tekijät on otettava huomioon. Näihin sisältyy myös sukupuolinäkökulman huomioiminen. Vai haluaisitko sinä lounaaksi palan ilmastonmuutosta? Suomen UNIFEM Finlands UNIFEM ry on YK-taustainen järjestö, jonka tehtävä on tukea YK:n Naistenrahasto UNIFEMin toimintaa. Yhdistys kerää rahastolle varoja, tiedottaa gender- ja kehitysteemasta, tekee vaikuttamistyötä ja esiintyy kehityspoliittisena toimijana omalla sektorillaan. Toiminnan kantava ajatus on, ettei köyhyyttä, konflikteja ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta saada vähennettyä parantamatta naisten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia. Yhdistyksellä on 2500 henkilö- ja 30 järjestöjäsentä. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL on yksi Suomen UNIFEMin järjestöjäsenistä Ympäristöasiantuntija siantu ntija 4/09

18 Työharjoittelussa Etelä-Afrikassa ASKELEEN AIKAANSA EDELLÄ L AURA A HEISKANEN E N Miksi ihmeessä sinä peset ikkunoita?, ihmettelee suklaasilmäinen tyttö, kun aikaisin aamulla hinkkaan ruutuja puhtaaksi muiden Sustainability Instituten työntekijöiden ja maisteriopiskelijoiden kanssa. Jokainen aamu alkaa tunnin työskentelyllä vierastalossa, luomuvihanneksia pursuavassa puutarhassa tai paikallisen luomuviljelijän pientilalla. Viisitoista vuotta rotuerottelun lopun jälkeen etelä-afrikkalainen yhteiskunta on kuitenkin edelleen murroksessa. Rotuerottelu on jättänyt jälkensä maan infrastruktuuriin, kaupunkisuunnitteluun ja erityisesti ihmisten mieliin. Monet eivät ole tottuneet näkemään valkoista naista pesemässä ikkunoita. Sustainability Institute kestävää yhteiskuntaa rakentamassa Vuonna 1999 Eva Annicken ja Mark Swillingin johdolla perustettu Sustainability Lynedochin ekokylässä pyritään käyttämään mahdollimman paljon uusiutuvaa energiaa. Vesi lämmitetään aurinkopaneelien avulla ja jätteistä syntyvää metaania käytetään ruoanlaitossa.taustalla Helderberg-vuori. 18 Ympäristöasiantuntija 4/09 Institute sijaitsee vihreiden vuorien ja kumpuavien viinitarhojen keskellä lähellä Stellenboschia noin 50 kilometriä Kapkaupungista. Yhteistyössä Stellenboschin yliopiston kanssa instituutti pyrkii tutkimuksen, maisteritason koulutuksen ja eri alojen välisen yhteistyön kautta rakentamaan tasa-arvoista, kestävään päätöksentekoon perustuvaa yhteiskuntaa. Instituutti on osa laajempaa Lynedochin ekokylää, jossa pyritään kierrättämään, käyttämään uusiutuvaa energiaa lämmitykseen ja ruoanlaittoon sekä hyödyntämään paikallisia raaka-aineita ja perinnetietoa rakentamisessa ja maanviljelyssä. Maareformi mahdollisuus muutokseen Tällä hetkellä Etelä-Afrikkaan liittyvä uutisointi keskittyy vuoden 2010 jalkapallon MM-kisoihin. Kansalaisten kannalta merkittävä haaste on kuitenkin maiden uudelleenjako. Vuonna 1948 rasistisen kansallisen puolueen valtaannousu loi viral- lisen pohjan siirtomaa-ajalta asti vallalla olleelle järjestelmälle, jossa systemaattisesti lakien avulla syrjittiin muita kuin valkoisia. Apartheidin aikana muutama prosentti väestöstä omisti yli 90 prosenttia maasta. Vuoden 1994 demokraattisten vaalien myötä myös maita on alettu jakaa uudestaan niille ryhmille ja henkilöille, joilta ne laeilla riistettiin 1900-luvun alkupuolella. Uudelleenjako on ollut erittäin hidasta, koska suurimmalla osalla omistajista ei ole olemassa tarvittavia dokumentteja, joilla todistaa omistajuus. Luomuviljelyä ja kestävää liiketoimintaa Juuri ennen apartheidin loppumista Stellenboschin päätöksentekijät päättivät jakaa kunnan maat paikallisille valkoisille. Näin pyrittiin estämään maiden päätyminen eivalkoisille omistajille. Lynedochin ekokylä on perustettu massiivisen Spierin viinitilan omistamalle maalle. Viime vuonna aluetta vuokrannut ei-hallitustenvälinen organisaatio Lynedoch Development sai maksettua lainan pois. Spierillä on kuitenkin edelleen merkittävä rooli instituutin ja ekokylän toiminnassa. Spier on pyrkinyt olemaan edelläkävijä viinibisneksen ja yhteiskuntavastuun yhdistämisessä. Yritys pyrkii aktiivisesti parantamaan tilan kierrätystä, lisäämään luomuviljelyä, maksamaan keskiarvoa parempaa palkkaa ja pitämään yllä mahdollisimman laajaa biodiversiteettia.

19 Erilaista Etelä-Afrikkaa Lynedochin ekokylässä Lynedochin ekokylän yhteisön ytimen muodostaa kolmensadan oppilaan ala-aste. Oppilaiden riemunkiljahdukset piristävät päivää, kun tenavat kirmaavat vasta aamulla istutettujen puiden ja luomukasvimaan välissä. Yhteisö muodostuu eri kulttuuritaustan ja tulotason omaavista ihmisistä yliopiston professorista viinitilojen työntekijöihin. Etelä-Afrikassa asuinalueet ovat voimakkaasti erilaistuneet juuri rodun ja varallisuuden mukaan, joten ekokylä toimii hyvänä esimerkkinä kaupunkisuunnittelijoille. Vaihto-opiskelijasta työharjoittelijaksi Stellenboschissa vietetty puolen vuoden vaihto-opiskelu loi erinomaisen Lynedochin ala-asteen oppilaita välitunnilla: Natasha, Alicia, Markoalene, Geraldine, Nicole, Clarisa ja Lizaan. pohjan työharjoittelulle. Poliittisesta päätöksenteosta, yritysten yhteiskuntavastuusta ja ympäristön tilasta kiinnostuneelle maantieteen opiskelijalle instituutti tarjoaa erittäin mielenkiintoisen ja yhteiskuntakriittisen ympäristön. Työskentelin puolentoista kuukauden ajan pääasiassa Sustainable Neighbourhoods-ohjelmassa. Vastikään instituutissa järjestettiin kolmen päivän työpaja, jonka teemana oli kestävä rakentaminen ja asutus. Etelä-Afrikassa asumiskysymys on erittäin ajankohtainen. Suuri osa väestöstä asuu townshipeissa eli slummeissa, joissa perusinfrastruktuuri on pahasti puutteellista. Sähkönjakeluun ei voi luottaa, viemäröintiä ei usein ole ja terveydenhuoltopalvelut ovat olemattomia. Työpajan tarkoituksena oli saattaa kansallisen ja paikallisen tason päätöksentekijöitä saman katon alle keskustelemaan paikallisten projektien onnistumisista ja haasteista. Samalla instituutti tarjoaa tasa-arvoisen ja ympäristöystävällisen tilan, jota monet eivät ole tottuneet näkemään Etelä-Afrikan kontekstissa. Uusia ajatuksia Hah, olinkin aivan varma, että ilmoitus kasvisruoasta oli vitsi!, toteaa korkean tason päättäjä lounasjonossa, kun hän kauhoo perunamuussia ja linssimuhennosta lautaselle. Kyseessä on kasvisruoka, korjaan iloisesti hymyillen. Mutta ei voi olla totta, koska tämä näyttää ja maistuu lihalta!, huudahtaa tuhti herra. Herran ilmeestä on vaikea lukea, onko kyseessä kauhistus vai ihastus. Hän ei tiennyt, että kasvisruokavalio koostuu muustakin kuin salaatinlehdistä. Jälkikäteen työpajan osallistujat kuitenkin nostivat suuren haloon siitä, miten afrikkalaiselle miehelle on epäkunnioittavaa olla tarjoamatta lihaa. Uskon kuitenkin, että viesti kasvisruokavalion tervellisyydestä, monipuolisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä saavutti lisää kannattajia. Viisitoista vuotta demokratian alkamisen jälkeen Etelä-Afrikassa maan uudelleenjako järkevällä tavalla ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntäminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Instituutti on monessakin mielessä aikaansa edellä. Keskeistä kuitenkin instituutin toiminnassa on tapa, jolla kannustetaan yhteistyöhön ja eloon eri kulttuurien ja tulotasoisten ihmisten välillä. Kestävän ja positiivisen muutoksen ytimessä piilee ajatus tasa-arvosta. Ajatus siitä, että valkoinen nainen pesemässä ikkunoita voi olla normaalia. Sustainability Institute. Ennen hotellina toiminut rakennus on muutettu koulutus ja tutkimuskäyttöön mahdollisimman ympäristöystävällisiä rakennusmenetelmiä käyttämällä. Laura Heiskanen opiskelee Helsingin Yliopiston maantieteen laitoksella maisteriopintoja kehitysmaantieteessä. Kehitysmaantiede on poikkitieteellinen tiedeala, jossa perehdytään erityisesti Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin ja ympäristöllisiin erityispiirteisiin. Laura oli Helsingin Yliopiston kahdenvälisessä opiskelijavaihdossa Stellenboschissa syyslukukauden 2008, ja kävi tutustumassa instituutin toimintaan. Hän halusi palata alueelle työharjoittelun merkeissä ja haki suoraan Sustainability Instituteen. He järjestävät työharjoittelua vuosittain heinäkuusta syyskuuhun ja harjoitteluohjelma järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä Laura oli siis koekaniinina ensimmäisten harjoittelijoiden joukossa. 19 Ympäristöasiantuntija 4/09

20 YKL:n apuraha JÄÄMAAN JÄKÄLIÄ TUTKIMASSA Laavakentältä kantautuu tasainen talttojen ja vasaroiden kalke. Parikymmentä maastovarusteisiin sonnustautunutta hahmoa on levittäytynyt pitkin karua islantilaista maisemaa. Kyseessä ei ole geologinen retkikunta, vaan pohjoismainen jäkäläretkeily jalkautuneena Islannin kamaralle. T EKSTI JA KUVAT:HEINI : H I RÄMÄ Ä Tunnelma on touhukas, kun kansainvälinen jäkälätutkijoiden joukko hakkaa näytteitä kivipinnoilta. Paperiset näytepussit kahisevat ja toisinaan kuuluu innostunut huudahdus jotain erityisen kiinnostavaa on löytynyt, kenties uusi jäkälälaji Islannille. Maalle uusien jäkälälajien löytyminen ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen tapahtuma, sillä Islannin jäkälälajistossa riittää uutta löydettävää. Laavakenttien kutsu Pohjoismainen jäkälätutkijoiden järjestö Nordisk Lichenologisk Förening, (Nordic Lichen Society) eli NLF Islantilaista maisemaa järjesti 18. maastoretkeilynsä Islannissa heinäkuussa Retkikohteena oli Snæfellsnesin niemimaa maan länsiosassa, Reykjavikin pohjoispuolella. Ulkomaisten jäkälätutkijoiden vierailu satujen saarella on tervetullut lisä maan lajiston selvittämistä ajatellen, sillä Islannissa vaikuttaa vain kaksi jäkälätutkijaa. Heistäkin toinen on jo eläkkeellä. Mahdollisten harrastajien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti heitä ei juurikaan ole. Jäkälälajeja Islannista tunnetaan vajaa 800. Luku on suhteellisen korkea ottaen huomioon, että metsiä maassa ei ole. Suurin osa lajistosta kasvaa maalla ja kivipinnoilla. Karuihin oloihin sopeutuneille pioneerieliöille riittääkin Islannissa kolonisoitavaa alustaa ja kivikkoja koristaa viehättävä jäkäläkuviointi. Nuo ravintobiologialtaan mielenkiintoiset sienet ovat paitsi äärimmäisen kiehtovia myös kovin kauniita katsella. Suuri osa lajistosta on rupimaisia, tiukasti alustaansa kiinnittyneitä lajeja, joiden määrittäminen vaatii näytteenottoa ja mikroskooppitarkastelua. Jäkäläretkikunta kiertelee talttoineen ja vasaroineen viikon aikana noin kymmenkunta retkikohdetta, joista tutkijoiden luupit tavoittavat lukuisia mielenkiintoisia ja harvinaisiakin lajeja. Pohjoisuus kiehtoo etenkin etelämpää saapuneita osallistujia. Islannin heinäkuinen sää on lähes hyytävä. Pohjoisesta puhaltava tuuli pitää huolen siitä, että laavakentällä huhkiessa ei tule hiki. Villapaita sekä muut lämpimät ja tuulenpitävät varusteet ovat totisesti tarpeen. Ympäröivä maisema hurmaa karuudessaan ja aika ajoin voisi kuvitella olevansa vaikka kuussa. Laavakiveä ja vuoristoa riittää silmän kantamattomiin ja ympärillä välkehtii turkoosinsininen valtameri. Vastakohtana karuille kivikoille näkyy maisemassa myös vehreitä laitumia. Laiduntajia, lähinnä lampaita ja islanninhevosia tuntuukin olevan maassa sangen runsaasti. Viikon aikana onnistun näkemään bussin ikkunasta vain yhden viljapellon. Maan elanto ei tulekaan maasta, vaan merestä. Golf-virran leudontama ilmasto ja geoterminen energia ovat antaneet lisäpontta maan vauraudelle. Varomaton velanotto tosin on suistanut maan talouden ennen näkemättömään romahdukseen. Matkustavaiselle se näkyy lähinnä vain valuutan edullisena kurssina. Yhteydenpitoa yli rajojen NLF kokoaa yhteen vajaan kymmenen maan jäkälätutkijat ja -harrastajat. Perinteisten pohjoismaiden lisäksi järjestön piiriin on liittynyt vuosien saatossa myös muun muassa Baltian maita. NLF järjestää retkeilyjä jäsenmaissaan joka toinen vuosi. Kohdemaa ja retkeilyn järjestämisvastuu kiertävät jäsenmaiden kesken. Edellinen retkeily järjestettiin Lammilla Suomessa. Islannin retkeilyllä oli mukana kolme 20 Ympäristöasiantuntija 4/09

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa opinto opas ympäristöalan 2015 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu yliopistossa 06 30 58 ESIPUHE Ympäristöalan opinto-opas SUOMESSA YMPÄRISTÖ on ollut aina

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot