Koske tiedottaa. Kosken suunnitelmia vuodelle Marraskuu Keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Tässä tiedotteessa:

Transkriptio

1 Marraskuu 2014 Koske tiedottaa Keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tässä tiedotteessa: Keski-Suomen SO- TE hanke SERI-mallia päivitetään Erityisosaamista kuntien tueksi Koskesta Romanien koulutustason nostamisen esiselvitys valmistunut VOIKUKKIAvertaistukiryhmä pohjoiseen Keski- Suomeen Peliaiheisia verkkokursseja alkaa Vanhuspalveluiden kehittämisen ajankohtaiset Koulutusta moniammatillisesta tilannearviotyöstä koulutusta Tulevia tapahtumia Kosken suunnitelmia vuodelle 2015 Toimintaympäristön muutos on alallamme jo lähes itsestään selvyys. Helpompaa on luetella asiat, jotka tulevat säilymään. Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta on edelleen voimassa. Koske kehittää alalla tarvittavaa asiantuntemusta ja erityisosaamista ja välittää asiantuntijapalveluita. Tätä Koske tekee etukenossa tulevan integroidun sote -järjestelmän suuntaan. Kosken ensi vuoden työlistalla on sotekehittämistoiminnan suunnittelu maakunnallisen tuotantoorganisaation yhteyteen. Siihen liittyy myös toinen ajankohtainen tehtävä: Tutkimukseen perustuvan, vaikuttavan palvelutoiminnan edellytysten esillä pitäminen. Sote-rakennelain lisäksi odotamme alkuvuodesta uuden sosiaalihuoltolain voimaan astumista. Koske on mukana järjestämässä sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyviä tilaisuuksia ja koulutuspäiviä. Koske tuottaa edelleen sosiaaliasiamiehen, kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän sekä konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita. Koske vastaa myös ensi vuonna lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän maakunnallisesta koollekutsumisesta. Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon osaamista Koskessa kehitetään jo kahdeksatta vuotta yhteistyössä THL:n kanssa. Tämän valtakunnallisen toiminnan vastuulla on myös kuntien tukeminen ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Uuden sote-rakenteen suunnitteluvaiheessa Kosken eri työryhmiä ja työkokouksia tullaan organisoimaan tarkoituksenmukaisemmin. Myös Keski-Suomen SOTE hanke hyödyntää näitä olemassa olevia foorumeita. Innostavaa on yhteistyön tiivistyminen terveydenhuollon kehittäjien ja tutkimustoiminnan kanssa. Erityisen tärkeä rooli on teillä kaikilla aktiivisilla asiakastyön osaajilla. Rakennetaan yhdessä asiakkaan tarpeita palvelevaa toimintaa! Raili Haaki, johtaja p Sivi Talvensola, suunnittelija p Sivi Talvensola ja Raili Haaki

2 Sivu 2 Saammeko paremmat sote-palvelut Keski- Suomeen? Lue lisää Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeesta ja sen toiminnasta sote2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on muuttumassa. Lain tavoitteena on turvata entistä tasaarvoisemmat ja joustavammat sote-palvelut kaikille kansalaisille. Nykyjärjestelmän mukaan palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa kunta. Uudessa mallissa järjestäminen vastuutetaan 5 sotealueelle. Tuotannosta vastaavat tuotanto-alueet, jotka kykenevät vastaamaan sekä sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että järjestäminen toteutuu Itä- ja Keski- Suomen sote-alueella ja tuotanto Keski-Suomen alueella. Uudet suuret toimintaalueet asettavat meidät haasteiden eteen. Ne tuovat uusia mahdollisuuksia palveluiden järkevän organisoinnin suhteen mutta ne myös mahdollistavat kankeat ja keskittyneet järjestelmät. Keski-Suomen SO- TE hankkeen ykköstavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Miten aiomme tämän hankkeessamme toteuttaa? Hankkeen keinoina ovat palveluintegraatio, palveluohjauksen laajamittainen käyttöönotto, kokonaisten palveluprosessien turvaaminen, palveluverkon optimointi, jne. Nämä ovat kuitenkin vain sanoja, menetelmiä ja laskelmiin pohjautuvia asioita joita toki tarvitaan. Kaikkein tärkein keino hankkeessa on vuorovaikutus: erilaiset keskustelutilaisuudet, työpajat, ota kantaa.fi -sivusto, seminaarit, verkkosivut, jne. Kohtaamiset, joissa voidaan vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, ideoita, pelkoja ja toiveita siitä, millainen Keski-Suomen sotetuotantoalueesta tulee. Tätä varten järjestämme mm. kuntatyöpajojen sarjan, johon kutsumme koko sote-henkilöstön mukaan tuomaan näkemyksiään sekä nykyisistä hyvistä käytännöistä että kehittämistä vaativista asioista. Kun tätä tarkastelua tehdään, pyrimme asettumaan asiakkaan näkökulmaan. Kuntalaisilloissa käydään läpi samoja kysymyksiä. Meistä kukaan ei vielä tiedä, millainen Keski-Suomen sote-tuotantoalue tulee olemaan ja miten sen palvelut organisoidaan. Tästä tekevät Keski-Suomen kunnat aikanaan päätökset. Hanke tekee osaltaan valmistelutyötä päätöksentekoa varten. Keski- Suomen SOTE 2020-hanke kutsuu sinut mukaan työskentelyyn. Vain yhdessä tekemällä ja toisiamme kuuntelemalla ja kannustamalla, voimme turvata asukas- ja asiakaslähtöiset sotepalvelut. Marja Heikkilä hankepäällikkö etunimi.sukunimi@jkl.fi p Lue myös hankkeen ensimmäinen uutiskirje (pdf) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) käsitellään parhaillaan viimeisen hankekierroksen hakemuksia. Keski-Suomessa on tänä vuonna keskitytty keväällä käynnistyneeseen Keski- Suomen SOTE hankkeeseen. Tämän syksyn KASTE-hakuun lähti yksi koko Itä- ja Keski-Suomen alueen kattava ICT-hankesuunnitelma, ISSOTI Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimana. KASTE-ohjelma on päättymässä. Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan organisointimallista ei ole vielä tarkempaa tietoa.

3 Sivu 3 Valtakunnalliset aikuissosiaalityönpäivät Helsingissä Teemana: Kansalaisena kaupungissa ja ammattilaisena rakenteissa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät vievät osallistujat ruuhka-suomen ilmiöiden äärelle. Metropolialueen ihmiset kohtaavat asunnottomuutta ja yksinäisyyttä, heiltä voi puuttua toimintamahdollisuuksia ja he voivat kokea olevansa eriarvoisia. Kaikki tämä voi periytyä myös sukupolvelta toiselle. Toisaalta urbaani ympäristö tarjoaa elävää ja toimivaa yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia matalalla kynnyksellä koota ihmisiä yhteisten asioiden äärelle. Esimerkkejä ovat sosiaalisen median mahdollistamat pientapahtumat, kaupunkiviljely ja aikapankkitoiminta. Nämä vaativat kuitenkin resursseja ja taitoja, joiden puute voi lisätä syrjäytymistä. Puheenvuoroja päivällä : Yöpajoja illalla : Turvaverkkoja paikkaava yhteisöllisyys : Aikapankki Yhteissuunnittelu : Asumissosiaalinen työ : Yhteisösosiaalityö : Ammattilaisen harkintavalta Puhujina mm. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, neuvotteleva virkamies Elina Palola, Development Manager Philippe Granger, Professor in Social Work Tapio Salonen, professori Marketta Rajavaara, tutkija Riitta Granfelt ja kehitysjohtaja Olli Hietanen. Päivät järjestää Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien sekä ammattikorkeakoulujen, Helsingin yliopiston ja ruotsinkielisen osaamiskeskuksen FSKC:n kanssa. Osallistuminen molempiin päiviin vain 100 euroa (+ 24 e ALV) Päivien ohjelma ja ilmoittautuminen Vuonna 2014 Jyväskylässä järjestetyille Aikuissosiaalityön päiville osallistui 400 ammattilaista ympäri Suomea

4 Sivu 4 Lastensuojelun edunvalvontaa Koskesta Lastensuojelun käsikirjasta saat lisätietoa lastensuojelun edunvalvonnasta Lastensuojelulain 22 :n mukaan lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski: Sosiaaliasiamies Eija Hiekka , puhelinaika ma to klo 9 11 Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä vahvistaa lapsen osallisuutta, lapsen edun toteutumista ja lapsen puhevallan käyttöä lastensuojelun päätöksenteossa. Lisätietoja lastensuojelun edunvalvonnasta: Palokka, Puuppola, Tikkakoski, Vaajakoski (entisen Jyväskylän mlk:n alueet): Sosiaaliasiamies Tanja Hänninen , puhelinaika tiistaisin klo 9 11 Koskessa lastensuojelun edunvalvojana toimii edunvalvontakoulutuksen käynyt kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Tanja Hänninen. Voit olla yhteydessä myös harkitessasi edunvalvonnan tarvetta tai tarvitessasi lisätietoa tai perehdytystä lastensuojelun edunvalvontaan. Lisätietoja: Tanja Hänninen p Kuva: Saaga Talvensola Kosken sosiaaliasiamiesten yhteystiedot Eija Hiekka Sosiaaliasiamiehen sähköpostiosoite avautuu : sosiaaliasiamies@koske.fi Postiosoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Sosiaaliasiamies, Matarankatu 4, JYVÄSKYLÄ. Henkilökohtaista käyntiä varten aika varataan etukäteen. Käyntiosoite Jyväskylän Tourulassa: Matarankatu 4 tai muu paikka sopimuskunnassa.

5 Sivu 5 Erityisosaamista kuntien tueksi: Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän työapu on käytettävissä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asioissa, huolto- ja tapaamisoikeusasioissa sekä täytäntöönpanosovitteluissa. Kiertävä lastensuojelun erityistyöntekijä voi toimia kunnan työntekijän työparina tai osana laajempaa työryhmää asiakastyössä tai konsultaatioapuna. Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä tarjoaa myös koulutusta ja käytännönläheistä perehdytystä lastensuojeluun ja sen prosessin eri vaiheisiin. Otathan yhteyttä, niin voimme miettiä koulutus- ja perehdytystarpeitanne yhdessä. Yhteystiedot: Tanja Hänninen, , Tanja Hänninen Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Konsultoivan erityislastentarhanopettajan toiminnan tarkoituksena on: * Päivähoitolain 4a mukaisen erityislastentarhanopettajan palveluiden säännöllinen saatavuus, jotta lasten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus erityiseen tukeen toteutuisi * Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen kehittäminen ja lasten tuen tarpeisiin vastaaminen * Henkilöstön osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen. Konsultoivan erityislastentarhanopettaja jalkautuu kuntiin, ohjaa ja konsultoi, osallistuu asiakastapaamisiin ja neuvotteluihin, suunnittelee pedagogista toimintaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa, työskentelee lasten kanssa yksilöllisesti ja pienryhmissä, järjestää koulutusta sekä välittää tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä kuntien kehittämistyön tueksi. *Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tuottaa konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita sopimuskunnille. Kunnat maksavat toiminnasta aiheutuvat kulut suhteessa käyttämäänsä palvelujen määrään. Vuoden 2015 aikana on mahdollista ottaa toimintaan uusia kuntia mukaan. Toimintaa kehitetään säännöllisissä ohjausryhmän tapaamisissa kuntien kanssa. Ota yhteyttä! Tuulikki Koljonen Konsultoiva erityislastentarhanopettaja p Hellevi Ahoniemi Tmi Erityislastentarhanopettaja p etunimi.sukunimi@gmail.com Tuulikki Koljonen

6 Sivu 6 keino-, liikenne ja ympäristökeskus. Selvitys kuului Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinjaan 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Lue ROMKOesiselvitysraportti Kosken kotisivuilta Romanien koulutustason nostamisen esteenä usein tiedon puute ja syrjintä Jyväskylän kaupunki selvitti Jyväskylän seudun nuorten romanien kouluttautumisen esteitä ja tuen tarvetta ROMKO - romanien koulutustason nostamisen esiselvityksessä. Sen mukaan vuotiaiden romaninuorten hakeutumista jatkokoulutukseen vaikeuttaa etenkin tiedon puute ja pelko syrjinnästä, kiusaamisesta ja yksinäisyydestä. Muita estäviä tekijöitä niin nuorten kuin heidän vanhempiensa näkökulmasta ovat motivaatio ja asenne koulutusta kohtaan, oppimisvaikeudet, opiskelutaitojen puute, taloudelliset seikat, terveys, perhe ja vähäinen usko omiin kykyihin. Opintoihin hakeutumisen tukimuotoina nuoret ja heidän vanhempansa korostivat etenkin tiedon lisäämistä opintomahdollisuuksista sekä tukihenkilöä nuorille. Osana Romko-hanketta Koskessa laadittiin suunnitelma romaniasioihin erikoistuvasta osaamiskeskuksesta. Sen tehtäviä olisivat romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, syrjinnän ehkäisemiseen sekä romanipolitiikkaan vaikuttaminen. Keskeisenä tehtävänä tässä olisi romanityön ammattitiedon ja -taidon vahvistaminen sosiaalialalla sekä tuki romanityöhön liittyviin erityiskysymyksiin eri ammattiryhmille. Kaksiosainen esiselvitys toteutettiin Sitä hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Selvityksen rahoitti Keski-Suomen elin- Lisätietoja: Raili Haaki p SERI-ohjeistusta päivitetään Vuoden 2014 alusta alkaen laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä muuttui laiksi lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä. Lakimuutoksen jälkeen lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia selvitetään samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia ja niistä aiheutuneista kustannuksista vastaa valtio. Myös tuleva sosiaalihuoltolain uudistus tuo muutoksia näiden rikosten selvittämisen järjestämiseen. Koske on vastannut maakunnallisten lapsiin kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia koskevien toimintaohjeiden päivittämisestä. Päivitystyöryhmä on kokoontunut vuonna 2014 neljä kertaa ja uudistuneet ohjeet on tavoitteena julkaista vuoden 2015 alussa. Toimintaohjeiden lisäksi päivitysryhmä kehittää SERI-toimintaohjeista tiedottamista ja perehdyttämistä. Päivitetyistä toimintaohjeista tiedotetaan Kosken nettisivuilla. Nykyiset toimintaohjeet löytyvät osoitteesta SERI-toimintaohje-2014.pdf Lisätietoja: Tanja Hänninen p

7 Sivu 7 Voikukkia-vertaistukiryhmä aloittaa pohjoisessa Keski-Suomessa tammikuussa Keski-Suomen VOIKUK- KIA-alueverkosto ja pohjoisen Keski-Suomen kunnat järjestävät yhteistyönään VOIKUKKIAvertaistukiryhmän huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhemmille. Keski- Suomen kunnista mukana ovat Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Uurainen, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi, Laukaa sekä Konnevesi. Ryhmä on tarkoitettu Keski-Suomessa asuville sijoitettujen lasten vanhemmille. Toimintaa koordinoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Ohjaajina toimivat Äänekosken kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijä Marjukka Massinen, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen suunnittelija Minna Kesänen sekä vanhempi, vertaisohjaaja Irja Ojala. Peliaiheisia verkkokursseja valtakunnallisesti 2015 Ryhmä alkaa Ryhmä kokoontuu Äänekosken kaupungin perhetyön yksikön tiloissa joka toinen keskiviikkoilta. Varsinainen hakuaika ryhmään on päättynyt, mutta paikkatilanteesta voit kysyä edelleen perhetyöntekijä Marjukka Massiselta (p ). Lisätietoja VOIKUKKIAryhmätoiminnasta: Keski-Suomen VOIKUK- KIA-aluekoordinaattori Tanja Hänninen p Pelihaittojen ehkäisy, 2 op *)(raha- ja digitaalinen pelaaminen) , Seinäjoki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, seamk.fi , Joensuu, Karelia-ammattikorkeakoulu, karelia.fi Netti- ja peliongelmat ja opiskelukyky, 2 op *) kevät 2015, Kolari, Ammattiopisto Lappia, lappia.fi Rahapeliongelmien kohtaaminen mielenterveystyössä, 2 op *) , Kokkola, Centria-ammattikorkeakoulu, centria.fi kevät 2015, Kolari Ammattiopisto Lappia, lappia.fi Rahapeliongelmien kohtaaminen, 2-8 op (sisältää valinnaisen 1 op:n moduulin digitaalisesta pelaamisesta) syksy 2015, Helsinki, Diakonia-ammattikorkeakoulu, diak.fi (avoin amk, 5 op) eripituisia kursseja vuonna 2015, lisätietoja tuula-leena.raiski(at)koske.fi Lisätietoa peliaiheista verkkokursseista osoitteessa thl.fi/ pelihaitat/ koulutus *) sisältyy yksi lähipäivä, johon voi osallistua joillakin kursseilla myös verkkovälitteisesti Kurssit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamia ja taloudellisesti tukemia, mikä on huomioitu kurssimaksussa. Kurssimaksut löytyvät järjestäjien verkkosivuilta. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski,, p

8 Sivu 8 Oma tupa, oma lupa -hanke päättyi , vanhustyön kehittäminen jatkuu Oma tupa, oma lupa - materiaalit jäävät hyödynnettäväksi hankkeen kotisivuille Perinteisen raportin sijaan Oma tupa, oma lupa vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa koottiin käsitellyistä keskeisimmistä asioista lyhyitä Ota omaksi -koosteita, mm. vastuutyöntekijästä, koetun palvelun laadun mittaamisesta, palveluun pääsyn kriteereistä Keski-Suomessa. Viiden teeman alle jaetut koosteet löytyvät hankkeen internetsivuilta hallinto/ hankkeet_ja_strategiat/ perusturvapalvelut/ omatupa Osallisuudesta: - vanhusneuvostoille Kehittämissuunnitelma, - kuvaus Ikäihmisten foorumista. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi: - Palvelutarpeen arvioinnissa - ikäihmisen kuuleminen - palveluihin pääsyn perusteet - ICF:n ja ydinlistat ja ehdotus yksilötekijöiden suomennuksesta. Muistisairaiden palveluista: - Muistisairaiden hoidon toimijakenttää - Muistisairaiden kuntoutuksta Henkilökohtaisen budjetointi: - Tee nämä -runko, - mikä HB on -kooste Vanhuspalveluiden johtamiseen: - hyvinvointisuunnitelmien tekeminen. - Pilotointi Koetusta palvelun laadusta - Ilmoitusvelvollisuus - Vastuutyöntekijän yhteiset periaatteet -Odotusaikojen julkaisun yhteiset ohjeet - omavalvontasuunnitelman materiaalia THL ja Valvira seuraavat vanhuspalvelulakia ennen ja jälkeen lain voimaantuloa. Seurantakyselyn 2014 tulokset julkaistaan THL:n sivuilla. Aikaisemmasta kyselystä on tehty kattava raportti. Vanhuspalveluiden kehittäminen Keski-Suomessa jatkuu SOTE hankkeessa vanhuspalveluiden asiantuntija Tuija Koiviston työnä. Useiden päättyneessä hankkeessa käsiteltyjen asioiden jatkokehittäminen ja jalkauttaminen on jatkossa kuntien omalla vastuulla. Oma tupa, oma lupa - hankkeen työntekijät jatkavat tahoillaan vanhuspalveluiden kehittämistä. Heidät tavoittaa jatkossa osoitteista: Anna-Liisa Haataja etunimi.sukunimi@laukaa.fi Timo Itäpuisto etunimi.sukunimi@keuruu.fi. Ulla Halonen etunimi.sukunimi@ ksmuistiyhdistys.fi Koskesta voi tilata työnohjausta Koske tuottaa työnohjausta maksullisena palveluna. Koulutettuna työnohjaajana toimii Raili Haaki. Työnohjaus räätälöidään tilaajan tarpeen mukaisessa laajuudessa ja muodossa, joko ryhmä-, työyhteisö- tai yksilöohjauksena. Koskessa on tarjolla myös kehittämistyön kysymyksiin ja työelämän muutoksen keskittyvää ryhmämuotoista työnohjausta, joka on tarkoitettu esimerkiksi yksin työskenteleville hanketyöntekijöille, oman työnsä ohessa kehittämisen kysymyksiä pähkäileville ammattilaisille tai avuksi työyhteisölle muutosprosessissa. Lisätietoja: Raili Haaki, p ,

9 Sivu 9 Koske ottaa vastaan koulutustoiveita Mikäli arkisen työn ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta ei tunnu muualta löytyvän, ota arkailematta yhteyttä Kosken väkeen. Meille voit kertoa keskeneräisiäkin ideoita ja toiveita. Rakennetaan yhdessä toimivia täydennyskoulutuspäiviä! Ota yhteyttä: Sivi Talvensola suunnittelija Kuva: Sinna Talvensola Tutustu tästä Sarana-hankkeessa kehitetyn moniammatillisen tilannearviotyöskentelyn esitteeseen Koulutusta moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Keväällä 2015 kuntien työntekijöillä on mahdollisuus tutustua moniammatilliseen tilannearviotyöskentelymalliin ja osallistua oppimisareenatoimintaan. *26.1. Moniammatillisen asiakastyön seminaari: yhteinen päivä opiskelijoille, opettajille ja harjoittelun ohjaajille sekä mallista kiinnostuneille ammattilaisille Kuntaanne tulevat sosiaalialan harjoittelijat voivat osallistua harjoittelun ohjaajiensa kanssa aloitusseminaarin jälkeen moniammatillisen asiakastyön intensiivijaksolle: * vko 6: opiskelijoiden toimintaympäristöön tutustumiset harjoittelupaikka kunnalla * ja 5.3. ammattilaisten ja opiskelijoiden moniammatilliset tilannearviotyöskentelypäivät omana toimintana tarkoituksenmukaisissa kokoonpanoissa * loppuseminaari (½ päivä) Jakso toteutetaan oppilaitosten lehtorien ja asiakastyön ammattilaisten oman virkatyön osana. Jakson opettajina ja samalla oman työnsä kehittäjinä toimivat oppilaitosten opettajien lisäksi opiskelijaharjoittelua ohjaavat sosiaaliohjaajat, perhetyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja psykologit. Jakson tarkoituksena on parantaa käytännön opetuksen laatua ja moniammatillisen asiakastyön osaamista. Sarana-hankkeessa kehitetty strukturoitu malli tarjoaa tuleville työntekijöille mahdollisuuden mallioppimiseen ja turvalliseen asiantuntijuuden kehittymiseen. Esitettyjen toiveiden pohjalta Koske toteutti kolmen päivän lastensuojelun perhetyön koulutuskokonaisuuden Lisätietoa Sarana-mallista ja koulutuksesta: koordinaattori Ansa Leinonen, ansa.leinonen@jkl.fi

10 keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskus osoite matarankatu 4, 1. krs jyväskylä Sähköposti: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus eli Koske on sosiaalialan osaamista vahvistava ja kehittävä maakunnallinen organisaatio ja verkosto. Kosken työyhteisö muodostuu osaamiskeskuksen henkilöstön lisäksi eri hankkeiden ja organisaatioiden kehittäjistä. Koske on yksi maamme yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sosiaalialan osaamiskeskusten lainmukaiset tehtävät ovat sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja erityispalvelujen kehittäminen sekä yhteydenpito koulutuksen, käytännön ja tutkimuksen välillä. Löydät meidät myös: koskeverkko.fi YHTEYSTIEDOT: Raili Haaki, johtaja ( ), Eija Hiekka, sosiaaliasiamies, Tanja Hänninen, kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä, Minna Kesänen, suunnittelija/kuntatuki rahapelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa, Tuulikki Koljonen, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, Tuula-Leena Raiski, koulutuspäällikkö/osaamisen kehittäminen rahapelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa, Sivi Talvensola, suunnittelija, Marja Heikkilä, johtaja (Keski-Suomen SOTE 2020 hankepäällikkönä ) Tulevia tapahtumia Anna palautetta tiedotteesta! Marraskuu Tietojohtaminen ja sote-uudistus Joulukuu Kosken hallituksen kokous Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa - seminaari / WEBCAST 2015 Tammikuu Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmä Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, Helsinki Moniammatillisen asiakastyön intensiivijakso, aloitusseminaari Helmikuu 2.2. Valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kokous KEHAS-seurantaryhmän alueellinen kierros Maaliskuu Keski-Suomen sote-johdon työkokous Moniammatillisen asiakastyön intensiivijakso, päätösseminaari Missähän mun pitikään olla? Onneksi voin tarkistaa asian Koskeverkon tapahtumakalenterista! Valokuvat: Elina Paavolainen. Kuva yllä: Apelliviesti/Helena Koljonen