Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten"

Transkriptio

1 SAK ry 1 (19) Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten Esipuhe Tämä tarkistuslista on tehty liitoille, jotta ne voisivat arvioida, onko työehtosopimuksissa jompaakumpaa sukupuolta syrjiviä määräyksiä. Lisäksi listassa on sellaisia asioita, jotka koskevat työehtosopimusten soveltamista työpaikoilla. Listaa voi käyttää apuna myös alakohtaisessa neuvonnassa ja koulutuksessa. Työehtosopimusten tarkistaminen on tarpeellista, sillä vaikka määräykset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraalisti, tässä ei aina ole onnistuttu. Sopimuksilla on myös historialliset taustansa. Jotain määräystä ei pidetä enää sukupuolineutraallna, vaikka näin on määräystä tehtäessä ollut. Sukupuolisyrjivyys saattaa johtua myös siitä, että osapuolet ovat unohtaneet korjata määräyksen lainsäädännön muututtua. Vähäpätöiseltäkin tuntuva syrjivä määräys on hyvä korjata. Ay-liikkeen tulee olla ensimmäisenä puolustamassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tarkistuslista perustuu Euroopan unionin sukupuolten palkkatasaarvoa edistävään projektiin, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota työehtosopimuksissa mahdollisesti oleviin epätasa-arvoisiin määräyksiin. Käsikirja on käännetty englannista ja muokattu Suomen oloihin sopivaksi. Alkuperäinen teksti on sivulla Toivomme, että tarkistuslistasta on apua liitoille. Työehtosopimusta tarkistettaessa on muistettava, ettei kysymys ole vain naisten syrjimisestä vaan että määräys voi syrjiä myös miehiä, seksuaalisia vähemmistöjä, yksinhuoltajia jne. Käännöksen on tehnyt Christina Karlsson SAK:n kansainväliseltä osastolta ja käsikirjan on muokannut Anu-Tuija Lehto edunvalvontaosastolta. SAK:n edunvalvontaosasto Lauri Lyly Johtaja Marja Erkkilä Apulaisjohtaja

2 SAK ry 2 (19) Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten Sisällysluettelo 1. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN OSALLISTUMINEN SEKÄ SOPIMUKSISSA KÄYTETYT ILMAISUT 3 2. TYÖSUHTEEN PYSYVYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3 3. TYÖSUHTEEN KESTOSTA RIIPPUVAT ETUUDET 6 4. TYÖAIKAA JA ERI TYÖAIKAMUOTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7 5. PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9 6. HAITTA- JA OLOSUHDELISÄT SEKÄ MUUT KORVAUKSET MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT JA TYÖOLOT, ERITYISESTI KOULUTUS SEKÄ URALLA ETENEMINEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- ESIMERKKINÄ ITÄVALLAN METALLI-TEKSTIILITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 13

3 SAK ry 3 (19) 1. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen sekä sopimuksissa käytetyt ilmaisut Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen Kuinka monta miestä/naista on valmistelemassa työehtosopimustavoitteita ja muotoilemassa tekstejä? Kuinka monta miestä/naista osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin? Kuinka moneen mieheen/naiseen työehtosopimuksessa käytetyt ilmaisut vaikuttavat? Työehtosopimuksissa käytetyt määritelmät Onko miehet ja naiset eroteltu työehtosopimusmääräyksissä? Onko miehillä ja naisilla omia määräyksiä? Onko määräyksissä viitattu vain naisiin, vaikka on tarkoitettu myös miehiä ja päinvastoin? Käytetäänkö sukupuolisidonnaisia määritelmiä? Arvot ja asenteet Ovatko määritelmät todella sukupuolineutraaleja? Onko asianmukaista jättää sukupuoli mainitsematta tai mainita se? Onko asianmukaista viitata molempiin sukupuoliin niin, että vain toinen niistä mainitaan? Pohdittavaa Kaikkien työehtosopimusmääräysten on lähtökohtaisesti tarkoitettava samalla tavalla sekä miehiä että naisia. Tämän vuoksi on syytä miettiä, tarvitaanko esimerkiksi joillekin ammattinimikkeille uusia määritelmiä, jotta ne olisivat sukupuolineutraaleja. 2. Työsuhteen pysyvyyttä koskevat määräykset Määräysten sukupuolivaikutukset Onko eroja siinä, kuinka moni mies/nainen: palkataan ensin koeajalle on määräaikaisessa työsuhteessa on tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä tai työsopimuksen mu-

4 SAK ry 4 (19) kainen työaika on muutoin epäsäännöllinen tekee osa-aikatyötä on vuokratyöntekijä on etätyöntekijä on kotityöntekijä (työaikalaki (605/1996) 2 1 mom.) on lomautettu on irtisanottu tai työsopimus purettu on työsuhteessa, jossa työntekijän oikeudet ovat rajoitettuja tai niitä ei ole Kuinka moni mies/nainen voi vaikuttaa työsuhteensa kestoaikaan (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen)? Miten luottamustehtävät (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunnan jäsenyys jne.) jakautuvat? Kuinka moni mies/nainen päättää työsuhteensa vapaaehtoisesti tai hänen työsuhteensa päättämisen todellisena syynä voidaan arvioida olevan perhevelvoitteet? Kuinka monen miehen/naisen työsopimus on päätetty paremmasta irtisanomissuojasta huolimatta (raskaus, luottamustehtävän hoitaminen jne.)? Kuinka moni mies/nainen tekee useampaa osa-aikatyötä samanaikaisesti? Vertailu myös eri henkilöstöryhmien välillä Työsuhteen keston vaikutus Mikä on työsuhteen kestoajan (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen) vaikutus: todelliseen tuloon ja elinikäiseen tuloon työttömyysuhkaan taloudelliseen riippumattomuuteen uralla etenemiseen koulutukseen pääsemiseen sosiaalietuuksien saamiseen eläkkeeseen työolosuhteisiin, kuten: työhuoneet tiedonsaanti epäviralliset kontaktit sosiaaliset kontaktit pääsy työntekijöitä edustaviin elimiin (mitkä ovat mahdollisuudet naisedustajalle tai miesedustajalle tulla valituksi) miten toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopimus vaikuttavat uuden työn saamiseen tai työsuhteen jatkumiseen samalla työnantajalla

5 SAK ry 5 (19) Arvot ja asenteet Onko perheen elättäjän rooli sukupuolisidonnainen? Saako toinen sukupuoli todennäköisemmin epäsäännöllisen työn? Estääkö työllistyminen ottamasta vastaan vastuuta muilla yhteiskunnan alueilla? Otetaanko työhön liittymättömiä (perheenhuolto)velvollisuuksia huomioon ja miten? Mikä vaikutus on kotitöillä yhteiskunnallisiin asioihin osallistumisella ay-toiminnalla muilla (harrastukset yms.) tuloihin, työsopimuksen kestoon, uralla etenemiseen jne. Pohdittavaa Miten työehtosopimuksilla voidaan muuttaa perinteistä sukupuolisidonnaista työnjakoa? Miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää pätkätöitä 1 ja lisätä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita esimerkkeinä työsuhteiden vakinaistamiseen liittyvät taloudelliset edut määräykset ns. vakituisten sijaisten käyttämisestä määräykset tarkastella vuosittain pätkätöissä olevien työntekijöiden määrää ja työnantajan velvollisuus keskustella asiasta luottamusmiehen kanssa sekä pyrkimys vähentää pätkätyövoiman käyttöä määräykset, joilla rajoitetaan pätkätyöntekijöitten määrää (korkeintaan tietty prosenttimäärä yrityksessä tai aika, jonka jälkeen työntekijä vakinaistetaan tai muut vastaavat määräykset) tarkistetaan, että kaikki työehtosopimusmääräykset ulottuvat myös osa-aikaiseen ja määräaikaiseen työhön (työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 2 mom.) parempi palkka osa-aikatyöstä paremmat ylityökorvaukset lisäkorvaukset joustoista? Miten työehtosopimusten määräyksillä voidaan edistää miesten ja naisten työelämään uudelleensijoittumista perhevapaan jälkeen? 1 Osa-aikainen ja määräaikainen työ, vuokratyö ja vastaava.

6 SAK ry 6 (19) 3. Työsuhteen kestosta riippuvat etuudet 2 Määräysten sukupuolivaikutukset Mitä nämä etuudet ovat? Kuinka monia miehiä/naisia nämä etuudet koskevat? Miesten/naisten suhde esimerkiksi seuraavissa tilanteissa bonus työsuhteen keston mukaan tai muu palveluvuosiin perustuva palkka tai etuus palkankorotus muut etuudet, kuten pidempi loma jne. Kuinka moni mies/nainen on päättämässä näistä eduista työpaikalla/alalla? Miten eri etuuksien ajalta maksettava palkka määritellään? Määräytyykö äitiysvapaan ajalta maksettava palkka samalla periaatteella kuin työssäolon ajalta? Edellyttävätkö työehtosopimuksessa olevat etuudet, joita käyttävät pääasiassa naiset (kuten lasten hoitoon liittyvät), tiettyä työsuhteen vähimmäiskestoa? Miten perhevapaiden käyttäminen ja asevelvollisuus 3 otetaan huomioon määrävuosikorotuksia laskettaessa (mukaan lukien edelliset työpaikat)? Onko määräykset arvioitu sukupuolineutraalilla tavalla? Onko olemassa mitään vakiintunutta arviointikriteeriä? Miten arviointikriteerejä sovelletaan? Maksetaanko eri henkilöstöryhmille eri perusteilla esimerkiksi äitiysvapaan palkkaa? Onko jonkin ryhmän äitiysvapaa palkatonta? Määräysten tosiasialliset vaikutukset Mikä näiden määräysten vaikutus on tuloihin, erityisesti pitkällä aikavälillä? Miten ne vaikuttavat vuosilomaetuuksiin, irtisanomisaikoihin tai muihin etuuksiin, jotka liittyvät työsuhteen kestoon? Ovatko nämä määräykset sukupuolisidonnaisia? Onko toiselle sukupuolelle mahdotonta saada tiettyjä oikeuksia/etuuksia vai onko korvaus vähäinen? Mitkä keskeytykset vaikuttavat etuuksiin (perhevapaat, asevelvollisuus/asepalvelus, koulutus, osa-aikatyö, lomautus yms.)? 2 Työsuhteen kestosta riippuvilla etuuksilla tarkoitetaan etuuksia, joiden saaminen edellyttää, että työsuhde on kestänyt vähintään tietyn, työehtosopimuksessa sovitun ajan. Tällaisia etuuksia ovat mm. määrävuosikorotukset, oikeus palkallisiin perhevapaisiin ja sairausajan palkkaan, oikeus palkkaan kertausharjoitusten ajalta, oikeus lomarahaan jne. 3 Varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja kertausharjoitukset

7 SAK ry 7 (19) Onko lisävaatimuksia, jotka ovat toiselle sukupuolelle vaikeampia täyttää (esimerkiksi työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa)? Arvot ja asenteet Minkälaiset sukupuolisidonnaiset käsitteet pitävät maanpuolustusvelvollisuutta ja lastenhoitoa yksityisasiana? Pidetäänkö perhe-elämän yhteydessä hankittuja taitoja (kuten taloudenhoito ja siivoaminen) tavanomaisina taitoina ja muita ei (esimerkiksi korjaus- ja huoltotyöt)? Lähdetäänkö siitä, että urasuunnittelu on miehille jatkuvaa ja naisille todennäköisesti keskeytyvää? Ovatko määräykset, jotka vaikuttavat työsuhteen keston perusteella annettaviin etuuksiin/oikeuksiin (esimerkiksi määrävuosikorotukset) selkeästi määritelty vai tulkinnallisia ja tyypillisiä vain toiselle sukupuolen työuralle? Mahdollistavatko määräykset mitään helpotuksia perhe-elämän vuoksi? Pohdittavaa Ovatko työsuhteen kestosta riippuvat etuudet suoraan tai epäsuorasti syrjiviä? Kuinka määräyksillä voitaisiin pienentää palkkaeroja? Mitä rakenteellisia vaikutuksia miesvaltaisten alojen määräyksillä on näillä aloilla työskenteleviin naisiin, jotka ovat olleet töissä myös muilla aloilla? Ovatko työsuhteen kestosta riippuvien etuuksien saamisen edellytyksenä olevat aikarajat muilla aloilla työtä tehneiden miestyöntekijöiden eduksi? Minkälaisia näiden määräysten tulisi olla, jotta taattaisiin sukupuolineutraali soveltaminen ottaen huomioon, ettei työehtosopimusjärjestelmä sinänsä edellytä tällaisia aikarajoja? Miten työehtosopimus edistää sukupuolten tasa-arvoa etujen/oikeuksien saamisessa? Ovatko vaatimukset etujen saamiseen liittyvistä määräajoista molemmille sukupuolille yhtä lailla saavutettavissa olevia? 4. Työaikaa ja eri työaikamuotoja koskevat määräykset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni mies/nainen tekee säännöllistä päivätyötä/epäsäännöllistä työtä

8 SAK ry 8 (19) keskeytyvää/keskeytymätöntä vuorotyötä kokoaikatyötä/osa-aikatyötä/urakkatyötä/tulee töihin kutsuttaessa yötyötä/iltatyötä viikonlopputyötä (lauantai/sunnuntai/juhlapäivä) työtä määräaikaisena tai vuokrattuna lisätyötä/ylityötä toista työtä Kuinka tasaisesti työaika ja eri työaikamuodot sekä työvuorot ovat jakautuneet miesten ja naisten kesken? Miten työajan jakautuminen suhtautuu työsuhteen kestoaikaan? Miten erilaiset vapaat (lomat, työajan lyhennysvapaat jne.) ovat jakautuneet miesten ja naisten kesken? Kuinka itsenäisesti miehet ja naiset voivat järjestää työaikaansa? Kuinka moni mies ja nainen työpaikalla päättää työajasta ja sen järjestelyistä? Määräysten tosiasialliset vaikutukset Miten näitä eri työaikamuotoja arvioidaan ja millainen on palkkaus? Millaisia eroja on palkkauksessa samalla alalla (ja samassa työpaikassa) sovellettavien eri työehtosopimusten välillä? Mitä eroja palkkauksessa on, jos vertailukohteena on työaikamuoto, jota tekee vain toinen sukupuoli? Eroaako eri työaikamuodoista rahallisesti tai vapaana saatava korvaus sukupuolen mukaan? Entä kun verrataan yli työehtosopimusrajojen? Miten useamman samanaikaisen osa-aikatyön tekeminen vaikuttaa päivittäiseen vapaa-aikaan ja miten työntekijöitä suojellaan liian pitkältä työajalta? Tarjotaanko eri työaikamuotoja molemmille sukupuolille vai onko siinä sukupuoleen liittyviä eroja? Onko miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet poistua työpaikalta työaikana? Minkälaiset syyt hyväksytään perusteeksi poistumiselle? Arvot ja asenteet Pidetäänkö kaikkia työaikamuotoja yhtä hyväksyttävinä tai asianmukaisina molemmille sukupuolille? Pidetäänkö tiettyjä työaikamuotoja muita huonompina? Miten suhtaudutaan eri työaikamuotoihin? Onko toive laajemmasta itsemääräämisoikeudesta työajan suhteen otettu huomioon ja onko sukupuolet arvioitu erikseen (mahdollisuus etätyöhön)?

9 SAK ry 9 (19) Pohdittavaa Onko työehtosopimuksessa määräyksiä, joilla kehitetään pääasiassa naisten tekemiä työaikamuotoja? Onko sukupuoleen perustuva syrjintä kielletty vain muodollisesti vai onko se estetty myös tosiasiallisesti? Tarjoaako työehtosopimus mahdollisuuden työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen? Minkälaiset työehtosopimuksen määräykset edistäisivät sukupuolineutraaleja työaikamuotoja? 5. Palkkausta koskevat määräykset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni nainen/mies saa vain työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa? Mikä on miesten ja naisten suhde työehtosopimuksen mukaisissa ja/tai työpaikalla/yksilöllisesti sovittavissa palkkaryhmissä? Kuinka monta miestä/naista osallistuu palkoista päättämiseen työpaikalla liitossa keskusjärjestössä lainsäädäntötasolla Kuinka moni mies/nainen saa suoritukseen perustuvaa palkkaa? Tosiasiallinen tilanne Mikä on palkkajakauma sukupuolten mukaan? Mikä on miesten/naisten osuus eri palkkaryhmissä? Onko sukupuoleen perustuvia eroja alkupalkoissa saman palkkaryhmän sisällä? Kuinka usein ja nopeasti miehet/naiset saavat palkankorotuksia? Ovatko kaikki palkan osat syrjimättömiä? Vertailu myös muihin henkilöstöryhmiin ja yli työehtosopimusrajojen Arvot ja asenteet Onko työnarviointi vaikeaa/helppoa stressaavaa/ei ole stressaavaa pätevää/vähemmän pätevää

10 SAK ry 10 (19) vastuullista onko tehtävään vaadittava pitempi/lyhyempi koulutusvaatimus/vaatimus pätevyydestä syrjimätön vai suosiiko se toista sukupuolta? Ovatko kaikki palkan osat arvioitu sukupuolineutraalilla, syrjimättömällä tavalla? Ovatko tietyt taidot/osaaminen aliarvostettua, koska niitä pidetään tavallisina taitoina (siivoaminen, kutominen, ompeleminen, ruuan laitto ) Onko tietty pätevyys tai ammattitaito aliarvostettua naisvaltaisilla aloilla ja arvostettua miesvaltaisilla aloilla? Pohdittavaa Samasta tai samankaltaisesta työstä tulee maksaa samaa palkka. Eri työehtosopimusten noudattamista ei sinänsä voida pitää perusteena sille, että saman työnantajan palveluksessa oleville maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä erisuuruista palkkaa 4. Miten tavoite saavutettaisiin työehtosopimuksella? Miten työehtosopimuksilla voitaisiin tehokkaasti vähentää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja? Analyysi Mistä osatekijöistä palkka koostuu? Onko jokainen näistä tekijöistä syrjimätön? Tässä yhteydessä on tutkittava myös työnvaativuudenarviointijärjestelmää, etenemistä palkkataulukon ryhmästä toiseen, pätevyyttä ja määrävuosikorotuksia. Mahdollisia tavoitteita Miesten ja naisten tasainen jakautuminen kaikissa palkkaryhmissä selkeä ja erottuva luokittelukriteeri tyypillisesti naisvaltaisen alan arvostuksen ja palkkauksen nostaminen alalle tyypillisten työssä etenemisen esteiden poistaminen (esimerkiksi miesvaltaisille aloille tyypillinen pätevyyskriteeri ainoana luokittelukriteerinä) naisten pätevyyden edistäminen työpaikkatasolla Sama palkka samaan palkkaryhmään luokitelluille miehille ja naisille palkkaerojen kaventamiseen tähtäävän palkkaohjelman käyn- 4 HE 195/2004, 26.

11 SAK ry 11 (19) nistäminen sukupuoleen perustuvien palkkaerojen tarkka valvonta alakohtaisesti ja työpaikkatasolla. tehtyjen toimenpiteiden seuranta. 6. Haitta- ja olosuhdelisät sekä muut korvaukset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni mies/nainen saa peruspalkkansa lisäksi lisä- ja ylityökorvauksia vuorolisiä varallaolokorvauksia työajan lyhennyksiä (ns. pekkaset) bonuksia ja tulospalkkioita ym. konekirjoitus- tai atk-lisiä matkakorvauksia työhön liittyviä ulkopuolisen tahon maksamia korvauksia muita rahallisia lisäetuja Kuinka moni mies ja nainen saa mitä tahansa työpaikkakohtaisia tai työehtosopimukseen perustuvia haitta- ja olosuhdelisiä yms. korvauksia? Kuinka moni mies/nainen on päättämässä näistä lisistä? Em. vertailu myös muihin alan työntekijäryhmiin ja työehtosopimuksiin (vertailu yli työehtosopimusrajojen) sekä työpaikalla noudatettuihin käytäntöihin Määräysten tosiasialliset vaikutukset Mitkä ovat haitta- ja olosuhdelisien yms. korvausten saamisen ehdot? Onko toisen sukupuolen helpompi täyttää nämä vaatimukset? Paljonko haitta- ja olosuhdelisiä yms. maksetaan ja muita etuja annetaan? Kuinka etuudet jakautuvat sukupuolen mukaan alalla/työpaikalla (vertailu myös yli työehtosopimusrajojen)? Onko mitään eroa naisten saamien korvausten ja miesten saamien korvausten välillä? Onko erolle hyväksyttävää syytä? Korvataanko tietyt suoritukset/toimet/kova työ kertasuorituksesta (esimerkiksi painavan kuorman nostaminen kerralla tai vähemmän painavien kuormien nostaminen useammalla kerralla)? Arvot ja asenteet Estävätkö tietyt arvot (esim. yötyökielto tai muu suojeluperiaate) toi-

12 SAK ry 12 (19) sen sukupuolen mahdollisuudet lisäkorvauksiin Luokitellaanko työ raskaaksi/kevyeksi psyykkisesti kuormittavaksi vastuulliseksi tai syrjimättömäksi tai suosiiko luokittelu toista sukupuolta? Ovatko kaikki kriteerit syrjimättömiä? Pohdittavaa Miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja? Ovatko naisille tyypilliset työt tai rasittavat työt riittävästi korvattuja (esimerkiksi yksitoikkoinen työ, kylmyys, märkyys tai työ paineen alaisena)? Kuinka työehtosopimus voisi ottaa huomioon sen, että todellisuudessa kovin rasittavaa työtä tai muita erityistoimia ei korvata syrjimättömällä tavalla? Mahdollistaako työehtosopimus toimenpiteet, joilla voi varmistaa sen, etteivät pitkän ajan kuluessa kehittyneet määräykset lisäkorvauksista ole syrjiviä (esimerkiksi erot hyvin palkatun yötyön ja rasittavasta työstä maksettavien korvausten välillä )? 7. Muut työsuhteen ehdot ja työolot, erityisesti koulutus sekä uralla eteneminen Määräysten sukupuolivaikutukset Kuinka moni mies/nainen saa muita etuja (esimerkiksi työvaatteet yms. työpaikalla, luontaisedut ja muut tosiasialliset edut sekä koulutukseen pääsy)? Kuinka monta miestä/naista on johtotehtävissä ja kuinka kauan kestää mieheltä/naiselta ylennyksen saaminen Entä myös jäsenyydet työntekijöitä edustavissa elimissä sekä työntekijöitten edustajat? Kuinka moni mies/nainen vastaa näiden etujen jakamisesta (erityisesti työvaatteet yms., luontoisedut ja koulutukseen pääsy)? Tosiasialliset vaikutukset Kuinka tila (esimerkiksi työhuoneet, lepoalueet ja pukuhuoneet) ovat jakautuneet sukupuolten kesken? Kuinka itsenäisesti miehet ja naiset saavat päättää työajoistaan

13 SAK ry 13 (19) (esimerkiksi epävirallisten taukojen pitämisestä)? Kuinka usein miehet ja naiset haluavat koulutusta? Millaista? Kuinka paljon eri sukupuolia koulutetaan? Millaista koulutus on? Kuinka paljon palkallisia vapaita (esimerkiksi huollettavien vuoksi tai muiden yksityisasioiden hoitamista varten) miehet ja naiset pitävät? Kuinka paljon käytetään rahaa koulutukseen? Tarjotaanko koulutusmahdollisuuksia johtotehtäviin tasa-arvoisesti? Merkitsevätkö samanlaiset työurat miehillä ja naisilla samanlaista palkkakehitystä? Arvot ja asenteet Onko työnantajilla taipumus antaa vähemmän vaativia tehtäviä ja johtotehtäviä naisille vai luottavatko naiset vähemmän omiin kykyihinsä? Onko olemassa ennakkoluuloja siitä, että naiset eivät pyri pitkiin työuriin ja työssä etenemiseen? Minkälaiset perhe-elämän ja yksityiselämän vastuuseen liittyvät arvot etuuksien taustalla on (esimerkiksi palkallinen hääpäivä, muuttovapaa, äitiys- ja isyysvapaa yms., lähiomaisen kuolema jne.)? Saavatko vain tietyt ryhmät tiettyjä etuja (lämmitetyt autopaikat jne.)? Pohdittavaa Voisiko työehtosopimuksella edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa muissa työoloissa ja työsuhteen ehdoissa? Edistääkö työehtosopimus sukupuolten tasa-arvoista kouluttamista, erityisesti naisten kouluttamista miesvaltaisiin ammatteihin ja miesten koulutusta naisvaltaisiin ammatteihin, antamalla mahdollisuuksia (palkallisiin) opintovapaisiin yms.? Edistävätkö kaikki työehtosopimusmääräykset tasa-arvoisia mahdollisuuksia edetä työssä? 8. Työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi- Esimerkkinä Itävallan metalli-tekstiiliteollisuuden työehtosopimus Itävallan työehtosopimusten mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samankaltaisesta työstä samaa palkkaa. Tästä huolimatta naisten asema työelämässä on heikompi. Asiaa selvittämään perustettiin työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli

14 SAK ry 14 (19) ratkaista, miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää miesten ja naisten välistä palkkaepätasa-arvoa. Projektin tavoitteet Tavoitteen oli tarkistaa metalli- ja tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksista: kiistanalaiset määräykset määräykset, jotka sukupuolinäkökulmasta katsottuna on otettava esille seuraavissa neuvotteluissa määräykset, jotka on muotoiltu sukupuolineutraalilla tavalla, mutta jotka voivat tosiasiallisesti olla syrjiviä löytää ja/tai kehittää esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotta saadaan sukupuolten kannalta oikeudenmukaisia työehtosopimuksia määritellä kulmakiviä sellaisten palkkajärjestelmien kehittämiseksi, joilla naisten palkkoja saadaan lähemmäksi miesten palkoja. Projektin tavoitteena oli analysoida tilanne ja ratkaista, aiheuttavatko työehtosopimukset palkkasyrjintää vain onko syytä palkkasyrjintään ja naisten huonompaan asemaan työelämässä etsittävä muualta. Lisäksi tavoitteena oli saada työehtosopimusneuvottelijat ymmärtämään sopimusten mahdollisuudet taata samasta työstä sama palkka. Tavoitteena oli myös listata kaikki syrjivät määräykset ja saada ne poistetuksi. Tavoitteena ei ollut kyseenalaistaa työehtosopimusten merkitystä sopia uusista määräyksistä, jotka eivät edistä tasa-arvoista palkkakehitystä. Analyysin tulokset Työehtosopimusten sukupuolianalyysi tehtiin Itävallan metalli- ja tekstiiliteollisuudessa vuonna Tuolloin kaksi hyvin erilaista liittoa so. vanha metalli-, kaivosteollisuus- ja energia-alojen liitto yhdistyi tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alojen liiton kanssa. Uusi liitto, metallija tekstiiliteollisuuden ammattiliitto, oli vastuussa toisaalta tyypillisestä hyvin palkatusta miesvaltaisesta alasta ja toisaalta tyypillisesti huonosti palkatusta naisvaltaisesta alasta. Analyysin aikana,1-2 vuotta yhdistymisen jälkeen, työehtosopimusten rakennetta ei ollut muutettu. Uudesta tilanteesta huolimatta suuntauksena näytti olevan miesten suosiminen molemmilla aloilla, erityisesti palkkaluokituksessa. Tämä kuvaa hyvin niitä hienovaraisia ta-

15 SAK ry 15 (19) poja, joilla valtasuhteet säilyvät tilanteessa, jossa molemmat osapuolet ovat sopeutuneet rakenteisiin. Samalla tavalla palkkasyrjintäkin on poistettava: hienovaraisesti ottaen huomioon tilanteen erityispiirteet. Analyysi alkoi tutkimalla suoraan tai epäsuorasti syrjivät määräykset. Päähuomio ei ollut työoikeudellisissa asioissa vaan siinä, mitkä määräykset (lailliset tai laittomat) viime kädessä johtivat toisen sukupuolen syrjintään. Asiaa ei siis lähestytty oikeudellisesta näkökulmasta vaan pohdittiin, miten työnantajat ja työntekijät voisivat yhteisillä toimilla poistaa merkittävimmät palkkasyrjinnän muodot tai ainakin merkittävästi vähentää niitä. Esimerkkejä: Peruspalkka/palkkaluokittelu Palkkaluokitukset vaatetus- ja tekstiilialalla viittaavat lähes yksinomaan erityistehtäviin ja sisältävät pitkän listan eri palkkaryhmiin sijoitettuja tehtäviä. Sen sijaan metallialalla käytetään yleisempiä palkkataulukoita ja tehdään ero ammattitaitoa vaativan ja vähemmän ammattitaitoa vaativien tehtävien välillä. Näissä ryhmissä eritasoisten tehtävien vaatimukset on kuvattu abstraktilla tavalla. Erityistehtävistä ei ole mainintaa. Näiden täysin erilaisten järjestelmien vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ovat kuitenkin samanlaiset. Metallitöissä ammattioppilaat 5 ovat perinteisesti olleet miehiä. Vain muutamissa tapauksissa nuoret naiset on koulutettu johonkin näistä ammateista. Tämän vuoksi naisilta puuttuu muodollinen pätevyys. Metallialan tiukka jako ammattitaitoa vaativiin ja vähemmän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin merkitsee siis naisten kohdalla sitä, että vaikkakin he tekevät työnsä hyvin, he ovat huonosti palkattuja. Vaatetus- ja tekstiilialalla suurimmalla osalla naisia on muodollinen koulutus, mutta he eivät tästä hyödy. Sillä, onko ammattioppilasopinnot suoritettu loppuun vai ei, ei kuitenkaan ole merkitystä alan työehtosopimuksissa. Ainoa, mikä merkitsee, on itse tehtävän luonne. Siten ammattitaitoa vaativissa tehtävissä olevat miehet (pääasiassa maahanmuuttajia) voivat saada yhtä suurta palkkaa siitä riippumatta, 5 Itävallassa on käytössä ammattioppilas/oppipoika kisälli mestari koulutusjärjestelmä.

16 SAK ry 16 (19) onko heillä muodollinen koulutus työhön tai ei. Jotta työehtosopimuksilla edistettäisiin sukupuolten tasa-arvoa, metallialalla olisi järkevää keskittyä vähemmän muodolliseen pätevyyteen/koulutukseen. Vaatetus- ja tekstiilialan sopimuksissa pitäisi korostaa ammattitaitoisen työvoiman merkitystä riippumatta siitä, mistä alasta on kysymys. Perinteisesti tekstiiliteollisuuden harjoittelulla ei ole ollut merkitystä vaatetusteollisuudessa ja päinvastoin. Tällainen rajoittunut ajattelutapa heikentää ammattitaitoisen työvoiman mahdollisuuksia saada parempaa palkkaa. Voisi myös miettiä sveitsiläisen mallin mukaista pätevyystodistusta. Pätevyystodistuksia käytetään todistamaan työntekijän työnsä aikana osoittamansa tiedot ja taidot. Jotta voi osoittaa muodollisen pätevyyden, on suoritettava ammattioppilasharjoittelu kokonaisuudessaan. Tarkoituksella syrjivät määräykset Lähes kaikissa vaatetus- ja tekstiilialan työehtosopimuksissa on tyypillisiä miesten palkkaluokkia. Palkkaluokka, joka tunnetaan yrityksen ammattimiehinä koostuu kahdesta ryhmästä. Toinen on ammattitaitoiset työntekijät, jotka vastaavat koneiden toiminnasta, ylläpidosta ja asennuksesta. Toinen on ryhmä, johon kuuluvat mm. lämmittäjät ja kuljettajat, jotka tekevät vähän ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Molemmat ryhmät ovat paremmin palkattuja kuin ne ammattitaitoiset työntekijät, jotka työskentelevät kankaiden ja vaatteiden parissa. Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan lämmittäjä, koneenkäyttäjä ja ammattimies, jotka ovat suorittaneet ammattioppilasharjoittelun ja joilla on viiden vuoden työkokemus tekstiilialalta, kuuluvat kaikki palkkaluokkaan 9 (yhteensä 12 palkkaluokkaa). Sen sijaan monet ammattitaitoiset työntekijät vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa ovat palkkaluokissa 4-8. Tilastolliset tulokset ja johtopäätökset Sukupuoleen painottunut arviointi palkkatilastoista osoittaa, että metallialalla on eroja yksittäisissä palkkaryhmissä. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Paljon merkittävämpää on miesten ja naisten jakautuminen eri palkkaryhmiin: sekä ammattitaitoisten että vähemmän ammattitaitoisten työntekijöiden ryhmissä miehiä on enemmän ylemmissä palkkaryhmissä, kun taas naiset (ammattitaitoisten ryhmissä sekä

17 SAK ry 17 (19) yleensä) ovat alemmissa palkkaryhmissä Päämääränä tulee olla oikea luokittelu sekä ammattitaitoa vaativissa että vähemmän ammattitaitoa vaativissa ryhmissä. Lisäksi tarkkaa erottelua nimellisesti erilaisten tehtävien välillä olisi lievennettävä. Vaatetus- ja tekstiilialan palkkatilastot osoittavat merkittäviä eroja yksittäisten ryhmien välillä, kun taas erot näyttävät pienentyvän eri palkkaryhmien välillä. Sen sijaan miesten ja naisten lukumäärä kussakin palkkaryhmässä on tasaisempi. Painopisteen pitäisi tässä olla palkkaerojen poistaminen yksittäisten palkkaryhmien välillä, mikä on tietyssä mielessä helpompi tehtävä. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman tunnustusta ja palkkaa pitäisi nostaa, jotta nostettaisiin ammattioppilasharjoittelua edellyttävien naisten ammattien statusta. Epätasapaino peruspalkkojen ja työhön sisältyvien palkanlisien välillä Vaatetus- ja tekstiilialojen työehtosopimuksissa peruspalkkojen palkkajakauma on suhteellisen kapea, sillä suurimman ja pienimmän peruspalkan ero on %. Yötyöstä maksettava %:n lisä tuntuu siten kyseenalaiselta. Yötyön aiheuttamat vaatimukset verrattuna vaativimpiin töihin ovat tässä tapauksessa suuresti yliarvioituja. On myös muistettava, että vuoteen 2002 asti vain miehet saivat tehdä yövuoroja. Tilannetta voi verrata metalliteollisuuden yölisään, joka on kiinteä summa ja joka on ylimmillään 13 % alan keskimääräisestä palkasta. Ylimmän ja alimman palkkaryhmän ero metalliteollisuudessa on 67 %. Lisäkorvausten maksaminen Metalliteollisuuden ja metallikaupan työehtosopimuksen määräys, joka koskee oikeutta lisäkorvaukseen likaisesta, raskaasta tai vaarallisesta työstä on hyvin tulkinnanvarainen. Tulkinnanvaraisuus on käytännössä johtanut siihen, että yritykset korostavat rutiininomaisesti miehisen työn vaatimuksia. Niinpä lisiä maksetaan fyysisesti vaativasta työstä, mutta ei yksitoikkoisista tehtävistä tai tehtävistä, jotka vaativat jatkuvaa ja huolellista keskittymistä kuten loppuvalvonta. Työntekijän oikeus työehtosopimuksen mukaisiin lisäkorvauksiin on määriteltävä siten, etteivät määräykset käytännössä johda toisen sukupuolen syrjimiseen. Tarvittaessa on syytä käyttää esimerkkejä.

18 SAK ry 18 (19) Koulutus Metallin sopimusten mukaan työnantaja on velvollinen kustantamaan teknisen oppilaitoksen harjoittelusta aiheutuneet kulut, kun taas tekstiili- ja vaatetusalalla harjoittelua ei tarvitse kustantaa. Tämä johtaa pääasiassa vaatetus- ja tekstiilialalla työskentelevien naisammattioppilaiden syrjintään verrattuna metallialan pääasiassa miesammattioppilaisiin. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Rahasto, jonka tarkoituksena on naisten palkkasyrjinnän vähentäminen Automaattinen uudelleenluokittelu ylempään palkkaryhmään kolmen vuoden jälkeen. Palkkaryhmien avaaminen ammattitaitoisille ja vähemmän ammattitaitoa vaativille tehtäville energia-alan EVUsopimuksen (energiahuoltoyritysten välinen sopimus) mukaisesti: - Ei rajoitusta siihen, missä määrin palkatonta lomaa otetaan huomioon, sopusoinnussa EVU-sopimuksen kanssa. - Kollektiivisesti sovittu reaalipalkkojen korotus minimisummalla (palkkaneuvottelut, metalli 2000). - Sukupuolten kannalta tasa-arvoinen kieli, kuten Saksan lakiesityksessä terveyden ja turvallisuuden suojelusta työpaikoilla. - Alimman palkkaluokan poistaminen (aikaisempi palkkaryhmä ). Tavoiteltavia toimenpiteitä Miehillä ja naisilla tulee olla yhtäläinen edustus työehtosopimusneuvotteluissa sekä erilaisissa taustaryhmissä. Neuvottelijoille tulee antaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvä koulutusta. Työehtosopimusten kieli tulee saada sukupuolineutraaliksi. Työnantajat tulee saada ymmärtämään palkkasyrjinnän poistamisesta aiheutuvat edut. Työsuojelussa tulee kiinnittää enemmän huomiota tasa-arvoon (miten suhtaudutaan toiseen sukupuoleen, millaista kieltä käy-

19 SAK ry 19 (19) tetään jne.) ja toimia niin, että kaikenlainen toista sukupuolta halventava käyttäytyminen loppuu. Määritellään työehtosopimuksissa, mitä tarkoitetaan tasaarvoisella työllä esimerkiksi seuraavasti: - Määritellään tarkasti palkkaryhmien luokittelu ja kriteerien (pätevyys, vastuut jne.) painoarvo tai ainakin identifioidaan erilaiset mutta samanarvoiset tehtävät, jotka ovat tyypilliset ko. alalle. - Sovitaan, että vaikka työnarviointijärjestelmän ei tarvitse olla analyyttinen, yritysten on käytettävä järjestelmiä, jotka sekä työnantajat, työntekijät että tasa-arvovaltuutettu ovat todenneet syrjimättömiksi. - Sovitaan, että lisänä, bonuksena, palkkiona yms. maksettava palkanosa perustuu arviointijärjestelmään ja että se on keskimäärin sama kaikille työntekijöille, ainakin suhteessa peruspalkkaan (jos työntekijöiden lukumäärä on tilastollisesti merkittävä) Toteutetaan periaate, jonka mukaan samasta tai samankaltaisesta työstä on maksettava sama palkka. Yritysten raporttien pitää määritellä eri työntekijäryhmien keskipalkka erikseen sekä miehille että naisille. Jos eroja on, syyt pitää selvittää ja laatia suunnitelma erojen poistamiseksi. Valtiollisina toimenpiteinä voisivat olla verohelpotukset tai vastaavat palkkioksi yrityksille tasa-arvon edistämisestä.

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Jalasjärven kunta Kunnanhallitus 12.8.2013 1 JALASJÄRVEN KUNTA TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Johdanto Työpaikkojen tasa-arvotyön sisältöä määrittää tasa-arvolaki. Tasa-arvolain mukaan jokaisella

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa. PALKKASOPIMUS 1 Palkat 1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mukaisesti. 2. Mikäli työntekijä

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 19.3.2015 Outi Viitamaa-Tervonen 20.3.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa

Lisätiedot

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN Miten kehittää henkilöstön hyvinvointia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa? OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN 1) KOKOA RYHMÄ 2) SELVITÄ NAISET JA MIEHET NUMEROINA 3) TEE PALKKAKARTOITUS 4) KERÄÄ

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelun. miksi, mitä, miten?

Tasa-arvosuunnittelun. miksi, mitä, miten? Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten? Helsinki 2005 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1807-7 (nid. ) ISBN 952-00-1808-5 (PDF) Yliopistopaino Helsinki 2005 1 Tasa-arvosuunnittelun hyödyt työpaikoilla Kesäkuun

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS MaRa 1.2.2012 1 HUVI-. TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1. Yleistä Työehtosopimuskausi on kaksi vuotta eli 1.4.2012 31.3.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan 2,4 % palkankorotuksen

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 25.3.2015 Hallitussihteeri Terhi Tulkki Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle Tasa-arvosuunnittelu Jokaisella vähintään 30-työntekijää säännöllisesti työllistävällä työnantajalla tulee olla tasaarvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään vuosittain Suunnitelman voi sisällyttää

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Opas sukupuolivaikutusten arviointiin

Opas sukupuolivaikutusten arviointiin Opas sukupuolivaikutusten arviointiin 2 Opas sukupuolivaikutusten arviointiin 3 Opas sukupuolivaikutusten arviointiin Johdanto.................................................... 4 Julkaisija STTK www.sttk.fi

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot