Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten"

Transkriptio

1 SAK ry 1 (19) Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten Esipuhe Tämä tarkistuslista on tehty liitoille, jotta ne voisivat arvioida, onko työehtosopimuksissa jompaakumpaa sukupuolta syrjiviä määräyksiä. Lisäksi listassa on sellaisia asioita, jotka koskevat työehtosopimusten soveltamista työpaikoilla. Listaa voi käyttää apuna myös alakohtaisessa neuvonnassa ja koulutuksessa. Työehtosopimusten tarkistaminen on tarpeellista, sillä vaikka määräykset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraalisti, tässä ei aina ole onnistuttu. Sopimuksilla on myös historialliset taustansa. Jotain määräystä ei pidetä enää sukupuolineutraallna, vaikka näin on määräystä tehtäessä ollut. Sukupuolisyrjivyys saattaa johtua myös siitä, että osapuolet ovat unohtaneet korjata määräyksen lainsäädännön muututtua. Vähäpätöiseltäkin tuntuva syrjivä määräys on hyvä korjata. Ay-liikkeen tulee olla ensimmäisenä puolustamassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tarkistuslista perustuu Euroopan unionin sukupuolten palkkatasaarvoa edistävään projektiin, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota työehtosopimuksissa mahdollisesti oleviin epätasa-arvoisiin määräyksiin. Käsikirja on käännetty englannista ja muokattu Suomen oloihin sopivaksi. Alkuperäinen teksti on sivulla Toivomme, että tarkistuslistasta on apua liitoille. Työehtosopimusta tarkistettaessa on muistettava, ettei kysymys ole vain naisten syrjimisestä vaan että määräys voi syrjiä myös miehiä, seksuaalisia vähemmistöjä, yksinhuoltajia jne. Käännöksen on tehnyt Christina Karlsson SAK:n kansainväliseltä osastolta ja käsikirjan on muokannut Anu-Tuija Lehto edunvalvontaosastolta. SAK:n edunvalvontaosasto Lauri Lyly Johtaja Marja Erkkilä Apulaisjohtaja

2 SAK ry 2 (19) Sukupuolten välisen tasa-arvon tarkastuslista työehtosopimuksia varten Sisällysluettelo 1. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN OSALLISTUMINEN SEKÄ SOPIMUKSISSA KÄYTETYT ILMAISUT 3 2. TYÖSUHTEEN PYSYVYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3 3. TYÖSUHTEEN KESTOSTA RIIPPUVAT ETUUDET 6 4. TYÖAIKAA JA ERI TYÖAIKAMUOTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7 5. PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9 6. HAITTA- JA OLOSUHDELISÄT SEKÄ MUUT KORVAUKSET MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT JA TYÖOLOT, ERITYISESTI KOULUTUS SEKÄ URALLA ETENEMINEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- ESIMERKKINÄ ITÄVALLAN METALLI-TEKSTIILITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 13

3 SAK ry 3 (19) 1. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen sekä sopimuksissa käytetyt ilmaisut Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen Kuinka monta miestä/naista on valmistelemassa työehtosopimustavoitteita ja muotoilemassa tekstejä? Kuinka monta miestä/naista osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin? Kuinka moneen mieheen/naiseen työehtosopimuksessa käytetyt ilmaisut vaikuttavat? Työehtosopimuksissa käytetyt määritelmät Onko miehet ja naiset eroteltu työehtosopimusmääräyksissä? Onko miehillä ja naisilla omia määräyksiä? Onko määräyksissä viitattu vain naisiin, vaikka on tarkoitettu myös miehiä ja päinvastoin? Käytetäänkö sukupuolisidonnaisia määritelmiä? Arvot ja asenteet Ovatko määritelmät todella sukupuolineutraaleja? Onko asianmukaista jättää sukupuoli mainitsematta tai mainita se? Onko asianmukaista viitata molempiin sukupuoliin niin, että vain toinen niistä mainitaan? Pohdittavaa Kaikkien työehtosopimusmääräysten on lähtökohtaisesti tarkoitettava samalla tavalla sekä miehiä että naisia. Tämän vuoksi on syytä miettiä, tarvitaanko esimerkiksi joillekin ammattinimikkeille uusia määritelmiä, jotta ne olisivat sukupuolineutraaleja. 2. Työsuhteen pysyvyyttä koskevat määräykset Määräysten sukupuolivaikutukset Onko eroja siinä, kuinka moni mies/nainen: palkataan ensin koeajalle on määräaikaisessa työsuhteessa on tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä tai työsopimuksen mu-

4 SAK ry 4 (19) kainen työaika on muutoin epäsäännöllinen tekee osa-aikatyötä on vuokratyöntekijä on etätyöntekijä on kotityöntekijä (työaikalaki (605/1996) 2 1 mom.) on lomautettu on irtisanottu tai työsopimus purettu on työsuhteessa, jossa työntekijän oikeudet ovat rajoitettuja tai niitä ei ole Kuinka moni mies/nainen voi vaikuttaa työsuhteensa kestoaikaan (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen)? Miten luottamustehtävät (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunnan jäsenyys jne.) jakautuvat? Kuinka moni mies/nainen päättää työsuhteensa vapaaehtoisesti tai hänen työsuhteensa päättämisen todellisena syynä voidaan arvioida olevan perhevelvoitteet? Kuinka monen miehen/naisen työsopimus on päätetty paremmasta irtisanomissuojasta huolimatta (raskaus, luottamustehtävän hoitaminen jne.)? Kuinka moni mies/nainen tekee useampaa osa-aikatyötä samanaikaisesti? Vertailu myös eri henkilöstöryhmien välillä Työsuhteen keston vaikutus Mikä on työsuhteen kestoajan (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen) vaikutus: todelliseen tuloon ja elinikäiseen tuloon työttömyysuhkaan taloudelliseen riippumattomuuteen uralla etenemiseen koulutukseen pääsemiseen sosiaalietuuksien saamiseen eläkkeeseen työolosuhteisiin, kuten: työhuoneet tiedonsaanti epäviralliset kontaktit sosiaaliset kontaktit pääsy työntekijöitä edustaviin elimiin (mitkä ovat mahdollisuudet naisedustajalle tai miesedustajalle tulla valituksi) miten toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopimus vaikuttavat uuden työn saamiseen tai työsuhteen jatkumiseen samalla työnantajalla

5 SAK ry 5 (19) Arvot ja asenteet Onko perheen elättäjän rooli sukupuolisidonnainen? Saako toinen sukupuoli todennäköisemmin epäsäännöllisen työn? Estääkö työllistyminen ottamasta vastaan vastuuta muilla yhteiskunnan alueilla? Otetaanko työhön liittymättömiä (perheenhuolto)velvollisuuksia huomioon ja miten? Mikä vaikutus on kotitöillä yhteiskunnallisiin asioihin osallistumisella ay-toiminnalla muilla (harrastukset yms.) tuloihin, työsopimuksen kestoon, uralla etenemiseen jne. Pohdittavaa Miten työehtosopimuksilla voidaan muuttaa perinteistä sukupuolisidonnaista työnjakoa? Miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää pätkätöitä 1 ja lisätä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita esimerkkeinä työsuhteiden vakinaistamiseen liittyvät taloudelliset edut määräykset ns. vakituisten sijaisten käyttämisestä määräykset tarkastella vuosittain pätkätöissä olevien työntekijöiden määrää ja työnantajan velvollisuus keskustella asiasta luottamusmiehen kanssa sekä pyrkimys vähentää pätkätyövoiman käyttöä määräykset, joilla rajoitetaan pätkätyöntekijöitten määrää (korkeintaan tietty prosenttimäärä yrityksessä tai aika, jonka jälkeen työntekijä vakinaistetaan tai muut vastaavat määräykset) tarkistetaan, että kaikki työehtosopimusmääräykset ulottuvat myös osa-aikaiseen ja määräaikaiseen työhön (työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 2 mom.) parempi palkka osa-aikatyöstä paremmat ylityökorvaukset lisäkorvaukset joustoista? Miten työehtosopimusten määräyksillä voidaan edistää miesten ja naisten työelämään uudelleensijoittumista perhevapaan jälkeen? 1 Osa-aikainen ja määräaikainen työ, vuokratyö ja vastaava.

6 SAK ry 6 (19) 3. Työsuhteen kestosta riippuvat etuudet 2 Määräysten sukupuolivaikutukset Mitä nämä etuudet ovat? Kuinka monia miehiä/naisia nämä etuudet koskevat? Miesten/naisten suhde esimerkiksi seuraavissa tilanteissa bonus työsuhteen keston mukaan tai muu palveluvuosiin perustuva palkka tai etuus palkankorotus muut etuudet, kuten pidempi loma jne. Kuinka moni mies/nainen on päättämässä näistä eduista työpaikalla/alalla? Miten eri etuuksien ajalta maksettava palkka määritellään? Määräytyykö äitiysvapaan ajalta maksettava palkka samalla periaatteella kuin työssäolon ajalta? Edellyttävätkö työehtosopimuksessa olevat etuudet, joita käyttävät pääasiassa naiset (kuten lasten hoitoon liittyvät), tiettyä työsuhteen vähimmäiskestoa? Miten perhevapaiden käyttäminen ja asevelvollisuus 3 otetaan huomioon määrävuosikorotuksia laskettaessa (mukaan lukien edelliset työpaikat)? Onko määräykset arvioitu sukupuolineutraalilla tavalla? Onko olemassa mitään vakiintunutta arviointikriteeriä? Miten arviointikriteerejä sovelletaan? Maksetaanko eri henkilöstöryhmille eri perusteilla esimerkiksi äitiysvapaan palkkaa? Onko jonkin ryhmän äitiysvapaa palkatonta? Määräysten tosiasialliset vaikutukset Mikä näiden määräysten vaikutus on tuloihin, erityisesti pitkällä aikavälillä? Miten ne vaikuttavat vuosilomaetuuksiin, irtisanomisaikoihin tai muihin etuuksiin, jotka liittyvät työsuhteen kestoon? Ovatko nämä määräykset sukupuolisidonnaisia? Onko toiselle sukupuolelle mahdotonta saada tiettyjä oikeuksia/etuuksia vai onko korvaus vähäinen? Mitkä keskeytykset vaikuttavat etuuksiin (perhevapaat, asevelvollisuus/asepalvelus, koulutus, osa-aikatyö, lomautus yms.)? 2 Työsuhteen kestosta riippuvilla etuuksilla tarkoitetaan etuuksia, joiden saaminen edellyttää, että työsuhde on kestänyt vähintään tietyn, työehtosopimuksessa sovitun ajan. Tällaisia etuuksia ovat mm. määrävuosikorotukset, oikeus palkallisiin perhevapaisiin ja sairausajan palkkaan, oikeus palkkaan kertausharjoitusten ajalta, oikeus lomarahaan jne. 3 Varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja kertausharjoitukset

7 SAK ry 7 (19) Onko lisävaatimuksia, jotka ovat toiselle sukupuolelle vaikeampia täyttää (esimerkiksi työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa)? Arvot ja asenteet Minkälaiset sukupuolisidonnaiset käsitteet pitävät maanpuolustusvelvollisuutta ja lastenhoitoa yksityisasiana? Pidetäänkö perhe-elämän yhteydessä hankittuja taitoja (kuten taloudenhoito ja siivoaminen) tavanomaisina taitoina ja muita ei (esimerkiksi korjaus- ja huoltotyöt)? Lähdetäänkö siitä, että urasuunnittelu on miehille jatkuvaa ja naisille todennäköisesti keskeytyvää? Ovatko määräykset, jotka vaikuttavat työsuhteen keston perusteella annettaviin etuuksiin/oikeuksiin (esimerkiksi määrävuosikorotukset) selkeästi määritelty vai tulkinnallisia ja tyypillisiä vain toiselle sukupuolen työuralle? Mahdollistavatko määräykset mitään helpotuksia perhe-elämän vuoksi? Pohdittavaa Ovatko työsuhteen kestosta riippuvat etuudet suoraan tai epäsuorasti syrjiviä? Kuinka määräyksillä voitaisiin pienentää palkkaeroja? Mitä rakenteellisia vaikutuksia miesvaltaisten alojen määräyksillä on näillä aloilla työskenteleviin naisiin, jotka ovat olleet töissä myös muilla aloilla? Ovatko työsuhteen kestosta riippuvien etuuksien saamisen edellytyksenä olevat aikarajat muilla aloilla työtä tehneiden miestyöntekijöiden eduksi? Minkälaisia näiden määräysten tulisi olla, jotta taattaisiin sukupuolineutraali soveltaminen ottaen huomioon, ettei työehtosopimusjärjestelmä sinänsä edellytä tällaisia aikarajoja? Miten työehtosopimus edistää sukupuolten tasa-arvoa etujen/oikeuksien saamisessa? Ovatko vaatimukset etujen saamiseen liittyvistä määräajoista molemmille sukupuolille yhtä lailla saavutettavissa olevia? 4. Työaikaa ja eri työaikamuotoja koskevat määräykset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni mies/nainen tekee säännöllistä päivätyötä/epäsäännöllistä työtä

8 SAK ry 8 (19) keskeytyvää/keskeytymätöntä vuorotyötä kokoaikatyötä/osa-aikatyötä/urakkatyötä/tulee töihin kutsuttaessa yötyötä/iltatyötä viikonlopputyötä (lauantai/sunnuntai/juhlapäivä) työtä määräaikaisena tai vuokrattuna lisätyötä/ylityötä toista työtä Kuinka tasaisesti työaika ja eri työaikamuodot sekä työvuorot ovat jakautuneet miesten ja naisten kesken? Miten työajan jakautuminen suhtautuu työsuhteen kestoaikaan? Miten erilaiset vapaat (lomat, työajan lyhennysvapaat jne.) ovat jakautuneet miesten ja naisten kesken? Kuinka itsenäisesti miehet ja naiset voivat järjestää työaikaansa? Kuinka moni mies ja nainen työpaikalla päättää työajasta ja sen järjestelyistä? Määräysten tosiasialliset vaikutukset Miten näitä eri työaikamuotoja arvioidaan ja millainen on palkkaus? Millaisia eroja on palkkauksessa samalla alalla (ja samassa työpaikassa) sovellettavien eri työehtosopimusten välillä? Mitä eroja palkkauksessa on, jos vertailukohteena on työaikamuoto, jota tekee vain toinen sukupuoli? Eroaako eri työaikamuodoista rahallisesti tai vapaana saatava korvaus sukupuolen mukaan? Entä kun verrataan yli työehtosopimusrajojen? Miten useamman samanaikaisen osa-aikatyön tekeminen vaikuttaa päivittäiseen vapaa-aikaan ja miten työntekijöitä suojellaan liian pitkältä työajalta? Tarjotaanko eri työaikamuotoja molemmille sukupuolille vai onko siinä sukupuoleen liittyviä eroja? Onko miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet poistua työpaikalta työaikana? Minkälaiset syyt hyväksytään perusteeksi poistumiselle? Arvot ja asenteet Pidetäänkö kaikkia työaikamuotoja yhtä hyväksyttävinä tai asianmukaisina molemmille sukupuolille? Pidetäänkö tiettyjä työaikamuotoja muita huonompina? Miten suhtaudutaan eri työaikamuotoihin? Onko toive laajemmasta itsemääräämisoikeudesta työajan suhteen otettu huomioon ja onko sukupuolet arvioitu erikseen (mahdollisuus etätyöhön)?

9 SAK ry 9 (19) Pohdittavaa Onko työehtosopimuksessa määräyksiä, joilla kehitetään pääasiassa naisten tekemiä työaikamuotoja? Onko sukupuoleen perustuva syrjintä kielletty vain muodollisesti vai onko se estetty myös tosiasiallisesti? Tarjoaako työehtosopimus mahdollisuuden työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen? Minkälaiset työehtosopimuksen määräykset edistäisivät sukupuolineutraaleja työaikamuotoja? 5. Palkkausta koskevat määräykset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni nainen/mies saa vain työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa? Mikä on miesten ja naisten suhde työehtosopimuksen mukaisissa ja/tai työpaikalla/yksilöllisesti sovittavissa palkkaryhmissä? Kuinka monta miestä/naista osallistuu palkoista päättämiseen työpaikalla liitossa keskusjärjestössä lainsäädäntötasolla Kuinka moni mies/nainen saa suoritukseen perustuvaa palkkaa? Tosiasiallinen tilanne Mikä on palkkajakauma sukupuolten mukaan? Mikä on miesten/naisten osuus eri palkkaryhmissä? Onko sukupuoleen perustuvia eroja alkupalkoissa saman palkkaryhmän sisällä? Kuinka usein ja nopeasti miehet/naiset saavat palkankorotuksia? Ovatko kaikki palkan osat syrjimättömiä? Vertailu myös muihin henkilöstöryhmiin ja yli työehtosopimusrajojen Arvot ja asenteet Onko työnarviointi vaikeaa/helppoa stressaavaa/ei ole stressaavaa pätevää/vähemmän pätevää

10 SAK ry 10 (19) vastuullista onko tehtävään vaadittava pitempi/lyhyempi koulutusvaatimus/vaatimus pätevyydestä syrjimätön vai suosiiko se toista sukupuolta? Ovatko kaikki palkan osat arvioitu sukupuolineutraalilla, syrjimättömällä tavalla? Ovatko tietyt taidot/osaaminen aliarvostettua, koska niitä pidetään tavallisina taitoina (siivoaminen, kutominen, ompeleminen, ruuan laitto ) Onko tietty pätevyys tai ammattitaito aliarvostettua naisvaltaisilla aloilla ja arvostettua miesvaltaisilla aloilla? Pohdittavaa Samasta tai samankaltaisesta työstä tulee maksaa samaa palkka. Eri työehtosopimusten noudattamista ei sinänsä voida pitää perusteena sille, että saman työnantajan palveluksessa oleville maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä erisuuruista palkkaa 4. Miten tavoite saavutettaisiin työehtosopimuksella? Miten työehtosopimuksilla voitaisiin tehokkaasti vähentää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja? Analyysi Mistä osatekijöistä palkka koostuu? Onko jokainen näistä tekijöistä syrjimätön? Tässä yhteydessä on tutkittava myös työnvaativuudenarviointijärjestelmää, etenemistä palkkataulukon ryhmästä toiseen, pätevyyttä ja määrävuosikorotuksia. Mahdollisia tavoitteita Miesten ja naisten tasainen jakautuminen kaikissa palkkaryhmissä selkeä ja erottuva luokittelukriteeri tyypillisesti naisvaltaisen alan arvostuksen ja palkkauksen nostaminen alalle tyypillisten työssä etenemisen esteiden poistaminen (esimerkiksi miesvaltaisille aloille tyypillinen pätevyyskriteeri ainoana luokittelukriteerinä) naisten pätevyyden edistäminen työpaikkatasolla Sama palkka samaan palkkaryhmään luokitelluille miehille ja naisille palkkaerojen kaventamiseen tähtäävän palkkaohjelman käyn- 4 HE 195/2004, 26.

11 SAK ry 11 (19) nistäminen sukupuoleen perustuvien palkkaerojen tarkka valvonta alakohtaisesti ja työpaikkatasolla. tehtyjen toimenpiteiden seuranta. 6. Haitta- ja olosuhdelisät sekä muut korvaukset Määräysten sukupuolisidonnaisuus Kuinka moni mies/nainen saa peruspalkkansa lisäksi lisä- ja ylityökorvauksia vuorolisiä varallaolokorvauksia työajan lyhennyksiä (ns. pekkaset) bonuksia ja tulospalkkioita ym. konekirjoitus- tai atk-lisiä matkakorvauksia työhön liittyviä ulkopuolisen tahon maksamia korvauksia muita rahallisia lisäetuja Kuinka moni mies ja nainen saa mitä tahansa työpaikkakohtaisia tai työehtosopimukseen perustuvia haitta- ja olosuhdelisiä yms. korvauksia? Kuinka moni mies/nainen on päättämässä näistä lisistä? Em. vertailu myös muihin alan työntekijäryhmiin ja työehtosopimuksiin (vertailu yli työehtosopimusrajojen) sekä työpaikalla noudatettuihin käytäntöihin Määräysten tosiasialliset vaikutukset Mitkä ovat haitta- ja olosuhdelisien yms. korvausten saamisen ehdot? Onko toisen sukupuolen helpompi täyttää nämä vaatimukset? Paljonko haitta- ja olosuhdelisiä yms. maksetaan ja muita etuja annetaan? Kuinka etuudet jakautuvat sukupuolen mukaan alalla/työpaikalla (vertailu myös yli työehtosopimusrajojen)? Onko mitään eroa naisten saamien korvausten ja miesten saamien korvausten välillä? Onko erolle hyväksyttävää syytä? Korvataanko tietyt suoritukset/toimet/kova työ kertasuorituksesta (esimerkiksi painavan kuorman nostaminen kerralla tai vähemmän painavien kuormien nostaminen useammalla kerralla)? Arvot ja asenteet Estävätkö tietyt arvot (esim. yötyökielto tai muu suojeluperiaate) toi-

12 SAK ry 12 (19) sen sukupuolen mahdollisuudet lisäkorvauksiin Luokitellaanko työ raskaaksi/kevyeksi psyykkisesti kuormittavaksi vastuulliseksi tai syrjimättömäksi tai suosiiko luokittelu toista sukupuolta? Ovatko kaikki kriteerit syrjimättömiä? Pohdittavaa Miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja? Ovatko naisille tyypilliset työt tai rasittavat työt riittävästi korvattuja (esimerkiksi yksitoikkoinen työ, kylmyys, märkyys tai työ paineen alaisena)? Kuinka työehtosopimus voisi ottaa huomioon sen, että todellisuudessa kovin rasittavaa työtä tai muita erityistoimia ei korvata syrjimättömällä tavalla? Mahdollistaako työehtosopimus toimenpiteet, joilla voi varmistaa sen, etteivät pitkän ajan kuluessa kehittyneet määräykset lisäkorvauksista ole syrjiviä (esimerkiksi erot hyvin palkatun yötyön ja rasittavasta työstä maksettavien korvausten välillä )? 7. Muut työsuhteen ehdot ja työolot, erityisesti koulutus sekä uralla eteneminen Määräysten sukupuolivaikutukset Kuinka moni mies/nainen saa muita etuja (esimerkiksi työvaatteet yms. työpaikalla, luontaisedut ja muut tosiasialliset edut sekä koulutukseen pääsy)? Kuinka monta miestä/naista on johtotehtävissä ja kuinka kauan kestää mieheltä/naiselta ylennyksen saaminen Entä myös jäsenyydet työntekijöitä edustavissa elimissä sekä työntekijöitten edustajat? Kuinka moni mies/nainen vastaa näiden etujen jakamisesta (erityisesti työvaatteet yms., luontoisedut ja koulutukseen pääsy)? Tosiasialliset vaikutukset Kuinka tila (esimerkiksi työhuoneet, lepoalueet ja pukuhuoneet) ovat jakautuneet sukupuolten kesken? Kuinka itsenäisesti miehet ja naiset saavat päättää työajoistaan

13 SAK ry 13 (19) (esimerkiksi epävirallisten taukojen pitämisestä)? Kuinka usein miehet ja naiset haluavat koulutusta? Millaista? Kuinka paljon eri sukupuolia koulutetaan? Millaista koulutus on? Kuinka paljon palkallisia vapaita (esimerkiksi huollettavien vuoksi tai muiden yksityisasioiden hoitamista varten) miehet ja naiset pitävät? Kuinka paljon käytetään rahaa koulutukseen? Tarjotaanko koulutusmahdollisuuksia johtotehtäviin tasa-arvoisesti? Merkitsevätkö samanlaiset työurat miehillä ja naisilla samanlaista palkkakehitystä? Arvot ja asenteet Onko työnantajilla taipumus antaa vähemmän vaativia tehtäviä ja johtotehtäviä naisille vai luottavatko naiset vähemmän omiin kykyihinsä? Onko olemassa ennakkoluuloja siitä, että naiset eivät pyri pitkiin työuriin ja työssä etenemiseen? Minkälaiset perhe-elämän ja yksityiselämän vastuuseen liittyvät arvot etuuksien taustalla on (esimerkiksi palkallinen hääpäivä, muuttovapaa, äitiys- ja isyysvapaa yms., lähiomaisen kuolema jne.)? Saavatko vain tietyt ryhmät tiettyjä etuja (lämmitetyt autopaikat jne.)? Pohdittavaa Voisiko työehtosopimuksella edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa muissa työoloissa ja työsuhteen ehdoissa? Edistääkö työehtosopimus sukupuolten tasa-arvoista kouluttamista, erityisesti naisten kouluttamista miesvaltaisiin ammatteihin ja miesten koulutusta naisvaltaisiin ammatteihin, antamalla mahdollisuuksia (palkallisiin) opintovapaisiin yms.? Edistävätkö kaikki työehtosopimusmääräykset tasa-arvoisia mahdollisuuksia edetä työssä? 8. Työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi- Esimerkkinä Itävallan metalli-tekstiiliteollisuuden työehtosopimus Itävallan työehtosopimusten mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samankaltaisesta työstä samaa palkkaa. Tästä huolimatta naisten asema työelämässä on heikompi. Asiaa selvittämään perustettiin työryhmä. Työryhmän tehtävänä oli

14 SAK ry 14 (19) ratkaista, miten työehtosopimuksilla voidaan vähentää miesten ja naisten välistä palkkaepätasa-arvoa. Projektin tavoitteet Tavoitteen oli tarkistaa metalli- ja tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksista: kiistanalaiset määräykset määräykset, jotka sukupuolinäkökulmasta katsottuna on otettava esille seuraavissa neuvotteluissa määräykset, jotka on muotoiltu sukupuolineutraalilla tavalla, mutta jotka voivat tosiasiallisesti olla syrjiviä löytää ja/tai kehittää esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotta saadaan sukupuolten kannalta oikeudenmukaisia työehtosopimuksia määritellä kulmakiviä sellaisten palkkajärjestelmien kehittämiseksi, joilla naisten palkkoja saadaan lähemmäksi miesten palkoja. Projektin tavoitteena oli analysoida tilanne ja ratkaista, aiheuttavatko työehtosopimukset palkkasyrjintää vain onko syytä palkkasyrjintään ja naisten huonompaan asemaan työelämässä etsittävä muualta. Lisäksi tavoitteena oli saada työehtosopimusneuvottelijat ymmärtämään sopimusten mahdollisuudet taata samasta työstä sama palkka. Tavoitteena oli myös listata kaikki syrjivät määräykset ja saada ne poistetuksi. Tavoitteena ei ollut kyseenalaistaa työehtosopimusten merkitystä sopia uusista määräyksistä, jotka eivät edistä tasa-arvoista palkkakehitystä. Analyysin tulokset Työehtosopimusten sukupuolianalyysi tehtiin Itävallan metalli- ja tekstiiliteollisuudessa vuonna Tuolloin kaksi hyvin erilaista liittoa so. vanha metalli-, kaivosteollisuus- ja energia-alojen liitto yhdistyi tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alojen liiton kanssa. Uusi liitto, metallija tekstiiliteollisuuden ammattiliitto, oli vastuussa toisaalta tyypillisestä hyvin palkatusta miesvaltaisesta alasta ja toisaalta tyypillisesti huonosti palkatusta naisvaltaisesta alasta. Analyysin aikana,1-2 vuotta yhdistymisen jälkeen, työehtosopimusten rakennetta ei ollut muutettu. Uudesta tilanteesta huolimatta suuntauksena näytti olevan miesten suosiminen molemmilla aloilla, erityisesti palkkaluokituksessa. Tämä kuvaa hyvin niitä hienovaraisia ta-

15 SAK ry 15 (19) poja, joilla valtasuhteet säilyvät tilanteessa, jossa molemmat osapuolet ovat sopeutuneet rakenteisiin. Samalla tavalla palkkasyrjintäkin on poistettava: hienovaraisesti ottaen huomioon tilanteen erityispiirteet. Analyysi alkoi tutkimalla suoraan tai epäsuorasti syrjivät määräykset. Päähuomio ei ollut työoikeudellisissa asioissa vaan siinä, mitkä määräykset (lailliset tai laittomat) viime kädessä johtivat toisen sukupuolen syrjintään. Asiaa ei siis lähestytty oikeudellisesta näkökulmasta vaan pohdittiin, miten työnantajat ja työntekijät voisivat yhteisillä toimilla poistaa merkittävimmät palkkasyrjinnän muodot tai ainakin merkittävästi vähentää niitä. Esimerkkejä: Peruspalkka/palkkaluokittelu Palkkaluokitukset vaatetus- ja tekstiilialalla viittaavat lähes yksinomaan erityistehtäviin ja sisältävät pitkän listan eri palkkaryhmiin sijoitettuja tehtäviä. Sen sijaan metallialalla käytetään yleisempiä palkkataulukoita ja tehdään ero ammattitaitoa vaativan ja vähemmän ammattitaitoa vaativien tehtävien välillä. Näissä ryhmissä eritasoisten tehtävien vaatimukset on kuvattu abstraktilla tavalla. Erityistehtävistä ei ole mainintaa. Näiden täysin erilaisten järjestelmien vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ovat kuitenkin samanlaiset. Metallitöissä ammattioppilaat 5 ovat perinteisesti olleet miehiä. Vain muutamissa tapauksissa nuoret naiset on koulutettu johonkin näistä ammateista. Tämän vuoksi naisilta puuttuu muodollinen pätevyys. Metallialan tiukka jako ammattitaitoa vaativiin ja vähemmän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin merkitsee siis naisten kohdalla sitä, että vaikkakin he tekevät työnsä hyvin, he ovat huonosti palkattuja. Vaatetus- ja tekstiilialalla suurimmalla osalla naisia on muodollinen koulutus, mutta he eivät tästä hyödy. Sillä, onko ammattioppilasopinnot suoritettu loppuun vai ei, ei kuitenkaan ole merkitystä alan työehtosopimuksissa. Ainoa, mikä merkitsee, on itse tehtävän luonne. Siten ammattitaitoa vaativissa tehtävissä olevat miehet (pääasiassa maahanmuuttajia) voivat saada yhtä suurta palkkaa siitä riippumatta, 5 Itävallassa on käytössä ammattioppilas/oppipoika kisälli mestari koulutusjärjestelmä.

16 SAK ry 16 (19) onko heillä muodollinen koulutus työhön tai ei. Jotta työehtosopimuksilla edistettäisiin sukupuolten tasa-arvoa, metallialalla olisi järkevää keskittyä vähemmän muodolliseen pätevyyteen/koulutukseen. Vaatetus- ja tekstiilialan sopimuksissa pitäisi korostaa ammattitaitoisen työvoiman merkitystä riippumatta siitä, mistä alasta on kysymys. Perinteisesti tekstiiliteollisuuden harjoittelulla ei ole ollut merkitystä vaatetusteollisuudessa ja päinvastoin. Tällainen rajoittunut ajattelutapa heikentää ammattitaitoisen työvoiman mahdollisuuksia saada parempaa palkkaa. Voisi myös miettiä sveitsiläisen mallin mukaista pätevyystodistusta. Pätevyystodistuksia käytetään todistamaan työntekijän työnsä aikana osoittamansa tiedot ja taidot. Jotta voi osoittaa muodollisen pätevyyden, on suoritettava ammattioppilasharjoittelu kokonaisuudessaan. Tarkoituksella syrjivät määräykset Lähes kaikissa vaatetus- ja tekstiilialan työehtosopimuksissa on tyypillisiä miesten palkkaluokkia. Palkkaluokka, joka tunnetaan yrityksen ammattimiehinä koostuu kahdesta ryhmästä. Toinen on ammattitaitoiset työntekijät, jotka vastaavat koneiden toiminnasta, ylläpidosta ja asennuksesta. Toinen on ryhmä, johon kuuluvat mm. lämmittäjät ja kuljettajat, jotka tekevät vähän ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Molemmat ryhmät ovat paremmin palkattuja kuin ne ammattitaitoiset työntekijät, jotka työskentelevät kankaiden ja vaatteiden parissa. Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan lämmittäjä, koneenkäyttäjä ja ammattimies, jotka ovat suorittaneet ammattioppilasharjoittelun ja joilla on viiden vuoden työkokemus tekstiilialalta, kuuluvat kaikki palkkaluokkaan 9 (yhteensä 12 palkkaluokkaa). Sen sijaan monet ammattitaitoiset työntekijät vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa ovat palkkaluokissa 4-8. Tilastolliset tulokset ja johtopäätökset Sukupuoleen painottunut arviointi palkkatilastoista osoittaa, että metallialalla on eroja yksittäisissä palkkaryhmissä. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Paljon merkittävämpää on miesten ja naisten jakautuminen eri palkkaryhmiin: sekä ammattitaitoisten että vähemmän ammattitaitoisten työntekijöiden ryhmissä miehiä on enemmän ylemmissä palkkaryhmissä, kun taas naiset (ammattitaitoisten ryhmissä sekä

17 SAK ry 17 (19) yleensä) ovat alemmissa palkkaryhmissä Päämääränä tulee olla oikea luokittelu sekä ammattitaitoa vaativissa että vähemmän ammattitaitoa vaativissa ryhmissä. Lisäksi tarkkaa erottelua nimellisesti erilaisten tehtävien välillä olisi lievennettävä. Vaatetus- ja tekstiilialan palkkatilastot osoittavat merkittäviä eroja yksittäisten ryhmien välillä, kun taas erot näyttävät pienentyvän eri palkkaryhmien välillä. Sen sijaan miesten ja naisten lukumäärä kussakin palkkaryhmässä on tasaisempi. Painopisteen pitäisi tässä olla palkkaerojen poistaminen yksittäisten palkkaryhmien välillä, mikä on tietyssä mielessä helpompi tehtävä. Lisäksi ammattitaitoisen työvoiman tunnustusta ja palkkaa pitäisi nostaa, jotta nostettaisiin ammattioppilasharjoittelua edellyttävien naisten ammattien statusta. Epätasapaino peruspalkkojen ja työhön sisältyvien palkanlisien välillä Vaatetus- ja tekstiilialojen työehtosopimuksissa peruspalkkojen palkkajakauma on suhteellisen kapea, sillä suurimman ja pienimmän peruspalkan ero on %. Yötyöstä maksettava %:n lisä tuntuu siten kyseenalaiselta. Yötyön aiheuttamat vaatimukset verrattuna vaativimpiin töihin ovat tässä tapauksessa suuresti yliarvioituja. On myös muistettava, että vuoteen 2002 asti vain miehet saivat tehdä yövuoroja. Tilannetta voi verrata metalliteollisuuden yölisään, joka on kiinteä summa ja joka on ylimmillään 13 % alan keskimääräisestä palkasta. Ylimmän ja alimman palkkaryhmän ero metalliteollisuudessa on 67 %. Lisäkorvausten maksaminen Metalliteollisuuden ja metallikaupan työehtosopimuksen määräys, joka koskee oikeutta lisäkorvaukseen likaisesta, raskaasta tai vaarallisesta työstä on hyvin tulkinnanvarainen. Tulkinnanvaraisuus on käytännössä johtanut siihen, että yritykset korostavat rutiininomaisesti miehisen työn vaatimuksia. Niinpä lisiä maksetaan fyysisesti vaativasta työstä, mutta ei yksitoikkoisista tehtävistä tai tehtävistä, jotka vaativat jatkuvaa ja huolellista keskittymistä kuten loppuvalvonta. Työntekijän oikeus työehtosopimuksen mukaisiin lisäkorvauksiin on määriteltävä siten, etteivät määräykset käytännössä johda toisen sukupuolen syrjimiseen. Tarvittaessa on syytä käyttää esimerkkejä.

18 SAK ry 18 (19) Koulutus Metallin sopimusten mukaan työnantaja on velvollinen kustantamaan teknisen oppilaitoksen harjoittelusta aiheutuneet kulut, kun taas tekstiili- ja vaatetusalalla harjoittelua ei tarvitse kustantaa. Tämä johtaa pääasiassa vaatetus- ja tekstiilialalla työskentelevien naisammattioppilaiden syrjintään verrattuna metallialan pääasiassa miesammattioppilaisiin. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Rahasto, jonka tarkoituksena on naisten palkkasyrjinnän vähentäminen Automaattinen uudelleenluokittelu ylempään palkkaryhmään kolmen vuoden jälkeen. Palkkaryhmien avaaminen ammattitaitoisille ja vähemmän ammattitaitoa vaativille tehtäville energia-alan EVUsopimuksen (energiahuoltoyritysten välinen sopimus) mukaisesti: - Ei rajoitusta siihen, missä määrin palkatonta lomaa otetaan huomioon, sopusoinnussa EVU-sopimuksen kanssa. - Kollektiivisesti sovittu reaalipalkkojen korotus minimisummalla (palkkaneuvottelut, metalli 2000). - Sukupuolten kannalta tasa-arvoinen kieli, kuten Saksan lakiesityksessä terveyden ja turvallisuuden suojelusta työpaikoilla. - Alimman palkkaluokan poistaminen (aikaisempi palkkaryhmä ). Tavoiteltavia toimenpiteitä Miehillä ja naisilla tulee olla yhtäläinen edustus työehtosopimusneuvotteluissa sekä erilaisissa taustaryhmissä. Neuvottelijoille tulee antaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvä koulutusta. Työehtosopimusten kieli tulee saada sukupuolineutraaliksi. Työnantajat tulee saada ymmärtämään palkkasyrjinnän poistamisesta aiheutuvat edut. Työsuojelussa tulee kiinnittää enemmän huomiota tasa-arvoon (miten suhtaudutaan toiseen sukupuoleen, millaista kieltä käy-

19 SAK ry 19 (19) tetään jne.) ja toimia niin, että kaikenlainen toista sukupuolta halventava käyttäytyminen loppuu. Määritellään työehtosopimuksissa, mitä tarkoitetaan tasaarvoisella työllä esimerkiksi seuraavasti: - Määritellään tarkasti palkkaryhmien luokittelu ja kriteerien (pätevyys, vastuut jne.) painoarvo tai ainakin identifioidaan erilaiset mutta samanarvoiset tehtävät, jotka ovat tyypilliset ko. alalle. - Sovitaan, että vaikka työnarviointijärjestelmän ei tarvitse olla analyyttinen, yritysten on käytettävä järjestelmiä, jotka sekä työnantajat, työntekijät että tasa-arvovaltuutettu ovat todenneet syrjimättömiksi. - Sovitaan, että lisänä, bonuksena, palkkiona yms. maksettava palkanosa perustuu arviointijärjestelmään ja että se on keskimäärin sama kaikille työntekijöille, ainakin suhteessa peruspalkkaan (jos työntekijöiden lukumäärä on tilastollisesti merkittävä) Toteutetaan periaate, jonka mukaan samasta tai samankaltaisesta työstä on maksettava sama palkka. Yritysten raporttien pitää määritellä eri työntekijäryhmien keskipalkka erikseen sekä miehille että naisille. Jos eroja on, syyt pitää selvittää ja laatia suunnitelma erojen poistamiseksi. Valtiollisina toimenpiteinä voisivat olla verohelpotukset tai vastaavat palkkioksi yrityksille tasa-arvon edistämisestä.

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Tarkentavien VES/TES-sopimusten sukupuolivaikutusten arvioiminen sopimusneuvotteluissa. Työmarkkina-analyytikko Mika Happonen, VTML

Tarkentavien VES/TES-sopimusten sukupuolivaikutusten arvioiminen sopimusneuvotteluissa. Työmarkkina-analyytikko Mika Happonen, VTML Tarkentavien VES/TES-sopimusten sukupuolivaikutusten arvioiminen sopimusneuvotteluissa Työmarkkina-analyytikko, VTML Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) Toimenpiteiden, hankkeiden tai määräysten arvioimista

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä

Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Pentti Arajärvi Yliopistojen valtakunnalliset tasa-arvopäivät Itä-Suomen yliopisto Kuopio 18.4.2012 1 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Huolehtimalla tasa-arvon toteutumisesta työnantaja edistää myös työhyvinvointia sekä työssä jaksamista.

Huolehtimalla tasa-arvon toteutumisesta työnantaja edistää myös työhyvinvointia sekä työssä jaksamista. 1 LOHJAN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2016-2021 Yhteistyötoimikunta, esitys 21.6.2016 1. Johdanto Työnantajalla on kaikessa toiminnassaan velvollisuus kohdella henkilöstöään tasapuolisesti sekä pyrittävä

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu 1

Tasa-arvosuunnittelu 1 Tasa-arvosuunnittelu 1 Kurssin tarkoituksena on antaa perustiedot tasaarvosuunnitteluun Miksi tehdään, mitä tehdään ja miten tehdään? Tasa-arvosuunnitelma - Näin se onnistuu (julkaisu 2007) 2 Naiset ja

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Työlainsäädäntö uudistuu Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen

Työlainsäädäntö uudistuu Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen Työlainsäädäntö uudistuu 1.1.2017 Helsingin seudun kauppakamari Sini Järvinen Kilpailukykysopimukseen perustuvat muutokset 2 1) Nykyisten tes:n voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella Tällä aikavälillä ei

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta:

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työsuhteen ehdot 1. Työsopimus:

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot