Gramexpress. Janne Halmkrona: CMX tekee aina uutta. ÄKT 40 vuotta 16. Hyvitysmaksu syöksykierteessä 6. Laittomat lataajat kuriin?

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n t a i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t t a j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y : n a s i a k a s l e h t i ÄKT 40 vuotta 16 Hyvitysmaksu syöksykierteessä 6 Janne Halmkrona: CMX tekee aina uutta Laittomat lataajat kuriin? 12 1

2 A l k u s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. piirros: jouko innanen Kuva: Sini-Kukka Ruoho tilitysinfo Lokakuussa kopiointikorvauksia Viikolla 41 lähetetään tilityskirje niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus päivittää vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 43 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Tilitys sisältää kopiointikorvauksia mm. musiikin käytöstä Yle Areenalla sekä taustamusiikkikorvauksia. Radioiden esityskorvaukset vuodelta 2009 maksettiin toukokuussa MUSIIKIN KÄYTTÄJÄINFO Pikkujoulukausi lähenee hanki edullinen tapahtumalisenssi Tapahtumissa soitettavaa äänitemusiikkia varten tarvitaan lupa Gramexilta. Pieniä tapahtumia varten on tarjolla edullinen tapahtumalisenssi. 80 euron tapahtumalisenssi sisältää 1 10 tapahtumaa (hintaan lisätään arvonlisävero 9 prosenttia). Yhdessä tapahtumassa voi olla enintään 200 henkilöä. Tapahtumalisenssi on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, eikä tapahtumia tarvitse raportoida erikseen Gramexille. Tapahtumalisenssin saa Gramexin epalvelun kautta. Ääniteilmoitukset vuodelta 2010 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2010 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten pitää olla Gramexissa tammikuun 2011 loppuun mennessä. Mikäli aikaisemmin julkaistuja tallenteita on vielä ilmoittamatta, myös näiden ilmoitusten tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www. gramex.fi Muutoksia alue-edustajistossa Gramexin Etelä-Karjalan, Kymen, Etelä-Savon ja Hämeen alueedustaja Matti Nummiaro on jäänyt eläkkeelle. Teoston Seppo Saaranen hoitaa vastedes näiden alueiden isot asiakkuudet. Muutoin aluejaot ovat nähtävillä Gramexin verkkosivuilla. Uusi tallennuslisenssi epalvelussa Syyskuun 20. päivästä lähtien on ollut helppo hankkia lupa netistä ostetun musiikin yrityskäyttöön ja/tai tallentamiseen esimerkiksi cd:ltä tietokoneelle tai mp3:lle. Palvelu on tarkoitettu lähinnä kaupoille, kampaamoille, pienille ravintoloille ja muuhun asiakastilakäyttöön. Yksi lisenssi on 200 musiikkikappaleelle, mutta lisenssejä voi ottaa useampia tarpeen mukaan. Lisenssin voi myös maksaa epalvelussa vuodeksi eteenpäin. OIKAISU: Vuoden kantelelevy Kirjapainossa sattunut erikoislaatuinen virhe riisti viime numeromme uutispalstalla olennaisen osan Hannu Syrjälahden noblessista. Tässä oikea kuva Syyspäivänä-albumin tekijästä ja pääesittäjästä. PMMP laulaa Ultra Bra ta nuorten hyväksi. PMMP kiertää esittämässä Ultra Bra ta Ultra Bra herää henkiin Hei, kuule Suomi -hyväntekeväisyyskonserteissa loka marraskuussa. Kappaleet on sovitettu sinfoniaorkesterille ja kuorolle. Solisteina konserteissa ovat PMMP-yhtyeen Mira Luoti ja Paula Vesala. Flyygeliä konserteissa soittaa Ultra Bran pääasiallinen säveltäjä Kerkko Koskinen. Apocalyptican albumit sijoittuvat hyvin listoilla. Kapellimestarina toimii lääkäri Harri Hyppölä ja 40 hengen Sinfoniaorkesteri Tahdistimen muusikoistakin osa on lääketieteilijöitä. Konserteilla Turussa, Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa kerätään varoja lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveystyöhön. Apocalyptica pärjää listoilla Yhdysvalloissa Eicca Toppisen (kuvassa oik.) johtama selloheviyhtye Apocalyptica nousi uudella 7th Symphony -albumillaan Yhdysvaltain albumilistan sijalle 31. Billboardin virallisen listan top 40:ään pääseminen tarkoitti myytyä levyä. Yhtyeen edellinen albumi Worlds Collide viihtyi albumilistalla useita viikkoja ja oli korkeimmillaan sijalla 59. Muita suomalaisia, jotka ovat komistaneet Yhdysvaltain albumilistaa, ovat HIM, Children of Bodom, Michael Monroe ja Nightwish, ilmenee Markus Hildénin kokoamasta listasta hänen Kuningasburgeriblogissaan. Parhaan sijoituksen on napannut HIM Venus Doom -albumillaan, joka ylsi vuonna 2007 peräti sijalle 12. Suomen albumilistalla 7th Symphony debytoi toisella sijalla elokuun lopussa. Kuva: Susanna Majuri Kuva: Ralf Strathmann 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Entä jos valtio vetäisi vähemmän välistä? Lauri Kaira Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssa Print 2010 ISSN Painos: kpl Kansi: Janne Halmkrona Kuva: Saara Vuorjoki Moni luulee, että kulttuurin tekeminen on yhtä suurta elämäntaiteilua: luomisen tuskaa kärsitään kyllä, mutta huomisesta ei huolta tarvitse kantaa. Tämä median hellimä romanttinen kuva on valitettavasti väärä. Kuukausipalkkoja ei kulttuurialalla juuri ole. Jokainen euro pitää ansaita erikseen kuten yrittäjäperheissä. Kun jokainen euro pitää ansaita erikseen, taiteilijan ja kulttuuriyrittäjän elämä on kaukana huolettomasta. Luovalla alalla tehdään työtä ja yritetään samoin kuin muillakin aloilla. Luova ala näyttelee merkittävää roolia Suomen kansantaloudessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimi yritystä, joiden liikevaihto oli 14 miljardia euroa. Viestintä-, kirjapaino- tai laitealalla näistä yrityksistä toimi alle kolmannes. Kulttuuriammateissa työskenteli vuonna 2005 Tilastokeskuksen mukaan ihmistä. Valtioneuvoston Kulttuurin tulevaisuus -selonteon mukaan kulttuurin ja tekijänoikeuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on pitkällä aika- Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Hyvitysmaksu syöksykierteessä 09 Janne Halmkronan pitkä luova kausi 12 Nyt tiedetään, mikä tepsii piratismiin 14 Välisoitto 15 Soolo / Riki Sorsa 16 ÄKT juhlii ja uudistuu 18 Tallennuslisenssit helpottavat yrittäjän arkea 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 20 ESEKin päätöksiä Yksi tuhannesta / Oulaisten Nuorisokuoro 24 Gramexin palvelukortti välillä vaihdellut kolmesta neljään prosenttiin. Kulttuurin ja tekijänoikeudellisten alojen työllisyys on hieman yli neljä prosenttia työllisestä työvoimasta. Luovasta alasta on tehty tällä kaudella ohjelmia ja puhuttu paljon. Nyt alan yrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. Alkajaisiksi pitäisi toteuttaa kolmen kohdan ohjelma: piratismiin on puututtava, hyvitysmaksu palautettava oikealle tasolleen ja verotusta kehitettävä luovaa yritystoimintaa kannustavaksi. Hyvitysmaksusta ja piratismista kirjoitan toisaalla tässä lehdessä. Siksi vain pari sanaa verotuksesta. Kohdennettu arvonlisäveron alennus on hyvä keino elinkeinotoiminnan edistämiseen. Siinähän Alennettu arvonlisävero koko kulttuurialalle valtion ei tarvitse antaa mitään; riittää kun se vetää välistä normaalia vähemmän. Parhaassa tapauksessa tämä kasvattaa kauppaa sen verran, että loppupeleissä verojakin kertyy tarpeeksi. Ajatus kulttuuriyrittäjyyden tukemisesta alennetulla alv:lla ei ole uusi. Kirjoilla on jo nyt alennettu arvonlisävero. Tämä pitää laajentaa ainakin äänitteisiin ja elokuvatallenteisiin, tietenkin verkkopalvelut mukaan lukien

4 A l k u s o i t t o Shanghai Expo huipentuu, suomalaiset esillä Toukokuussa avattu Shanghain maailmannäyttely sulkee ovensa lokakuun lopussa. Viimeisen kuukauden aikana Kiinassa on vielä mahdollisuus nähdä ja kuulla runsaasti suomalaista musiikkia. Lokakuun alussa Shanghaissa heviyhtye Finntroll esiintyy sekä kiinalaisen festivaalin pääesiintyjänä että faneille suunnatulla keikalla. NOTCHfestivaalin yhteydessä kaupungissa esiintyvät suomalaisista muiden muassa Tuomas Toivonen ja K-X-P. Kokeellisempaa musiikkia on tarjolla kiinalaisille lokakuun puolivälissä, kun Lau Nau, Islaja ja Shogun Kunitoki matkaavat itään. Ennen 31. lokakuuta vietettäviä maailmannäyttelyn päättäjäisiä ehtivät Kiinaan myös ensimmäiset levynsä tänä vuonna julkaisseet Zebra & Snake ja Shine Shanghai Expon puolen vuoden aikana Kiinassa on kuultu runsaasti suomalaista Kuva: Gabriela Gonzaléz Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Islaja edusti kokeellista suomalaista musiikkia Shanghaissa. musiikkia haitaristi Kimmo Pohjosesta elektropop-duo Villa Nahiin ja jazz-yhtye Five Corners Quintetistä melodista heviä soittavaan Stratovariukseen koululaista maksutta oopperaan Suomen Kansallisoopperan 100- vuotisjuhlien kunniaksi yhteensä seitsemäsluokkalaista eri puolilta Suomea saa nauttia maksuttomasta oopperaelämyksestä vuonna Koululaisten oopperavierailut tekee mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteinen suurhanke. Koululaisten ja heidän valvojiensa pääsylippu- ja matkakulut Oopperaan kustantaa Suomen Kulttuurirahasto. Kansallisooppera puolestaan tarjoaa opettajille koulutuksen, jonka avulla oppilasryhmät voivat ennakolta valmistautua oopperakokemukseen. Koko maa on hyvin edustettuna, sillä mukaan valikoitui 405 hakijasta 177 koulua kautta Suomen, 136 paikkakunnalta Utsjoelta Hankoon ja Ilomantsista Vaasaan. Kokonaan koululaisille on varattu kolme Jukka Linkolan uuden Ro- bin Hood -oopperan esitystä ja yksi Sevillan parturin esitys kevätkaudella Lisäksi koululaisille on varattu omat kiintiönsä Taikahuilun, Isän tytön, La Cenerentolan, Il tritticon, Reininkullan ja Boris Godunovin vuoden 2011 esityksistä. Rossinin Sevillan parturin ohjaus ei ole aivan perinteinen. Kuvassa Tuomas Katajala, Jukka Romu ja Ville Rusanen. Kuva: Heikki Tuuli Kuva: Anu Karlson Apurakennelmien alta hahmottuu jo konserttisalin samalla kertaa avara ja intiimi olemus. Musiikkitaloon jonotettiin Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Helsingin Musiikkitalo avasi ovensa yleisölle järjestämällä kiertokäyntejä jo puolivalmiisiin tiloihinsa. Kävijöitä opastivat talon tulevien pääkäyttäjien eli Sibelius-Akatemian, Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin edustajat. Halukkaita taloon tutustujia riitti jonoksi asti kello 12:sta aina sulkemisaikaan klo 15:een. Vierailut uuden talon uumeniin olivat epäilemättä päivän kohokohta, sillä pihajuhlat, jolla nimellä tapahtuma alun perin kulki, jouduttiin viettämään vuodenaikaan nähden koleassa säässä. Siitä huolimatta myös ulkoilmalavalla esiintyneet yhtyeet keräsivät mukavasti yleisöä. Musiikkitalon tuleva ravintoloitsija tarjosi lämmintä ruokaa ja juomaa paleleville. E-ko mullistaa taiteilijoiden rekrytoinnin Maailman ensimmäinen nettikoelaulu kaikui keväällä maailmalle Kauniaisten Paviljongista. Siihen osallistui 20 nuorta laulajaa, joita tietokoneiltaan seurasi joukko musiikkielämän päättäjiä Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Britanniassa. Harkitut kuvakulmat ja ensiluokkainen äänen laatu yhdessä interaktiivisen chat-yhteyden kanssa tekevät e-koelaulusta erinomaisen, aikaa ja rahaa säästävän välineen etenkin ensimmäisen vaiheen koeesiintymisissä. E-ko on jo saanut huomiota kansainvälisiltä kilpailuorganisaatioilta. Loka-marraskuussa vuorossa on ammattilaisille tarkoitettu PRO-koelaulu. Tekniikka välitti 20 laulajan e-koelaulun agenteille neljään maahan. Ekotiimi; Minna Pentti ja Margareta Haverinen Brandt Fantastico Music Oy:stä sekä Ilmari Mäenpää E-concerthousesta ja Matti Heinonen ProAudilesta, haluaa edistää taiteilijoiden työllistymistä luomalla heille optimoidut koe-esiintymisolosuhteet sekä globaalin, suoran kontaktin työnantajiin ilman matkustamisen fyysisiä, henkisiä ja taloudellisia rasitteita. Tuomme osapuolet yhteen tuhansien kilometrien päästä ilman lentomatkoja. Kaikumme on näin myös ekologinen pienentäessään musiikkimaailman jättämää hiilijalanjälkeä planeetallamme. Kuva: Matti Heinonen 4

5 r y t i n ä ä Kuva: Kristiina Männikkö michaelmonroe.pictures.fi Kiki Pau rokkasi Popkommissa. Suomalaista vaihtoehtorockia Popkommissa Universal sai Monroen talliinsa Michael Monroe (keskellä) painii omassa sarjassaan. Hanoi Rocksin pitkän uran päättyminen ei hidasta Michael Monroeta. Laulaja solmi syyskuussa kansainvälisen levytyssopimuksen Universal Musicin kanssa. Tietojen mukaan sopimus sisältää useita levyjä, mutta tarkkaa tietoa lukumäärästä ei ole julkistettu. Monroelta ilmestyi Kansainvälisessä musiikkiammattilaisten Popkomm-tapahtumassa esiintyi syyskuussa 2010 joukko lupaavia suomalaisia yhtyeitä: garagerockarit Pintandwefall, elektronista poppia tekevä TV Off, indierockyhtye Murmansk, reggae-bändi Capital Beat sekä rockimpaa soittavat Kiki Pau ja Sweatmaster. Elektropop-duo Jesse esiintyi Popkommin yhteydessä Berlin Festivalilla, jonka laadukkaan ohjelmiston pääesiintyjiä olivat Editors, LCD Soundsystem ja Tricky. Murmansk jatkoi Saksan-vierailuaan esiintymällä myös Hampurissa Reeperbahnfestivaalilla. Tänä vuonna Popkommissa oli mukana 24 suomalaista musiikkialan järjestöä ja yritystä. 22. syyskuuta livelevy Another Night in the Sun Universalin omistaman Spinefarmin kautta. Spinefarm toimii Monroen levymerkkinä Universalin sisällä myös jatkossa. Michael Monroe painii omassa kansainvälisessä sarjassaan, ja olemme erittäin ylpeitä, että saamme aloittaa yhteistyön hänen kanssaan, kertoo Universal Music Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund. Monroe äänittää jo uutta albumia, jolla vierailee esimerkiksi maineikkaan brittiläisen heavy rock -yhtyeen Motörheadin keulakuva Lemmy Kilminster. Monroe tekee vastavierailun, kun hän esiintyy Isossa-Britanniassa Motörheadin 35-vuotisjuhlakiertueen 15 konsertissa erikoisvieraana. Lost in Music paisuu Musiikki & Median yhteydessä Musiikkialan ammattilaisten vuosittaisen Musiikki & Media -seminaarin yhteydessä järjestettävä Lost in Music -festivaali paisuu ja kansainvälistyy. Ohjelmisto painottuu toki kotimaiseen musiikkiin, jotta Musiikin & Median ulkomaisetkin vieraat pääsevät tutustumaan suomalaiseen musiikkiin. Tampereen yo-talon, Pakkahuoneen ja Klubin lavoille nousevat esimerkiksi 25-vuotisjuhliaan viettävä Kumikameli, PMMP-säveltäjä Jori Sjöroosin Magenta Skycode -yhtye sekä joukko vaihtoehtoisemman suomalaisen rockin tekijöitä kuten Risto, Kapkap ja Sweatmaster. Ulkomaisista bändeistä Tampereella esiintyvät 30-vuotisjuhlakonsertissaan saksalainen Einstürzende Neubauten, virolainen laulajalauluntekijä Iris, brittiläinen Oceansize ja ruotsalainen hiphop-ryhmä Maskinen. Itse seminaarissa on luvassa isojen levy-yhtiöiden suomalaisia pomoja paneelikeskusteluissa, ulkomaisia vieraita sekä perinteiset Industry Awardit. Asialliset asiat hoidetaan, mutta... Risto Ryti Kun neljä vuotta sitten valmistauduttiin eduskuntavaaleihin, syksyn pimeydessä avattiin vallan keskuksissa toimipisteitä, joissa vastaanotettiin vastikkeettomia lahjoja ja niihin tietenkin liittymättömiä toivomuksia hallitusohjelman sisällöksi. Jotkut lahjoittajat olivat vaalien jälkeen niin ilahtuneita hyvästä onnestaan, että vuosikertomustasolla kertoivat toiveidensa tulleen kirjatuksi hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan kirjattiin kulttuurielämälle täysin vieraitakin lupauksia. Oikeutta työstä maksettavaan korvaukseen parillesadalle tuhannelle henkilölle ei pystytty läpihuutojuttuna poistamaan, mutta vahinkoa kulttuurielämälle hallituksen tuolloisen ohjelman linjauksista syntyi paljon. Vahinkoa kulttuurielämälle hallitusohjelman linjauksista syntyi paljon. Mainittakoon tekijänoikeuslainsäädännön kehittämisen osittainen halvauttaminen ja konkreettisimpana esimerkkinä musiikkielämälle todella suurimerkityksisen tallennemaksun alasajon jatkaminen. Jälkimmäinen toimi on täysin käsittämätön, koska tuon maksun kulttuurista merkitystä ei ole asetettu kysymyksenalaiseksi eikä sen ajanmukaistamisella ole mitään budjettivaikutusta. Kuluneen vaalikauden ajan on kansalaisille tarjottu isompina ja pienempinä annoksina kielteisiä päätöksiä, jotka ovat nakertaneet niin koko eduskunnan kuin yksittäisten kansanedustajienkin arvovaltaa. Tämä on demokratian kannalta äärimmäisen vakava asia. Tällaista epäluottamusta ei voi parantaa jollakin vallantäyteisellä liirum-laarum-lappalainen-anteeksi-anteeksi-anteeksi-jargonilla. Vallitsevissa oloissa suomalainen pitää käsittämättömänä eduskunnan tarjoilemaa mielikuvaa siitä, että kahden kansanedustajan halutessa puvun he perustavat eduskuntaan pukukerhon, ja asia on sillä hoidettu. Kansanvaltaisen demokratian ylivoimaisesti tärkein tapahtuma ovat kansanedustajien vaalit. Koko poliittisen järjestelmän kasvojenpesun kannalta on onni, että ne ovat jälleen tulossa. Nyt tarvitaan avointa keskustelua vallanpitäjien ja valtaan pyrkivien sekä kansalaisten välillä. Kansanvaltaista demokratiaa ei voi toteuttaa ilman kansan hyväksymiä arvoja. Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja. 5

6 Satoja miljoonia laillisia kopioita jätetään korvaamatta Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu syöksykierteessä Kotimainen kulttuuriala menettää joka vuosi miljoonia euroja. Koska hallitus on laiminlyönyt hyvitysmaksun kohteena olevan laitekannan päivittämisen, monia satoja miljoonia kopioita jää täysin korvaamatta. Teksti lauri kaira Piirros jouko innanen Kuluttajat kopioivat laillisesti noin kahden miljardin euron arvosta musiikki- ja elokuvatuotteita vuodessa. Tätä pitäisi korvata yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulla. Aikoinaan kasettimaksuksi kutsuttua korvausta kerätään tallennusvälineiden myyntihinnassa. Hyvitysmaksu on syöksykierteessä. Kun sitä kerättiin vielä pari vuotta sitten noin 12 miljoonaa vuodessa, tänä vuonna sitä kertyy runsas 6 miljoonaa. Tuotto putoaa puoleen, vaikka kopiointi jatkuu. Syynä on se, että maksun kohteena olevan laitekannan päivittäminen on tällä hallituskaudella laiminlyöty. Koska maksua ei kerätä lainkaan uusista kopiointilaitteista, satoja miljoonia kopiointeja jää korvaamatta. Taiteilijat ja kotimaiset kulttuuriyritykset ovat menettäneet tällä hallituskaudella jo 15 miljoonaa euroa eli siinä 90 miljoonaa mummonmarkkaa. Tilanne on katastrofi Kulttuuriala kutsuu tilannetta katastrofiksi ja vaatii, että hyvitysmaksu nostetaan välittömästi normaalitasolleen. Se olisi helppoa, kun uudet kopiointivälineet otettaisiin maksun piiriin. Näitä ovat tallentava puhelin, puhelimen muistikortti, ulkoinen kovalevy ja usb-muistit. Näillä välineillä kansa nykyisin kopioi, ei millään c-kaseteilla. 2 miljardin kopiointi mutta vain 6 miljoonan korvaus Valta asiassa on hallituksella. Se päättää, minkä laitteiden hinnassa hyvitysmaksua kerätään. Kun uusia kopiointivälineitä syntyy, niitä pitää aika ajoin ottaa maksun piiriin. Muuten käy niin kuin nyt on käynyt: maksutulo romahtaa, kun kansa siirtyy hankkimaan uusia välineitä. Lakia noudatettava Tämä ei vastaa hyvitysmaksusta säätäneen eduskunnan tahtoa eikä yksityistä kopiointia koskevan EU-direktiivin sisältöä. EU-direktiivi edellyttää kohtuullisen korvauksen järjestämistä sen ehtona, että jäsenmaassa saadaan ylipäätään sallia yksityinen kopiointi. Onko 6 miljoonaa euroa kohtuukorvaus 2 miljardin euron kopioinnista? Siinäpä hyvä kysymys. Hallituksen pitää noudattaa lakia Tekijänoikeuslain 26 a :n mukaan hyvitysmaksua tulee maksaa laitteista, joihin teos voidaan 6

7 Hyvitysmaksua ei kerätä niistä laitteista, joilla kansa nykyisin kopioi. tallentaa ja joita merkittävässä määrin käytetään yksityiseen kopiointiin. Sitä ei siis vaadita, että kopiointi olisi laitteen pääasiallinen käyttötarkoitus. Vuoden 2005 tekijänoikeuslain uudistuksessa varauduttiin musiikkipuhelimen ja tallentavan digiboksin kaltaisten monitoimilaitteiden syntyyn. Se, minkä verran kopiointilaitetta käytetään muuhun kuin hyvitysmaksun alaiseen kopiointiin, vaikuttaa sitten korvauksen määrään. Edellinen hallitus otti maksun piiriin tallentavan digiboksin. Tämä hallitus ei ole ottanut yhtään uutta laitetta maksun piiriin. Jostain syystä kulttuuriministeri Stefan Wallin ei ole tehnyt asiasta yhtään esitystä ja ilman esityksiä tällaista päätöstä ei voida tehdä. Taiteilijat ja yrittäjät liikkeellä Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) valtuuskunta lähetti asiasta päättäjille kirjelmän otsikolla Kauanko hallitus odottaa tekemättä mitään, kun hyvitysmaksun tuotto puolittuu? Kirjelmän takana on vaikutusvaltainen joukko taiteen vaikuttajia, esimerkiksi puheenjohtaja Jussi Chydenius; varapuheenjohtajat Gugi Kokljuschkin, Lasse Saarinen ja Kimmo Hakola; Aleksi Bardy, Tuula-Liina Varis, Olli Kortekangas, Claes Olsson, Harri Wessman, Jarkko Hentula, Markus Nordenstreng, Pekka Ruuska ja Tommi Lindell. Mikä hyvitysmaksu on? Hyvitysmaksu on laillisesta yksityisestä kopioinnista maksettava tekijänoikeuskorvaus. Se kerätään muistillisten tallennusvälineiden kuluttajahinnassa. Näitä ovat esimerkiksi MP3-soitin, tallentava digiboksi ja tallentava cd-levy. Summat ovat yleensä laitetta kohden joitakin euroja. Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajalle poikkeuksellisen edun. Hän saa käyttöönsä elokuvia, tvsarjoja ja musiikkia ostamisen sijasta kopioimalla. Tämä etu on tarkasti rajattu poikkeus. Esimerkiksi tietokoneohjelmia tai -pelejä ei saa samalla tavalla kopioida. Ne hankitaan ostamalla. Yksityinen kopiointi on kuluttajalle rahan arvoinen etu. Sitä ei ole tarkoitettu ilmaiseksi. Sitä korvataan kuluttajan maksamalla hyvitysmaksulla. Hyvitysmaksu perustuu EU-direktiiviin ja on yleinen käytäntö EU-maissa. EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että tekijöille järjestetään kohtuullinen hyvitys (fair compensation) sen ehtona, että yksityinen kopiointi saadaan jäsenmaassa sallia. Satoja miljoonia laillisia kopioita maksun ulkopuolella Laiteteollisuuden ja oikeudenhaltijoiden yhteinen hyvitysmaksun neuvottelukunta teettää puolueettomia tutkimuksia kopioinnista. Tutkimusten mukaan suomalaisten laillinen yksityinen kopiointi on markkina-arvoltaan noin 2 miljardia euroa vuodessa (500 miljoonaa musiikkikappaletta ja 150 miljoonaa videoaineistoa). Tutkimukset osoittavat kiistatta, että suunnaton määrä kopiointia jää täysin korvaamatta: Yli miljoona vuotiasta suomalaista on tallentanut matkapuhelimiinsa musiikkia (Taloustutkimus 3/2010). Tällä joukolla on puhelimessaan keskimäärin 97 musiikkikappaletta, yhteensä yli 90 miljoonaa musiikkikappaletta (Taloustutkimus 4/2009). 54 prosenttia tietokoneen ulkoisen kovalevyn käyttäjistä on tallentanut sille (ei omatekoista) musiikki- tai videosisältöä (Taloustutkimus 4/2010) aktiivisimmalla on levylle tallennettuna yli 500 musiikkitiedostoa, yhteensä noin 90 miljoonaa musiikkitiedostoa (Taloustutkimus 4/2010). Laajakaista on 76 prosentilla vuotiaista suomalaisista (Tilastokeskus 5/2010). Heistä noin 1,5 miljoonaa henkeä on tallentanut tietokoneensa sisäiselle kovalevylle laillista musiikki- tai videoaineistoa viimeisen 3 kuukauden aikana, ja tallennusmäärät ovat keskimäärin 73 tiedostoa vuodessa (Otantatutkimus 05/2010). Tämä tekee yli 110 miljoonaa tiedostoa vuodessa. 7

8 8 Kokemus auttaa tunnistamaan bändin eri vaiheita, ja kun näkee solmukohtia, voi mennä auttamaan niiden avaamisessa.

9 Janne Halmkronalla on mistä ammentaa Pitkä luova kausi Janne Halmkrona ahkeroi yhtä aikaa rock-yhtyeiden kokeneessa ja kokemattomassa päässä. CMX-yhtyeen kitaristina hän valmistautuu viemään yhtyeen kolmannentoista albumin kiertueelle. Sony Musicin tuotantopäällikkönä hän valmistelee samalla Happoradion uutta albumia. Iästä on ikävä tehdä numeroa, mutta Halmkronalla taitaa olla pari vinkkiä pitkästä urasta haaveileville. Teksti jonathan mander Kuvat Saara vuorjoki, kerttu malinen Kolmetoista on rockyhtyeelle iso luku, ainakin jos puhe on albumien määrästä. Niin monta levyä tehneet yhtyeet mielletään kehäraakeiksi, joilta ei enää odoteta tuoreita ideoita. Uusi levy on kuin moikkaus uskollisimmille faneille. Kun joku sanoo, että Rolling Stonesin viimeisin levy on heidän parhaansa, kaikki tietävät että hän vitsailee. Ei sitä tajua, että nyt on tehty kolmastoista levy. Koko ajan kuvittelee, että tehdään jotain kolmatta levyä. Tuntuu ihan absurdilta, varsinkin kun miettii yhtyeitä, jotka ovat tehneet kolmetoista levyä, toteaa CMX-kitaristi Janne Halmkrona muutama viikko ennen Iätialbumin julkaisua. Täytyy verrata: Suomalainen Eppu Normaali ja amerikkalainen R.E.M. ovat molemmat tehneet 14 studioalbumia. Eput julkaisivat esikoisensa 12 vuotta ja R.E.M. seitsemän vuotta ennen kuin CMX sai esikoisensa painosta. Kun Kolmikärki (1990) ilmestyi, Mauno Koivisto oli Suomen tasavallan presidentti ja Harri Holkeri pääministeri. Silti CMX:n albumit otetaan edelleen vastaan kuin ne olisivat aidosti uusia eivätkä vain uudelleenlämmitettyjä vanhoja ideoita. Jos laulaja-basisti A.W. Yrjänä, kitaristit Janne Halmkrona ja Timo Rasio sekä rumpali Tuomas Peippo soittaisivat klassista musiikkia, he olisivat vielä nuoria. Populaarimusiikissa on ihme, että he soittavat vielä yhdessä. Jos pitkän iän salaisuudet kiteytetään, niin CMX:n kohdalla niitä voitaisiin luetella neljä: Halu tehdä asiat aina eri tavalla kuin ennen. Sopivan kokoinen ja tasainen suosio, joka antaa työrauhan. Kitsas keikkailu. Henkilökemia ja selvät roolit yhtyeen sisällä. Pyörä pitää keksiä uudestaan Me halutaan aina tehdä jotain uutta, Halmkrona korostaa. Ja se tarkoittaa sitä, että vanhan toistamista vältetään kuin sikainfluenssaa. Tuottaja tukee tätä pyrkimystä. Iäti-levyn teosta pidetyssä studiopäiväkirjassa Yrjänä kirjoittaa, miten tuottaja Rauli Rake Eskolin saapuu studiolle, kuuntelee uuden sovituksen ja komentaa meidät takaisin soittotilaan hakemaan uusia ratkaisuja peruskompille. Muut bändit saavat tehdä samaa biisiä yhä uudestaan, meidän täytyy kuulemma tehdä jotain tyystin muuta. Mutisemme hieman, mutta oikeassahan se on. Miksi tehdä Puuvertaus kakkonen? Joskus se uusi voi olla näennäistä jotain minkä vain yhtye kuulee tai jotain prosessiin liittyvää. Toisinaan se liittyy muotoon. Talvikuningas (2007) oli tunnin mittainen rockooppera: kahteentoista osaan jaettu kappale, jonka sanoitukset (tai libretto) muodostivat science fiction -tarinan. Dinosaurus Stereophonicus (2000) oli 70-luvun progea lainaava mahtaileva tuplalevy. Iäti-levyllä on Halmkronan mielestä onnistuttu niin hyvin luomaan musiikillisesti jotain uutta, että myös muut kuin bändin jäsenet kuulevat sen. Tällä levyllä on oikeasti aika paljon biisejä, joita ei olla tehty ikinä ennen. Se on syy miksi tätä musiikkia vielä tehdään, hän toteaa. Iäti on yhtyeen kevyin, ilmavin ja musiikillisesti positiivisin albumi. Kuulostaa siltä kuin musiikki todella rakentuisi eri tavalla kuin ennen. Tukea uusille raiteille suuntaamisessa CMX ja Rake hakivat luomalla dogmit tämän levyn tekoa varten. Olimme kaikki samaa mieltä, että suomihevi ja raskas juntta ei nyt kiinnosta. Päätettiin, että ei saa olla hevikitaraa, ei tuplata kitaroita, ja progelta vältyttiin sillä, että jos biisiin tulee yli kolme osaa, siitä piti tehdä kirjallinen anomus dogmineuvostolle, johon kaikki kuuluimme. Yhteen biisiin taisi tulla neljä osaa, Halmkrona kertoo. Monet dogmeista ovat kieltoja, joiden tarkoitus on pitää yhtyeen maneerit loitolla. Seassa on myös kehotuksia, jotka johdattavat pois CMX-kliseistä: pidättely on seksikästä, duuri on mahdollisuuksien rajoissa, soitetaan luonnonvalossa tai tämän yhtyeen kohdalla raflaava jammailu on sallittua. Albumin yleissoundin tuoreuteen on vaikuttanut eniten heviriffien kieltäminen, koska se on pakottanut soittamaan kitaroita hyvin eri tavalla kuin aiemmin. >>> Meillä ei ole koskaan ollut hillitöntä suosiopiikkiä, josta olisi mennyt päät sekaisin. 9

10 Jos Timo Rasio (vas.), A.W. Yrjänä, Janne Halmkrona ja Tuomas Peippo soittaisivat klassista musiikkia, he olisivat vielä nuoria. Populaarimusiikissa on ihme, että he soittavat vielä yhdessä. Emme tee ikinä sellaista mitä on tehty aiemmin. >>> Prosessi on sikäli aina sama, että emme voi ikinä tehdä sellaista, mitä on tehty aiemmin. Ja sen välttämisessä mennään välillä aika syvälle, kuten että ei saisi käyttää samoja sointukiertoja. Siinä tulee kuitenkin rajat vastaan ja pitää vähän joustaa, Halmkrona myöntää. Kurinalaista säännöstelyä Koko uransa ajan CMX on pitänyt päänsä kylmänä. Yhtye saavutti vankan fanipohjan jo varhaisilla levyillään, ja koko ajan tulee uusia faneja. Koska CMX:n fanit ovat hartaita ja uskollisia, he myös loukkaantuvat syvästi, jos yhtye tekee jotain heidän CMX-käsitykseensä sopimatonta. Myös rajuun fanikritiikkiin ja fanien menettämiseen on siis totuttu jo varhain. Halmkrona korostaa sitä, että suosio on pysynyt aisoissa. Meillä ei ole koskaan ollut hillitöntä suosiopiikkiä, josta olisi mennyt päät sekaisin. Levymyynnissä on ollut tasaista kasvua ja välillä laskua, mutta sitä me ei olla huomattu tai on selitetty se yleisellä levymyynnin laskulla. Levyt myös liikkuvat tasaisesti. Ne ovat myyneet kultaa, ja nyt kuultiin, että Isohaarakin on myynyt platinaa. Tasaisen menestyksen ansiosta levy-yhtiökin on voinut antaa yhtyeelle työrauhan. Koska CMX on välttänyt liikaa keikkailua ja keikkailun rutinoitumista, muusikot eivät ole ehtineet pahasti kyllästyä toisiinsa tai kotimaisiin keikkapaikkoihin. Me ollaan tehty maksimissaan 35 keikkaa vuodessa. Kun katsoo Apulannan tai PMMP:n menoa, niin kyllä hirvittää. Pakko antaa kiitos keikkamyyjällemme Jouko Karppaselle. Pitkäikäisimmät suomalaiset bändit Eppu Normaali, Popeda ja Yö ovat kaikki joko olleet tai ovat nykyään Karppasella. Joku maaginen juttu sillä on. Se saattaa soittaa mulle ja sanoa hei, tuli tällainen keikkatarjous, eihän tehdä? Ohjelmatoimisto ei ainakaan pakota meitä keikoille, Halmkrona toteaa. Vain keikkailun lopettaminen vuonna 2001 aiheutti jonkinasteista eripuraa. Keikkaikävän helpotukseksi Halmkrona perusti tauon aikana Black Sabbathin biisejä suomeksi esittävän Sapattivuosi-yhtyeen. Ystävyys on bändiriitoja syvempää CMX:n selkeä sisäinen roolijako auttaa välttämään pahoja ristiriitoja. Luovasta väännöstä ei synny egojen taistelua. Vankan pohjan bändin sisäiselle kemialle antaa Halmkronan ja CMX:n keulahahmon A.W. Yrjänän teini-iässä alkanut ystävyys. Ja onhan se mahtavaa, että on tuollainen keulahahmo, joka ottaa kaiken median niskoilleen hyvässä ja pahassa. Aki rakastaa sitä roolia, joten totta kai se tekee sen mielellään. Ja se on sen duuni, joten on pakkokin tehdä. Mutta kun on iso ego, niin pitäähän sitä saada pönkitettyä. Mä luulin, että mullakin on mutta ei mulla ole. Yrjänä säveltää suurimman osan yhtyeen musiikista ja kirjoittaa kaikki sanat. Halmkrona huomauttaa, että monien bändien rivit rakoilevat, kun vahvalle keulakuvalle tulee halu tehdä soololevyjä. 10

11 Yrjänä on saanut tehdä aika paljon mitä haluaa CMX:ssä. Sehän yrittää patistaa mua ja Rasiota säveltämään enemmän. Mutta mulla on vaikuttanut sekin, että kun on päivätyö niin ei ole ollut paloa tai aikaa tai muutakaan tehdä enempää. Ja kun on Sapattivuosi, niin saan rämpytellä muutenkin, Halmkrona toteaa. Siinä missä Halmkrona ja Yrjänä ovat hörhöjä, jotka innostuvat kaikesta, Rasio pitää jalat maassa ja palauttaa kollegansakin tukevalle pohjalle. Hän on myös CMX:n poppari, joka rakastaa popmelodioita ja haluaa hitit keikkaohjelmistoon. Nyt kun on vielä mua ja Yrjänää hullumpi Rake tuottajana, niin on hyvä, että Tipi on siinä järkeistäjänä, Halmkrona kuvaa bändin sisäistä tasapainoa. Kokemusta jakamassa CMX:n pitkä ja tuottelias ura tuntuu juontavan juurensa bändin halusta tehdä asiat aina uudella tavalla. CMX-vuosien ansiosta Janne Halmkronalla on varmasti annettavaa keltanokkaisemmille muusikoille. Hän saa hyödyntää kokemuksen syvää rintaääntä työssään Sony Musicin tuotantopäällikkönä. Kokemus auttaa tunnistamaan bändin eri vaiheita, ja kun näkee solmukohtia, voi mennä auttamaan niiden avaamisessa. Halmkronan pesti alkoi vuoden 2005 alussa, kun toimitusjohtaja Kimmo Valtanen soitti ja pyysi häntä töihin. CMX-kitaristi empi, mutta ei ole katunut myöntymistään. Palkkauksen jälkeen Valtanen kommentoi: A&R:iä on harvassa, eikä työhön ole useinkaan mahdollisuuksia kasvaa. Sekä tuottajan ja muusikon kykyjensä että sosiaalisten taitojensa puolesta uskon, että Janne kasvaa hyväksi A&R:ksi. Mutta aika tietenkin näyttää. Sonylla Halmkrona on tehnyt töitä monenlaisten yhtyeiden kanssa Happoradiosta PMMP:hen ja Anna Abreu hin. Työskentely Idols-voittajien kanssa arvelutti etukäteen eniten. Kyllä se oli henkisesti raskas kynnys, kun olin tällainen kulttirockyhtyeen kitaristi. Onneksi Katri Ylanderin levy oli ensimmäisiä mitä tein, koska tajusin että jos on loistava solisti ja loistava tiimi tekemässä, niin lopputulos voi olla hyvä, Halmkrona kertoo. Häntä kiinnostaa tv-kisan kautta levyyhtiöön ilmestyvän artistin albumin ja uran tekemisen kokonaisvaltaisuus. Ensimmäisissä palavereissa artistin kanssa pitää määritellä perusasioita: millainen artisti on, millä kielellä hän laulaa Ja sitten alkaa biisien metsästys ja kokonaisuuden kasaaminen. Jokaisen artistin kanssa yhteistyö löytää sopivimman muotonsa. Happoradio tuottaa levyään omatoimisesti, ja Halmkrona on ollut tiiviisti mukana levynteossa joskus jopa kitara kädessä auttanut sovitusratkaisuissa. PMMP:n tapauksessa tuottaja-säveltäjä Jori Sjöroos toimittaa valmiit kappaleet Halmkronalle, ja levyyhtiössä lähinnä hyväksytään ne. CMX:n tuotantopäällikkönä EMIllä alusta asti ollut Gabi Hakanen on hyvä malli minulle tässä. Hän on ymmärtänyt hienosti, milloin bändi haluaa apua tai kommentteja ja milloin on parempi pysyä poissa, Halmkrona heittää. Muuten Halmkrona ehkä tekisi vielä mieluummin tuottajan työtä, mutta hän ei kestä rumpujen äänittämisen pitkäpiimäisyyttä. Kuin päivätyölle vastapainoksi hän säveltää CMX:lle vähiten hittivetoiset biisit kuten Kuoleman kulkumies uudella levyllä. Tämäkin on täysin tiedostamatonta, enkä ollut ajatellut asiaa ennen kuin kuuntelin, että tuossa on taas tuollainen hullu biisi, jota on kiva soittaa mutta jossa ei ole mitään järkeä. Eikä se voisi ikinä soida radiossa. Faneja se tuskin haittaa. He ovat vain tyytyväisiä, että Linnunrata-tyyppisten hienoviritteisten popkappaleiden lisäksi CMX osoittaa yhä omaehtoisuuttaan. CMX levyllä Albumit Kolmikärki (1990) Veljeskunta (1991) Aurinko (1992) Aura (1994) Rautakantele (1995) Discopolis (1996) Vainajala (1998) Dinosaurus Stereophonicus (2000) Isohaara (2002) Aion (2003) Pedot (2005) Talvikuningas (2007) Iäti (2010) Kokoelmat Cloaca Maxima (1997) Cloaca Maxima II (2004) Kaikki hedelmät (2008) Koska CMX on välttänyt liikaa keikkailua, Tuomas Peippo, A.W. Yrjänä, Timo Rasio ja Janne Halmkrona eivät ole ehtineet pahasti kyllästyä toisiinsa. 11

12 12 Vain kolme sadasta on himolataajia, viisi sadasta taas piraattien levittäjiä.

13 Tutkimuslaitos kysyi suoraan piraateilta Nyt tiedetään, mikä tepsii piratismiin Piratismin harjoittajilta on kysytty, mikä saisi heidät lopettamaan. Keinot tunnetaan mutta uskaltaako hallitus ottaa ne käyttöön? Teksti lauri kaira Kuva Saara vuorjoki Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat nettipiratismin vähentämiseksi eivät piratismin harjoittajien mukaan toimi. Samaa mieltä on myös kansan enemmistö. Taloustutkimus selvitti asian keväällä haastattelemalla runsaat tuhat ihmistä. Samalla saatiin selville, millainen malli toimisi. Ministeriön malli tutkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää kohdennettujen ilmoitusten mallia. Internet-operaattori lähettäisi luvattomasti tiedostoja jakavalle asiakkaalleen varoitusilmoituksen. Ilmoitusta ei kuitenkaan millään tavalla rekisteröitäisi, jolloin sen tehoa ei voitaisi seurata eikä se voisi johtaa seuraamuksiin. Kun ministeriö pani lakiesityksensä lausuntokierrokselle, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus päätti kysyä sen tehoa suoraan kansalta. Kansalaisten tuomio oli tyly: 60 prosenttia koko kansasta piti pelkkää ilmoitusmallia joko melko tai täysin tehottomana. Piraattien lataajista tätä mieltä oli vielä suurempi osa eli 72 prosenttia. Tutkimus vahvistaa, että nyt esillä oleva pelkkä ilmoitusmalli ei johda tuloksiin. Esitys on tällaisenaan riittämätön. Tällä mallilla ei laiteta kuntoon luovien sisältöjen sähköisen kaupankäynnin edellytyksiä Suomessa, toteaa TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Mikä sitten toimisi? Vastaajien kantaa kysyttiin myös toisenlaiseen ilmoitusmalliin. Siinä varoitusilmoitus rekisteröidään, ja mikäli varoituksen saaja ei ota opikseen, seurauksena on nettiyhteyden väliaikainen katkaisu, sakkoa tai vahingonkorvausta. Tätä mallia piti erittäin tai melko tehokkaana 82 prosenttia kaikista vastaajista ja 91 prosenttia niistä, jotka kertoivat itse harjoittavansa piratismia. Taloustutkimuksen tulokset osoittavat, että ministeriön luonnosta on kehitettävä eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti. Ranskassa ja Isossa-Britanniassa teleyritykset lähettävät ilmoituksia ja seuraavat niiden vaikutuksia, painottaa Lauri Rechardt Musiikkituottajat IFPI Finland ry:stä. 5 prosenttia levittää ja 16 prosenttia imuroi Piraattien tahallista levittämistä harjoittaa paljon pienempi joukko kuin niiden lataamista. Tutkimuksen mukaan 5 prosentissa suomalaisista kotitalouksista jaetaan luvattomasti internetiin ladattuja tekijänoikeudella suojattuja aineistoja. Tämä merkitsee noin kotitaloutta. Tämä on noin kolmasosa siitä joukosta, joka kertoo imuroivansa. Useiden tutkimusten mukaan piraattien imurointia harjoitetaan 16 prosentissa kotitalouksista. On mahdollista, että osa levittää piraatteja tietämättäänkin. Monet piraattien latausohjelmat tekevät lataajan koneesta oman levityspisteensä. Tappiot 355 miljoonaa euroa vuodessa Tuorein piraattien imurointia koskeva tutkimus on Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY vuoden alussa teettämä tekijänoikeusbarometri. Siinä selvitettiin sekä imurointimääriä että sitä, minkä verran elokuvia, pelejä ja musiikkia ostettaisiin laillisista kaupoista, ellei laitonta ilmaisreittiä olisi olemassa. Taloustutkimus tutki asian poikkeuksellisella, yli haastattelun otannalla. Tutkimuksen mukaan 16 prosentissa kotitalouksista ladataan keskimäärin 32 luvatonta tiedostoa kuukaudessa eli yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Lataajien itsensä mukaan 30 prosenttia nettipiraateista ostettaisiin laillisista kaupoista, ellei laitonta ilmaisvaihtoehtoa olisi tarjolla. Vähittäismyyntihinnoilla tämä merkitsee yhteensä 355 miljoonan euron menetyksiä vuodessa. Menetykset jakautuvat siten, että musiikilta jää saamatta 73 miljoonaa euroa, elokuvilta 195 miljoonaa euroa ja peleiltä 87 miljoonaa euroa. Pieni aktiivijoukko kuriin Laiton lataaminen keskittyy nuorimpiin ikäryhmiin. Haastatelluista vuotiaista 45 prosenttia ja vuotiaista 29 prosenttia kertoi, että heidän taloudessaan ladataan luvattomasti levitettyjä tiedostoja. Yli 50-vuotiaiden talouksissa näitä ei ladata käytännössä lainkaan. Tutkimuksessa nousi esille 3 prosentin suuruinen aktiivijoukko. Noin kotitaloudessa keskimääräiset kuukausittaiset lataamismäärät olivat yli 20 tiedostoa. Vaikka moni nuori piraatteja silloin tällöin lataakin, aktiivisten lataajien määrä on pieni. Kolme sadasta on himolataajia, viisi sadasta taas piraattien levittäjiä. Heitä ei saada lopettamaan pelkkiä ilmoituksia lähettämällä. Sellaiseen he suhtautuvat niin kuin spämmimeiliin. Mutta jos he tietäisivät, että ilmoituksen tehoa seurataan ja että toiminnan jatkajaa uhkaa myös rangaistus, asia olisi aivan toinen. 13

14 v ä l i s o i t t o ESEKin ja LUSESin AV-erityistukea 2010 neljälle tuotannolle Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES ovat jakaneet yhteisistä, kotimaisen audiovisuaalisen musiikkituotannon tukemiseen tarkoitetuista varoistaan erityistukea neljälle tuotannolle, yhteensä euroa. Tukea myönnettiin Mouka Filmi Oy:lle Pertti Kurikan nimipäivät -nimisestä kehitysvammaisten punkyhtyeestä tehtävään dokumenttiin Beatles-krääsää löytyy nyt joka lähtöön. Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Beatlesin ensiesiintymisestä Saksassa 50 vuotta ( euroa), Crosstalents Oy:lle dokumenttiin tangokuningas Amadeuksesta ( euroa), Illume Oy:lle Musiikin muisti -kansanlauluvideosarjaan ( euroa) sekä Mimmit Music Oy:lle Mimmit Musiikkitarinoita -lastenmusiikin tvsarjaan ( euroa). ESEKin ja LUSESin AV-tukeen käytettävä raha saadaan videotuotteiden hyvitysmaksuvaroista. Hampuri on elänyt beatlemanian huumassa viime elokuusta lähtien. Elokuun 17. päivänä vuonna 1960 liverpoolilaisnelikko sai ensimmäisen kerran saksaa puhuvan nuorison kirkumaan. Tätä debyyttia hansakaupunki on nyt juhlinut koko syksyn. The Beatles piti ensimmäisen Hampurin-konserttinsa musiikkiklubi Indrassa. Sitä seurasi 281 esiintymistä kahden ja puolen vuoden aikana. Nyt juhlavuoden kunniaksi koottiin Maplewood-, Nada Surf, Moby- ja Cat Power -yhtyeistä Bambi-niminen bändi, joka esitti historiallisessa paikassa täsmälleen samat kappaleet kuin sen esikuva 50 vuotta aikaisemmin. Kuva: Beatlemania Hamburg Millä Led Zeppelinin levyllä soi Houses of the Holy? musavisa Laatineet kari niemelä ja tuomas talonpoika 1. Millä Led Zeppelinin levyllä on kappale Houses of the Holy? a) Coda b) Houses of the Holy c) Physical Graffiti d) In Through the Out Door 2. Kuka teki uuden version Joan Jett -hitistä I Love Rock n Roll? a) Britney Spears b) Christina Aguilera c) Sheryl Crow d) Tina Turner 3. 7th Symphony on Apocalyptican uusin studioalbumi. Minä vuonna julkaistiin yhtyeen ensimmäinen albumi Plays Metallica by Four Cellos? a) 2002 b) 2000 c) 1998 d) Mikä yhtye julkaisi vastikään 6 cd:n boksin Live In New York? a) Clash b) Doors c) Grateful Dead d) Pearl Jam 5. Kuka on Muse-yhtyeen kitaristi/laulaja? a) Matthew Bellamy b) Chris Martin c) Alex Turner d) Harry McVeigh 6. Kuinka monta Eino Leinon runoihin pohjautuvaa levyä Vesa-Matti Loiri on julkaissut? a) 2 b) 3 c) 4 d) 5 7. Kuka on levyttänyt biisin Roxette? a) The Police b) Toto c) Dr. Feelgood d) Roxette 8. Mikä on Pave Maijasen ensimmäinen soolosingle? a) Ai ai ai b) Badge c) Fever d) Pidä huolta 9. Tom Pettyn uutuusalbumi on nimeltään a) Pojo b) Mojo c) Lojo d) Jojo 10. Kenen uutuusalbumi on nimeltään En oo keittäny enkä myyny? a) Paleface b) Pate Mustajärvi c) Jope Ruonansuu d) Timo Rautiainen Oikeat vastaukset sivulla 20. Kuva: warner music Kuva: Jukka-Pekka Virtanen / Monsuuni Siistiä mutta entä huomenna? Tangomarkkinat näyttää esimerkkiä yleisötapahtumien ympäristövastuun kantajana. Tangomarkkinat haluaa kehittyä kestävästi Seinäjoen Tangomarkkinat ja jätehuoltoyritys SITA ovat lähteneet yhdessä kehittämään yleisötapahtuman ympäristönhuollon konseptia. Tavoitteena on edistää tapahtuman ekologisuutta ympäristövaikutuksia pienentämällä ja laatia ympäristöhuollon käsikirja, joka palvelisi muitakin yleisötapahtumien järjestäjiä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa suuret yleisötapahtumat ovat saaneet paljon kritiikkiä ympäristönsä roskaamisesta ja ylenmääräisestä jätteen tuottamisesta. Tangomarkkinat haluaa nyt olla edelläkävijä ympäristövastuun kantajana. Pelkkä jätehuollosta huolehtiminen ei riitä, toteaa Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pekka Leinonen ja painottaa jätteen tehostetun lajittelun tärkeyttä. SITAn seurantajärjestelmän avulla tapahtumanjärjestäjä saa myös entistä tarkemman kuvan syntyvistä jätejakeista. Kolmivuotisen sopimuskauden aikana toivotaan sekajätteen määrän selvästi vähenevän ja kierrätettävien jätteiden pääsevän hyötykäyttöön. 14

15 Kuva: OmaNokia / Pasi Heino Kuva: lido salonen s o o l o Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Laura Voutilaisen Iskelmä-Finlandiaa todistavat (vas.) konsertin juontajat Sari Tamminen ja Timo Koivusalo, juryn valistunut yksinvaltias Pirkko Mannola ja peruspalveluministeri Paula Risikko. Iskelmä-Finlandia Laura Voutilaiselle Vuoden 2010 Iskelmä-Finlandia -palkinto on myönnetty Laura Voutilaiselle. Palkinto luovutettiin Nokialla heinäkuussa Tapsan Tahtien Iskelmä-Finlandia-konsertissa. Vuosittain jaettavan palkinnon arvo on euroa. Palkinnon Oulussa ollaan selvillä tekijänoikeuksista saajan valitsi tänä vuonna taiteilija Pirkko Mannola, joka luonnehti Voutilaista kansainväliseksi, karismaattiseksi, lahjakkaaksi ja muuntautumiskykyiseksi taiteilijaksi, joka on kaatanut moni raja-aitoja. Oulu sai hyvän arvosanan tekijänoikeuslain noudattamisestaan. Gramex teki elokuussa yhteistyössä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n kanssa tarkastuskierroksen Oulun ravintoloissa ja kuntosaleilla. Tahdoimme nähdä, miten hyvin yrittäjät tietävät Gramex-korvausasiat, sekä selvittää, onko käytössä joko ostettuja tai itse luvatta valmistettuja tai piraattitallenteita, kertoo Gramexin taustamusiikkiasioita hoitavaa yksikköä vetävä apulaisjohtaja Leena Pitkänen. Kierroksen tulokset olivat positiiviset. Oulun keskustan noin 50 ravintolassa esityskorvaus- ja musiikkitallenteiden lupa-asiat olivat pääosin erinomaisessa kunnossa. Samoin karaokemateriaali oli laillista. Yksittäisiä huomautuksia jouduttiin antamaan Spotify-musiikkipalvelun käytöstä taustamusiikkina, nettikaupasta ostettujen biisien luvattomasta yrityskäytöstä, karaokelevyistä tehdyistä luvattomista lisäkopioista sekä muutamista piraattitallenteista. Myös kuntosaleilla esityskorvausasiat oli hoidettu mallikelpoisesti. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tietoisia siitä, että salilla soitettavan jumppamusiikkikokoelman tekemiseen tulee hankkia erillinen lupa. Cronberg ehdottaa taiteilijoille työllisyysapurahaa Työttömyysturva, sosiaaliturva ja verotus kohdentuvat taiteilijoihin epäoikeudenmukaisesti, arvioi tohtori Tarja Cronberg. Entinen työministeri on selvittänyt luovan työn tekijöiden toimeentulon parantamista. Selvitys luovutettiin elokuun lopulla kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Sen sijaan että taiteilijoita pyrittäisiin rinnastamaan yrittäjiin, selvityksessä ehdotetaan työlainsäädäntöön uutta termiä itsensä työllistävät. Taiteilijoiden työttömyysturva korvattaisiin ehdotuksen mukaan työmarkkinatuen suuruisella työllisyysapurahalla, jota haettaisiin starttirahan tapaan. Selvitys asettaa tavoitteeksi, että taiteilijat voisivat tulla 70-prosenttisesti toimeen taiteellaan vuoteen 2020 mennessä. Tähän päästäisiin paitsi työllisyysapurahan avulla, myös lisäämällä muita apurahamääriä ja nostamalla arvonlisäverovapaan taiteesta saadun tulon rajaa. Kuva: Oulun kaupunki Studiopaniikkia Riki Sorsa Kävelen ensimmäistä kertaa neljään vuoteen studioon laulamaan uutta biisiä, kauhunsekaisin tuntein, täysin paniikissa vai levollisin mielin? Fiilarit heittää täysillä!! Musa on asettunut hienosti juuri haluamallani tavalla narulle: kitarat soivat heleästi, teräskielet soivat niin kuin muistin, ja sävellaji transponoituu juuri sopivaksi minulle. Mikä puuttuu? Olisiko sittenkin pitänyt ottaa basso ja rummut mukaan. Jos Sune soittaisi komppia rytmisemmin... keskity lauluun äläkä mieti muuta... Otan pullon vettä ja kahvin mukaan kaveriksi koppiin, jossa pitäisi nyt tänään tehdä se kunkkuotto. Mitä jos ei kurkku toimi, voihan vidyy, miks ei tää ole jo ohi... Epävarmuus iskee jo kadulla. Mitä jos kurkku ei toimikaan. Kaikki tähänastinen olisi turhaa, ystävien lahjakkuuden tuhlausta, ja äänitys pitäisi ehkä lykätä hamaan tulevaisuuteen, jos sinnekään... (jatketaan sit joskus kun on taas aikaa). Neljä vuotta odotusta, ja tässäkö sitä ollaan (mitä jos ääni ei sittenkään aukea, fiilis tipotiessään, ylärekisteri falskia huutamista, fraseeraus tunteetonta paskaa ja sanojen toistoa, rytmitaju kuin suomalaisilla huttulaulajilla)? Onko tausta liian lujaa kuulokkeissa, miksi en kuule omaa ääntäni, onkohan toi kaiku syynä laulun järkyttävään saundiin, mikä mättää? Tämähän on mun juttu, ryhdistäydy saatanan Sorsa. Astun laulukoppiin kaikkine ajatuksineni, haistan äänieristetyn kopin hajut, asetan ständin oikealle korkeudelle, koetan olla mahdollisimman rento (samalla sählään täysillä), tunnen jännityksen kohoavan. Ei nää kuulokkeet tuntuneet ennen näin ahdistavilta, ja piuhakin on koko ajan tiellä. Mitä jos ei kurkku toimi, miks en näe Sunea, voihan vidyy, täällä on kuuma, miks ei tää ole jo ohi... mitä jos?? Ufon viuluhan on niin ufomaista kun se parhaimmillaan voi olla, Aukin polkuharmoni antaa hienon noston tokasta säkeistöstä eteenpäin, Sunen kielisoittimien ihana äänimaailma antaa biisille sen ominaisen Leirinuotio-orkesteri-saundin ja tunnistettavan fiiliksen, ainoastaan enää puuttuu mun kurkku ja ääni. Voihan vuohi, kyllä tää tästä, mitä mä oikeen sählään? Tätähän sä olet tehny jo vuodesta -69. Silmät kiinni sukella musaan ja ryhdistäydy... ala tekemään sitä mihin synnyit... duuniasi... jonka vain sinä osaat... oothan... maailman paras ja ainoa Riki. Riki Sorsa, 58, joutui jättämään yli 30 vuoden ammattilaulajan uran sairastuttuaan nenä- ja nielusyöpään vuonna Nyt Elän kuin haaveilin on ollut Radio Suomen top kympissä yli 12 viikkoa ja Radio Vegan top kympissä 4 kuukautta. 15

16 ÄKT juhlii ja uudistuu ÄKT:n 40 vuotta henkilöityvät Arto Alaspäähän, joka johti yhdistystä vuodet Hän on Mr. ÄKT, eikä toista tule, sillä nelikymppisiään juhliva yhdistys vaihtoi nimensä. Se on nyt Musiikkituottajat IFPI Finland ry. Teksti Heimo hatakka Kuva Juho Kuva Lp-levyn kulta-aika alkoi 1970-luvulla ja kesti pitkälle 1980-luvulle. Vuonna 1970 Suomessa oli yksi musiikkiyhtiö ylitse muiden Fazer. Siellä Toivo hääri Kärkenä: sävelsi ja tuotti ja vierasti nuorisomusiikin uusia tuulahduksia. Lp-levy teki vasta tuloaan. Levysoitin oli ylellinen harvinaisuus, ja suomalaisten lp-nimikkeiden tuotanto jäi vuodessa alle kahdensadan. Äänilevytuottajat päättivät kuitenkin siirtyä Soitinalan tuottajaliitosta omaan yhdistykseensä. Äänilevytuottajat ry:n perustivat Fazer, Discophon, EMI, PSO ja Scandia. Puhetta kokouksissa johti kauppaneuvos Roger Lindberg, ja yhdistyksen käytännön asiat otti hoitaakseen Klaus Laguksen asianajotoimisto. Rauhallista yhdistyseloa ei kestänyt kauan, sillä c-kasetti kiritti äänitealan ennennäkemättömään nousuun. Pian kultalevyjä napsivat nuorisomusiikin isot hoot Hector, Hullujussi ja Hurriganes. Vuonna 1974 Äänilevytuottajien pöytäkirjoihin ilmestyi nimi Arto Alaspää. Selitys löytyy mutkan tai tarkemmin sanottuna putkan kautta. Vexi Salmen ja Antti Hammarbergin eli Irwinin hittiputkea oli jatkunut jo vuodesta Vuonna 1972 näytöt olivat sitä luokkaa, että kaksikko päätti suunnata Saksaan teostensa vientimatkalle. Hämeenlinnasta niin ikään lähtenyt Arto Alaspää oli valmistunut juristiksi, työskenteli Helsingissä syyttäjänä ja soitti illat trumpettia muun muassa Carolan ja Jussi & The Boysin taustalla. Kauniina elokuun iltana 1972 Alaspää vei tulevan vaimonsa iltasangrialle ravintola Lehtovaaraan. Ravintolan eteisessä he törmäsivät Saksasta palanneeseen Vexi Salmeen, joka etsi kolikkopuhelinta ja sopivaa rahanvaihtajaa. Kotikylän poika ilmestyi paikalle kuin tilauksesta. Alaspään kolikoiden turvin Salmi sai soitettua taksin Irwinille ja kertoi, että kaksikko oli viety suoraan laivasta putkaan, jossa Irwin virui edelleen. Salmi jäi kiireimmäksi aikaa nuoren parin seuraan ja otti puheeksi, että levyteollisuudessa voisi olla tilaus soittotaitoiselle juristille. Fazerilta soitetaan sinulle, Vexi ennusti illan päätteeksi. Fazer opettaa Vexin ennustus toteutui. Syyskuussa 1972 Alaspää aloitti Fazerin iskelmäkustantamossa A&R-miehenä eli osti kappaleisiin oikeuksia ja junaili niitä eri artistien levytettäviksi. Haaviin tarttui hittejä kuten Vasten auringon siltaa, Kuusamo, Oma kultasein ja Mombasa. Alaspää alkoi osallistua myös Äänilevytuottajien kokouksiin. Kun Äänilevytuottajat päätti palkata itselleen puolipäiväisen toiminnanjohtajan, hänet oli jo sopivasti ajettu sisään yhdistyksen toimintaan. Hän aloitti toimessa syntymäpäivänään ensimmäisenä toukokuuta Seuraavat 35 vuotta Alaspää antoi Äänilevytuottajille kasvot työehtoneuvotteluissa, lainsäädäntöä kehitettäessä ja lukuisissa kultalevyjuhlissa. Juhlia riitti, sillä äänitemyynti Suomessa oli vuonna 1975 jo 2,4 miljoonaa kappaletta, joista kotimaisia pitkäsoittoja oli yli Kasettien osuus myynnin arvosta oli lähes puolet. Alaspää seurasi kehitystä toinen jalka Fazerilla, toinen Äänilevytuottajissa vuoteen 1981, jolloin hänen toiminnanjohtajapestinsä kokopäiväistettiin. Fazerin keskeistä roolia suomalaisen äänilevyteollisuuden kasvattajaseurana kuvaa hyvin se, että Alaspään lisäksi kummatkin ÄKT:n hallituksen pitkäaikaiset puheenjohtajat John- Eric Westö ja Vasilij Gugi Kokljuschkin ovat Fazerin kasvatteja. Nelikymmenvuotiaan ÄKT:n hallituksessa Westö ja Kokljuschkin ovat johtaneet puhetta yhteensä lähes 30 vuotta: Westö vuodet ja Kokljuschkin Kauppa käy 80-luvulla Äänilevytuottajien vuoden 1977 toimintakertomus listasi yhdistyksen neljä keskeistä tavoitetta: äänitteiden suoja-ajan pidentämisen 50 vuoteen, levittämissuojasäännöstön tarkenta- 16

17 ÄKT alkoi muistaa alan onnistujia kultalevyjen lisäksi Emmoilla. Ensimmäiset Emmat jaettiin toukokuussa 1984 MTV:n Voihan perjantai -ohjelmassa. ÄKT:n kolme keskeisintä. Arto Alaspää (keskellä) johti ÄKT:tä vuodet John-Eric Westö (vas.) oli hallituksen puheenjohtaja vuodet ja Vasilij Gugi Kokljuschkin vuodet Äänitemyynti kasvuun vuosien taantuman jälkeen Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiden tilastojen mukaan äänitemyynti kasvoi vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana 5,4 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Pitkään jatkunut lasku näyttäisi vihdoin tasaantuneen, sillä myös fyysisten äänitteiden kappalemyynti kasvoi samojen kuuden kuukauden aikana noin 4 prosenttia. Fyysisten äänitteiden myynnin arvo sen sijaan laski 3,5 prosenttia. Tämä johtuu cdlevyjen keskihinnan alenemisesta. Positiivisen markkinakehityksen taustalla on äänitteiden digitaalisen kaupan kasvu ja erityisesti uudentyyppisten musiikkipalveluiden kuten Spotifyn ja Nokian Comes With Musicin yhä kasvava suosio. Digitaalinen myynti muodostaa jo 19 prosenttia äänitealan kokonaismarkkinoista. Äänitemyynnin kehitys osoittaa kiistatta musiikkisisällön kiinnostavuuden ja uusissa musiikinkulutustavoissa piilevän potentiaalin, analysoi markkinakehitystä Musiikkituottajien edustaja Lauri Rechardt. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että laittoman lataamisen eli nettipiratismin osuus kaikesta musiikin lataamisesta on edelleen yli 90 prosenttia. Tähän pitää saada lainsäädännössä keinot puuttua, jotta markkinoita päästään kehittämään terveeltä pohjalta. Tommi Kyyrä Äänite on musiikin tärkein media. misen, yksityisen kopioinnin kompensoinnin nauhuri- tai nauhakorvauksilla ja Rooman sopimuksen ratifioinnin. Tavoitteet toteutuivat, mutta hitaasti. Rooman sopimuksen Suomi ratifioi vuonna 1983, kasettikorvaus tuli käyttöön vuotta myöhemmin, ja suoja-aika venyi 50 vuoteen vasta vuonna Alaspäätä työllisti myös Äänilevytuottajien jäsenkunnan kartuttaminen. Lähdin siitä, että kattojärjestön pitää edustaa toimialaa laajana kokonaisuutena. Näin järjestön uskottavuus vahvistuu myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Alaspää perustelee. Tässä Alaspää onnistui hyvin, sillä ÄKT:n rivistöön liittyivät vuosien saatossa myös kapinalliset levytuottajat, kuten Epe Heleniuksen perustama Poko Rekords. Kun 1970-luku päättyi, toimialan liikevaihto hipoi Suomessa miljardia markkaa. Nimen ÄKT eli Ääni- ja kuvatallennetuottajat yhdistys otti vuonna 1979, jolloin se alkoi tarjota edunvalvontapalvelujaan myös kotivideontuottajille ja -levittäjille. Videojaosto toimi ÄKT:n alaisuudessa vuoteen 1994, jolloin ala organisoitui Filmikamarin alle. Suomen ensimmäisen cd-levyn Kellot ja peilit julkaisi Riki Sorsa vuonna 1983, mutta Pihtiputaan mummolle sana cd:stä ei vielä kiirinyt. Vuonna 1990 cd-levyn markkinaosuus kappalemääräisestä myynnistä oli vasta 21 prosenttia. Muuten 1980-luku oli levy-yhtiöille juhlaa. Kasetti säilytti asemansa ja cd toi lisämarkat. Radio soittaa hitin puhki Kun Suomi ratifioi vuonna 1961 syntyneen Rooman sopimuksen vihdoin 1983, esittävän taiteen korvaussuoja laajeni myös muissa Rooman sopimusmaissa tuotettuihin äänitteisiin. Ratifioinnin vastapainoksi ÄKT ja Muusikkojen liitto hankkivat ulkomaisilta oikeudenhaltijoilta lupaukset, että korvausvarat voidaan käyttää suomalaisen musiikkikulttuurin edistämiseen luku toi Suomeen myös paikallisradiot. Toiminnan korkkasi Radio Lakeus 27. huhtikuuta Parhaimmillaan vuonna 1990 maassa toimi 66 paikallisradiota. Samoihin aikoihin Ylen kanavauudistus synnytti Ylen Ykkösen, Radio Suomen ja Radiomafian. Uudet kaupalliset ja julkisen palvelun kanavat monikymmenkertaistivat musiikin soiton radioaalloilla. Levy-yhtiöille musiikin massakäyttö toi uusia huolia. Äänitemyynnin 1980-luvun kasvua seurasi notkahdus. Sen sijaan että olisi pannut levyn soimaan, kuluttaja kuunteli radiota yhä enemmän. Rikkana rokassa oli musiikkivideoiden lisääntynyt tarjonta. Levy-yhtiöt kantoivat riemumielin ilmaista sisältöä tv-yhtiöille, kunnes huomasivat, että äänitetuotannon kate ei kestänyt tätä hyväntekeväisyyttä. Siinä vaiheessa ÄKT tuli hätiin ja alkoi sopia videokorvauksista kollektiivisesti, Arto Alaspää kertoo. Vienti alkaa vetää Vuonna 1991 tekijänoikeuslaki uudistui. Suojaaika piteni 50 vuoteen ja korvausoikeus laajeni kaikkeen ansiotoiminnan yhteydessä tapahtuvaan äänitteiden julkiseen esittämiseen. Kun lama hellitti, taivasta synkensivät cdpiraatit. Cd plus perestroika yhtäkkiä cd-levyjä alkoi tulla Virosta ja Pietarista tolkuttomia määriä järjettömän halvalla, Poko Rekordsin perustaja Epe Helenius kuvailee äänitetuottajan pahaa aikaa 1990-luvun lopussa. Lainsäädäntö reagoi hitaasti. Piratismin nollatoleranssi tuli lakiin vasta vuonna luvulla Suomen musiikkiteollisuus kansainvälistyi lopullisesti. EMI ja CBS olivat täällä jo ennestään, nyt tulivat loputkin: Warner, BMG, Polygram ja viimeisenä 1998 Universal. Kun Warner osti Fazerin äänitetuotannon ja kustannustoiminnan vuonna 1993, leijonanosa suomalaista äänitehistoriaa siirtyi ulkomaalaisomistukseen. Vuosituhannen vaihteessa suomalaiset artistit alkoivat menestyä myös ulkomailla. Listojen kärkeen Euroopassa singahtivat Bomfunk MC sin Freestyler ja Daruden Sandstorm. >>> 17

18 Vienti ei ole mikään kertaponnistus, vaan systemaattista verkottumista ja työtä. >>> Maailmalle suuntasivat myös HIM, Apocalyptica, Nightwish, Rasmus, Children of Bodom, Sunrise Avenue, 69 Eyes, Negative ja monet marginaalisemman musiikin tekijät. Vientimenestykset kruunasi Lordin euroviisuvoitto vuonna Tienaamisen 360 astetta Vientimenestykset eivät yksin riitä, sillä äänitteiden myynti Suomessa ja maailmalla on ollut 2000-luvun selvässä laskussa. Miten sähköinen jaeltavuus tulee vaikuttamaan toimialaan? Aloimme katsella siihen kristallipalloon jo 1990-luvulla. Arviot olivat oikean suuntaisia, mutta ratkaisuja syntyi liian hitaasti, Alaspää myöntää. Sillä aikaa kun ylikansalliset ääniteyhtiöt miettivät strategisia siirtojaan, osa kuluttajista löysi ilmaisen musiikin vertaisverkoista. Tuottajilla ja taiteilijoilla ei myöskään ollut suojaa saataville saattamista vastaan ennen vuotta Lainsäädäntö myöhästyi, Alaspää toteaa. Maailmanlaajuisesti digitaalinen musiikki toi viime vuonna yli neljänneksen musiikkibisneksen tuloista. Suomessa digitaalinen äänitemyynti alkaa olla eurooppalaista keskitasoa, viidesosaa myynnistä. Viime vuosi oli Suomessa ensimmäinen, jona digitaalisen äänitemyynnin kasvu lähestulkoon kompensoi fyysisen äänitemyynnin laskun. Musiikkibisneksen liikevaihdosta oli viidessä vuodessa ehtinyt kadota kolmannes, mutta Alaspää jaksaa olla toiveikas. Nettipiratismissa vuorovesi on kääntynyt. Harva hokee enää sitä mantraa, että kaiken pitää olla ilmaista ja tietoyhteiskunnan kehittyä ilman mitään rajoitteita. Alaspään oppi-isä John-Eric Westö muistuttaa, että hänen aikanaan levy-yhtiön ydintoimintaa olivat pick, pack and ship eli äänitteiden monistaminen ja jakelu. Nyt puhutaan 360 asteesta eli kaikesta liiketoiminnasta, mitä artistiin kytkeytyy. Muutoksesta kielii myös ÄKT:n nimenvaihdos Musiikkituottajiksi. Koimme, että nyt on hyvä aika huomioida kattojärjestötasolla muutos, joka jäsenyhtiöiden toiminnassa on tapahtunut, Alaspään seuraaja Lauri Rechardt perustelee nimenmuutosta. Alaspää ehti nähdä urallaan monta ääniteformaattia. Äänite on musiikin tärkein media. Sen olosuhteista riippuu pitkälti, miten musiikki voi, soittava lakimies Arto Alaspää kiteyttää elämäntyönsä punaisen langan. Mitä olisi liikuntatunti ilman musiikkia! Uudet tallennuslisenssit helpottavat yrittäjän arkea Teetkö omia kokoelmaäänitteitä tai soitatko netistä ostettua musiikkia yritystoiminnassasi? Teksti riina virkkunen Kuva Roope salonen / Lehtikuva Kun musiikkia soitetaan yrityksessä tietokoneelta tai mp3-soittimelta tai musiikki on ostettu netin biisikaupasta, siihen tarvitaan käyttölupa. Biisikaupat myyvät kappaleet yksityiseen käyttöön, mutta yritystoiminnan yhteydessä käyttö onkin julkista. Tämä ilmenee, tai sen pitäisi ainakin ilmetä, jo nettikauppojen sopimusehdoista. Musiikin siirtäminen eli tallentaminen tietokoneelta muistitikulle tai cd:ltä mp3-soitti- 18

19 melle on kopiointia, johon myös tarvitaan lupa. Musiikin tallentamiseen ja netistä ostettujen kappaleiden soittamiseen saa tallennus- ja käyttöluvat Gramexilta ja Teostolta. Eri alojen yrityksille löytyy omat lisenssivaihtoehdot. Ainoastaan jos kopioidaan tai tallennetaan musiikkia yksityiseen käyttöön, ei tarvita erillistä lupaa. Liikunnanohjaajille oma lisenssi Musiikki kuuluu kiinteästi liikuntaan. Se soi harjoitusmusiikkina, kilpailussa tai näytöksessä. Ohjaaja tekee liikuntatuntia, harjoituksia tai kilpailua varten musiikkikoosteen, johon kappaleet on kopioitu esimerkiksi netin musiikkikaupasta tai cd-levyltä. Liikunnanohjaajille on oma vuosisopimus, liikunnanohjaajalisenssi. Vuosisopimuksen hinta määräytyy kopioitavien musiikkikappaleiden lukumäärän mukaan. Esimerkiksi 450 kappaleen kopiointi maksaa Gramexin osalta 184,79 euroa (sis. alv). Hinta sisältää käyttö- ja tallennusluvan Gramexin puolesta. Vuosisopimus ei edellytä musiikki- ja tekijätietojen ilmoittamista tekijänoikeusjärjestöille. Vuosisopimus on henkilökohtainen. Tallentimille kopioitava musiikki voi olla koti- tai ulkomaista. Tallennetun musiikin täytyy olla peräisin laillisista lähteistä. Maksuista on mahdollista tehdä tulonhankkimisvähennys verotuksessa. Taustamusiikki yrityksissä Monet yritykset haluavat itse päättää, mitä musiikkia heidän tiloissaan soi. Yrityksessä musiikki voi tulla suoraan tietokoneelta tai vaikkapa mp3-soittimelta, jolle on tallennettu yrityksen oma musiikkikooste. Musiikin tallentamiseen, kopioimiseen ja netistä ostettujen musiikkikappaleiden soittamiseen yrityksessä tarvitaan erillinen lupa Gramexilta. Vaikka yrityksellä olisi taustamusiikkisopimus, se ei kata tallenteiden eikä äänitekopioiden tekemistä. Ravitsemus- ja majoitusalan sekä vähittäiskaupan yrityksille ja asiakaspalvelutiloille on oma vuosisopimus, tallennuslisenssi. Lisenssin nojalla saa kopioida enintään 200 äänitteen uraa (biisiä) ja käyttää niitä julkisessa esityskäytössä taustamusiikkina lisenssin voimassaoloajan. Hinta on 118,46 euroa (sis. alv). Tallennetun musiikin täytyy olla peräisin laillisista lähteistä. vat käyttää kaikki yrityksen/seuran toiminnassa mukana olevat. Kertaluvalla tehdyn tallenteen musiikista pitää ilmoittaa kummallekin tekijänoikeusjärjestölle tallennettujen teosten nimet, tekijät ja kestot. Taustamusiikkitallenteen hinta on runsaan euron verran musiikkikappaleelta: Gramex laskuttaa musiikin esittäjiltä 1,07 euroa (+ alv)/teos/kopio. Vähimmäiskorvaus on 20 euroa/lasku. Hae lupa: Gramex: > epalvelu > Musiikin kopioiminen ja tallentaminen Teosto: Sanastoa Kopiointi Äänitteen jäljentäminen laitteelle, jolla se voidaan toisintaa Äänite Laillisesti julkaistu ja levitetty äänilevy, muu äänitallenne tai näiden osa Tallennusalusta; tallennin Väline, jolle äänite on kopioitu Tallenne Tallentamisen tai kopioinnin tulos Ura Biisi Äänitteen kopioiminen Äänitteen kopioimisella tarkoitetaan jo olemassa olevan äänitteen jäljentämistä eli kopioimista toiselle alustalle tallentavalle cd:lle, minidiscille, c-kasetille, tietokoneen kiintolevylle, videolle jne. Äänitteen kopioimiseen julkista esittämistä varten on aina saatava lupa. Äänitteiden kopiointiluvat julkista esittämistä varten myöntää Gramex ry. Äänitteen julkinen esittäminen Julkisella esittämisellä tarkoitetaan äänitteiden soittamista eli esittämistä yleisölle avoimissa tiloissa tai tilaisuuksissa, kuten ravintoloissa, liikennevälineissä, kaupoissa, kuntosaleilla, oppilaitoksissa, yrityksissä, harrastekerhoissa, tanssikouluissa, messuilla tai radioja televisiolähetyksissä. Biisikaupasta hankittu musiikki Monet verkossa toimivat biisikaupat myyvät musiikkia sellaisin sopimusehdoin, joiden mukaan musiikkia saa käyttää vain yksityisesti. Silloin tarvitset ammattikäyttöön erillisen lisenssin. Esimerkiksi tiskijukka- ja ravintolakäyttöä varten saat sen Gramexista. Tämän lisäksi suoritat normaalit esityskorvaukset. ihuippulehtiä Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: Lehtiä Gramex-etuna. Episodi Suomen suurin elokuvalehti 34,20 (Norm 45,70 eur) 10 nroa/vuosi Inferno Raskaan rockin erikoislehti Rumba Vältä huonoa musiikkia! 41,20 (Norm 54,90 eur) 18 nroa/vuosi 41,50 (Norm 55,70 eur) 12 nroa/vuosi Vaihtoehto vuosisopimukselle Vuosisopimuksen vaihtoehtona on ostaa jokainen kappale erikseen niin monta kertaa kuin se esiintyy koosteilla. Tämä on kannattavaa silloin, kun käytettävien kappaleiden määrä on hyvin vähäinen. Tällöin musiikkikappaleet tulevat yrityksen/seuran omistukseen ja niitä voi- Käyttölupa Lupa käyttää netin biisikaupoista yksityiseen käyttöön ostettuja kappaleita myös yrityskäytössä. Ks. Biisikaupasta hankittu musiikki. Jokaisen lisenssin saat Gramexin epalvelun kautta. 26,50 (Norm 35,50 eur) 6 nroa/vuosi Rytmi Monipuolista musiikkia 19

20 20 P y k ä l ä v i i d a k k o Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Gramexiin on tullut kuluvan vuoden aikana usein kysymyksiä, jotka liittyvät Spotify-musiikkipalveluun. Saako Spotify-musiikkipalvelua käyttää ravintolassa tai vaikkapa parturi-kampaamossa musiikkilähteenä? Spotify-musiikkipalvelun käyttö ei ole mahdollista eikä sallittua julkisissa esittämispaikoissa, kuten ravintoloissa tai parturi-kampaamoissa. Tämä perustuu siihen, että palvelua ei ole tarkoitettu julkiseen esittämiseen, vaan ainoastaan henkilökohtaiseen yksityiseen käyttöön. Vastaavasti palvelussa käytettävät äänitteet on lisensoitu äänitteiden tuottajien toimesta vain ja ainoastaan kuluttajien yksityiskäytössä tapahtuvaan kuunteluun ei siis julkiseen esittämiseen, josta ravintola- tai kampaamotoiminnassa on kyse. Myös Spotifyn nettisivuilta kysymys & vastaus -palstalta (FAQ) löytyy tähän kysymykseen liittyvää tietoa: Can I use Spotify to play music in my bar, restaurant, store, school etc? No, the Terms & Conditions that you agree to when registering for Spotify states that Spotify is for personal, non-commercial use. Piirros: Jouko Innanen Spotify on vain yksityiseen käyttöön Samoin kuin palvelun käyttöehdoista: 12. Restrictions of use For the avoidance of doubt, you agree that you may not (without limitation): copy, reproduce, rip, record, make available to the public or otherwise use any part of the Spotify Software Application or the Spotify Service or its content (including but not limited to tracks, images and text) in a manner not expressly permitted under this Agreement; Saako muusikko Gramex-korvauksia Spotify-musiikkipalvelusta? Muusikko ei saa Gramex-korvauksia Spotify-musiikkipalvelun käyttämistä äänitteistä, koska Gramex ei lisensoi äänitteitä kyseiseen palveluun. Spotify ja muut sen kaltaiset niin sanotut kuluttajille suunnatut ja tarjottavat yksilöidyt musiikkipalvelut eivät kuulu Gramexin suorittaman kollektiivihallinnon piiriin. Äänitteiden lisensoinnista Spotifyn käyttöön vastaavat levy-yhtiöt, ja tällöin muusikoiden korvaukset Spotifystä määräytyvät levy-yhtiöiden ja muusikoiden välisten keskinäisten sopimusten perusteella. Musavisan oikeat vastaukset: 1c, 2a, 3d, 4b, 5a, 6c, 7c, 8c, 9b ja 10d. Äänitetuotanto euroa Airas Marjatta Marjatta Airaksen cd Alba Music Oy Duo Dryadesin cd Jan Lehtolan suomalaisen häämusiikin cd (2 x cd) 500 Mika Suihkosen & Ballo della Battalian cd 800 Tampere Filharmonian ja Janne Mertasen Nino Rota -cd Ville Urposen suomalaisen urkumusiikin cd Artie Music Oy Suomalaisen elokuvamusiikin kultaiset vuodet cd Avanti! ry Taiteilijoiden Kalevala-cd AXR Music Oy Paula Koivuniemen cd Chiese Art Oy Juhani Aaltosen & Sacral Strings -jousiorkesterin cd Disco Blanco Recordings Superchrist-yhtyeen cd 500 EMI Finland Oy Ab Janne Raappanan cd The Giant Leap -yhtyeen cd FG-Naxos Oy Ab Joonatan Rautio Trion cd 500 FinnConcert Oy Jouni Someron Bortkiewicz-cd, vol Five Spot Oy Ricky-Tick Big Bandin cd Fullsteam Records Oy I Walk The Line -yhtyeen cd 800 Helmi Levyt Jaakko Laitinen & Väärä raha -yhtyeen cd 500 Hilland Records Kim Curly Bandin cd 600 HMC-Helsinki Music Company Oy Cristal Snow n cd Hub Productions Reija Lang Trion cd 800 Impossible Music Oy Peter Engberg Quartetin cd 500 Joku Roti Records Osuuskunta Hannibal & Joku Roti Mafia -yhtyeen cd 500 Juhola Johanna Johanna Juhola Reaktorin cd Jukan Productions Oy Polkabilly Rebels -yhtyeen cd Kansanmusiikki-instituutti Kaustislaisten pelimannien Konsta Jylhä -cd Keskinen Sami-Tapio Beati Mortui -yhtyeen cd 500 KHY Suomen Musiikki Oy Fredator-yhtyeen cd 500