USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS"

Transkriptio

1 USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS Näkökulmia uskontotieteelliseen tutkimukseen ja pohdintaa tunnustuksellisen uskontotutkimusinstituutin paikasta uskontotieteellisessä tutkimuksessa ja keskustelussa Kari Vitikainen Elektroninen julkaisu , Istanbul Kari Vitikainen 2013 Tietoa kirjoittajasta (2013): Kari Vitikainen toimii ELRIM -uskontotutkimusinstituutin toiminnanjohtajana ja tutkijana. Istanbulissa hän on asunut 12 vuotta. Vitikainen valmistelee Jyväskylän yliopiston kasvatustieteelliselle tiedekunnalle väitöskirjaansa turkkilaiseen imaamikoulutukseen liittyen. 1

2 Näkökulmia uskontotieteelliseen tutkimukseen ja pohdintaa tunnustuksellisen uskontotutkimusinstituutin paikasta uskontotieteellisessä keskustelussa SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Näkökulmia uskontotieteen historiaan Mitä on uskontotiede? Uskonto ja käsitys tiedosta Uskonto tutkimuskohteena Uskontotieteen teoreettisia näkökulmia Maaginen näkökulma - E.B. Tylor ja James Frazer Psykologinen näkökulma Freud Sosiologinen näkökulma - Emilie Durkheim Yhteiskuntakriittinen näkökulma - Karl Marx Fenomenologinen näkökulma - Mircea Eliade Antropologinen näkökulma - E.E. Evans-Pritchard ja Cliford Geertz Historiallinen näkökulma Historismi Hermeneuttinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Positivistinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Antropologinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Feministinen näkökulma Semioottinen näkökulma Kognitiivinen näkökulma Tunnustuksellisuus ja uskontotieteellinen tutkimus Paradigman vaikutus tutkimukseen Luterilainen tutkimusinstituutti naturalistisessa toimintakontekstissa Vertaileva teologia näkökulmana vieraan uskonnon ymmärtämiseen Lähteet

3 1 Johdanto Tämä kirjoitelma antaa lukijalleen yleiskuvan uskontotieteen keskeisistä lähestymistavoista ja teoreetikoista. Kirjoituksen tarkoitus on toimia opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille johdantona uskontotieteen tieteenalan ja metodologian ymmärtämiseen. Kirjoituksen loppupuolella pohdintojen painopiste siirtyy kysymyksiin, joita herää kun uskontotieteellistä tutkimusta tehdään jostakin tunnustuksellisesta maailmankatsomuksellisesta näkökulmasta käsin. Nämä pohdinnat toivottavasti toimivat keskustelunavauksena Evankelisluterilaisen uskontoinstituutin (ELRIM) puitteissa käytävälle keskustelulle tunnustuksellisen uskontoinstituutin paikasta yhtäältä länsimaisessa tiedeyhteisössä ja toisaalta islamilaisen maailman keskellä. Aloitan kirjoitukseni lyhyellä uskontotieteen historian kuvauksella Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksellakin kurssikirjanakin olevan Daniel Palsin kirjan Seven Theories of Religion (1996) johdantoa mukaillen ja sitä kommentoiden. Palsin tapa kuvata uskonnon historiaa kertoo jotain myös uskontotieteen piirissä vaikuttavista diskursseista, joiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään uskontotieteellistä keskustelua. Uskontotieteen historian kuvauksen ja peruskäsitteiden määrittelemisen jälkeen pyrin avaamaan lyhyesti kymmenen erilaista näkökulmaa uskonnon tutkimiseen. Kirjoitelman loppuyhteenvedossa kokoan yhteen edellisissä luvuissa esitetyt erilaiset uskontotieteelliset lähestymistavat. Yhteenveto jatkuu naturalistisesti värittyneen länsimaisen tiedekontekstin ja tunnustuksellisen kristillisen näkökulman välisen suhteen analyysillä. Kirjoitukseni lopuksi esitän miksi vertaileva teologia (comparative theology) lähestymistapana on perusteltu ELRIM:n kaltaiselle islamia ja kristinuskoa tutkivalle tunnustukselliselle luterilaiselle tutkimusinstituutille. 2 Näkökulmia uskontotieteen historiaan Palsin (1996, 3) mukaan kysymys uskonnon olemuksesta juontaa vuosituhansien taakse. Ensimmäiset uskontoon liittyvät teoriat lienevät syntyneet varhaishistoriassa jonkun muinaisen kylän asukkaiden ymmärrettyä, että naapurikylässä onkin eri jumalat ja erilainen tapa uskoa kuin heillä. Jo varhaisten historioitsijoiden kirjoituksissa (esim. Herodotos 484-3

4 425 ekr ja Euhemeros ekr) pohditaan jumalten ja uskonnon ominaisuuksia eri kulttuureissa. Aikaisemmin joka kansalla oli ja sai olla omat jumalansa. Pals (1996, 4) näkee monoteististen uskontojen synnyn muuttaneen tilannetta. Palsin mukaan varhaisten Israelin profeettojen julistama ainoa jumala sulki pois muiden jumalien olemassaolon mahdollisuuden (ks. Pals 1996, 4). Israelin uskonnon kuvauksessaan Pals selittää teologiset mutkat suoraksi. Vanhasta Testamentista saa vastoin Palsin näkemystä kuvan, että Israelin jumalusko ei alkuun korostanut yksijumalaisuutta, vaan Vanhan Testamentin Jumala ilmoitettiin Israelille nimenomaan Israelin Jumalana (vrt. 2 Moos 20:2 ja 5 Moos 5:6) ja Jumalana, joka on tunnistettavissa historiassa tekemistään Israelia koskevissa pelastusteoissa: Minä olen herra sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Monoteistinen korostus Israelin uskontoon tuli vasta myöhemmin ja vahvistui jo Vanhan Testamentin aikana: Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule (Jes. 43:10). Kristinuskon syntyessä monoteistinen korostus oli jo vakiintunut ja ehdoton. Pals (1996, 4-5) näkee, että kristinuskon leviäminen läntisessä maailmassa loi asetelman kahdesta valtakunnasta: Jumalan valtakunnasta ja Saatanan valtakunnasta. Ne, jotka eivät olleet Jumalan lapsia jäivät Saatanan valtakuntaan. Keskiajalle tultaessa tämä asetelma näkyi erityisesti suhteessa islamiin. Taistelu hyvän ja pahan välillä sai käytännössä myös militantteja ilmenemismuotoja esim. ristiretkien aikana. Toisaalta 300-luvulla Konstantinus Suuren myötä alkanut kirkon ja valtion kiinteä yhteiselo sekoitti politiikan ja uskonnon, ja kristinuskosta tuli yhä useammin poliittisten pelien pelinappula. Konstantinolaisen kytköksen myötä valtion ja kirkon yhteistuumin toteuttama vaino ja painostus ei kohdistunut vain eikristittyihin, vaan myös eri tavalla uskoviin kristittyihin. 600-luvulla syntyneessä islaminuskossa uskonto, yhteiskuntajärjestys ja politiikka kuuluivat kiinteästi yhteen. Paha ei edelleenkään paikallistunut vain toisuskoisiin, vaan osansa saivat myös eri tavalla ajattelevat muslimit. Palsin (1996, 5) mukaan lännessä asetelma alkoi muuttua 1500-luvulla, jolloin löytöretkien myötä ympäri maapalloa levittäytynyt eurooppalainen sivilisaatio sai kokemuksia korkeakulttuureista, joissa ei ollut suoraan nähtävissä kristinuskon vaikutusta. Näytti olevan 4

5 mahdollista luoda järjestäytynyt ja eettisesti toimiva yhteiskunta myös ilman kristinuskon opetuksia. Näiden havaintojen myötä ruvettiin kyseenalaistamaan ajatusta siitä, että kristinuskon valta-alueiden ulkopuolella oleva maailma olisi yksinomaan paholaisen valtakuntaa. Pals (1996, 5-6) kuvaa kuinka Lutherin ja Calvinin kaltaiset reformistit haastoivat kirkon poliittista valtaa uusilla uskon sisältöä käsittelevillä opeilla. Kirkko alkoi jakaantua kiihtyvällä vauhdilla. Euroopan uskonsodat saivat ajattelevat kristityt huomaamaan, että sodilla ja poliittisilla mittelöillä ei ratkaista uskonkysymyksiä. Samalla vahvistui ajatus siitä, että myös oman tunnustuskunnan ulkopuolella voi olla pelastuksesta osallisia kristittyjä. Palsin (1996, 6) mukaan valistus sai ajattelijat etsimään yhtä ja alkuperäistä koko ihmiskuntaa koskettavaa alku-uskontoa. Näiden deisteiksi kutsuttujen ajattelijoiden luonnostelemassa luonnollisessa uskonnossa (natural religion) oli luojajumala, joka jätti maailman toimimaan omien lakiensa mukaan. Deistien mukaan vasta myöhemmin uskontoon kytkeytyivät taikausko, pyhät toimitukset ja vallanhimoiset papit. Deistien mielestä ihmiskunnan uskonnollisen päämäärän tulisi olla alkuperäisen pilaantumattoman uskonnon löytäminen, joka yhdistäisi koko ihmiskunnan saman luojajumalan alle. Pals lukee deisteiksi luvun merkittävistä ajattelijoista mm. John Tolandin, Matthew Tindalin, Voltairen ja David Humen. (Pals 1996, 6-7) Pals (1996, 7) näkee, että luonnollinen uskonto -ajattelu avasi uuden näkökulman uskontoon ja johdatti etsimään yhtäläisyyksiä eri uskontojen välillä. Samalla ruvettiin arvioimaan, kuinka tämä alkuperäinen uskonto oli turmeltunut historian saatossa maagikkojen, teologien ja kirkkojen toiminnan tuloksena. Kysyttäessä, mistä tämä alkuperäinen luonnollinen uskonto oli alun perin peräisin, deistien vastauksista löytyi variaatioita. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että uskontoa ei voi selittää lähtökohdasta, jossa jumalallinen ilmoitus olisi annettu vain yhdelle taholle (kirkolle) ja kylmästi kielletty muilta. Deistien mukaan uskontoa ei voi selittää yliluonnollisista lähtökohdista käsin, vaan uskonnon selittäminen tulee olla ihmisen aktiivisen pohdinnan tulos hänen pyrkiessä vastaamaan kysymyksiin: 1) miksi uskonto on olemassa, 2) mikä on sen tarkoitus ja 3) miten se on syntynyt. (ks. Pals 1996, 7) 5

6 Vaikka edellä tiivistämästäni Palsin uskonnon historiankirjoituksesta voi varmasti olla monta mieltä, ja viime vuosisadan varsin verisen historian valossa deistinen ohjelmakaan (tunnettujen uskontojen alas ajaminen ja alku-uskonnon esiin nostamista tienä maailmanrauhaan ja ihmisten veljeyteen) ei näyttänyt vievän ojasta allikkoa pidemmälle, deistiset ajatukset loivat uusia näkökulmia suhteessa uskontoon. Merkillepantavaa on Palsin tekstistä välittyvä kristinuskon vastainen vire, joka näkyy objektiivisuuden asuun puetun kirjoitusmuodon lävitse. Pals ei pyri irrottautumaan tai ei osaa irrottautua kristinuskon kontekstista. Historiassa kristinuskon vaikutuspiirissä tapahtuneet väkivaltaisuudet Pals laskee lähes kyseenalaistamatta kristinuskon syyksi, kun taas valistuksen aika deismeineen näyttäytyy Palsille askeleena kohti globaalia veljeyttä. Vastavoimana Palsin mielikuvissa tälle veljeydelle näyttää olevan kristinusko, jolla deismin piirissä nähdään olevan lähes yksinomaan ihmiskuntaa turmeleva vaikutus. Ranskalainen sosiologi Jacques Ellul ( ) kuvaa kirjassaan Les Nouveaux Possedes (1973, englanniksi New Demons 1975), kuinka länsimainen yhteiskunta on siirtynyt kristillisestä ajasta jälkikristilliseen aikaan. Kristillisen ajattelun on korvannut positiivinen suhtautuminen ateistiseen humanismiin (Ellul 1975, 25). Jälkikristillistä aikaa leimaavan ateistisen humanismin ideologisia perususkomuksia Ellul (1975, 25-28) kuvaa seuraavin periaattein: 1) Ihminen on kaiken mitta. Kaikki asiat arvioidaan suhteessa ihmiseen ja kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu tuntemassamme ajassa syntymän ja kuoleman välissä. Näin elämä on ylin arvo, ja onnellisuus luo tarkoituksen elämälle. 2) Ihminen on autonominen ja vastuussa vain itselleen määrittäen itse mikä on hyvää ja mikä pahaa. Ihminen on todellisuudessaan yksin ilman ulkopuolista toivonlähdettä, myös silloin kun ollaan tekemisissä kuoleman ja kärsimyksen kanssa. 3) Ihminen on rationaalinen olento. Vaikka ihminen ei pysty edes ratkaisemaan jännitettä sen välillä, mitä oletetaan olevan ja mitä todella on, ihminen uskoo hylkäävänsä rationaalisin perustein uskonnon, moraalilait, metafyysiset lait, traditiot ja jopa poliittiset perinteet, jotka eivät perustu tässä tietyssä kontekstissa luoduille rationalismin periaatteille. 4) Ihminen on hyvä tai ainakin vapaa valitsemaan hyvän ja pahan välillä. Tästä näkökannasta käsin pahan olemassaolo ei ole ihmisen syytä. Hyvää ja moraalista on 6

7 normaali. Normaalia on se, minkä enemmistö hyväksyy. Tästä näkökulmasta käsin mikä vain voi olla hyväksyttävissä. Edellä esitetyt Ellulin listaamat jälkikristillisessä ajassa voimakkaasti vaikuttavat perususkomukset vaikuttavat myös paradigmaan, josta käsin uskontotieteellistä tutkimusta tehdään. Käytössä olevalla paradigmalla on taipumus taivuttaa historian kirjoitus paradigman mukaiseksi. Jacques Ellul (1975) kuvaa ateistisen humanismin tapaa nähdä kristinuskon vaikutus historiassa. Ellulin kuvaus sopii hyvin Palsin historiankirjoitukseen. Ateistisen humanismin paradigmasta käsin kristinusko nähdään pääsääntöisesti humanistista ihmiskäsitystä korruptoivana tekijänä. Humanismissa pahuus nähdään ihmisen vapautta, luontaista hyvyyttä ja rationaalisuutta häiritsevien tekijöiden aikaansaannoksena. Jos kristinuskon historian tarkastelussa käytetään ateistisesta humanismista poikkeavaa kristillistä paradigmaa johtopäätökset ovat erilaisia. Jos kristinuskon historiaa tarkasteleva ei usko ihmisen luontaiseen hyvyyteen, vaan ihminen nähdään luonnostaan langenneena ja kaikkeen pahaan kykeneväisenä, johtopäätöksissä otetaan huomioon, että pahuuden aiheuttaja ei löydy vain ihmisen ulkopuolelta, vaan ongelman ydin elää ihmisessä itsessään. Tästä paradigmasta käsin voi kysyä, onko kristinoppi sinällään turmellut yhteiskuntaa ja valtiota, vai olisiko juuri kristinuskon valtioon ja yhteiskuntaan liittänyt konstantinolainen kytkös syynä siihen, että kristinuskoa on voitu käyttää ihmisten itsekkäiden päämäärien saavuttamisen välineenä. Tästä paradigmasta käsin voidaan myös kysyä, onko Palsin muutamaan otteeseen mainitsemien vallanhimoisten pappien vallanhimon käyttövoima todella kristinuskossa vai pappien ihmisyydessä ja pappien mahdollisuudessa käyttää konstantinolaisessa kontekstissa myös maallista valtaa. Kirjoituksessani tarkastelen modernin uskontotieteen taustalla olevia teorioita ja modernin uskontotieteen erilaisia lähestymistapoja. Vaikka moderni uskontotiede on ammentanut edellä mainittujen valistusajan deistien ajattelusta, se on kuitenkin luopunut deistien ohjelmasta maailmanuskonnon luomiseksi ja päätynyt tutkimaan uskontoa tieteellisin menetelmin ilman auki kirjoitettuja uskontopoliittisia ohjelmia. Toki tässäkin asiassa poikkeus vahvistaa säännön. Esimerkiksi yhteiskuntakriittiset ja feministiset lähestymistavat pyrkivät avoimesti vaikuttamaan uskontoon paljastamalla ja purkamalla olemassa olevia uskontoon kätkettyjä 7

8 valtarakenteita ja rakentamalla uudenlaista tulkintaa uskonnosta. Auki kirjoittamattomat ohjelmat eivät myöskään tarkoita, ettei uskontotieteelliseen tutkimukseen liittyisi pyrkimyksiä tietynlaisen todellisuuden aikaansaamiseen. Ateistis-humanistinen paradigma näyttää voivan hyvin uskontotieteellisessä tutkimuksessa. Tämän paradigman kanssa linjassa olevat tutkimustulokset saavat huomiota länsimaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta uskontotieteen suurista nimistä esim. Mircea Eliadea ( ) syytettiin kristinuskon propagoimisesta tutkimustensa varjolla (ks. Pals 1996, 189). Pyrkimys maailmanlaajaan uskontojen vertailuun on auttanut länsimaisia tieteentekijöitä irtautumaan kristinuskon kontekstista, joskin vuosituhantinen kristinuskon kulttuuriperimä ei voi olla jättämättä jälkiä länsimaisten tieteentekijöiden tajuntoihin. Tämä yhteys on myös nähtävissä useiden jatkossa käsittelemieni teoreetikkojen teorian muodostuksessa. 3 Mitä on uskontotiede? Uskontotieteilijä Max Müllerin ( ) ajatellaan tuoneen uskontotieteen (science of religions) ja vertailevan uskontotieteen (comparative study of religions) käsitteet laajempaan käyttöön. (Eliade 1987, 216) Vuosien varrella uskonnon ja tieteen suhdetta on määritelty monin eri tavoin. Yhteistä määritelmille on ymmärrys siitä, että tieteen ja uskonnon välillä on perustavia eroja ja jopa vastakkaisuutta. Näin ollen uskontotiede pitää sisällään käsitteellisen jännitteen. Uskontotieteessä elää rinnan kaksi vankkaa perinnettä. Toinen perinne korostaa uskontotieteen tieteellisyyttä ja tieteen objektivisuutta. Oppiaine halutaan nähdä puhtaasti akateemisena oppiaineena. Toinen edellisen rinnalla elävä perinne näkee, että tutkimuskohteen erityisen luonteen takia puhdas objektiivisuus on mahdotonta ja myös riittämätöntä. Tässä perinteessä ajatellaan, että uskonnon tulkintaan tarvitaan oma erityinen tulkintaoppi, joka väistämättä koskettaa myös tutkijan omaa subjektiivisuutta. Ensin mainitun puhtaan tieteellisen perinteen edustajat näkevät tällaisen lähestymistavan sekoittavan tieteen ja teologiset kysymykset tavalla, jossa toiminta lähestyy uskonnonharjoittamista. Tällaisen lähestymistavan ei uskota edesauttavan tieteellisen totuuden löytämistä. Jälkimmäisen linjan edustajat taas näkevät, että pelkällä historiallisella, antropologisella tai sosiologisella tutkimuksella ei päästä tarpeeksi syvälle tutkimuskohteen uskonnolliseen merkitykseen asti, 8

9 jonka pitäisi kuitenkin olla pohjimmiltaan tutkimuksen varsinainen päämäärä. (ks. Ketola 1998, 14) Malory Nye (2003, 2-3) ilmaisee uskontotieteen sisällä olevan jännitteen pehmeämmin yrittäen tuoda edellä mainitut kaksi toisensa kanssa kilpailevaa lähestymistapaa yhteen. Nyen mukaan uskontotiede ei pyri löytämään oikeaa uskontoa ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, vaan jokaisella tutkijalla on oma henkilökohtainen näkökulmansa uskonnollisiin totuuksiin. Nyen mukaan tutkijan täytyy kuitenkin omaksua ajatteluunsa agnostisia elementtejä suhteessa yliluonnolliseen. Uskontotieteelliseksi tutkimuskohteeksi riittävät tuntemassamme maailmassa olevat lukuisat mielenkiintoiset asiat ilman yliluonnollisen aspektin sekoittamista tutkimukseen. Uskontotieteilijän ei siis tarvitse tutkimuksessaan henkilökohtaisesti ottaa kantaa elämän perimmäisiin kysymyksiin eli henkilökohtainen usko yliluonnolliseen ja tieteellisyys eivät välttämättä ole toistensa pois sulkevia vaihtoehtoja. (Nye 2003, 2-3) Tuula Sakaranaho (2008, 54) uskontotieteen tutkimuksen tekoa käsittelevässä artikkelissaan kehottaa tutkijaa kuitenkin selvittämään itselleen edustamansa tietoisen maailmankuvan ja käsityksensä tiedon luonteesta. Tämä on varmasti tärkeää, koska tutkijan perususkomukset vaikuttavat tutkimustulokseen. Perususkomusten tiedostaminen ja myös niiden julki tuominen on oleellista tutkimuksen luotettavuuden kannalta. 3.1 Uskonto ja käsitys tiedosta Uskonto käsitteenä on vaikea, sillä kaikissa kulttuureissa ei näytä olevan edes käsitettä uskonnolle. Toisaalta on olemassa tai ainakin on ollut valtioita, jotka ovat julistautuneet uskonnottomiksi ja joissa kuitenkin näyttää olevan toimintaa, joka viittaa uskontoon (esim. fanaattinen nationalismi tai henkilökultit). Uskonto-termiä käytetään monessa merkityksessä. Tosinaan sillä viitataan tiettyyn uskonnolliseen traditioon ja toisinaan ihmisen käyttäytymisen universaaleihin muotoihin. Nyen (2003, 17) mukaan uskonnon tutkijat voivat nojata oletukseen, että monissa kulttuureissa on kulttuuriin kuuluva toiminnan aspekti, jota kutsutaan uskonnoksi ja tämän oletuksen pohjalta on mahdollista tutkia miten uskonnolliset käytänteet esiintyvät osana kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Uskontotiede tutkii siis ihmisiä ja kulttuuria ja sitä kuinka kulttuurilliset ja uskonnolliset erot ympäri maailmaa voidaan 9

10 ymmärtää ja määritellä suhteessa kontekstiin ja kuinka niitä voidaan vertailla. (ks. Nye 2003, 2-3, 15-19). Ketola (1998, 30-33) mainitsee kolme lähestymistapaa, joiden avulla uskonnon käsitettä on pyritty määrittelemään. Nämä ovat määrittelyt 1) yliluonnollisen kautta, 2) pyhän ja maallisen kautta ja 3) perimmäisen huolen aiheen kautta. Maailman uskonnollinen kenttä on kuitenkin niin monisyinen, ettei mikään määritelmä tee yksin oikeutta uskontojen moninaisuudelle. Ketolan (1998, 29) mukaan uskontieteessä onkin pitkälti luovuttu ajatuksesta, että uskonto voitaisiin määrittää kaiken kattavasti eli kaikki eri kulttuurien uskonnolliset muodot huomioon ottaen. Sen sijaan uskontotieteessä on tyydytty avoimiin määritelmiin ja perheyhtäläisyysmalleihin, jotka mahdollistavat uskonnon yleiskäsitteen käyttämisen. Uskontotieteen teoreetikkojen kirjoituksista löytyy sekä autonomistista että naturalistista lähestymistapaa suhteessa tietoteoriaan (ks. määritelmä Lemmenrata 1993, 8). Tietoteoreettinen perusorientaatio vaikuttaa valittuun uskontotieteelliseen lähestymistapaan. Edellä mainittu tieteellisyyttä korostava linja löytää enemmän kaikupohjaa naturalistisen tietoteorian alueelta kun taas uskontotieteelle ominaista erityistä tulkintaoppia korostava linja ja autonomistiset tietoteoreettiset näkemykset ovat helpommin yhteen sovitettavissa. Perusteellinen ontologinen ja epistemologinen pohdinta pakottaa ottamaan kantaa perustavaa laatua oleviin maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Uskontotieteilijän maailmankatsomuksellinen orientaatio vaikuttaa siihen, kuinka tutkimus asettuu suhteessa naturalistiseen tieteen metodiin ja teologiaan. Naturalistisista perususkomuksista nouseva tutkimuksellinen orientaatio pelkistää uskontotieteellisen tutkimuksen psykologiaksi, sosiologiaksi tai biologiaksi. Toisaalta autonomisista perususkomuksista käsin tehdyn uskontotieteellisen tutkimuksen raja suhteessa teologiaan ja uskonnon harjoittamiseen on vaikeasti määriteltävissä. Edellä kuvatussa tieteen ja uskon jännitteessä näyttää sijaitsevan uskontotieteen tieteenalan akilleenkantapää ja toisaalta myös sen omaleimaisuus. Tätä problematiikkaa käsittelen enemmän seuraavissa luvuissa. 3.2 Uskonto tutkimuskohteena Ketolan (1998, 24) mukaan uskontotiedettä on kaikki se tieteellisin metodein suoritettu tutkimus, joka kohdistuu ilmiöön, joka voidaan tieteenalalla vallitsevien konventioiden 10

11 mukaisesti tunnistaa kuuluvaksi 'uskonto' -nimikkeen alle. Tieteellinen metodi asettaa joitakin rajoituksia tutkimusaiheen valinnalle. Tutkimuksen kohteeksi voidaan ottaa vain julkisia aineistoja, yleisesti havainnoitavissa olevia dokumentteja ja ilmiöitä. Näin ollen tutkimuksen keskiöön kohoaa yleensä uskonto historiallisena, sosiaalisena, psykologisena tai kulttuurillisena ilmiönä. Tarkastelun kohteena eivät siis ole uskomusten kohteina olevat olennot, vaan ihmiset, jotka uskontoaan kokevat ja kuvaavat ja viitekehykset, joissa kuvaukset syntyvät. (Ketola 1998, 24-25) Perinteisesti uskontotieteessä tutkimus tapahtuu asettamalla erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja kuvauksia keskenään rinnakkain ja etsimällä niistä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Tästä johtuen oppialaa usein nimitetään vertailevaksi uskontotieteeksi. (ks. Ketola 1998, 25-27) Klassinen vertaileva uskontotiede eli uskontokuntien ja kulttuurien yli suoritetut vertailut eivät kuitenkaan kata kaikkea, mitä nykyisin luetaan uskontotieteeseen. Uskontotieteeseen kuuluu myös tutkimus, jossa tutkittavaa ilmiötä analysoidaan laajemmassa ihmistieteistä nousevassa teoriakehyksessä. Näin ollen vertaileva uskontotiede voidaan nykyään nähdä vain yhtenä haarana laajemmassa uskontotieteen kentässä. Ihmistieteistä otettua metodia soveltaen uskontotieteen voidaan katsoa tarkastelunäkökulmiensa perusteella jakaantuvan 1) historialliseen, 2) sosiologiseen, 3) antropologiseen, 4) psykologiseen ja 5) fenomenologiseen tutkintaperinteeseen. Näiden lisäksi on syytä mainita tieteidenvälisiksi tutkimussuuntauksiksi profiloituneet semioottinen tutkimus, kognitiotieteellinen tutkimus ja feministinen tutkimus. (ks. Ketola 1998, 27) Yleensä uskontotieteessä lähestymistapa on kuvaileva ja ilmiötä tarkastellaan maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Tästä johtuen on ollut tarpeen luoda termejä, joiden avulla uskonnollisiin ilmiöihin voidaan viitata ja niitä kategorisoida. Tällaisia termejä ovat mm. uskonto, kulttuuri, valta, sukupuoli, usko, rituaalit, myytit, pyhä, tabu, mystiikka, magia jne. (Ketola 1998, 28, ks. myös Nye 2003) Ketolan (1998, 35) mukaan uskontotieteessä käytetty empiirinen metodi ja tieteen systemaattisuuden vaatimus antavat uskontotieteen tekijälle uskonnon harjoittajasta poikkeavan näkökulman uskontoon etäännyttäen tieteentekijän arkiajattelusta ja uskonnon omasta problematiikasta. Mikäli empiirinen metodi ymmärretään niin, että tutkija tiettyä kokeellista metodia hyödyntäen hankkii ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana tietoa 11

12 tutkimuskohteestaan, Ketolan määritelmä antaa uskontotieteen kentästä liian suppean kuvan. Tällä tavalla määritelty empiirinen metodi uskontotieteen metodina saa erityisesti osakseen kritiikkiä tahoilta, jotka näkevät uskonnon tutkimuskohteena, jossa tutkija ei voi asettua vain ulkopuolisen tarkkailijan rooliin. Empiirisen metodin painottaminen usein myös johtaa reduktionistisiin lähestymistapoihin, jotka eivät välttämättä tee oikeutta ilmiölle sen koko laajuudessaan. Vertailevassa uskontotieteessä empiiristä näkökulmaa kritisoineet tutkijat ovat puolestaan joutuneet syytetyksi teologian harjoittamisesta vertailevan uskontotieteen tutkimuksen sijaan. Uskontotiedettä määriteltäessä on silmiä avartavaa verrata uskontotiedettä teologiaan ja uskonnonfilosofiaan. Teologiassa tutkimuskohteena on yleensä tutkijan oma uskonnollinen traditio. Teologiaa voidaan kutsua jumaluusopiksi. Teologian tavoitteena ei ole vain ilmiön kuvaaminen, vaan myös oman uskonnollisen järjestelmän luominen, kehittäminen ja arvioiminen. (ks. Ketola 1998, 25-27) Erityisesti naturalistisesta näkökulmasta käsin herää kysymys onko edellä määritelty omaan uskonnolliseen järjestelmään keskittyvä ja sitä kehittämään pyrkivä tutkimus todellista tieteen harjoittamista vai onko se toimintaa, joka pitäisi tapahtua yliopiston ulkopuolella uskonnollisissa yhteisöissä. Hyvä esimerkki teologian tieteenalaa kohtaan esitetystä kritiikistä on Aamulehdessä marraskuussa 2011 julkaistu terveyssosiologian professori Matti Myllykankaan ja kliinisen fysiologian emeritus professori Esko Länsimiehen varsin provokatiivinen puheenvuoro Papit pois yliopistosta. Puheenvuorossaan Länsimies ja Myllykangas näkevät teologian tieteenalan turmelevan tiedeyhteisön uskottavuuden. Kirjoittamassaan vastineessa teologian professorit Ismo Dunderberg ja Risto Saarinen (2011) puolustavat teologian asemaa yliopistossa. Dunderbergin ja Saarisen mukaan tutkimuksen tarpeellisuuden näkökulmasta on pohjimmiltaan yhdentekevää, pidetäänkö uskonnollisia oppeja, ajatuksia ja tapoja järkevinä tai järjettöminä. Kiistaton tosiasia on, että ne ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat historian kulkuun ja kulttuurin eri osa-alueisiin kaikkialla maailmassa. Vastauksessaan Dunderberg ja Saarinen suostuvat naturalistisen ajattelun määrittämään kielipeliin. Tässä diskurssissa ei ole elinoikeutta teologia-nimiselle tieteenalalle, joka pyrkii ymmärtämään jumalaa. Tästä tietoisena tai diskurssin rajat määräävän kontekstin pakottamina Dunderberg ja Saarinen määrittelevät teologian tehtävän tavalla, joka tulee hyvin lähelle uskontotieteen tehtävän määritelmää. Kun teologia määritellään ilman 12

13 tunnustuksellista ulottuvuutta, teologian ja uskontieteen välinen ero jää veteen piirretyksi viivaksi. On toki mahdollista, että esimerkiksi systemaattisessa teologiassa otetaan tutkimustehtäväksi jonkun teologisen systeemin sisällään pitämien uskonnollisten väittämien välisten suhteiden analysointi. Näin määritellyssä tutkimustehtävässä ei välttämättä tarvitse ottaa kantaa tutkittavien väittämien totuudellisuuteen eikä tutkimuskohteena olevia väittämiä verrata vertaavan uskontotieteen tapaan eri traditioissa esiintyviin vastaaviin väittämiin. Näin määritelty tutkimustehtävä mahdollistaisi teologialle uniikin paikan tiedeyhteisössä eikä sitä voisi niin helposti naturalistisesta näkökulmastakaan käsin syyttää uskonnonharjoittamisen ja tieteen sotkemisesta. On kuitenkin hyvä kysyä kuinka mielekäs edellä kuvattu tutkimustehtävä olisi. Jos olisi mahdollista tuottaa tietoa, joka ei ole suhteessa mihinkään, mitä hyötyä tällaisesta tiedosta olisi? Todellisuudessa tällaisen tiedon tuottaminen on ihmiselle mahdotonta. Kaikki sanottu saa lopulta merkityksensä suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Tutkimusta ei voi tehdä umpiossa, vaan siihen vaikuttaa tutkijan maailmankatsomus ja tiedeyhteisössä vallalla oleva paradigma. Tutkimus myös tulkitaan aina jossain kontekstissa, joka määrittää miten tutkimus puheenvuorona voidaan ymmärtää. Jos teologisesta tutkimuksesta ja puheenvuorosta poistetaan tunnustukselliset totuusväittämät, kyse on jostain muusta kuin teologiasta. Teologi, joka kieltää teologian tunnustukselliset lähtökohdat ja päämäärät, ei ole ehkä täysin rehellinen itselleen tai on pohjimmiltaan uskontotieteilijä. Toki on mahdollista sanoa, että teologia uskonnollisessa yhteisössä ja yliopistossa toimivat eri pelikentillä ja niiden tavoitteet ovat erilaiset. Usein ajatellaan, että nämä kaksi erilaista näkökulmaa voivat kuitenkin olla keskenään toisiaan hyödyttävässä kanssakäymisessä. Tästä näkökulmasta käsin voi olla perusteltua kouluttaa esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappeja teologisissa tiedekunnissa. Suomen malliin toteutettavan pappien yliopistokoulutuksen mielekkyys voidaan myös helposti kiistää. Jos yliopistoteologia ei pyri ymmärtämään ja selittämään jumaluutta, voi perustellusti kysyä mitä sellaisia tehtäviä yliopistoteologialle jää, joita ei toteuteta tai joita ei voisi toteuttaa kielitieteen, sosiologian, psykologian, antropologian, historian ja ennen kaikkea uskontotieteen alueella. 13

14 Jos yliopistoteologia on päämääriltään edellä kuvatulla tavalla ratkaisevasti erilaista verrattuna uskonnollisessa yhteisössä harjoitettuun teologiaan, on myös perusteltua kysyä kuinka hyödyllistä yliopistoteologia on lopulta uskonyhteisöjen työntekijöille ja uskonyhteisöille. Jos yliopistoteologia ei pyri tutkimaan, ymmärtämään ja selittämään uskonyhteisön uskonkohteena olevaa jumaluutta, eikö muilla tieteenaloilla saatu koulutus pystyisi antamaan saman metodologisen tietämyksen ja samat yleissivistykselliset eväät kuin yliopistoteologiakin antaa. Onko teologian paikka yliopistossa kysymykseen annettu vastaus kertoo paljon vastaajasta ja keskustelukontekstista. Materialistisen perususkomuksen omaksuneen naturalistin on vaikea nähdä teologialle paikkaa yliopistossa. Miksi tutkia jotain sellaista, mitä ei ole olemassa? Jos yliluonnollinen suljetaan pois yliopistoteologiasta, muut tieteenalat kyllä riittävät täyttämään yliopistoteologian paikan niillä alueilla, joilla teologian voidaan katsoa täyttävän tieteellisyyden kriteerit. Itsensä ilmoittavaan jumaluuteen uskova henkilö voi hyväksyä teologian jumaluusoppina yhdeksi tieteenalaksi, jonka tavoitteena on tieteellisiä ja filosofisia metodeita apunaan käyttäen lisätä ymmärrystä Jumalasta tai jumaluudesta. Tällainen tieteenalan määrittely on tietysti mahdoton maailmaa materialistisin silmälasein katsovan näkökulmasta. Miten uskonnonfilosofia asettuu suhteessa edellä kirjoitettuun? Ketolan (1998, 25-27) mukaan uskonnonfilosofia pyrkii vastamaan filosofisen argumentoinnin välinein logiikan lait huomioon ottaen uskonnollisten väitteiden todenperäisyyteen. Tyypillinen uskonnonfilosofinen kysymys on kysymys jumalan olemassaolosta. Uskontotiede, kuten edelläkin jo todettiin, ei periaatteessa ota tällaisiin kysymyksiin kantaa. Myös uskonnonfilosofiaa voidaan ajatella harjoitettavan ottamatta kantaa dogmaattisten väittämien todenperäisyyteen. Tällöin luovuttaisiin pyrkimyksestä filosofisen argumentaation avulla löytää, määrittää ja puolustaa uskonnollisia totuuksia. Jos teologiasta ja uskonnonfilosofiasta otetaan pois pyrkimys löytää ja määrittää reaalisesti olemassa olevaan todellisuuteen viittaavia uskonnollisia totuuksia, teologia ja uskonnonfilosofia redusoituvat olemassa olevien uskomusten ja niiden vaikutusten kuvailuun. Näin ollen teologialle ja uskonnonfilosofialle on vaikea keksiä tehtävää, joka ei jo kuuluisi uskontotieteen ja yleisen filosofian tutkimusalueeseen. 14

15 Uskova tiedemies voi omaksua agnostisen asenteen suhteessa metodologiaan, mutta hänen on vaikea itseään kieltämättä epäillä uskonsa peruselementtejä. Sama pätee myös materialistisen perususkomuksen omaavaan agnostisen asenteen omaksuneeseen tutkijaan. Lopulta elämän keskellä agnostikosta tulee pragmaatikko. Kukaan ei voi elää epäilemällä kaikkea. Ei ole olemassa perususkomuksista vapaata tieteellistä tutkimusta. Kuten kirjoitelmassani tulen esittämään, vertaileva uskontotiedekään ei voi asettua maailmankatsomusten ja uskontojen yläpuolelle niiden objektiiviseksi tulkiksi. Myös uskontotiedettä tehdään aina jostain maailmankatsomuksellisesta lähtökohdasta käsin, vaikka valitettavan usein uskontotieteellisessä tutkimuksessa nämä peruslähtökohdat pyritään häivyttämään. Jos tiedeyhteisössä saisi vallita aito dialoginen pluralismi, jossa hyvin erilaisista lähtökohdista käsin tiedettä tekevät henkilöt voisivat osallistua tieteelliseen keskusteluun, ja merkittävää ei olisi tietyn vallitsevan paradigman puolesta liputtaminen, vaan argumenttien pätevyys, teologiallekin saattaisi löytyä paikka tiedeyhteisössä. Vertailevan uskontotieteen painottaessa tutkimustehtävissään enemmän uskonnon kulttuurillisia ja sosiaalisia vaikutuksia, teologia voisi häpeilemättä keskittyä puhumaan jumalasta. Uskonnollisella ihmisellä on hyvät edellytykset ymmärtää toista uskonnollista ihmistä. Yhdestä auki kirjoitetusta uskomusjärjestelmästä käsin suoritettu ja siitä käsin haastettu toisen uskomusjärjestelmän teologinen tutkimus voi tuottaa mielekästä tietoa sekä tutkijan, että tutkimuskohteen uskomusjärjestelmästä. Teologian alueella tunnetaankin termit uskontoteologia (theology of religions) ja vertaileva teologia (comparative theology), jotka on tiedostettava vertailevasta uskontotieteestä (comparative religious studies) erilisinä tutkimusorientaatioina. Uskontoteologia mielletään systemaattisen teologian haaraksi, joka pohtii erityisesti kristinuskon suhdetta muihin uskontoihin. Vertaileva teologia näyttää joiltakin osin tulevan lähemmäksi joitakin ei-naturalistisia vertailevan uskontotieteen lähestymistapoja pyrkiessään tutkijan omaa orientaatiota pois sulkematta kohtaamisiin tutkimuskohteensa kanssa. Uskontoteologiasta vertaileva teologia eroaa lähinnä käytäntöä korostavan painotuksensa ja joidenkin filosofisten lähtökohtiensa takia. Von Stoschin (2012, 17-20) mukaan vertaileva teologia pohtii erityisesti uskomusten merkitystä, rationaalisuutta ja suhdetta totuuteen ei vain keskittymällä uskonnolliseen ilmiöön liittyviin kuvauksiin, vaan 15

16 arvioiden uskontoa ja uskonnollista vakaumusta sen omassa konkreettisessa kontekstissaan. (ks. Von Stosch 2012, 17-20) 4 Uskontotieteen teoreettisia näkökulmia Tässä luvussa käyn läpi joitakin uskontotieteen keskeisiä teoreetikkoja, teorioita ja näkökulmia. Ensimmäiset kuusi näkökulmaa; myyttinen, psykologinen, sosiologinen, yhteiskuntakriittinen, fenomenologinen ja antropologinen, käsitellään näkökulmaa edustaneen keskeisimmän tai muutaman keskeisen teoreetikon työstä ja teoriasta käsin. Seuraavasta neljästä; historiallisesta, feministisestä, semioottisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta en nosta yhtä teoreetikkoa esimerkkiteoreetikoksi, vaan kuvailen näkökulmia yleisemmällä tasolla. 4.1 Maaginen näkökulma - E.B. Tylor ja James Frazer Edward Burnett Tylor ( ) oli itseoppinut englantilainen mies, joka matkojensa ja henkilökohtaisten tutkimustensa seurauksena kehitti teorian animismista. Tylor pyrkii teoriassaan valottamaan uskonnon alkuperää. James George Frazer ( ) oli yliopistomies Skotlannista, joka oli Tylorin oppilas ja Tylorin ajatusten kehittäjä. Fazerin nimiin on laitettu maaginen uskontoteoria, joka on läheisesti liitettävissä myös Tylorin ajatteluun. (ks. Pals 1996, 16) Tylorin ajatuksia mukaillen Frazer näkee ihmisellä olleen aina tarve hallita luontoa. Ensimmäisessä vaiheessa luontoa yritettiin hallita magialla, mutta tämä osoittautui tehottomaksi keinoksi. Seuraavassa vaiheessa luonnosta haluttiin saada ote jumaluuden palvomisella laittamalla toivo rukoukseen ja anomiseen. Tämäkään polku ei Frazerin mukaan vienyt magiaa pidemmälle. Viimeisenä vaiheena Frazerin teoriassa on tieteen aika, jossa tiede yliluonnolliseen suuntautuvat uskomukset hyläten tarjoaa ihmisen selviytymisen kannalta tarpeellista tietoa, joka on järkevää ja perustuu luonnon laeista nouseviin faktoihin. (ks. Pals 1996, 43-44) Molemmat teoreetikot uskoivat, että laajalla eri kulttuurien ihmisiä tutkivalla antropologisella tutkimuksella voidaan kehittää kattava ja totuudenmukainen teoria uskonnosta. Tylorin ja Frazerin mukaan uskonnot ovat syntyneet evolutiivisessa prosessissa niissä olosuhteissa, jossa 16

17 esihistorialliset ihmiset ovat eläneet. Suuressa evolutiivisessa draamassa ihmislajin tiedon lisäännyttyä tiede on ottanut uskontojen paikan. (Pals 1996, 44-45) Tylorille ja Frazerille uskonto on uskomuksia, jotka syntyvät yksilölle ympäröivän maailman vaikutuksesta. Omaksumansa uskomukset yksilö jakaa ympäristönsä kanssa. Uskonto syntyy, kun yhden ihmisen uskomus otetaan vastaan yhteisössä. (Pals 1996, 45) Tylorin ja Frazerin teoriassa voidaan katsoa olevan kolme pääaluetta: 1) antropologinen metodi, 2) evolutiivinen prosessi ja 3) yksilön vaikutus uskonnon syntyyn. Teoria kohtaa kritiikkiä kaikilla kolmella alueella. Antropologinen metodi on saanut kritiikkiä uskontojen välisten yhtymäkohtien teoretisoimisesta liian löysin perustein. Yksi merkittävimmistä tämän alueen kriitikoista oli uskontotieteen uranuurtajista Max Müller. (Pals 1996, 46) Tylorin oletuksia uskonnon evolutiivisesta prosessista on kritisoitu siitä, että Tylor tekee liian pitkälle meneviä päätelmiä ilman todisteita esim. erilaisten uskontomuotojen esiintymisen aikajärjestyksestä. Esimerkiksi yksijumalaisuutta saattoi esiintyä jo ennen joitakin maagisen uskonnon muotojen esiintymistä. Monijumalaisuus saattoi taas olla korkeakulttuurin uskonto, kun yksijumalaisuutta saattoi esiintyä samaan aikaan myös hyvin kehittymättömissä kulttuureissa. Tällaiset huomiot vievät pohjaa pois teorian evolutiiviselta argumenteilta. Myös teoria uskonnon synnystä yksilön ajatuksesta yhteisön omaksumaksi ajattelumalliksi on saanut kritiikkiä. Kriitikkojen mukaan uskontojen synnyn rekonstruktiot ovat vaikeasti todistettavissa ja herättävät siksi epäilyksiä. (ks. Pals 1996, 47) 1800-luvulla vaikuttanut ihmisen ja tieteen mahdollisuuksiin luottanut valistuksen ilmapiiri vaikutti väistämättä Tylorin ja Frazerin johtopäätöksiin. Tylorin ja Frazerin teorioiden taustalla on voimakas ja jossakin määrin kritiikitön positivistinen perususkomus. Toivottu tutkimustulos on vaikuttanut tutkimusaineiston tulkintaan ja teorian muodostukseen (vrt. ongelmat monijumalaisuus-yksijumalaisuus -kehitysakselilla). Darwinin teoria lajien synnystä ja evolutiivisen diskurssin kaiut ovat voimakkaasti johdattaneet Tylorin ja Frazerin teorian muodostusta, vaikka uskonnonhistorialliset tosiasiat on vaikea pakottaa evoluutioteorian kehyksiin. 17

18 4.2 Psykologinen näkökulma Freud Wieniläinen psykologi Sigmund Freud ( ) seuraajineen kehitti teorian, jonka kautta on pyritty selittämään miltei kaikkia ihmisen elämän alueita (Pals 1996, 54). Freud ei, kuten eivät myöskään Tylor ja Frazer, uskonut uskonnollisten ideoiden tulevan itsensä ilmoittavalta Jumalalta, vaan näki tällaiset uskomukset taikauskona, jotka herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä ihmisen olemukseen liittyen. Freud uskoi maailman tutkimisen johtavan totuuteen. Psykologina hän etsi uskonnolle selitystä ihmisen psyykestä nähden uskonnollisuuden merkkinä ihmisen psyykeen häiriöstä tai sairaudesta (Pals 1996, 65-66). Huomattavaa on, että Freudin uskontoteoria syntyi kontekstissa, jossa luettiin 1800-luvun alun saksalaisen filosofin Ludvig Feuerbachin poleemista teosta, Kristinuskon olemus (Das Wesen des Christentums, 1841). Feuerbach näkee uskonnon ihmisen psykologisena välineenä, johon ihminen liittää toiveensa ja ihanteensa. Feuerbachille Jumala oli omien toiveidemme heijastusta. (Pals 1996, 78) Simo Korkeen (1998, 63-64) mukaan uskontopsykoanalyyttisessa teoriassa painottuvat objektisuhdeteoriat. Objektilla psykoanalyytikot viittaavat yleensä toiseen ihmiseen, joskin sillä voidaan viitata myös muihin elottomiin tai elollisiin olentoihin tai abstraktioihin. Objektin lisäksi objektisuhdeteorioissa toinen tärkeä termi on objektirepresentaatio, jolla tarkoitetaan objektien edustajia mielen sisällä. Objektisuhdeteorioiden mukaan elämme kahdessa todellisuudessa: 1) elämme reaalisesti suhteessa paikalla oleviin ihmisiin ja 2) elämme suhteessa objektirepresentaatioihimme. Objektirepresentaatio ei ole suoranaisesti kuva jostakin objektista, vaan kuva on syntynyt tietoisuuteemme useamman objektin summana. Objektirepresentaatiot voivat kehittyä varhaislapsuuden jälkeenkin, mutta varhaislapsuuden osuus niissä on merkittävä. Myös Freudin uskontoteoriassa tärkeä selittävä näkökulma on lapsen suhde lapsuuden ajan tärkeisiin ihmisiin. (ks. Korkee, 1998, 64-65) Freudin teoriassa uskonto on syntynyt aikojen alussa, historiallisessa tilanteessa, jossa despoottinen isä johti alkulaumaansa. Alkuisän pojat eivät kestäneet isän tapaa pitää kaikkia lauman naisia itsellään. Pojat lopulta tappoivat alkuisän. Tästä Freudin mukaan juontaa mm. ihmisen seksuaalista vapautta varjostava syyllisyys. Alkusurman muiston hälvettyä, tarve noudattaa isän käskyjä omantunnon lepyttämiseksi muuttui uskonnollisiksi vaatimuksiksi. 18

19 Freudin mukaan Jumala on tämän alkuisän objektirepresentaatio, josta on jäänyt ihmisten tietoisuuteen elämään kokemus isän tarjoamasta suojasta, mutta myös isän antamista käskyistä ja kielloista. Sisäistetyt käskyt ja kiellot, joiden alkuperää ei voida enää muistaa, vaikuttavat kuitenkin ihmisissä neuroosinomaisesti aiheuttaen syyllisyyden tunteen. Aikojen kuluessa nämä uskonnolliset neuroosit ovat muuttuneet uskonnollisiksi julkisiksi rituaaleiksi, jotka poikkeavat yksilöllisistä neurooseista juuri julkisen luonteensa vuoksi. Freudin mukaan kyse on joukkoneuroosista. (Freud 2003/1913, , ks. Korkee, 1998, 66-67) Freudin mukaan uskonto syntyy syvän emotionaalisen konfliktin ja heikkouden seurauksena. Freud uskoi, että kun psykoanalyyttisin menetelmin ihmiskunta pystytään parantamaan emotionaalisesta heikkoudestaan, uskonto katoaa maailmasta. Freudille uskonto ei ole todellisuus sellaisenaan, vaan se on seuraus jostakin toisesta asiasta. (ks. Pals 1996, 80-83) Freudin näkemys uskonnosta värittyy varsin negatiivisesti, kun taas hänen työnsä jatkajien keskuudessa uskonto voidaan nähdä myös myönteisemmin. Tällaista positiivisempaa näkökulmaa edustaa esimerkiksi Freudin työtoveri Carl Jung, joka näkee uskonnon kollektiivisena tiedostamisena, ei neuroosina, vaan terveenä merkkinä inhimillisyydestä (Pals 1996, 77). Palsin (1996, 80-83) mukaan Freudin teoriaa on kritisoitu siitä, että se on vahvasti juutalaiskristillisen kontekstin määrittämä. Freud näki juutalais-kristillisessä uskonnon muodossa piirteitä oidipuskompleksista. Avoimeksi kysymykseksi jää miten esim. oidipuskompleksi asetelmana sopisi sellaisiin uskontoihin, jossa jumalkuva tai kuvat jumalista poikkeavat paljon juutalais-kristillisestä muodosta (esim. hindulaisuus). Freud pohtii uskontoa yksilön tietoisuuden ja psykologisten prosessien kannalta. Freudin teoria on hankalasti sovitettavissa uskonnollisten yhteisöjen todellisuuteen, joka on keskeinen taso uskonnon harjoittamisessa. Kolmanneksi Freudin näkemä yhteys uskonnollisen käyttäytymisen ja neuroosin välillä on vaikeasti sovitettavissa tuntemamme todellisuuden kanssa. Yleisesti ajatellen nunnalle on varsin luonnollista rukoilla, mutta neuroottista olisi, jos nunna laskisi kerta kerran jälkeen nunnapuvun nappeja. Freud näkee kuitenkin molemmat toiminnat neuroottisena käytöksenä. 19

20 On ongelmallista, että Freud ottaa vallan määritellä mikä on normaalia käytöstä ja mikä on jonkun tietoisuudessa olevan konfliktin projisoimaa. Neljänneksi lienee syytä myös mainita keskustelu, jota käydään psykoanalyysin tieteellisyyteen liittyen. Tämä keskustelu teorian tieteelliseen uskottavuuteen liittyen vaikuttaa tietysti myös siihen kuinka Freudin uskontoteoriaan on suhtauduttava uskontotieteellisessä tutkimuksessa. Toisaalta Freudille ei tehdä oikeutta, jos häntä yritetään laittaa tiukkaan naturalistiseen tieteellisyyden muottiin. Freudin ajattelu on pikemminkin oivaltavaan kokeellisuuteen ja mallintamiseen perustuvaa terapiaa, joka on kuitenkin osoittautunut monessa suhteessa toimivaksi. Freudin ajattelun täsmentäjänä ja korjaajana tunnettu professori Ana-Maria Rizzuto näkee, että jumalarepresentaation lähteenä voi olla isän lisäksi myös äiti tai molemmat vanhemmat tai muut lähisukulaiset tai läheiset ihmiset. Kategorisesti ei voi siis sanoa, että jumalarepresentaatio syntyy jonkun tietyn objektin pohjalta. Rizzuto näkee myös, että jokaisella ihmisellä on oma jumalarepresentaationsa. Rizzuton mukaansa ateisti ei ole sinut jumalarepresentaationsa kanssa. Rizzuto hyväksyy Freudin ajatuksen, että ihminen kokee jumalarepresentaationsa jumalana. Rizzuto kuitenkin riisui jumalarepresentaatiot Freudille ominaisesta patologisoivasta asenteesta luopuen samalla isäkuvan merkityksen korostamisesta. (Korkee, 1998, 70-71) Muita mainittavia psykoanalyysistä ammentaneita uskontotieteilijöitä ovat Stanely Kurtz, Erik H. Erikson ja Donald Winnicot. Kurtz tutki hindukulttuuria ja pohti tältä pohjalta oidipaalikonfliktin merkitystä jumalsuhteen muotoutumisessa. Kurtz laajensi objektirepresentaation käsitteen koskemaan myös epä- ja ylipersoonallisia objektirepresentaatioita. (ks. Korkee, 1998, 71-88) Erikson tutki Luthterin jumalkäsitystä. Hän näki Lutherin kompleksisen isäsuhteen olleen moottorina armollisen jumalan löytämiseen ja uskonpuhdistukseen. Eriksonin tutkimustuloksia on kritisoitu mm. siitä, että hän tekee varsin mitättömän aineiston pohjalta vahvan päätelmän Lutherin kovasta ja vaativasta isästä. Erikson oli osaltaan viemässä uskontopsykoanalyyttistä tutkimusta suuntaan, jossa tutkijan ei ole tarpeen ottaa itse kantaa perimmäisiin kysymyksiin. Riittää, kun yksilön suhde uskontoon voidaan selvittää psykoanalyyttisesti. (ks. Korkee, 1998, 74-80) 20

21 Winnicottin ( ) kuningasajatus oli ajatus potentiaalisesta tilasta, jossa todellisuus ja kuvitelmat kohtaavat ja muodostavat molempia sisältävän kokonaisuuden. Freudille kuvitelmien ja tosiasioiden sekoittaminen oli myrkkyä. Winnicot ei nähnyt Freudin positivistista otetta tärkeänä, vaan ajatteli, että kuvitelmia ja tosiasioita yhdistelemällä ihminen omaksuu asian tietoisuuteensa, eikä tyydy vain omaksumaan asiaa valmiiksi annettuna. Freudin tavoin Winnicot uskoo objektiivisen todellisuuden olemassaoloon. Winnicotille objekti, johon kuvitelmia ja merkityksiä on ladattu on siirtymäobjekti. Siirtymäobjektin käsite on yksi Winnicotin tärkeimpiä anteja uskontotieteelle. Yleisesti voidaan sanoa, että winnicotilaisella ajattelulla uskonto hahmottuu terveeksi ja eläväksi ilmiöksi. Tutkijan katse kiinnittyy erityisesti tähän päivään ja tämän päivän uskonnolliseen kokemiseen. (ks. Korkee, 1998, 80-84) Suomalaisista tutkijoista voi mainita Matti Hyrckin, joka on soveltanut psykoanalyyttisiä periaatteita uskontotieteeseen. Hyrck ei hahmota teoriassaan vain erilaisia jumalarepresentaatioista (Herra Sebaot, Vanhurskas Tuomari, Sijaiskantaja), vaan hän pohtii myös erilaisia jumalsuhteita. Freudilaisesta kannasta Hyrckin teoria poikkeaa siinä, että jumalan representaatio on ennemminkin uskojansa näköinen kuin uskojan isän tai äidin kuva. (ks. Korkee, 1998, 84-88) Uskontopsykoanalyysin vaikeus on siinä, että teorioita on hyvin hankala todistaa oikeaksi tai vääräksi. Toisen ihmisen mielen sisään kaivautuminen ja objektiivisen tiedon tuottaminen toisen tietoisuudesta on aina uskon hyppy. Psykoanalyysi liikkuu siis heikoilla jäillä. Toisaalta asetelma on sama yleensä ihmistieteissä. Arkielämässä joudumme kuitenkin tekemään päätelmiä toisten ihmisten mielen tiloista. Yleensä näiden päätelmien avulla pystymme kohtuullisesti selviämään tästä elämästä. Mielentiloihin uskominen ei ole siis täysin järjenvastaista. Vaikka psykoanalyysi on vailla varmaa perustaa, se on kuitenkin pisimmälle päässyt teoria tällä tutkimuksen alueella. (ks. Korkee, 1998, 88-89) Edellä on käsitelty pääasiassa psykoanalyysiin pohjautuvaa uskonnon tutkimusta. Muista uskontopsykologian suuntauksista mainittavia ovat William Jamesin erilaisia uskonnollisia persoonallisuustyyppejä pohtivat teoriat, Hjalmar Sundenin rooliteoriat, transpersoonallinen psykologia, uskonnon sosiaalipsykologia, aivosähkökäyrien mittauskokeet ja eri ikävaiheiden uskonnollisuutta tutkivat tutkimukset. (ks. Korkee, 1998, 60-61) 21

22 4.3 Sosiologinen näkökulma - Emilie Durkheim Emilie Durkheim ( ) painotti yhteiskunnan; sosiaalisten rakenteiden, -suhteiden ja -instituutioiden merkitystä ihmisen ajatusten ja käyttäytymisen ymmärtämisessä. Durkheimin mielestä ihmisen sosiaalinen ympäristö määrittää ihmisen olemusta enemmän kuin ihmisen yksilöllinen biologia ja yksilön individuaaliset psykologiset tilat. (ks. Pals 1996, 88-89) Durkheimin uskontososiologisen näkemyksen kehittymisessä on nähtävissä kolme eri vaihetta: 1) uskonnon sosiaalisen luonteen ja funktion pohtiminen, 2) ymmärryksen vahvistuminen uskonnon sosiologisesta luonteesta ja uskontososiologisen metodin kehittäminen ja 3) pyhän käsitteeseen liittyvät pohdinnat (Ketola, Pesonen & Sjöblom 1998, ). Freudin tapaan Durkheim uskoi pääsevänsä totuuteen huolellisella tieteellisellä tutkimuksella. Durkheim näki Freudin tavoin uskonnolla merkittävän roolin ihmisen olemuksen selittäjänä. Ymmärtääkseen sosiologiaa Durkheim piti uskonnon ymmärtämistä tärkeänä osana tutkimusta. (ks. Pals 1996, 88-89) Uransa toisen vaiheen jälkeen Durkheim näyttää selittävän lähes kaiken uskonnolla, jonka hän määrittää alkuperäiseksi sosiaaliseksi faktaksi, jonka kautta muut sosiaaliset toiminnot ovat saaneet alkunsa (Ketola, Pesonen & Sjöblom 1998, 102). Durkheim nojasi teoriassaan Australiassa asuvien alkuasukasheimojen parissa tekemäänsä tutkimustyöhön. Durkheim näki mahdollisena soveltaa heimojen parissa löytämiään uskonnon peruselementtejä (pyhä-maallinen, sielu-henki, jumalat, rituaalit, tabut jne.) laajempaan uskonnollisuutta ja uskonnon eri aspekteja selittävään teoreettiseen kehykseen. Durkheimille uskonnon todellinen tarkoitus ei ole älyllinen vaan sosiaalinen. Uskonto tarjoaa sosiaalisen tason, jossa ihminen symbolien ja rituaalien avulla syvimpiä tunteita ilmaisten ankkuroituu yhteisöönsä. (Pals 1996, ) Durkheim muotoili uudelleen edeltäjänsä Robertson Smithin pääajatuksen siitä, että jumalat ovat osa yhteiskuntaa ja rituaalit symboloivat ihmisten ja jumalten keskinäistä orgaanista yhteenkuuluvuutta. Palvoessaan jumalaa yhteisön jäsenet palvovat viime kädessä itseään. Jumala on yhteisölle muodon ja järjestyksen luova yhteistietoisuus ja kollektiivisen tunteen symbolinen ilmaus. (Anttonen 2010, 36) Durkheim painotti työssään tieteellisen metodin kehittämistä. Hän kritisoi ajatusta, että keräämällä pintapuolista tietoa useista uskonnoista ja järjestelemällä nämä kontekstista irti 22

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Yksinkertaista apologiaa

Yksinkertaista apologiaa Yksinkertaista apologiaa Vesa Ollilainen Kansanlähetyspäivät 2.7.2016 Mitä on apologia? Paavali: tehtäväni on puolustaa evankeliumia. (Fil. 1:16; vrt. jae 7) Kolme tapaa: Puolustus: vastaus arvosteluun

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA

1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA 1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA Käsitemäärittelyjä *Eräitä historiallisia huomioita käsitteestä "teologia" -Platon -Apologeetat -Kirkkoisät -Keskiaika -Luther *"Dogman" ja "dogmin" käsitteet -Seitsemän ekumeenisen

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilainen uskonto 5.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka)

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO klo (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) Jyväskylän Yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN HAKUKOHTEEN VALINTAKOE TO 6.6.2013 klo 12 15. (Filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka) OHJEET

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot