USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS"

Transkriptio

1 USKONTOTIEDE JA TUNNUSTUS Näkökulmia uskontotieteelliseen tutkimukseen ja pohdintaa tunnustuksellisen uskontotutkimusinstituutin paikasta uskontotieteellisessä tutkimuksessa ja keskustelussa Kari Vitikainen Elektroninen julkaisu , Istanbul Kari Vitikainen 2013 Tietoa kirjoittajasta (2013): Kari Vitikainen toimii ELRIM -uskontotutkimusinstituutin toiminnanjohtajana ja tutkijana. Istanbulissa hän on asunut 12 vuotta. Vitikainen valmistelee Jyväskylän yliopiston kasvatustieteelliselle tiedekunnalle väitöskirjaansa turkkilaiseen imaamikoulutukseen liittyen. 1

2 Näkökulmia uskontotieteelliseen tutkimukseen ja pohdintaa tunnustuksellisen uskontotutkimusinstituutin paikasta uskontotieteellisessä keskustelussa SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Näkökulmia uskontotieteen historiaan Mitä on uskontotiede? Uskonto ja käsitys tiedosta Uskonto tutkimuskohteena Uskontotieteen teoreettisia näkökulmia Maaginen näkökulma - E.B. Tylor ja James Frazer Psykologinen näkökulma Freud Sosiologinen näkökulma - Emilie Durkheim Yhteiskuntakriittinen näkökulma - Karl Marx Fenomenologinen näkökulma - Mircea Eliade Antropologinen näkökulma - E.E. Evans-Pritchard ja Cliford Geertz Historiallinen näkökulma Historismi Hermeneuttinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Positivistinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Antropologinen uskonnonhistorian tutkimusperinne Feministinen näkökulma Semioottinen näkökulma Kognitiivinen näkökulma Tunnustuksellisuus ja uskontotieteellinen tutkimus Paradigman vaikutus tutkimukseen Luterilainen tutkimusinstituutti naturalistisessa toimintakontekstissa Vertaileva teologia näkökulmana vieraan uskonnon ymmärtämiseen Lähteet

3 1 Johdanto Tämä kirjoitelma antaa lukijalleen yleiskuvan uskontotieteen keskeisistä lähestymistavoista ja teoreetikoista. Kirjoituksen tarkoitus on toimia opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille johdantona uskontotieteen tieteenalan ja metodologian ymmärtämiseen. Kirjoituksen loppupuolella pohdintojen painopiste siirtyy kysymyksiin, joita herää kun uskontotieteellistä tutkimusta tehdään jostakin tunnustuksellisesta maailmankatsomuksellisesta näkökulmasta käsin. Nämä pohdinnat toivottavasti toimivat keskustelunavauksena Evankelisluterilaisen uskontoinstituutin (ELRIM) puitteissa käytävälle keskustelulle tunnustuksellisen uskontoinstituutin paikasta yhtäältä länsimaisessa tiedeyhteisössä ja toisaalta islamilaisen maailman keskellä. Aloitan kirjoitukseni lyhyellä uskontotieteen historian kuvauksella Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksellakin kurssikirjanakin olevan Daniel Palsin kirjan Seven Theories of Religion (1996) johdantoa mukaillen ja sitä kommentoiden. Palsin tapa kuvata uskonnon historiaa kertoo jotain myös uskontotieteen piirissä vaikuttavista diskursseista, joiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään uskontotieteellistä keskustelua. Uskontotieteen historian kuvauksen ja peruskäsitteiden määrittelemisen jälkeen pyrin avaamaan lyhyesti kymmenen erilaista näkökulmaa uskonnon tutkimiseen. Kirjoitelman loppuyhteenvedossa kokoan yhteen edellisissä luvuissa esitetyt erilaiset uskontotieteelliset lähestymistavat. Yhteenveto jatkuu naturalistisesti värittyneen länsimaisen tiedekontekstin ja tunnustuksellisen kristillisen näkökulman välisen suhteen analyysillä. Kirjoitukseni lopuksi esitän miksi vertaileva teologia (comparative theology) lähestymistapana on perusteltu ELRIM:n kaltaiselle islamia ja kristinuskoa tutkivalle tunnustukselliselle luterilaiselle tutkimusinstituutille. 2 Näkökulmia uskontotieteen historiaan Palsin (1996, 3) mukaan kysymys uskonnon olemuksesta juontaa vuosituhansien taakse. Ensimmäiset uskontoon liittyvät teoriat lienevät syntyneet varhaishistoriassa jonkun muinaisen kylän asukkaiden ymmärrettyä, että naapurikylässä onkin eri jumalat ja erilainen tapa uskoa kuin heillä. Jo varhaisten historioitsijoiden kirjoituksissa (esim. Herodotos 484-3

4 425 ekr ja Euhemeros ekr) pohditaan jumalten ja uskonnon ominaisuuksia eri kulttuureissa. Aikaisemmin joka kansalla oli ja sai olla omat jumalansa. Pals (1996, 4) näkee monoteististen uskontojen synnyn muuttaneen tilannetta. Palsin mukaan varhaisten Israelin profeettojen julistama ainoa jumala sulki pois muiden jumalien olemassaolon mahdollisuuden (ks. Pals 1996, 4). Israelin uskonnon kuvauksessaan Pals selittää teologiset mutkat suoraksi. Vanhasta Testamentista saa vastoin Palsin näkemystä kuvan, että Israelin jumalusko ei alkuun korostanut yksijumalaisuutta, vaan Vanhan Testamentin Jumala ilmoitettiin Israelille nimenomaan Israelin Jumalana (vrt. 2 Moos 20:2 ja 5 Moos 5:6) ja Jumalana, joka on tunnistettavissa historiassa tekemistään Israelia koskevissa pelastusteoissa: Minä olen herra sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Monoteistinen korostus Israelin uskontoon tuli vasta myöhemmin ja vahvistui jo Vanhan Testamentin aikana: Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule (Jes. 43:10). Kristinuskon syntyessä monoteistinen korostus oli jo vakiintunut ja ehdoton. Pals (1996, 4-5) näkee, että kristinuskon leviäminen läntisessä maailmassa loi asetelman kahdesta valtakunnasta: Jumalan valtakunnasta ja Saatanan valtakunnasta. Ne, jotka eivät olleet Jumalan lapsia jäivät Saatanan valtakuntaan. Keskiajalle tultaessa tämä asetelma näkyi erityisesti suhteessa islamiin. Taistelu hyvän ja pahan välillä sai käytännössä myös militantteja ilmenemismuotoja esim. ristiretkien aikana. Toisaalta 300-luvulla Konstantinus Suuren myötä alkanut kirkon ja valtion kiinteä yhteiselo sekoitti politiikan ja uskonnon, ja kristinuskosta tuli yhä useammin poliittisten pelien pelinappula. Konstantinolaisen kytköksen myötä valtion ja kirkon yhteistuumin toteuttama vaino ja painostus ei kohdistunut vain eikristittyihin, vaan myös eri tavalla uskoviin kristittyihin. 600-luvulla syntyneessä islaminuskossa uskonto, yhteiskuntajärjestys ja politiikka kuuluivat kiinteästi yhteen. Paha ei edelleenkään paikallistunut vain toisuskoisiin, vaan osansa saivat myös eri tavalla ajattelevat muslimit. Palsin (1996, 5) mukaan lännessä asetelma alkoi muuttua 1500-luvulla, jolloin löytöretkien myötä ympäri maapalloa levittäytynyt eurooppalainen sivilisaatio sai kokemuksia korkeakulttuureista, joissa ei ollut suoraan nähtävissä kristinuskon vaikutusta. Näytti olevan 4

5 mahdollista luoda järjestäytynyt ja eettisesti toimiva yhteiskunta myös ilman kristinuskon opetuksia. Näiden havaintojen myötä ruvettiin kyseenalaistamaan ajatusta siitä, että kristinuskon valta-alueiden ulkopuolella oleva maailma olisi yksinomaan paholaisen valtakuntaa. Pals (1996, 5-6) kuvaa kuinka Lutherin ja Calvinin kaltaiset reformistit haastoivat kirkon poliittista valtaa uusilla uskon sisältöä käsittelevillä opeilla. Kirkko alkoi jakaantua kiihtyvällä vauhdilla. Euroopan uskonsodat saivat ajattelevat kristityt huomaamaan, että sodilla ja poliittisilla mittelöillä ei ratkaista uskonkysymyksiä. Samalla vahvistui ajatus siitä, että myös oman tunnustuskunnan ulkopuolella voi olla pelastuksesta osallisia kristittyjä. Palsin (1996, 6) mukaan valistus sai ajattelijat etsimään yhtä ja alkuperäistä koko ihmiskuntaa koskettavaa alku-uskontoa. Näiden deisteiksi kutsuttujen ajattelijoiden luonnostelemassa luonnollisessa uskonnossa (natural religion) oli luojajumala, joka jätti maailman toimimaan omien lakiensa mukaan. Deistien mukaan vasta myöhemmin uskontoon kytkeytyivät taikausko, pyhät toimitukset ja vallanhimoiset papit. Deistien mielestä ihmiskunnan uskonnollisen päämäärän tulisi olla alkuperäisen pilaantumattoman uskonnon löytäminen, joka yhdistäisi koko ihmiskunnan saman luojajumalan alle. Pals lukee deisteiksi luvun merkittävistä ajattelijoista mm. John Tolandin, Matthew Tindalin, Voltairen ja David Humen. (Pals 1996, 6-7) Pals (1996, 7) näkee, että luonnollinen uskonto -ajattelu avasi uuden näkökulman uskontoon ja johdatti etsimään yhtäläisyyksiä eri uskontojen välillä. Samalla ruvettiin arvioimaan, kuinka tämä alkuperäinen uskonto oli turmeltunut historian saatossa maagikkojen, teologien ja kirkkojen toiminnan tuloksena. Kysyttäessä, mistä tämä alkuperäinen luonnollinen uskonto oli alun perin peräisin, deistien vastauksista löytyi variaatioita. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että uskontoa ei voi selittää lähtökohdasta, jossa jumalallinen ilmoitus olisi annettu vain yhdelle taholle (kirkolle) ja kylmästi kielletty muilta. Deistien mukaan uskontoa ei voi selittää yliluonnollisista lähtökohdista käsin, vaan uskonnon selittäminen tulee olla ihmisen aktiivisen pohdinnan tulos hänen pyrkiessä vastaamaan kysymyksiin: 1) miksi uskonto on olemassa, 2) mikä on sen tarkoitus ja 3) miten se on syntynyt. (ks. Pals 1996, 7) 5

6 Vaikka edellä tiivistämästäni Palsin uskonnon historiankirjoituksesta voi varmasti olla monta mieltä, ja viime vuosisadan varsin verisen historian valossa deistinen ohjelmakaan (tunnettujen uskontojen alas ajaminen ja alku-uskonnon esiin nostamista tienä maailmanrauhaan ja ihmisten veljeyteen) ei näyttänyt vievän ojasta allikkoa pidemmälle, deistiset ajatukset loivat uusia näkökulmia suhteessa uskontoon. Merkillepantavaa on Palsin tekstistä välittyvä kristinuskon vastainen vire, joka näkyy objektiivisuuden asuun puetun kirjoitusmuodon lävitse. Pals ei pyri irrottautumaan tai ei osaa irrottautua kristinuskon kontekstista. Historiassa kristinuskon vaikutuspiirissä tapahtuneet väkivaltaisuudet Pals laskee lähes kyseenalaistamatta kristinuskon syyksi, kun taas valistuksen aika deismeineen näyttäytyy Palsille askeleena kohti globaalia veljeyttä. Vastavoimana Palsin mielikuvissa tälle veljeydelle näyttää olevan kristinusko, jolla deismin piirissä nähdään olevan lähes yksinomaan ihmiskuntaa turmeleva vaikutus. Ranskalainen sosiologi Jacques Ellul ( ) kuvaa kirjassaan Les Nouveaux Possedes (1973, englanniksi New Demons 1975), kuinka länsimainen yhteiskunta on siirtynyt kristillisestä ajasta jälkikristilliseen aikaan. Kristillisen ajattelun on korvannut positiivinen suhtautuminen ateistiseen humanismiin (Ellul 1975, 25). Jälkikristillistä aikaa leimaavan ateistisen humanismin ideologisia perususkomuksia Ellul (1975, 25-28) kuvaa seuraavin periaattein: 1) Ihminen on kaiken mitta. Kaikki asiat arvioidaan suhteessa ihmiseen ja kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu tuntemassamme ajassa syntymän ja kuoleman välissä. Näin elämä on ylin arvo, ja onnellisuus luo tarkoituksen elämälle. 2) Ihminen on autonominen ja vastuussa vain itselleen määrittäen itse mikä on hyvää ja mikä pahaa. Ihminen on todellisuudessaan yksin ilman ulkopuolista toivonlähdettä, myös silloin kun ollaan tekemisissä kuoleman ja kärsimyksen kanssa. 3) Ihminen on rationaalinen olento. Vaikka ihminen ei pysty edes ratkaisemaan jännitettä sen välillä, mitä oletetaan olevan ja mitä todella on, ihminen uskoo hylkäävänsä rationaalisin perustein uskonnon, moraalilait, metafyysiset lait, traditiot ja jopa poliittiset perinteet, jotka eivät perustu tässä tietyssä kontekstissa luoduille rationalismin periaatteille. 4) Ihminen on hyvä tai ainakin vapaa valitsemaan hyvän ja pahan välillä. Tästä näkökannasta käsin pahan olemassaolo ei ole ihmisen syytä. Hyvää ja moraalista on 6

7 normaali. Normaalia on se, minkä enemmistö hyväksyy. Tästä näkökulmasta käsin mikä vain voi olla hyväksyttävissä. Edellä esitetyt Ellulin listaamat jälkikristillisessä ajassa voimakkaasti vaikuttavat perususkomukset vaikuttavat myös paradigmaan, josta käsin uskontotieteellistä tutkimusta tehdään. Käytössä olevalla paradigmalla on taipumus taivuttaa historian kirjoitus paradigman mukaiseksi. Jacques Ellul (1975) kuvaa ateistisen humanismin tapaa nähdä kristinuskon vaikutus historiassa. Ellulin kuvaus sopii hyvin Palsin historiankirjoitukseen. Ateistisen humanismin paradigmasta käsin kristinusko nähdään pääsääntöisesti humanistista ihmiskäsitystä korruptoivana tekijänä. Humanismissa pahuus nähdään ihmisen vapautta, luontaista hyvyyttä ja rationaalisuutta häiritsevien tekijöiden aikaansaannoksena. Jos kristinuskon historian tarkastelussa käytetään ateistisesta humanismista poikkeavaa kristillistä paradigmaa johtopäätökset ovat erilaisia. Jos kristinuskon historiaa tarkasteleva ei usko ihmisen luontaiseen hyvyyteen, vaan ihminen nähdään luonnostaan langenneena ja kaikkeen pahaan kykeneväisenä, johtopäätöksissä otetaan huomioon, että pahuuden aiheuttaja ei löydy vain ihmisen ulkopuolelta, vaan ongelman ydin elää ihmisessä itsessään. Tästä paradigmasta käsin voi kysyä, onko kristinoppi sinällään turmellut yhteiskuntaa ja valtiota, vai olisiko juuri kristinuskon valtioon ja yhteiskuntaan liittänyt konstantinolainen kytkös syynä siihen, että kristinuskoa on voitu käyttää ihmisten itsekkäiden päämäärien saavuttamisen välineenä. Tästä paradigmasta käsin voidaan myös kysyä, onko Palsin muutamaan otteeseen mainitsemien vallanhimoisten pappien vallanhimon käyttövoima todella kristinuskossa vai pappien ihmisyydessä ja pappien mahdollisuudessa käyttää konstantinolaisessa kontekstissa myös maallista valtaa. Kirjoituksessani tarkastelen modernin uskontotieteen taustalla olevia teorioita ja modernin uskontotieteen erilaisia lähestymistapoja. Vaikka moderni uskontotiede on ammentanut edellä mainittujen valistusajan deistien ajattelusta, se on kuitenkin luopunut deistien ohjelmasta maailmanuskonnon luomiseksi ja päätynyt tutkimaan uskontoa tieteellisin menetelmin ilman auki kirjoitettuja uskontopoliittisia ohjelmia. Toki tässäkin asiassa poikkeus vahvistaa säännön. Esimerkiksi yhteiskuntakriittiset ja feministiset lähestymistavat pyrkivät avoimesti vaikuttamaan uskontoon paljastamalla ja purkamalla olemassa olevia uskontoon kätkettyjä 7

8 valtarakenteita ja rakentamalla uudenlaista tulkintaa uskonnosta. Auki kirjoittamattomat ohjelmat eivät myöskään tarkoita, ettei uskontotieteelliseen tutkimukseen liittyisi pyrkimyksiä tietynlaisen todellisuuden aikaansaamiseen. Ateistis-humanistinen paradigma näyttää voivan hyvin uskontotieteellisessä tutkimuksessa. Tämän paradigman kanssa linjassa olevat tutkimustulokset saavat huomiota länsimaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta uskontotieteen suurista nimistä esim. Mircea Eliadea ( ) syytettiin kristinuskon propagoimisesta tutkimustensa varjolla (ks. Pals 1996, 189). Pyrkimys maailmanlaajaan uskontojen vertailuun on auttanut länsimaisia tieteentekijöitä irtautumaan kristinuskon kontekstista, joskin vuosituhantinen kristinuskon kulttuuriperimä ei voi olla jättämättä jälkiä länsimaisten tieteentekijöiden tajuntoihin. Tämä yhteys on myös nähtävissä useiden jatkossa käsittelemieni teoreetikkojen teorian muodostuksessa. 3 Mitä on uskontotiede? Uskontotieteilijä Max Müllerin ( ) ajatellaan tuoneen uskontotieteen (science of religions) ja vertailevan uskontotieteen (comparative study of religions) käsitteet laajempaan käyttöön. (Eliade 1987, 216) Vuosien varrella uskonnon ja tieteen suhdetta on määritelty monin eri tavoin. Yhteistä määritelmille on ymmärrys siitä, että tieteen ja uskonnon välillä on perustavia eroja ja jopa vastakkaisuutta. Näin ollen uskontotiede pitää sisällään käsitteellisen jännitteen. Uskontotieteessä elää rinnan kaksi vankkaa perinnettä. Toinen perinne korostaa uskontotieteen tieteellisyyttä ja tieteen objektivisuutta. Oppiaine halutaan nähdä puhtaasti akateemisena oppiaineena. Toinen edellisen rinnalla elävä perinne näkee, että tutkimuskohteen erityisen luonteen takia puhdas objektiivisuus on mahdotonta ja myös riittämätöntä. Tässä perinteessä ajatellaan, että uskonnon tulkintaan tarvitaan oma erityinen tulkintaoppi, joka väistämättä koskettaa myös tutkijan omaa subjektiivisuutta. Ensin mainitun puhtaan tieteellisen perinteen edustajat näkevät tällaisen lähestymistavan sekoittavan tieteen ja teologiset kysymykset tavalla, jossa toiminta lähestyy uskonnonharjoittamista. Tällaisen lähestymistavan ei uskota edesauttavan tieteellisen totuuden löytämistä. Jälkimmäisen linjan edustajat taas näkevät, että pelkällä historiallisella, antropologisella tai sosiologisella tutkimuksella ei päästä tarpeeksi syvälle tutkimuskohteen uskonnolliseen merkitykseen asti, 8

9 jonka pitäisi kuitenkin olla pohjimmiltaan tutkimuksen varsinainen päämäärä. (ks. Ketola 1998, 14) Malory Nye (2003, 2-3) ilmaisee uskontotieteen sisällä olevan jännitteen pehmeämmin yrittäen tuoda edellä mainitut kaksi toisensa kanssa kilpailevaa lähestymistapaa yhteen. Nyen mukaan uskontotiede ei pyri löytämään oikeaa uskontoa ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, vaan jokaisella tutkijalla on oma henkilökohtainen näkökulmansa uskonnollisiin totuuksiin. Nyen mukaan tutkijan täytyy kuitenkin omaksua ajatteluunsa agnostisia elementtejä suhteessa yliluonnolliseen. Uskontotieteelliseksi tutkimuskohteeksi riittävät tuntemassamme maailmassa olevat lukuisat mielenkiintoiset asiat ilman yliluonnollisen aspektin sekoittamista tutkimukseen. Uskontotieteilijän ei siis tarvitse tutkimuksessaan henkilökohtaisesti ottaa kantaa elämän perimmäisiin kysymyksiin eli henkilökohtainen usko yliluonnolliseen ja tieteellisyys eivät välttämättä ole toistensa pois sulkevia vaihtoehtoja. (Nye 2003, 2-3) Tuula Sakaranaho (2008, 54) uskontotieteen tutkimuksen tekoa käsittelevässä artikkelissaan kehottaa tutkijaa kuitenkin selvittämään itselleen edustamansa tietoisen maailmankuvan ja käsityksensä tiedon luonteesta. Tämä on varmasti tärkeää, koska tutkijan perususkomukset vaikuttavat tutkimustulokseen. Perususkomusten tiedostaminen ja myös niiden julki tuominen on oleellista tutkimuksen luotettavuuden kannalta. 3.1 Uskonto ja käsitys tiedosta Uskonto käsitteenä on vaikea, sillä kaikissa kulttuureissa ei näytä olevan edes käsitettä uskonnolle. Toisaalta on olemassa tai ainakin on ollut valtioita, jotka ovat julistautuneet uskonnottomiksi ja joissa kuitenkin näyttää olevan toimintaa, joka viittaa uskontoon (esim. fanaattinen nationalismi tai henkilökultit). Uskonto-termiä käytetään monessa merkityksessä. Tosinaan sillä viitataan tiettyyn uskonnolliseen traditioon ja toisinaan ihmisen käyttäytymisen universaaleihin muotoihin. Nyen (2003, 17) mukaan uskonnon tutkijat voivat nojata oletukseen, että monissa kulttuureissa on kulttuuriin kuuluva toiminnan aspekti, jota kutsutaan uskonnoksi ja tämän oletuksen pohjalta on mahdollista tutkia miten uskonnolliset käytänteet esiintyvät osana kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Uskontotiede tutkii siis ihmisiä ja kulttuuria ja sitä kuinka kulttuurilliset ja uskonnolliset erot ympäri maailmaa voidaan 9

10 ymmärtää ja määritellä suhteessa kontekstiin ja kuinka niitä voidaan vertailla. (ks. Nye 2003, 2-3, 15-19). Ketola (1998, 30-33) mainitsee kolme lähestymistapaa, joiden avulla uskonnon käsitettä on pyritty määrittelemään. Nämä ovat määrittelyt 1) yliluonnollisen kautta, 2) pyhän ja maallisen kautta ja 3) perimmäisen huolen aiheen kautta. Maailman uskonnollinen kenttä on kuitenkin niin monisyinen, ettei mikään määritelmä tee yksin oikeutta uskontojen moninaisuudelle. Ketolan (1998, 29) mukaan uskontieteessä onkin pitkälti luovuttu ajatuksesta, että uskonto voitaisiin määrittää kaiken kattavasti eli kaikki eri kulttuurien uskonnolliset muodot huomioon ottaen. Sen sijaan uskontotieteessä on tyydytty avoimiin määritelmiin ja perheyhtäläisyysmalleihin, jotka mahdollistavat uskonnon yleiskäsitteen käyttämisen. Uskontotieteen teoreetikkojen kirjoituksista löytyy sekä autonomistista että naturalistista lähestymistapaa suhteessa tietoteoriaan (ks. määritelmä Lemmenrata 1993, 8). Tietoteoreettinen perusorientaatio vaikuttaa valittuun uskontotieteelliseen lähestymistapaan. Edellä mainittu tieteellisyyttä korostava linja löytää enemmän kaikupohjaa naturalistisen tietoteorian alueelta kun taas uskontotieteelle ominaista erityistä tulkintaoppia korostava linja ja autonomistiset tietoteoreettiset näkemykset ovat helpommin yhteen sovitettavissa. Perusteellinen ontologinen ja epistemologinen pohdinta pakottaa ottamaan kantaa perustavaa laatua oleviin maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Uskontotieteilijän maailmankatsomuksellinen orientaatio vaikuttaa siihen, kuinka tutkimus asettuu suhteessa naturalistiseen tieteen metodiin ja teologiaan. Naturalistisista perususkomuksista nouseva tutkimuksellinen orientaatio pelkistää uskontotieteellisen tutkimuksen psykologiaksi, sosiologiaksi tai biologiaksi. Toisaalta autonomisista perususkomuksista käsin tehdyn uskontotieteellisen tutkimuksen raja suhteessa teologiaan ja uskonnon harjoittamiseen on vaikeasti määriteltävissä. Edellä kuvatussa tieteen ja uskon jännitteessä näyttää sijaitsevan uskontotieteen tieteenalan akilleenkantapää ja toisaalta myös sen omaleimaisuus. Tätä problematiikkaa käsittelen enemmän seuraavissa luvuissa. 3.2 Uskonto tutkimuskohteena Ketolan (1998, 24) mukaan uskontotiedettä on kaikki se tieteellisin metodein suoritettu tutkimus, joka kohdistuu ilmiöön, joka voidaan tieteenalalla vallitsevien konventioiden 10

11 mukaisesti tunnistaa kuuluvaksi 'uskonto' -nimikkeen alle. Tieteellinen metodi asettaa joitakin rajoituksia tutkimusaiheen valinnalle. Tutkimuksen kohteeksi voidaan ottaa vain julkisia aineistoja, yleisesti havainnoitavissa olevia dokumentteja ja ilmiöitä. Näin ollen tutkimuksen keskiöön kohoaa yleensä uskonto historiallisena, sosiaalisena, psykologisena tai kulttuurillisena ilmiönä. Tarkastelun kohteena eivät siis ole uskomusten kohteina olevat olennot, vaan ihmiset, jotka uskontoaan kokevat ja kuvaavat ja viitekehykset, joissa kuvaukset syntyvät. (Ketola 1998, 24-25) Perinteisesti uskontotieteessä tutkimus tapahtuu asettamalla erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja kuvauksia keskenään rinnakkain ja etsimällä niistä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Tästä johtuen oppialaa usein nimitetään vertailevaksi uskontotieteeksi. (ks. Ketola 1998, 25-27) Klassinen vertaileva uskontotiede eli uskontokuntien ja kulttuurien yli suoritetut vertailut eivät kuitenkaan kata kaikkea, mitä nykyisin luetaan uskontotieteeseen. Uskontotieteeseen kuuluu myös tutkimus, jossa tutkittavaa ilmiötä analysoidaan laajemmassa ihmistieteistä nousevassa teoriakehyksessä. Näin ollen vertaileva uskontotiede voidaan nykyään nähdä vain yhtenä haarana laajemmassa uskontotieteen kentässä. Ihmistieteistä otettua metodia soveltaen uskontotieteen voidaan katsoa tarkastelunäkökulmiensa perusteella jakaantuvan 1) historialliseen, 2) sosiologiseen, 3) antropologiseen, 4) psykologiseen ja 5) fenomenologiseen tutkintaperinteeseen. Näiden lisäksi on syytä mainita tieteidenvälisiksi tutkimussuuntauksiksi profiloituneet semioottinen tutkimus, kognitiotieteellinen tutkimus ja feministinen tutkimus. (ks. Ketola 1998, 27) Yleensä uskontotieteessä lähestymistapa on kuvaileva ja ilmiötä tarkastellaan maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Tästä johtuen on ollut tarpeen luoda termejä, joiden avulla uskonnollisiin ilmiöihin voidaan viitata ja niitä kategorisoida. Tällaisia termejä ovat mm. uskonto, kulttuuri, valta, sukupuoli, usko, rituaalit, myytit, pyhä, tabu, mystiikka, magia jne. (Ketola 1998, 28, ks. myös Nye 2003) Ketolan (1998, 35) mukaan uskontotieteessä käytetty empiirinen metodi ja tieteen systemaattisuuden vaatimus antavat uskontotieteen tekijälle uskonnon harjoittajasta poikkeavan näkökulman uskontoon etäännyttäen tieteentekijän arkiajattelusta ja uskonnon omasta problematiikasta. Mikäli empiirinen metodi ymmärretään niin, että tutkija tiettyä kokeellista metodia hyödyntäen hankkii ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana tietoa 11

12 tutkimuskohteestaan, Ketolan määritelmä antaa uskontotieteen kentästä liian suppean kuvan. Tällä tavalla määritelty empiirinen metodi uskontotieteen metodina saa erityisesti osakseen kritiikkiä tahoilta, jotka näkevät uskonnon tutkimuskohteena, jossa tutkija ei voi asettua vain ulkopuolisen tarkkailijan rooliin. Empiirisen metodin painottaminen usein myös johtaa reduktionistisiin lähestymistapoihin, jotka eivät välttämättä tee oikeutta ilmiölle sen koko laajuudessaan. Vertailevassa uskontotieteessä empiiristä näkökulmaa kritisoineet tutkijat ovat puolestaan joutuneet syytetyksi teologian harjoittamisesta vertailevan uskontotieteen tutkimuksen sijaan. Uskontotiedettä määriteltäessä on silmiä avartavaa verrata uskontotiedettä teologiaan ja uskonnonfilosofiaan. Teologiassa tutkimuskohteena on yleensä tutkijan oma uskonnollinen traditio. Teologiaa voidaan kutsua jumaluusopiksi. Teologian tavoitteena ei ole vain ilmiön kuvaaminen, vaan myös oman uskonnollisen järjestelmän luominen, kehittäminen ja arvioiminen. (ks. Ketola 1998, 25-27) Erityisesti naturalistisesta näkökulmasta käsin herää kysymys onko edellä määritelty omaan uskonnolliseen järjestelmään keskittyvä ja sitä kehittämään pyrkivä tutkimus todellista tieteen harjoittamista vai onko se toimintaa, joka pitäisi tapahtua yliopiston ulkopuolella uskonnollisissa yhteisöissä. Hyvä esimerkki teologian tieteenalaa kohtaan esitetystä kritiikistä on Aamulehdessä marraskuussa 2011 julkaistu terveyssosiologian professori Matti Myllykankaan ja kliinisen fysiologian emeritus professori Esko Länsimiehen varsin provokatiivinen puheenvuoro Papit pois yliopistosta. Puheenvuorossaan Länsimies ja Myllykangas näkevät teologian tieteenalan turmelevan tiedeyhteisön uskottavuuden. Kirjoittamassaan vastineessa teologian professorit Ismo Dunderberg ja Risto Saarinen (2011) puolustavat teologian asemaa yliopistossa. Dunderbergin ja Saarisen mukaan tutkimuksen tarpeellisuuden näkökulmasta on pohjimmiltaan yhdentekevää, pidetäänkö uskonnollisia oppeja, ajatuksia ja tapoja järkevinä tai järjettöminä. Kiistaton tosiasia on, että ne ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat historian kulkuun ja kulttuurin eri osa-alueisiin kaikkialla maailmassa. Vastauksessaan Dunderberg ja Saarinen suostuvat naturalistisen ajattelun määrittämään kielipeliin. Tässä diskurssissa ei ole elinoikeutta teologia-nimiselle tieteenalalle, joka pyrkii ymmärtämään jumalaa. Tästä tietoisena tai diskurssin rajat määräävän kontekstin pakottamina Dunderberg ja Saarinen määrittelevät teologian tehtävän tavalla, joka tulee hyvin lähelle uskontotieteen tehtävän määritelmää. Kun teologia määritellään ilman 12

13 tunnustuksellista ulottuvuutta, teologian ja uskontieteen välinen ero jää veteen piirretyksi viivaksi. On toki mahdollista, että esimerkiksi systemaattisessa teologiassa otetaan tutkimustehtäväksi jonkun teologisen systeemin sisällään pitämien uskonnollisten väittämien välisten suhteiden analysointi. Näin määritellyssä tutkimustehtävässä ei välttämättä tarvitse ottaa kantaa tutkittavien väittämien totuudellisuuteen eikä tutkimuskohteena olevia väittämiä verrata vertaavan uskontotieteen tapaan eri traditioissa esiintyviin vastaaviin väittämiin. Näin määritelty tutkimustehtävä mahdollistaisi teologialle uniikin paikan tiedeyhteisössä eikä sitä voisi niin helposti naturalistisesta näkökulmastakaan käsin syyttää uskonnonharjoittamisen ja tieteen sotkemisesta. On kuitenkin hyvä kysyä kuinka mielekäs edellä kuvattu tutkimustehtävä olisi. Jos olisi mahdollista tuottaa tietoa, joka ei ole suhteessa mihinkään, mitä hyötyä tällaisesta tiedosta olisi? Todellisuudessa tällaisen tiedon tuottaminen on ihmiselle mahdotonta. Kaikki sanottu saa lopulta merkityksensä suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Tutkimusta ei voi tehdä umpiossa, vaan siihen vaikuttaa tutkijan maailmankatsomus ja tiedeyhteisössä vallalla oleva paradigma. Tutkimus myös tulkitaan aina jossain kontekstissa, joka määrittää miten tutkimus puheenvuorona voidaan ymmärtää. Jos teologisesta tutkimuksesta ja puheenvuorosta poistetaan tunnustukselliset totuusväittämät, kyse on jostain muusta kuin teologiasta. Teologi, joka kieltää teologian tunnustukselliset lähtökohdat ja päämäärät, ei ole ehkä täysin rehellinen itselleen tai on pohjimmiltaan uskontotieteilijä. Toki on mahdollista sanoa, että teologia uskonnollisessa yhteisössä ja yliopistossa toimivat eri pelikentillä ja niiden tavoitteet ovat erilaiset. Usein ajatellaan, että nämä kaksi erilaista näkökulmaa voivat kuitenkin olla keskenään toisiaan hyödyttävässä kanssakäymisessä. Tästä näkökulmasta käsin voi olla perusteltua kouluttaa esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappeja teologisissa tiedekunnissa. Suomen malliin toteutettavan pappien yliopistokoulutuksen mielekkyys voidaan myös helposti kiistää. Jos yliopistoteologia ei pyri ymmärtämään ja selittämään jumaluutta, voi perustellusti kysyä mitä sellaisia tehtäviä yliopistoteologialle jää, joita ei toteuteta tai joita ei voisi toteuttaa kielitieteen, sosiologian, psykologian, antropologian, historian ja ennen kaikkea uskontotieteen alueella. 13

14 Jos yliopistoteologia on päämääriltään edellä kuvatulla tavalla ratkaisevasti erilaista verrattuna uskonnollisessa yhteisössä harjoitettuun teologiaan, on myös perusteltua kysyä kuinka hyödyllistä yliopistoteologia on lopulta uskonyhteisöjen työntekijöille ja uskonyhteisöille. Jos yliopistoteologia ei pyri tutkimaan, ymmärtämään ja selittämään uskonyhteisön uskonkohteena olevaa jumaluutta, eikö muilla tieteenaloilla saatu koulutus pystyisi antamaan saman metodologisen tietämyksen ja samat yleissivistykselliset eväät kuin yliopistoteologiakin antaa. Onko teologian paikka yliopistossa kysymykseen annettu vastaus kertoo paljon vastaajasta ja keskustelukontekstista. Materialistisen perususkomuksen omaksuneen naturalistin on vaikea nähdä teologialle paikkaa yliopistossa. Miksi tutkia jotain sellaista, mitä ei ole olemassa? Jos yliluonnollinen suljetaan pois yliopistoteologiasta, muut tieteenalat kyllä riittävät täyttämään yliopistoteologian paikan niillä alueilla, joilla teologian voidaan katsoa täyttävän tieteellisyyden kriteerit. Itsensä ilmoittavaan jumaluuteen uskova henkilö voi hyväksyä teologian jumaluusoppina yhdeksi tieteenalaksi, jonka tavoitteena on tieteellisiä ja filosofisia metodeita apunaan käyttäen lisätä ymmärrystä Jumalasta tai jumaluudesta. Tällainen tieteenalan määrittely on tietysti mahdoton maailmaa materialistisin silmälasein katsovan näkökulmasta. Miten uskonnonfilosofia asettuu suhteessa edellä kirjoitettuun? Ketolan (1998, 25-27) mukaan uskonnonfilosofia pyrkii vastamaan filosofisen argumentoinnin välinein logiikan lait huomioon ottaen uskonnollisten väitteiden todenperäisyyteen. Tyypillinen uskonnonfilosofinen kysymys on kysymys jumalan olemassaolosta. Uskontotiede, kuten edelläkin jo todettiin, ei periaatteessa ota tällaisiin kysymyksiin kantaa. Myös uskonnonfilosofiaa voidaan ajatella harjoitettavan ottamatta kantaa dogmaattisten väittämien todenperäisyyteen. Tällöin luovuttaisiin pyrkimyksestä filosofisen argumentaation avulla löytää, määrittää ja puolustaa uskonnollisia totuuksia. Jos teologiasta ja uskonnonfilosofiasta otetaan pois pyrkimys löytää ja määrittää reaalisesti olemassa olevaan todellisuuteen viittaavia uskonnollisia totuuksia, teologia ja uskonnonfilosofia redusoituvat olemassa olevien uskomusten ja niiden vaikutusten kuvailuun. Näin ollen teologialle ja uskonnonfilosofialle on vaikea keksiä tehtävää, joka ei jo kuuluisi uskontotieteen ja yleisen filosofian tutkimusalueeseen. 14

15 Uskova tiedemies voi omaksua agnostisen asenteen suhteessa metodologiaan, mutta hänen on vaikea itseään kieltämättä epäillä uskonsa peruselementtejä. Sama pätee myös materialistisen perususkomuksen omaavaan agnostisen asenteen omaksuneeseen tutkijaan. Lopulta elämän keskellä agnostikosta tulee pragmaatikko. Kukaan ei voi elää epäilemällä kaikkea. Ei ole olemassa perususkomuksista vapaata tieteellistä tutkimusta. Kuten kirjoitelmassani tulen esittämään, vertaileva uskontotiedekään ei voi asettua maailmankatsomusten ja uskontojen yläpuolelle niiden objektiiviseksi tulkiksi. Myös uskontotiedettä tehdään aina jostain maailmankatsomuksellisesta lähtökohdasta käsin, vaikka valitettavan usein uskontotieteellisessä tutkimuksessa nämä peruslähtökohdat pyritään häivyttämään. Jos tiedeyhteisössä saisi vallita aito dialoginen pluralismi, jossa hyvin erilaisista lähtökohdista käsin tiedettä tekevät henkilöt voisivat osallistua tieteelliseen keskusteluun, ja merkittävää ei olisi tietyn vallitsevan paradigman puolesta liputtaminen, vaan argumenttien pätevyys, teologiallekin saattaisi löytyä paikka tiedeyhteisössä. Vertailevan uskontotieteen painottaessa tutkimustehtävissään enemmän uskonnon kulttuurillisia ja sosiaalisia vaikutuksia, teologia voisi häpeilemättä keskittyä puhumaan jumalasta. Uskonnollisella ihmisellä on hyvät edellytykset ymmärtää toista uskonnollista ihmistä. Yhdestä auki kirjoitetusta uskomusjärjestelmästä käsin suoritettu ja siitä käsin haastettu toisen uskomusjärjestelmän teologinen tutkimus voi tuottaa mielekästä tietoa sekä tutkijan, että tutkimuskohteen uskomusjärjestelmästä. Teologian alueella tunnetaankin termit uskontoteologia (theology of religions) ja vertaileva teologia (comparative theology), jotka on tiedostettava vertailevasta uskontotieteestä (comparative religious studies) erilisinä tutkimusorientaatioina. Uskontoteologia mielletään systemaattisen teologian haaraksi, joka pohtii erityisesti kristinuskon suhdetta muihin uskontoihin. Vertaileva teologia näyttää joiltakin osin tulevan lähemmäksi joitakin ei-naturalistisia vertailevan uskontotieteen lähestymistapoja pyrkiessään tutkijan omaa orientaatiota pois sulkematta kohtaamisiin tutkimuskohteensa kanssa. Uskontoteologiasta vertaileva teologia eroaa lähinnä käytäntöä korostavan painotuksensa ja joidenkin filosofisten lähtökohtiensa takia. Von Stoschin (2012, 17-20) mukaan vertaileva teologia pohtii erityisesti uskomusten merkitystä, rationaalisuutta ja suhdetta totuuteen ei vain keskittymällä uskonnolliseen ilmiöön liittyviin kuvauksiin, vaan 15

16 arvioiden uskontoa ja uskonnollista vakaumusta sen omassa konkreettisessa kontekstissaan. (ks. Von Stosch 2012, 17-20) 4 Uskontotieteen teoreettisia näkökulmia Tässä luvussa käyn läpi joitakin uskontotieteen keskeisiä teoreetikkoja, teorioita ja näkökulmia. Ensimmäiset kuusi näkökulmaa; myyttinen, psykologinen, sosiologinen, yhteiskuntakriittinen, fenomenologinen ja antropologinen, käsitellään näkökulmaa edustaneen keskeisimmän tai muutaman keskeisen teoreetikon työstä ja teoriasta käsin. Seuraavasta neljästä; historiallisesta, feministisestä, semioottisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta en nosta yhtä teoreetikkoa esimerkkiteoreetikoksi, vaan kuvailen näkökulmia yleisemmällä tasolla. 4.1 Maaginen näkökulma - E.B. Tylor ja James Frazer Edward Burnett Tylor ( ) oli itseoppinut englantilainen mies, joka matkojensa ja henkilökohtaisten tutkimustensa seurauksena kehitti teorian animismista. Tylor pyrkii teoriassaan valottamaan uskonnon alkuperää. James George Frazer ( ) oli yliopistomies Skotlannista, joka oli Tylorin oppilas ja Tylorin ajatusten kehittäjä. Fazerin nimiin on laitettu maaginen uskontoteoria, joka on läheisesti liitettävissä myös Tylorin ajatteluun. (ks. Pals 1996, 16) Tylorin ajatuksia mukaillen Frazer näkee ihmisellä olleen aina tarve hallita luontoa. Ensimmäisessä vaiheessa luontoa yritettiin hallita magialla, mutta tämä osoittautui tehottomaksi keinoksi. Seuraavassa vaiheessa luonnosta haluttiin saada ote jumaluuden palvomisella laittamalla toivo rukoukseen ja anomiseen. Tämäkään polku ei Frazerin mukaan vienyt magiaa pidemmälle. Viimeisenä vaiheena Frazerin teoriassa on tieteen aika, jossa tiede yliluonnolliseen suuntautuvat uskomukset hyläten tarjoaa ihmisen selviytymisen kannalta tarpeellista tietoa, joka on järkevää ja perustuu luonnon laeista nouseviin faktoihin. (ks. Pals 1996, 43-44) Molemmat teoreetikot uskoivat, että laajalla eri kulttuurien ihmisiä tutkivalla antropologisella tutkimuksella voidaan kehittää kattava ja totuudenmukainen teoria uskonnosta. Tylorin ja Frazerin mukaan uskonnot ovat syntyneet evolutiivisessa prosessissa niissä olosuhteissa, jossa 16

17 esihistorialliset ihmiset ovat eläneet. Suuressa evolutiivisessa draamassa ihmislajin tiedon lisäännyttyä tiede on ottanut uskontojen paikan. (Pals 1996, 44-45) Tylorille ja Frazerille uskonto on uskomuksia, jotka syntyvät yksilölle ympäröivän maailman vaikutuksesta. Omaksumansa uskomukset yksilö jakaa ympäristönsä kanssa. Uskonto syntyy, kun yhden ihmisen uskomus otetaan vastaan yhteisössä. (Pals 1996, 45) Tylorin ja Frazerin teoriassa voidaan katsoa olevan kolme pääaluetta: 1) antropologinen metodi, 2) evolutiivinen prosessi ja 3) yksilön vaikutus uskonnon syntyyn. Teoria kohtaa kritiikkiä kaikilla kolmella alueella. Antropologinen metodi on saanut kritiikkiä uskontojen välisten yhtymäkohtien teoretisoimisesta liian löysin perustein. Yksi merkittävimmistä tämän alueen kriitikoista oli uskontotieteen uranuurtajista Max Müller. (Pals 1996, 46) Tylorin oletuksia uskonnon evolutiivisesta prosessista on kritisoitu siitä, että Tylor tekee liian pitkälle meneviä päätelmiä ilman todisteita esim. erilaisten uskontomuotojen esiintymisen aikajärjestyksestä. Esimerkiksi yksijumalaisuutta saattoi esiintyä jo ennen joitakin maagisen uskonnon muotojen esiintymistä. Monijumalaisuus saattoi taas olla korkeakulttuurin uskonto, kun yksijumalaisuutta saattoi esiintyä samaan aikaan myös hyvin kehittymättömissä kulttuureissa. Tällaiset huomiot vievät pohjaa pois teorian evolutiiviselta argumenteilta. Myös teoria uskonnon synnystä yksilön ajatuksesta yhteisön omaksumaksi ajattelumalliksi on saanut kritiikkiä. Kriitikkojen mukaan uskontojen synnyn rekonstruktiot ovat vaikeasti todistettavissa ja herättävät siksi epäilyksiä. (ks. Pals 1996, 47) 1800-luvulla vaikuttanut ihmisen ja tieteen mahdollisuuksiin luottanut valistuksen ilmapiiri vaikutti väistämättä Tylorin ja Frazerin johtopäätöksiin. Tylorin ja Frazerin teorioiden taustalla on voimakas ja jossakin määrin kritiikitön positivistinen perususkomus. Toivottu tutkimustulos on vaikuttanut tutkimusaineiston tulkintaan ja teorian muodostukseen (vrt. ongelmat monijumalaisuus-yksijumalaisuus -kehitysakselilla). Darwinin teoria lajien synnystä ja evolutiivisen diskurssin kaiut ovat voimakkaasti johdattaneet Tylorin ja Frazerin teorian muodostusta, vaikka uskonnonhistorialliset tosiasiat on vaikea pakottaa evoluutioteorian kehyksiin. 17

18 4.2 Psykologinen näkökulma Freud Wieniläinen psykologi Sigmund Freud ( ) seuraajineen kehitti teorian, jonka kautta on pyritty selittämään miltei kaikkia ihmisen elämän alueita (Pals 1996, 54). Freud ei, kuten eivät myöskään Tylor ja Frazer, uskonut uskonnollisten ideoiden tulevan itsensä ilmoittavalta Jumalalta, vaan näki tällaiset uskomukset taikauskona, jotka herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä ihmisen olemukseen liittyen. Freud uskoi maailman tutkimisen johtavan totuuteen. Psykologina hän etsi uskonnolle selitystä ihmisen psyykestä nähden uskonnollisuuden merkkinä ihmisen psyykeen häiriöstä tai sairaudesta (Pals 1996, 65-66). Huomattavaa on, että Freudin uskontoteoria syntyi kontekstissa, jossa luettiin 1800-luvun alun saksalaisen filosofin Ludvig Feuerbachin poleemista teosta, Kristinuskon olemus (Das Wesen des Christentums, 1841). Feuerbach näkee uskonnon ihmisen psykologisena välineenä, johon ihminen liittää toiveensa ja ihanteensa. Feuerbachille Jumala oli omien toiveidemme heijastusta. (Pals 1996, 78) Simo Korkeen (1998, 63-64) mukaan uskontopsykoanalyyttisessa teoriassa painottuvat objektisuhdeteoriat. Objektilla psykoanalyytikot viittaavat yleensä toiseen ihmiseen, joskin sillä voidaan viitata myös muihin elottomiin tai elollisiin olentoihin tai abstraktioihin. Objektin lisäksi objektisuhdeteorioissa toinen tärkeä termi on objektirepresentaatio, jolla tarkoitetaan objektien edustajia mielen sisällä. Objektisuhdeteorioiden mukaan elämme kahdessa todellisuudessa: 1) elämme reaalisesti suhteessa paikalla oleviin ihmisiin ja 2) elämme suhteessa objektirepresentaatioihimme. Objektirepresentaatio ei ole suoranaisesti kuva jostakin objektista, vaan kuva on syntynyt tietoisuuteemme useamman objektin summana. Objektirepresentaatiot voivat kehittyä varhaislapsuuden jälkeenkin, mutta varhaislapsuuden osuus niissä on merkittävä. Myös Freudin uskontoteoriassa tärkeä selittävä näkökulma on lapsen suhde lapsuuden ajan tärkeisiin ihmisiin. (ks. Korkee, 1998, 64-65) Freudin teoriassa uskonto on syntynyt aikojen alussa, historiallisessa tilanteessa, jossa despoottinen isä johti alkulaumaansa. Alkuisän pojat eivät kestäneet isän tapaa pitää kaikkia lauman naisia itsellään. Pojat lopulta tappoivat alkuisän. Tästä Freudin mukaan juontaa mm. ihmisen seksuaalista vapautta varjostava syyllisyys. Alkusurman muiston hälvettyä, tarve noudattaa isän käskyjä omantunnon lepyttämiseksi muuttui uskonnollisiksi vaatimuksiksi. 18

19 Freudin mukaan Jumala on tämän alkuisän objektirepresentaatio, josta on jäänyt ihmisten tietoisuuteen elämään kokemus isän tarjoamasta suojasta, mutta myös isän antamista käskyistä ja kielloista. Sisäistetyt käskyt ja kiellot, joiden alkuperää ei voida enää muistaa, vaikuttavat kuitenkin ihmisissä neuroosinomaisesti aiheuttaen syyllisyyden tunteen. Aikojen kuluessa nämä uskonnolliset neuroosit ovat muuttuneet uskonnollisiksi julkisiksi rituaaleiksi, jotka poikkeavat yksilöllisistä neurooseista juuri julkisen luonteensa vuoksi. Freudin mukaan kyse on joukkoneuroosista. (Freud 2003/1913, , ks. Korkee, 1998, 66-67) Freudin mukaan uskonto syntyy syvän emotionaalisen konfliktin ja heikkouden seurauksena. Freud uskoi, että kun psykoanalyyttisin menetelmin ihmiskunta pystytään parantamaan emotionaalisesta heikkoudestaan, uskonto katoaa maailmasta. Freudille uskonto ei ole todellisuus sellaisenaan, vaan se on seuraus jostakin toisesta asiasta. (ks. Pals 1996, 80-83) Freudin näkemys uskonnosta värittyy varsin negatiivisesti, kun taas hänen työnsä jatkajien keskuudessa uskonto voidaan nähdä myös myönteisemmin. Tällaista positiivisempaa näkökulmaa edustaa esimerkiksi Freudin työtoveri Carl Jung, joka näkee uskonnon kollektiivisena tiedostamisena, ei neuroosina, vaan terveenä merkkinä inhimillisyydestä (Pals 1996, 77). Palsin (1996, 80-83) mukaan Freudin teoriaa on kritisoitu siitä, että se on vahvasti juutalaiskristillisen kontekstin määrittämä. Freud näki juutalais-kristillisessä uskonnon muodossa piirteitä oidipuskompleksista. Avoimeksi kysymykseksi jää miten esim. oidipuskompleksi asetelmana sopisi sellaisiin uskontoihin, jossa jumalkuva tai kuvat jumalista poikkeavat paljon juutalais-kristillisestä muodosta (esim. hindulaisuus). Freud pohtii uskontoa yksilön tietoisuuden ja psykologisten prosessien kannalta. Freudin teoria on hankalasti sovitettavissa uskonnollisten yhteisöjen todellisuuteen, joka on keskeinen taso uskonnon harjoittamisessa. Kolmanneksi Freudin näkemä yhteys uskonnollisen käyttäytymisen ja neuroosin välillä on vaikeasti sovitettavissa tuntemamme todellisuuden kanssa. Yleisesti ajatellen nunnalle on varsin luonnollista rukoilla, mutta neuroottista olisi, jos nunna laskisi kerta kerran jälkeen nunnapuvun nappeja. Freud näkee kuitenkin molemmat toiminnat neuroottisena käytöksenä. 19

20 On ongelmallista, että Freud ottaa vallan määritellä mikä on normaalia käytöstä ja mikä on jonkun tietoisuudessa olevan konfliktin projisoimaa. Neljänneksi lienee syytä myös mainita keskustelu, jota käydään psykoanalyysin tieteellisyyteen liittyen. Tämä keskustelu teorian tieteelliseen uskottavuuteen liittyen vaikuttaa tietysti myös siihen kuinka Freudin uskontoteoriaan on suhtauduttava uskontotieteellisessä tutkimuksessa. Toisaalta Freudille ei tehdä oikeutta, jos häntä yritetään laittaa tiukkaan naturalistiseen tieteellisyyden muottiin. Freudin ajattelu on pikemminkin oivaltavaan kokeellisuuteen ja mallintamiseen perustuvaa terapiaa, joka on kuitenkin osoittautunut monessa suhteessa toimivaksi. Freudin ajattelun täsmentäjänä ja korjaajana tunnettu professori Ana-Maria Rizzuto näkee, että jumalarepresentaation lähteenä voi olla isän lisäksi myös äiti tai molemmat vanhemmat tai muut lähisukulaiset tai läheiset ihmiset. Kategorisesti ei voi siis sanoa, että jumalarepresentaatio syntyy jonkun tietyn objektin pohjalta. Rizzuto näkee myös, että jokaisella ihmisellä on oma jumalarepresentaationsa. Rizzuton mukaansa ateisti ei ole sinut jumalarepresentaationsa kanssa. Rizzuto hyväksyy Freudin ajatuksen, että ihminen kokee jumalarepresentaationsa jumalana. Rizzuto kuitenkin riisui jumalarepresentaatiot Freudille ominaisesta patologisoivasta asenteesta luopuen samalla isäkuvan merkityksen korostamisesta. (Korkee, 1998, 70-71) Muita mainittavia psykoanalyysistä ammentaneita uskontotieteilijöitä ovat Stanely Kurtz, Erik H. Erikson ja Donald Winnicot. Kurtz tutki hindukulttuuria ja pohti tältä pohjalta oidipaalikonfliktin merkitystä jumalsuhteen muotoutumisessa. Kurtz laajensi objektirepresentaation käsitteen koskemaan myös epä- ja ylipersoonallisia objektirepresentaatioita. (ks. Korkee, 1998, 71-88) Erikson tutki Luthterin jumalkäsitystä. Hän näki Lutherin kompleksisen isäsuhteen olleen moottorina armollisen jumalan löytämiseen ja uskonpuhdistukseen. Eriksonin tutkimustuloksia on kritisoitu mm. siitä, että hän tekee varsin mitättömän aineiston pohjalta vahvan päätelmän Lutherin kovasta ja vaativasta isästä. Erikson oli osaltaan viemässä uskontopsykoanalyyttistä tutkimusta suuntaan, jossa tutkijan ei ole tarpeen ottaa itse kantaa perimmäisiin kysymyksiin. Riittää, kun yksilön suhde uskontoon voidaan selvittää psykoanalyyttisesti. (ks. Korkee, 1998, 74-80) 20

21 Winnicottin ( ) kuningasajatus oli ajatus potentiaalisesta tilasta, jossa todellisuus ja kuvitelmat kohtaavat ja muodostavat molempia sisältävän kokonaisuuden. Freudille kuvitelmien ja tosiasioiden sekoittaminen oli myrkkyä. Winnicot ei nähnyt Freudin positivistista otetta tärkeänä, vaan ajatteli, että kuvitelmia ja tosiasioita yhdistelemällä ihminen omaksuu asian tietoisuuteensa, eikä tyydy vain omaksumaan asiaa valmiiksi annettuna. Freudin tavoin Winnicot uskoo objektiivisen todellisuuden olemassaoloon. Winnicotille objekti, johon kuvitelmia ja merkityksiä on ladattu on siirtymäobjekti. Siirtymäobjektin käsite on yksi Winnicotin tärkeimpiä anteja uskontotieteelle. Yleisesti voidaan sanoa, että winnicotilaisella ajattelulla uskonto hahmottuu terveeksi ja eläväksi ilmiöksi. Tutkijan katse kiinnittyy erityisesti tähän päivään ja tämän päivän uskonnolliseen kokemiseen. (ks. Korkee, 1998, 80-84) Suomalaisista tutkijoista voi mainita Matti Hyrckin, joka on soveltanut psykoanalyyttisiä periaatteita uskontotieteeseen. Hyrck ei hahmota teoriassaan vain erilaisia jumalarepresentaatioista (Herra Sebaot, Vanhurskas Tuomari, Sijaiskantaja), vaan hän pohtii myös erilaisia jumalsuhteita. Freudilaisesta kannasta Hyrckin teoria poikkeaa siinä, että jumalan representaatio on ennemminkin uskojansa näköinen kuin uskojan isän tai äidin kuva. (ks. Korkee, 1998, 84-88) Uskontopsykoanalyysin vaikeus on siinä, että teorioita on hyvin hankala todistaa oikeaksi tai vääräksi. Toisen ihmisen mielen sisään kaivautuminen ja objektiivisen tiedon tuottaminen toisen tietoisuudesta on aina uskon hyppy. Psykoanalyysi liikkuu siis heikoilla jäillä. Toisaalta asetelma on sama yleensä ihmistieteissä. Arkielämässä joudumme kuitenkin tekemään päätelmiä toisten ihmisten mielen tiloista. Yleensä näiden päätelmien avulla pystymme kohtuullisesti selviämään tästä elämästä. Mielentiloihin uskominen ei ole siis täysin järjenvastaista. Vaikka psykoanalyysi on vailla varmaa perustaa, se on kuitenkin pisimmälle päässyt teoria tällä tutkimuksen alueella. (ks. Korkee, 1998, 88-89) Edellä on käsitelty pääasiassa psykoanalyysiin pohjautuvaa uskonnon tutkimusta. Muista uskontopsykologian suuntauksista mainittavia ovat William Jamesin erilaisia uskonnollisia persoonallisuustyyppejä pohtivat teoriat, Hjalmar Sundenin rooliteoriat, transpersoonallinen psykologia, uskonnon sosiaalipsykologia, aivosähkökäyrien mittauskokeet ja eri ikävaiheiden uskonnollisuutta tutkivat tutkimukset. (ks. Korkee, 1998, 60-61) 21

22 4.3 Sosiologinen näkökulma - Emilie Durkheim Emilie Durkheim ( ) painotti yhteiskunnan; sosiaalisten rakenteiden, -suhteiden ja -instituutioiden merkitystä ihmisen ajatusten ja käyttäytymisen ymmärtämisessä. Durkheimin mielestä ihmisen sosiaalinen ympäristö määrittää ihmisen olemusta enemmän kuin ihmisen yksilöllinen biologia ja yksilön individuaaliset psykologiset tilat. (ks. Pals 1996, 88-89) Durkheimin uskontososiologisen näkemyksen kehittymisessä on nähtävissä kolme eri vaihetta: 1) uskonnon sosiaalisen luonteen ja funktion pohtiminen, 2) ymmärryksen vahvistuminen uskonnon sosiologisesta luonteesta ja uskontososiologisen metodin kehittäminen ja 3) pyhän käsitteeseen liittyvät pohdinnat (Ketola, Pesonen & Sjöblom 1998, ). Freudin tapaan Durkheim uskoi pääsevänsä totuuteen huolellisella tieteellisellä tutkimuksella. Durkheim näki Freudin tavoin uskonnolla merkittävän roolin ihmisen olemuksen selittäjänä. Ymmärtääkseen sosiologiaa Durkheim piti uskonnon ymmärtämistä tärkeänä osana tutkimusta. (ks. Pals 1996, 88-89) Uransa toisen vaiheen jälkeen Durkheim näyttää selittävän lähes kaiken uskonnolla, jonka hän määrittää alkuperäiseksi sosiaaliseksi faktaksi, jonka kautta muut sosiaaliset toiminnot ovat saaneet alkunsa (Ketola, Pesonen & Sjöblom 1998, 102). Durkheim nojasi teoriassaan Australiassa asuvien alkuasukasheimojen parissa tekemäänsä tutkimustyöhön. Durkheim näki mahdollisena soveltaa heimojen parissa löytämiään uskonnon peruselementtejä (pyhä-maallinen, sielu-henki, jumalat, rituaalit, tabut jne.) laajempaan uskonnollisuutta ja uskonnon eri aspekteja selittävään teoreettiseen kehykseen. Durkheimille uskonnon todellinen tarkoitus ei ole älyllinen vaan sosiaalinen. Uskonto tarjoaa sosiaalisen tason, jossa ihminen symbolien ja rituaalien avulla syvimpiä tunteita ilmaisten ankkuroituu yhteisöönsä. (Pals 1996, ) Durkheim muotoili uudelleen edeltäjänsä Robertson Smithin pääajatuksen siitä, että jumalat ovat osa yhteiskuntaa ja rituaalit symboloivat ihmisten ja jumalten keskinäistä orgaanista yhteenkuuluvuutta. Palvoessaan jumalaa yhteisön jäsenet palvovat viime kädessä itseään. Jumala on yhteisölle muodon ja järjestyksen luova yhteistietoisuus ja kollektiivisen tunteen symbolinen ilmaus. (Anttonen 2010, 36) Durkheim painotti työssään tieteellisen metodin kehittämistä. Hän kritisoi ajatusta, että keräämällä pintapuolista tietoa useista uskonnoista ja järjestelemällä nämä kontekstista irti 22

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa Mystiikka ERILAISIA USKOMISIA Monta tapaa uskoa Mystiikka on uskonnon harjoittamisen muoto, jota on kaikissa uskonnoissa. Sen tavoitteena on saavuttaa suora kosketus siihen viimeiseen, absoluuttiseen todellisuuteen,

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus 21.9.2012 Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari) T. Vaaskivi (1912 1942) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot