Pöytäkirja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen. XXV puoluekokouksesta SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pöytäkirja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen. XXV puoluekokouksesta SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA"

Transkriptio

1 Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXV puoluekokouksesta 1960 Toimittanut Aatto Väyrynen SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

2 Paasipalno, Helsinki 1961

3 Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry.n varsinaisesta puoluekokouksesta, joka pidettiin Helsingin Työväentalon juhlasalissa Helsingissä päivinä huhtikuuta Puheenjohtajina kokouksessa toimivat Väinö Tanner, Antti J. Kosonen, Vihtori Fallila ja Uno Nurminen sekä sihteereinä Aatto Väyrynen, Olli Laitinen ja Aaro Kärkkäinen. Ensimmäinen kokouspäivä 16. huhtikuuta 1960 Kokouksen kulun mukainen tekstin jaottelu: 1. Kokouksen avaus. 2. Muistosanat vainajille. 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 4. Kutsuvieraiden tervehdykset ja kokoukselle saapuneet tervehdyssähkeet. 5. Uusien kunniajäsenten nimeäminen Järjestäytymistoimet ja kokouksen apuelinten vaalit. 6. Kokouksen työjärjestys. 7. Kokousvirkailijain vaalit Kokouksen järjestyssääntö. 9. Valiokuntien vaalit. 10. Valiokuntien kokoonkutsujat. 11. Puoluetoimikunnan kertomukset vv Eduskuntaryhmän toimintakertomukset vv Tilintarkastajien palkkiot sekä puoluekokousedustajain ja puolueneuvoston jäsenten päivärahat. Asian lähettäminen valiokuntaan. 14. Puolueneuvoston jäsenten vaali. Asian lähettäminen valiokuntaan. 15. Puoluetoimikunnan jäsenten vaali. Asian lähettäminen valiokuntaan. 16. Puoluetoimikunnan tilikertomukset vv sekä tilintarkastajain lausunnot. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen puoluetoimikunnalle ja puolueneuvostolle. 17. Tilintarkastajain vaali. Asian lähettäminen valiokuntaan. 18. Puoluetoimikunnan esityksiin n :o 1 ja 2 liittyvät suulliset alustukset Päätös kokouksen jatkamisesta seuraavana päivänä. Puoluekokousta varten oli kokoussali koristettu kukkasin ja laakeripuin sekä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Saksan, Itävallan ja Eestin suurikokoisin kansallislipuin. Edustajain pöydillä oli puolueen pienoislippuja ja kutsuvieraiden pöydällä kunkin osanottajamaan pienikokoiset pöytäliput. Puheenjohtajakorokkeen yläpuolella salin etuosassa oli suurikokoinen puoluemerkki. Kokoustilaisuuden alkamisajaksi merkittiin kokouskutsussa ilmoitettu aika, kello yksitoista.

4 6 1 Sen jälkeen kun kokousedustajat, koti- ja ulkomaiset kutsuvieraat sekä muut kokouksen osanottajat olivat asettuneet paikoilleen, Helsingin Työväen Orkesteri kapellimestari Kalervo Tuukkasen johdolla esitti Jean Sibeliuksen Kevätlaulun, Heino Kasken Preludin ja Oskari Merikannon Työväen marssin, jota kokouksen osanottajat kuuntelivat seisoaltaan. Musiikkiesitysten päätyttyä astui puhujakorokkeelle puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner suorittaen kokouksen avauksen seuraavin sanoin: Arvoisat puoluekokousedustajat ja kutsuvieraat, puoluetoverit! Ärade hedersgäster! Verehrte Ehrengäste! Niistä jännittävistä pääsiäispäivistä, jolloin edellinen monivaiheinen puoluekokouksemme pidettiin, on kulunut melkein päivälleen kolme vuotta. Nyt alkavassa puoluekokouksessa on tehtävänämme tarkastella tämän ajanjakson tapahtumia, ottaa niistä varteen tarpeelliset opetukset sekä suunnitella tulevaa toimintaamme. Edelliseen puoluekokoukseen saapuessamme elättelimme toivetta, että puoluettamme monen vuoden aikana rasittaneet erimielisyydet saataisiin tasoitetuiksi ja normaalinen puolue-elämä jälleen palautetuksi. Niin onnellisesti ei kuitenkaan käynyt; puoluekokous epäonnistui tässä tehtävässään, samoin kuin sitä edellinenkin kokous. Sisäinen rikkinäisyys paljastui suuremmaksi kuin etukäteen oli saatettu aavistaa, jopa niin suureksi, ettei edes puoluetoimikunnan vaalia saatu normaalilla tavalla suoritetuksi, kun lähes puolet edustajista kieltäytyi siihen osallistumasta. Tämä oli uhkaava enne vastaista toimintaa ajateltaessa. Jatko on kulkenut samaa latua. Vähemmistöön jäänyt ryhmä, joka itsestään sen jälkeen on käyttänyt monenlaisia nimityksiä, on jatkuvasti tehnyt voitavansa syventääkseen syntynyttä juopaa. Lopuksi se on irroittautunut erilliseksi eduskuntaryhmäksi ja erilliseksi puolueeksi. Näin syntynyt hajaannus on levinnyt toisiinkin työväenjärjestöihin. Se on lamaannuttanut sekä ammattiyhdistysväen että naisten ja nuorison toimintaa. Molemmat viimeksi mainitut ovat nähneet ainoaksi pelastuksekseen perustaa kokonaan uudet, kansanvaltaisella pohjalla toimivat järjestöt. Tilanne SAK:ssa näyttää edelleen vaaralliselta. Sen mahdollinen hajoaminen olisi ankara isku koko palkansaajaväestöllemme. Moneen otteeseen on syntynyttä repeämää puolueessa yritetty paikata, mutta kaikki tähänastiset yritykset ovat olleet tuloksettomia.

5 Tähän puoluekokoukseen kokoontuessamme tilanne on siten sellainen, että vasemmisto on jakaantunut kolmeen poliittiseen ryhmään ja on sen seurauksena menettänyt aikaisemmat vahvat asemansa maan asiain johdossa. Eduskunnassakin, jossa vasemmistoa edustavilla ryhmillä on nimellinen enemmistö tosin vain yhden äänen varassa oleva.vasemmiston merkitys on jotenkin vähäinen. Nämä kolme ryhmää eivät nimittäin muodosta yhtenäistä rintamaa, vaan pikemminkin taistelevat toisiaan vastaan. Asiain näin ollen ei kannata laisinkaan ihmetellä, ettei mgamme sosialidemokraattinen puolue ole kyennyt hankkimaan itselleen samaa poliittista asemaa kuin kansanvaltaiset työväenpuolueet lähimmissä läntisissä naapurimaissamme. Tällä hetkellä voinee liioittelematta sanoa, että Sosialidemokraattisen Puolueen sisäinen repeämä suurin piirtein on saatu korjatuksi. Puolueen jäsenet ovat käsittäneet, miten suurista arvoista on kysymys, ja sen mukaisesti toimineet siten, että puolueen yhtenäisyys on saatu palautetuksi. Virallisen puolueen rinnalla toimiva luopioiden vähäinen sirpale on tällä hetkellä puolueen rinnalla merkityksetön ja häviää ennen pitkää kokonaan. Toteutuu se, mitä erimielisyyksien alkuvaiheessa ennustettiin, ettei Sosialidemokraattisen Puolueen ja Kommunistisen Puolueen väliin mahdu kolmatta ryhmää. Kun siis Sosialidemokraattisessa Puolueessa ovi on avoinna vastaanottamaan puolueelle lojaalisia ja uskollisia jäseniä, palannevat loputkin irtautuneista aikanaan takaisin. Mutta vaikka tämä puolueemme toimintaa häirinnyt hajaannus puolueen omassa keskuudessa onkin katsottava voitetuksi, jatkuvat sen jälkimainingit kotoisessa politiikassamme edelleen. Puoluettamme vastustavat ainekset ovat tässä erimielisyydessä nähneet houkuttelevan tilaisuuden sameassa vedessä kalastamiseen. Ne ovat tehneet voitavansa antaakseen merkitystä luopioryhmälle ja siten syventääkseen juopaa. Ilman tätä tukea sen elämä olisikin aikoja sitten jo päättynyt. Yleensäkin on kuluneille kolmelle vuodelle ollut leimaa antavaa suuri poliittinen hajanaisuus ja luottamuksen puute eri puolueiden kesken. Mitään varmaan enemmistöön nojautuvaa hallituspolitiikkaakaan ei sen vuoksi ole voitu aikaansaada. Se suurin piirtein onnistunut hallituskokoomus, joka saatiin luoduksi Kyösti Kallion tultua presidentiksi vuonna 1937 ja jota eri muodoissaan jatkettiin sotien aikana ja pääasiassa sotien jälkeenkin, katkesi jyrkästi vuoden 1957 keväällä, eikä tähän mennessä ole löydetty muotoa, jonka pohjalla eduskunnan enemmistöön nojautuva hallitus olisi saatu muodostetuksi. Sen puutteessa on oltu pakoitettuja kokeilemaan eri muotoisilla 7

6 8 vähemmistöhallituksilla ja presidentinhallituksilla. Tällä kertaa jatkaa maalaisliiton heikon tuen varassa istuva hallitus valjaissa oloaan jo hyvän joukon toista vuotta, eikä merkkejä vakavampiin oloihin pääsemisestä ole näkyvissä. Vähemmistöhallituksena se tietenkin on kokonaan eduskunnan vaihtelevien voimasuhteiden armoilla. Sen seurauksena on suunnitelmaa vailla olevan kotoisen politiikan harjoittaminen. Ylläpitääkseen tätä näennäistä valta-asemaansa maalaisliitto on antautunut moitittavaan ja alhaiseen väärien ulkopoliittisten aseiden käyttöön. Siitä sille tulee aikanaan varmasti ojennus myös sen omilta kannattajilta. Näin laajakantoisia seuraamuksia on: ollut Sosialidemokraattisen Puolueen tähän astisella hajaannuksella. Tämä.on ollut mahdollista, kun voimasuhteet eduskunnassa eivät vastaa kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Vaikka eduskuntavaalit kesällä 1958 eivät olleetkaan Sosialidemokraattiselle Puolueelle edulliset menetimmehän puolueriitaisuuksien vuoksi kolme paikkaa edellisiin vaaleihin verrattuna olisimme vaalien jälkeenkin olleet eduskunnan suurin demokraattinen puolue, ellei luopioiden erottautuminen erilliseksi eduskuntaryhmäksi olisi tarjonnut tilaisuutta uudenlaiseen ryhmittymiseen, ns. kansanrintaman muodostamiseen. Tämä rintama hallitsee nyt kotoista politiikkaamme sosialidemokraattien äänillä valittujen edustajien avulla. Sitä ei voida murtaa muilla keinoilla kuin uusilla eduskuntavaaleilla. Tämä tosiasia on meille antanut aiheen esittää vaatimuksen uusien vaalien toimeenpanemisesta. Vasta sen jälkeen, kun kansa on saanut tilaisuuden sanoa sanansa asiain nykyisestä johtamistavasta, voidaan toivoa tilanteen parantuvan. Eräät vaalit meillä on joka tapauksessa jo tänä vuonna hoidettava, tarkoitan kunnallisvaaleja. Niissä tulemme ottamaan mittaa toisista puolueista. Jo nekin tulevat suuresti selventämään nykyistä sekavaa tilannetta. Taloudellisella alalla kehitys on käynyt toiseen ja parempaan suuntaan kuin poliittisella. Sekä vuosi 1957 että myös seuraava vuosi olivat laskukauden aikaa, mutta jo viime vuonna kehitys kääntyi noususuuntaan. Tällä hetkellä voinemme luonnehtia tilannetta suorastaan nousukaudeksi. Sen saavuttamista on maamme ulkopuolella tapahtuneen edullisen kehityksen ohella edistänyt vuoden 1957 syksyllä suoritettu devalvaatio, jolla oikeastaan vain todettiin aikaisempi rahanarvon menetyksen suuruus. Sen jälkeen olemme ulkomaisilla markkinoilla olleet paremmin kilpailukykyisiä, ja vientimme onkin pystynyt kehittymään edulliseen suuntaan. Valtion rahallinen asema on nyt toisenlainen kuin edellisinä vuosina, jolloin kassakriisit, maksujen lakkautukset tärkeissäkin valtion me-

7 noissa samoin kuin erilaiset hätäohjelmat olivat huolestuttavia päivän uutisia. Tällä hetkellä valtion tulot ovat voimakkaassa nousussa. Niiden varassa maalaisliittolainen vähemmistöhallitus saattaa eduskunnan epäluottamuksesta huolimatta kylmäverisesti jatkaa työtään. On vain sääli, ettei nyt hyvänä aikana pystytä paremmin huolehtimaan tulevien aikojen toimeentulosta. Tällaisen kuvan saa, kun koettaa palauttaa mieliin edellisen puoluekokouksen jälkeen kulunutta, vaihtelurikasta ja täynnä yllätyksiäkin olevaa aikaa. Meidän tehtävänämme tänään on kuitenkin luoda katse myös tulevaisuuteen ja etukäteen yrittää nähdä, mitä siltä on odotettavissa. Velvollisuutenamme on sorvata menettelytapamme ja ohjelmamme sellaisiksi, että niistä olisi apua niille kansalaisryhmille, joiden asiasta olemme ottaneet vastataksemme. Siinä tarkoituksessa esitetään puoluekokoukselle joukko puolueen jäsenjärjestöjen taholta saapuneita esityksiä ja toivomuksia, joihin nähden puoluekokouksen on otettava kanta. Puoluetoimikunta on lisäksi puolueen sääntöjen muutosehdotuksen ohella valmistuttanut pari tärkeätä aloitetta. Niistä toinen koskee puolueen talous- ja sosiaalipolitiikkaa 1960-luvulla, toinen taasen hahmottelee puolueen maaseutuohjelmaa. Näillä aloilla ilmeisesti tullaan ratkaisevimmat taistelut alkaneella vuosikymmenellä käymään. Vasta aivan viime aikoina ovat kovat tosiasiat herättäneet poliitikkojamme huomaamaan, ettei maan väestölle tähänastisilla keinoilla voida tarjota riittävästi työtä ja toimeentuloa sekä ettei niiden avulla pystytä kohottamaan väestön elintasoa. Ankarat työttömyyskaudet ja niiden aiheuttamat raskaat yleiset menot ovat pakottaneet itsekunkin etsimään ratkaisua nykyiseen asiaintilaan. Herännyt teollistamisharrastus on siitä kuvaavapa merkkinä. Nythän melkein jokainen maalaiskuntakin vaatii alueelleen teollisuuslaitoksia saadakseen väestölleen työtä ja leipää. Alkavan puoluekokouksemme tehtävä on vastuunalainen. Sen on onnistuttava panemaan päätöspiste puolueemme sisällä käydylle repivälle taistelulle ja luotava yhtenäinen, taisteleva puolue, joka pystyy ottamaan vastuulleen sille yhteiskunnassa kuuluvat tehtävät. Tämän tuloksen saavuttaminen tulee lujittamaan koko kansamme asemaa, sekä poliittisesti että taloudellisesti. Se tulee samalla olemaan takeena siitä, että kansamme pysyy kansanvaltaisen ja parlamentaarisen menon kannalla ja voi tähänastista kunniakkaammin huolehtia myös itsenäisyytemme ja itsemääräämisoikeutemme säilymisestä. Lujaan yhteisymmärrykseen pääseminen puolueessa voi osaltaan myös helpottaa niiden pulmien selvittämistä, joiden parissa ammatillinen liike samoin kuin nais^ ja nuorisoliike edelleen askartelee. Jos kaiken tämän lisäksi 9

8 10 onnistumme luomaan kannattajillemme hyvän ja käyttökelpoisen taloudellisen ohjelman, tulee puoluekokouksestamme muodostumaan tukeva lähtökohta koko vuosikymmenen työlle. Tähän tehtävään lausun kunnioittavasti puoluetoimikunnan puolesta kaikki puoluekokoukseen osallistuvat puoluetoverit tervetulleiksi. Samoin tervehdin myös kaikkia kutsuvieraita ja muita osanottajia ja julistan tämän Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXV puoluekokouksen avatuksi. ipuhetta jäi edelleen johtamaan Väinö Tanner. 2 Puheenjohtaja: Luonnonlakien mukaan poistuu keskuudestamme vuosittain ja varsinkin puoluekokousten välisinä pitempinä ajanjaksoina melkoinen joukko henkilöitä, joiden me olemme nähneet keskuudessamme vireinä työskentelevän työväenaatteen hyväksi. Useimmat heistä ovat sellaisia, joiden nimi ei kanna yli oman paikkakunnan rajojen, mutta aina on joukossa sellaisiakin, jotka ovat tunnettuja koko maassa. Meidän velvollisuutenamme puoluekokouksen alkaessa on antaa jonkinlainen jälkimuisto näille riveistä poistuneille, joiden nimet ovat saavuttaneet meidän korvamme. Pyydän tällä kertaa mainita seuraavat puolueessa ansiokasta työtä tehneet työtoverit: Erkki Härmä kuoli marraskuussa 1957, Lauri af Heurlin vuoden 1958 kesällä, kunniajäsen Väinö Hakkila samoin kesällä 1958, toinen kunniajäsen, Frans Isak Tuomola samoihin aikoihin. Vanha puoluevirkailija J. E. Janatuinen kuoli keväällä 1959, entinen kansanedustaja V.H.Kämäräinen kesällä 1959, puoluekokouksissa vuosikymmenet käynyt Konsta Mikkonen tämän vuoden alkupuolella ja Eero Antikainen samoin tämän vuoden alkupuolella. Kaksi naishenkilöäkin kuuluu poistuneiden joukkoon, Lyydia Saarikivi ja Hilma Laine. Olemme saaneet myös kaksi surunviestiä läheisten ulkomaisten veljespuolueittemme taholta. Norjassa kuoli puoluetoveri ja entinen pääministeri Oscar T o r p kesällä 1958 ja tämän vuoden alkupuolella kuoli Tanskan pääministeri H. C. H a n s e n. Kiitoksemme ei näitä vainajia enää saavuta. Mutta me voimme ainakin näin jälkeenpäin muistella heidän työtään ja osoittaa heille kun-

9 nioitustamme. Sen osoitukseksi pyytäisin viettämään lyhyen hiljaisen hetken. Kokouksen osanottajat kunnioittivat vainajien muistoa seisoalleen nousten hetken hiljaisuudella Kun kokous oli julistettu avatuksi, puheenjohtaja Tanner otti esille kokouksen osanottajille jaetun työjärjestyksen toiseksi kohdaksi mer- kityn asian, joka koski kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamista. Puheenjohtaja: Edellinen, vuonna 1957 pidetty puoluekokous teki päätöksen siitä, että puolueen seuraava puoluekokous pidetään vuonna Tämä puoluekokous, jonka koolle kutsumisessa on ollut otettava huomioon puolueen sääntöjen 15 ;n määräys, että varsinainen puoluekokous on pidettävä vuoden alkupuoliskolla, on järjestyksessä puolueen XXV puoluekokous. Puolueen sääntöjen 16 :n 1 momentin mukaan puoluetoimikunnan on viimeistään kuusi kuukautta ennen varsinaista' puoluekokousta puoluelehdissä ilmoitettava, milloin puoluekokous pidetään. Saman pykälän 2 momentin mukaan lopullinen kutsu varsinaiseen puoluekokoukseen on julkaistava puoluelehdissä viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Sanotun mukaisesti on tästä puoluekokouksesta ilmoitettu Suomen Sosialidemokraatissa ja muissa puoluelehdissä 10. päivänä lokakuuta 1959 ja lopullinen kutsu siihen julkaistu samoissa lehdissä 13. päivänä helmikuuta Puoluekokoukselle tehdyt esitykset ja puoluetoimikunnan lausunnot on toimitettu painettuina puoluejärjestöille 9. päivänä helmikuuta Kokouskutsussa ilmoitettiin, että kokouksessa käsitellään puoluejärjestöille toimitetussa esitysvihkossa olevat sekä puolueen sääntöjen 23 :ssä mainitut asiat, minkä ohessa siinä erikseen mainittiin, että kokouksessa tullaan päättämään puolueen sääntöjen sekä puolueen piiri-, kunnallis- 'ja perusjärjestöjen sääntöjen muuttamisesta. Voinemme yksimielisesti todeta kokouksen sääntöjen määräämällä tavalla ja siis laillisesti koolle kutsutuksi. Todetaan. Todettiin.

10 12 Puheenjohtaja: Tämän jälkeen kuulemme puoluetoimikunnan valitsemien valtakirjantarkastajain lausunnon ja toimitamme nimenhuudon. Lausunnon lukee ja nimenhuudon suorittaa varatuomari Väyrynen. Aatto Väyrynen: Valtakirjantarkastajain lausunto. Tarkastaessamme kokouksen osanottajille jaettuun luetteloon merkittyjen puoluekokousedustajien valtakirjat olemme todenneet ne sääntöjen määräämällä tavalla annetuiksi ja muutenkin laillisiksi. Meille esitetyn selvityksen mukaan ei niiden enempää kuin itse edustajien vaalienkaan suhteen ole tehty huomautuksia minkään piirijärjestön tai vaaliyhtymän osalta. Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous yksimielisesti vahvistaisi puoluekokousedustajien edustajavaltuudet seuraavan nimenhuutoluettelon mukaan. Sos.-dem. Puoluetoimistossa 14. päivänä huhtikuuta Puoluetoimikunnan valitsemat valtakirjäntarkastajat Yrjö Rantala Valde Nevalainen Aatto Väyrynen Nimenhuudossa, joka tämän jälkeen toimitettiin, todettiin kokouksessa saapuvilla oleviksi pöytäkirjan liitteenä olevassa osanottajaluettelossa läsnä olleiksi merkityt 163 äänivaltaista puoluekokousedustajaa ja näiden lisäksi täydennysluettelossa mainitut kutsuvieraat ja muut äänivaltaa vailla olevat kokouksen osanottajat ja seuraajat. Puheenjohtaja: On kuultu valtakirjantarkastajain lausunto ja nimenhuudossa todettu paikalla olevien äänivaltaisten puoluekokousedustajain lukumäärä. Valtakirjantarkastajain lausunto voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. Hyväksyttiin. Nimenhuutoluetteloon merkittyjen puoluekokousedustajain edustajavaltuudet voitaneen yksimielisesti vahvistaa ja todeta kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen varsinaiseksi puoluekokoukseksi. Vahvistetaan ja todetaan. Vahvistettiin ja merkittiin, että kokous oli tällä tavoin yksimielisesti todettu laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. J

11 4 Puheenjohtaja Tanner: Sosialidemokraattinen Puolue joutuu olemaan yhteistoiminnassa monenlaisten eri järjestöjen kanssa, lähinnä tietysti kotimaisten, mutta myöskin ulkolaisten. Kotona me joudumme tekemisiin erilaisten työväenharrastuksia edustavien järjestöjen kanssa ja niiden edustajia me tavallisesti kutsumme tänne puoluekokoukseemmekin. Kokoustamme kunnioittaa läsnäolollaan melkoinen joukko järjestöjä. Niiden nimet ja niiden edustajien nimet on nimenhuudossa jo kuultu. En ryhdy niitä tässä kertaamaan, ja luultavasti on tarpeetonta näitä järjestöjä edustavia henkilöitäkään esitellä, koska he kaikki ovat yleensä tunnettuja. Eri asia on ulkolaisiin edustajiin nähden. He ovat harvemmin nähtyjä vieraita tässä maassa, ja sen vuoksi on syytä, että heidät esitellään ja heille sitten annetaan ensimmäisinä puheenvuoro. Puheenjohtaja lausui tämän jälkeen ruotsiksi ja saksaksi ulkolaiset vieraat tervetulleiksi. Puheenjohtaja: Näitä ulkolaisia vieraita on meillä useampia. Pyydän saada nyt esitellä heidät kokoukselle. Ruotsin Sosialidemokraattista Työväenpuoluetta edustaa kokonaista kolme henkilöä: Työväenpuolueen puheenjohtaja, pääministeri Tage Erlander, puolueen rahastonhoitaja Ernst Nilsson ja puolueen järjestösihteeri Stig Lundgren. Norjan Työväenpuolueen edustajana täällä on yksi henkilö, Norjan finanssiministeri ja puolueen varapuheenjohtaja Tryggve Bratteli. Tanskasta oli tänne ilmoittanut saapuvansa nykyinen pääministeri, mutta hänelle on tullut este ja hänen tilalleen on saapunut Tanskan sosialidemokraattisen puolueen tunnettu vanha sanomalehtimies P. A. Tabor. Saksan Sosialidemokraattinen Puolue kunnioittaa meitä kahdella edustajalla. Toinen heistä on jo aikaisemminkin käynyt täällä, nimittäin tunnettu Hampurin pormestari Max Brauer, joka on tavallaan oman valtionsa pääministeri ja samalla puoluetoimikunnassa hyvin tärkeä henkilö. Toisena edustajana Saksasta on täällä puolueen varapuheenjohtaja Herbert Wehner. Kauempaa Itävallasta on tänne saapunut puolueen puoluesihteeri Alois Piperger. Sitten "on vanhoja tuttavia, joilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole omaa kotimaataan, tarkoitan paria eestiläistä ystäväämme, jotka yhä elävät maanpaossa, mutta ovat halunneet saapua tänne uudistamaan vanhoja ystävyyssuhteita. Näistä on toinen Johannes Mihkelsson ja 13

12 14 toinen Raimond Kolk. Tämän jälkeen me saamme kuulla vieraiden.. tervehdyksiä. Pyydän ensinnä Ruotsin edustajaa saapumaan tänne. Pääministeri Tage Efländer: Minulla oli tilaisuus esittää Ruotsin Sosialidemokraattien tervehdys suomalaisen veljespuolueen 60- vuotisjuhlassa viime vuoden marraskuussa. Totesin silloin, että Suomen sosialidemokratian vaiheita seuratessa ei voi olla havaitsematta, että Suomen historia on viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana ollut paljon myrskyisämpää kuin Ruotsin. Aikaisemmin suoritettu työ taistelussa vapauden, veljeyden ja turvallisuuden puolesta on varma tae siitä, että m^ös tulevaisuudessa samat ihanteet tulisivat olemaan Suomen sosialidemokratian johtotähtenä. Mitkään asiat eivät viime kuukausina ole muuttaneet niitä tunteita, joita me Ruotsin sosialidemokraatit tunnemme Suomen sosialidemokraattista työväenpuoluetta kohtaan. Me laskemme yhä edelleen saavamme teidän taholtanne arvokasta tukea pyrittäessä nykyisessä levottomassa maailmassa puolustamaan niitä periaatteita, jotka ovat rauhanomaisen ja varman edistyksen edellytyksiä. Toivottavasti tämä puoluekokouksenne löytää tien suuremman poliittisen vaikutusvallan saavuttamiseen Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle, ja erityisesti toivon, että tämä tapahtuisi kokoamalla puolueen rivit yhä tiiviimmin niiden aatteiden ympärille, jotka ovat yhteisiä koko pohjoismaiselle työväenliikkeelle. Suomalaiset puolueystävämme ovat niin hyvin perillä Ruotsin politiikasta, että minun ei tarvitse sanoa monta sanaa Ruotsin olosuhteista. Meillä on juuri äsken ollut poliittisia riitoja, jotka ovat olleet kiivaampia kuin mihin me yleensä olemme maassamme tottuneet. Näiden riitojen tuloksena oli, että me kansaneläkeratkaisun muodossa olemme jälleen astuneet yhden askeleen kohti turvallisuuden ja tasavertaisuuden yhteiskuntaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että kun tämä uudistus tulee elävässä elämässä käytäntööp, niin myöskin ne, jotka nyt koettavat ajaa joukkojaan jatkuvaan taisteluun uudistusta < vastaan, tulevat muuttumaan sen kannattajiksi. Nämä taistelut johtivat meidän maassamme toivomaamme voittoon etenkin sen vuoksi, että ammattiyhdistysliike ja sosialidemokraattinen puolue näissä asioissa vetivät samaa köyttä. Ruotsin taloudellinen tilanne on tyydyttävä. Vastustajiemme väitteet, että sosialidemokraattinen politiikka raunioittaisi maata, vaikuttavat yhtä totuudenvastaisilta tänään kuin ne ovat olleet viimeisten 15 vuoden aikana. Yhteisymmärryksessä kaikkien muiden puolueiden paitsi kommunistien kanssa on Ruotsi viime aikoina harjoittanut aktiivisempaa kauppapolitiikkaa kuin koskaan aikaisemmin. EFTA:n eli seitsikkoalueen luominen ei sisällä minkäänlaisia poliittisia

13 tarkoituksia. Sen tarkoituksena on yksinomaan luoda vapaampaa kauppavaihtoa laajemmalla markkinoimisalueella, kuin mitä kukin yksityinen maa edustaa ja pystyisi harjoittamaan. EFTA-neuvotteluissa ovat Tanska, Norja ja Ruotsi voineet esiintyä yhtenäisellä linjalla. Meidän yhteinen toivomuksemme on, että myös Suomi katsoisi etujensa mukaiseksi osallistua tähän kauppaesteiden murtamiseksi tapahtuvaan työhömme. Näillä sanoilla tervehdin kokoustanne ja toivotan sille hyviä päätök- * siä, päätöksiä jotka olisivat hyödyksi sekä Suomen työväenliikkeelle että koko pohjoismaiselle työväenliikkeelle., (Puheen tulkitsi suomeksi Lars Lindeman.) Puheenjohtaja: Norjan työväenpuolueen edustajalla on puheenvuoro. Ministeri Tryggve Bratteli: Minulla on ilo esittää kokouksellenne Norjan veljespuolueen tervehdys. Meidän maamnie ovat lähellä toisiaan monessa suhteessa ja kuitenkin niiden työväenliikkeiden vaiheet ovat muodostuneet niin erilaisiksi. Kaikkien eri vaiheiden jälkeen on kuitenkin selviö, että Suomi on ja pysyy erottamattomana jäsenenä pohjolan kansojen perheessä. Suomen sosialidemokratia, on pohjoismaisen työväenliikkeen olennainen osa. Tiedämme sen toimivan vaikeammissa oloissa kuin missä me Norjassa toimimme. Seuraamme sen toimintaa herpaantumattomalla mielenkiinnotta ja lämpimällä myötätunnolla ja toivomme teidän voittavan vaikeutenne. Norjan Työväenpuolue, jonka tervehdyksen esitän, ei ole aina ollut niin yhtenäinen ja voimakas kuin nykyään. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen puolueemme oli hajanainen ja heikko. Katkera veljesriita jatkui 6 7 vuoden ajan. Taistelun kestäessä ammattiyhdistysliike loittoni puolueesta. Vuonna 1927 voimat koottiin nykyiseen työväenpuolueeseen, ja sen jälkeen puolueemme on voimistunut jatkuvasti vaalista vaaliin. Meillä on nyt yhtenäinen työväenpuolue ja sillä on läheiset suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen. Tämä onkin menestyvän työväenliikkeen perusedellytyksenä Norjassa. Ei liene olemassa mitään oikotietä ulos teidän tämän hetkisistä vaikeuksistanne. Olipa tie miten pitkä ja vaivalloinen hyvänsä, päämäärä on joka tapauksessa selvä: päämääränä on luoda demokraattiselle sosialismille Suomessa se voima ja vaikutusvalta, jonka Suomen kovia kokenut työväenluokka on ansainnut. Tähän työhön voimme käydä turvallisin mielin tietäen, että demokratian ja sosialismin varassa on Euroopan ja koko maailman tulevaisuus. Tässä hengessä esitän kokouksellenne tervehdyksen ja toivotan sille menestystä. (Puheen tulkitsi suomeksi Osvald Fager.) 15

14 16 Puhe e n j o h t a j a: Tanskan veljespuolueen tervehdyksen esittää päätoimittaja Tabor. Päätoimittaja P. A. T a b o r: Esitän Tanskan sosialidemokraattisen puolueen ja sen äskettäin toimeensa astuneen uuden puheenjohtajan Viggo Kampmannin tervehdyksen kokouksellenne ja samalla hänen valittelunsa sen johdosta, ettei hän voinut saapua itse kokoukseenne. Kuten jokainen käsittää, H. C. Hansenin kuolema tuntui puolueessamme raskaana iskuna. Onneksi meillä oli kuitenkin keskuudessamme itseoikeutettu manttelinsa perijä, Viggo Kampmann. Nyt kuten aina Tanskan työväenliikkeen piirissä vallitsee puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen kesken sopu ja rauha. Meidän maassamme kommunistinen hajoitustoiminta on supistunut mitättömän vähäiseksi viidenneksi kolonnaksi, joka parhaillaan on tuhoutumaisillaah omiin sisäisiin ristiriitoihinsa. Suomen tilanne on valitettavasti toisenlainen, mutta me emme ole saapuneet vieraiksenne antaaksemme teille hyviä neuvoja. Esittäkäämme sen sijaan eräille muille esimerkillistä rauhanomaisen rinnakkaiselon ja puuttumattomuusperiaatteen kunnioitusta. Vanhana Suomen ja sen sosialidemokratian ystävänä saanen kuitenkin ilmaista sen toivomuksen, että valitsijat tulevissa vaaleissa saattaisivat asiat järjestykseen ja että tämän puoluekokouksen työ loisi vahvan pohjan tuleville voimainkoetuksille. Pohjolan demokratia ei voi olla vailla voimakasta ja aktiivista sosialidemokraattista puoluetta Suomessa. (Puheen tulkitsi suomeksi Osvald Fager.) Puheenjohtaja: Seuraavan puheenvuoron käyttää Hampurin pormestari Max Brauer. Brauer, bitte! Max Brauer: Minulla on mieluisa tehtävä Herbert Wehnerin kanssa tuoda Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen veljelliset terveiset. Olen iloinen siitä, että saan seurata kokouksenne työtä. Teidän menestymisenne on myös meidän menestymistämme ja Teidän huolenne meidän huoliamme. Saksan Sosialidemokraattisella Puolueella on takanaan sadan vuoden historia. Sata vuotta sitten aloitimme taistelun aineellista hätää vastaan. Me taistelimme vapauden ja kansalaisoikeuksien saavuttamiseksi. Sadassa vuodessa on tapahtunut suuria mullistuksia poliittisella ja taloudellisella alalla, voimme sanoa kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla. Tuona ajanjaksona on edistytty enemmän kuin historian aikana aikaisemmin. Sosialistinen työväenliike on saavuttanut paljon näiden sadan vuoden aikana, mutta taistelu jatkuu ja tällä kertaa taistelua käydään ensisijaisesti henkisestä vapaudesta, ihmisen

15 henkisestä vapaudesta. Saksan ongelma on Euroopan suuria ongelmia, mutta Saksan Sosialidemokraattisella Puolueella on selvä näkemys: Saksan sosialidemokraatit haluavat toiminnallaan turvata Saksan kansan vapauden. Sosialistinen liike on suurta tehtävää. Se taistelee demokratian säilyttämiseksi ja tosiasiallisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi ja ihmisen vapauttamiseksi huolista ja pelosta. Teollistunut yhteiskunta on tuonut ratkottaviksemme paljon uusia ongelmia. Kun sata vuotta sitten lähdimme liikkeelle, tapahtui se Karl Marxin hengessä. Teollisen vallankumouksen kautta on työtätekevän joukon asema niistä ajoista muuttunut. Nyt käydään taistelua parlamenttityön, ammattiyhdistysliikkeen ja osuustoimintaliikkeen muodossa. Tänään meillä on siten toisenlainen pohja taistelullemme kuin sata vuotta sitten. Tämän päivän maailmassa ei esim. Karl Marxin analyysi kapitalismista päde, ja monet muutkin Marxin teorioista ovat jo historiaa. Kehityksen tuloksena on tapahtunut ja olemme saaneet paljon muutoksia aikaan, mutta sosialidemokratian perusarvot säilyvät. Tähän nimenomaan viitataan puolueemme viime vuonna hyväksymässä uudessa ohjelmassa. Meidän mielestämme demokratiaa on täydennettävä sosialismilla, vapaus on taattava ja ihmistä autettava nyt niinkuin aina sosialistisen työväenliikkeen historiassa. Sosialidemokraattinen liike on kansainvälistä. Sen vaikutus ja kosketukset eivät rajoitu vain johonkin maahan, vaan liikkeemme on kaikkialla, missä työväenliike taistelee paremman yhteiskunnan luomiseksi. Tällä hetkellä ihmiskuntaan on jälleen syttymässä uusi toivo, toivo sosialidemokratian säilymisestä. Ja tämän toivon perustana on tällä hetkellä, niinkuin on viime vuosina ollut, demokraattinen sosialismi, sen eteenpäin meno ja voitot kaikkialla maailmassa. Meidän on kaikessa toiminnassamme kohdistettava päähuomiomme ihmiseen, ihmiseen itseensä! Näillä sanoilla tervehdin kokoustanne. (Puheen tulkitsi suomeksi Pauli Burman.) Puheenjohtaja: Vuorossa on Itävallan puoluesihteeri Alois Piperger. Alois Piperger: Lausun kiitokseni sen johdosta, että minulle on suotu tilaisuus seurata kokoustanne. Tuon teille tervehdyksen Itävallan Sosialistiselta Puolueelta. Suomella ja Itävallalla on paljon yhteistä esim. ulkopolitiikan ja talouselämän aloilla ja miksei myöskin urheilun ja musiikin aloilla. Muutama päivä sitten liittopresidenttiin - me Schärf yieraili Suomessa, ja mikäli olen kuullut ja lukenut, hän oli menettänyt sydämensä Suomelle. Ennen muuta meillä sosialidemokraateilla on paljon yhteistä. Toimintamme perustuu samoille arvoille, samoille periaatteille. On hyö- 2 Sos.-dem. P. Pöytäkirja 17

16 18 dyllistä molemmille puolueille, että voimme kuunnella toistemme asioita, joista useimmat ovat samankaltaisia. Itävallan puolue on viettänyt 70*vuotisjuhlaansa viime vuonna. Kansa antoi puolueellemme kolme mieluisaa syntymäpäivälahjaa. Ensinnäkin saimme voiton parlamenttivaaleissa, 45 % kaikista äänistä. Meillä on nyt parlamentissa 78 edustajaa 165:stä. Nämä vaalit olivat merkittävät myös sikäli, että ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen ei parlamenttiimme tullut kommunisteja. Toiseksi voitimme kunnallisvaalit Wienin kaupungissa, joka nyt on»punainen Wien». Saimme 60 paikkaa 100:sta. Kolmanneksi saimme viime vuonna uutta jäsentä ja jäsenlukumme ylitti nyt ensimmäisen kerran :n rajan. Olemme hyväksyneet puolueellemme uuden ohjelman. Siinä on pyritty ottamaan huomioon muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset. Me näemme, että uudella sukupolvella on uusia tehtäviä. Olen ensimmäistä kertaa Suomessa ja olen nyt jo ehtinyt ihastua monista asioista täällä. Erikoisesti olen havainnut, että suomalaisilla on aivan erikoista luomisvoimaa ja -intoa. Te olette saaneet aikaan paljon hyvää ja kaunista. Erityisesti olen mieltynyt teidän kauniisiin asuntoihinne ja huonekaluihinne ja sisustustekstiileihinne. Ne ovat todella korkeata luokkaa. Olen tietoinen siitä, että teillä on edessänne paljon samoja tehtäviä kuin meilläkin. Erityisesti on tänään mainittava taistelu nuoresta sukupolvesta, taistelu uuden, nuoremman sukupolven vetämisestä mukaan poliittiseen toimintaan. Jos me voitamme tämän taistelun niin Itävallassa ja Suomessa kuin kaikkialla nykypäivämme maailmassa, niin olemme voittaneet lopullisesti. Toivotan menestystä työllenne tässä kokouksessa. (Puheen tulkitsi suomeksi Pauli Burman.) Pn heenjohtaja (ruotsiksi ja saksaksi): Kokouksemme on jo kiittänyt edellä esiintyneitä puhujia heidän kauniista ja viisaista sanoistaan. Pyydän kokouksen nimissä toistaa tämän kiitoksen. Puheenjohtaja: Nyt seuraa kotimaisten järjestöjen edustajien puheenvuorot. Järjestöjä on siksi monta, että niiden edustajat ovat pitäneet tarpeettomana, että kaikki esiintyisivät. He ovat jakaneet keskenään puheenvuorot niin, että viisi heistä puhuu kaikkien edustettuina olevien järjestöjen puolesta. Ensimmäisenä tarjoan tervehdysvuoron SAK:n edustajalle, puheenjohtaja Heinoselle. Reino Heinonen: Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat! Minulla on erittäin mieluisa tilaisuus Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton puolesta lausua tervehdys teidän puoluekokouk-

17 sellenne. Kaikkihan me varsin hyvin tiedämme, että ammattiyhdistysliike jokapäiväisten työ- ja palkkasiain hoidon ohella joutuu puuttumaan varsin moninaisiin kysymyksiin yhteiskuntaelämässämme. Meillä on myöskin tavallaan yhteisiä työväenluokan asioita, joissa joudumme säännöllisesti ottamaan yhteyttä koko työväen poliittiseen toimintaan ja tekemään sen siinä toivossa, että saisimme hoidetuksi asiamme palkannauttijain kannalta katsottuna mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä meidän ammattiyhdistysliikkeellämme on erittäin ajankohtaisena kysymyksenä täystyöllisyyden hoitaminen, työaikakysymys ja juuri parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva vuosilomalaki ja ennen kaikkea työttömyysvakuutuslain aikaansaaminen. Me olemme aikaisemmin parina viime vuotena joutuneet taistelemaan erittäin vaikean työllisyysprobleemin edessä. Näin ollen on luonnollista, että meillä jatkuvasti on ensisijaisena kysymyksenä yhteisten työllisyysasiain hoito. Siinä mielessä on erittäin ilahduttavaa, jos tämän puoluekokouksen talouspoliittisella ohjelmalla päästään myös tässä asiassa myönteiseen ratkaisuun, niin että vastaisuudessa kykenisimme työllisyysasiat hoitamaan paremmin kuin valitettavasti tähän mennessä olemme pystyneet. Varmaa myöskin on, että tällä kymmenluvulla meille tulee entistä ajankohtaisemmaksi työajan lyhentämiskysymys, nimittäin pyrkimys 40 tunnin työviikkoon. Tämä asia ei ole meille kenellekään' outo, sillä se on käytännöllisesti katsoen koko SAK:n olemassaolon ajan ollut käsittelyn alaisena, mutta tähän aikaan asia on varmaankin aktuellimpi ja tulee päivänpolttavaksi kysymykseksi jo senkin vuoksi, että näinä vuosina meillä on tulossa työelämään ns. suuret ikäluokat, ja saattaa hyvinkin olla, että työllisyyskysymyksiä ei kyetä muulla tavoin hoitamaan kuin siirtymällä 40 tunnin työviikkoihin. Varsin hyvin myöskin tiedätte, että meillä on jo useamman vuoden ajan jouduttu keskustelemaan niin ammattiyhdistysliikkeessä kuin poliittisessakin elämässämme, samoin kuin myös eduskunnassa, työttömyysvakuutuslain aikaansaamisesta. Tässä asiassa on monia eri vaiheita. On turha lähteä niitä toistamaan, mutta kuitenkin ammattiyhdistysliikkeemme johto on katsonut parhaimmaksi ja nopeimmin perille vieväksi tieksi sen, että me pyrkisimme ns. tehostetun työttömyyskassalain pohjalla turvaamaan työttömiksi joutuneiden elämisen mahdollisuudet. Toivottavaa on, että tämä asia saataisiin tällä kevätkaudella eduskunnassa käsitellyksi ja sitä tietä myönteiseen ratkaisuun. Samaa on toivottava uudesta vuosilomalaista, joka myös on eduskunnassa käsittelyn alaisena, ja että tässä asiassa päästäisiin ratkai- 19

18 20 suun niin nopeasti, että uutta lakia voitaisiin soveltaa jo seuraavana vuosilomien järjestelykautena. Näistä ja muutamista mainitsemistani esimerkeistä jo olette päässeet selville siitä, että me joudumme ammattiyhdistysliikkeessämme säännöllisesti ja jatkuvasti'nojautumaan myös poliittisiin järjestöihimme, kun näitä asioita käsitellään eduskunnan piirissä. Toisin sanoen kun on kysymys työ- ja sosiaalisesta lainsäädännöstä, niin silloin on välttämätöntä, että niin ammattiyhdistysliike kuin myöskin poliittiset työväenjärjestöt voisivat olla yksimielisiä näissä asioissa, jotta niissä päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Lopuksi toivotan puoluekokouksen työlle mitä parhainta menestystä. Puheenjohtaja: Sos.-dem. Naisten Keskusliiton puolesta puhuu Taimi Rinne-Virolainen. Taimi Rinne-Virolainen: Toveri puheenjohtaja! Arvoisat kokousedustaj at! Meillä naisilla oli noin kolme viikkoa takaperin tässä samassa salissa kokous, joka osanottajamäärältään muodostui suuremmaksi kuin mitä sos.-dem. naisilla on maassamme koskaan aikaisemmin ollut. Ei pelkästään osanottajamäärän runsaslukuisuus, vaan myöskin vilkas osanotto asioiden käsittelyyn ja päättäväinen asennoituminen ja suhtautuminen tulevaan toimintaan ovat varmastikin takeena siitä, että naisten toiminta on voitu vihdoinkin koota sosialidemokraattisen puolueen yhteyteen tiiviimmin, kuin mitä se on ollut muutamina vuosina aikaisemmin. En halua tässä yhteydessä lähteä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin selostamaan edustajakokouksemme tekemiä päätöksiä, mutta tulkoon kuitenkin maimituksi esim. meidän asenteemme organisaatiomme uudistamiseen, koska se varmasti kiinnostaa myöskin tämäri kokouksen osanottajia sen takia, että kysymys on uudesta järjestöstä ja koko sos.-dem. naisten toiminnan ikään kuin uudelle pohjalle muodostamisesta. Me päätimme kokouksessamme, että järjestömme tulee toimimaan edelleenkin puolueen välittömässä yhteydessä emmekä rekisteröi keskusorganisaatiotamme erilliseksi liitoksi. Yhteistoiminta puolueen kanssa ja liittotoimikuntamme tekemät esitykset puolueen johdolle ovat saaneet osakseen niin paljon myötätuntoa ja suhtautuminen puolueen johdon taholta muutenkin ollut niin asiallista, että me saatamme katsoa voivamme toimia edelleenkin samalla tavalla kuin keskusliiton perustavassa kokouksessa päätettiin, siis puolueen yhteydessä ikään kuin sen erikoisj aostona. Sen sijaan naispiirijärjestöt pyritään rekisteröimään, näin lähinnä niiden taloudellista toimintaa ja taloudellisen toiminnan lisäämismahdollisuuksia ajatellen. Tällä tavoin vastuu kussakin piirissä siirtyy entistä selvemmin piirijärjestöille.

19 Meidän kokouksessamme esillä olleista asioista mainittakoon vielä pyrkimyksemme ja päätöksemme tehostaa ja syventää naisten taloudellista ja poliittista kasvatustyötä, niin että me voisimme entistä suuremmin joukoin toimia puolueen rinnalla ja puolueen yhteydessä ja että myös voisimme omalta osaltamme olla lisäämässä puolueen jäsenmäärää joskaan me emme uskalla asettaa itsellemme aivan niin suuria tavoitteita, kuin kuulimme asian laidan olleen Itävallassa viime vuoden aikana tapahtuneen jäsenmäärän lisäyksen kohdalla! Joka tapauksessa uskomme, että tulevaisuudessa pystymme aikaansaamaan paljon hyvää, ja tällä kertaa on todettava, että toiminta perusjärjestöissä on parempaa kuin moniin vuosiin ja asioihin osallistuminen niidenkin kokouksissa vilkasta ja rakentavaa. Toivotan Sos.-dem. Naisten Keskusliiton puolesta puoluekokoukselle hyvää menestystä ja toivon, että täällä syntyy näiden päivien aikana hyviä päätöksiä. Puheenjohtaja: Viljo Virtanen on ottanut asiakseen edustaa tervehdyspuheessaan Sos.-dem. Nuorison Keskusliittoa, Nuoria Kotkia, Sos.-dem. Raittiusliittoa ja Kristillisten Sosialidemokraattien Liittoa. Viljo Virtanen: Kunnioitettava toveri puheenjohtaja! Arvoisat puoluetoverit! Hyvät läsnäolijat! Kuten jo kuultiin, minun mieluisaksi tehtäväkseni on langennut esittää kokoukselle Sos.-dem. Raittiusliiton ja sen alaisten Päivän Nuorten sekä Kristillisten Sosialidemokraattien Liiton, Nuorten Kotkahrja Sos.-dem. Nuorison Keskusliiton tervehdykset. Kuten havaitaan, on kaikkien näiden järjestöjen nimessä, lukuun ottamatta varhaisnuorisojärjestöjä, sana»sosialidemokraattinen». Kaikki nämä järjestöt rikastuttavat puolueen toimintaa ja tekevät sen monipuolisemmaksi. Kaikki nämä järjestöt työskentelevät kukin omalla erikoissarallaan sosialidemokraattisten aatteiden mukaisesti niiden päämäärien saavuttamiseksi, jotka sosialidemokratia on omaksunut. Kukin niistä tuntee olevansa eräs tärkeä, jopa välttämätönkin osa sosialidemokraattisesta työväenliikkeestä. Kukin niistä haluaa kulkea puolueen kanssa rinta rinnan samansuuntaisesti, samatahtisesti. Jokainen voitto Sosialidemokraattiselle Puolueelle on myös mainittujen järjestöjen voitto. Jokainen puolueen vastoinkäyminen on vastoinkäyminen myös näille järjestöille. Sen vuoksi onkin tässä yhteydessä syytä onnitella puoluetta siitä, että se on selviytynyt kunniakkaasti sen tiellä olleista vaikeuksista ja voi keskittyä rakentavaan työhön tulevaisuutta ajatellen maamme ja kansamme ja ennen kaikkea sen vähäosaisen väestön asian kohentamiseksi. Tässä mielessä lupaa nyt alkava puoluekokous jo esille tulevien kysymystenkin tii- 21

20 22 moilta hyvää. Toivonkin kokoukselle erikoisesti tässä mielessä menestyksellistä työskentelyä. Samalla haluan tässä yhteydessä esittää erikseen sosialidemokraattisen nuorison vilpittömät kiitokset ukkopuolueelle siitä tuesta, jota liittomme on siltä viime aikoina saanut. Kun entinen liitto oli vääryydellä ja väkivalloin helluntaina Lahdessa vallattu, syntyi uusi liitto, Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto, spontaanisesti ja on tänä päivänä entistä monin verroin ehompi ja voimakkaampi. Vaikka liittomme on täysin itsenäinen, se haluaa kulkea rinta rinnan puoluuen kanssa. Yhteistyömme on ollut todellakin täydellistä ja samalla myös tuloksellista. Jälleen voi puolue luottavaisin mielin suunnata katseensa nuorisoon. Tämän päivän järjestynyt sosialidemokraattinen nuoriso tulee voimiensa ja kykyjensä mukaan työskentelemään sosialidemokratian hyväksi ja kansanvallan lujittamiseksi tässä maassa. Sanotussa tehtävässään sillä, nuorisoliitolla, onkin entistä suurempi osuus, tulevathan suuret ikäluokat tuota pikaa siihen ikään, jolloin ne valitsevat poliittisen maailmankatsomuksensa. Me näemme ilolla, että Sosialidemokraattisen Puolueen tämän päivän keskeisimpiin kysymyksiin kuuluu teollistaminen, uusien työpaikkojen luominen ja siten nuorison tulevaisuudesta huolehtiminen. Samalla kun kiitän kaikkien mainitsemieni järjestöjen puolesta kutsusta saapua seuraamaan tätä arvokasta ja arvostettua kokousta, esitän kokoukselle näiden järjestöjen parhaat tervehdykset. Näinä päivinä rakennetaan näiden seinien sisäpuolella suomalaista yhteiskuntaa, lujitetaan kansanvaltaista menoa maassa ja luodaan suuntaviivat sosialidemokraattiselle liikkeelle tästä eteenpäin. Tälle rakennustyölle me haluamme toivottaa mitä parhainta menestystä. Puheenjohtaja: Seuraavana esittää tervehdyksen kouluneuvos Arvi Hautamäki. Hän edustaa Työväen Sivistysliittoa, Työväen Matkailuliittoa, Suomen Pienviljelijäin Liittoa ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoa. Kouluneuvos Arvi Hautamäki: Kun kuljin tuon pöydän ohi, sanottiin että enhän minä voi kaikkia näitä liittoja edustaa, mutta esitän yhteistervehdyksen, ja kun esitän tämän yhteistervehdyksen lähinnä Työväen Sivistysliiton edustajana, niin teen sen hyvin mielelläni, sillä Työväen Sivistysliiton työhän perustuu mitä suurimmassa määrin yhteistyöperiaatteelle. Tosin Työväen Sivistysliitto on järjestö, johon jäsenjärjestöinä kuuluvat kaikki maamme valtakunnalliset työväenjärjestöt, siis järjestöt laidasta laitaan. Mutta en voi ajatella työtämme, ellemme ratkaisevasti nojaudu niihin kansanvaltaisen työväenliikkeen periaatteisiin, joita esim. edustivat työväenliikkeen

21 ensimmäisessä polvessa sellainen sivistystyön veteraani kuin Robert af Ursin sekä myöhemmin Väinö Voionmaa ja Julius Ailio. Kun ajattelin, mitä sanoisin tässä puoluekokouksessa, niin selailin vuoden 1957 pöytäkirjaa ja myös sitä, mitä silloin sanoin. Oikeastaan voin kaikkeen siilien nyt uudelleeil yhtyä. Nykyisin pidän erittäin tärkeänä Sos.-dem, Puolueen kasvatustoimikunnan työtä, kulttuuripolitiikkaamme aktivisoivaa ja muutenkin aloitteellista, vähäisiä kasvatusvoimiamme kokoavaa työtä. Rohkenen myös toivoa, että puolue pian voisi jälleen palkata itselleen opintosihteerin. Työväenliike on hiin ulkomailla kuin meillä Suomessakin uudistumisen ja uudelleenmuotoutumisen alaista. Osoituksena tästä uusiutumisen tarpeesta ovat eräät tällekin kokoukselle tehdyt esitykset. Uusiutuminen ei kuitenkaan ole mahdollista vain ulkonaisesti, so. poliittisesti, tarvitaan jäsenjoukkojen ja kannattajapiirien uudistumista vakaumuksellisesti, so. sisäistä kasvua. Henkinen kasvaminen taas ei ole mahdollista pelkästään toiminnassa mukana olemisella, vaan siihen tarvitaan järjestelmällistä opinto- ja kasvatustyötä. Ja tämän sivistys- ja kasvatustyön itsensä on uudistuttava, sen on pysyttävä muuttuvan ajan mukana. Kun ajattelen puolueväen piirissä tapahtuvaa kasvatus- ja opintotyötä, näen ajankohtaisina tavoitteina esim. kunnallistiedon jatkuvan opiskelun, uusiin sosialidemokraattisiin ohjelmiin perehtymisen välttämättömyyden, melkein kokonaan puuttuvan taloudellisen kasvatuksen tehostamisen, kansainvälisiin ongelmiin tutustumisen, koulu - kysymyksemme selvittelyn ja luonnollisesti kasvatuksen demokratiaan, niin valtiolliseen, sosiaaliseen, sivistykselliseen kuin järjestödemokratiaankin. Jättäisin puolueväen vaalittavaksi nuorisoon kohdistuvan kasvatuksen, niin varttuneimpaan nuorisoon kuin varhaisnuorisoonkin. Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu, niin sanotaan. Niinpä minä sivistysliikkeen palvelijana esitän teille, arvoisa puolueväki, sivistyksellisen.sosialismin tervehdyksen. Käsitän sivistyksellisen sosialismin sellaiseksi, että se jo itse asian luonteesta johtuen velvoittaa meitä jokaista! Toivotan onnea kokoukselle! Puheenjohtaja: Ammattiliittojen Yhteistyöjärjestön puolesta esittää tervehdyksen Orvo Lahtinen. Orvo Lahtinen: Kunnioitettu herra puheenjohtaja! Arvoisat puoluekokousedustajat! Maamme ammattiyhdistysliikkeessä on koko sen toiminta-ajan käyty lähes yhtämittaista taistelua kansanvaltaisten ja epäkansanvaltaisten voimien kesken. Kolme vuosikymmentä sitten jouduttiin koko toiminta rakentamaan uudelleen, kun siihenastinen t 23

22 24 järjestöllinen pohja raunioitui. Viime sotia seuranneina vuosina oli käytävä jälleen pitkäaikainen katkera taistelu ammattiyhdistysliikkeen pysyttämiseksi demokraattisena. Tuskin oli tuossa taistelussa päästy voitolle, kun jo uudet myrskytuulet alkoivat puhaltaa keskuudessamme. Tavoilla ja keinoilla, joilla työväenliikkeemme historiassa ei ole vertaa, on viime vuosina yritetty eri järjestöt, ammattiyhdistysliike mukaan luettuna, valjastaa palvelemaan piskuisen ryhmäkunnan laskelmoituja poliittisia etuja. Tuota työväenliikkeeseen tuhoisaa jälkeä jättänyttä hajoitusta on johtanut vähäinen vallannälkäisten joukko, joka muun vertailunsa ohella ei häpeä puhua itsestään»kansanvallan esitaistelijana» ja»voimien kokoojana». Mitä pitemmälle ammattiyhdistysliike luisui kohti diktatuurista komentoa, sitä voimakkaampana kohosi esiin vaatimus vastatoimenpiteisiin ryhtymisestä. Näissä merkeissä syntyi puolitoista vuotta sitten seitsemän ammattiliiton yhteenliittymä, Ammattiliittojen Yhteistyöjärjestö. Se syntyi uudeksi yhdyselimeksi keskusjärjestön ulkopuolelle jätettyjen tai jättäytyneiden liittojen välille. Kun tässäkin kokouksessa esitetään kaksi tervehdystä ammatillisesti järjestäytyneen palkkatyöväen taholta, se ei ole ainoastaan osoitus arvostuksesta merkittävää kokoustanne kohtaan, vaan myös osoitus siitä valitettavasta hajaannuksesta, joka yhä edelleen vallitsee ammattiyhdistysliikkeen riveissä. Ponnistuksia ei suinkaan ole puuttunut aikaisemmin syntyneiden epäkohtien korjaamiseksi ja uuden yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Näennäistä enemmistöasemaansa hyväksi käyttäen on tuo jo aikaisemmin mainittu epäkansallisten voimien yhteenliittymä kuitenkin torjunut työväen ammatillisten voimien kokoamisen. Demokratian haudankaivajat ovat olleet siinä mielityössään. Rikkinäisyyden seuraukset tunnetaan ehkäpä herkimmin juuri ammattiyhdistysliikkeessä, missä pitäisi jatkuvasti kyetä taistelemaan palkkatyöntekijäin elinehtojen puolesta. Suuri osa ammattiyhdistysliikkeemme voimista on viime vuosina kulunut noihin sisäisiin taisteluihin. Raskaalta näyttää myös tie eteenpäin. Ei ole mahdotonta, että kaikki joudutaan jälleenrakentamaan uudelleen, kuten oli tehtävä miespolvi sitten. Teidän kokouksenne alkaa ajankohtana, jolloin kansanvaltaisen työväenliikkeen hajottajien työ poliittisten järjestöjen osalta on jo kärsinyt murskaavan tappion. Puolue on sivuuttanut erään vaikean kriisikauden. Kun esitän teille Ammattiliittojen Yhteistyöjärjestön ja siihen liittyneiden ammattiliittojen tervehdyksen ja menestyksen toivotukset, tapahtuu se siinä vakaassa uskossa, että tätä kansanvaltaisten voimien poliittisella lohkolla saavuttamaa voittoa seuraa voitto myös muilla lohkoilla eikä vähimmin juuri ammattiyhdistysliikkeessä.

23 Puheenjohtaja: Näiden suomenkielisten tervehdyspuheiden sarjaan liittyy vielä eestiläisen puoluetoverin Mihkelssonin suomeksi pitämä puhe. Johannes Mihkelsson: Hyvät toverit! Olen kovin iloinen ja kiitollinen kutsusta saapua tähän kokoukseen. Toiseksi pyydän anteeksi, että suomenkielentaitoni on vähän ruostunut. Sen takia pyydän tovereita katsomaan tulevia virheitäni «ormien lävitse, mutta vähän sittenkin hävettää, erikoisesti kun koulupappani Arvi Hautamäki on salissa. Edellisissä tervehdyspuheissa on teille lausuttu niin paljon hyviä sanoja, että tuskin on mahdollista löytää mitä on sanomatta. Sen takia koetan vain esittää henkilökohtaisesti pari huomautusta. Se, mitä nyt tapahtuu Suomessa niin sen taloudellisessa kuin poliittisessakin kehityksessä, kiinnostaa koko maailmaa, se kiinnostaa Eurooppaa ja erikoisesti se kiinnostaa myös eestiläisiä. Meidän maassamme on suuri sympatia suomalaisiin nähden ja siitä puhuvat kaikki, jotka ovat tulleet Eestistä, puolueväreihin katsomatta. Suomi on ollut meille vähintään puolisataa vuotta niinkuin ikkuna ulkopuolelle. Vuoden 1905 vallankumouksesta lähtien Suomi on ollut niinkuin sillanpää. Tässä on ollut paljon meikäläisiä. Voin sanoa vain pari nimeä: vanha puolueen perustaja Michel Martna, professori Gustav Suits jne. Me toivomme, että tämä ikkuna pysyisi auki ikuisesti. Me olemme melkein tuhat vuotta taistelleet monenlaisia valloittajia vastaan. Ne valloittajat ovat nimittäneet itseänsä vapauttajiksi, mutta kaikki ne ovat vapauttaneet meidät vapaudesta. Siellä, missä vapaudesta liian paljon puhutaan, on sitä kovin niukasti, jos ollenkaan. Jos Suomi menettäisi vapautensa, se olisi meille kuin soihtu sammuisi pimeässä yössä (Leskinen: Ei se menetä!). Niin minäkin toivon ja sitä toivoa pitäisi olla ja sen toivon pitäisi säilyä. Paras tuki demokratialle on voimakas demokraattinen työväenliike. Jos se on, niin sitten itsenäisyys pysyy. Tämän päivän kehitys kulkee siihen suuntaan, että kansat ovat tottumassa kiinteämpään yhteistyöhön, mutta se pitää tapahtua vapaaehtoisesti ja huomioonottaen vastavuoroisesti kansojen erikoisedut. Puolueenne ankkuri Tanner avauspuheessaan kosketteli monia pulmakysymyksiä työväenliikkeen sisäpuolella, ja me toivomme sitä, että ne kysymykset selvitetään. Joka kerta kun olen Suomessa, opiskelen jotakin ja sitä täytyy tehdä, kun tämä veljeskansaa kieli on niin monimutkainen: elekter on sähkö, telefon on puhelin, ja kun ihmettelin, mitä televisio mahtaa 25

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali.

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Pohjois-Karjalan 13.4.2010 Hevosjalostusliitto ry Tervehdys! Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Kokous pidetään Joensuun raviradalla pääkatsomossa tiistaina 4.5. Kokous

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pöytäkirja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen. XXVI puoluekokouksesta

Pöytäkirja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen. XXVI puoluekokouksesta Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXVI puoluekokouksesta 1963 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry:n varsinaisesta puoluekokouksesta,

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y.

Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. 1 Liiton nimi on Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Englanninkielisissä yhteyksissä käytetään nimeä 'Bridge League of Finland'. Viralliset lyhenteet

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PIRAATTIPUOLUE 22.9.2008 1(5) PÖYTÄKIRJA Piraattipuolue ry Hallituksen kokous 11/2008 Aika: 15.9.2008 kello 18.30 Paikka: Läsnä: #hallituskokous PirateNet-IRC-verkossa Pasi Palmulehto (pj) Ahto Apajalahti

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen.

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen. 1 (5) PÖYTÄKIRJA yksityisen tien tiekunnan vuosikokouksesta/ylimääräisestä kokouksesta Paikka ja Aika Someron kaupungin kylässä luona osoitteessa kuun _päivänä 200 alkaen klo _. Kokouksen avaus Kokouksen

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi

Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi 707 Menettelytapavaliokunnan ehdotus puoluekokouksen julkilausumaksi Sisäpoliittinen osa Maamme sisäiset olot ovat vuosia olleet jatkuvasti huolestuttavat. Maalaisliiton johtama taantumuksellinen valtaryhmittymä

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Puhallinorkesteri. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Esityslista. Asiakirja 5

Esityslista. Asiakirja 5 Esityslista kirja 5 ESITYSLISTA AIKA 17.-18.11.2012, kokous alkaa lauantaina 17.11. klo 11.30 PAIKKA Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 45100 Kouvola LÄSNÄ Valtuutetut kokousedustajat, yhdistyksen puheenjohtajat

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Keskiviikkona 29.04.2015 klo 18.00-19.13 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Läsnä: Risto Jormalainen,

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT 1 RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Rakentaja-Rastit ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä RakRas. Yhdistyksen

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 2/ 2012 7.3.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 2/ 2012 7.3.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) Aika Tiistai 7.3.2012 klo 9.05 9.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Eija Nurminen puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

Aika: 12.4.2014 kello 12.10 14.45 Paikka: Vimpelin yhteiskoulu ja lukio, Opintie 29, 62800 Vimpeli Läsnä: Läsnäololuettelo, liite 1.

Aika: 12.4.2014 kello 12.10 14.45 Paikka: Vimpelin yhteiskoulu ja lukio, Opintie 29, 62800 Vimpeli Läsnä: Läsnäololuettelo, liite 1. Lions Clubs International Piiri 107-F, Finland Distrikt 107-F, Finland Piirikuvernööri, DG 2013-2014 Kaarlo Katajisto ja puoliso Silja Distriktsguvernör, DG 2013-2014 Kaarlo Katajisto och maka Silja Lions

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet:

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokouskutsu Seurakuntaneuvosto 13.2.2012 klo 18.00 Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokoonnumme ma. 13.2.2012 toimittamaan kirkolliskokouksen-

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1 1 (7) KESKO OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA NRO 1/2008 Paikka Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki Aika 31.3.2008 klo 13.00 14.50 Läsnä Osakkaat 1 043 edustettua osakasta

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot