Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Porvoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Nurme 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pia Nurme Sosiaali- ja terveysjohtaja pia.nurme@porvoo.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa tulee huomioida riittävä väestöpohja ja alueellinen kantokyky vaikuttavan ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen aikaansaamiseksi. Palveluiden saatavuutta voidaan turvata sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus edellyttää lainsäädäntöön merkittäviä muutoksia erityisesti asiakas- ja potilastietojen sujuvaan käyttöön ja salassapitosäännöksiin, sillä ilman näitä muutoksia ehyt kokonaisuus ei toteudu :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Porvoon kaupunki toteaa, että tällaisenaan lakiehdotus ei vielä tur vaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle koko maas sa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevia ta ho ja on mahdollisesti syntymässä useita kymmeniä. Näin syntyisi joh ta mi sen ja kustannuskehityksen kannalta hyvin epä tar koi tuk sen mu kai sia ja toiminnan kannalta vaikeasti ennakoitavia ratkaisuja.

3 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Säännös Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta on ongelmallinen ja se kohtelee Uudenmaan kuntia epätasa-arvoisesti verrattuna muuhun Suomeen. Erikoissairaanhoidon järjestäminen soveltuvin osin tulisi olla myös mahdollista Uudenmaan perustason alueilla. Uusimaan ei tulisi olla tässä yhteydessä poikkeus. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla vahvoilla peruskunnilla. Perustason alueilla tulee olla muuhun maahan verrattuna yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus erityistason palveluiden järjestämiseksi :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli pyrkiä luomaan vahvoja peruskuntia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko yhdistyy kunnan muuhun päätöksentekoon. Tämä tavoite ei toistaiseksi ole valtakunnan tasolla toteutunut. Vahva kunta pystyy edistämään väestönsä hyvinvointia ja terveyttä kaikessa päätöksenteossaan ja näin ollen vastaa kunta- ja terveydenhuoltolain velvoitteisiin. Se pystyy myös demokraattisella päätöksenteolla ratkaisemaan väestönsä tarpeiden mukaisesti järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan muiden tehtävien vaatimat resurssien allokointiin liittyvät kysymykset tarkoituksenmukaisesti. Vahva kunta, jossa palvelujen päätöksenteko yhdistyy kunnan muuhun päätöksentekoon, turvaisi parhaalla tavalla demokratian toteutumisen julkisen vallan käytössä ja voimavarojen oikeudenmukaisen jakamisen sote-palvelujen ja kunnan muiden tehtävien välillä. Omassa organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistalous on kunnalla paremmin hallinnassa kuin kuntien yhteistoimintarakenteissa. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?

4 - Pe rus ta son alueiden väestöpohjan tulee olla riittävän suuri, jotta ra ken ne uu dis tuk sel le asetetut toiminnalliset, taloudelliset, maan tie teel li set sekä kielelliset tavoitteet täyttyvät. Riittävällä kantokyvyllä var mis tet tai siin rahoituspohja ja elinvoimaisuus sekä mahdollisuudet vas ta ta sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta pal ve lu ko ko nai suu des ta 2020 luvulla. Noin asukkaan väestöpohjalle muodostettavat pe rus ta son alueet ovat tavoitteeseen nähden liian pieniä :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja - Uudenmaan maakunnan alueella tulisi sallia erityispalveluiden järjestäminen soveltuvin osin joko vahvojen perustason alueiden tai useampien muiden alueen sote-alueiden toimesta. Eri tasojen toimielinten päätösvalta ja päätettävien asioiden sisältö jää lakiesityksessä epäselväksi. Sote-alueen toimielimessä päätettävät kes kei set toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, periaatteet ja voi ma va rat ohjaavat kaikkia Uudenmaan alueen perustasoja. Myös pe rus ta son päätösvalta ja päätettävien asioiden sisältö jää eh do tuk ses sa osin avoimiksi. Perustason pää tös val ta lakiehdotuksen mukaisesti Uudenmaan pienimmillä alueilla tu li si olemaan marginaalinen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia esi mer kik si alueen erikoissairaanhoidon palvelutason säilymiselle ny kyi sel lään (vrt. päivystystoiminnan järjestäminen) :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?

5 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.

6 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Nykyiset yliopistosairaala-alueet jäävät lakiehdotuksessa ennalleen. Eh do tuk sen mukaisesti Erva:n päätösvalta on eri tyi sen vahva ja tehtävät ulottuvat laa jal le. Hyvä tavoite varmistaa Ervan toimesta palvelujen ta sa puo li nen jakautuminen ja kilpavarustelun estäminen on valtakunnallisesti tar koi tuk sen-mu kai nen. Ervan tekemien päätösten toi meen pa non mekanismi jää epäselväksi. On tulkittavissa, että Er va päättäisi Uudellamaalla, entisellä Hus alueella, keskeisesti pal ve lui den järjestämisestä, laajuudesta ja tasosta. Sote-alueen tai pe rus ta son alueen päätösvalta Ervaan nähden on epäselvä. Kaupunki to teaa, että Ervan tehtäviä ja päätösvaltaa nimenomaan tie don hal lin nan, tutkimus, - koulutus- ja kehittämistoiminnan voidaan vahvistaa se kä kansallisen ohjauksen mekanismeja lisätä. Hyvinvoinnin ja terveyden edis tä mi seen liittyvien toimenpiteiden toteutusvastuiden jakautuminen kun tien ja useiden eri toimijoiden ja hallinnollisten tasojen välille kauas kuntalaisen arjesta on haasteellista. Kun ta pe rus tei suus lähtee ajatuksesta, että myös muut palvelusektorit ovat mu ka na hyvinvoinnin ja terveyden käytännön edistämisessä, jolloin var mis te taan horisontaalisen integraation toteutuminen. Sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden yleiset edellytykset jäävät lakiesityksessä liian yleiselle tasolle. Syntyy turhaa tulkintaa. Esitys luoda yksi yhteinen sote-alue Uudellemaalle kohtelee sen alueen kuntia epätasa-arvoisesti verrattuna muuhun maahan. Sote-alueen sisälle syntyisi useita toisiinsa nähden erikokoisia perustason alueita. Päätöksenteon ja palvelutason ja laajuuden määrittelyn kannalta tilanne saattaisi johtaa ristiriitaisuuksiin ja epäselvyyksiin. Ulottuuko sote-alueen toimielimen päätösvalta myös yksittäiseen kuntalaiseen kohdistuvaan päätöksentekoon ja palveluiden myöntämisperusteisiin (toimeentulotuki, omaishoidon tuki, asumispalveluiden myöntäminen, vammaispalveluiden harkinnanvaraiset palvelut yms.)? Lakiin jätetty mahdollisuus yksittäisen kunnan mahdollisuudesta kuulua vain sote-alueeseen ei tiivistä sen alueen palveluverkkoa eikä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen alueellisesti eheänä kokonaisuutena ja asiakkaan kannalta sujuvina palveluketjuina tuolloin toteudu :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Vastuukuntamalli pääsääntöisenä hallintomallina osoittautuu osin vai keas ti hahmotettavaksi ja hallinnollisesti raskaaksi. Vas tuu kun nan ja yhteisen toimielimen väliset valta- ja vastuusuhteet ovat vai keas ti hahmotettavissa. Toimielin vaikuttaa hallintomuodoltaan lä hin nä kuntayhtymältä itsenäisen peruskunnan sisällä. Lakiesityksessä ehdotettu malli, jossa yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksyminen ja muut valtuustolle kuuluvat tehtävät annettaisiin asemaltaan epämääräiselle edustajainkokoukselle, ei ole selkeä :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?

7 - Monitasoisen hallintomallin oikeudellisten, toiminnallisten ja taloudellisten vastuusuhteiden hahmottaminen on haasteellista :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?

8 Avoimet vastaukset: Kyllä - Porvoon kaupunki ei pidä kuntayhtymämallia ratkaisuna perustason sosiaali- ja ter veys pal ve lui den järjestämiselle. Uusien perustason kuntayhtymien tai vas taa vien syntyminen johtaisi hallinnollisesti sekaviin ja raskaisiin ra ken tei-siin, mikä vaikeuttaa ratkaisevasti toiminnan strategista ja ope ra tii vis ta ohjausta. Yksittäisten kuntien osalta vaarana ovat mo ni mut kai set ja myös kuntien johtamisen näkökulmasta haasteelliset pää tök sen-te ko jär jes te lyt, demokraattisen päätöksenteon puutteet sekä pal ve lui den pirstoutuminen. Vaarana on, etteivät kuntien pal ve lu jär jes tel mät erilaisten ja sektoreittain eriytyneiden kun ta yh ty mä jär jes te lyi den vuoksi muodosta toimivaa ja läpinäkyvää toiminnallista ko ko nai suut ta. Tämä vaikeuttaa merkittävästi myös peruskuntien kus tan nus ten hal lin taa ja lisää eriarvoisuutta palveluiden saannissa :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Edustajainkokoukselle ei tulisi antaa laajaa ja avointa valtaa. Lakiesitys tällaisenaan siirtäisi vaaleilla valittujen kaupunkien / kuntien valtuustojen valtaa merkittäviltä osin edustajainkokoukselle. Yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksyminen ja sen muuttaminen tulisi olla jäsenkuntien valtuustojen päätettävä asia :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?

9 ota kantaa - Epäselväksi jää mitä Uudenmaan sote-alueen perustason vastuukuntien toimielin päättäisi. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Kyseessä on kuntien / kaupunkien valtuustoille kuuluva tehtävä. Porvoon kaupunki katsoo, että suhteessa toimielimen päätöksiin (mm. otto-oikeus) vastuukunnan hallitus noudattaa kuntalakia :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Porvoon kaupunki ei pidä kuntayhtymämallia ratkaisuna sosiaali- ja ter veys pal ve lui den järjestämiselle. Kolmiportainen hallinnontaso ei edistä etenkään Uudenmaan alueella eri tyis ta son ja perustason palvelujen integraatiota. Perustason pää tös val ta lakiehdotuksen mukaisesti Uudenmaan perustason alueilla tu li si olemaan marginaalinen :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen

10 kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Uusimaan ollessa yksi yhtenäinen sote-alue, jää lakiesityksessä epäselväksi kuinka Ervan edustajisto Uudellamaalla muodostuu :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Sote-alueen toimielimen ja ervan hallituksen päätösvalta on sekava. Erityisesti Uudellamaalla pääkaupunkiseudun reuna-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueellisten erityispiirteiden huomiointi Erva tasoa myöten on tärkeää. Ervalla ei tule olla suoraa päätösvaltaa perustason toimielimessä tehtyihin päätöksiin. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Lakiesitys antaa valtioneuvostolle toimivaltaa määrätä kuntia siirtämään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnan talousarviossa merkittävästä ja isosta kokonaisuudesta toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuu ja tuotantovastuujako ovat lakiesityksessä epäselvät. Mahdollisuus pysyvien jännitteiden syntymiselle vas tuu kun nan ja yhteisen toimielimen välillä on olennainen riski, sillä esitetty pää tök sen te ko mal li ei kaikilta osin vastaa toiminnan tar koi tuk sen mu kai sen ja taloudellisen johtamisen ja vastuiden jakautumisen ky sy myk siin. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Erityisvastuualueiden ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välinen työnjako on epäselvä. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan koordinointi ja rahoitus tulee selkiyttää. THL rooli tulevaisuudessa? :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta.

11 Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Kustannusten tasapuolinen jakautuminen edellyttää vahvaa kapitaatiomallia huomioiden väestön rakenteeseen perustuvat painokertoimet :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Lakiesityksessä lähtökohta rahoituksen järjestämiseksi esitetään kapitaatiomallia. Toisaalta suoriteperusteista kustannusten jakoa esitetään niihin perustason hankkimiin palveluihin sote-alueelta, joita se ei itse järjestä. Suoriteperusteinen kustannusten jako ohjaa käyttämään palveluja palveluiden tuottajalle optimaalisella tavalla. Näin tarkoituksenmukaisuus vähenee ja syntyy osa-optimoinnin mahdollisuus. Suoriteperusteista kustannusten jakoa ei tulisi olla :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?

12 - Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Tulisi voida määritellä kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksissa. Toisaalta voidaan katsoa sen olevan myös tarkemmin kuntalaissa määriteltävä asia. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Kustannustenjako periaatteet tulisi olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella. Lakiesityksessä ei ole selkeää kirjausta kuinka rahoituspohjaa ollaan uudistamassa. Edelleen lakiesityksestä syntyy tulkinta, että kunnan omis ta ja oh jaus kuntayhtymän omistajana ei toimi terveydenhuollon ko ko nai suu des sa ja kunta joutuu rahoitusvastuuseen voimatta vai kut taa paljoakaan kuntayhtymän toimintaan tai siinä syntyviin kus tan nuk siin. Lakiehdotuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia on mahdotonta ar vioi da. Erityisesti henkilöstön asemaan ja palkkausten har mo ni soin tiin liittyvät vaikutukset ovat merkittäviä. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Aluehallintovirastojen ja Valviran välistä työnjakoa on syytä tarkentaa. Valviran roolia valtakunnallisten asioiden linjaamiseksi tulee selkeyttää. Mikä taho antaa selvityksen valvontaviranomaisille; kunta vai järjestämisvastuuseen nimetty taho? :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?

13 Avoimet vastaukset: Kyllä - Selkiyttää kuntien välistä kustannusten perimistä huomattavasti :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Yhteiset koko aluetta koskevat asiakas- ja potilastietorekisterit parantavat huomattavasti nykyistä tilannetta ja varmistavat sosiaali- ja terveydenhuollon eheän kokonaisuuden 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta palveluista ei tule eriyttää toisistaan. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Jos asiaa tarkastellaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain näkökulmasta, niin kyllä. Epäselväksi jää miten mahdolliset kuntaliitokset vaikuttavat tähän. Tulisiko säätää siirtymävaiheesta? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?

14 ota kantaa - Valmisteluaika on liian lyhyt. Tulevia kuntaliitoksia ei ole tiedossa, jolloin ei voida tietää kuinka niiden rakenne vaikuttaisi alueiden ja tasojen muodostumiselle :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Säännös Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta on ongelmallinen ja se kohtelee Uudenmaan kuntia epätasa-arvoisesti verrattuna muuhun Suomeen. Erikoissairaanhoidon järjestäminen soveltuvin osin tulisi olla myös mahdollista Uudenmaan perustason alueilla. Perustason päätösvalta erityisesti Uudenmaan perustason alueilla on marginaalinen. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelutason säilymiselle nykyisellään vrt. päivystystoiminnan järjestäminen ehdotetun Uudenmaan sote-alueen reuna-alueiden sairaaloissa :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Pe rus ta son alueiden väestöpohjan tulisikin olla riittävän suuri, jotta ra ken ne uu dis tuk sel le asetetut toiminnalliset, taloudelliset, maan tie teel li set sekä kielelliset tavoitteet täyttyvät. Riittävällä kantokyvyllä var mis tet tai siin rahoituspohja ja elinvoimaisuus sekä mahdollisuudet vas ta ta sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta pal ve lu ko ko nai suu des ta 2020 luvulla asukkaan väestöpohjalle

15 muodostettavat pe rus ta son alueet ovat tavoitteeseen nähden liian pieniä. Uudenmaan sote-alueella tulee voida olla mahdollisuus myös perustason alueilla järjestää erityistason palveluita :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? ota kantaa - On osin epäloogista, että kuntarakennelain ja esitetyn järjestämislain hen ki lös töön kohdistuvat suojarajat eivät ole identtiset :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? ota kantaa - Kokonaisuus on täsmentymätön, jotta siihen voisi ottaa kantaa. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - - Valtakunnallista ratkaisua asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi ja sujuvan tiedon siirron turvaamiseksi. - Riittävää siirtymäaikaa - Tarkempaa määrittelyä siitä kuka vastaa muutoksista aiheutuvista kustannuksista. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Porvoon kaupunki toteaa, että tällaisenaan lakiehdotus ei vielä tur vaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle koko maas sa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevia ta ho ja on mahdollisesti syntymässä useita kymmeniä. Näin syntyisi joh ta mi sen ja kustannuskehityksen kannalta hyvin epä tar koi tuk sen mu kai sia ja toiminnan kannalta vaikeasti ennakoitavia ratkaisuja. Porvoon kaupunki toteaa, että perustason alueiden väestöpohjan tulisi olla riittävän suuri, jotta se täyttäisi

16 rakenneuudistukselle asetetut toiminnalliset, taloudelliset, maantieteelliset sekä kielelliset tavoitteet. Riittävällä kantokyvyllä varmistettaisiin rahoitusvastuun täyttyminen ja elinvoimaisuus sekä mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta palvelukokonaisuudesta 2020 luvulla. Lain tarkoituksena on varmistaa ihmisille oikeus laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Edelleen epäselväksi jää miten nyt esitetty malli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota ja turvaa yhdenvertaiset palvelut. Sosiaalihuollon palveluiden järjestäminen osana palveluiden integraatiota on jäänyt liian vähälle tarkastelulle. Päätöksenteossa eri tasojen toimielinten päätösvalta ja päätettävien asioiden sisältö jää epäselväksi. Eri tasojen toimielinten päätösvalta (ml perustason) ja päätettävien asioiden sisältö jää esityksessä epäselväksi ja avoimiksi. Sote-alueen toimielimessä päätettävät kes kei set toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, periaatteet ja voi ma va rat ohjaavat kaikkia Uudenmaan alueen perustasoja. Kårkulla - samkommun kuntayhtymän nykyinen lakisääteinen asema tulee turvata lakiehdotuksessa. Järjestämisvastuun ja rahoituksen tulee olla yhdessä ja saman organisaation päätöksenteon vastuulla. Kunnilla tulee säilyttää mahdollisuus ohjata rahoittamiaan palveluja ja vastuukunnan hallituksella tulee yksiselitteisesti säilyttää kuntalain mukainen otto-oikeus toimielimissä tehtyihin päätöksiin. Itä- Uudellemaalle pyritään synnyttämään yksi asukkaan kokoinen vahva kunta. Mikäli tämä ei toteudu, niin Porvoo kykenee vahvana peruskuntana nykyisellään järjestämään ja tuottamaan myös tulevaisuudessa perustason palvelut oman kunnan asukkaille.