NELIJALKAINEN HOITAJA - ELÄIMET MIELENTERVEYTTÄ TUKEMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NELIJALKAINEN HOITAJA - ELÄIMET MIELENTERVEYTTÄ TUKEMASSA"

Transkriptio

1 NELIJALKAINEN HOITAJA - ELÄIMET MIELENTERVEYTTÄ TUKEMASSA Elisa Tuunanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuunanen Elisa. Nelijalkainen hoitaja Eläimet mielenterveyttä tukemassa. Helsinki, syksy 2008, 70 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka mielenterveyskuntoutujat kokevat eläimet ja millainen on eläinkontaktin merkitys kuntoutujalle. Ajatuksena oli selvittää, miten eläimiä voitaisiin käyttää mielenterveystyön tukena. Aineisto kerättiin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä, jossa kokoontui neljä kertaa niin sanottu koiraryhmä. Ryhmässä vieraili kaksi koiraa puoli tuntia kerrallaan, ja ryhmän koko vaihteli seitsemästä kahdeksaan kuntoutujaan. Aineiston kerääminen tapahtui kolmella eri menetelmällä. Kyselylomakkeilla kerättiin tietoa mielenterveyskuntoutujien tuntemuksista eläimiä kohtaan ennen ja jälkeen koiraryhmän kokoontumisten. Ryhmätapaamisten aikana havainnoitiin kuntoutujien eläinkontaktia, ja neljän kerran jälkeen tehtiin kuudelle ryhmäläiselle teemahaastattelu. Näin saatiin kuuluviin kuntoutujien omat kokemukset ryhmästä ja eläimistä. Kyseessä oli laadullinen tutkimus. Kyselylomakkeiden tulkinnassa käytettiin apuna taulukointia, ja aineiston analysoiminen tapahtui sisällönanalyysilla. Tutkimuksen mukaan eläimet koettiin usein perheenjäseninä, jotka tuovat iloa ja piristystä elämään. Eläin toi seuraa ja hyväntuulisuutta sekä lohdutti silloin, kun olo ei ollut paras mahdollinen. Kuntoutujien kokemusten mukaan eläin toi tarpeellisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteen, tiedon siitä, että joku välittää ja tarvitsee. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että eläimiä voitaisiin käyttää enemmän mielenterveystyössä, sillä ne paransivat kuntoutujan oloa ja vahvistivat itseluottamusta. Asiasanat: eläin, koiraryhmä, kuntoutuja, laadullinen tutkimus, mielenterveys,

3 ABSTRACT Tuunanen, Elisa Nurse with four legs: Animals supporting mental health work. 70 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the study was to examine how mental health rehabilitants experienced animals and what contact with animals meant for them. The objective of the study was also to find out how animals could be used to support mental health work. The data was carried out in a residential unit for mental health rehabilitants. Two dogs visited four times a group with seven to eight rehabilitants. A visit lasted for 30 minutes. The data was collected with three different methods. The data of mental health rehabilitants feelings for animals were carried out by questionnaires before and after the dog visits were arranged. Rehabilitants contact to animals was observed in the group meetings. After the four meetings, thematic interviews with six participants were conducted to find out the rehabilitants own feelings for the group and the animals. The approach of the study was qualitative. The questionnaires were interpreted with the help of tabulation. The data was analysed by using the content analysis. According to the results, animals were often thought as a family member giving joy and stimulation to life. Animals gave company, a good mood and also comforted when the mood was not so good. According to rehabilitants, animals gave a feeling of being needed and approved. Additionally, animals gave a feeling that somebody needed and cared for you. On the basis of the study animals could be used more in mental health work because they appear to improve rehabilitants mood and self-confidence. Keywords: mental health, rehabilitant, animal, dog visit, qualitative survey

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET KÄSITTEET Mielenterveys ja mielenterveyden häiriintyminen Mielenterveyskuntoutuminen Lemmikkieläimet Terapiakoira Koiraryhmä mielenterveyskuntoutuksessa ELÄIN AUTTAA MONESSA Lemmikkieläimen merkitys ihmiselle Perheenjäsen Seuralainen Ilon tuoja ja lohduttaja Aiempia tutkimuksia Kuinka eläin tukee mielenterveyspotilaan kuntoutumista Terapiakoirien käyttömahdollisuudet TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Aineiston käsittely Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Toimintaympäristö Aikataulu Aineiston keruu Havainnointi Kyselytutkimus Teemahaastattelu Aineiston analysointi Sisällönanalyysi TUTKIMUSTULOKSET Esitietolomakkeen tulokset Koiraryhmän havainnointi...39

5 7.2.1 Kontakti eläimeen Yhteys eläimen ja kuntoutujan välillä Ryhmä motivoijana ja aktivoijana Vaikutus kommunikaatioon Muutos käyttäytymisessä Tuntemuksia koiraryhmästä Teemahaastattelun kertomaa Kuntoutujan eläinkontakti Koiraryhmä Eläimet kuntoutumisen tukena POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen eettinen pohdinta Tutkimuksen luotettavuuden pohdinta Tutkimuksen suhde aikaisempaan tietoon Ammatillisuus ja jatkotutkimusehdotukset...57 LÄHTEET...59 LIITTEET Liite 1: Esitietolomake Liite 2: Kysely koiraryhmän jälkeen Liite 3: Havainnointilomake Liite 4: Havainnoinnin luokittelu Liite 5: Ennakkokyselyn tulokset Liite 6: Teemahaastattelun taulukointi

6 1 JOHDANTO Nykyajan kiireinen, paineita ja suuria odotuksia luova ilmapiiri ja elämäntyyli ovat synnyttäneet ihmisten terveyteen liittyviä ongelmia. Mielenterveyden ongelmat ovat olleet jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosikymmenien aikana. Ne voidaankin lukea suomalaisten kansansairaudeksi. Vielä 50 vuotta sitten elämäntyyli oli tyystin toisenlainen. Suurin osa väestöstä asui maaseudulla luonnonläheisissä oloissa, ja ihmismieli lepäsi luonnon hiljaisuudessa ja rauhassa. Silloin eläimet kuuluivat olennaisena osana ihmisten arkeen: ne olivat apulaisia töissä ja toivat ravintoa pöytään. Nykyajan ihmisillä suhde entisajan kotieläimiin voi olla etääntynyt, mutta lemmikkieläimet ovat kasvattaneet suosiotaan. Kissa tai koira voi olla paras ystävä, ja eläimet ovat saaneet perheenjäsenen aseman. Opinnäytetyöni aiheena on eläinten hyödyntäminen mielenterveyskuntoutuksessa. Tarkoituksenani on selvittää, miten kuntoutuja kokee eläinten läsnäolon ja millainen vaikutus eläimillä on kuntoutujiin. Eläimet toimivat monesti omalla tapaa terapeutteina, vaikka sitä ei niin tiedostettaisikaan. Eläimet tuovat seuraa yksinäiselle ja ovat luotettavia kuuntelijoita. Lämpimän eläimen halaaminen myös lohduttaa. Koirat kaipaavat liikuntaa ja lenkkeilyä ja huolehtivat näin osaltaan omistajansa hyvinvoinnista. Monessa kuntoutuskodissa ja toimintayksikössä on huomattu, miten koiran vierailu talossa piristää asukkaita. Vanhainkodeissa eläimet ovat olleet tuttu näky jo pidemmän aikaa. Tästä edellä mainitusta havainnosta nousi esiin yhden Alvi ry:n toimintayksikön toivomus tutkimuksesta, kuinka eläimiä voitaisiin käyttää mielenterveystyön tukena. Opinnäytetyön aiheen valinnan tärkein syy oli oma kiinnostukseni ja kiintymykseni eläimiin. Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, miten paljon eläimet voivat antaa iloa ja lohtua ihmiselle. Mielestäni olisi hienoa saada myös muut ihmiset huomaamaan tämä. Eläinten hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä voidaan lisätä huomattavasti, kunhan asia vain saadaan esille ja erilaisten kuntoutuspaikkojen tietoisuuteen. Aiheen valintaan vaikutti mahdollisuus yhdistää kiinnostus eläimiin sosionomin työkentällä sekä se, että aiheeseen tutustuminen tukee ammatillisuuttani tulevana sosionomina.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET KÄSITTEET Tutkimukseni aihealue sisältää käsitteitä, jotka on hyvä selittää niiden merkityksen oikein ymmärtämiseksi. Tekstin luettavuus säilyy parempana, kun tietää, mistä puhutaan. Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat mielenterveys ja siihen liittyvät häiriöt, kuntoutuminen, lemmikkieläimet, terapiakoira ja ryhmätoiminta kuntoutuksessa, tässä tutkimuksessa koiraryhmätoiminta. 2.1 Mielenterveys ja mielenterveyden häiriintyminen Mielenterveys kuuluu jokaisen ihmisen arkeen elämän jokaisena päivänä, ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Ei siis ole mikään ihme, että mielenterveydenhäiriöt ovat yleisiä. Itse asiassa niitä voisi sanoa hyvinkin yleisiksi, sillä joka viides suomalainen sairastaa niitä tälläkin hetkellä. (Kansanterveyslaitos i.a.) Mielenterveyden voi helpoimmin ilmaista sanomalla sen olevan mielen ja ruumiin tasapainoa ja hyvinvointia. Mielen hyvinvointi ei pysy jatkuvasti samana vaan vaihtelee läpi elämän fyysisen kunnon lailla. Kun mieli alkaa voida pahoin, voi ilmetä häpeää, syyllisyyttä, pelkoa ja henkistä eristäytymistä. Kukaan ei selviä elämästä ilman ongelmia eikä voi aina olla täysin terve ja tasapainoinen. Mielenterveys on osa ihmisen psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta, mutta sen määrittelyyn vaikuttavat muun muassa kulttuuri, aikakausi ja ihmisten tarpeet. Jokainen voi tukea omaa mielenterveyttään huolehtimalla hyvinvointinsa, elämänilonsa ja tyytyväisyytensä säilyttämisestä. (Heiskanen & Salonen 1997, ) Positiivisessa merkityksessä mielenterveydellä tarkoitetaan hyvinvointia ja psyykkistä toimintakykyä, mutta silloin kun ihminen voi pahoin tai ei selviä toimistaan normaaliin tapaan, otetaan käyttöön termi mielenterveysongelma tai mielenterveyshäiriö. Mielenterveyshäiriöt luetaan omaksi sairausryhmäkseen, ja ne ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi. Mielenterveysongelmat ovat keskustelun kohteena myös siksi, että yksilön lisäksi sairauden vaikutukset leviävät myös hänen koko sosiaaliseen ympäristöönsä: perhee-

8 8 seen, läheisiin ja työympäristöön. (Jaatinen 2004, ) Mielenterveyden positiivisten ulottuvuuksien vahvuus auttaa mieltä pysymään terveenä. Yksi tällainen asia on henkinen vahvuus eli yksilön kyky käsitellä omaa maailmaansa ja tunteitaan sekä hallita elämäänsä ja selviytyä ongelmista ja vastoinkäymisistä. Tunne kuulumisesta yhteiskuntaan sekä osallistuminen siihen ja hyväksytyksi tuleminen ovat myös positiivisia ulottuvuuksia, samoin kuin yhteiskunnan tarjoama mahdollisuus päästä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhteiskunnan mielenterveyttä edistävä infrastruktuuri. (Koskisuu 2004, 11.) Mielen sairaus voi ilmestyä yhtäkkiä, mutta se voi myös tulla vähitellen, jolloin omaiset eivät välttämättä heti huomaa perheenjäsenen sairastumista. Oireita mielenterveyden järkkymisestä on lukuisia. Moni voi tunnistaa oireensa, mutta ei ymmärrä avuntarvetta tai häpeää sairauttaan. Yhä edelleen mielenterveyden ongelmista vaietaan; niitä salataan ja hävetään, vaikka ne ovat sairaus muiden sairauksien joukossa. Psyykkisen sairauden voi tunnistaa seuraavista oireista: on lisääntynyttä unettomuutta, päänsärkyä, jännittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Myös paniikkikohtauksia voi ilmetä. Mielialan vaihtelut voivat ennakoida taudin puhkeamista. Ihminen vetäytyy omiin oloihinsa ja käpertyy itseensä tuntien syvää toivottomuutta. Syyt mielen sairastumiseen eivät ole yksiselitteisiä, vaan aiheuttajana on usein monta osatekijää. Sairastunut voi miettiä, olisiko hän voinut välttää taudin puhkeamisen, ja tällöin hän kantaa monesti mukanaan raskasta syyllisyyden taakkaa. Samoin läheisiä voi painaa syyllisyys. (Niemi 2001, 7 8.) Jokainen ihminen tuntee olonsa joskus masentuneeksi. Mikään ei tunnu onnistuvan, eikä jaksa tehdä mitään. Arkikielessä masennuksella tarkoitetaan tätä hetkellistä tunnetta, joka on normaali tapa reagoida menetykseen, pettymykseen ja epäonnistumiseen (Suomen Mielenterveysseura i.a.). Mikäli masentunut olo jatkuu pitkään, kuukausia tai jopa vuosia, luokitellaan depressio sairaudeksi. Masennustila vaikuttaa ihmisen koko olemukseen, ja hän eristäytyy arkielämästä. Kun toivottomuus käy suureksi ja elämä näyttää mustalta, voi masennuspotilaan itsetuhon vaara olla suuri. Moni hakee helpotusta ahdistukseen alkoholista, mikä voi johtaa elämän umpikujaan. (Suomen Mielenterveysseura i.a.) Vaikea masennus on miltei yleisin työkyvyttömyyden syy, ja se on seuraus-

9 9 vaikutuksiltaan merkittävin mielenterveyden häiriö. 5 6 % Suomen väestöstä sairastaa vakavaa masennusta. Vakavaan masennukseen liittyy suuri itsemurhan riski. (Kansanterveyslaitos i.a.) Suomessa arvioidaan kuolevan vuosittain noin 800 ihmistä masennuksesta johtuvaan itsemurhaan (Suomen Mielenterveysseura i.a.). Mielenterveyden häiriöstä aletaan puhua siinä vaiheessa, kun oireet aiheuttavat kärsimystä tai psyykkistä vajaakuntoisuutta. Tällöin ne alkavat rajoittaa työ- ja toimintakykyä sekä osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. (Heiskanen & Salonen 1997, 182.) Mielialahäiriöitä luokitellaan monin tavoin. Masentuneisuutena ilmenevien häiriöiden lisäksi oma merkittävä ryhmänsä ovat kaksisuuntaiset mielialanhäiriöt. Tällöin masennusjaksojen välissä esiintyy kiihtyneisyyden tai vauhdikkuuden jaksoja. Ahdistuneisuushäiriöissä henkilö kokee sisäistä tuskaa tai epämiellyttävää jännitystä ja voi olla huolestunut omasta tilastaan tai ympäröivistä olosuhteista. Ahdistuneisuushäiriöistä parhaiten tunnetaan paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko sekä erilaisten yksittäisten asioiden pelot, kuten ahtaiden tai korkeiden paikkojen kammo. (Jaatinen 2004, ) Psykoottisissa häiriöissä ihmisen todellisuudentaju on hämärtynyt, kun taas persoonallisuushäiriöissä yksilön toimintatavat ovat poikkeavia sosiaalista elämää ja hyvinvointia haittaavalla tavalla. Masennustilat ovat naisilla noin kaksi kertaa miehiä yleisempiä, kun päihdehäiriöt ovat puolestaan selvästi yleisimpiä miehillä. Päihdehäiriössä päihteiden, yleisimmin alkoholin, käyttö muuttuu haitalliseksi, hallitsemattomaksi ja pakonomaiseksi. (Jaatinen 2004, ) Mielen häiriöihin luetaan myös aiemmin mainitsemani paniikkihäiriöt, joita tulee vähintään kerran viikossa täysin yllättäen, pakkoneuroosit, syömishäiriöt sekä erilaiset riippuvuudet. Vaikea sairaus on skitsofrenia, jossa sairastunut rakentaa oman sisäisen maailmansa ja uskoo todeksi asioita, joita muut eivät havaitse. (Niemi 2001, )

10 Mielenterveyskuntoutuminen Mielenterveysongelmista selviäminen vaatii yleensä ammattiauttajaa. Potilaan tilanteen mukaan katsotaan, riittävätkö avohoidon toimenpiteet vai tarvitaanko hoitoa laitoksessa. Mikäli potilas on vaaraksi itselleen tai ympäristölle, voidaan hänet määrätä suljetulle osastolle pakkohoitoon. Siellä aloitetaan kuntoutus, jossa keskustellaan terapeutin kanssa, puretaan omia tunteita esimerkiksi taiteen keinoin ja opetellaan arjen askareita. Kuntoutujalle on tärkeää saada säännöllinen päivärytmi, jonka mukaan eletään. Osastoilla ja laitoksissa potilaille pyritään järjestämään mielekästä tekemistä esimerkiksi käsityöpajan tehtävissä. Kuntoutujan mielialaan ja nukkumiseen vaikutetaan erilaisilla lääkkeillä. Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet ovat tarpeen silloin, kun potilaalla on nukahtamisvaikeuksia. Mielialalääkkeillä pyritään tasoittamaan potilaan mielialoja niin, ettei tule teräviä piikkejä ilon eikä surun tunteisiin. Lääkkeet jäävät monella mielenterveyden häiriöstä parantuneella osaksi arkipäivää, sillä sairauksilla on mahdollisuus uusiutua. Psykiatrisen, psykososiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen käsitteillä kuvataan mielenterveyden häiriöiden kuntoutusta (Työllisyysportti i.a.). Mielenterveysongelmista ei parannuta hetkessä, vaan kyseessä on pitkään kestävä prosessi, johon vaikuttaa monta tekijää. Kuntoutuminen lähtee henkilöstä itsestään, mutta tukea saa läheisistä, vertaisista ja ammattiauttajista. Kuntoutuja itse asettaa tavoitteet ja etenee voimavarojensa mukaan, sillä hän itse on oman kuntoutumisensa asiantuntija. Vertaisryhmäläisten kanssa on monesti helpompi keskustella ongelmista kuin ns. terveiden, sillä he ovat kokeneet samat asiat itse. Omaiset voivat olla merkittävässä roolissa kuntoutumisen tiellä, mutta omaisten ei pidä ottaa liikaa taakkaa harteilleen vaan muistettava pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan jaksaakseen tukea kuntoutujaa parhaalla mahdollisella tavalla. (Mielenterveyden keskusliitto i.a.) Puhuttaessa sekä kuntoutuksesta että kuntoutumisesta on hyvä tietää niiden välillä oleva ero. Kuntoutuminen tapahtuu arjessa, ja kuntoutuja voi vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan ilman ammatillista väliintuloakin. Kuntoutus on puolestaan ammattihenkilökunnan antamaa tukea kuntoutumiseen. (Koskisuu 2004, )

11 11 Suppean käsityksen mukaan kuntoutus tarkoittaa jonkin selkeästi rajatun sairauden tai vamman aiheuttamien ongelmien ratkaisua ja toimintakyvyn parantamista sekä haittojen minimointia. Jos kuntoutus mielletään laajana toimintana, vaikutetaan sekä yksilöön että hänen ympäristöönsä. Tällöin ongelmien kartoittamisen lisäksi etsitään potilaan kanssa mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Positiivisia puolia etsivässä kuntoutuksessa käytetään voimavara-, resurssi- ja osallisuuslähtöisyyttä. Mielenterveyskuntoutus on monialaista toimintaa, jossa tehdään kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan ja henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että kuntoutuja pystyy ylläpitämään elämänhallintaansa sekä toteuttamaan omia pyrkimyksiään ja tavoitteitaan. (Koskisuu 2004, ) Kuntoutukseen kuuluu toimintaa, joilla pyritään lisäämään yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja oman itsensä hallintaa (Koskisuu 2004, 12). Kuntoutumisessa on pohjimmiltaan kyse muutoksesta kuntoutujassa itsessään ja hänen suhteessaan ympäristöön, muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kuntoutujan ajatukset, asenteet, tunteet ja toimintatavat muuttuvat. Tätä yksilön muutosprosessia tuetaan kuntoutuksen eri keinoin yksilöllisesti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Kuntoutuminen on monesta umpikujasta ulos pääsyä: toivon heräämistä epätoivon jälkeen, poispääsyä elämän kieltämisestä kohti oman itsensä hyväksymistä ja sisäänpäin vetäytymisestä yhteisölliseen osallistumiseen, selviytymiskeinojen opettelua sekä myönteisen minäkuvan luomista. (Koskisuu 2004, ) 2.3 Lemmikkieläimet Lemmikkieläin on ihmisen omistama eläin, jonka hoidosta ja huolenpidosta vastaa ihminen. Eläin voi olla yhtä aikaa sekä seura- että hyötyeläin, mutta useimmiten eläin hankitaan seuraksi. Koiraa voi käyttää seurana, mutta myös metsästykseen, vartiointiin sekä erilaisiin harrastustoimintoihin, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia. (Wikipedia i.a.) Lemmikkieläin voi tukea omalta osaltaan omistajansa mielen hyvinvointia. Koira tarvitsee ulkoilutusta, jonka kautta voi luoda sosiaalisia kontakteja. Syliin tuleva lemmikki tuo lohtua, lämpöä ja tunteen, että olen tärkeä ja minusta pidetään. Leikkivät ja vallattomat eläimet ovat puolestaan

12 12 niin hellyttävän näköisiä, että tuovat monesti väkisinkin hymyn ihmisten kasvoille. Eläinten välittömyys ja kiintymyksen osoitukset ovat tärkeitä ilonaiheita monen yksinäisen elämässä. Kun kukaan muu ei ymmärrä, eläin jaksaa aina kuunnella. Käsitettä lemmikkieläin voidaan käyttää hyvin monien eri eläinlajien yhteydessä. Yleisimpiä lemmikkejä ovat kissat ja koirat sekä jyrsijät: kanit, marsut, hamsterit, hiiret ja rotat. Lemmikkinä voi olla myös lintuja, liskoja, käärmeitä, kaloja tai kilpikonnia, mutta tämän opinnäytetyön yhteydessä lemmikkieläin tarkoittaa lähinnä ensin mainittuja eläimiä. Hevosia käytetään esimerkiksi vammaisten kuntoutuksessa, ja ratsastus sopii myös mielenterveyskuntoutujalle, mutta jätän hevosten käsittelyn pois tarkoituksella ja keskityn pienikokoisempiin eläimiin. Toki kotieläimet, kuten lehmät ja lampaat, voivat tuottaa samalla lailla iloa kuin pienemmät karvaiset kaverit. Lemmikkieläimet mielletään kuitenkin useammin ihmisen ystäviksi ja perheenjäseniksi kuin kotieläimet, jotka ovat lähinnä hyötykäytössä. 2.4 Terapiakoira Terapiakoiratoiminta alkoi Suomessa 1990-luvun alussa. Toimintamuoto tuli Suomeen Yhdysvalloista, ja tuojana oli Suomen amerikkalaisperäisten työkoirarotujen harrastajayhdistys SATHY ry. SATHY ry järjestää Suomessa virallista terapiakoiratoimintaa, ja yhteisöillä ja laitoksilla on mahdollisuus sopia yhdistyksen kanssa terapiakoirien vierailusta. Terapiakoirat vierailevat monissa erilaisissa kohteissa: laitoksissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, mielenterveyslaitoksissa, nuoriso- ja lastenkodeissa yms. Käytettävät koirat ovat hyväluontoisia ja kärsivällisiä, sillä niiden pitää tulla hyvin toimeen vieraiden ihmisten kanssa. Koiran varmuus ja luotettavuus on ehdoton edellytys, kun kaikenikäiset ja kokoiset ihmiset silittävät ja halailevat sitä. Terapiakoiratoiminnasta on saatu pelkästään positiivisia ja hyviä kokemuksia, ja yleensä jo pelkkä koiran läsnäolo saa laitosten asiakkaat ja henkilökunnan hyvälle mielelle. Koira pystyy luomaan ystävällisen kontaktin ilman sanoja, mikä voi olla ainutlaatuinen kokemus. (SATHY ry i.a.)

13 13 SATHY ry järjestää koulutusta terapiakoiratoimintaan haluaville. Koiranomistaja suorittaa terapiakoiraohjaajan kurssin, ja koiralle tehdään terapiakoiraluonnetesti. Kun testi on läpäisty, alkaa koulutus, jossa testataan koiran käyttäytymistä monenlaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kaikki SATHY ry:n käyttämät koirat ovat työkoirarotuja, joiden perimään kuuluu yleensä rauhallinen luonne ja ihmisystävällisyys. Maailman suosituin terapiakoirarotu on amerikanpitbullterrieri. Jos koiralle asetetaan tiettyjä vaatimuksia, tarvitaan myös ohjaajalta sitoutumista toimintaan ja sosiaalisia taitoja. Terapiakoiratoiminta on vaativaa, sillä toiminta kohdistetaan usein laitosten vaativimpaan asiakaskuntaan, kroonikkoihin tai muuten vaikeasti lähestyttäviin ihmisiin, jotka eniten kaipaavat positiivista ja ystävällistä ympäristöä. Koirien tarkoitus on antaa laitoksessa eläville ihmisille läheisyyttä, ystävyyttä ja sanatonta lämpöä. Koska terapiakoiratoiminta on vaativaa ihmisten auttamistyötä, on virallisilla terapiakoirakouluttajilla taustalla vankka hoitoalan kokemus. (SATHY ry i.a.) Viralliselle terapiakoiratoiminnalle löytyy helpompi vaihtoehto kennelliitto ry:n aloittamasta kaverikoiratoiminnasta, joka on enemmän harrastuspohjaista. Toiminnan tavoitteena on ilahduttaa ja piristää ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta oman koiran pitoon. Kaverikoirien vierailut suuntautuvat yleisimmin erilaisiin laitoksiin sekä kouluihin ja päiväkoteihin. Kohderyhmät ovat lapset, kehitysvammaiset ja vanhukset. Kaverikoirien toiminta on levinnyt eri puolille Suomea vuoden 2001 aloituksen jälkeen, ja työskenteleviä kaverikoiria on jo yli 300. Koiran työasuna on oranssi huivi ja koiranomistajalla samanvärinen rintanappi. Kaverikoirat ovat tavallisia kotikoiria, jotka on todettu perusluonteelta toimintaan sopiviksi. Koiran tulee ottaa itse kontaktia vieraisiin ja olla ohjaajansa hallittavissa. Ohjaajan on tunnettava hyvin koiransa, sillä hän on vastuussa siitä, että kohtaaminen on turvallinen sekä asiakkaalle että koiralle. (Suomen Kennelliitto i.a.) Terapia- ja kaverikoirien lisäksi iloa ihmisille tuovat Hali-Bernit, joiden toiminta perustuu terapia- ja kaverikoiratoiminnan lailla vapaa-ehtoisuuteen. Ohjaajat eivät saa työstään palkkaa, vaan toisille ihmisille aikaansaatu hyvä mieli toimii palkkiona. Se on kuitenkin niin mieltä lämmittävä palkkio toiminnasta, että va-

14 14 paaehtoisia riittää, samoin paikkoja, joissa koirat voivat käydä ilahduttamassa ihmisiä. 2.5 Koiraryhmä mielenterveyskuntoutuksessa Kerätäkseni aineistoa tutkimukseeni järjestin yhteistyötahonani toimivassa mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä eräänlaisen toiminnallisen ryhmän, joka sai nimen koiraryhmä. Ajatuksena oli, että puolen tunnin ajan kuntoutujat saivat olla kahden Hali-Bernit toiminnassa mukana olevan koiran kanssa. Aika käytettiin koirien silittelyyn ja rapsutteluun sekä koiran omistajien kanssa juttelemiseen. Koirien ulkoiluttamisestakin oli puhetta, mutta se jäi väliin. Ajatus ryhmästä tuli yhteistyötaholtani, ja se todettiin helpoiten toteutettavaksi. Tosin yhteisen ajan löytäminen kaikille ryhmään haluaville ja koirien omistajille oli hieman hankalaa. Ryhmät ovat aina olleet osa mielenterveyskuntoutusta, sillä ryhmien on ajateltu antavan kuntoutujille mahdollisuuksia peilata omia kokemuksiaan. Näin ne tukevat kuntoutuksen tavoitteita. Yksi kuntoutuksen keskeinen toimintatapa ovat toiminnalliset ryhmät. Ryhmän tavoitteet ja niissä käytettävä toiminta eivät kuitenkaan ole aina kaikille ryhmäläisille kuntouttavaa. Kuntoutusta tukevissa ryhmissä ollaan siirtymässä yhä enemmän kohti psykoedukatiivista toimintaa. Ajatuksena on, että oireidenhallintaa ja sosiaalisia taitoja voidaan oppia ja harjoittaa tehokkaasti ryhmissä. (Koskisuu 2004, ) Ryhmätyö on vahva ja voimakas työmuoto, jota voisi pitää välttämättömänäkin kuntoutujalle. Itsensä, minuutensa ja tekemistensä peilaaminen toisten kautta auttaa tutustumaan itseensä uudella tavalla. Usea ryhmän jäsen eli peili tuo myös ihmisestä esille useita eri puolia. Avoimet ja rehelliset keskustelut sekä omien tarinoiden kertominen voi laukaista jännittyneitä tilanteita ja antaa kuntoutujalle esimerkin siitä, että asioista voi puhua eikä niitä tarvitse haudata sisimpäänsä. (Rissanen 2007, ) Ryhmässä toimiminen on monella tapaa hyödyllistä. Ryhmän jäsen sosiaalistuu hyväksyvässä ja tasa-arvoisessa ilmapiirissä, hänen kollektiivinen piilotajuntan-

15 15 sa voi latautua ja purkautua, ja hän voi vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Ihminen voi myös rohkaistua tuomaan esille sisäistä maailmaansa muiden nähtäväksi ja kuultavaksi, jos hän saa toisilta rohkaisevia viestejä ja rohkaisevaa palautetta. Kun ryhmä osoittaa olevansa kiinnostunut jäsenistään ja suhtautuu heihin arvostavasti ja kunnioittavasti eikä tuomitsevasti, voi ihminen uskaltautua tuomaan esiin vaikeitakin asioita. Luottamus, vilpittömyys ja vastavuoroisuus ovat ryhmän läheisyyden luomisessa keskeisiä asioita. (Salminen 1997, 85,125.) 3 ELÄIN AUTTAA MONESSA Eläimellä on monta roolia ihmisen elämässä. Se on perheenjäsen, joka tuo seuraa ja hyväntuulisuutta sekä lohduttaa huonoina hetkinä. Eläin tuo tarpeellisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteen, kohottaa itsetuntoa, antaa turvallisuutta ja tyydyttää hoivaamisen tarpeen. Eläimet lisäävät myös sosiaalista kanssakäymistä, ja koirat pakottavat omistajansa ulos neljän seinän sisältä. 3.1 Lemmikkieläimen merkitys ihmiselle On tiedetty jo kauan aikaa, että eläimet antavat paljon ihmisen niin fyysiselle kuin myös henkiselle terveydelle. Eläinten käyttöä onkin jatkuvasti lisätty erilaisissa kuntoutuksissa, joten miksei myös mielenterveystyössä. Eläin antaa lämpöä, lohtua ja iloa sekä hyväksyy ihmisen sellaisena kuin tämä on. Esimerkiksi koiran silittäminen auttaa tutkitusti laskemaan verenpainetta, ja lisäksi eläin vähentää stressiä. Lisäksi opaskoira vaikuttaa myönteisesti vammaisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. (Rainio 2006, 7.) Eläimet tuovat ihmisille hyvää oloa, naurua ja iloa elämään ja auttavat vahvistamaan itseluottamusta. Niiden edessä ihmisen ei tarvitse esittää mitään: eläin rakastaa ja osoittaa kiintymystään ehdoitta. Eläimistä onkin tullut monille ihmisil-

16 16 le korvaamattomia kavereita, joita ilman elämää olisi vaikea kuvitella. Eläimen omistaminen on elämäntapa, joka ottaa ja antaa paljon omistajalleen Perheenjäsen Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka laajuus voi vaihdella suuresti. Länsimaisessa kulttuurissa perheeseen kuuluu yleensä isä, äiti ja lapset, mutta nykyään on yhä enemmän yksinhuoltajaperheitä. (Paunonen & Vehviläinen Julkunen 1999, 15.) Jos ihmisellä ei kuitenkaan ole ympärillä toisten ihmisten muodostamaa perhettä, voi eläin olla yksinäisen ihmisen koko perhe. Ihmisten omat valinnat ja kokemukset siitä, mikä on perhe ja mistä se muodostuu, ovat tärkeämpiä perheen määrittelyssä kuin yhteiskunnallinen normi (Paunonen & Vehviläinen Julkunen 1999, 53 54). Koira voi olla perheen lapsille kuin vanhempi, huolehtiva sisarus. Vanhemmat voivat jättää alakouluikäisen lapsen hetkeksi yksin kotiin tietäen, että hänellä on koira seuranaan, ja jos lapsi tulee surulliseksi ja alkaa itkeä, menee koira viereen antamaan lohtua. Koiralla on taito saada ihmiset hyvälle tuulelle. Eläin opettaa lapsia myös osoittamaan tunteensa, ja samaa voisi soveltaa mielenterveyskuntoutujiin. Surun ja ilon ilmaiseminen, lohduttaminen ja lohdun saaminen sekä eläimen hyväileminen voivat auttaa tunne-elämän kehittymisessä. (Hallgren 1991, ) Tutkimukset osoittavat, että lapset, joiden kotona on lemmikkieläin perheenjäsenenä, ovat empaattisempia kuin ilman lemmikkiä kasvaneet lapset (Holistic online 2008). Edellä kävi ilmi, että eläimellä on monta roolia perheessä. Etenkin nykyajan yhteiskunnassa, jossa elämme paljolti yksin tuntemattomien keskellä, voi eläin olla tuki ja turva, läheinen ystävä, johon voi luottaa. Lapsille eläin antaa paljon. Se valmistaa lasta aikuisuuteen ja antaa lapselle turvallisuuden ja varmuuden tunnetta. Lemmikkieläin antaa lapselle itseluottamusta ja parantaa myönteistä minäkuvaa. (Hallgren 1991, ) Eläimet auttavat ihmisiä muuttumaan aidommiksi ihmisiksi, sillä eläinten seurassa voimme riisua suojavarustuksemme ja olla aidoimmillamme. Monille eläimet ovat läheisiä auttajia, jotka toimivat opettajina, ystävinä ja uskottuina muistuttaen siitä, että elämässä voi vähän rentoutua ja nauttia olostaan. (McElroy 1997, )

17 Seuralainen Eläin pitää seuraa ja poistaa yksinäisyyden tunnetta, mikä on yksi syy lemmikkieläinten suosioon. Eläimen seurassa voi tuntea olevansa ystävä ja omistavansa itse hyvän ystävän. Ystäväksi voidaan kutsua sellaista, joka tarvitsee toista. Eläin saa ihmisen tuntemaan olonsa tarpeelliseksi, toivotuksi ja kaivatuksi. Ihminen tuntee olevansa tärkeä, kun eläin osoittaa näkyvästi, että arvostaa ja ikävöi omistajaansa. Luja ystävyys eläimen kanssa voi perustua juuri tähän tunteeseen, että minua tarvitaan. Monelle eläimen omistajalle eläin on yhtä merkityksellinen kuin toinen ihminen. Vammaisille koira voi olla korvaamaton avustaja, toveri ja itsetunnon kohottaja. Mitkä asiat sitten tuovat esimerkiksi koiralle hyvän ystävän aseman? Ne ovat asioita, joita jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä: kiintymys, yhteishenki, lämpö, ystävällisyys ja turvallisuus. (Hallgren 1991, ) Nuorille ihmisille eläin on arvokas itsetunnon kohentaja. Itseluottamusta rakentaa omanarvontunto ja itsensä tärkeäksi tunteminen sekä se, ettei eläin tuomitse. Aikuiset ovat puolestaan voineet rakentaa elämän kolhuissa itselleen suojamuurin, jonka taakse suojaudutaan tunteilta, jotka voisivat satuttaa. Eläimet osaavat mennä tämän suojamuurin läpi ja saavat naamion sulamaan lääkitsevään hymyyn. Aikuisella on myös tarve rakastaa, nauraa ja itkeä, ja eläimet antavat helpon väylän näiden tarpeiden tyydyttämiseen. (Hallgren 1991, ) On tutkittu, että yksinäisyys lisää riskiä sairastua masennukseen. On myös lukemattoman paljon todisteita siitä, että koira tai kissa voi korvata ihmisen yksinäisyyden vastaisessa taistelussa. Monesti vanhat ihmiset jäävät yksin, kun kumppani ja oman ikäluokan ystävät kuolevat ja muu perhe ja suku asuvat kauempana. Harvalla on aikaa kuunnella vanhusta ja välittää tämän tarpeista, jotka kuitenkin ovat samat kuin nuoremmillakin: tarve tuntea itsensä tärkeäksi ja välitetyksi. Tällöin eläin voi olla se, joka jakaa vanhuksen kanssa ilon, lämmön, kosketuksen, seuran ja läheisyyden. On tutkittu, että eläimen omistavat vanhukset ovat harvemmin masentuneita ja passiivisia, ja he ovat kaikkiaan terveempiä kuin ne, joilla ei ole ollut eläimiä. Australiassa on tehty jo vuonna 1981 tutkimus, jossa pitkäaikaissairaiden vanhusten luokse sijoitettiin koira kuudeksi

18 18 kuukaudeksi. Koiran läsnäololla oli selvä myönteinen vaikutus. Potilaat olivat selvästi aiempaa aktiivisempia, ja elämänlaatu ja yleiskunto parantuivat. (Hallgren 1991, 42 44, 51.) Masennukseen sairastuneelle eläimet voivat tuoda iloa ja voimaa elämään. Eläimet tuntuvat auttavat ja lohduttavan silloin, kun olo on ahdistunut. Ne myös auttavat pitämään virkeinä, kun esimerkiksi koirien kanssa on pakko ulkoilla. (Helmi 4/2006, 6 7.) Koiraihminen ei ole koskaan yksin, kun koiraa ulkoiluttaessa törmää nopeasti toisiin koiria taluttaviin ihmisiin. Monesti vastaantulijat alkavat rapsuttaa koiraa kertoen omista eläimistään. Samalla tavoin kokoontuvat yhteen muidenkin eläinlajien harrastajat. (Lappalainen 1990, 5.) Ilon tuoja ja lohduttaja Ihminen tarvitsee iloa elämään pysyäkseen terveenä. Ja mikä olisikaan eläintä parempi ilon tuoja? Eläinten menoa ja kohellusta katsoessa on monesti nauru herkässä, ja naurunhan sanotaan pidentävän ikää. Hallgren (1991, 19) kirjoittaa kirjassaan Ihmisen paras ystävä, että iloinen mieli pitää ihmisen terveempänä ja parantaa vastustuskykyä, kun taas alakuloisuus ja masentuneisuus heikentää ihmisen hermojärjestelmää ja immuunipuolustusta. Eläinten seurassa ihminen muuttuu helposti jälleen lapseksi, ja se tekee hyvää sielulle ja ruumiille. Kun ihminen nauraa ja leikkii, erittyy elimistöön endorfiineja, jotka antavat hyvän olon. Ne voivat lievittää kipua ja vähentää stressiä, joten ne ennaltaehkäisevät pahaa oloa ja masennusta. Eläimet säteilevät iloa ympärilleen, jonka vuoksi meillä on niiden seurassa hyvä olla. (Hallgren 1991, ) Jotkut ihmiset hakevat endorfiinejä käyttämällä alkoholia tai huumeita. Miksi käyttäisimme hyvän olon saamiseksi päihteitä, kun eläimet voivat antaa meille sen milloin vain terveellisellä tavalla? Ihmisellä on luonnostaan kosketuksen tarve, joka pysyy meissä läpi koko elämän. Lapsena koskettaminen ja halailu on luonnollista, ja ne merkitsevät meille rakkautta ja turvallisuutta. Aikuisena koskettaminen ei enää olekaan aina sallittua. Tällöin lemmikkieläin voi olla se, jonka voi painaa itseään vasten, jota voi

19 19 silittää ja jolle osoittaa rakkauttaan. (Hallgren 1991, ) Koskettaminen antaa lohdutusta suruun, mutta on myös osa arkipäivän viestintää. Jos ihmiskosketus puuttuu, eläin voi olla tärkeä hellyyden osoittamisen ja saamisen kohde. Eläintä on helpompi helliä kuin toista ihmistä, ja kissan kehräys tai koiran venyttely ovat kiitos rapsuttajalle. Tällöin kumpikin osapuoli antaa ja ottaa. (Enäkoski Routasalo 1998, 64, 138.) Itselleni eläimet ovat aina tuoneet lohdun ja välittämisen tunteen. Pehmoinen turkki käden alla rauhoittaa ja lohduttaa, syliin pyrkivä ja kehräävä kissa antaa tunteen, että osaan tehdä jonkun olon hyväksi. Mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin eläimen osoittama kiintymys ja katse. Kukaan ei voi välttyä kohtaamasta surua elämänsä aikana. Suru kuuluu elämään, vaikka sen kohtaaminen ja siitä selviäminen ovat vaikeimpia asioita, joita joutuu kohtaamaan. Lohtua ja voimaa elämänilon uudelleen löytämiseen voi saada surun keskellä eläimistä. Ritva Raippa kertoo Koiramme-lehdessä (7 8/2007, 12) erään nuoren lesken sanoista. Syy pysyä kiinni elämässä oli surun pahimmalla hetkellä koira, sillä se tarvitsi omistajaansa ja sillä oli elämänhalua. Eläin on monella surevalla se, joka pitää kiinni arjessa ja joka rakastaa yhtä paljon kuin ennen suruakin. Se myös tietää, mikä auttaa surevaa parhaiten. Se on aidosti läsnä. Se lohduttaa, ja sille voi kertoa tunteistaan eikä se väsy kuuntelemaan. Lemmikille voi osoittaa hellyyttä, ja se antaa sitä takaisin kuten myös ilahtuu nähdessään, mikä antaa ihmiselle hyvän olon tunteen. Eläin palauttaa nopeammin takaisin elämään. (Raippa 2007, ) 3.2 Aiempia tutkimuksia Tutkimuksia eläinten vaikutuksista ihmiseen on tehty jonkin verran. Marjo Myyryläinen on opinnäytetyössään kerännyt kyselylomakkeella ihmisten kokemuksia koirista. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksien perusteella koira edistää ihmisen terveyttä niin fyysisesti kuin henkisesti. Koirat parantavat myös ihmisten sosiaalisia suhteita. (Myyryläinen 2004, ) Samanlaisia tuloksia ovat saaneet Haltunen ja Holmberg (2000) opinnäytetyössään, jossa he tutkivat liikuntavammaisten kokemuksia avustajakoirista. Heidän saamistaan vastauksista kävi ilmi, että koira paransi vastanneiden elämänlaatua psyykkisen toimintakyvyn

20 20 lisääntymisen kautta, antoi iloa ja seuraa sekä toi tarpeellisuuden tunnetta. Koirien todettiin tuoneen positiivista sisältöä elämään antaen psyykkistä ja sosiaalista tukea sekä ollen aina auttamaan valmis ystävä. (Haltunen & Holmberg 2000, 31, 39.) Ihmisen ja lemmikin välistä suhdetta ovat tutkineet Heikkilä ja Paavonseppä (1996). Tutkimukseen osallistui 250 ihmistä, joista lähes jokainen, 96,9 % piti koiraa perheenjäsenenään. 72,3 % vastaajista katsoi koiran vaikuttavan merkittävästi henkiseen vireyteen. Tutkimuksen mukaan suurin osa piti koiraa itselleen tärkeänä ystävänä ja vastarakkauden antajana. (Heikkinen & Paavonseppä 1996.) Jääskeläinen (1999) on kirjoittanut eläimiin liittyvistä tutkimuksista Duodecimlehden artikkelissaan, ja siinä kerrotaan vastaavia seikkoja eläimen positiivisesta merkityksestä ihmisille. Eläinten kanssa sosiaalisten kontaktien luominen on helpompaa. Koiran ulkoiluttaminen virkistää. Koira rakastaa läheisiään aidosti näyttäen sen. Eläintä saa helliä ja koskettaa, mikä vähentää stressiä ja tuo turvallisuuden tunnetta. Niillä sydänpotilailla, joilla on lemmikki, kuolleisuus on tutkimusten mukaan kolmanneksen pienempi. Eläimen seurassa ihmisen ei tarvitse olla hillitty, vaan hän saa telmiä kuin lapsi. Tunne-elämältään häiriintyneiden ihmisten on helpompi luoda yhteys eläimeen, ja sitä kautta eläimen kanssa toimiva terapeutti voi saada luottamuksen asiakkaaseen. (Jääskeläinen 1999, ) Tuomisto on kirjoittanut lemmikkieläinten vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hän kertoo Suomen käyttäytymistieteellisen seuran jäsenlehden artikkelissaan tutkimuksesta, jossa eläinten vierailut hoitokoteihin ovat vähentäneet selvästi asukkaiden masennusta ja ahdistusta. Kyseisen tutkimuksen seuranta tapahtui kolmen kuukauden aikana, ja masentuneisuus oli vähentynyt sinä aikana koeryhmän henkilöillä 40 % verrattuna asukkaisiin, joiden luona ei käynyt eläintä. Eläimillä oli myös vuorovaikutusta parantava vaikutus. (Tuomisto 1997, 22.) Eläimen vaikutusta yksinäisyyteen ovat tutkineet muun muassa tutkijat Yhdysvalloissa St. Louisissa. 45 vanhemmalle potilaalle tehtiin tietty yksinäisyyttä mittaava testi (UCLA Loneliness Scale) ennen ja jälkeen terapiakoirakäyntijakson.

21 21 Henkilöt, joiden luona koira vieraili puoli tuntia viikossa kuuden viikon ajan, olivat selvästi vähemmän yksinäisiä kuin vertailuryhmä. Yleensäkin vanhojen ihmisten on huomattu hyötyvän koirien käynneistä. Hoitajat ovat huomanneet koirien vierailun alentavan joskus sydämen sykettä ja vähentävän kipulääkkeen tarvetta potilailla, joiden luona koira on käynyt. Koirien vierailut vanhusten luokse tuovat monia positiivisia terapeuttisia vaikutuksia. Välillä koiran lyhyt vierailu saa ihmisen kyyneliin, ja potilas voi sanoa koiran olevan hänen ystävänsä ja pitävän hänestä. Eläin voi myös muistuttaa, miten paljon iloa eläimet ovat antaneet elämän aikana. (Suziedelis Bogle 2002.) Yhdysvalloissa on tutkittu eläinavusteisen terapian vaikutuksia psykiatristen potilaiden ahdistukseen. Tutkimuksessa verrattiin yksittäisen eläinavusteisen ja tavallisen virkistysterapiaistunnon vaikutuksia toisiinsa. Ahdistuneisuutta mitattiin tietyllä mittarilla ennen ja jälkeen eri istuntojen. Eläinavusteinen terapia laski ahdistuneisuuden tasoa potilailla, joilla oli psykoottinen, mieliala- tai muu häiriö, kun taas virkistysterapia vaikutti samoin vain mielialanhäiriöistä kärsiviin potilaisiin. Eläimen avulla voitiin siis lievittää niiden potilaiden ahdistusta, joilla oli erilaisia psykiatrisia diagnooseja. Rutiininomainen terapia taas vaikutti vain mielialahäiriöistä kärsiviin. (Barker & Dawson 1998.) 3.3 Kuinka eläin tukee mielenterveyspotilaan kuntoutumista Mielenterveysongelmista toipuminen on aina pitkä ja monivaiheinen prosessi, jossa kasataan yhteen elämän tärkeitä ja positiivisia asioita. Toipumista voidaan tukea monin eri tavoin, sekä lääkkeellisesti että sosiaalisesti. Liikunta on myös tärkeää kuntoutusta, sillä se pitää yllä niin fyysistä kuin psyykkistä kuntoa. Mielen vireyttä antavaan liikuntaan voi olla merkittävänä kannustajana ulkoilua tarvitseva koira (HELMI 4/2006, 5). Kuntoutusta tukevia asioita ovat arjen voimanlähteet, joita voivat olla esimerkiksi koti, luonto, liikunta, käsityöt tai koiraryhmän koirat ja yleisemmin kaikki eläimet. Kuntoutuminen on aina muutosta, ja siinä voi auttaa mikä vain, minkä kuntoutuja kokee olevan avuksi itselleen muutoksessa. (Laurell, Nordman & Suvi-

22 22 kas 2007, ) Eläin voi olla kuntoutujalle myös sosiaalinen voimavara lohduttaen ja helpottaen yksinäisyyttä sekä antaen tunteen, että joku tarvitsee ja välittää. Mikäli yksin asuva kuntoutuja haluaa itselleen eläimen pystyen huolehtimaan sen hyvinvoinnista, näkisin eläimen ottamisen hyvänä ajatuksena tällaisessa tilanteessa. Eläin on mitä parhain arjen voimanlähde. Sen voin sanoa omasta kokemuksestani. Koskisuu (2004, 27) kirjoittaa, että kuntoutumisessa siirrytään vetäytymisestä ja ulkopuolisuudesta osallistumiseen ja yhteyteen. Kuntoutuja saattaa ajatella itsensä ulkopuoliseksi ja hävetä sairauttaan ja jaksamattomuuttaan, kokea itsensä erilaiseksi kuin terveet. Siinä tilanteessa ihminen voi ajatella, että häntä ei hyväksytä sellaisena kuin hän on. (Koskisuu 2004, 27.) Eläimen kanssa voi harrastaa, mikä on kuntoutujalle virkistystoimintaa, joka tuo hyvinvointia, innostusta ja motivaatiota (Riikonen 2000, 42). Kaikkiaan henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä tuottavat ja tukevat tekijät ovat keskeisiä asioita mielenterveyskuntoutuksessa. Nämä tekijät löytyvät monesti pienistä ja tavallisista tilanteista ja asioista, jotka kuuluvat arkielämään. (Riikonen 2000, ) Eläimen antama motivaatio sekä itsetunnon ja -luottamuksen vahvistuminen eläimen suoman suoran hyväksynnän ja rakkauden muodossa voidaan yhdistää voimaantumisen käsitteeseen. Voimaantumisessa eli empowermentkäsitteessä on kyse siitä, että ihminen kehittää omia voimiaan ja voiman tunnettaan, kokee autonomisuutta ja vastuuta sekä valintojen mahdollisuuden. Jotta ihminen voisi parantaa voimiensa kehittymistä, vahvistaa itseluottamustaan sekä ottaa vastuuta omasta kehittymisestään, tarvitaan aktivoitumista, rohkaistumista päätösten tekoon, osallistumista ja oman minän voiman tuntemista. (Heikkilä Laakso & Heikkilä 1997, ) Voimaantumisen keskeisiä elementtejä ovat yksilön itsetunto ja henkilökohtaiset selviytymiskeinot. Kun ihmisellä on selvyys vahvoista puolistaan ja kyvyistään, hänen on helpompi saada sisäiset voimavarat käyttöönsä ja ratkaista ongelmiaan. (Miettinen & Pelkonen 2000, 39.) Eläimet rakastavat aidosti ja ehdottoman uskollisesti. Suni (1998, 166) on todennut niiden antavan terapiaa vain olemassaolollaan. Ne ovat meidän tassuterapeuttejamme. Omista kokemuksista puhuessa hän sanoo koiran koskettami-

23 23 sen antaneen hänelle lämpöä ja voimaa, eikä koiran suuren rakkauden edessä voi olla surullinen (Suni 1998, 188). Koira tai muu lemmikki voi tosiaan olla terapeuttina ihmiselle. Mielikuvitusmaailmassaan eläneet skitsofreniapotilaat ovat saaneet yhteyden todelliseen maailmaan koiran kanssa leikkimisen ja sen taputtelun kautta. Potilaan itsetunnolle tekee hyvää se, että koirasta näkee selvästi, että se pitää hänestä, luottaa häneen ja ikävöi häntä. Yhdysvalloissa on tutkittu eniten eläinten käyttöä psykoterapiassa. Puhumattomat, sulkeutuneet ja vihamielisetkin lapset ja nuoret ovat alkaneet puhua eläimille, ja sitä kautta on auennut puheyhteys ihmisiin. Masentuneet ovat alkaneet ottaa sosiaalista kontaktia toisiin ihmisiin koiran avulla, kun koiraa on pitänyt ulkoiluttaa. Elämän tunteminen tarkoitukselliseksi on tärkeää masennuksesta toipumisessa, ja monelle elämän tarkoitus muodostuu siitä, että voi jakaa elämänsä jonkun kanssa. Eläin voi olla se joku, jonka kanssa jakaa kiintymystä ja hauskoja hetkiä, ja samalla se tuo iloa elämään. (Hallgren 1991, 17, 38, ) Ihmisillä, joilla on heikko itsetunto ja mielenterveysongelmia, on taipumus käpertyä itseensä. Eläinten avulla heidät voidaan saada keskittymään itsensä sijaan ympäristöön, puhumaan eläimille ja eläimistä eikä vain omista ongelmista. (Holistic online 2008.) Välillä kaipaamme täydellistä irrottautumista työ- ja kotiasioista, ja siinä eläin voi olla suurena apua. Eläimet myös helpottavat ja poistavat stressiä. 3.4 Terapiakoirien käyttömahdollisuudet Lemmikkieläinterapiassa eläimet käyvät vierailemassa sairaaloissa, vankiloissa, vanhainkodeissa ja monissa muissa laitoksissa. Eläimet tekevät parantavaa työtään katsein, kosketuksin ja olemalla läsnä. Ne tekevät työnsä hienovaraisesti ja tietävät tarkalleen, mitä pitää tehdä. Eläimillä on mysteerinen taito saada yhteys kipeisiin kohtiimme, parantaa ja lohduttaa. Ne ovat tiellemme osuvista parantajista taitavimpia ja helpoimmin lähestyttäviä. (McElroy 1997, 107, ) Ulkomailla käytetään termiä animal-assisted therapy, eläinavusteinen terapia. Sillä tarkoitetaan eläinten hyödyntämistä osana sairauksien parantamista ja kuntouttamista. Eläinavusteinen terapia antaa terapeutille mahdollisuuden

24 24 päästä yhden työvälineen, eläimen, avulla moneen päämäärään. Eläin parantaa muun muassa potilaan kestävyyttä, liikkuvuutta, tasapainoa ja tuntoa. Samalla potilas hyötyy eläimestä psykologisesti, koska eläin parantaa motivaatiota ja itseluottamusta sekä rakentaa parempaa suhdetta ja yhteisymmärrystä terapeuttiin. Koirien lisäksi kissat ovat suosittuja eläinavusteisessa terapiassa, mutta myös kanit, linnut ja hevoset soveltuvat käyttöön. (Therapet Foundation 2008.) Voidaan puhua erikseen myös koiraterapiasta. Eräässä koulussa luokkahuoneessa pidettiin lukuvuoden ajan kahta koiraa, ja oppilaat saivat silitellä niitä välitunneilla. Koirien todettiin motivoivan ja rauhoittavan oppilaita sekä tuovan lohdutusta silloin, kun heillä oli vaikeaa elämässään. (Laurell, Nordman & Suvikas 2007, 51.) Eläimiä voidaan käyttää hyvin monissa yhteyksissä ja paikoissa. Lasten ja nuorten kanssa toimimisessa näkisin eläimien tuovan selvää hyötyä tunteiden käsittelyyn, vanhusten kanssa puolestaan yksinäisyyden lievittämiseen. Mielenterveystyössä eläimet piristävät, peilaavat tunteita, osoittavat välittämistä, antavat itseluottamusta yms. Näkövammaisilla on johdattajanaan opaskoira, liikuntavammaisella voi olla tavaroita noutava avustajakoira, ja kuurolla ovikellon soiton ilmoittaa kuulokoira. Mielenterveyskuntoutujalle sosiaaliset tilanteet ovat monesti pelottavia, mutta koiran on huomattu antavan tukea ja rauhoittavan julkisilla paikoilla liikkumisessa. Koirat myös pitävät yllä päivärytmiä. Koirien tuomien positiivisten vaikutusten myötä on alettu miettiä tukikoirien hankkimista mielenterveyskuntoutujille. Avustajakoirat voisivat opettaa mielenterveyskuntoutujaa liikkumaan julkisilla paikoilla, kun yksin liikkeelle lähteminen on monesti vaikeaa ellei mahdotontakin. Tampereella mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistys on ottanut koirat toimintaansa järjestäen viikoittain kävelylenkkejä, jolloin on mahdollisuus silittää ja taluttaa koiria. Nämä koirat ovat saaneet kutsumanimekseen Mikuapu koirat eli mielenterveyskuntoutujien apukoirat. (Rainio 2006, 9.) Terapiakoirat ja muut vastaavat tarjoavat monenlaista apua ihmisille. Vierailuillaan ihmisten luokse ne voivat piristää ja parantaa mielialaa, mutta strukturoidussa ympäristössä ne tukevat ammattilaisia, kuten fysioterapeutteja ja sosiaalialan työntekijöitä, tavoit-

25 25 teiden saavuttamisessa. Näistä esimerkkeinä ovat potilaan liikkumisen lisääminen tai muistin parantaminen. (Suziedelis Bogle 2002.) 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Mielenterveyskuntoutujien parissa toteutettavalla tutkimuksella oli tarkoitus selvittää, miten kuntoutujat kokevat eläimet ja mikä on eläinkontaktin merkitys kuntoutujalle. Eläimet ovat avoimia eivätkä syrji ihmistä siksi, että tämä on esimerkiksi sisäänpäin kääntynyt. Juuri tämä eläinten taito saada ihmisiä rentoutumaan, rohkaistumaan ja avautumaan tunteiden näyttämiseen oli syy, miksi asiaa oli hyödyllistä tutkia. Saadun tiedon avulla voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän luonnonläheisiä hoitokeinoja toiminnallisessa kuntoutuksessa. Monilla tutkimuksen toteuttamisympäristön asukkailla oli ollut aiemmin lemmikkieläimiä, ja oli huomattu koirien vierailun talossa piristävän asukkaita. Nyt kysyttiin, mikä on eläimen taika? Miksi eläin saa sulkeutuneenkin ihmisen avautumaan? Tutkimus aloitettiin esitietolomakkeella, jossa kysyttiin kuntoutujien aiempia eläinkokemuksia. Kyseinen lomake jaettiin Alvi ry:n yksikköön, joka on yhteistyötahona opinnäytetyössäni. Kysely tehtiin mahdollisimman helpoksi laittamalla vastauksiin rastitettavat vaihtoehdot. Aineiston kerääminen jatkui havainnoimalla ryhmää, jossa mielenterveyskuntoutujien luokse tuli käymään neljä kertaa kaksi Hali-Berni -toiminnassa mukana olevaa koiraa omistajineen. Ryhmässä minä ja yksikön työntekijä havainnoimme sitä, miten mielenterveyskuntoutuksen asiakkaat reagoivat eläinten läheisyyteen. Muuttuuko heidän käytöksensä, ovatko he avoimempia eläinten seurassa, tuovatko eläimet heille elämäniloa ja hymyn huulille? Koirien vierailujen jälkeen tein ryhmässä mukana olleille kyselyn siitä, kuinka he itse kokevat eläimen läsnäolon ja vaikutuksen. Tässäkin kyselyssä olin antanut valmiit vastausvaihtoehdot. Aineistonkeruumenetelmät valikoituivat toimivuuden ja käytännöllisyyden mukaan. Saadakseni kuntoutujien äänen kuuluville paremmin, todettiin

26 26 aiheelliseksi tehdä vielä teemahaastattelu ryhmään osallistujien kokemuksista ryhmässä. Tutkimus pyrki vastaamaan kuntoutusyksikön esittämään kysymykseen, kuinka eläimet tukevat mielenterveystyötä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajalla rintamalla erilaisissa kuntoutuksissa kaikkien ikäryhmien kanssa. Vanhustyössä koirat ovat olleet käytössä jo pidemmän aikaa, mutta niitä voitaisiin hyödyntää paljon laajemmalti. Maailmalla eläimet ovat olleet jo kymmeniä vuosia mukana antamassa terapiaa sairaille, vanhuksille, vangeille ja monille muille ryhmille. 5 KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Laadulliselle tutkimukselle tyypillistä on, että tutkimuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen tiedon hankintaan. Aineisto hankitaan todellisissa tilanteissa. Ihminen on yleensä tiedonkerääjä havaintoineen mittausvälineiden sijaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.) Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa tavoitteena on ymmärtää jonkin ilmiön esiintymisen syitä ja merkityksiä. Ilmiön tai kohteen tutkiminen pyritään tekemään mahdollisimman todellisissa, luonnollisissa tilanteissa, sillä laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on kuvata todellista elämää. Tutkitaan siis merkityksellistä toimintaa, ja aineistoa tarkastelleen kokonaisuutena. Kohdejoukko valitaan tietoisesti harkiten ja tarkoituksenmukaisesti, ja tutkija käyttää työvälineinään omia havaintojaan ja keskusteluja tutkittavien kanssa. (Eskola & Suoranta 1998, ) Aineistonkeruumenetelminä kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja havainnointitutkimuksia, tapaustutkimuksia sekä elämänkertatutkimuksia (Eskola & Suoranta 1998, 14 16). Aineistoa voi tuottaa hyvin monin erilaisin tavoin, tai myös analysoida valmista aineistoa, kuten lehtiartikkeleita. Hankittavaa aineistoa voidaan rajoittaa jo aineistonkeruuvaiheessa niin, että keskitytään

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot