Tässä numerossa: Kevätaurinko palautti luottamuksen tulevaan Käännetty arvonlisäverovelvollisuus Työnantajan asiointipalvelusta Kelassa

Transkriptio

1 Tässä numerossa: Kevätaurinko palautti luottamuksen tulevaan Käännetty arvonlisäverovelvollisuus Työnantajan asiointipalvelusta Kelassa Väestönsuojien rakentamisvelvoitteista Outoja muistutuskirjeitä tavaramerkkiasioissa Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä

2 Suomen Yrittäjät kouluttaa Arvonlisäveropäivä Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki Ohjelma klo Ohjelma klo Ilmoittautuminen ja kahvi Kiinteistöjen ajankohtaiset arvonlisäverokysymykset Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusjärjestelmä Kiinteistön käyttötarkoituksen muutostilanteet ja luovutustilanteet Verohallituksen ohjeistuksen huomioiminen Uusi rakennuspalvelujen ostajan käännetty verovelvollisuus alkaen! Järjestelmän keskeinen sisältö Millaisiin palveluihin sovelletaan ja ostajan aseman määrittely Lounas Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset Henkilöstökulujen vähennykset Yksityisen kulutuksen huomioiminen Edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? Verottoman liiketoiminnan vaikutus Kahvi Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa Myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? Kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen Vähennysten oikea-aikainen tekeminen Myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla Ulkomaisten ostojen alv-käsittely Tavarahankinnat EU:sta ja kolmansista maista EU:n ulkopuolelta Kansainväliset palveluostot ja ostajan käännetty verovelvollisuus palvelukaupan 2010 myyntimaauudistuksen jälkeen Ulkomaisten arvonlisäverojen takaisinhakumahdollisuus sähköinen ALVEU-menettely Tuoreinta oikeuskäytäntöä ja Verohallinnon ohjeistusta Seminaarin päätös Ilmoittautuminen viimeistään puh. (09) Ilmoittautuminen ja kahvi Yhteisökaupan arvonlisäverotus Rajat ylittävä EU-tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset Verolliset yhteisöhankinnat Kolmikantakauppa ja yksinkertaistamissäännös Tavaran myynti asennettuna EU-maihin Yhteisökaupan ilmoitusvelvollisuudet kausivero- ja yhteenvetoilmoituksilla Lounas EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus Tavaran myynti EU:n ulkopuolelle vientikauppa Verottoman vientimyynnin edellytykset ja vientinäyttö Verollinen maahantuonti Maahantuonnin veron vähennysoikeuden varmistaminen Veroton maahantuonti EU:n ulkopuolisen tavarakaupan ilmoitusvelvollisuudet kausiveroilmoituksella Kahvi uudistuneen kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverokysymyksiä Palvelujen myyntimaasäännösten keskeinen sisältö ja käytännön esimerkkejä Milloin palvelu on myyty Suomessa? Milloin laskulle ei tule Suomen veroa? Milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus Kauppakumppani EU:n ulkopuolelta myyntimaasäännöstön soveltaminen Kansainvälisen palvelukaupan raportointivelvoitteet kausiveroja yhteenvetoilmoituksilla Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä alv-kysymyksiä AVL:n laskumerkintävaatimukset kansainvälisessä kaupassa Kuluveloitukset kotimaassa ja ulkomaille Arvonlisäveron palautus ulkomailta: edellytykset, rajoitukset ja uusi ALVEU-menettely Seminaarin päätös Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Jäsenhinta: 229 (+ alv) Normaalihinta: 349 (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Yhteishinta: Arvonlisäveropäivä 5.5. sekä Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä Jäsenhinta: 399 (+ alv) Normaalihinta: 639 (+ alv) Ilmoittautuminen viimeistään puh. (09) Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Jäsenhinta: 229 (+ alv) Normaalihinta: 349 (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Ilmoittautua voi myös: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, Helsinki puhelin (09)

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p , raija-liisa.konkola@yrittajat.fi Assistentti Anna Lantee, p anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, veroasiantuntija Laura Kurki, johtaja Anna Lundén, ekonomisti Petri Malinen, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Anja Tuomola Suomen Yrittäjistä sekä viestintäpäällikkö Kristiina Siikala Finanssialan Keskusliitosta. 1. VEROT JA RAHAT...4 Kevätaurinko palautti luottamuksen tulevaan...4 Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen... 5 Puolueiden verolinjauksia...6 Verotiliotteiden automaattinen postitus loppuu TYÖNANTAJAN ABC...7 Työnantajan asiointipalvelu Kelassa uudistui...7 Sanssi-kortin saaneista nuorista joka kuudes työllistynyt YRITYSTOIMINNAN ABC...8 Ennakkotietoa väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden muutoksista...8 Euroopan komissio uudistaa yrittäjyyslinjauksiaan...9 Uusi laki mahdollistaa kokonaan sähköiset julkiset hankinnat...10 Kuulemiskierros EU:n julkisten hankintojen politiikasta...10 Outoja muistutuskirjeitä tavaramerkkiasioissa...10 Yrityksen lomakkeet...10 Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä (IV KiVi-kierros)...11 Osa yritysten kansainvälistymisavustusten käsittelystä ELY-keskuksiin Onko yrityksenne jo valmis sepaan? YRITTÄJÄ IHMISENÄ Täsmennyksiä sivutoimiseen yrittäjyyteen ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero kirjaudu jäsennumerolla 1/ / / / / /

4 1. Verot ja rahat Kevätaurinko palautti luottamuksen tulevaan Kuluttajien luottamus talouteen on noussut takaisin viime syksyn korkealle tasolle. Uusimman kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan luottamus oli helmikuussa selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Luottamus Suomen talouteen on vahvempaa kuin luottamus omaan talouteen. Lähes puolet uskoo, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Oman taloutensa kohentumiseen luottaa selvästi harvempi, eli reilu neljännes kuluttajista. Eräs syy siihen lienee se, että kuluttajat odottavat hintojen nousevan 3,2 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Kuluttajien inflaatio-odotus on selvästi pitkän ajan keskiarvon, 2,2 prosenttia, yläpuolella. Inflaatio-odotusten nousun mukanaan tuoma huoli ostovoimasta näkyy kuluttajien osto-odotuksissa. Kuluttajista 45 prosenttia pitää nyt kestotavaroiden ostamista kannattavana, kun vastaava osuus oli vuosi sitten 58 prosenttia. Silti monet kotitaloudet aikovat seuraavan kuuden kuukauden aikana käyttää rahaa esimerkiksi matkailuun, kodin korjaamiseen ja sisustamiseen tai kodintekniikan ja harrastusvälineiden hankintaan. Suomen talouden kevät Maailmantalouden odotetaan kasvavan lähivuosina reilun 4 prosentin vauhtia. Kehittyvissä maissa kasvu on nopeampaa, kehittyneillä talousalueilla kasvu jää vähäisemmäksi. Suomi valitettavasti kuuluu tähän jälkimäiseen joukkoon. Tilanne ei kuitenkaan ole huono, päinvastoin. Ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Suomen Yrittäjät, ekonomisti että kuluttajat odottavat hintojen nousevan Petri 3,2 Malinen, prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Kuluttajien inflaatio- odotus on selvästi pitkän p. 09 ajan 2292 keskiarvon, 2845, 2,2 prosenttia, yläpuolella. petri.malinen@yrittajat.fi Inflaatio- odotusten nousun mukanaan tuoma huoli ostovoimasta näkyy kuluttajien osto- odotuksissa. Kuluvan vuoden Kuluttajista talouskasvun 45 prosenttia odotetaan pitää Pk-yritysten nyt kestotavaroiden aurinkoiset ostamista odotukset kannattavana, kun vastaava olevan osuus edelleen oli vuosi lähellä sitten 3 prosentin 58 prosenttia. Silti monet kotitaloudet aikovat seuraavan kuud vauhtia. Kasvu on laajapohjaista sekä Suomalaiset pk-yritykset odottavat alkaneesta vuodesta suhteellisen hyvää. Yri- kuukauden aikana käyttää rahaa esimerkiksi matkailuun, kodin korjaamiseen ja sisustamiseen kotimaisen että ulkomaisen kysynnän vilkastuttamaa. Painopiste siirtyy kuitenkin tykset arvioivat alkaneen vuoden olevan kodintekniikan ja harrastusvälineiden hankintaan. ulkomaiseen kysyntään, sillä kun välillinen liiketoiminnalle suhteellisen hyvän mutta verotus Suomen sekä talouden kunnallisverotus kevät kiristyvät ja yhtyvät muiden tahojen ennusteisiin siitä, reaalisen ansioiden kasvu pysähtyy, on että talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän. selvää, Maailmantalouden että yksityisen odotetaan kulutuksen kasvavan kasvu lähivuosina Vahvasta tulevaisuudenuskosta reilun 4 prosentin huolimatta vauhtia. Kehittyvissä m hiipuu. kasvu on nopeampaa, kehittyneillä talousalueilla huolestuttavaa kasvu on jää se, vähäisemmäksi. että varovaisuus Suomi investoinneissa ei kuitenkaan jatkuu. ole Investointiodotukset huono, päinvastoin. valitettava kuuluu Omat tähän haasteensa jälkimäiseen talouden joukkoon. kasvuun Tilanne tuo julkisen talouden tila. Suomen julkinen ovat helmikuisen pk-barometrin mukaan talous Ennakkotietojen kohtasi finanssikriisin mukaan Suomen vahvana, talous ja vain kasvoi puolet viime pitkän vuonna ajan 3,1 keskiarvosta. prosenttia edellisestä vuode suhdanneautomatiikan Kuluvan vuoden talouskasvun annettiin odotetaan toimia olevan Investointeja edelleen jarruttelevat lähellä 3 prosentin käyttämätön vauhtia. Kasvu o vapaasti. Kun lisäksi tehtiin päätösperäisiä kapasiteetti ja kesken oleva kannattavuuden palauttaminen. Myös tuotantokustan- laajapohjaista sekä kotimaisen että ulkomaisen kysynnän vilkastuttamaa. Painopiste siirtyy elvytystoimia, julkisen talouden rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Tilanteen nusten ja palkkojen nousu voi vaikuttaa kuitenkin ulkomaiseen kysyntään, sillä kun välillinen verotus sekä kunnallisverotus kiristyvät j korjaamiseksi reaalisen ansioiden finanssipolitiikka kasvu pysähtyy, on tänä on selvää, investointihalukkuuteen. että yksityisen kulutuksen Pk-yritysten kasvu ar-viot lopputuotteiden ja palkkojen nousus- hiipuu. vuonna kiristävää. Omat Oman haasteensa kysymysmerkkinsä talouden talouskehitykselle finanssikriisin luo tulevan vahvana, hallituksen ja suhdanneautomatiikan talous- ja toimialoilla. annettiin toimia vapaasti. Kun lisäksi tehtiin kasvuun tuo julkisen ta ovat kohonneet talouden tila. viime Suomen syksystä julkinen kaikilla talous kohtas veropolitiikka. päätösperäisiä Mikäli elvytystoimia, esimerkiksi julkisen vero-tuksessa korjaamiseksi erilaisten finanssipolitiikka painopistemuutosten on tänä vuonna varmistaa kiristävää. kyky vastata talouskasvun mu- talouden Nyt rahoitusasema olisi kuitenkin oltava heikkeni uskallusta voimakkaasti. Tilantee sijaan päädytään kokonaisveroasteen kiristämiseen, Oman kysymysmerkkinsä tulee se leikkaamaan talouskehitykselle entisestään Tällä luo tavalla tulevan myös hallituksen tulevien vuosien talous- talou- ja veropolitiikka. M kanaan tuomiin kasvaviin markkinoihin. kotimaista esimerkiksi kulutusta. verotuksessa erilaisten painopistemuutosten den kasvun hedelmät sijaan saadaan päädytään poimittua kokonaisveroastee ja hyödynnettyä täysimääräisesti. kiristämiseen, tulee se leikkaamaan entisestään kotimaista kulutusta. Suhdannenäkymien saldoluku [kaavio myös erillisessä Excel- tiedostossa] Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

5 Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin rakentamispalvelun myynteihin, joissa palvelun suorittaminen on alkanut tai sen jälkeen. Keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen huhtikuun alkua, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen ei määräydy sopimuksen tekoajankohdan mukaan, vaan ratkaisevaa on se, milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p , 1. Verot ja rahat Uuden menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotulojen menetyksiä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että verovelvollinen rakentamispalvelun myynnistä on ostaja. Myyjän on siten tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poiketen ilman arvonlisäveroa. Myyjän tuleekin riittävää huolellisuutta noudattaen selvittää ostajan status ja tarvittaessa pyytää ostajalta selvitystä, jotta hän voi toimia oikein. Vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron, myyjällä on aina laskunantovelvollisuus. Myyjä ja ostaja eivät voi keskenään sopia, miten vero käsitellään, vaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen on pakollista aina, kun soveltamisedellytykset täyttyvät. Verohallinto on antanut ohjeen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen, joka löytyy osoitteesta Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, jos seuraavat arvonlisäverolain (AVL) 8 c :ssä asetetut edellytykset täyttyvät: 1) Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten 2) Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Edellytykset täyttävänä ostajana pidetään myös AVL 31 :n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyä ns. omaan lukuun rakentajaa ja AVL 33 :ssä määriteltyä ostajaa, joka luovuttaa kiinteistön edelleen rakentamispalvelun suorittamisen jälkeen ennen kuin kiinteistö on otettu käyttöön. Näissäkin tilanteissa edellytyksenä on, että ostaja harjoittaa rakentamistoimintaansa muutoin kuin satunnaisesti. Lisäksi ostaja voi olla myös ns. välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle. Mikä on rakentamispalvelua? Arvonlisäverolaki määrittelee rakentamispalveluksi kiinteistöön kohdistuvan rakennus- ja korjaustyön sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamisen. Kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta, rakennusta ja pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa (tai yhdistelmää). Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty suunnittelu, valvonta ja muu niihin verrattava palvelu. Rakentamispalveluna pidetään toimialaluokituksen mukaisesti talonrakentamista, maa- ja vesirakentamista sekä erikoistunutta rakentamista. Rakentaminen voi olla uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista sekä muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. Rakentamispalvelua on rakennuksiin kiinteästi kuuluvien varusteiden ja laitteiden, kuten hissien tai lukitus- ja hälytysjärjestelmien asentaminen. Myös rakennussiivousta, ei kuitenkaan pelkkää rakennusjätteiden poiskuljetusta, pidetään rakentamispalveluna. Rakentamiseen kuuluu myös rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen. Työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Käännetty verovelvollisuus ei Verohallinnon ohjeen mukaan koske tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden tai laitteiden asennusta ja pystytystä, viheralueiden istutusta ja hoitoa, arkkitehti- ja suunnittelupalveluja, rakennuskoneiden vuokrausta ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä, ulkotilojen puhtaanapitoa eikä kuljetuspalveluja. Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa laatinut luettelon yleisimmistä rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvista rakentamispalveluista. Luettelo löytyy internetosoitteesta kohdasta Käännetty ALV => Lista rakentamispalveluista. 5 Työn yhteydessä asennetun tavaran myynti Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaran myyntiin. Jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, palvelua pidetään yhtenä kokonaisuutena ja rakentamispalvelun myyntinä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta muiden edellytysten täyttyessä. Esimerkiksi parketin myynti sellaisenaan on tavaran myyntiä, johon käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Parketin myynti asennettuna sitä vastoin on rakentamispalvelun myyntiä. Rakentamispalvelua on myös esimerkiksi rakennuselementtien, ovien ja ikkunoiden myynti asennettuna. Tavaran myynnin yhteydessä asennustyön osuus voi olosuhteet huomioon ottaen olla niin vähäistä, että koko toimitusta voidaan pitää tavaran myyntinä, johon käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Verohallinnon ohjeen mukaan tavaran myyntinä voidaan pitää esimerkiksi jääkaapin, pakastimen tai astianpesukoneen myyntiä, kun myyjä toimittaa ja liittää koneet. Toisaalta uunin myyntiä asennettuna pidetään Verohallinnon ohjeen mukaan rakentamispalvelun myyntinä, koska uuni asennetaan yleensä kiinteäksi. Myös keittiökalusteiden myyntiä asennettuna pidetään rakentamispalvelun myyntinä. Jos keittiökoneita asennetaan keittiöremontin osana siten, että sama asentaja asentaa kaapit, tasot ja astianpesukoneen, koko palvelua pidetään rakentamispalveluna. Ostajan status Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen edellyttää, että palvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy säännösten tarkoittamia palveluita tai suorittaa tiettyjä kiinteistön luovutuksia (ns. omaan lukuun rakentaja tai elinkeinonharjoittaja, joka luovuttaa kiinteistön ennen kuin se on otettu käyttöön rakentamispalvelun suorittamisen jälkeen). Omaan lukuun rakentajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka rakentaa tai rakennuttaa hallinnassaan

6 1. Verot ja rahat olevalle maa-alueelle rakennuksen, joka on tarkoitettu myytäväksi ennen sen käyttöönottoa. Lisäksi käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun ostaja on ns. välimies. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilöille. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta myöskään silloin, kun myyjä on ns. vähäisen toiminnan harjoittaja eikä ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä sillä perusteella, että liikevaihto on enintään euroa tilikaudessa. Jos myyjä kuitenkin on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan. Arvioitaessa sitä, onko ostaja elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, otetaan huomioon mm. ostajan pääasiallinen toimiala ja toiminta, rakentamispalvelujen myynnin säännöllisyys sekä palvelusuoritusten määrä ja laajuus. Ostajan toiminnan ei siis tarvitse olla pääasiallisesti rakennustoimintaa. Satunnaisella rakentamisella tarkoitetaan Verohallinnon ohjeen mukaan pääasiallisesti kertaluonteista, tilapäistä, eitoistuvaa tai vähäistä rakentamista, jota ei ole tarkoitettu jatkuvaksi toiminnaksi. Verohallinnon ohjeesta löytyy esimerkkejä tilanteista, joissa ostajan katsotaan satunnaisesti tai muutoin kuin satunnaisesti myyvän rakentamispalveluja. Myynti valtiolle tai kunnalle Valtiota pidetään aina satunnaisena palvelun ostajana, jolle tapahtuviin myynteihin käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Valtion liikelaitosten ja valtion omistamien osakeyhtiöiden statusta tarkastellaan kuitenkin itsenäisesti. Kuntien ja kuntayhtymien statusta ostajana tarkastellaan tapauskohtaisesti. Jos yksittäinen kunta tai kuntayhtymä myy rakentamispalveluja ulkopuolisille muutoin kuin satunnaisesti, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin ao. kunnan tai kuntayhtymän ostamiin rakentamispalveluihin. Kuntaliitto on laatinut ohjeen käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta kunnissa ja kuntayhtymissä. Ohje löytyy internetosoitteesta kohdasta Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Verotus, valtionosuudet ja muu rahoitus > Verotus > Arvonlisäverotus. Lasku ja vähennysoikeus Jos rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, myyjän tulee antaa ostajalle yleiset laskumerkinnät sisältävä lasku, johon ei kuitenkaan saa merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskusta tulee ilmetä ostajan alv-tunniste ja tieto ostajan veronmaksuvelvollisuudesta (esim. viittaus AVL 8 c :ään). Ostajan aseman ilmoittamiseksi voi käyttää lomakkeita, jotka löytyvät Rakennusteollisuus RT:n internetsivuilta osoitteesta kohdasta Käännetty alv > Ostajan aseman ilmoittaminen. Ostajalla on oikeus vähentää arvonlisävero, jonka tämä on velvollinen suorittamaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella, jos vähennysoikeuden yleiset edellytykset täyttyvät ja jos ostaja on täyttänyt AVL 162 :ssä säädetyn ilmoittamisvelvollisuutensa. Palvelun myyjä saa normaaliin tapaan vähentää hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden yleisten edellytysten täyttyessä, vaikka ostaja on palvelun myynnistä verovelvollinen. Tämä merkitsee sitä, että uuden menettelyn voimaantulo tuo mukanaan paljon uusia negatiivisen arvonlisäveron ilmoittajia. Alv- palautusten maksamisessa saattaakin esiintyä viiveitä erityisesti uuden menettelyn soveltamisen alkuvaiheessa ennen kuin Verohallinnon valvontajärjestelmät toimivat kitkattomasti. Käytännön soveltamistilanteissa odotettavissa tulkintaongelmia Koska käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevassa ohjeistuksessa ei pystytä ottamaan kantaa moninaisiin käytännön myyntitilanteisiin, uuden menettelyn soveltaminen tulee aiheuttamaan lukuisia rajanveto-ongelmia. Yritysten olisikin tärkeää selvittää etukäteen myymiensä palveluiden ja palvelukokonaisuuksien arvonlisäverokäsittely. Arvonlisäverokäsittelystä voi hakea verottajalta viranomaista sitovaa, maksullista (175 ) ja valituskelpoista ennakkoratkaisua tai pyytää kirjallista ohjausta, joka on maksutonta ja josta ei voi valittaa. Puolueiden verolinjauksia Lähes kaikki puolueet ovat julkaisseet tavoitteensa, joihin sisältyvät myös puolueiden verotavoitteet. Suuret puolueet Kokoomus ja Keskusta, samoin kuin Perussuomalaiset ja RKP, ovat hylänneet Hetemäen työryhmän osinkoveroesitykset. SDP ja Vihreät puolustavat Hetemäen työryhmän esityksiä, mutta SDP myöntäisi ns. aktiiviyrittäjille pienen huojennuksen verrattuna muihin omistajiin. Myös Vasemmistoliitto luopuisi nykyisestä osinkoverotuksesta. Puolueiden yritys- ja osinkoverolinjaukset ovat olleet yleislinjaltaan huomattavasti maltillisempia kuin Hetemäen työryhmän ehdotukset lähinnä vasemmistopuolueita sekä Vihreitä lukuun ottamatta. On myös Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p anna.lunden@yrittajat.fi muistettava, että kyse ei ole vielä hallitusohjelmasta vaan puolueiden tavoitteista ensi vaalikaudelle. Verotiliotteiden automaattinen postitus loppuu Kaikki verotiliasiakkaat ovat toistaiseksi saaneet paperisen verotiliotteen postitse. Toukokuun 2011 alusta lähtien Verohallinto ei enää automaattisesti lähetä paperista tiliotetta. Jos haluat paperisen verotiliotteen myös jatkossa, voit ilmoittaa asiasta verotilipalvelun kohdassa Verotilikohtaiset ohjaustiedot tai soittaa verotilin neuvontanumeroon

7 Työnantajan ABC Työnantajan asiointipalvelu Kelassa uudistui Työnantajien asiointipalvelu Kelan nettisivuilla uudistui 12. helmikuuta. Palvelun rakennetta on selkeytetty, ja työnantajalta pyydetään aiempaa vähemmän tietoja. Asiointipalvelussa työnantajat voivat ilmoittaa Kelalle mm. sairausajan, kuntoutusajan ja vanhempainvapaan ajalta maksamansa palkan sekä työtulot päivärahan maksamista varten. Lisäksi työnantaja voi hakea palvelussa sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta sekä ilmoittaa osasairauspäiväraha-ajalle tehdystä sopimuksesta. Uudistuksen jälkeen palvelussa voi yhdellä kirjautumisella tehdä usean työntekijän ilmoitukset. Samoin voi tehdä samaa etuutta koskevat hakemukset ja ilmoitukset samalla kertaa. Enää ei tarvitse kirjoittaa y-tunnusta tai valita, toimiiko työnantajana vai palkka-asioiden hoitajana. Asiointipalveluun pääsee vastedes vain vahvalla Katso-tunnisteella. Alitunnisteet tulee vahventaa verohallinnon sivuilla. Jatkoa seuraa Jatkokehitystä on luvassa vielä tämän vuoden aikana. Tulevaisuudessa ilmoituksia ja hakemuksia voi lähettää suoraan palkkaohjelmasta, jos ohjelmaan tehdään palvelun vaatimat muutokset. Uutta palvelua kokeillaan parhaillaan Fenix-palkkaohjelmalla. Tämän vuoden aikana palvelu otetaan käyttöön muissakin palkkaohjelmissa. Ensimmäisessä vaiheessa palkkaohjelmasta voi lähettää ilmoituksen työnantajan maksamasta palkasta eli Y17-lomakkeen tiedot sekä sairauspäiväraha- tai osasairauspäivärahahakemuksen eli SV8-lomakkeen tiedot. LISÄTIETOJA PALVELUSTA: LISÄÄ KATSO-TUNNISTEESTA: Sanssi-kortin saaneista nuorista joka kuudes työllistynyt Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi-kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Joulukuun puoliväliin mennessä kortin on saanut yhteensä alle 30-vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta, joista eli lähes joka kuudes on työllistynyt. Sanssi-hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Sanssi rohkaisee työllistämään Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto mutta jotka eivät ole vielä saaneet työpaikkaa. Peruskoulusta ja lukiosta valmistuneet ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. Sanssikortin alaikäraja on 17 vuotta. Sanssi-kortilla nuori todistaa työnantajalle, että hänen palkkauskustannuksiinsa Mahdollisuus ottaa töihin. voidaan myöntää palkkatukea. Työnantaja hakee tukea TE-keskukselta ennen työsuhteen alkamista. Tuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan enintään 10 kuukauden ajalta. Jos työantaja ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen, palkkatukea maksetaan koko koulutuksen ajalta. Työnantajana voi olla kunta, yritys, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys, mutta ei valtio. 7

8 3. Yritystoiminnan ABC Ennakkotietoa väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden muutoksista Uusi pelastuslakiesitys on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Laki on tuomassa helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen. Näillä näkymin laki vahvistettaneen maalis-huhtikuun vaihteessa, ja se astunee voimaan kesä-heinäkuussa. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p , tiina.toivonen@yrittajat.fi Suomen Yrittäjien tärkeä tavoite on ollut, että väestönsuojasäädösten rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin kokonaan yritysten osalta. Nyt eduskunnan käsiteltävänä oleva pelastuslakiesitys on väestönsuojien osalta kehittymässä yrittäjien kannalta oikeampaan suuntaan, mutta velvoitteeseen liittyvät ongelmat olisivat edelleen olemassa. Valtioneuvosto onkin todennut, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luopumista. Väestönsuojat uudisrakentamisessa Pelastuslakiesityksen mukaan väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden alaraja on nousemassa voimassa olevasta 600 neliömetristä. Ehdotuksen mukaan uusiin rakennuksiin on rakennettava väestönsuojat, mikäli kerrosala on yli neliötä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta raja olisi kuitenkin neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen vaikuttavat rakennuksen kaikki ne osat, jotka lasketaan kerrosalaan kuuluviksi. Esitetyn neliörajan nostaminen vähentäisi rakennuksissa vuosittain rakennettavien suojien määrää prosentilla vuoden 2005 määrästä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä, enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta. Rakentamisvelvollisuus ei synny myöskään silloin, kun tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on jo ennestään riittävästi väestönsuojien vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Lisäksi väestönsuojan rakentamisvelvollisuus katsottaisiin täytetyksi, jos tontilla tai rakennuspaikalla jo olevat vanhat suojapaikat, jotka eivät täytä voimassa olevia määräyksiä, kunnostetaan ennen rakennuksen valmistumista vaatimukset täyttäviksi. Jos rakennuslupaa haetaan lain vahvistamisen jälkeen, sovelletaan uusia neliörajoja, vaikka laki ei vielä olisikaan voimassa. Jos lupaa on haettu ennen vahvistamispäivämäärää, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta. Muutoksesta päätettäessä rakennuslupaviranomainen voi ottaa huomioon uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä Uudessa laissa rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta ollaan luopumassa. Sen tilalle ollaan asettamassa velvollisuus kunnostaa väestönsuoja muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa siten, että se täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuta väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia vaatimuksia lievemmäksi. Helpotuksia rakentamisvelvoitteeseen Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissa säädetystä rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia kustannuksia suhteessa rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai jos vapautuksen myöntämiseen on muu painava syy. Tavanomaista huomattavasti korkeampina kustannuksina pidetään sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennuksen ja väestönsuojan rakentamiskustannuksia yhteensä. Aluehallintoviraston myöntämien helpotusten lisäksi sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Tietyissä tilanteissa myös kunnan rakennuslupaviranomainen voi myöntää helpotuksia väestönsuojan rakentamisvelvoitteen laajuuteen. 8

9 Euroopan komissio uudistaa yrittäjyyslinjauksiaan Small Business Act (SBA) linjaa EU:n yrittäjyyspolitiikkaa. Alkuperäinen päätös annettiin vuonna SBA:n tarkoituksena on tehostaa EU:n yrittäjyys- ja pk-politiikkaa. Suosituksia on kuitenkin noudatettu hyvin vaihtelevasti ja osin puutteellisesti. Uusilla linjauksilla komissio haluaa tehostaa suositusten täytäntöönpanoa. 3. Yritystoiminnan ABC Suomen Yrittäjät EU-edustaja Antti Neimala SBA:ssa määritellään 10 periaatetta, joiden tavoitteena on ohjata politiikkaa niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissakin. Periaatteet ovat seuraavat: I. Luodaan toimintaympäristö, jossa yrittäjät ja perheyritykset menestyvät ja yrittäjyys palkitaan. II. Varmistetaan, että konkurssiin joutuneet mutta vilpittömästi toimineet yrittäjät saavat nopeasti uuden mahdollisuuden. III. Laaditaan säännöt pienet ensin -periaatteen mukaan. IV. Tehdään julkisesta hallinnosta joustavampi pk-yritysten tarpeiden kannalta. V. Mukautetaan politiikan välineitä pk-yritysten tarpeisiin: helpotetaan pk-yritysten. osallistumista julkisiin hankintoihin ja hyödynnetään mahdollisuutta myöntää valtiontukea pk-yrityksille. VI. Parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja kehitetään sellainen oikeudellinen ja liiketoimintaympäristö, joka tukee maksujen ajallaan suorittamista liiketoimissa. VII. Autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. VIII. Edistetään pk-yrityksissä tarvittavien taitojen kehittämistä ja kaikenlaista innovointia. IX. Annetaan pk-yrityksille valmiudet muuttaa ympäristöuhat mahdollisuuksiksi. X. Kannustetaan ja tuetaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat hyötyä markkinoiden kasvusta. Komissio julkisti tiedonannon Small Business Actin uudistamiseksi Tiedonannossa arvioitiin, että EU-instituutiot ja jäsenmaat ovat kyllä panneet alkuperäisen SBA:n suosituksia täytäntöön, mutta varsinkin jäsenmaiden toimissa on edelleen liikaa kirjavuutta ja puutteita. Myös EU-tasolla halutaan vahvistaa Think Small First periaatetta ja varmistaa, että kaikissa lainsäädäntöhankkeissa tehdään asianmukaiset SME-test-arvioinnit. SBA ei toteudu käytännössä Suomessakaan Vain harvassa maassa SBA ja sen linjaukset ovat olleet politiikan keskiössä. Tämä olikin yksi olennaisimpia SBA:ta uudistettaessa tehdyistä havainnoista. Uudistuksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että niin EUinstituutiot kuin erityisesti jäsenmaatkin huolehtivat vakavammin ohjelman täytäntöönpanosta. Suomi ei poikkea useimmista muista EU-jäsenmaista, mitä tulee SBA:n toteutukseen. Suomalaista yrittäjyyspolitiikkaa ovat ohjanneet muut tekijät kuin SBA. Meillä hallituksen keskeisin yrittäjyyspolitiikan vä- line on ollut Työ- ja elinkeinoministeriön johtama Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Mitään erillistä kansallista Small Business Act -toimintaohjelmaa ei ole ollut, vaan SBA:n kattamat asiat ovat edenneet muutenkin. Tai ovat olleet etenemättä. Komissio uusii linjauksiaan Kirjavuus jäsenmaiden etenemisessä ja muuttuneet olosuhteet erityisesti talouskriisi ovat kannustaneet komissiota uusimaan linjauksiaan. Komissio määrittelee uudistustarpeille viisi keskeistä peruspilaria: PK-yrityslähtöisestä sääntelystä on tehtävä todellisuutta. PK-yritysten rahoitustarpeista on huolehdittava. PK-yritysten markkinoille pääsyä on edistettävä laaja-alaisesti. PK-yrityksiä on kannustettava osallistumaan resurssitehokkaan talouden luomiseen. Yrittäjyyttä, työpaikkojen luomista ja osallistavaa kasvua on edistettävä. Pilareista tärkein on sääntelyn laadusta huolehtiminen. Muutkin asiat ovat tärkeitä, mutta sääntely koskee tyypillisesti kaikkia yrityksiä. Pienille yrityksille turha byrokratia ja kuormittavat velvoitteet ovat suhteessa paljon hankalampi asia kuin suuryrityksille. Sääntelyrintamalla on paljon tehtävää, jotta toimintaympäristö olisi kilpailukykyinen. Siksi asiaa ei voi liikaa korostaa. Komissio painotti tiedonannossaan, että tavoitteet voidaan saavuttaa vain ja ainoastaan päätöksenteon vahvalla pkyrityslähtöisyydellä. Sen vuoksi ohjelman raportointia tehostetaan, parhaiden käytäntöjen vaihtoa tiivistetään ja vuorovaikutusta pk-yritysten edustajien kanssa lisätään. Yrittäjäjärjestöt kannattavat uudistuksia Suomen Yrittäjät katsoo, että SBA:n uudistaminen on perusteltua. Talouskriisin jälkeen on entistäkin tärkeämpää vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä. SBA:n uudistetut linjaukset ovat oikeansuuntaisia. On keskityttävä keinoihin, joilla voidaan varmistaa linjausten tehokas täytäntöönpano. Suomen Yrittäjät piti tiedonannon puutteina liian pehmeitä kirjauksia julkisista hankinnoista sekä kokonaan puuttuvia linjauksia työelämän sääntelyn helpottamisesta. Pk-yritysten EU-edunvalvontajärjestö UEAPME oli tyytyväinen komission linjauksiin. UEAPME kuitenkin huomautti tiedotteessaan, että jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien aktiivisuudesta on paljon kiinni. Tähän asti ne ovat olleet aivan liian passiivisia, eikä SBA ole siksi ollut niin tehokas kuin sitä annettaessa edellytettiin. Lisää EU-asioista osoitteessa > Yritystoiminnan ABC > EU-tietopaketti 9

10 3. Yritystoiminnan ABC Uusi laki mahdollistaa kokonaan sähköiset julkiset hankinnat Vuoden 2011 alusta tuli voimaan uusi laki, joka mukaan julkisten hankintojen kilpailutus voidaan hoitaa kokonaan sähköisenä menettelynä. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p , anja.tuomola@yrittajat.fi Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita julkiset tahot tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen huutokaupan. Tämä vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa hankintamenettelyjä. Samassa yhteydessä tarkennettiin hankinnan keskeyttämistä koskevaa säätelyä. Tavoitteena on, että hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuus hankinnan keskeyttämisen mahdollisuuksista vähenisi ja pienentäisi näin markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää. Esityksellä pantiin täytäntöön julkisia hankintoja koskevien direktiivien sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevat säännökset. Kuulemiskierros EU:n julkisten hankintojen politiikasta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta. Kirjassa on esitetty laaja-alainen kysymyksenasettelu hankintadirektiivien toimivuudesta, kattavuudesta, uudistamistarpeesta, toimintaympäristöstä sekä tavoitteiden toteutumisesta. Komission tavoitteena on koota hankintayksiköiden, yritysten sekä muiden intressitahojen näkemyksiä vihreässä kirjassa esitetyistä kysymyksistä. Vastaukset pyydetään toimittamaan viimeistään sähköpostilla Word-muodossa osoitteeseen MARKT-CONSULT-PP-REFORM@ ec.europa.eu. Vihreä kirja on saatavissa seuraavasta osoitteesta: publicprocurement/modernising_rules/ consultations/index_en.htm. Lisätietoja julkisia hankintoja koskevasta EU-politiikasta: MEMO/11/48. Outoja muistutuskirjeitä tavaramerkkiasioissa Patentti- ja rekisterihallitus kertoo verkkosivuillaan että tavaramerkkirekisteröinnin merkeissä yrityksiä lähestyneillä yrityksillä ei ole mitään tekemistä PRH:n kanssa. Muutamat yritykset, muun muassa Suomen Tavaramerkkirekisteröinti Oy - Finska Varumärkesregistrering Ab firma ovat lähettäneet PRH:n tavaramerkkirekisterissä erääntymässä olevien rekisteröintien haltijoille Muistutus-nimellä otsikoituja kirjelmiä. Firmat käyttävät kirjelmissään muun muassa nimiä STM Suomen Tavaramerkit, Suomen Tavaramerkkirekisteri Oy ja SUOMEN TAVARAMERKKIREKIS- TERÖINTI OY. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toteaa, että mainituilla firmoilla ei nimestään huolimatta ole mitään tekemistä PRH:n pitämän tavaramerkkirekisterin kanssa. PRH:n tietoon on tullut, että mainittuja muistutuksia on lähetetty sellaisillekin rekisteröintien haltijoille, joiden rekisteröinnin uudistamisasiat on jo hoidettu kuntoon. Todettakoon, että mikäli tavaramerkin uudistamisen yhteydessä ei haluta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin, voidaan uudistaminen tehdä maksamalla uudistamismaksu suoraan viraston tilille. Tavaramerkin uudistamismaksu, joka kattaa kolme luokkaa ja on voimassa seuraat 10 vuotta, maksaa tällä hetkellä 235. Lähde: Yrityksen lomakkeet Yritysten lomakevalikoimaa on täydennetty. Työsuhdelomakkeiden lisäksi on saatavissa matkalaskulomake ja kuluselvityslomake. 10

11 Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä (IV KiVi-kierros) KiVi-tapahtumat antavat yrityksille ja yrittäjille tietoa tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista ja rahoitusmuodoista. Yritysesimerkit, toimijoiden palveluiden esittelyt sekä kansainvälistymistorin kontaktit avaavat pk-yrittäjille uusia väyliä kansainvälistymiseen. 3. Yritystoiminnan ABC Suomen Yrittäjät, kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , KiVi-seminaarit ovat tiiviitä tietopaketteja palvelutarjonnasta ja rahoituksesta. Julkisen sektorin palvelutarjontaa on luonnehdittu käsittämättömäksi sillisalaatiksi. Myös kansainvälistymispalveluiden kohdalla lähes kaikki yritystoimintaa tukevat ja kehittävät organisaatiot ovat siinä mukana. Tilaisuuksissa esitellään yritysten kokemuksia niiden kansainvälistymisestä ja siitä, kuinka yritykset ovat käyttäneet ja hyötyneet kansainvälistymispalveluista. Seminaarin yhteydessä järjestettävällä kansainvälistymistorilla esittäytyvät Finpro, Finnvera, ELY-keskukset, Tekes ja monet muut julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat. Tietoa on tarjolla konsultoinnista, koulutuksesta, rahoituksesta sekä julkisesta tuesta yritysten kansainvälistymiselle. Kivi-seminaarit ovat maksuttomia, puolen päivän mittaisia tapahtumia. Kokonaisuus rakentuu seminaarin esityksistä ja keskusteluista sekä seminaaritilan yhteydessä olevasta kansainvälistymistorista. Tilaisuus tarjoaa hyvän mahdollisuuden verkostoitua niin toisten yritysten kuin osallistuvien organisaatioiden edustajien kanssa. KiVi IV -projekti järjestää noin 15 tilaisuutta ELY-keskuspaikkakunnilla puolentoista vuoden aikana (maaliskuu 2011 kesäkuu 2012). Neljännen KiVi-tourneen esimmäinen tilaisuus järjestetään Kouvolassa 17.3., ja sen teemana on alihankintojen kansainvälistyminen. Kouvola, klo , Kouvola-talo Kansainvälistymisen monia taitoja Helsinki, kello Wanha Satama, Oma yritys 2011 tapahtuma Yksittäisistä vientikaupoista laajempaan kansainväliseen toimintaan Satakunta, Rauma, Koordinaattori: Tita Lehto, kv-neuvoja, Satakunnan ELY-keskus Pohjois-Savo, Kuopio, Kasva ja menesty kansainvälisesti Varsinais-Suomi, Turku, Koordinaattori: Kaija Honka, kv-neuvoja, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjala, Joensuu, Koordinaattori: Tapio Kinnunen, kv-asiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Häme, Lahti, Koordinaattori: Heli Flink, kv-asiantuntija, Hämeen ELY-keskus Kainuu, lokakuu 2011 Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, Koordinaattori: Rainer Vainionkulma, vientiasiamies, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pirkanmaa, Tampere, Koordinaattori: Maija Aalto, kv-neuvoja, Pirkanmaan ELY-keskus Lappi, viikko 47 Koordinaattori: Tytteli Karvonen-Juntura, kv-asiantuntija, Lapin ELY-keskus Keski-Suomi, Jyväskylä, Koordinaattori: Kirsti Meriö, kv-neuvoja, Keski-Suomen ELY-keskus KiVi-kierroksen tausta ja toteutus Tämä KiVi-kierros vierähtää liikkeelle entistä laajemmalla kokoonpanolla. Mukana ovat kaikki julkiset ja julkisrahoitteisen kansainvälistymispalveluita tarjoavat toimijat. Kivi on alkuaan EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin sekä ELY-keskusten yhteistyöhanke. Kukin tilaisuus järjestetään ELY-keskuksen vetovastuulla yhteistyössä paikallisten yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Suomen Yrittäjien puolesta tilaisuuksien toteuttajina ovat aluejärjestöt. Maksuttomat KiVi-seminaarit tarjoavat: CIMO, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Enterprise Europe Network, Finnfund, Finnpartnership, Finnode, Finnvera Oyj, Finpro, Fintra, Keskuskauppakamari, PKT-säätiö, Pohjoismaiden Projektivientirahasto Nopef, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomen Yrittäjät,Tekes, Teknologiateollisuus, työ- ja elinkeinoministeriö, Ulkoasiainministeriö ja VTT. Lisätietoa: -->Yritystoiminnan ABC --> Kansainvälistyminen 11

12 3. Yritystoiminnan ABC Osa yritysten kansainvälistymisavustusten käsittelystä ELY-keskuksiin Kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteishankkeisiin on aiemmin myöntänyt työ- ja elinkeinoministeriö. Vuoden 2011 alusta näyttelyhankkeet käsitellään Hämeen ELY-keskuksessa Lahdessa ja vientiverkostohankkeet sekä kumppanuusohjelmat Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Turussa. TEM käsittelee tämän jälkeen muut kuin edellä mainitut yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä kaikki matkailua ja luovia aloja koskevat yhteishankkeet. Vuonna 2011 yritysten yhteishankkeisiin on valtion talousarviossa osoitettu 25,6 milj. euroa. Ensisijaisia avustuskohteita ovat ministeriön asettamia tavoitteita tukevat vientiverkostohankkeet, kumppanuusohjelmat sekä muut pk-yritysten ja aloittavien vientiyritysten kansainvälistymistä tukevat hankkeet. Talousarviossa esitetään yhteishankkeille myös yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Niitä ovat pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, kansainvälistymistaitojen lisääminen, kasvuyritysten kansainvälistyminen sekä niiden viennin määrän kasvattaminen ja uusien vientiä harjoittavien yritysten lukumäärän lisääminen. Avustukset kohdennetaan erityisesti innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, energia-, metsäsektori-, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä. Lisäksi viennin ja kansainvälistymisstrategian mukaisina painopisteinä ovat Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan sekä muille kasvaville markkinoille suuntautuvat hankkeet. Vuoden 2011 yritysten yhteishankkeisiin liittyvät hakemukset osoitetaan seuraavasti: Näyttelyhakemukset = Hämeen ELYkeskus Vientiverkostohakemukset ja kumppanuusohjelmat = Varsinais-Suomen ELY-keskus Muut hakemukset = Työ- ja elinkeinoministeriö Onko yrityksenne jo valmis sepaan? Nykyisten maksuaineistojen vastaanotto päättyy pankeissa lokakuussa Sepaan siirtymisen iso merkkipaalu häämöttää lokakuun lopussa, jolloin nykyisten maksuaineistojen vastaanotto pankeissa päättyy kokonaan. Joissakin yrityksissä sepa-valmistelut ovat vielä pahasti kesken, joten sepaan siirtymisellä alkaa olla jo kova kiire. Yrityksen kannattaa tarkistaa, että sillä on käytössään sellaiset pankkiyhteysohjelmat, että maksuaineistot liikkuvat vielä lokakuun jälkeenkin. Lokakuun jälkeen maksamisessa siirrytään lopullisesti sepa-aikaan. Uuteen standardiin pohjautuva sepa-tilisiirto korvaa mm. laskujen, palkkojen ja eläkkeiden maksamisessa käytetyt kansalliset maksuaineistomuodot ja IBAN-muotoiset (International Bank Account Number) tilinumerot tulevat suomalaisten tilinumeroiden tilalle. Yrityksille sepa tuo väistämättä mukanaan uusia asioita, kuten muutoksia järjestelmissä ja pankkiyhteyksissä. Yrityksille muutos on teknisesti suurempi kuin euroon siirtyminen aikanaan, vaikka sepa-projekti ei välttämättä vaadi yritykseltä itseltään kovin paljon töitä. Apua saa omalta pankilta, tilitoimistolta ja ohjelmistotaloilta. Tärkeä päivämäärä yrityksille on , josta alkaen Suomessa toimivat pankit eivät enää ota välitettäväksi maksuja suomalaisilla tilinumeroilla ja maksuaineistoilla. Suomalaisen suoraveloituksen käyttö jatkunee todennäköisesti vuoden 2013 loppuun. Yritysasiakkaille keskeisimpiä ovat muutokset taloushallinnon järjestelmissä 1) Pankkiyhteysohjelmista on oltava käytössä sepa-kelpoiset versiot. Ohjelmistopäivityksiä tarvitaan sepaa varten melkein aina. Yritysverkkopankkien muutoksista huolehtii pankki itse. Yrityksen kannattaa varmistaa käyttämiensä ohjelmistojen sepa-valmius tai päivitystarve. Päivitykset on tilattava ohjelmistotoimittajalta. Vieläkin yllättävän moni yritys luulee, ettei sepa kosketa sitä, jos yritys toimii vain Suomessa. Sepa vaikuttaa kuitenkin kaikkiin yrityksiin, jotka maksavat tai vastaanottavat maksuja. Jos päivityksiä ei ole tehty, yritys voi lokakuun jälkeen maksaa yksittäisiä maksuja verkkopankissa tai konttoripalveluna. 2) Yhteystapa ja turvajärjestelyt pankkiin pitää tarkistaa. Sepa-maksujen käyttöönotosta on myös sovittava oman pankin kanssa. Osa pankeista on luopunut tiedonsiirrossa PATU-avaimen käytöstä ja siirtynyt tietoturvallisempaan Web Service kanavaan, joka edellyttää uusia sopimuksia pankin kanssa. Uuteen standardiin siirrytään myös ulkomaanmaksuissa. 3) Korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä maksupäätteet voidakseen ottaa vastaan sirukorttimaksuja. 4) Yrityksen lähettämissä laskuissa ja tilisiirtolomakkeissa tilinumeroiden on oltava kansainvälisessä IBAN-muodossa. IBAN-tilinumero ja saajan pankin BICkoodi ovat olleet pakollisia laskuissa ja tilisiirtolomakkeissa jo kesästä 2010 alkaen. Uuden tilisiirtolomakkeen, joka sisältää ainoastaan IBAN-tilinumeron ja BIC-koodin eikä enää suomalaista tilinumeroa, voi ottaa käyttöön ) Neuvoja saa ohjelmistotaloista ja pankeista. Verkkolaskutus käyttöön Kun yritys teettää ohjelmistoihinsa sepa-muutokset, kannattaa sen harkita sähköisen laskutuksen käyttöönottoa. Sähköinen laskutus tuo yritykselle suuria etuja ja mahdollistaa paperittomaan toimistoon siirtymisen. Paitsi että laskut voidaan käsitellä ja arkistoida digitaalisesti, yrittäjältä säästyy omaa työaikaa. Myös luontoa säästyy, kun laskutuksesta syntyvä hiilijalanjälki pienenee. Yrityksen kannattaa tarjota asiakkaille suoraveloituksen vaihtoehtona e- laskua. E-laskussa maksaja voi mm. maksaa laskun jo ennen eräpäivää. Rakennusalalla toimivan yrityksen kannattaa tarkistaa, miten käänteinen alv vaikuttaa Finvoice-verkkolaskuun. Uudet tyylitiedostot löytyvät Finvoicen sivulta Finanssialan Keskusliitto viestintäpäällikkö Kristiina Siikala 12

13 Yrittäjä ihmisenä Täsmennyksiä sivutoimiseen yrittäjyyteen Työ- ja elinkeinoministeriö on täsmentänyt ohjeitaan sivutoimisesta yrittäjyydestä. Tavoitteena on ottaa huomioon työmarkkinoiden muutokset ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Selvemmän rajanvedon lisäksi ohjeistuksen tavoitteena on karsia turhaa raportointia. Jatkossa työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon sivutoimisesta yrittäjyydestä toistaiseksi voimassa olevana, kun ne aiemmin annettiin määräajaksi. Täsmennetyn ohjeen mukaan yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kk), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Niin ikään päätoiminen opiskelu yhtä aikaa yritystoiminnan kanssa voi osoittaa yrittämisen olevan sivutoimista. Alkava yritystoiminta voi olla sivutoimista silloin, kun työn määrä on vähäinen. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella alkavaa yritystoimintaa ei voida katsoa sivutoimiseksi. Harkinnassa arvioidaan, kuinka paljon yritystoiminta häntä työllistää, kuinka sitovaa toiminta on sekä hakeeko ja onko henkilö valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Päätoimisen yritystoiminnan muuttuminen sivutoimiseksi edellyttää vähintään 10 kuukauden kokoaikatyötä tai sitä, että toiminnan vaatiman työmäärän voidaan muutoin katsoa olevan vähäinen. Kokonaisharkinta ratkaisee. 13