Käpälämäki. 1-2 / 2010 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti. Käpälämäki 1-2 /2010 1
|
|
- Marika Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käpälämäki 1-2 / 2010 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti Kettu painii, halaa ja pussaa Metsästysmuseon imagotutkimus Käpälälaudassa Suomen Metsästysmuseo ry:n hallitus Metsästyskulttuuria Amerikan suomalaismetsistä Museon näyttelyt 2010 Käpälämäki 1-2 /2010 1
2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti 1-2 / 2010 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Pekka Allonen, Vesa Anttila, Ilja Koivisto, Jukka Peltonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: tt-urex, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Museon näyttelyt 2010: 4 Metsähallituksen pääjohtajan avajaispuhe 6 Grafiikan mestari Erik Bruun 8 Timo Syrjänen Heijastuksia ja välähdyksiä 9 Kohtauksia metsässä 11 Houkuttelevia kaaveita 12 SM-puukkojen parhaimmistoa 12 Metsän emäntä ja muut luontokuvat 13 Ketusta on moneksi 15 Kettu painii, halaa ja pussaa 17 Suomen Riistanhoito-Säätiön arkistot järjestykseen 19 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 24 Metsästyskulttuuria Amerikan suomalaismetsistä 26 Käpälälaudassa Metsästysmuseo ry:n hallitus 30 Metsästysmuseon imagotutkimus 33 Osallistu nimikilpailuun! 34 Metsästysmuseon näyttelyt ja tapahtumat Metsästysmuseon tapahtumat kevätkaudella 2011 Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI (019) info@metsastysmuseo.fi etunimi.sukunimi@metsastysmuseo.fi Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu. Juhlapyhien poikkeukset aukioloajoissa Vuonna 2010: suljettu suljettu. Vuonna 2011: Loppiaisena 6.1. suljettu. Pitkäperjantaina suljettu avoinna. 2. pääsiäispäivänä suljettu. Vappuna 1.5. suljettu. Pääsyliput Aikuiset 5, lapset 7-16 v. 2,5, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 10, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5, koululuokat/hlö 2,5 Opastus 35 (etukäteisvaraus) Kansikuva: Juha Mälkönen. 2 Käpälämäki 1-2 / 2010
3 Pääkirjoitus Sattuma on ihmeellinen asia. Monet tapahtumat ja asiat löytävät suuntansa sattuman kautta. Sattuma vaikuttaa myös siellä, missä sitä ehkä vähiten kaivattaisiin. Museoiden kokoelmien kartuntaan sattuma vaikuttaa erittäin paljon, eivätkä kokoelmapoliittiset suunnitelmat pysty eliminoimaan sen vaikutusta. Sattumaan on olemassa eräs ehkäisevä tai ainakin lieventävä lääke ja se on raha. On vain niin ikävästi, että museoiden määrärahat kokoelmien ostamiseksi ovat erittäin rajalliset, ja siksi lahjoitukset ovat tärkein kokoelmien karttumismuoto. Metsästysmuseon perustehtävä on kerätä ja tallentaa katoavaa eräperinnettä. Metsästys on kokenut suuria muutoksia erilaisten teknisten apuvälineiden kehittymisen myötä, ja nyt on oikea hetki koota metsästäjien kokemuksia kehityksen vaikutuksesta eri metsästysmuotoihin. Tässä työssä ovat kaikki dokumentoinnin muodot esinekeruusta aina muistitiedon keruuseen ja valokuvaukseen käytettävissä. Erikoismuseossa emme voi jäädä vain lahjoitusten varaan, sillä jos sattuma liikaa ohjaa kokoelmien kartuntaa, on seurauksena väärä kuva aikakaudesta tai ilmiöstä. Ainoastaan museon oman aktiivisen keruutoiminnan tuloksena voi muodostua totuudenmukainen kuva nykyhetkestä ja lähimenneisyydestä. Hyvin usein on törmätty tilanteeseen, jossa lahjoittaja tiedustelee, mahtaisiko jokin vaatimaton ja arkipäiväinen esine kelvata museon kokoelmiin. Mehän emme kerää arvokokoelmaa, vaan meille on yhtä arvokas, toisinaan jopa merkityksellisempi parhaat päivänsä nähnyt käyttöesine tai vaatekappale, joka kertoo omaa tarinaansa eletystä elämästä. Metsästysmuseon aloittaessa toimintansa Riihimäellä 1980-luvun lopulla, tehtiin kauaskantoinen ja viisas päätös perustaa museoon myös kirjasto- ja arkistoyksiköt. Metsästyskirjastosta on muodostunut merkittävä eräalan kirjojen ja lehtien kokoelma, joka hakee vertaistaan Pohjoismaissakin. Arkiston kokoelmat ovat olleet lähinnä satunnaisen tarjonnan varassa, sillä museolla ei ole ollut resursseja aktiivisesti suunnattuun arkiston keruutoimintaan. Lähivuosina tullaan keruuprojekteja suuntaamaan muistitiedon tallentamiseen. Teemallisesti suunnattuja keruuprojekteja on vireillä metsästyksen kertomusperinteen, kaskujen ja anekdoottien osalta. Kuva-arkisto on museon yksiköistä tällä hetkellä eniten uusien haasteiden edessä. Vielä luvulla museon kuva-arkisto sai runsaasti kuvalahjoituksia luvulle tultaessa on digikuvaus lähes kokonaan tyrehdyttänyt kuva-arkiston kartunnan. Kuvia otetaan varmasti huomattavasti enemmän kuin ennen, mutta yhä harvempi niistä lahjoitetaan museoon, jotta ne tallentuisivat digitaaliseen kuva-arkistoon. Museon kuva-arkiston on etsittävä uusia toimintamuotoja ja museon omat dokumentointiprojektit ja suunnatut keruut ovat erittäin tärkeitä. Metsästysmuseo kantaa vastuun tämän päivän eräkulttuurin kuvallisesta tallentamisesta. Nykykehityksellä on mielenkiintoinen vaikutus museotyöhön. Vaikka tiedonvälitys ja tekniikka ovat huipussaan ja sosiaalinen media valloittaa maailmaa, tuntuvat vanhat perinteenkeruumatkat osakuntien tapaan jälleen ajankohtaisilta. Tätä perinnettä noudattaen on Metsästysmuseoon viime talven aikana kerätty Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä metsästysperinnettä. Nyt on aika lähteä myös täällä kotimaassa sinne, missä tapahtuu ja missä on dokumentoitavaa. Odottelemalla annetaan suuren sattuman liikaa ohjata toimintaa ja lopulta voidaan joutua toteamaan, että on liian myöhäistä. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 1-2 /2010 3
4 Museon näyttelyt 2010 Metsähallituksen pääjohtajan avajaispuhe Metsästysmuseon kesänäyttelyt avasi Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas Kankaan puhe käsitteli metsänhoidon historiaa, metsien nykyistä monikäyttöä ja uusia haasteita kuten energiantuotantoa ja Etelä-Suomeen suunniteltuja yhteismetsiä. Metsästysmuseossa on tänä kesänä upea näyttelykokonaisuus: on Erik Bruunin Luonnon voimaa, Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän kaaveita, Timo Syrjäsen välähdyksiä luvun eräkulttuurista, sekä Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely nimeltään Kohtauksia metsässä. Metsästysmuseoon jos minne näyttelykiertueemme kuuluukin tulla, onhan Metsähallituksen tarina samalla suomalaisen metsästyksen ja eränkäynnin historiaa. Vuosi 1859 on merkkivuosi Suomen luonnonvarojen hallinnassa. Silloin valtiovalta tunnusti valtion omistamien metsien käytön niin merkittäväksi asiaksi, että perusti sitä johtamaan erityisen metsänhoitolaitoksen. Nykyään tämä laitos tunnetaan Metsähallituksena. Metsissä asui kurjuus Aivan mutkatonta ja yksimielistä metsähallinnon perustaminen maahan ei ollut. Suomen historian merkkihenkilöt kiistelivät värikkäin sanankääntein metsätalouden ja valtionmetsien merkityksestä. J. W. Snellman ihannoi keskieurooppalaista maatalouden leimaamaa kulttuurimaisemaa. Hänen mielestään metsät olisi pitänyt hakata mahdollisimman tarkasti pois. Metsä oli juoppouden ja sivistymättömyyden kehto: Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. Snellmanin mukaan metsien hävittäminen vaikuttaisi myönteisesti myös Suomen ilmastoon. Hänen mielestään ainoa metsänhoitajalta vaadittava ominaisuus oli rehellisyys eikä metsänhoidon käytännön soveltamisessa tarvittu mitään tieteellistä taitoa. Aikansa vahvojen miesten mittelön voiton vei kuitenkin Hänen Hirmuisuutensa Lars Gabriel von Haartman. Onneksi, sillä hänen näkemyksensä metsien merkityksestä Suomelle oli täysin päinvastainen kuin Snellmanilla. Monipuoliset metsävarat Nykyään Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on kolmasosa Suomesta. Talousmetsiä, soita, vesialueita, kansallispuistoja, tuntureita ja erämaita, retkeilyalueita monenlaista aluetta, jotain joka lähtöön. Luonnonoloiltaan, tavoitteiltaan ja mahdollisuuksiltaan erilaiset alueet muodostavat yhteenkuuluvan kokonaisuuden, jossa erityyppiset kohteet täydentävät toisiaan. Metsähallituksen menestystarina on syntynyt, ja kantanut, juuri tämän kokonaisuuden monipuolisesta yhteishallinnasta. Valtion maiden ja vesien nykyisenlainen kokonaishallintamalli on paitsi tehokas, tuottava ja palveleva myös joustava vastaamaan uusiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Valtion alueiden hoidon ja käytön tavoitteet ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kuten historiateoksemme Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi ilmaisee: Metsähallitus on ollut yhteiskunnan peili, joka on kuvastanut kulloinkin vallinneita asenteita ja ajan henkeä, samoin kuin suomalaisten luontosuhdetta. Viime aikoina kehitystä ovat tahdittaneet myös Euroopan Unioni ja kansainväliset poliittiset virtaukset. 4 Käpälämäki 1-2 / 2010
5 Metsästystä myös suojelualueilla Metsästys on alusta alkaen kuulunut valtion metsien keskeisiin käyttöihin. Ensimmäisessä Metsähallitusta koskevassa ohjesäännössä säädettiin, että metsänhoitaja sai metsästää hoitoalueellaan omiksi tarpeikseen. Metsänhoitajan velvollisuuksiin kuului toimia jahdin johdattajana, jonka määräyksiä kruununmailla kaikkien tuli visusti totella. Myös pienempien alueiden vastuuhenkilöillä, metsänvahdeilla, oli sekä oikeus metsästää omilla vastuumaillaan että velvollisuus toimia metsästyksen valvojina ja jahtipalvelijoina. Varmasti jo tuolloin valtion mailla tavattiin monenkirjavaa väkeä, ja monenlaisissa tarkoituksissa. Nykyään valtion mailla käyskentelee jahtimielessä noin virkistyjää. Saaliinhimo on enää harvoilla ainoa motiivi. Niin kuin metsänkäytössä yleisemminkin, myös metsästäjäkunnan arvot ja tavoitteet ovat muuttuneet. Valtion luonnonvarojen hallintaa ovat oikeastaan aina leimanneet monitavoitteisuus ja moniarvoisuus. Eri intressien yhteensovittaminen, vuorovaikutus ja alueiden monikäyttö ovat keskeisiä Metsähallituksen toimintaperiaatteita. Paitsi talousmetsät myös suojelualueet ovat monikäytössä. Niistä monilla metsästyskin on talousmetsien tapaan sallittua. Myös kansallispuistojen käyttömuodot ovat moninaiset: luonnonsuojelua, virkistystä, matkailua, sienestystä ja marjastusta, kalastusta, tutkimusta, poronhoitoa, usein enemmän tai vähemmän myös metsästystä. Periaatteena tuleekin olla sallia metsästys myös suojelualueella, jos se ei vaaranna suojelutavoitteiden saavuttamista ja jos se pystytään sovittamaan riittävästi yhteen alueen muiden tärkeiden käyttömuotojen kanssa. Ja tulkoon tässäkin vielä tähdennettyä, että Metsähallitus kannattaa kuntalaisten maksuttoman metsästysoikeuden säilyttämistä siellä, missä se nytkin on voimassa. Metsien pirstoutumista vastaan Lainaan historiateoksestamme myös toisen Metsähallituksen syvintä olemusta mainiosti kuvaavan otteen: Valtion metsien käyttö on osin ideologinen, osin biologinen, osin taloudellinen, osin tekninen, mutta läpeensä poliittinen kysymys. Juuri nyt Metsähallituksella on keskeinen sija esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa, valtion luonnonvarastrategiassa, biodiversiteettistrategiassa ja tietenkin yleisemmin metsäpolitiikassa. Kansallinen metsäohjelma antaa omat puitteensa Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas avasi kesänäyttelyt. Käpälämäki 1-2 /2010 5
6 ja tavoitteensa myös Metsähallitukselle. Yksi viime aikoina paljon huomiota saanut metsäpoliittinen haaste on yksityismetsien pirstoutuminen aina pienemmiksi tiloiksi ja sen heijastumat puumarkkinoilla, ja miksei myös metsästyksen järjestelyissä. Metsähallitus on puumarkkinoiden näkökulmasta erinomainen toimija säännöllisine ja mittavine puun myynteineen sekä täsmätoimituksineen. Olemme valmiit osallistumaan puumarkkinoiden toimivuuden turvaamiseen muillakin tavoin. Eräänä konkreettisena pitkän tähtäimen keinona mainittakoon juuri metsänomistuksen pirstoutumisen hillintä. Valtion joitakin Etelä-Suomen hajanaisia metsäpalstoja voitaisiin harkita käytettävän yhteismetsän perustamisen siemenenä. Yhteismetsä punoisi metsäpalstat yhdeksi suuremmaksi ja kytkeytyneemmäksi omistusyksiköksi. Aluksi voitaisiin ajatella vaikkapa muutaman sadan hehtaarin kokeilua. Tällainen yhteismetsä voisi Etelä-Suomessa olla myös valtion maiden tilusjärjestelyjen kannalta mielekäs hanke, kunhan siihen liitettävät valtionmetsät valittaisiin huolella. Grafiikan mestari Erik Bruun Museot osa yhteiskuntavastuuta Yhteistyö museoiden kanssa on osa Metsähallituksen yhteiskunnallista vastuuta. Tulokset näkyvät Metsähallituksen juhlanäyttelyssä. Olemme 1990-luvulta lähtien keränneet ja tallentaneet omaa historiaamme. Olemme pelastaneet kämppiemme kätköistä, eläkeläistemme muistoista ja toimistojemme kaappien valokuvakasoista oleellista osaa suomalaista metsäsuhdetta. Kymmeniätuhansia valokuvia, filmejä, metsätyökaluja ja muisteluita Metsähallituksen pitkältä taipaleelta. Niistä on Metsämuseo Luston kanssa yhteistyössä koostettu juhlanäyttely Kohtauksia metsässä, joka on nyt esillä Suomen Metsästysmuseossa. Viihdytään Metsästysmuseossa kesänäyttelyiden parissa! Jyrki Kangas Pääjohtaja, Metsähallitus Hyvässä käyttögrafiikassa on lähtökohtana kirkas oivallus. Erik Bruunin näyttely Luonnon voima on esillä Metsästysmuseossa Näyttelyssä on esillä tuotteliaan ja monipuolisen Karjalan kannaksella vuonna 1926 syntyneen graafikon töitä kuuden vuosikymmenen ajalta. Erik Bruunin tuotanto on valtava ja ansaitusti vuonna 2001 hänet promovoitiin elämäntyöstään Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi luvun alusta lähtien Erik Bruun on tehnyt lukuisia klassikoiksi nousseita julisteita. Sellaisia ovat esimerkiksi Hartwallin Jaffajuliste ja Hyvonin vaatejuliste. Erik Bruunin klassikkojulisteet uudistivat ulkomainontaa jo 1950-luvulla ja ovat edelleen loistavia. Ne ovat tuotteensa näköisiä ja puhuttelevat hyväntuulisuudellaan. Suomalaista kuvamaailmaa ovat rikastuttaneet myös monet Hufvudstadsbladetin, Hackmanin, Veikkauksen, Havin, Tikkurilan väritehtaiden ja Fazerin julisteet. 6 Käpälämäki 1-2 / 2010
7 Vuonna 1958 Bruun suunnitteli vuoden parhaaksi valitun, Finnairin Lapin matkailua edistävän julisteen. Siitä lähtien matkailu on eri muodoissaan ollut vahvasti esillä taiteilijan suunnittelemien julisteiden aihepiireissä. Teemoja ovat olleet esimerkiksi laiva- ja ruokamatkailu, kaupungit, tapahtumat sekä Suomi-kuva yleensä. Jälkimmäisestä on hyvänä esimerkkinä yhä täydentyvä luontojulisteiden sarja. Julisteiden lisäksi Erik Bruun on suunnitellut postimerkkejä, logoja, esitteitä, kirjoja, exlibriksiä ja muuta grafiikkaa. Viimeisimmät käytössä olleet markkasetelit olivat Bruunin käsialaa ja myös eurosetelien valinnoissa oli yhtenä vaihtoehtona mukana hänen suunnittelemansa kokonaisuus. Erityisen lähellä Erik Bruunia on kaikessa tekemisessä ollut luonto, sekä aiheena että inspiroijana. Tunnetuin Bruunin kuvista on varmasti Suomen Luonnonsuojeluliiton norppa-tunnus. Erik Bruun on monien alojen innovaattori, silloinkin luonto mielessä. Piirustuslaudalla on syntynyt ideoita niin tuulivoimasta, sähköautoista kuin purjelaivoista, jotka kaikki ovat tämän päivän kuumia aiheita. Lukuisat Bruunin töiden alkuidut ovat syntyneet Lopen maisemissa. Nykyiseen UPM:ään kuuluvan Kymi-Kymmenen metsissä valokuvattiin usein metsäaiheita. Sittemmin Bruunin perhe lunasti Kerityn rannalla sijainneen vuonna 1956 rakennetun kämpän. Sen piiriin kuuluneet rakennukset kunnostettiin huolella. Päärakennus sai uuden katon ja hevostalli muutettiin työhuoneeksi. Santanokaksi nimetyn kesäpaikan läheltä on löytynyt työstettäväksi niin laajoja maisemia kuin luonnon kasvattamia ja muokkaamia yksityiskohtia. Perheelle ja vieraille hyvät ja puhtaat kalavedet ovat tarjonneet monia kulinaristisia herkkuhetkiä. Näyttelykuraattori, FM Pekka Virtanen ja Erik Bruun näyttelyä pystyttämässä. Suomen Metsästysmuseo kiittää ainutlaatuisesta näyttelystä taiteilija Erik Bruunia. Käpälämäki 1-2 /2010 7
8 Timo Syrjänen - Heijastuksia ja välähdyksiä Museokaupassa myynnissä näyttelyjulisteita, hinta 10 (S-etukortilla 5 ). Myynnissä myös pieni erä kehystettyjä ja taiteilijan signeeraamia julisteita, hinta 150. Metsästysmuseossa on Erik Bruunin pitämä käyttögrafiikkaa käsittelevä luento ja työpaja Ainutlaatuisessa tilaisuudessa kuullaan Bruunin taiteen innoituksista, tutustutaan töihin ja iltapäivällä voi suunnitella Bruunin ohjaamana oman exlibriksen. Koko päivän kestävälle kurssille on paikkoja rajoitetusti ja ilmoittautuminen pyydetään lähettämään osoitteeseen info@metsastysmuseo.fi. Ilmoittautuminen tulee tehdä mennessä. Varsinaista maksua luennosta ja työpajasta ei peritä ainoastaan museon sisäänpääsymaksu. Lisätietoja elokuussa Metsästysmuseon kotisivuilla. Metsästysmuseossa ja Suomen lasimuseossaon on tänä kesänä esillä kaksi valokuvaaja Timo Syrjäsen näyttelyä: Eräkuvapuisto - Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista sekä Heijastuksia - Transparency. Ihminen, ympäristö ja erilaiset tavat muuttuvat nopeasti. Tallentamalla järjestelmällisesti muutosta valokuvauksen keinoin, säilytämme perinnettä ja arvokasta tietotaitoa jälkipolville. Tämä on valokuvaamisen merkitys. Dokumenttikuvauksen tärkeä tehtävä on luovasti tutkia ja tallentaa olemassa olevaa. Nopeasti muuttuvassa ympäristössämme, jo huomenna nykyisyys on historiaa, mutta valokuvien kautta voimme helposti perehtyä ja oppia jotain uutta eri aikakausien elintavoista. Muun muassa museokuvaajana pitkän uran tehnyt Timo Syrjänen on kulkenut metsästäjien matkassa Lopelta Enontekiölle tallentaen kamerallaan suomalaisia metsästysmuotoja. Näyttelyn aineisto on kuvattu 15 vuotta sitten, ja jo näinkin lyhyessä ajassa on myös metsästyskulttuurissa tapahtunut muutoksia. Eräkuvapuisto-näyttely koostuu vuosina kerätystä suomalaisen metsästyksen dokumenttiprojektin kuva-aineistosta. Näyttelyssä on esillä vain pieni osa laajasta kuvakokonaisuudesta. Dokumentointiprojektin parhaat kuvat ovat kesän ajan esillä aihepiiriin parhaiten sopivassa galleriassa, Metsästysmuseon puistossa! Timo Syrjänen aloitti valokuvausharrastuk- 8 Käpälämäki 1-2 / 2010
9 sen Riihimäellä jo 7-vuotiaana. Taideteollisesta oppilaitoksesta hän valmistui valokuvaajaksi vuonna Heti valmistuttuaan hän aloitti valokuvaajana pohjoismaiden suurimmassa mainosvalokuvaamossa ja sai siellä varsinaisen ammattiopin Otso Pietisen ohjaamana. Mainittakoon, että Syrjänen kuvasi Pietisellä Erik Bruunin julisteiden toimeksiantoja. Uusia haasteita tarjosi Museovirasto, jossa Timo Syrjänen toimi museovalokuvaajana. Erityistietotaitoja Timo kävi ammentamassa vuosina Lontoossa. Museovirastossa Timo työskenteli seitsemän vuotta, josta siirtyi Rautatiehallituksen tiedotuspalveluun muutamaksi vuodeksi, kunnes ryhtyi yrittäjäksi. Loppuvuodesta 1984 Syrjänen siirtyi freelanceriksi toiminimellä Ajankuva Ky, jossa hän työskentelee edelleen. Valtaosin hän on toiminut museo-, lehti- ja tuotekuvaajana. Museokuvaus on ollut ja on edelleen tärkeä toimintasektori. Timo Syrjäsen kuvia löytyy lähes kaikkien Suomen museoiden kokoelmista. Kirjoja ja muita museoihin liittyviä julkaisuja hän on kuvittanut kymmeniä. Ajankuva ateljee Ky:n valokuvaustyön lisäksi Timo Syrjänen on toiminut digivalokuvauksen kouluttajana, konsulttina ja luennoitsijana. Digivalokuvauksen kurssit on suunnattu lähinnä tiedottajille ja museoiden tutkimus- ja konservointihenkilöstöille. Kursseja Timo on järjestänyt kulloisenkin tarpeen mukaan monista digivalokuvauksen eri osaalueista. Museokuvauksen kursseilla oppilaita on ollut muun muassa Ateneumin taidemuseosta, Suomen kansallismuseosta, Suomen lasimuseosta ja Hämeen historiallisesta museosta. Metsästysmuseon henkilökuntakin osallistui Timon kurssille keväällä Kohtauksia metsässä Metsähallitus täytti 150 vuotta Flooranpäivänä Juhlavuoden Kohtauksia metsässä -näyttelyssä Metsähallituksen kiinteä sidos yhteiskuntaan ja sen murroksiin sekä metsiin liittyvien arvojen muutos on koottu yhteen mielenkiintoiseksi metsätaipaleeksi. Valtion metsät ja niiden hallinto on ollut osa suomalaista politiikkaa siitä saakka, kun puuta on käytetty teollisuuden raaka-aineena ja yhteiskunnan energialähteenä. Näyttely koostuu pienoisnäyttämöistä, joilla kunkin ajan henkilöt keskustelevat oman aikansa päivänpolttavista kysymyksistä. Teatterimaisissa kohtauksissa pienoisnäyttämöllä keskustelevat metsien hoidosta niin herrat Käpälämäki 1-2 /2010 9
10 kuin jätkätkin. Näyttelyn tapahtumat sijoittuvat metsiin ja maailmalle sekä kämppiin ja konttoreihin. Vielä 1800-luvun alkupuolella Suomen metsäomaisuudesta ei ollut tarkkaa käsitystä ja metsien pelättiin loppuvan. Metsiä hyödynsivät tuolloin paljon mm. rauta- ja sahateollisuus sekä tilaton väestö ja talonpojat. Isonjaon myötä kruunun metsämaat erotettiin yksityisistä maista ja metsälainsäädännön uudistaminen käynnistettiin. Näyttelyssä tiivistetään hyvin valtion metsähallinnon kompuroiva alku autonomian aikana. Se sisältää poliittisen kädenväännön snellmanilaisen maatalousutopian ja Metsähallituksen lähinnä ruotsinkielisen johdon tavoitteleman metsän teollisuuskäytön välillä. Tarinan juuret ovat vuodessa 1851, jolloin väliaikainen metsänhoitolaitos perustettiin. Kun laitoksen toiminta vakinaistettiin vuonna 1859, syntyi Metsähallinto, sittemmin Metsähallitus. Kansan kannalta metsähallinto merkitsikin uutta valvontajärjestelmää kruunun metsille, joita aiemmin oli käytetty vapaasti. Metsähallinnon tehtävänä oli hoitaa ja suojella kruununmetsiä sekä myydä puuta ja tuoda tuloja kruunulle, minkä vuoksi ristiriidoilta kansan ja uuden metsähallinnon välillä ei aina voitu välttyä. Näyttely käy läpi Metsähallituksen monipuolisia tehtäviä valtion maiden ja vesien hoitajana. Valtion maat peittävät kolmasosan Suomesta ja Metsähallitus on osaltaan toteuttanut yhteiskunnan kokonaisetua joskus edellä aikaansa, joskus jälkijunassa. Savotat ja tehometsänhoito, luonnonsuojeluaatteen herääminen ja Talaskankaan metsäkiista, metsien monikäyttö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat merkkipaaluja 150-vuotisen historian varrella. Tarve vahvistaa edelläkävijän roolia tulee korostumaan, koska luonnonvaroihin valtion maihin ja vesiin kohdistuu yhä suurempi kiinnostus. Metsä ja nyt myös muu valtion maaomaisuus on aina ollut olemassa, vaikka sitten osana Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskuntaa tai Euroopan liittovaltiota. Nykyisin Metsähallitus-konserni on monialayritys. Taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen ja toimien yhteensovittaminen valtionmetsissä on haasteellinen ja tärkeä tehtävä. Näyttelyn draama pohjaa Metsähallituksen juhlavuonna 2009 julkaisemaan Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi nimiseen historiikkiin. Näyttelymateriaalia on saatu myös Suomen Metsämuseo Luston ja Metsähallituksen omista arkistoista. 10 Käpälämäki 1-2 / 2010
11 Houkuttelevia kaaveita Riihimäen kansalaisopiston veistoryhmä on useana vuonna ollut kesänäyttelyssä mukana Suomen Metsästysmuseossa. Yhteistyö on sujunut hyvin. Tänä kesänä vuorossa olivat kaaveet eli houkutuslinnut. Intendentti Jukka Peltosen ideasta lähtenyt hanke käynnistettiin kokoontumisella Metsästysmuseon kirjastoon, jossa tutustuttiin aiheeseen ja tekniikoihin, miten kaaveita tehdään. Ryhmä kävi kaksi kertaa museolla piirtämässä ja tekemässä muistiinpanoja itse työtä varten. Veistoryhmä tarttui innolla haastavaan tehtävään. Useimmat kuitenkin halusivat toteuttaa kaaveensa ns. dekoratiivisena eli tehden kolmiulotteisen lintuveistoksen mallilintujen mukaan. Veistosmateriaaliksi oppilaat saivat valita kivitavarasavea, betonia, puuta, polyuretaania tai lasia. Eläintentäyttäjä Raimo Lietsalalta hankittiin veistoksiin lasiset linnunsilmät. Töiden aiheita olivat muun muassa allihaahka, heinäsorsa, kuikka sekä telkkä. Kuvanveistoryhmä käytti mallinaan Kuvanveiston opettaja Arja Vilppo iloitsee oppilaidensa onnistuneista töistä. Metsästysmuseon täytettyjä lintuja, jotka olivat lainassa veistosalissa talven. Ne olivat tarpeen, koska lintujen anatomia oli uutta koko ryhmälle. Kurssi oli kaikessa vaativuudessaan antoisa, kehittävä ja valtavasti työtä vaativa. Riihimäen kansalaisopiston A-kurssilla syksyllä 2009 ryhmä teki näitä veistoksia 40 tuntia ja vielä pintakäsittelykurssilla keväällä 2010 lisää 15 tuntia. Pinnan maalaaminen oli uusi oppimisalue niille, jotka eivät olleet koskaan maalanneet öljy- tai akryyliväreillä mitään. Omia työtunteja ei laskettu, kunhan työt valmistuivat ajoissa. Näyttely on Metsästysmuseossa esillä elokuun loppuun saakka. Arja Vilppo kuvanveiston tuntiopettaja Veistoryhmän jäsenet: Sirkka-Liisa Juuri, Vilho Suuniittu, Arja-Liisa Ylönen, Pirjo Helin, Helga Huttunen, Esa Pietilä, Jaakko Kärpänen, Matti Kiviaho, Maija Sumi, Liisa Vastela ja Arja Kanervisto. Helga Huttunen maalaamassa betonista heinäsorsaansa. Käpälämäki 1-2 /
12 SM-puukkojen parhaimmistoa Suomen Puukkoseura ry:n päätapahtuma Fiskarsin puukkopäivät pidettiin nyt jo kuudennentoista kerran Fiskarsin Lukaalissa Vaikka sää ei suosinut etenkään sunnuntaina, puukkokansa oli siitä huolimatta sankoin joukoin tullut idylliseen Fiskarsin kylään läheltä ja kaukaa, jopa Oulun ja Hyrynsalmen tienoilta saakka. Puukkoja kilpailuun oli lähetetty yhteensä 109 kappaletta, joiden arvioinnissa tuomaristolla oli varsin visainen tehtävä. Puukkopäivien ohjelma oli runsas ja monipuolinen. Puukkosepät Suomesta ja kolme Ruotsista, yhteensä yli kolmekymmentä, esittelivät ja myivät valmistamiaan puukkoja hyvällä menestyksellä. Lisäksi paikalla olivat Suomen johtavat tarvike- ja tuppinahkakauppiaat. Oheisohjelmana puukkopäivillä olivat oululaisen Niko Hynnisen työnäytös Wootzteräksen valmistamisesta, perinteinen taontakilpailu sekä suurta tarkkuutta vaativa neulakaiverrus- eli Scrimshaw-kurssi. SM-palkintojenjaon lisäksi päivien kohokohdaksi nousivat Vuoden puukkosepän julkistaminen sekä ensimmäistä kertaa koko Seppä Eino Hell terän taonnassa. Suomen historiassa seitsemälle tutkinnon suorittaneelle puukkoseppämestarille tapahtunut mestarikirjojen jako. Puukkoseppämestarit ovat Jukka Hankala Ikaalisista, Jarmo-Tapani Pälikkö Helsingistä, Arto Liukko Savonlinnasta, Pekka Tuominen Keiteleeltä, Markku Vilppola Turusta, Mikko Haverinen Turusta sekä Pasi Jaakonaho Inarista. Samassa yhteydessä jaettiin ammattitutkinnon suorittaneille kolmelle sepälle kisällikirjat. Vuoden 2010 puukkosepäksi oli puukkoseuran hallitus kutsunut puukkoalan kouluttajana ja puukon valmistukseen liittyvien kirjojen kirjoittajana kunnostautuneen Taisto Kuortin Jämsänkoskelta. Nyt jo kolmantena kesäkautena, kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka, SM-kilpailussa palkitut puukot ovat näytteillä Riihimäellä Suomen Metsästysmuseossa, minkä lisäksi puukot ja kilpailutulokset ovat nähtävissä puukkoseuran nettisivuilla osoitteessa Tervetuloa tutustumaan kädentaitojen tuloksiin. Risto Mikkonen sihteeri Suomen Puukkoseura ry Metsän emäntä ja muut luontokuvat Metsästysmuseossa on perinteisesti joka vuosi loppukesällä ollut esillä luontokuvien parhaimmistosta koottu näyttely Vuoden Luontokuvat. Vuonna 2009 järjestetty Vuoden Luontokuva -kilpailu oli järjestyksessä jo 29. Suomen Luonnonvalokuvaajien järjestämään kilpailuun saapui yli kuvaa runsaalta tuhannelta kuvaajalta. Kuvien arviointi tapahtui kahdessa vaiheessa. Esituomarit karsivat pois ne kuvat, joilla ei katsottu olevan menestymisen edellytyksiä. Jäljelle jääneistä 682 kuvasta päätuomaristo sitten valitsi jokaisesta yhdeksästä sarjasta sarjavoittajan ja 21 kunniamaininnalla palkittua kuvaa. Vuoden Luontokuva 2009 valittiin sarjavoittajien keskuudesta. Vuoden 2009 Luontokuvaksi valittiin yk- 12 Käpälämäki 1-2 / 2010
13 Kuva: Kari Leo. simielisesti Kari Leon kuva Metsän emäntä. Virroilla ikuistetussa kuvassa on kuukkeli laskeutumassa eräretkeilijän kahvitulille. Tähän ja muihin kilpailuun osallistuneiden kuvien parhaimmistosta koottuun näyttelyyn on mahdollisuus tutustua Metsästysmuseossa heinäkuun 28. päivästä lähtien aina elokuun 15. päivään asti. Ketusta on moneksi Metsästysmuseon suomalaisia riistaeläimiä esittelevien näyttelyiden sarjassa on syksyllä vuorossa kettu. Näyttelyaiheena kettu on haasteellinen. Ei siksi, etteikö siitä löytyisi mitään kerrottavaa, päinvastoin. Ketun ja ihmisen yhteiselo on synnyttänyt useita palstakilometrejä toinen toistaan kiinnostavampia kertomuksia ketunpyynnin vaikeudesta ja hyviksi koetuista pyyntikeinoista, vaikka ketunnahan hinnan ollessa huipussaan kettumiehet pitivätkin parhaat konstinsa visusti omana tietonaan. Ketunpyyntiin liittyvästä esineistöstä ei Metsästysmuseossa ole myöskään pulaa; varas- Toivo Hirvonen Polvijärven Kuorevaarasta kettu- ja kanahaukkasaaliineen talvella Ketun metsästäjä oli saanut raudoilla, kanahaukan pitkäpiippuisella Husovarnalla. Käsissään pyyntimiehellä on koirannahkarukkaset. Kuva Laila Hirvonen/Metsästysmuseon kuva-arkisto. Käpälämäki 1-2 /
14 tossa on hyllymetreittäin jalka- ja kaularautoja, lippusiimoja ja muita pyyntivälineitä. Aineistoa siis riittää, niin kirjallista, kuvallista kuin esineellistäkin, ongelmana on valinnan vaikeus. Arvoturkis Suomen metsästyksen historian kannalta kettu on tärkeä otus, olihan se yhdessä oravan kanssa kaupallisesti merkittävin riistaeläimemme satojen vuosien ajan. Kettua siis jahdattiin innokkaasti jopa niin innokkaasti, että vähiin käyneet ketut aiottiin jo rauhoittaakin kokonaan 1930-luvun lopulla. Rauhoituksen sijasta päädyttiin kuitenkin pyyntilupamenettelyyn vuonna Vähissä ketut tuolloin olivatkin, sillä myönnetyistä 5 706:sta pyyntiluvasta saatiin pyynti-innosta huolimatta käytettyä vain noin kappaletta. Seuraavana vuonna kettukannat olivat ilmeisesti jo elpyneet, koska lupia myönnettiin jo lähes :n ketun kaatoon. Talvisodan syttyminen vei kuitenkin pyyntimiehet muihin töihin, ja moni kettu säästi turkkinsa. Ketunnahan muinaisesta huikeasta arvosta liikkuu hurjia juttuja. Toivo Tölli muisteli Helsingin Sanomille, kuinka vielä vuonna 1970 saattoi tusinalla ketunnahkoja ostaa vaikkapa Fiat 600 -henkilöauton. Ennen autokuumeen aikaa vaihtuivat ketunnahat tavallisesti maaseututalouksissa tarvittaviin hyödykkeisiin ja karjaan. Esimerkiksi Honkajoella osti paikallinen kettumies vuonna 1917 viidellä punanahalla hevosen rekineen sekä vielä lehmänkin vaimolleen. Moni säästi ketturahat talonhankintaan tai navetankorjaukseen. Ketunnahasta maksettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä markkaa, mikä vastasi työmiehen kuukausipalkkaa. Jos rautoihin oli jäänyt tai myrkkyä puraissut risti- tai hopeakettu, rikastui pyytäjä markalla. Kettumiehen lottopottia kasvatti myös ketusta ajoittain maksettu tapporaha. Arvossaan oli kettu viisisataa vuotta taaksepäinkin. Sen sai karvaasti kokea kalvolalainen Martti Olavinpoika, joka oli varastanut repolaisen naapurinsa pyydyksestä. Kolmen äyrin hintaiseksi arvioidun nahan varastamisesta seurasi raipparangaistus, minkä lisäksi Martilta leikattiin korvat varkaan merkiksi. Punaturkin arvon romahdutti vasta kettutarhauksen nopea kasvu 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1969 tuotettiin Suomessa tarhaketunnahkaa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli kohonnut jo nahkaan! Suomesta oli tullut maailman johtava ketunnahkojen tuottaja. Kettuja monilla konsteilla On sitä minullai mieltä, mutt on surma sukkelampi: milloin viskovi vipuhun, saattavi satimen alle, milloin rauat rapsahtavi, pahat sangat paiskahtavi. Käypi viisaskin vipuhun, hullu huhtovi sivuitse. Kanteletar, Revon valitus Jos kettu on viekas, niin on ihminenkin. Vuosisatojen mittaan ketun arvokasta nahkaa on tavoiteltu lukuisilla nerokkailla konsteilla. Käpälälauta, käpälys eli revonkanto lienee yksi vanhimmista kettuansoista. Olaus Magnus tietää kertoa 1500-luvun ketunpyynnissä käytetyn mm. ansakuoppia ja haaskalle viritettyjä jousia. Saman vuosisadan lopulta on jo tietoja ketunraudoistakin, jotka kuitenkin yleistyivät vasta ja 1800-luvulla. Myrkkysyöteillä pyyntiä harjoitettiin ainakin Parkanossa ja Kajaanin seuduilla jo 1600-luvun alkupuolella. Näiden konstien lisäksi kettuja pyydettiin myös loukuilla, silmukka-ansoilla ja syöttikoukuilla. Urheilumetsästysharrastuksen yleistyminen 1800-luvun puolivälistä lähtien toi vähitellen kuvaan mukaan aktiivisemmat pyyntitavat, kuten ajokoirametsästyksen, luolakoirapyynnin, lippusiimapyynnin ja houkutuspyynnin. Nykyisin sallittuja ansapyyntimuotoja ovat jalkanarun sekä elävänäpyytävien loukkujen käyttö. Valtaosa nykyisestä noin ketun vuosisaaliista saadaan aktiivisen pyynnin tuloksena, ja metsämiehiä houkuttelee kettujahtiin lähinnä jahdin jännitys ja riistanhoito, nahalla kun ei enää juuri muuta arvoa ole kuin tunnearvo pyytäjälle. 14 Käpälämäki 1-2 / 2010
15 Kettua monelta kantilta Metsästysmuseossa avattava Punaturkin jäljillä -näyttely esittelee monipuolisesti ketun elämää sekä ihmisen katalia keinoja ketun vapauttamiseksi ennen niin arvokkaasta punaisesta turkistaan. Näyttely tutkailee myös ketun suomalaiseen kansanperinteeseen jättämiä käpälänjälkiä Kantelettaren Revon valitus -runosta revontulien syntytarinoihin ja eläinsatuihin. Ketun imagoa on hyödynnetty myös monien tuotteiden mainonnassa näistä on näyttelyssä yllättäviäkin esimerkkejä. Jukka Peltonen Pentu otti oppia, kun uros helli puolisoaan. Kuva: Juha Mälkönen. Kettu painii, halaa ja pussaa Lokakuussa Metsästysmuseossa avattavan kettuteemanäyttelyn olennainen osa on luontokuvaajamestari Juha Mälkösen kettuperheen arkea esittelevä kuvakooste. Näyttelyn muiden osien painottuessa esittelemään kettua lähinnä historiallisesti merkittävänä riistaeläimenä kertovat Juhan kuvat, että kettu on paljon muutakin kuin muhkea turkki ja riistanhoitajan painajainen. Seuraavassa Juha kertoo tapaamisistaan riihimäkeläisen kettuperheen kanssa. Vuosi sitten toukokuun alusta lähtien seurasin kotikaupunkini Riihimäen laidalla kettuperheen elämää. Tuolla ketunpesällä odotti monta yllätystä. Jo muutaman kettukojulla vietetyn alkukesäisen illan aikana käsitykseni ketusta tarkentui. Heti tuli selväksi, että repolainen ei ole erakko, vaan varsin sosiaalinen ja perhekeskeinen eläin. Ja sen se osaa myös viestiä. Kyllä kettu ruokansa löytää, vanha sanonta tietää. Ja vinha perä siinä on, sillä kettu on maailman laajimmalle levinnyt petoeläin. Eikä se ole kaihtanut pitkään aikaan elinympäristönä enää edes kaupunkeja, niiden lähiöistä puhumattakaan. Tämäkin pesä sijaitsi aivan kaupungin kupeessa Sammaliston suolla vajaan sadan metrin etäisyydellä vilkkaasti liikennöidystä Lahtea ja Forssaa yhdistävästä kantatie 54:sta. Silti mitään city-kettuja ei siinä asunut. Vaikka pennut olivat ajoittain näkyvillä, kettuemot väistivät ihmistä satojen metrien päästä. Kerran toukokuisena iltapäivänä pesälle tullessani ketunpennut olivat lähteneet aikaisin liikkeelle. Lähestyin niitä myrskyisäksi yltyneen tuulen alta. Piilokojun pystyttäminen oli myöhäistä ja muutoinkin tuulessa vaikeaa, Käpälämäki 1-2 /
16 Pesäkummun vieressä käydään monet ketunpainit. Kuva: Juha Mälkönen. joten hautauduin paikoilleni kuhmuraisen multakasan ja kasvillisuuden suojaan pesän ja jyrisevän liikenteen väliin. Asetuttuani havaitsin pentujen yhä liikkuvan kolmenkymmenen metrin päässä häiriintymättömän oloisina. Ympäristön intensiivisen tutkimisen ja nuuhkimisen ohella ne kävivät monet ketunpainit. Meno vain yltyi, kun emokettu jossain vaiheessa ilmestyi paikalle. Ensin se pujahti myyrät suussaan kiihkeä pentujoukko perässään jonnekin pesäkummun takamaastoon näkymättömiin ja syötti piilossa jälkikasvunsa. Pian kuitenkin koko sakki oli jälleen peuhaamassa näkösällä. Emo riehui kuten pennutkin. Leuat loksuivat ja kuiva tanner pöllysi. Eikä epäilystäkään, etteikö koko joukolla ollut tosi hauskaa, vaikka yhdessä vaiheessa ilmeisesti jonkun pennun terävä hammas viilsi emon kuonon syrjään vertavuotavan haavan. Lisää elämyksiä tarjosi toisen kettuemon tulo paikalle. Sekin syötti tuliaisina tuomansa myyrät sivummalla piilossa, mutta ilmestyi pian aiemmin tulleen emoketun vierelle. Molemmat ketut näyttivät vaihtopukuisina vähän nuhruisilta, mutta tulokkaalla oli sentään tuuheampi häntä. Vatsan alla pullottavat nisät paljastivat sen naaraaksi. Äidin arvoisen huomion ja arvostuksen se myös sai osakseen. Sitä pussasivat suoraan kuonolle sekä pennut että uros. Hetken se sai nauttia jopa koko joukon yhtäaikaisista hellyydenosoituksista. Asetuttuaan levolle aurinkoon naaras sai urosketun pinnistämään esille parhaat rakkauden taitonsa. Uros kyhnytti kuonollaan naarasta kaulaan ja poskille ties kuinka pitkään. Välillä naaras nosti kuonoaan ylöspäin selvästikin saamastaan huomiosta nauttien. Mutta tiedä häntä, johtuivatko uroksen ponnistelut puolison miellyttämiseksi aidosta rakkaudesta, vaiko vain alemmuuden tunteeseen johtaneesta kapisesta hännästä. Juha Mälkönen 16 Käpälämäki 1-2 / 2010
17 Suomen Riistanhoito-Säätiön arkistot järjestykseen Metsästysmuseon arkiston järjestämistyö etenee. Samalla kun museon arkiston laajimman arkistonmuodostajan, Suomen Metsästäjäliiton arkiston järjestely jatkuu, on saatu valmiiksi pienempien arkistonmuodostajien arkistoja, kuten Suomen Riistanhoito-Säätiön arkisto. Säätiön arkisto järjestettiin tämän vuoden tammi-helmikuun kuluessa säätiön itsensä myöntämän rahoituksen turvin. Arkiston koko on kaikkiaan 70 arkistoyksikköä eli koteloa. Kotimaisen riistatutkimuksen alkukoti Suomen Riistanhoito-Säätiö perustettiin vuonna 1942 edistämään suomalaista riistantutkimusta. Tässä tehtävässä se jatkoi vuonna 1925 Metsästäjäliiton perustaman ja rahoittaman Riistabiologisen komitean työtä. Sotavuosien poikkeusoloissa jouduttiin hyödyntämään tavallista runsaammin maan riistakantoja. Huoli riistan riittävyydestä synnytti tarpeen tutkia, mitä voitaisiin tehdä riistakantojen kasvattamiseksi. Toisaalta haluttiin saada otaksumien sijaan tutkittua tietoa riistakantojen levinneisyyteen ja määrään vaikuttavista seikoista. Metsästäjäliitto ja maatalousministeriö loivat tehtävää varten erillisen säätiön, joka sai tilat ja palkattua henkilökuntaa. Hallinnossa olivat edustettuina sekä maatalousministeriö että Metsästäjäliitto. Suomen Riistanhoito- Säätiö vastasi suomalaisesta riistantutkimuksesta aina vuoteen 1962, jolloin perustettiin Valtion Riistantutkimuslaitos (vuodesta 1972 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos). Säätiön Riistantutkimusosaston henkilökunta ja tilat siirtyivät vastaperustetulle valtion laitokselle. Tämän jälkeen Säätiö on keskittynyt Suomen Riista -vuosikirjan toimittamiseen ja apurahojen jakoon. Kirjeenvaihtajaverkosto keräsi havainnot Säätiön toiminta oli vilkkainta 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun, jolloin myös arkistoaineistoa kertyi eniten. Muita toimijoita luonnontutkimuksen kentällä oli vähän. Säätiö loi laajan havainnoitsijaverkoston koko maahan aikana, jolloin suomalaisten suhde luontoon oli nykyistä läheisempi, mutta tutkittua valmista tietoa tarjolla paljon vähemmän. Elettiin aikaa ennen TV:n ja radion luonto-ohjelmia tai sähköpostia. Tiedot havainnoista välitettiin kirjeenvaihtajaverkoston avulla. Kirjeenvaihdosta löytyy mielenkiintoista aineistoa biologeille, luonnontutkijoille tai yleensä paikallisesta luonnonhistoriasta kiinnostuneille. Kirjeenvaihto on toiminnan intensiivisimpinä vuosina järjestetty erikseen lähetettyihin (Da) ja saapuneisiin (Ea) kirjeisiin ja tuon ajanjakson jälkeen ja sitä ennen kirjeistöksi (Fa). Tämä järjestely on säätiön itsensä tekemä, eikä sitä ole arkistoa järjestettäessä Suomen Metsästäjäliiton 40-vuotisjuhlissa onnitteluja vastaanottaa Martti Hovilainen. Suomen Riistanhoito-Säätiön onnittelijat vasemmalta alkaen: Yrjö Ylänne, Heikki Kirra, Nils A. Osara, Lars Ehrnrooth ja Jussi Ahokas. Käpälämäki 1-2 /
18 Aarno Liuksialan näkemys 10 vuotta täyttäneestä Suomen Riistanhoito-Säätiöstä vuodelta Hirven selkään on sijoitettu tohtori Lauri Siivonen, Säätiön toiminnanjohtaja vuosina muutettu. Kirjeet on sisältönsä perusteella eritelty huolella usein yli kymmeneen osioon. Se helpottaa aineiston käyttöä. Erityisen mielenkiintoisia ryhmiä ovat taudit, havainnot ja näytteet, jossa kirjeet ryhmitellään riistaeläinten mukaan sekä riistatilanne, havainnot ja tarkkailualueet. Erikseen omaksi sarjakseen on järjestetty Metsästäjäliiton järjestämään Riistatiedot-kyselyyn (Eb) vuosina saapuneet vastaukset, kuten myös lintujen siipimerkintää koskeva kirjeenvaihto (Fb) vuosilta Siipimerkkikirjeenvaihdossa ovat vielä mukana kirjeitten liitteinä saapuneet renkaatkin. Kenttätyötä tutkimusasemilla ja julkaisutoimintaa Säätiöllä oli omat tutkimusasemat Evossa, Meltauksessa ja Kaitalammilla, joissa se toteutti hankkeitaan. Asemilla tehtyihin tutkimuksiin liittyviä asiakirjoja ja havaintopäiväkirjoja on talletettu arkistoon. Näin on mahdollista jälkikäteen tutustua tutkimusasemien työhön sekä tutkimusaineistoihin. Arkistoon on talletettu myös Suomen Riistan artikkelien toimittamattomia käsikirjoituksia. Tässä suhteessa mielenkiintoisin aineisto on Helsingissä järjestetyn 8:nnen kansainvälisen riistabiologien kongressin esitelmien alkuperäiskappaleet ja toimitustyöhön liittyvä aineisto, mm. kirjeenvaihto. Kongressin esitelmät julkaistiin yhtenä niteenä vuonna Kaikkien esitelmien toimitustyöstä ei ole jäänyt aineistoa. Riistanhoito-Säätiön arkistosta löytyi myös jonkin verran valokuvia, jotka on siirretty Metsästysmuseon kuva-arkistoon. Suomen Riistanhoito-säätiön arkistoluettelo on myös luettavissa Kantapuu-tietokannasta Pekka Allonen 18 Käpälämäki 1-2 / 2010
19 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Tänä kesänä tuli kuluneeksi 20 vuotta museon avaamisesta yleisölle Riihimäellä. Museo viettää juhlavuotta syksyllä Punaturkin jäljillä -näyttelyn avajaisten yhteydessä. Oravanpäivänä on museoon vapaa pääsy ja kaikille asiakkaille tarjotaan kakkukahvit. Pönttöpäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Metsästysmuseolla Naulauksen ja naputuksen äänet kaikuivat museon pihaalueella. Päivän aikana museolla vieraili yli henkeä, ja pönttöjä nikkaroitiin n kappaletta. Puutavaran tapahtumaan lahjoitti Versowood Oy, ja Hyrian koulutuskeskuksen opiskelijat valmistivat pönttöaihiot ja opastivat niiden rakentamisessa. Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys esitteli erilaisia pönttömalleja ja antoi ohjeita lintubongareille. Yhdistyksen puuhamies Kalervo Viitanen hoiti tapahtuman kuulutuksen. Pönttöpäivää oli tukemassa Riihimäen Seudun Osuuspankki. Tapahtuma saa ensi vuonna jatkoa. Kuvassa riihimäkeläiset Mico ja Tiia Rossi. Mico (5 v.) oli saanut tiedon Pönttöpäivästä päiväkodissa ja kotona ilmoittanut, että haluaa tulla nikkaroimaan pöntön ja että hänestä tulee isona rakennusmestari. Käpälämäki 1-2 /
20 Kaupungin puolesta tilateoksen vastaanotti valtuuston puheenjohtaja Jorma Höök (oik.) Kuvassa myös Ulla Bomanson-Ikonen ja osa oppilaista. Lasten ja nuorten kuvataidekoululaiset rakensivat Pönttöpäivässä 50 linnunpönttöä kuvataidekoulun johtavan opettajan Ulla Bomanson-Ikosen opastuksella. Oppilaat maalasivat ja tuunasivat pöntöt, jotka lahjoitettiin tänä vuonna 50 vuotta täyttävälle Riihimäen kaupungille. Iloisen värikäs tilateos on nimeltään Riihimäki lintukoto 50 vuotta, ja se ripustettiin nähtäville Metsästysmuseon puistoon. suomalaista metsästyskulttuuria ja tehdä sitä tunnetuksi. Toimikunta on samalla liiton 90-vuotisjuhlanäyttelystä vastaava työryhmä. Museo osallistuu toimikunnan työhön huomattavalla panoksella, sillä nelijäsenisen toimikunnan varapuheenjohtajana toimii intendentti Jukka Peltonen ja sihteerinä arkistonhoitaja Pekka Allonen. Toimikunnan puheenjohtaja on SML:n hallituksen jäsen Eino Kymäläinen ja neljäntenä jäsenenä eräneuvos Juha K. Kairikko. Metsästyskulttuuritoimikunnan kuulumisia Kuluvan vuoden alusta Suomen Metsästäjäliiton toimikuntalaitosta uudistettiin perustamalla Metsästyskulttuuritoimikunta. Sen tehtävänä on antaa lausunnot ansiomerkkiesityksistä, osallistua Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlavuoden järjestelyihin, kehittää Kuvassa vasemmalta lukien: Eino Kymäläinen, Pekka Allonen, Juha K. Kairikko ja Jukka Peltonen. 20 Käpälämäki 1-2 / 2010
21 Metsästysmuseo oli mukana Kansainvälisillä Erämessuilla Riihimäellä kahden osaston voimin. Sisäosaston Eräkinossa pyöritettiin vanhoja eräaiheisia elokuvia ja messuvierailla oli mahdollisuus osallistua museon nimikilpailuun. Ulko-osastolla oli myynnissä kattava valikoima museokaupan tuotteita. Janakkalalainen Eerika Ruoskanen (22 v.) suorittaa kymmenen viikon työharjoittelun Metsästysmuseossa. Eerika aloitti metsätalousinsinöörin opintonsa Evolla vuonna 2008 ja hänen on tarkoitus valmistua keväällä Eerika kertoi valinneensa metsäalan sen luonnonläheisyyden ja monipuolisuuden vuoksi. Työharjoittelun hän halusi suorittaa Metsästysmuseossa, koska häntä kiinnostavat erityisesti metsien monikäyttö, eläintiede ja markkinointi. Työkokemusta museolla on kertynyt niin asiakaspalvelusta kuin näyttelyiden rakennustöistä. Monipuolisesta harjoittelusta hän uskoo olevan hyötyä tulevaisuuden työuraa ajatellen. Kesän alusta lähtien Metsästysmuseon kaikki kokoelmayksiköt ovat Kantapuu-tietokannassa, viimeisimpänä Metsästyskirjaston noin tähän mennessä tallennettua nidettä. Kaikkia kokoelmatietoja tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti. Metsästysmuseon henkilökunta vieraili Norjan Metsämuseossa toukokuun alussa tutustuen museon uudistamisvaiheessa olevaan perusnäyttelyyn. Kuvassa keskellä vasemmalta oikealle ovat intendentti Bjørn Bækkelund, näyttelyarkkitehti Elisabet Løvold ja museonjohtaja Stig Hoseth. Käpälämäki 1-2 /
22 Ihminen ja luonto -poolin jäsenet kokoontuivat museolla Metsästysmuseo on mukana TAKO-projektissa, joka on kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöryhmä. Museovirasto ja Suomen kansallismuseo koordinoivat poolien työtä. Metsästysmuseo kuuluu Ihminen ja luonto -pooliin. Metsästysmuseo oli esillä Turun asemessuilla Museon ystävä Pentti Kataja toimi jälleen kerran ansiokkaasti museon PR-miehenä. Museovirasto myönsi Metsästysmuseolle euron avustuksen käytettäväksi Kaaveita ja bulvaaneja -verkkonäyttelyn tekniseen toteuttamiseen. Projektitehtävään palkataan historian opiskelija Jouni Partanen Jyväskylän yliopistosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt museolle euroa Myytti-projektiin esinekokoelmien valokuvaukseen. 22 Käpälämäki 1-2 / 2010
23 Museoviikolla vietettiin Kansainvälistä Museoiden yötä kaikissa Riihimäen museoissa Ensimmäistä kertaa järjestetty tempaus saavutti suuren suosion, vaikka säätila ei ollut paras mahdollinen museoiden iltaretkiä varten. Metsästysmuseossa vieraili illan aikana 403 asiakasta, jotka saivat nauttia mm. Afrocosmos-rumpuryhmän rytmeistä. Kaikissa museoissa oltiin erittäin tyytyväisiä kävijämääriin ja saatuun positiiviseen palautteeseen, ja yhteisesti onkin päätetty järjestää Museoiden yö myös ensi vuonna. Museon asekokoelma sai täydennystä Pentti Piisin lahjoittaessa aseseppä Franz Roman Schmidin Ferlachissa valmistaman suurriistaaseen, kaksoisluodikko kal..458 Win. Aseen lukkorunko on kauniiden kiehkurakaiverrusten peittämä. Kanta-Hämeen Noutajakoirayhdistys järjesti kaikkien rotujen pentunäyttelyn museon piha-alueella. Näyttelyyn osallistui 192 pentua. Aurinkoinen kevätsää houkutteli paljon koirien ystäviä paikalle. Museon tehtäväkilpailun arvonnassa pehmokarhun ja Suomalaisia eläimiä -tarrakirjan voitti Olivia Paavola (7 v.) Riihimäeltä. Joulumyyjäisistä on muodostunut museon joulukauden avajaistilaisuus. Se järjestetään jälleen kerran yhteistyössä Suomen lasimuseon kanssa lauantaina Tarkemmat tiedot myyjäisohjelmasta luettavissa museon kotisivuilta marraskuusta lähtien. Käpälämäki 1-2 /
24 aloittamistaan Metsästysmuseolla Koivisto vietti talven Yhdysvalloissa keräten amerikansuomalaista metsästysperinnettä. Metsästysmuseon uudessa tehtävässä, museopalvelupäällikkönä aloitti FM Ilja Koivisto Hänen tehtäviinsä kuuluvat museon tiedotus ja markkinointi, asiakaspalvelun ja museokaupan kehittäminen ja yhteistyö oppilaitosten ja eri asiakasryhmien kanssa. Koivisto on kotoisin Uuraisilta Keski-Suomesta, ja vapaa-ajallaan hän harrastaa metsästystä, valokuvausta ja telemark-hiihtoa. Hänen erikoisalaansa ovat itsetehdyillä jousilla metsästäminen ja vanhat käsityötekniikat. Ennen Metsästyskulttuuria Amerikan suomalaismetsistä Millaista oli metsästys, kun ensimmäiset suomalaissiirtolaiset levittäytyivät Yhdysvaltojen sankkoihin metsiin ja 1900-lukujen taitteessa? Kuinka siirtolaisten jälkeläiset metsästävät nykyisin Michiganin, Wisconsinin ja Minnesotan suomalaisalueilla? Löytyykö metsästyskulttuurista suomalaisia ominaispiirteitä? Suomen Metsästysmuseon kokoelmista ei juuri löydy amerikansuomalaisten metsästyksestä kertovaa materiaalia. Minulle tarjoutui tilaisuus matkustaa Yhdysvaltoihin ja etsiä vastauksia yllä esitettyihin kysymyksiin vaimoni saatua Fullbright-apurahan folkloristiikan jatko-opintoihin Ohio State -yliopistossa lukuvuodeksi Suunnittelin amerikansuomalaisen metsästysperinteen keräysprojektin, jonka Metsästysmuseo suostui ystävällisesti rahoittamaan. 21 haastattelua Hanke koostui kahdesta kenttätyömatkasta, jotka suuntautuivat Pohjois-Wisconsiniin sekä Michiganin yläniemimaalle talvella Yhteensä neljä viikkoa kestäneissä kenttätöissä tein 18 haastattelua, joissa haastattelin yhteensä 33 henkilöä. Lisäksi Wisconsin yliopistossa Arthur Koskelan, 94, vanhemmat tulivat Wisconsiniin Alajärveltä. Arthur elätti itsensä pääasiassa turkismetsästäjänä 1930-luvulta 1960-luvulle. Metsästys on jo taakse jäänyttä elämää, mutta jalkaraudan asettaminen lumeen sujuu yhä näytöstyyliin. 24 Käpälämäki 1-2 / 2010
25 yliopistoissa, museoissa ja arkistoissa kartoittamassa amerikansuomalaiseen metsästykseen liittyvää materiaalia. Vierailin Wisconsinin yliopistossa Madisonissa, Finlandia yliopiston museossa ja arkistossa Hancockissa Michiganissa, Pohjois-Michiganin yliopistossa Marquetissa ja Michigan State yliopistossa -yliopistossa Lansingissa. Amerikansuomalaisilta kerättyjä metsästykseen liittyviä esineitä ei museoiden kokoelmista juurikaan löytynyt, vaikka yleistä metsästysesineistöä jonkin verran olikin. Arkistoihin oli sen sijaan tallennettu useampia ja 1980-luvulla tehtyjä haastatteluja, jotka koskivat niin valkohäntäpeuran metsästystä kuin turkiseläinten ansapyyntiä. Metsästysleiristä löytyi sauna Ryan Koivu asuu kahden veljensä kanssa itse rakennetussa hirsimökissä Gogebic-järven rannalla Michiganissa. Veljekset elättävät itsensä metsätöillä ja metsästyksellä. Majavannahkoja kertyy ansoista myyntiin parhaimmillaan 150 kappaletta vuodessa. suomenkieltä opiskellut Zachary Hagar haastatteli kolmea metsästäjää. Kaikkiaan haastateltiin 35 eri henkilöä 21 haastattelutilanteessa. Kenttätyömatkojen aikana valokuvasin haastateltavia sekä heidän metsästykseen liittyvää esineistöä. Valokuvia kertyi noin 600, joista karsimisen jälkeen arkistoitavia lienee noin 200. Keräsin myös haastateltavilta metsästykseen liittyviä valokuvia, jotka tallensin digitaalisesti skannaamalla. Näitä kuvia kertyi hieman yli sata. Digitaaliset haastattelutallenteet ja valokuvat liitetään osaksi Suomen Metsästysmuseon kokoelmia. Tavoitteena on hyödyntää kerättyä materiaalia amerikansuomalaisesta metsästyksestä kertovan näyttelyn toteuttamisessa. Kenttätöiden lisäksi vierailin paikallisissa Kerätystä aineistosta löytyi myös vastauksia alussa esittämiini kysymyksiin. Tiedot ensimmäisen polven siirtolaisten metsästyskokemuksista ovat vähäisiä, mutta näyttää siltä, että emigrantit muuttivat hyvin riistarikkaaseen ympäristöön, jossa valkohäntäpeuran pyynnillä ja turkismetsästyksellä oli tärkeä osa korpeen raivattujen kotitilojen taloudessa. Ensimmäisten emigranttien käyttämiä metsästysmenetelmiä ei ole juuri dokumentoitu, joten emme tiedä kuinka suomalaista heidän eränkäyntinsä oli. Eränkäynnin taloudellinen merkitys maatiloilla säilyi kuitenkin 1970-luvulle saakka. Monet suomalaiset eivät kuitenkaan eläneet farmeilla vaan työskentelivät kaivoksissa luvulta lähtien monien tie vei työn perässä eteläisen Michiganin teollisuuskaupunkeihin. Kaupunkien työläisille metsästys oli vapaa-aikaa, joka toi myös kaivattua lihaa pöytään. Nykyisin suomalaissiirtolaisten jälkeläiset metsästävät aivan samoin kuin ketkä tahansa amerikkalaiset. Yhden erityispiirteen he ovat kuitenkin jättäneet alueen metsästyskulttuuriin. Wisconsinissa ja Michiganissa on tyypillistä, että metsästys tapahtuu metsästysleiristä käsin. Leiri on yleensä pieni erämaamökki. Osavaltioiden pohjoisosissa mökin pihassa on hyvin usein sauna riippumatta siitä, löytyykö metsästysleirin omistajan sukupuusta suomalaisverta. Ilja Koivisto Käpälämäki 1-2 /
Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas
Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari 30.8.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata
LisätiedotMetsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas
Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2006
TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotTallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne
Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotToimintakertomus 2016
Toimintakertomus 2016 Naivistien Ystävät ry Puh. 050 3132207 (pj.) c/o Naivistit Iittalassa Hollajantie 2 14500 Iittala www.naivistienystavat.fi naivistienystavat@gmail.com rek 14.5.2012. No: 207.968.
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotPerustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista.
Julkisivuyhdistys Martti Karimies TOIMINTAKERTOMUS 09.04.1996 JULKISIVUYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 Yhdistyksen perust aminen Perustava kokous. Yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa alkaneen virallisesti
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotArviointikysely vanhemmille, kevät 2011
Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotLusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa
Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä
LisätiedotSuomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys
1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle
LisätiedotSUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014
SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,
LisätiedotSOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA
1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotRaportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:
Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden
LisätiedotParas Bomba-muisto kilpailu Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy
Paras Bomba-muisto kilpailu 2017 Mistä Bomba muistetaan? Muistot pähkinänkuoressa Kesämarkkinoista Karjalan kielen yhteislauluista Kalevalaisuuteen ja karjalaisuuteen liittyvistä kesäteattereista (Kanteletar
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotKÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN
KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotFinnish Sports Car Drivers ry. Suomen UrheiluAutoilijat. MUSEOT ja KOULUT. Finnish Sports Car Drivers ry. www.sua.fi
. MUSEOT ja KOULUT . Urheiluautoilijat Vanajanlinnassa 25/8 2012 Suomen Urheiluautoilijat kutsuu Suomen urheiluauto- ja klassikkoautoharrastajia, -kerhoja, -yhtiöitä ja muita asiaan liittyviä tahoja viettämään
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA
LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotOnnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään Tuomas Hallenberg 8.5.2018 Olemme monipuolisen biotalouden edelläkävijä Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää valtion omistamia alueita siten, että ne hyödyttävät
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotSääntömääräinen syyskokous
Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,
LisätiedotISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee
ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia. Digipolku (Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku)
Tuloksia ja kokemuksia Digipolku (Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku) Digipolku-hanke Järjestää yritysten digiloikkaa tukevia tapahtumia yritysten toivomista aiheista Keski-Suomessa lähellä
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotHienovarainen ympäristön puolustaja
Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen
LisätiedotSadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?
Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa
LisätiedotTAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17
1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT
LisätiedotKajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0
Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,
LisätiedotSäätiön tarkoitus.
Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on rakennetun ympäristön parantaminen tukemalla taiteellisesti korkeatasoisten ympäristöjen, ympäristötaideteosten ja ympäristötaidehankkeiden suunnittelua ja toteuttamista,
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotJulkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan
Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on
LisätiedotKHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO
KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO Yhteistyötä Riihimäen Sammalistonsuolla 14.11.2015, Hotelli Cumulus, Tampere 4.12.2015 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 2 HANKKEEN ALKU 1. Kekkilä kutsui marraskuussa
LisätiedotNuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin
Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
Lisätiedothttp://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related
Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotSuomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010
Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014
TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotToimintakertomus kaudelta 2011 2012
Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotJust duunit. Kevät 2015
Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite
LisätiedotKimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA
Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät
LisätiedotEriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä
1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS
LisätiedotMatkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa
Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi
LisätiedotMMA Päijät-Häme syyskokous 2018
MMA Päijät-Häme syyskokous 2018 Yhdistyksemme syyskokousta vietettiin Hartwall Panimolla Kasaajankatu 13 Lahti torstaina 22.11.2018 klo 18.00. Paikalla oli 32 jäsentä. Kokouksen alussa, nautimme kahvit
LisätiedotMetsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP
Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä 12.10.2011 TP Taustaa 1 Yksityismetsien pirstoutumisen hillitseminen on keskeisiä metsäpoliittisia tavoitteita: KMO: Tulevalla hallituskaudella arvioidaan
LisätiedotUudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET
Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin
LisätiedotSeuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.
A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala
Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan
LisätiedotKerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10
Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan
LisätiedotSAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA
1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotMetsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Lapissa 2018-2019 *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen Luonnonvarasuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua Valtion
LisätiedotMe haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa
Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotOpettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana
Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L
LisätiedotKoripallomuseosta Koripalloperinnekeskus
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
Lisätiedot2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..
2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotLisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti
LisätiedotOSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.
OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin
Lisätiedot