D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003. Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003. Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto"

Transkriptio

1

2 D o k u m e n t t i ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003 Kuvasta dokumenttiin Liisa Lindgren...3 Sisyfoksen jäljissä Valtakunnallisen kuvataiteen dokumentointi- ja arkistointipäivän satoa Ulla Vihanta...4 Pars Pro Toto Dokumentointi ja suomalainen taidemuseolaitos Esko Nummelin...5 Metodimerkintöjä Haastatteluaineistojen tuotto ja käyttö taidehistoriassa Elina Heikka...9 Taiteilija-artikkelin mikrofilmillä Hakemisto netissä Liisa Murtti...11 Raimo Viitalan ( ) leikekirjat mikrofilmattu Toini Matikainen...12 Kosketuskohtia J. L. Runeberg seminaari...13 Ajankohtaista...14 KKA yhteystiedot...15 Kuvataiteen keskusarkiston ja Valtion taidemuseon kirjaston tutkijapalvelu sekä kuvapalvelu on suljettu ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti on ilmestynyt vuodesta 1995 alkaen kaksi kertaa vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla Toimittajat Liisa Lindgren ja Erkki Anttonen sähköposti Taitto ja kuvankäsittely Tea Åvall Kansi Pirje Mykkänen Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki puh

3 Kuvat kansikuva: Osmo Valtonen, 1968, mustavalkovedos. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura edellinen sivu: Signe Hammarsten-Jansson, 1910-luku?, mustavalkovedos, 74 x 96 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura yllä: Martti Ranttila, n. 1900, visiittikuva. Valokuvaaja: Leppänen, Fredrik. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura. Kuvan takana on teksti: Tämän ikäisenä Martti Karunassa nousi isänsä kirjoituspöydälle ihailemaan ikkunasta avointa merta sanoen niin kaunista, niin kaunista. Tämän on kertonut hänen äitinsä Anna Ranttila. takasivu: Carl Eneas Sjöstrand, luku, visiittikuva. Valokuvaaja: Nyblin, Daniel. KKA 2

4 Kuvasta dokumenttiin Tämänkertaisen Dokumentti-lehden artikkelit ovat satoa Kuvataiteen keskusarkiston syyskuussa järjestämästä seminaaripäivästä. Siellä pidetyt puheenvuorot käsittelivät taidemuseoiden dokumentointitoimintaa ja -hankkeita. Seminaaripäivän aikana painottui se, minkä oikeastaan kaikki tiesivät jo etukäteen: harvalla museolla on kokoelmien hoidon ja näyttelytoiminnan puristuksissa mahdollisuus paneutua kuvataiteen tallentamiseen edes oman lähialueen puitteissa. Siksi monessa puheenvuorossa painottuikin suunnitelmallisuuden ja yhteistyön merkitys. Tämä numeromme on kuvitettu Kuvataiteen keskusarkiston kuvakokoelmiin kuuluvin vanhoin ja uusin taiteilija- ja ateljeekuvin. Ne ovat aikansa dokumentteja, vaikka vain häviävän pieni osa lienee tehty tietoisen dokumentointityön puitteissa. Kuvataiteen keskusarkistoon tämän julkaisun kuvat ovat kertyneet lahjoituksina. Osa kuvakokoelmista on tullut näyttelyihin liittyvän työn tuloksena ja osa ollut museon arkistossa niin kauan, ettei niiden provenienssista ole varmuutta. Vasta keskusarkiston perustamisen eli viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on taiteilijoiden työskentelyä ja heidän ateljeitaan pyritty jossain määrin dokumentoimaan. Dokumentointityön painopiste on kuitenkin ymmärrettävistä syistä ollut näyttelyiden tallentamisessa. Kuvataiteen keskusarkistossa taiteilija- ja ateljeekuvia sisältävistä kokoelmista laajimpia ovat Suomen Taiteilijaseuran ja Taide-lehden lahjoittamat kokoelmat. Edellinen käsittää mm. eri vuosikymmenien taiteilijamatrikkeleita varten kerättyjä valokuvia ja muuta aineistoa aina 1800-luvun lopulta lähtien. Jälkimmäinen puolestaan sisältää vuonna 1960 perustetun Taide-lehden kuva-aineistoja vuosilta Lehden taiteilijaesittelyiden myötä onkin kerääntynyt erityisen hienoa kuva-aineistoa. Suomen Taiteilijaseura täyttää 140 vuotta ensi vuonna. Sen kunniaksi Kuvataiteen keskusarkisto tuottaa yhteistyössä Taiteilijaseuran kanssa näyttelyn, joka esittelee suomalaisia taiteilijoita ja heidän työskentelyään valokuvan ja akateemisen kuvataiteemme alkuajoilta 1800-luvulta lähtien. Taiteilija kuvassa -näyttelyyn liittyy yhteistyössä Kustannus Oy Taiteen kanssa julkaistava kirja. Sen artikkelit käsittelevät muun muassa mitä kuvat taiteilijasta työssään kertovat taiteen tekemisen ulkoisista puitteista tai kuvataiteen statuksesta ja millaisia mielikuvia luovasta työstä kuvat ovat tuottaneet. Vielä kannattaa myös ottaa yhteyttä Kuvataiteen keskusarkistoon, jos oman museon kuvakokoelmissa on erityisen kiinnostavia taiteilija- tai ateljeekuvia. Taiteilija kuvassa -näyttely on esillä kesä-heinäkuussa 2004 Kiasmassa. Olemme varautuneet siihen, että näyttely voidaan esittää myöhemmin muuallakin. Yhteistyökumppaneiksi haluavia kehotetaan ottamaan yhteyttä pikimmiten Kuvataiteen keskusarkistoon! Liisa Lindgren erikoistutkija 3

5 Sisyfoksen jäljissä Valtakunnallisen kuvataiteen dokumentointi- ja arkistointipäivän satoa Ulla Vihanta Kuvataiteen keskusarkiston johtaja 4 Ateneum-saliin kokoontui syyskuun 25. päivä aktiivinen joukko kuvataiteen arkistoinnista vastuuta kantavia taidemuseoiden tutkijoita, amanuensseja ja museonjohtajia. Päivän alustuksissa nousi esiin kysymyksiä, jotka koettiin yhteisiksi ja joiden ratkaisemiseksi taidemuseoiden dokumentointipolitiikkaa tulisi jatkuvasti kehittää. Esitelmät johdattivat kysymään: Mitä taidemuseoissa dokumentoidaan? Ketä varten kuvataiteeseen liittyviä arkistoaineistoja kerätään? Onko työ, Pekka Vähäkankaan otsikkoa lainaten, Sisyfoksen työtä hetkittäin turhauttavalta tuntuvaa loputonta aherrusta? Onko ponnisteluista huolimatta tuloksena muistiorganisaatioiden sisällöllinen köyhtyminen? Kysymysten herättämä skeptismi väistyi hetkeksi, kun Tarja Kekäläinen esitelmöi Oulun taidemuseossa tehdystä dokumentointityöstä. Kekäläinen tarkasteli dokumentointia yhtäältä museon kokoelma- ja näyttelytoimintaan liittyvänä sisäisenä perustoimintana ja toisaalta ulkoisena, koko Oulun läänin alueelle taiteilijoihin ja taide-elämän vaikuttajiin, kuntien kokoelmiin, julkisiin veistoksiin, alueellisiin hankkeisiin, esimerkiksi Hailuotoprojektiin ulottuvana systemaattisena dokumentointina. Kekäläisen esitelmä toi erinomaisesti esiin sen, että suunnitelmallinen dokumentointi auttaa oman toiminnan linjaamista, toimintahistorian seuraamista ja ennen kaikkea kuvataiteeseen liittyvän kentän tuntemista sekä hallitsemista. Onnistunut dokumentointityö edellyttää kuitenkin oman toiminnan jatkuvaa kriittistä arviointia, resurssien priorisointia ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Kuopion taidemuseon dokumentointipolitiikkaa esitelleen Pekka Vähäkankaan puheenvuoro valotti taidemuseoiden arkistojen hallinnollista asemaa osana kaupunkien arkistotointa sekä hänen oman museonsa dokumentointipolitiikkaa osana Kuopion aluetaidemuseon toimintapolitiikkaa ja Kuopion kaupungin kulttuuristrategiaa. Lisäksi hän muistutti arkistotyön humanistisesta perusluonteesta ja korosti Sisyfoksen työtä rangaistuksen sijaan sankaritekona. Vähäkangas toi esille myös dokumentointiin liittyvät kriittiset menestystekijät ja muistutti tiedon saatavuuteen, tutkitun ja näkemyksellisen tiedon tuottamiseen ja välittämiseen liittyvistä ongelmista. Aamun esitelmissä syntynyt optimismi kaikkosi, kun Esko Nummelin pani kuulijat pohtimaan dokumentointityön teoreettisia perusteita. Hän kyseenalaisti käsityksemme kaiken kattavasta dokumentoinnista ja arvosteli topografiseen dokumentointiin pohjaava ajattelua. Nummelin muistutti, että 1982 lähtien aluetaidemuseona vaikuttaneen Porin taidemuseon vastuualueeseen kuuluu satakuntalainen taide. Hän kuitenkin epäili kyseisen lähtökohdan kestävyyttä ja kysyi avoimesti, ovatko heidän tekemänsä taiteilijahaastattelut sittenkään kovin relevantteja. Kuvataiteen keskusarkiston näkökulmasta topografinen dokumentointi on kuitenkin helpottanut valtakunnallista työtä, mutta yllä: Bruno Aspelin, 1890-luku, visiittikuva. Valokuvaaja: Nyblin, Daniel. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Osmo Valtonen, n. 1970, mustavalkovedos, 230 x 164 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

6 Nummelinin puheenvuoro pakotti pohtimaan asiaa myös muista näkökulmista. Lisäksi Nummelin kritisoi dokumentointityössä projektikohtaista, taktista näkökulmaa. Taktisen sijaan hän painotti tietoista, strategiseen dokumentointityöhön pohjaavaa toimintaa. Nummelinin puheenvuoro herätti myös kysymyksen siitä, onko subjektiivisiin tarpeisiin pohjaava dokumentointiprojekti organisaation näkökulmasta oikeutettu. Nummelin painotti subjektiivisuuden merkitystä, mutta dokumentointihankkeiden priorisointiin liittyvää keskustelua on tulevaisuudessa jatkettava. Iltapäivän esitelmissä kuultiin Kuvataiteen keskusarkistojen tutkijoiden, Elina Heikan ja Maritta Mellaiksen mielenkiintoiset puheenvuorot, joissa he tarkastelevat sekä teoreettisen tiedon että käytännön valossa taiteilijahaastatteluihin liittyviä ongelmakohtia. Lisäksi Kiasman kirjastossa työskentelevä Tellervo Yli-Hallilla esitelmöi virtuaalikirjaston tarjoamista mahdollisuuksista ja korosti kuvataiteen virtuaalikirjaston valtakunnallista merkitystä sekä erilaisten arkistoaineistojen saatavuuden parantamista demonstroimansa virtuaalikirjaston pohjalta. Päivän parhaana antina on kuitenkin pidettävä niitä äänite- ja kuvanäytteitä, joissa arkistotyö tavoitti päämääränsä tarjoamalla tietoa taiteilijasta, hänen maailmankuvastaan ja todellisuudestaan. PARS PRO TOTO Dokumentointi ja suomalainen taidemuseolaitos Esko Nummelin vs. taidemuseonjohtaja, Porin taidemuseo Kysymys taidemuseolaitoksen dokumentointiin ja tutkimukseen liittyvistä palveluista sekä taidehistoriallisista arkistoista on yhä ajankohtaisempi ainakin kahdesta eri syystä. Yhteiskunnan digitalisoituessa myös museoiden asiakaskunnalla on oikeus odottaa ajanmukaisesti tuotettuja, joustavasti eri tarpeisiin vastaavia palveluja. Taidehistoriallinen tutkimus on parin viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut melkoisen metodisen ja teoreettisen mullistuksen. Uudet kysymyksenasettelut haastavat dokumentointia ja tiedon keruuta tekevät museot, minkä myötä väistämättä herää koko joukko kysymyksiä: keräämmekö oikeaa tietoa ja oikein menetelmin? Onko joku muu maamme museokentällä jo tallentanut tämän tiedon ja mikäli näin on, niin mihin minun pitäisi vähäiset voimavarani sen sijaan kohdistaa? Arkistoiden roolia ja tehtävää käsiteltiin valtakunnallisesta näkökulmasta Kuvataiteen keskusarkiston vuonna 1997 järjestämillä arkistopäivillä ja kuva-arkistot olivat vuorossa vuonna Monia merkittäviä prosesseja onkin viime vuosina käynnistynyt. Näistä voidaan mainita mm. nyt jo päättynyt Taiteilijaa tapaamassa, mediataiteen arkistointiprojekti sekä taidehistoriallisten arkistojen valtakunnallinen kartoitusprojekti. Vaikka menetelmät ja tavoitteet vaihtelevat, dokumentointi kuuluu myös aluetaidemuseoiden tehtäväkuvaan ja työtä tekevät useimmat muutkin maamme taidemuseoista. Oma lukunsa on tietysti vielä KEHYS ja sen toiminta. Sigfrid August Keinänen, 1920-luku, valokuvapostikortti. KKA, Kokoelma Salon Strindberg 5

7 6 Museon pro ili ja dokumentoinnin lähtökohdat Olemme tottuneet arvioimaan maamme museokentän toimintaa yksittäisen museon näkökulmasta. Museolaitoksesta kokonaisuutena ja sen palvelutuotannosta tehtäväjakoineen puhutaan edelleen huomattavan harvoin vaikka kokonaisuus onkin epäilemättä enemmän kuin osiensa summa tai ainakin sen pitäisi olla. Kuten Tuula Arkio totesi Helsingin Sanomissa loppuvuodesta 2002 (HS ), museo tarvitsee oman profiilin, oman persoonallisen linjauksensa, joka erottaa sen museokentän muista toimijoista. Arkio viittaa museon harjoittamaan kokoelmapolitiikkaan vaikka käytännössä museon julkinen kuva lienee parhaiten muovattavissa määrätietoisella ja linjakkaalla näyttely- ja julkaisutoiminnalla kuten Kiasmakin on tehnyt. Museoiden välisestä dokumentointityön tehtäväjaosta on keskusteltu aluetaidemuseoiden kokoelmapoliittisen prosessin yhteydessä ja tulokset voidaan osittain lukea aluetaidemuseoiden nykytilaa koskevasta selvityksestä, joka valmistui syyskuun alussa. Kukin aluetaidemuseo suorittaa dokumentointityötä omalla alueellaan ja kerää tietoa alueensa taiteilijoista. Ratkaisu näyttää luontevalta ja hyvältä valtakunnalliselta tehtäväjaon perustalta, mutta on olemassa riski, että se myös ohjaa dokumentointityötä tavalla, joka vinouttaa kokonaiskuvaa. Kuvataide on rajatonta myös muussa kuin runollisessa mielessä. Kun ja jos lähtökohtana ovat oman alueen taiteilijat, voi käydä niin, että taiteen ilmiöt jäävät henkilöä vähemmälle huomiolle. Renessanssin taiteilijanero toki puhuttelee suurta yleisöä, mikä voi osaltaan houkutella museota käyttämään henkilökeskeistä lähestymistapaa ainakin tiedottamisessaan. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan muodostu koko toiminnan läpi käyväksi periaatteeksi niin, että se myös suuntaa dokumentointityön kysymyksenasetteluja ja tavoitteita. Visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen piirissä tapahtuu jatkuvasti paljon ja mielenkiintoista myös sellaista, mitä ei voi palauttaa suoraan kentän toimijoihin yksilöinä. Maailmaa syleillen vai toimintoja kohdentaen Tiedämmekö mitä seuraavien vuosien tutkijasukupolvet tulevat kysymään aluetaidemuseoiden kokoamissa arkistoissa? Emme tietenkään voi tietää, mutta voimme toki yrittää hahmottaa mahdollisuuksia ja ottaa keskustelun myötä syntyneet suuntaviivat toiminnassamme huomioon. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kokoyllä: Kuvanveistäjä Robert Stigellin ateljee, Lapinlahdenkatu 11, Hki, Valokuvaaja tuntematon. KKA, Kokoelma Robert Stigell kesk: Viktor Jansson ja Alvar Cawén painivat, 1910, mustavalkovedos, 87 x 115 mm. Valokuvaaja tuntematon. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Ö-ryhmän Raha-aktio, 1982, mustavalkovedos, 240 x 299 mm. Valokuvaaja: Larjosto, Harri. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

8 yllä: Alpo Jaakola, 1970-luku, mustavalkovedos, 195 x 163 mm. Valokuvaaja: Tenhunen, Antero. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Ernst Mether-Borgström, 1960-luku, mustavalkovedos, 184 x 174 mm. Valokuvaaja: Rácz, Istvan. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura naiskuva muodostuu varsin sattumanvaraisesti valikoituvista prosesseista. Kun pohdimme yksittäisen museon suhdetta maamme museolaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen, herää useita kysymyksiä. Yksi näistä kysymyksistä on se, miten laajaa ja kattavaa teoreettista valmiutta yksittäiseltä museolta voidaan edellyttää. Onko realistista ajatella, että meillä on tutkijakoulutuksemme myötä riittävät metodiset valmiudet koko taiteen kentän haltuun ottoon kaikkine mahdollisine kysymyksenasetteluineen? Kuinka pitkälle opintojen yhteydessä luotu teoreettinen perusta kantaa ja miten kykenemme reagoimaan paradigman muutoksiin? Jääkö tietotaidon ylläpito ja kehittäminen vain henkilökohtaisen kiinnostuksen ja jatkoopintojen varaan vai onko asia nähtävä niin, että alan metodinen kehitys kuuluu tutkimustyön arkeen mikä johtopäätös pitäisi heijastua myös alan toimintojen organisointiin. Yksi mahdollisuus vastata näihin haasteisiin olisi luoda maamme museolaitoksen piiriin verkostoja, jotka erikoistuisivat tiettyjen ilmiöiden ja prosessien dokumentointiin yhdessä arkisto- ja yliopistolaitoksen kanssa kehittäen samassa yhteydessä oman painopistealueensa vaatimaa metodista osaamista. Helena Sederholm otti vuonna 2001 valmistuneessa Taiteen tulkkina -selvityksessä taidemuseoiden tutkimuksen ja dokumentoinnin problematiikkaan selkeän ja realistisen kannan todetessaan, että visuaalinen kulttuuriperintö on liian laaja tehtäväkenttä yksittäiselle museotyypille eli tässä tapauksessa taidemuseoille. Näkemys Vanhaa ja niin kulunutta sanontaa käyttääkseni kyse on visiosta. Mikä näkemys tai minkälainen käsitys maamme museolaitoksella on siitä, miten visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen piiriin kuuluvia ilmiöitä tulisi tutkia, mitä dokumentoida ja mitä tallentaa (kuten edellä todettiin, museolaitos ei yksin pysty näitä päätöksiä tekemään). Nykytaiteen keräämisestä -julkaisun ilmestyminen vuonna 1999 paalutti vahvan perustan maamme taidemuseoiden kokoelmapoliittiselle keskustelulle, joka näyttää kuitenkin pääsevän varsin hitaasti vauhtiin. Vähemmälle huomiolle tähän mennessä on jäänyt se kiinteä yhteys mikä kokoelmien muodostamisen ja dokumentointityön välillä on tai ainakin pitäisi olla. Esinekeskeisestä ajattelusta irrottautuminen tai ainakin terveellisen etäisyyden ottaminen näyttää yhtä vaikealta kuin henkilöpainotteisesta ajattelusta vapautuminen. Kysymys on yksinkertainen: mitä dokumentoinnin kohteeksi valitaan, kuka valitsee ja kuka dokumentointityön tekee. Opetusministeriön julkaisema, äskettäin ilmestynyt julkaisu Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma linjauksia ja painopisteitä vuosille ottaa museoiden osalta esille joukon konkreettisia toimenpiteitä, joita kaikkia voidaan pitää keskeisen tärkeinä. Museo2000 -mietinnön tavoin kysymyksenasettelua tosin ohjaa edelleen kulttuurihistorian museoiden näkökulma tavalla, joka ei kykene hyödyntämään taidemuseoiden kulttuuripoliittista painoarvoa. Valtakunnallinen tehtäväjako Taidemuseoiden erityisluonne -keskustelua kiinnostavampi kysymys liittyy valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kunnan 7

9 ja valtion välisiin suhteisiin. Viime vuosien kehityssuunta näyttäisi olevan sellainen, että valtionhallinnon piirissä on yhä voimakkaampaa kannatusta saanut tilaaja-tuottaja -mallin mukainen ajatus, jossa valtio on ottanut rahoittajan roolin ostaen palvelut niiden tuottajilta. Ottamatta kantaa tämän ajattelun laajempiin sovellutuksiin, museoalan kaltaiselle yhteiskunnan sektorille sovitettuna malli voi olla ongelmallinen. Kunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä. Valtuuston päätökset, painopisteet ja strategiset valinnat tapahtuvat paikallisyksikön perspektiivistä, mikä väistämättä vaikeuttaa toimintoja, joiden merkitys hahmottuu vasta valtakunnallisen näkökulman kautta. Kun jatkuvasti tiukkenevassa kunnallistaloudessa eletään talousarviovuosi kerrallaan, realisoituu museolaitoksessa tehty tutkimus ja dokumentointityö mahdollisesti vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Museo2000 -mietinnössä kuten ehkä laajemminkin museoalan sisällä on elänyt vahva optimismi ja usko siitä, että ongelmat voidaan ratkaista tiedottamalla. Kerta toisensa jälkeen yksittäisiä museoita on kehotettu kääntymään taustayhteisönsä puoleen ja kertomaan miten tärkeää näkymätöntä työtä museot tekevät. Voi kun kyse olisikin siitä, että kunnallispoliittiset päättäjät ja hallintovirkamiehet kaupunginkamreeria myöten olisivat niin tietämättömiä kulttuuriperinnön tallennustyön merkityksestä, että he eivät puhtaasta ymmärtämättömyydestään pysty osoittamaan museoille niiden toimintaedellytykset turvaavia määrärahoja. Kuten Helena Sederholmkin selvityksessään totesi, on olemassa riski, että museot omaa yhteiskunnallista painoarvoa ja merkitystä kuvatessaan tulevat synnyttäneeksi odotusarvoja, joiden lunastaminen jatkossa saattaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa osoittautua vaikeaksi. Erityisen herkällä alueella liikutaan kun puhutaan tutkimuksesta ja dokumentointityöstä. On itsestään selvää, että paikalliset museot eivät yksin selviä tulevaisuuden dokumentointihaasteiden edessä. Kansallisen kulttuuripääoman tallennus on tehtävä, jota ei voi ainakaan visuaalisen kulttuurin osalta palauttaa sirpaleisen ja itsehallinnollisista yksiköistä koostuvan kentän hoidettavaksi. Pahin mahdollinen näkymä on se, että valtio ottaa roolin, jossa se rahoittajan ominaisuudessa tyytyy vain voimavarojen kanavointiin. Ohjeistamalla ja painopistealueita etsimällä yritetään päästä päämäärään, joka edellyttäisi valtakunnallista näkökulmaa. Onneksi näin ei näyttäisi käyvän. Kuvataiteen keskusarkiston ja KEHYKSEN toiminta antaa kentälle viestin siitä, että valtio on kiinnostunut museolaitoksen kehittämisestä kokonaisuudessaan. Tämä viesti on nyt saatava myös kaupunginkamreerin korvaan. Pari vuotta sitten tällä samalla paikalla totesin, että olisi rakennettava Suomen taidemuseoiden yhteinen arkistoaineiston ja tiedonhallinnan infrastruktuuri ja samalla luotava pelisäännöt sen ylläpitoon ja käyttöön. yllä: Chris af Enehielm, 1980-luvun alku, mustavalkovedos, 177 x 127 mm. Valokuvaaja: Sandberg, Peter. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura kesk: Juhani Harri, 1970-luvun alku?, mustavalkovedos, 300 x 212 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Eino Ahonen, 1960-luku, mustavalkovedos, 148 x 104 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 8

10 METODIMERKINTÖJÄ Haastatteluaineistojen tuotto ja käyttö taidehistoriassa Elina Heikka erikoistutkija paperi oli kärvistynyt tummanruskeaksi kaikkein tärkeimmän lauseen keskeltä. Olemme tehneet parhaamme tarjotaksemme laihanlaisen yhteenvedon jäljellä olevista Usein katkelmista; mutta usein on tarpeen spekuloida, keksiä olettamuksia tai jopa käyttää mielikuvitusta. Virginia Woolf, Orlando (1928) Taidehistoriallisessa tutkimuksessa, jossa pääpaino on sanalla historia, taiteilijahaastatteluilla on arvonsa asiatiedon keruun välineenä. Haastatteluista poimittuja konkreettisia tosiasioita käytetään rinnan kaiken muun lähdeaineiston kanssa. Lähdekritiikin jälkeen suullisesti kerrotun asiatiedon ja kirjallisten lähteiden kelpoisuudessa ei ole eroa, kun kyseessä ovat esimerkiksi tiettyyn taiteilijaan, näyttelyyn tai taide-elämän tapahtumaan liittyneet tietyssä ajassa ja paikassa toteutuneet tosiasiat. Haastatteluaineistojen tärkeä arvo on siinä, että mahdollisten tutkimusten kannalta on asioita, jotka eivät koskaan ole kirjautuneet edes yksityiseksi tekstiksi muistiinpanoiksi, kirjeiksi tai päiväkirjoiksi ja vielä enemmän niitä, joita ei viitseliäskään tutkija julkaistuista teksteistä löydä. Muuten kirjaamatta jääneen tiedon keruun lisäksi haastatteluaineistot ovat myös muulla tavalla omanlaisensa lähdemateriaali, jopa tutkimusnäkökulmaa suuntaavalla tavalla. Ensiksikin on muistettava, että haastattelutilanteessa on kyse kahden henkilön kohtaamisesta, jossa lopputulokseen vaikuttaa tietyssä institutionaalisessa tilanteessa tapahtuneen kohtaamisen dynamiikka. Haastattelijalla on tärkeä rooli keskustelun eteenpäin viejänä. Usein hänellä on etukäteen mielessään tulevan haastattelun käsikirjoitus, joka pohjautuu omaan tietämykseen ja mielenkiinnon kohteisiin, joita kohti ajaa haastattelua. Tästä huolimatta lopputulos ei voi koskaan olla täysin ennalta arvattava, eikä sen pidäkään olla. Hyvä haastattelija ottaa tilaisuudesta vaarin, on paitsi tietävä myös kuunteleva ja nopearefleksinen. Tilannekohtainen vuorovaikutus tuo haastatteluaineistoon informaatiota, jota nauhoituksen litterointi ei välttämättä paljasta: äänen sävyt, painot, tauot. Haastateltavan vastauksiin vaikuttaa mm. se, kuinka hän mieltää haastattelutilanteen merkityksen. Vappu Lepistön mukaan taiteilijan intressi saattaa olla terapeuttispsykologinen, jolloin hän kokee saavansa haastattelussa tilaisuuden purkautua ja kertoa eri asioista. Yhtälailla haastattelu voi antaa taiteilijalle tilaisuuden analysoida ja arvioida elämään ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä (analyyttis-filosofinen intressi). Käytännöllisesti tilanteeseen orientoitunut taiteilija miettii, mitä hyötyä tai haittaa tutkimuksesta on hänen taiteellisen toimintansa kannalta. Institutionaalisen intressin vallitessa haastateltava miettii, miten haastattelutilanne antaa mahdollisuuden luoda julkista kuvaa tai kehitellä eteenpäin tarinaa taiteilijasta (Lepistö, 1986). Taidehistoriallisessa haastattelussa on yleensä kyse ns. puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, aiheena elämä ja taide. Käydään lomittain läpi taiteilijantien käänteet ja elämäkerran keskeiset tapahtumat. Haastattelussa taiteilija muuntaa elämäänsä, sen yksityiskohtia, kertomukseksi, jossa tapahtumat seuraavat ajallisesti ja kausaalisesti toisiaan. Kyse on siis kertomisesta, omaa elämää koskevan tarinan tuottamisesta. Tarinallisuutta on pidetty olennaisena inhimillisiä tapahtumia koskevana ymmärryksen muotona. Lisäksi tarinallisuudella on aivan erityinen asema yksilön identiteetin rakennustyössä. Voi nimittäin kysyä, onko mahdollista kuvitella identiteettiä ilman omaelämäkertaa, ilmaa itseä koskevaa tarinaa? Ja mitä muuta on identiteetin rakennus kuin aktiivinen prosessi, jossa käsillä olevista tykötarpeista työstetään oman elämän tarinaa, poissulkemisen tai mukaan ottamisen kautta. Koska ei ole identiteettiä ilman kertomusta, myös kaikki elämää minun ja maailman suhdetta koskevat tarinat ovat käänteisesti luettavissa identiteettityön näkökulmasta. 9

11 10 Ihmisten omasta elämästään kertomat tarinat ovat viimevuosikymmeninä olleet intensiivisen tutkimuksen kohteena. Ns. narratiivisen tutkimuksen piirissä on sosiaalipsykologiassa painotettu elämäkerrallisten tarinoiden kulttuurisia sidonnaisuuksia. Vilma Hännisen mukaan tarinankertomisen lähtökohtana on yksilölle tarjoutuva kulttuuristen kertomusten joukko, sosiaalinen tarinavaranto, josta osa tarinoista siirtyy henkilökohtaiseksi tarinavarannoksi. Minuuttaan yksilö rakentaa Hännisen mukaan oman sisäisen tarinan kertomisen luovassa prosessissa. Sisäinen tarina voi tasoltaan olla vain alustavasti narratiivinen. Kun rutiininomaiset merkityksenannot syystä tai toisesta tulevat ongelmallisiksi, vkriisiytyvät, sisäisestä tarinasta tulee kielelle artikuloitua sisäistä puhetta, reflektiivinen sisäinen tarina. Sisäisen tarinan kolmannella metareflektiivisella tasolla ihminen erittelee omaa tarinaansa tietoisena siitä, että se on kerrottua todellisuutta, tarina (Hänninen, 2000). Taiteilijoiden itsestään kertomista tarinoista löytyy varmasti kaikkia sisäisen tarinan tasoja, mutta voinee arvailla, että taiteilijoiden itsestään kertomat tarinat ovat keskimääräistä paremmin muotoutuneita, sillä jo ammatti asettaa vaatimuksia oman tarinan luomiseen, alkaen matrikkelitietojen keräämisestä oman taiteilijatien kertomiseen syntymäpäivähaastatteluissa tai näyttelyiden yhteydessä. Ammatti edellyttää tarinaa, jota toisto vahvistaa. Taiteilijahaastattelujen osalta narratiivinen tutkimus antaa virikkeitä haastatteluaineistojen tutkimiseen identiteettiä ja erityisesti taiteilijaidentiteettiä rakentavina teksteinä. Kuinka taiteilijuus kerrotaan? Tämän tutkimusasetelman kotimaisia klassikkoja ovat Vappu Lepistön lisensiaattityö (1989) ja väitöskirja (1991). Omaelämäkerran narratiivinen jäsentyneisyys rajoittaa niiden todistusvoimaa, vai rajoittaako? Hännisen mukaan toisaalta kertomukset juuri tarinallisuutensa kautta ilmentävät kulttuurista todellisuutta: yhteisön moraalijäsennyksiä ja uskomuksia voidaan paljastaa osoittamalla, minkälaisia tarinallisia rakenteita ihmisten kertomukset elämästään sisältävät. Vaikka narratiivisessa tutkimuksessa tähdennetään tarinan tuottamista yksilön aktiivisena prosessina, siinä nähdään yksityiset tarinat yleisten, vain hitaasti muuttuvien lainalaisuuksien alaisina. Perinteisen, taiteilijayksilön ainutkertaisuutta tähdentävän tutkimuksen kanssa uudet kysymykset taiteilijuuden sosiaalisesta rakentumisesta eivät aina ole helposti yhteen sovitettavissa, varsinkaan jos kyse on elävistä taiteilijoista, joiden itsestä kertoma tarina asetetaan suurennuslasin alle tulkittavaksi. Asiaan liittyy eettisiä ongelmia etenkin, jos tutkimusnäkökulma tulee haastateltaville yllätyksenä. Haastateltavat eivät välttämättä pidä kysymyksistä, joita haastatteluaineistolle esitetään, ne eivät välttämättä ole heidän kysymyksiään. Matti Hyvärisen tutkimus taistolaisuudesta päättyy haastateltavan loppulauseeseen: Enpä vieläkään tiedä kadunko vai enkö kadu, ja missä mielessä, 70-luvun touhujani. Mutta sitä taatusti kadun, että annoin Hyväriselle haastattelun. Juhani Ruotsalo ei tunnistanut omaa kokemustaan Hyvärisen tutkimuksesta (Hyvärinen, 1992). Narratiivisen tutkimuksen ohella diskurssianalyysi on toinen mahdollinen tekstintutkimuksen metodi haastatteluaineistojen lähestymiseen. Metodina diskurssianalyysi ei johda samalla lailla identiteettikysymyksiin kuin narratiivinen tutkimus, tai ainakaan diskurssianalyysin kautta ei ole ollut tapana keskittyä subjektin identiteetin muotoutumisen kysymyksiin. Jos haluaa yllä: Kari Huhtamo maalaa sääriä, n. 1967, mustavalkovedos. Valokuvaaja: Hilpo, Seppo. KKA. alla: Jukka Mäkelä valmistelee Venetsiaan Stealing Diamonds -näyttelyn teoksia, kesäkuu 1986, mustavalkovedos, 239 x 177 mm. Valokuvaaja: Fona, Daniele. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

12 kärjistää narratiivisen ja diskurssianalyyttisen lähestymistavan eroa, voi todeta, että diskurssianalyysissä pikemminkin vältetään väitteitä subjektista, ei haluta puhua yksilön pään sisäisistä mentaalisista prosesseista. Prosessi-sana on diskurssianalyysille kaikin puolin vieras, sillä metodin vahvuus ja ehkä myös sen rajoittuneisuus on sen haluttomuudessa huomioida ajallista jatkumoa. Diskurssianalyysissä keskitytään ajallisiin poikkileikkauksiin, se on metodina ahistoriallinen. Diskurssit määritellään tiettynä hetkenä olemassa olevina puheenpiireinä, merkitysjärjestelminä. Tutkimuksen keskiössä ovat kielen kautta muotoutuvat yhteiskunnalliset valtarakenteet, niiden esilletuominen ja analyysi. Usein subjekti näyttäytyy vain kielen vallan kohteena, heterogeenisenä, ristiriitaisena, ilman ydintä ja diskurssien armoilla olevana. Subjektilta ei edellytetä koherenssia, eikä edes haluta tähdentää yksilön sisäänrakennettua pyrkimystä vakaan identiteetin rakentamiseen. Diskurssianalyysi voi olla ylpeä kyvystään tarkastella valtaa ja vallanalaisuutta puheen kautta yliyksilöllisesti. Sekä diskurssianalyysi että narratiivinen tutkimus edustavat tieteen ns. kielellistä käännettä, ja sen mukaisesti molempien tutkimustraditioiden ihmiskuvassa tähdennetään maailman kokemisen muotoutumista kielen läpi. Ei ole kielestä ja käsitteistä riippumatonta vapaata havaintoa ja kokemusta, tai ainakin sellaisesta on tutkimuksen kautta vaikea saada kiinni. Ei voi puhua vain kielestä niin kauan kuin diskurssien vuoksi käydään sotia, totesi Norman Fairlough Helsingin luennollaan syksyllä Kieli on varmasti olemassa olevaa ja kielen muodostamilla järjestelmillä on omat tajuntaamme ja yhteiskuntaa yhteiseksi ryhmäkokemukseksi jäsentävät lainalaisuutensa. Kieli kutoutuu tarinoiksi ja toisaalta kieli jäsentyy toteamuspaketeiksi, diskursseiksi. Lopuksi vielä tutkimusmetodien kaksisuuntaisuudesta: olkoonkin, että narratiivinen tutkimus tai diskurssianalyysi on työvälineitä kielen vaikkapa taidehistoriallisen haastattelun tutkimukseen, ne ovat myös (itse)reflektion työkaluja minkä tahansa taidehistorian tai muun taidetekstin lukemiseen oppialan omien tarinamuotojen ja vallitsevien diskurssien jäsentämiseksi ja sitä kautta itseymmärryksen kasvattamiseen. Kirjallisuus: Hyvärinen, Matti 1994: Viimeiset taistot. Tampere: Vastapaino. Hänninen, Vilma 2000: Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Acta Universiatis Tamperensis 696, Tampereen yliopisto. Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993): Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Lepistö, Vappu 1989: Taiteilijakäsitys. Kuvataiteilija ja taideyhteisö tapaustutkimus kuvataiteellisen toiminnan merkityksistä. Sosiaalipsykologian lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Lepistö, Vappu 1991: Kuvataiteilija taidemaailmassa: tapaustutkimus kuvataiteellisen toiminnan sosiaalipsykologisesta merkityksestä. Helsinki: Tutkijaliitto. Taiteilija-artikkelin mikrofilmillä Hakemisto netissä Liisa Murtti tutkija Kuvataiteen keskusarkiston leikearkiston kolme vuotta ( ) kestänyt mikrofilmausprojekti päättyi viime keväänä. Se oli aineistoltaan ja työmäärältään mittava. Materiaali käsitti kuvataiteilijoita koskevia päivälehtien arvosteluja ja artikkeleita vuosilta Niitä arvioitiin olevan yhteensä leikettä, eli noin 48 hyllymetriä. Koska kaikkea ei voitu kuvata, valintaperusteista tehtiin priorisointimuistio. Kuvattaviksi valittiin 3770 taiteilijan leikkeet. Yleensä mikrofilmeille kuvataan kirjanmuotoista, sidottua aineistoa, kuten myös leikearkistossa on aikaisempina vuosina tehty. Ulkomailla esimerkiksi New Yorkin Modernin taiteen museossa toteutettiin 1990-luvulla vastaava indeksoitu, laaja kirjamuotoinen mikrofilmausprojekti. Leikearkiston hankkeessa oli nyt kuitenkin kyse irtoleikkeistä, mikä vaikeutti ja pitkitti mikrofilmausta. Kuvattujen taiteilijoiden nimihakemisto on siirretty Kuvataiteen keskusarkiston kotisivuille (arkistot/kokoelmat leikearkisto). Hakemiston suora osoite on mutta tietenkin sinne voi mennä myös kotisivujen kautta: leikearkiston sivustolla vasemmalla on pieni 11

13 teksti: Vuosina ilmestyneitä artikkeleita kuvataiteilijoista. Tästä pääsee klikkaamalla taiteilijanimen mukaiseen hakemistoon. Kun olet avannut hakemiston, sen vasemmassa yläreunassa on kirjainmerkit eli aakkoset ja niiden alapuolella sivujen miniatyyrit. Näitä käyttämällä pääset helposti kohdentamaan hakuasi ja liikkumistasi eri sivuilla. Taiteilijanimen jälkeen on hänen syntymävuotensa tai elinvuodet, jos ne on saatu selville. Tiedosto on 26 sivua pitkä ja taiteilijat ovat kolmessa rivissä tilan säästämiseksi. Muutkin leikearkiston mikrofilmatut aineistot tullaan siirtämään verkkoon resurssien myötä. Mikrofilmausprojektiin osallistui eripituisin jaksoin 15 työntekijää, joista osa saatiin työvoimatoimiston kautta, osa oli Helsingin yliopiston korkeakouluharjoittelijoita ja loput olivat arkiston henkilökuntaa. Kuvauspöytäkirjojen mukaan kuvaaja otti noin kuvaa, joissa kussakin on keskimäärin 1 3 artikkelia. Kuvattuja leikkeitä voidaan siten arvioida olevan suunnilleen Kuvatut taiteilijakansiot eli originaalileikkeet siirretään lähiarkistoon ja kuvaamatta jääneet taiteilija-artikkelit tyhjään kardex-hyllystöön uusien, vuoden 2000 alusta perustettujen taiteilijakansioiden joukkoon. Mikrofilmattu aineisto on tekijänoikeuslailla suojattua. Varsinaisessa jokapäiväisessä tutkimustyössä käytettävien uusien mikrokorttien määrä on 1606 kpl, neljä kansiollista kuvataiteilijoiden ammatillisesta elämänkaaresta kertovia, keskeisiä ja ajankohtaisia artikkeleita. Mikrofilmit ovat luettavissa Kuvataiteen keskusarkistossa ja Kiasman kirjastossa. Mikrokorttien hopeanegatiivirullia säilytetään Kuvataiteen keskusarkiston negatiivivarmuusarkistossa asianmukaisissa arkistointiolosuhteissa, joissa ne voivat säilyä parhaimmillaan jopa 500 vuotta. RAIMO VIITALAN ( ) LEIKE- KIRJAT MIKROFILMATTU Toini Matikainen arkistoavustaja Kuvataiteilija Raimo Viitala toimi Tyrvään Sanomien taidearvostelijana ja kulttuuritoimittajana kolmen vuosikymmenen ajan, 1960-luvun alusta vuoteen Mikrofilmattu leikekirja-aineisto käsittää noin tuhat sivua hänen kirjoittamiaan näyttely- ja kirja-arvosteluja, taide-esittelyjä, kirjoituksia kirjallisuudesta sekä taiteilijan mielipiteitä ja ajatuksia. Siinä on myös hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja arviointeja. Alkuperäinen, laajempi aineisto on Viitalan omaisten hallussa. Mikrokortit ovat luettavissa Kuvataiteen keskusarkistossa. Kari Juva, 1970, mustavalkovedos, 90 x 125 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 12

14 KOSKETUSKOHTIA Kansallisrunoilija J. L. Runeberg ja kuvataide Kuvataiteen keskusarkisto järjestää juhlavuoden kunniaksi seminaarin Ateneumin taidemuseon Ateneum-salissa lauantaina Seminaariesitelmät käsittelevät 1800-luvun romantiikan kuvataidetta, kirjallisuuden ja kuvataiteen yhteyksiä sekä kuvin ja taideteoksin rakennettua Runeberg-kulttia. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, osallistumisesta peritään museon sisäänpääsymaksu. Ohjelma: Liisa Lindgren, vs. museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo Seminaarin avaus Ulla Vihanta, keskusarkistonjohtaja, Kuvataiteen keskusarkisto Romantiikan maailmankuvasta Johan Knutsonin maalauksesta Näkymä Porvooseen taiteilijan ateljeesta Ville Lukkarinen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Albert Edelfelt ja Vänrikki Stool Marjatta Levanto, kehityspäällikkö, Valtion taidemuseo Berndt Godenhjelm: kuvataiteen ja kirjallisuuden kosketuskohtia Suomen taiteen alkutaipaleelta Tauko Maunu Häyrynen, professori, Turun yliopisto Kas tuoss on se, Runebergiin liittyvät paikkakultit suomalaisessa maisemakuvastossa Agneta Rahikainen, tutkija, Svenska litteratursällskapet i Finland Miltä kansallisrunoilija näyttää J. L. Runeberg kuvin Liisa Lindgren, vs. museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo Det kan ej göras nog enkelt kansallisrunoilijan muistomerkit Tauko Lotta Emanuelsson (piano), Sibeliuksen Runeberg lauluja op. 13. Ateneumin taidemuseo juhlistaa J. L. Runebergin juhlavuotta teemaripustuksella. Esillä on suomalaisten taiteilijoiden tekemiä, J. L. Runebergin teosten kuvitusten originaalipiirustuksia, mm. Louis Sparren kuvitusta Hirvenhiihtäjiin sekä Albert Edelfeltin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitustöitä. Nähtävillä on myös Walter Runebergin 1880-luvun alussa tekemä luonnos kansallisrunoilijan patsaaksi. 13

15 Ajankohtaista Ulla Vihanta jatkaa Kuvataiteen keskusarkiston johtajana Valtion taidemuseon johtokunta on nimittänyt filosofian tohtori Ulla Vihannan Kuvataiteen keskusarkiston johtajaksi alkaen. Virka täytettiin nyt pysyvästi. Tähän saakka Ulla Vihanta on hoitanut tehtäväänsä viisivuotiskausina, joita ehti kertyä kaksi. Keskusarkistonjohtaja kuuluu Valtion taidemuseon johtoryhmään. Liisa Lindgren siirtyy Sinebrychof n taidemuseon vs. johtajaksi Arkiston julkaisu- ja tutkimussektorin sektorivastaava, erikoistutkija Liisa Lindgren toimii Sinebrychoffin taidemuseon vs. johtajana välisen ajan, jonka jälkeen hän palaa nykyiseen virkaansa. Sopisiko tämä vielä mukaan näyttelyyn? Kari Huhtamo tuomassa teostaan Ateneumiin, 1970-luku, mustavalkovedos, 197 x 253 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 14

16 Yhteystiedot Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu 2 C HELSINKI vaihde (09) fax (09) keskusarkistonjohtaja Ulla Vihanta puh. (09) osastosihteeri Suvi Heiskanen puh. (09) Tutkimus ja julkaisut erikoistutkija Liisa Lindgren puh. (09) vapaalla tutkija Erkki Anttonen puh. (09) Kuva-arkisto Kuvapalvelu avoinna ti pe klo 9 16; käynnistä on suositeltavaa sopia etukäteen puh. (09) fax (09) Kuva-arkiston tutkijapalvelu avoinna ti pe klo 9 16; käynnistä on sovittava etukäteen Ateneum puh. (09) fax (09) Kiasma puh. (09) fax (09) erikoistutkija Elina Heikka puh. (09) amanuenssi Veikko Pakkanen puh. (09) tutkija Helena Komulainen puh. (09) tutkija Maritta Mellais (Kiasma, nykytaiteen dokumentointi) puh. (09) fax (09) tutkija Susanna Sääskilahti puh. (09) Kuvalaitos Ateneum valokuvaaja Hannu Aaltonen puh. (09) vapaalla saakka valokuvaaja Hannu Karjalainen puh. (09) kuvankäsittelijä Tea Åvall puh. (09) kuvankäsittelijä Ainur Nasretdin puh. (09) Kiasma valokuvaaja Petri Virtanen puh. (09) fax (09) vapaalla saakka valokuvaaja Pirje Mykkänen puh. (09) fax (09) valokuvaaja Jenni Nurminen puh. (09) Leikearkisto tutkijapalvelu avoinna ti pe , käynnistä on suositeltavaa sopia etukäteen puh. (09) fax (09) tutkija Liisa Murtti puh. (09) Taidehistorialliset asiakirja-arkistot ja äänitearkisto sekä valtakunnallinen taidehistoriallisten arkistojen kartoitusprojekti tutkijapalvelu avoinna ti pe , käynnistä on sovittava etukäteen tutkija Hanna-Leena Paloposki puh. (09) fax (09) vapaalla alkaen tutkija Helena Hätönen puh. (09) fax (09) Kartoitusprojekti Valtion taidemuseon kirjasto Ateneum tutkijapalvelu avoinna ti pe klo puh. (09) fax (09) kirjastonhoitaja Irmeli Isomäki puh. (09) kirjastoamanuenssi Ari Latvi puh. (09) kirjastoamanuenssi Eila Kupias puh. (09) vapaalla saakka Kiasma tutkijapalvelusta sovittava erikseen puh. (09) fax (09) kirjastonhoitaja Tellervo Yli-Hallila puh. (09)

17 Kuvataiteen keskusarkisto toivottaa kaikille rauhallista joulua!

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 )

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 ) KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 ) Vammaisneuvosto 10.11.2015 AIKA 10.11.2015 klo 09:10-10:55 PAIKKA Keskustan palvelutalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 19 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 20 Pöytäkirjan

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot