D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003. Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "D o k u m e n t t i. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003. Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto"

Transkriptio

1

2 D o k u m e n t t i ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2003 Kuvasta dokumenttiin Liisa Lindgren...3 Sisyfoksen jäljissä Valtakunnallisen kuvataiteen dokumentointi- ja arkistointipäivän satoa Ulla Vihanta...4 Pars Pro Toto Dokumentointi ja suomalainen taidemuseolaitos Esko Nummelin...5 Metodimerkintöjä Haastatteluaineistojen tuotto ja käyttö taidehistoriassa Elina Heikka...9 Taiteilija-artikkelin mikrofilmillä Hakemisto netissä Liisa Murtti...11 Raimo Viitalan ( ) leikekirjat mikrofilmattu Toini Matikainen...12 Kosketuskohtia J. L. Runeberg seminaari...13 Ajankohtaista...14 KKA yhteystiedot...15 Kuvataiteen keskusarkiston ja Valtion taidemuseon kirjaston tutkijapalvelu sekä kuvapalvelu on suljettu ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti on ilmestynyt vuodesta 1995 alkaen kaksi kertaa vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla Toimittajat Liisa Lindgren ja Erkki Anttonen sähköposti Taitto ja kuvankäsittely Tea Åvall Kansi Pirje Mykkänen Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki puh

3 Kuvat kansikuva: Osmo Valtonen, 1968, mustavalkovedos. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura edellinen sivu: Signe Hammarsten-Jansson, 1910-luku?, mustavalkovedos, 74 x 96 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura yllä: Martti Ranttila, n. 1900, visiittikuva. Valokuvaaja: Leppänen, Fredrik. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura. Kuvan takana on teksti: Tämän ikäisenä Martti Karunassa nousi isänsä kirjoituspöydälle ihailemaan ikkunasta avointa merta sanoen niin kaunista, niin kaunista. Tämän on kertonut hänen äitinsä Anna Ranttila. takasivu: Carl Eneas Sjöstrand, luku, visiittikuva. Valokuvaaja: Nyblin, Daniel. KKA 2

4 Kuvasta dokumenttiin Tämänkertaisen Dokumentti-lehden artikkelit ovat satoa Kuvataiteen keskusarkiston syyskuussa järjestämästä seminaaripäivästä. Siellä pidetyt puheenvuorot käsittelivät taidemuseoiden dokumentointitoimintaa ja -hankkeita. Seminaaripäivän aikana painottui se, minkä oikeastaan kaikki tiesivät jo etukäteen: harvalla museolla on kokoelmien hoidon ja näyttelytoiminnan puristuksissa mahdollisuus paneutua kuvataiteen tallentamiseen edes oman lähialueen puitteissa. Siksi monessa puheenvuorossa painottuikin suunnitelmallisuuden ja yhteistyön merkitys. Tämä numeromme on kuvitettu Kuvataiteen keskusarkiston kuvakokoelmiin kuuluvin vanhoin ja uusin taiteilija- ja ateljeekuvin. Ne ovat aikansa dokumentteja, vaikka vain häviävän pieni osa lienee tehty tietoisen dokumentointityön puitteissa. Kuvataiteen keskusarkistoon tämän julkaisun kuvat ovat kertyneet lahjoituksina. Osa kuvakokoelmista on tullut näyttelyihin liittyvän työn tuloksena ja osa ollut museon arkistossa niin kauan, ettei niiden provenienssista ole varmuutta. Vasta keskusarkiston perustamisen eli viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on taiteilijoiden työskentelyä ja heidän ateljeitaan pyritty jossain määrin dokumentoimaan. Dokumentointityön painopiste on kuitenkin ymmärrettävistä syistä ollut näyttelyiden tallentamisessa. Kuvataiteen keskusarkistossa taiteilija- ja ateljeekuvia sisältävistä kokoelmista laajimpia ovat Suomen Taiteilijaseuran ja Taide-lehden lahjoittamat kokoelmat. Edellinen käsittää mm. eri vuosikymmenien taiteilijamatrikkeleita varten kerättyjä valokuvia ja muuta aineistoa aina 1800-luvun lopulta lähtien. Jälkimmäinen puolestaan sisältää vuonna 1960 perustetun Taide-lehden kuva-aineistoja vuosilta Lehden taiteilijaesittelyiden myötä onkin kerääntynyt erityisen hienoa kuva-aineistoa. Suomen Taiteilijaseura täyttää 140 vuotta ensi vuonna. Sen kunniaksi Kuvataiteen keskusarkisto tuottaa yhteistyössä Taiteilijaseuran kanssa näyttelyn, joka esittelee suomalaisia taiteilijoita ja heidän työskentelyään valokuvan ja akateemisen kuvataiteemme alkuajoilta 1800-luvulta lähtien. Taiteilija kuvassa -näyttelyyn liittyy yhteistyössä Kustannus Oy Taiteen kanssa julkaistava kirja. Sen artikkelit käsittelevät muun muassa mitä kuvat taiteilijasta työssään kertovat taiteen tekemisen ulkoisista puitteista tai kuvataiteen statuksesta ja millaisia mielikuvia luovasta työstä kuvat ovat tuottaneet. Vielä kannattaa myös ottaa yhteyttä Kuvataiteen keskusarkistoon, jos oman museon kuvakokoelmissa on erityisen kiinnostavia taiteilija- tai ateljeekuvia. Taiteilija kuvassa -näyttely on esillä kesä-heinäkuussa 2004 Kiasmassa. Olemme varautuneet siihen, että näyttely voidaan esittää myöhemmin muuallakin. Yhteistyökumppaneiksi haluavia kehotetaan ottamaan yhteyttä pikimmiten Kuvataiteen keskusarkistoon! Liisa Lindgren erikoistutkija 3

5 Sisyfoksen jäljissä Valtakunnallisen kuvataiteen dokumentointi- ja arkistointipäivän satoa Ulla Vihanta Kuvataiteen keskusarkiston johtaja 4 Ateneum-saliin kokoontui syyskuun 25. päivä aktiivinen joukko kuvataiteen arkistoinnista vastuuta kantavia taidemuseoiden tutkijoita, amanuensseja ja museonjohtajia. Päivän alustuksissa nousi esiin kysymyksiä, jotka koettiin yhteisiksi ja joiden ratkaisemiseksi taidemuseoiden dokumentointipolitiikkaa tulisi jatkuvasti kehittää. Esitelmät johdattivat kysymään: Mitä taidemuseoissa dokumentoidaan? Ketä varten kuvataiteeseen liittyviä arkistoaineistoja kerätään? Onko työ, Pekka Vähäkankaan otsikkoa lainaten, Sisyfoksen työtä hetkittäin turhauttavalta tuntuvaa loputonta aherrusta? Onko ponnisteluista huolimatta tuloksena muistiorganisaatioiden sisällöllinen köyhtyminen? Kysymysten herättämä skeptismi väistyi hetkeksi, kun Tarja Kekäläinen esitelmöi Oulun taidemuseossa tehdystä dokumentointityöstä. Kekäläinen tarkasteli dokumentointia yhtäältä museon kokoelma- ja näyttelytoimintaan liittyvänä sisäisenä perustoimintana ja toisaalta ulkoisena, koko Oulun läänin alueelle taiteilijoihin ja taide-elämän vaikuttajiin, kuntien kokoelmiin, julkisiin veistoksiin, alueellisiin hankkeisiin, esimerkiksi Hailuotoprojektiin ulottuvana systemaattisena dokumentointina. Kekäläisen esitelmä toi erinomaisesti esiin sen, että suunnitelmallinen dokumentointi auttaa oman toiminnan linjaamista, toimintahistorian seuraamista ja ennen kaikkea kuvataiteeseen liittyvän kentän tuntemista sekä hallitsemista. Onnistunut dokumentointityö edellyttää kuitenkin oman toiminnan jatkuvaa kriittistä arviointia, resurssien priorisointia ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Kuopion taidemuseon dokumentointipolitiikkaa esitelleen Pekka Vähäkankaan puheenvuoro valotti taidemuseoiden arkistojen hallinnollista asemaa osana kaupunkien arkistotointa sekä hänen oman museonsa dokumentointipolitiikkaa osana Kuopion aluetaidemuseon toimintapolitiikkaa ja Kuopion kaupungin kulttuuristrategiaa. Lisäksi hän muistutti arkistotyön humanistisesta perusluonteesta ja korosti Sisyfoksen työtä rangaistuksen sijaan sankaritekona. Vähäkangas toi esille myös dokumentointiin liittyvät kriittiset menestystekijät ja muistutti tiedon saatavuuteen, tutkitun ja näkemyksellisen tiedon tuottamiseen ja välittämiseen liittyvistä ongelmista. Aamun esitelmissä syntynyt optimismi kaikkosi, kun Esko Nummelin pani kuulijat pohtimaan dokumentointityön teoreettisia perusteita. Hän kyseenalaisti käsityksemme kaiken kattavasta dokumentoinnista ja arvosteli topografiseen dokumentointiin pohjaava ajattelua. Nummelin muistutti, että 1982 lähtien aluetaidemuseona vaikuttaneen Porin taidemuseon vastuualueeseen kuuluu satakuntalainen taide. Hän kuitenkin epäili kyseisen lähtökohdan kestävyyttä ja kysyi avoimesti, ovatko heidän tekemänsä taiteilijahaastattelut sittenkään kovin relevantteja. Kuvataiteen keskusarkiston näkökulmasta topografinen dokumentointi on kuitenkin helpottanut valtakunnallista työtä, mutta yllä: Bruno Aspelin, 1890-luku, visiittikuva. Valokuvaaja: Nyblin, Daniel. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Osmo Valtonen, n. 1970, mustavalkovedos, 230 x 164 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

6 Nummelinin puheenvuoro pakotti pohtimaan asiaa myös muista näkökulmista. Lisäksi Nummelin kritisoi dokumentointityössä projektikohtaista, taktista näkökulmaa. Taktisen sijaan hän painotti tietoista, strategiseen dokumentointityöhön pohjaavaa toimintaa. Nummelinin puheenvuoro herätti myös kysymyksen siitä, onko subjektiivisiin tarpeisiin pohjaava dokumentointiprojekti organisaation näkökulmasta oikeutettu. Nummelin painotti subjektiivisuuden merkitystä, mutta dokumentointihankkeiden priorisointiin liittyvää keskustelua on tulevaisuudessa jatkettava. Iltapäivän esitelmissä kuultiin Kuvataiteen keskusarkistojen tutkijoiden, Elina Heikan ja Maritta Mellaiksen mielenkiintoiset puheenvuorot, joissa he tarkastelevat sekä teoreettisen tiedon että käytännön valossa taiteilijahaastatteluihin liittyviä ongelmakohtia. Lisäksi Kiasman kirjastossa työskentelevä Tellervo Yli-Hallilla esitelmöi virtuaalikirjaston tarjoamista mahdollisuuksista ja korosti kuvataiteen virtuaalikirjaston valtakunnallista merkitystä sekä erilaisten arkistoaineistojen saatavuuden parantamista demonstroimansa virtuaalikirjaston pohjalta. Päivän parhaana antina on kuitenkin pidettävä niitä äänite- ja kuvanäytteitä, joissa arkistotyö tavoitti päämääränsä tarjoamalla tietoa taiteilijasta, hänen maailmankuvastaan ja todellisuudestaan. PARS PRO TOTO Dokumentointi ja suomalainen taidemuseolaitos Esko Nummelin vs. taidemuseonjohtaja, Porin taidemuseo Kysymys taidemuseolaitoksen dokumentointiin ja tutkimukseen liittyvistä palveluista sekä taidehistoriallisista arkistoista on yhä ajankohtaisempi ainakin kahdesta eri syystä. Yhteiskunnan digitalisoituessa myös museoiden asiakaskunnalla on oikeus odottaa ajanmukaisesti tuotettuja, joustavasti eri tarpeisiin vastaavia palveluja. Taidehistoriallinen tutkimus on parin viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut melkoisen metodisen ja teoreettisen mullistuksen. Uudet kysymyksenasettelut haastavat dokumentointia ja tiedon keruuta tekevät museot, minkä myötä väistämättä herää koko joukko kysymyksiä: keräämmekö oikeaa tietoa ja oikein menetelmin? Onko joku muu maamme museokentällä jo tallentanut tämän tiedon ja mikäli näin on, niin mihin minun pitäisi vähäiset voimavarani sen sijaan kohdistaa? Arkistoiden roolia ja tehtävää käsiteltiin valtakunnallisesta näkökulmasta Kuvataiteen keskusarkiston vuonna 1997 järjestämillä arkistopäivillä ja kuva-arkistot olivat vuorossa vuonna Monia merkittäviä prosesseja onkin viime vuosina käynnistynyt. Näistä voidaan mainita mm. nyt jo päättynyt Taiteilijaa tapaamassa, mediataiteen arkistointiprojekti sekä taidehistoriallisten arkistojen valtakunnallinen kartoitusprojekti. Vaikka menetelmät ja tavoitteet vaihtelevat, dokumentointi kuuluu myös aluetaidemuseoiden tehtäväkuvaan ja työtä tekevät useimmat muutkin maamme taidemuseoista. Oma lukunsa on tietysti vielä KEHYS ja sen toiminta. Sigfrid August Keinänen, 1920-luku, valokuvapostikortti. KKA, Kokoelma Salon Strindberg 5

7 6 Museon pro ili ja dokumentoinnin lähtökohdat Olemme tottuneet arvioimaan maamme museokentän toimintaa yksittäisen museon näkökulmasta. Museolaitoksesta kokonaisuutena ja sen palvelutuotannosta tehtäväjakoineen puhutaan edelleen huomattavan harvoin vaikka kokonaisuus onkin epäilemättä enemmän kuin osiensa summa tai ainakin sen pitäisi olla. Kuten Tuula Arkio totesi Helsingin Sanomissa loppuvuodesta 2002 (HS ), museo tarvitsee oman profiilin, oman persoonallisen linjauksensa, joka erottaa sen museokentän muista toimijoista. Arkio viittaa museon harjoittamaan kokoelmapolitiikkaan vaikka käytännössä museon julkinen kuva lienee parhaiten muovattavissa määrätietoisella ja linjakkaalla näyttely- ja julkaisutoiminnalla kuten Kiasmakin on tehnyt. Museoiden välisestä dokumentointityön tehtäväjaosta on keskusteltu aluetaidemuseoiden kokoelmapoliittisen prosessin yhteydessä ja tulokset voidaan osittain lukea aluetaidemuseoiden nykytilaa koskevasta selvityksestä, joka valmistui syyskuun alussa. Kukin aluetaidemuseo suorittaa dokumentointityötä omalla alueellaan ja kerää tietoa alueensa taiteilijoista. Ratkaisu näyttää luontevalta ja hyvältä valtakunnalliselta tehtäväjaon perustalta, mutta on olemassa riski, että se myös ohjaa dokumentointityötä tavalla, joka vinouttaa kokonaiskuvaa. Kuvataide on rajatonta myös muussa kuin runollisessa mielessä. Kun ja jos lähtökohtana ovat oman alueen taiteilijat, voi käydä niin, että taiteen ilmiöt jäävät henkilöä vähemmälle huomiolle. Renessanssin taiteilijanero toki puhuttelee suurta yleisöä, mikä voi osaltaan houkutella museota käyttämään henkilökeskeistä lähestymistapaa ainakin tiedottamisessaan. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan muodostu koko toiminnan läpi käyväksi periaatteeksi niin, että se myös suuntaa dokumentointityön kysymyksenasetteluja ja tavoitteita. Visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen piirissä tapahtuu jatkuvasti paljon ja mielenkiintoista myös sellaista, mitä ei voi palauttaa suoraan kentän toimijoihin yksilöinä. Maailmaa syleillen vai toimintoja kohdentaen Tiedämmekö mitä seuraavien vuosien tutkijasukupolvet tulevat kysymään aluetaidemuseoiden kokoamissa arkistoissa? Emme tietenkään voi tietää, mutta voimme toki yrittää hahmottaa mahdollisuuksia ja ottaa keskustelun myötä syntyneet suuntaviivat toiminnassamme huomioon. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kokoyllä: Kuvanveistäjä Robert Stigellin ateljee, Lapinlahdenkatu 11, Hki, Valokuvaaja tuntematon. KKA, Kokoelma Robert Stigell kesk: Viktor Jansson ja Alvar Cawén painivat, 1910, mustavalkovedos, 87 x 115 mm. Valokuvaaja tuntematon. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Ö-ryhmän Raha-aktio, 1982, mustavalkovedos, 240 x 299 mm. Valokuvaaja: Larjosto, Harri. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

8 yllä: Alpo Jaakola, 1970-luku, mustavalkovedos, 195 x 163 mm. Valokuvaaja: Tenhunen, Antero. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Ernst Mether-Borgström, 1960-luku, mustavalkovedos, 184 x 174 mm. Valokuvaaja: Rácz, Istvan. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura naiskuva muodostuu varsin sattumanvaraisesti valikoituvista prosesseista. Kun pohdimme yksittäisen museon suhdetta maamme museolaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen, herää useita kysymyksiä. Yksi näistä kysymyksistä on se, miten laajaa ja kattavaa teoreettista valmiutta yksittäiseltä museolta voidaan edellyttää. Onko realistista ajatella, että meillä on tutkijakoulutuksemme myötä riittävät metodiset valmiudet koko taiteen kentän haltuun ottoon kaikkine mahdollisine kysymyksenasetteluineen? Kuinka pitkälle opintojen yhteydessä luotu teoreettinen perusta kantaa ja miten kykenemme reagoimaan paradigman muutoksiin? Jääkö tietotaidon ylläpito ja kehittäminen vain henkilökohtaisen kiinnostuksen ja jatkoopintojen varaan vai onko asia nähtävä niin, että alan metodinen kehitys kuuluu tutkimustyön arkeen mikä johtopäätös pitäisi heijastua myös alan toimintojen organisointiin. Yksi mahdollisuus vastata näihin haasteisiin olisi luoda maamme museolaitoksen piiriin verkostoja, jotka erikoistuisivat tiettyjen ilmiöiden ja prosessien dokumentointiin yhdessä arkisto- ja yliopistolaitoksen kanssa kehittäen samassa yhteydessä oman painopistealueensa vaatimaa metodista osaamista. Helena Sederholm otti vuonna 2001 valmistuneessa Taiteen tulkkina -selvityksessä taidemuseoiden tutkimuksen ja dokumentoinnin problematiikkaan selkeän ja realistisen kannan todetessaan, että visuaalinen kulttuuriperintö on liian laaja tehtäväkenttä yksittäiselle museotyypille eli tässä tapauksessa taidemuseoille. Näkemys Vanhaa ja niin kulunutta sanontaa käyttääkseni kyse on visiosta. Mikä näkemys tai minkälainen käsitys maamme museolaitoksella on siitä, miten visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen piiriin kuuluvia ilmiöitä tulisi tutkia, mitä dokumentoida ja mitä tallentaa (kuten edellä todettiin, museolaitos ei yksin pysty näitä päätöksiä tekemään). Nykytaiteen keräämisestä -julkaisun ilmestyminen vuonna 1999 paalutti vahvan perustan maamme taidemuseoiden kokoelmapoliittiselle keskustelulle, joka näyttää kuitenkin pääsevän varsin hitaasti vauhtiin. Vähemmälle huomiolle tähän mennessä on jäänyt se kiinteä yhteys mikä kokoelmien muodostamisen ja dokumentointityön välillä on tai ainakin pitäisi olla. Esinekeskeisestä ajattelusta irrottautuminen tai ainakin terveellisen etäisyyden ottaminen näyttää yhtä vaikealta kuin henkilöpainotteisesta ajattelusta vapautuminen. Kysymys on yksinkertainen: mitä dokumentoinnin kohteeksi valitaan, kuka valitsee ja kuka dokumentointityön tekee. Opetusministeriön julkaisema, äskettäin ilmestynyt julkaisu Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma linjauksia ja painopisteitä vuosille ottaa museoiden osalta esille joukon konkreettisia toimenpiteitä, joita kaikkia voidaan pitää keskeisen tärkeinä. Museo2000 -mietinnön tavoin kysymyksenasettelua tosin ohjaa edelleen kulttuurihistorian museoiden näkökulma tavalla, joka ei kykene hyödyntämään taidemuseoiden kulttuuripoliittista painoarvoa. Valtakunnallinen tehtäväjako Taidemuseoiden erityisluonne -keskustelua kiinnostavampi kysymys liittyy valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kunnan 7

9 ja valtion välisiin suhteisiin. Viime vuosien kehityssuunta näyttäisi olevan sellainen, että valtionhallinnon piirissä on yhä voimakkaampaa kannatusta saanut tilaaja-tuottaja -mallin mukainen ajatus, jossa valtio on ottanut rahoittajan roolin ostaen palvelut niiden tuottajilta. Ottamatta kantaa tämän ajattelun laajempiin sovellutuksiin, museoalan kaltaiselle yhteiskunnan sektorille sovitettuna malli voi olla ongelmallinen. Kunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä. Valtuuston päätökset, painopisteet ja strategiset valinnat tapahtuvat paikallisyksikön perspektiivistä, mikä väistämättä vaikeuttaa toimintoja, joiden merkitys hahmottuu vasta valtakunnallisen näkökulman kautta. Kun jatkuvasti tiukkenevassa kunnallistaloudessa eletään talousarviovuosi kerrallaan, realisoituu museolaitoksessa tehty tutkimus ja dokumentointityö mahdollisesti vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Museo2000 -mietinnössä kuten ehkä laajemminkin museoalan sisällä on elänyt vahva optimismi ja usko siitä, että ongelmat voidaan ratkaista tiedottamalla. Kerta toisensa jälkeen yksittäisiä museoita on kehotettu kääntymään taustayhteisönsä puoleen ja kertomaan miten tärkeää näkymätöntä työtä museot tekevät. Voi kun kyse olisikin siitä, että kunnallispoliittiset päättäjät ja hallintovirkamiehet kaupunginkamreeria myöten olisivat niin tietämättömiä kulttuuriperinnön tallennustyön merkityksestä, että he eivät puhtaasta ymmärtämättömyydestään pysty osoittamaan museoille niiden toimintaedellytykset turvaavia määrärahoja. Kuten Helena Sederholmkin selvityksessään totesi, on olemassa riski, että museot omaa yhteiskunnallista painoarvoa ja merkitystä kuvatessaan tulevat synnyttäneeksi odotusarvoja, joiden lunastaminen jatkossa saattaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa osoittautua vaikeaksi. Erityisen herkällä alueella liikutaan kun puhutaan tutkimuksesta ja dokumentointityöstä. On itsestään selvää, että paikalliset museot eivät yksin selviä tulevaisuuden dokumentointihaasteiden edessä. Kansallisen kulttuuripääoman tallennus on tehtävä, jota ei voi ainakaan visuaalisen kulttuurin osalta palauttaa sirpaleisen ja itsehallinnollisista yksiköistä koostuvan kentän hoidettavaksi. Pahin mahdollinen näkymä on se, että valtio ottaa roolin, jossa se rahoittajan ominaisuudessa tyytyy vain voimavarojen kanavointiin. Ohjeistamalla ja painopistealueita etsimällä yritetään päästä päämäärään, joka edellyttäisi valtakunnallista näkökulmaa. Onneksi näin ei näyttäisi käyvän. Kuvataiteen keskusarkiston ja KEHYKSEN toiminta antaa kentälle viestin siitä, että valtio on kiinnostunut museolaitoksen kehittämisestä kokonaisuudessaan. Tämä viesti on nyt saatava myös kaupunginkamreerin korvaan. Pari vuotta sitten tällä samalla paikalla totesin, että olisi rakennettava Suomen taidemuseoiden yhteinen arkistoaineiston ja tiedonhallinnan infrastruktuuri ja samalla luotava pelisäännöt sen ylläpitoon ja käyttöön. yllä: Chris af Enehielm, 1980-luvun alku, mustavalkovedos, 177 x 127 mm. Valokuvaaja: Sandberg, Peter. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura kesk: Juhani Harri, 1970-luvun alku?, mustavalkovedos, 300 x 212 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura alla: Eino Ahonen, 1960-luku, mustavalkovedos, 148 x 104 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 8

10 METODIMERKINTÖJÄ Haastatteluaineistojen tuotto ja käyttö taidehistoriassa Elina Heikka erikoistutkija paperi oli kärvistynyt tummanruskeaksi kaikkein tärkeimmän lauseen keskeltä. Olemme tehneet parhaamme tarjotaksemme laihanlaisen yhteenvedon jäljellä olevista Usein katkelmista; mutta usein on tarpeen spekuloida, keksiä olettamuksia tai jopa käyttää mielikuvitusta. Virginia Woolf, Orlando (1928) Taidehistoriallisessa tutkimuksessa, jossa pääpaino on sanalla historia, taiteilijahaastatteluilla on arvonsa asiatiedon keruun välineenä. Haastatteluista poimittuja konkreettisia tosiasioita käytetään rinnan kaiken muun lähdeaineiston kanssa. Lähdekritiikin jälkeen suullisesti kerrotun asiatiedon ja kirjallisten lähteiden kelpoisuudessa ei ole eroa, kun kyseessä ovat esimerkiksi tiettyyn taiteilijaan, näyttelyyn tai taide-elämän tapahtumaan liittyneet tietyssä ajassa ja paikassa toteutuneet tosiasiat. Haastatteluaineistojen tärkeä arvo on siinä, että mahdollisten tutkimusten kannalta on asioita, jotka eivät koskaan ole kirjautuneet edes yksityiseksi tekstiksi muistiinpanoiksi, kirjeiksi tai päiväkirjoiksi ja vielä enemmän niitä, joita ei viitseliäskään tutkija julkaistuista teksteistä löydä. Muuten kirjaamatta jääneen tiedon keruun lisäksi haastatteluaineistot ovat myös muulla tavalla omanlaisensa lähdemateriaali, jopa tutkimusnäkökulmaa suuntaavalla tavalla. Ensiksikin on muistettava, että haastattelutilanteessa on kyse kahden henkilön kohtaamisesta, jossa lopputulokseen vaikuttaa tietyssä institutionaalisessa tilanteessa tapahtuneen kohtaamisen dynamiikka. Haastattelijalla on tärkeä rooli keskustelun eteenpäin viejänä. Usein hänellä on etukäteen mielessään tulevan haastattelun käsikirjoitus, joka pohjautuu omaan tietämykseen ja mielenkiinnon kohteisiin, joita kohti ajaa haastattelua. Tästä huolimatta lopputulos ei voi koskaan olla täysin ennalta arvattava, eikä sen pidäkään olla. Hyvä haastattelija ottaa tilaisuudesta vaarin, on paitsi tietävä myös kuunteleva ja nopearefleksinen. Tilannekohtainen vuorovaikutus tuo haastatteluaineistoon informaatiota, jota nauhoituksen litterointi ei välttämättä paljasta: äänen sävyt, painot, tauot. Haastateltavan vastauksiin vaikuttaa mm. se, kuinka hän mieltää haastattelutilanteen merkityksen. Vappu Lepistön mukaan taiteilijan intressi saattaa olla terapeuttispsykologinen, jolloin hän kokee saavansa haastattelussa tilaisuuden purkautua ja kertoa eri asioista. Yhtälailla haastattelu voi antaa taiteilijalle tilaisuuden analysoida ja arvioida elämään ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä (analyyttis-filosofinen intressi). Käytännöllisesti tilanteeseen orientoitunut taiteilija miettii, mitä hyötyä tai haittaa tutkimuksesta on hänen taiteellisen toimintansa kannalta. Institutionaalisen intressin vallitessa haastateltava miettii, miten haastattelutilanne antaa mahdollisuuden luoda julkista kuvaa tai kehitellä eteenpäin tarinaa taiteilijasta (Lepistö, 1986). Taidehistoriallisessa haastattelussa on yleensä kyse ns. puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, aiheena elämä ja taide. Käydään lomittain läpi taiteilijantien käänteet ja elämäkerran keskeiset tapahtumat. Haastattelussa taiteilija muuntaa elämäänsä, sen yksityiskohtia, kertomukseksi, jossa tapahtumat seuraavat ajallisesti ja kausaalisesti toisiaan. Kyse on siis kertomisesta, omaa elämää koskevan tarinan tuottamisesta. Tarinallisuutta on pidetty olennaisena inhimillisiä tapahtumia koskevana ymmärryksen muotona. Lisäksi tarinallisuudella on aivan erityinen asema yksilön identiteetin rakennustyössä. Voi nimittäin kysyä, onko mahdollista kuvitella identiteettiä ilman omaelämäkertaa, ilmaa itseä koskevaa tarinaa? Ja mitä muuta on identiteetin rakennus kuin aktiivinen prosessi, jossa käsillä olevista tykötarpeista työstetään oman elämän tarinaa, poissulkemisen tai mukaan ottamisen kautta. Koska ei ole identiteettiä ilman kertomusta, myös kaikki elämää minun ja maailman suhdetta koskevat tarinat ovat käänteisesti luettavissa identiteettityön näkökulmasta. 9

11 10 Ihmisten omasta elämästään kertomat tarinat ovat viimevuosikymmeninä olleet intensiivisen tutkimuksen kohteena. Ns. narratiivisen tutkimuksen piirissä on sosiaalipsykologiassa painotettu elämäkerrallisten tarinoiden kulttuurisia sidonnaisuuksia. Vilma Hännisen mukaan tarinankertomisen lähtökohtana on yksilölle tarjoutuva kulttuuristen kertomusten joukko, sosiaalinen tarinavaranto, josta osa tarinoista siirtyy henkilökohtaiseksi tarinavarannoksi. Minuuttaan yksilö rakentaa Hännisen mukaan oman sisäisen tarinan kertomisen luovassa prosessissa. Sisäinen tarina voi tasoltaan olla vain alustavasti narratiivinen. Kun rutiininomaiset merkityksenannot syystä tai toisesta tulevat ongelmallisiksi, vkriisiytyvät, sisäisestä tarinasta tulee kielelle artikuloitua sisäistä puhetta, reflektiivinen sisäinen tarina. Sisäisen tarinan kolmannella metareflektiivisella tasolla ihminen erittelee omaa tarinaansa tietoisena siitä, että se on kerrottua todellisuutta, tarina (Hänninen, 2000). Taiteilijoiden itsestään kertomista tarinoista löytyy varmasti kaikkia sisäisen tarinan tasoja, mutta voinee arvailla, että taiteilijoiden itsestään kertomat tarinat ovat keskimääräistä paremmin muotoutuneita, sillä jo ammatti asettaa vaatimuksia oman tarinan luomiseen, alkaen matrikkelitietojen keräämisestä oman taiteilijatien kertomiseen syntymäpäivähaastatteluissa tai näyttelyiden yhteydessä. Ammatti edellyttää tarinaa, jota toisto vahvistaa. Taiteilijahaastattelujen osalta narratiivinen tutkimus antaa virikkeitä haastatteluaineistojen tutkimiseen identiteettiä ja erityisesti taiteilijaidentiteettiä rakentavina teksteinä. Kuinka taiteilijuus kerrotaan? Tämän tutkimusasetelman kotimaisia klassikkoja ovat Vappu Lepistön lisensiaattityö (1989) ja väitöskirja (1991). Omaelämäkerran narratiivinen jäsentyneisyys rajoittaa niiden todistusvoimaa, vai rajoittaako? Hännisen mukaan toisaalta kertomukset juuri tarinallisuutensa kautta ilmentävät kulttuurista todellisuutta: yhteisön moraalijäsennyksiä ja uskomuksia voidaan paljastaa osoittamalla, minkälaisia tarinallisia rakenteita ihmisten kertomukset elämästään sisältävät. Vaikka narratiivisessa tutkimuksessa tähdennetään tarinan tuottamista yksilön aktiivisena prosessina, siinä nähdään yksityiset tarinat yleisten, vain hitaasti muuttuvien lainalaisuuksien alaisina. Perinteisen, taiteilijayksilön ainutkertaisuutta tähdentävän tutkimuksen kanssa uudet kysymykset taiteilijuuden sosiaalisesta rakentumisesta eivät aina ole helposti yhteen sovitettavissa, varsinkaan jos kyse on elävistä taiteilijoista, joiden itsestä kertoma tarina asetetaan suurennuslasin alle tulkittavaksi. Asiaan liittyy eettisiä ongelmia etenkin, jos tutkimusnäkökulma tulee haastateltaville yllätyksenä. Haastateltavat eivät välttämättä pidä kysymyksistä, joita haastatteluaineistolle esitetään, ne eivät välttämättä ole heidän kysymyksiään. Matti Hyvärisen tutkimus taistolaisuudesta päättyy haastateltavan loppulauseeseen: Enpä vieläkään tiedä kadunko vai enkö kadu, ja missä mielessä, 70-luvun touhujani. Mutta sitä taatusti kadun, että annoin Hyväriselle haastattelun. Juhani Ruotsalo ei tunnistanut omaa kokemustaan Hyvärisen tutkimuksesta (Hyvärinen, 1992). Narratiivisen tutkimuksen ohella diskurssianalyysi on toinen mahdollinen tekstintutkimuksen metodi haastatteluaineistojen lähestymiseen. Metodina diskurssianalyysi ei johda samalla lailla identiteettikysymyksiin kuin narratiivinen tutkimus, tai ainakaan diskurssianalyysin kautta ei ole ollut tapana keskittyä subjektin identiteetin muotoutumisen kysymyksiin. Jos haluaa yllä: Kari Huhtamo maalaa sääriä, n. 1967, mustavalkovedos. Valokuvaaja: Hilpo, Seppo. KKA. alla: Jukka Mäkelä valmistelee Venetsiaan Stealing Diamonds -näyttelyn teoksia, kesäkuu 1986, mustavalkovedos, 239 x 177 mm. Valokuvaaja: Fona, Daniele. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura

12 kärjistää narratiivisen ja diskurssianalyyttisen lähestymistavan eroa, voi todeta, että diskurssianalyysissä pikemminkin vältetään väitteitä subjektista, ei haluta puhua yksilön pään sisäisistä mentaalisista prosesseista. Prosessi-sana on diskurssianalyysille kaikin puolin vieras, sillä metodin vahvuus ja ehkä myös sen rajoittuneisuus on sen haluttomuudessa huomioida ajallista jatkumoa. Diskurssianalyysissä keskitytään ajallisiin poikkileikkauksiin, se on metodina ahistoriallinen. Diskurssit määritellään tiettynä hetkenä olemassa olevina puheenpiireinä, merkitysjärjestelminä. Tutkimuksen keskiössä ovat kielen kautta muotoutuvat yhteiskunnalliset valtarakenteet, niiden esilletuominen ja analyysi. Usein subjekti näyttäytyy vain kielen vallan kohteena, heterogeenisenä, ristiriitaisena, ilman ydintä ja diskurssien armoilla olevana. Subjektilta ei edellytetä koherenssia, eikä edes haluta tähdentää yksilön sisäänrakennettua pyrkimystä vakaan identiteetin rakentamiseen. Diskurssianalyysi voi olla ylpeä kyvystään tarkastella valtaa ja vallanalaisuutta puheen kautta yliyksilöllisesti. Sekä diskurssianalyysi että narratiivinen tutkimus edustavat tieteen ns. kielellistä käännettä, ja sen mukaisesti molempien tutkimustraditioiden ihmiskuvassa tähdennetään maailman kokemisen muotoutumista kielen läpi. Ei ole kielestä ja käsitteistä riippumatonta vapaata havaintoa ja kokemusta, tai ainakin sellaisesta on tutkimuksen kautta vaikea saada kiinni. Ei voi puhua vain kielestä niin kauan kuin diskurssien vuoksi käydään sotia, totesi Norman Fairlough Helsingin luennollaan syksyllä Kieli on varmasti olemassa olevaa ja kielen muodostamilla järjestelmillä on omat tajuntaamme ja yhteiskuntaa yhteiseksi ryhmäkokemukseksi jäsentävät lainalaisuutensa. Kieli kutoutuu tarinoiksi ja toisaalta kieli jäsentyy toteamuspaketeiksi, diskursseiksi. Lopuksi vielä tutkimusmetodien kaksisuuntaisuudesta: olkoonkin, että narratiivinen tutkimus tai diskurssianalyysi on työvälineitä kielen vaikkapa taidehistoriallisen haastattelun tutkimukseen, ne ovat myös (itse)reflektion työkaluja minkä tahansa taidehistorian tai muun taidetekstin lukemiseen oppialan omien tarinamuotojen ja vallitsevien diskurssien jäsentämiseksi ja sitä kautta itseymmärryksen kasvattamiseen. Kirjallisuus: Hyvärinen, Matti 1994: Viimeiset taistot. Tampere: Vastapaino. Hänninen, Vilma 2000: Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Acta Universiatis Tamperensis 696, Tampereen yliopisto. Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993): Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Lepistö, Vappu 1989: Taiteilijakäsitys. Kuvataiteilija ja taideyhteisö tapaustutkimus kuvataiteellisen toiminnan merkityksistä. Sosiaalipsykologian lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Lepistö, Vappu 1991: Kuvataiteilija taidemaailmassa: tapaustutkimus kuvataiteellisen toiminnan sosiaalipsykologisesta merkityksestä. Helsinki: Tutkijaliitto. Taiteilija-artikkelin mikrofilmillä Hakemisto netissä Liisa Murtti tutkija Kuvataiteen keskusarkiston leikearkiston kolme vuotta ( ) kestänyt mikrofilmausprojekti päättyi viime keväänä. Se oli aineistoltaan ja työmäärältään mittava. Materiaali käsitti kuvataiteilijoita koskevia päivälehtien arvosteluja ja artikkeleita vuosilta Niitä arvioitiin olevan yhteensä leikettä, eli noin 48 hyllymetriä. Koska kaikkea ei voitu kuvata, valintaperusteista tehtiin priorisointimuistio. Kuvattaviksi valittiin 3770 taiteilijan leikkeet. Yleensä mikrofilmeille kuvataan kirjanmuotoista, sidottua aineistoa, kuten myös leikearkistossa on aikaisempina vuosina tehty. Ulkomailla esimerkiksi New Yorkin Modernin taiteen museossa toteutettiin 1990-luvulla vastaava indeksoitu, laaja kirjamuotoinen mikrofilmausprojekti. Leikearkiston hankkeessa oli nyt kuitenkin kyse irtoleikkeistä, mikä vaikeutti ja pitkitti mikrofilmausta. Kuvattujen taiteilijoiden nimihakemisto on siirretty Kuvataiteen keskusarkiston kotisivuille (arkistot/kokoelmat leikearkisto). Hakemiston suora osoite on mutta tietenkin sinne voi mennä myös kotisivujen kautta: leikearkiston sivustolla vasemmalla on pieni 11

13 teksti: Vuosina ilmestyneitä artikkeleita kuvataiteilijoista. Tästä pääsee klikkaamalla taiteilijanimen mukaiseen hakemistoon. Kun olet avannut hakemiston, sen vasemmassa yläreunassa on kirjainmerkit eli aakkoset ja niiden alapuolella sivujen miniatyyrit. Näitä käyttämällä pääset helposti kohdentamaan hakuasi ja liikkumistasi eri sivuilla. Taiteilijanimen jälkeen on hänen syntymävuotensa tai elinvuodet, jos ne on saatu selville. Tiedosto on 26 sivua pitkä ja taiteilijat ovat kolmessa rivissä tilan säästämiseksi. Muutkin leikearkiston mikrofilmatut aineistot tullaan siirtämään verkkoon resurssien myötä. Mikrofilmausprojektiin osallistui eripituisin jaksoin 15 työntekijää, joista osa saatiin työvoimatoimiston kautta, osa oli Helsingin yliopiston korkeakouluharjoittelijoita ja loput olivat arkiston henkilökuntaa. Kuvauspöytäkirjojen mukaan kuvaaja otti noin kuvaa, joissa kussakin on keskimäärin 1 3 artikkelia. Kuvattuja leikkeitä voidaan siten arvioida olevan suunnilleen Kuvatut taiteilijakansiot eli originaalileikkeet siirretään lähiarkistoon ja kuvaamatta jääneet taiteilija-artikkelit tyhjään kardex-hyllystöön uusien, vuoden 2000 alusta perustettujen taiteilijakansioiden joukkoon. Mikrofilmattu aineisto on tekijänoikeuslailla suojattua. Varsinaisessa jokapäiväisessä tutkimustyössä käytettävien uusien mikrokorttien määrä on 1606 kpl, neljä kansiollista kuvataiteilijoiden ammatillisesta elämänkaaresta kertovia, keskeisiä ja ajankohtaisia artikkeleita. Mikrofilmit ovat luettavissa Kuvataiteen keskusarkistossa ja Kiasman kirjastossa. Mikrokorttien hopeanegatiivirullia säilytetään Kuvataiteen keskusarkiston negatiivivarmuusarkistossa asianmukaisissa arkistointiolosuhteissa, joissa ne voivat säilyä parhaimmillaan jopa 500 vuotta. RAIMO VIITALAN ( ) LEIKE- KIRJAT MIKROFILMATTU Toini Matikainen arkistoavustaja Kuvataiteilija Raimo Viitala toimi Tyrvään Sanomien taidearvostelijana ja kulttuuritoimittajana kolmen vuosikymmenen ajan, 1960-luvun alusta vuoteen Mikrofilmattu leikekirja-aineisto käsittää noin tuhat sivua hänen kirjoittamiaan näyttely- ja kirja-arvosteluja, taide-esittelyjä, kirjoituksia kirjallisuudesta sekä taiteilijan mielipiteitä ja ajatuksia. Siinä on myös hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja arviointeja. Alkuperäinen, laajempi aineisto on Viitalan omaisten hallussa. Mikrokortit ovat luettavissa Kuvataiteen keskusarkistossa. Kari Juva, 1970, mustavalkovedos, 90 x 125 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 12

14 KOSKETUSKOHTIA Kansallisrunoilija J. L. Runeberg ja kuvataide Kuvataiteen keskusarkisto järjestää juhlavuoden kunniaksi seminaarin Ateneumin taidemuseon Ateneum-salissa lauantaina Seminaariesitelmät käsittelevät 1800-luvun romantiikan kuvataidetta, kirjallisuuden ja kuvataiteen yhteyksiä sekä kuvin ja taideteoksin rakennettua Runeberg-kulttia. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, osallistumisesta peritään museon sisäänpääsymaksu. Ohjelma: Liisa Lindgren, vs. museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo Seminaarin avaus Ulla Vihanta, keskusarkistonjohtaja, Kuvataiteen keskusarkisto Romantiikan maailmankuvasta Johan Knutsonin maalauksesta Näkymä Porvooseen taiteilijan ateljeesta Ville Lukkarinen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Albert Edelfelt ja Vänrikki Stool Marjatta Levanto, kehityspäällikkö, Valtion taidemuseo Berndt Godenhjelm: kuvataiteen ja kirjallisuuden kosketuskohtia Suomen taiteen alkutaipaleelta Tauko Maunu Häyrynen, professori, Turun yliopisto Kas tuoss on se, Runebergiin liittyvät paikkakultit suomalaisessa maisemakuvastossa Agneta Rahikainen, tutkija, Svenska litteratursällskapet i Finland Miltä kansallisrunoilija näyttää J. L. Runeberg kuvin Liisa Lindgren, vs. museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo Det kan ej göras nog enkelt kansallisrunoilijan muistomerkit Tauko Lotta Emanuelsson (piano), Sibeliuksen Runeberg lauluja op. 13. Ateneumin taidemuseo juhlistaa J. L. Runebergin juhlavuotta teemaripustuksella. Esillä on suomalaisten taiteilijoiden tekemiä, J. L. Runebergin teosten kuvitusten originaalipiirustuksia, mm. Louis Sparren kuvitusta Hirvenhiihtäjiin sekä Albert Edelfeltin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitustöitä. Nähtävillä on myös Walter Runebergin 1880-luvun alussa tekemä luonnos kansallisrunoilijan patsaaksi. 13

15 Ajankohtaista Ulla Vihanta jatkaa Kuvataiteen keskusarkiston johtajana Valtion taidemuseon johtokunta on nimittänyt filosofian tohtori Ulla Vihannan Kuvataiteen keskusarkiston johtajaksi alkaen. Virka täytettiin nyt pysyvästi. Tähän saakka Ulla Vihanta on hoitanut tehtäväänsä viisivuotiskausina, joita ehti kertyä kaksi. Keskusarkistonjohtaja kuuluu Valtion taidemuseon johtoryhmään. Liisa Lindgren siirtyy Sinebrychof n taidemuseon vs. johtajaksi Arkiston julkaisu- ja tutkimussektorin sektorivastaava, erikoistutkija Liisa Lindgren toimii Sinebrychoffin taidemuseon vs. johtajana välisen ajan, jonka jälkeen hän palaa nykyiseen virkaansa. Sopisiko tämä vielä mukaan näyttelyyn? Kari Huhtamo tuomassa teostaan Ateneumiin, 1970-luku, mustavalkovedos, 197 x 253 mm. KKA, Kokoelma Suomen Taiteilijaseura 14

16 Yhteystiedot Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu 2 C HELSINKI vaihde (09) fax (09) keskusarkistonjohtaja Ulla Vihanta puh. (09) osastosihteeri Suvi Heiskanen puh. (09) Tutkimus ja julkaisut erikoistutkija Liisa Lindgren puh. (09) vapaalla tutkija Erkki Anttonen puh. (09) Kuva-arkisto Kuvapalvelu avoinna ti pe klo 9 16; käynnistä on suositeltavaa sopia etukäteen puh. (09) fax (09) Kuva-arkiston tutkijapalvelu avoinna ti pe klo 9 16; käynnistä on sovittava etukäteen Ateneum puh. (09) fax (09) Kiasma puh. (09) fax (09) erikoistutkija Elina Heikka puh. (09) amanuenssi Veikko Pakkanen puh. (09) tutkija Helena Komulainen puh. (09) tutkija Maritta Mellais (Kiasma, nykytaiteen dokumentointi) puh. (09) fax (09) tutkija Susanna Sääskilahti puh. (09) Kuvalaitos Ateneum valokuvaaja Hannu Aaltonen puh. (09) vapaalla saakka valokuvaaja Hannu Karjalainen puh. (09) kuvankäsittelijä Tea Åvall puh. (09) kuvankäsittelijä Ainur Nasretdin puh. (09) Kiasma valokuvaaja Petri Virtanen puh. (09) fax (09) vapaalla saakka valokuvaaja Pirje Mykkänen puh. (09) fax (09) valokuvaaja Jenni Nurminen puh. (09) Leikearkisto tutkijapalvelu avoinna ti pe , käynnistä on suositeltavaa sopia etukäteen puh. (09) fax (09) tutkija Liisa Murtti puh. (09) Taidehistorialliset asiakirja-arkistot ja äänitearkisto sekä valtakunnallinen taidehistoriallisten arkistojen kartoitusprojekti tutkijapalvelu avoinna ti pe , käynnistä on sovittava etukäteen tutkija Hanna-Leena Paloposki puh. (09) fax (09) vapaalla alkaen tutkija Helena Hätönen puh. (09) fax (09) Kartoitusprojekti Valtion taidemuseon kirjasto Ateneum tutkijapalvelu avoinna ti pe klo puh. (09) fax (09) kirjastonhoitaja Irmeli Isomäki puh. (09) kirjastoamanuenssi Ari Latvi puh. (09) kirjastoamanuenssi Eila Kupias puh. (09) vapaalla saakka Kiasma tutkijapalvelusta sovittava erikseen puh. (09) fax (09) kirjastonhoitaja Tellervo Yli-Hallila puh. (09)

17 Kuvataiteen keskusarkisto toivottaa kaikille rauhallista joulua!

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001

Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001 D o k u m e n t t i Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001 Minne ja mitä tieto kantaa? -Liisa Lindgren...2 Nykytaiteen virtuaalikirjasto - qu est-ce que c est? -Tellervo Yli-Hallila...3 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ]

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ] Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ] Varhaiskasvatustutkimuksen kansallinen kutsuseminaari 15.11.2010 Dosentti Eila Estola Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Eila. Estola@oulu.fi

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Puheenjohtaja Elisa Paavilainen SYKE Sihteeri Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Läsnä (Läsnäololuettelo, liite1)

Puheenjohtaja Elisa Paavilainen SYKE Sihteeri Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Läsnä (Läsnäololuettelo, liite1) Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous 1.3.2007 kello 13 15, Valtion taidemuseo, Ateneum-Sali Puheenjohtaja Elisa Paavilainen SYKE Sihteeri Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot