Vakka. Siunattua Pääsiäistä & riemullista keväänodotusta! (Kyllä se sieltä vielä tulee ) Otepäällä juhlittiin talvikirkkoa s. 3

Transkriptio

1 Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin Siunattua Pääsiäistä & riemullista keväänodotusta! (Kyllä se sieltä vielä tulee ) Otepäällä juhlittiin talvikirkkoa s. 3 Tasaus tukee naisia Kaukoidässä s. 4 Katso pääsiäisajan tapahtumat s. 7 Majataloillassa soi kannelgospel s. 12

2 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vanhan kansan rukouksia Mieli pois maallisista murheista Puhdasoppisuuden aikana suomalaiset kävivät ahkerasti kirkossa. Kirkkokuri oli niin ankaraa, että sakon uhalla jokaisen kristityn piti kilvoitella yhteisessä jumalanpalveluksessa. Siellä ei iloluontoisuutta sallittu. Kotiin jäävät rekisteröitiin tarkasti ja rangaistus seurasi aikanaan kirkossakäynnin laiminlyömisestä. Myös käyttäytymistä kirkossa kontrolloitiin. Meteli ja iloluonteinen käyttäytyminen herättivät paheksuntaa. Vanhan ajan kirkkovieras tavoitteli hurskasta ja tyyntä mielenmaisemaa. Veisuuvoimaa täytyi kuitenkin käyttää kohtalaisesti. Ulkoisen kurin ja järjestyksen tavoitteena oli suunnata oppimaton kansa palvelemaan jumalaansa hartaasti ja hurskaasti sanalla sanoen oikealla asenteella. Kirkkoontulorukous on osa tällaista laajempaa kirkkojärjestystä. Se on tallennettu virsikirjan Rukouskirjaan kirkossakävijöitä varten. Rukouksen tarkoituksena on ennen kaikkea jättää maalliset murheet kirkon ulkopuolelle ja valmistaa sydän vastaanottamaan sana ja sakramentti oikealla mielentilalla. Kirkkotilan sakraaliluonnekin on rukouksessa hyvin huomioitu. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Kirkkoontulorukous Oi Herra Jeesus Kristus, minun ja kaiken maailman Vapahtaja! Olen tullut Sinun sanasi ja käskysi mukaisesti huoneeseesi jossa kunniasi asuu Sinun enkeliesi ja pyhien kasvojesi eteen. Anna siis minulle jumalinen, puhdas ja kuuliainen sydän, että luopuisin kaikista lihallisista ajatuksista sekä maailmallisten asioiden himosta ja murheesta. Suo että rukoilisin Sinua täällä hengessä ja totuudessa, lankeaisin maahan edessäsi, kumartaisin, ylistäisin Sinua jumalallisilla virsillä ja kiittäisin sekä kunnioittaisin Sinua kaikkien hyvien tekojesi tähden. Anna minulle, laupias Isä, Pyhä Henkesi, että minä Sinun pyhää ja autuaaksi tekevää Sanaasi kuulisin ja tutkisin ahkeralla ja nöyrällä sydämellä sekä tuottaisin sanasi hedelmää kärsimystenkin keskellä. Auta minua, oi laupias Herra Jeesus, että Sinua nöyrällä ja hartaalla sydämellä palvelisin taistelevassa seurakunnassa ja että kerran taivaan valtakunnassa saisin kiittää ja kunnioittaa Sinua sekä Isää ja Pyhää Henkeä lakkaamatta. Aamen. Häpeästä säästä Paimenen palsta Kristus naulattiin kärsimystien päätteeksi häpeäpaaluun ristinpuulle. Tätä ennen häntä oli jo häpäisty monin eri tavoin. Hänet oli riisuttu omista vaatteistaan puolialastomaksi ja puettu kuninkaalliseen viittaan. Häntä oli lyöty ja pyydetty profetoimaan lyöjän nimi. Häntä oli pilkattu kaikkivaltiuden tähden ja kehotettu astumaan alas ristiltä, jos hän kerran on Jumalan Poika. Häpeän kokemukset olivat Kristuksen kärsimystien ytimessä. Ne ovat myös meidän kokemustemme keskiössä. Kukaan ei säästy häpeältä. Häpeän nuolet osuvat kohti, kun epäonnistumme, emme osaa ja ole omasta mielestämme riittävän kauniita, älykkäitä ja menestyviä. Häpeään tulemme saatetuiksi yhtä hyvin koulussa, kotona kuin työpaikallakin. Sormella osoittelu, tikun nokkaan ottaminen, nimittely, leimaaminen ja mitätöiminen tähtäävät kaikki samaan maaliin: jotta kohde joutuisi häpeään. Häpeä koskettaa olemuksemme ja ihmisenä olemisemme ydintä. Se, mikä on arvokkainta ja merkittävintä meille tulee häpeän tähden kyseenalaistetuksi. Häväisty voi menettää omanarvontuntonsa ja ihmisenä olemisen mielen ja luisua mitättömyyden tilaan. Kaikkein syvintä häpeä on sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa, mielen sairastuessa ja väkivaltaisten tekojen jälkeen. Häpeää tuntevan ahdinkoa joko lievittää tai pahentaa elinympäristön suhtautuminen hänen tilanteeseensa. Häpeä pilaa elämän. Hä- peästä on päästävä itsekunnioituk- sen tielle. Se tapahtuu arvostetuksi ja kunnioitetuksi tulemisen kautta. Häpeää hoidetaan rakkaudella ja hyväksynnällä, sillä, että ihminen otetaan kokonaisvaltaisesti vastaan. Kirkko kutsuu tätä suhtautumistapaa armoksi. Armo kuuluu kaikille häpeissään piiloutuneille ja syvään toivottomuuteen painetuille. Kristityn pitäisi olla toiselle ihmiselle armon käsi, joka kohottaa häpeästä kunniaan. Tämän tien kulkijoiksi on kutsuttu paljon sellaisia, jotka ovat Raamatun sanaa käyttäen halpasukuisia ja halveksittuja. Sen tähden heiltä löytyy sydäntä nostaa arvonsa menettäneitä ihmisyyden täyteyteen. Ukko- Paavon virressä, Sinuhun turvaan Jumala, on rukous: Häpeästä säästä. Tässä kohden kristityn tien kulkija rukoilee, ettei hän joutuisi vaelluksessaan maan päällä häpeään tämän maailman ihmisten silmissä, toisen sanoen lankeemuksen tilaan, jossa hänet tavattaisiin jumalattoman teoista, joilla hän häpäisisi kristityn ja Kristuksen nimen. Toisaallekin tämä rukous Häpeästä säästä, viittaa: Siinä rukoillaan, ettei osakseni tulisi ikuinen häpeä ja kadotus, kun kerran turvaudun Kristukseen. Häpeäpaaluun naulattu Kristus kantaa meitä ihmisarvoon maallisen vaelluksemme aikana. Kuolemasta voiton saanut Kristus on käänsi häpeällisen tappionsa Ylösnousemuksen voitoksi. Kristus on tässä kohdin edelläjuoksija: Mekin kuljemme häpeästä iankaikkisen elämän kunniaan. Valtuutettujen yhteinen kirkkopyhä Pekka Valkeapää, kirkkoherra Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, Vihti Seuraava Vakka ilmestyy Päätoimittaja Pekka Valkeapää pekka.valkeapaa@evl.fi Vastaava päätoimittaja Olli Seppälä Toimitus: Hanna-Mari Nikulainen Heikki Nieminen puh. (09) etunimi.sukunimi@evl.fi Julkaisija Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä jaana.mehtala@kotimaa.fi p , Viime vuoden lokakuussa pidetyissä kunnallisvaaleissa valittujen uusien kunnanvaltuutettujen nelivuotinen toimikausi alkoi kuluvan vuoden alussa. Vihdin seurakunta ja Vihdin kunta kutsuivat uudet kunnanvaltuutetut sekä kirkkovaltuutetut yhteiseen kirkkopyhään loppiaisena. Erityisesti Suomen maaseudulla on ollut tapana, että evankelisluterilaiset seurakunnat kutsuvat kunnanvaltuutetut kirkkoon valtuustokauden alussa. Käytäntö on samantapainen kuin eduskunnan kokoontuminen kirkkoon valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Kutsun myötä tuli luottamustoimeen valitulle kirkon jäsenelle mahdollisuus tulla kirkkoon rukoilemaan ja pyytämään menestystä luottamustoimensa hoitamiselle. Paljon uusia valtuutettuja Kirkkopyhässä oli mukana erityisen runsaasti uusia kunnanvaltuutettuja, joiden valtuustotyöskentely on juuri alkamassa. Kirkossa pidetyn messun jälkeen kokoonnuttiin Vihdin seurakuntatalolle kirkkokahville. Kunnanjohtaja Sami Miettisen oli tarkoitus osallistua kirkkopyhään, mutta valitettavasti hän oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen. Kirkkoherra Pekka Valkeapää kertoi kunnan ja seurakunnan välisestä yhteistyöstä hyvin mielenkiintoisella tavalla. Kunnan ja seurakunnan välinen yhteistyö on hyvin monimuotoista ja ulottuu ihmiselämän eri alueille ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Kirkkoherran esitys oli hyvä tietopaketti niin uusille kunnanvaltuutetuille kuin kirkkovaltuutetuillekin. Yhteistyö ulottuu vuotuisista isänmaallisista juhlista ja niiden järjestelyistä aina yhteiseen auttamiseen, jossa kirkon diakoniaviranhaltijat tekevät yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Samoin on lasten ja nuorten parissa suoritettava työ sellaista, jossa kunnalla ja seurakunnalla on paljon yhteisiä projekteja. Asevelvollisten kutsunnoissa kunnan ja seurakunnan edustajat evästävät tervehdyksillään nuoria vihtiläismiehiä. Yhteistyö on merkittävää ystävyyskunta- ja ystävyysseurakuntasektorilla. Seurakunnan ja kunnan välisestä yhteistyöstä kertova artikkeli on alkuvuodesta julkaistu paikallislehdissä ja on nähtävissä Vihdin seurakunnan nettisivuilla. Mikko Yli-Rosti 2

3 n Vakka Otepään talvikirkko 20-vuotias Vihdin ja Otepään kuntien ystävyys juontaa vuoteen 1989.Eestissä puhaltavien vapaampien tuulien myötä suomalaisille tuli mahdollisuus vierailla maassa Tallinnaa pidemmällä. Syntyi ystävyys sekä Otepään kunnan ja Vihdin kunnan kanssa että Otepään seurakunnan ja Vihdin seurakunnan välille. Eestin suuret kivikirkot ovat lämmittämättömiä kuten Euroopassa yleisestikin. Käytännölliset vihtiläiset lämpimään kirkkoon tottuneina ryhtyivätkin puuhaamaan entiseen kirkkomoisioon kuuluvaan kiviseen piharakennukseen talvikirkkoa. Työ tehtiin talkoilla, mikä on ollut Eestissäkin ennen tapana. Mainituiksi ansaitsevat tulla rakennustöissä olleet suomalaiset tehtiinhän talkootöitä kaikkiaan toistasataa päivää aina viikon tai kahden jaksoissa. Töissä kävivät Lauri Niemi, Toivo Suominen, Erkki Kaipanen, Mauno Kemppi, Sakari Moisio, Antero Tarvainen ja Aatos Tanskanen kukin tuoden omaa osaamistaan projektiin. Tarvikkeita myös tuotiin paljon Vihdistä, kuten esimerkiksi Eestistä vaikeasti saatavat sähkötarvikkeet. Toki myös paikallisia osaajia oli tal- Juhlajumalanpalvelus Otepään talvikirkossa Etualalla vihtiläisistä ystävyysseurakuntatyön johtokunnan jäsenistä Esa Hyvärinen ja Pentti Kurunmäki sekä pastori evp. Reijo Kaarto. Jari Hiekkanen koissa. Rakennuksesta tuli kaunis, kodikas ja käytännöllinen. Talvikirkko vihittiin Suomen itsenäisyyspäivänä Kirkon vihki silloinen Eestin arkkipiispa Kuno Pajula vierellään Vihdin Pekka Valkeapää ja Otepään Jüri Stepanov. Kirkkoon mahtuu n 100 henkeä ja täyttä oli. Eesti TV oli myös paikalla, niin arvostettu tilaisuus oli.suomalaiset kirkonrakentajat lahjoittivat kynttelikön ja Vihdin seurakunta Irma Ylirodun taideteoksen. Nyt itsenäisyyspäivänä oli siis talvikirkon 20-vuotisjuhla.Vihdistä oli kutsuttu seurakunnan ystävyysjohtokunta. Osa meistä oli ollut jo vihkiäisissäkin. Otepään vt. kirkkoherra, nuori Marko Tiirmaa saarnasi aiheesta vapaus. Kuinka hyvin aihe sopikaan molemmille kansoille. Jumalanpalvelus loppui Maammelauluun. Suomenkieliset sanat oli jaettu kaikille. Ystävyys Vihdin ja Otepään välillä jatkuu tiiviinä yhteydenpitona. Kiitollisuus talvikirkosta on jokapyhäistä. Talvikirkko seisoo vankkana paikallaan muistutuksena Vihdin ja Otepään ystävyydestä. Tytti Kaipainen Ystävyysseurakuntatyön johtokunta Palmusunnuntai: Kristus, meidän kaltaisemme Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Palmusunnuntaina lapset virpovat pajunoksat käsissään: Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle. Vitsa ei ole piiska, vaan varpu, jolla toivotetaan terveyttä ja siunausta. Pajunoksan edeltäjä on palmunlehvä, voittajan ja hallitsijan vertauskuva. Palmunlehvillä juutalaiset kansanjoukot ottivat vastaan Jeesuksen, kuninkaansa. Innostus oli suuri. Jännitystä oli ilmassa. Aavistusta paremmasta tulevaisuudesta. Jotain outoa Jeesuksen tulossa kuitenkin oli. Ratsuna ei ollut uljas ori vaan harmaa aasi. Kun ihmiset toiveineen tulivat hänen luokseen, Jeesus alkoi puhua kuolemastaan. Palmusunnuntai kuuluu niihin kirkkovuoden pyhiin, jolloin joka vuosi luetaan sama raamatunkohta. Filippiläiskirjeen jakso kertoo Kristuksen nöyrtymisestä ja alentumisesta. "Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän Pauliina Hannuniemi alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti." (Fil. 2:5-8) Palmusunnuntain kuninkaalla on yhtäältä "Jumalan muoto" ja oikeus olla "Jumalan vertainen". Ensimmäisten kristittyjen kielellä tämä tarkoitti sitä, että Kristus oli Jumala, samaa olemusta kuin Isä, Kaikkivaltias. Ei ole korkeampaa hallitsijaa kuin Kristus. Parhaimmatkin palmunlehvät ovat vain hento varpu ja ohut oksa hänen kunniaansa verrattuna. Mutta toisaalta juuri tämä kaikkein Korkein Jumala ei pidä kiinni oikeuksistaan eikä vallastaan. Hän luopuu omastaan, ottaa orjan muodon, alentaa itsensä, on kuuliainen ja suostuu ristinkuolemaan asti. Miksi hän nöyrtyy ja kätkee valtansa? Tullakseen ihmisten kaltaiseksi ja ollakseen ihmisenä ihmisten joukossa. Tullakseen meidän luoksemme, samastuakseen meihin, elääkseen meidän elämäämme. Kaiken tämän hän tekee, jotta me emme olisi enää orjia - emmekä me orjuuttaisi toisiamme. Merkillinen kuningas: Hän alentaa itsensä, jotta voisi olla meitä lähellä, meidän kaltaisemme, tekee meidät tuoreiksi ja terveiksi, kaikiksi tuleviksi vuosiksi. Eero Huovinen/KT Elämälle! Lauluja kärsimyksestä Monitaideyhdistys Hämmentämö ry. jatkaa menestyksekkäitä tapahtumiaan aihepiiriltään vakavalla konsertilla. Lauantaina 13. huhtikuuta Vihdin kirkossa kuullaan teoksia säveltäjiltä, jotka olivat vangittuina Theresienstadtin keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana. Vaikeissa oloissa syntyneiden teosten tyylikirjo on yllättävän laaja aina kehtolauluista lähes kabareehen. Laulujen solistina on oopperalaulajatar Pia Freund, joka myös kertoo lyhyesti jokaisen laulun taustasta. Pianisti Anna Laakson lisäksi musisoimassa on viulisti Minna Pensola. Konsertissa esiintyy myös vihtiläisille tuttu Meta4. Maaliskuussa Shostakovits-levyllään EMMA-palkittu ryhmä jatkaa säveltäjän tuotannon parissa ja esittää tällä kertaa viimeisen eli 15. jousikvarteton. Teoksen 6 hidasta osaa ovat lähes meditaatiomaisia pohdintoja kuolevaisuudesta jotka syntyivät vain vuosi ennen Shostakovitsin poismenoa. Hämmentämön perustajajäsen ja Meta4:n alttoviulisti Atte Kilpeläinen: Halusin tuoda tämän konsertin ehdottomasti Vihdin kirkkoon. Toivon että suureen kirkkosaliin mahtuu paljon ääntä mutta myös paljon ajatuksia. Olen kuullut Theresienstadtin lauluja Pia Freundin esittämänä, ja harvoin olen kokenut samanlaista syvää hiljaisuutta yleisön keskuudessa. Kokonaisuuden tunnelma on melko rankka unohtamatta kuitenkaan lohdullisiakaan sävyjä. Konsertin tuottaa Hämmentämö ry. yhteistyössä Vihdin seurakunnan kanssa. 15 hintaisten ohjelmien myynti alkaa tuntia ennen tilaisuuden alkua. ELÄMÄLLE! Lauluja kärsimyksestä Lauantai klo 16 Vihdin kirkko Pia Freund, sopraano Anna Laakso, piano Meta4 Ohjelma 15 ovelta, vain käteismaksu Konsertin kesto 1h 15min. 3

4 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteinen maailmamme Ihmiskauppa elää köyhyydestä Tasaus 2013 tukee naisia Mekongin alueella Köyhyys ja heikot työllistymismahdollisuudet ajavat toivorikkaat ihmiset etsimään parempaa elämää. Unelma tulevaisuudesta johtaa kuitenkin liian usein ihmiskauppiaan käsiin. Mekongin alueella köyhyydestä kärsivät eniten naiset ja tytöt ja he ovat erityisen alttiita ihmiskaupalle. Jopa kolmannes kaikesta maailman ihmiskaupasta tapahtuu Mekongin alueella. Mekongin alueeksi kutsutaan kaakkois-aasian maita, joiden läpi Mekongjoki virtaa. Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta; se on ihmisoikeusrikos, joka loukkaa yksilön ihmisarvoa, koskemattomuutta sekä oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen. Ihmiskauppa koskettaa kaikkia maailman maita joko lähtö-, tulo- tai kauttakulkumaina. Joka vuosi jopa neljä miljoonaa ihmistä joutuu ihmiskaupan uhriksi. Noin prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia. Ongelma on valtava, mutta sinäkin voit vaikuttaa. Jo 10 eurolla mahdollistetaan ihmiskaupan uhrin turvallinen kotiinpaluu. Miten sinä voit auttaa? Suomen Lähetysseura tukee ihmiskaupan vastaista työtä Mekongin alueella. Hankkeiden tavoitteena on ihmiskaupan uhri- en turvallinen kotiinpaluu, yhteisöihinsä kotiutuminen ja uusien toimeentulomahdollisuuksien löytäminen. Naisten taloudellista asemaa parantamalla voimme hillitä ihmiskauppaa ja vaikuttaa tehokkaasti koko yhteiskunnan köyhyyteen. Näin lahjoitat: Ryhdy kuukausilahjoittajaksi Soita keräyspuhelimeen (10,26 /puhelu + pvm) Lähetä tekstiviesti Tasaus5 (5 ) tai Tasaus10 (10 ) numeroon Näin apusi menee perille: 5 koulutarvikkeita ihmiskaupasta pelastetuille tytöille 10 turvallinen kotiinpaluu ihmiskaupasta pelastetulle 25 ihmiskaupan uhrin lämmin ruoka koulutuskeskuksessa vuoden ajan 50 kyläyhteisökoulutus työn perässä muuttamisen riskeistä 100 ihmiskaupan uhrin terveydenhoitokulut 300 ihmiskaupan uhrin ammattikoulutus ja neuvonta- ja tukipalvelut toipumiseen saakka Suomen Lähetysseura/ Salla Matilainen/Suomen Lähetysseura Epätoivosta iloon! Leipää ja suolaa En halua mitään muuta niin paljon kuin opiskella lisää. Vain siten voin rakentaa itselleni uuden elämän. Kwan halusi auttaa perhettään Olin 24-vuotias, kun lähdin kotimaastani Laosista Thaimaahan. Halusin auttaa suurta perhettäni tulemaan toimeen. Tapasin naisen, joka tarjosi minulle muutaman päivän tarjoilukeikkaa thaimaalaisen uuden vuoden aikaan. Järkytyksekseni minulle selvisi, että mitään tarjoilutyötä ei ollut, vaan jouduin yhteen Phetchaburin alueen bordelleista, ja minut 4 pakotettiin prostituoiduksi. Lopulta onnistuin pakenemaan bordellista ja pääsin Suomen Lähetysseuran tukemaan ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun suojakotiin. Suojakodissa sain koulutuksen ammattiin, ja nyt olen pystynyt avaamaan oman kynsisalongin, jolla ansaitsen 6 euroa päivässä. Sillä summalla pystyn elättämään myös perheeni. Olihan se varmasti ihmeellinen ja erikoinen kokemus pääsiäisevankeliumin naisille kohdata Jeesus(Matt.28:8-10), vielä silloin epätoivon keskellä! Edelliset päivät olivat olleet täynnä epätoivoa ja tuskaa. Kaikki näytti menetetyltä, ja vielä niin traagisella tavalla. Shokkitilassa he toimivat ja halusivat tehdä rakkaimmalleen vielä viimeisen palveluksen: voidella hänen ruumiinsa. Tähän epätoivoon, yhtäkkiä tuli ilmestys: Ylösnoussut oli heidän keskellään. Toisaalta tuttuna, mutta toisaalta outona ja jotenkin erilaisena kuin ennen, hän yhtäkkiä ilmestyi - ja taas niin äkkiä saattoi lähteä pois. Ei ollut ihme, että naisten sydämissä oli vielä paljon pelkoa ja hämmennystä. Mutta on ihmeellistä seurata, kuinka hämmennys ja pelko alkoi muuttua iloksi ja sitten myös turvalliseksi uskoksi. Empimättä naiset lähtivät opetuslasten luo. He olivat olleet poissa. He pelkäsivät, olivat järkyttyneitä, ja shokkitilassa hekin. Ihmeellisesti Jumalan tahto oli, että ensiksi ylösnousemuksen ihmeen ja riemun saivat kokea juuri Jeesukselle läheiset naiset. He, jotka pystyivät tarttumaan käytännön tehtäviin edes jollain tavalla kiinni, he joiden rakkauden työ jalkautui ja lähti liikkeelle käytännön toimintana. Palaamme hetkeksi pitkäperjantaihin ja Jeesuksen hautaamisen hetkiin. Golgatan mäellä, vähän etäämpänä, olivat nämä samat Jeesukselle tutut naiset, Salome, Johanna, ja Mariat nimeltä mainittuina. Siellä oli myös Jeesukselle rakkain opetuslapsi, jolle huolehdittavaksi Jeesus antoi äitinsä. He olivat keskusteluyhteydessä lähellä Jeesukseen ristiä. Opetuslapsista muita ei näkynyt. Kirjoitusten perusteella Jeesuksen seuraajat pitivät keskenään yhteyttä myös epätoivon hetkinä. Pääsiäisaamuna haudalle tulleet naisethan tiesivät, mistä he löytäisivät Jeesuksen opetuslapset, mihin viedä sanoma ylösnousemuksesta. Vapahtajan synnyttämä rakkaus ja hiljainen Hengen tuli yhdistivät yhä heitä toisiinsa, vaikka toivo näytti valuneen tyhjiin. Vapahtajan seurassa koettu Jumalan läsnäolon kokemus ja rakkaus vaikuttivat heissä yhä. Pietarikin oli palannut heidän keskuuteensa. Koettiin turvaa toisista ja saatiin tukea toisia, vaikka järkytys oli suuri. Jeesuksen ylösnousemus on kristillisen uskon perustus. Meitä ei olisi auttanut, jos Vapahtaja olisi jäänyt hautaan. Ylösnousemuksessa meille avattiin tie taivaan kotiin, aivan perille asti. Jeesus, kaiken antaneena ja täyttäneenä antoi henkensä syntiemme sovitukseksi. Mutta kuolema ja tuonela eivät voineet häntä, synnitöntä, pitää vallassaan. Siksi hän nousi kuoleman voittajana ylös ja saattoi meidätkin osalliseksi tästä voitosta. Pääsiäisen aamussa Vapahtaja lähetti ensimmäiseksi evankeliumissa mainitut naiset viemään ilosanomaa pelkääville oppilailleen. Vähän myöhemmin hän antoi omille opetuslapsilleen tehtävän saarnata parannusta, kääntymystä, ja syntien anteeksiantamista kaikkialle. Meidätkin tämä on tavoittanut. Usko on yksinkertaista luottamusta tähän voittoon ja samalla luottamista syntien anteeksiantamukseen Jeesuksen sovitustyön tähden ja kautta. Tässä on evankeliumin, hyvän sanoman, ydin. Kristuksen seurakunta koostuu Jeesukseen uskovista ihmisistä. Kristus itse on sen pää. Hän rakastaa, johdattaa ja pitää siitä huolta. Sanoma Ylösnousseesta ei lähtenyt liikkeelle korkean taidon ja tiedon tai filosofian voimalla ja perusteella, vaan yksinkertaisella uskon saarnalla. Yhä se on tavoitettavissa näin. Se riittää pääsiäisen ilon tavoittamiseen ja tuntemiseen. Älkää pelätkö! Pääsiäisen iloa ja rauhaa teille kaikille! Matti Hanhisuanto III kappalainen

5 n Vakka Talvisota hankaloitti seurakuntien toimintaa Hetkiä historiassa Marraskuun lopussa vuonna 1939 syttyneen talvisodan aiheuttama poikkeustila heijastui myös kirkon toimintaan. Sota aiheutti myös työvoimapulan, koska puolustusvoimien palveluksessa oli noin kolmannes seurakuntien työntekijöistä. Perinteinen seurakuntatyö jatkui työvoimapulasta huolimatta suurimmassa osassa seurakuntia myös talvisodan aikana. Kirkollisiin toimituksiin osallistuttiin monin paikoin runsaammin kuin aikaisemmin, mutta kokonaismäärä väheni siitä huolimatta, koska perinteinen kirkon toiminta rajoittui sodan seurauksena. Kirkollisia tilaisuuksia, jopa jumalanpalveluksia, jäi pitämättä sota-toimialueiden läheisyydessä tai asutuskeskuksissa. Seurakunnissa vallinnut työvoimapula vaikutti myös siihen, että sodan aikana syntyneiden lasten kastaminen saattoi viivästyä, kun pappia ei ollut saatavilla. Jumalanpalveluksiin osallistuttiin ahkerasti Sotatalven kylmyys sekä vihollisen ilmatoiminta vaikeuttivat liikkumista. Vihdin seurakunnan kappalainen W. J. P. Hidén palveli sotilaspappina rintamalla ja kirkkoherra Aukusti Oravala oli jo iäkäs. Vihdin seurakunnassa kuitenkin pidettiin talvisodan aikana jumalanpalveluksia lähes normaalisti. Sodan aikana oli Vihdissä jumalanpalveluksissa tavallista enemmän osanottajia, Uuskirkkolaiset evakot olivat ahkeria kirkossakävijöitä. Vain kaksi kertaa oli jumalanpalvelus peruutettava vihollisen ilmatoiminnan aiheuttaman vaaran takia, kyläkinkereitä ei voitu pitää ollenkaan ilmavaaran takia. Toistakymmentä lasta kasteella Jokikunnan koululla Talvisota vaikeutti myös muiden kirkollisten toimitusten suorittamista. Lasten kastaminen saattoi viivästyä jopa kuukausia, kun pappia ei ollut saatavilla. Jokikunnan koululla oli talvisodan toiseksi viimeisenä sotapäivänä 12. maaliskuuta 1940 kastetilaisuus, jossa kastettiin kaikkiaan toistakymmentä lasta, joiden joukossa oli Vihdissä sotaa paossa olevien helsinkiläisperheiden lapsia. Yksi tässä kastetilaisuudessa kastetuista on nykyisin nummelalainen Jorma Kirveskallio. Hän on kuullut kertomuksia kastetilaisuudesta äidiltään Alli Kirveskalliolta, joka talvisodan aikaan toimi Vanjärven koulun opettajana. Jorma Kirveskallio on syntynyt ja oli kasteen saadessaan vain kahden viikon ikäinen, mutta Jokikunnan koululla kastettujen lasten joukossa oli jo vuoden 1939 puolella syntyneitäkin. Vanjärven opettajana Alli Kirveskalliolla oli yhteyksiä Jokikunnan koululle ja näin saatiin järjestetyksi kastetilaisuus. Lapset kastoi pappi ja runoilija Lauri Pohjanpää, joka suoritti muitakin kirkollisia toimituksia Vihdissä talvisodan aikana. Vihti oli Lauri Pohjanpäälle entuudestaan tuttu paikka, sillä hän oli sodan edellä ollut mukana virsikirjakomiteassa, joka kokoontui Vihdin pappilassa kirkkoherra Aukusti Oravalan johdolla, Pohjanpää toimi virsikirjakomitean sihteerinä. Uusi virsikirja otettiin käyttöön talvisodan adventtina Suomessa, mutta Vihdissä jo , ensimmäisenä Suomessa. Lauri Pohjanpää Kuva teoksesta "Keskeneräinen tehtävä" Virsikirjakomitea koolla Vihdin Pappilassa vuonna Vasemmalla komitean puheenjohtaja Vihdin kirkkoherra Aukusti Oravala, kolmas vasemmalta pappi ja runoilija Lauri Pohjanpää, joka toimi virsikirjakomitean sihteerinä. Talvisodan aikana hän suoritti Vihdissä kirkollisia toimituksia. Kuva kirjasta Keskeneräinen tehtävä. oli myös runoilija. Vihdin sankarihaudalle talvisodan aikana pystytetyssä suuressa puuristissä oli Lauri Pohjanpään Sotarukouksen sanat: Itsemme vuoksi taistohon noussehet emme, isänmaan tähden katso me kamppailimme. Sotarukouksen sanat on kaiverrettu sankaripatsaaseen, joka vuonna 1951 pystytettiin Vihdin sankarihaudalle. Desanttivaaraa pelättiin Koulujen toiminta oli keskeytynyt talvisodan alkaessa, mutta koulut pyrittiin avaamaan mahdollisuuksien mukaan. Vanjärvellä alkoi koulu toimia kolmena päivänä viikossa alkaen. Koululle oli majoitettu helsinkiläisiä, jotka olivat tulleet pommituksia pakoon. Tuolloin pelättiin desantteja, sillä Jokikunnalla oli saatu pidätetyksi yksi laskuvarjostimella pudotettu desantti. Kun Alli Kirveskallio oli tuntenut, että synnytyksen aika on lähellä, ja oli mennyt pyytämään Vanjärven kartanon tallimieheltä Littuselta, että tämä valjastaisi hevosen reen eteen ja veisi hänen Vihdin kirkonkylään synnytyssairaalaan, niin Littunen ei ensin uskaltanut lähteä, koska pelkäsi desanttivaaraa. Alli Kirveskallio oli uhannut lähteä itse hevosella ja pyysi loimia mukaan millä peittää hevonen synnytyslaitoksen pihaan ja pyysi kartanon miehiä hakemaan hevosen pois. Tämän kuultuaan Littunen lähti kyyditsemään Alli Kirveskalliota kohti Kirkonkylää. Vihtiin oli talvisodan aikana evakuoituna osa Naistenklinikkaa, joka toimi Vihdin synnytyslaitoksella. Mikko Yli-Rosti Sansan juhlakeräys tukee naisten radio-ohjelmia Intiassa Anu Immanuel Maassa, jossa tyttösikiöitä abortoidaan ja naiset ovat vaarassa niin kotona kuin kadullakin, tarvitaan radio-ohjelmaa, joka tuo toivoa. Näin sanoo hindinkielisen naistenohjelman toimittaja Meena Raj. 40-vuotisjuhliaan viettävä Sansa lahjoittaa juuri käynnistyneen juhlakeräyksen varoja muun muassa Intiassa kuultaviin naistenohjelmiin. Maailman lapsista joka viides syntyy Intiassa, mutta lapsivuodekuolemista siellä tilastoidaan suhteessa paljon enemmän, 27 prosenttia. Intiassa on 120 miljoonaa köyhyydessä elävää naista. Naiset syövät vähiten ja viimeisinä. He myös saavat vähiten terveydenhoitoa ja koulutusta. Suurin osa radiokuuntelijoistamme on kastittomia. Vaikka kastilaitos on kielletty, syrjintä syntyperän perusteella jatkuu. Naiset toivon lähteellä -ohjelmat tuovat toivoa sinne, missä sitä kipeästi kaivataan, muistuttaa medialähetysjohtaja Juha Auvinen. Intiasta suurkaupunkeihin ja Keski-Aasiaan Intia on Sansan tärkein työalue, jossa tehtävää radiotyötä järjestö on tukenut jo 25 vuoden ajan. Naistenohjelmia Sansa tukee hindin, gujaratin ja tamilin kielillä, muita ohjelmia 15 kielellä. Ohjelmat tuottaa ja radioi TWR-Intia. Lisäksi Sansa tukee Intian luterilaisten kirkkojen mediakoulutusta. Rajattomia lahjoja -niminen juhlakeräys jatkuu koko vuoden. Keväällä varoja kerätään Intiaan, kesällä Aasian suurkaupungeissa tehtävään kristilliseen mediatyöhön ja loppuvuodesta Keski-Aasian mediatyöhön. Keräystavoite on euroa. Medialähetys Sanansaattajat 5

6 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Israelissa moni Raamatun tapahtuma aukenee tuoreella tavalla. Matkailija voi käydä Getsemanen puutarhassa, jossa Jeesus rukoili tuskassaan. Yhä voi kulkea Tuskien tietä ja riemuita Jeesuksen voitosta, jonka hän sai synnistä ja kuolemasta. Pyhä maa puhuu. Osaammeko kuunnella? Pyhää maata on nimitetty viidenneksi evankeliumiksi. Nykyajan turistit voivat liittyä vuosatojen ajan Jeesuksen jalanjäljissä kulkeneiden pyhiinvaeltajien saattoon. Jos Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen aikana Jerusalemissa oli hälinää, niin on sitä nytkin. Historia, kulttuurit ja eri uskonnot kohtaavat täällä. Pyhä maa osoittautuu silti rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi kuin uutisten perusteella voisi odottaa. Tosin Israelin ja palestiinalaisalueitten välinen suojamuuri osoittaa, kuinka kaukana juutalaiset ja palestiinalaiset ovat toisistaan. Jännitteitä on myös palestiinalaisten omassa keskuudessa. Rauhantoiveet elävät, mutta heikkoina. Jeesus lähestyi Jerusalemia Öljymäeltä. Sen laelta kaupunki moskeijoineen Jeesuksen aikana temppeleineen on edessä kuin tarjottimella. Adventtina muistelemme Hoosianna-huudoin Jeesuksen saapumista keskuuteemme. Palmusunnuntaina aloitamme hiljaisen viikon Jeesuksen tulolla pyhään kaupunkiin kärsimään ja kuolemaan. Yhä edelleen eri maista kotoisin olevat matkailijat ja pyhiinvaeltajat kulkevat jalan Öljymäen laelta alas Kidroniin laaksoon Hoosiannaa laulaen. Keisari halusi salata totuuden Pyhiinvaeltajat saapuvat Getsemanen puutarhaan, jossa on yhä ikivanhoja öljypuita. Siellä Uuden testamentin mukaan Jeesus yön pimeydessä rukoili Jumalaa ottamaan pois tämän maljan eli hänen kärsimyksensä ja kuolemansa. Siellä opetuslapset nukkuivat. Siellä Juudas kavalsi hänet. Jeesuksen kuolontuskan kallion ympärille on rakennettu Kaikkien kansojen kirkko, koska peräti 16 maata osallistui sen rakentamiseen. Kirkon julkisivun päätykolmiossa kuvataan Jeesusta, joka uhraa omat ja maailman kärsimykset Isälleen. Kristinuskon kannalta Pyhän maan pyhin paikka on Jeesuksen hauta. Sinne on vaellettu vuosisatojen ajan muistelemaan Jeesuksen uhrikuolemaa ja ylistämään hänen ylösnousemustaan. Pyhän Haudan kirkon omistuksesta on taisteltu verisesti ristiretkien ai- 6 Kuva Öljymäestä 1800-luvun lopulta. Pääsiäisen pyhät paikat kana. Kirkko on Jerusalemin kaupungin sydämessä. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen pikaista paluuta. Siksi heillä ei ollut tarvetta kunnioittaa Jeesukseen liittyviä pyhiä paikkoja, mutta he olivat varmastikin tietoisia paitsi Golgatan paikasta myös Jeesuksen haudasta, joka oli hänen ystävänsä Joosef Arimatialaisen omistuksessa. Perimätieto säilyi epäilemättä aitona toiselle vuosisadalle, jolloin keisari Hadrianus kukisti toisen juutalaiskapinan. Kerrotaan, että hän hävittääkseen Jerusalemista kristittyjen muiston rakensi vuonna 135 jkr. Venus-jumalattarelle pyhitetyn temppelin salatakseen totuuden. Pyhän haudan tie Hattulan kirkkoon Tosiasiassa Hadrianus säilytti totuuden. Sillä kun ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus tuli vuonna 324 Jerusalemiin, hän Kesarean piispan ja kirkkohistorian isän Eusebiuksen mukaan käski raivata Golgatan ja Jeesuksen haudan aluetta, jotta hän voisi rakentaa muistotemppelin sen paikalle. Kun paikka oli puhdistettu, tuli esiin luola, jossa Jeesuksen ruumis oli levännyt. Silloin keisari lausui Jerusalemin piispa Makariokselle julki ihastuksensa löydöstä, jossa hän näki suuren Jumalan ihmeen. Erityisesti Konstantinuksen hurskas äiti Helena oli kiinnostunut Pyhän maan pyhistä paikoista. Legendan mukaan juutalainen mies ohjasi Helenan oikealle paikalle tämän etsiessä Jeesuksen hautaa ja ristiä. Helena toi ristin palasia Konstantinopoliin ja Roomaan. Pieni kappale ristiä tuli jo keskiajalla myös Suomeen. Sen kunniaksi rakennettiin Hattulaan Pyhän Ristin kirkko. Sen holveissa on kuvattu Helenasta kertova legenda. Konstantinuksen toimesta rakennettiin Jeesuksen haudan ympärille suurenmoinen kirkko, jota piispa Eusebius nimitti Uudeksi Jerusalemiksi. "Ei hurmiota Pyhän Haudan kirkossa" Sittemmin Konstantinuksen rakentama kirkko on palanut ja tuhottu. Nykyisen Pyhän Haudan kirkon runkona on säilynyt ristiretkeläisaikainen kirkko. On useita syitä, miksi monille kristityille kirkko ei luo aitoa tunnelmaa. Kun Jeesuksen haudan ja Golgatan kummun ympäriltä on hakattu pois kalliota, näkymät ovat muuttuneet keinotekoisiksi. Lisäksi kirkkotila on jaettu monien, usein tukkanuottasilla olevien kirkkokuntien kesken. Siinä on hälinää eri maista tulleiden pyhiinvaeltajien rientäessä paikasta toiseen. Kun suomalainen matkailija G. A. Wallin oli vuonna 1847 Pyhän Haudan kirkossa, hän kirjoitti: Minulle kävi niin kuin usein muulloinkin: en voinut pakottaa uppiniskaista sydäntäni hurmioon ja innostukseen. Öljymäki oli minulle pyhäkkö, arvollisempi Herralleni kuin tämä temppeli, ja täällä saatoin tuskin pusertaa sydämestäni rukousta, joka itsestään vuosi siitä ylhäällä vuorella. (G. A. Wallin: Tutkimusmatkoilla arabien parissa, näköispainos WSOY 2000) Sotilaiden raakaa Kuningas-peliä Jeesuksella Pyhän Haudan kirkkoon päättyy Via Dolorosa, Tuskien tie, jota pitkin Jeesus perimätiedon mukaan kantoi ristiä. Ristintien uskottiin alkaneen temppelialueen laidassa sijainneesta Antonia-linnasta, vaikka nykyisin tutkijat kallistuvat sille kannalle, että maaherra Pontius Pilastus oleskeli Herodeksen palatsissa. Jeesuksen ristintiellä on neljätoista asemaa, joista yhdeksän viittaa evankeliumeihin ja viisi kirkolliseen perimätietoon. Siellä on paikka, jossa Simon Kyreneläinen pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä ja paikka. Tuskien tiellä näytetään myös paikkaa, jossa perimätiedon mukaan Pilatus tuomitsi Jeesuksen ja pesi kätensä muka oman viattomuutensa merkiksi. Siellä sotilaat ovat kaivertaneet pelejään kivilattiaan. Yksi niistä on Kuningas-peli, jota pelattiin nopalla. On mahdollista, että Jeesuksen pilkkaaminen ja pahoinpitely narrikuninkaana punaisessa viitassa, orjantappurakruunu päässä ja ruokokeppi kädessä oli sotilaiden Kuningas-pelin huipentuma. Puutarhahaudalla pääsiäisaamun kirkkautta Monet evankeliset kristityt pitävät Gordonin Golgataa ja Puutarhahautaa Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen oikeina paikkoina. Englantilainen kenraali Charles Gordon huomasi vuonna 1883 Jerusalemin Damaskoksen portin edustalla kummun Jeremiaan luolan yläpuolella. Hän säpsähti, sillä kumpu oli pääkallonmuotoinen ja sen seinämässä olevat mustat aukot muistuttivat suuria silmäkuoppia. Gordonin valtasi ajatus, että tuossa saattoi olla Golgata, jota kutsuttiin Uudessa testamentissa Pääkallonpaikaksi. Sittemmin kukkulan läntiseltä rinteeltä on löydetty kalliohauta, joka voitiin selittää Jeesuksen haudaksi. Sen ympärille on istutettu sievä puutarha. Vaikka on hyvin kyseenalaista, että Puutarhahauta olisi aito Jeesuksen hauta, sen äärellä voi kokea kauniin luonnon keskellä pääsiäisaamun kirkkautta. Monet ryhmät ovat viettäneet siellä unohtumattoman Pyhän ehtoollisen. Heikki Tervonen / Kotimaadeski Kirjoittaja, rovasti ja kirjailija Heikki Tervonen kuoli pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä. Hän oli työskennellyt yli 30 vuotta Kotimaa-lehdessä artikkelitoimittajana. Wikipedia Commons

7 n Vakka Kaiken kansan kalajuhla saavutti suuren suosion Aurinko lämmitti peräkonttikirpputorilla. Hannu Kiiski aloitti tapahtuman kauniilla sellosävelmillä. Nummelan seurakuntakeskuksella 9.3. järjestetty Kaiken kansan kalajuhla yllätti positiivisesti väenpaljoudellaan. Kävijöitä oli huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuotena. Ensi vuonna varaudumme tapahtumaan vieläkin suuremmalla keittomäärällä. Tapahtuma alkoi Hannu Kiiskin selloesityksellä sekä hänen ja kirkkoherra Pekka Valkeapään kertomilla kalajutuilla. Diakoniatyöntekijä Maria-Liisa Pakalén ojensi kalastuksen harrastaja Auvo Suomalaiselle muistamiset, ja ruuan siunaamislaulun jälkeen päästiin kalakeittokattiloiden ääreen. Ruokailutilassa iloisesta tunnelmasta vastasivat Tia Mutikainen ja Aki Sahrman laulu- ja kitaraesityksillään. Myös arpojen myyntipisteet vetivät väkeä puoleensa. Kalajuhlan tuotto käytetään Yhteisvastuun hyväksi. Tänä vuonna tuottoa saatiin arvoista ja sopasta viime vuotta enemmän: yhteensä 939 euroa. Tapahtuman järjestämisessä oli työntekijöiden lisäksi mukana suuri joukko vapaaehtoisia. Esimerkiksi keiton valmistamisessa oli ollut emäntien lisäksi marttoja eri kyliltä. Tämän vuoden uutuutena oli pihalle järjestetty peräkonttikirpputori. Onneksi sää suosi aurinkoisuudellaan koko päivän ajan. Kuvat ja teksti: Hanna-Mari Nikulainen Vihdin seurakunta pahoittelee keiton loppumista kesken ensi vuonna varaudumme tapahtumaan siten, että keittoa riittää kaikille! Tia Mutikainen ja Aki Sahrman viihdyttivät väkeä reippailla musiikkiesityksillään. Ojakkalalainen kalastuksen harrastaja Auvo Suomalainen oli toimittanut ensimmäiset hauet keittoa varten jo marraskuussa. Kuvassa mukana myös diakonissa Sirkku Peltoniemi.Ojakkalalainen kalastuksen harrastaja Auvo Suomalainen oli toimittanut ensimmäiset hauet keittoa varten jo marraskuussa. Kuvassa mukana myös diakonissa Sirkku Peltoniemi. Palmusunnuntaina Messu Vihdin kirkossa klo 10. Sampo Luukkonen, Henri Hersta. Nuorten messu Nummelan kirkossa klo 12 (kaikenikäiset tervetulleita!). Antti Hirsto, Henri Hersta. Tuomasmessu Nummelan kirkossa klo 18. Valmentaja-pastori Tapio Aaltonen, Jari Hiekkanen, Pirkko Kela, tuomaslaulajat ja -soittajat. Lastenhoito järjestetty! Teetarjoilu ja mahdollisuus keskusteluun messun jälkeen. Ma Toivo Kuula: Stabat Mater, konsertti Vihdin kirkossa klo 19. Akateeminen Laulu, Camerata Vihti, joht. Ruut Kiiski. Urkusooloja Henri Hersta. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Ti Lasten pääsiäiskirkkovartit Vihdin kirkossa klo 9.30 ja Laura Pentti, Satu Tolonen, Pirkko Kela. Hiljaisen viikon iltakirkko Vihdin kirkossa klo 18. Sampo Luukkonen, Pirkko Kela. Hiljaisuuden keidas, iltakirkko Nummelan kirkossa klo 18. Kirsti Suutari, Kari Tuovinen. Pääsiäinen 2013 Ke La Lasten pääsiäiskirkkovartit Nummelan kirkossa klo 9.30 ja Pääsiäisyön messu Vihdin kirkossa klo 22. Pekka Valkeapää, Laura Pentti, Marika Korva, Satu Tolonen, Pirkko Kela. Tuula Kiiski, Ulla Eho-Saario, Reserviläiskuoro. Urkukonsertti Vihdin kirkossa klo 18. Henri Hersta. Kolehti Yhteisvastuulle. Pääsiäispäivänä su Messu Vihdin kirkossa klo 10. Jari Hiekkanen, Matti Hanhi- Hiljaisen viikon vesper Nummelan kirkossa klo 18. Kari Tuovinen. suanto, Henri Hersta, Kirkkokuoro. Kiirastorstaina Pääsiäisaamun ihme, Koko perheen elämyksellinen tapahtuma Messu Vihdin kirkossa klo 19. Pekka Valkeapää, Laura Pentti, klo Pappilan pihalla. Henri Hersta, Kirkkokuoro. Perhemessu Nummelan kirkossa klo 12. Matti Helimäki, Messu Nummelan kirkossa klo 19. Tuula Kiiski, Matti Hanhisuanto, Matti Hanhisuanto, Pirkko Kela. Kirkkokahvit + pääsiäismu- Pirkko Kela, Produktiokuoro. nien etsintää messun jälkeen. Messu Vihtijärven kappelissa klo 19. Jari Hiekkanen, Ulla Eho- 2. pääsiäispäivänä ma 1.4. Saario. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Laura Pentti, Pitkäperjantaina Jari Hiekkanen, kanttori Pirkko Kela. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Antti Hirsto, Sampo Perhemessu Vihtijärven kappelissa klo 10. Sampo Luukkonen, Luukkonen, Ulla Eho-Saario, Kööri. Ulla Eho-Saario. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki sanoin ja sävelin Nummelan Sanajumalanpalvelus Nummelan kirkossa klo 12. Laura kirkossa klo 15. Tuula Kiiski, Ulla Eho-Saario, Päiväkuoro. Pentti, Jari Hiekkanen, Pirkko Kela. Pitkäperjantain iltakonsertti, hautaamisen hartaus Vihdin kirkossa Svensk mässa i Nummela kyrka kl. 14. Riitta Mäenpää, Ulla klo 18. Aapo-Tapani Kilpelä, laulu, Henri Hersta, piano ja urut, Eho-Saario. Sampo Luukkonen. 7

8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Leppoisaa yhdessäoloa perhepesässä Vihdin seurakunnan perhepesien tunnelma on leppoisa. Kantavana ajatuksena on tarjota vanhemmalle ja lapselle yhteisiä kokemuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Perhepesät ovat kohtaamisen paikkoja, joissa aikuinen ja lapsi toimivat yhdessä. Niissä on selkeä ohjelma, joka alkaa alkupiirillä ja hartaudella. Kertomuksia voidaan elävöittää esimerkiksi flanellokuvilla ja lyijyjalkanukeilla, ja hartaudet suunnitellaan muutenkin lapsille sopiviksi. Leikin, laulun, eväshetken ja vapaan oleilun jälkeen kokoonnutaan loppupiiriin. Lopputoiminnoissa voi olla mukana myös loru- ja laulupusseja, pöytäteatteriesityksiä tai piilotusleikkejä. Perhepesät kestävät kaksi ja puoli tuntia: yhdeksästä puoli kahteentoista. Niihin voi tulla ja niistä voi lähteä oman aikataulunsa ja lasten tarpeiden mukaisesti. Nummelan seurakuntakeskuksessa perhepesä on maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, Vihdin kirkonkylällä keskiviikkoisin ja torstaisin ja Ojakkalassa tiistaisin ja keskiviikkoisin. Toimintaan osallistuu lasten vanhempien lisäksi sekä kunnallisia että yksityisiä perhepäivähoitajia hoitolastensa kanssa. Erillistä ilmoittautumista perhepesiin ei tarvita. Joskus paikalla saattaa vierailla lapsityöntekijöiden lisäksi esimerkiksi pappi, kanttori tai vaikkapa luennoitsija Karviaisesta. Perhepesien kävijöiden keskustelunaiheet vaihtelevat arkisista asioista päivän polttaviin kysymyksiin. Lasten mielestä yksi perhepesän odotetuimpia asioita on eväshetki. Hanna-Mari Nikulainen Loppupiirissä on reipas meno. Ystäväkirjasta Nimeni on Laura Pentti Ikäni on 33v. Perheeseeni kuuluvat aviomies Elias ja tyttäret Selma 4v. ja Elviira 1,5v. Harrastukseni ovat yhteydenpito ystäviin ja jumppa Lempiruokani on siskonmakkarasoppa Työ, jota teen: Olen vihtiläisten lasten ja perheiden pappi. Työssäni pidän ihmisten tapaamisesta, kivoista työkavereista, yhdessä laulamisesta ja hyvistä keskusteluista. Asia, joka saa minut iloiseksi on aito silmiin katsominen. Asia, joka saa minut suuttumaan on välinpitämätön Ei kuulu mulle-asenne. Työhöni toivoisin että saisin tutustua vihtiläisiin ihmisiin. Työpäivän jälkeen ajelen kotiin Espooseen perheen luokse ja hyppään lapsiperhekaruselliin. Jumalasta ajattelen että Hän sulkee meidät kaikki syliinsä. Vihdin seurakunta on mukava uusi työpaikka. Terveiseni Vakan lukijoille: Kristus nousi kuolleista, jotta maailma muuttuisi. Valoisaa Pääsiäistä. Heikki Nieminen TERVETULOA ILOISEEN PÄIVÄKERHOLAISTEN JOUKKOON! Päiväkerhohaku kaudelle on menossa parhaillaan, hakulomake ja lisätiedot löytyvät osoitteesta Lotta Saine Nimeni on Roni Pohjanheimo. Ikäni on nostaa hienosti neljä sormea pystyyn eli 4 vuotta. Perheessäni on isoveikka Jere 6v., pikkuveli Miro, äiti Petra ja iskä Jesse. Harrastukseksi pelailen yhtä lentokonepeliä. Lempiruokani on paahtoleipä paahtimessa ja murot. Kerho, jossa käyn, on Pappilan Vesselit-kerho. Asia, joka saa minut iloiseksi on leikkiminen iskän kanssa. Asia, joka saa minut suuttumaan, on se, ettei leikitäkään. Kerhoon toivoisin sitä että isoveikkakin tulisi tänne. Kerhossa tykkään ainakin leikkimisestä. Kerhon jälkeen menen kotiin ja pelaan ja leikin isoveikan kanssa kun se tulee eskarista. Jumalasta ajattelen että niin kuin violetti tarkoittaa että Jumalan koti on taivaassa. Jumalan on kävellyt maan pinnalla ja sitten on muuttunut enkeliksi että pystyisi kävelemään taivaassa. Vihdin seurakunta on yleensä kerho. Terveiseni Vakan lukijoille: ei ole terveisiä! 8

9 n Vakka Väritä tämä pääsiäiskuva ja liimaa kuva pahville. Leikkaa kuivunut työ vahvistettuja viivoja pitkin. Nyt vain palapeliä kokoamaan! Iloa kevääseesi ja riemullista pääsiäistä! t. lastenohjaajat Irene & Satu Kirkkoniemen katit Birgitta Tiedätkö, mikä on leppäpirkko? Käy lasten ja perheiden omilla nettisivuilla! Ruotsissa eli 1300-luvulla pieni Birgitta -niminen tyttö. Hän halusi päästä luostariin ja ryhtyä nunnaksi. Häntä kiehtoivat kovin kertomukset pyhimyksistä ja erityisesti Jeesuksen äidistä Mariasta. Kerran hän näki unta, jossa Maria laittoi hänen päähänsä kruunun. Birgitan äiti kuoli tyttären ollessa 11-vuotias. Birgitta joutui tomeran tätinsä kasvatettavaksi. Tädin mielestä tytön oli tärkeämpää tehdä käsitöitä kuin rukoilla ja lukea Raamattua. Ajan tavan mukaan Birgitta meni naimisiin 13-vuotiaana. Hänestä tuli kahdeksan lapsen äiti. Aikuisena Birgitta toteutti lapsuuden haaveensa luostariin menemisestä. Hän perusti oman luostarin ja hänestä tuli sen johtaja. Suomessakin, Naantalissa, on ollut hänen nimeään kantava birgittalaisluostari. Tiesitkö muuten, että Pirjo ja Pirkko sekä leppäpirkko ovat saaneet nimensä Birgitan mukaan? Kuva ja teksti: Tarja Rae Enkelipoika Teijo Kemppainen 9

10 Vakka n Tervehdys seurakunnasta 10 Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut Joka sunnuntai Vihdin kirkossa klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12 Tuomasmessu klo 18 Nlan kirkossa Saarnaajavieraana on valmentajapastori Tapio Aaltonen. Liturgina pastori Jari Hiekkanen Musiikissa kanttori Pirkko Kela ja tuomaslaulajat ja -soittajat. Lastenhoito järjestetty Teetarjoilu ja mahdollisuus keskusteluun messun jälkeen. Kevään viimeinen tuomasmessu pidetään 5.5. klo 18. Katso pääsiäisen kirkkotilaisuudet s. 7! Lapsille ja perheille Perheiden ulkoilu- ja kiipeilyretki la klo 9 15 Lähdetään yhdessä nauttimaan keväisestä metsästä Kirkkonummen kallioille! Retkellä mahdollisuus sekä kalliokiipeilyyn että laskeutumiseen. Ikärajasuositus: eskarilaisesta ylöspäin. Retkelle tarvitset mukaan omat eväät. Hinta 10 /hlö sis. bussimatkan ja opastetun kiipeilyn. Mukana kiipeilytoiminnanohjaajat ohjaajat Eila Musikka ja Jaana Mäkinen. Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa Pappilan Pihapäivät (arkipäivisin) klo Ohjattua mukavaa toimintaa lapsiperheille, omat eväät mukaan! Nummelan Leikkikenttäkerho Väiskin kentällä (arkipäivisin) klo Ohjattua mukavaa toimintaa lapsiperheille, omat eväät mukaan! Perheretket tulossa ja Seuraa ilmoittelua Lasten taideleiripäivät 5 6-vuotiaille Riuttarannassa klo Maalausta luonnossa, uintia, ruokailua ja lepoa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Kirsti Suutari kirsti.suutari@evl.fi tai p tai arkisin klo 9 15.p Muista ilmoittaa ruoka-allergiat. Koululaisille Leirejä keväällä ja kesällä! Verkossa-kevätleiri 1 3-luokkalaisille Riuttarannan uudella puolella Leiri-ohjelma rakentuu eri medioiden ympärille. Tutustumme mm. verkkoon, valokuvaukseen, videokuvaukseen ja lehtiin. Ihmetellään samalla miten verkot ja seurakunta liittyvät toisiinsa? Hinta 30. Ilmoittautuminen sähköisesti 8.4. mennessä osoitteessa Kesän leirit: Kesän Riuttarannan leirien teemana on vanhasta uutta. Leiripäivät täyttyvät kaikenlaisista leiritouhuista: leikitään, saunotaan, pelaillaan, askarrellaan, syödään, lauletaan, hiljennytään, nukutaan, nauretaan, iloitaan kesästä. Tule ja tuo kaverisikin! Mukaan mahtuu 35 leiriläistä. Aikuinen-lapsi-leiri (6 14-vuotiaat koululaiset ja aikuiset) Riuttarannan uudella puolella , Leirin hinta 30 / leiriläinen. Kierähdys-leiri 1 3-luokkalaisille Riuttarannan uudella puolella , Leirin hinta 30 / leiriläinen. Ilmoittautumiset kesän Riuttarannan leireille sähköisesti osoitteessa Hi-O-Hoi! Telttaleiri 4 7-luokkalaisille Hangossa, Bengtsärin leirisaaressa Perinteisellä telttaleirillä luvassa vaikka mitä toimintaa, yhteistä tekemistä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja elämyksiä. Leirille odotetaan Uudenmaan alueelta 200 leiriläistä. Hinta 70, Sisar-alennus 20 (eli perheen vanhin 70 ja seuraavat 50 ). Ilmoittautuminen on jo käynnissä ja päättyy osoitteessa Kevään viimeinen Donkkis BIG Night 1 6 lk Huhmarnummen koulu ti klo Illassa mm. erilaisia toimintapisteitä, musiikkia, kilpailuja, Raamattuopetusta, arvontaa ja kavereita sekä nyyttärit, tuo mukanasi jotain pientä naposteltavaa. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumisia. Tule mukaan! Kysy lisää: Hii-o-hoi-leiristä sekä Donkkis-illoista: Eila Musikka, nuorisotyönohjaaja: p , eila.musikka@evl.fi Kevään sekä kesän Riuttarannan leireistä: Maarit Tampio nuorisotyönohjaaja: p , maarit. tampio@evl.fi KESÄKERHO eka- ja tokaluokkalaisille Pappilassa klo 9 15 (arkipäivisin). Luvassa mukavaa touhuilua ulkona ja sisällä, kevyt lounas ja välipala sisältyvät 90 :n hintaan. Ilmoittautumiset Lotta Saineelle p huhtikuun aikana. Aikuisille 40 vuotta sitten ripille päässeiden kutsutilaisuus Tervetuloa Vihdin kirkkoon su klo 10 ja sen jälkeen srk-talolle. Kirkkokahvin lisäksi tilaisuudessa muistellaan yhdessä rippikouluaikaa. Tuothan tullessasi muistoja ja kuvia rippikouluajastasi kaikille iloksi. Omat puheenvuorot ja ohjelmanumerot ovat tervetulleita. Myös "kyytimies" on tervetullut mukaan. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi arkisin klo 9 15 p viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Mietityttääkö läheisesi psyykkinen sairaus ja oma jaksamisesi? Tervetuloa saamaan tietoa, tukea, toivoa ja virkistystä elämäntilanteeseesi. Ryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille kokoontuu kerran kuukaudessa Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä klo 17 19: to psykologi Jyrki Nikanne kertoo persoonallisuushäiriöistä to kevään viimeinen ryhmä Ryhmä on avoin. Tied. Sirkku Peltoniemi p Naisten saunaillat Riuttarannassa ti ja ti klo Yhteiskuljetus klo Nummelan Linjaportti, klo diakonian parkkipaikka, klo kk:n srk-talo. Hinta 2. Ilmoittautumiset p NAISET LIIKKUU torstaisin klo vesijuoksu keppijumppa 2.5. sauvakävely petanque Kokoontuminen klo Nummelan uimahallilla. Ohjaajana Rauno Toivanen. Tied. Sirkku Peltoniemi p Miesten vapaaillat Riuttarannassa klo 18. Saunomista, iltapala ja yhdessäoloa vaihtelevien aiheiden tiimoilla Matti Hanhisuanto ja aiheena mielenterveys vieraana Markku Pekkarinen 2.5. kenttämessu Matti Hanhisuanto ja Osmo Vapalahti Kimppakyyditys Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5 klo 17.30, Vihdin seurakuntatalon pääty, Niuhalanraitti 6b klo Tiedustelut Maria Hanhikorpi p , Osmo Vapalahti p Raamattuluennot Majataloiltojen yhteydessä Messiaan kahdet kasvot!? pohdiskelua Sakaria 9: 9, 10 äärellä la klo Raamattuopettaja, Israel-asiantuntija, FM Riitta Keskimäki Ei siruja heitetä pois la klo Akasia -säätiön kouluttaja, TM Marianne Jansson klo Ilo Hukassa? pohdiskelua Luuk 15:25-32 äärellä Anna edes vähän, rakkautta tähän pohdiskelua Luuk 7: äärellä Akasia säätiön kouluttaja, TM Riitta Lemmetyinen VIHDIN SEURAKUNTA Lue lisää majataloilloista takasivulta! Miesten liikuntaillat Kokoontuminen klo Nummelan uimahallin parkkipaikalla keppijumppa sauvakävely petanque Mukana illoissa liikunnanohjaaja Rauno Tolvanen p , Osmo Vapalahti p , Maria Hanhikorpi p Soppapysäkki Nummelassa seurakuntatalolla klo Sanaa, soppaa ja mukavaa seuraa. Tervetuloa! Diakonian soppatykki Nummelan torilla klo Tule syömään ja tapaamaan diakoniatyöntekijöitä Virkistysretki toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille Turkuun Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kirsti Suutari ja Päivi Tapaninen KYLÄKERHOT Ojakkalan kyläkerho Kerhovastaavat Matti ja Raili Kotamäki p Seurakunnan kerhohuoneisto, Kenttätie 2 joka toinen maanantai klo Sampo Luukkonen Eläkeläisten iloinen iltapäivä klo kirkonkylän seurakuntatalolla Eija Nurmio, 6.5. Kevätretki Raumalle Selin kyläkerho Kerhovastaava Ritva Luukkonen p Monitoimitalo, Selintie 529 Kerho kokoontuu kevät- ja syyskaudella joka kuun 4. torstai klo Ruokailu klo 12. Otalampelaisille on taksikuljetus kerhoon. Kuljetusasiassa ota yhteys Liisa Ali-Mattilaan p tai Ei kerhoa kiirastorstaina Eläkeläisten iloinen iltapäivä klo kirkonkylän seurakuntatalolla Sampo Luukkonen Kevätretki Raumalle Kultaisen iän kerhot Nummelan kultaisen iän kerho keskiviikkoisin kahden viikon välein klo , Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5, Nummela Kerhovastaava Eija Nurmio p Kuljetusasioissa ota yhteys Osmo Vapalahteen p , Kirkonkylän kultaisen iän kerho keskiviikkoisin kerran kuukaudessa klo Vihdin kirkonkylän seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b Kerhovastaava Sirkku Peltoniemi p tai , ja Diakoniakerhot Vanjärven diakoniakerho 17.4.klo Airi ja Terho Taposella, Merramäentie 416,mukana Matti Hanhisuanto klo Maria-Saara ja Raimo Vainio-Kailalla, Vanjärventie 76, mukana Sampo Luukkonen Vihtijärven diakoniakerho ke klo Pia Hägglund- Viljasella, Ylimmäistentie 993, mukana Tuula Kiiski ke klo Anne ja Harri Hamporilla, Suntiontie 43, mukana Maria-Liisa Pakalén Kuortilanluhdin asukkaiden visailukerho to klo HILJAISUUDEN VILJELY Tule mukaan Pääsiäisretriitti Pitkäperjantaista alkaen surusta iloon Pikaiset tiedustelut: Kirsti Suutari, p , kirsti.suutari@evl.fi tai pastori Kari Tuovinen p , kari.tuovinen@evl.fi Hinta 100 / vihtiläiset ja 130 / vieraat (korotettu juhlapyhähinta). Rukoile ja tee työtä -talkooretriitti Ilm. Kirsti Suutari, p , kirsti.suutari@evl. fi tai Sirkku Peltoniemi, p tai sirkku.peltoniemi@evl.fi Ilmainen talkooporukalle. Tervetuloa hiljentymään ja tekemään käytännön töitä. Mukana myös pastori Tuulikki Vuorela. Kypsän kesän aikaan, kasvojesi edessä - retriitti elokuun tummuvien iltojen aikaan Retriitissä mahdollisuus maalaamiseen. Ilmoittautuminen mennessä Kirsti Suutarille, p tai kirsti.suutari@evl.fi Työparina taideterapeutti Sirkku Timisjärvi. Hinta 60 / vihtiläiset ja 100 / vieraat. KAHVILAT Pysäkki-kahvila Nummelan seurakuntakeskuksessa ti, to, pe klo Huhtikuussa Mohamed Saidin pastellimuotokuvia. Avajaiset ti 2.4. klo Olkkari-kahvila kirkonkylän seurakuntatalossa ma klo Musiikkia Toivo Kuula: Stabat Mater Vihdin kirkossa ma klo 19. Camerata Vihti ja Akateeminen Laulu, johtaa Ruut Kiiski Urkusooloja, Henri Hersta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 Urkuri Henri Herstan konsertti Vihdin kirkossa ke klo 18, tuotto Yhteisvastuulle. Pitkäperjantain konsertti, Jeesuksen hautaamisen hartaus Vihdin kirkossa pe klo 18 Kalevi Olli, laulu, Henri Hersta, urut -vapaaehtoistoimintaan!

11 n Vakka Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertti Vihdin kirkossa 7.4. klo 16 solisteina Timo Saario ja Paula Toivola, joht. Ulla Eho-Saario Vapaa pääsy ELÄMÄLLE! Lauluja kärsimyksestä Vihdin kirkossa la klo 16 Pia Freund, laulu, Minna Pensola, viulu, Meta4 Ohjelma 15 Kamarimusiikkikonsertti Nummelan kirkossa Su klo 18. Ueli Bϋrgi viulu, Janne Saari alttoviulu, Maria Bϋrgi-Brummer sello ja Satu Elijärvi piano. Ohjelma 15, sisältää kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuulle. Jalkahoidot kotikäyntinä 55 euroa + matkakulut. SKY-kosmetologi Heidi Leino p Masa 70 Juhlakonsertti Vihdin kirkossa su klo 18 "Super-Kapelli", seurakunnan kuorot, johtaa Martti Kilpeläinen. Kamarimusiikkikonsertti Nummelan kirkossa la klo 16 AAMUKORVA ILMOITUSMYYNTI Jaana Mehtälä , jaana.mehtala@kotimaa.fi MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! Auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5 9. Soita Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen. Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset hautaustoimisto Nummela , hautaustoimisto Vihti kk , kukkapalvelu (Nummela) Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus ESITYKSET Ma klo 14 ja 18 Ti klo 12 ja 18 Ke klo 12 ja 18 To klo 14 Pe klo 14 ja 18 La klo 14 ja 18 Su klo 14 Pääsiäisen vaellusnäytelmä Ihmisen Poika kertoo, miten ihmisten auttaja ja armahtaja vangitaan ja ristiinnaulitaan. Mutta pääsiäisaamuna hauta onkin tyhjä. Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h. Vaellus tapahtuu ulkona. Teethän varauksesi ennakkoon! Vivamon Raamattukylä Vivamontie LOHJA puh Tilaa Kotimaa Tilauskortti Vastauslähetys Tunnus Helsinki Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden etuhintaan: 4 kuukaudeksi vain 29 (norm. 44 ) Kotimaa maksaa postimaksun. Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja maksetaan yhdessä erässä. Lisäksi osallistun automaattisesti euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Arvonnan säännöt: euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat mennessä saapuneet tilaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan. Tilaa lehti, josta saat voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Vain Kotimaa on lämminhenkinen lehti tavalliselle arjen kristillisyyttä elävälle suomalaiselle. Haastatteluissa heikommat ja vahvemmat, julkkikset ja tavalliset ihmiset ovat samassa asemassa: omaa ainutkertaista tarinaansa jakamassa. Kotimaan arvoihin kuuluvat myötätunto ja elämänilo. Tilaa Kotimaa arkesi iloksia ja arvomaailmasi tueksi. Tilaa Kotimaa kk (norm. 44 ) Voit tilata myös puhelimitse: * tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi. Muista kertoa tilaustunnus Vakka 2/13 Tai tilaa verkosta (Puhelun hinta lankaverkosta: 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.) Voita matka! Voita unelmiesi matka! Tilaa Kotimaa-lehti ja olet mukana euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa. 11

12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkon kirjoissa Hyväntuulista kannelgospelia tavallisille ihmisille Nummelassa vierailee huhtikuussa nouseva kyky suomalaisella musiikkikentällä, popjazz kantelisti, laulaja ja lauluntekijä Ida Elina. 26-vuotias monilahjakkuus haluaa esittää kristillistä musiikkia tavallisille ihmisille siellä, missä he ovat. Tapaan Ida Elinan Helsingin Musiikkitalossa, jonka klubilla hän esiintyy seuraavana päivänä. Mukanaan valoisalla nuorella naisella on koko sylin täyttävä kantele, jonka liikuttelua helpottaa pyörillä ja vetokahvalla varustettu säilytyskotelo. Poikkeuksellinen instrumentti on vahvuus ja erottautumistekijä, Ida Elina sanoo: Olen ajatellut, että se että mulla on tällainen spesiaalisoitin on se mun juttu. On ehkä vielä helpompaa mennä uskonnollisella- tai gospel-musiikilla tavis-paikkoihin sen takia koska se soitin on niin erikoinen. Tavis-paikoilla hän tarkoittaa esimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitsevaa kahvilaa, jossa hän on esiintynyt paljon. Siis paikkoja, joissa aivan tavalliset ihmiset muutenkin liikkuvat kynnys seurakuntien tilaisuuksiin lähtemiseen kun on monella korkea. Amerikkalaisesta pop-musiikista vaikutteita ammentava Ida Elinan musiikki herättää kiinnostusta. Keikkoja viime ke- sänä levyn julkaisseelle helsinkiläiselle on riittänyt pääkaupunkiseudulla sekä vanhoilla kotiseuduilla Pohjois-Pohjanmaalla. Kokonaisen kiertueen Ida Elina teki syksyllä Japanissa, missä hän oli vaihto-opiskelijana muutama vuosi sitten. Vaihtovuottaan Japanissa hän kuvailee tärkeäksi uskonelämän kannalta. Siellä Ida Elina sanoo ymmärtäneensä uudella tavalla Jumalan armon ja saaneensa sitä kautta rohkeuden toteuttaa omia haaveitaan. Jumalan antama rohkeus elää ja muuttaa elämäänsä on keskeinen teema myös laulajalauluntekijän sanoituksissa, jotka ovat etupäässä englanniksi. Mielikuvamme perinteisestä kantelemusiikista saavat Ida Elinan keikoilla väistyä. Innostuin Japanissa tosi paljon fingerstyle kitaristeista, jotka soittavat kitaraa tosi rytmisesti, saattavat koputella ja naputella sitä soiton lomassa. Halusin siirtää ne vaikutteet kanteleeseen. Tärkeää musiikissani on siis rytmi, minkä lisäksi rakastan kovaa ja korkealta laulamista. Tärkeimpiin esikuviin kuuluvat Michael Jackson, Whitney Houston ja Mariah Carey ja gospelin puolella taitavana laulujentekijänä tunnettu Kirk Franklin. Esikuvien vaikutus näkyy ja kuuluu mm. sielukkaana esiintymisenä. Nummelassa huhtikuussa pidettävään Majataloiltaan Ida Elina toivottaa tervetulleiksi jokaisen: Uskon, että se on tosi hyvä ilta hyvässä seurassa ja hyvän musiikin parissa. Varmasti se voi herättää ajatuksia ja antaa uutta virtaa elämään ja toivon mukaan ennen kaikkea rohkaista tavoittelemaan niitä asioita, joita haluaa tehdä. Mika Kriikku Ida Elina sanoo pelänneenä aluksi ihmisten loukkaantuvan kahviloissa soittavasta gospelmuusikosta. Mutta suurimmat ennakkoluulot olivatkin minulla. Tosi kiinnostuneina ihmiset ovat kuunnelleet! Pysäkki-kahvilassa oli esillä Satu Ståhlin lyijykynätöitä 21-vuotiaan Satu Ståhlin lyijykynätöitä pääsi katsomaan Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilaan Piirtäminen on ollut Vihdissä asuvalle Sadulle tärkeä harrastus lapsesta saakka. Äiti laittoi hänet aikoinaan Nummelan kuvataidekouluun, jota hän kävi yhdeksän ja puoli vuotta. Nykyään Satu piirtelee lähinnä itsekseen, ja tuottoisimpina päivinä saattaa syntyä useampikin piirros. Idea Pysäkki-kahvilan taidenäyttelyyn lähti seurakunnan diakoniatyöntekijä Pirkko Orakoskelta, jonka luona Satu on käynyt puoli vuotta avopuolisonsa kanssa. Myös avopuolison kannustava ote vaikutti siihen, että Satu päätti koota töistään näyttelyn. Satu kokee lyijykynätyöt omaksi lajikseen, koska niissä pääsee tekemään tarkempaa työtä kuin esimerkiksi maalaamisessa. Joihinkin piirroksiin hän on lisännyt myös väriä. Näyttelyn avajaisissa kävi ensimmäisenä päivänä runsaasti ihmisiä, ja näyttelystä saatu palaute on ollut positiivista ja kannustavaa. Hanna-Mari Nikulainen Satu Ståhl on piirtänyt lapsesta saakka. Majataloillat Musiikkia, yhteislaulua, yhdessäoloa, rukousta ja puhetta uskosta Esikuvana gospelmuusikko Pekka Simojoen ideoimat matalan kynnyksen ja leppoisan tunnelman Majataloillat, joita on pidetty Kangasalla jo kymmenen vuoden ajan. La ja klo 18 Huhtikuun illassa muusikkovieraana Ida Elina, puhujana Vihdin seurakunnan kappalainen Matti Helimäki Toukokuussa muusikkovieraina Minna ja Jussi Pyysalo, puhujana Hannu Nyman Kansan Raamattuseurasta Iltoja edeltävät iltapäivän raamattuluennot (tarkemmat tiedot toisaalla tässä lehdessä) Tavallisilla seurakuntalaisilla on järjestelyissä vahva panos Vihdissä Majataloiltoja järjestettiin kaksi syksyllä Pekka Simojoen, et Ceterakuoron ja Nina Åströmin seurassa iltoihin osallistui väkeä täysi kirkkosalillinen. Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, Vihti n p. (09) n Faksi (09) n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, Nummela n p. (09) (vahtimestarit) n 12