Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa. Review of taxation of poker incomes in Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa. Review of taxation of poker incomes in Finland 4.5.2012"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa Review of taxation of poker incomes in Finland Tekijä: Marko Peltonen Opponentti: Juha Kanerva Ohjaaja: Mikael Collan

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Taustaa Tutkimusongelma ja tavoitteet Tutkielman rajaukset Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimuksen rakenne POKERITULOJEN MUODOSTAMINEN Evoluutio Eri pelimuodot Pelin luonne POKERITULOIHIN LIITTYVÄT VERONÄKÖKULMAT SUOMESSA Pokerivoiton veronalaisuus Tulolaji Ansiotulon verotus Suomessa Pokerinpelaajan vähennykset ansiotulosta Pokerivoiton verottomuus Vaihtoehtoisia näkemyksiä Yrityksen perustaminen Urheilutulo JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite I. Haastattelu

3 Lyhenteet ArpL ArpVerL ETA EVL TVL Arpajaislaki Arpajaisverolaki Euroopan talousalue Elinkeinoverolaki Tuloverolaki

4 1 1. JOHDANTO When a man with money meets a man with experience, the man with experience leaves with money and the man with money leaves with experience. -- Anonymous (Poker quotes 2008) Edellä lausuttu sitaatti kuvaa mainiolla sanaleikillä pokerin kaksinaista luonnetta. Toisille se on hauskaa ajanvietettä tai harrastus josta maksetaan, toisille se taas on ammatti, joka tuottaa leivän pöytään. Pokeriin voidaankin erotella piirteitä niin taitopeleistä, kuin myös täysin sattumaan perustuvista peleistä. Taitopeliluonne kuvastaa pelaajien kamppailua toisiaan vastaan melkein kuin missä tahansa yksilöurheilulajissa. Sattumaelementti puolestaan kytkee pokerin arpajaisluonteisiin peleihin, joissa pelaajan taidot eivät vaikuta hänen menestykseensä. Jouhki (2011, s. 79) on luonnehtinut pokeria nuorten intensiivisiä kokemuksia hakevien miesten pelinä, jonka on myös kuvattu olevan ristiriitaisuuksien ruumiillistuma sen hylätessä protestanttisen työetiikan hyveitä. Peli korostaa uutteruutta, mutta asettaa korkean arvon nopealle menestykselle ja rahalle. Tämän työn kirjoittaja kokee itsekin kuuluvansa kuvatunlaiseen viiteryhmään ja siksi tämä aihe on erityisen mielenkiintoinen. 1.1 Taustaa Pokerin suosio on 2000-luvulla räjähtänyt ennennäkemättömään kasvuun ja voidaankin puhua miltei kultaryntäyksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa osaansa kakusta havittelevat niin huijarit, ammattilaiset kuin satunnaiset harrastajatkin. Unohtaa ei sovi myöskään liikemiehiä jotka keksivät mitä moninaisimpia keinoja rikastua millä milloinkin pinnalla olevan ilmiön avulla. Suurin syy pelin ilmiömäiseen leviämiseen ympäri maailman on mahdollisuus internetin avulla pelata peliä vuorokaudenajasta riippumatta omalta kotikoneelta. Ilmiö kuvastaa laajemminkin nykyaikaa, jossa ihmiset haluavat kaiken yhä helpommin ja nopeammin.

5 2 Muita syitä pokerin räjähdysmäiseen suosioon lienee pelin salakavala yksinkertaisuus. Pelin säännöt ovat helppo omaksua muutamalla pelikerralla Todellisuudessa kuitenkin pokeri on moniulotteinen peli, jossa menestyminen vaatii peliin sisältyvän matemaattisen ja psykologisen puolen hallintaa. Aihetta ovat Pro Gradu -tutkielmissaan tutkineet jo esimerkiksi Rastas (Rastas 2008), Lahola (Lahola 2010), Forsten (Forstén 2011) ja Haapala (Haapala 2010). Rastas (Rastas 2008, s. 85) esitti, että erilaisia vaihtoehtoja verotuksen järjestämiseksi hänen ehdottamansa pääomatulomallin lisäsi olisi syytä selvittää laajemmin ja verrata niitä nykytilanteeseen. Hän nostaa myös esille keskusteluissa aika ajoin esiintyvän yhtiömuotoisesti suoritettavan pelaamisen ja pitää ajatusta mielenkiintoisena, joskin kaukaa haetulta. Tässä työssä pyritään raapaisemaan tuota pintaa ja mahdollisesti avaamaan keskustelua aiheesta. 1.2 Tutkimusongelma ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus pokerinpelaajan verotukseen Suomessa ja tuoda esiin näkökulmia, jotka voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa olla ammattimaisen pokerinpelaajan verosuunnittelurepertuaarissa. Tutkimuksessa koitetaan selvittää lukijalle seuraavia tutkimusongelmia: Pääongelma Millaisia veronäkökulmia pokerivoittoihin liittyy Suomessa? Alaongelmat Millainen on ammattimaisen pokerinpelaajan verotuksellinen asema? Millaisia vaihtoehtoja on pokeritulojen verotuksen nykykäytännölle? Kuinka paljon Suomessa on ammattimaisia pokerinpelaajia? Pyrkimyksenä on alaongelmiin vastaus etsimällä tarkastella ja selvittää myös pääongelmaa.

6 3 1.3 Tutkielman rajaukset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensisijaisesti taloudellisia ja verotuksellisia näkökulmia mitä liittyy pokerin pelaamiseen. Tämän työn ulkopuolelle rajataan sosiaaliset, moraaliset ja eettiset pohdinnat. Lisäksi tutkimus on rajattu hyvin tiukasti käsiteltävään aihepiiriin eikä esimerkiksi pääomatuloon tai pokeriin liittyviin vähäisempiin ilmiöihin kuten sponsorointiin tai voitonjakosopimuksiin ole tartuttu tässä työssä. 1.4 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Laadullinen analyysi koostuu Alasuutarin (Alasuutari 2011, s ) mukaan havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta. Hän jatkaa että Havaintojen pelkistämisessä aluksi tarkastellaan aineistoa aina vain tietystä teoreettismetodologisesta näkökulmasta ja keskitytään olennaiseen, tämän jälkeen edelleen karsitaan havaintomäärää havaintojen yhdistämisellä. Lopuksi arvoituksen ratkaiseminen puolestaan tarkoittaa laadullisessa tutkimuksessa sitä, että saaduista tuloksista tehdään tulkinta tutkittavasta ilmiöstä. Pelkistetyimmillään laadullisella aineistolla tarkoitetaan aineistoa, joka on ilmaisultaan tekstiä, esimerkiksi erimuotoiset haastattelut (Eskola & Suoranta 2000, s. 15). Tämä työ on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka keskeisenä aineistona on lainsäädäntö, tarkemmin verotusta koskeva lainsäädäntö, ja myös verottajan ohjeistus pokeritulojen verotuksesta (Merisalo & Laanterä 2008) on tämän työn tärkein yksittäinen lähde, koska pokeritulojen verotuksesta ei ole erillistä lainsäädäntöä vaan se määritellään tulkitsemalla muita lainkohtia. Tämä ohjeistus on verohallinnon tulkintaa tässä työssä esille nousevista veronäkökohdista. Erityisesti pokeriin liittyvää materiaalia on haettu alan kirjallisuudesta ja artikkeleista. Akateeminen tutkimus on niukkaa tämän työn aihepiiriin liittyen, mutta aineistoa on kerätty myös tieteellisistä artikkeleista NELLI-tiedonhakujärjestelmän kautta. Aineiston kartuttamiseksi on suoritettu myös haastattelu (Liite I), jossa haastateltiin Taneli Lallukkaa, verottajan veroasiantuntijaa. Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu, jossa kysymykset oli annettu etukäteen ja haastateltava sai itse vastata niihin omin sanoin(eskola & Suoranta 2000, s. 86). Haastattelussa myös

7 4 esitettiin muutamia lisäkysymyksiä haastateltavan vastauksiin perustuen. Haastattelu suoritettiin puhelinhaastatteluna joka sen jälkeen litteroitiin liitteeksi tähän työhön. Litteroinnilla tarkoitetaan esimerkiksi nauhoitetun puhemuotoisen aineiston puhtaaksi kirjoittamista. Saaranen-Kauppisen & Puusniekan (2006) mukaan puolistrukturoidussa, tiettyihin asioihin tarkasti keskittyvässä haastattelussa voidaan toisinaan poimia haastatteluista vain tutkimuksen kannalta oleelliset kohdat. He jatkavat kuitenkin, että varminta on litteroida mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Tämä puhelinhaastattelu on litteroitu pyrkien kaikkien puhuttujen lauseiden ja virkkeiden kirjaamiseen, kuitenkin muokkaamalla puhuttua kieltä kirjalliseen asuun paremmin sopivaksi. Kaikista mahdollisista tulkinta- tai kuulovirheistä vastuun ottaa tämän työn kirjoittaja. 1.5 Tutkimuksen rakenne Johdantoluvussa esitellään käsiteltävää aihetta ja pyritään herättämään lukijassa kiinnostusta jatkaa pidemmälle. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi myös tutkimuksen tavoitteet sekä aineisto mihin tämä tutkimus perustuu Tämän jälkeen toisessa luvussa käydään läpi lähtökohdat, miten pokeri on syntynyt ja miten on mahdollista saavuttaa pysyvää tuloa pokerista. Nämä seikat muodostavat perustan, jonka jälkeen tutkimusongelmiin on mahdollista alkaa etsimään vastauksia. Kolmannessa luvussa käsitellään tämän tutkimuksen kannalta oleellisia veronäkökulmia ja pyritään löytämään vastauksia ja selityksiä tutkimusongelmiin. Neljännessä, viimeisessä, luvussa tehdään yhteenveto aikaisemmissa luvuissa tehdyistä havainnoista ja pyritään tekemään niistä tulkintaa ja täyttämään tämän työn tavoitteet.

8 5 2. POKERITULOJEN MUODOSTAMINEN Jotta voidaan tehdä katsaus pokeritulojen verotukseen, on ensin selvitettävä mikä on se mekanismi, miten pokerituloa voi syntyä. Pittmanin (2007) mukaan pokeri on nollasummapeliä, jonka Nasdaq (2011) määrittelee peliksi, jossa pelaaja voi hyötyä vain toisen pelaajan kustannuksella. Näin ollen transaktioiden nettosumman on oltava nolla ja varallisuus vain siirtyy pelaajalta toiselle. Pokeri onkin hyvin samankaltaista kuin pörssissä kaupankäynti, joka sekin on nollasummapeliä. Tarkkaan ottaen kyse on aavistuksen verran miinussummapelistä, koska pokerissa pelinjärjestäjä ottaa komission jokaisesta pelikierroksesta ja vastaavasti pörssitransaktioista välittäjä veloittaa pienen osuuden. (Pittman 2007) Kasinoiden liiketoiminta perustuukin juuri tähän, ne tarjoavat pelaajille miinussummapeliä, jossa kasinopelien negatiivinen odotusarvo yhdistettynä pelitapahtuman riittävän moneen toistoon tuo miljoonien liikevoitot (Pyysing & Erola 2007, s. 9). Tässä kappaleessa käydään läpi pokerin historiaa ja kehitystä, pokerin määritelmää pelinä sekä siihen liittyviä pelimuotoja. Pokerissa pelataan toisia pelaajia vastaan ja monet eri päätöksentekomahdollisuudet luovat peliin taitoelementin, jossa pitkässä juoksussa taidokkaampi pelaaja voittaa. 2.1 Evoluutio Melkein kahden vuosisadan ajan pokeri oli miehinen syntinenkin peli, jota pelattiin saluunoissa ja savuntäytteisissä takahuoneissa (Shute 1997). Tässä luvussa käydään läpi pokerin kehitys huijareiden ja lainsuojattomien jokilaivapeleistä nykymuotoiseen maailmanlaajuisesti pelattavaan peliin, jota voisi jopa pitää urheiluna (Pokertips.org). Pokerin pelinä, kuten se nykyään tunnetaan, katsotaan syntyneen 1800-luvun vaihteessa New Orleansissa. Se on saanut vaikutteita niin Persiasta (as nas), Ranskasta (poque), Englannista (brag), kuin myös Saksasta (pochen tai poch). Aluksi peliä pelattiin jokilaivoilla 20 kortin pakalla luvun puolessa välissä pelissä alettiin käyttää 52 kortin pakkaa ja sen saattoi löytää pelikirjoista. (Shute

9 6 1997) Amerikan sisällissodan vuoksi pokeri levisi kulovalkean tavoin ympäri manteretta. Pokerin leviäminen oli aikakaudelle tyypillisen pelihimon siivittämää ja peliä levitti tehokkaasti kiertävät kulkurit ja kaupustelijat. (Pokertips.org) 1800-luvun lopulla pokeri levisi Eurooppaan ja edelleen ympäri koko maailman(ciaffone & Reuben 2005, s. 173). Todellinen läpimurto pelin suosiossa kuitenkin sai odottaa aina vuoteen 1969, jolloin pelattiin tiettävästi pokeria ensimmäisen kerran turnausmuodossa Renossa, Nevadassa(Brunson 2005, s. 637). Todellinen boomi sai alkunsa, kun turnausmuotoista pokeria alettiin näyttämään Yhdysvalloissa parhailla ohjelmapaikoilla 2000-luvun alussa televisiossa(brunson 2005, s. 641). Pokerista tuli katsojaystävällisempää kun keksittiin alkaa näyttämään katsojille pelaajien kortit erikoiskameroiden avulla ja johti huomattavaan median kiinnostukseen(hannum 2009, s. 1). Tällä hetkellä pokerin suosio on kovempi, kuin kertaakaan aiemmin. Pokerista on tehty lukuisia elokuvia, huippuammattilaisia ihannoidaan kuin urheilu- tai filmitähtiä ja internetissä pelaajia on enemmän kuin koskaan. 2.2 Eri pelimuodot Pokeri on yleisnimi sadoille eri korttipeleille. Pelit eroavat toisistaan jaettavien korttien lukumäärän, pelin tavoitteen, panostusrakenteen tai muiden kriteerien perusteella. Pyysingin ja Erolan (2007, s. 1) mukaan pokeri on vedonlyöntipeli, jossa pelaaja laittaa rahansa likoon sen puolesta, että hänellä on jaon päätyttyä paras pokerikäsi. Eri pokeripelejä yhdistää samankaltaiset yleiset periaatteet sekä käsitteet. Myös hyväksi koetut pelistrategiat ja periaatteet ovat menestyksekkäästi sovellettavissa muihin pokeripeleihin (Sklansky 2005, s. 2-4). Ehdottomasti tämän hetken suosituimmat pelimuodot ovat Texas Hold em sekä Omaha. Muita pelimuotoja on esim. Sökö, 7 Card Stud sekä 5 Card Draw. Eri pelimuotoja voidaan pelata niin käteispelinä, kuin turnauksinakin. Peleillä on myös toisistaan poikkeava luonne riippuen tapahtuuko pelaaminen etänä internetin välityksellä vai kasvotusten esim. kasinolla. Turnausmuodossa pelaaja saa osallistumismaksua vastaan tietyn määrän pelimerkkejä, joilla itse peli käydään. Osallistumismaksu voi olla vaikkapa 100+8, jossa 8 rahayksikköä on järjestäjän veloittama komissio ja 100 rahayksikköä menee palkintopottiin, josta turnauksessa

10 7 taistellaan. Myös turnaukset voidaan vielä jaotella sen mukaan, onko uudelleenostomahdollisuutta, onko kyseessä ns. satelliittiturnaus johonkin toiseen isompaan turnaukseen, panostusrakenteen tai joidenkin muiden seikkojen perusteella. Tässä esimerkkinä on tavanomainen turnaus, jossa jokaisella pelaajalla on turnauksen alkaessa sama määrä pelimerkkejä, eikä lisäostomahdollisuutta ole. Pelimuotona toimii suosituin pokerin turnausmuoto Texas hold em NL, jossa NL tarkoittaa no limit; pelaaja voi milloin tahansa omalla vuorollaan panostaa kaikki pelimerkkinsä pottiin. Taulukko 1. Panostasot Taso Aika Small blind Big Blind Ante 1 0:00-0: :15-0: :30-0: :45-1: :00-1: :15-1: etc. Taulukossa 1 on havainnollistettu turnauksen panosrakennetta. Pelin luonteeseen kuuluu alkupanokset, jotka ajan kuluessa kasvavat ja pakottavat turnauksen loppumaan tarkoituksenmukaisessa ajassa. Jokainen toimii vuorollaan jakajana ja näin alkupanokset kiertävät jokaisella. Jokaisella kierroksella alkupanokset ja mahdolliset pakotetut panokset (ante) voittaa se pelaaja, jonka korotusta kukaan muu pelaaja ei maksa, tai kun panostuskierrosten päätyttyä päädytään näyttämään kortit ja pelaajalla on paras pokerikäsi. Kun pelaajalta loppuvat pelimerkit, hän tippuu turnauksesta. Se pelaaja, joka onnistuu keräämään kaikki turnauksen pelimerkit itselleen, on voittaja ja turnaus päättyy tähän. Voitot jaetaan pokeriturnauksen voittokaavion mukaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:

11 8 Taulukko 2. Pokeriturnauksen voittokaavio Osallistujat Rahasijat Voitto % %, 30% %, 25%, 10% %, 25%, 10%, 5% Taulukon 2 mukaan pokeriturnauksen voittosuhteet sekä palkittavat sijat määräytyvät osallistujamäärän mukaan. Esimerkiksi jos kyseisessä turnauksessa on aloittanut 10 pelaajaa, niin toiseksi sijoittumalla lunastaa 25% koko voittopotista. Käteispelissä puolestaan pelataan oikealla rahalla. Jokainen pelaaja tuo pöytään omaa rahaa pöydän sallimien sisäänostomäärien mukaan. Erona turnauspelaamiseen on se, että panokset pysyvät koko ajan samana ja pöytään voi tulla ja pöydästä lähteä milloin tahansa. Lisäksi pelaaja voi hävittyään milloin tahansa tuoda pöytään lisää rahaa vastaamaan maksimi sisäänostomäärää. Käteispeleissä pelintarjoaja ottaa komission jokaisesta pelatusta potista, tyypillisesti noin 2-5%, korvaukseksi pelin järjestämisestä. Tästä komissiosta käytetään yleisemmin nimitystä rake. (RAY) 2.3 Pelin luonne Pyysingin ja Erolan (2005, s. 12) mielestä ihmisten, jotka eivät ole koskaan pelanneet pokeria tai tarkastellut peliään systemaattisesti, käsitys pokerista on joko täysin virheellinen tai vähintään puutteellinen. He väittävät pokerin olevan vain näennäisen helppo peli ja sattuman soittoa, kun todellisuudessa se on loputtoman monimutkainen ja erittäin paljon taitoa sekä jatkuvaa opiskelua vaativa peli, jonka voidaan katsoa perustellusti olevan kaikkea muuta kuin arpa- tai uhkapeliä. Uhkapelit voidaan jaotella puhtaasti sattumaan perustuviin, ja niihin jotka sisältävät taitoelementtejä. Puhtaaseen sattumaan perustuvissa peleissä lopputulos määräytyy täysin sattumanvaraisesti ennalta määritellyn kaavan mukaan. Tälläisissa peleissä ei

12 9 voi tehdä päätöksiä, ei ole strategiaa eikä taitoja voi käyttää. Puhtaasti sattumaan perustuvia pelejä ovat muun muassa ruletti, keno, bingo ja lotto. Peleissä joissa taidolla on osuutta, tyypillisesti päätökset ja strategia vaikuttavat lopputulokseen. Tälläiset taitoelementin omaavat pelit voidaan jakaa vielä peleihin, joissa ulkopuolinen taho, tyypillisesti kasino, toimii pankkina ja peleihin, joissa pelataan toista ihmistä vastaan. Edellisiin lukeutuu esimerkiksi black jack, jossa taidolla ja strategialla voidaan parantaa omia mahdollisuuksia, mutta ei kuitenkaan voittaa ulkopuolista tahoa pitkässä juoksussa. Tälläiset pelit ovat pohjimmiltaan otteluita pelaajan taidon ja pelin sääntöjen välillä. Esimerkkejä taitopeleistä, joissa ihmiset pelaavat toisia ihmisiä vastaan on bridge, backgammon, shakki, mahjong ja pokeri. Näissä peleissä pelaajat käyttävät taitojaan muiden pelaajien taitoja vastaan ja pitkässä juoksussa taidokkaampi pelaaja voittaa. Tälläisissa peleissä on mahdollista oppia jatkuvasti uusia strategioita voittamiseen. Näistä peleistä shakki voidaan lukea puhtaaksi taitopeliksi, jossa sattuman osuus on kaikista pienin tai sitä ei ole ollenkaan.(hannum 2009, s. 4-5) Pokerissa kortit jakautuvat sattumanvaraisesti, mutta taito pelissä piilee panostuskierroksissa, joissa pelaajat voivat maksimoida voittojaan ja minimoida tappioitaan. Osa pokerin viehätyksestä onkin, että koska pelistrategioita ja pelaajien tyylejä on lukemattomia, ei ole olemassa optimaalista tapaa pelata, joka johtaisi voittoon joka kerralla(grospellier et al. 2011, s. 3). Kaikki vedonlyönti perustuu odotusarvolle, joka tarkoittaa vedon tuottamaa keskimääräistä voittoa tai tappiota(nguyen & South 2008, s. 4). On myös tärkeää ymmärtää että sattumalla on suuri vaikutus peliin, jota toistetaan vain kerran tai muutaman kerran, kun taas suuremmilla pelin toistoilla sattuman, tuurin, onnen, tai miksi sitä halutaan kutsua, vaikutus katoaa lopulta kokonaan kun otetaan huomioon koko pelihistoria.

13 10 3. POKERITULOIHIN LIITTYVÄT VERONÄKÖKULMAT SUOMESSA Anderssonin (Andersson 2004, s. 1) mukaan verot on mahdollista määritellä rahasuorituksiksi, jotka julkinen yhdyskunta valtansa nojalla yksipuolisesti velvoittaa hallintoalamaisten määrätyn ryhmän tulouttamaan yhdyskunnalle sen tarpeiden tyydyttämiseksi. Pokerituloista ei ole erillisiä lainsäännöksiä verotuksellisesti ja myös aiheeseen liittyvä verotus- ja oikeuskäytäntö on niukkaa (Merisalo & Laanterä 2008). Tärkeimmät pokeritulojen verotuksellisen aseman määrittämiseen tarvittavat lait ovat tuloverolaki (TVL, 1992/1535), arpajaisverolaki (ArpVerL, 1992/552) sekä arpajaislaki (ArpL, 2001/1047). Tässä kappaleessa käydään läpi ja avataan seuraavia näkökohtia, jotka liittyvät kiinteästi pokeritulojen verotukseen: Verovelvollisuuden määräytyminen Tulolaji Vähennykset Tulon verovapaus Lopuksi otetaan kantaa muutamaan vaihtoehtoiseen näkökulmaan, joita tällä hetkellä ei käytettäne, mutta jotka mahdollisesti tulevaisuudessa voisivat olla käyttökelpoisia työkaluja pokerinpelaajan suunnitellessa verotustaan. Nämä näkökulmat ovat yrityksen perustaminen pokerin pelaamista varten sekä pokerinpelaajan kohteleminen verotuksellisesti urheilijana. Urheilijoiden on mahdollista rahastoida tietyin edellytyksin epäsäännöllisiä suuria tulojaan myöhemmin käytettäväksi (SLU) ja tässä on monia yhtymäkohtia pokerinpelaajan tilanteeseen. 3.1 Pokerivoiton veronalaisuus Graafisella esityksellä voidaan esittää moninaiset lainkohdat, joilla on vaikutusta pokeritulojen verotukseen. Kuvio 1 esittää oleellisimmat lainkohdat sekä niistä johdettu johtopäätös; pokeria pidetään arpajaisina tilanteessa, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

14 11 Kuvio 1. Pokeritulon verotus (mukaillen Merisalo & Laanterä 2008) Kuten Kuviosta 1 havaitaan, niin johtopäätökseen päätyminen edellyttää monien eri lakien tulkintoja. Verottaja on antanut vuonna 2008 ohjeistuksen pokeritulojen verotukseen (Merisalo & Laanterä 2008), jota pidettäneen erillisen lainsäädännön puuttuessa ohjenuorana pokeritulojen veroasioiden tulkinnassa.

15 Tulolaji TVL 29 :n mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat säädetyin rajoituksin veronalaista tuloa. Saatu tulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. TVL 32 :n mukaan pääomatuloa on mm. omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Kaikki muu tulo luetaan ansiotuloksi (TVL 61 ). Verottajan ohjeistus perustelee tulolajin määräytymisen näin: Tuloverolain 85 :n säännös arpajaisista saadun tulon veronalaisuudesta on tuloverolain 4 luvussa, jossa säädetään ansiotulon veronalaisuudesta. Myös verotuskäytännössä arpajaisista saatu tulo on katsottu ansiotuloksi. Vaikka arpajaisiin ja peliin osallistumisen ja tulon saamisen edellytyksenä on rahapanoksen sijoittaminen, voiton syntymisen kannalta ratkaisevaa on sattuma taikka sattuman ohella pelaajan tiedot ja taidot. Mainituista syistä pokerituloja on perusteltua pitää ansiotulona. (Merisalo & Laanterä 2008) Pokeria pidetään siis ansiotulona. Toisenlaiseenkin tulkintaan tosin voitaisiin päätyä, esimerkiksi Teemu Rastas (Rastas 2008, s )esittää Pro Gradu -tutkielmassaan vaihtoehtoisen mallin, jossa ammattimaisien pokerinpelaajien tulo olisi pääomatuloa. Mallissa ajatellaan ammattimaiset pokerinpelaajat ikäänkuin sijoittajiksi, jotka kerryttävät voittoja varallisuuden avulla sijoittamalla niitä pokeripelissä. ArpL 2 :ssa määritellään arpajaiset toiminnaksi, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton ja mainitaan lain koskevan myös mm. kasinopelien pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada rahanarvoisen voiton. ArpL 3 :n mukaan puolestaan kasinopeleillä tarkoitetaan ruletti-, kortti- ja noppa- sekä muita niihin rinnastettavia pelejä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa. Pokeria on siis pidettävä ArpL 2 :ssä tarkoitettuna kasinopelinä (Merisalo & Laanterä 2008). Suomessa Rahaautomaattiyhdistyksellä on yksinoikeus kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan ArpL 11 :n mukaisesti. ArpVerL 2 määrittelee arpajaiset muun muassa kasinopelien toimeenpanemiseksi, joka kuten edellä todettiin pitää sisällään pokeripelin ArpL:n säännösten

16 13 mukaisesti. ArpVerL 1 : ssä on säädetty siten, että Suomessa toimeenpannuista arpajaisista suoritetaan valtiolle arpajaisveroa ja ArpVerL 3 :n perusteella Verovelvollinen on arpajaisten toimeenpanija. Suomessa arpajaisverot maksaa Raha-automaattiyhdistys, jolla on ArpL 11 mukaisesti yksinoikeus kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan. Näiden edellä käsiteltyjen lainkohtien avustuksella voidaan tulkita TVL 85 :ssä mainitun arpajaisten käsitteen sisältävän pokeripelin ja näin päästään johtopäätökseen: pokeria pidetään arpajaisina, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Pokeripelin veronalaisuuden määrää TVL 85 :n mukaan arpajaisten toimeenpanopaikka, eli maantieteellinen sijainti. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat EU-maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja (Tullihallitus 2010). Tämän lisäksi on otettava huomioon, että joillakin Euroopan valtioilla on erityisalueita, jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen. Tälläisiä ovat muun muassa kanaalisaaret, Man-saari sekä Alankomaiden Antillit Gibraltarin sen sijaan katsotaan kuuluvan Euroopan talousalueeseen (Merisalo & Laanterä 2008). Veronalaista on muualla kuin Euroopan talousalueella toimeenpannut arpajaiset ja tätä tuloa pidetään siis ansiotulona, kuten jo kappaleen alussa todettiin. Fyysisten, paikan päällä pelattavien pelipaikkojen, kuten kasinoiden, maantieteellinen sijainti on helppoa määritellä. Epäselvyyttä sen sijaan on aiheuttanut niinsanottu etärahapelaaminen, eli internetin välityksellä tapahtuva pelaaminen. Käytäntö on osoittanut, että pelaajan voi olla vaikeata todeta onko internetpelin toimeenpano tapahtunut ETA-alueella vai sen ulkopuolella (Merisalo & Laanterä 2008). Verottajan ohjeistuksen mukaan: Yleensä voidaan lähteä siitä, että peli on toimeenpantu tuloverolain 85 :ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa, jos pelin toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka on siellä ja toimeenpanijalla on lisenssi tai toimilupa pelin järjestämiseen tuossa valtiossa, milloin lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Peli voidaan myös katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueen valtiossa, jos sen on toimeenpannut siellä oleva

17 14 pelin järjestäjän kiinteä toimipaikka tai sivuliike. (Merisalo & Laanterä 2008) Edellä olevasta sitaatista voidaan siis päätellä että pelintarjoajan maantieteellisen sijainnin määrittämiseen vaikuttavat lisenssi tai toimilupa, kotipaikan rekisteröinti ja sitten kiinteä toimipaikka tai sivuliike, tälläisiä ovat esimerkiksi pääkonttori tai palvelimien fyysinen sijainti. Lallukan mukaan (Liite I, s. 5-6) tällaisista internetsivustojen ETA-statuksista on tällä hetkellä joitakin yksittäisiä valitustapauksia vireillä pelaajien ja verottajan välillä. Hän toteaa myös, että viime vuosina monet sivustot ovat Hakeneet ETA-alueelta lisenssejä ja perustaneet toimipisteitä esimerkiksi Maltalle. Tällä toimenpiteellä haetaan ilmiselvästi kilpailuetua tarjoamalla ammattimaisille pelaajille mahdollisuus verottomiin tuloihin. Kuitenkaan pelkän markkinointitoimiston tai etäasiakaspalvelupisteen sijoittaminen ETA-alueelle ei tuo peliyhtiölle ETA-statusta(Liite I, s. 6). Suomessa verottaja on tehnyt listan verovapaista sivustoista joitakin vuosia sitten, mutta se ei ole ajantasaista eikä sitä ole päivitetty. Lallukka on huomannut että sivustoihin tulee alati muutoksia, eikä listoihin voisi luottaa pitkään ilman suuria resursseja ja henkilöstöä. Ruotsissa on hieman samanlainen käytäntö, heilläkään ei ole mitään tarkistuslistaa ja verottaja on ohjeistanut niin, että pelaajan ollessa ETAstatuksesta epävarma, ilmoittaisi pelaaja veroilmoituksessaan olevan epävarma sivuston statuksesta jolloin verottaja tarkistaa asian eikä synny riskiä että tuloja jäisi ilmoittamatta. (Liite I s. 5) Ansiotulon verotus Suomessa Pokerista saatu voitto on verotettava, kun verovelvollisella on mahdollisuus nostaa, esimerkiksi siirtää pelitililtä pankkitilille, vaikkei verovelvollinen nostaisikaan saamaansa voittoa, vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tästä säädetään TVL 110 :ssä ja tulon verotusta ei siis voi lykätä jättämällä varat pelitilille. Pokeripelin järjestäjä voi myös palauttaa pelaajalle osan tämän suorittamasta pelimaksusta, tätä niinsanottua rake-back palautusta pidetään verotuksellisesti suoritettujen pelimaksujen oikaisueränä. (Merisalo & Laanterä 2008)

18 15 Koska pokerin todettiin olevan, veronalaisilta osiltaan, ansiotuloa niin on syytä selvittää miten ansiotuloa verotetaan Suomessa: Kuvio 2. Verotettavan ansiotulon laskeminen (mukaillen TVL 30.3 ) Valtion tuloverotus toimii nettoperiaatteella, eli siten, että verotus kohdistuu aina tuloon, josta on vähennetty sen hankkimis- ja säilyttämismenot; näitä vähennyksiä kutsutaan luonnollisiksi vähennyksiksi (Andersson 2006, s. 2, 375). Kun luonnolliset vähennykset on tehty, päädytään puhtaaseen ansiotuloon, josta puolestaan vähennetään yleiset ja sosiaaliset vähennykset (Verohallitus 2010) erikseen valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Näitä vähennyksiä valtionverotuksen osalta ovat esimerkiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys, luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys ja valtionverotuksen eläketulovähennys (TVL 96-98, 100 ). Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset puolestaan löytyvät pykälistä ja 101 sekä Näiden vähennysten

19 16 jälkeen päästään verovuoden ansiotuloon valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Tämän jälkeen on vielä mahdollista vähentää aiemmilta vuosilta vahvistettuja tappioita niin kunnallis- kuin valtionverotuksessakin ja näin on päädytty valtionverotuksen verotettavaan ansiotuloon sekä kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon. (Andersson 2004, s. 33) Ansiotulon verotus on progressiivista, ja puolestaan kunnallisverotuksessa suhteellista (Andersson 2006, s. 3). Suuremmista tuloista maksetaan siis ansiotulon verotuksessa suurempi vero niin, että verot suurentuvat jyrkentyvästi tulojen kasvaessa. Kunnallinen tulovero puolestaan on jakovero, jonka prosentuaalisen määrän kunnanvaltuusto määrää aina vuodeksi etukäteen (Andersson 2006, s. 2) Pokerinpelaajan vähennykset ansiotulosta Lallukka (Liite I, s. 1) kertoo, ettei verottajalla ole tarkkaa tilastoa tai määrää, paljonko Suomessa on verottajan näkökulmasta pokeriammattilaisia. Pelaajia on eri verotoimistojen alueilla ja verotuksessa verotettava tulo on muuna ansiotulona, sille ei ole mitään omaa koodia esimerkiksi pokeritulo tai -voitto. Tästä syystä tietokannoista ei voi ajaa listausta pokerituloista erikseen, hän jatkaa. Myöskään tässä kappaleessa käsiteltävän tulonhankkimiskuluvähennyksen kautta ei Lallukan mukaan ole mahdollista selvittää pokeriammattilaisten tarkempaa lukumäärää, koska tässäkin on mukana muun muassa kaikki muutkin ammattiryhmät, ammattikirjallisuus ja koulutusmatkat. Merisalon ja Laanterän (2008)mukaan erilaisten rahapelien ja korttipelien pelaaminen on useimmille perinteinen ajanvietteenmuoto, vapaa-aikaan kuuluva ja harrastustoimintaan rinnastettava ilmiö, joka tällaisena toimintana jää varsinaisen tulonhankkimistoiminnan ulkopuolelle. He lisäävät kuitenkin, että käytännössä voi olla myös pelaajia, joilla pelaaminen ei ole pelkästään harrastusluonteista, vaan henkilö pelaa pokeria päätoimisesti ja saa pelaamisesta toimeentulonsa Pelaaminen varsinaisena tulonhankkimistoimintana jakaakin pokerinpelaajat vähennyksien osalta kahteen ryhmään:

20 17 Kuvio 3. Vähennykset (mukaillen Merisalo & Laanterä 2008) Kuten kuviosta 3 voidaan päätellä, ei ETA-alueella pelatuista pokeripeleistä voi tehdä vähennyksiä lainkaan harrasti pokeria sitten satunnaisesti harrastustoimintana tai varsinaisena tulonhankkimistoimintana ammattimaisesti, tämä koskee myös oikeutta vähentää tappioita tulevina verovuosina. Tähän on syynä TVL 31, jonka mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia menoja. Kuten aiemmin on todettu, ovat ETA-alueen pokeripelit TVL 85 :n mukaan verovapaita ja näin ollen tältä alueelta yksiselitteisesti ei voi tehdä minkäänlaisia vähennyksiä. Tuloverolain mukaan myös verovelvollisen muun kuin varsinaisen tulonhankkimistoiminnan kautta saadut satunnaisluontoiset tulot ovat veronalaisia. Näin ollen myös peleistä saadut satunnaiset tuotot ovat veronalaisia. Vaikka tulo onkin veronalaista niin vähennyskelpoisuuden määrittelee TVL 31, jonka mukaan

21 18 verovelvollisen elantomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Kuitenkin verotuskäytännössä on katsottu, että tietyistä harrastuksista saa vähentää saatuun tuloon asti tuon harrastuksen menoja. Eli verovelvollisen muista tuloista harrastuksessa syntynyttä alijäämää ei ole voinut vähentää. Näin ollen harrastuspelaajien pokeripelit ovat ETA-alueen ulkopuolella verotettavaa tuloa, joka lasketaan vähentämällä verovuoden aikana kertyneet kulut pokerin pelaamisella verovuoden aikana saaduista tuloista. Harrastelijoilla katsotaan myös pokerin pelaamisesta koituvien menojen, kuten turnausmaksut, panokset ja turnaukseen liittyvät matkakustannukset, olevan sen luonteisia, ettei niistä kerry tuloa enää myöhempinä vuosina, eikä niitä voida tämän vuoksi vähentää myöskään seuraavien verovuosien pokerituloista. (Merisalo & Laanterä 2008) Suomessa on vähintään useita kymmeniä (Liite I, s. 1) pokerinpelaajia, joilla pokerin pelaaminen on päätoimista ja josta pokerinpelaaja saa toimeentulonsa. Pokerin pelaamisen tulee olla jatkuvaa ja intensiivistä, jotta se voidaan katsoa varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi. Tälläisena toimintaa voidaan pitää, jos henkilö selvittää saaneensa pääasialliset ansiotulona ja toimeentulonsa pokerin pelaamisesta useamman verovuoden aikana. Toimintaa arvioitaessa huomioidaan myös verovapaat pelit. (Merisalo & Laanterä 2008) Kun pokerinpelaajan toiminta on katsottu varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi, seuraa siitä kaksi asiaa: 1) Oikeus vähentää pokeritulon hankkimisesta johtuneet kulut pokeritulosta ja myös verovuonna saatujen pokeritulojen ylittävältä osalta muista ansiotuloista (Merisalo & Laanterä 2008) 2) Oikeus vähentää pokeritappiot verovuoden muista ansiotuloista ja 10 seuraavan verovuoden ansiotulosta (TVL 118 ) Kuten aiemmin on todettu, niin ansiotuloista vähennetään aluksi luonnolliset vähennykset, joita on tulon hankkimis- ja säilyttämismenot. Suurin osa menoista koostuu peliin asetetuista panoksista ja pelaamiseen liittyvistä matkakuluista. Muita tälläisia menoja on esimerkiksi TVL 31.4 :ssä mainittu ammattikirjallisuus. Tiettyjen edellytysten täyttyessä vähennyksiä voi olla mahdollista tehdä myös työhuoneesta,

22 19 jäsenmaksuista, tietokoneesta ja internetyhteydestä, niiltä osin kun niitä käytetään tulonhankkimistoiminnassa (Andersson 2006, s ). Anderssonin (2006, s )mukaan voidaan sanoa, että verovelvolliselle syntyy tappiota, kun hänen bruttotulonsa ovat pienemmät kuin hänen luonnolliset vähennyksensä sekä muut mahdollisesti huomioon otettavat vähennykset. Edelleen ansiotulolajin, josta tässä tapauksessa on kyse, tappiolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla verovelvollisen ansiotulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden vähennysten summa verovuonna ylittää hänen veronalaisten ansiotulojensa määrän. Esimerkkinä Andersson käyttää keksijää tai kirjailijaa, jolla on verovuonna ollut etupäässä kuluja työstä, joka myöhempinä vuosina tuottaa ansiotuloa. Ammattimaiset pokerinpelaajat hankkivat elantonsa pelaamalla pokeria ja voittojen saaminen jatkuvasti on mahdollista pelin taitoluonteesta johtuen, joskin tulot voivat olla äärimmäisen epäsäännöllisiä. Tämän vuoksi pokerin pelaamisen on mahdollista olla aitoa tulonhankkimistoimintaa josta voi vähentää tappioita, kuten vaikkapa kirjailijalla kirjoitusprojektinsa ollessa vielä kesken, ja myös vähentää kuluja laajemmin kuin ajanvietteen vuoksi pelaavien on mahdollista tehdä. 3.2 Pokerivoiton verottomuus Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieleen Kuvio 1, jossa todettiin pokeri ansiotuloksi tai sitten verovapaaksi tuloksi pelinjärjestäjän maantieteellisten seikkojen, tarkemmin sanottuna ETA-alueeseen kuulumisen, perusteella. Edellä ollaan jo käsitelty pokerivoittojen ansiotuloverotusta ETA-alueen ulkopuolisista peleistä sekä niihin liittyviä vähennyksiä. Seuraavaksi keskitytään käsittelemään ETA-alueen sisäpuolella toimeenpantuja pokeripelejä sekä niiden verovapautta. TVL 85 :ssä on säädetty Suomessa sekä muualla ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa toimeenpannut arpajaiset verovapaiksi. Alunperin säännös koski vain Suomessa toimeenpannuista arpajaisista saatuja voittoja ArpVerL 2 :n mukaisesti, mutta EY-tuomioistuimen tuomio Lindmanin hyväksi sai aikaan sen, että verovapaus laajennettiin käsittämään myös muussa ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaan toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot. (Merisalo & Laanterä 2008)

23 20 Lindmanin tapauksessa kyse oli siitä, että Suomi haki ennakkoratkaisupyynnön tilanteeseen jossa Suomessa asuvalta Lindmanilta oli verotettu suurehko Ruotsissa toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ansiotulona. Kuten todettua, niin asia ratkaistiin EY-tuomioistuimessa Lindmanin hyväksi ja tuomion perusteluissa mainitaan EY 49 artiklan, joka koskee palveluiden vapaata liikkuvuutta, olevan ristiriidassa jäsenvaltion lainsäädännön kanssa, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa toimeenpannuista arpajaisista saatuja voittoja pidetään voittajan tuloverotuksessa veronalaisina tuloina, kun taas kyseisessä jäsenvaltiossa toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot eivät ole veronalaisia. (EY-tuomioistuin 2003) Raitio (2006, s. 440)argumentoi, että palvelujen kaupan vapauttaminen on edennyt selvästi tavarakaupan vapauttamista hitaammin ja pitää merkittävänä syynä tähän sitä, että keskeiset palvelut ovat edelleen tai ovat olleet kansallisten monopolien omistuksessa. TVL 85 :n lainmuutoksella siis toteutettiin EY-oikeuden edellyttämä syrjimättömyys, eikä enää toisessa ETA-valtiossa järjestetyt arpajaiset ole Suomen tuloverotuksessa epäedullisemmassa asemassa kuin Suomessa järjestetyt arpajaiset. (Merisalo & Laanterä 2008) Tiivistyksenomaisesti voidaan siis todeta kappaleessa 3 läpi käydyistä näkökulmista ja Kuvio 1:n perusteella, että ETA-alueella toimeenpannuista pokeripeleistä saatu tulo on verovapaata, koska Suomessa arpajaisten toimeenpanija suorittaa arpajaisverolainsäädännön nojalla Suomeen arpajaisveron, joka korvaa näissä tapauksissa henkilökohtaisen tuloveron ja tämä verovapaus ulottuu koskemaan koko Euroopan talousaluetta, jottei muiden talousalueen valtioiden toimeenpanemat arpajaiset joutuisi epäedullisempaan asemaan. 3.3 Vaihtoehtoisia näkemyksiä Lallukka (Liite I, s. 4) ei pidä kovin todennäköisenä että valtionvarainministeriössä olisi muutosesityksiä tai -hankkeita vireillä koskien pokeritulojen verokohtelua. Kuitenkin on erittäin mielenkiintoista tutkia erilaisia mahdollisia lähestymistapoja pokeritulojen verotuksellisiin aspekteihin liittyen. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja, joita tässä työssä käsitellään, ovat yrityksen perustaminen

24 21 pokerinpelaamista varten sekä pokerinpelaajan kohteleminen urheilijana verotuksellisessa mielessä. Molemmissa tapauksissa ammattimainen pokerinpelaaja rinnastuu ammattiurheilijaan ja myös näitä yhtymäpintoja käydään tarkemmin läpi Yrityksen perustaminen Pokerin pelaamista ei tiettävästi ole kukaan yhtiöittänyt (Liite I, s. 1). Mielenkiintoista tästä näkökulmasta katsottuna kuitenkin on, että KHO piti hiljattain voimassa Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun (Vero.fi 2010), jonka mukaan yksilölajia harjoittavan ammattiurheilijan tuloja voidaan verottaa osakeyhtiömuodossa (Rosbäck 2010). Lallukan (Liite I, s. 2) mielestä tämä voisi teoriassa olla mahdollista myös pokerinpelaajan kohdalla, mutta kriteerit olisivat tiukat ja hän suositteleekin hakemaan keskusverolautakunnasta ennakkoratkaisua jos pelaaja harkitsee yhtiöittämistä. Ennakkoratkaisussa (Vero.fi 2010) kerrotaan ammattiurheilijan toiminnan muodostuvan kilpailutoiminnasta, markkinoinnista, kolmesta urheilutoimintaa avustavasta henkilöstä ja myöhemmässä vaiheessa oli tarkoitus laajentaa toimintaa urheilulajin opetukseen, tuotemyyntiin ja sijoitustoimintaan. Rosbäck (Rosbäck 2010) toteaa KHO:n ratkaisun antavan yksilöurheilijalle uusia verosuunnittelumahdollisuuksia, mutta jatkaa ettei päätöstä kuitenkaan sovi tulkita kovin laajasti, koska on epävarmaa milloin toiminnan laajuus ja luonne ylittävät vaadittavat tunnusmerkit. Lallukan mukaan toinen mahdollisuus pokerinpelaajalle voisi olla ammatinharjoittajana toimiminen jota verotettaisiin EVL:n mukaan, mutta sen vaatiminen ei yleensä Suomen tilanteessa ole järkevää, koska EVL ei sisällä TVL 85 :n kaltaista verovapauspykälää. Näin ollen kaikki, myös ETA-alueen, voitot olisivat verotettavaa elinkeinoliiketuloa, joka jaettaisiin ansio- ja pääomatulo-osuuksiin myös nettovarallisuuden vaikuttaessa tämän vaihtoehdon edullisuuteen. Käytäntöä tästä ei kuitenkaan ole ja Lallukka otaksuukin, että kaikki ammattipelaajat on verotettu TVL:n mukaan. Maailmalla tätä käytäntöä kuitenkin esiintyy, joten mahdotonta se ei ole. Esimerkiksi Kanadassa on Business from income -kategoria, jonka kriteerit pokeriammattilaiset täyttävät. (Liite I, s. 2) Myös verohallitus on ottanut kantaa (Verottaja, 2003) tähän verovapauteen yritysverokysymyksessä, jossa Oy Veikkaus Ab:n asiamiehet, jollainen voi olla

25 22 elinkeinoharjoittaja tai osakeyhtiö, lunastivat myymättä jääneitä osuuksia ns. porukkakupongeista myynninedistämistarkoituksessa. Huomattavaa on että päätoksen mukaan veikkauspeleihin osallistumista on pidettävä osana muun toiminnan tulolähdettä, jonka verotus toimitetaan TVL:n mukaan. Päätöksessä todetaan myös, kuten tässäkin työssä on aiemmin esitetty Kuviossa 3, että koska mahdollinen ArpVerL 2 :ssä tarkoitetuista arpajaisista saatu voitto ei ole TVL 85 :n mukaan veronalaista tuloa, eivät myöskään tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut ole vähennyskelpoisia TVL 31 :n mukaisesti. Pokerin pelaamisen yhtiöittämistä ei siis voi suoralta kädeltä pitää mahdottomana, joskin osakeyhtiömuodon kriteerien täyttäminen tulisi varmasti olemaan haastava tehtävä ja varmasti Lallukan suositusta hakea keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua olisi syytä noudattaa. Sinällään ammattimaisen pokerinpelaajan ja ammattiurheilijan välillä voidaan havaita monia yhtymäkohtia. pokerinpelaajan toiminta muodostuu pelaamisesta, sitä voidaan toki markkinoida esimerkiksi hyvän sponsorointisopimuksen saavuttamiseksi, toimintaan voi myös liittyä muiden pelaajien valmennusta, pokeriaiheista tuotemyyntiä ja sijoitustoimintaa. Syytä olisi myös huomioida TVL 85 :n ainutlaatuisuus; esimerkiksi EVL:stä vastaavaa verovapauslauseketta löydy. Nykyisellään pokerinpelaamisen yhtiöittäminen tuskin olisi verotuksellisessa mielessä kannattavaa muulloin kun, äärimmäisen marginaalisissa tilanteissa. Tässä työssä ei sen tarkemmin pureuduta tähän kannattavuusnäkökulmaan, mutta todettakoon että tälläinen tilanne voisi syntyä erittäin menestyksekkään pelaajan pelatessa pelkästään ETA-alueen ulkopuolella, jolloin olisi nettovarallisuutta ja saisi hyödynnettyä verovapaita osinkoja täysimääräisesti. Mutta kuten edellä todettiin niin KHO:n ratkaisu antaa yksilöurheilijalle uusia verosuunnittelumahdollisuuksia, ei velvollisuuksia Urheilutulo Jos ammattimaista pokerinpelaajaa kohdeltaisiin verotuksellisesti urheilijana ja hänen tulot olisivat urheilutuloa, avaisi tämä mahdollisuuden jaksottaa epäsäännöllisiä tuloja TVL 116 mukaisesti. Tästä olisi pokerinpelaajalle erityisesti hyötyä jos tulot olisivat

26 23 verollisia, erittäin suuria ja epäsäännöllisiä. TVL 116a määrittelee urheilutulon seuraavasti: Urheilutuloina pidetään urheilukilpailusta saatuja rahapalkintoja ja muita kilpailemisesta tai pelaamisesta saatuja ja niihin rinnastettavia tuloja sekä urheilemiseen liittyvistä mainossopimuksista tai muista yhteistyösopimuksista saatuja tuloja, jos sopijapuolina ovat urheilija, lajiliitto ja yhteistyötaho yhdessä. Jotta pokeri täyttäisi lain edellyttämät määritelmät, olisi pokeripeliä pidettävä urheiluun rinnastettavana kilpailuna tai pelinä ja näin ollen pokerinpelaajaa urheilijana. Siitä ei liene epäselvyyttä että tulot olisivat suoraan pelaamisesta saatuja ja rinnastettavissa lain tarkoittamiin rahapalkintoihin tai tuloihin. Rahastoitavaa urheilutuloa eivät kuitenkaan ole esimerkiksi seurojen ja liittojen valmennustuet, kaksikantasopimuksen mukaiset sponsoritulot, ohjaamisesta ja opettamisesta saadut tulot, eikä erillisistä mainoskuvauksista saadut esiintymispalkkiot(slu). Erona yhtiöittämisaspektiin on siis ainakin se, että urheilutulo on hyvin kiinteästi sidottu varsinaiseen tulonansaitsemistoimintaan eikä esimerkiksi toisen pokerinpelaajan valmentamista pidettäisi urheilutulona. Urheilijan verovuoden tulona ei TVL 116a :n mukaisesti pidetä muun muassa sitä osaa hänen urheilutulostaan, joka on TVL 116c :ssä säädetyin edellytyksin maksettu säätiön jonka valtiovarainministeri on nimennyt yhteydessä olevaan valtakunnalliseen urheilijarahastoon. Edellämainitun pykälän mukaisia edellytyksiä ovat: Urheilijalla, jonka urheilutulo ennen luonnollisia vähennyksiä on vähintään 9600 euroa, on oikeus siirtää urheilurahastoon verovapaasti tästä tulosta enintään 50% bruttomäärästä ja samalla enintään euroa vuodessa. Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat urheilijauran päättymisen jälkeen seuraavien 2-10 vuoden aikana urheilijan oman päätöksen mukaan vuosittain tasaisesti jaettuna. Urheilijarahastosta tuloutuvat varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. Tuloutusvuosien lukumäärällä on olennaista taloudellista merkitystä uransa lopettaneelle urheilijalle, sillä suuria summia vuosien aikana rahastoon kerännyt

27 24 huippu-urheilija ei tule välttämättä ajatelleeksikaan, kuinka paljon rahastosta nostettavat varat vaikuttavat hänen ansiotuloveroprosenttiinsa (SLU). Koko urheilijarahaston ideahan on siis siinä, että ilman rahastointia tulojen ollessa suuria ja epäsäännöllisiä, muodostuisi huippu-urheilijan huippuvuosien tulojen verotus kohtuuttoman kovaksi veroprogression vuoksi. Rahastoinnin ansiosta urheilija pystyy siirtämään verottomasti osan verovuoden ansiotulosta myöhemmin tuloutettavaksi ansiotuloksi ja näin maksamaan vähemmän ansiotuloveroja. Tämän takana vaikuttaisi olevan ajatus, että urheilijan koko ura vaikuttaa huippuvuosien tulokseen ja on siksi oikeudenmukaista tasoittaa tätä tuloa pidemmälle ajalle urheilijan eduksi. Eskelinen (1995, s. 126) argumentoi että ArpL:n mukainen sattumaelementti erottaisi urheilutulon arpajaisvoitosta. Hänen mukaansa kuitenkaan aina rajanveto ei ole selvää; esimerkiksi jos jo arvontaan osallistuminen edellyttää vaativaa urheilusuoritusta ja näin ollen kaikkien ei ole mahdollista tavoitella arvottavaa etuutta, ei tällöin kyseessä liene arpajaisvoitto. Lallukka (Liite I, s. 3) pitää pokeritulojen rinnastusta urheilutuloon mielenkiintoisena, verottajalla kuitenkin on näkemys ettei se ole urheilutuloa. Hänen mukaansa tähän näkemykseen löytyy kuitenkin hyvin vastaperusteita, sillä pidetäänhän mentaaliurheiluakin kuten shakkia tai bridgeä urheiluna. Käytännön tasolle mentäessä Lallukka nostaa esille rahastointiasiat, jotka tulisi ottaa huomioon. Hän huomauttaa vielä että urheilijatulon ollessa kyseessä, verosopimustilanteissa lähdevaltio voisi verottaa verosopimuksen 17 artiklan mukaan, jossa määrätään että urheilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden palkkiot voidaan verottaa siinä valtiossa, jossa toimintaa harjoitetaan. Lallukka mainitsee vielä mielenkiintoisen nyanssin Suomi- Irlanti -verosopimuksen poikkeuksellisuudesta; siellä 18 artiklassa on esitetty esimerkkinä urheilijasta muun muassa kortinpelaaja (Liite I, s. 3 ; Finlex 1992). USA:ssa on tuloverolainsäädännössä selvät pykälät, joiden mukaan uhkapelitoiminnassa menoja ei voi vähentää tulojen ylittävältä määrältä, eli tappioita ei voi vahvistaa. Lallukka nostaa esiin että heidän sisäisessä lainsäädännössä on oikeustapauksia, joissa on vaadittu pokerinpelaajien rinnastamista urheilijoihin ja että saisi tehdä vähennyksiä, mutta pokerituloja ei pidetty urheilutulona. Lallukka toteaa vielä, että jos jossain valtiossa pokerinpelaajia pidetään selkeästi urheilijana ja Suomalainen pelaaja pelaa turnauksessa kyseisessä valtiossa, niin lähdevaltion

28 25 soveltaessa verosopimuksen 17 artiklaa verottaja hyvittää veron ja katsoo että lähdevaltiolla on ollut pätevä verotusoikeus. Yleensä kuitenkin valtiot soveltavat muu tulo -artiklaa, mikä antaa yleensä vain asuinvaltiolle oikeuden verottaa tuloja. Erikoistapauksina joissain sopimuksissa on lähdevaltiollakin oikeus verottaa muu tulo -artiklaa ja joissain valtioissa pokeritulot ovat sisäisen lainsäädännön mukaan verovapaata, joten verosopimusta ei tarvitse soveltaa vaikka verosopimus antaisikin verotusoikeuden, koska kyseinen valtio ei voi verotusoikeutta käyttää sisäisen lainsäädännön verovapauden takia (Liite I, s. 3) Pokerinpelaajalla ja urheilijalla voidaan nähdä olevan monia yhtymäkohtia toiminnassaan, esimerkiksi harjoittelu ja varsinainen kilvoittelu toisella henkinen, toisella fyysinen joiden valossa urheilutulon määritelmän voisi nähdä täyttyvän ammattimaisella pokerinpelaajalla. Myös ansiotulojen jaksottamisen voisi hyvin kuvitella tulevan kyseeseen myös pokerinpelaajilla tulojen ollessa samaan tapaan epäsäännöllisiä kuin urheilijoillakin. Verottaja kuitenkin näkee asian toisin, pokeritulot eivät ole urheilutuloa. Maailmalla on nähtävästi hieman eri käsityksiä asiasta, kuten USA:n ja Irlannin esimerkit osoittavat. Jokatapauksessa kyseessä lienee veteen piirretty viiva, jossa molempia näkökantoja tukevia argumentteja voidaan löytää.

29 26 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa ja tuoda esiin erilaisia verotuksellisia näkökulmia. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja maustettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka suoritettiin puhelinhaastatteluna ja litteroitiin liitteeksi tähän työhön. Tärkeimpinä lähteinä mainittakoon ennenkaikkea voimassa oleva lainsäädäntö, verottajan ohjeistus lain tulkitsemiseen sekä verottajan asiantuntijan, Taneli Lallukan, haastattelu joka antoi arvokasta informaatiota verotuskäytäntöjä koskevien lakien käytännön soveltamiseen sekä vaihtoehtoisten näkökulmien pohtimiseen. Kuvio 4. Vaihtoehtoisia näkemyksiä verotukseen Tämänhetkinen tilanne pokeritulojen verotuksessa on se, että pokeri katsotaan selkeästi arpajaislain alaiseksi peliksi, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Pokeritulot ovat saajalleen veronalaista tuloa, jonka tulolaji on ansiotulo. Poikkeuksena tähän sääntöön on kuitenkin TVL 85 :n verovapauspykälä, joka säätää ETA-alueella toimeenpannut pelit verovapaiksi pelaajalle. ETA-alueen verottomista voitoista ei saa tehdä vähennyksiä, sen sijaan muista voitoista pelaajat

30 27 saavat vähentää voitollisesta pelistä aiheutuneet kulut, kuten peliin sijoitetut panokset tai matka- ja majoituskustannukset pelimatkoilta. Tämän lisäksi jos pelit ovat päätoimisia ja pelaaja ansaitsee sillä toimeentulonsa, voidaan pelaamisen katsoa olevan varsinaista tulonhankkimistoimintaa. Tällöin ammattimainen pokerinpelaaja voi edellämainittujen vähennysten lisäksi vähentää tappioita myös muusta ansiotulosta ja lisäksi hänellä on oikeus vähentää tappioita tulevien vuosien verotuksessaan. Tutkimuksessa pohdittiin kahta vaihtoehtoista mallia (Kuvio 4) nykyisen verotuksen rinnalle. Nämä ovat pokeripelien yhtiöittäminen ja pokerinpelaajan kohteleminen urheilijana. Jos pokerinpelaajaa kohdeltaisiin urheilijana, olisivat hänen saamat voitot urheilutuloa, jota voisi jaksottaa urheilijarahastojärjestelmän avulla. Tämän jaksotuksen ideana on rahastoida urheilijan epäsäännöllisen suuria tuloja, esimerkiksi uran huipulla, progressiivisen ansiotuloveron vähentämiseksi. Rahastoa puretaan urheilu-uran jälkeen ansiotulona 2-10 vuoden aikana. Yhtiöittämisessä puolestaan pokerinpelaaja perustaisi esimerkiksi osakeyhtiön pelitoimintaansa varten jos näkisi tämän verosuunnittelumielessä järkeväksi. Toinen esille nostettu muoto oli elinkeinoharjoittajana toimiminen. Pokerin rinnastaminen huippu-urheiluun on yhteinen piirre, jolla näitä molempia näkökulmia voitaisiin perustella. Tässä työssä käytettiin esimerkkinä ammattiurheilijan hakemaa ennakkoratkaisua, jonka mukaan yksilölajia harjoittavan ammattiurheilijan tuloja voidaan verottaa osakeyhtiömuodossa. Tämän työn valossa päädytään johtopäätökseen, että nämä kaksi vaihtoehtoa olisivat hyvin marginaalisesti käyttökelpoisia pokerinpelaajalle nykylain valossa. Tämä johtuu yksinomaa ainutlaatuisesta ETA-alueen voittojen verovapaudesta, sitä on hankala millään verosuunnittelun määrällä saada kannattavammaksi. Tutkimuksen heikkoutena on nähtävä ammattimaisen pokerinpelaajien määrän selvittäminen, joka oli yksi tutkimuksen alaongelmista. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan löytynyt selvää vastausta edes verottajankaan tietokannoista. Mahdollisia jatkotutkimusideoita voisi olla tässä työssä esitettyjen vaihtoehtoisten mallien taloudellisten vaikutusten selvittäminen, jota tämän työn puitteissa ei lähdetty selvittämään.

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

POKERITULOJEN VEROTUS

POKERITULOJEN VEROTUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi POKERITULOJEN VEROTUS Tarkastajat: Professori Minna Martikainen Professori Jaana Sandström Teemu Rastas Helokantie 1 C B

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja.

Blackjack on korttipeli, jossa pelaajan tavoitteena on voittaa pelinhoitaja. POHDIN projekti Blackjack Blackjack on pelinhoitajaa vastaan pelattava korttipeli mutta myös ns. uhkapeli 1. Kun kyseessä on ns. rahapeli, niin ikäraja Suomessa on tällaiselle pelille K-18. Blackjackissä

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 7 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 105/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arpajaisverolakia muutettavaksi siten, että peliautomaattien

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteilija ja verotus Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteen harjoittamisen toimintamuodot Taiteilija voi harjoittaa toimintaansa erilaisissa muodoissa Työsuhteessa Freelancerina Yrittäjänä Taiteilijalla voi

Lisätiedot

1. Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (jäljempänä Valo) sekä. 2. Urheiluseura (jäljempänä Seura)

1. Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (jäljempänä Valo) sekä. 2. Urheiluseura (jäljempänä Seura) SOPIMUS VERKKOKUMPPANUUTEEN OSALLISTUMISESTA 1. Osapuolet 1. Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (jäljempänä Valo) sekä 2. Urheiluseura (jäljempänä Seura) 2. Sopimuksen tausta ja

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota.

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota. HE 365/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 :n, maatilatalouden tuloverolain 10 f :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 9 :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 8 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...10

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

PELIOHJEET (suomeksi) Koira. Peli on kaksivaiheinen: Vaihe 1:

PELIOHJEET (suomeksi) Koira. Peli on kaksivaiheinen: Vaihe 1: PELIOHJEET (suomeksi) Koira Peli on kaksivaiheinen: Vaihe 1: Jokaiselle osanottajalle/pelaajalle jaetaan kolme (3) korttia. Loput kortit asetetaan pelipöydälle pinoon, pakaksi. Huomattavaa on, että pakan

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

HE-luonnos 16.2.2016/M.O.

HE-luonnos 16.2.2016/M.O. HE-luonnos 16.2.2016/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

SUOMEN URHEILIJOIDEN TUKISÄÄTIÖ VALMENNUSRAHASTO (valtiovarainministeriön hyväksymä)

SUOMEN URHEILIJOIDEN TUKISÄÄTIÖ VALMENNUSRAHASTO (valtiovarainministeriön hyväksymä) SUOMEN URHEILIJOIDEN TUKISÄÄTIÖ VALMENNUSRAHASTO (valtiovarainministeriön hyväksymä) TUTUSTU HUOLELLA JA SÄILYTÄ! Taustaa Tuloverolain 116a-c mahdollistaa urheilijoiden urheilutulojen rahastoinnin. Rahastoja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta

Lisätiedot

1 of 6 5.2.2009 15:44

1 of 6 5.2.2009 15:44 1 of 6 5.2.2009 15:44 Pokerikotisivu Edut Pokerihuone Turnaukset Rahapeli VIP-klubi Team PokerStars Pro Tuki Pokerikäsien arvojärjestys Tarjoamme PokerStarsilla useita eri pokerimuunnelmia, joissa noudatetaan

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Vero-opas. apurahansaajille LAL 2012

Vero-opas. apurahansaajille LAL 2012 Vero-opas apurahansaajille LAL 2012 Johdanto Käyttötarkoitus ja maksaja ratkaisevat verotuksen 2 3 Apurahan veronalaisuuden selvittäminen Tutkimusryhmä Ulkomaiset apurahat Apuraha apurahansaajan verotuksessa

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto

Sisällysluettelo. 1. Johdanto Säännöt Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sisältö 4 3. Alkuvalmistelut 5 4. Pelin aloitus ja kulku 6 5. Pelin lopetus 9 6. Vaikea peli ja muut pelimuunnelmat 10 1. Johdanto Pelilauta on 25 ruudusta muodostuva

Lisätiedot

INTERNETIN VILLIT PELIKUVIOT Seminaari 11.12.2012. Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho

INTERNETIN VILLIT PELIKUVIOT Seminaari 11.12.2012. Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho INTERNETIN VILLIT PELIKUVIOT Seminaari 11.12.2012 Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho Komission valvontamenettely komission virallinen ilmoitus Suomelle 10.4.2006, jonka mukaan Suomi on laiminlyönyt

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 7 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:15. Tekijänoikeussuoja internetpeliin ja sen ideaan

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:15. Tekijänoikeussuoja internetpeliin ja sen ideaan TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:15 Asia Hakija Tekijänoikeussuoja internetpeliin ja sen ideaan AXO-Services Oy Annettu 15.12.2011 Tiivistelmä Muun muassa internetsivulla toiminut rahapeli ei ollut

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TULOVEROTUS Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2296-6

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/308 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/308 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/308 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 7 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...

Lisätiedot

RAY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT sekä suurimmat panokset

RAY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT sekä suurimmat panokset i (15) RAY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT sekä suurimmat panokset Sähköisesti välitettävät pelit ii (15) RAY:n rahapelien säännöt sekä suurimmat panokset Sähköisesti välitettävät pelit Sisällys Sisällys... ii 1

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Kansainvälinen henkilöverotus - Ulkomaan työskentelyn verotus Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Ulkomailla työskentelevän suomalaisen verotuksesta Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Salasuhteita. esimerkiksi espanjaksi nimi tarkoittaa pientä pusua.

Salasuhteita. esimerkiksi espanjaksi nimi tarkoittaa pientä pusua. Salasuhteita Avioliittopeleistä kehiteltiin edelleen uusia pelejä, joissa varsinaisten avioliittojen lisäksi kohdataan sopimattomia suhteita kuningatarten ja sotilaiden välillä vieläpä maiden rajat ylittäen!

Lisätiedot

KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS

KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS KENO JA KUNKKUKERTOIMET Kenossa arvotaan kaksi kertaa päivässä 20 numeroa väliltä 1 70. Pelin voittoon vaikuttavat rastien määrä (= kenotaso), valittu panos sekä osumien määrä.

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Lausunto 1 (5) 14.8.2015 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Finanssialan keskusliitto (FK) pitää

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö. Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto 27.8.2014

Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö. Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto 27.8.2014 Ulkomaantyön verotus Kuuden kuukauden sääntö Marja Nummela veroasiantuntija Verohallinto Käsiteltävät asiat Yleistä ulkomaantyön verotuksesta Kuuden kuukauden sääntö (TVL 77 ) Soveltumisen edellytykset

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Kansainvälinen verotus -Henkilöverotus. Itä-Suomen yliopisto 3.-5.11.2014 Mariia Suominen

Kansainvälinen verotus -Henkilöverotus. Itä-Suomen yliopisto 3.-5.11.2014 Mariia Suominen Kansainvälinen verotus -Henkilöverotus Itä-Suomen yliopisto 3.-5.11.2014 Mariia Suominen Sisällys 1 Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus 1.1 Yleisesti verovelvollinen 1.2 Rajoitetusti verovelvollinen

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot