Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa. Review of taxation of poker incomes in Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa. Review of taxation of poker incomes in Finland 4.5.2012"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa Review of taxation of poker incomes in Finland Tekijä: Marko Peltonen Opponentti: Juha Kanerva Ohjaaja: Mikael Collan

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Taustaa Tutkimusongelma ja tavoitteet Tutkielman rajaukset Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimuksen rakenne POKERITULOJEN MUODOSTAMINEN Evoluutio Eri pelimuodot Pelin luonne POKERITULOIHIN LIITTYVÄT VERONÄKÖKULMAT SUOMESSA Pokerivoiton veronalaisuus Tulolaji Ansiotulon verotus Suomessa Pokerinpelaajan vähennykset ansiotulosta Pokerivoiton verottomuus Vaihtoehtoisia näkemyksiä Yrityksen perustaminen Urheilutulo JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite I. Haastattelu

3 Lyhenteet ArpL ArpVerL ETA EVL TVL Arpajaislaki Arpajaisverolaki Euroopan talousalue Elinkeinoverolaki Tuloverolaki

4 1 1. JOHDANTO When a man with money meets a man with experience, the man with experience leaves with money and the man with money leaves with experience. -- Anonymous (Poker quotes 2008) Edellä lausuttu sitaatti kuvaa mainiolla sanaleikillä pokerin kaksinaista luonnetta. Toisille se on hauskaa ajanvietettä tai harrastus josta maksetaan, toisille se taas on ammatti, joka tuottaa leivän pöytään. Pokeriin voidaankin erotella piirteitä niin taitopeleistä, kuin myös täysin sattumaan perustuvista peleistä. Taitopeliluonne kuvastaa pelaajien kamppailua toisiaan vastaan melkein kuin missä tahansa yksilöurheilulajissa. Sattumaelementti puolestaan kytkee pokerin arpajaisluonteisiin peleihin, joissa pelaajan taidot eivät vaikuta hänen menestykseensä. Jouhki (2011, s. 79) on luonnehtinut pokeria nuorten intensiivisiä kokemuksia hakevien miesten pelinä, jonka on myös kuvattu olevan ristiriitaisuuksien ruumiillistuma sen hylätessä protestanttisen työetiikan hyveitä. Peli korostaa uutteruutta, mutta asettaa korkean arvon nopealle menestykselle ja rahalle. Tämän työn kirjoittaja kokee itsekin kuuluvansa kuvatunlaiseen viiteryhmään ja siksi tämä aihe on erityisen mielenkiintoinen. 1.1 Taustaa Pokerin suosio on 2000-luvulla räjähtänyt ennennäkemättömään kasvuun ja voidaankin puhua miltei kultaryntäyksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa osaansa kakusta havittelevat niin huijarit, ammattilaiset kuin satunnaiset harrastajatkin. Unohtaa ei sovi myöskään liikemiehiä jotka keksivät mitä moninaisimpia keinoja rikastua millä milloinkin pinnalla olevan ilmiön avulla. Suurin syy pelin ilmiömäiseen leviämiseen ympäri maailman on mahdollisuus internetin avulla pelata peliä vuorokaudenajasta riippumatta omalta kotikoneelta. Ilmiö kuvastaa laajemminkin nykyaikaa, jossa ihmiset haluavat kaiken yhä helpommin ja nopeammin.

5 2 Muita syitä pokerin räjähdysmäiseen suosioon lienee pelin salakavala yksinkertaisuus. Pelin säännöt ovat helppo omaksua muutamalla pelikerralla Todellisuudessa kuitenkin pokeri on moniulotteinen peli, jossa menestyminen vaatii peliin sisältyvän matemaattisen ja psykologisen puolen hallintaa. Aihetta ovat Pro Gradu -tutkielmissaan tutkineet jo esimerkiksi Rastas (Rastas 2008), Lahola (Lahola 2010), Forsten (Forstén 2011) ja Haapala (Haapala 2010). Rastas (Rastas 2008, s. 85) esitti, että erilaisia vaihtoehtoja verotuksen järjestämiseksi hänen ehdottamansa pääomatulomallin lisäsi olisi syytä selvittää laajemmin ja verrata niitä nykytilanteeseen. Hän nostaa myös esille keskusteluissa aika ajoin esiintyvän yhtiömuotoisesti suoritettavan pelaamisen ja pitää ajatusta mielenkiintoisena, joskin kaukaa haetulta. Tässä työssä pyritään raapaisemaan tuota pintaa ja mahdollisesti avaamaan keskustelua aiheesta. 1.2 Tutkimusongelma ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus pokerinpelaajan verotukseen Suomessa ja tuoda esiin näkökulmia, jotka voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa olla ammattimaisen pokerinpelaajan verosuunnittelurepertuaarissa. Tutkimuksessa koitetaan selvittää lukijalle seuraavia tutkimusongelmia: Pääongelma Millaisia veronäkökulmia pokerivoittoihin liittyy Suomessa? Alaongelmat Millainen on ammattimaisen pokerinpelaajan verotuksellinen asema? Millaisia vaihtoehtoja on pokeritulojen verotuksen nykykäytännölle? Kuinka paljon Suomessa on ammattimaisia pokerinpelaajia? Pyrkimyksenä on alaongelmiin vastaus etsimällä tarkastella ja selvittää myös pääongelmaa.

6 3 1.3 Tutkielman rajaukset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensisijaisesti taloudellisia ja verotuksellisia näkökulmia mitä liittyy pokerin pelaamiseen. Tämän työn ulkopuolelle rajataan sosiaaliset, moraaliset ja eettiset pohdinnat. Lisäksi tutkimus on rajattu hyvin tiukasti käsiteltävään aihepiiriin eikä esimerkiksi pääomatuloon tai pokeriin liittyviin vähäisempiin ilmiöihin kuten sponsorointiin tai voitonjakosopimuksiin ole tartuttu tässä työssä. 1.4 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Laadullinen analyysi koostuu Alasuutarin (Alasuutari 2011, s ) mukaan havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta. Hän jatkaa että Havaintojen pelkistämisessä aluksi tarkastellaan aineistoa aina vain tietystä teoreettismetodologisesta näkökulmasta ja keskitytään olennaiseen, tämän jälkeen edelleen karsitaan havaintomäärää havaintojen yhdistämisellä. Lopuksi arvoituksen ratkaiseminen puolestaan tarkoittaa laadullisessa tutkimuksessa sitä, että saaduista tuloksista tehdään tulkinta tutkittavasta ilmiöstä. Pelkistetyimmillään laadullisella aineistolla tarkoitetaan aineistoa, joka on ilmaisultaan tekstiä, esimerkiksi erimuotoiset haastattelut (Eskola & Suoranta 2000, s. 15). Tämä työ on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka keskeisenä aineistona on lainsäädäntö, tarkemmin verotusta koskeva lainsäädäntö, ja myös verottajan ohjeistus pokeritulojen verotuksesta (Merisalo & Laanterä 2008) on tämän työn tärkein yksittäinen lähde, koska pokeritulojen verotuksesta ei ole erillistä lainsäädäntöä vaan se määritellään tulkitsemalla muita lainkohtia. Tämä ohjeistus on verohallinnon tulkintaa tässä työssä esille nousevista veronäkökohdista. Erityisesti pokeriin liittyvää materiaalia on haettu alan kirjallisuudesta ja artikkeleista. Akateeminen tutkimus on niukkaa tämän työn aihepiiriin liittyen, mutta aineistoa on kerätty myös tieteellisistä artikkeleista NELLI-tiedonhakujärjestelmän kautta. Aineiston kartuttamiseksi on suoritettu myös haastattelu (Liite I), jossa haastateltiin Taneli Lallukkaa, verottajan veroasiantuntijaa. Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu, jossa kysymykset oli annettu etukäteen ja haastateltava sai itse vastata niihin omin sanoin(eskola & Suoranta 2000, s. 86). Haastattelussa myös

7 4 esitettiin muutamia lisäkysymyksiä haastateltavan vastauksiin perustuen. Haastattelu suoritettiin puhelinhaastatteluna joka sen jälkeen litteroitiin liitteeksi tähän työhön. Litteroinnilla tarkoitetaan esimerkiksi nauhoitetun puhemuotoisen aineiston puhtaaksi kirjoittamista. Saaranen-Kauppisen & Puusniekan (2006) mukaan puolistrukturoidussa, tiettyihin asioihin tarkasti keskittyvässä haastattelussa voidaan toisinaan poimia haastatteluista vain tutkimuksen kannalta oleelliset kohdat. He jatkavat kuitenkin, että varminta on litteroida mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Tämä puhelinhaastattelu on litteroitu pyrkien kaikkien puhuttujen lauseiden ja virkkeiden kirjaamiseen, kuitenkin muokkaamalla puhuttua kieltä kirjalliseen asuun paremmin sopivaksi. Kaikista mahdollisista tulkinta- tai kuulovirheistä vastuun ottaa tämän työn kirjoittaja. 1.5 Tutkimuksen rakenne Johdantoluvussa esitellään käsiteltävää aihetta ja pyritään herättämään lukijassa kiinnostusta jatkaa pidemmälle. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi myös tutkimuksen tavoitteet sekä aineisto mihin tämä tutkimus perustuu Tämän jälkeen toisessa luvussa käydään läpi lähtökohdat, miten pokeri on syntynyt ja miten on mahdollista saavuttaa pysyvää tuloa pokerista. Nämä seikat muodostavat perustan, jonka jälkeen tutkimusongelmiin on mahdollista alkaa etsimään vastauksia. Kolmannessa luvussa käsitellään tämän tutkimuksen kannalta oleellisia veronäkökulmia ja pyritään löytämään vastauksia ja selityksiä tutkimusongelmiin. Neljännessä, viimeisessä, luvussa tehdään yhteenveto aikaisemmissa luvuissa tehdyistä havainnoista ja pyritään tekemään niistä tulkintaa ja täyttämään tämän työn tavoitteet.

8 5 2. POKERITULOJEN MUODOSTAMINEN Jotta voidaan tehdä katsaus pokeritulojen verotukseen, on ensin selvitettävä mikä on se mekanismi, miten pokerituloa voi syntyä. Pittmanin (2007) mukaan pokeri on nollasummapeliä, jonka Nasdaq (2011) määrittelee peliksi, jossa pelaaja voi hyötyä vain toisen pelaajan kustannuksella. Näin ollen transaktioiden nettosumman on oltava nolla ja varallisuus vain siirtyy pelaajalta toiselle. Pokeri onkin hyvin samankaltaista kuin pörssissä kaupankäynti, joka sekin on nollasummapeliä. Tarkkaan ottaen kyse on aavistuksen verran miinussummapelistä, koska pokerissa pelinjärjestäjä ottaa komission jokaisesta pelikierroksesta ja vastaavasti pörssitransaktioista välittäjä veloittaa pienen osuuden. (Pittman 2007) Kasinoiden liiketoiminta perustuukin juuri tähän, ne tarjoavat pelaajille miinussummapeliä, jossa kasinopelien negatiivinen odotusarvo yhdistettynä pelitapahtuman riittävän moneen toistoon tuo miljoonien liikevoitot (Pyysing & Erola 2007, s. 9). Tässä kappaleessa käydään läpi pokerin historiaa ja kehitystä, pokerin määritelmää pelinä sekä siihen liittyviä pelimuotoja. Pokerissa pelataan toisia pelaajia vastaan ja monet eri päätöksentekomahdollisuudet luovat peliin taitoelementin, jossa pitkässä juoksussa taidokkaampi pelaaja voittaa. 2.1 Evoluutio Melkein kahden vuosisadan ajan pokeri oli miehinen syntinenkin peli, jota pelattiin saluunoissa ja savuntäytteisissä takahuoneissa (Shute 1997). Tässä luvussa käydään läpi pokerin kehitys huijareiden ja lainsuojattomien jokilaivapeleistä nykymuotoiseen maailmanlaajuisesti pelattavaan peliin, jota voisi jopa pitää urheiluna (Pokertips.org). Pokerin pelinä, kuten se nykyään tunnetaan, katsotaan syntyneen 1800-luvun vaihteessa New Orleansissa. Se on saanut vaikutteita niin Persiasta (as nas), Ranskasta (poque), Englannista (brag), kuin myös Saksasta (pochen tai poch). Aluksi peliä pelattiin jokilaivoilla 20 kortin pakalla luvun puolessa välissä pelissä alettiin käyttää 52 kortin pakkaa ja sen saattoi löytää pelikirjoista. (Shute

9 6 1997) Amerikan sisällissodan vuoksi pokeri levisi kulovalkean tavoin ympäri manteretta. Pokerin leviäminen oli aikakaudelle tyypillisen pelihimon siivittämää ja peliä levitti tehokkaasti kiertävät kulkurit ja kaupustelijat. (Pokertips.org) 1800-luvun lopulla pokeri levisi Eurooppaan ja edelleen ympäri koko maailman(ciaffone & Reuben 2005, s. 173). Todellinen läpimurto pelin suosiossa kuitenkin sai odottaa aina vuoteen 1969, jolloin pelattiin tiettävästi pokeria ensimmäisen kerran turnausmuodossa Renossa, Nevadassa(Brunson 2005, s. 637). Todellinen boomi sai alkunsa, kun turnausmuotoista pokeria alettiin näyttämään Yhdysvalloissa parhailla ohjelmapaikoilla 2000-luvun alussa televisiossa(brunson 2005, s. 641). Pokerista tuli katsojaystävällisempää kun keksittiin alkaa näyttämään katsojille pelaajien kortit erikoiskameroiden avulla ja johti huomattavaan median kiinnostukseen(hannum 2009, s. 1). Tällä hetkellä pokerin suosio on kovempi, kuin kertaakaan aiemmin. Pokerista on tehty lukuisia elokuvia, huippuammattilaisia ihannoidaan kuin urheilu- tai filmitähtiä ja internetissä pelaajia on enemmän kuin koskaan. 2.2 Eri pelimuodot Pokeri on yleisnimi sadoille eri korttipeleille. Pelit eroavat toisistaan jaettavien korttien lukumäärän, pelin tavoitteen, panostusrakenteen tai muiden kriteerien perusteella. Pyysingin ja Erolan (2007, s. 1) mukaan pokeri on vedonlyöntipeli, jossa pelaaja laittaa rahansa likoon sen puolesta, että hänellä on jaon päätyttyä paras pokerikäsi. Eri pokeripelejä yhdistää samankaltaiset yleiset periaatteet sekä käsitteet. Myös hyväksi koetut pelistrategiat ja periaatteet ovat menestyksekkäästi sovellettavissa muihin pokeripeleihin (Sklansky 2005, s. 2-4). Ehdottomasti tämän hetken suosituimmat pelimuodot ovat Texas Hold em sekä Omaha. Muita pelimuotoja on esim. Sökö, 7 Card Stud sekä 5 Card Draw. Eri pelimuotoja voidaan pelata niin käteispelinä, kuin turnauksinakin. Peleillä on myös toisistaan poikkeava luonne riippuen tapahtuuko pelaaminen etänä internetin välityksellä vai kasvotusten esim. kasinolla. Turnausmuodossa pelaaja saa osallistumismaksua vastaan tietyn määrän pelimerkkejä, joilla itse peli käydään. Osallistumismaksu voi olla vaikkapa 100+8, jossa 8 rahayksikköä on järjestäjän veloittama komissio ja 100 rahayksikköä menee palkintopottiin, josta turnauksessa

10 7 taistellaan. Myös turnaukset voidaan vielä jaotella sen mukaan, onko uudelleenostomahdollisuutta, onko kyseessä ns. satelliittiturnaus johonkin toiseen isompaan turnaukseen, panostusrakenteen tai joidenkin muiden seikkojen perusteella. Tässä esimerkkinä on tavanomainen turnaus, jossa jokaisella pelaajalla on turnauksen alkaessa sama määrä pelimerkkejä, eikä lisäostomahdollisuutta ole. Pelimuotona toimii suosituin pokerin turnausmuoto Texas hold em NL, jossa NL tarkoittaa no limit; pelaaja voi milloin tahansa omalla vuorollaan panostaa kaikki pelimerkkinsä pottiin. Taulukko 1. Panostasot Taso Aika Small blind Big Blind Ante 1 0:00-0: :15-0: :30-0: :45-1: :00-1: :15-1: etc. Taulukossa 1 on havainnollistettu turnauksen panosrakennetta. Pelin luonteeseen kuuluu alkupanokset, jotka ajan kuluessa kasvavat ja pakottavat turnauksen loppumaan tarkoituksenmukaisessa ajassa. Jokainen toimii vuorollaan jakajana ja näin alkupanokset kiertävät jokaisella. Jokaisella kierroksella alkupanokset ja mahdolliset pakotetut panokset (ante) voittaa se pelaaja, jonka korotusta kukaan muu pelaaja ei maksa, tai kun panostuskierrosten päätyttyä päädytään näyttämään kortit ja pelaajalla on paras pokerikäsi. Kun pelaajalta loppuvat pelimerkit, hän tippuu turnauksesta. Se pelaaja, joka onnistuu keräämään kaikki turnauksen pelimerkit itselleen, on voittaja ja turnaus päättyy tähän. Voitot jaetaan pokeriturnauksen voittokaavion mukaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:

11 8 Taulukko 2. Pokeriturnauksen voittokaavio Osallistujat Rahasijat Voitto % %, 30% %, 25%, 10% %, 25%, 10%, 5% Taulukon 2 mukaan pokeriturnauksen voittosuhteet sekä palkittavat sijat määräytyvät osallistujamäärän mukaan. Esimerkiksi jos kyseisessä turnauksessa on aloittanut 10 pelaajaa, niin toiseksi sijoittumalla lunastaa 25% koko voittopotista. Käteispelissä puolestaan pelataan oikealla rahalla. Jokainen pelaaja tuo pöytään omaa rahaa pöydän sallimien sisäänostomäärien mukaan. Erona turnauspelaamiseen on se, että panokset pysyvät koko ajan samana ja pöytään voi tulla ja pöydästä lähteä milloin tahansa. Lisäksi pelaaja voi hävittyään milloin tahansa tuoda pöytään lisää rahaa vastaamaan maksimi sisäänostomäärää. Käteispeleissä pelintarjoaja ottaa komission jokaisesta pelatusta potista, tyypillisesti noin 2-5%, korvaukseksi pelin järjestämisestä. Tästä komissiosta käytetään yleisemmin nimitystä rake. (RAY) 2.3 Pelin luonne Pyysingin ja Erolan (2005, s. 12) mielestä ihmisten, jotka eivät ole koskaan pelanneet pokeria tai tarkastellut peliään systemaattisesti, käsitys pokerista on joko täysin virheellinen tai vähintään puutteellinen. He väittävät pokerin olevan vain näennäisen helppo peli ja sattuman soittoa, kun todellisuudessa se on loputtoman monimutkainen ja erittäin paljon taitoa sekä jatkuvaa opiskelua vaativa peli, jonka voidaan katsoa perustellusti olevan kaikkea muuta kuin arpa- tai uhkapeliä. Uhkapelit voidaan jaotella puhtaasti sattumaan perustuviin, ja niihin jotka sisältävät taitoelementtejä. Puhtaaseen sattumaan perustuvissa peleissä lopputulos määräytyy täysin sattumanvaraisesti ennalta määritellyn kaavan mukaan. Tälläisissa peleissä ei

12 9 voi tehdä päätöksiä, ei ole strategiaa eikä taitoja voi käyttää. Puhtaasti sattumaan perustuvia pelejä ovat muun muassa ruletti, keno, bingo ja lotto. Peleissä joissa taidolla on osuutta, tyypillisesti päätökset ja strategia vaikuttavat lopputulokseen. Tälläiset taitoelementin omaavat pelit voidaan jakaa vielä peleihin, joissa ulkopuolinen taho, tyypillisesti kasino, toimii pankkina ja peleihin, joissa pelataan toista ihmistä vastaan. Edellisiin lukeutuu esimerkiksi black jack, jossa taidolla ja strategialla voidaan parantaa omia mahdollisuuksia, mutta ei kuitenkaan voittaa ulkopuolista tahoa pitkässä juoksussa. Tälläiset pelit ovat pohjimmiltaan otteluita pelaajan taidon ja pelin sääntöjen välillä. Esimerkkejä taitopeleistä, joissa ihmiset pelaavat toisia ihmisiä vastaan on bridge, backgammon, shakki, mahjong ja pokeri. Näissä peleissä pelaajat käyttävät taitojaan muiden pelaajien taitoja vastaan ja pitkässä juoksussa taidokkaampi pelaaja voittaa. Tälläisissa peleissä on mahdollista oppia jatkuvasti uusia strategioita voittamiseen. Näistä peleistä shakki voidaan lukea puhtaaksi taitopeliksi, jossa sattuman osuus on kaikista pienin tai sitä ei ole ollenkaan.(hannum 2009, s. 4-5) Pokerissa kortit jakautuvat sattumanvaraisesti, mutta taito pelissä piilee panostuskierroksissa, joissa pelaajat voivat maksimoida voittojaan ja minimoida tappioitaan. Osa pokerin viehätyksestä onkin, että koska pelistrategioita ja pelaajien tyylejä on lukemattomia, ei ole olemassa optimaalista tapaa pelata, joka johtaisi voittoon joka kerralla(grospellier et al. 2011, s. 3). Kaikki vedonlyönti perustuu odotusarvolle, joka tarkoittaa vedon tuottamaa keskimääräistä voittoa tai tappiota(nguyen & South 2008, s. 4). On myös tärkeää ymmärtää että sattumalla on suuri vaikutus peliin, jota toistetaan vain kerran tai muutaman kerran, kun taas suuremmilla pelin toistoilla sattuman, tuurin, onnen, tai miksi sitä halutaan kutsua, vaikutus katoaa lopulta kokonaan kun otetaan huomioon koko pelihistoria.

13 10 3. POKERITULOIHIN LIITTYVÄT VERONÄKÖKULMAT SUOMESSA Anderssonin (Andersson 2004, s. 1) mukaan verot on mahdollista määritellä rahasuorituksiksi, jotka julkinen yhdyskunta valtansa nojalla yksipuolisesti velvoittaa hallintoalamaisten määrätyn ryhmän tulouttamaan yhdyskunnalle sen tarpeiden tyydyttämiseksi. Pokerituloista ei ole erillisiä lainsäännöksiä verotuksellisesti ja myös aiheeseen liittyvä verotus- ja oikeuskäytäntö on niukkaa (Merisalo & Laanterä 2008). Tärkeimmät pokeritulojen verotuksellisen aseman määrittämiseen tarvittavat lait ovat tuloverolaki (TVL, 1992/1535), arpajaisverolaki (ArpVerL, 1992/552) sekä arpajaislaki (ArpL, 2001/1047). Tässä kappaleessa käydään läpi ja avataan seuraavia näkökohtia, jotka liittyvät kiinteästi pokeritulojen verotukseen: Verovelvollisuuden määräytyminen Tulolaji Vähennykset Tulon verovapaus Lopuksi otetaan kantaa muutamaan vaihtoehtoiseen näkökulmaan, joita tällä hetkellä ei käytettäne, mutta jotka mahdollisesti tulevaisuudessa voisivat olla käyttökelpoisia työkaluja pokerinpelaajan suunnitellessa verotustaan. Nämä näkökulmat ovat yrityksen perustaminen pokerin pelaamista varten sekä pokerinpelaajan kohteleminen verotuksellisesti urheilijana. Urheilijoiden on mahdollista rahastoida tietyin edellytyksin epäsäännöllisiä suuria tulojaan myöhemmin käytettäväksi (SLU) ja tässä on monia yhtymäkohtia pokerinpelaajan tilanteeseen. 3.1 Pokerivoiton veronalaisuus Graafisella esityksellä voidaan esittää moninaiset lainkohdat, joilla on vaikutusta pokeritulojen verotukseen. Kuvio 1 esittää oleellisimmat lainkohdat sekä niistä johdettu johtopäätös; pokeria pidetään arpajaisina tilanteessa, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

14 11 Kuvio 1. Pokeritulon verotus (mukaillen Merisalo & Laanterä 2008) Kuten Kuviosta 1 havaitaan, niin johtopäätökseen päätyminen edellyttää monien eri lakien tulkintoja. Verottaja on antanut vuonna 2008 ohjeistuksen pokeritulojen verotukseen (Merisalo & Laanterä 2008), jota pidettäneen erillisen lainsäädännön puuttuessa ohjenuorana pokeritulojen veroasioiden tulkinnassa.

15 Tulolaji TVL 29 :n mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat säädetyin rajoituksin veronalaista tuloa. Saatu tulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. TVL 32 :n mukaan pääomatuloa on mm. omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Kaikki muu tulo luetaan ansiotuloksi (TVL 61 ). Verottajan ohjeistus perustelee tulolajin määräytymisen näin: Tuloverolain 85 :n säännös arpajaisista saadun tulon veronalaisuudesta on tuloverolain 4 luvussa, jossa säädetään ansiotulon veronalaisuudesta. Myös verotuskäytännössä arpajaisista saatu tulo on katsottu ansiotuloksi. Vaikka arpajaisiin ja peliin osallistumisen ja tulon saamisen edellytyksenä on rahapanoksen sijoittaminen, voiton syntymisen kannalta ratkaisevaa on sattuma taikka sattuman ohella pelaajan tiedot ja taidot. Mainituista syistä pokerituloja on perusteltua pitää ansiotulona. (Merisalo & Laanterä 2008) Pokeria pidetään siis ansiotulona. Toisenlaiseenkin tulkintaan tosin voitaisiin päätyä, esimerkiksi Teemu Rastas (Rastas 2008, s )esittää Pro Gradu -tutkielmassaan vaihtoehtoisen mallin, jossa ammattimaisien pokerinpelaajien tulo olisi pääomatuloa. Mallissa ajatellaan ammattimaiset pokerinpelaajat ikäänkuin sijoittajiksi, jotka kerryttävät voittoja varallisuuden avulla sijoittamalla niitä pokeripelissä. ArpL 2 :ssa määritellään arpajaiset toiminnaksi, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton ja mainitaan lain koskevan myös mm. kasinopelien pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada rahanarvoisen voiton. ArpL 3 :n mukaan puolestaan kasinopeleillä tarkoitetaan ruletti-, kortti- ja noppa- sekä muita niihin rinnastettavia pelejä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa. Pokeria on siis pidettävä ArpL 2 :ssä tarkoitettuna kasinopelinä (Merisalo & Laanterä 2008). Suomessa Rahaautomaattiyhdistyksellä on yksinoikeus kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan ArpL 11 :n mukaisesti. ArpVerL 2 määrittelee arpajaiset muun muassa kasinopelien toimeenpanemiseksi, joka kuten edellä todettiin pitää sisällään pokeripelin ArpL:n säännösten

16 13 mukaisesti. ArpVerL 1 : ssä on säädetty siten, että Suomessa toimeenpannuista arpajaisista suoritetaan valtiolle arpajaisveroa ja ArpVerL 3 :n perusteella Verovelvollinen on arpajaisten toimeenpanija. Suomessa arpajaisverot maksaa Raha-automaattiyhdistys, jolla on ArpL 11 mukaisesti yksinoikeus kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan. Näiden edellä käsiteltyjen lainkohtien avustuksella voidaan tulkita TVL 85 :ssä mainitun arpajaisten käsitteen sisältävän pokeripelin ja näin päästään johtopäätökseen: pokeria pidetään arpajaisina, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Pokeripelin veronalaisuuden määrää TVL 85 :n mukaan arpajaisten toimeenpanopaikka, eli maantieteellinen sijainti. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat EU-maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja (Tullihallitus 2010). Tämän lisäksi on otettava huomioon, että joillakin Euroopan valtioilla on erityisalueita, jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen. Tälläisiä ovat muun muassa kanaalisaaret, Man-saari sekä Alankomaiden Antillit Gibraltarin sen sijaan katsotaan kuuluvan Euroopan talousalueeseen (Merisalo & Laanterä 2008). Veronalaista on muualla kuin Euroopan talousalueella toimeenpannut arpajaiset ja tätä tuloa pidetään siis ansiotulona, kuten jo kappaleen alussa todettiin. Fyysisten, paikan päällä pelattavien pelipaikkojen, kuten kasinoiden, maantieteellinen sijainti on helppoa määritellä. Epäselvyyttä sen sijaan on aiheuttanut niinsanottu etärahapelaaminen, eli internetin välityksellä tapahtuva pelaaminen. Käytäntö on osoittanut, että pelaajan voi olla vaikeata todeta onko internetpelin toimeenpano tapahtunut ETA-alueella vai sen ulkopuolella (Merisalo & Laanterä 2008). Verottajan ohjeistuksen mukaan: Yleensä voidaan lähteä siitä, että peli on toimeenpantu tuloverolain 85 :ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa, jos pelin toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka on siellä ja toimeenpanijalla on lisenssi tai toimilupa pelin järjestämiseen tuossa valtiossa, milloin lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Peli voidaan myös katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueen valtiossa, jos sen on toimeenpannut siellä oleva

17 14 pelin järjestäjän kiinteä toimipaikka tai sivuliike. (Merisalo & Laanterä 2008) Edellä olevasta sitaatista voidaan siis päätellä että pelintarjoajan maantieteellisen sijainnin määrittämiseen vaikuttavat lisenssi tai toimilupa, kotipaikan rekisteröinti ja sitten kiinteä toimipaikka tai sivuliike, tälläisiä ovat esimerkiksi pääkonttori tai palvelimien fyysinen sijainti. Lallukan mukaan (Liite I, s. 5-6) tällaisista internetsivustojen ETA-statuksista on tällä hetkellä joitakin yksittäisiä valitustapauksia vireillä pelaajien ja verottajan välillä. Hän toteaa myös, että viime vuosina monet sivustot ovat Hakeneet ETA-alueelta lisenssejä ja perustaneet toimipisteitä esimerkiksi Maltalle. Tällä toimenpiteellä haetaan ilmiselvästi kilpailuetua tarjoamalla ammattimaisille pelaajille mahdollisuus verottomiin tuloihin. Kuitenkaan pelkän markkinointitoimiston tai etäasiakaspalvelupisteen sijoittaminen ETA-alueelle ei tuo peliyhtiölle ETA-statusta(Liite I, s. 6). Suomessa verottaja on tehnyt listan verovapaista sivustoista joitakin vuosia sitten, mutta se ei ole ajantasaista eikä sitä ole päivitetty. Lallukka on huomannut että sivustoihin tulee alati muutoksia, eikä listoihin voisi luottaa pitkään ilman suuria resursseja ja henkilöstöä. Ruotsissa on hieman samanlainen käytäntö, heilläkään ei ole mitään tarkistuslistaa ja verottaja on ohjeistanut niin, että pelaajan ollessa ETAstatuksesta epävarma, ilmoittaisi pelaaja veroilmoituksessaan olevan epävarma sivuston statuksesta jolloin verottaja tarkistaa asian eikä synny riskiä että tuloja jäisi ilmoittamatta. (Liite I s. 5) Ansiotulon verotus Suomessa Pokerista saatu voitto on verotettava, kun verovelvollisella on mahdollisuus nostaa, esimerkiksi siirtää pelitililtä pankkitilille, vaikkei verovelvollinen nostaisikaan saamaansa voittoa, vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tästä säädetään TVL 110 :ssä ja tulon verotusta ei siis voi lykätä jättämällä varat pelitilille. Pokeripelin järjestäjä voi myös palauttaa pelaajalle osan tämän suorittamasta pelimaksusta, tätä niinsanottua rake-back palautusta pidetään verotuksellisesti suoritettujen pelimaksujen oikaisueränä. (Merisalo & Laanterä 2008)

18 15 Koska pokerin todettiin olevan, veronalaisilta osiltaan, ansiotuloa niin on syytä selvittää miten ansiotuloa verotetaan Suomessa: Kuvio 2. Verotettavan ansiotulon laskeminen (mukaillen TVL 30.3 ) Valtion tuloverotus toimii nettoperiaatteella, eli siten, että verotus kohdistuu aina tuloon, josta on vähennetty sen hankkimis- ja säilyttämismenot; näitä vähennyksiä kutsutaan luonnollisiksi vähennyksiksi (Andersson 2006, s. 2, 375). Kun luonnolliset vähennykset on tehty, päädytään puhtaaseen ansiotuloon, josta puolestaan vähennetään yleiset ja sosiaaliset vähennykset (Verohallitus 2010) erikseen valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Näitä vähennyksiä valtionverotuksen osalta ovat esimerkiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys, luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys ja valtionverotuksen eläketulovähennys (TVL 96-98, 100 ). Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset puolestaan löytyvät pykälistä ja 101 sekä Näiden vähennysten

19 16 jälkeen päästään verovuoden ansiotuloon valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Tämän jälkeen on vielä mahdollista vähentää aiemmilta vuosilta vahvistettuja tappioita niin kunnallis- kuin valtionverotuksessakin ja näin on päädytty valtionverotuksen verotettavaan ansiotuloon sekä kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon. (Andersson 2004, s. 33) Ansiotulon verotus on progressiivista, ja puolestaan kunnallisverotuksessa suhteellista (Andersson 2006, s. 3). Suuremmista tuloista maksetaan siis ansiotulon verotuksessa suurempi vero niin, että verot suurentuvat jyrkentyvästi tulojen kasvaessa. Kunnallinen tulovero puolestaan on jakovero, jonka prosentuaalisen määrän kunnanvaltuusto määrää aina vuodeksi etukäteen (Andersson 2006, s. 2) Pokerinpelaajan vähennykset ansiotulosta Lallukka (Liite I, s. 1) kertoo, ettei verottajalla ole tarkkaa tilastoa tai määrää, paljonko Suomessa on verottajan näkökulmasta pokeriammattilaisia. Pelaajia on eri verotoimistojen alueilla ja verotuksessa verotettava tulo on muuna ansiotulona, sille ei ole mitään omaa koodia esimerkiksi pokeritulo tai -voitto. Tästä syystä tietokannoista ei voi ajaa listausta pokerituloista erikseen, hän jatkaa. Myöskään tässä kappaleessa käsiteltävän tulonhankkimiskuluvähennyksen kautta ei Lallukan mukaan ole mahdollista selvittää pokeriammattilaisten tarkempaa lukumäärää, koska tässäkin on mukana muun muassa kaikki muutkin ammattiryhmät, ammattikirjallisuus ja koulutusmatkat. Merisalon ja Laanterän (2008)mukaan erilaisten rahapelien ja korttipelien pelaaminen on useimmille perinteinen ajanvietteenmuoto, vapaa-aikaan kuuluva ja harrastustoimintaan rinnastettava ilmiö, joka tällaisena toimintana jää varsinaisen tulonhankkimistoiminnan ulkopuolelle. He lisäävät kuitenkin, että käytännössä voi olla myös pelaajia, joilla pelaaminen ei ole pelkästään harrastusluonteista, vaan henkilö pelaa pokeria päätoimisesti ja saa pelaamisesta toimeentulonsa Pelaaminen varsinaisena tulonhankkimistoimintana jakaakin pokerinpelaajat vähennyksien osalta kahteen ryhmään:

20 17 Kuvio 3. Vähennykset (mukaillen Merisalo & Laanterä 2008) Kuten kuviosta 3 voidaan päätellä, ei ETA-alueella pelatuista pokeripeleistä voi tehdä vähennyksiä lainkaan harrasti pokeria sitten satunnaisesti harrastustoimintana tai varsinaisena tulonhankkimistoimintana ammattimaisesti, tämä koskee myös oikeutta vähentää tappioita tulevina verovuosina. Tähän on syynä TVL 31, jonka mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia menoja. Kuten aiemmin on todettu, ovat ETA-alueen pokeripelit TVL 85 :n mukaan verovapaita ja näin ollen tältä alueelta yksiselitteisesti ei voi tehdä minkäänlaisia vähennyksiä. Tuloverolain mukaan myös verovelvollisen muun kuin varsinaisen tulonhankkimistoiminnan kautta saadut satunnaisluontoiset tulot ovat veronalaisia. Näin ollen myös peleistä saadut satunnaiset tuotot ovat veronalaisia. Vaikka tulo onkin veronalaista niin vähennyskelpoisuuden määrittelee TVL 31, jonka mukaan

21 18 verovelvollisen elantomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Kuitenkin verotuskäytännössä on katsottu, että tietyistä harrastuksista saa vähentää saatuun tuloon asti tuon harrastuksen menoja. Eli verovelvollisen muista tuloista harrastuksessa syntynyttä alijäämää ei ole voinut vähentää. Näin ollen harrastuspelaajien pokeripelit ovat ETA-alueen ulkopuolella verotettavaa tuloa, joka lasketaan vähentämällä verovuoden aikana kertyneet kulut pokerin pelaamisella verovuoden aikana saaduista tuloista. Harrastelijoilla katsotaan myös pokerin pelaamisesta koituvien menojen, kuten turnausmaksut, panokset ja turnaukseen liittyvät matkakustannukset, olevan sen luonteisia, ettei niistä kerry tuloa enää myöhempinä vuosina, eikä niitä voida tämän vuoksi vähentää myöskään seuraavien verovuosien pokerituloista. (Merisalo & Laanterä 2008) Suomessa on vähintään useita kymmeniä (Liite I, s. 1) pokerinpelaajia, joilla pokerin pelaaminen on päätoimista ja josta pokerinpelaaja saa toimeentulonsa. Pokerin pelaamisen tulee olla jatkuvaa ja intensiivistä, jotta se voidaan katsoa varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi. Tälläisena toimintaa voidaan pitää, jos henkilö selvittää saaneensa pääasialliset ansiotulona ja toimeentulonsa pokerin pelaamisesta useamman verovuoden aikana. Toimintaa arvioitaessa huomioidaan myös verovapaat pelit. (Merisalo & Laanterä 2008) Kun pokerinpelaajan toiminta on katsottu varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi, seuraa siitä kaksi asiaa: 1) Oikeus vähentää pokeritulon hankkimisesta johtuneet kulut pokeritulosta ja myös verovuonna saatujen pokeritulojen ylittävältä osalta muista ansiotuloista (Merisalo & Laanterä 2008) 2) Oikeus vähentää pokeritappiot verovuoden muista ansiotuloista ja 10 seuraavan verovuoden ansiotulosta (TVL 118 ) Kuten aiemmin on todettu, niin ansiotuloista vähennetään aluksi luonnolliset vähennykset, joita on tulon hankkimis- ja säilyttämismenot. Suurin osa menoista koostuu peliin asetetuista panoksista ja pelaamiseen liittyvistä matkakuluista. Muita tälläisia menoja on esimerkiksi TVL 31.4 :ssä mainittu ammattikirjallisuus. Tiettyjen edellytysten täyttyessä vähennyksiä voi olla mahdollista tehdä myös työhuoneesta,

22 19 jäsenmaksuista, tietokoneesta ja internetyhteydestä, niiltä osin kun niitä käytetään tulonhankkimistoiminnassa (Andersson 2006, s ). Anderssonin (2006, s )mukaan voidaan sanoa, että verovelvolliselle syntyy tappiota, kun hänen bruttotulonsa ovat pienemmät kuin hänen luonnolliset vähennyksensä sekä muut mahdollisesti huomioon otettavat vähennykset. Edelleen ansiotulolajin, josta tässä tapauksessa on kyse, tappiolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla verovelvollisen ansiotulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden vähennysten summa verovuonna ylittää hänen veronalaisten ansiotulojensa määrän. Esimerkkinä Andersson käyttää keksijää tai kirjailijaa, jolla on verovuonna ollut etupäässä kuluja työstä, joka myöhempinä vuosina tuottaa ansiotuloa. Ammattimaiset pokerinpelaajat hankkivat elantonsa pelaamalla pokeria ja voittojen saaminen jatkuvasti on mahdollista pelin taitoluonteesta johtuen, joskin tulot voivat olla äärimmäisen epäsäännöllisiä. Tämän vuoksi pokerin pelaamisen on mahdollista olla aitoa tulonhankkimistoimintaa josta voi vähentää tappioita, kuten vaikkapa kirjailijalla kirjoitusprojektinsa ollessa vielä kesken, ja myös vähentää kuluja laajemmin kuin ajanvietteen vuoksi pelaavien on mahdollista tehdä. 3.2 Pokerivoiton verottomuus Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieleen Kuvio 1, jossa todettiin pokeri ansiotuloksi tai sitten verovapaaksi tuloksi pelinjärjestäjän maantieteellisten seikkojen, tarkemmin sanottuna ETA-alueeseen kuulumisen, perusteella. Edellä ollaan jo käsitelty pokerivoittojen ansiotuloverotusta ETA-alueen ulkopuolisista peleistä sekä niihin liittyviä vähennyksiä. Seuraavaksi keskitytään käsittelemään ETA-alueen sisäpuolella toimeenpantuja pokeripelejä sekä niiden verovapautta. TVL 85 :ssä on säädetty Suomessa sekä muualla ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa toimeenpannut arpajaiset verovapaiksi. Alunperin säännös koski vain Suomessa toimeenpannuista arpajaisista saatuja voittoja ArpVerL 2 :n mukaisesti, mutta EY-tuomioistuimen tuomio Lindmanin hyväksi sai aikaan sen, että verovapaus laajennettiin käsittämään myös muussa ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaan toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot. (Merisalo & Laanterä 2008)

23 20 Lindmanin tapauksessa kyse oli siitä, että Suomi haki ennakkoratkaisupyynnön tilanteeseen jossa Suomessa asuvalta Lindmanilta oli verotettu suurehko Ruotsissa toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ansiotulona. Kuten todettua, niin asia ratkaistiin EY-tuomioistuimessa Lindmanin hyväksi ja tuomion perusteluissa mainitaan EY 49 artiklan, joka koskee palveluiden vapaata liikkuvuutta, olevan ristiriidassa jäsenvaltion lainsäädännön kanssa, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa toimeenpannuista arpajaisista saatuja voittoja pidetään voittajan tuloverotuksessa veronalaisina tuloina, kun taas kyseisessä jäsenvaltiossa toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot eivät ole veronalaisia. (EY-tuomioistuin 2003) Raitio (2006, s. 440)argumentoi, että palvelujen kaupan vapauttaminen on edennyt selvästi tavarakaupan vapauttamista hitaammin ja pitää merkittävänä syynä tähän sitä, että keskeiset palvelut ovat edelleen tai ovat olleet kansallisten monopolien omistuksessa. TVL 85 :n lainmuutoksella siis toteutettiin EY-oikeuden edellyttämä syrjimättömyys, eikä enää toisessa ETA-valtiossa järjestetyt arpajaiset ole Suomen tuloverotuksessa epäedullisemmassa asemassa kuin Suomessa järjestetyt arpajaiset. (Merisalo & Laanterä 2008) Tiivistyksenomaisesti voidaan siis todeta kappaleessa 3 läpi käydyistä näkökulmista ja Kuvio 1:n perusteella, että ETA-alueella toimeenpannuista pokeripeleistä saatu tulo on verovapaata, koska Suomessa arpajaisten toimeenpanija suorittaa arpajaisverolainsäädännön nojalla Suomeen arpajaisveron, joka korvaa näissä tapauksissa henkilökohtaisen tuloveron ja tämä verovapaus ulottuu koskemaan koko Euroopan talousaluetta, jottei muiden talousalueen valtioiden toimeenpanemat arpajaiset joutuisi epäedullisempaan asemaan. 3.3 Vaihtoehtoisia näkemyksiä Lallukka (Liite I, s. 4) ei pidä kovin todennäköisenä että valtionvarainministeriössä olisi muutosesityksiä tai -hankkeita vireillä koskien pokeritulojen verokohtelua. Kuitenkin on erittäin mielenkiintoista tutkia erilaisia mahdollisia lähestymistapoja pokeritulojen verotuksellisiin aspekteihin liittyen. Mahdollisia vaihtoehtoisia toimintamalleja, joita tässä työssä käsitellään, ovat yrityksen perustaminen

24 21 pokerinpelaamista varten sekä pokerinpelaajan kohteleminen urheilijana verotuksellisessa mielessä. Molemmissa tapauksissa ammattimainen pokerinpelaaja rinnastuu ammattiurheilijaan ja myös näitä yhtymäpintoja käydään tarkemmin läpi Yrityksen perustaminen Pokerin pelaamista ei tiettävästi ole kukaan yhtiöittänyt (Liite I, s. 1). Mielenkiintoista tästä näkökulmasta katsottuna kuitenkin on, että KHO piti hiljattain voimassa Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun (Vero.fi 2010), jonka mukaan yksilölajia harjoittavan ammattiurheilijan tuloja voidaan verottaa osakeyhtiömuodossa (Rosbäck 2010). Lallukan (Liite I, s. 2) mielestä tämä voisi teoriassa olla mahdollista myös pokerinpelaajan kohdalla, mutta kriteerit olisivat tiukat ja hän suositteleekin hakemaan keskusverolautakunnasta ennakkoratkaisua jos pelaaja harkitsee yhtiöittämistä. Ennakkoratkaisussa (Vero.fi 2010) kerrotaan ammattiurheilijan toiminnan muodostuvan kilpailutoiminnasta, markkinoinnista, kolmesta urheilutoimintaa avustavasta henkilöstä ja myöhemmässä vaiheessa oli tarkoitus laajentaa toimintaa urheilulajin opetukseen, tuotemyyntiin ja sijoitustoimintaan. Rosbäck (Rosbäck 2010) toteaa KHO:n ratkaisun antavan yksilöurheilijalle uusia verosuunnittelumahdollisuuksia, mutta jatkaa ettei päätöstä kuitenkaan sovi tulkita kovin laajasti, koska on epävarmaa milloin toiminnan laajuus ja luonne ylittävät vaadittavat tunnusmerkit. Lallukan mukaan toinen mahdollisuus pokerinpelaajalle voisi olla ammatinharjoittajana toimiminen jota verotettaisiin EVL:n mukaan, mutta sen vaatiminen ei yleensä Suomen tilanteessa ole järkevää, koska EVL ei sisällä TVL 85 :n kaltaista verovapauspykälää. Näin ollen kaikki, myös ETA-alueen, voitot olisivat verotettavaa elinkeinoliiketuloa, joka jaettaisiin ansio- ja pääomatulo-osuuksiin myös nettovarallisuuden vaikuttaessa tämän vaihtoehdon edullisuuteen. Käytäntöä tästä ei kuitenkaan ole ja Lallukka otaksuukin, että kaikki ammattipelaajat on verotettu TVL:n mukaan. Maailmalla tätä käytäntöä kuitenkin esiintyy, joten mahdotonta se ei ole. Esimerkiksi Kanadassa on Business from income -kategoria, jonka kriteerit pokeriammattilaiset täyttävät. (Liite I, s. 2) Myös verohallitus on ottanut kantaa (Verottaja, 2003) tähän verovapauteen yritysverokysymyksessä, jossa Oy Veikkaus Ab:n asiamiehet, jollainen voi olla

25 22 elinkeinoharjoittaja tai osakeyhtiö, lunastivat myymättä jääneitä osuuksia ns. porukkakupongeista myynninedistämistarkoituksessa. Huomattavaa on että päätoksen mukaan veikkauspeleihin osallistumista on pidettävä osana muun toiminnan tulolähdettä, jonka verotus toimitetaan TVL:n mukaan. Päätöksessä todetaan myös, kuten tässäkin työssä on aiemmin esitetty Kuviossa 3, että koska mahdollinen ArpVerL 2 :ssä tarkoitetuista arpajaisista saatu voitto ei ole TVL 85 :n mukaan veronalaista tuloa, eivät myöskään tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut ole vähennyskelpoisia TVL 31 :n mukaisesti. Pokerin pelaamisen yhtiöittämistä ei siis voi suoralta kädeltä pitää mahdottomana, joskin osakeyhtiömuodon kriteerien täyttäminen tulisi varmasti olemaan haastava tehtävä ja varmasti Lallukan suositusta hakea keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua olisi syytä noudattaa. Sinällään ammattimaisen pokerinpelaajan ja ammattiurheilijan välillä voidaan havaita monia yhtymäkohtia. pokerinpelaajan toiminta muodostuu pelaamisesta, sitä voidaan toki markkinoida esimerkiksi hyvän sponsorointisopimuksen saavuttamiseksi, toimintaan voi myös liittyä muiden pelaajien valmennusta, pokeriaiheista tuotemyyntiä ja sijoitustoimintaa. Syytä olisi myös huomioida TVL 85 :n ainutlaatuisuus; esimerkiksi EVL:stä vastaavaa verovapauslauseketta löydy. Nykyisellään pokerinpelaamisen yhtiöittäminen tuskin olisi verotuksellisessa mielessä kannattavaa muulloin kun, äärimmäisen marginaalisissa tilanteissa. Tässä työssä ei sen tarkemmin pureuduta tähän kannattavuusnäkökulmaan, mutta todettakoon että tälläinen tilanne voisi syntyä erittäin menestyksekkään pelaajan pelatessa pelkästään ETA-alueen ulkopuolella, jolloin olisi nettovarallisuutta ja saisi hyödynnettyä verovapaita osinkoja täysimääräisesti. Mutta kuten edellä todettiin niin KHO:n ratkaisu antaa yksilöurheilijalle uusia verosuunnittelumahdollisuuksia, ei velvollisuuksia Urheilutulo Jos ammattimaista pokerinpelaajaa kohdeltaisiin verotuksellisesti urheilijana ja hänen tulot olisivat urheilutuloa, avaisi tämä mahdollisuuden jaksottaa epäsäännöllisiä tuloja TVL 116 mukaisesti. Tästä olisi pokerinpelaajalle erityisesti hyötyä jos tulot olisivat

26 23 verollisia, erittäin suuria ja epäsäännöllisiä. TVL 116a määrittelee urheilutulon seuraavasti: Urheilutuloina pidetään urheilukilpailusta saatuja rahapalkintoja ja muita kilpailemisesta tai pelaamisesta saatuja ja niihin rinnastettavia tuloja sekä urheilemiseen liittyvistä mainossopimuksista tai muista yhteistyösopimuksista saatuja tuloja, jos sopijapuolina ovat urheilija, lajiliitto ja yhteistyötaho yhdessä. Jotta pokeri täyttäisi lain edellyttämät määritelmät, olisi pokeripeliä pidettävä urheiluun rinnastettavana kilpailuna tai pelinä ja näin ollen pokerinpelaajaa urheilijana. Siitä ei liene epäselvyyttä että tulot olisivat suoraan pelaamisesta saatuja ja rinnastettavissa lain tarkoittamiin rahapalkintoihin tai tuloihin. Rahastoitavaa urheilutuloa eivät kuitenkaan ole esimerkiksi seurojen ja liittojen valmennustuet, kaksikantasopimuksen mukaiset sponsoritulot, ohjaamisesta ja opettamisesta saadut tulot, eikä erillisistä mainoskuvauksista saadut esiintymispalkkiot(slu). Erona yhtiöittämisaspektiin on siis ainakin se, että urheilutulo on hyvin kiinteästi sidottu varsinaiseen tulonansaitsemistoimintaan eikä esimerkiksi toisen pokerinpelaajan valmentamista pidettäisi urheilutulona. Urheilijan verovuoden tulona ei TVL 116a :n mukaisesti pidetä muun muassa sitä osaa hänen urheilutulostaan, joka on TVL 116c :ssä säädetyin edellytyksin maksettu säätiön jonka valtiovarainministeri on nimennyt yhteydessä olevaan valtakunnalliseen urheilijarahastoon. Edellämainitun pykälän mukaisia edellytyksiä ovat: Urheilijalla, jonka urheilutulo ennen luonnollisia vähennyksiä on vähintään 9600 euroa, on oikeus siirtää urheilurahastoon verovapaasti tästä tulosta enintään 50% bruttomäärästä ja samalla enintään euroa vuodessa. Urheilijarahastoon siirretyt varat tuloutuvat urheilijauran päättymisen jälkeen seuraavien 2-10 vuoden aikana urheilijan oman päätöksen mukaan vuosittain tasaisesti jaettuna. Urheilijarahastosta tuloutuvat varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. Tuloutusvuosien lukumäärällä on olennaista taloudellista merkitystä uransa lopettaneelle urheilijalle, sillä suuria summia vuosien aikana rahastoon kerännyt

27 24 huippu-urheilija ei tule välttämättä ajatelleeksikaan, kuinka paljon rahastosta nostettavat varat vaikuttavat hänen ansiotuloveroprosenttiinsa (SLU). Koko urheilijarahaston ideahan on siis siinä, että ilman rahastointia tulojen ollessa suuria ja epäsäännöllisiä, muodostuisi huippu-urheilijan huippuvuosien tulojen verotus kohtuuttoman kovaksi veroprogression vuoksi. Rahastoinnin ansiosta urheilija pystyy siirtämään verottomasti osan verovuoden ansiotulosta myöhemmin tuloutettavaksi ansiotuloksi ja näin maksamaan vähemmän ansiotuloveroja. Tämän takana vaikuttaisi olevan ajatus, että urheilijan koko ura vaikuttaa huippuvuosien tulokseen ja on siksi oikeudenmukaista tasoittaa tätä tuloa pidemmälle ajalle urheilijan eduksi. Eskelinen (1995, s. 126) argumentoi että ArpL:n mukainen sattumaelementti erottaisi urheilutulon arpajaisvoitosta. Hänen mukaansa kuitenkaan aina rajanveto ei ole selvää; esimerkiksi jos jo arvontaan osallistuminen edellyttää vaativaa urheilusuoritusta ja näin ollen kaikkien ei ole mahdollista tavoitella arvottavaa etuutta, ei tällöin kyseessä liene arpajaisvoitto. Lallukka (Liite I, s. 3) pitää pokeritulojen rinnastusta urheilutuloon mielenkiintoisena, verottajalla kuitenkin on näkemys ettei se ole urheilutuloa. Hänen mukaansa tähän näkemykseen löytyy kuitenkin hyvin vastaperusteita, sillä pidetäänhän mentaaliurheiluakin kuten shakkia tai bridgeä urheiluna. Käytännön tasolle mentäessä Lallukka nostaa esille rahastointiasiat, jotka tulisi ottaa huomioon. Hän huomauttaa vielä että urheilijatulon ollessa kyseessä, verosopimustilanteissa lähdevaltio voisi verottaa verosopimuksen 17 artiklan mukaan, jossa määrätään että urheilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden palkkiot voidaan verottaa siinä valtiossa, jossa toimintaa harjoitetaan. Lallukka mainitsee vielä mielenkiintoisen nyanssin Suomi- Irlanti -verosopimuksen poikkeuksellisuudesta; siellä 18 artiklassa on esitetty esimerkkinä urheilijasta muun muassa kortinpelaaja (Liite I, s. 3 ; Finlex 1992). USA:ssa on tuloverolainsäädännössä selvät pykälät, joiden mukaan uhkapelitoiminnassa menoja ei voi vähentää tulojen ylittävältä määrältä, eli tappioita ei voi vahvistaa. Lallukka nostaa esiin että heidän sisäisessä lainsäädännössä on oikeustapauksia, joissa on vaadittu pokerinpelaajien rinnastamista urheilijoihin ja että saisi tehdä vähennyksiä, mutta pokerituloja ei pidetty urheilutulona. Lallukka toteaa vielä, että jos jossain valtiossa pokerinpelaajia pidetään selkeästi urheilijana ja Suomalainen pelaaja pelaa turnauksessa kyseisessä valtiossa, niin lähdevaltion

28 25 soveltaessa verosopimuksen 17 artiklaa verottaja hyvittää veron ja katsoo että lähdevaltiolla on ollut pätevä verotusoikeus. Yleensä kuitenkin valtiot soveltavat muu tulo -artiklaa, mikä antaa yleensä vain asuinvaltiolle oikeuden verottaa tuloja. Erikoistapauksina joissain sopimuksissa on lähdevaltiollakin oikeus verottaa muu tulo -artiklaa ja joissain valtioissa pokeritulot ovat sisäisen lainsäädännön mukaan verovapaata, joten verosopimusta ei tarvitse soveltaa vaikka verosopimus antaisikin verotusoikeuden, koska kyseinen valtio ei voi verotusoikeutta käyttää sisäisen lainsäädännön verovapauden takia (Liite I, s. 3) Pokerinpelaajalla ja urheilijalla voidaan nähdä olevan monia yhtymäkohtia toiminnassaan, esimerkiksi harjoittelu ja varsinainen kilvoittelu toisella henkinen, toisella fyysinen joiden valossa urheilutulon määritelmän voisi nähdä täyttyvän ammattimaisella pokerinpelaajalla. Myös ansiotulojen jaksottamisen voisi hyvin kuvitella tulevan kyseeseen myös pokerinpelaajilla tulojen ollessa samaan tapaan epäsäännöllisiä kuin urheilijoillakin. Verottaja kuitenkin näkee asian toisin, pokeritulot eivät ole urheilutuloa. Maailmalla on nähtävästi hieman eri käsityksiä asiasta, kuten USA:n ja Irlannin esimerkit osoittavat. Jokatapauksessa kyseessä lienee veteen piirretty viiva, jossa molempia näkökantoja tukevia argumentteja voidaan löytää.

29 26 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä katsaus pokeritulojen verotukseen Suomessa ja tuoda esiin erilaisia verotuksellisia näkökulmia. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja maustettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka suoritettiin puhelinhaastatteluna ja litteroitiin liitteeksi tähän työhön. Tärkeimpinä lähteinä mainittakoon ennenkaikkea voimassa oleva lainsäädäntö, verottajan ohjeistus lain tulkitsemiseen sekä verottajan asiantuntijan, Taneli Lallukan, haastattelu joka antoi arvokasta informaatiota verotuskäytäntöjä koskevien lakien käytännön soveltamiseen sekä vaihtoehtoisten näkökulmien pohtimiseen. Kuvio 4. Vaihtoehtoisia näkemyksiä verotukseen Tämänhetkinen tilanne pokeritulojen verotuksessa on se, että pokeri katsotaan selkeästi arpajaislain alaiseksi peliksi, joka on edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaata tuloa ja muussa tapauksessa tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Pokeritulot ovat saajalleen veronalaista tuloa, jonka tulolaji on ansiotulo. Poikkeuksena tähän sääntöön on kuitenkin TVL 85 :n verovapauspykälä, joka säätää ETA-alueella toimeenpannut pelit verovapaiksi pelaajalle. ETA-alueen verottomista voitoista ei saa tehdä vähennyksiä, sen sijaan muista voitoista pelaajat

30 27 saavat vähentää voitollisesta pelistä aiheutuneet kulut, kuten peliin sijoitetut panokset tai matka- ja majoituskustannukset pelimatkoilta. Tämän lisäksi jos pelit ovat päätoimisia ja pelaaja ansaitsee sillä toimeentulonsa, voidaan pelaamisen katsoa olevan varsinaista tulonhankkimistoimintaa. Tällöin ammattimainen pokerinpelaaja voi edellämainittujen vähennysten lisäksi vähentää tappioita myös muusta ansiotulosta ja lisäksi hänellä on oikeus vähentää tappioita tulevien vuosien verotuksessaan. Tutkimuksessa pohdittiin kahta vaihtoehtoista mallia (Kuvio 4) nykyisen verotuksen rinnalle. Nämä ovat pokeripelien yhtiöittäminen ja pokerinpelaajan kohteleminen urheilijana. Jos pokerinpelaajaa kohdeltaisiin urheilijana, olisivat hänen saamat voitot urheilutuloa, jota voisi jaksottaa urheilijarahastojärjestelmän avulla. Tämän jaksotuksen ideana on rahastoida urheilijan epäsäännöllisen suuria tuloja, esimerkiksi uran huipulla, progressiivisen ansiotuloveron vähentämiseksi. Rahastoa puretaan urheilu-uran jälkeen ansiotulona 2-10 vuoden aikana. Yhtiöittämisessä puolestaan pokerinpelaaja perustaisi esimerkiksi osakeyhtiön pelitoimintaansa varten jos näkisi tämän verosuunnittelumielessä järkeväksi. Toinen esille nostettu muoto oli elinkeinoharjoittajana toimiminen. Pokerin rinnastaminen huippu-urheiluun on yhteinen piirre, jolla näitä molempia näkökulmia voitaisiin perustella. Tässä työssä käytettiin esimerkkinä ammattiurheilijan hakemaa ennakkoratkaisua, jonka mukaan yksilölajia harjoittavan ammattiurheilijan tuloja voidaan verottaa osakeyhtiömuodossa. Tämän työn valossa päädytään johtopäätökseen, että nämä kaksi vaihtoehtoa olisivat hyvin marginaalisesti käyttökelpoisia pokerinpelaajalle nykylain valossa. Tämä johtuu yksinomaa ainutlaatuisesta ETA-alueen voittojen verovapaudesta, sitä on hankala millään verosuunnittelun määrällä saada kannattavammaksi. Tutkimuksen heikkoutena on nähtävä ammattimaisen pokerinpelaajien määrän selvittäminen, joka oli yksi tutkimuksen alaongelmista. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan löytynyt selvää vastausta edes verottajankaan tietokannoista. Mahdollisia jatkotutkimusideoita voisi olla tässä työssä esitettyjen vaihtoehtoisten mallien taloudellisten vaikutusten selvittäminen, jota tämän työn puitteissa ei lähdetty selvittämään.

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja Ilmaurheilurahasto SIL Urheilijaseminaari 11.2.2017 Timo Latikka, toiminnanjohtaja Suomen Ilmailuliiton tukisäätiö sr Yleishyödyllinen 1999 perustettu säätiö Perustettiin sääntömuutoksella 1964 perustetusta

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2012/2144 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 7 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus

Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus 17.5.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen verolainsäädäntö

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Esimerkki 3. Sivu 1. Sivu 2

Esimerkki 3. Sivu 1. Sivu 2 Esimerkki 3 Esimerkissä on kuvattu, kuinka muu kuin tuloverolain 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö täyttää veroilmoituslomakkeen 6C. Yhdistys on kaveriporukan perustama Harrastus ry, joka on sääntöjen

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 28.12.2016 n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Asia Rovaniemen

Lisätiedot

HE 172/2005 vp. keskitettäisiin Uudenmaan verovirastoon.

HE 172/2005 vp. keskitettäisiin Uudenmaan verovirastoon. HE 172/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 136 :n sekä perintö- ja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2011/2027 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 8 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...10

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 9 :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

HE-luonnos 16.2.2016/M.O.

HE-luonnos 16.2.2016/M.O. HE-luonnos 16.2.2016/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta HE 258/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ja väliaikaisesta annetun lain voimaantulosäännöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään arpajaislain (1047/2001) 13 c :n 2 momentin, 48 :n 3 momentin ja 67 :n 1 momentin nojalla,

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT

Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT Liite sisäasiainministeriön asetukseen SMDno/2015/635 VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT 2 Sisältö LOTON SÄÄNNÖT... 3 LOTON LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT... 7 KESTOLOTON JA KESTOLAUANTAI-JOKERIN LISÄARVONNAN SÄÄNNÖT...

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

Hallisarja Joukkuetta. Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C

Hallisarja Joukkuetta. Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C Hallisarja 2016-2017 9.10.2016-6.5.2017 46 Joukkuetta Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C Sarjajärjestelmä (Ohjelma valmiina koko kaudeksi) Osallistumismaksu Karsinnat/karsintaturnaus 2.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus PÖYTÄKIRJA SVEITSIN VALALIITON JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ HELSINGISSÄ 16 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1991 TEHDYN JA HELSINGISSÄ 19 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2006 TEHDYLLÄ PÖYTÄKIRJALLA MUUTETUN, TULO- JA VARALLISUUSVEROJA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS

KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS KENO PELI- JA JÄRJESTELMÄOPAS KENO JA KUNKKUKERTOIMET Kenossa arvotaan kaksi kertaa päivässä 20 numeroa väliltä 1 70. Pelin voittoon vaikuttavat rastien määrä (= kenotaso), valittu panos sekä osumien määrä.

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

VASTALAUSEPÄÄTÖS 24.03.2016

VASTALAUSEPÄÄTÖS 24.03.2016 VASTALAUSEPÄÄTÖS 24.03.2016 Alavuden Peli-Veikot ry (APV) Kuortaneen Kunto ry (KuKu) Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on käsitellyt B-nuorten Alueliigan ottelusta KuKu APV (20.03.2016) APV:n tekemän

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Tulonhankkimiskulut ovat kuluja, jotka liittyvät välittömästi tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille 1. Määritelmät. Kulttuurilahja -palvelulla tarkoitetaan Kansan Sivistysrahaston toimeenpanemaa rahankeräystä Internet-osoitteessa

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TULOVEROTUS Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2296-6

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014 Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari Marko Koski Konserniverokeskus Verohallinto eilen, tänään, huomenna - henkilöstöä yli 7 000 - kaikki toiminta paperilla - kaikki

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Kuluja, jotka välittömästi liittyvät tulon hankintaan tai säilyttämiseen Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan ja osa ei vähennyskelpoista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN Tässä esityksessä oleva veroinformaatio sisältää yleistä informaatiota 1.1.2016 voimassaolevasta Suomen lainsäädännöstä sekä oikeus- ja verotuskäytännöstä. Se ei ole täydellinen

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot