Lapin sairaanhoitopiiri Välinehuollon selvitys ja muutostyöpajat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin sairaanhoitopiiri Välinehuollon selvitys ja muutostyöpajat"

Transkriptio

1 Lapin sairaanhoitopiiri Välinehuollon selvitys ja muutostyöpajat Loppuraportti.6.06

2 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

3 Yhteenveto Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimii yhteensä 4 välinehuollon toimipistettä (+ Lapin Keskussairaalan välinehuolto) 4 eri kunnassa Välinehuollon henkilöstöä Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimii LKS pois lukien yhteensä6,4 htv:ta LKS:ssä on resursseja 3 htv:tä, joista 5 on allokoitu Rovaniemen kaupungin toiminnalle Laitekannan ikä ja valikoima vaihtelee hyvin paljon kunnittain. Osassa kunnista on käytössä erittäin vanha laitekanta (muutamassa kunnassa jopa yli 5 vuotta vanhaa laitekantaa) Kunnat ovat esittäneet välinehuollon haasteiksi toiminnan haavoittuvuuden ammattitaitoisten sijaisten vähäisyyden ja nykyisen henkilöstön eläköitymisen takia Lisäksi haasteeksi koettiin nykyisten välinehuoltajien ja välinehuoltoa tekevien hammashoitajien ammattitaito koulutuksen ja kokemuksen puutteen vuoksi Keskittämällä Lapin sairaanhoitopiirin välinehuolto Rovaniemelle on mahdollista säästää , mikä on n. 7 % koko Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon kustannuksista (yht., M ) Tämän lisäksi hammashoitajaresursseja vapautuu muuhun toimintaan noin,6 htv:tä Suosituksina jatkossa: Uutta sairaalaa rakennettaessa välinehuollon tilat tulee suunnitella niin, että Lapin sairaanhoitopiirin alueen välinehuolto on mahdollista keskittää kokonaisuudessaan Rovaniemelle Tilannetta tulee arvioida erityisesti silloin kun a.) Kunnan välinehuollosta henkilöstöä on eläköitymässä tai b.) kun kunta harkitsee uuden välinehuollon laitteiden hankkimista LKS:n välinehuoltoyksikön toiminnan tehokkuutta tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin, jotta pystytään arvioimaan tarvittava laitekapasiteetti, henkilöstökapasiteetti sekä säästöpotentiaali tulevaisuudessa. Nykyiset laskelmat eivät huomioi toiminnan tehostamispotentiaalia Endoskopiatoiminta tulisi keskittää Rovaniemelle, jotta voidaan taata tarpeeksi laadukas endoskooppien välinehuolto ja ettei endoskopiatoimenpiteen yksikkökustannukset kasva liian suuriksi pienemmissä kunnissa Kertakäyttövälineiden käyttöä voidaan lisätä siltä osin kun se koetaan järkeväksi eikä heikennä hoidon laatua. Tällaisia tuotteita ovat esim. suturaatiosetit sekä hammashuollon tarjottimet 3

4 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

5 Lapin sairaanhoitopiirin alueen jokaisessa kunnassa toimii välinehuolto, joka palvelee kunnan hammashuoltoa ja terveysasemavastaanottotoimintaa Osassa kunnista hammashuollon välinehuolto on eriytetty terveysaseman välinehuollosta Kunta Asukasmäärä Suoritemäärä 3 HTV Utsjoki Pelkosenniemi , Savukoski 03 Utsjoki ,3 Enontekiö 890 Muonio ,6 Posio ,9 Pello , Salla 3 78 Ei arviota 0,7 Kolari ,0 Ranua ,9 Kittilä , Inari , Kemijärvi ,5 Sodankylä ,8 Keskussairaala ,0 Rovaniemi ,0 Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Kolari Pello Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Ranua Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Väri Keskussairaalan välinehuolto Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Asukaslukumäärä alle 000 Pellon suoritemäärästä puuttuu hammashuollon osuus ja Utsjoen sekä Pelkosenniemen suoritemäärästä puuttuu tk osuus Perustuu yhden päivän aikana tehtyyn kirjanpitoon välinehuollon suorituksista, mikä on ekstrapoloitu vuositasolle. Muita kuntia pyydetty myös arvioimaan päivittäisen volyymin perusteella koko vuoden volyymimäärää 3 Välinehuollon suoritemäärät perustuvat kuntien itse tekemiin arvioihin tai päivittäisiin volyymilaskelmiin, minkä takia ilmoitettuja suoritemääriä ei voida pitää kovin luotettavina. Osa kunnista on ilmoittanut suoritemäärän vastaamaan instrumenttimäärää, kun taas osa kunnista on ilmoittanut suoritemääräksi instrumentin pesukerran Rovaniemen suoritemäärät perustuvat tietojärjestelmistä suoriin saatuihin lukuihin 5

6 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski** Utsjoki** Muonio - Enontekiö Posio Pello*** Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Ei tiedossa Käyntimääriin perustuen isoimpia kuntia välinehuollon osalta LSHP:n alueella Rovaniemen lisäksi ovat Sodankylä, Kemijärvi ja Inari Terveysaseman lääkärivastaanotot ja hammashuollon hammaslääkärivastaanotot v Välinehuollon suoritemäärä* v Asukasväkiluku kasvaa Asukasväkiluku kasvaa Terveysasema Hammashuolto Hammashuolto Muu välinehuolto *Välinehuollon suoritemäärät perustuvat kuntien itse tekemiin arvioihin tai päivittäisiin volyymilaskelmiin, minkä takia ilmoitettuja suoritemääriä ei voida pitää kovin luotettavina. Osa kunnista on ilmoittanut suoritemäärän vastaamaan instrumenttimäärää, kun taas osa kunnista on ilmoittanut suoritemääräksi instrumentin pesukerran **Suoritemäärästä puuttuu terveyskeskuksen osuus. *** Suoritemäärästä puuttuu hammashuollon osuus 6

7 Ei tiedossa Ei tiedossa Ilmoitetut terveysasemalääkärin ja hammaslääkärin toimenpidemäärät vaihtelevat erittäin paljon kunnittain, minkä perusteella toimenpidemääriä ei voida pitää täysin luotettavina Rovaniemellä tehdään hammaslääkärin ja 8 8 lääkärin toimenpidettä Terveysaseman lääkärin toimenpiteet ja hammaslääkärin toimenpiteet* v.05, lkm Terveysaseman toimenpidemääriä ei ole ilmoitettu osassa kunnista Pelkosenniemi - Savukoski 84 Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Terveysasema Hammashoitola Toimenpidemäärä vaihtelevat erittäin paljon kuntien välillä, minkä perusteella ilmoitettuja toimenpidemääriä ei voida pitää kovinkaan luotettavina 7

8 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Ei tiedossa Ei tiedossa Luotettavampi tapa verrata käyttöä Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Eniten terveyskeskus lääkärikäyntejä asukasta kohden on Posiossa, Pellossa, Sallassa, Ranualla ja Kemijärvellä Keskussairaala ei mukana vertailussa, sillä välinehuollon toiminta eri tyyppistä kuin kunnissa Hammaslääkärin käyntimäärä / asukas Terveyskeskuslääkärin käyntimäärä / asukas 0,7 0,7,0,0,3, 0,9,, 0,4,0 0,9 0,7 3,7,8,6,4,4,5,,5,4,,4,0 0,9 0 0 Toimenpidemäärä* / asukas ,0,3,9 3, 3,4 0,3 0,7,,5, 4,8,3 0, 0,0 0,3 3,4 Terveysasema tmp Hammashoito tmp * Toimenpidemäärät eivät ole tarpeeksi luotettavia, sillä ne perustuu joko kuntien omiin arvioihin tai kerran tehtyihin päivittäisiin volyymilaskelmiin 8

9 Muonio Enontekiössä on suhteessa kunnan asukas- ja suoritemäärään suurempi resursointi kuin muissa kunnissa Lapin keskussairaalan välinehuollon henkilöstö on 3 htv ja Rovaniemelle allokoitu määrä 5 htv* Välinehuollon henkilöstöresursointi v.05, htv Välinehuoltaja eläköitymässä v.06 välinehuoltajaa eläköitymässä v.09 ja v.0 Välinehuoltaja eläköitymässä v.09 Välinehuoltaja eläköitymässä v.03 Välinehuoltaja eläköitymässä v.0 Välinehuoltaja eläköitymässä v.03 Välinehuoltaja eläköitymässä v.06 Toimipisteiden määrä / kunta 4 Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon henkilöstö kuntien osalta yhteensä 6,4 htv (Rovaniemen kaupungin toiminta mukana) *Keskussairaalan välinehuollon sekä Rovaniemen kaupungille allokoidun henkilöstöstä arviolta 0% on eläköitymässä lähivuosina 9

10 Välinehuollon vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat keskimäärin kuntaa kohden Keskussairaalan osalta henkilöstökustannukset on ja kaupungin osuus Henkilöstökustannukset v.05, Rovaniemen kaupungille allokoidun välinehuollon kokonaiskustannuksista 4% muodostuu henkilöstökustannuksista (vuokrakustannukset ei mukana) Sallan vastaava osuus on 60% ja muista kunnista ei ole pystytty saamaan luotettavia tietoja * Kunnat eivät ole pystyneet ilmoittamaan tarkkoja kustannuksia, jonka takia kustannukset on monien kuntien osalta arvioitu henkilöstömäärän perusteella. Kunnan henkilöstökustannukset on laskettu perustuen välinehuoltajan ja hammashoitajan keskipalkkaan ja huomioitu henkilöstä aiheutuvat lisäkulut työnantajalle (,4 kerroin). 0

11 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Ei tiedossa Ei tiedossa Luotettavampi tapa verrata kustannuksia Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Välinehuollon asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat usein korkeammat pienillä paikkakunnilla Välinehuollon henkilöstökustannukset / asukas Välinehuollon henkilöstökustannukset / käynti* Välinehuollon henkilöstökustannukset / käynti** Välinehuollon henkilöstökustannukset / toimenpide** / käynti / tk käynti / sth käynti / tmp / sth tmp / tk tmp * Käyntejä ei eritelty vaan käynneiksi on huomioitu sekä hammashuollon että terveysasemavastaanotot **Kustannukset käynnit ja toimenpiteet eriteltynä. Mikäli kunnan välinehuollossa on toiminut vain hammashoitaja tai välinehuoltaja on laskettu yleisesti / käynti eikä tätä ole eroteltu hammashuollon ja terveyskeskuksen käyntien välillä

12 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskukssairaala Sallassa ja Rovaniemellä on hyvin uusi laitekanta, kun taas Kolarissa ja Utsjoella laitekanta on melko vanha Välinehuollon laitteiden keski-iän ollessa 0 v. puhutaan vanhasta laitekannasta Välinehuollon laitteiden määrä v.05, lkm Laitekannan keski-ikä v.05, vuosi ,6 5,7 7,3 Hammashuollon pesukone vanha, ikä ei tiedossa eikä huomioitu keski-ikään 4,0 5,3, 5,3 Kolarissa ja Utsjoella on vanha laitekanta, mutta kuntiin ei ole suunnitteilla uusia laiteinvestointeja 8,4 7,6 7,4 6,6 7,4 3,8 8, vuotta vanhaan laitteistoon voi olla hankalaa ja erittäin kallista saada korjauksen yhteydessä varaosia

13 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Välinehuollon laitevalikoima vaihtelee paljon kunnittain Välinehuollon laitteisto kunnittain v.05 5 Useampi toimipiste / kunta Muut laitteet* Kuivaus-kaappi Tislauslaite UÄ pesulaite Dac Endoskoopin puhdistuslaite Kuuma-saumaaja Pesukone Autoklaavi *Muut laitteet sis. Vesipumppu, Hiitinkeittoastia, Vedenkäsittelylaite, Porahuolto, Huuhtelulaite, Vedenpuhdistuslaite, Matalalämpösterliisaattori, Instrumenttien teroituskone 3

14 Välinehuollon laitevalikoima vaihtelee paljon kunnittain Autoklaavien ja pesukoneiden laitemäärien suhde vaihtelee kunnittain Välinehuollon laitteisto kunnittain (terveyskeskustoiminnan ja hammashuollon välinehuollon laitteet yhteensä) v.05 Kunta Autoklaavi Pesukone Pelkosenniemi - Savukoski Endoskoopin puhdistuslaite Dac UÄ pesulaite Tislauslaite Kuumasaumaaja Kuivauskaappi Muut laitteet* 6 Utsjoki 3 YHT Muonio - Enontekiö Posio 0 Pello 3 Salla 6 Kolari 3 7 Ranua 8 Kittilä 4 0 Inari Kemijärvi 3 9 Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala YHT *Muut laitteet sis. Vesipumppu, Hiitinkeittoastia, Vedenkäsittelylaite, Porahuolto, Huuhtelulaite, Vedenpuhdistuslaite, Matalalämpösterliisaattori, Instrumenttien teroituskone 4

15 Puoleen kunnista ei ole suunnitteilla uusia laiteinvestointeja suurimmat laiteinvestoinnit ovat Muonio-Enontekiön, Sallan ja Rovaniemen kuntiin Vuonna 05 tehdyt suunnitelmat laiteinvestointien osalta Kunta Endoskooppi Autoklaavit Pesukone Kuumasaumaaja Vedenkäsittely Kuivauskaappi Uä pesulaite Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Keskussairaala 0 * Rovaniemi *Matalalämpö sterilisaattori 5

16 Laitteiden määrä kunnan asukasmäärää kohden on korkeinta pienemmissä kunnissa kuten Pelkosenniemellä, Utsjoella, Muoniossa, Pellossa ja Posiolla Suuri laitteiden määrä heijastuu myös tarvittaviin laitehuoltoihin ja laitehuollon määriin Laitteiden määrä per 000 asukasta v.05 LKS laitekanta on suhteutettu koko LSHP asukasmäärään 6

17 Pelkosenniemi- Savukoski Utsjoki Muonio-Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari* Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Endoskopiatoiminnan volyymit ovat hyvin pieniä monissa kunnissa, joka nostaa laitehuollon ja endoskopiainstrumenttien välinehuollon kustannuksia toimenpidettä kohti Endoskopiatoimenpiteiden määrä kunnittain v.05 Endoskopialaitteiden määrä ja keski-ikä kunnittain v , ,5 Laitteiden määrä Laitteiden keski-ikä *Inarissa endoskoopin pesulaite ostettu käytettynä 7

18 Suurimmassa osassa kuntia kertakäyttöisten välineiden määrä on vähäinen, mutta osa kunnista olisi halukas lisäämään kertakäyttöisten instrumenttien määrää Tämä edellyttäisi selvitystä siitä, mitä kertakäyttöisiä välineitä on markkinoilla tarjolla Yhteenveto kuntien välinehuollon instrumenttien määrästä ja kertakäyttöisten instrumenttien osuudesta v.05 Kunta Pelkosenniemi - Savukoski Kertakäyttöisten % osuus tk puolella Suuri osa, lisääntynyt viime aikoina Kertakäyttöisten % osuus hammashuollon puolella Endoskooppien määrä Hammashuollon instrumenttien määrä Muiden instrumenttien määrä Ei tietoa 0 Ei tietoa Ei tietoa Utsjoki Ei tietoa % 0 30 Ei tietoa Muonio - Enontekiö Hyvin vähän Hyvin vähän 0 Ei tietoa 3 Posio 50-70% Max. 5 % 0 Ei tietoa Ei tietoa Pello Erittäin vähän Erittäin vähän Ei tietoa Ei tietoa Salla 0 % 0 % 0 00 Ei tietoa Kolari 0 % 5-0% Ei tietoa Ranua Hyvin vähän, halu lisätä Hyvin vähän, halu lisätä Ei tietoa Ei tietoa Kittilä Ei tietoa Ei tietoa Ei tietoa Inari 30 % 0 % 3 Ei tietoa Ei tietoa Kemijärvi 50 % Ei tietoa Sodankylä Hyvin vähän, käytetään kun välinehuolto kiinni Hyvin vähän, käytetään kun välinehuolto kiinni Rovaniemi Ei tietoa Ei tietoa 4 Ei tietoa Ei tietoa Keskussairaala Erittäin vähän Ei toimintaa 4 Ei tietoa Ei tietoa 8

19 Suurin osa kunnista kuljettaa muutamia instrumentteja oman henkilöstönsä mukana sivutoimipisteisiin ja vanhushuollon palveluyksiköihin Välinehuollon instrumenttikuljetukset kunnittain Kunta Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Kuljetukset / viikko Kuljetustyyppi Ei kuljetuksia Ei kuljetuksia Kilpisjärven sivutoimipisteeseen (oma henkilöstö vie ja tuo) ja Karissuolle (oma henkilöstö vie ja tuo) Posio Eläinlääkärin ja terveystarkastajan välineet (itse hakevat ja tuovat) Pello Kyllinkeitaaseen kuljetus, osastoilta ja neuvoloilta tuodaan ja haetaan välineet Salla Kolari Ranua Ei kuljetuksia Ei kuljetuksia Kittilä Kirjekuorella välineitä muutamiin lähi yksiköihin (vanhuspalvelut) Inari Med Inarille välinekuljetus Kemijärvi Kotihoito ja osastot tuo ja hakee omat välineensä Sodankylä 0 Henkilöstö itse kuljettaa kotihoidon yksikköön ja lähetti vanhuspalveluyksikköön Keskussairaala 50 Kuljetuksia Rovaniemen kaupungille ja huollettujen laboratoriovälineiden kuljetus Nordlappille, muihin kuntiin ei kuljeteta mitään Rovaniemi 50 Instrumenttitoimitukset Keskussairaalalta Lisäksi Nordlapp hoitaa laboratorionäytteiden kuljetukset osaan kunnista. Kunnissa toimii myös materiaalihuollon kuljetus, minkä kautta kertakäyttövälineet kulkevat kuntiin. Jokaisesta kunnasta lähtee myös linja-auto (postibussi) päivittäin Rovaniemelle ja muihin lähikuntiin. 9

20 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

21 Haastatteluiden perusteella keskeisimpiä kehitysalueita ovat toiminnan haavoittuvuus, henkilöstön ammattitaito ja välinehuollon vanha laitekanta Kehitysalueet Toiminnan haavoittuvuus Kuvaus Haasteellista saada sijaisia välinehuoltajille Usein kunnassa vain yksi alan ammattilainen, jonka korvaaminen on haasteellista Monessa kunnassa osaajat ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina Hankala rekrytoida uusia alan ammattilaisia syrjäseudulle Henkilöstön ammattitaito Muutamassa kunnassa välinehuoltoa hoitavat laitoshoitajat, joilla ei ole alan koulutusta eikä tarvittavaa ammattiosaamista Kaikki kunnat kertoivat tarvitsevansa alan koulutusta työntekijöilleen Monessa kunnassa välinehuoltoalan ammattilaiset ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina 3 Vanha laitekanta Laitteet ovat huonokuntoisia ja vaativat paljon huoltoa, mikä hidastaa välinehuollon toimintaa ja kasvattaa välinehuollon kustannuksia Osassa kunnista laitteisto on vanhaa ja todennäköisesti vaatii uusia investointeja lähivuosina, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia 4 Välinehuollon jakautuminen kahteen toimipisteeseen kunnan sisällä Yhteensä 7 kunnassa välinehuolto toimii joko erillisissä rakennuksissa tai erillisissä huoneissa (laitekanta ja henkilöstö varattu erikseen hammashuollon välinehuollolle ja terveysasemavastaanottotoimintaa tai päivystystä palvelevaan välinehuoltoon)

22 Ehdotettuja ratkaisumalleja ovat välinehuollon keskittäminen, etupainotteinen rekrytointi, koulutukset, kuntien sisäisten toimipisteiden yhdistäminen ja kertakäyttövälineisiin siirtyminen Kehitysalue Toiminnan haavoittuvuus Henkilöstön ammattitaito Ehdotetut ratkaisumallit Välinehuollon keskittäminen suurempiin yksiköihin ja instrumenttien kuljettaminen kuntiin välinehuollon keskuksesta Välinehuollon henkilöstön rekrytointi etupainotteisesti esim. Ivalon malli, jossa markkinoidaan työpaikkaa jo hyvissä ajoin ja perehdytetään ennen kuin tarjotaan vakipaikkaa Kertakäyttövälineiden lisääminen välinehuollossa vähentää pesu- ja sterilointitarvetta Kuntien sisällä toimivien erillisten toimipisteiden yhdistäminen Kaikki kunnat toivoivat sairaanhoitopiirin järjestämää yhteistä koulutusta välinehuoltajille Esittely markkinoilta löytyvistä kertakäyttövälineistä koulutuksen yhteydessä Yhdistetään kuntien sisällä toimivat erilliset toimipisteet ja siten välinehuollon henkilöstö 3 Vanha laitekanta Kuljetetaan välineitä toisesta kunnasta, jossa uudemmat laitteet esim. Rovaniemeltä jossa kapasiteettia Kertakäyttöisiin välineisiin siirtyminen

23 Välinehuollon tulevaisuuden kehitys suunnat ovat välinehuollon keskittäminen välinehuoltokeskuksiin ja automatisointi Trendi Kuvaus Vaikutus alueelliseen kehittämiseen Kertakäyttövälineisiin siirtyminen suurimmilta osin Välinehuollon automatisointi Välinehuollon keskittäminen välinehuoltokeskuksiin Instrumentit muutetaan kertakäyttöisiksi siltä osin kuin mahdollista Haasteena aiheutuva jätteiden määrä ja kertakäyttöinstrumenttien huono soveltuvuus toimenpiteisiin Automatisoinnilla tarkoitetaan välinehuollon laitteiston uusimista robottimaisilla välinehuollon laitteilla, jotka hoitavat koko välinehuollon prosessin: pesun, välineiden siirtämisen prosessissa eteenpäin, kuivauksen ja autoklaavauksen. Automaation tasoja on useampia Haasteena laitteiden korkea hinta noin milj. / laite Välinehuoltoa on kansallisella tasolla keskitetty suurempiin välinehuollon keskuksiin, jotka tuottavat välinehuoltoa ja lainaavat instrumentteja pienempi kokoisille kunnille alueella Keskittäminen lisää kuljetuskustannuksia ja instrumenttimäärää tulee kasvattaa riittävän välineistön turvaamiseksi Relevantti (keskusteltava Lapin ympäristöhallinnon jätepolitiikasta) Ei relevantti Relevantti Lähteet: Sairaala hygieniayhdistyksen välinehuoltoryhmän puheenjohtajan haastattelu, desktop research menetelmällä tietojen haku netistä 3

24 Kertakäyttöisten välineiden lisääminen välinehuollon toiminnassa nähtiin kunnissa positiivisena, mutta kertakäyttöisten välineiden käytön lisäämisessä on myös haasteita Ympäristöystävällisyys ja välineiden käytettävyys jakoi mielipiteitä haastatelluissa kunnissa Kertakäyttöiset välineet Pysyvät (uudelleen huollettavat) välineet + Vähentää laitekannan tarvetta + Vähentää rajallisen henkilöstömäärän välinehuollon työmäärää + Kustannustehokkaampia kuin pysyvien instrumenttien uudelleen huoltaminen Tuottaa lisää jätettä Kertakäyttöisten välineiden kuljettaminen materiaalivaraston kautta (lisää kuljetuksia) Instrumenttien huono käytettävyys toimenpiteissä Hammashuollon puolella hyvin vähän kertakäyttöisiä instrumentteja (tarvitaan tämän takia kuitenkin pysyviä uudelleen huollettavia instrumentteja) + Käytettävyys parempi kuin kertakäyttöisillä + Kalliiden instrumenttien osalta kustannustehokkaampi vaihtoehto Välineiden huoltoon käytetyt pesuaineet kuormittavat ympäristöä Mahdollinen välinehuollon keskittäminen pysyvien instrumenttien osalta lisää kuljetuskustannuksia ja kuormittaa ympäristöä Kunnissa ei välttämättä riittävää ammattitaitoa tehdä välinehuoltoa tulevaisuudessa Korkeat välinehuollon kustannukset aiheutuen henkilöstöstä ja laitekannasta 4

25 Työpajassa keskusteltiin kertakäyttövälineiden lisäämisestä ja vanhan laitekannan laitehuollosta ja laitteiden toimintavarmuudesta pidetyn työpajan keskustelumuistiinpanoja Mitä hyötyä tai haittaa näette kertakäyttöisten instrumenttien lisäämisessä kunnan välinehuollon toiminnassa? + Muoniossa kertakäyttöisten välineiden käyttö on vähäistä, minkä takia Muonio koki näiden lisäämisen yhtenä tehostamisen vaihtoehtona + Laadukas välinehuolto on kallista ja vaativaa, jolloin kertakäyttöiset instrumentit ovat edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto + Suturaatiosetti kertakäyttöisenä on kustannuksiltaan edullisempi kuin monikäyttöinen suturaatiosetti Posio ei näe kertakäyttöisten instrumenttien lisäämiseen tarvetta (tällä hetkellä jo melko paljon käytössä) Ivalossa ollut käytössä kertakäyttöisiä instrumentteja, mutta lääkärit eivät tykkää käyttää näitä (liian kömpelöitä käyttää) Kunnissa käytössä paljon instrumentteja, joita ei saatavana kertakäyttöisinä, mikä kuitenkin vaatisi välinehuollon laitteiston kalliita monikäyttöisiä instrumentteja varten Kuinka usein laitteet menneet rikki ja miten nopeasti laite on saatu takaisin toimintaan? Enontekiössä viimeksi saatu h aikana korjaus. Toisaalta harvinaista, että huolto onnistui muutaman tunnin sisällä Laitteiden hetkellinen toimimattomuus ei hidasta toimintaa, koska osassa kunnista laitteita on kahdessa paikassa (hammashuolto ja terveyskeskustoiminta), mitkä toimivat tarvittaessa varalaitteina Ivalossa saadaan yleensä huolto nopeasti paikalle Pienet huollot saadaan helposti tehtyä Isommat korjaukset on tilattava Oulusta tai Helsingistä Rovaniemellä kerran viikossa huolto, johon tarvitsee soittaa huolto, kun taas Ranualla n. 5-0 kertaa vuodessa Myös kiinteistöhuoltaja hoitaa pienemmät laitteet (tämä toimintamalli monessa paikassa) Kertakäyttövälineiden käyttöä voidaan lisätä tiettyjen instrumenttien osalta (kuten suturaatiosetit), mutta ne eivät sovellut kaikkeen toimintaan Isommassa yksilössä ei tarvitse huomioida käyttöasteessa yksittäisten laitteiden korjausta. Suuremmat korjaukset tilattavat kaikkialle Helsingistä tai Oulusta. 5

26 Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta välinehuollon keskittämisestä muihin toimipisteisiin pidetyn työpajan keskustelumuistiinpanoja Mitä hyötyä tai haittaa näette välinehuollon keskittämisessä muihin toimipisteisiin? + Yhtenäinen ja laadukas välinehuolto olisi toteutettavissa keskittämällä välinehuoltoa yksittäisiin pisteisiin, missä taattaisiin ammattitaitoinen henkilöstö ja yhdenmukaiset toimintaperiaatteet + Hammashuollossa keskittämällä välinehuolto pystytään varmistamaan laadukas ja ammattitaidolla tehty työ, koska tällä hetkellä välinehuolto on hammashoitajan vastuulla, vaikka se ei kuulu hammashoitajan perustehtäviin. Hammashoitajien työpanosta voitaisiin kohdistaa esim. ennaltaehkäisevään työhön + Rovaniemellä kuljetukset hammashuollon keskitetyn välinehuollon osalta ovat toimineet erittäin hyvin ja kokemukset ovat olleet positiivisia + Monet kunnat voisivat tarjota palveluita myös ympäryskunnille: + Rovaniemi olisi valmis ottamaan ympäryskuntien välinehuollon keskussairaalan tiloihin, mikäli pesualuetta saadaan isommaksi + Rovaniemessä Keskussairaalan keskitetty välinehuoltokeskus voisi toimia ympärivuorokautisesti 4/7, mikä kasvattaisi keskitetyn välinehuollon kapasiteettia + Pellossa olisi laitekapasiteettia tarjota välinehuollon palveluita Kolarille tarvittaessa + Posio olisi valmis tarjoamaan jonkun verran välinehuollon palveluita Ranualle + Osa kunnista näkee palveluiden keskittämisen hyötynä paremman mahdollisuuden keskittyä potilastyöhön + Ranua olisi valmis keskittämään välinehuoltonsa Rovaniemelle Välinehuollon joustavuus saattaisi kärsiä, jos välinehuolto keskitetään kauemmaksi kliinisestä toiminnasta Kuljetuskustannukset kasvaisivat suureksi, koska välimatkat ovat pitkiä Esim. Ivalo ei näe keskittämistä hyvänä vaihtoehtona, sillä matkaa Sodankylään 60 km ja Utsjoelle 60 km, mikä aiheuttaisi suuret kuljetuskustannukset Myös Muonio-Enontekiössä toiminnan keskittämisestä aiheutuisi merkittävät kuljetuskustannukset Kunnissa olevalla välinehuollon osaamiselle ei välttämättä löytyisi suoraan vastaavia työtehtäviä Toimintojen keskittäminen on pitkän aikavälin suunnittelua, joka tulisi tapahtumaan mahdollisesti seuraavan 0 vuoden ajanjaksolla. Keskittämisen arviointi vaatii enemmän laskentaa ja arviointia hyödyistä ja haitoista. Hammashuollon puolella varastossa tulisi olla noin,5 päivän välineet, jotta välinehuolto saataisiin toimimaan muualta tulevien kuljetusten varassa 6

27 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

28 Lapin sairaanhoitopiirin alueella endoskopiatoimintaa on Inarissa, Sodankylässä, Pellossa, Kemijärvellä, Ranualla ja Rovaniemellä = Endoskooppien pesulaitekapasiteetti* = Endoskooppien/tähystimien määrä kunnassa Kunta Asukas -määrä Toimen -pidemäärä Tmp / 000 asukasta Pello ,4 Ranua ,4 Inari ,7 Kemijärvi , Sodankylä ,4 Rovaniemi ,7 Keskussairaala Koko shp , Pello LKS Sodankylä Ranua Inari Kemijärvi Rovaniemi Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Väri Keskussairaalan välinehuolto Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) tähystintä Asukaslukumäärä alle *Endoskooppien pesulaitekapasiteetilla tarkoitetaan kunnissa olevaa tähystinten pesulaitemäärää (montako tähystintä voidaan pestä yhtä aikaa) 8

29 Pellossa ja Inarissa on hyvin paljon endoskooppien pesulaitekapasiteettia suhteessa tehtyihin endoskopiatoimenpiteisiin Välinehuollon endoskooppien pesulaitekapasiteetti kunnittain, endoskopiapesulaitteiden määrä per 000 endoskopiatoimenpidettä Endoskooppien pesulaitekapasiteettia on paljon suhteessa endoskopiatoimenpiteiden määrään , 0,3 Pello Ranua Ivalo- Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Inari Kunta Pello Ranua Ivalo Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Tmp Pesulaitekapasiteetti pesulaite pesulaite pesulaitetta pesulaitetta pesulaitetta 3 pesulaitetta 8 pesulaitetta Lähde: Kuntien toimittama tieto, jonka Niko Säynäjäkangas on validoinut välinehuollon laitteiden merkkien mukaan 9

30 Monessa kunnassa endoskopialaitteen vuosihuoltokustannus toimenpidettä kohti on jopa enemmän kuin puolet hinnasta mitä LKS:ssä laskutetaan koko endoskopiatoimenpiteestä 400 Vuosihuoltokustannus ei huomioi henkilökunnasta tai käytöstä tulevia kuluja Endoskopialaitteen vuosihuoltokustannus per endoskopiatoimenpide kunnittain v.05, Välinehuollon näkökulmasta endoskopiatoiminta kannattaa keskittää Rovaniemelle, jotta endoskopialaitteen huoltokustannukset per toimenpide eivät kasva liian suuriksi. Jos laitteita on paikkakunnalla vain yksi, niin myös toimintakustannukset nousevat, kun lääkärit joutuvat odottamaan laitteiden pesua Pello Ranua Inari 6 Kemijärvi Sodankylä 7 Rovaniemi 4 LKS Huoltokustannus per toimenpide Lähde: Arviot perustuvat Niko Säynäjäkankaan haastatteluun 30

31 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

32 Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon pitkän aikavälin kehityksenä voidaan keskittää toiminta Lapin keskussairaalaan, -3 isoimpaan kuntaan tai lähikuntiin Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon tulevaisuuden tuottamisvaihtoehdot Välinehuollon toiminta Lapin sairaanhoitopiirin alueella keskitetään kokonaisuudessaan Lapin keskussairaalaan Välinehuollon toiminta Lapin sairaanhoitopiirin alueella keskitetään Lapin keskussairaalaan Rovaniemen ympäryskuntien osalta ja Kittilään Kolarin, Muonion ja Enontekiön toiminta 3 Lapin keskussairaalaan keskitetään Rovaniemen, Sallan, Pellon, Pelkosenniemen, Ranuan ja Posion välinehuollon toiminta, Kittilään keskitetään Kolari ja Sodankylä, Inariin Utsjoen toiminta sekä Muonioon Enontekiön toiminta Keskittämistä ei ole tarkoitus toteuttaa lyhyellä aikavälillä vaan seuraavat skenaariot ovat pitkän aikavälin mahdollisuuksia, jotka liittyvät LKS:n tulevaisuuden suunnitteluun 3

33 Yhteenveto säästöpotentiaaliskenaarioista Kunta Nykytila Vaihtoehto : Keskittäminen Rovaniemelle Vaihtoehto : Keskittäminen Rovaniemelle ja Kittilään Vaihtoehto 3: Keskittäminen Rovaniemelle, Kittilään, Muonioon ja Inariin Toimipisteiden määrä 4 4 Kokonaiskustannukset,3 M,9 M,9 M,0 M Säästöpotentiaali HTV-määrät yhteensä 34,4 7,6 7,6 7,6 Pelkosenniemi Savukoski 0, Utsjoki 0, Enontekiö Muonio, ,3 Posio 0, Pello, Salla 0, Kolari, Ranua 0, Kittilä, - 0,9 0,5 Inari, - - 0,7 Kemijärvi, Sodankylä 0, Keskussairaala 8,0 8,0 8,0 8,0 Rovaniemi 5,0 9,6 8,7 8, 33

34 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle Utsjoki Enontekiö Muonio Kolari Pello Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 34

35 Vuosittainen kustannussäästö on , mikä on 7 % koko sairaanhoitopiirin välinehuollon kustannuksista, mikäli sairaanhoitopiirin välinehuolto keskitetään Rovaniemelle Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle Perustuu oletuksiin Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset 6 94 (9 % lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöön) Lisäinstrumenttihankintakustannukset per vuosi 4 90 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) 3 Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Vuosittainen kustannussäästö yhteensä (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset) = vastaten yhteensä, välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kustannussäästön osuus Lapin sairaanhoitopiirin alueen välinehuollon kokonaiskustannuksista on 3 % ja koko LSHP:n välinehuollon kokonaiskustannuksista (sis. Keskussairaalan toiminta) 7 % Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 9 % (= 4,6 htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

36 Taustaoletukset: Keskitettäessä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien välinehuollon toiminta Rovaniemelle tarvittava lisäresurssi on yhteensä 4,6 htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Tarvittava lisälaitekapasiteetti LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteetin perusteella autoklaavikoria [=4,6 henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] pesukonekoria [=4,6 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 9 % [= 4,6 htv / 5 htv] *Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 36

37 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle ja Kittilään Utsjoki Muonio Pello Enontekiö Kolari Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 37

38 Välinehuollon keskittämisellä voidaan säästää vuosittain yhteensä välinehuollon kustannuksissa keskitettäessä Rovaniemelle ja Kittilään Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle ja Kittilään Perustuu oletuksiin Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset (74 % lisää henkilöstökustannuksia Rovaniemelle) Lisäinstrumenttihankintakustannukset per vuosi Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Vuosittainen kustannussäästö yhteensä 054 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset paitsi Kittilä) = vastaten yhteensä 0,9 välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kittilän henkilöstöresurssi olisi 0,9 htv:ta ja Rovaniemellä lisäresurssia 3,7 htv:ta Toisaalta Kittilässä toiminta voi olla liian haavoittuvaa. LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteettiin suhteuttaminen tarkoittaisi Kittilään, korin autoklaavia (- autoklaavia) ja 4, korin pesukonetta (-3 pesukonetta) Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 74 % (= 3,7 htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

39 Taustaoletukset: Keskitettäessä välinehuollon toiminta Rovaniemelle ja Kittilään tarvittava lisäresurssi on yhteensä 3,7 htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Kittilässä tarvittava henkilöstöresurssi 0,9 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Rovaniemellä tarvittava lisähenkilöstöresurssi 3,7 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Nykytilanteessa Kittilässä on jo htv välinehuoltajan resurssi (0,9 htv tarvitaan), joka hoitaisi Kittilään keskitetyn välinehuollon Tarvittava laitekapasiteetti LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteetin perusteella Kittilään:, autoklaavikoria [=0,9henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] 4, pesukonekoria [=0,9 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Rovaniemelle (lisäksi): 8,9 autoklaavikoria [=4,6 henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] 7,9 pesukonekoria [=4,6 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 74 % [= 3,7 htv (=4,6-0,9) htv / 5 htv] *Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 39

40 3 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle, Kittilään, Muonioon ja Inariin Utsjoki Enontekiö Muonio Kolari Pello Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 40

41 3 Välinehuollon keskittämisellä naapurikuntiin voidaan säästää yhteensä Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt Perustuu oletuksiin 3. skenaario: Välinehuolto keskitetään Muonioon, Kittilään, Inariin ja Rovaniemelle Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset (6 % lisää henkilöstökustannuksia Rovaniemelle) Lisäinstrumenttihankintakustannukset 8 0 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) 3 Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Kustannussäästö yhteensä (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset) = vastaten yhteensä 7,8 välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kittilän henkilöstöresurssi olisi 0,5 htv ja Rovaniemellä 3, htv muun välinehuollon henkilöstön lisäksi, Inari-Utsjoki 0,7 htv:ta, Muonio-Enontekiö 0,3 htv:ta. Satelliittipisteissä puhutaan laskennallisista säästöistä, koska tarvittavat henkilöstömäärät ovat niin pieniä, että niitä ei välttämättä voida resursoida. Laskennallisten säästöjen saavuttaminen ei välttämättä ole mahdollista Välinehuollon keskittäminen pienempiin kokonaisuuksiin mm. Inari-Utsjoki, Muonio-Enontekiö, Kittilä ei takaa volyymillisesti tarpeeksi suuria yksiköitä, jotta toiminta ei olisi haavoittuvaa. Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 6 % (= 3, htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

42 3 Taustaoletukset: Keskitettäessä välinehuollon toiminta Rovaniemelle, Kittilään, Inariin ja Muonioon tarvittava lisäresurssi on yhteensä 3, htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Kittilässä tarvittava henkilöstöresurssi 0,5 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Inarissa tarvittava henkilöstöresurssi 0,7 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Muoniossa tarvittava henkilöstöresurssi 0,3 htv [= 7 03 asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Rovaniemellä tarvittava lisähenkilöstöresurssi 3, htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Nykytilanteessa kunnissa on jo riittävästi välinehuoltajia, jotka hoitaisivat tulevat keskitetyt välinehuollot kunnissa Kittilässä on jo htv välinehuoltajan resurssi (0,5 htv tarvitaan), joka hoitaisi Kittilään välinehuollon Inarissa on jo htv välinehuoltajan resurssi (, htv tarvitaan), joka hoitaisi Inarin keskitetyn välinehuollon Muoniossa on jo,5 htv välinehuoltajan resurssi (0,3 htv tarvitaan), joka hoitaisi Muonion keskitetyn välinehuollon Tarvittava laitekapasiteetti Inari-Utsjoki LSHP:n tuottaman Kittilä Rovaniemen Muonio-Enontekiö kaupungin välinehuollon Lisäkapasiteetti laitekapasiteetin Rovaniemelle perusteella (loput kunnat) Autoklaavikorit,6,3 0,8 7,4 Pesukonekorit 3,,5,7 4,7 Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 74 % [= 3, htv (=4,6-0,9) htv / 5 htv] HUOM! Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 4

43 Keskittämisellä taattaisiin tasalaatuisempi välinehuollon toiminta eikä toiminta olisi yhtä haavoittuvaa kuin nykyään, toisaalta välinehuolto ei olisi yhtä joustavaa kuin nykytilanteessa Pienempiin kokonaisuuksiin keskitettäessä välinehuollon laitteiden käyttöaste jää matalaksi Keskittämisestä aiheutuvat hyödyt ja haitat. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle. skenaario: Välinehuolto keskitetään -3 isompaan keskukseen 3. skenaario: Välinehuolto keskitetään lähikuntiin Hyödyt +Tasalaatuinen välinehuollon toiminta +Tasalaatuisempaa välinehuollon toimintaa verrattuna nykytilaan +Kustannussäästöt +Kustannussäästöt +Kustannussäästöt +Kuljettaminen hieman edullisempaa kuin skenaarioissa. ja. +Toiminta ei ole haavoittuvaa (paremmat sijaistamismahdollisuudet) +Hieman edullisemmat kuljetuskustannukset kuin. skenaariossa +Hieman joustavampi toiminta kuin skenaarioissa. ja. Haitat Kuntien joustava välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Mahdolliset lisäinvestoinnit instrumentteihin Kuntien joustavampi välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Ei päästä samaan käyttöasteeseen kuin LKS:n välinehuollossa Pienten toimipisteiden johtaminen haastavaa Laatutyö sekä ammattitaidon ylläpitäminen haastavaa pienissä yksiköissä Kuntien oma joustavampi välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Toiminnan haavoittuvuus ei muutu, sillä ei keskitetä tarpeeksi suuriksi kokonaisuuksiksi Ei päästä samaan käyttöasteeseen kuin LKS:n välinehuollossa Pienten toimipisteiden johtaminen haastavaa Laatutyö sekä ammattitaidon ylläpitäminen haastavaa pienissä yksiköissä 43

44 Lapin sairaanhoitopiirin materiaali- ja logistiikkapalveluiden mukaan pahvikollin kuljetuskustannus on n. 5 per kuljetus Kuljetusvolyymien kasvaessa hinta saattaa hieman laskea Pahvikollin (max. 30 kg) kuljetuskustannus Rovaniemeltä kuntiin, per kuljetus (-suuntainen kuljetus) Utsjoki Sodankylä Savukoski Salla Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Kemijärvi Ivalo Hetta/Enontekiö Kuljetuskustannus n. 4-4 snt per kilometri, n. 5 / pahvikolli / kuljetus Rovaniemeltä kuntaan Arvion mukaan - pahvikollin (max. 30kg) kuljetus per päivä olisi riittävä kuntien välinehuollon osalta Matka Hinta per - suunta Alle 50 km km 4 Yli 300 km 5 Lähde: LSHP materiaali- ja logistiikkapalvelut LUOTTAMUKSELLINEN 44

45 LKS:n Rovaniemen kaupungin terveydenhuollon tarpeisiin tuottaman välinehuollon osalta suurimmat kustannukset ovat henkilöstökustannukset (4%) Rovaniemen kaupungin välinehuollon kustannukset v.05, t Henkilöstökustannuksen osuus 4% Muiden kulujen osuus 4% 76 Vuokrakulu Muut kiinteistökulut 50 0 Laitteiden kunnossapito- ja huoltokulut Instrumenttien kunnossapito- ja huoltokulut Vuokrakustannusten osuus % Instrumenttien hankintamenot Sisäiset kulut (Varasto) Sisäiset kulut (Muut kulut) Muut kulut Henkilöstökustannus Vuokra* Laitteiden ja instrumenttien huolto Muut kulut Henkilöstö Välinehuolto yht * Rovaniemellä tehty investointeja, jotka selittävät korkeat vuokrakustannukset 45

46 Keskimäärin voidaan arvioida, että kokonaiskustannuksista 50 % on henkilöstökuluja ja loput muita välinehuollon toiminnan kuluja mm. huolto-, vuokra- ja hankintakuluja Rovaniemen kaupungin välinehuollon kustannusten jakautuminen, % 00% 90% 80% 70% 48 4% 00% Henkilöstö Välinehuollon kokonaiskustannukset kunnittain, t Pelkosenniemi Savukoski* Utsjoki* Muonio Enontekiö Posio % Pello* % 40% % Vuokra Sisältää varastokulut Salla Kolari* Ranua % 0% 4% Muut kulut Kittilä Inari % 0% 3% Rovaniemen kaupunki Huolto- ja hankintakulut Kemijärvi* Sodankylä* Kokonaiskustannusten jakautumisessa käytetty Rovaniemen kustannusten jakautumista niin, että henkilöstökustannusten osuus on 50 %. Tämä on karkea arvio, jonka perusteella voidaan suuntaa-antavasti arvioida kuntien kokonaiskustannuksia *Kunnan henkilöstökustannukset on laskettu perustuen välinehuoltajan ja hammashoitajan keskipalkkaan ja huomioitu henkilöstä aiheutuvat lisäkulut työnantajalle (,4 kerroin) 8 Muut kulut 8 Henkilöstö

47 Välinehuollon laitekannan ylläpito- ja hankintakustannukset muiden kuntien osalta on n. 5 % kokonaiskustannuksista Osuus vaihtelee 0 % - 5 % välillä riippuen huoltovälistä ja laitteiden poistoajoista Lapin sairaanhoitopiirin muiden kuntien (ei sis. Rovaniemeä) välinehuollon kustannusten jakautuminen v % 90% 80% 70% (50%) Henkilöstökustannukset Kunta Pelkosenniemi Savukoski Validointikustannus Vuosihuoltokustannus Hankintakustannus 3 YHT Utsjoki Enontekiö Muonio % Posio % 40% 30% (5%) Huolto- ja hankintakustannukset Pello Salla Kolari Ranua % 0% 0% (5%) 05 Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Laitekannan ylläpito- ja hankintakustannuksissa on huomioitu vain pesukoneiden, endoskooppipesukoneiden ja autoklaavien kustannukset. DAC laitteita ei ole huomioitu laitekannan ylläpito- ja hankintakustannuksiin. Arvioitu DAC laitteen vuosihuoltokustannus on n matkakustannukset Rovaniemeltä Sisältäen matkakustannukset. Välinehuollon laitteiden vuosihuoltoväliksi on määritetty kerran vuodessa ja niin että laitteiden huolto tapahtuu saman matkan aikana. Huoltokustannuslaskelmat sisältävät vain suunnitellut vuosihuollot eivätkä ollenkaan vikahuoltoja. 3 Välinehuollon laitteiden poistoajaksi on määritelty 0 vuotta Muut kustannukset 47

Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki

Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki Kyselyn toteuttaminen Webpropol-kysely touko-kesäkuussa johtaville lääkäreille Vastauksia saatiin 12:sta kunnasta/kuntayhtymästä

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015

Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015 Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015 Antti Saari Päivystyksen ja ensihoidon tulosaluejohtaja, LSHP Mika Orrensuo Ensihoitopäällikkö, LSHP Kuntakohtaisten taulukoiden tulkinta Ylin taulukko on Lapin

Lisätiedot

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto Lapin shp:n alueen etäisyydet: LKS Ranua tk 80 km LKS Posio tk 130 km LKS Salla tk 150 km LKS Muonio tk 230 km LKS Utsjoki tk 450 km LKS sairaala-apteekki 1/2

Lisätiedot

ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN

ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN Kuntakokous 7.10.2015 Talousjohtaja Elisa Kusmin Ensihoidon kustannukset /asukas eri shp:t vuoden 2014 talousarviossa 2 Yhtymävaltuuston käsittely 27.11.2013 34

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Väliraportti III/2016 Miia Palo Projektinjohtaja

Väliraportti III/2016 Miia Palo Projektinjohtaja Väliraportti III/2016 Miia Palo Projektinjohtaja Sisällys Toimintaympäristö muutoksessa.. 3 Integraatio, vaikuttavuus, tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina tulevaisuuden toiminnalle. 3 Luodaan yhteinen

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 29.3.2017 1 Teknologia-avusteiset kotihoidon palvelut Teknologiapilotit ovat liikkeellä (Inari, Kolari, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Tervola)

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

TALOUSARVIO Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TALOUSARVIO Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TALOUSARVIO 2014 Valtuustoseminaari 26.11.2013 Talousjohtaja Elisa Kusmin Talousarvion 2014 valmistelu Yhtymähallituksen talousarvion laadintaohjeet 24.4.2013 99 Kuntien lausunnot pyydettiin 31.8.2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Haasteita kehittämistyölle Lapissa Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6 Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET Peruspalvelulautakunta 6 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien

Lisätiedot

MAAOMAISUUS Vuosittain:

MAAOMAISUUS Vuosittain: MAAOMAISUUS Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAAOMAISUUS 31.12.2009 Enontekiö 2,91 27,14 30,05 Inari 219,58 158,77 378,35 järvi 59,49 19,16 78,65

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut Ajankohtaista sairaanhoidosta Eva Salomaa, johtajaylilääkäri LSHP

Kuntaneuvottelut Ajankohtaista sairaanhoidosta Eva Salomaa, johtajaylilääkäri LSHP Kuntaneuvottelut 2013 Ajankohtaista sairaanhoidosta Eva Salomaa, johtajaylilääkäri LSHP Ensihoidon sijoitussuunnitelma ja kustannusten jako Palvelutasopäätös Ensihoitopalvelujen tasavertaisuus; samantasoisten

Lisätiedot

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK Lapin poliisilaitos Poliisihallinto Poliisihallitus - Poliisiylijohtaja Sisäasianministeriön poliisiosasto 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK 24 poliisilaitosta Lapin poliisilaitos 1/5 poliisin

Lisätiedot

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Inarissa ennaltaehkäisevä työ ja kuntoutus

Vanhuspalvelut Inarissa ennaltaehkäisevä työ ja kuntoutus Vanhuspalvelut Inarissa ennaltaehkäisevä työ ja kuntoutus t Vanhuspalveluiden rakennemuutos aluetyöpaja Rovaniemellä Inari kuntana Pinta-alaltaan lt Suomen suurin kunta 17 321 km² (= Salla, Kemijärvi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2013 tuloslaskelma vertailu Tuloslaskelma/Milj. Muutettu Toteuma % Toteuma % TA 2013 TA 2013

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus seminaari Rovaniemi 27.5.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Tuula

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Siirtokuljetusurakka / Tarjouslomake

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Siirtokuljetusurakka / Tarjouslomake Lapin Jätehuolto kuntayhtymä YHDYSKUNTASEKAJÄTTEEN JA RAKENNUSJÄTTEEN SIIRTOKULJETUS KITTILÄN, SODANKYLÄN, KEMIJÄRVEN JA IVALON SIIRTOKUORMAUSASEMILTA ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖÖN JA LOPPUSIJOITUKSEEN Siirtokuljetusurakka

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 JA TALOUSARVIO 2018 Johtoryhmä 6.112017 Yhtymähallitus 8.11.2017 Valtuustoseminaari ja valtuuston kokous 29. 30.11.2017 Talousjohtaja Elisa Kusmin Yhtymähallituksen

Lisätiedot

Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella

Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014 Sari Kujala Ympäristösi parhaat tekijät 2 Taustatietoihin liittyviä löydöksiä 2012 2023 Väestöllisen huoltosuhteen muutos (ei-työikäisten ja työikäisten

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Kyselytunti Yhtymävaltuuston työjärjestys 7

Ajankohtaiskatsaus. Kyselytunti Yhtymävaltuuston työjärjestys 7 Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti 12.6.2013 Kyselytunti Kyselytunti Yhtymävaltuuston työjärjestys 7 Valtuutetulla on oikeus esittää hallitukselle kyselytunnilla

Lisätiedot

Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot

Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot 11.9.2017 Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot Tunturi-Lapin maaseutulautakunta Muonion kunnan Tunturi-Lapin maaseutulautakunta hoitaa Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Lapin sairaanhoitopiirin valtuusto 26.11.2014 Tulosaluejohtaja Antti Saari Ylihoitaja Marita Turulin Henkilöstöhallint o Tulosalueen ylihoitaja Marita Turulin Päivystys

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu)

Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu) Työpaperi, 11.8.2015 Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu) Tuulikki Louet-Lehtoniemi & Kristiina Strandman 11.8.2015 Pohjoinen SOTE ja tuottamisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Toimenpiteet Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Laajan kotikuntoutuksen mallin käyttöön ottaminen ja kehittäminen Yhteinen

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

PPSHP:n valtuustoseminaari Timo Kauppinen. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä

PPSHP:n valtuustoseminaari Timo Kauppinen. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä PPSHP:n valtuustoseminaari 14.11.2017 Timo Kauppinen Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä REL/102012 POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOKESKUS - NORDLAB Kliinisen laboratorioalan pohjoinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta lihan ja vuodelta 2016 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2017 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 2012 N 26/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 2012 N 26/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 1 N 6/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 1 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Lapin kirjastokokous

Lapin kirjastokokous Lapin kirjastokokous 8.5.2014 Peruspalveluarviointi Kirjastotilastot OKM:n ajankohtaiset Lapin aluehallintovirasto, Satu Ihanamäki, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6.5.2014 1 Peruspalveluarviointi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa 14.9.2017 Oulu Mahdollisuudet ja haasteet alueella Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö Rovaniemen kaupunki Lapin maakunta Laajan päivystyksen

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsiosa, toimijana Ramboll Kemi-Tornion seutukunta

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot