Lapin sairaanhoitopiiri Välinehuollon selvitys ja muutostyöpajat

Transkriptio

1 Lapin sairaanhoitopiiri Välinehuollon selvitys ja muutostyöpajat Loppuraportti.6.06

2 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

3 Yhteenveto Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimii yhteensä 4 välinehuollon toimipistettä (+ Lapin Keskussairaalan välinehuolto) 4 eri kunnassa Välinehuollon henkilöstöä Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimii LKS pois lukien yhteensä6,4 htv:ta LKS:ssä on resursseja 3 htv:tä, joista 5 on allokoitu Rovaniemen kaupungin toiminnalle Laitekannan ikä ja valikoima vaihtelee hyvin paljon kunnittain. Osassa kunnista on käytössä erittäin vanha laitekanta (muutamassa kunnassa jopa yli 5 vuotta vanhaa laitekantaa) Kunnat ovat esittäneet välinehuollon haasteiksi toiminnan haavoittuvuuden ammattitaitoisten sijaisten vähäisyyden ja nykyisen henkilöstön eläköitymisen takia Lisäksi haasteeksi koettiin nykyisten välinehuoltajien ja välinehuoltoa tekevien hammashoitajien ammattitaito koulutuksen ja kokemuksen puutteen vuoksi Keskittämällä Lapin sairaanhoitopiirin välinehuolto Rovaniemelle on mahdollista säästää , mikä on n. 7 % koko Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon kustannuksista (yht., M ) Tämän lisäksi hammashoitajaresursseja vapautuu muuhun toimintaan noin,6 htv:tä Suosituksina jatkossa: Uutta sairaalaa rakennettaessa välinehuollon tilat tulee suunnitella niin, että Lapin sairaanhoitopiirin alueen välinehuolto on mahdollista keskittää kokonaisuudessaan Rovaniemelle Tilannetta tulee arvioida erityisesti silloin kun a.) Kunnan välinehuollosta henkilöstöä on eläköitymässä tai b.) kun kunta harkitsee uuden välinehuollon laitteiden hankkimista LKS:n välinehuoltoyksikön toiminnan tehokkuutta tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin, jotta pystytään arvioimaan tarvittava laitekapasiteetti, henkilöstökapasiteetti sekä säästöpotentiaali tulevaisuudessa. Nykyiset laskelmat eivät huomioi toiminnan tehostamispotentiaalia Endoskopiatoiminta tulisi keskittää Rovaniemelle, jotta voidaan taata tarpeeksi laadukas endoskooppien välinehuolto ja ettei endoskopiatoimenpiteen yksikkökustannukset kasva liian suuriksi pienemmissä kunnissa Kertakäyttövälineiden käyttöä voidaan lisätä siltä osin kun se koetaan järkeväksi eikä heikennä hoidon laatua. Tällaisia tuotteita ovat esim. suturaatiosetit sekä hammashuollon tarjottimet 3

4 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

5 Lapin sairaanhoitopiirin alueen jokaisessa kunnassa toimii välinehuolto, joka palvelee kunnan hammashuoltoa ja terveysasemavastaanottotoimintaa Osassa kunnista hammashuollon välinehuolto on eriytetty terveysaseman välinehuollosta Kunta Asukasmäärä Suoritemäärä 3 HTV Utsjoki Pelkosenniemi , Savukoski 03 Utsjoki ,3 Enontekiö 890 Muonio ,6 Posio ,9 Pello , Salla 3 78 Ei arviota 0,7 Kolari ,0 Ranua ,9 Kittilä , Inari , Kemijärvi ,5 Sodankylä ,8 Keskussairaala ,0 Rovaniemi ,0 Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Kolari Pello Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Ranua Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Väri Keskussairaalan välinehuolto Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Asukaslukumäärä alle 000 Pellon suoritemäärästä puuttuu hammashuollon osuus ja Utsjoen sekä Pelkosenniemen suoritemäärästä puuttuu tk osuus Perustuu yhden päivän aikana tehtyyn kirjanpitoon välinehuollon suorituksista, mikä on ekstrapoloitu vuositasolle. Muita kuntia pyydetty myös arvioimaan päivittäisen volyymin perusteella koko vuoden volyymimäärää 3 Välinehuollon suoritemäärät perustuvat kuntien itse tekemiin arvioihin tai päivittäisiin volyymilaskelmiin, minkä takia ilmoitettuja suoritemääriä ei voida pitää kovin luotettavina. Osa kunnista on ilmoittanut suoritemäärän vastaamaan instrumenttimäärää, kun taas osa kunnista on ilmoittanut suoritemääräksi instrumentin pesukerran Rovaniemen suoritemäärät perustuvat tietojärjestelmistä suoriin saatuihin lukuihin 5

6 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski** Utsjoki** Muonio - Enontekiö Posio Pello*** Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Ei tiedossa Käyntimääriin perustuen isoimpia kuntia välinehuollon osalta LSHP:n alueella Rovaniemen lisäksi ovat Sodankylä, Kemijärvi ja Inari Terveysaseman lääkärivastaanotot ja hammashuollon hammaslääkärivastaanotot v Välinehuollon suoritemäärä* v Asukasväkiluku kasvaa Asukasväkiluku kasvaa Terveysasema Hammashuolto Hammashuolto Muu välinehuolto *Välinehuollon suoritemäärät perustuvat kuntien itse tekemiin arvioihin tai päivittäisiin volyymilaskelmiin, minkä takia ilmoitettuja suoritemääriä ei voida pitää kovin luotettavina. Osa kunnista on ilmoittanut suoritemäärän vastaamaan instrumenttimäärää, kun taas osa kunnista on ilmoittanut suoritemääräksi instrumentin pesukerran **Suoritemäärästä puuttuu terveyskeskuksen osuus. *** Suoritemäärästä puuttuu hammashuollon osuus 6

7 Ei tiedossa Ei tiedossa Ilmoitetut terveysasemalääkärin ja hammaslääkärin toimenpidemäärät vaihtelevat erittäin paljon kunnittain, minkä perusteella toimenpidemääriä ei voida pitää täysin luotettavina Rovaniemellä tehdään hammaslääkärin ja 8 8 lääkärin toimenpidettä Terveysaseman lääkärin toimenpiteet ja hammaslääkärin toimenpiteet* v.05, lkm Terveysaseman toimenpidemääriä ei ole ilmoitettu osassa kunnista Pelkosenniemi - Savukoski 84 Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Terveysasema Hammashoitola Toimenpidemäärä vaihtelevat erittäin paljon kuntien välillä, minkä perusteella ilmoitettuja toimenpidemääriä ei voida pitää kovinkaan luotettavina 7

8 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Ei tiedossa Ei tiedossa Luotettavampi tapa verrata käyttöä Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Eniten terveyskeskus lääkärikäyntejä asukasta kohden on Posiossa, Pellossa, Sallassa, Ranualla ja Kemijärvellä Keskussairaala ei mukana vertailussa, sillä välinehuollon toiminta eri tyyppistä kuin kunnissa Hammaslääkärin käyntimäärä / asukas Terveyskeskuslääkärin käyntimäärä / asukas 0,7 0,7,0,0,3, 0,9,, 0,4,0 0,9 0,7 3,7,8,6,4,4,5,,5,4,,4,0 0,9 0 0 Toimenpidemäärä* / asukas ,0,3,9 3, 3,4 0,3 0,7,,5, 4,8,3 0, 0,0 0,3 3,4 Terveysasema tmp Hammashoito tmp * Toimenpidemäärät eivät ole tarpeeksi luotettavia, sillä ne perustuu joko kuntien omiin arvioihin tai kerran tehtyihin päivittäisiin volyymilaskelmiin 8

9 Muonio Enontekiössä on suhteessa kunnan asukas- ja suoritemäärään suurempi resursointi kuin muissa kunnissa Lapin keskussairaalan välinehuollon henkilöstö on 3 htv ja Rovaniemelle allokoitu määrä 5 htv* Välinehuollon henkilöstöresursointi v.05, htv Välinehuoltaja eläköitymässä v.06 välinehuoltajaa eläköitymässä v.09 ja v.0 Välinehuoltaja eläköitymässä v.09 Välinehuoltaja eläköitymässä v.03 Välinehuoltaja eläköitymässä v.0 Välinehuoltaja eläköitymässä v.03 Välinehuoltaja eläköitymässä v.06 Toimipisteiden määrä / kunta 4 Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon henkilöstö kuntien osalta yhteensä 6,4 htv (Rovaniemen kaupungin toiminta mukana) *Keskussairaalan välinehuollon sekä Rovaniemen kaupungille allokoidun henkilöstöstä arviolta 0% on eläköitymässä lähivuosina 9

10 Välinehuollon vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat keskimäärin kuntaa kohden Keskussairaalan osalta henkilöstökustannukset on ja kaupungin osuus Henkilöstökustannukset v.05, Rovaniemen kaupungille allokoidun välinehuollon kokonaiskustannuksista 4% muodostuu henkilöstökustannuksista (vuokrakustannukset ei mukana) Sallan vastaava osuus on 60% ja muista kunnista ei ole pystytty saamaan luotettavia tietoja * Kunnat eivät ole pystyneet ilmoittamaan tarkkoja kustannuksia, jonka takia kustannukset on monien kuntien osalta arvioitu henkilöstömäärän perusteella. Kunnan henkilöstökustannukset on laskettu perustuen välinehuoltajan ja hammashoitajan keskipalkkaan ja huomioitu henkilöstä aiheutuvat lisäkulut työnantajalle (,4 kerroin). 0

11 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Ei tiedossa Ei tiedossa Luotettavampi tapa verrata kustannuksia Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Välinehuollon asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat usein korkeammat pienillä paikkakunnilla Välinehuollon henkilöstökustannukset / asukas Välinehuollon henkilöstökustannukset / käynti* Välinehuollon henkilöstökustannukset / käynti** Välinehuollon henkilöstökustannukset / toimenpide** / käynti / tk käynti / sth käynti / tmp / sth tmp / tk tmp * Käyntejä ei eritelty vaan käynneiksi on huomioitu sekä hammashuollon että terveysasemavastaanotot **Kustannukset käynnit ja toimenpiteet eriteltynä. Mikäli kunnan välinehuollossa on toiminut vain hammashoitaja tai välinehuoltaja on laskettu yleisesti / käynti eikä tätä ole eroteltu hammashuollon ja terveyskeskuksen käyntien välillä

12 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskukssairaala Sallassa ja Rovaniemellä on hyvin uusi laitekanta, kun taas Kolarissa ja Utsjoella laitekanta on melko vanha Välinehuollon laitteiden keski-iän ollessa 0 v. puhutaan vanhasta laitekannasta Välinehuollon laitteiden määrä v.05, lkm Laitekannan keski-ikä v.05, vuosi ,6 5,7 7,3 Hammashuollon pesukone vanha, ikä ei tiedossa eikä huomioitu keski-ikään 4,0 5,3, 5,3 Kolarissa ja Utsjoella on vanha laitekanta, mutta kuntiin ei ole suunnitteilla uusia laiteinvestointeja 8,4 7,6 7,4 6,6 7,4 3,8 8, vuotta vanhaan laitteistoon voi olla hankalaa ja erittäin kallista saada korjauksen yhteydessä varaosia

13 Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala Välinehuollon laitevalikoima vaihtelee paljon kunnittain Välinehuollon laitteisto kunnittain v.05 5 Useampi toimipiste / kunta Muut laitteet* Kuivaus-kaappi Tislauslaite UÄ pesulaite Dac Endoskoopin puhdistuslaite Kuuma-saumaaja Pesukone Autoklaavi *Muut laitteet sis. Vesipumppu, Hiitinkeittoastia, Vedenkäsittelylaite, Porahuolto, Huuhtelulaite, Vedenpuhdistuslaite, Matalalämpösterliisaattori, Instrumenttien teroituskone 3

14 Välinehuollon laitevalikoima vaihtelee paljon kunnittain Autoklaavien ja pesukoneiden laitemäärien suhde vaihtelee kunnittain Välinehuollon laitteisto kunnittain (terveyskeskustoiminnan ja hammashuollon välinehuollon laitteet yhteensä) v.05 Kunta Autoklaavi Pesukone Pelkosenniemi - Savukoski Endoskoopin puhdistuslaite Dac UÄ pesulaite Tislauslaite Kuumasaumaaja Kuivauskaappi Muut laitteet* 6 Utsjoki 3 YHT Muonio - Enontekiö Posio 0 Pello 3 Salla 6 Kolari 3 7 Ranua 8 Kittilä 4 0 Inari Kemijärvi 3 9 Sodankylä Rovaniemi Keskussairaala YHT *Muut laitteet sis. Vesipumppu, Hiitinkeittoastia, Vedenkäsittelylaite, Porahuolto, Huuhtelulaite, Vedenpuhdistuslaite, Matalalämpösterliisaattori, Instrumenttien teroituskone 4

15 Puoleen kunnista ei ole suunnitteilla uusia laiteinvestointeja suurimmat laiteinvestoinnit ovat Muonio-Enontekiön, Sallan ja Rovaniemen kuntiin Vuonna 05 tehdyt suunnitelmat laiteinvestointien osalta Kunta Endoskooppi Autoklaavit Pesukone Kuumasaumaaja Vedenkäsittely Kuivauskaappi Uä pesulaite Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Keskussairaala 0 * Rovaniemi *Matalalämpö sterilisaattori 5

16 Laitteiden määrä kunnan asukasmäärää kohden on korkeinta pienemmissä kunnissa kuten Pelkosenniemellä, Utsjoella, Muoniossa, Pellossa ja Posiolla Suuri laitteiden määrä heijastuu myös tarvittaviin laitehuoltoihin ja laitehuollon määriin Laitteiden määrä per 000 asukasta v.05 LKS laitekanta on suhteutettu koko LSHP asukasmäärään 6

17 Pelkosenniemi- Savukoski Utsjoki Muonio-Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Posio Pello Salla Kolari Ranua Kittilä Inari* Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Endoskopiatoiminnan volyymit ovat hyvin pieniä monissa kunnissa, joka nostaa laitehuollon ja endoskopiainstrumenttien välinehuollon kustannuksia toimenpidettä kohti Endoskopiatoimenpiteiden määrä kunnittain v.05 Endoskopialaitteiden määrä ja keski-ikä kunnittain v , ,5 Laitteiden määrä Laitteiden keski-ikä *Inarissa endoskoopin pesulaite ostettu käytettynä 7

18 Suurimmassa osassa kuntia kertakäyttöisten välineiden määrä on vähäinen, mutta osa kunnista olisi halukas lisäämään kertakäyttöisten instrumenttien määrää Tämä edellyttäisi selvitystä siitä, mitä kertakäyttöisiä välineitä on markkinoilla tarjolla Yhteenveto kuntien välinehuollon instrumenttien määrästä ja kertakäyttöisten instrumenttien osuudesta v.05 Kunta Pelkosenniemi - Savukoski Kertakäyttöisten % osuus tk puolella Suuri osa, lisääntynyt viime aikoina Kertakäyttöisten % osuus hammashuollon puolella Endoskooppien määrä Hammashuollon instrumenttien määrä Muiden instrumenttien määrä Ei tietoa 0 Ei tietoa Ei tietoa Utsjoki Ei tietoa % 0 30 Ei tietoa Muonio - Enontekiö Hyvin vähän Hyvin vähän 0 Ei tietoa 3 Posio 50-70% Max. 5 % 0 Ei tietoa Ei tietoa Pello Erittäin vähän Erittäin vähän Ei tietoa Ei tietoa Salla 0 % 0 % 0 00 Ei tietoa Kolari 0 % 5-0% Ei tietoa Ranua Hyvin vähän, halu lisätä Hyvin vähän, halu lisätä Ei tietoa Ei tietoa Kittilä Ei tietoa Ei tietoa Ei tietoa Inari 30 % 0 % 3 Ei tietoa Ei tietoa Kemijärvi 50 % Ei tietoa Sodankylä Hyvin vähän, käytetään kun välinehuolto kiinni Hyvin vähän, käytetään kun välinehuolto kiinni Rovaniemi Ei tietoa Ei tietoa 4 Ei tietoa Ei tietoa Keskussairaala Erittäin vähän Ei toimintaa 4 Ei tietoa Ei tietoa 8

19 Suurin osa kunnista kuljettaa muutamia instrumentteja oman henkilöstönsä mukana sivutoimipisteisiin ja vanhushuollon palveluyksiköihin Välinehuollon instrumenttikuljetukset kunnittain Kunta Pelkosenniemi - Savukoski Utsjoki Muonio - Enontekiö Kuljetukset / viikko Kuljetustyyppi Ei kuljetuksia Ei kuljetuksia Kilpisjärven sivutoimipisteeseen (oma henkilöstö vie ja tuo) ja Karissuolle (oma henkilöstö vie ja tuo) Posio Eläinlääkärin ja terveystarkastajan välineet (itse hakevat ja tuovat) Pello Kyllinkeitaaseen kuljetus, osastoilta ja neuvoloilta tuodaan ja haetaan välineet Salla Kolari Ranua Ei kuljetuksia Ei kuljetuksia Kittilä Kirjekuorella välineitä muutamiin lähi yksiköihin (vanhuspalvelut) Inari Med Inarille välinekuljetus Kemijärvi Kotihoito ja osastot tuo ja hakee omat välineensä Sodankylä 0 Henkilöstö itse kuljettaa kotihoidon yksikköön ja lähetti vanhuspalveluyksikköön Keskussairaala 50 Kuljetuksia Rovaniemen kaupungille ja huollettujen laboratoriovälineiden kuljetus Nordlappille, muihin kuntiin ei kuljeteta mitään Rovaniemi 50 Instrumenttitoimitukset Keskussairaalalta Lisäksi Nordlapp hoitaa laboratorionäytteiden kuljetukset osaan kunnista. Kunnissa toimii myös materiaalihuollon kuljetus, minkä kautta kertakäyttövälineet kulkevat kuntiin. Jokaisesta kunnasta lähtee myös linja-auto (postibussi) päivittäin Rovaniemelle ja muihin lähikuntiin. 9

20 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

21 Haastatteluiden perusteella keskeisimpiä kehitysalueita ovat toiminnan haavoittuvuus, henkilöstön ammattitaito ja välinehuollon vanha laitekanta Kehitysalueet Toiminnan haavoittuvuus Kuvaus Haasteellista saada sijaisia välinehuoltajille Usein kunnassa vain yksi alan ammattilainen, jonka korvaaminen on haasteellista Monessa kunnassa osaajat ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina Hankala rekrytoida uusia alan ammattilaisia syrjäseudulle Henkilöstön ammattitaito Muutamassa kunnassa välinehuoltoa hoitavat laitoshoitajat, joilla ei ole alan koulutusta eikä tarvittavaa ammattiosaamista Kaikki kunnat kertoivat tarvitsevansa alan koulutusta työntekijöilleen Monessa kunnassa välinehuoltoalan ammattilaiset ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina 3 Vanha laitekanta Laitteet ovat huonokuntoisia ja vaativat paljon huoltoa, mikä hidastaa välinehuollon toimintaa ja kasvattaa välinehuollon kustannuksia Osassa kunnista laitteisto on vanhaa ja todennäköisesti vaatii uusia investointeja lähivuosina, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia 4 Välinehuollon jakautuminen kahteen toimipisteeseen kunnan sisällä Yhteensä 7 kunnassa välinehuolto toimii joko erillisissä rakennuksissa tai erillisissä huoneissa (laitekanta ja henkilöstö varattu erikseen hammashuollon välinehuollolle ja terveysasemavastaanottotoimintaa tai päivystystä palvelevaan välinehuoltoon)

22 Ehdotettuja ratkaisumalleja ovat välinehuollon keskittäminen, etupainotteinen rekrytointi, koulutukset, kuntien sisäisten toimipisteiden yhdistäminen ja kertakäyttövälineisiin siirtyminen Kehitysalue Toiminnan haavoittuvuus Henkilöstön ammattitaito Ehdotetut ratkaisumallit Välinehuollon keskittäminen suurempiin yksiköihin ja instrumenttien kuljettaminen kuntiin välinehuollon keskuksesta Välinehuollon henkilöstön rekrytointi etupainotteisesti esim. Ivalon malli, jossa markkinoidaan työpaikkaa jo hyvissä ajoin ja perehdytetään ennen kuin tarjotaan vakipaikkaa Kertakäyttövälineiden lisääminen välinehuollossa vähentää pesu- ja sterilointitarvetta Kuntien sisällä toimivien erillisten toimipisteiden yhdistäminen Kaikki kunnat toivoivat sairaanhoitopiirin järjestämää yhteistä koulutusta välinehuoltajille Esittely markkinoilta löytyvistä kertakäyttövälineistä koulutuksen yhteydessä Yhdistetään kuntien sisällä toimivat erilliset toimipisteet ja siten välinehuollon henkilöstö 3 Vanha laitekanta Kuljetetaan välineitä toisesta kunnasta, jossa uudemmat laitteet esim. Rovaniemeltä jossa kapasiteettia Kertakäyttöisiin välineisiin siirtyminen

23 Välinehuollon tulevaisuuden kehitys suunnat ovat välinehuollon keskittäminen välinehuoltokeskuksiin ja automatisointi Trendi Kuvaus Vaikutus alueelliseen kehittämiseen Kertakäyttövälineisiin siirtyminen suurimmilta osin Välinehuollon automatisointi Välinehuollon keskittäminen välinehuoltokeskuksiin Instrumentit muutetaan kertakäyttöisiksi siltä osin kuin mahdollista Haasteena aiheutuva jätteiden määrä ja kertakäyttöinstrumenttien huono soveltuvuus toimenpiteisiin Automatisoinnilla tarkoitetaan välinehuollon laitteiston uusimista robottimaisilla välinehuollon laitteilla, jotka hoitavat koko välinehuollon prosessin: pesun, välineiden siirtämisen prosessissa eteenpäin, kuivauksen ja autoklaavauksen. Automaation tasoja on useampia Haasteena laitteiden korkea hinta noin milj. / laite Välinehuoltoa on kansallisella tasolla keskitetty suurempiin välinehuollon keskuksiin, jotka tuottavat välinehuoltoa ja lainaavat instrumentteja pienempi kokoisille kunnille alueella Keskittäminen lisää kuljetuskustannuksia ja instrumenttimäärää tulee kasvattaa riittävän välineistön turvaamiseksi Relevantti (keskusteltava Lapin ympäristöhallinnon jätepolitiikasta) Ei relevantti Relevantti Lähteet: Sairaala hygieniayhdistyksen välinehuoltoryhmän puheenjohtajan haastattelu, desktop research menetelmällä tietojen haku netistä 3

24 Kertakäyttöisten välineiden lisääminen välinehuollon toiminnassa nähtiin kunnissa positiivisena, mutta kertakäyttöisten välineiden käytön lisäämisessä on myös haasteita Ympäristöystävällisyys ja välineiden käytettävyys jakoi mielipiteitä haastatelluissa kunnissa Kertakäyttöiset välineet Pysyvät (uudelleen huollettavat) välineet + Vähentää laitekannan tarvetta + Vähentää rajallisen henkilöstömäärän välinehuollon työmäärää + Kustannustehokkaampia kuin pysyvien instrumenttien uudelleen huoltaminen Tuottaa lisää jätettä Kertakäyttöisten välineiden kuljettaminen materiaalivaraston kautta (lisää kuljetuksia) Instrumenttien huono käytettävyys toimenpiteissä Hammashuollon puolella hyvin vähän kertakäyttöisiä instrumentteja (tarvitaan tämän takia kuitenkin pysyviä uudelleen huollettavia instrumentteja) + Käytettävyys parempi kuin kertakäyttöisillä + Kalliiden instrumenttien osalta kustannustehokkaampi vaihtoehto Välineiden huoltoon käytetyt pesuaineet kuormittavat ympäristöä Mahdollinen välinehuollon keskittäminen pysyvien instrumenttien osalta lisää kuljetuskustannuksia ja kuormittaa ympäristöä Kunnissa ei välttämättä riittävää ammattitaitoa tehdä välinehuoltoa tulevaisuudessa Korkeat välinehuollon kustannukset aiheutuen henkilöstöstä ja laitekannasta 4

25 Työpajassa keskusteltiin kertakäyttövälineiden lisäämisestä ja vanhan laitekannan laitehuollosta ja laitteiden toimintavarmuudesta pidetyn työpajan keskustelumuistiinpanoja Mitä hyötyä tai haittaa näette kertakäyttöisten instrumenttien lisäämisessä kunnan välinehuollon toiminnassa? + Muoniossa kertakäyttöisten välineiden käyttö on vähäistä, minkä takia Muonio koki näiden lisäämisen yhtenä tehostamisen vaihtoehtona + Laadukas välinehuolto on kallista ja vaativaa, jolloin kertakäyttöiset instrumentit ovat edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto + Suturaatiosetti kertakäyttöisenä on kustannuksiltaan edullisempi kuin monikäyttöinen suturaatiosetti Posio ei näe kertakäyttöisten instrumenttien lisäämiseen tarvetta (tällä hetkellä jo melko paljon käytössä) Ivalossa ollut käytössä kertakäyttöisiä instrumentteja, mutta lääkärit eivät tykkää käyttää näitä (liian kömpelöitä käyttää) Kunnissa käytössä paljon instrumentteja, joita ei saatavana kertakäyttöisinä, mikä kuitenkin vaatisi välinehuollon laitteiston kalliita monikäyttöisiä instrumentteja varten Kuinka usein laitteet menneet rikki ja miten nopeasti laite on saatu takaisin toimintaan? Enontekiössä viimeksi saatu h aikana korjaus. Toisaalta harvinaista, että huolto onnistui muutaman tunnin sisällä Laitteiden hetkellinen toimimattomuus ei hidasta toimintaa, koska osassa kunnista laitteita on kahdessa paikassa (hammashuolto ja terveyskeskustoiminta), mitkä toimivat tarvittaessa varalaitteina Ivalossa saadaan yleensä huolto nopeasti paikalle Pienet huollot saadaan helposti tehtyä Isommat korjaukset on tilattava Oulusta tai Helsingistä Rovaniemellä kerran viikossa huolto, johon tarvitsee soittaa huolto, kun taas Ranualla n. 5-0 kertaa vuodessa Myös kiinteistöhuoltaja hoitaa pienemmät laitteet (tämä toimintamalli monessa paikassa) Kertakäyttövälineiden käyttöä voidaan lisätä tiettyjen instrumenttien osalta (kuten suturaatiosetit), mutta ne eivät sovellut kaikkeen toimintaan Isommassa yksilössä ei tarvitse huomioida käyttöasteessa yksittäisten laitteiden korjausta. Suuremmat korjaukset tilattavat kaikkialle Helsingistä tai Oulusta. 5

26 Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta välinehuollon keskittämisestä muihin toimipisteisiin pidetyn työpajan keskustelumuistiinpanoja Mitä hyötyä tai haittaa näette välinehuollon keskittämisessä muihin toimipisteisiin? + Yhtenäinen ja laadukas välinehuolto olisi toteutettavissa keskittämällä välinehuoltoa yksittäisiin pisteisiin, missä taattaisiin ammattitaitoinen henkilöstö ja yhdenmukaiset toimintaperiaatteet + Hammashuollossa keskittämällä välinehuolto pystytään varmistamaan laadukas ja ammattitaidolla tehty työ, koska tällä hetkellä välinehuolto on hammashoitajan vastuulla, vaikka se ei kuulu hammashoitajan perustehtäviin. Hammashoitajien työpanosta voitaisiin kohdistaa esim. ennaltaehkäisevään työhön + Rovaniemellä kuljetukset hammashuollon keskitetyn välinehuollon osalta ovat toimineet erittäin hyvin ja kokemukset ovat olleet positiivisia + Monet kunnat voisivat tarjota palveluita myös ympäryskunnille: + Rovaniemi olisi valmis ottamaan ympäryskuntien välinehuollon keskussairaalan tiloihin, mikäli pesualuetta saadaan isommaksi + Rovaniemessä Keskussairaalan keskitetty välinehuoltokeskus voisi toimia ympärivuorokautisesti 4/7, mikä kasvattaisi keskitetyn välinehuollon kapasiteettia + Pellossa olisi laitekapasiteettia tarjota välinehuollon palveluita Kolarille tarvittaessa + Posio olisi valmis tarjoamaan jonkun verran välinehuollon palveluita Ranualle + Osa kunnista näkee palveluiden keskittämisen hyötynä paremman mahdollisuuden keskittyä potilastyöhön + Ranua olisi valmis keskittämään välinehuoltonsa Rovaniemelle Välinehuollon joustavuus saattaisi kärsiä, jos välinehuolto keskitetään kauemmaksi kliinisestä toiminnasta Kuljetuskustannukset kasvaisivat suureksi, koska välimatkat ovat pitkiä Esim. Ivalo ei näe keskittämistä hyvänä vaihtoehtona, sillä matkaa Sodankylään 60 km ja Utsjoelle 60 km, mikä aiheuttaisi suuret kuljetuskustannukset Myös Muonio-Enontekiössä toiminnan keskittämisestä aiheutuisi merkittävät kuljetuskustannukset Kunnissa olevalla välinehuollon osaamiselle ei välttämättä löytyisi suoraan vastaavia työtehtäviä Toimintojen keskittäminen on pitkän aikavälin suunnittelua, joka tulisi tapahtumaan mahdollisesti seuraavan 0 vuoden ajanjaksolla. Keskittämisen arviointi vaatii enemmän laskentaa ja arviointia hyödyistä ja haitoista. Hammashuollon puolella varastossa tulisi olla noin,5 päivän välineet, jotta välinehuolto saataisiin toimimaan muualta tulevien kuljetusten varassa 6

27 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

28 Lapin sairaanhoitopiirin alueella endoskopiatoimintaa on Inarissa, Sodankylässä, Pellossa, Kemijärvellä, Ranualla ja Rovaniemellä = Endoskooppien pesulaitekapasiteetti* = Endoskooppien/tähystimien määrä kunnassa Kunta Asukas -määrä Toimen -pidemäärä Tmp / 000 asukasta Pello ,4 Ranua ,4 Inari ,7 Kemijärvi , Sodankylä ,4 Rovaniemi ,7 Keskussairaala Koko shp , Pello LKS Sodankylä Ranua Inari Kemijärvi Rovaniemi Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Väri Keskussairaalan välinehuolto Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) tähystintä Asukaslukumäärä alle *Endoskooppien pesulaitekapasiteetilla tarkoitetaan kunnissa olevaa tähystinten pesulaitemäärää (montako tähystintä voidaan pestä yhtä aikaa) 8

29 Pellossa ja Inarissa on hyvin paljon endoskooppien pesulaitekapasiteettia suhteessa tehtyihin endoskopiatoimenpiteisiin Välinehuollon endoskooppien pesulaitekapasiteetti kunnittain, endoskopiapesulaitteiden määrä per 000 endoskopiatoimenpidettä Endoskooppien pesulaitekapasiteettia on paljon suhteessa endoskopiatoimenpiteiden määrään , 0,3 Pello Ranua Ivalo- Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Inari Kunta Pello Ranua Ivalo Kemijärvi Sodankylä Rovaniemi LKS Tmp Pesulaitekapasiteetti pesulaite pesulaite pesulaitetta pesulaitetta pesulaitetta 3 pesulaitetta 8 pesulaitetta Lähde: Kuntien toimittama tieto, jonka Niko Säynäjäkangas on validoinut välinehuollon laitteiden merkkien mukaan 9

30 Monessa kunnassa endoskopialaitteen vuosihuoltokustannus toimenpidettä kohti on jopa enemmän kuin puolet hinnasta mitä LKS:ssä laskutetaan koko endoskopiatoimenpiteestä 400 Vuosihuoltokustannus ei huomioi henkilökunnasta tai käytöstä tulevia kuluja Endoskopialaitteen vuosihuoltokustannus per endoskopiatoimenpide kunnittain v.05, Välinehuollon näkökulmasta endoskopiatoiminta kannattaa keskittää Rovaniemelle, jotta endoskopialaitteen huoltokustannukset per toimenpide eivät kasva liian suuriksi. Jos laitteita on paikkakunnalla vain yksi, niin myös toimintakustannukset nousevat, kun lääkärit joutuvat odottamaan laitteiden pesua Pello Ranua Inari 6 Kemijärvi Sodankylä 7 Rovaniemi 4 LKS Huoltokustannus per toimenpide Lähde: Arviot perustuvat Niko Säynäjäkankaan haastatteluun 30

31 Agenda Yhteenveto Nykytila-analyysi välinehuollon verkostosta 3 Keskeiset kehitysalueet, tulevaisuuden asiakastarpeet ja järjestämistavat 4 Endoskopiatoiminta välinehuollon näkökulmasta 5 Mahdolliset etenemissuunnat 6 Suositukset

32 Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon pitkän aikavälin kehityksenä voidaan keskittää toiminta Lapin keskussairaalaan, -3 isoimpaan kuntaan tai lähikuntiin Lapin sairaanhoitopiirin välinehuollon tulevaisuuden tuottamisvaihtoehdot Välinehuollon toiminta Lapin sairaanhoitopiirin alueella keskitetään kokonaisuudessaan Lapin keskussairaalaan Välinehuollon toiminta Lapin sairaanhoitopiirin alueella keskitetään Lapin keskussairaalaan Rovaniemen ympäryskuntien osalta ja Kittilään Kolarin, Muonion ja Enontekiön toiminta 3 Lapin keskussairaalaan keskitetään Rovaniemen, Sallan, Pellon, Pelkosenniemen, Ranuan ja Posion välinehuollon toiminta, Kittilään keskitetään Kolari ja Sodankylä, Inariin Utsjoen toiminta sekä Muonioon Enontekiön toiminta Keskittämistä ei ole tarkoitus toteuttaa lyhyellä aikavälillä vaan seuraavat skenaariot ovat pitkän aikavälin mahdollisuuksia, jotka liittyvät LKS:n tulevaisuuden suunnitteluun 3

33 Yhteenveto säästöpotentiaaliskenaarioista Kunta Nykytila Vaihtoehto : Keskittäminen Rovaniemelle Vaihtoehto : Keskittäminen Rovaniemelle ja Kittilään Vaihtoehto 3: Keskittäminen Rovaniemelle, Kittilään, Muonioon ja Inariin Toimipisteiden määrä 4 4 Kokonaiskustannukset,3 M,9 M,9 M,0 M Säästöpotentiaali HTV-määrät yhteensä 34,4 7,6 7,6 7,6 Pelkosenniemi Savukoski 0, Utsjoki 0, Enontekiö Muonio, ,3 Posio 0, Pello, Salla 0, Kolari, Ranua 0, Kittilä, - 0,9 0,5 Inari, - - 0,7 Kemijärvi, Sodankylä 0, Keskussairaala 8,0 8,0 8,0 8,0 Rovaniemi 5,0 9,6 8,7 8, 33

34 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle Utsjoki Enontekiö Muonio Kolari Pello Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 34

35 Vuosittainen kustannussäästö on , mikä on 7 % koko sairaanhoitopiirin välinehuollon kustannuksista, mikäli sairaanhoitopiirin välinehuolto keskitetään Rovaniemelle Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle Perustuu oletuksiin Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset 6 94 (9 % lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöön) Lisäinstrumenttihankintakustannukset per vuosi 4 90 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) 3 Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Vuosittainen kustannussäästö yhteensä (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset) = vastaten yhteensä, välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kustannussäästön osuus Lapin sairaanhoitopiirin alueen välinehuollon kokonaiskustannuksista on 3 % ja koko LSHP:n välinehuollon kokonaiskustannuksista (sis. Keskussairaalan toiminta) 7 % Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 9 % (= 4,6 htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

36 Taustaoletukset: Keskitettäessä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien välinehuollon toiminta Rovaniemelle tarvittava lisäresurssi on yhteensä 4,6 htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Tarvittava lisälaitekapasiteetti LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteetin perusteella autoklaavikoria [=4,6 henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] pesukonekoria [=4,6 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 9 % [= 4,6 htv / 5 htv] *Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 36

37 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle ja Kittilään Utsjoki Muonio Pello Enontekiö Kolari Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 37

38 Välinehuollon keskittämisellä voidaan säästää vuosittain yhteensä välinehuollon kustannuksissa keskitettäessä Rovaniemelle ja Kittilään Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle ja Kittilään Perustuu oletuksiin Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset (74 % lisää henkilöstökustannuksia Rovaniemelle) Lisäinstrumenttihankintakustannukset per vuosi Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Vuosittainen kustannussäästö yhteensä 054 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset paitsi Kittilä) = vastaten yhteensä 0,9 välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kittilän henkilöstöresurssi olisi 0,9 htv:ta ja Rovaniemellä lisäresurssia 3,7 htv:ta Toisaalta Kittilässä toiminta voi olla liian haavoittuvaa. LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteettiin suhteuttaminen tarkoittaisi Kittilään, korin autoklaavia (- autoklaavia) ja 4, korin pesukonetta (-3 pesukonetta) Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 74 % (= 3,7 htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

39 Taustaoletukset: Keskitettäessä välinehuollon toiminta Rovaniemelle ja Kittilään tarvittava lisäresurssi on yhteensä 3,7 htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Kittilässä tarvittava henkilöstöresurssi 0,9 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Rovaniemellä tarvittava lisähenkilöstöresurssi 3,7 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Nykytilanteessa Kittilässä on jo htv välinehuoltajan resurssi (0,9 htv tarvitaan), joka hoitaisi Kittilään keskitetyn välinehuollon Tarvittava laitekapasiteetti LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekapasiteetin perusteella Kittilään:, autoklaavikoria [=0,9henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] 4, pesukonekoria [=0,9 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Rovaniemelle (lisäksi): 8,9 autoklaavikoria [=4,6 henkilötyövuotta * ( autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] 7,9 pesukonekoria [=4,6 henkilötyövuotta * (4 autoklaavikoria / 5 henkilötyövuotta)] Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 74 % [= 3,7 htv (=4,6-0,9) htv / 5 htv] *Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 39

40 3 Välinehuollon keskittäminen Rovaniemelle, Kittilään, Muonioon ja Inariin Utsjoki Enontekiö Muonio Kolari Pello Inari Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Rovaniemi Salla Kemijärvi Posio Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto yhdessä ( toimipiste) Suunterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan välinehuolto erikseen ( toimipistettä) Väri Keskussairaalan välinehuolto Asukaslukumäärä alle 000 Ranua 40

41 3 Välinehuollon keskittämisellä naapurikuntiin voidaan säästää yhteensä Keskittämisestä aiheutuvat kustannussäästöt Perustuu oletuksiin 3. skenaario: Välinehuolto keskitetään Muonioon, Kittilään, Inariin ja Rovaniemelle Kuljetuskustannukset (n / kunta / vuosi) Lisähenkilöstökustannukset (6 % lisää henkilöstökustannuksia Rovaniemelle) Lisäinstrumenttihankintakustannukset 8 0 (, per asukas /,5 kertainen instrumenttimäärä kuntiin) 3 Säästettävä kustannus (nykytilan välinehuollon kustannus mikä poistuu keskitettäessä) Kustannussäästö yhteensä (välinehuoltajien henkilöstökustannus ja muut välinehuollon kustannukset) = vastaten yhteensä 7,8 välinehuollon henkilötyövuotta 4 Kittilän henkilöstöresurssi olisi 0,5 htv ja Rovaniemellä 3, htv muun välinehuollon henkilöstön lisäksi, Inari-Utsjoki 0,7 htv:ta, Muonio-Enontekiö 0,3 htv:ta. Satelliittipisteissä puhutaan laskennallisista säästöistä, koska tarvittavat henkilöstömäärät ovat niin pieniä, että niitä ei välttämättä voida resursoida. Laskennallisten säästöjen saavuttaminen ei välttämättä ole mahdollista Välinehuollon keskittäminen pienempiin kokonaisuuksiin mm. Inari-Utsjoki, Muonio-Enontekiö, Kittilä ei takaa volyymillisesti tarpeeksi suuria yksiköitä, jotta toiminta ei olisi haavoittuvaa. Arvio perustuu siihen, että kuntiin kuljetetaan pahvikolli (max. 30kg) kerran päivässä Henkilöresurssin lisäys 6 % (= 3, htv / 5 htv) 3 Perustuu Rovaniemen hammashuollon keskitetyn yksikön tekemiin instrumenttihankintoihin keskittämisen yhteydessä,,5 kertainen instrumenttimäärä normaalitoimintaan verrattuna, jotta instrumenttikierto on riittävä. Instrumenteilla arvioitu olevan 5 vuoden käyttöikä. Käytännössä ensimmäisenä vuotena tarvitaan suurempi investointi, jonka jälkeen lisäinvestointeja ei tarvita 4 Olettaen välinehuollon välinehuoltajan vuosittaiseksi henkilöstökuluksi henkilötyövuotta kohden

42 3 Taustaoletukset: Keskitettäessä välinehuollon toiminta Rovaniemelle, Kittilään, Inariin ja Muonioon tarvittava lisäresurssi on yhteensä 3, htv:tta Lapin sairaanhoitopiirin laitekannan suhteuttaminen LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon laitekannan kokoon ja henkilöstöresusointiin Perustuu oletuksiin Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon optimaalinen* henkilöstöresursointi yhteensä 5 henkilötyövuotta ja optimaalinen* laitekapasiteetti autoklaavikoria ja pesukonekoria (sis. PTH ja STH toiminnan välinehuollon) Rovaniemen kaupungin asukaslukumäärä yht asukasta Muiden kuntien (pois lukien Rovaniemi) välinehuollon henkilöstöresurssitarve LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuollon henkilöstöresurssin perusteella 4,6 henkilötyövuotta [= asukasta * (5 henkilötyövuotta / 6 55 asukasta) ] Kittilässä tarvittava henkilöstöresurssi 0,5 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Inarissa tarvittava henkilöstöresurssi 0,7 htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Muoniossa tarvittava henkilöstöresurssi 0,3 htv [= 7 03 asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Rovaniemellä tarvittava lisähenkilöstöresurssi 3, htv [= asukasta / (5 htv / 6 55 asukasta)] Nykytilanteessa kunnissa on jo riittävästi välinehuoltajia, jotka hoitaisivat tulevat keskitetyt välinehuollot kunnissa Kittilässä on jo htv välinehuoltajan resurssi (0,5 htv tarvitaan), joka hoitaisi Kittilään välinehuollon Inarissa on jo htv välinehuoltajan resurssi (, htv tarvitaan), joka hoitaisi Inarin keskitetyn välinehuollon Muoniossa on jo,5 htv välinehuoltajan resurssi (0,3 htv tarvitaan), joka hoitaisi Muonion keskitetyn välinehuollon Tarvittava laitekapasiteetti Inari-Utsjoki LSHP:n tuottaman Kittilä Rovaniemen Muonio-Enontekiö kaupungin välinehuollon Lisäkapasiteetti laitekapasiteetin Rovaniemelle perusteella (loput kunnat) Autoklaavikorit,6,3 0,8 7,4 Pesukonekorit 3,,5,7 4,7 Henkilöresurssin lisäys LSHP:n tuottaman Rovaniemen kaupungin välinehuoltoon on 74 % [= 3, htv (=4,6-0,9) htv / 5 htv] HUOM! Varovaisuuden periaatteita noudattaen on tehty oletus, että kapasiteetti on optimaalinen suhteessa henkilöstöön. Tarkan lisäresurssin ja säästöpotentiaalin laskeminen vaatisi kuitenkin tarkempaa perehtymistä LKS:n yksikön toimintaan 4

43 Keskittämisellä taattaisiin tasalaatuisempi välinehuollon toiminta eikä toiminta olisi yhtä haavoittuvaa kuin nykyään, toisaalta välinehuolto ei olisi yhtä joustavaa kuin nykytilanteessa Pienempiin kokonaisuuksiin keskitettäessä välinehuollon laitteiden käyttöaste jää matalaksi Keskittämisestä aiheutuvat hyödyt ja haitat. skenaario: Välinehuolto keskitetään Rovaniemelle. skenaario: Välinehuolto keskitetään -3 isompaan keskukseen 3. skenaario: Välinehuolto keskitetään lähikuntiin Hyödyt +Tasalaatuinen välinehuollon toiminta +Tasalaatuisempaa välinehuollon toimintaa verrattuna nykytilaan +Kustannussäästöt +Kustannussäästöt +Kustannussäästöt +Kuljettaminen hieman edullisempaa kuin skenaarioissa. ja. +Toiminta ei ole haavoittuvaa (paremmat sijaistamismahdollisuudet) +Hieman edullisemmat kuljetuskustannukset kuin. skenaariossa +Hieman joustavampi toiminta kuin skenaarioissa. ja. Haitat Kuntien joustava välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Mahdolliset lisäinvestoinnit instrumentteihin Kuntien joustavampi välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Ei päästä samaan käyttöasteeseen kuin LKS:n välinehuollossa Pienten toimipisteiden johtaminen haastavaa Laatutyö sekä ammattitaidon ylläpitäminen haastavaa pienissä yksiköissä Kuntien oma joustavampi välinehuoltotoiminta loppuu Kuntien nykyisten välinehuollon laitteiden käyttämättä jättäminen Toiminnan haavoittuvuus ei muutu, sillä ei keskitetä tarpeeksi suuriksi kokonaisuuksiksi Ei päästä samaan käyttöasteeseen kuin LKS:n välinehuollossa Pienten toimipisteiden johtaminen haastavaa Laatutyö sekä ammattitaidon ylläpitäminen haastavaa pienissä yksiköissä 43

44 Lapin sairaanhoitopiirin materiaali- ja logistiikkapalveluiden mukaan pahvikollin kuljetuskustannus on n. 5 per kuljetus Kuljetusvolyymien kasvaessa hinta saattaa hieman laskea Pahvikollin (max. 30 kg) kuljetuskustannus Rovaniemeltä kuntiin, per kuljetus (-suuntainen kuljetus) Utsjoki Sodankylä Savukoski Salla Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Kemijärvi Ivalo Hetta/Enontekiö Kuljetuskustannus n. 4-4 snt per kilometri, n. 5 / pahvikolli / kuljetus Rovaniemeltä kuntaan Arvion mukaan - pahvikollin (max. 30kg) kuljetus per päivä olisi riittävä kuntien välinehuollon osalta Matka Hinta per - suunta Alle 50 km km 4 Yli 300 km 5 Lähde: LSHP materiaali- ja logistiikkapalvelut LUOTTAMUKSELLINEN 44

45 LKS:n Rovaniemen kaupungin terveydenhuollon tarpeisiin tuottaman välinehuollon osalta suurimmat kustannukset ovat henkilöstökustannukset (4%) Rovaniemen kaupungin välinehuollon kustannukset v.05, t Henkilöstökustannuksen osuus 4% Muiden kulujen osuus 4% 76 Vuokrakulu Muut kiinteistökulut 50 0 Laitteiden kunnossapito- ja huoltokulut Instrumenttien kunnossapito- ja huoltokulut Vuokrakustannusten osuus % Instrumenttien hankintamenot Sisäiset kulut (Varasto) Sisäiset kulut (Muut kulut) Muut kulut Henkilöstökustannus Vuokra* Laitteiden ja instrumenttien huolto Muut kulut Henkilöstö Välinehuolto yht * Rovaniemellä tehty investointeja, jotka selittävät korkeat vuokrakustannukset 45

46 Keskimäärin voidaan arvioida, että kokonaiskustannuksista 50 % on henkilöstökuluja ja loput muita välinehuollon toiminnan kuluja mm. huolto-, vuokra- ja hankintakuluja Rovaniemen kaupungin välinehuollon kustannusten jakautuminen, % 00% 90% 80% 70% 48 4% 00% Henkilöstö Välinehuollon kokonaiskustannukset kunnittain, t Pelkosenniemi Savukoski* Utsjoki* Muonio Enontekiö Posio % Pello* % 40% % Vuokra Sisältää varastokulut Salla Kolari* Ranua % 0% 4% Muut kulut Kittilä Inari % 0% 3% Rovaniemen kaupunki Huolto- ja hankintakulut Kemijärvi* Sodankylä* Kokonaiskustannusten jakautumisessa käytetty Rovaniemen kustannusten jakautumista niin, että henkilöstökustannusten osuus on 50 %. Tämä on karkea arvio, jonka perusteella voidaan suuntaa-antavasti arvioida kuntien kokonaiskustannuksia *Kunnan henkilöstökustannukset on laskettu perustuen välinehuoltajan ja hammashoitajan keskipalkkaan ja huomioitu henkilöstä aiheutuvat lisäkulut työnantajalle (,4 kerroin) 8 Muut kulut 8 Henkilöstö

47 Välinehuollon laitekannan ylläpito- ja hankintakustannukset muiden kuntien osalta on n. 5 % kokonaiskustannuksista Osuus vaihtelee 0 % - 5 % välillä riippuen huoltovälistä ja laitteiden poistoajoista Lapin sairaanhoitopiirin muiden kuntien (ei sis. Rovaniemeä) välinehuollon kustannusten jakautuminen v % 90% 80% 70% (50%) Henkilöstökustannukset Kunta Pelkosenniemi Savukoski Validointikustannus Vuosihuoltokustannus Hankintakustannus 3 YHT Utsjoki Enontekiö Muonio % Posio % 40% 30% (5%) Huolto- ja hankintakustannukset Pello Salla Kolari Ranua % 0% 0% (5%) 05 Kittilä Inari Kemijärvi Sodankylä Laitekannan ylläpito- ja hankintakustannuksissa on huomioitu vain pesukoneiden, endoskooppipesukoneiden ja autoklaavien kustannukset. DAC laitteita ei ole huomioitu laitekannan ylläpito- ja hankintakustannuksiin. Arvioitu DAC laitteen vuosihuoltokustannus on n matkakustannukset Rovaniemeltä Sisältäen matkakustannukset. Välinehuollon laitteiden vuosihuoltoväliksi on määritetty kerran vuodessa ja niin että laitteiden huolto tapahtuu saman matkan aikana. Huoltokustannuslaskelmat sisältävät vain suunnitellut vuosihuollot eivätkä ollenkaan vikahuoltoja. 3 Välinehuollon laitteiden poistoajaksi on määritelty 0 vuotta Muut kustannukset 47