Jätehuollon aluetarpeet Kiertokapulan alueella Kanta-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätehuollon aluetarpeet Kiertokapulan alueella Kanta-Hämeessä"

Transkriptio

1 Jätehuollon aluetarpeet Kiertokapulan alueella Kanta-Hämeessä

2 2 (34)

3 Sisältö 1 Työn tausta ja tavoitteet Työn lähtökohdat ja tavoitteet Aikaisemmat selvitykset Työn toteutus Kuntakierros ja työpaja Selvityksessä mukana olleet alueet Muut alueet Työtä koskevat rajaukset Tarkastellut alueet Karanoja Kapula-Rappukallio Rehakka Rahkoila Kestopuun kierrätysterminaali Aluetarpeet ja mitoitus Aluetarpeiden tarkastelu Karanoja Kapula-Rappukallio Rehakka Rahkoila Kestopuun kierrätysterminaali Johtopäätökset LIITE 1: Yhteenveto alueita koskevista tiedoista LIITE 2: Työpaja-aineisto ( ) 3 (34)

4 Esipuhe Tämän selvityksen tavoitteena oli etsiä Kiertokapulan toiminta-alueella Kanta-Hämeessä uusia jätteiden käsittelyyn soveltuvia alueita. Selvitys on osa Hämeen liiton valmisteleman Kanta- Hämeen 2. maakuntakaavan tausta-aineistoa. Selvityksen tilaajina olivat Kiertokapula Oy, Hämeen liitto sekä Kiertokapulan toiminta-alueen kunnat Kanta-Hämeessä: Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Riihimäki. Työtä ohjasivat Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä Kari Mäkinen ja Pekka Pouttu Kiertokapula Oy:stä. Arvokasta työpanosta koko selvityksen ajan on lisäksi saatu mukana olleiden kuntien edustajilta sekä Hämeen ELY-keskukselta. Selvityksen toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy, jossa työhön osallistuivat FM Paula Leppänen, FM Anna-Mari Kangas, DI Mikko Ahokas, FM Satu Pietola, DI Olli Haveri ja arkkitehti Teemu Holopainen. Lisäksi asiantuntijana ja laadunvarmistajana oli mukana Pasi Vahanne ÅF- Consult Oy:stä. 4 (34)

5 1 Työn tausta ja tavoitteet 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Hämeen maakuntaliitossa laaditaan Kanta-Hämeen alueelle 2. vaihemaakuntakaavaa. Maakuntakaava keskittyy pääasiassa luonnonvaroihin ja liikennejärjestelmäkysymyksiin. Kaavassa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu myös puhtaiden ylijäämämaiden varastointi. Voimassa olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) on varaus viidelle jätehuollon alueelle: Karanoja, Kapula, Rappukallio, Rehakka (Tervakosken kaatopaikka) ja Kiimassuo. Kaavamääräysten näille alueille sallimat toiminnot vaihtelevat. Karanojan ja Kapulan alueilla todetaan olevan tarvetta laajentamiselle. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa on jätehuollon aluevarauksille kolmenlaisia merkintöjä. EJalueet ovat seudullisia jätteenkäsittelyalueita. Käytöstä poistetut kaatopaikat osoitetaan värillisellä merkinnällä ilman kohdetunnusta. Alueen siirtyminen jätteenkäsittelyalueeksi sen nykyisen käytön päätyttyä osoitetaan ej-merkinnällä. Kaavamääräysten mukaan EJ-alueelle saa sijoittaa tai rakentaa jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ja alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojeluun. Selvityksen tavoitteena oli etsiä laajuudeltaan seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä jätehuoltoon soveltuvia alueita Kiertokapulan toiminta-alueelta Kanta-Hämeessä. Kohdealueena työssä olivat Kiertokapulan toiminta-alueen kuusi kuntaa: Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Riihimäki. Kanta-Hämeen maakuntakaavan jätehuoltoalueista kohdealueella sijaitsevat Kapula (Riihimäki), Rappukallio (Riihimäki), Karanoja (Hämeenlinna) ja Rehakka (Janakkala). (Kuva 1.) Näistä Kapula ja Karanoja ovat Kiertokapula Oy:n käytössä. Lisäksi yrityksellä on Rehakassa hyötykäytettävien jätteiden varasto- ja käsittelyalue. 5 (34)

6 Kuva 1. Selvityksen kohdealue Ensisijaisesti työn tavoitteena oli tarkastella, onko nykyisin käytössä olevia jätteidenkäsittelyalueita mahdollista laajentaa ja miten näitä alueita koskevat maakuntakaavan nykyiset aluevaraukset vastaavat tilantarvetta. Lisäksi selvitettiin mahdollisia alueita kokonaan uusien jätehuoltoalueiden sijoittamiselle ja aluevarausten tekemiselle maakuntakaavaan. Tarkastelun tavoitevuosi oli Uusia alueita haettiin työn alussa määriteltyjen kriteerien avulla (ks. luku 2.1). Tavoitteena oli, että alueet soveltuisivat jätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Lisäksi tarkasteltiin puhtaiden ja pilaantuneiden maa-aineksen käsittelyyn ja läjitykseen soveltuvia alueita sekä kuntien tarpeita ylijäämämaiden sijoittamiselle lähivuosina. Lähtökohtana työssä ja aluetarpeiden mitoituksessa on ollut Kiertokapulan nykyinen toiminta ja yrityksen tavoitteisiin perustuvat tarpeet. Muut samalla alueella toimivat jätehuoltoalan yritykset eivät ole olleet mukana selvityksen laatimisessa. 1.2 Aikaisemmat selvitykset Jätehuollon aluetarpeita Kiertokapulan toiminta-alueella on käsitelty aikaisemmin kahdessa selvityksessä. Vuonna 2010 laadittiin selvitys toiminta-alueella muodostuvien ylijäämä- ja pilaantuneiden maiden hyödyntämismahdollisuuksista. Työssä tarkasteltiin ylijäämäainesten vastaanoton ja käsittelyn nykytilannetta sekä tulevaisuuden tarpeita mukana olleissa 11 toiminta-alueen kunnassa. Lisäksi tarkastelussa olivat kannot, risut ja puutarhajätteet sekä hiekoitushiekkojen ja aurauslumien sijoittelu. Selvityksessä laadittiin kunnille tehdyn kyselyn perus- 6 (34)

7 teella arvio kuntien ylijäämäainesten määrästä vuonna 2010 sekä käsittelyaluetta tarvitsevien massojen määrästä vuosina 2015 ja Lisäksi vertailtiin eri alueille kuljettamisen kustannuksia. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että kohdealueella on tarvetta erityisesti ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden vastaanottopaikoille. Selvityksessä on arvioitu, että vuonna 2020 käsittelypaikan tilantarve ylijäämäaineksille olisi Kanta-Hämeen kuuden kunnan osalta yhteensä m³-rtr/a. (Kiertokapula 2010.) Toisessa selvityksessä (2011) ovat olleet mukana kaikki yrityksen käsittelemät jätelajit lukuun ottamatta ylijäämämaita ja vaarallisia jätteitä. Työssä on tarkasteltu Kiertokapulan vastaanottamia jätemääriä vuonna 2010 sekä jätemäärien yleistä kehitystä valtakunnallisella ja seudullisella tasolla. Selvityksessä on laadittu ennuste Kiertokapula Oy:lle tulevan yhdyskuntajätteen määrästä vuosille 2020, 2030 ja 2040 sekä tarkasteltu muiden jätelajien määrän kehitystä. Lisäksi on laadittu arvio loppusijoitettavien jätteiden määrästä em. vuosille. (Kiertokapula 2011). Selvityksessä todetaan, ettei Kiertokapulan vastaanottaman yhdyskuntajätteen määrä vastaa täysin yrityksen toiminta-alueen kahdentoista kunnan alueen yhdyskuntajätteen kokonaiskertymää. Tämä johtuu siitä, että osa yritysten jätteistä ja tuottajavastuujätteistä käsitellään muiden organisaatioiden toimesta. Lisäksi yritysten yhdyskuntajätteen käsittely ja kuljetus järjestetään nykyisin suoraan yritysten välisiin sopimuksin perustuen. Selvityksessä on arvioitu keskimääräisen, asukasta kohti kertyvän ominaisjätemäärän perusteella Kiertokapula Oy:n käsittelyyn tulevan vähän yli puolet seudun yhdyskuntajätteestä. Selvityksen mukaan arvion perusteena olleista luvuista saattaa kuitenkin puuttua osa yritysten yhdyskuntajätteestä. Kiertokapula Oy:lle ohjautuvan yhdyskuntajätteen ominaismäärän on selvityksessä oletettu kasvavan noin 0,2 % vuodessa ja kaikkiaan 28 % aikavälillä Kiertokapulan on arvioitu vastaanottavan yhdyskuntajätettä vuonna t/a. Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän osuuden on arvioitu laskevan 6 %:sta 5 %:iin vuodesta 2010, myös energiana hyödynnettävän kuivajätteen, sekajätteen ja REF:n (kierrätyspolttoaine) osuus on laskeva. Biojätteen käsittelyssä hyödynnettävän jätteen osuus kasvaa 10 %:sta 25 %:iin ja muut hyödynnettävät yhdyskuntajätteet 2 %:sta 5 %:iiin. Selvityksessä on esitetty arvio loppusijoitettavien jätteiden määrän kehittymisestä jätelajeittain vuosina Rakennusjätteen ja erityiskäsiteltävän jätteen määrän on arvioitu pysyvän vuoden 2010 tasolla. Yhdyskuntajätteen määrän arvioidaan vuosien 2020 ja 2030 välillä laskevan, mutta nousevan vuonna 2040 jälleen samalle tasolle kuin vuonna Yritysjätteen määrän on arvioitu kasvavan. Loppusijoitettavan jätteen määrän on vuosina arvioitu olevan keskimäärin noin t/a. Vuotuiseksi täyttöalueen tilantarpeeksi on arvioitu noin m³/a ja koko ennustejakson tilantarpeeksi noin 1,92 milj.m³. Täyttöalueen aluetarpeeksi on arvioitu 30 vuoden käyttöajalla 12,8 ha. Loppusijoitusalueen aluetarve kokonaisuudessaan muut toiminnot ja lähisuoja-alue huomioiden on noin 30 ha. Jätehuoltoon soveltuvia uusia alueita on vuoden 2011 selvityksessä haettu paikkatietoanalyysin avulla; analyysissä on huomioitu joukko eri reunaehtojen asettamia kriteereitä, joiden avulla epäsopivia alueita suljettiin pois. Selvityksessä löydettiin suuri joukko alueita, jotka analyysin perusteella saattaisivat soveltua jätteidenkäsittelyn toiminnoille. 7 (34)

8 2 Työn toteutus 2.1 Kuntakierros ja työpaja Selvityksessä mukana olleissa kuudessa kunnassa järjestettiin touko-kesäkuun 2013 aikana tapaaminen, johon osallistui kuntien teknisen ja ympäristöalan edustajia sekä konsultti. Kahdessa tapaamisessa oli lisäksi mukana Kiertokapula Oy:n edustaja. Tapaamisissa käytiin lävitse kuntien alueella sijaitsevat nykyisin käytössä olevat jätteidenkäsittelyalueet sekä maavastaanottopaikat. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisia uusia alueita näiden toimintojen sijoittamiselle. Tapaamisissa keskusteltiin myös kuntien tarpeista koskien ylijäämäainesten sijoittamista jatkossa. Käsitellyistä jo nykyisin käytössä olevista jätteidenkäsittelyalueista vain pieni osa oli muiden kuin Kiertokapula Oy:n käyttämiä. Kuntiin tehdyissä haastatteluissa tarkoitukseen soveltuvia alueita haettiin työn ohjausryhmässä hyväksyttyjen kriteerien avulla. Kriteerit perustuivat keskeisiin alueiden soveltuvuutta rajaaviin tekijöihin, joita oli huomioitu myös aikaisemman selvityksen paikkatietoanalyysissä. Alla lueteltuja kriteereitä sovellettiin työn tässä vaiheessa kuitenkin väljästi ja esillä oli tapauskohtaisesti myös muita rajaavia tekijöitä. alueen koko logistiset yhteydet ja sijoittuminen Kiertokapulan toiminta-alueella maaperä ja rakennettavuus ympäristö (asutus, arvokohteet, pohjavesialueet, jne.) maankäytön suunnittelutilanne ja kaavoituksen edellytykset maanomistus Keskusteluissa kuntien kanssa oli esillä kaikkiaan 35 aluetta (Taulukko 1, Kuva 2 jäljempänä). Osa näistä todettiin jo alkuvaiheessa heikosti jätteidenkäsittelyyn soveltuviksi. Tavoitteena oli kuitenkin kirjata kuntien alueilla olevista mahdollisuuksista ja kuntien omista tarpeista käyty keskustelu mahdollisimman laajasti. Alueista koottiin niiden soveltuvuuden kannalta oleellisia tietoja selvityksen aineistoksi. Taulukko 1. Kaikki selvitetyt alueet kunnittain. HATTULA Rahkoilan maanvastaanottopaikka Korventaustanmäki Salinmäenkulma Etelä-Hattula Hyrvälä HAUSJÄRVI Oitin maankaatopaikka Ryttylä Hyypiönkallio Lavinnon itäpuolen alueet Kuulojan teollisuusalueen itäpuoli 8 (34)

9 HÄMEENLINNA JANAKKALA LOPPI RIIHIMÄKI Karanoja Huhmari Perkoonmäki Tervahaudanmäki Seunakorventie Kuuslahti Nevilän louhos Kontionmäki Turvetuotantoalueet: Väärälamminsuo, Kaurastensuo ja Hanhijärvensuo Portaan teollisuusalue Kestopuun kierrätysterminaali Paloniitunjärvi-Kukkolankulma Rehakan kaatopaikka Punkka VT3 Punkan pohjoispuolella Paturin maankaatopaikka Kallionottoalueet Jokiniemen maankaatopaikka Destian soranottoalue Maa-aineksenottoalueet Läyliäisissä Kinturinmäki Kapulan-Rappukallion alue Sammalistonsuon turvetuotantoalue Työn ohjausryhmä kokoontui kuntien haastattelukierroksen jälkeen ja valitsi haastatteluissa esillä olleista alueista 13 käsiteltäviksi yhteisessä työpajassa (Taulukko 2, Kuva 2). Valinnan perusteena olivat osin samat kriteerit, joiden avulla alueita kartoitettiin kunnissa. Ohjausryhmä piti keskeisenä alueen sijaintia valtatien 3 läheisyydessä sekä riittävää laajuutta maakunnallisesti/seudullisesti merkittävälle jätteenkäsittelyalueelle. Taulukko 2. Työpajatyöskentelyyn mukaan valitut alueet. Alueen nimi HATTULA HAUSJÄRVI HÄMEENLINNA JANAKKALA RIIHIMÄKI Kunta Rahkoilan maanvastaanottopaikka Korventaustanmäki Kuulojan itäpuoli Lavinnon itäpuoli Karanoja Seunakorventie Portaan teollisuusalue Kestopuun kierrätysterminaali Rehakka Punkan alue ja VT 3 varsi Paturin maankaatopaikka Kapula-Rappukallio Sammalistonsuo 9 (34)

10 Kuva 2. Selvityksessä esillä olleet alueet. Työpajassa käytiin kuntien edustajien kanssa lävitse alueiden soveltuvuuteen liittyviä asioita. Nykyisten jätteenkäsittelyalueiden osalta tarkasteltiin mahdollisuuksia laajentamiseen. Työpajassa esitetty aineisto on raportin liitteenä Selvityksessä mukana olleet alueet Selvityksessä ei löydetty kohdealueelta varsinaisia uusia, laajamittaiseen jätteidenkäsittelyyn soveltuvia alueita. Työpajassa tehtyjen johtopäätösten perusteella ohjausryhmä päätti rajata tarkemman tarkastelun ja raportoinnin koskemaan viittä esillä ollutta aluetta. Nämä alueet ovat Karanoja, Rappukallio, Rehakka, Rahkoila ja kestopuun kierrätysterminaaliksi nimetty alue Hämeenlinnassa. 10 (34)

11 Alueiden osalta on tarkasteltu nykyisen alueen kokoa ja kunnilta saatuun alustavaan arvioon perustuvaa laajentamista. Lisäksi Karanojan, Kapulan ja Rehakan alueille on esitetty tiedot nykyisistä jätemääristä sekä Kiertokapulan laatima arvio jätemääristä ja siihen pohjautuvasta aluetarpeesta vuonna Rappukallion alueelle on esitetty Kiertokapula Oy:n arvio jätemäärästä ja aluetarpeesta. Kiertokapula Oy:llä ei ole toimintaa Rahkoilan eikä kestopuun kierrätysterminaalin alueilla, vaan niillä on toimijana muu yritys. Rahkoilan alueelle on arvioitu mahdollinen käsiteltävä ylijäämämaiden määrä; arvio perustuu alustavasti esitetyn laajennusalueen mitoitukseen ja se on tehty eri lähtötietojen perusteella kuin muilla alueilla. Kestopuun kierrätysterminaalin osalta on tarkasteltu vain alueen mitoitusta nykyisen kaava-alueen perusteella. 2.3 Muut alueet Selvityksessä käsiteltyjen alueiden lisäksi on saatu esitys Hämeenlinnassa sijaitsevan kallionlouhinta-alueen hyödyntämisestä puhtaiden maa-ainesten läjitykseen ja käsittelyyn kiviaineksen oton jälkeen. Alue sijaitsee Iittalan taajamasta lounaaseen (Kuva 3). Aluetta ei ole tarkasteltu laajemmin tämän työn yhteydessä. Kuva 3. Kallionlouhinta-alue. (Maanmittauslaitos 11/2013.) 2.4 Työtä koskevat rajaukset Jätehuollon aluetarpeiden mitoitus perustuu Kiertokapulan syksyllä 2013 toimittamiin laskelmiin yrityksen harjoittaman jätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen tarvittavasta pinta-alasta kaatopaikoilla tulevina vuosina. Laskelma on tehty Karanojan, Kapulan, Rehakan ja Rappukallion alueille. Aluetarpeen arvioinnissa ei ole huomioitu kohdealueella toimivia muita jätehuoltoalan yrityksiä. Arvio on esitetty tarkemmin luvussa 4. Luvussa 4 esitettyä mahdollisten laajennusalueiden tarkastelua koskien on huomioitava, että tässä työssä ei ole ollut mahdollista selvittää laajentumisen rajausta eikä alueelle käsiteltäviksi soveltuvia jätelajeja tai niiden määrää sillä tarkkuudella, kuin se kaavoituksen tai ympäristövaikutusten arvioinnin ollessa kyseessä edellytetään. Kunnilta on saatu alustava näkemys laajentumisen koosta ja suunnasta, mutta toteutuksen edetessä kaavoitus- tai suunnitteluvaihee- 11 (34)

12 seen on alueiden laajentamisen mahdollisuus selvitettävä erikseen, samoin alueiden soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja jätelajien käsittelyyn. Tarkasteltaessa aluevarausten pinta-alan riittävyyttä suhteessa niille esitettyihin tarpeisiin tulevaisuudessa ei ole otettu huomioon toimintojen jakoa alueilla. Selvityksessä jää avoimeksi, voidaanko jollekin tietylle toiminnolle todellisuudessa järjestää alueella tilaa. 3 Tarkastellut alueet 3.1 Karanoja Nykyinen toiminta ja jätemäärät Karanojan jätteidenkäsittelyalue sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta etelään, valtatien 3 länsipuolella noin kilometrin päässä Janakkalan kunnan rajasta. Alueella on ollut kaatopaikkatoimintaa vuodesta 1983 lähtien. Toimijana alueella ovat Kiertokapula Oy ja L&T. Karanojan jätteidenkäsittelyalueen kokonaispinta-ala on noin 33 hehtaaria, josta jätetäyttöalueiden pinta-ala on noin 10,5 ha. Lisäksi L&T:n käytössä on 3 ha suuruinen alue. Vanhaa jätetäyttöaluetta on noin 10 ha. Alueen ympäristö on pääosin talouskäytössä olevaa metsää. Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 4). Kuva 4. Karanojan jätteenkäsittelyalueen sijainti. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Jätetäyttöalueelle sijoitetaan yhdyskunta- ja rakennusjätteitä sekä erityisjätteitä, kuten eläinjätettä, jotka sijoitetaan jätehautaan. Täyttöalueen peittomateriaalina käytetään lisäksi ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita. Taulukossa 3 on esitetty Karanojalle tuotujen jätteiden 12 (34)

13 määrä vuonna Loppusijoitettaviin jätteisiin on laskettu kaatopaikalle loppusijoitettava yhdyskuntajäte, erityisjäte, rakennus- ja purkujäte, poikkeustilanteissa kaatopaikalle sijoitettu loppujäte sekä ns. sekalainen jäte. Käsiteltävään ja hyödynnettävään jätteeseen on luettu erilaiset hyötyjätejakeet sekä jätteidenkäsittelyalueelle tuotu ja siellä käsiteltävä, lajiteltava ja varastoitava, mutta ei loppusijoitettava jäte. Henkilö- ja pakettiautolla tuotu yhdyskunta- ja rakennusjäte on jaettu puoliksi kahteen edelliseen luokkaan, sillä on oletettu, että se sisältää sekä loppusijoitettavaa että lajiteltavaa jätettä. Maa-aineksiin sisältyvät sekä puhtaat että lievästi pilaantuneet ja öljyiset maat. Taulukko 3. Karanojalle vuonna 2012 tuodut jätteet. Vastaanotetut jätteet Määrä (tonnia/a) Kaatopaikalle loppusijoitettava jäte Käsiteltävä ja hyödynnettävä jäte Maa-ainekset Kaavatilanne Karanojan kaatopaikka on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa seudullisena jätteenkäsittelyalueena (EJ). Alueella on varaus jätteenpolttolaitokselle. Maakuntakaavan aluevaraus on laajuudeltaan 159 ha se sisältää nykyisen alueen laajentumisvaihtoehdot sekä niiden suoja-alueet. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alueelle ei osoiteta muutoksia (Kuva 5). Kuva 5. Karanoja. Yhdistelmä maakuntakaava 2006 ja 1. vaihemaakuntakaava (2012), ote (Hämeen liitto). Karanojan alueella on voimassa Painokankaan osayleiskaava (1992). Yleiskaavan aluevaraus on kaatopaikka-alue (EK) ja varauksen laajuus on 30 ha. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaehdotusta (ks. luku 4.2). Karanojan asemakaavassa (2009) aluemerkintä on jätteenkäsittelyn korttelialue (EJ-1) ja alueen laajuus noin 35 ha. Asemakaavassa kaatopaikan laajennus on osoitettu sen eteläpuolelle. 13 (34)

14 Kuva 6. Karanojan asemakaava, ote (Hämeenlinnan kaupunki) Ympäristö Alueen luoteispuolella noin 400 m päässä alkaa Matinsillan Natura-alue, jonka suojeluperusteena on noin 700 m päässä jätteenkäsittelyalueesta sijaitseva hämeenkylmäkukkaesiintymä. Alueen lounais-eteläpuolitse kulkee alueen pintavedet keräävä Karanoja. Lähiympäristössä ei ole talousvesikaivoja eikä vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. (Hämeen ympäristökeskus, 2007.) Lähimpään asutukseen, joka sijaitsee alueesta koilliseen, on matkaa noin 1,5 km. Liikenneyhteys Nykyinen liikenneyhteys Karanojan alueelle on Helsingintien (mt 130) ja Karanojantien liittymän kautta valtatien 3 ali. Noin kolmen kilometrin päässä liittymästä Helsingintietä pohjoiseen on eritasoyhteys valtatielle valtatien 10 kautta. Kyseinen osuus maantietä 130 on liittymänäkymiltään hyvää tasoa ja lisäksi valaistu koko matkalta. Osayleiskaavaehdotuksessa vaihtoehtoinen yhteys suoraan valtatielle 10 ja sitä kautta valtatielle 3 voidaan toteuttaa Orsitien kautta. Visiona on myös ollut toteuttaa omat rampit teollisuusalueelle suoraan valtatien 3 etelän suunnalta, joskin niiden toteutuminen lienee hyvin epätodennäköistä lähitulevaisuudessa. 3.2 Kapula-Rappukallio Nykyinen toiminta ja jätemäärät Kapulan jätteenkäsittelyalue Riihimäen ja Hyvinkään rajalla sijaitsee valtatien 3 varressa viiden kilometrin etäisyydellä Hyvinkään ja yhdeksän kilometrin päässä Riihimäen keskustasta. Rappukallion kallionottoalue sijaitsee valtatien 3 länsipuolella. Kapulan jätteidenkäsittelyalueen 14 (34)

15 käytössä olevan pinta-alan laajuus on noin 29 ha, josta suljetun jätetäytön aluetta on n. 12,5 ha. Kapulan ja Rappukallion alueiden sijainnit on esitetty kartalla kuvassa 7. Kuva 7. Kapulan (oik.) ja Rappukallion (vas.) alueet. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Yhdyskuntajätteen loppusijoittamisen päätyttyä alueella saa vastaanottaa ja loppusijoittaa asbestijätettä, vastaanottaa ongelma- ja hyötyjätettä, vastaanottaa ja käsitellä öljyisiä maaaineksia, öljyisiä vesiä, lievästi pilaantuneita ja muita pilaantuneita maa-aineksia sekä varastoida ja murskata asfaltti-, betoni-, tiili- ja puujätettä. Lisäksi alueella kompostoidaan sekä käsitellään anaerobisesti biojätettä. Alueella on lisäksi maa-ainesten vastaanottoa ja siirtokuormausasema. Taulukossa 4 on esitetty Kapulan alueelle tuotujen jätteiden määrä vuonna Vastaanotetut jätteet on luokiteltu samalla tavoin kuin Karanojan kohdalla. Taulukko 4. Kapulan alueelle vuonna 2012 tuodut jätteet. Vastaanotetut jätteet Määrä (tonnia/a) Kaatopaikalle loppusijoitettava jäte Käsiteltävä ja hyödynnettävä jäte Maa-ainekset 740 Rappukallion tarkastelualue käsittää maakuntakaavan kalliolouhintaan varatun alueen. Alueella toimii Rudus Oy, jolla on Riihimäen kaupungin vuonna 2012 myöntämät maa-ainesten ottolupa sekä ympäristölupa louhinta- ja murskaustoiminnalle sekä puhtaan maa- ja kiviaineksen vastaanotto-, loppusijoitus- ja kierrätystoiminnalle. Kaavatilanne Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Kapulan aluevarauksena on jätteenkäsittelyalue (EJ) ja varauksen laajuus on 29 ha. Vahvistetussa seutukaavassa ja Hyvinkään kaupungin keskustaaja- 15 (34)

16 man osayleiskaavassa Hyvinkään puolelle sijoittuva osa Kapulan jätteenkäsittelyalueesta on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 Rappukallion alue on merkitty kalliokiviaineksen ottoalueeksi (EOkej); merkinnän mukaan Rappukallio tulisi siirtymään jätteenkäsittelyalueeksi louhostoiminnan päätyttyä. Jätehuoltoalueelle voidaan loppusijoittaa vain käsiteltyä jätettä. Alue on osoitettu tulevaisuuden aluevarauksena Kapulan laajennukselle ja alueita on tavoitteena kehittää yhtenä kokonaisuutena. Rappukallion aluevarauksen laajuus on 52 ha. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu muutoksia Kapulan ja Rappukallion alueille (Kuva 8). Kuva 8. Kapula-Rappukallio. Yhdistelmä maakuntakaava 2006 ja 1. vaihemaakuntakaava (2012), ote (Hämeen liitto). Riihimäen Kapulan osayleiskaavassa (2003) kaatopaikan alue on merkinnällä jätteenkäsittelyalue (EJ/M) (Kuva 9). Kaavamääräysten mukaan jätteiden loppusijoituksen päätyttyä alue on kunnostettava metsätalouskäyttöön sopivaksi alueeksi. Kaava-alueen koko on 7,7 ha. Alueella ei ole asemakaavaa. 16 (34)

17 Kuva 9. Kapulan osayleiskaava, ote (Riihimäen kaupunki). Ympäristö Lähimmät asuinrakennukset Kapulan ympäristössä sijaitsevat noin 300 m alueen itäpuolella, n. 350 m alueen pohjoispuolella ja n. 550 m jätteenkäsittelyalueen eteläpuolella. Alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita tai erityisiä luontokohteita. Noin 600 metrin etäisyydellä on lähin, III luokan pohjavesialue. Kaatopaikan ei ole arvioitu tuottavan merkittävää maisemahaittaa. (Uudenmaan ympäristökeskus, 2003.) Rappukallion ympäristössä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alueesta noin 700 m päässä lännessä ja vajaan kilometrin päässä luoteessa. Kaakossa on moottoritien toisella puolella asutusta noin m päässä. Kiviaineksen ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Alueen länsi-eteläpuolella lähimmillään m päässä on arvokas kallioalue. (Riihimäen kaupunki, 2012.) Liikenneyhteys Kapulan alue sijaitsee liikenneyhteyksien kannalta erittäin hyvällä paikalla valtatien 3, Hämeenlinnantien (mt 130) sekä Hyvinkään Pohjoisen kehätien (mt 143) tuntumassa. Liittymä Pohjoiselta Kehätieltä Kermintielle on valaistu ja siinä on vasemmalle kääntymiskaista. Yhteys Rappukallion alueelle on myös hyvä Hämeenlinnantieltä (mt 130) noin 1,5 km valtatien 3 ja maantien 143 eritasoliittymästä pohjoiseen, joskin ajoyhteys alueelle on vaatimaton ja liittymä Hämeenlinnantielle hankala nelihaaraliittymä. Mikäli alueen käyttö tulee ajankohtaiseksi ja liikenne alueelle kasvaa, tulee maantieliittymän parantamis- tai siirtämistarvetta arvioida tarkemmin. 17 (34)

18 3.3 Rehakka Nykyinen toiminta Rehakan alue sijaitsee Janakkalan kunnassa, valtatien 3 ja maantien 130 länsipuolella, Tervakosken taajamasta noin kolme kilometriä luoteeseen. Rehakan alue on entinen yhdyskunta- ja teollisuusjätteen kaatopaikka. Nykyisin alue toimii maavastaanottopaikkana, lisäksi alueella on jätteen käsittelyä ja välivarastointia. Alueen toimijat ovat Kiertokapula Oy ja Janakkalan jätteenkuljetus Oy. Kiertokapulan käytössä on nykyisin laajuudeltaan 7,5 ha alue. Alueen sijainti on esitetty kartalla kuvassa 10. Kuva 10. Rehakan alueen sijainti. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Kaavatilanne Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Rehakan alueella on merkintä jätteenkäsittelyalue (EJ); aluevarauksen laajuus on 17 ha. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa EJ-alueeseen ei kohdistu muutoksia, mutta sen ympärille on osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alue (T), joka on laajuudeltaan 21,4 hehtaaria (Kuva 11). 18 (34)

19 Kuva 11. Rehakka. Yhdistelmä maakuntakaava 2006 ja 1. vaihemaakuntakaava (2012), ote (Hämeen liitto). Rehakan alueella on voimassa 1983 hyväksytty oikeusvaikutukseton haja-asutusalueen yleiskaava, jossa kohdealue on kaatopaikka-aluetta (EK). Yleiskaavan aluevaraus on laajuudeltaan noin 20 ha. Alueella ei ole asemakaavaa. Rehakan alueella ei ole ollut suunnitteilla kaavahankkeita. Kunta on laatinut alueelle tarkastelun maankäyttösuunnitelmaksi vuonna 2009 (Janakkalan kunta). Selvityksessä on alustavasti esitetty mahdollisia laajentamisalueita ja käsitelty alueiden käyttöön oton vaikutuksia ympäristöön. Maankäytön kehittämisen perusteina on esitetty kysyntä, kunnan maanomistus sekä jätehuollon järjestämisen yleiset tarpeet. Janakkalan kunnassa ei ole muita ylijäämaiden vastaanottoalueita. Alueen on todettu olevan lähtökohdiltaan sopiva yhdyskuntateknisen huollon sekä ympäristölle vaarattomien aineiden käsittelyn ja varastoinnin alueeksi; ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden osalta ei tarkastelua ole tehty. Selvityksessä todetaan vaikutusten arvioinnin vaativan vielä tarkempia selvityksiä. Ympäristö Rehakan ympäristössä lähin vakituinen asutus sijaitsee alueen eteläpuolella noin 300 m päässä sekä pohjoispuolella n. 800 m päässä. Alueen lähellä ei sijaitse Natura-, luonnonsuojelu- tai luonnonsuojeluohjelma-alueita eikä sillä ole merkittäviä luontoarvoja. Jätehuoltoalue sijaitsee metsätalousvaltaisella alueella ja sen maisemahaitta on arvioitu vähäiseksi. Jätehuoltoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. (Hämeen ympäristökeskus, 2009a.) Liikenneyhteys Alueen saavutettavuus on kohtuullisen hyvä, mutta nykyinen yhteys kulkee Tervakosken taajaman tai Napialan kylän kautta valtatielle 3 ja Helsingintielle (mt 130). Molempien reittien varrella on asutusta ja paljon tonttiliittymiä erityisesti Kirkkotiellä, mikä aiheuttaa merkittävän liikenneturvallisuusriskin raskaan liikenteen reitille. Noin 1,5 km pituisen uuden ajoyhteyden rakentaminen maantielle 130 on tarpeen, mikäli alueen käyttö ja sen myötä liikennemäärä kasvaa merkittävästi. Rehakantieltä maantielle 130 yhdistyvä ajoyhteys tulee tutkia tarkemmin siten, että se haittaa mahdollisimman vähän Joutjärven toimintoja ja toisaalta Eskolan kylää. 19 (34)

20 3.4 Rahkoila Nykyinen toiminta Rahkoilan maanvastaanottopaikka sijaitsee välittömästi kantatien 57 itäpuolella, Parolan taajamasta pohjoiseen. Etäisyys kantatielle 57 on noin 200 m. Lähin taajama on alueen eteläpuolella sijaitseva Rahkoila. Sijainti on esitetty kartalla kuvassa 12. Kuva 12. Rahkoilan maanvastaanottopaikan sijainti. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Rahkoilan maanvastaanottopaikka on entinen kunnan kaatopaikka, maavastaanottopaikkana alue on toiminut vuodesta Maavastaanottopaikan alue on kunnan omistuksessa ja sen toiminnasta vastaa Destia Oy. Nykyisen toiminta-alueen laajuus on 5,5 ha. Välivarastointiin tarkoitetun asfaltoidun alueen pinta-ala on ympäristöluvan mukaan 0,15 ha. Alueella sijaitsee linkkimasto. Ympäristöluvan mukaan Rahkoilan maankaatopaikalle saa vastaanottaa ja läjittää puhtaita ylijäämämaita. Lisäksi on sallittu rakennusjätteen väliaikainen varastointi ja käsittely. Alueelle oli vuoden 2004 loppuun mennessä läjitetty puhtaita maa- ja kiviaineksia noin m³. Sijoitettavien ylijäämämaiden määräksi kokonaisuudessaan on arvioitu noin m³. Hattulan kunnan arvion mukaan Rahkoilan maanvastaanottopaikan kapasiteetti riittää kunnan käytössä noin muutamaksi vuodeksi, minkä jälkeen on tarvetta saada käyttöön lisää tilaa ylijäämämaiden vastaanottoon. Kaavatilanne Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alueella on merkintä käytöstä poistettu kaatopaikka. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rahkoila sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (Kuva 13) Rahkoilan alueella on merkintä tieliikenteen yhteystarpeesta. 20 (34)

21 Kuva 13. Rahkoila. Yhdistelmä maakuntakaava 2006 ja 1. vaihemaakuntakaava (2012), ote (Hämeen liitto). Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kunnalla ei ole maankäytön suunnitelmia alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Hattulan kunta on laatimassa osayleiskaavaa kunnan keskeisiin osiin ja kaavaraja jää Rahkoilan alueen eteläpuolelle. Ympäristö Rahkoilan ympäristössä lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 m ja lähimmät kaivot m päässä maanvastaanottopaikasta. Kantatien 57 varressa, noin puolen kilometrin päässä alueen eteläpuolella on asuinalue, joka osayleiskaavaehdotuksessa on merkinnällä AO. Maanvastaanottopaikka ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin neljän kilometrin päässä. Avo-ojat estävät pintavesien valunnan kaatopaikkaalueen ulkopuolelle. (Hämeen ympäristökeskus, 2005.) Liikenneyhteys Nykyinen liittymä ja ajoyhteys kantatieltä 54 alueelle on liittymiskulmaltaan ja pituuskaltevuudeltaan haastava raskaalle liikenteelle. Liittymä sijaitsee toisaalta näkemiltään hyvässä paikassa. Laajennettaessa vastaanottopaikan aluetta pohjoisen suuntaan on mahdollista järjestää alueelle ajoyhteys Hauhontaustantieltä (työpaja). Kyseisessä liittymässä jo nykyisellään on oikealle kääntymiskaista, mikä vähentää kääntyvien ajoneuvojen aiheuttamaa häiriötä pääsuunnan liikenteelle. Toisaalta maaperäolosuhteet voivat olla haastavia Hauhontaustantieltä etelään mahdollisesti rakennettavan yhteyden osalta. 3.5 Kestopuun kierrätysterminaali Nykyinen toiminta Kestopuun kierrätysterminaali sijaitsee Hämeenlinnassa, valtatien 10 varressa Tuuloksen Pannujärven teollisuusalueella (Kuva 14). Alueen omistaa Demolite oy, jolla on toimintaansa Hämeen ympäristökeskuksen (2009b) myöntämä ympäristölupa. 21 (34)

22 Kuva 14. Kestopuun kierrätysterminaali. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Alueella varastoidaan ja haketetaan kestopuuta ja kreosoottiöljyllä kyllästettyä puuta asfaltoidulla varastokentällä. Käsiteltävä aines luokitellaan ongelmajätteeksi. Hake varastoidaan hallissa ja toimitetaan energiahyötykäyttöön. Demolite saa käsitellä kestopuuta ja rakennuspurkupuuta yhteensä tonnia vuodessa sekä käsitellä kantojen käsittelyalueella (noin 3 ha) kantoja ja muita metsäjakeita t/a. Kaavatilanne Kanta-Hämeen maakuntakaavassa aluevarauksena on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue (TT). Aluevarauksen laajuus on 76 ha. Alueelle ei ole osoitettu muutoksia Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (Kuva 15.) Kuva 15. Kestopuun kierrätysterminaali. Yhdistelmä maakuntakaava 2006 ja 1. vaihemaakuntakaava (2012), ote. (Hämeen liitto.) 22 (34)

23 Terminaalin alueella on voimassa Tuuloksen osayleiskaava (2005), jossa alueen merkintä on jätteenkäsittelyalue (EJ). Pannujärven asemakaavassa (Kuva 16) merkintä on jätteenkäsittelyn korttelialue (EJ-1). Kaavamerkinnän mukaan alueelle saadaan sijoittaa kestopuun kierrätysterminaali. Aluevarauksen koko on 29 ha ja sillä on rakennusoikeutta k-m², josta on käytetty k-m². Korttelialue on osa laajempaa teollisuuden ja palvelujen alueeksi kaavoitettua aluekokonaisuutta. Kuva 16. Pannujärven asemakaava ( ).(Hämeenlinnan kaupunki.) Ympäristö Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 250 m terminaalialueesta länteen. Lähimmät viljellyt pellot ovat 400 m päässä. Alueen itä- ja pohjoispuoliset alueet ovat rakentamatonta metsää. Lähimmän pohjavesialueen (III luokka) raja sijaitsee alueesta noin 200 m itään ja pohjavesialueen muodostumisalue alkaa noin 300 m päässä. (Hämeen ympäristökeskus, 2009b.) 23 (34)

24 4 Aluetarpeet ja mitoitus 4.1 Aluetarpeiden tarkastelu Jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen edellyttämien aluetarpeiden mitoituksessa käytettiin Kiertokapula Oy:n laskelmiin perustuvia lähtötietoja. Taulukko 5 ja 6 on koottu kolmen vastaanotto- ja käsittelypaikan osalta nykyinen tilankäyttö (v. 2012), arvioitu tilankäyttö (v. 2040) sekä olemassa olevat alueresurssit ja tilatarve (verrattuna v tilanteeseen). Lähtötiedot on annettu erikseen penkkaan sijoitettavalle jätteelle, muulle jätteelle sekä maa-ainekselle (pois lukien peittomaa). Muulla jätteellä tarkoitetaan bio- ja hyötykäyttöjätejakeita sekä vaarallisiksi luokiteltuja, lähinnä pientuojien tuomia jakeita. Taulukko 5. Jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen aluetarpeiden mitoitus, nykytilanne. Alue 2012 käytössä ha Penkka Muut Maa Yhteensä Karanoja 16,5 16, Kapula 12,5 16, Rehakka 4, ,5 Taulukko 6. Jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen aluetarpeiden mitoitus, vuosi Alue 2040 kokonaisala ha Pinta-ala 2012 ha Aluetarve ha Penkka Muut Maa Yhteensä Karanoja 16, , (asemakaava) 0-40 Kapula- Rappukallio 12, , (nykyinen alue) 0-57 Rehakka 4, , (yleiskaava) 0-47 Lähtötilanne pohjautuu vuoden 2012 todelliseen tilanteeseen (jätemäärät, toiminnot, tilankäyttö). Tällöin on pyritty huomioimaan niin varastokasojen kuin myös kenttärakenteiden ja kulkuväylien tarvitsemat pinta-alat. Laskelma ei sisällä suoja-alueita. Olemassa olevat alueresurssit perustuvat voimassaoleviin kaavamerkintöihin. Arvioitu tilankäyttö v perustuu seuraaviin lähtöoletuksiin: Loppusijoitettava jätemäärä on t/v. Loppusijoitettava pilaantuneiden maiden (lievästi pilaantuneet) määrä on t/v. Hyötyjätteen käsittelyn edellyttämä tilatarve on lähtötilanteessa (v. 2012) yhteensä noin m 2 ja tarve kolminkertaistuu v mennessä. 24 (34)

25 Biojätteen käsittelyn edellyttämä tilatarve on lähtötilanteessa (v. 2012) yhteensä noin m 2 ja tarve nelinkertaistuu v mennessä. Loppusijoitettavan jätteen tilavuuspainoksi on oletettu 0,8 t/m 3 ja jätepenkan korkeudeksi 10 m. Pilaantuneiden maiden tilavuuspainoksi on oletettu 2 t/m 3 ja pengerkorkeudeksi 5 m. Perusteina loppusijoitettavan jätteen määrälle t/a ovat olleet aikaisempien vuosien jätemäärät. Taulukossa 7 on esitetty Kiertokapula Oy:n tilasto vuosilta sekä ennuste vuodelle Taulukko 7. Loppusijoitettavan jätteen määrä sekä ennuste vuodelle Vuosi (ennuste) Määrä (tonnia) Jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen edellyttämä maa-ala vuoden 2040 tilanteen mukaan vaihtelee paitsi eri kohteiden välillä myös kohdekohtaisesti. Kohdekohtainen vaihteluväli johtuu siitä, että toimintojen sijoittelu ja käsiteltävät jätemäärät voidaan jakaa eri tavoilla käytettävissä olevien alueiden kesken. Vaihteluväli perustuu neljään vaihtoehtoiseen toteutustapaan, joissa toimintojen sijoittumisen painopistettä on vaihdeltu. Määräävänä tekijänä tarkastelussa on kuitenkin ollut kokonaisjätemäärä vuoden 2040 tilanteen mukaan ja sen käsittelyn ja loppusijoituksen edellyttämät tilatarpeet. Vaihtoehtoiset toteutustavat perustuvat mm. kohteiden nykytilaan (kaavoitustilanne, nykyiset toiminnot, luvat), alustavasti määriteltyihin laajenemismahdollisuuksiin ja muihin käyttöönottoon liittyviin tekijöihin, kuten maanomistukseen sekä jätehuoltoon liittymättömien toimintojen loppumisajankohtaan. Esimerkiksi Rappukalliossa tapahtuva kiviaineksen otto jatkuu nykyisellä tahdilla vielä pitkään, joten aluetta ei voida odottaa saatavan jätehuollon toimintojen käyttöön lyhyellä aikavälillä. Rappukallioon voidaan suunnitella sijoitettavaksi jätehuollon toimintoja jo ennen kiviaineksen louhinnan loppumista, mutta tämän vaihtoehdon toteuttaminen on vaikeaa mm. maanomistuksesta johtuen. Myös Rehakassa pitää alueelta louhia ensin kiviainesta, jotta eri toimintojen sijoittaminen alueelle mahdollistuisi. Rappukallio ja Rehakka on kuitenkin haluttu pitää vaihtoehdoissa mukana käyttäen eri painotuksia. Karanojan osalta kolmessa vaihtoehdossa oletetaan alueella tapahtuvien toimintojen määrän kasvavan. Neljännessä vaihtoehdossa toiminnot pysyvät nykytasolla, mikä edellyttäisi Kapula-Rappukallion alueen saamista nopeasti käyttöön huomattavasti nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Edellä kerrotusta seuraa luonnollisesti myös se, että paikkakohtaiselle tilatarpeelle, toisin sanoen kaavoituksessa huomioitavalle tilatarpeelle, on annettu vaihteluväli kullekin paikalle. Jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyviä aluetarpeita tuleekin siten tarkastella kokonaisuutena, jotta tarvittava maa-alan kokonaismäärä saadaan varmistettua. Esimerkiksi varautuminen kaavoituksessa kunkin alueen osalta esitettyyn minimialaan johtaa riittämättömään käytettävissä olevaan tilaan. Vastaavasti maksimialojen käyttö johtaa tilavarausten ylimitoitukseen. Arvioitu tilatarve jätteiden ja pilaantuneen maan loppusijoitukseen sekä bio- ja hyötyjätteen käsittelyyn vuonna 2040 on kokonaisuudessaan noin 160 ha; luvussa ovat mukana sekä nykyisin käytössä oleva alue että lisätarve. Loppusijoituksen (yritys- ja yhdyskuntajäte, pilaantuneet maa-ainekset ja peittomateriaalit) tilantarve on 54 ha. 25 (34)

26 Tämän selvityksen yhteydessä ei ole ollut mahdollista huomioida teknologian kehityksestä ja talouden muutoksista aiheutuvia vaikutuksia jätehuollon toimintoihin eikä liioin liiketalousnäkökohtia. Lainsäädännön muutosten osalta on pyritty huomioimaan jo tiedossa olevat muutokset lähitulevaisuudessa. Teknologian kehityksellä tarkoitetaan esim. mahdollisuuksia vähentää toimintaan tarvittavaa kokonaispinta-alaa siirtämällä toimintoja katettuihin tiloihin käsittelymenetelmien tehokkuuden parantuessa. Suurta epävarmuutta liittyy myös biojätteen käsittelyn edellyttämään kokonaisalaan. Liiketalousnäkökohdilla tarkoitetaan esim. mahdollisten uusien toimijoiden markkinoille tuloa ja eri toimijoiden näkemystä siitä, mihin toimintoja halutaan keskittää. 4.2 Karanoja Kiertokapula Oy:n tavoitteena on laajentaa jätteidenkäsittelyyn käytettävää aluetta Karanojalla. Laajennustarve perustuu yrityksen tekemiin laskelmiin vuonna 2040 alueella käsiteltävästä ja loppusijoitettavasta jätteen määrästä. Kiertokapulan arvioima laajennustarve Karanojalle vuonna 2040 on nykyiseen asemakaavaan (35 ha, Kiertokapulan käytössä 33 ha) verrattuna suurimmillaan 40 ha. Laajennustarpeet Karanojalla koskevat erityisesti bio- ja hyötykäyttöjätejakeiden sekä vaarallisiksi luokiteltujen jätteiden varastointia ja käsittelyä. Loppusijoituksen pinta-alatarpeeksi on arvioitu suurimmillaan 25 ha, jolloin laajennustarve nykyisin jo käytössä olevaan alueeseen verraten on 8,5 ha. Hämeenlinnan kaupunki on laatimassa alueelle osayleiskaavaehdotusta (Painokangas- Karanoja, Kuva 17), jossa aluevarauksena on yhdyskuntateknisen huollon alue ja työpaikkaalue (EJ). Uuden osayleiskaavan EJ-alueen laajuus on 73 ha. Kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen vielä tarkennettu. Myös EJ-alueen itäpuoliset, TP-merkinnän alueet saattaisivat olla hyödynnettävissä jätehuoltoon liittyville toiminnoille. Lisäksi on mahdollista tarkastella vielä alueiden väliin jäävän viheralueen hyödyntämistä. Viheralueella tulee kuitenkin varmistaa kevyen liikenteen reitin toteutus. Osayleiskaavaehdotuksen selostuksen mukaan kaava-alueen etelä- ja kaakkoisosien toteutus edellyttää uutta liittymää valtatielle 3. Kuva 17. Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaehdotus, ote ( , Hämeenlinnan kaupunki). 26 (34)

27 Yleiskaavaehdotuksen mukainen uusi jätteidenkäsittelyn kaava-alue on pinta-alaltaan 73 ha. Tämä riittää kattamaan Kiertokapulan esittämän arvion aluetarpeesta Karanojalla; Kiertokpaula Oy:n arviossa aluetarpeesta ei kuitenkaan ole mukana suoja-alueita. Toimintojen sijoittaminen TP-alueille ja viheralueen hyödyntäminen antavat lisää mahdollisuuksia. Maakuntakaavan Karanojan jätteenkäsittelyaluetta koskeva rajaus 156 ha (Kuva 18) on laajuudeltaan riittävän suuri kattamaan myös osayleiskaavaehdotuksen mukaisen laajemman EJalueen. Kaavaehdotuksen aluerajaus on lännessä hieman lähempänä Natura-aluetta kuin rajaus maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa aluevaraus kattaa laajan alueen nykyisen kaatopaikan eteläpuolella. Kaupunki ei kuitenkaan ole esittänyt kaatopaikan alueen merkittävää laajentamista etelän suuntaan mm. luontoarvojen vuoksi. Osayleiskaavaehdotuksen laajennettu EJalue rajautuu etelässä nykyiseen kaatopaikan alueeseen, kaavaehdotus ei siis sisällä laajentamista kaatopaikan eteläpuolelle. Kuva 18. Karanojan EJ-alueen rajaus Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006), ote. (Hämeen liitto, Maanmittauslaitos 10/2013). 4.3 Kapula-Rappukallio Kiertokapula Oy:n tavoitteena on laajentaa Kapulan jätteidenkäsittelyaluetta ja aloittaa alueella inertin jätteen loppusijoitus. Laajennustarve perustuu yrityksen tekemiin laskelmiin vuonna 2040 alueella käsiteltävästä ja loppusijoitettavasta jätteen määrästä. Kiertokapulan arvioima laajennustarve Kapulan-Rappukallion alueille vuonna 2040 on nykyisin käytössä olevaan alueeseen nähden suurimmillaan 57 ha. Laajennustarpeet Kapulan alueella koskevat erityisesti bio- ja hyötykäyttöjätejakeiden sekä vaarallisiksi luokiteltujen jätteiden varastointia ja käsittelyä. Myös maa-aineksia koskeva tilantarve on nykyistä suurempi. Loppusijoituksen pinta-alatarpeeksi on arvioitu suurimmillaan 30 ha, jolloin laajennustarve nykyisin jo käytössä olevaan alueeseen verraten on 17,5 ha. 27 (34)

28 Maakuntakaavan Kapulan aluetta koskeva EJ-aluevarauksen laajuus on 29 ha. Alueen sisälle jäävät kaatopaikan lisäksi yleiskaavan MT-1-, T- ja EV-alueet. Alueet ovat rakentamatonta, osin pelto- ja metsäaluetta. Osayleiskaava ei salli rakentamista EV- ja MT-1- alueille. Voimassa olevassa osayleiskaavassa on ollut tarkoitus säilyttää maatalousalueiden maankäyttö ennallaan. Selvityksen aikana on Riihimäen kaupungin kanssa keskusteltu mahdollisuudesta hyödyntää rakentamatonta yleiskaavan T-aluetta jätehuoltoon liittyviin toimintoihin. T-alueen laajuus on 4,6 ha ja yleiskaavan mukaan se käsittää romunkäsittelyalueen laajennuksen Riihimäen puolella. Alue on yksityisomistuksessa eikä sitä ole asemakaavoitettu. Valtatien ja Kermintien välissä on EV- ja M-alueet, jotka jäävät maakuntakaavan rajauksen ulkopuolelle. Myös näiden alueiden hyödyntämistä olisi mahdollista selvittää. Maakuntakaavan rajaukset alueille on esitetty kartalla kuvassa 19. Rappukallion alueen varaus maakuntakaavassa on 52 ha. Yhdessä Kapulan alueen kanssa kokonaispinta-ala on 81 ha. Maakuntakaavan aluevarauksen laajuus riittää kattamaan Kiertokapula Oy:n laskeman laajimman aluetarpeen; tässä on kuitenkin huomioitava suoja-alueet. Kapulan alueella yleiskaavan muuhun kuin jätteidenkäsittelyyn varattujen alueiden käytön mahdollisuus on myös selvitettävä erikseen. Rappukallion käyttöön ottoon vaikuttaa alueella tapahtuvan kalliolouhinnan edistyminen, mikä on jo huomioitu Kiertokapulan pinta-alatarpeen laskelmassa. Tässä työssä ei ole todettu tarpeelliseksi käsitellä tarkemmin Rappukallion maakuntakaavan aluevarauksen laajentamista. Kuva 19. Kapulan ja Rappukallion alueiden rajaukset Kanta-Hämeen maakuntakaavassa. (Hämeen liitto, Maanmittauslaitos 10/2013). 4.4 Rehakka Kiertokapulan toiminta Rehakan alueella on ollut pienimuotoista välivarastointia, mutta jatkossa tavoitteena on laajentaa toimintoja ja aloittaa alueella inertin jätteen loppusijoitus. Laajimmillaan uusi aluetarve on Rehakan yleiskaavan aluevaraukseen (20 ha) verrattuna 47 ha ja se muodostuu penkkaan sijoitettavien jätteiden ja muiden jätteiden tilantarpeesta. Maa-ainesten 28 (34)

29 osalta tilantarpeen ei ole arvioitu kasvavan. Pelkästään loppusijoituksen pinta-alatarpeeksi on arvioitu suurimmillaan 20 ha, jolloin laajennustarve nykyisin jo käytössä olevaan alueeseen verraten on 15,5 ha. Janakkalan kunnan vuonna 2009 laatimassa maankäyttöselvityksessä on alustavasti tarkasteltu Rehakan jätteidenkäsittelyalueen toimintojen laajentamista. Selvitys on ollut aineistona myös käsillä olevassa työssä, mutta Janakkalan kunnan kanssa on työn aikana tarkasteltu vielä uudestaan mahdollisia laajennusalueita. Kuvassa 20 on esitetty Rehakan nykyisten toimintojen alue (harmaa rasteri); kuvassa olevan alueen laajuus on noin 9 ha (rajaus on tehty karkeasti ilmakuvan mukaan). Lisäksi kuvassa 20 on esitetty kolme laajennusaluetta, joiden mahdollinen käyttö on työn aikana ollut esillä. Pienemmällä alueella (ruskea rasteri) nykyisen toiminta-alueen itäpuolella voitaisiin tutkia mahdollisuutta puhtaiden maa-ainesten läjitykseen; alue muodostaisi suojavaikutusta jätteidenkäsittelyalueen ja asutuksen väliin. Alueen laajuus on noin 2,5 ha. Toinen rajaus (punainen rasteri) kuvaa mahdollista uutta jätehuollon loppusijoituksen ja siihen liittyvien toimintojen aluetta. Alueen laajuus on noin 21 ha. Kolmas alue (vihreä rasteri) on ollut mukana vuonna 2009 laaditussa maankäyttöselvityksessä T-alueena ja sillä voitaisiin tarkastella jätehuoltoon liittyviä toimintoja, esimerkiksi ympäristöteknologia tai materiaalien kierrätys. Tämän alueen laajuus on noin 5,5 ha. Laajennusalueiden pinta-ala on yhteensä 29 ha. Nykyisen toiminta-alueen ja laajennusalueiden pinta-ala on yhteensä 38 ha. On kuitenkin huomattava, että alueiden rajaukset ovat alustavia ja alueiden soveltuvuutta on tarkasteltava vielä erikseen. Maastonmuodoista johtuen alueella ei nykytilassa ole käytettävissä kovin laajoja yhtenäisiä alueita. Uuden ajoyhteyden rakentaminen maantielle 130 on tarpeen, mikäli alueen käyttö ja sen myötä liikennemäärä kasvaa merkittävästi. Kuva 20. Rehakan nykyinen toiminta-alue (harmaa rasteri) ja kolme alustavasti esitettyä laajennusaluetta. (Maanmittauslaitos 11/2013.) Voimassa olevassa maakuntakaavassa Rehakan EJ-alueen varaus on 17 ha. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, ettei aluetta ole tarkoitettu tavanomaisen yhdyskuntajätteen sijoitta- 29 (34)

30 miseen ja että pysyvän jätteen sijoittaminen alueelle edellyttää tarkempaa suunnittelua ja lupakäsittelyä. Kanta-Hämeen 1. maakuntakaavassa on lisäksi teollisuus- ja varastotoimintojen alue, jonka laajuus on 21,4 ha. EJ-alueen varaus ei riitä kattamaan Kiertokapula Oy:n esittämiä aluetarpeita eikä kunnan alustavasti esittämää laajennusta. Rajaukset on esitetty kartalla kuvassa 21. Kuva 21. Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja Kanta-Hämeen 1. maakuntakaavan Rehakkaa koskevat aluerajaukset. (Hämeen liitto, Maanmittauslaitos 10/2013). 4.5 Rahkoila Rahkoilan maanvastaanottopaikan alue on ollut selvityksessä mukana mahdollisena kehitettävänä alueena. Kunta on alustavasti tarkastellut alueen laajentamista nykyisin käytössä olevan alueen itä-, etelä- ja pohjoispuolelle 39,25 ha (Kuva 22). Kunnalla on tarvetta osoittaa lisää tilaa ylijäämämaiden ja mm. rakennusjätteiden käsittelyyn ja sopivimmaksi ratkaisuksi on todettu nykyisen Rahkoilan maanvastaanottopaikan laajentaminen. Kunnalla ei ole suunnitteilla toimintoja rajoittavaa maankäyttöä alueen läheisyyteen ja myös alueen maanomistusolot ovat suotuisat. Vastaavan käyttöön soveltuvia alueita muualla ei kunnan selvityksissä ole löytynyt. 30 (34)

31 Kuva 22. Rahkoilan maanvastaanottopaikan nykyinen toiminta-alue (punainen rasteri) ja mahdollinen laajennusalue (vihreä rasteri) (Hattulan kunta). Laajennusalue on suurelta osin rakentamatonta metsätalousmaata, alueen eteläosassa on pienialainen peltoalue. Alueen maanomistus on yksityistä. Laajennusalueelta ei ole olemassa selvityksiä, joten sen soveltuvuuden arviointi edellyttää vielä tarkempaa selvittämistä. Tässä vaiheessa kunnalla on tavoitteena jatkaa alueella nykyisen ympäristöluvan mukaisia toimintoja, puhtaiden maa-ainesten vastaanottoa ja läjitystä sekä rakennusjätteen käsittelyä. Alueella olisi tavoitteena aloittaa maapankkitoiminta. Tätä selvitystä varten on laadittu arvio mahdollisesta läjityskapasiteetista alueella. Laskelmassa on huomioitu nykyinen ja uusi alue kokonaisuutena ja se perustuu seuraaviin lähtöoletuksiin: - Vastaanottoalueen koko on 44,02 ha. - Täyttökerroksen (penkka) korkeus on 5 m; Hieronmäen alueella 2 m. - Penkan luiskaus on 1:4. - Koko alueen pinta-alasta on vähennetty karkeasti arvioitu ajoväylien (10 %) ja käsittelyalueen (20 %) osuus, yhteensä 30 %. Mikäli Rahkoilan aluetta käytettäisiin maa-ainesten loppusijoitukseen, mahtuu alueelle Laskelman mukaan läjitykseen m³ maa-aineksia. 4.6 Kestopuun kierrätysterminaali Pannujärven asemakaavan EJ-1 -alueen laajuus on 29 ha. Kaava-alueen rakennusoikeudesta on käytetty vain pieni osa; jäljellä on vielä k-m². Jätteidenkäsittelyalueella on siis vielä merkittävästi tilaa toiminnan laajentamiseen. Maakuntakaavassa TT-alueen varaus on 76 ha. Tämän selvityksen puitteissa ei alueen laajentamista ole nähty tarpeelliseksi. 31 (34)

32 5 Johtopäätökset Työssä ei ole esitetty kohdealueelta uusia jätteidenkäsittelyalueita; nykyisten alueiden laajentaminen ja toimintojen kehittäminen katsottiin sopivimmaksi tavaksi edetä. Alueiden selvittämisen lähtökohdaksi otettiin kuntien näkemys soveltuvista alueista. Työn aikana käsiteltiin 35 aluetta, jotka olivat olleet esillä kuntien edustajien haastatteluissa. Keskeisenä alueiden soveltuvuutta rajaavana tekijänä oli sijainti pääteihin nähden sekä ympäröivä maankäyttö. Raportissa tarkemmin tarkastellut alueet ovat Karanoja, Kapula-Rappukallio, Rehakka, Rahkoila ja kestopuun kierrätysterminaalin alue Tuuloksessa. Kiertokapula Oy:n tavoitteena on saada Karanojan lisäksi inertin jätteen loppusijoitus myös Kapulan-Rappukallion ja Rehakan alueille. Liitteessä 1 olevaan taulukkoon on koottu raportissa käsiteltyjen viiden alueen tiedot. Lisäksi taulukossa on esitetty muutostarpeet kaavoituksen eri tasoilla. Muutostarpeet perustuvat kullekin alueelle esitetyn pinta-alatarpeen maksimimäärään. Arvio jätteidenkäsittelyalueiden pinta-alatarpeesta vuonna 2040 perustuu Kiertokapula Oy:n esittämiin laskelmiin. Aluetarve on esitetty jätteidenkäsittelyn toimintojen vaatiman pinta-alan perusteella; luvut eivät sisällä jätteidenkäsittelyalueiden suoja-alueita. Alueiden pinta-alat on esitetty vaihteluvälinä, sillä laskelmien taustalla on vaihtoehtotarkastelu, jossa jätteidenkäsittely ja loppusijoitus painottuu alueille eri tavoin. Yhteenvetotaulukossa esitetyt arviot kaavoituksen muutostarpeesta perustuvat kullekin alueelle arvioituun maksimipinta-alaan. Jätteidenkäsittelyn aluetarpeita Kanta-Hämeessä tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta tarvittava maaalan kokonaismäärä saadaan varmistettua. Varautuminen kaavoituksessa kunkin alueen osalta esitettyyn minimialaan johtaa riittämättömään käytettävissä olevaan tilaan, vastaavasti maksimialojen käyttö johtaa tilavarausten ylimitoitukseen. Toimintojen painottumista eri alueille sekä siitä johdettavaa tilantarvetta on arvioitava vielä erikseen. Kiertokapula Oy:n esittämä jätemääräennuste ja aluetarve loppusijoitettavalle jätteelle vuonna 2040 ovat suuremmat kuin aikaisemmin laaditussa selvityksessä. Arvioitu tilatarve jätteiden ja pilaantuneen maan loppusijoitukseen sekä bio- ja hyötyjätteen käsittelyyn vuonna 2040 on nykyiset alueet mukaan lukien noin 160 ha. Lisätilan tarve on 91 ha. Tästä pinta-alasta pelkästään loppusijoituksen (yritys- ja yhdyskuntajäte, pilaantuneet maa-ainekset ja peittomateriaalit) tilantarve on nykyiset alueet mukaan lukien 54 h. Loppusijoituksen lisätilan tarve on 25 ha. Nämä luvut sisältävät Kiertokapula Oy:n nykyisin käytössä olevat alueet sekä arvion tarvittavasta toiminta-alueen pinta-alasta ilman suoja-alueita. Karanojan alueella jätteidenkäsittelyalueen laajennus on mukana yleiskaavaehdotuksessa ja se täyttää Kiertokapula Oy:n esittämän maksimialuetarpeen Karanojalle vuonna Maakuntakaavan rajaus on riittävä; tässä on kuitenkin huomioitava suoja-alueet. Kapulan alueella nykyisen kaatopaikka-alueen laajentaminen EV- ja MT-1 -alueille vaatii osayleiskaavamuutoksen; maakuntakaavan rajaus sisältää em. alueet sekä alustavasti laajennusalueena tarkastellun yleiskaavan T-alueen. Rajauksen tarkistaminen voi olla tarpeen, mikäli toimintoja ulotetaan teiden väliselle alueelle. Rappukallion alueelle ei esitetä muutoksia. Kapulan ja Rappukallion kehittämistä olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Rehakassa yleiskaavan ja maakuntakaavan jätteidenkäsittelyalueen varaukset eivät riitä kattamaan esitettyä laajennusta. Toiminnan luonteesta riippuen maakuntakaavan T-alue voi vastata tarpeeseen. Hattulan kunnalla on tavoitteena kehittää Rahkoilan alueen toimintoja ja kaavoituksen muutostarpeet kytkeytyvät toiminnan tulevaan laajuuteen. Kestopuun kierrätysterminaalin alueelle ei ole esitetty tavoitteita alueen laajentamisesta tai toiminnan muuttamisesta, joten tämän selvityksen perusteella ei kaavoituksen muutostarpeita ole. Tässä työssä ei ole ollut mahdollista selvittää alueiden laajentamisen suuntaa, rajausta eikä alueelle käsiteltäviksi soveltuvia jätelajeja, niiden määrää tai sijoittamista sillä tarkkuudella, 32 (34)

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3. MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE KORTTELI 221 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.10.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Köylypolvi 432 KORTTELI 221 TONTIT 1 ja 2 Kaavan laatija REJLERS

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa

KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa KAAVOITUS 1 (5) KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa Päivitetty 1.12.2015 Kuva yleiskartasta KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot