PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE"

Transkriptio

1 PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE Nurmeksen biokaasulaitoksen kannattavuusarviointi Tilaaja: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pr.id: Versio: Kirjoittajat: Tarkastaja: Hyväksyjä: Outi Ruottinen, Doranova Oy Jarno Laitinen, Doranova Oy Heidi Tanskanen, PIKES WATER AND WASTE RENEWABLE ENERGY CONTAMINATED SITES DORANOVA Ltd. (reg.id ) Tel Fax Valkkistentie 2, FI-37470, Vesilahti, FINLAND -

2 KANNATTAVUUSARVIOINTI 2 / 10 Sisällyluettelo Johdanto... 3 Taustatiedot ja skenaariomallien oletukset... 3 Prosessioletukset... 5 Esikäsittely ja vastaanotto... 5 Mädätysprosessi... 5 Biokaasun käsittely... 6 Mädätysjäännöksen käsittely ja hyödyntäminen... 6 Sivutuoteasetuksen mukainen hygienisointi... 6 Jätevesien käsittely... 6 Hajuhaittojen ehkäiseminen... 7 Kannattavuusmalli... 8 Markkinaolettamat... 8 Investointikustannukset... 8 Operointikustannukset... 9 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu... 10

3 KANNATTAVUUSARVIOINTI 3 / 10 Johdanto Doranova Oy suoritti Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) tilauksesta taloudellisen kannattavuusarvioinnin Nurmekseen suunnitteilla olevasta biokaasulaitoksesta. Kannattavuusarvion perustana käytettiin biokaasulaitoksen arvioitua alueellista käsittelykapasiteettia ja siinä tarkasteltiin biokaasulaitoksen vaatimia investointi- ja käyttökustannuksia. Arvio perustettiin alustaville skenaarioille mahdollisesta liiketoimintamallista, biokaasulaitosprosessista ja laitoksen operoinnista. Laitosinvestoinnin lähtökohtana käytettiin vastaavilla syötteillä operoitavien biokaasulaitosten vertailevaa tekniikkaa ja kannattavuuslaskelmat pohjattiin keskimääräisiin markkinahintoihin. Kannattavuusarvioinnissa huomioitiin myös biokaasulaitoksen mahdolliset haittavaikutukset ympäristöön ja niiden vaikutukset investointiin sekä hankkeen kannattavuuteen. Taustatiedot ja skenaariomallien oletukset Suunniteltu biokaasulaitos sijoittuu Nurmeksen kaupunkiin, Känkkäälän teollisuusalueelle, Känkkääläntien varteen. Alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön ja alueelle suunnitellaan myös muita bioenergiatoimintoja jotka voivat tarjota synergiaa. Suunniteltu alue sijaitsee Porokylän pohjavesialueella (-tai läheisyydessä). Lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelualuetta ja lähimmät asutukset ovat n.500 m päässä biokaasulaitoksesta. Nurmeksen keskusta sijaitsee noin 4 km päässä biokaasulaitoksesta. Suurin osa liikennöinnistä laitokselle tulee todennäköisesti tapahtumaan Kajaanintien ja Kuopiontien kautta. Biokaasulaitoksen raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamolietteitä ja biojätteitä. Lietteitä vastaanotetaan Nurmeksen, Valtimon, Lieksan sekä Kainuun alueen jätevedenpuhdistamoilta. Kainuussa sijaitsee yhdeksän jätevedenpuhdistamoa. Nämä jätevedenpuhdistamot sijaitsevat km säteellä Nurmeksen biokaasulaitoksesta. Niiden arvioidaan tuottavan yhteensä t lietettä vuodessa. Lieksan jätevedenpuhdistamo sijaitsee 62 km päässä biokaasulaitoksesta. Valtimon jätevedenpuhdistamon lietteet yhdistetään Nurmeksen jätevedenpuhdistamon lietteisiin, joka sijaitsee 7 km päässä biokaasulaitoksesta. Valtimon, Lieksan sekä Nurmeksen jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu lietteen tuotanto on arviolta t vuodessa. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden arvioitu kuiva-ainepitoisuus on % välillä ja VS 12 %. Lietteitä arvioidaan kuljetettavan vuositasolla noin nettotonnikilometriä (tkm_net). Biokaasulaitokselle toimitetaan biojätteitä Kainuun alueelta. Biojäte koostuu erilliskerätystä biojätteestä ja teollisuuden biojätteestä. Biokaasulaitokselle toimitettavan erilliskerätyn biojätteen määrä tulee olemaan noin t vuodessa; vastaava luku teollisuuden biojätteelle on noin 1000 t vuodessa. Kainuun alueen yhteenlaskettu biojätteen tuotantomäärä on arvioitu olevan t vuodessa. Biojätteiden arvioitu kuiva-ainepitoisuus on 29 % ja VS 25 %. Biojätteitä arvioidaan kuljetettavan vuositasolla noin tkm_net. Biokaasulaitoksella tuotettu biokaasu tullaan hyödyntämään energiana, joko sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai liikennebiokaasuna. Yhteistuotannossa biokaasulaitos voi hakeutua syöttötariffin (Laki 1396/2010) mukaiseen tukijärjestelmään ja saada lämpöpreemiolla korotetun syöttötariffin hyödyntäessään lämpöenergiansa yli 20 %-sesti. Liikennebiokaasun tuotannon osalta vaihtoehtoina ovat joko biokaasun myynti raakakaasuna ulkopuoliselle yhtiölle, joka jalostaisi kaasusta biometaania ja myisi tämän liikennekäyttöön, tai vaihtoehtoisesti tuottaa biometaani itse.

4 KANNATTAVUUSARVIOINTI 4 / 10 Mädätysjäännös voidaan käyttää joko sellaisenaan tai fraktioida se neste- ja kuivajakeeseen. Mädätysjäännöksen osalta tulee huomioida että siitä valmistettujen tuotteiden käyttöä rajoitetaan mm. puhdistamolietepäätöksen ja sivutuoteasetuksen pohjalta. Mikäli mädätysjäännös tyyppinimessä on jätevesipuhdistamolietettä, koskee sitä vna 282/1994 mainitut käyttökohderajoitukset, jotka määrittävät että valmistetta voi käyttää vain viljalle, sokerijuurikkaille ja öljykasveille, tai sellaisille kasveille joita ei käytetä ihmisten tai eläinten rehuksi. Lisäksi käyttöä koskevat erilliset raskasmetallirajoitukset. Kaikki laitoksella syntyvä mädätysjäännös arvioidaan voitavan hyödyntää maatalouskäytössä 40 km säteellä löytyvillä peltoalueilla. Mädätysjäännöstä tullaan kuljettamaan noin tkm_net. Taulukko 1. Skenaariomallit VO1, VO2, VO3 VO1 VO2 VO3 Sijainti Nurmes, Känkkäälä Nurmes, Känkkäälä Nurmes, Känkkäälä Käsittelykapasiteetti t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä Energiantuotanto MWh/a MWh/a MWh/a Biokaasun hyötykäyttö Myynti raakakaasuna Myynti biometaanina CHP Energian arvo/mw 35 /MW 80 /MW 133,5 /MW + 10 /MW lämmöstä Investointiavustus 25 % 25 % ei Mädätysjäännöksen arvo negatiivinen negatiivinen negatiivinen Omakäyttösähkö/lämpö ostetaan ostetaan ostetaan

5 KANNATTAVUUSARVIOINTI 5 / 10 Prosessioletukset Biokaasulaitos tuottaa biokaasua mädättämällä orgaanista syötettä anaerobisissa olosuhteissa. Biokaasulaitos käsittää syötteiden vastaanottorakennuksen, vaaka-aseman, biokaasureaktorin, loppuvarastosäiliön, separoinnin, kaasupumppaamon, soihtupolttimen, kaasun hyötykäyttöyksikön sekä tarvittavat varastointirakennukset. Laitoksen prosessit tulevat tapahtumaan suljetuissa laitteistoissa. Prosessin eri osien välillä materiaali siirretään putkistoja ja kuljettimia pitkin. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Esikäsittely ja vastaanotto Syötteeksi toimitettava raaka-aine saapuu laitokselle kuorma-autoilla tai jäteautoilla. Saapuva raaka-aine vastaanotetaan vastaanottorakennuksen sisällä sijaitseviin vastaanottosiiloihin, joihin raaka-aine kipataan suoraan kuljetuskalustosta. Tulevan raaka-aineen määrää (laskutusperuste) voidaan seurata laitoksella vaaka-aseman avulla. Vastaanottosiiloista raaka-aineet ohjataan seulontaan, jossa prosessiin sopimattomat aineet erotellaan. Eroteltu jäte käsitellään asianmukaisesti ja seulottu aines syötetään murskaimelle, joka hienontaa raaka-aineet. Hienonnettu raaka-aine ohjataan kuljetinta pitkin syötteenvalmistussäiliöön. Biokaasureaktoriin menevä syöte valmistetaan syötteenvalmistussäiliössä, jossa hienonnettuun raakaaineeseen lisätään nestettä siten, että syntyvän syötteen kuiva-ainepitoisuus saadaan halutulle tasolle. Lisättävästä nesteestä suurin osa koostuu laitoksen kierrätettävästä mädätysjäännöksestä tai rejektivedestä. Syöteannoksen koostumus riippuu käytettävissä olevista raaka-aineista ja syöte muodostetaan siten, että syöteannos sisältää kaasuntuotannon kannalta parhaan mahdollisen seoksen. Syötteenvalmistussäiliön sekoitusjärjestelmä optimoi syötteen kiintoainepitoisuuden ja huolehtii sen tasalaatuisuudesta. Syötteenvalmistussäiliöstä syöte ohjataan automaattisesti putkistoa pitkin biokaasureaktorille mädätysprosessiin. Mädätysprosessi Syötteen määrän ollessa tonnia biojätettä, tonnia lietteitä vuodessa saadaan laitoksesta biokaasua noin 2.7 milj. 60 % CH4 vastaten energiasisällöltään MWh vuodessa. Laitos voidaan toteuttaa siten, että mädätysprosessin on mahdollista toimia sekä termofilisella (50-60 C) että mesofilisellä (30-45 C) lämpötila-alueella. Biokaasureaktorin tulee olla eristetty ja lämmitetty, ruostumattomasta ja osin haponkestävästä teräksestä rakennettu säiliö. Reaktorin bruttotilavuuden tulee olla noin m³ ja nettotilavuuden noin m³. Reaktorissa olevan mädätettävän massan tulee lämmittää joko ennen reaktoria tai vesikiertoisesti reaktorin seinillä olevien putkistojen avulla. Massan lämpötilaa tulee seurata ja säätää reaaliaikaisesti. Mädätettävä aines syötetään mädätysprosessiin biokaasureaktorin yläosasta. Reaktorin tulee olla täyssekoitteinen ja reaktorissa olevan massan liikkeitä tulee voida ohjata siten, että mädätysprosessi toimii mahdollisimman tehokkaasti ja tasaisesti. Reaktoriin syötetyn raaka-aineen viipymäaika reaktorissa on vuorokautta riippuen käytettävästä prosessista ja syötteen raaka-aineesta. Syntynyt biokaasu varastoidaan reaktorin yläosassa sijaitsevaan kaasukupuun. Kaasuvarasto varustetaan tukirakenteella, joka estää kaasukuvun painumisen kasaan tilanteessa, jossa kaasun tulo häiriintyy. Kaasutilan kaasupitoisuutta tulee mitata jatkuvatoimisesti.

6 KANNATTAVUUSARVIOINTI 6 / 10 Kaasun paine reaktorissa on noin 5 mbar. Reaktori tulee varustaa varoventtiilein, jotka ongelmatilanteessa päästävät ylipaineen purkautumaan reaktorista estäen samalla hapen pääsyn reaktoriin. Kaasukuvusta kaasu pumpataan erillisen kaasupumppaamon kautta kuivattuna kaasun siirtoputkistoon ja hyötykäyttöön. Ongelmatilanteessa kaasu poltetaan soihtupolttimella, joka mitoitetaan vastaanottamaan laitoksen tuotantokapasiteetin verran kaasua. Biokaasun käsittely Biokaasureaktorilta saatava kaasu ohjataan omalla paineellaan kaasun pumppausyksikölle. Pumppausyksiköllä kaasusta poistetaan kosteutta ja sen paine korotetaan noin 300 mbariin, jolloin kaasu on syötettävissä edelleen sopivassa paineessa kaasun siirtoputkistoon tai muuhun hyötykäyttöön. Kaasupumppaamoprosessissa voidaan myös mitata kaasun laatua. Tyypillisiä kaasumittauksia ovat happi- (O₂), metaani- (CH₄) ja rikkivetypitoisuus (H₂S). Lisäksi mitattaessa siirtoputkistoon lähtevän kaasun virtausta, saadaan kertomalla tämä metaanipitoisuuden kanssa laskettua energiasisältö. Kaasupumppaamo tulee myös varustaa kaasun vuotoilmaisimella, jonka lauetessa automaatiojärjestelmä sulkee kaasulinjan sulkuventtiilin ja näin ollen katkaisee kaasun syötön. Mädätysjäännöksen käsittely ja hyödyntäminen Mädätyksen tuloksena syntyy mädätysjäännöstä suunnilleen saman verran kuin syötettä menee sisään. Jäännöksen kiintoainepitoisuus mädätyksen jälkeen on noin 5-10 % riippuen syötteen kuivaainepitoisuudesta ja kuiva-aineen orgaanisen aineksen määrästä. Mädätetty liete poistetaan reaktorin alaosasta. Osa lietteestä voidaan käyttää uudelleen syötteenvalmistussäiliössä. Loppusijoitettava mädätysjäännös syötetään hygienisointiprosessiin. Mädätysjäännöksen ensisijainen loppusijoituskohde on peltolevitys. Sivutuoteasetuksen mukainen hygienisointi Biokaasureaktorilta mädätysjäännös syötetään hygienisointiyksikölle. Hygienisointiyksiköllä jäännös kuumennetaan lämmönvaihtimilla reilun 70 C lämpötilaan, jolloin jäännöksestä saadaan eliminoitua haitallinen bakteerikanta. Jäännös pidetään lämpöpuskurisäiliössä, sivutuoteasetuksen mukaisessa hygienisointiprosessissa, tunnin ajan, jonka jälkeen se voidaan ohjata mädätysjäännöksen loppukäsittelyyn. Lämpöpuskurisäiliössä olevan hygienisoitavan aineen lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti, jotta varmistetaan hygienisoitavan massan lämpötilan pysyminen yli 70 C lämpötilassa. Hygienisointiprosessista massa voidaan ohjata loppusijoituspaikkaansa. Jätevesien käsittely Vesijohtoveden kulutus laitoksen toiminnassa pyritään minimoimaan. Vesijohtovettä käytetään pääasiassa laitoksen saniteetti-, toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä kaluston pesuun ja paloposteihin. Kaluston pesusta syntyvä jätevesi voidaan kuitenkin ohjata takaisin prosessiin laimennusvedeksi. Prosessivetenä käytetään pääasiassa prosessista takaisin kierrätettävää, raaka-aineiden mukana tullutta vettä. Arvio kierrätettävän veden osuudesta prosessin kokonaisvesimäärästä on %, sillä

7 KANNATTAVUUSARVIOINTI 7 / 10 mädätettävän lietteen typpipitoisuuden hallitsemiseksi voi olla välttämätöntä ajoittain lisätä vettä prosessiin. Varsinaisia jätevesiä laitoksella syntyy lähinnä saniteetti-, toimisto- ja sosiaalitiloissa. Hajuhaittojen ehkäiseminen Laitoksen vastaanottorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee yhdistää hajukaasujen puhdistusjärjestelmään, joka käsittelee ja puhdistaa kaiken rakennuksen sisältä kerättävän ilman hajuttomaksi. Hajukaasujen puhdistus tullaan toteuttamaan absorptiopesurin ja aktiivihiilisuodatuksen yhdistelmäratkaisulla. Absorptiopesurissa haiseva ilmayhdiste absorptoituu veteen. Pesuri poistaa ilmasta noin % hajuja aiheuttavista yhdisteistä. Pesurin jälkeen ilma ohjataan aktiivihiilisuodatukseen, jonka jälkeen ulospuhallettava ilma on käytännössä täysin hajutonta. Puhdistettu ilma johdetaan rakennuksesta piipun kautta ulos.

8 KANNATTAVUUSARVIOINTI 8 / 10 Kannattavuusmalli Biokaasulaitoshankkeen kannattavuusmallin investointi ja käyttökustannukset perustuvat olemassa olevien vastaavantyyppisiä jätejakeita käsittelevien biokaasulaitosten toteutuneisiin investointi- ja käyttökustannuksiin. Jätteiden käsittelymaksut (porttimaksut) perustuvat vuosina julkisissa hankinnoissa voittaneisiin markkinahintoihin. Kannattavuuslaskennassa porttimaksuja käsitellään nettohintoina, ts. kuljetuskustannukset eivät sisälly näihin. Mikro- ja makroekonomiset olettamat ovat konservatiivisia ja kirjanpidollisessa laskennassa (mm. poistoajoissa ja määrissä) käytetään keskiarvoja. Avustukset, kuten energiatuki ja uusiutuvan energian syöttötariffi ovat huomioituna investointikustannuksissa ja tulovirroissa. Markkinaolettamat - Porttimaksut biojätteille ovat 60 /t ja JV-lietteille 40 /t - Raakakaasuna myytävän biokaasun arvo on 35 /MW ja biometaanin loppukäyttäjähinta 80 /MW - Mädätysjäännöksen taloudellinen arvo on negatiivinen, ts. rahtikulut jäävät tuottajalle - Keskimääräinen kuluihin vaikuttava inflaatio on EKP tavoitteen 2 % - Laitoksen laskutusperusteita tarkistetaan vuositasolla +3 % - Keskimääräinen markkinaperustainen korkokanta (WACC) on 8 % - Maksimi laina-aika vieraan pääoman rahoitukselle on 10 vuotta - Investoinnin lisäksi biokaasulaitos tarvitsee perustamisvuosille käyttöpääomalainan kassan ylläpitoon - Pankkilainojen maksimi on 50 % taseen mukaisesta kokonaisinvestoinnista - Investoinnin kirjanpidollinen poistoaika on 15 vuotta, poistomenetelmä tasapoisto - Energiatuki tai syöttötariffi myönnetään laitokselle Investointikustannukset Laitosinvestointi koostuu vaihtoehdoissa VO1-VO3 biokaasulaitoksesta, sekä vaihtoehdossa VO2 kaasun rikastus-, siirto- ja tankkausjärjestelmästä, sekä vaihtoehdossa VO3 biokaasumoottorista. Perusinvestointi (VO1) on EUR, koostuen n. 50/50 suhteessa maa- ja rakennustöistä, sekä prosessi- ja järjestelmätöistä. Kaasun rikastus-, siirto- ja tankkausjärjestelmän kustannus, olettaen siirtolinjan pituudeksi 4 km, on noin EUR. Biokaasumoottorin (800 kw) investointikustannus sisältäen kaasunpuhdistusjärjestelmän on noin EUR. Taulukko 2. Laitosinvestointikustannuksen jakauma vaihtoehdossa VO1 LAITOSINVESTOINTI Kustannus ( ) Maanrakennustyöt Vastaanottorakennus Biokaasuprosessi Mädätysjäännöksen käsittely Loppuvarastosäiliöt Kaasun hyötykäyttö * SIA ja LVI työt Projektinjohto Riskilisä 5 % YHTEENSÄ

9 KANNATTAVUUSARVIOINTI 9 / 10 Operointikustannukset Laitoksen operointikustannukset koostuvat materiaali ja palvelukustannuksista, palkoista sekä muista liiketoiminnan kuluista. Kaikissa skenaarioissa olettamina on käytetty samoja tausta-arvoja, ellei toisin ole ilmoitettu. Materiaali ja palvelukulut sisältävät: - Jatkuvat tuotantoinvestoinnit, vastaten 1 %/vuosi laitoksen alkuinvestoinnista - Ulkopuoliset huoltopalvelut, vastaten 0,5%/vuosi laitoksen alkuivestoinnista - Kemikaalikulut separoinnin osalta, noin 4 /t mädätysjäännöstä (säästökohta jos separointia ei käytetä) - Sähkö ja lämpö ostetaan ulkopuoliselta 40 /MWh ja 20 /MWh (paitsi VO3 lämpö omatuotantoa) - Biojätteen käsittelyssä syntyy ylitettä 5% syötteestä, jonka hävitys maksaa 100 /t - Mädätysjäännös tule kuljettaa laitokselta pelloille, rahtikustannus noin 3 /t (0,07 /t/km) Henkilöstökulut sisältävät - Kolmen täysiaikaisen henkilön työpanos Liiketoiminnan muut kulut - Toiminnan yleiskustannukset, vertailuarvona muut Suomessa toimivat biokaasulaitokset

10 KANNATTAVUUSARVIOINTI 10 / 10 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu Vaihtoehtoja vertailtaessa on tärkeää huomata erot vaihtoehtojen välillä. VO1:ssä biokaasulaitos ei omaa riskiä kaasun myymisestä loppuasiakkaalle, vaan kaasu toimitetaan laitokselta raakakaasuna jakeluportaalle. Vaihtoehdossa VO2 biokaasulaitokselle jää riski tuottaa biometaania, saattaa se liikennebiokaasuna markkinoille, sekä saada koko tuotanto myytyä. Suurimmat riskit toimitusongelmille ovatkin vaihtoehdossa VO2. Vaihtoehdossa VO3 kaasu jalostetaan sähköksi jolloin sen myyminen markkinoille on yksinkertaista. Alueen teolliset suunnitelmat huomioiden, vaihtoehdossa VO1 kaasun loppuasiakkaana, sekä vaihtoehdossa VO3 lämmönkäyttäjänä, voisi toimia alueelle suunniteltu biohiiltämö joka käyttäisi kaasua pyrolyysin polttoaineena. Kaikkien laitosten kannattavuus on herkkä sekä biojätteen toimitusmäärille (johtuen sen kaasuntuotosta), että JV-lietteen toimitusmäärille (johtuen porttimaksusta). Lopputulemana voidaan todeta, että vaihtoehtojen VO1-VO3 kannattavuuden vertailu osoittaa kaikki vaihtoehdot taloudellisesti kannattaviksi. Investoinnin kokonaisuutta mietittäessä painoarvoa tulee antaa i) alueellisille synergioille, ii) investoinnin rahoitusmahdollisuuksille ja vaadittavalle toiminta- ja toimitusvarmuudelle. Skenaariokohtainen kannattavuusarviointi kassavirta- ja tilinpäätöslaskelmineen on esitetty liitteessä 1.

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy. Jeppo Kraft Andelslag Kiitolantie 1 66850 JEPUA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy. Jeppo Kraft Andelslag Kiitolantie 1 66850 JEPUA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 176/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2011 ASIA Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy HAKIJA LAITOS Jeppo Kraft Andelslag

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti

Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Jyväskylä Kesäkuu 2011 Sisältö 1. Lähtökohta... 3 2. Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta...

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti

Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti 18.4.2013 Sisällys 1. Lähtökohta... 3 2. Mänttä-Vilppulan biokaasulaitoshanke lähtötietojen kartoitus

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen

LOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen SELVITYS LAPINLAHDEN JÄTEVESILIETTEEN JA MAHDOLLISTEN MUIDEN ORGAANISTEN JAKEIDEN YHTEISBIOKAASULAITOKSESTA JA KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA YLÄ- SAVON ALUEELLA LOPPURAPORTTI 13.4.2012

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti

Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti 14.2.2013 Sisällys 1. Lähtökohta... 3 2. Katsaus alan lainsäädäntöön... 4 2.1 Jätelaki... 5

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Tutustumiskierros keskitetyille biokaasulaitoksille 14.9.- 15.9.2009

Tutustumiskierros keskitetyille biokaasulaitoksille 14.9.- 15.9.2009 Tutustumiskierros keskitetyille biokaasulaitoksille 14.9.- 15.9.2009 Teksti ja kuvat Ari Jääskeläinen (mahdollisista virheellisistä tiedoista vastaa tekijä) Tausta Kyseinen tutustumiskierros liittyi esiselvitykseen

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasua lannasta ja perunankuorista Lammin seudulla 17.12.2014. Toni Taavitsainen Matti Arffman Envitecpolis Oy

Biokaasua lannasta ja perunankuorista Lammin seudulla 17.12.2014. Toni Taavitsainen Matti Arffman Envitecpolis Oy Biokaasua lannasta ja perunankuorista Lammin seudulla 17.12.2014 Toni Taavitsainen Matti Arffman Envitecpolis Oy SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoite... 3 2. Yleistä

Lisätiedot

Biokaasuala sijoittajan silmin Taaleritehtaan Biotehdas

Biokaasuala sijoittajan silmin Taaleritehtaan Biotehdas MINNE MENET BIOKAASU? Biokaasuala sijoittajan silmin Taaleritehtaan Biotehdas Rakennamme paikallista uusiutuvaa energiaa 11.10.2012 Tero Luoma Sijoitusjohtaja, Osakas Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Taaleritehdas

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot