PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE
|
|
- Emilia Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE Nurmeksen biokaasulaitoksen kannattavuusarviointi Tilaaja: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pr.id: Versio: Kirjoittajat: Tarkastaja: Hyväksyjä: Outi Ruottinen, Doranova Oy Jarno Laitinen, Doranova Oy Heidi Tanskanen, PIKES WATER AND WASTE RENEWABLE ENERGY CONTAMINATED SITES DORANOVA Ltd. (reg.id ) Tel Fax Valkkistentie 2, FI-37470, Vesilahti, FINLAND - doranova@doranova.fi
2 KANNATTAVUUSARVIOINTI 2 / 10 Sisällyluettelo Johdanto... 3 Taustatiedot ja skenaariomallien oletukset... 3 Prosessioletukset... 5 Esikäsittely ja vastaanotto... 5 Mädätysprosessi... 5 Biokaasun käsittely... 6 Mädätysjäännöksen käsittely ja hyödyntäminen... 6 Sivutuoteasetuksen mukainen hygienisointi... 6 Jätevesien käsittely... 6 Hajuhaittojen ehkäiseminen... 7 Kannattavuusmalli... 8 Markkinaolettamat... 8 Investointikustannukset... 8 Operointikustannukset... 9 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu... 10
3 KANNATTAVUUSARVIOINTI 3 / 10 Johdanto Doranova Oy suoritti Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) tilauksesta taloudellisen kannattavuusarvioinnin Nurmekseen suunnitteilla olevasta biokaasulaitoksesta. Kannattavuusarvion perustana käytettiin biokaasulaitoksen arvioitua alueellista käsittelykapasiteettia ja siinä tarkasteltiin biokaasulaitoksen vaatimia investointi- ja käyttökustannuksia. Arvio perustettiin alustaville skenaarioille mahdollisesta liiketoimintamallista, biokaasulaitosprosessista ja laitoksen operoinnista. Laitosinvestoinnin lähtökohtana käytettiin vastaavilla syötteillä operoitavien biokaasulaitosten vertailevaa tekniikkaa ja kannattavuuslaskelmat pohjattiin keskimääräisiin markkinahintoihin. Kannattavuusarvioinnissa huomioitiin myös biokaasulaitoksen mahdolliset haittavaikutukset ympäristöön ja niiden vaikutukset investointiin sekä hankkeen kannattavuuteen. Taustatiedot ja skenaariomallien oletukset Suunniteltu biokaasulaitos sijoittuu Nurmeksen kaupunkiin, Känkkäälän teollisuusalueelle, Känkkääläntien varteen. Alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön ja alueelle suunnitellaan myös muita bioenergiatoimintoja jotka voivat tarjota synergiaa. Suunniteltu alue sijaitsee Porokylän pohjavesialueella (-tai läheisyydessä). Lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelualuetta ja lähimmät asutukset ovat n.500 m päässä biokaasulaitoksesta. Nurmeksen keskusta sijaitsee noin 4 km päässä biokaasulaitoksesta. Suurin osa liikennöinnistä laitokselle tulee todennäköisesti tapahtumaan Kajaanintien ja Kuopiontien kautta. Biokaasulaitoksen raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamolietteitä ja biojätteitä. Lietteitä vastaanotetaan Nurmeksen, Valtimon, Lieksan sekä Kainuun alueen jätevedenpuhdistamoilta. Kainuussa sijaitsee yhdeksän jätevedenpuhdistamoa. Nämä jätevedenpuhdistamot sijaitsevat km säteellä Nurmeksen biokaasulaitoksesta. Niiden arvioidaan tuottavan yhteensä t lietettä vuodessa. Lieksan jätevedenpuhdistamo sijaitsee 62 km päässä biokaasulaitoksesta. Valtimon jätevedenpuhdistamon lietteet yhdistetään Nurmeksen jätevedenpuhdistamon lietteisiin, joka sijaitsee 7 km päässä biokaasulaitoksesta. Valtimon, Lieksan sekä Nurmeksen jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu lietteen tuotanto on arviolta t vuodessa. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden arvioitu kuiva-ainepitoisuus on % välillä ja VS 12 %. Lietteitä arvioidaan kuljetettavan vuositasolla noin nettotonnikilometriä (tkm_net). Biokaasulaitokselle toimitetaan biojätteitä Kainuun alueelta. Biojäte koostuu erilliskerätystä biojätteestä ja teollisuuden biojätteestä. Biokaasulaitokselle toimitettavan erilliskerätyn biojätteen määrä tulee olemaan noin t vuodessa; vastaava luku teollisuuden biojätteelle on noin 1000 t vuodessa. Kainuun alueen yhteenlaskettu biojätteen tuotantomäärä on arvioitu olevan t vuodessa. Biojätteiden arvioitu kuiva-ainepitoisuus on 29 % ja VS 25 %. Biojätteitä arvioidaan kuljetettavan vuositasolla noin tkm_net. Biokaasulaitoksella tuotettu biokaasu tullaan hyödyntämään energiana, joko sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai liikennebiokaasuna. Yhteistuotannossa biokaasulaitos voi hakeutua syöttötariffin (Laki 1396/2010) mukaiseen tukijärjestelmään ja saada lämpöpreemiolla korotetun syöttötariffin hyödyntäessään lämpöenergiansa yli 20 %-sesti. Liikennebiokaasun tuotannon osalta vaihtoehtoina ovat joko biokaasun myynti raakakaasuna ulkopuoliselle yhtiölle, joka jalostaisi kaasusta biometaania ja myisi tämän liikennekäyttöön, tai vaihtoehtoisesti tuottaa biometaani itse.
4 KANNATTAVUUSARVIOINTI 4 / 10 Mädätysjäännös voidaan käyttää joko sellaisenaan tai fraktioida se neste- ja kuivajakeeseen. Mädätysjäännöksen osalta tulee huomioida että siitä valmistettujen tuotteiden käyttöä rajoitetaan mm. puhdistamolietepäätöksen ja sivutuoteasetuksen pohjalta. Mikäli mädätysjäännös tyyppinimessä on jätevesipuhdistamolietettä, koskee sitä vna 282/1994 mainitut käyttökohderajoitukset, jotka määrittävät että valmistetta voi käyttää vain viljalle, sokerijuurikkaille ja öljykasveille, tai sellaisille kasveille joita ei käytetä ihmisten tai eläinten rehuksi. Lisäksi käyttöä koskevat erilliset raskasmetallirajoitukset. Kaikki laitoksella syntyvä mädätysjäännös arvioidaan voitavan hyödyntää maatalouskäytössä 40 km säteellä löytyvillä peltoalueilla. Mädätysjäännöstä tullaan kuljettamaan noin tkm_net. Taulukko 1. Skenaariomallit VO1, VO2, VO3 VO1 VO2 VO3 Sijainti Nurmes, Känkkäälä Nurmes, Känkkäälä Nurmes, Känkkäälä Käsittelykapasiteetti t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä t/a biojätettä, t/a JVP-lietteitä Energiantuotanto MWh/a MWh/a MWh/a Biokaasun hyötykäyttö Myynti raakakaasuna Myynti biometaanina CHP Energian arvo/mw 35 /MW 80 /MW 133,5 /MW + 10 /MW lämmöstä Investointiavustus 25 % 25 % ei Mädätysjäännöksen arvo negatiivinen negatiivinen negatiivinen Omakäyttösähkö/lämpö ostetaan ostetaan ostetaan
5 KANNATTAVUUSARVIOINTI 5 / 10 Prosessioletukset Biokaasulaitos tuottaa biokaasua mädättämällä orgaanista syötettä anaerobisissa olosuhteissa. Biokaasulaitos käsittää syötteiden vastaanottorakennuksen, vaaka-aseman, biokaasureaktorin, loppuvarastosäiliön, separoinnin, kaasupumppaamon, soihtupolttimen, kaasun hyötykäyttöyksikön sekä tarvittavat varastointirakennukset. Laitoksen prosessit tulevat tapahtumaan suljetuissa laitteistoissa. Prosessin eri osien välillä materiaali siirretään putkistoja ja kuljettimia pitkin. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Esikäsittely ja vastaanotto Syötteeksi toimitettava raaka-aine saapuu laitokselle kuorma-autoilla tai jäteautoilla. Saapuva raaka-aine vastaanotetaan vastaanottorakennuksen sisällä sijaitseviin vastaanottosiiloihin, joihin raaka-aine kipataan suoraan kuljetuskalustosta. Tulevan raaka-aineen määrää (laskutusperuste) voidaan seurata laitoksella vaaka-aseman avulla. Vastaanottosiiloista raaka-aineet ohjataan seulontaan, jossa prosessiin sopimattomat aineet erotellaan. Eroteltu jäte käsitellään asianmukaisesti ja seulottu aines syötetään murskaimelle, joka hienontaa raaka-aineet. Hienonnettu raaka-aine ohjataan kuljetinta pitkin syötteenvalmistussäiliöön. Biokaasureaktoriin menevä syöte valmistetaan syötteenvalmistussäiliössä, jossa hienonnettuun raakaaineeseen lisätään nestettä siten, että syntyvän syötteen kuiva-ainepitoisuus saadaan halutulle tasolle. Lisättävästä nesteestä suurin osa koostuu laitoksen kierrätettävästä mädätysjäännöksestä tai rejektivedestä. Syöteannoksen koostumus riippuu käytettävissä olevista raaka-aineista ja syöte muodostetaan siten, että syöteannos sisältää kaasuntuotannon kannalta parhaan mahdollisen seoksen. Syötteenvalmistussäiliön sekoitusjärjestelmä optimoi syötteen kiintoainepitoisuuden ja huolehtii sen tasalaatuisuudesta. Syötteenvalmistussäiliöstä syöte ohjataan automaattisesti putkistoa pitkin biokaasureaktorille mädätysprosessiin. Mädätysprosessi Syötteen määrän ollessa tonnia biojätettä, tonnia lietteitä vuodessa saadaan laitoksesta biokaasua noin 2.7 milj. 60 % CH4 vastaten energiasisällöltään MWh vuodessa. Laitos voidaan toteuttaa siten, että mädätysprosessin on mahdollista toimia sekä termofilisella (50-60 C) että mesofilisellä (30-45 C) lämpötila-alueella. Biokaasureaktorin tulee olla eristetty ja lämmitetty, ruostumattomasta ja osin haponkestävästä teräksestä rakennettu säiliö. Reaktorin bruttotilavuuden tulee olla noin m³ ja nettotilavuuden noin m³. Reaktorissa olevan mädätettävän massan tulee lämmittää joko ennen reaktoria tai vesikiertoisesti reaktorin seinillä olevien putkistojen avulla. Massan lämpötilaa tulee seurata ja säätää reaaliaikaisesti. Mädätettävä aines syötetään mädätysprosessiin biokaasureaktorin yläosasta. Reaktorin tulee olla täyssekoitteinen ja reaktorissa olevan massan liikkeitä tulee voida ohjata siten, että mädätysprosessi toimii mahdollisimman tehokkaasti ja tasaisesti. Reaktoriin syötetyn raaka-aineen viipymäaika reaktorissa on vuorokautta riippuen käytettävästä prosessista ja syötteen raaka-aineesta. Syntynyt biokaasu varastoidaan reaktorin yläosassa sijaitsevaan kaasukupuun. Kaasuvarasto varustetaan tukirakenteella, joka estää kaasukuvun painumisen kasaan tilanteessa, jossa kaasun tulo häiriintyy. Kaasutilan kaasupitoisuutta tulee mitata jatkuvatoimisesti.
6 KANNATTAVUUSARVIOINTI 6 / 10 Kaasun paine reaktorissa on noin 5 mbar. Reaktori tulee varustaa varoventtiilein, jotka ongelmatilanteessa päästävät ylipaineen purkautumaan reaktorista estäen samalla hapen pääsyn reaktoriin. Kaasukuvusta kaasu pumpataan erillisen kaasupumppaamon kautta kuivattuna kaasun siirtoputkistoon ja hyötykäyttöön. Ongelmatilanteessa kaasu poltetaan soihtupolttimella, joka mitoitetaan vastaanottamaan laitoksen tuotantokapasiteetin verran kaasua. Biokaasun käsittely Biokaasureaktorilta saatava kaasu ohjataan omalla paineellaan kaasun pumppausyksikölle. Pumppausyksiköllä kaasusta poistetaan kosteutta ja sen paine korotetaan noin 300 mbariin, jolloin kaasu on syötettävissä edelleen sopivassa paineessa kaasun siirtoputkistoon tai muuhun hyötykäyttöön. Kaasupumppaamoprosessissa voidaan myös mitata kaasun laatua. Tyypillisiä kaasumittauksia ovat happi- (O₂), metaani- (CH₄) ja rikkivetypitoisuus (H₂S). Lisäksi mitattaessa siirtoputkistoon lähtevän kaasun virtausta, saadaan kertomalla tämä metaanipitoisuuden kanssa laskettua energiasisältö. Kaasupumppaamo tulee myös varustaa kaasun vuotoilmaisimella, jonka lauetessa automaatiojärjestelmä sulkee kaasulinjan sulkuventtiilin ja näin ollen katkaisee kaasun syötön. Mädätysjäännöksen käsittely ja hyödyntäminen Mädätyksen tuloksena syntyy mädätysjäännöstä suunnilleen saman verran kuin syötettä menee sisään. Jäännöksen kiintoainepitoisuus mädätyksen jälkeen on noin 5-10 % riippuen syötteen kuivaainepitoisuudesta ja kuiva-aineen orgaanisen aineksen määrästä. Mädätetty liete poistetaan reaktorin alaosasta. Osa lietteestä voidaan käyttää uudelleen syötteenvalmistussäiliössä. Loppusijoitettava mädätysjäännös syötetään hygienisointiprosessiin. Mädätysjäännöksen ensisijainen loppusijoituskohde on peltolevitys. Sivutuoteasetuksen mukainen hygienisointi Biokaasureaktorilta mädätysjäännös syötetään hygienisointiyksikölle. Hygienisointiyksiköllä jäännös kuumennetaan lämmönvaihtimilla reilun 70 C lämpötilaan, jolloin jäännöksestä saadaan eliminoitua haitallinen bakteerikanta. Jäännös pidetään lämpöpuskurisäiliössä, sivutuoteasetuksen mukaisessa hygienisointiprosessissa, tunnin ajan, jonka jälkeen se voidaan ohjata mädätysjäännöksen loppukäsittelyyn. Lämpöpuskurisäiliössä olevan hygienisoitavan aineen lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti, jotta varmistetaan hygienisoitavan massan lämpötilan pysyminen yli 70 C lämpötilassa. Hygienisointiprosessista massa voidaan ohjata loppusijoituspaikkaansa. Jätevesien käsittely Vesijohtoveden kulutus laitoksen toiminnassa pyritään minimoimaan. Vesijohtovettä käytetään pääasiassa laitoksen saniteetti-, toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä kaluston pesuun ja paloposteihin. Kaluston pesusta syntyvä jätevesi voidaan kuitenkin ohjata takaisin prosessiin laimennusvedeksi. Prosessivetenä käytetään pääasiassa prosessista takaisin kierrätettävää, raaka-aineiden mukana tullutta vettä. Arvio kierrätettävän veden osuudesta prosessin kokonaisvesimäärästä on %, sillä
7 KANNATTAVUUSARVIOINTI 7 / 10 mädätettävän lietteen typpipitoisuuden hallitsemiseksi voi olla välttämätöntä ajoittain lisätä vettä prosessiin. Varsinaisia jätevesiä laitoksella syntyy lähinnä saniteetti-, toimisto- ja sosiaalitiloissa. Hajuhaittojen ehkäiseminen Laitoksen vastaanottorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee yhdistää hajukaasujen puhdistusjärjestelmään, joka käsittelee ja puhdistaa kaiken rakennuksen sisältä kerättävän ilman hajuttomaksi. Hajukaasujen puhdistus tullaan toteuttamaan absorptiopesurin ja aktiivihiilisuodatuksen yhdistelmäratkaisulla. Absorptiopesurissa haiseva ilmayhdiste absorptoituu veteen. Pesuri poistaa ilmasta noin % hajuja aiheuttavista yhdisteistä. Pesurin jälkeen ilma ohjataan aktiivihiilisuodatukseen, jonka jälkeen ulospuhallettava ilma on käytännössä täysin hajutonta. Puhdistettu ilma johdetaan rakennuksesta piipun kautta ulos.
8 KANNATTAVUUSARVIOINTI 8 / 10 Kannattavuusmalli Biokaasulaitoshankkeen kannattavuusmallin investointi ja käyttökustannukset perustuvat olemassa olevien vastaavantyyppisiä jätejakeita käsittelevien biokaasulaitosten toteutuneisiin investointi- ja käyttökustannuksiin. Jätteiden käsittelymaksut (porttimaksut) perustuvat vuosina julkisissa hankinnoissa voittaneisiin markkinahintoihin. Kannattavuuslaskennassa porttimaksuja käsitellään nettohintoina, ts. kuljetuskustannukset eivät sisälly näihin. Mikro- ja makroekonomiset olettamat ovat konservatiivisia ja kirjanpidollisessa laskennassa (mm. poistoajoissa ja määrissä) käytetään keskiarvoja. Avustukset, kuten energiatuki ja uusiutuvan energian syöttötariffi ovat huomioituna investointikustannuksissa ja tulovirroissa. Markkinaolettamat - Porttimaksut biojätteille ovat 60 /t ja JV-lietteille 40 /t - Raakakaasuna myytävän biokaasun arvo on 35 /MW ja biometaanin loppukäyttäjähinta 80 /MW - Mädätysjäännöksen taloudellinen arvo on negatiivinen, ts. rahtikulut jäävät tuottajalle - Keskimääräinen kuluihin vaikuttava inflaatio on EKP tavoitteen 2 % - Laitoksen laskutusperusteita tarkistetaan vuositasolla +3 % - Keskimääräinen markkinaperustainen korkokanta (WACC) on 8 % - Maksimi laina-aika vieraan pääoman rahoitukselle on 10 vuotta - Investoinnin lisäksi biokaasulaitos tarvitsee perustamisvuosille käyttöpääomalainan kassan ylläpitoon - Pankkilainojen maksimi on 50 % taseen mukaisesta kokonaisinvestoinnista - Investoinnin kirjanpidollinen poistoaika on 15 vuotta, poistomenetelmä tasapoisto - Energiatuki tai syöttötariffi myönnetään laitokselle Investointikustannukset Laitosinvestointi koostuu vaihtoehdoissa VO1-VO3 biokaasulaitoksesta, sekä vaihtoehdossa VO2 kaasun rikastus-, siirto- ja tankkausjärjestelmästä, sekä vaihtoehdossa VO3 biokaasumoottorista. Perusinvestointi (VO1) on EUR, koostuen n. 50/50 suhteessa maa- ja rakennustöistä, sekä prosessi- ja järjestelmätöistä. Kaasun rikastus-, siirto- ja tankkausjärjestelmän kustannus, olettaen siirtolinjan pituudeksi 4 km, on noin EUR. Biokaasumoottorin (800 kw) investointikustannus sisältäen kaasunpuhdistusjärjestelmän on noin EUR. Taulukko 2. Laitosinvestointikustannuksen jakauma vaihtoehdossa VO1 LAITOSINVESTOINTI Kustannus ( ) Maanrakennustyöt Vastaanottorakennus Biokaasuprosessi Mädätysjäännöksen käsittely Loppuvarastosäiliöt Kaasun hyötykäyttö * SIA ja LVI työt Projektinjohto Riskilisä 5 % YHTEENSÄ
9 KANNATTAVUUSARVIOINTI 9 / 10 Operointikustannukset Laitoksen operointikustannukset koostuvat materiaali ja palvelukustannuksista, palkoista sekä muista liiketoiminnan kuluista. Kaikissa skenaarioissa olettamina on käytetty samoja tausta-arvoja, ellei toisin ole ilmoitettu. Materiaali ja palvelukulut sisältävät: - Jatkuvat tuotantoinvestoinnit, vastaten 1 %/vuosi laitoksen alkuinvestoinnista - Ulkopuoliset huoltopalvelut, vastaten 0,5%/vuosi laitoksen alkuivestoinnista - Kemikaalikulut separoinnin osalta, noin 4 /t mädätysjäännöstä (säästökohta jos separointia ei käytetä) - Sähkö ja lämpö ostetaan ulkopuoliselta 40 /MWh ja 20 /MWh (paitsi VO3 lämpö omatuotantoa) - Biojätteen käsittelyssä syntyy ylitettä 5% syötteestä, jonka hävitys maksaa 100 /t - Mädätysjäännös tule kuljettaa laitokselta pelloille, rahtikustannus noin 3 /t (0,07 /t/km) Henkilöstökulut sisältävät - Kolmen täysiaikaisen henkilön työpanos Liiketoiminnan muut kulut - Toiminnan yleiskustannukset, vertailuarvona muut Suomessa toimivat biokaasulaitokset
10 KANNATTAVUUSARVIOINTI 10 / 10 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu Vaihtoehtoja vertailtaessa on tärkeää huomata erot vaihtoehtojen välillä. VO1:ssä biokaasulaitos ei omaa riskiä kaasun myymisestä loppuasiakkaalle, vaan kaasu toimitetaan laitokselta raakakaasuna jakeluportaalle. Vaihtoehdossa VO2 biokaasulaitokselle jää riski tuottaa biometaania, saattaa se liikennebiokaasuna markkinoille, sekä saada koko tuotanto myytyä. Suurimmat riskit toimitusongelmille ovatkin vaihtoehdossa VO2. Vaihtoehdossa VO3 kaasu jalostetaan sähköksi jolloin sen myyminen markkinoille on yksinkertaista. Alueen teolliset suunnitelmat huomioiden, vaihtoehdossa VO1 kaasun loppuasiakkaana, sekä vaihtoehdossa VO3 lämmönkäyttäjänä, voisi toimia alueelle suunniteltu biohiiltämö joka käyttäisi kaasua pyrolyysin polttoaineena. Kaikkien laitosten kannattavuus on herkkä sekä biojätteen toimitusmäärille (johtuen sen kaasuntuotosta), että JV-lietteen toimitusmäärille (johtuen porttimaksusta). Lopputulemana voidaan todeta, että vaihtoehtojen VO1-VO3 kannattavuuden vertailu osoittaa kaikki vaihtoehdot taloudellisesti kannattaviksi. Investoinnin kokonaisuutta mietittäessä painoarvoa tulee antaa i) alueellisille synergioille, ii) investoinnin rahoitusmahdollisuuksille ja vaadittavalle toiminta- ja toimitusvarmuudelle. Skenaariokohtainen kannattavuusarviointi kassavirta- ja tilinpäätöslaskelmineen on esitetty liitteessä 1.
Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotKuivamädätyslaitos/BioGTS
Opintomatkaraportti 10.12.2014 MTT Sotkamo Kuivamädätyslaitos/BioGTS Liikennebiokaasua energiatiloilta hanke, Proagria Bioenergiaverkostot ja virrat hanke, PIKES 10.12.2014 toteutettiin opintomatka MTT
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotMaatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotHUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn
HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotBiokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?
Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotSnellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija
HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotMädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013
Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotPIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo
PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto
LisätiedotTaaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä
Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotYhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia
Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy. Jeppo Kraft Andelslag Kiitolantie 1 66850 JEPUA
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 176/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2011 ASIA Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy HAKIJA LAITOS Jeppo Kraft Andelslag
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotRakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä
Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu
LisätiedotBiokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan
Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin
LisätiedotMÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki
MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotPienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto
Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotBiokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet Ravinnehuoltopäivä, 29.3.2016, Kitee 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy, 11 v. (06 ), hankevastaava,
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotKannattavaa biobisnestä
Kannattavaa biobisnestä DORANOVA MUUNTAA JÄTTEEN Arvokkaaksi energiaksi ja raaka-aineiksi 1 Doranova rakentaa biokaasu- ja kaatopaikkakaasulaitoksia avaimet käteen periaatteella. 2 Doranova puhdistaa pilaantuneita
LisätiedotLapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen
Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys Henri Karjalainen Toni Taavitsainen 11.10.2018 Kaasua Maatilalta Osa 1: Markus Moilanen Tavoitteet / intressit biokaasulle? Käsitellä alueen agrobiomassat
LisätiedotBiokaasulaitosten kannattavuustekijöitä
Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet
Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan kasvava merkitys
Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotBIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotKaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys
17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotViite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi
LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
Lisätiedot