ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/12/1 Dnro PSAVI/6/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/12/1 Dnro PSAVI/6/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2012"

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/12/1 Dnro PSAVI/6/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Perämeren Jätehuolto Oy:n Jätekeskus Jäkälän (entinen Riukkajängän jätteenkäsittelylaitos) ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muuttaminen, Tornio Perämeren Jätehuolto Oy Kalkkimaantie Tornio

2 1 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Jätekeskuksen toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto... 5 Jätteiden loppusijoitus kaatopaikalle ja kaatopaikan täyttyminen... 6 Ongelmajätteiden vastaanotto... 7 Ongelmajätteiden kaatopaikka... 8 Hyötyjätteen lajittelu- ja vastaanottoalue... 8 Öljyisten maiden esikäsittelyallas... 8 Jätteiden aumakompostointi... 8 Lietemäiset erityisjätteet Siirtokuormausasema Suljettu kaatopaikka Muu toiminta Liikenne ja liikennejärjestelyt Vedenhankinta Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Suotovesien ja saniteettivesien käsittely Laimeiden vesien käsittely Rejektin johtaminen suljetulle kaatopaikalle Selvitys rejektivesien vaihtoehtoisesta käsittelystä Kaasun käsittely Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja suojelukohteet Kaasu, pöly ja haju Maaperä ja pohjavesialueet Vesistö Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito Sulkemistoimenpiteet ja niiden vaikutukset Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto Kaatopaikan pintarakenne Valumavesien johtaminen ja käsittely Rejektivesien johtaminen jätetäyttöön Kaasun kerääminen ja käsittely Stabiliteettilaskelmat uusille täyttötasoille Sulkemisaikataulu ja kustannukset Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakijan esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Vakuus Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet... 35

3 Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Kaatopaikkojen luokitus Jätekeskukseen vastaanotettavien jätteiden määrä Jätteiden vastaanotto kaatopaikoille Jätetäyttöjen korkeus Ongelmajätteiden ja pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Ylijäämämaiden sijoitusalue Hyötyjätteiden vastaanotto ja lajittelu Biojätteen ja lietteiden käsittely Siirtokuormausasema Jätekeskuksen suoto- ja valumavesien käsittely Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikkojen sulkeminen ja viimeistely Valvonta ja tarkkailu Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut lupamääräykset VAKUUS OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten tarkistamisen ja toiminnan muuttamisen perustelut Lupamääräysten perustelut Vakuuden perustelu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖS TIEDOKSI MUUTOKSENHAKU

4 3 HAKEMUS Perämeren Jätehuolto Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut entisen Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen, nykyisen Jätekeskus Jäkälän toimintaa koskevan Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) antaman ympäristölupapäätöksen nro 19/2003 lupamääräysten tarkistamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätekeskus Jäkälä sijaitsee Tornion kaupungissa Yliraumon kylässä Juneksenrovassa kiinteistöillä Murskala , Kaatopaikka ja määräalalla kiinteistöstä Antinmaa Alueella on toiminut Riukkajängän kaatopaikka vuodesta Perämeren Jätehuolto Oy:n hallintaan alue siirtyi vuonna 2002 ja nykyisessä laajuudessaan toimintaa on harjoitettu vuodesta Jätekeskukseen tuodaan loppusijoitettavaa jätettä seitsemästätoista kunnasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lapin ympäristökeskuksen päätöksen nro 19/2003 mukaan Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2010 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaisesti kaatopaikalla on oltava ympäristölupa. Jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 f) kohdan nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 d) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaatopaikan ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen hyödyntämisen tai käsittelyn lupa-asian, kun jätettä hyödynnetään tai käsitellään vähintään tonnia vuodessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13 c) kohdan mukaisesti kunta ratkaisee muun kuin tämän kohdan a b alakohdassa tai 5 :n 13 c f alakohdissa tarkoitetun jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen hyödyntämisen tai käsittelyn ympäristölupa-asian, jos jätettä hyödynnetään tai käsitellään alle tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto kuitenkin ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan.

5 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Lapin ympäristökeskus on päätöksellään nro 19/2003, Dnro LAP-2001-Y antanut Perämeren Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan Riukkajängän jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan. Jätekeskus ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Lainvoimaisessa Tornion yleiskaavassa Riukkajänkä on merkitty aluevarauksella EJ, Meri- Lapin jätekeskus. Jätekeskuksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jätekeskuksessa vastaanotetaan yhdyskuntien ja julkisen toiminnan jätteitä, yritystoiminnan jätteitä, rakennusjätteitä sekä ongelmajätteitä. Vuonna 2010 jätekeskukseen vastaanotettiin viiden osakaskunnan (Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio) ja Haaparannan kunnan alueelta kiinteistöittäin kerättyjä jätteitä, viidelle siirtokuormausasemalle (Kolari, Kittilä, Ivalo, Sodankylä ja Kemijärvi) yhdentoista lappilaisen kunnan alueelta kerättyjä jätteitä sekä Lapin jätehuolto -kuntayhtymän alueelta kerättyjä yksittäisiä jäte-eriä. Jäteyhtiön osakaskuntien alueella ekopisteisiin kerätyt metalli- ja lasijätteet välivarastoidaan jätekeskuksen hyötyjätekentällä. Jätekeskuksen toimintoja ovat: - hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi (muun muassa lasi, metalli, pahvi, muovi, posliini, käsittelemätön ja käsitelty puu, puukuitulevyt, puutarhajäte, biojäte, puhdistamolietteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, maa- ja kiviainekset, betoni, tiili ja asfaltti), - loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto (muun muassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjäte sekä erityisjätteet ja loppusijoitettavat ongelmajätteet), - ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi (muun muassa maalit, öljyt, öljyiset maat, loisteputket, akut ja paristot), - jätteiden esikäsittely ja käsittely (muun muassa puu-, levy- ja puutarhajätteen haketus, betonin, tiilen ja asfaltin murskaus, biojätteiden ja lietteiden kompostointi, lietteiden kuivatus ja sakkojen kompostointi sekä jätteiden loppusijoitus) ja - jätteiden siirtokuormaus (muun muassa hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja energiajäte). Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanotto-, välivarastointi- ja käsittelyalueiden sekä loppusijoitusalueiden lisäksi toimistorakennus, konehalli, ongelmajätevarasto ja jätevedenpuhdistamorakennus. Toimistorakennuksessa on työ- ja sosiaalitilat sekä valvomo. Ongelmajätevarastossa on tilat ongelmajätteiden lajitteluun sekä kaluston huoltohalli.

6 Jätekeskus on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo ja sesonkiaikoihin syksyllä ja keväällä myös lauantaisin. Jätekeskuksen portit ovat muina aikoina lukittu ja alueella on kameravalvonta. Osakaskuntien alueelta pakkaavilla, yhdyskuntajätettä kuljettavilla jäteautoilla on mahdollisuus rekisteröivää portinaukaisijaa käyttäen tuoda jätettä myös muina aikoina. Jätekeskusalue on tien tulosuunnasta pääosin aidattu. Alue on valaistu pimeään aikaan läpi vuorokauden. 5 Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto Kaikki jätekeskukseen vastaanotetut jäte-erät punnitaan lukuun ottamatta osaa pienissä erissä (henkilöauton peräkärryissä tai pakettiautoissa) tuotuja seka-, ongelma- ja hyötyjäte-eriä. Pienerien tuojat maksavat ja ilmoittavat tuomiensa jätteiden laadun ja määrän valvomossa. Kaikki loppusijoitusalueelle toimitetut jätteet punnitaan. Jätekeskuksen ympäristöluvassa vastaanotettaviksi rajoitetut jätemäärät ja vuosina vastaanotetut jätemäärät sekä hakijan esitys uusiksi jätemääriksi ovat seuraavat: ympäristölupa (t/v) v (t/v) v (t/v) esitys (t/v) Yhdyskuntajäte Rakennus- ja purkujäte Teollisuusjäte Erilliskerätty biojäte Puhdistamoliete Erilliskerätty hyötyjäte Ongelmajäte Nestemäinen öljyjäte Kiinteä erityisjäte Lietemäinen erityisjäte Ylijäämämaat Tuhka Yhteensä Tavanomaisten jätteiden ja kiinteiden ongelmajätteiden kaatopaikoille vastaanotettavien yhdyskunta-, rakennus-, purku-, teollisuus- ja yritysjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus perustuu valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista (861/1997). Siirtokuormausasemalla käsitellään polttoon soveltuvaa jätettä. Euroopan jäteluettelon (EWC) mukaisia jätenimikkeitä niille edellisessä taulukossa esitetyille jätekeskuksessa vastaanotettaville jätteille, jotka käsitellään puhdistamolietteen kompostointilaitoksessa, biojätteiden kompostointilaitoksessa, nestemäisten lietteiden altaissa ja öljyisten maiden esikäsittelyaltaassa tai jotka vastaanotetaan ja välivarastoidaan ongelmajätteiden vastaanottopaikassa tai hyötyjätteiden lajittelu- ja vastaanottoalueella ovat seuraavia: - puhdistamolietteiden kompostointi ( , , ja sekä tukiaineiksi , ja ), - biojätteiden kompostointi ( , , , , , , , , , ja sekä tukiaineiksi , , , , , ja ), - nestemäisten lietteiden altaat ( , , , , ja ),

7 - ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi (jätelajiryhmän 20 ongelmajätteiksi määritellyt jätteet, jätelajiryhmän 13 jätteet pois lukien ja 13 05, jätelajiryhmän 16, 17 ja 18 ongelmajätteiksi määritellyt jätelajit, maatalouden ja pk-yritystoiminnan kaikkien jätelajiryhmien ongelmajätteet, jotka vastaanotettavan määränsä ja laatunsa puolesta sopivat välivarastoitavaksi ongelmajätteiden vastaanottohallissa), - hyötyjätteiden sekä SE-romun vastaanotto ja välivarastointi (jätelajiryhmän 17 hyödynnettävät jätteet pois lukien ongelmajätteet sekä , , , , , , ja ) ja - öljyisten maiden esikäsittelyallas ( ). Pienerien vastaanottoalueella on keräyslavat sekajätteelle, puu- ja kuitulevyjätteelle, metallille, pahville ja kestopuulle. Kävijämäärä vaihtelee päivittäin välillä ja keräyslavoilta loppusijoitukseen kuljetetaan noin tonnia sekajätettä vuodessa. Alueella vastaanotetaan erillisiin kontteihin myös sähkö- ja elektroniikkaromua tuottajayhteisöjen lukuun. Pieneriä tuodaan jätekeskukseen pääosin Tornion ja Keminmaan alueelta. Muiden osakaskuntien alueella syntyvät pienerät vastaanotetaan Tervolan, Ylitornion ja Kemin ekoasemilla. 6 Jätteiden loppusijoitus kaatopaikalle ja kaatopaikan täyttyminen Vuonna 2007 valmistunut tavanomaisen jätteen kaatopaikan 3,06 ha:n loppusijoitusalue (alueet 1 ja 2) on otettu käyttöön Loppusijoitusalueen laajennus (alueet 3 ja 4) valmistui lokakuussa 2010 ja sen pintaala on noin 2,7 ha. Alue 3 on otettu käyttöön kesällä Kaatopaikan pinta-ala on noin 5,7 ha ja täyttötilavuus yhteensä noin m 3. Kaatopaikalle on läjitetty vuoden 2011 kesäkuun puoliväliin mennessä noin tonnia jätettä tilavuudeltaan noin m 3. Jätteiden esipeittoon oli käytetty maa-aineksia t eli m 3. Jätetäytön kokonaistilavuus on siten noin m 3. Arvio Jäkälän kaatopaikalle läjitettävien jätteiden määristä vuosina ovat seuraavat: Vuosi Jäte- Jäteker- Esipeittomateriaa- Täyttö vuoden lopussa määrä tymä lin kertymä massa tilavuus (t/a) (t) (t) (t) (m 3 ) 6/ Jätteet kipataan penkan päältä jäteluiskan reunalle ja pusketaan jätejyrällä luiskaan. Uudella toukokuussa 2011 käyttöönotetulla penkka-alueella jätteitä on kipattu myös alakautta jäteluiskan alareunaan tilanteen mukaan. Ennen tiivistämistä jätteistä pyritään poistamaan mahdollisimman tarkoin havaitut hyödynnettävät jätteet, kuten metalliromu ja puujäte sekä SE-romu ja ongelmajätteet. Jätteet tasoitetaan ja tiivistetään penkkaan tällä hetkellä käytössä olevalla 40 tonnin jätejyrällä. Apukoneena jätteiden tasaamisessa ja peitossa käytetään pyöräkuormaajaa ja tarvittaessa kaivinkonetta.

8 Jätteet esipeitetään aika ajoin maa-aineksilla siten, että peittämätön jätealue on enintään noin 0,5 ha. Maapeitteen vahvuus on cm. Peittämistä ei yleensä tehdä joka päivä. Peittomateriaalina on käytetty puhdasta moreenia, lievästi pilaantuneita maa-aineksia, kompostimultaa ja mursketta (tierakenteet). Esipeittomateriaalin laskennallinen osuus jätetäytön kokonaismassasta on noin 26 % ja jätetäytön kokonaistilavuudesta noin 11 %. Uutta laajennusalueelle tehtävää jätepenkkaa tuodaan ensin matalana koko vanhan jätepenkan leveydeltä. Sen jälkeen täytetään toinen samanvahvuinen kerros, jonka jälkeen jätteiden ajo ja kippaus siirretään vanhan penkan päältä uutta jätealuetta kohti. Samalla vanha penkka täytetään lopulliseen korkeuteensa. Laajennussuunnittelun yhteydessä tehtiin alueelle uusi täyttösuunnitelma, jossa täyttöalueen lakikorkeutta nostettiin kolmella metrillä aiemmasta suunnittelutasosta ja luiskakaltevuutena käytettiin 1:3. Sen mukaan loppusijoitusalueille on laskettu mahtuvan yhteensä noin tonnia jätettä. Hakija esittää jätetäytön korkeusaseman muuttamista täyttösuunnitelman mukaisesti tasosta N metriä tasoon N metriä ilman pintarakenteita. Jätepenkereen korkeus nousee 19 metristä 22 metriin. Sekä esitetty luiskakaltevuus että jätepenkereen korkeus ovat yhdyskuntajätteen kaatopaikoille tavanomaisia. Jätetäytön pinta on mitattu lokakuussa 2009, jolloin täyttö ulottui tasolle noin N ,00 metriä. Kesään 2011 mennessä jätetäyttö on kohonnut lähellä lopullista lakikorkeutta. Maksimitäyttötaso on noin 20 metriä kaatopaikan pohjatasosta. Täytön reunaluiskat on tehty kaltevuuteen 1:3. Jätetäyttö painuu tiivistymisen ja jätteen hajoamisen seurauksena yleisesti noin % kokonaiskorkeudesta riippuen jätteen tilavuuspainosta. Hyvin tiivistetty jätepenkka painuu tiivistymisen seurauksena vähemmän. Suurin osa painumasta tapahtuu yleensä 10 vuoden aikana ja lakkaa vasta noin 30 vuoden kuluessa. Jäkälän kaatopaikkatäyttö on enintään neljä vuotta vanhaa. Täyttöalueelle tehdyistä koekuopista on mitattu jätetäytön tilavuuspainoksi keskimäärin 0,8 t/m 3. Suurimmat tilavuuspainot olivat 1,0 1,2 t/m 3. Korkeustason nostaminen jatkaa loppusijoitusalueen täyttöaikaa ja siirtää tarvetta laajentaa kaatopaikka-aluetta. Jätekeskuksen lähialueella ei ole asutusta ja eikä täyttöalue tule näkymään yleiselle maantielle maisemasta poikkeavana. Korkeustason nostamisen vuoksi on tehty jätetäytön stabiliteettiselvitys. Loppusijoitusalueen tuleva käyttöaika riippuu siitä, tarjoaako jäteyhtiö kaikille nykyisille asiakaskunnille loppusijoituspalveluja voimassa olevien sopimusjaksojen päätyttyä ja kuinka paljon yhdyskuntajätettä toimitetaan hyödynnettäväksi. Mikäli jäteyhtiö ei tarjoa ulkopuolisille asiakaskunnille loppusijoituspalveluja nykyisten sopimusten umpeuduttua ja toimittaa kaiken omistajakuntiensa alueella syntyvän polttokelpoisen yhdyskuntajätteen hyödynnettäväksi, loppusijoitusalueen arvioidaan riittävän vuoteen Nykyisillä jätemäärillä käyttöajan arvioidaan päättyvän keväällä 2017 ja loppusijoitettava jätemäärä on noin tonnia vuodessa. 7 Ongelmajätteiden vastaanotto Jätekeskus vastaanottaa kaikki kotitalouksien ongelmajätteet lukuun ottamatta lääkejätteitä sekä maatalouden ja pienyritysten ongelmajätteitä, paitsi jos ei ole kyse kohtuuttomista määristä.

9 Ongelmajätteiden vastaanottoa varten on rakennettu ongelmajätevarasto. Jätteiden tuojat jättävät ongelmajätteet varaston katokseen varattuihin astioihin ilmoittautumisen yhteydessä valvomosta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Jätekeskuksen henkilökunta lajittelee ja siirtää jätteet päivittäin ongelmajätevarastoon, josta ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Sekä jätekeskuksen että ongelmajätteitä vastaanottavien ekoasemien henkilökunta on saanut ongelmajätekoulutusta vuosittain. 8 Ongelmajätteiden kaatopaikka Ongelmajätteiden kaatopaikka on otettu käyttöön ja sinne on sijoitettu noin tonnia kiinteää erityisjätettä, kuten asbestia ja sairaaloiden riskijätettä, jotka luetaan tavanomaisiksi jätteiksi. Jätekeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 19/2003 lupamääräyksen 4 mukaisia ongelmajätteitä ei ole sijoitettu lainkaan ongelmajätteiden kaatopaikalle. Lupamääräyksessä 14 mainittuja maamassoja, joiden öljypitoisuus on mg/kg, on käytetty ongelmajätteiden kaatopaikalle toimitettujen erityisjätteiden peittoon ja tiivistämiseen yhteensä 300 tonnia. Tiivistämiseen on käytetty myös 42 tonnia Tervolan varikon hiekkapuhalluskentän saneerauksessa poistettua kromilla saastunutta maata (kokonaiskromipitoisuus mg/kg). Hakija esittää ongelmajätteen kaatopaikan jätetäytön korkeusaseman muuttamista täyttösuunnitelman ja ympäristölupapäätöksen mukaisesti enimmäiskorkeudesta N metriä tasoon N metriä ilman pintarakenteita. Hyötyjätteen lajittelu- ja vastaanottoalue Jätekeskukseen on rakennettu noin 1,2 ha:n asfaltoitu ja viemäröity hyötyjätekenttä. Hyötyjätekentälle ohjataan suoraan muun muassa puutarhajäte ja puhdas puu, jotka haketetaan kompostin tukiaineeksi. Pienerien vastaanottoalueelta hyötyjätekentälle siirretään käsitelty puu ja puupohjaiset kuitulevyt, jotka haketetaan ja kuljetetaan poltettavaksi. Alueella on betonikaukalot, johon välivarastoidaan jäteyhtiön ekopisteistä keräämät lasi- ja pienmetallijätteet. Alue toimii myös kompostimullan jälkikompostointikenttänä ja myyntivarastona. Öljyisten maiden esikäsittelyallas Öljyisten maiden esikäsittelyallas on otettu käyttöön vuonna 2006 ja siinä on käsitelty kaikkiaan 300 tonnia öljyllä saastunutta maata (öljypitoisuus alle mg/kg). Käsitellyt maat on käytetty tavanomaisen ja ongelmajätteiden kaatopaikan välipeittoon. Jätteiden aumakompostointi Jätekeskuksessa kompostoidaan jätevesilietteitä ja biojätteitä, myös ruokajätteitä, aumoissa. Laitoksella on lannoitevalmistelain (539/2006) mukainen Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) antama toistaiseksi voimassaoleva hyväksyntä orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle koskien jätevesilietteen kompostointia aumoissa.

10 9 Puhdistamolietteiden käsittely Jätekeskus vastaanottaa vuodessa yhteensä tonnia puhdistamolietettä Kemin Vesi Oy:ltä, Keminmaan Vesi Oy:ltä ja Bottenvikens Reningsverk Ab:ltä (BRAB). Noin puolet lietteestä on mekaanisesti kuivattua ja puolet mesofiilisesti mädätettyä. BRAB:n mädätetyn lietteen määrä väheni noin tonnia vuodessa Oy Hartwall Ab:n lopetettua panimotoimintansa Torniossa syksyllä Puhdistamoliete esisekoitetaan pyöräkuormaajan kauhalla tukiaineeseen seossuhteessa 1:1 heti lietteen tultua vastaanotetuksi. Tukiaineena käytetään puunkuorta tai puutarhajätteestä haketettua haketta. Seos kasataan asfaltoidulle ja viemäröidylle kompostikentällä aumoihin, joiden leveys alaosasta on noin 6 metriä ja korkeus 3 metriä. Aumat käännetään kolmeen kertaan pyöräkuormaajan kauhalla. Ensimmäisessä käännössä ei lisätä tukiainetta. Kun käännöstä on kulunut noin viisi viikkoa, tehdään toinen kääntö. Käännössä lisätään puunkuorta tai haketta noin 20 %. Kolmas kääntö tehdään jälleen noin viiden viikon kuluttua ja samalla lisätään tukiainetta noin 10 %. Aumojen annetaan kompostoitua vielä viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirretään varastoaumoihin jälkikompostoitumaan. Kääntöjen välillä mitataan aumojen lämpötilat kolmesta kohtaa noin metrin syvyydeltä. Lämpötilan olisi noustava tasolle C. Lumen ja pakkasen vuoksi kääntöjä ei tehdä tammi maaliskuun välisenä aikana. Aumojen annetaan jälkikompostoitua talven ja kevään yli, jonka jälkeen komposti seulotaan rumpuseulalla. Seulonnassa kompostiin lisätään hiekkaa noin 25 %. Valmis kompostimulta myydään viherrakentamiseen. Seulan ylite käytetään kaatopaikan maisemointiin. Biojätteen käsittely Asumisessa ja yritystoiminnassa syntyvää biojätettä, kuten keittiöbiojätettä ja teurasjätettä vastaanotetaan noin tonnia vuodessa. Biojäte kompostoidaan samalla tavoin kuin puhdistamoliete, mutta tukiaineena käytetään lähinnä puhtaasta jätepuusta haketettua haketta. Mikäli haketta ei ole riittävästi, käytetään puunkuorta. Biojäte sekoitetaan tukiaineeseen heti sen tultua vastaanotetuksi. Aumat käännetään kolmeen kertaan. Biojätteiden kompostiaumojen lämpötilan olisi noustava tasolle C. Jälkikompostoinnin jälkeen kompostia ei seulota vaan se käytetään sellaisenaan jätekeskuksessa jätteiden loppusijoituspenkan esipeittoon ja verhoiluun.

11 10 Kompostoitumisprosessi Sekä biojätteen että lietteen kompostointia valvotaan Eviran vuonna 2012 hyväksymän omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lämpötilan seuranta on merkittävin kompostoinnin eri vaiheiden seurantamenetelmä. Kompostoitumisen ensimmäinen ns. mesofiilinen vaihe tapahtuu tukiaineiden sekoittamisen jälkeen hyvin nopeasti, jo muutamassa tunnissa. Siinä lämpötila nousee yli C:een ja helposti hajoavat yhdisteet hajoavat. Termofiilisessa vaiheessa lämpötila nousee yli 40 C:een ja vaikeammin hajoavat yhdisteet hajoavat. Tämän lämpötilavaiheen aikana tuhoutuvat myös kasvipatogeenit ja siemenet. Kompostoituminen on nopeinta lämpötilavälillä C, mutta hygienisoituminen varmistuu lämpötilan noustessa yli 60 C:een. Eviran ohjeistuksen mukaan kompostiauman lämpötilan tulee nousta neljän tunnin ajaksi yli 55 C:een kolmen käännön jälkeen. Omavalvontasuunnitelman mukaisesti jokaisen auman lämpötilan tulee kohota 60 C:een ainakin jonkin kääntökerran jälkeen, mutta tavoitteena on, että edellä mainittu lämpötila saavutetaan kaikkien kääntökertojen välillä. Sekä biojätteestä että lietteestä kompostoitu multa on täyttänyt Eviran mikrobiologiselle laadulle asettamat vaatimukset (puhtaita salmonellasta ja Escherichia colin määrä <1 000 pmy/g) sekä raskasmetallien pitoisuusvaatimukset. Lietemäiset erityisjätteet Nestemäisten lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä varten on rakennettu kolme vastaanottoallasta, joihin on vastaanotettu viemäreiden pesulietteitä, rasva- ja hiekanerotuskaivolietteitä sekä lietetuhkaa. Suotovedet valuvat hiekkasuodattimien läpi ja johdetaan puhdistettavaksi jätevesienkäsittelylaitokseen. Altaaseen jäävä saostunut liete kaivetaan altaasta määräajoin ja kompostoidaan yhdessä biojätteiden kanssa. Siitä saatavaa multaa käytetään kaatopaikan verhoukseen. Siirtokuormausasema Siirtokuormausaseman rakentaminen tulee ratkaistavaksi, mikäli jäteyhtiön toiminta-alueella päätetään toimittaa polttokelpoinen yhdyskuntajäte massapolttoon energiana hyödynnettäväksi. Suljettu kaatopaikka Jätekeskuksen pohjoisosassa sijaitsee Riukkajängän suljettu kaatopaikka, jonka pinta-ala on 5,5 ha. Kaatopaikalle on sijoitettuna arviolta tonnia yhdyskunta- ja rakennusjätettä. Kaatopaikalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja jätevedenpuhdistamolla syntyvän rejektin imeytysjärjestelmä. Kaatopaikkakaasu poltetaan lakialueella olevissa soihduissa.

12 11 Muu toiminta Jätekeskusalueen koillisnurkasta on vuokrattu 0,9 ha:n maa-ala North Re-Tyre Oy:lle. Vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen on velvollinen noudattamaan jäteyhtiön toimintaa määräävän ympäristöluvan ehtoja. Tornion kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt North Re-Tyre Oy:lle ympäristöluvan käytettyjen renkaiden rouhinta- ja kierrätystoiminnalle ( , asia nro 735/55.983/2008). Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätekeskuksessa käy vuosittain raskaan liikenteen ajoneuvoa. Niistä 8 % on täysperävaunuajoneuvoja, jotka pääsääntöisesti tulevat Ruottala Kalkkimaantien suunnasta. Kuorma-autoliikenne jakautuu Tornion ja Ruottalan suunnan kesken noin 40:60. Päivittäin jätekeskukseen tulee noin 45 raskasta ajoneuvoa ja henkilöautoa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia ovat ongelmajätteiden noudot 1 2 kertaa kuukaudessa sekä jätevedenpuhdistamolle tuotava rikkihappokuljetus 2 3 kertaa vuodessa. Vedenhankinta Jätekeskus on liittynyt Tornion Vesi Oy:n kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Vedenkulutus on noin 120 m 3 /v. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Suotovesien ja saniteettivesien käsittely Jätekeskuksen alueella syntyvät jätevedet voidaan jakaa laatunsa mukaan väkeviin ja laimeisiin vesiin ja niille on rakennettu rinnakkaiset viemärilinjat jätekeskuksen alueelle. Kaatopaikkavesistä käytetään tässä hakemuksessa nimitystä suotovedet ja kaatopaikkavesien käsittelyssä syntyvistä sakoista ja lietteistä nimitystä rejektivesi tai rejekti. Jätekeskuksen alueella syntyvien väkevien vesien määrän laskenta on tarkistettu toukokuussa 2009 käsittelyalueiden laajennussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä käytössä olevilla jätteiden loppusijoitus- ja käsittelyalueilla arvioidaan syntyvän väkeviä vesiä keskimäärin m 3 /v. Suurimmillaan vesimäärän arvioidaan olevan m 3 /v, kun laajennusalueen toinen vaihe on otettu käyttöön. Suljetussa kaatopaikassa syntyvän suotoveden määrää ei mitata. Suotovesimäärän arvioimiseksi on kesäkuun 2011 ajan kerätty pumppaamon käyntiaikatiedot. Suotoveden määrä on arvioitu suotovesipumppaamon pumppujen käyntiaikojen sekä pumppujen laskennallisen käyntipisteen mukaisen tuoton (8 l/s) perusteella. Kesäkuussa 2011 suotoveden määrä oli keskimäärin 39 m 3 /d. Kesäkuun sademäärän perusteella laskennallinen suotoveden määrä olisi 36 m 3 /d, mikä vastaa kutakuinkin pumpattua vesimäärä.

13 Jätekeskuksen saniteettitilojen vedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan Haaparannalle yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon (BRAB) käsiteltäväksi. Saniteettivesiä on säiliöautokuljetuksina toimitettu käsiteltäväksi keskimäärin 40 m 3 /v. Biojätteen ja puhdistamolietteen kompostikentällä, jätteiden loppusijoitusalueilla (sekä tavanomainen että ongelmajätteiden) ja suljetussa kaatopaikassa sekä nestemäisten lietteiden altaissa syntyvät valuma- ja suotovedet sekä öljyisten maiden käsittelyaltaiden vedet johdetaan väkevien vesien tasausaltaaseen. Väkevien vesien altaasta vedet johdetaan kalvosuodatinlaitokseen (käänteisosmoosilaitos) käsiteltäväksi. Laitoksen puhdistusteho on hyvä, mutta sen ongelmana ovat olleet useat rikkoutumiset. Laitoksen vuosittainen käyttötehokkuus on ollut %. Käänteisosmoosiyksikön kapasiteetti on 120 m 3 /d. Väkevien vesien altaita on kaksi, yhteistilavuudeltaan m 3 ja niitä voidaan käyttää joko sarjassa tai rinnan tarpeen mukaan. Toinen altaista on valmistunut ja otettu käyttöön marraskuussa Varastoallastilavuutta lisäämällä on vähennetty riskiä joutua ylijuoksuttamaan väkeviä vesiä maastoon puhdistamon käyttöhäiriötilanteissa. Lisäksi puhdistamon tulovesipumppaamon uudistamisen yhteydessä syksyllä 2010 järjestelmää on muutettu niin, että väkevät vedet pumpataan suljetulle kaatopaikalle, mikäli tasausaltaan ylivuotoraja ylittyy ja laitos ei ole toiminnassa. Kaavio väkevien vesien käsittelystä: 12

14 13 Käänteisosmoosiyksikkö: Jätevedenpuhdistamon suodos eli ns. puhtaat vedet johdetaan laimeiden vesien altaaseen ja rejekti suljetun kaatopaikan jätetäyttöön. Väkeviä vesiä on käsitelty keskimäärin m 3 /d. Viime vuosina laitoksella muodostuneen rejektin määrä on ollut noin 20 m 3 /d. Vuosina väkeviä vesiä on käsitelty seuraavasti: Vuosi Suotovesipuhdistamolle pumpatun raakaveden määrä (m 3 ) Suotovesipuhdistamolta laimeiden vesien altaaseen johdettu vesi (m 3 ) Rejektivesi (m 3 ) Vuonna 2008 alueella satoi selvästi pitkän ajan keskiarvoa enemmän ja vuonna 2009 noin 5 % keskimääräistä enemmän. Myös vuosi 2010 oli alueella keskimääräistä sateisempi. Jätekeskuksen ympäristöluvassa on määrätty, että paikallisessa puhdistamossa jätevedet on käsiteltävä siten, että veden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU-arvo) on enintään 20 mg O 2 /l, kokonaistypen pitoisuus enintään 50 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus enintään 1 mg/l. Jäteveden puhdistuksessa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hyvään kiintoaineen poistoon. Kokonaisfosforin ja -typen osalta lupaehdot ovat täyttyneet hyvin. Biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD 7 /ATU) raja-arvo on ympäristöluvassa hakijan mukaan asetettu erittäin vaativalle tasolle ja raja-arvo on ylittynyt kahdella vuosipuoliskolla, vaikka reduktiot ovat olleet 98,7 % ja 99,0 %. Vuonna 2010 suotovesipuhdistamon tehokkuus oli erinomainen ja poistoteho kokonaisfosforin osalta 97,1 %, kokonaistypen osalta 96,5 %, kiintoaineen osalta 95,4 %, biokemiallisen hapenkulutuksen osalta 99,6 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta 98,8 %. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla BOD 7 /ATU ylitti raja-arvon 20 mg O 2 /l. Vuonna 2010 puhdistamon tulokuormitus, puhdistamolta laimeiden vesien altaaseen johdettu lähtökuormitus ja puhdistustehot olivat seuraavat:

15 Vuosi BOD 7/ATU kg/d kok.p kg/d kok.n kg/d kiintoaine kg/d NH 4 -N kg/d 14 COD Cr kg/d Tulokuormitus ,56 17,5 14,0 15, ,67 24,0 13,6 20,4 260 Lähtökuormitus ,0 0,021 0,6 0,95 0,53 4, ,1 0,098 0,8 0,33 0,71 1,2 Puhdistusteho % ,3 96,3 96,5 93,2 96,7 98, ,9 97,9 96,5 97,6 96,5 99,5 Vesistöön johdettavan veden kokonaishiilivetypitoisuus alitti laboratorion määritysrajan jokaisella näytteenottokierroksella vuonna Kaatopaikkavesien biokemiallinen hapenkulutus on kertainen verrattuna tavanomaiseen yhdyskuntajäteveteen. Uuden täyttöalueen käyttöön oton jälkeen on jätekeskuksen suotovesien BOD 7 /ATU ollut keskimäärin mg O 2 /l. Suomalaisten yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen suotovesien biokemiallinen hapenkulutus on keskimäärin mg O 2 /l, joten raja-arvossa pysyminen tullee edellyttämään yli 99 %:n reduktiota. Tämä on hakijan mukaan käytännössä lähes mahdotonta. Jätekeskuksesta purkautuva vesimäärä vastaa alle 300 asukkaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta lähtevää vesimäärää. Jätekeskuksen suotoveden BOD-kuormitus vastaa virtaamalla m 3 /v asukasvastineluvultaan (AVL) alle asukkaan yhdyskuntajätevesien puhdistamon BOD:n tulokuormitusta. Tällaisille laitoksille valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) on asetettu vähimmäisvaatimus, jonka mukaan biokemiallinen hapenkulutus saa olla enintään 30 mg O 2 /l ja sen poistoteho vähintään 70 %. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Laimeiden vesien käsittely Toimiston piha- ja paikoitusalueiden, pienerien vastaanottokentän ja hyötyjätekentän asfaltoiduilta ja viemäröidyiltä alueilta valumavedet johdetaan suoraan laimeiden vesien altaaseen. Muut kuivatusvedet johdetaan ojiin. Laimeiden vesien altaasta vedet johdetaan hiekkasuodattimen kautta Niskaojaan ja Riukkaojaan, joka yhtyy Hammasojaan ja se edelleen Keltunojaan. Keltunojaa vedet kulkeutuvat Kyläjoen kautta Perämereen. Laimeiden vesien jatkuvatoiminen virtaamamittaus on aloitettu syksyllä Rejektin johtaminen suljetulle kaatopaikalle Kaatopaikkakaasun muodostuminen edellyttää hakijan mukaan jätepenkereen kastelua, ja jätekeskuksessa kasteluun käytetään käänteisosmoosilaitoksen rejektiä. Jätetäytön vesipitoisuuden tulisi olla yli 50 % optimaaliselle anaerobiselle hajoamiselle. Veden kierrätyksellä suljettuun jätetäyttöön nopeutetaan jätteen hajoamista ja lyhennetään jälkihoitovaihetta. Suotovesien käsittelylaitos on otettu käyttöön keväällä 2006 ja silloin on aloitettu myös rejektiveden syöttö suljettavaan jätetäyttöön. Suljettuun jätetäyttöön johdetun rejektin määrä on ollut viime vuosina keskimäärin noin m 3 /v. Kaatopaikkojen lopettamisoppaassa (Ympäristöopas 89) kierrätettävän veden määräksi on esitetty mm vuodessa eli 5,5 ha:n

16 kaatopaikan kastelutarve on m 3 /d. Rejektiä syötetään keskimäärin 20 m 3 /d. Jätetäyttö on materiaalina epähomogeeninen. Sen keskimääräisen vedenläpäisevyyden arvioidaan olevan 10-5 m/s. Tällöin pintakuorman maksimiarvo olisi 0,036 m/h. Jätetäyttöön johdettavan rejektin pintakuorma on jonkin verran suurempi kuin suljettuun täyttöön imeytyvä sadanta, mutta huomattavasti jätetäytön vedenläpäisevyyttä pienempi. Rejektin syöttö jätetäyttöön ei väkevöitä sieltä ulos suotautuvaa vettä. Suotoveden ainepitoisuudet eivät poikkea Suomessa vuoden 1987 jälkeen käyttöön otetuilla kaatopaikoilta mitattujen suotovesien ainepitoisuuksista ja ovat lähempänä mittausten keskiarvoja kuin maksimipitoisuuksia. Nykyisellään käytössä olevalla imeytysputkistolla saadaan rejektivedet johdettua hallitusti laajalle alalle jätetäyttöön. Järjestelmän rakentamisella on saatu minimoitua riskiä rejektin pääsystä suljetun jätetäytön ulkopuolelle. Rejektin kierrättäminen suljetun täytön kautta vähentää jätekeskuksen alueelta ulos johdettavan kaatopaikkaveden määrää. Kesäkuun 2011 seurantajakson aikana suljetusta jätetäytöstä suotautuvan veden määrä vastasi laskennallista sateesta jätetäyttöön imeytyvää vesimäärää. Jätetäyttöön imeytynyttä vettä kuluu täytön stabiloitumisprosesseissa. Suljetun jätetäytön sisäisten vesipintahavaintojen perusteella vettä ei ole varastoitunut täyttöön. Rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön ei hakijan mukaan ennakolta arvioiden aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 15 Selvitys rejektivesien vaihtoehtoisesta käsittelystä Hakijalla ei ole tiedossa rejektin jätetäyttöön johtamista toimivampaa rejektin käsittelyä. Eräänä vaihtoehtona on kaatopaikalla tehtävän jätevedenkäsittelyn sijasta johtaa väkevät vedet tasausaltaasta BRAB:n yhdyskuntajätevesien puhdistamoon Haaparannalle. Kunnallinen viemäriverkko on noin 12 km:n päässä jätekeskuksesta. Arvonlisäveroton kustannusarvio on BRAB on ilmoittanut vuonna 2005, ettei se ota käsiteltäväkseen kaatopaikan suotovesiä. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää, että BRAB katsoo suotovesien laadun prosessiinsa soveltuvaksi. Hakija on esittänyt kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnissa, ettei rejejektivesien johtamisella jätetäyttöön pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai maaperän tai pohjavesien pilaamiskiellon rikkomista. Kaasun käsittely Vuonna 2007 suljetun täyttöalueen kaatopaikkakaasut kerätään kuuden kokoojakaivon kautta poltettavaksi kolmeen soihtupolttimeen. Rejlers Oy on tehnyt vuonna 2008 kaatopaikkakaasun hyötykäyttöselvityksen, jonka mukaan suljetun kaatopaikan kaasuntuotanto oli huipussaan vuonna Sen arvioitiin olevan maksimissaan Nm 3 /v ja minimissään Nm 3 /v, keskiarvona Nm 3 /v. Selvityksen mukaan kaatopaikkakaasu olisi taloudellisesti hyödynnettävissä, mikäli

17 kaasuntuotannossa saavutettaisiin keskiarvo. Mitatut kaasumäärät jäävät noin 60 %:iin taloudellisesti hyödynnettävissä olevasta minimimäärästä. Vuosien kaasupitoisuuksien keskiarvot ja kaasuntuotannon kokonaismäärät ovat seuraavat: Vuosi CH 4 % CO 2 % O 2 % Kaasuntuotanto (Nm 3 /v) ,8 33,3 1, ,0 35,7 0, ,5 30,9 2, , Toimiakseen soihtupolttimet edellyttävät jatkuvaa kaasun tuotantoa. Lähes nolla-asteisen suotoveden kierrättämisen jätetäyttöön on selvityksissä, esimerkiksi Oulun Ruskon kaatopaikalla, havaittu heikentävän kaasuntuotantoa. Jätekeskus Jäkälässä suljettuun jätetäyttöön syötetyn rejektiveden lämpötila on pakkaskautenakin 8 12 C, vaikka käsittelyyn tulevan suotoveden lämpötila on lähellä 0 C. Lämmin kasteluvesi tehostaa kaasun tuotantoa talvella. Tämä on nähtävissä myös tehdyistä kaasumittauksista. Pakkaskaudella kaasuntuotantomäärät eivät merkittävästi poikkea kesäaikaisista. Rejektiveden käyttö jätetäytön kastelussa tehostaa kaasunmuodostusta paitsi korkeamman lämpötilansa ansiosta myös lisäämällä metaania tuottavien bakteerien määriä. Lisäksi rejektin korkea ravinnepitoisuus tehostaa hajoamisprosessia. Tämä on todettu tutkimuksissa verrattaessa suotovesien ja puhdistamolietteiden kierrätyksen vaikutuksia kaatopaikkakaasun tuotantoon. Täyttöalueiden 1 ja 2 sulkeminen aloitettaneen vuonna 2013 ja silloin nyt käytössä olevaan jätetäyttöön tullaan rakentamaan kaasunkeräys. Kyseisten alueiden tultua peitetyiksi myös rejektin imeytys siirretään sinne (arvio vuonna 2014). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan pohjavesikuormituksessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön on aloitettu vuonna Vuosina rakennetut loppusijoitus- ja jätteenkäsittelyalueet on tehty valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaisin rakentein ja ne ovat tiivispohjaisia. Melu ja tärinä Melua aiheutuu liikennereitin varrella kuormien kuljetuksesta sekä läjitysalueella kuormien tyhjentämisestä ja siirtämisestä. Raskas ajoneuvo tuottaa 10 metrin etäisyydellä tiestä noin 90 db(a):n meluhuipun. Meluhuipun voimakkuus 100 metrin etäisyydellä on vielä noin 70 db(a) maastosta ja sääolosuhteista riippuen. Asuinrakennuksen sisällä meluhuippu on samalla etäisyydellä db(a), kun ikkunan äänen eristävyydeksi oletetaan db(a).

18 Kuormien purku ja siirto täyttöön sekä murskaustoiminta ja ajoneuvojen kuormaus aiheuttavat kolinaa ja iskuääniä. Melua syntyy myös kuivan jätteen käsittelystä melun voimakkuuden riippuessa ilmapuhaltimien ja seulojen toiminnasta. Lastaus- ja purkupaikalla iskuäänien aiheuttama äänitaso 5 metrin päässä voi ylittää 100 db. Lastaus- ja purkupaikka on pistemäinen äänilähde, jonka melun taso laskee 6 db(a) etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällöin avoimessa maastossa 500 metrin päässä lastauksesta aiheutuvat hetkelliset huiput ylittävät 60 db ilman suojaustoimenpiteitä. Maansiirto- ja työmaakoneiden äänitaso on noin 85 db(a) koneen vieressä. Avoimessa maastossa tehtyjen kokeiden mukaan työmaakoneiden melutaso putoaa 52 db(a):iin 250 metrin etäisyydellä. Puusto vaimentaa melutasoa noin 10 db. 17 Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen Jätekeskuksen toiminnasta ei hakijan mukaan suoranaisesti synny omia jätteitä tavanomaisia toimistojätteitä lukuun ottamatta. Jätekeskuksen hyötyjätekentälle tai pientuojien lajitteluasemalle kerättävistä hyödynnettävistä jätteistä (metalli, puupohjainen energiajäte, haketettava puujäte ja puupakkausjäte) poistetaan niissä havaitut jätelajiin kuulumattomat jätteet ja siirretään oikeaan varastokasaan. Hyödyntämiseen kelpaamaton jäte sijoitetaan jätetäyttöön. Käsittelyyn tulevien jätteiden määrää ja haitallisuutta pyritään vähentämään ja lajittelun tasoa parantamaan jäteneuvonnalla ja tiedotuksella yhdessä Perämeren jätelautakunnan kanssa. Yhtiöön on palkattu tehtävää varten tiedottaja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätteiden teolliselle käsittelylle on elokuussa 2006 laadittu BAT-referenssiasiakirja Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatment Industries. Asiakirja ei käsittele jätteiden loppusijoitusta. Jätekeskuksen toiminta vastaa kuitenkin hakijan mukaan usealta osin asiakirjassa esitettyjä seuraavia yleisiä vaatimuksia. 1. Ympäristöasioiden ja jätteiden hallinta sekä jätteiden käsittely: - Jätteiden teknistä käsittelyä koskevat tiedot kirjataan. - Työtavat täyttävät työturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden vaatimukset. - Henkilökuntaa koulutetaan vuosittain oman ammattialueen erityisosaamiseen. - Jätteen tuoja ja jätteen laatu rekisteröidään kuormittain ja jäte-erät ovat jäljitettävissä. - Eri jätelajien käsittelystä ja sijoituspaikoista ohjeistetaan. - Toiminnan riskit on kartoitettu ja tehty toimenpideohjelma ja tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten. - Työtapaturmat rekisteröidään.

19 - Jätetäytön hoidossa ja tiivistyksessä käytetään käyttötarkoitukseensa suunniteltua ja oikein mitoitettua kalustoa. - Uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä on pyritty säästävään teknologiaan käyttämällä jätteitä hyödyksi alueen rakenteissa. 2. Varastointi ja siirtely: - Jätteet varastoidaan lavoille, kontteihin tai selvästi merkityille alueille ja tarvittaessa varastoalueet on erotettu betoniseinämin. - Varastoalueet on asfaltoitu ja viemäröity. - Viemärikaivot on merkitty maastoon. - Ongelmajätevaraston osalta on tehty selkeät merkinnät ja ohjeet varastoinnista sekä koulutettu henkilökunta. 3. Ilmakehään joutuvien päästöjen käsittely: - Suljetun jätetäytön kaatopaikkakaasut kerätään ja poltetaan. Jätetäyttöä kastellaan rejektillä, mikä varmistaa tasaisen ja optimaalisen kaasuntuotannon rejektin korkeamman lämpötilan ja ravinnepitoisuuksien ansiosta. Samalla tarvittava jälkihoitoaika lyhenee. - Laitteistojen päivittäin valvonta, huollot ja mittaukset tehdään suunnitelmallisesti. 4. Maaperän suojaaminen ja jäteveden käsittely: - Loppusijoitusalue on rakennettu valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisin rakentein, käsittelytoiminnan jätevedet ohjataan tehokkaaseen käsittelyyn ja alueelta ulos johdettavien vesien määrä pidetään mahdollisimman pienenä. - Maanalaiset säiliöt on varustettu kaukovalvonta- ja hälytyslaittein. Myös säännöllistä silmämääräistä seurantaa tehdään. - Jätevesien tasausaltaat ja nestemäisten lietteiden altaat on rakennettu tiiviiksi ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. - Hulevesille ja likaantuneille vesille on rakennettu erilliset viemäröintijärjestelmät. - Jätevedenpuhdistamo on kaukovalvonnassa, laitoksella käydään päivittäin työpäivinä ja siitä pidetään sekä sähköistä että manuaalista lokikirjaa. - Käsittelemättömän jäteveden ylivuodot estetään kierrättämällä jätevettä suljetussa jätetäytössä. - Jätevedenkäsittelylaitoksen suodattimien pesut ja huuhtelut tehdään käsitellyllä suodoksella. - Käänteisosmoosiprosessi ei edellytä kemikaaleja suodatinten pesuaineita ja ph:n säätöä lukuun ottamatta. - Jätevesien mitatut emissiotasot täyttävät hyvin asiakirjassa esitetyt saavutettavissa olevat tasot. 18

20 19 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja suojelukohteet Aluetta ympäröivät alueet ovat suota ja metsää. Noin 1,5 km kaatopaikasta itään sijaitsee kalkkikivilouhos. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,6 km:n etäisyydellä alueesta. Lähimmät suojeltavat kohteet ovat Karsilonmaan ja Rakanjänkän länsipuolella sekä Palo-Isokummunjänkän, Kusiaiskorven ja Alkumaan itäpuolella. Kohteet kuuluvat Natura ohjelmaan. Etäisyys jätekeskuksen ja luonnonsuojelualueiden välillä on lähimmilläänkin yli 2 km. Jätekeskuksen alue on osittain aidattu ja alue on varattu pelkästään jätteiden käsittelylle ja loppusijoitukselle sekä siihen liittyville toiminnoille. Kaatopaikan läheisyydessä ei ole asutusta. Roskaantumista vähennetään murskaamalla ja tiivistämällä jätteet päivittäin ja pitämällä avoimena oleva jätetäyttö mahdollisimman pienialaisena. Kulloinkin käytössä olevaa jätetäytön alue aidataan kevytrakenteisilla, siirrettävillä aidoilla. Jätekeskuksen aluetta siivotaan säännöllisesti ja lähiympäristöä vuosittain. Kemin kaupungin Holstinharjun kaatopaikan lopettaminen lokakuussa 2007 lisäsi jätekeskukseen ruokailemaan tulevien lintujen määrää. Kuudesta seitsemään tuntia kaatopaikkapenkalla työskentelevän jyrän kuljettajan mukaan linnut eivät ruokaile biojäteaumoilla. Eläintautien leviämisen riskiä eläinperäisiä jätteitä sisältävän biojätteen käsittelyssä vähennetään sekoittamalla jätekeskuksen tulevat biojätteet välittömästi tukiaineen kanssa. Tämä estää lintujen ravinnonsaannin biojäteaumoista, vähentää hajuhaittoja ja varmistaa, että kompostoitumisprosessi käynnistyy välittömästi. Biojäteaumoissa lämpötila nousee mittausten perusteella aina yli 60 C:een, jopa yli 75 C:een eli hygienisoitumisen raja ylittyy. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka on linnulle huomattavasti helpompi ruokailupaikka. Jätekeskukseen yhdyskuntajätettä toimittavissa kunnissa pääosa biojätteestä käsitellään sekajätteen joukossa tavanomaisen jätteen kaatopaikalla. Taajama-alueiden biojätteen erilliskeräily on järjestetty vain neljässä jätekeskusta käyttävästä kuudestatoista kunnasta. Lintujen aiheuttamat haitat ovat vähäisiä jätekeskuksen alueella. Lähinnä haittana on linnuista irtoavien untuvien joutuminen väkevien vesien altaiden kautta jätevedenpuhdistamoon. Tukkeutumishaittojen vähentämiseksi jätevedet johdetaan pussisuodattimen läpi (<0,6 mm) ennen puhdistamon raakavesisäiliötä. Pääasiallisena haittana on harmaalokkikannan lisääntyminen saariston pesimäalueilla niin suureksi, että ne ovat valtaamassa muiden lintujen pesimäpaikat ja uhkaavat näin kaventaa alueen lintulajistoa. Haittaa pyritään vähentämään jätetäytön tiivistämisellä, päivittäisellä peittämisellä sekä haittalintuja pyytämällä. Jätekeskuksen alueella oli vuosina kolmen vuoden kokeilu, jossa jätetäytöltä pyydystettiin haittalintuja loukuttamalla. Vuonna 2009 loukuilla pyydettiin 1855 harmaalokkia ja 150 merilokkia. Vuonna 2010 pyydettiin 1752 harmaalokkia ja 50 merilokkia ja ammuttiin 180 varista. Loukkuun joutuneet rauhoitetut linnut päästettiin vapaaksi. Lintuharrastajat ovat rengastaneet rauhoitettuja lintuja.

21 Jätetäytön korkeusaseman muuttuminen tasosta N metriä tasoon N metriä ei hakijan mukaan muuta merkittävästi jätekeskuksen vaikutuksia maisemaan. Tasot on esitetty ilman pintarakenteita. Korkeustason nostaminen jatkaa loppusijoitusalueen täyttöaikaa ja siirtää tarvetta laajentaa kaatopaikka-aluetta. Jätekeskuksen lähialueella ei ole asutusta eikä täyttöalue näy maantielle maisemasta poikkeavana. 20 Kaasu, pöly ja haju Tasainen ja riittävä kaatopaikkakaasun muodostuminen läpin vuoden varmistaa, etteivät suljetun kaatopaikan soihtupolttimet sammu kaasun määrän vaihtelujen takia eikä haitallisia kaasuja pääse purkautumaan vapaasti ilmaan. Kaasunmuodostus varmistetaan jätepenkereen kastelulla. Tammikuussa 2009 kastelujärjestelmän tukkeuduttua mitatut metaani- ja hiilidioksidipitoisuudet olivat selvästi alle tavanomaisen tason. Happipitoisuus nousi tasolle 4 15 %, kun se oli ollut aiemmin alle 2 %. Hapen esiintyminen inhiboi metaanin tuotantoa. Vuoden 2014 paikkeilla, kun rejektin johtaminen suljettuun jätetäyttöön lopetetaan, tulee selvitettäväksi, onko tarvetta johtaa jätetäyttöön suotovettä kaasunmuodostumisen varmistamiseksi. Jätetäytön vesipitoisuuden pieneneminen voi hidastaa jätteen stabiloitumista, mikä voi pidentää kaatopaikan jälkihoitovaihetta. Yleensä ottaen metaanin tuotanto on suurimmillaan 5 7 vuoden kuluessa jätetäytön sulkemisesta. Toiminnassa pölyä syntyy pääasiassa peitemaiden varastoinnista ja siirrosta, kompostiaumojen käsittelystä, liikenteestä, jätteiden purkamisesta, murskaamisesta ja lastaamisesta. Pölyä levittää liikenteen lisäksi tuuli. Liikennealueet ovat pääsääntöisesti asfaltoitu ja asfaltoidut kulkuväylät harjataan. Jätepenkereelle johtavaa päällystämätöntä tietä suolataan ja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Maamassojen varastoalueiden pölyämistä vähennetään niiden muotoilulla. Pölyäminen ei ole merkittävä haitta ja se on ajoittaista. Hajuja aiheuttavia toimintoja ovat tavanomaisen jätteen loppusijoitus, biojätteiden ja lietteiden kompostointi sekä jätevedenpuhdistamo ja jätevesija lietealtaat. Voimakkaimmillaan ja selvästi hajua on havaittavissa sekoitettaessa tukiaineita kompostiin ja aumoja käännettäessä. Pakkaskaudella hajuhaitat ovat vähäiset. Hajuhaitat rajoittuvat jätekeskuksen alueelle. Perämeren Jätehuolto Oy:lle tai alueen viranomaisille ei ole tullut ilmoituksia jätekeskuksen mahdollisesti alueen ulkopuolelle aiheuttamista hajuhaitoista. Työntekijät kokevat hajuhaitan ulkona vain ajoittaisena. Jätevedenpuhdistamossa sisällä hajuhaitta on jatkuva. Sille työntekijät altistuvat päivittäisten huoltotöiden aikana noin 0,5 1 tuntia päivässä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään päivittäisellä jätepenkereen tiivistämisellä ja sekoittamalla tukiaineet biojätteen ja lietteen sekaan välittömästi niiden tultua puretuiksi. Jätekeskukseen saa aukioloaikojen ulkopuolella tuoda vain osakaskuntien alueelta pakkaavilla jäteautoilla kerättyä yhdyskuntajätettä. Maaperä ja pohjavesialueet Jätekeskuksen ympäristön maaperää hallitsevat pohjois-eteläsuuntaiset moreeniharjanteet ja niiden väliset matalat turvepaksuudeltaan tyypillisesti

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu t säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu määräytyy todellisen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Kuljetus- ja käsittelymaksuun lisätään punnitusmaksu 9,68 (alv 0 %). Kuljetus

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki 5.11.2014 Etelä-Suomen NH 14, 11, 2014 Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki DNRO ESAVII Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie 127 30420 Forssa

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti.

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti. Tyhjennyshinnat Joensuu (toissijaisen velvollisuuden palvelut). lisätään punnitusmaksu 9,68. irtojäte /m3 4,20 40,95 45,15 55,99 jätesäkki max. 200 l 2,19 2,37 4,56 5,65 astia 140 l 2,24 1,67 3,91 4,85

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 18.09.2012 275 HEL 2011-006220 T 11 01 00 00 ESAVI/173/04.08/2012, ESAVI/174/04.08/2012 Päätös Laitosten sijainti Aikaisemmat

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA Perämeren jätelautakunnan xx.xx.201x hyväksymä, voimassa x.x.201x lähtien Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Ylitornion ja Tervolan kunnissa 1. Yleistä 1.1

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 11934-2012 (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Tiivistelmä: - Ympkaalk 23 Ympäristönsuojelu 3.1.2013/

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Äänekosken tehdasintegraatin käytössä olevan jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08)

Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08) Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 13.02.2013 Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08) RYL 25 Asiakirjat

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi 1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 PÄÄTÖS Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 ASIA Metsä Board Oyj:n kemihierretehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräyksen 6 määräajan

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 121/10/1 Dnro ISAVI/226/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee seka- ja rakennusjätteen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu)

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Ennakkoratkaisut 2015 Välivarastointiin käytettävän alueen erottaminen kaatopaikasta Jätettä välivarastoidaan alueella, joka sijaitsee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2015 1 (8) Ympäristölautakunta Ysp/13 13.01.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2015 1 (8) Ympäristölautakunta Ysp/13 13.01.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2015 1 (8) 13 Kuusakoski Oy:n ympäristölupa-asia HEL 2014-012351 T 11 01 00 00 Päätösehdotus Hakija päättää Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen

KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen 1/6 KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen Aukioloajat ma pe 7.00 20.00 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Laskutus puh. 010 841 1804 Jäteneuvonta puh. 010

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Lappajärven kunta, Tuoranmäki, tila Kettula Rn:o 95:0

Lappajärven kunta, Tuoranmäki, tila Kettula Rn:o 95:0 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L PÄÄTÖS 1 Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi Hinnasto yrityksille alkaen 1.1.2014 www.iuj.fi 1.1.2014 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN MAKSUT (PORVOO) Akut 0 0 Asbesti * 190,00 /t 235,60 /t Asfaltti * 16,82 /t 20,86 /t Betoni * 50,00 /t 62,00 /t Palakoko

Lisätiedot

Ympäristölupa, Heinälamminrinteen jätekeskus, Kuopio.

Ympäristölupa, Heinälamminrinteen jätekeskus, Kuopio. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2005-Y-243-121 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2006 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. ASIA HAKIJA Ympäristölupa,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/VEIKKO LEHTI OY Veikko Lehti Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee paperin/pahvin siirtokuormausaseman toimintaa ja hiekanerotuskaivojätteiden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot