4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot"

Transkriptio

1 1(16) UUSIUTUVAN ENERGIAN TUTKIMUSKESKUS LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin tausta ja tavoitteet 2. Projektin organisointi 2.1 Projektin toteuttajaorganisaatio 2.2 Projektin ohjausryhmä 2.3 Projektin toteutukseen osallistuneet henkilöt ja organisaatiot 3. Projektissa toteutetut toimenpiteet 3.1 Maa-alue ja luvat 3.2 Suunnittelu 3.3 Rakentaminen 3.4 Instrumentointi 3.5 Käyttöön otto 3.6 Projektin hallinto 4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot 5. Projektin alueellinen vaikuttavuus 6. Projektin vaikutus Euroopan Unionin energia- ja ympäristöpolitiikan toimeenpanoon 7. Projektin aikana toteutettu tutkimustoiminta 7.1. Pyrolyysinesteen polttokokeet 7.2 Rypsiöljyn polttokokeet 7.3 Viljan lajittelujätteen polttokokeet 7.4 Päästömittauksia tekevien yritysten vertailumittaukset 7.5 Lämpöpumppujen hyötysuhteen tutkimus 7.6 Polttimien ja lämpöpumppujen palveluliiketoiminnan kehittäminen 7.7 Hybridiratkaisujen kehittäminen 8. Toteutuneiden toimenpiteiden ja tulosten vertaaminen hankkeen projektisuunnitelmaan 9. Kokemukset ja johtopäätökset toiminnasta

2 2(16) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Pääpiirustukset Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen mittalaiteluettelo Projektin esitteet Projektin esittely EAKR-ohjelman tiedotuslehdessä Lehtiartikkeleita Lehdistötiedotteita

3 3(16) UUSIUTUVAN ENERGIAN TUTKIMUSKESKUS LOPPURAPORTTI 1. Projektin tausta ja tavoitteet Käynnissä oleva ilmastonmuutos on erittäin merkittävä haaste energiasektorille. Suomen on osaltaan yhdessä muun Euroopan unionin kanssa kannettava vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiasektori aiheuttaa lähes 80 % kasvihuonekaasupäästöistä, joten sillä on myös suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä kasvattaa energian omavaraisuutta. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Näistä velvoitteista myös Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet. Käytännön keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat mm. energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biovoimaloilla ja hake- tai bioöljykattiloilla. Olemassa olevan hallitusohjelman tavoitteena on lisätä hyvin merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä noin 25 %:n tasosta. Tuuli- ja aurinkoenergian sekä lämpöpumppujen käyttöä edistetään. Uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Uusiutuvan energian käytön kasvattaminen edellyttää alan tutkimus- ja kehittämistyön merkittävää lisäämistä. Uuden teknologian pilotointi-, demonstrointi- ja kaupallistaminen ovat yhtälailla tärkeitä tukikohteita. Uusiutuvan energian tutkimusinfrastruktuurissa, erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta, on edelleen kehitettävää, jotta uutta teknologiaa kyettäisiin laajamittaisesti kehittämään ja soveltamaan käytännön asennustoimintaan. Ilmastomyönteisen teknologian kehittäminen tulee olemaan jatkuva haaste seuraavien vuosikymmenten aikana. Samanaikaisesti uusiutuvien energianlähteiden sekä energiatehokkaan teknologian käyttöönotossa esiintyy runsaasti ongelmia, mikä estää saamasta täyden hyödyn kehitetystä teknologiasta. Keskeinen ongelma on toisaalta yliopistojen ja yritysten tutkimuksen liiallinen eriytyminen toisaalta akateemiseksi perustutkimukseksi ja toisaalta perinteisiä ratkaisuja soveltavaksi tuotekehitykseksi. Lahden seudun bioenergian tutkimusinfrastruktuurista puuttui kansainvälistä tasoa oleva sekä alan teknologiayrityksiä että tiedeyhteisöä houkutteleva, korkeatasoista tutkimustoimintaa sekä sen sovelluksia yhdistävä ja palveleva vetovoimatekijä. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus -hankkeen tavoitteena oli uusiutuvan energian tutkimus- ja kehittämistyön sekä uuden teknologian pilotoinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen merkittävän kasvattaminen Lahden seudulla. Hankkeen avulla pyrittiin nostamaan Lahden seudun uusiutuvan energian tutkimusympäristön infrastruktuuri kansainvälisestikin katsoen korkealle tasolle. Uuden tutkimusinfrastruktuurin avulla tavoiteltiin uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä alan teknologiayrityksiä toimimaan samassa toimintaympäristössä. Hanke tukee uuden vientikelpoisen korkean teknologian ympäristöliiketoiminnan kasvua ja korkean teknologian työpaikkojen syntymistä. Samalla se vahvistaa Päijät-Hämeen ympäristöalan

4 4(16) erityisosaamista. Tällä hankkeella toteutettiin fyysiset tutkimusolosuhteet, jossa kyetään käytännössä toteuttamaan monipuolisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimusprojekteja ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämistä. Tutkimuskeskus sisältyy ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmaan ja sen tutkimustoiminnan käynnistysvaihetta tuetaan osaamiskeskusohjelman aktiivisella hankevalmistelutyöllä. Hanke on osa osaamiskeskusohjelman ympäristöklusterin toimintaa ja sitä toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä asumisen klusterin ja energiaklusterin kanssa. 2. Projektin organisointi 2.1 Projektin toteuttajaorganisaatio Projekti toteutettiin Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n Lahden ammattikorkeakoulun, uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yliopistojen ja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parissa työskentelevien yritysten kanssa. Projektin varsinainen toteuttaja oli TRI Energy Oy, joka on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. TRI Energy Oy:n ensimmäinen työntekijä oli uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennusvaiheessa yhtiön palvelukseen rekrytoitu käyttöpäällikkö Veijo Sääksjärvi. TRI Energy Oy hankki projektinjohtopalvelut, taloushallinnon ja hankkeen tiedotuspalvelut kustannusperusteisina ostopalveluina emoyhtiö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ltä. 2.2 Projektin ohjausryhmä Projektille perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat jäsenin seuraavat henkilöt Päivi Leiwo-Svensk Oilon Oy, puheenjohtaja Annukka Havas Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Juha Hertsi Päijät-Hämeen Liitto Tuija Jäkälä Lahden kaupunki Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, sihteeri. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 7 kertaa. 2.3 Projektin toteutukseen osallistuneet henkilöt ja organisaatiot Projektipäällikkönä toimi diplomi-insinööri Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ssä. Hankkeen taloushallinnon ja tiedotustoiminnan hoitivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n työntekijät. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen käyttöpäälliköksi rekrytoitiin alkaen teknikko Veijo Sääksjärvi. Kaikki muut keskeiset hankkeen osatehtävät suoritettiin kilpailutettuina hankintoina. Suoritettujen hankintojen osalta keskeiset organisaatiot ja heidän yhteyshenkilönsä olivat: - Rakennuttajatehtävät Lahden Projektiimi Oy, Harri Silkosuo - Työmaan valvoja Lahden Projektiimi Oy, Pauli Nisula

5 5(16) - Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy Heikki Vuorelma ja Tapani Roisko - Rakennesuunnittelu VSO-Plan Oy, Jorma Ojala - LVIA-suunnittelu Hewacon-LVI Oy, Jorma Nieminen - Sähkösuunnittelu Granlund Lahti Oy, Jouni Veijalainen - Geosuunnittelu Ramboll Finland Oy, Jukka Kotakorpi - Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy Työpäällikkö Ilkka Halinen Vastaava työnjohtaja Jouni Nykänen - LVV-urakoitsija Are Oy, Sami Pyykönen - IVA-urakoitsija YIT-Kiinteistötekniikka Oy, Otso Tolvanen - Sähköurakoitsija Sähköneliö Oy, Timo Poikulainen - Graafinen ilme LAMK, muotoiluinstituutti, Essi Kakkola 3. Projektissa toteutetut toimenpiteet 3.1 Maa-alue ja luvat Uusituvan energian tutkimuskeskusta varten hankittiin vuokratontti, kiinteistötunnus , Lahden kaupungin Kärpäsen kaupunginosasta. Tontin pinta-ala on 5318 m² ja se sijaitsee osoitteessa Metsä-Pietilänkatu 4, Lahti. Tontin vuokrasopimus ulottuu vuoden 2038 loppuun. Tehtyjen arkkitehtisuunnitelmien perusteella Lahden kaupunki myönsi Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennusluvan Suunnittelu Suunnitteluvaiheen keskeinen tehtävä oli tarkentaa hakemusaiheessa luonnosteltuja uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen toimintoja ja laitteita sekä niiden vaatimaa rakennusta, ohjausautomaatiota ja mittauslaitteita. Suunnittelutöiden lopputuloksena saatiin teknisesti toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joiden perusteella pystyttiin kilpailuttamaan Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennustyöt ja talotekniset urakat. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen suunnittelutyöt jaettiin viiteen suunnittelutehtävään - Arkkitehtisuunnittelu - Rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - Sähkösuunnittelu - Geosuunnittelu Kaikki suunnittelutyöt on suoritettu kilpailutettuina ostopalveluina alan asiantuntijayrityksillä. Tutkimuskeskuksen pääsuunnittelijana toimi Arkkitehti Tapani Roisko Arkkitehtitoimisto Vuorelma- Arkkitehdit Oy:stä. Arkkitehtisuunnittelu sisälsi rakennuksen yleissuunnittelun; rakennuksen sijoittelun, ulkoasun, muodon ja tilojen suunnittelun. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen pääpiirustukset on esitetty loppuraportin liitteessä 1. Rakennesuunnittelutyö sisälsi perustus-, runko-, ja rakenneratkaisut, rakenteiden mitoituksen sekä rakennuksen toteutettavuudesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta huolehtimisen. Toteutetut

6 6(16) rakennesuunnitelmat sisältävät lujuuslaskelmat, joissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja piirustukset joissa esitetään rakenteiden mitat. Rakennesuunnitelmissa esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset. Geosuunnittelussa selvitettiin rakennesuunnittelun pohjatietona tarvittavat tontin perustamisolosuhteet. LVIA-suunnittelutyö piti sisällään rakennuksen lämmitysjärjestelmät, vesihuollon, ilmanvaihdon ja automaation suunnittelun. Näistä lämmitystekniikka, ilmanvaihto ja automaatio liittyvät kiinteästi myös tutkimuskeskuksen tutkimuslaitteisiin ja niissä syntyvän hukkaenergian ja jäähdytystarpeen integrointiin. Sähkösuunnittelutyö sisälsi uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen kaikki sähkötekniset suunnitelmat, tele- ja turvalaitesuunnitelmat sekä valaisinluettelot. Teknisiä suunnitelmia on dokumentoituina 10 mapillista eikä niitä ole liitetty pääpiirustuksia lukuun ottamatta tähän loppuraporttiin. Kaikki projektissa toteutetut tekniset suunnitelmat löytyvät joko paperisina tai sähköisinä versioina arkistoituina Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksesta. 3.3 Rakentaminen Rakentamistyön, teknisten urakoiden, kustannustehokkuuden ja muiden tilaajan etujen valvontaa varten TRI Energy Oy kilpailutti investoinnin ajaksi työkohteeseen rakennuttajakonsultin. Tilaajan tukena työskennellyt rakennuttajakonsultti vahvisti osaltaan rakennuttajan ja pääsuunnittelijan yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tuomalla suunnitteluun oikea-aikaista ja realistista tietoa mm. kustannusarvioista. Rakennuttajakonsultti ohjasi projektin toteutusvaihetta suunnitelmien tarkistamisesta urakoitsijoiden valintamenettelyihin sekä sopimusten laadun varmistamiseen. Rakennuttajakonsultti valvoi laatua sopimusten tekemisessä, urakoiden ja kohteen tarkastuksissa, sekä hyväksymisissä ja luovutuksissa tilaajalle. Projektin suurimmat hankinnat liittyvät Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakentamiseen ja talotekniikkaan. Rakennustyö ja talotekniset urakat jaettiin kilpailutuksessa kuuteen urakkaan - Rakennusurakka (pääurakka) - LV-urakka - ilmastointilaiteurakka - automaatiourakka - sähköurakka - piiput ja savusolat Rakennusurakkaan sisältyivät Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennuksen perustustyöt, runkotyöt, pintojen viimeistely sekä pihatyöt. Taloteknisiin urakoihin (LV, ilmastointi, automaatio ja sähkö) sisältyivät edellä mainituissa taloteknisissä suunnitelmissa laadittujen suunnitelmien toteutus. Tutkimuskeskuksen piiput ja savusolat laajoine mittausmahdollisuuksineen olivat merkittävä yksittäinen kokonaisuus, joka suunniteltiin ja kilpailutettiin omana kokonaisuutenaan. Rakennusurakan toteutus käynnistyi maaliskuussa ja taloteknisten urakoiden toteutus huhtikuussa Automaatiourakka toteutettiin syyskuusta 2009 alkaen. Toiminatakoevalmiuteen Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa päästiin vuoden 2010 alussa. Käytön aikana havaitut puutteet ja

7 7(16) ongelmat korjattiin sekä pihatyöt viimeisteltiin siten, että keskus oli rakennustöiden ja taloteknisten urakoiden osalta täysin valmis kesäkuussa Instrumentointi Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen tutkimuslaitteet koostuvat viidestä kokonaisuudesta 1. Ison kokoluokan bioöljy- ja biokaasukattilat sekä polttimet W 2. Pienen kokoluokan pelletti-, bioöljy- ja biokaasukattilat sekä polttimet W 3. Lämpöpumppujärjestelmät 4. Aurinkokeräinjärjestelmät 5. Edellisistä komponenteista koostuvat hybridijärjestelmät Ison kokoluokan bioöljy- ja biokaasukattilat ja polttimet kokonaisuus muodostuu seuraavista laitekokonaisuuksista: - kattila Danstokker 2500 W - kattila Vapor 1250 W - kattila Osby Parca 500 W - kattila Kaukora 250 W - kattila Termax 160 W - polttimet Oilon W - savukaasukanavat ja monipuoliset mittausyhteet - polttoöljy- ja bioöljyn säilytys- ja siirtojärjestelmät - kaasunsiirtojärjestelmät - lämminvesivaraajat - lauhdutusjärjestelmät - savukaasujen hiukkasmäärän mittari Sick - hiukkasten kokojakauman mittari Dekati - savukaasuanalysaattorit Testo - savukaasukuivain Ankersmid - paramagneettinen hapen määrän mittaus Servomex - massavirtamittari Flexim - öljyn vesipitoisuuden mittari Dexsil - savukaasujen ilmavirtauksen mittaus Kimo - lämpötilamittarit Testo - paine-eromittarit Kimo - yleismittarit Fluke - nokipumput Testo - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Pienen kokoluokan eli omakoti- ja rivitalomittaluokan pelletti-, bioöljy- ja biokaasukattilat sekä - polttimet kokonaisuus muodostuu seuraavista laitekokonaisuuksista: - kattilat Kaukora W - kattilat Ariterm W - kattila Termax 100 W - polttimet Oilon W - varapaikkoja uusille kattilatyypeille - savukaasukanavat ja monipuoliset mittausyhteet - polttoöljy- ja bioöljyn säilytys- ja siirtojärjestelmät - kaasunsiirtojärjestelmät - pellettijärjestelmä - lämminvesivaraajat

8 8(16) - analyysivaa at - kuivausuuni - kosteusmittari - mittalaitteiden osalta pystytään pääosin käyttämään samoja mittalaitteita suurten kattilajärjestelmien kanssa. Lämpöpumppulaboratorio koostuu seuraavista kokonaisuuksista - kalliolämpökaivot - maalämpöpumppulaitteet - ilmalämpöpumppulaitteet - varapaikka uudelle maalämpöpumpputyypille - hybridivaraajat - COP-mittarit lämpöpumppujen hyötysuhteen mittaukseen - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmä - aurinkokeräimet - lämmönsiirtojärjestelmät - hybridivaraajat - sääasema - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Tutkimuskeskuksessa on mahdollisuus yhdistää edellä mainittuja laitekokonaisuuksia toisiinsa siten, että voidaan muodostaa ja tutkia hybridilämmitysjärjestelmiä. Hybridilämmityksen perusajatuksena on tuottaa pääosa kiinteistön tarvitsemasta lämmöstä ja lämpimästä käyttövedestä uusiutuvalla energialla. Kuormituspiikeissä esimerkiksi pakkasjaksojen aikana voidaan lisäksi käyttää fossiilisia polttoaineita tarvittavaan tehon lisäykseen. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin kiinteä laitekanta on esitetty liitteessä 2 ja mittalaiteluettelo liitteessä Käyttöön otto Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen käyttöönottovaihe piti sisällään kiinteistön ja tutkimuslaitteiden testiajot, ohjausautomatiikan testaukset, mittalaitteiden kalibroinnin ja testaamisen sekä kaikkien testiajoissa havaittujen puutteiden korjaamisen. Käyttöönottovaiheen testaukset suoritettiin talven ja kevään 2010 aikana. 3.6 Projektin hallinto Projektin hallintotehtävät sisälsivät seuraavat tehtäväkokonaisuudet: - hankkeen yhteydet rahoittajatahoihin - rahoituspäätöksessä mainittujen ehtojen noudattaminen ja valvonta - projektin toimenpiteiden johtaminen - projektin talouden seuranta - hankintojen kilpailuttaminen, toteutuksen seuranta ja maksaminen toteutuksen etenemisen mukaan - hankkeen tiedotustoiminta - ohjausryhmätyöskentely

9 9(16) - hankkeen raportointi. 4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta Projektin tiedotus on koostunut seuraavista kokonaisuuksista - projektin graafisen ilmeen laatiminen - hankkeen www-sivut - hankkeen esitteet liite 4 - osallistuminen EAKR-ohjelman tiedotustoimintaan liite 5 - useita lehtiartikkeleita liite 6 - projektin lehdistötiedotteet liite 7 - projektin tiedotustilaisuudet - projektin roll upit - sähköiset kirjelomakkeet ja powerpoint pohjat - painetut kirjekuoret - useita luentoja ja esityksiä aiheesta - projektin esittely tutkimuskeskuksen tutustuneille ryhmille - TV- ja radiojulkisuutta korkean tason vierailujen yhteydessä Kansainvälistä mediahuomiota Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on saanut mm. Keski- Euroopassa ammattilehdissä julkaistuissa artikkeleissa ja Ruotsin televisiossa. Lisäksi keskuksessa on vieraillut satoja ulkomaisia henkiöitä. 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot Projekti ja Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen toiminnan käynnistyminen on herättänyt erittäin laajaa kiinnostusta sekä energia-alan toimijoissa että sidosryhmissä. Tutkimuskeskukseen on tutustunut ensimmäisen 10 kuukauden aikana jo useita tuhansia henkilöitä. Merkittävimpiä tutkimuskeskukseen suuntautuneita vierailuja ovat olleet - Tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu - Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin vierailu - Ministerivierailut - elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen - ympäristöministeri Paula Lehtomäki - työministeri Anni Sinnemäki - ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen - asuntoministeri Jan Vapaavuori - Eduskunnan talousvaliokunnan vierailu - Suomessa toimivien ulkomaisten suurlähettiläiden vierailu Vierailujen yhteydessä on pystytty olennaisesti lisäämään tutkimuskeskuksen tunnettuutta tutkimuskeskuksen sidos- ja kohderyhmissä. Muita keskeisiä projektin tiedotustapahtumia ovat olleet lisäksi - Tutkimuskeskuksen avajaiset sidosryhmille ja potentiaalisille käyttäjille - Tutkimuskeskuksen harjannostajaiset keskuksen toteuttaneille yrityksille ja henkilöille

10 10(16) 5. Projektin alueellinen vaikuttavuus Uusiutuvan energian tutkimuskeskus -projekti on sijoittunut Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisstrategian ytimeen. Projekti palvelee ydinosaamisen ympäristöosaamisen kehittämistä. Lisäksi projektin rakentamisessa on lähtökohtana ollut toisen osaamiskärjen eli käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan soveltaminen. Klusterilähtöisesti projekti toimii alueen kärkiklustereiden eli ympäristöklusterin ja mekatroniikkaklusterin rajapinnassa. Alueen kolmas vahva teollisuusklusteri eli viljaklusteri on ollut aktiivisesti hyödyntämässä tutkimuskeskusta omassa toiminnassaan. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonissa tehtävä tutkimus on suoraan kaupallistettavissa ja muutettavissa alueen kehittymiseksi työpaikkojen ja uuden yritystoiminnan muodossa. Syntyvät työpaikat vahvistavat alueen kärkiklusterin ydintä luoden alueelle kaivattuja korkean jalostusarvon työpaikkoja. Tutkimuskeskus on hieno esimerkki public-private yhteistyöstä. Siinä on sovellettu käytäntölähtöistä innovaatiojärjestelmää tutkimusympäristön luomiseksi, jossa toimivat saman katon alla tutkijat ja soveltavaa tuotekehitystyötä toimivat henkilöt. Energon on tehty kysyntälähtöisesti tyydyttämään uusiutuvan energian valtavia tutkimus- ja kehityshaasteita toteuttaen samalla Euroopan unionin tavoitteita sekä ympäristöalalla että korkeassa teknologiassa. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin lähtökohtana on analyysi ympäristöalan potentiaalisista kasvualueista peilaten potentiaalia samalla Lahden alueen tutkimus- ja yrityskentän esiin nostamiin tarpeisiin ja vahvuuksiin. Analyysin perusteella noin neljä vuotta sitten päädyttiin panostamaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, jotka ilmastonmuutoksen torjunnan noustua poliittiselle agendalle nähtiin selkeänä tulevaisuuden kasvualueena. Toisaalta sekä Lahden ammattikorkeakoululla että paikallisessa yrityskentässä oli tutkimusta tällä sektorilla, joten tehtävä investointi tulisi myös tehokkaaseen käyttöön. Alueen kehitykseen tarkoitettuja varoja haluttiin toisaalta sekä rahoittajien puolesta että paikallisessa ympäristöklusterin johtoryhmässä ohjata suurempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin pienten hankkeiden sijaan. Riittävällä panostuksella alueellisten kehittämisstrategioiden ytimeen voitiin jatkaa alkaneen ympäristötutkimuksen investointiohjelman toteutusta. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on malliesimerkki käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän toiminnasta. Energonin ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa kuunneltiin voimakkaasti alueen t&k intensiivisten teknologiayritysten mielipiteitä tuoden samalla siihen tutkimusnäkökulmaa erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston suunnasta. Energonin avulla tähdätään tulevina vuosina noin sadan uuden osaamispohjaisen työpaikan syntymiseen. Työpaikkoja on jo syntynyt ja niitä odotetaan syntyvän erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian t&k-työhön, laitevalmistukseen sekä laitteiden myyntiin ja markkinointiin. Tehtävä tutkimus- ja kehitystyö nojaa alueelliseen kärkiosaamiseen. Kärkiosaaminen säteilee työpaikkoihin myös esimerkiksi laitteiden tuotantoon sekä myyntiin ja markkinointiin sekä muihin päätoimintaa tukeviin palveluihin kuten huoltoliiketoimintaan. Tutkimuskeskuksessa kehitettävien laiteiden markkinat ovat globaalit eli tutkimustoiminnan ja sen kaupallistamisen onnistuessa säteilyvaikutus aluetalouteen voi olla erittäin merkittävä. 6. Projektin vaikutus Euroopan Unionin energia- ja ympäristöpolitiikan toimeenpanoon Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonepäästöistä 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvien haittojen torjumiseksi ja kestävän kasvun ylläpitämiseksi Euroopan Unionilla on kunnianhimoinen tavoite alentaa 20 % kasvihuonepäästöjänsä vuoteen 2020 mennessä ja siihen liittyen kääntää energian loppukulutus

11 11(16) laskuun sekä nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuutta energian tuotannossa. Strategian kansallista implementointia varten valtioneuvosto on laatinut vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategian. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta tukee laitekantansa puolesta erittäin hyvin kansallisen strategian implementointia. Euroopan unionin komissio antoi vuoden 2007 tammikuussa tiedonannot koskien EU:n energia- ja ilmastostrategiaa, joissa määritellään EU:n integroidut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Eurooppa-neuvosto vahvisti keväällä 2007 tavoitteenasettelun ja komissio antoi vuoden 2008 tammikuussa säädösehdotukset päästöjen rajoittamiseen sekä uusiutuvan energian edistämiseen tähtäävistä toimista. Keskeiset tavoitteet EU:n energia- ja ilmastostrategiassa ja komission säädösehdotuksissa ovat seuraavat: - Lämpötilan nousu tulisi rajoittaa pidemmällä aikavälillä kahteen asteeseen, mikä edellyttää maailmanlaajuisten kasvihuonepäästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Teollisuusmailta tämä edellyttää prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. - EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuodesta Tavoite on erityisen haastava, kun otetaan huomioon, että päästöt ovat olleet EU-maissa kasvussa ja että tavoitteen saavuttamiseen on jäljellä enää noin kymmenen vuotta. - Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa nostetaan 8,5 prosentista energian loppukulutuksesta vuonna 2005 vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin. Komission on esittänyt, että EU:n sisällä uusiutuvan energian edistämisvelvoite jaetaan eri maiden kesken siten, että Suomen velvoite olisi nostaa uusiutuvan energian osuus, 28,5 % energian loppukulutuksesta vuonna 2005, vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Edellä kuvatusta vuonna 2007 annetusta energiapaketista erillisenä asiana Komissio julkisti vuonna 2005 vihreän kirjan energiatehokkuudesta Enemmän tuloksia vähemmällä. Siinä tuotiin esille mahdollisuudet tehostaa EU:n energiankäyttöä 20 prosentilla. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa esitetään noin 80 toimenpidettä, jotka kohdistuvat energian loppukäyttöön, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen sekä energian tuotantoon. Kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta pyritään kasvattamaan huomattavasti nykyisestä. Uusiutuvan energian osuutta pyritään nostamaan 28,5 prosentista (2005) 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta Euroopan Unionin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoitteiden täyttäminen edellyttää niin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun kuin tuulienergiankin käytön voimakasta lisäämistä. Samalla energiajärjestelmän tehokkuutta pyritään parantamaan, jotta kasvihuonekaasupäästöjen määrää saadaan pysyvästi laskuun. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään merkittävimmät lisäysmahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseksi Suomessa. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden lisäysmahdollisuuksiksi arvioidaan TWh, kun Suomen kokonaisprimäärienergian kulutus vuonna 2005 oli noin 380 TWh. Esitetystä uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudesta edullisimmat ja pienellä tukitarpeella toteutettavissa olevia ovat - suurvesivoima - bioperäiset kiinteät jätteet - halvimmat biokaasuratkaisut - polttoaineiden käytön tehostaminen - puulämmityksen lisääminen - lämpöpumput lämmityksessä - aurinkolämpö

12 12(16) - metsähake uudistushakkuilta - puu/pelletit/bioöljy päälämmitysmuotona - olki ja ruokohelpi. Näistä edellä mainituista edullisista ja pienen tukitarpeen lisäystavoitteista Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen Energonin laitteiden tutkimusmahdollisuudet soveltuvat kaikkeen muuhun paitsi suurvesivoimaan. Parhaiten tutkimuskeskuksen laitteet soveltuvat polttoaineiden käytön tehostamiseen, lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön sekä puun, pelletin ja bioöljyn lisäämiseen. Lisäksi laitteet soveltuvat erinomaisesti jätepolttoaineiden, sekä puuperäisten kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden polttokokeisiin. Kaikkiaan uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta soveltuu t&k työhön alueella, joka kattaa noin 70 % uusiutuvien energialähteiden arvioiduista lisäysmahdollisuuksista vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi laitekanta painottuu nimenomaisesti kustannustehokkaimpaan päähän uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Komission vihreän kirjan tavoitteiden toimeenpanoon liittyen Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta soveltuu osittain energiateknologiaan ja energian tuotannon energiatehokkuuden parantamiseen liittyvään t&k-työhön. Euroopan Unionin alueella Suomi on Ruotsin ja Latvian ohella uusiutuvan energian käytön huippumaita, kun mitataan uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta. Suomella ja Päijät-Hämeellä on uusiutuvan energian hyödyntämisessä annettavaa muille Euroopan Unionin alueille. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on yksi tapa, jolla hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä muualle Euroopan Unionin alueelle. 7. Projektin aikana toteutettu tutkimustoiminta Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen ensimmäisen yhdeksän kuukauden toiminnan aikana keskuksen käyttötestaukset on saatu suoritettua. Samalla tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehitystoiminta on saatu käyntiin. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu alkuvaiheen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toteutettu tutkimustoiminta palvelee kahta keskeistä Euroopan Unionin ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitetta: siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuden parantamista. 7.1 Pyrolyysinesteen polttokokeet Nestemäisillä biopolttoaineilla on logistiikasta ja korkeasta energiasisällöstä johtuen huomattavia etuja kiinteisiin biopolttoaineisiin nähden. Mineraaliöljypohjaisille tuotteille rakennettu nykyinen energiainfrastruktuuri tukee nestemäisten polttoaineiden käyttöä. Puuperäisistä raaka-aineista jalostettava pyrolyysineste on tällä hetkellä varteenotettavin suhteellisen lyhyellä aikavälillä laajamittaisesti käyttöön otettavissa oleva uusiutuva nestemäinen polttoaine. Sen kehittämisessä ovat mukana johtavat suomalaiset metsä- ja energiayhtiöt sekä teknologiatoimittajat. Tällä hetkellä käytössä on pyrolyysinesteen tuotannon koelaitoksia. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin pitkäkestoinen pyrolyysinesteen polttokoe. Tutkimuksessa selvitettiin pyrolysinesteen palamisominaisuuksia, päästöjä ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja. Keskeisinä haasteina ovat nesteen suuri vesipitoisuus sekä alhainen viskositeetti ja tahraamisherkkyys.

13 13(16) Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa siitä, millaisilla laitteilla pyrolyysinestettä voidaan logistisesti käsitellä hyödyntämispisteessä sekä tietoa nesteen käyttäytymisestä polttimissa ja kattiloissa sekä nesteen poltossa syntyneiden savukaasujen ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.2 Rypsiöljyn polttokokeet Rypsiöljyllä on vastaavat nestemäisen biopolttoaineen edut kuin pyrolyysinesteellä. Rypsiöljy on ominaisuuksiltaan lähellä perinteistä kevyttä polttoöljyä eli se soveltuu erinomaisesti nykyiseen infrastuktuuriin. Ongelmana on kilpailu peltopinta-alasta ruoan tuotannon kanssa, minkä takia se ei sovellu laajamittaiseksi energian tuotannon vaihtoehdoksi. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa rypsiöljyn polttokoe. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti rypsiöljyn palamisominaisuuksia, päästöjä ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja. Keskeisinä haasteina oli selvittää voidaanko huonompilaatuisia rypsiöljyjä käyttää energian tuotannossa. Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa rypsiöljyn käyttäytymisestä omakotitaloluokan polttimissa ja kattiloissa sekä nesteen poltossa syntyneiden savukaasujen ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.3 Viljan lajittelujätteen polttokokeet Maatiloilta myllyille tulevassa viljassa on mukana jonkin verran viljaan kuulumattomia osia kuten eloperäisiä roskia ja viljakasvin hyödyntämiskelvottomia osia. Nämä ainesosat poistetaan ns. lajitteluprosessissa. Tällä hetkellä tämä ns. lajittelujäte päätyy kaatopaikoille. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa viljan lajittelujätteen polttokoe. Siinä tarkasteltiin lajittelujätteestä puristettujen pellettien käytettävyyttä, palamisominaisuuksia ja päästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti pellettien soveltuvuutta nykyisiin pellettijärjestelmiin sekä tuhkan ja hiukkaspäästöjen muodostumista sekä palamisominaisuuksia. Keskeisenä haasteena oli selvittää negatiivisen arvon omaavan materiaalin käytettävyys energian tuotannossa. Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa lajittelujätteen käyttäytymisestä omakotitaloluokan pellettipolttimissa ja siihen liittyvissä logistisissa laitteissa, kattiloissa sekä poltossa syntyneiden savukaasujen ja tuhkan ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.4 Päästömittauksia tekevien yritysten vertailumittaukset Energialaitoksilla ja energiaintensiivisellä teollisuudella on ympäristöluvissaan velvoite mitata ulkopuolisen kolmannen osapuolen toimesta polttoprosesseista ympäristöön päästettävän savukaasun laatua. Näitä mittauksia suorittavat tyypillisesti ympäristö- ja energia-alan asiantuntijapalveluita myyvät yritykset. Mittauksen tulos on riippuvainen käytettävästä mittauskalustosta, mittaajien ammattitaidosta ja käytetyistä työmenetelmistä.

14 14(16) Mittausyritysten saamien mittaustulosten oikeellisuus pyritään varmistamaan ns. vertailumittauksilla. Tähän saakka vertailumittaukset on toteutettu olemassa olevissa voimalaitoksissa, jossa yritykset ovat vuorotellen kiivenneet savupiippuun tekemään mittauksiansa. Mittausjärjestelystä johtuen savukaasun laatu ei välttämättä ole ollut sama kaikille mittaajille, vertailumittaukset ovat kestäneet useita vuorokausia ja mittausolosuhteet ovat säästä yms. johtuen vaihdelleet. Kaikista näistä tekijöistä on aiheutunut tarpeetonta virhettä mittauksiin ja niiden tuloksiin. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä VTT:n kanssa päästömittausyritysten vertailumittaukset. Vertailumittauksessa Uusiutuvan energian tutkimuskeskukseen luotiin koejärjestely, jossa päästömittausyritykset pääsivät ensimmäistä kertaa Suomessa yhdenmukaisissa olosuhteissa ja samanaikaisesti samasta savukaasukanavasta tekemään päästömittauksen eli ulkoisten virhelähteiden riski oli minimoitu. Vertailumittaus tähtää ympäristöön päästettävien päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Päästömittaukset soveltuvat sekä fossiilisille että uusiutuville polttoaineille. 7.5 Lämpöpumppujen hyötysuhteiden tutkimus Lämpöpumppulaitteiston tärkein asia on se, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä kilowatteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä kilowatteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta. Lämpökerroin merkitään usein lyhenteellä COP (engl. coefficient of performance). COP luku on arvo joka ilmaiseen laitteen hyötysuhteen tietyssä lämpötilassa. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa maalämpöpumppujen hyötysuhteen tutkimus. Tutkimus liittyy Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan ja mekatroniikan opetukseen. Lämpöpumppututkimus tähtää sekä siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin että energiatehokkuuden parantamiseen. 7.6 Polttimien ja lämpöpumppujen palveluliiketoiminnan kehittäminen Energiatekniikan laitteet ovat voimakkaan kehitystyön kohteena. Kiinteistölle ja teollisuuteen tulee koko ajan lisää teknologiaa, uusia laitteita ja nykyisten laitteiden ominaisuudet monipuolistuvat ja teknistyvät, jotta haasteellisiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteisiin päästäisiin ilman elintason alentamista. Teknologian monipuolistuessa laitteiden oikean asentamisen ja huollon merkitys korostuu. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa on toteutettu yhdessä useiden asennus- ja huoltotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa kehitystyötä, jolla palveluliiketoimintaa tekevien yritysten henkilökuntaa on perehdytetty uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden laitteiden asennuksen teknologiaan sekä oikeanlaiseen huoltotoimintaan. Energia-alan palveluliiketoiminnan kehitystyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehitetty laiteteknologia saadaan täysimittaisesti hyödynnetyksi. Palveluliiketoiminnan kehittämistoiminnassa saadaan palautetta laiteteknologian kehittämisen ja käytettävyyteen sekä varmistetaan kehitetyn laiteteknologian oikea asennus- ja huoltotapa. Palveluliiketoiminnan kehitystyö tähtää sekä siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin että energiatehokkuuden parantamiseen.

15 15(16) 7.7 Hybridiratkaisujen kehittäminen Hybridiratkaisut tarkoittavat usean energian tuotantomuodon yhdistämistä. Keskeisenä johtoajatuksena hybrideissä on helposti käyttöön saatavan uusiutuvan energiamuodon hyödyntäminen peruskuormitukseen ja kulutushuippujen hoitaminen perinteisillä ratkaisuilla. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa on toteutettu hybridiratkaisujen kehitystyötä tutkimalla aurinkokeräimistä saatavan lämmön määrää eri olosuhteissa ja hyödyntämällä sitä kiinteistön oman käyttöveden lämmityksessä. Aurinkoenergia on kehitystyössä toiminut täydentävänä energianlähteenä maalämpöpumpuilla tuotetulle lämpimälle vedelle. Hybridijärjestelmien kehitystyö tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 8. Toteutuneiden toimenpiteiden ja tulosten vertaaminen hankkeen projektisuunnitelmaan Uusiutuvan energian tutkimuskeskus hanke pystyttiin toteuttamaan lähes alkuperäisen projektisuunnitelman ja hankkeen kustannusarvion mukaisesti. Projektisuunnitelmaan ei hankkeen aikana tarvinnut tehdä olennaisia muutoksia. Kustannusarvioon tehtiin ohjausryhmässä hankkeen aikana yksi pieni muutos kustannuslajien välillä. Hanke saatiin toteutettua hieman nopeammin kuin alkuperäisessä projektisuunnitelmassa arvioitiin. Projektin lopputulos on varsin tarkasti sen mukainen mitä hakemusvaiheessa hankkeen projektisuunnitelmassa esitettiin. 9. Kokemukset ja johtopäätökset toiminnasta Tutkimustyötä ensimmäisen puolen vuoden aikana Energonilla ovat tehneet erityisesti Lahden ammattikorkeakoulu ja alueen teknologiayritykset. Yksittäisiä tutkimuskokonaisuuksia ovat lisäksi toteuttaneet VTT, Aalto-yliopisto sekä useat alan yritykset alan suomalaisista kärkiyrityksistä pieniin start up yrityksiin. Projektin aikaiset tulokset vastaavat projektisuunnitelmassa arvioitua. Arvioidut työllisyysvaikutukset syntyvät vasta varsinaisen tutkimuskeskuksen toiminnan aikana, mutta ensimmäisen 9 kuukauden toiminnan perusteella arvioituna niiden toteutuminen on realistista. Projektin näkyvyys ja kiinnostavuus on selkeästi ylittänyt alkuperäiset odotukset mikä on näkynyt merkittävinä vierailuina ja medianäkyvyytenä. Tutkimuskeskuksen toiminta edellyttää alkuperäisen ajatuksen mukaisesti myös investointiprojektin päätyttyä merkittäviä panostuksia keskuksen laitekannan kehittämiseen sekä tutkimusmahdollisuuksien markkinointiin. Niiden avulla hankkeen perimmäisenä tavoitteena olevat työllisyysvaikutukset ja tutkimustoiminnan lisääntyminen voidaan varmentaa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden merkitys on projektin toteutuksen aikana vain korostunut, joten hyvät edellytykset Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen varsinaisen toiminnan onnistumiselle ovat olemassa.

16 16(16) Lahdessa 5. päivänä tammikuuta 2011 Juha Määttä hankkeen projektipäällikkö

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys)

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) LEY 2056 Tavoite Sidosryhmät Tavoitteet Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) Uusiutuvien energiamuotojen

Lisätiedot

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot