4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot"

Transkriptio

1 1(16) UUSIUTUVAN ENERGIAN TUTKIMUSKESKUS LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin tausta ja tavoitteet 2. Projektin organisointi 2.1 Projektin toteuttajaorganisaatio 2.2 Projektin ohjausryhmä 2.3 Projektin toteutukseen osallistuneet henkilöt ja organisaatiot 3. Projektissa toteutetut toimenpiteet 3.1 Maa-alue ja luvat 3.2 Suunnittelu 3.3 Rakentaminen 3.4 Instrumentointi 3.5 Käyttöön otto 3.6 Projektin hallinto 4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot 5. Projektin alueellinen vaikuttavuus 6. Projektin vaikutus Euroopan Unionin energia- ja ympäristöpolitiikan toimeenpanoon 7. Projektin aikana toteutettu tutkimustoiminta 7.1. Pyrolyysinesteen polttokokeet 7.2 Rypsiöljyn polttokokeet 7.3 Viljan lajittelujätteen polttokokeet 7.4 Päästömittauksia tekevien yritysten vertailumittaukset 7.5 Lämpöpumppujen hyötysuhteen tutkimus 7.6 Polttimien ja lämpöpumppujen palveluliiketoiminnan kehittäminen 7.7 Hybridiratkaisujen kehittäminen 8. Toteutuneiden toimenpiteiden ja tulosten vertaaminen hankkeen projektisuunnitelmaan 9. Kokemukset ja johtopäätökset toiminnasta

2 2(16) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Pääpiirustukset Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen mittalaiteluettelo Projektin esitteet Projektin esittely EAKR-ohjelman tiedotuslehdessä Lehtiartikkeleita Lehdistötiedotteita

3 3(16) UUSIUTUVAN ENERGIAN TUTKIMUSKESKUS LOPPURAPORTTI 1. Projektin tausta ja tavoitteet Käynnissä oleva ilmastonmuutos on erittäin merkittävä haaste energiasektorille. Suomen on osaltaan yhdessä muun Euroopan unionin kanssa kannettava vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiasektori aiheuttaa lähes 80 % kasvihuonekaasupäästöistä, joten sillä on myös suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä kasvattaa energian omavaraisuutta. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Näistä velvoitteista myös Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet. Käytännön keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat mm. energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biovoimaloilla ja hake- tai bioöljykattiloilla. Olemassa olevan hallitusohjelman tavoitteena on lisätä hyvin merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä noin 25 %:n tasosta. Tuuli- ja aurinkoenergian sekä lämpöpumppujen käyttöä edistetään. Uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Uusiutuvan energian käytön kasvattaminen edellyttää alan tutkimus- ja kehittämistyön merkittävää lisäämistä. Uuden teknologian pilotointi-, demonstrointi- ja kaupallistaminen ovat yhtälailla tärkeitä tukikohteita. Uusiutuvan energian tutkimusinfrastruktuurissa, erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta, on edelleen kehitettävää, jotta uutta teknologiaa kyettäisiin laajamittaisesti kehittämään ja soveltamaan käytännön asennustoimintaan. Ilmastomyönteisen teknologian kehittäminen tulee olemaan jatkuva haaste seuraavien vuosikymmenten aikana. Samanaikaisesti uusiutuvien energianlähteiden sekä energiatehokkaan teknologian käyttöönotossa esiintyy runsaasti ongelmia, mikä estää saamasta täyden hyödyn kehitetystä teknologiasta. Keskeinen ongelma on toisaalta yliopistojen ja yritysten tutkimuksen liiallinen eriytyminen toisaalta akateemiseksi perustutkimukseksi ja toisaalta perinteisiä ratkaisuja soveltavaksi tuotekehitykseksi. Lahden seudun bioenergian tutkimusinfrastruktuurista puuttui kansainvälistä tasoa oleva sekä alan teknologiayrityksiä että tiedeyhteisöä houkutteleva, korkeatasoista tutkimustoimintaa sekä sen sovelluksia yhdistävä ja palveleva vetovoimatekijä. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus -hankkeen tavoitteena oli uusiutuvan energian tutkimus- ja kehittämistyön sekä uuden teknologian pilotoinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen merkittävän kasvattaminen Lahden seudulla. Hankkeen avulla pyrittiin nostamaan Lahden seudun uusiutuvan energian tutkimusympäristön infrastruktuuri kansainvälisestikin katsoen korkealle tasolle. Uuden tutkimusinfrastruktuurin avulla tavoiteltiin uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä alan teknologiayrityksiä toimimaan samassa toimintaympäristössä. Hanke tukee uuden vientikelpoisen korkean teknologian ympäristöliiketoiminnan kasvua ja korkean teknologian työpaikkojen syntymistä. Samalla se vahvistaa Päijät-Hämeen ympäristöalan

4 4(16) erityisosaamista. Tällä hankkeella toteutettiin fyysiset tutkimusolosuhteet, jossa kyetään käytännössä toteuttamaan monipuolisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimusprojekteja ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämistä. Tutkimuskeskus sisältyy ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmaan ja sen tutkimustoiminnan käynnistysvaihetta tuetaan osaamiskeskusohjelman aktiivisella hankevalmistelutyöllä. Hanke on osa osaamiskeskusohjelman ympäristöklusterin toimintaa ja sitä toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä asumisen klusterin ja energiaklusterin kanssa. 2. Projektin organisointi 2.1 Projektin toteuttajaorganisaatio Projekti toteutettiin Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n Lahden ammattikorkeakoulun, uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yliopistojen ja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parissa työskentelevien yritysten kanssa. Projektin varsinainen toteuttaja oli TRI Energy Oy, joka on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. TRI Energy Oy:n ensimmäinen työntekijä oli uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennusvaiheessa yhtiön palvelukseen rekrytoitu käyttöpäällikkö Veijo Sääksjärvi. TRI Energy Oy hankki projektinjohtopalvelut, taloushallinnon ja hankkeen tiedotuspalvelut kustannusperusteisina ostopalveluina emoyhtiö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ltä. 2.2 Projektin ohjausryhmä Projektille perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat jäsenin seuraavat henkilöt Päivi Leiwo-Svensk Oilon Oy, puheenjohtaja Annukka Havas Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Juha Hertsi Päijät-Hämeen Liitto Tuija Jäkälä Lahden kaupunki Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, sihteeri. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 7 kertaa. 2.3 Projektin toteutukseen osallistuneet henkilöt ja organisaatiot Projektipäällikkönä toimi diplomi-insinööri Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ssä. Hankkeen taloushallinnon ja tiedotustoiminnan hoitivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n työntekijät. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen käyttöpäälliköksi rekrytoitiin alkaen teknikko Veijo Sääksjärvi. Kaikki muut keskeiset hankkeen osatehtävät suoritettiin kilpailutettuina hankintoina. Suoritettujen hankintojen osalta keskeiset organisaatiot ja heidän yhteyshenkilönsä olivat: - Rakennuttajatehtävät Lahden Projektiimi Oy, Harri Silkosuo - Työmaan valvoja Lahden Projektiimi Oy, Pauli Nisula

5 5(16) - Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy Heikki Vuorelma ja Tapani Roisko - Rakennesuunnittelu VSO-Plan Oy, Jorma Ojala - LVIA-suunnittelu Hewacon-LVI Oy, Jorma Nieminen - Sähkösuunnittelu Granlund Lahti Oy, Jouni Veijalainen - Geosuunnittelu Ramboll Finland Oy, Jukka Kotakorpi - Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy Työpäällikkö Ilkka Halinen Vastaava työnjohtaja Jouni Nykänen - LVV-urakoitsija Are Oy, Sami Pyykönen - IVA-urakoitsija YIT-Kiinteistötekniikka Oy, Otso Tolvanen - Sähköurakoitsija Sähköneliö Oy, Timo Poikulainen - Graafinen ilme LAMK, muotoiluinstituutti, Essi Kakkola 3. Projektissa toteutetut toimenpiteet 3.1 Maa-alue ja luvat Uusituvan energian tutkimuskeskusta varten hankittiin vuokratontti, kiinteistötunnus , Lahden kaupungin Kärpäsen kaupunginosasta. Tontin pinta-ala on 5318 m² ja se sijaitsee osoitteessa Metsä-Pietilänkatu 4, Lahti. Tontin vuokrasopimus ulottuu vuoden 2038 loppuun. Tehtyjen arkkitehtisuunnitelmien perusteella Lahden kaupunki myönsi Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennusluvan Suunnittelu Suunnitteluvaiheen keskeinen tehtävä oli tarkentaa hakemusaiheessa luonnosteltuja uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen toimintoja ja laitteita sekä niiden vaatimaa rakennusta, ohjausautomaatiota ja mittauslaitteita. Suunnittelutöiden lopputuloksena saatiin teknisesti toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joiden perusteella pystyttiin kilpailuttamaan Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennustyöt ja talotekniset urakat. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen suunnittelutyöt jaettiin viiteen suunnittelutehtävään - Arkkitehtisuunnittelu - Rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - Sähkösuunnittelu - Geosuunnittelu Kaikki suunnittelutyöt on suoritettu kilpailutettuina ostopalveluina alan asiantuntijayrityksillä. Tutkimuskeskuksen pääsuunnittelijana toimi Arkkitehti Tapani Roisko Arkkitehtitoimisto Vuorelma- Arkkitehdit Oy:stä. Arkkitehtisuunnittelu sisälsi rakennuksen yleissuunnittelun; rakennuksen sijoittelun, ulkoasun, muodon ja tilojen suunnittelun. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen pääpiirustukset on esitetty loppuraportin liitteessä 1. Rakennesuunnittelutyö sisälsi perustus-, runko-, ja rakenneratkaisut, rakenteiden mitoituksen sekä rakennuksen toteutettavuudesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta huolehtimisen. Toteutetut

6 6(16) rakennesuunnitelmat sisältävät lujuuslaskelmat, joissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja piirustukset joissa esitetään rakenteiden mitat. Rakennesuunnitelmissa esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset. Geosuunnittelussa selvitettiin rakennesuunnittelun pohjatietona tarvittavat tontin perustamisolosuhteet. LVIA-suunnittelutyö piti sisällään rakennuksen lämmitysjärjestelmät, vesihuollon, ilmanvaihdon ja automaation suunnittelun. Näistä lämmitystekniikka, ilmanvaihto ja automaatio liittyvät kiinteästi myös tutkimuskeskuksen tutkimuslaitteisiin ja niissä syntyvän hukkaenergian ja jäähdytystarpeen integrointiin. Sähkösuunnittelutyö sisälsi uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen kaikki sähkötekniset suunnitelmat, tele- ja turvalaitesuunnitelmat sekä valaisinluettelot. Teknisiä suunnitelmia on dokumentoituina 10 mapillista eikä niitä ole liitetty pääpiirustuksia lukuun ottamatta tähän loppuraporttiin. Kaikki projektissa toteutetut tekniset suunnitelmat löytyvät joko paperisina tai sähköisinä versioina arkistoituina Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksesta. 3.3 Rakentaminen Rakentamistyön, teknisten urakoiden, kustannustehokkuuden ja muiden tilaajan etujen valvontaa varten TRI Energy Oy kilpailutti investoinnin ajaksi työkohteeseen rakennuttajakonsultin. Tilaajan tukena työskennellyt rakennuttajakonsultti vahvisti osaltaan rakennuttajan ja pääsuunnittelijan yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tuomalla suunnitteluun oikea-aikaista ja realistista tietoa mm. kustannusarvioista. Rakennuttajakonsultti ohjasi projektin toteutusvaihetta suunnitelmien tarkistamisesta urakoitsijoiden valintamenettelyihin sekä sopimusten laadun varmistamiseen. Rakennuttajakonsultti valvoi laatua sopimusten tekemisessä, urakoiden ja kohteen tarkastuksissa, sekä hyväksymisissä ja luovutuksissa tilaajalle. Projektin suurimmat hankinnat liittyvät Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakentamiseen ja talotekniikkaan. Rakennustyö ja talotekniset urakat jaettiin kilpailutuksessa kuuteen urakkaan - Rakennusurakka (pääurakka) - LV-urakka - ilmastointilaiteurakka - automaatiourakka - sähköurakka - piiput ja savusolat Rakennusurakkaan sisältyivät Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen rakennuksen perustustyöt, runkotyöt, pintojen viimeistely sekä pihatyöt. Taloteknisiin urakoihin (LV, ilmastointi, automaatio ja sähkö) sisältyivät edellä mainituissa taloteknisissä suunnitelmissa laadittujen suunnitelmien toteutus. Tutkimuskeskuksen piiput ja savusolat laajoine mittausmahdollisuuksineen olivat merkittävä yksittäinen kokonaisuus, joka suunniteltiin ja kilpailutettiin omana kokonaisuutenaan. Rakennusurakan toteutus käynnistyi maaliskuussa ja taloteknisten urakoiden toteutus huhtikuussa Automaatiourakka toteutettiin syyskuusta 2009 alkaen. Toiminatakoevalmiuteen Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa päästiin vuoden 2010 alussa. Käytön aikana havaitut puutteet ja

7 7(16) ongelmat korjattiin sekä pihatyöt viimeisteltiin siten, että keskus oli rakennustöiden ja taloteknisten urakoiden osalta täysin valmis kesäkuussa Instrumentointi Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen tutkimuslaitteet koostuvat viidestä kokonaisuudesta 1. Ison kokoluokan bioöljy- ja biokaasukattilat sekä polttimet W 2. Pienen kokoluokan pelletti-, bioöljy- ja biokaasukattilat sekä polttimet W 3. Lämpöpumppujärjestelmät 4. Aurinkokeräinjärjestelmät 5. Edellisistä komponenteista koostuvat hybridijärjestelmät Ison kokoluokan bioöljy- ja biokaasukattilat ja polttimet kokonaisuus muodostuu seuraavista laitekokonaisuuksista: - kattila Danstokker 2500 W - kattila Vapor 1250 W - kattila Osby Parca 500 W - kattila Kaukora 250 W - kattila Termax 160 W - polttimet Oilon W - savukaasukanavat ja monipuoliset mittausyhteet - polttoöljy- ja bioöljyn säilytys- ja siirtojärjestelmät - kaasunsiirtojärjestelmät - lämminvesivaraajat - lauhdutusjärjestelmät - savukaasujen hiukkasmäärän mittari Sick - hiukkasten kokojakauman mittari Dekati - savukaasuanalysaattorit Testo - savukaasukuivain Ankersmid - paramagneettinen hapen määrän mittaus Servomex - massavirtamittari Flexim - öljyn vesipitoisuuden mittari Dexsil - savukaasujen ilmavirtauksen mittaus Kimo - lämpötilamittarit Testo - paine-eromittarit Kimo - yleismittarit Fluke - nokipumput Testo - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Pienen kokoluokan eli omakoti- ja rivitalomittaluokan pelletti-, bioöljy- ja biokaasukattilat sekä - polttimet kokonaisuus muodostuu seuraavista laitekokonaisuuksista: - kattilat Kaukora W - kattilat Ariterm W - kattila Termax 100 W - polttimet Oilon W - varapaikkoja uusille kattilatyypeille - savukaasukanavat ja monipuoliset mittausyhteet - polttoöljy- ja bioöljyn säilytys- ja siirtojärjestelmät - kaasunsiirtojärjestelmät - pellettijärjestelmä - lämminvesivaraajat

8 8(16) - analyysivaa at - kuivausuuni - kosteusmittari - mittalaitteiden osalta pystytään pääosin käyttämään samoja mittalaitteita suurten kattilajärjestelmien kanssa. Lämpöpumppulaboratorio koostuu seuraavista kokonaisuuksista - kalliolämpökaivot - maalämpöpumppulaitteet - ilmalämpöpumppulaitteet - varapaikka uudelle maalämpöpumpputyypille - hybridivaraajat - COP-mittarit lämpöpumppujen hyötysuhteen mittaukseen - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmä - aurinkokeräimet - lämmönsiirtojärjestelmät - hybridivaraajat - sääasema - mittaus- ja ohjausjärjestelmä Tutkimuskeskuksessa on mahdollisuus yhdistää edellä mainittuja laitekokonaisuuksia toisiinsa siten, että voidaan muodostaa ja tutkia hybridilämmitysjärjestelmiä. Hybridilämmityksen perusajatuksena on tuottaa pääosa kiinteistön tarvitsemasta lämmöstä ja lämpimästä käyttövedestä uusiutuvalla energialla. Kuormituspiikeissä esimerkiksi pakkasjaksojen aikana voidaan lisäksi käyttää fossiilisia polttoaineita tarvittavaan tehon lisäykseen. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin kiinteä laitekanta on esitetty liitteessä 2 ja mittalaiteluettelo liitteessä Käyttöön otto Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen käyttöönottovaihe piti sisällään kiinteistön ja tutkimuslaitteiden testiajot, ohjausautomatiikan testaukset, mittalaitteiden kalibroinnin ja testaamisen sekä kaikkien testiajoissa havaittujen puutteiden korjaamisen. Käyttöönottovaiheen testaukset suoritettiin talven ja kevään 2010 aikana. 3.6 Projektin hallinto Projektin hallintotehtävät sisälsivät seuraavat tehtäväkokonaisuudet: - hankkeen yhteydet rahoittajatahoihin - rahoituspäätöksessä mainittujen ehtojen noudattaminen ja valvonta - projektin toimenpiteiden johtaminen - projektin talouden seuranta - hankintojen kilpailuttaminen, toteutuksen seuranta ja maksaminen toteutuksen etenemisen mukaan - hankkeen tiedotustoiminta - ohjausryhmätyöskentely

9 9(16) - hankkeen raportointi. 4. Projektin tiedon levittäminen 4.1 Tiedotustoiminta Projektin tiedotus on koostunut seuraavista kokonaisuuksista - projektin graafisen ilmeen laatiminen - hankkeen www-sivut - hankkeen esitteet liite 4 - osallistuminen EAKR-ohjelman tiedotustoimintaan liite 5 - useita lehtiartikkeleita liite 6 - projektin lehdistötiedotteet liite 7 - projektin tiedotustilaisuudet - projektin roll upit - sähköiset kirjelomakkeet ja powerpoint pohjat - painetut kirjekuoret - useita luentoja ja esityksiä aiheesta - projektin esittely tutkimuskeskuksen tutustuneille ryhmille - TV- ja radiojulkisuutta korkean tason vierailujen yhteydessä Kansainvälistä mediahuomiota Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on saanut mm. Keski- Euroopassa ammattilehdissä julkaistuissa artikkeleissa ja Ruotsin televisiossa. Lisäksi keskuksessa on vieraillut satoja ulkomaisia henkiöitä. 4.2 Tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuneet tahot Projekti ja Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen toiminnan käynnistyminen on herättänyt erittäin laajaa kiinnostusta sekä energia-alan toimijoissa että sidosryhmissä. Tutkimuskeskukseen on tutustunut ensimmäisen 10 kuukauden aikana jo useita tuhansia henkilöitä. Merkittävimpiä tutkimuskeskukseen suuntautuneita vierailuja ovat olleet - Tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu - Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin vierailu - Ministerivierailut - elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen - ympäristöministeri Paula Lehtomäki - työministeri Anni Sinnemäki - ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen - asuntoministeri Jan Vapaavuori - Eduskunnan talousvaliokunnan vierailu - Suomessa toimivien ulkomaisten suurlähettiläiden vierailu Vierailujen yhteydessä on pystytty olennaisesti lisäämään tutkimuskeskuksen tunnettuutta tutkimuskeskuksen sidos- ja kohderyhmissä. Muita keskeisiä projektin tiedotustapahtumia ovat olleet lisäksi - Tutkimuskeskuksen avajaiset sidosryhmille ja potentiaalisille käyttäjille - Tutkimuskeskuksen harjannostajaiset keskuksen toteuttaneille yrityksille ja henkilöille

10 10(16) 5. Projektin alueellinen vaikuttavuus Uusiutuvan energian tutkimuskeskus -projekti on sijoittunut Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisstrategian ytimeen. Projekti palvelee ydinosaamisen ympäristöosaamisen kehittämistä. Lisäksi projektin rakentamisessa on lähtökohtana ollut toisen osaamiskärjen eli käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan soveltaminen. Klusterilähtöisesti projekti toimii alueen kärkiklustereiden eli ympäristöklusterin ja mekatroniikkaklusterin rajapinnassa. Alueen kolmas vahva teollisuusklusteri eli viljaklusteri on ollut aktiivisesti hyödyntämässä tutkimuskeskusta omassa toiminnassaan. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonissa tehtävä tutkimus on suoraan kaupallistettavissa ja muutettavissa alueen kehittymiseksi työpaikkojen ja uuden yritystoiminnan muodossa. Syntyvät työpaikat vahvistavat alueen kärkiklusterin ydintä luoden alueelle kaivattuja korkean jalostusarvon työpaikkoja. Tutkimuskeskus on hieno esimerkki public-private yhteistyöstä. Siinä on sovellettu käytäntölähtöistä innovaatiojärjestelmää tutkimusympäristön luomiseksi, jossa toimivat saman katon alla tutkijat ja soveltavaa tuotekehitystyötä toimivat henkilöt. Energon on tehty kysyntälähtöisesti tyydyttämään uusiutuvan energian valtavia tutkimus- ja kehityshaasteita toteuttaen samalla Euroopan unionin tavoitteita sekä ympäristöalalla että korkeassa teknologiassa. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin lähtökohtana on analyysi ympäristöalan potentiaalisista kasvualueista peilaten potentiaalia samalla Lahden alueen tutkimus- ja yrityskentän esiin nostamiin tarpeisiin ja vahvuuksiin. Analyysin perusteella noin neljä vuotta sitten päädyttiin panostamaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, jotka ilmastonmuutoksen torjunnan noustua poliittiselle agendalle nähtiin selkeänä tulevaisuuden kasvualueena. Toisaalta sekä Lahden ammattikorkeakoululla että paikallisessa yrityskentässä oli tutkimusta tällä sektorilla, joten tehtävä investointi tulisi myös tehokkaaseen käyttöön. Alueen kehitykseen tarkoitettuja varoja haluttiin toisaalta sekä rahoittajien puolesta että paikallisessa ympäristöklusterin johtoryhmässä ohjata suurempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin pienten hankkeiden sijaan. Riittävällä panostuksella alueellisten kehittämisstrategioiden ytimeen voitiin jatkaa alkaneen ympäristötutkimuksen investointiohjelman toteutusta. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on malliesimerkki käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän toiminnasta. Energonin ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa kuunneltiin voimakkaasti alueen t&k intensiivisten teknologiayritysten mielipiteitä tuoden samalla siihen tutkimusnäkökulmaa erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston suunnasta. Energonin avulla tähdätään tulevina vuosina noin sadan uuden osaamispohjaisen työpaikan syntymiseen. Työpaikkoja on jo syntynyt ja niitä odotetaan syntyvän erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian t&k-työhön, laitevalmistukseen sekä laitteiden myyntiin ja markkinointiin. Tehtävä tutkimus- ja kehitystyö nojaa alueelliseen kärkiosaamiseen. Kärkiosaaminen säteilee työpaikkoihin myös esimerkiksi laitteiden tuotantoon sekä myyntiin ja markkinointiin sekä muihin päätoimintaa tukeviin palveluihin kuten huoltoliiketoimintaan. Tutkimuskeskuksessa kehitettävien laiteiden markkinat ovat globaalit eli tutkimustoiminnan ja sen kaupallistamisen onnistuessa säteilyvaikutus aluetalouteen voi olla erittäin merkittävä. 6. Projektin vaikutus Euroopan Unionin energia- ja ympäristöpolitiikan toimeenpanoon Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonepäästöistä 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvien haittojen torjumiseksi ja kestävän kasvun ylläpitämiseksi Euroopan Unionilla on kunnianhimoinen tavoite alentaa 20 % kasvihuonepäästöjänsä vuoteen 2020 mennessä ja siihen liittyen kääntää energian loppukulutus

11 11(16) laskuun sekä nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuutta energian tuotannossa. Strategian kansallista implementointia varten valtioneuvosto on laatinut vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategian. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta tukee laitekantansa puolesta erittäin hyvin kansallisen strategian implementointia. Euroopan unionin komissio antoi vuoden 2007 tammikuussa tiedonannot koskien EU:n energia- ja ilmastostrategiaa, joissa määritellään EU:n integroidut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Eurooppa-neuvosto vahvisti keväällä 2007 tavoitteenasettelun ja komissio antoi vuoden 2008 tammikuussa säädösehdotukset päästöjen rajoittamiseen sekä uusiutuvan energian edistämiseen tähtäävistä toimista. Keskeiset tavoitteet EU:n energia- ja ilmastostrategiassa ja komission säädösehdotuksissa ovat seuraavat: - Lämpötilan nousu tulisi rajoittaa pidemmällä aikavälillä kahteen asteeseen, mikä edellyttää maailmanlaajuisten kasvihuonepäästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Teollisuusmailta tämä edellyttää prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. - EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuodesta Tavoite on erityisen haastava, kun otetaan huomioon, että päästöt ovat olleet EU-maissa kasvussa ja että tavoitteen saavuttamiseen on jäljellä enää noin kymmenen vuotta. - Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa nostetaan 8,5 prosentista energian loppukulutuksesta vuonna 2005 vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin. Komission on esittänyt, että EU:n sisällä uusiutuvan energian edistämisvelvoite jaetaan eri maiden kesken siten, että Suomen velvoite olisi nostaa uusiutuvan energian osuus, 28,5 % energian loppukulutuksesta vuonna 2005, vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Edellä kuvatusta vuonna 2007 annetusta energiapaketista erillisenä asiana Komissio julkisti vuonna 2005 vihreän kirjan energiatehokkuudesta Enemmän tuloksia vähemmällä. Siinä tuotiin esille mahdollisuudet tehostaa EU:n energiankäyttöä 20 prosentilla. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa esitetään noin 80 toimenpidettä, jotka kohdistuvat energian loppukäyttöön, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen sekä energian tuotantoon. Kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta pyritään kasvattamaan huomattavasti nykyisestä. Uusiutuvan energian osuutta pyritään nostamaan 28,5 prosentista (2005) 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta Euroopan Unionin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoitteiden täyttäminen edellyttää niin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun kuin tuulienergiankin käytön voimakasta lisäämistä. Samalla energiajärjestelmän tehokkuutta pyritään parantamaan, jotta kasvihuonekaasupäästöjen määrää saadaan pysyvästi laskuun. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään merkittävimmät lisäysmahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseksi Suomessa. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden lisäysmahdollisuuksiksi arvioidaan TWh, kun Suomen kokonaisprimäärienergian kulutus vuonna 2005 oli noin 380 TWh. Esitetystä uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudesta edullisimmat ja pienellä tukitarpeella toteutettavissa olevia ovat - suurvesivoima - bioperäiset kiinteät jätteet - halvimmat biokaasuratkaisut - polttoaineiden käytön tehostaminen - puulämmityksen lisääminen - lämpöpumput lämmityksessä - aurinkolämpö

12 12(16) - metsähake uudistushakkuilta - puu/pelletit/bioöljy päälämmitysmuotona - olki ja ruokohelpi. Näistä edellä mainituista edullisista ja pienen tukitarpeen lisäystavoitteista Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen Energonin laitteiden tutkimusmahdollisuudet soveltuvat kaikkeen muuhun paitsi suurvesivoimaan. Parhaiten tutkimuskeskuksen laitteet soveltuvat polttoaineiden käytön tehostamiseen, lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön sekä puun, pelletin ja bioöljyn lisäämiseen. Lisäksi laitteet soveltuvat erinomaisesti jätepolttoaineiden, sekä puuperäisten kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden polttokokeisiin. Kaikkiaan uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta soveltuu t&k työhön alueella, joka kattaa noin 70 % uusiutuvien energialähteiden arvioiduista lisäysmahdollisuuksista vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi laitekanta painottuu nimenomaisesti kustannustehokkaimpaan päähän uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Komission vihreän kirjan tavoitteiden toimeenpanoon liittyen Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen laitekanta soveltuu osittain energiateknologiaan ja energian tuotannon energiatehokkuuden parantamiseen liittyvään t&k-työhön. Euroopan Unionin alueella Suomi on Ruotsin ja Latvian ohella uusiutuvan energian käytön huippumaita, kun mitataan uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta. Suomella ja Päijät-Hämeellä on uusiutuvan energian hyödyntämisessä annettavaa muille Euroopan Unionin alueille. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus on yksi tapa, jolla hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä muualle Euroopan Unionin alueelle. 7. Projektin aikana toteutettu tutkimustoiminta Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen ensimmäisen yhdeksän kuukauden toiminnan aikana keskuksen käyttötestaukset on saatu suoritettua. Samalla tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehitystoiminta on saatu käyntiin. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu alkuvaiheen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toteutettu tutkimustoiminta palvelee kahta keskeistä Euroopan Unionin ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitetta: siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuden parantamista. 7.1 Pyrolyysinesteen polttokokeet Nestemäisillä biopolttoaineilla on logistiikasta ja korkeasta energiasisällöstä johtuen huomattavia etuja kiinteisiin biopolttoaineisiin nähden. Mineraaliöljypohjaisille tuotteille rakennettu nykyinen energiainfrastruktuuri tukee nestemäisten polttoaineiden käyttöä. Puuperäisistä raaka-aineista jalostettava pyrolyysineste on tällä hetkellä varteenotettavin suhteellisen lyhyellä aikavälillä laajamittaisesti käyttöön otettavissa oleva uusiutuva nestemäinen polttoaine. Sen kehittämisessä ovat mukana johtavat suomalaiset metsä- ja energiayhtiöt sekä teknologiatoimittajat. Tällä hetkellä käytössä on pyrolyysinesteen tuotannon koelaitoksia. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin pitkäkestoinen pyrolyysinesteen polttokoe. Tutkimuksessa selvitettiin pyrolysinesteen palamisominaisuuksia, päästöjä ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja. Keskeisinä haasteina ovat nesteen suuri vesipitoisuus sekä alhainen viskositeetti ja tahraamisherkkyys.

13 13(16) Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa siitä, millaisilla laitteilla pyrolyysinestettä voidaan logistisesti käsitellä hyödyntämispisteessä sekä tietoa nesteen käyttäytymisestä polttimissa ja kattiloissa sekä nesteen poltossa syntyneiden savukaasujen ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.2 Rypsiöljyn polttokokeet Rypsiöljyllä on vastaavat nestemäisen biopolttoaineen edut kuin pyrolyysinesteellä. Rypsiöljy on ominaisuuksiltaan lähellä perinteistä kevyttä polttoöljyä eli se soveltuu erinomaisesti nykyiseen infrastuktuuriin. Ongelmana on kilpailu peltopinta-alasta ruoan tuotannon kanssa, minkä takia se ei sovellu laajamittaiseksi energian tuotannon vaihtoehdoksi. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa rypsiöljyn polttokoe. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti rypsiöljyn palamisominaisuuksia, päästöjä ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja. Keskeisinä haasteina oli selvittää voidaanko huonompilaatuisia rypsiöljyjä käyttää energian tuotannossa. Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa rypsiöljyn käyttäytymisestä omakotitaloluokan polttimissa ja kattiloissa sekä nesteen poltossa syntyneiden savukaasujen ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.3 Viljan lajittelujätteen polttokokeet Maatiloilta myllyille tulevassa viljassa on mukana jonkin verran viljaan kuulumattomia osia kuten eloperäisiä roskia ja viljakasvin hyödyntämiskelvottomia osia. Nämä ainesosat poistetaan ns. lajitteluprosessissa. Tällä hetkellä tämä ns. lajittelujäte päätyy kaatopaikoille. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa viljan lajittelujätteen polttokoe. Siinä tarkasteltiin lajittelujätteestä puristettujen pellettien käytettävyyttä, palamisominaisuuksia ja päästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti pellettien soveltuvuutta nykyisiin pellettijärjestelmiin sekä tuhkan ja hiukkaspäästöjen muodostumista sekä palamisominaisuuksia. Keskeisenä haasteena oli selvittää negatiivisen arvon omaavan materiaalin käytettävyys energian tuotannossa. Koeajojakson aikana saatiin lisätietoa lajittelujätteen käyttäytymisestä omakotitaloluokan pellettipolttimissa ja siihen liittyvissä logistisissa laitteissa, kattiloissa sekä poltossa syntyneiden savukaasujen ja tuhkan ominaisuuksista. Koeajojakso tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 7.4 Päästömittauksia tekevien yritysten vertailumittaukset Energialaitoksilla ja energiaintensiivisellä teollisuudella on ympäristöluvissaan velvoite mitata ulkopuolisen kolmannen osapuolen toimesta polttoprosesseista ympäristöön päästettävän savukaasun laatua. Näitä mittauksia suorittavat tyypillisesti ympäristö- ja energia-alan asiantuntijapalveluita myyvät yritykset. Mittauksen tulos on riippuvainen käytettävästä mittauskalustosta, mittaajien ammattitaidosta ja käytetyistä työmenetelmistä.

14 14(16) Mittausyritysten saamien mittaustulosten oikeellisuus pyritään varmistamaan ns. vertailumittauksilla. Tähän saakka vertailumittaukset on toteutettu olemassa olevissa voimalaitoksissa, jossa yritykset ovat vuorotellen kiivenneet savupiippuun tekemään mittauksiansa. Mittausjärjestelystä johtuen savukaasun laatu ei välttämättä ole ollut sama kaikille mittaajille, vertailumittaukset ovat kestäneet useita vuorokausia ja mittausolosuhteet ovat säästä yms. johtuen vaihdelleet. Kaikista näistä tekijöistä on aiheutunut tarpeetonta virhettä mittauksiin ja niiden tuloksiin. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä VTT:n kanssa päästömittausyritysten vertailumittaukset. Vertailumittauksessa Uusiutuvan energian tutkimuskeskukseen luotiin koejärjestely, jossa päästömittausyritykset pääsivät ensimmäistä kertaa Suomessa yhdenmukaisissa olosuhteissa ja samanaikaisesti samasta savukaasukanavasta tekemään päästömittauksen eli ulkoisten virhelähteiden riski oli minimoitu. Vertailumittaus tähtää ympäristöön päästettävien päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Päästömittaukset soveltuvat sekä fossiilisille että uusiutuville polttoaineille. 7.5 Lämpöpumppujen hyötysuhteiden tutkimus Lämpöpumppulaitteiston tärkein asia on se, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä kilowatteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä kilowatteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta. Lämpökerroin merkitään usein lyhenteellä COP (engl. coefficient of performance). COP luku on arvo joka ilmaiseen laitteen hyötysuhteen tietyssä lämpötilassa. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa toteutettiin yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa maalämpöpumppujen hyötysuhteen tutkimus. Tutkimus liittyy Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan ja mekatroniikan opetukseen. Lämpöpumppututkimus tähtää sekä siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin että energiatehokkuuden parantamiseen. 7.6 Polttimien ja lämpöpumppujen palveluliiketoiminnan kehittäminen Energiatekniikan laitteet ovat voimakkaan kehitystyön kohteena. Kiinteistölle ja teollisuuteen tulee koko ajan lisää teknologiaa, uusia laitteita ja nykyisten laitteiden ominaisuudet monipuolistuvat ja teknistyvät, jotta haasteellisiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteisiin päästäisiin ilman elintason alentamista. Teknologian monipuolistuessa laitteiden oikean asentamisen ja huollon merkitys korostuu. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa on toteutettu yhdessä useiden asennus- ja huoltotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa kehitystyötä, jolla palveluliiketoimintaa tekevien yritysten henkilökuntaa on perehdytetty uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden laitteiden asennuksen teknologiaan sekä oikeanlaiseen huoltotoimintaan. Energia-alan palveluliiketoiminnan kehitystyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehitetty laiteteknologia saadaan täysimittaisesti hyödynnetyksi. Palveluliiketoiminnan kehittämistoiminnassa saadaan palautetta laiteteknologian kehittämisen ja käytettävyyteen sekä varmistetaan kehitetyn laiteteknologian oikea asennus- ja huoltotapa. Palveluliiketoiminnan kehitystyö tähtää sekä siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin että energiatehokkuuden parantamiseen.

15 15(16) 7.7 Hybridiratkaisujen kehittäminen Hybridiratkaisut tarkoittavat usean energian tuotantomuodon yhdistämistä. Keskeisenä johtoajatuksena hybrideissä on helposti käyttöön saatavan uusiutuvan energiamuodon hyödyntäminen peruskuormitukseen ja kulutushuippujen hoitaminen perinteisillä ratkaisuilla. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksessa on toteutettu hybridiratkaisujen kehitystyötä tutkimalla aurinkokeräimistä saatavan lämmön määrää eri olosuhteissa ja hyödyntämällä sitä kiinteistön oman käyttöveden lämmityksessä. Aurinkoenergia on kehitystyössä toiminut täydentävänä energianlähteenä maalämpöpumpuilla tuotetulle lämpimälle vedelle. Hybridijärjestelmien kehitystyö tähtää siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin. 8. Toteutuneiden toimenpiteiden ja tulosten vertaaminen hankkeen projektisuunnitelmaan Uusiutuvan energian tutkimuskeskus hanke pystyttiin toteuttamaan lähes alkuperäisen projektisuunnitelman ja hankkeen kustannusarvion mukaisesti. Projektisuunnitelmaan ei hankkeen aikana tarvinnut tehdä olennaisia muutoksia. Kustannusarvioon tehtiin ohjausryhmässä hankkeen aikana yksi pieni muutos kustannuslajien välillä. Hanke saatiin toteutettua hieman nopeammin kuin alkuperäisessä projektisuunnitelmassa arvioitiin. Projektin lopputulos on varsin tarkasti sen mukainen mitä hakemusvaiheessa hankkeen projektisuunnitelmassa esitettiin. 9. Kokemukset ja johtopäätökset toiminnasta Tutkimustyötä ensimmäisen puolen vuoden aikana Energonilla ovat tehneet erityisesti Lahden ammattikorkeakoulu ja alueen teknologiayritykset. Yksittäisiä tutkimuskokonaisuuksia ovat lisäksi toteuttaneet VTT, Aalto-yliopisto sekä useat alan yritykset alan suomalaisista kärkiyrityksistä pieniin start up yrityksiin. Projektin aikaiset tulokset vastaavat projektisuunnitelmassa arvioitua. Arvioidut työllisyysvaikutukset syntyvät vasta varsinaisen tutkimuskeskuksen toiminnan aikana, mutta ensimmäisen 9 kuukauden toiminnan perusteella arvioituna niiden toteutuminen on realistista. Projektin näkyvyys ja kiinnostavuus on selkeästi ylittänyt alkuperäiset odotukset mikä on näkynyt merkittävinä vierailuina ja medianäkyvyytenä. Tutkimuskeskuksen toiminta edellyttää alkuperäisen ajatuksen mukaisesti myös investointiprojektin päätyttyä merkittäviä panostuksia keskuksen laitekannan kehittämiseen sekä tutkimusmahdollisuuksien markkinointiin. Niiden avulla hankkeen perimmäisenä tavoitteena olevat työllisyysvaikutukset ja tutkimustoiminnan lisääntyminen voidaan varmentaa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden merkitys on projektin toteutuksen aikana vain korostunut, joten hyvät edellytykset Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen varsinaisen toiminnan onnistumiselle ovat olemassa.

16 16(16) Lahdessa 5. päivänä tammikuuta 2011 Juha Määttä hankkeen projektipäällikkö

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Rakennuttamisen Rakentaminen ammattilainen ammattina avuksesi! Uudenmaan Projektinjohtopalvelun kuvaus Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Tekniikantie 12 Vaihde 020 779 0010 myynti@upj.fi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot