KAUKOLÄMMÖN MITTAUS. Lämpölaitosyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN MITTAUS. Lämpölaitosyhdistys ry"

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN MITTAUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K13/1994

2

3 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Tämä suositus käsittelee asiakkaille toimitettavan kaukolämmön mittaamista. Suosituksessa määritellään lämmönmittauslaitteiden rakenne ja toiminta. Julkaisua on tarkoitettu käytettäväksi yleisenä ohjeena kaukolämpöenergian mittauksessa, mittarien hankinnan apuvälineenä ja mittaustoiminnan käyttöohjeena. Lisäksi julkaisussa on esitetty mittarivalmistajille mittauksen vaatimukset ja kuvattu olosuhteet, joissa mittarien on toimittava. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n kuluttajalaitekomitean "Kaukolämpöenergian mittaamista koskevan suosituksen" K1/85. Hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa Mittaustyöryhmä Lassi Metsälä Pekka Joutsenvirta Helge Lipponen Veli Mustonen Veli-Matti Mäkelä Mirja Tiitinen Helsingin kaupungin energialaitos Espoon Sähkö Oy Helsingin kaupungin energialaitos Vantaan Sähkölaitos Oy Lappeenrannan Energialaitos Lämpölaitosyhdistys ry Lisäksi suosituksen kappaletta 5 Ennakoiva kunnossapito on ollut valmistelemassa DI Katariina Muhonen. Copyright Lämpölaitosyhdistys ry ISSN Viite: LLY-kansio 1/2

4

5 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMÖN MITTAUS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Suosituksen tarkoitus Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut Tyyppihyväksynnät Määritelmiä Olosuhteet Paine ja lämpötila Veden laatu Ulkoiset olosuhteet LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN Mittauslaitteiston osat Rakenne Yhteensopivuus Sinetöinti Lämpömääränlaskin Toimintaperiaate Tehonsyöttö Sähköiset liitännät Toiminta-alue Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys Rakenne Merkinnät Tekninen esite Virtausanturi Toimintaperiaate Rakenne Lujuus ja rakenneolosuhteet Ominaisuudet Virtausanturin tarkkuusvaatimukset Näyttölaite Merkinnät Tekninen esite Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite Toimintaperiaate Tekniset vaatimukset Pulssivaste Merkintä Tekninen esite Erillinen impulssilaite

6 2.6 Lämpötila-anturit Toimintaperiaate Toiminta-alue Sallittu virhe Tekniset vaatimukset Aikavakio Asennustavat Merkinnät Tekninen esite Yhdistelmämittari Yleistä Tekniset vaatimukset Merkinnät Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet Testaus ja kalibrointi Korjauskäsikirja Varastointi MITTAUSKESKUS Omistus Asennus Rakenne ja tilantarve Osat ja laitteet Sulkulaitteet Lianerottimet Virtauksen ja tehon rajoittimet Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset Putkiliitokset Sähköiset liitännät Eristys Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA Mittarinlukujärjestelmät Paikallisluenta Paikallisväyläluenta Kaukoluenta Tiedonsiirto Siirrettävät tiedot Tiedonsiirtoverkko ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO Yleistä Mittaustoiminto Kunnontarkkailu

7 5.4 Kalibrointi Yleisiä ohjeita Uusien mittarien vastaanottotarkastus Käytettyjen mittarien tarkastus ja kalibrointi Virtausanturin kalibroinnissa käytettävän veden laatu Kenttätestaus Lämpömääränlaskimen testaus asennuspaikalla Virtausanturin testaus asennuspaikalla Impulssilaitteen testaus asennuspaikalla Lämpötila-anturien testaus asennuspaikalla Huollot ja korjaukset Huollot Mittarikorjaamolla tarvittavia laitteita Varastointi Määräaikaisvaihdot Vikatilastointi Kunnossapidon huomioonottaminen investointien yhteydessä Toiminnan laatu OHJEITA JA VINKKEJÄ Mittauskeskusesimerkkejä Lämpöenergiamittarin asennus Virtausanturin valinta ja mitoitus Magneettiset virtausanturit Mittarien lisäominaisuudet Kalibrointivinkkejä Virtausanturin kenttätestausmenetelmät Punnitusmenetelmä Vertailumittari Merkkiainemenetelmä KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET

8

9 1 1 YLEISTÄ 1.1 Suosituksen tarkoitus Suosituksessa käsitellään kaukolämmön toimitukseen liittyvien suureiden mittausta sekä siinä tarvittavia laitteita ja niille asetettavia vaatimuksia. Suosituksen loppuosassa käsitellään mittareiden luentaa, kunnossapitoa sekä mittaukseen liittyviä ohjeita ja esimerkkejä. Suosituksessa on mahdollisuuksien mukaan sovellettu muissa maissa voimassa olevia standardeja ja suosituksia sekä valmisteilla olevaa eurooppalaista standardia lämpöenergiamittareista. 1.2 Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset Laitteiden tulee täyttää voimassaolevissa laeissa, asetuksissa ja muissa virallisissa määräyksissä asetetut vaatimukset. Näitä on mm. seuraavissa: - paineastialaki 98/73, muutokset 566/75, 464/87, 1350/91 - paineastia-asetus 549/73, muutokset 672/75, 636/77, 1106/81, 257/84, 506/87, 1024/91 - mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annettu laki 219/1965, muutokset 321/92, 1157/93 - vakausasetus 370/92 - mittayksikköasetus 371/92 - teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) määräys V1-91 lämpöenergiamittarien tyyppitarkastuksesta - valtion maksuperustelaki (150/92) - Suomen Rakentamismääräyskokoelma - Sähkötarkastuskeskuksen sähköturvallisuusmääräykset - EN-standardit 1.3 Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut - Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet (Julkaisu K1/92)

10 2 - Lämpöenergiamittarien tarkistuksen yleisohjeet (Raportti K6/89) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien hitsattujen teräsputkien tekniset vaatimukset (Suositus L1/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien käyrien ja laippojen tekniset vaatimukset (Suositus L2/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien sulkulaitteiden teknilliset vaatimukset (Suositus L4/83) - Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu (Suositus KK11/1992) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Suositus KK3/88) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Raportti KK4/88) 1.4 Tyyppihyväksynnät Lämpöenergiamittarien tulee olla tyyppihyväksyttyjä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti. Tyyppihyväksymättömiä mittareita voidaan ottaa käyttöön (ensiasennus) ennen Ennen määräaikaa käyttöön otettuja lämpöenergiamittareita saa käyttää ilman tyyppihyväksyntää asti. /4/ 1.5 Määritelmiä Mittauskeskus käsittää asiakaskiinteistössä olevat lämmönmyyjän laitteet, joiden avulla asiakas kytketään kaukolämpöverkkoon, asiakkaan käyttämä lämpöenergia mitataan ja vesivirta ja/tai teho tarvittaessa rajoitetaan sopimuksen mukaiseksi. Lämmönmyyjän pääsulkuventtiilit luetaan mittauskeskukseen kuuluvaksi. Asiakas on tässä suosituksessa nimitys kaukolämmitettävästä rakennuksesta/rakennuksista tai niiden omistajasta/haltijasta. Lämpöenergiamittarin (tässä suosituksessa myös lyhyemmin mittarin) osat ovat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari ja mahdollisesti erillinen impulssilaite. Virtausanturi mittaa asiakkaan kaukolämpölaitteiden läpi virtaavan veden määrää. Tilavuusvirta Q on virtausanturin läpi virranneen veden tilavuus aikayksikössä.

11 3 Suurin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausantumax rin on toimittava rajoitetun ajan ilman, että suurimmat sallitut virheet ja suurin sallittu painehäviö ylittyvät. Pienin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausanturi min toimii ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Tilavuusvirta-alue on suurimman ja pienimmän tilavuusvirran rajaama alue. Välirajan tilavuusvirta Q jakaa tilavuusvirta-alueen yläalueet seen ja ala-alueeseen, joille molemmille erikseen on määritelty suurin sallittu virhe. Nimellistilavuusvirta Q on puolet suurimman tilavuusvirran n arvosta. Nimellistilavuusvirralla virtausanturin täytyy toimia käyttöolosuhteissa sekä jatkuvassa että epäjatkuvassa käytössä ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Lämpötila-alueen yläraja on korkein veden lämpötila, jolla max suurin sallittu virhe ei ylity. Lämpötila-alueen alaraja on matalin veden lämpötila, jolla min suurin sallittu virhe ei ylity. Suurin lämpötilaero max, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Pienin lämpötilaero min, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Käyttöpaine on veden paine välittömästi virtausanturin edessä olevassa putkistossa. Suunnittelupaine on paine, jota käytetään laitteiden rakenteiden mitoittamiseen. Askel d on asteikon pienin merkitty väli, kun näyttö on analoginen. Kun näyttö on digitaalinen, askel on pienin mahdollinen kahden peräkkäisen näyttämän nollasta poikkeava ero. Tehonsyöttö on lämpömäärän laskimen normaali tehonsyöttötapa joko verkkovirtaa tai paristoa käyttäen. Yhdistelmämittari on sellainen rakenteellinen kokonaisuus, jossa lämpömääränlaskin ja virtausanturi sekä tarvittaessa myös lämpötila-anturit on tarkoitettu toimimaan yhtenä toisiinsa kuuluvana kokonaisuutena. Huoltovälillä tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa tai lämmönmyyjän kokemukseensa perustuen määrittelemää aikaa, anturin läpi virrannutta vesimäärää tms., jonka mittarin osan virhe on todennäköisesti sallittua pienempi ilman huoltoa normaaleissa käyttöolosuhteissa.

12 4 Suurin sallittu virhe on suurin sallittu poikkeama oikeasta arvosta sisältäen sekä systemaattiset että satunnaiset virheet. /5/ Epätarkkuudella tarkoitetaan mittarin tai sen osan tiettyjä käyttöolosuhteita vastaavaa kokonaisvirhettä, joka sisältää sekä systemaattiset että satunnaisvirheet. /6/ Mittausepävarmuus kuvaa mittaustulosten vaihtelua ja se määritellään virherajojen avulla. /6/ Kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla annetuissa olosuhteissa saadaan mittauslaitteen, mittausjärjestelmän tai kiintomitan näyttämien arvojen ja mittaussuureen vastaavien arvojen välinen yhteys. /7/ Virityksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla mittauslaite saatetaan toimintatilaan ja käyttötarkoitukseen nähden riittävän harhattomaksi. /7/ Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustuloksen yhteyttä katkeamattoman vertailuketjun kautta asianmukaisiin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin. /7/ Akkreditoinnilla tarkoitetaan testauslaboratorion toteamista päteväksi suorittamaan määrättyjä tai määrätynlaisia kokeita. /8/ Tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan jatkuvasti valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän hyväksyntää, joka perustuu hyväksymiselimen edustavaksi katsomaan näytteeseen. /8/ 1.6 Olosuhteet Paine ja lämpötila Mittauskeskuksen ja sen eri laitteiden suunnittelulämpötila on 120 C, ellei erikseen ole toisin mainittu. Suunnittelupaine on 1,6 MPa.

13 5 TAULUKKO 1 Kaukolämpöveden käyttöolosuhteet, joissa mittarin eri osien on mitattava oikein ja kestettävä vaurioitumatta. Kaukolämpöveden olosuhteet jatkuvasti hetkellisesti (laskenta toimii (kestettävä rikkouvirherajojen sisäl- tumatta) lä) Virtausanturi 15 C < t 90 C 0 C < t 120 C 0 MPa < p 1,6 MPa (ylipainetta) Lämpömääränlaskin Lämpötila-anturi 0 C < t 120 C 0 C < t 120 C Veden laatu Lämpöenergian mittari on suunniteltava siten, että ne toimivat LLY:n suosituksen KK3/88 mukaisissa kaukolämpöveden olosuhteissa. TAULUKKO 2. Kaukolämmön kiertovesianalyysin ohjearvot. /9/ Ominaisuus Ohjearvosuositus ph-arvo (ph 25) Kokonaiskovuus dh < 0,8 Happipitoisuus mgo /kg < 0,02 Happea sitova kemikaali esim. hydratsiini mgn H /kg < 0,2 Ammoniakkipitoisuus mgnh /kg < 5 Kokonaisrautapitoisuus mgfe/kg < 0,1 Kokonaiskuparipitoisuus mgcu/kg < 0,02 Öljypitoisuus mg/kg < 1 Kloridipitoisuus mgcl /kg < 50 Vetykarbonaattipitoisuus mghco /kg <

14 6 Kaukolämmön kiertoveden sähkönjohtavuus vaihtelee yleensä välillä µs/cm. Magneettisten virtausanturien valinnasta sekä veden ominaisuuksien vaikutuksesta sen käyttöön ja mittausepätarkkuuteen kerrotaan tarkemmin kohdassa 6. Kiintoaineiden hiukkaskoko virtausanturin läpi virtaavassa vedessä voi olla enintään suodatinverkon läpäisemän hiukkaskoon (enintään 1 mm) suuruinen Ulkoiset olosuhteet Mittauskeskus sijoitetaan yleensä rakennuksen tekniseen laitetilaan, missä sijaitsevat myös rakennuksen kaukolämpölaitteet. Mittarin on toimittava +5 C...55 C:en ympäristön lämpötiloissa (ympäristöluokitus A) /10/. Teknisen laitetilan sisälämpötila on 10 C...35 C. Tekninen laitetila varustetaan tarvittaessa lämmityslaitteella ja riittävällä ilmanvaihdolla. Lämpötilan nousu estetään ensisijaisesti putkistojen ja laitteiden tehokkaalla eristyksellä. /11/

15 7 2 LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN Lämpöenergiamittariin kuuluvat seuraavat osat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari sekä tarvittaessa erillinen impulssilaite, jonka avulla vesimäärään verrannolliset pulssit siirretään lämpömääränlaskimelle. Osat voivat olla joko erillisiä tai useammasta osasta yhteen koottuja kokonaisuuksia, ns. yhdistelmämittareita. Seuraavassa on käsitelty ensin erillislaitteet ja sen jälkeen kohtaan 2.7 on koottu yhdistelmämittareita koskevat poikkeukset ja lisäykset. Virtausantureita on toimintatavaltaan erityyppisiä. Kaukolämpökäytössä käytetään nykyään yleisesti mekaanisia siipipyörämittareita, magneettisia mittareita, ultraäänimittareita sekä erilaisia paine-eroon ja värähtelyyn perustuvia mittareita. 2.1 Mittauslaitteiston osat Rakenne Mittari voi olla erillisistä osista koottu tai yhdysrakenteinen, ns. yhdistelmämittari. Liitettäessä yhteen virtausanturi ja lämpömääränlaskin tulee kertoimina käyttää ainoastaan 10 n - johdannaisia (n = kokonaisluku) Yhteensopivuus Erilliset lämpömääränlaskimet, virtausanturit ja lämpötilaanturit tulee konstruoida siten, että ne ovat yhteensopivia myös toisten valmistajien laitteiden kanssa Sinetöinti Virtausanturi, impulssilaite, lämpömääränlaskin, lämpötilaanturit ja sähkönsyöttö tulee varustaa luotettavalla sinetöintimahdollisuudella. Ne sinetöidään kukin erikseen tämän suosituksen ja valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Lämpömääränlaskin, virtausanturi ja lämpötila-anturit tulee voida asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa ilman, että tarvitsee tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kalibrointiin ja/tai tehtaan sinetöintiin.

16 8 2.2 Lämpömääränlaskin Kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettävien lämpömääränlaskimien on oltava TTK-määräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä Toimintaperiaate Lämpömääränlaskin vastaanottaa virtausanturin läpi virranneeseen vesimäärään verrannolliset pulssit. Samanaikaisesti tuloja paluulämpötila-antureilta mitataan järjestelmässä vallitseva lämpötilaero. Veden entalpiaeron ja em. mittaussuureiden tulona saatu energiamäärä tulostetaan laskimen näyttöön. Lämpömääränlaskin on voitava liittää tässä suosituksessa mainittuihin virtausantureihin. Virtausanturilta saadaan taulukon 3 mukaiset pulssit Tehonsyöttö Lämpömääränlaskimen tehonsyöttötapa on normaalisti joko verkkovirta ja/tai paristo. Verkkojännitekäyttöisen lämpömääränlaskimen tulee toimia, kun verkkojännite on 230 VAC +10/-15 % ja taajuus 50 Hz ± 1 Hz. Paristokäyttöisenä lämpömääränlaskimen tulee toimia oikein silloinkin, kun pariston jännite on % nimellisjännitteestä. Lämpömääränlaskimen valmistajan tulee antaa takuu toimittamiensa paristojen käyttöiälle. Pariston varastoinnista on annettava ohjeet toimituksen yhteydessä Sähköiset liitännät Lämpömääränlaskin tulee varustaa asynkronisella RS-232 sarjaja/tai ns. meter-bus (European Standard, pren , luonnos) liitännällä. Liityntä voi olla induktiivinen tai optinen. Mittaustiedot tulee olla saatavissa myös laskimen riviliittimeltä. Lämpömääränlaskin tulee tarvittaessa (esim. kiinteistövalvontajärjestelmään liitettäessä) varustaa energia- ja vesimäärän aktiivisella ( 3 V) tai potentiaalivapaalla lähdöllä, joiden pulssinkestot t 1 ja t 2 ovat vähintään 100 ms (kuva 1). Liitännät on merkittävä selvästi.

17 9 +))))), +))))), +))))), * * * * * * ))-.))))-.))))-.)) T t T T t T 1 2 Kuva 1. Pulssin kestot t ja t Toiminta-alue Lämpömääränlaskimen lämpötilaeroalue on min 2 C ja max 100 C. Laskimen on toimittava sallittujen virherajojen sisällä, kun ympäristön lämpötila vaihtelee välillä C. Laskimen on kyettävä rekisteröimään kaikki virtausanturilta Q max virtaamalla tulevat pulssit, kun pulssin kestot 1t ja 2t ovat vähintään 50 ms (vrt. kuva 1). Ajat t 1 ja t 2 voivat erota suuruudeltaan toisistaan Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe /5/ Suurin sallittu virhe suurimmalla lämpötilaerolla saa tarkkuusluokan 0,5 lämpömääränlaskimella olla ± 0,5 % ja tarkkuusluokan 1,0 lämpömääränlaskimella ± 1 %. Virhe saa lämpötilaeron pienetessä kasvaa seuraavasti: ± 0,005 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 0,5 ± 0,01 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 1,0 kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ±2,5 % luokalle 0,5 ja ± 5 % luokalle 1,0. Lisäksi vaaditaan, että max / min Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys Lämpömääränlaskimen näytössä on esitettävä ainakin * kulunut lämpömäärä (MWh) * virtausanturin läpi virrannut vesimäärä (m ) * hetkellinen kaukolämpöveden jäähdytys ( C tai K) Lämpömääränlaskin on varustettava vähintään kuusi (6) numeroisella näyttöyksiköllä sekä lämpömäärää että vesimäärää varten.

18 10 Desimaalipilkun paikka on merkittävä näyttöön. Mikäli laskin varustetaan muulla kuin rullalaskimella, tulee lukemien säilyä laskimen muistissa 12 kuukauden ajan. Vikatapauksissa lukemat on voitava rekisteröidä vaikka näyttölaite olisi vioittunut. Sähköverkon jännitevaihtelut ja häiriöt eivät saa aiheuttaa vaurioita näyttölaitteeseen tai muistiyksiköihin. Näyttölaitteen lisätoimintoja voivat olla esimerkiksi * hetkellinen teho (kw) * 3 hetkellinen virtaus (m /h) * suurin esiintynyt teho (kw) * 3 suurin esiintynyt virtaus (m /h) * virheilmoitukset Rakenne Lämpömääränlaskimen tulee olla koteloinniltaan kestävää ja kosketussuojaista rakennetta, jotta se voidaan asentaa ilman erillistä koteloa. SFS-standardin mukaisen asennusalustan käyttö on suositeltavaa. Laitteiden tulee olla helposti ja luotettavasti sinetöitävissä Merkinnät Lämpömääränlaskimessa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka * valmistusnumero * käyttöjännite ja tehonsyöttö * lämpötila-anturin tyyppi * virtausanturin pulssivaste * pienin ja suurin lämpötilaero * maininta tulo- tai paluuputkiasennuksesta * käyttölämpötila-alue * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Laskimen mukana on toimitettava asiakkaalle annettava mittarin käyttöohje Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä:

19 11 * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * mitat * käyttöjännite ja tehonsyöttö * sallitut jännite- ja taajuusvaihtelut * suojausluokka * tehontarve * suurin virta lämpötila-anturien kautta (enintään 10 ma) * virtausanturin pulssivaste * tiedot kaukosiirron potentiaalivapaan lähdön suurimmasta sallitusta kuormituksesta, kestosta ja jännitetasosta * testiulostulojen pulssivaste, jännite ja kesto * sallittu ympäristön lämpötila * pienin ja suurin lämpötilaero * lämpötila-alue * epätarkkuus virhekäyrän muodossa * suositus lämpötila- ja pulssisisäänmenojen tasoista * näytön toiminnot * toimintakuvaus * selvitys hetkellisarvojen laskennasta ja aseteltavuudesta * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * lämpötila-anturin tyyppi * takuuaika Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta. 2.3 Virtausanturi Tässä suosituksessa esitetään ensisijaisesti vaatimukset kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettyjen virtausanturien osalta. Vaatimukset pätevät soveltuvilta osiltaan kaikille mittarityypeille. Virtausanturin, jonka putkiyhteiden nimellissuuruus (DN) on 50 mm tai sitä pienempi, tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Virtausanturin, jonka putkiyhteet ovat yli DN 50, tulee täyttää ominaisuuksiltaan TTK-määräyksen V1-91 ehdot. Virtausanturi asennetaan paluujohtoon vaaka- tai pystyasentoon tyyppihyväksynnän mukaisesti Toimintaperiaate Virtausanturi tuottaa vesimäärään verrannollisia pulsseja tunnetussa suhteessa taulukon 3 mukaisesti. Pulssien tulee soveltua sellaisenaan käyttämään tässä suosituksessa esitettyjä lämpömääränlaskimia.

20 Rakenne Virtausanturi on valmistettava korroosionkestävästä materiaalista ja se on tarvittaessa suojattava asianmukaisella pintakäsittelyllä. Kestäväksi materiaaliksi virtausanturin pesässä katsotaan mm. teräs, pallografiittivalurauta tai valurauta. Muiden materiaalien osalta on tarvittaessa esitettävä erillinen todistus korroosion kestosta. Virtausanturissa ei saa olla sellaisia kuluvia osia, jotka edellyttävät mekaanisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran viidessä vuodessa ja staattisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Ne virtausanturin rakenneosat, jotka vaikuttavat mittausominaisuuksiin, tulee varustaa sinetöintimahdollisuudella. Mikäli anturin liittäminen mittauskeskukseen edellyttää lisäosien (esim. supistusten) käyttöä, on niiden vaikutuksesta mittausepätarkkuuteen annettava selvitys. Virtausanturin osat, jotka on asennettava määrätyllä tavalla toisiinsa nähden, jotta mittari toimii oikein, on voitava asentaa vain tällä tavalla ohjaimien tai vastaavien avulla. Virtausanturin rakennepituuden tulee olla taulukon 3 mukainen. TAULUKKO 3. Virtausanturin pulssivaste, rakennepituus ja liitostavat. DN Litraa/pulssi Liitostapa Rakennepituus [mm] 15 1 tai 10 Kierre R ¾ Kierre R tai Kierre R 1¼ Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS

21 Lujuus ja rakenneolosuhteet Virtausanturit on mitoitettava 120 C käyttölämpötilaa ja 1,6 MPa:n ylipaineen käyttöpainetta varten. Virtausanturin normaalit käyttöolosuhteet ovat: * Anturit toimivat vedessä, joka on kohdassa esitetyn analyysin mukaista. * Anturin on mitattava annettujen virherajojen sisällä jatkuvasti veden lämpötilassa, joka vaihtelee välillä C. Anturin on kestettävä rikkoutumatta veden lämpötila, joka vaihtelee välillä C * Nimellistilavuusvirralla Q on mittarin suurin sallittu n painehäviö 25 kpa Ominaisuudet Jos tilavuusvirta ylittää virtausanturin Qmax-virtaaman, tulee anturin osoittaa vähintään virtaamaa Q max. Jos anturin ominai- suudet sallivat suuremman tilavuusvirran kuin Qmax-virtaaman sallittujen virherajojen (± 2 %) sisällä, voidaan tämä ominaisuus hyödyntää mittauksessa. Virtauksen osoitusta ei saa asettaa 0:ksi, jos Q ylitetään. max -virtaama Anturit eivät saa vaatia edellään virtaussuunnassa yli 10xD ja jälkeensä yli 5xD häiriöttömiä putkiosuuksia, missä D on putken sisähalkaisija. Virtausanturin on mitattava ± 2 % tarkkuudella, kun anturi on asennettu kappaleen 3 mukaiseen mittauskeskukseen ja tilavuusvirta vaihtelee välillä Q t...q max Virtausanturin tarkkuusvaatimukset Virtausanturin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on taulukon 4 mukainen. TAULUKKO 4. Virtausanturien tarkkuusluokat /5/ Tarkkuusluokka Ala-alue Yläalue (Q Q < Q ) (Q Q < Q ) min t t max 2 ± 5 % ± 2 % 3 ± 5 % ± 3 %

22 14 Virtausanturin alaluokka määräytyy lisäksi pienimmän tilavuusvirran ja välirajan tilavuusvirran mukaan taulukon 5 mukaisesti. TAULUKKO 5. Virtausanturien tarkkuusluokkien alaluokat /5/ 3 3 Alaluokka Qn < 15 m /h Qn 15 m /h A Qmin 0,04 Qn 0,08 Q Qt 0,10 Qn 0,20 Q B Qmin 0,02 Qn 0,04 Q Qt 0,08 Qn 0,15 Q C Qmin 0,01 Qn 0,02 Q Q 0,06 Q 0,10 Q t n D Qmin 0,01 Qn 0,01 Qn Qt 0,015 Qn 0,025 Qn E Q min < 0,01 Q n < 0,01 Qn Q < 0,015 Q < 0,025 Q t n n n n n n n n Virtausanturiksi suositellaan vähintään tarkkuusluokkaan 2B tyyppihyväksyttyä anturia. Valmistaja on velvollinen toimittamaan kalibrointituloksen jokaisesta toimitetusta virtausanturista. Kalibrointi suoritetaan vähintään kolmessa pisteessä. Pisteet sijoittuvat ala- ja yläalueelle siten, että kalibrointipiste(itä) sijoittuu molemmille alueille. Kalibrointi tulee suorittaa 20 ± 5 C tai 45 ± 5 C lämpöisellä vedellä. Veden lämpötila tulee mainita tuloksissa. Kalibrointitulokset voidaan toimittaa joko paperilla tai levykkeellä. Edellä mainitut tarkkuusvaatimukset tulee saavuttaa impulssilaitteen ollessa kiinnitettynä virtausanturiin Näyttölaite Jos virtausanturissa on vesimäärän kokonaislaskuri, tulee sen kapasiteetin olla vähintään kuusi (6) numeroa Merkinnät Virtausanturissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka

23 15 * valmistusnumero * nimelliskoko, DN * käyttöpaine * käyttölämpötila * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * nimellisvirtaus * virtaussuunta * pulssivaste * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle * suositeltava: testipulssin arvo, esim pulssia/l Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * käyttöalue * käyttölämpötila-alue * käyttöpaine * kokomerkintä, DN, Qn * mittausaluerajat * painehäviöt * toimintaperiaate * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * materiaalit * mitat * takuuaika * rajoitukset käyttöolosuhteissa * anturin käyttäytyminen anturin ollessa tyhjä mitattavasta nesteestä * anturin käyttäytyminen tilavuusvirran ylittäessä anturin Q max virtaaman * testiulostulon pulssivaste, pulssinkestoaika ja jännite * mittausalueen aseteltavuus ja sen vaikutus mittaustarkkuuteen * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * asennusvaatimukset Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta.

24 Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite Toimintaperiaate Impulssilaite tuottaa virtausanturin läpi virtaavan vesimäärään verrannollisia pulsseja ennalta tunnetussa suhteessa Tekniset vaatimukset Impulssilaitteen tulee olla luotettavasti sinetöitävissä. Impulssilaitteen tulee kestää +80 C lämpötila. Impulssilaite ei saa estää virtausanturin näytön lukemista Pulssivaste Impulssilaitteen pulssivasteen on vastattava lämpömääränlaskimen pulssivastetta, vrt. taulukko Merkintä Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Impulssilaitteissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusnumero ja -vuosi * tyyppimerkintä * pulssivaste Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * materiaalitiedot * mitat * kiinteän kytkentäjohdon pituudet * pulssivaste * jaksojen jakautuminen kiinni/auki vaiheisiin * vääntömomentti käyntiinlähdössä ja liikkeellä ollessa * tekninen käyttöikä * kytkentävastus * suurin sallittu ympäristön lämpötila * toimintakuvaus

25 17 Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää impulssilaitetta. 2.5 Erillinen impulssilaite Lämpömääränlaskin on varustettava erillisellä impulssilaitteella, jos se on tarkoitettu liitettäväksi sellaiseen virtausanturiin, jossa ei ole kiinteästi pulsseja tuottavaa ominaisuutta. Impulssilaite toimitetaan yhdessä laskimen kanssa. Erillisen impulssilaitteen vaatimukset ovat samat kuin virtausanturin sisäänrakennetulla impulssilaitteella. Vaatimukset on esitetty kohdassa 2.4. Erillisen impulssilaitteen tulee sopia tyyppihyväksyttyyn virtausanturiin. 2.6 Lämpötila-anturit Toimintaperiaate Lämpötila-anturit ovat laitteita, jotka mittaavat lämmönsiirtoaineen lämpötilaa tulo- ja paluuputkissa ja jotka tuottavat lämpötilaan verrannollisen viestin Toiminta-alue Anturien edellytetään toimivan seuraavissa käyttöolosuhteissa: * lämpötila vaihtelee C * anturien edellytetään toimivan kohdan mukaisessa kaukolämpövedessä Lämpötilaero vaihtelee välillä min 2 C ja max 100 C. Mittausalueet on spesifioitava esitteiden teknisissä tiedoissa. Lämpötila-anturin on kestettävä 10 ma:n mittausvirta niin, että anturin lämpeneminen ei aiheuta sallitun virheen ylittymistä.

26 Sallittu virhe /5/ Lämpötila-anturiparin lämpöenergian määrän mittaukseen aiheuttama suurin sallittu virhe on: ±(0,004 0,1 K ) 100 % kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ± 4 %. Lämpötila-anturit toimitetaan pääsääntöisesti valikoituina anturipareina. Anturien tulee täyttää seuraavat ehdot: * Paritettuina, mutta ilman sijoituspaikkamerkintää (tulo/paluuputki) toimitettujen anturiparien virheen tulee alittaa sallittu virheraja myös epäsuotuisimmalla sijoitusvaihtoehdolla. * Anturiparin tulee alittaa sallittu virheraja myös silloin, kun anturit toimitetaan parittamattomina Tekniset vaatimukset Anturikaapeleina käytetään johtimia, joiden poikkipinta ja enimmäispituudet on esitetty taulukossa 6. Johtimen pituus on oltava vähintään 1,5 m. TAULUKKO 6. Pt 100-lämpötila-anturien johtimien maksimipituudet 2-johdinmittauksessa. Poikkipinta-ala 2 mm Enimmäispituus m 0,22 2,5 0,50 5,0 0,75 7,5 1,50 15,0 Asennuksessa on käytettävä 4-johdinmittausta, mikäli taulukossa 6 esitetyt pituudet joudutaan ylittämään. Suositeltava johtimien poikkipinta-ala on tällöin 0,5 mm 2. Johtimet on voitava kytkeä varmasti ja turvallisesti liittimiin. Verkkojänniteliittimien on oltava erikseen kosketussuojaisia. Käytettyjen holkkitiivisteiden kooksi tulee olla valittavissa joko PG11 tai PG13,5.

27 19 Suunnittelulämpötilan on oltava vähintään 120 C ja anturien on täytettävä IEC-751 vaatimukset /12/ ja vähintään viiden vuoden pitkäaikaisstabiliteetti. Mikäli johtimet kuuluvat toimitukseen, tulee näiden olla 2- johdin mittauksessa samanpituiset ja laadultaan sellaiset, että ympäristöhäiriöt eivät haittaa mittausta. Eristysvastuksen anturin metallikuoren ja kunkin liitosjohtimen välillä tulee olla suurempi kuin 100 M Aikavakio Anturin aikavakion tulee olla 20 s, kun anturi on asennettuna mittauskeskukseen mitattuna 50 % lämpötilanmuutoksesta virtausnopeuden ollessa 0,5 m/s Asennustavat Antureihin ja impulssilaitteeseen liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Anturit asennetaan suojataskuihin, joiden on oltava korroosion kestävää materiaalia. Suojataskun kierreliitännän tulee olla Rp ½ tai Rc ½ /13/. Suojatasku suositellaan asennettavaksi putkeen vastavirtaan tai putken akselin suuntaisesti vastavirtaan (kts. liite 1). Pintalämpötila-antureita ei saa käyttää jälkeen asennettavissa uusissa lämpömääränmittauksissa Merkinnät Lämpötila-antureissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistaja tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * anturiparin valmistusnumero * viranomaisten tyyppihyväksyntämerkki * mittausalueen rajat min ja max * sijoituspaikkamerkintä (tulo/paluu), jos sillä on vaikutusta mittausvirheeseen. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Merkinnät on voitava lukea, kun laite on asennettu ja käytössä.

28 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * käyttöalue * max. ympäristön lämpötila * suunnittelulämpötila ja -paine * anturiparin pienin ja suurin lämpötilaero * toimintaperiaate * käytetyt materiaalit * takuuaika * mitat * johtimien pituudet * suurin sallittu mittausvirta anturin läpi * aikavakio (50 % lämpötilamuutokselle) täydelliselle anturille. Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää lämpötilaanturiparia. 2.7 Yhdistelmämittari Yleistä Yhdistelmämittarin tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Yhdistelmämittari mittaa virranneen vesimäärän ja tulo- ja paluulämpötila-antureilta samanaikaisesti vallitsevan lämpötilaeron. Veden entalpiaerotuksen ja em. mittaussuureiden tulona saatava energiamäärä on luettavissa mittarin näytöstä Tekniset vaatimukset Yhdistelmämittarien eri osien tekniset vaatimukset vastaavat erillisten osien vaatimuksia tässä kappaleessa esitettyjä poikkeuksia ja lisäyksiä lukuunottamatta. Yhdistelmämittarin rakenteelliset ominaisuudet ovat kohdan mukaiset lukuunottamatta taulukon 3 pulssivasteita. Jos laskin/vahvistin-yksiköitä on sijoitettu virtausanturin yhteyteen, on lämpötilan kesto mitoitettava vastaavaksi.

29 21 Yhdistelmämittarien esitteissä on oltava selvästi mainittuna, onko virtausanturiosa ja laskinosa (mahdollisesti myös lämpötila-anturit) aina käytettävä määrättynä numeroituna parina. Jos virtausanturi ja laskin ovat viritettävissä eri pareille, on ohjeet viritystä ja/tai asettelua varten oltava selkeästi esitettyjä. Yhdistelmämittarin eri osat tulee voida kalibroida erikseen. Yhdistelmämittareissa, joissa virtausanturi- ja lämpömääränlaskinosa sijaitsevat erillään, on välijohdon oltava ainakin toisesta laitteesta irrotettavissa liittimin ja johdon on oltava vähintään 1,5 metrin pituinen Merkinnät Yhdistelmämittarin merkinnät ovat kohtien ja mukaiset poislukien kohdat: * virtausanturin pulssivaste * testipulssin arvo, esim p/l 2.8 Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet Myyjän on toimitettava mittarin tai sen osien mukana asennus-, huolto- ja käyttöohjeet asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä. Mittarin mukana on oltava myös käyttöohje kaukolämpöasiakkaalle. Asiakkaan käyttöohjeesta on ilmettävä ainakin: * mittarin luentaohje * näytön toiminnot * näytössä olevien virheilmoituksien selitykset ja toimintaohjeet Huolto-ohjeessa on esitettävä ainakin: * maininta tarvittavista testauslaitteista * ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi * viritysohje * puhdistusohjeet * pariston vaihto-ohje Asennusohjeessa on esitettävä ainakin: * kytkennät * käyttöasento * käyttöönotto

30 22 Luotettavan toiminnan takaamiseksi on asennuksessa noudatettava valmistajan antamia asennus- ja käyttöohjeita. 2.9 Testaus ja kalibrointi Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee sisältää testiulostulo kalibrointia varten. Pulssivasteen tulee olla riittävän suuri erottelukyvyn saavuttamiseksi. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee olla sellaisia, että niiden osoitusta voidaan muuttaa vastaamaan kalibrointilaitteen arvoa. Lämpöenergiamittarien ja sen osien teknisissä esitteissä tulee olla maininta tarvittavista testauslaitteista ja ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi. Jos laitteen kalibrointi on mahdollista vain sen oman testauslaitteen avulla, on tästä oltava maininta teknisessä esitteessä. Kaikissa virtausantureissa tulee olla viritysmahdollisuus. Sähköiset virtausanturit tulee varustaa joko automaattisella tai käsikäyttöisellä 0-pisteen asettelumahdollisuudella. Kaikki mittausominaisuuksiin vaikuttavat säätöelimet on varustettava sinetöinnillä. Yhdistelmämittari tulee olla varustettu viritysmahdollisuudella joko yhteisellä koko mittaukselle tai erillisillä virtausanturille ja laskinosalle Korjauskäsikirja Lämpöenergiamittarin tai sen eri osien toimittajan on takuuajan umpeuduttua pyydettäessä toimitettava laitteen korjauskäsikirja asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä Varastointi Lämpömääränlaskimet ja lämpötila-anturipari sekä mahdollinen impulssilaite toimitetaan kosteuden- ja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten. Virtausanturit ja virtauksen osoittimet toimitetaan kosteudenja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten.

31 23 3 MITTAUSKESKUS 3.1 Omistus Lämmönmyyjä asentaa, omistaa ja pitää kunnossa mittauskeskuksen ja mittauslaitteet. Mittauslaitteiden tulee olla rakenteeltaan, toiminnaltaan ja tarkkuudeltaan tämän suosituksen mukaiset. 3.2 Asennus Mittauskeskus voidaan asentaa joko vaaka- tai pysty-asentoon. Asennettaessa mittauskeskus pystyasentoon on huomioitava seuraavat seikat: * virtausanturin soveltuvuus pystyasennukseen sekä mahdollinen virtaussuunnan rajoitus alhaalta ylös ja/tai ylhäältä alas * lianerottimen ja virtauksen rajoittimen toiminta * tyhjennys siten, että virtausanturin vaihdon yhteydessä kaukolämpöjohdon eristykseen ei joudu vettä. Mittauskeskuksen pystyasennus on joillekin virtausanturityypeille paras mahdollinen asennusasento ja tilantarve on pieni. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimien asennuksessa tulee käyttää suojauksella varustettuja viestijohtimia (esim. KJAAM). Ensisijaisesti noudatetaan kuitenkin valmistajan antamia ohjeita. Asennuksessa on huomioitava, etteivät mahdolliset ulkopuoliset sähköiset häiriöt aiheuta virhettä mittaustulokseen. 3.3 Rakenne ja tilantarve Mittauskeskuksen peruskytkentä ja laitteiden mitoitus sekä niiden tarvitsemat tilantarpeet on esitetty liitteessä Osat ja laitteet Mittauskeskus sisältää seuraavat laitteet ja varusteet: kaukolämpöenergian mittauslaitteet, venttiilit, lianerottimet, tyhjennykset, testaus- ja puhdistusyhteet, putkistot ja putkistovarusteet, kannatus- ja kiintopisteet, mahdollisen virtauksen rajoittimen ja muut tarvittavat osat.

32 24 Mittauskeskuksen suunnittelulämpötila on 120 C ja suunnittelupaine 1,6 MPa, ellei erikseen ole toisin mainittu Sulkulaitteet DN 200 ja sitä pienemmät sulkulaitteet ovat palloventtiilejä. Suurempien sulkulaitteiden tulee olla palloventtiilejä, läppäventtiilejä tai käyttöarvoltaan vastaavia. Sulkulaitteet ovat joko hitsattavia, laipallisia tai laippojen väliin asennettavia. DN 20 ja sitä pienemmät liitokset voidaan tehdä myös kierreliitoksilla. Sulkuventtiileinä suositellaan käytettäväksi vain hitsattavia palloventtiilejä. Tilan säästämiseksi lämpötila-anturi voidaan asentaa venttiilin palloon (esimerkkejä liitteissä 1 ja 3). Materiaalien tulee olla sellaisia, että ne käyttöolosuhteissa kestävät riittävän pitkän, laitteen sopivan uusimisvälin ajan aiheuttamatta laitteen lujuuden heikkenemistä tai toiminnallista haittaa. Suositeltavia materiaaleja ovat ruostumaton teräs ja haponkestävä teräs. Valmistajan/maahantuojan tulee pyydettäessä antaa selvitys materiaalianalyyseistä Lianerottimet Mekaanisten epäpuhtauksien erottamista varten tulee mittauskeskuksessa olla lianerotin tulo- ja paluuputkessa. Paluupuolen lianerotin voi olla myös virtausanturin yhteyteen rakennettu. Lämpötila-anturi voidaan sijoittaa myös lianerottimeen (esimerkki liitteessä 3). Lianerottimien tulee olla hitsattavia tai laipallisia. Sihdin reikäkoko on enintään 1,0 mm. Lianerottimen rungon rakenneaine on terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. DN 20 ja sitä pienempien lianerottimien runko voi olla myös sinkinkadon kestävää messinkiä. Sihdin rakenneaineen tulee olla haponkestävää terästä Virtauksen ja tehon rajoittimet Virtaus tai teho voidaan rajoittaa halutuksi mittauskeskuksessa olevalla rajoittimella, joka asennetaan kaukolämmön ensiöpuolen paluuputkeen. Rajoitus voi perustua joko mekaaniseen virtauksen rajoittamiseen tai elektroniseen tehon tai virtauksen säätämiseen.

33 25 Mekaanisen virtauksenrajoittimen rungon tulee olla terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. Rajoitin toimii samoissa olosuhteissa kuin kohdassa 2.3 määritelty virtausanturi. Rajoittimen tulee olla laipallinen tai laippojen väliin asennettava. Tehon tai virtauksen rajoitus voidaan tehdä myös elektronisena säätönä kiinteistöautomaatioon liittyvänä ominaisuutena. Virtauksen tai tehon rajoitin voi olla joko lämmönmyyjän tai asiakkaan omaisuutta. Virtauksen tai tehon rajoitin suositellaan asennettavaksi paluuputkeen. Asennuksessa on huomioitava, että virtausprofiilin häiriintyminen ei aiheuta virhettä virtausanturin mittaustulokseen. 3.5 Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset Putkien, käyrien ja laippojen osalta noudatetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n asiaa koskevia suosituksia. /13, 14/ Lämpötila-anturien, verkkojännitesyötön, virtausanturien ja ym. lisälaitteiden liitäntöjen tulee olla siten luoksepäästävissä, että asennustyö voidaan suorittaa tehtaan sinetöintiä purkamatta. Kiinnitys-, kiintopiste- ja ohjauslaitteiden tulee kestää ne voimat, momentit ja liikkeet, jotka aiheutuvat mittauskeskuksen putkiin lämpölaajenemisesta ja verkon paineesta Putkiliitokset DN 40 ja sitä suurempien virtausanturien tulee soveltua liitettäviksi putkistoon standardin SFS 2154 mukaisin laippaliitoksin /14/. DN 25 anturit voidaan liittää putkistoon joko laippaliitoksin tai kierreliittimillä. DN 20 ja sitä pienemmät mittarit tulee varustaa kierreliittimillä. Liitoksissa käytettävien tiivisteiden tulee säilyttää tiiveytensä kaikissa tässä suosituksessa mainituissa olosuhteissa. Liitoksissa käytettävät tiivisteet eivät saa sisältää asbestia. Virtausanturien kierreliitosten tiivistämiseen tulee käyttää päittäistiivisteitä.

34 Sähköiset liitännät Verkkokäyttöiset laskimet toimivat 230 VAC +10 %/-15 % jännitteellä ja 50 Hz ± 1 Hz taajuudella. Mittauskeskuksen sähköistys suoritetaan liitteen 4 mukaisesti. Mikäli jännite mittarille otetaan ennen pääkytkintä, mittarin läheisyyteen on kiinnitettävä sähköturvallisuusmääräysten mukainen varoituskilpi. Kilvessä varoitetaan jännitteen jäämisestä päälle, vaikka jännite on muuten katkaistu pääkytkimestä. Rakennusvaiheen aikainen tilapäinen syöttökaapeli voidaan kytkeä lämmönjakokeskuksen ryhmäkeskukseen ennen pääkytkintä. Antureihin ja impulssilaitteisiin liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Lämpötila-anturien kytkentäjohtimien tulee 2-johdinkytkennässä olla samanpituiset. Sähköisten liitosjohtojen päät on varustettava asennusvalmiilla päätteillä. Johtojen läpivienneissä käytetään ao. suojausluokan mukaisia PG11 tai PG13,5 holkkitiivisteitä. Putkistot on yhdistettävä maadoitusjohtimella maadoituskiskoon. rakennuksen 3.6 Eristys Mittauskeskuksen putkistot ja venttiilit lämpöeristetään. Eristykset tulee pinnoittaa kauttaaltaan yhtenäisesti ja siististi. Eristettyjen pintojen pintalämpötila ei saa ylittää +35 C:tta /11/. 3.7 Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat Lämmönmyyjä asentaa mittauskeskuksen hyväksymäänsä lämmönluovutuspaikkaan kiinteistössä. Sisäänkäynti mittauskeskukselle järjestetään suoraan ulkoa uudisrakennuksissa ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhoissa rakennuksissa. Tiloihin, joissa lämpölaitoksen laitteet sijaitsevat, järjestetään pääsy paikallisen lämpölaitoksen hyväksymällä tavalla. Mittauskeskuksessa suoritettavaa huoltoa varten tulee sen eteen varata työskentelytilaa vähintään 800 mm koko sen pituudelta. Huoltotilan korkeuden on oltava vähintään 2000 mm. Sähkölaitteille on varattava sähköturvallisuusmääräysten mukainen huoltotila.

35 27 Tekninen laitetila varustetaan riittävällä kiinteästi asennetulla valaistuksella, jonka voimakkuus mittareiden ja säätölaitteiden läheisyydessä mitattuna on vähintaan 150 luxia.

36 28 4 TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA Kaukolämmön asiakkaan ja myyjän välillä siirretään erilaista tietoa. Yksinkertaisimmillaan tietoa siirretään, kun asiakas lähettää lämmönmyyjälle tiedon kulutetusta energiasta esimerkiksi postitse. Kehittyneemmässä muodossa lämmönmyyjän ja asiakkaan välillä on sähköinen tiedonsiirtoyhteys joko yksisuuntaisena (asiakkaalta myyjälle) tai kaksisuuntaisena. 4.1 Mittarinlukujärjestelmät Perinteisesti asiakkaat ovat itse lukeneet lämpöenergiamittarinsa ja lähettäneet lukemat lämmönkäytön ilmoituskortilla lämmönmyyjälle. Luentatapa on edullinen sekä soveltuu nykyisin käytössä oleviin laskutusjärjestelmiin ja tariffeihin. Laskutuksen kulutustietona voidaan käyttää laskimelta saatavaa pulssitietoa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että "virallinen" lukema on laskimen näyttämä kulutus. Mittarien luenta voidaan jakaa kolmeen tapaan: paikallisluenta, paikallisväyläluenta ja kaukoluenta Paikallisluenta Paikallisluenta suoritetaan joko käsin paperille tai käsipäätteellä, jolloin mittarin lukemat joko näppäillään tai puretaan liitännän kautta mittarilta käsipäätteelle. Luennan voi suorittaa joko asiakas tai lämmönmyyjä, mahdollisesti myös jokin ulkopuolinen palveluyritys. Mittarilukemien lähettäminen on mahdollista myös näppäinpuhelimella Paikallisväyläluenta Paikallisväyläluennassa yhden tai useamman rakennuksen eri mittarien tiedot siirretään kiinteän kaapelin tai tiedonsiirtoverkkokaapelin (esim. kiinteistövalvontajärjestelmät) välityksellä keruuyksikölle. Keruuyksiköltä mittarien lukemat siirretään lämmönmyyjälle joko paperilla tai kaukoluentaa hyväksi käyttäen.

37 29 Kuva 2. Esimerkki paikallisväyläluennasta Kaukoluenta Kaukoluennassa mittarien lukemat kerätään keskitetysti lämmönmyyjälle. Tiedonsiirto voi tapahtua seuraavilla tavoilla: * puhelinverkko (valintainen puhelinverkko, kiinteät vuokrajohdot) * ISDN-verkko (digitaalinen monipalveluverkko, tulevaisuudessa) * kiinteät vuokrayhteydet (2-johdinyhteydet, 4-johdinyhteydet) * ilmoituksensiirtojärjestelmä, DOV-tekniikka (tiedonsiirto normaalin puhetaajuuden yläpuolella) * omat tiedonsiirtokaapelit * sähköverkko * radioyhteydet * kaapeli-tv, Datex, Diginet, Datel, Datapak, DataNet, jne. Esimerkkejä kaukoluentajärjestelmien toteuttamisesta on liitteessä 5. Mittarien luennan ja tietojen siirron voi lämmönmyyjälle tehdä myös jokin palveluyritys. 4.2 Tiedonsiirto Tiedonsiirtoa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä voidaan tarvita useista eri syistä. Lämpömääränlaskimelta saatavia tietoja voivat hyödyntää sekä lämmönmyyjä että asiakas.

38 30 Sähköisen tiedonsiirron antamia mahdollisuuksia lämmönmyyjälle ovat * kulutuslukemien luenta laskutusta varten * tariffiohjaus, uudet tariffijärjestelmät * kulutuskäyttäytymisen selvittäminen * tehon/virtauksen mittaus ja säätö. Asiakas voi käyttää tiedonsiirtoa * tehon/vesivirran optimointiin * energian käytön optimointiin * lämpötilan mittaustietojen hyödyntämiseen Siirrettävät tiedot Lämpömääränlaskimelta voi olla luettavissa: * kulutustiedot/kulutuslukemat * lämpötilat ja lämpötilaero * huipputeho ja -virtaus * hetkellinen teho ja virtaus * käyttötunnit * talletetut historiatiedot * parametrien arvot * virhetiedot Lämpömääränlaskimelle voidaan siirtää seuraavia tietoja tai tehdä seuraavia toimintoja: * tariffitiedot * päiväys, kellon aika * huippuarvojen nollaus Tiedonsiirtoverkko Tiedonsiirto kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä tulee toteuttaa siten, että kansainvälisten määräysten ja standardien vaatimukset tulevat huomioitua mahdollisimman hyvin. Tiedonsiirtojärjestelmä voidaan toteuttaa joko yksisuuntaisena tietojen luentana mittauslaitteilta tai kaksisuuntaisena, jolloin mittauslaitteille voidaan myös lähettää tietoja. Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat mittaustuloksen mittausepätarkkuuteen tai asiakkaalta laskutetun energiamäärän oikeellisuuteen. Lämmönmyyjä ei saa myöskään tehdä sellaisia muutoksia, joista ei jää "merkkiä" mittauslaitteeseen.

39 31 Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa muuttaa: * kulutuslukemia * mittaustarkkuuteen vaikuttavat parametreja * mittarikertoimia * asiakas-, osoite-, yms tietoja Tiedonsiirrossa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä suositellaan toteutettavaksi galvaanisesti erotetulla asynkronisella RS-232 liitännällä. Vaihtoehtoisesti tiedonsiirto voidaan toteuttaa standardiluonnoksessa pren esitetyllä tavalla. Liitäntä voidaan toteuttaa optisesti, induktiivisesti tai riviliittimeltä.

40 32 5 ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO 5.1 Yleistä /15/ Kunnossapidon tavoite on varmistaa tuotantolaitteiston käytettävyys huolto- ja korjaustoimenpiteillä niin, että kunnossapidosta ja sen puutteesta johtuvien kustannusten summa minimoituu. Laitteiston elinkaaren kustannukset muodostuvat seuraavista osakustannuksista: * Hankintavaiheen kustannukset - suunnittelukustannukset - asennuskustannukset * Käyttövaiheen kustannukset: - puutekustannukset (esim. varaosan puutteen aiheuttamat kustannukset) - käyttökustannukset - kunnossapitokustannukset * Romutusvaiheen kustannukset Kokonaisvaltainen kunnossapito: * käyttö + kunnossapito = käynnissäpito Laadun ylläpidolla tarkoitetaan seisokki- ja laatuhäviöiden minimointia. Tuottavan kunnossapidon tehtävät ja työlajit: * kunnossapitotarpeen vähentäminen hankinnan ja suunnittelun yhteydessä * kehittävä/parantava kunnossapito * laatua parantava kunnossapito (0-virheajattelu) * ennalta ehkäisevä kunnossapito (kunnontarkkailu) * korjaava kunnossapito toimintahäiriön sattuessa. 5.2 Mittaustoiminto Mittaustoiminto muodostuu seuraavista osista: * hankinta * mitoitus * hallinta * kunnossapito * testaus * kalibrointi * tarkastus * hyväksyminen * varastointi * käyttö * romutus.

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473 Sisältö: 2 Tärkeää Huomioita Virtausmittarin asennus 3 Syöttöjännite Pulssilähtö Lämpötilat 4 Asennus 5 Kytkennät 6 Mittapiirrokset 7 Mittataulukko 8 Muita huomioita

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Palloventtiili haponkestävä teräs ja teräs Mecafrance

Palloventtiili haponkestävä teräs ja teräs Mecafrance Mecafrance AT 3502, 3522, 3542, 3547, Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 8-250 10/100-20 - 200 ºC Teräs Haponkestävä teräs AT 3502, 3522, 3542, 3547, Käyttökohteet Sulkuventtiili esimerkiksi

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

CF ECHO II Asennusopas

CF ECHO II Asennusopas CF ECHO II Asennusopas 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asennus lyhyesti 4 2. Toimituksen sisältö 5 3. Huomioitavaa 5 3.1. Turvallisuus 5 3.2. Suojaus 5 3.3. Yleiset ohjeet 6 4. Virtausmittarin asennus 6 4.1. Asennusohjeet

Lisätiedot

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07. Luetteloesite Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Luetteloesite 2 Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja EV07 Qn= 800 l/min Paineilmaliitäntä lähtö: G 1/4 Sähk. liitäntä: Pistoke,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi hiiliterästä 311 ( ) sarjat PN40

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi hiiliterästä 311 ( ) sarjat PN40 Operation WAFER tyyppi hiiliterästä 311 (310-312) sarjat PN40 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 23-07-2015 Wafer tyyppi 311 (310-312) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa vaativiin sulku-

Lisätiedot

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Tuote- ja laitekuvaus Kuva 1. MSV-I Kuva 2. MSV-M MSV-I linjasäätöventtiiliä sekä MSV-M sulkuja tyhjennysventtiiliä suositellaan

Lisätiedot

SET-61. Käyttö- ja asennusohje

SET-61. Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 23.9.2009 D17016Ds SET-61 Käyttö- ja asennusohje 1. TEKNISET TIEDOT SET-61 laitteisto Käyttöjännite

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen

Lisätiedot

LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN. Asennus- ja käyttöohje

LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN. Asennus- ja käyttöohje LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN Asennus- ja käyttöohje Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA, puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601 Info: sgps.finland@saint-gobain.com

Lisätiedot

3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet

3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet 3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet Yli 40 vuoden kokemuksemme venttiilien valmistuksesta takaa HELA-venttiilien toimivuuden ja luoreliittimellä tai pistoliittimellä. Molemmat liitinmal- valmistamillamme

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Omavoimainen lämpötilansäädin Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 D/4 E Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Painos Joulukuu 2011 Sisällysluettelo Sisältö 1 Rakenne ja

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7 MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja 1006 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...5 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1.

Lisätiedot

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 22.7.2014 Internet: www.labkotec.fi 1/9 MINI 240 Pinnakorkeusmittari Copyright 2014 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

CF Echo US Echo. Asennusopas

CF Echo US Echo. Asennusopas CF Echo US Echo Asennusopas Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Huomattavaa 1-1 1.1 Käytetyt merkit 1-1 1.2 Turvallisuus 1-1 1.3 Suojaus 1-1 1.4 Yleiset ohjeet 1-2 2 Toimitettu materiaali 2-1 3 Virtausmittarin

Lisätiedot

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128.

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ.  Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128. LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø138 8 Ø 14 2 6 15 Ø133 4 Ø8 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 14 3 m/h Ø138 9 8 Ø133 7 Ø8 6 5 4

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G Tekninen esite Sovellus Hyväksytty standardin EN 215 mukaisesti Kaikkia RA-G-venttiilejä voidaan käyttää kaikkien RA-sarjan termostaattiantureiden kanssa. RA-G-venttiileissä on harmaa suojatulppa. Sitä

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje

SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje 0765050/2 IM-P076-07 ST Issue 2 SM21, SM21Y, SM24, SM24Y ja SM24H bi-metalliset lauhteenpoistimet Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet SM21 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

AirDirtVec. ilman- ja lianerottimet lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin.

AirDirtVec. ilman- ja lianerottimet lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin. www.hogforsgst.fi AirDirtVec ilman- ja lianerotin on teknisesti erittäin laadukas, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. AirDirtVec ilman- ja lianerottimet

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

KAUKOLUKULAITE TC-E 1 NÄYTTÖ ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

KAUKOLUKULAITE TC-E 1 NÄYTTÖ ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS 1 NÄYTTÖ ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gobain Pipe Systems Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Strömberginkuja 2 00380 Helsinki Finland

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä.

- Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. Asennusohje FlowBox Solar 7000 TÄRKEÄÄ - Tämä asennus- ja käyttöopas on luettava ja ymmärrettävä ennen työn aloittamista, ja oppaan ohjeita on noudatettava työssä. - Vain koulutettu ammattilainen saa koota,

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468

LINJASÄÄTÖVENTTIILI haponkestävä teräs hitsatut päät / laipat 467 ja 468 Operation hitsatut päät / laipat 467 ja 468 C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 2-2-21 Linjasäätöventtiilit 467 ja 468 on suunniteltu sulku- ja säätökäyttöön. Ne soveltuvat nestevirtausten säätöön lämmitys-

Lisätiedot

SET/S2. Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE

SET/S2. Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Puh. 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 10.06.2010 SET/S2 Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE 1(4) 1. YLEISTÄ SET/S2 on anturi, joka

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmät. jäähdytyspalkeille lämmityspattereiden kanssa

Ohjausjärjestelmät. jäähdytyspalkeille lämmityspattereiden kanssa Ohjausjärjestelmät jäähdytyspalkeille lämmityspattereiden kanssa 46 JÄRJESTELMÄESIMERKKEJÄ Järjestelmäesimerkki 1 (STR11) PI-säätö jäähdytyspalkkien, radiaattoreiden yms. ohjaukseen syöttörasian kanssa.

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1492050/1 IM-P149-13 ST Issue 1 AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot

NORI 500. Korkeapaineistukkaventtiili PN 250-500 DN 10-65. Vaihtoehdot. Materiaalit. Lisätietoja. Rakenne. Tilaustiedot Esite 7641.1/3-57 NORI 500 Korkeapaineistukkaventtiili karantiivisteellä ja säätökeilalla hitsauspäin tai -muhvein PN 250-500 DN 10-65 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa

Lisätiedot

Rotonivo. Sarja RN 3000 RN 4000 RN Käyttöohje

Rotonivo. Sarja RN 3000 RN 4000 RN Käyttöohje Rotonivo Sarja RN 3000 RN 4000 RN 6000 Käyttöohje 010516 1 UWT GmbH Westendstraße 5 Puh..: +49 (0)831 57123-0 Internet: www.uwt.de D-87488 Betzigau Faksilla: +49 (0)831 76879 E-Mail: info@uwt.de Tämä käyttöohje

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Gilflo ILVA -virtausmittausjärjestelmä Asennus- ja huolto-ohje

Gilflo ILVA -virtausmittausjärjestelmä Asennus- ja huolto-ohje 3377150/5 IM-P337-04 MI Issue 5 -virtausmittausjärjestelmä Asennus- ja huolto-ohje 1. Esittely 2. Yleistä 3. Tekniset tiedot 4.n mekaaninen asennus 5. IImpulssiputket 6. Ensimmäinen käynnistys 7. Huolto

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET VO80281/ S / H - 1 - ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET Tuotekuvaus Yleistä huomioitavaa Tekniset tiedot Valaisin on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi turvavalaisimeksi,

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

Tekninen tuote-esite. Tekniset tiedot. Turvallisuusohjeet

Tekninen tuote-esite. Tekniset tiedot. Turvallisuusohjeet ekninen tuote-esite NRQ4A oimilaite ja 3 tie säätöpalloventtiileille Vääntömomentti: 8 Nm Nimellisjännite AC/DC: 4 V Ohjaus: auki-kiinni oiminta-aika 9 s ekniset tiedot urvallisuusohjeet Sähköiset tiedot

Lisätiedot

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 22.3.2016 Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin Tilaaja: Wasenco Oy KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Wasenco Oy Askonkatu

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje

HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0601050/1 IM-P060-04 ST Issue 1 HV3 sulkuventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Käyttö 6. Huolto 7. Varaosat IM-P060-04 ST Issue

Lisätiedot

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 9.1.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/8 KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

testo 610 Käyttöohje

testo 610 Käyttöohje testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 KÄYTTÖKOHTEET Lattialämmityksen ohjaus Uppoasennettava termostaatti lattialämmityksen ohjaamiseen. Termostaatti pitää huolen, että huoneessa pysyy koko ajan

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Vesilukot Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus vesilukkojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TRMS AC VIRTAMITTARI TRIFITEK TR-FLEX

KÄYTTÖOHJE TRMS AC VIRTAMITTARI TRIFITEK TR-FLEX KÄYTTÖOHJE TRMS AC VIRTAMITTARI TRIFITEK TR-FLEX Trifitek Finland Oy 2014 1. YLEISTÄ Tämä käyttöohje sisältää tietoja ja varoituksia, joita on noudatettava, jotta mittalaitetta voidaan käyttää turvallisesti

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

Itserajoittuvien lämmityskaapelien PST W asennusohje

Itserajoittuvien lämmityskaapelien PST W asennusohje Itserajoittuvien lämmityskaapelien PST 10 40 W asennusohje Itserajoittuvien lämmityskaapelien PST 10 33 W asennusohje Tuotetiedot: Itserajoittuva lämpökaapeli Teho 10 W/m +10 C, 230 V AC. Elintarvikehyväksytty

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Mittaus- ja säätölaite IRIS Mittaus- ja säätölaite IRIS IRIS soveltuu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. IRIS muodostuu runko-osasta, säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta (koko 80), säätöasteikosta

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

Puhelin (09) , Fax (09) Vasatherm OHJAUS TOIMILAITTEEN AVULLA 57

Puhelin (09) , Fax (09) Vasatherm  OHJAUS TOIMILAITTEEN AVULLA 57 OHJAUS TOIMILAITTEEN AVULLA 57 58 Kaikki venttiilit on valmistettu punametallista. Osa niklattu. Venttiilien valmistaja on Heimeier, ja niillä on CEN-hyväksyntä. Venttiilejä voidaan käyttää vesi/glykoli-seokselle.

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Installation DVT 1000 L DVT 1500 L Living full of energy 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Johdanto Kuljetus-, asennus- ja käyttöohje koskee kaikkia Roth-öljysäiliöitä. Tässä käsitellyille säiliöille

Lisätiedot

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1.

CAT. C min 300 mm. [mm] [mm] C C C [mm] Minimum distance in a permanent assembly. Fig. 1. AT 3 kw FI AT A min 300 mm B 0 A B 3 355 55 76 5 355 55 76 9 405 35 335 min 300 mm min,8 m Minimum distance in a permanent assembly Fig. AT Technical data Type E-nr (SE) EL-nr (O) Output [kw] 3 87 03 49

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet AULIS kaukolämpö Liittyjän ohjeet Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Saatavuus Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi kohteeseesi Napapiirin Rovaniemen Energia ja Energiasta Vesi Oy:ltä hyvissä

Lisätiedot

ASENNUS JA LIITÄNNÄT, NÄYTTÖTAULU EFI-TAF

ASENNUS JA LIITÄNNÄT, NÄYTTÖTAULU EFI-TAF ASENNUS JA LIITÄNNÄT, NÄYTTÖTAULU EFI-TAF YLEISTÄ Digitaalinen näyttötaulu on elektroninen alusta, joka korvaa paperille merkityt tiedot kerrostalojen auloissa. Kolme : - Kaksi mallia asennettavaksi sisälle:

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 239/9 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä lokakuuta 1971,

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 239/9 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä lokakuuta 1971, 13/Nide 02 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 83 371L0348 251071 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 239/9 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä lokakuuta 1971, muiden nesteiden kuin veden

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

STAD-R. Linjasäätöventtiilit DN 15-25, pienemmällä Kv-arvolla

STAD-R. Linjasäätöventtiilit DN 15-25, pienemmällä Kv-arvolla STAD-R Linjasäätöventtiilit DN 15-25, pienemmällä Kv-arvolla IMI TA / Linjasäätöventtiilit / STAD-R STAD-R STAD-R peruskorjattavien kohteiden linjasäätöventtiili, joka mahdollistaa nestepohjaisten järjestelmien

Lisätiedot

EL.PI. CAST-RESIN. suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT

EL.PI. CAST-RESIN. suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT EL.PI. CAST-RESIN suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT Vakio-ominaisuudet Vuonna 1962 perustetun Elettromeccanica Piossascon pitkää kokemusta hyödyntävä tytäryhtiö EL.PI. CAST-RESIN aloitti vuonna 2010 valuhartsimuuntajien

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

AV30 Ilmanpoistin höyryjärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AV30 Ilmanpoistin höyryjärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1233450/2 IM-P123-04 ST Issue 2 AV30 Ilmanpoistin höyryjärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Yleistä 2. Turvallisuustiedote 3. Asennus 4. Ilmanpoistimen hitsaus 5. Huolto 6. Hävittäminen 7. Saatavat

Lisätiedot

Sulkupaine (ΔP) 16 bar 63 / 40 / 25 / 16 bar Pallotiiviste Stelliitti (KC) PTFE (TC) Tiiviysluokka ISO 5208, EN RATE D RATE A

Sulkupaine (ΔP) 16 bar 63 / 40 / 25 / 16 bar Pallotiiviste Stelliitti (KC) PTFE (TC) Tiiviysluokka ISO 5208, EN RATE D RATE A V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS 5 V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. 5KC venttiilin

Lisätiedot

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT www.sanpek.fi Sanpek-LED korkealaatuiset 360 CORN LED- lamput edustavat LEDvalaistustekniikan viimeisintä kehitysaskelta. Nämä CORN LED-lamput on kehitetty

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot