KAUKOLÄMMÖN MITTAUS. Lämpölaitosyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN MITTAUS. Lämpölaitosyhdistys ry"

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN MITTAUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K13/1994

2

3 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Tämä suositus käsittelee asiakkaille toimitettavan kaukolämmön mittaamista. Suosituksessa määritellään lämmönmittauslaitteiden rakenne ja toiminta. Julkaisua on tarkoitettu käytettäväksi yleisenä ohjeena kaukolämpöenergian mittauksessa, mittarien hankinnan apuvälineenä ja mittaustoiminnan käyttöohjeena. Lisäksi julkaisussa on esitetty mittarivalmistajille mittauksen vaatimukset ja kuvattu olosuhteet, joissa mittarien on toimittava. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n kuluttajalaitekomitean "Kaukolämpöenergian mittaamista koskevan suosituksen" K1/85. Hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa Mittaustyöryhmä Lassi Metsälä Pekka Joutsenvirta Helge Lipponen Veli Mustonen Veli-Matti Mäkelä Mirja Tiitinen Helsingin kaupungin energialaitos Espoon Sähkö Oy Helsingin kaupungin energialaitos Vantaan Sähkölaitos Oy Lappeenrannan Energialaitos Lämpölaitosyhdistys ry Lisäksi suosituksen kappaletta 5 Ennakoiva kunnossapito on ollut valmistelemassa DI Katariina Muhonen. Copyright Lämpölaitosyhdistys ry ISSN Viite: LLY-kansio 1/2

4

5 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K13/1994 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMÖN MITTAUS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Suosituksen tarkoitus Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut Tyyppihyväksynnät Määritelmiä Olosuhteet Paine ja lämpötila Veden laatu Ulkoiset olosuhteet LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN Mittauslaitteiston osat Rakenne Yhteensopivuus Sinetöinti Lämpömääränlaskin Toimintaperiaate Tehonsyöttö Sähköiset liitännät Toiminta-alue Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys Rakenne Merkinnät Tekninen esite Virtausanturi Toimintaperiaate Rakenne Lujuus ja rakenneolosuhteet Ominaisuudet Virtausanturin tarkkuusvaatimukset Näyttölaite Merkinnät Tekninen esite Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite Toimintaperiaate Tekniset vaatimukset Pulssivaste Merkintä Tekninen esite Erillinen impulssilaite

6 2.6 Lämpötila-anturit Toimintaperiaate Toiminta-alue Sallittu virhe Tekniset vaatimukset Aikavakio Asennustavat Merkinnät Tekninen esite Yhdistelmämittari Yleistä Tekniset vaatimukset Merkinnät Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet Testaus ja kalibrointi Korjauskäsikirja Varastointi MITTAUSKESKUS Omistus Asennus Rakenne ja tilantarve Osat ja laitteet Sulkulaitteet Lianerottimet Virtauksen ja tehon rajoittimet Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset Putkiliitokset Sähköiset liitännät Eristys Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA Mittarinlukujärjestelmät Paikallisluenta Paikallisväyläluenta Kaukoluenta Tiedonsiirto Siirrettävät tiedot Tiedonsiirtoverkko ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO Yleistä Mittaustoiminto Kunnontarkkailu

7 5.4 Kalibrointi Yleisiä ohjeita Uusien mittarien vastaanottotarkastus Käytettyjen mittarien tarkastus ja kalibrointi Virtausanturin kalibroinnissa käytettävän veden laatu Kenttätestaus Lämpömääränlaskimen testaus asennuspaikalla Virtausanturin testaus asennuspaikalla Impulssilaitteen testaus asennuspaikalla Lämpötila-anturien testaus asennuspaikalla Huollot ja korjaukset Huollot Mittarikorjaamolla tarvittavia laitteita Varastointi Määräaikaisvaihdot Vikatilastointi Kunnossapidon huomioonottaminen investointien yhteydessä Toiminnan laatu OHJEITA JA VINKKEJÄ Mittauskeskusesimerkkejä Lämpöenergiamittarin asennus Virtausanturin valinta ja mitoitus Magneettiset virtausanturit Mittarien lisäominaisuudet Kalibrointivinkkejä Virtausanturin kenttätestausmenetelmät Punnitusmenetelmä Vertailumittari Merkkiainemenetelmä KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET

8

9 1 1 YLEISTÄ 1.1 Suosituksen tarkoitus Suosituksessa käsitellään kaukolämmön toimitukseen liittyvien suureiden mittausta sekä siinä tarvittavia laitteita ja niille asetettavia vaatimuksia. Suosituksen loppuosassa käsitellään mittareiden luentaa, kunnossapitoa sekä mittaukseen liittyviä ohjeita ja esimerkkejä. Suosituksessa on mahdollisuuksien mukaan sovellettu muissa maissa voimassa olevia standardeja ja suosituksia sekä valmisteilla olevaa eurooppalaista standardia lämpöenergiamittareista. 1.2 Toimintaa säätelevät lait, asetukset ja määräykset Laitteiden tulee täyttää voimassaolevissa laeissa, asetuksissa ja muissa virallisissa määräyksissä asetetut vaatimukset. Näitä on mm. seuraavissa: - paineastialaki 98/73, muutokset 566/75, 464/87, 1350/91 - paineastia-asetus 549/73, muutokset 672/75, 636/77, 1106/81, 257/84, 506/87, 1024/91 - mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annettu laki 219/1965, muutokset 321/92, 1157/93 - vakausasetus 370/92 - mittayksikköasetus 371/92 - teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) määräys V1-91 lämpöenergiamittarien tyyppitarkastuksesta - valtion maksuperustelaki (150/92) - Suomen Rakentamismääräyskokoelma - Sähkötarkastuskeskuksen sähköturvallisuusmääräykset - EN-standardit 1.3 Rinnakkaiset Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisut - Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet (Julkaisu K1/92)

10 2 - Lämpöenergiamittarien tarkistuksen yleisohjeet (Raportti K6/89) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien hitsattujen teräsputkien tekniset vaatimukset (Suositus L1/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien käyrien ja laippojen tekniset vaatimukset (Suositus L2/84) - Kaukolämpöjohdoissa käytettävien sulkulaitteiden teknilliset vaatimukset (Suositus L4/83) - Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu (Suositus KK11/1992) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Suositus KK3/88) - Kaukolämmön kiertoveden käsittely (Raportti KK4/88) 1.4 Tyyppihyväksynnät Lämpöenergiamittarien tulee olla tyyppihyväksyttyjä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti. Tyyppihyväksymättömiä mittareita voidaan ottaa käyttöön (ensiasennus) ennen Ennen määräaikaa käyttöön otettuja lämpöenergiamittareita saa käyttää ilman tyyppihyväksyntää asti. /4/ 1.5 Määritelmiä Mittauskeskus käsittää asiakaskiinteistössä olevat lämmönmyyjän laitteet, joiden avulla asiakas kytketään kaukolämpöverkkoon, asiakkaan käyttämä lämpöenergia mitataan ja vesivirta ja/tai teho tarvittaessa rajoitetaan sopimuksen mukaiseksi. Lämmönmyyjän pääsulkuventtiilit luetaan mittauskeskukseen kuuluvaksi. Asiakas on tässä suosituksessa nimitys kaukolämmitettävästä rakennuksesta/rakennuksista tai niiden omistajasta/haltijasta. Lämpöenergiamittarin (tässä suosituksessa myös lyhyemmin mittarin) osat ovat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari ja mahdollisesti erillinen impulssilaite. Virtausanturi mittaa asiakkaan kaukolämpölaitteiden läpi virtaavan veden määrää. Tilavuusvirta Q on virtausanturin läpi virranneen veden tilavuus aikayksikössä.

11 3 Suurin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausantumax rin on toimittava rajoitetun ajan ilman, että suurimmat sallitut virheet ja suurin sallittu painehäviö ylittyvät. Pienin tilavuusvirta Q on tilavuusvirta, jolla virtausanturi min toimii ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Tilavuusvirta-alue on suurimman ja pienimmän tilavuusvirran rajaama alue. Välirajan tilavuusvirta Q jakaa tilavuusvirta-alueen yläalueet seen ja ala-alueeseen, joille molemmille erikseen on määritelty suurin sallittu virhe. Nimellistilavuusvirta Q on puolet suurimman tilavuusvirran n arvosta. Nimellistilavuusvirralla virtausanturin täytyy toimia käyttöolosuhteissa sekä jatkuvassa että epäjatkuvassa käytössä ilman, että suurimmat sallitut virheet ylittyvät. Lämpötila-alueen yläraja on korkein veden lämpötila, jolla max suurin sallittu virhe ei ylity. Lämpötila-alueen alaraja on matalin veden lämpötila, jolla min suurin sallittu virhe ei ylity. Suurin lämpötilaero max, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Pienin lämpötilaero min, joka voi esiintyä tulo- ja paluuput- kissa olevien lämpötila-anturien välillä ilman, että suurin sallittu virhe ylitetään. Käyttöpaine on veden paine välittömästi virtausanturin edessä olevassa putkistossa. Suunnittelupaine on paine, jota käytetään laitteiden rakenteiden mitoittamiseen. Askel d on asteikon pienin merkitty väli, kun näyttö on analoginen. Kun näyttö on digitaalinen, askel on pienin mahdollinen kahden peräkkäisen näyttämän nollasta poikkeava ero. Tehonsyöttö on lämpömäärän laskimen normaali tehonsyöttötapa joko verkkovirtaa tai paristoa käyttäen. Yhdistelmämittari on sellainen rakenteellinen kokonaisuus, jossa lämpömääränlaskin ja virtausanturi sekä tarvittaessa myös lämpötila-anturit on tarkoitettu toimimaan yhtenä toisiinsa kuuluvana kokonaisuutena. Huoltovälillä tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa tai lämmönmyyjän kokemukseensa perustuen määrittelemää aikaa, anturin läpi virrannutta vesimäärää tms., jonka mittarin osan virhe on todennäköisesti sallittua pienempi ilman huoltoa normaaleissa käyttöolosuhteissa.

12 4 Suurin sallittu virhe on suurin sallittu poikkeama oikeasta arvosta sisältäen sekä systemaattiset että satunnaiset virheet. /5/ Epätarkkuudella tarkoitetaan mittarin tai sen osan tiettyjä käyttöolosuhteita vastaavaa kokonaisvirhettä, joka sisältää sekä systemaattiset että satunnaisvirheet. /6/ Mittausepävarmuus kuvaa mittaustulosten vaihtelua ja se määritellään virherajojen avulla. /6/ Kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla annetuissa olosuhteissa saadaan mittauslaitteen, mittausjärjestelmän tai kiintomitan näyttämien arvojen ja mittaussuureen vastaavien arvojen välinen yhteys. /7/ Virityksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla mittauslaite saatetaan toimintatilaan ja käyttötarkoitukseen nähden riittävän harhattomaksi. /7/ Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustuloksen yhteyttä katkeamattoman vertailuketjun kautta asianmukaisiin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin. /7/ Akkreditoinnilla tarkoitetaan testauslaboratorion toteamista päteväksi suorittamaan määrättyjä tai määrätynlaisia kokeita. /8/ Tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan jatkuvasti valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän hyväksyntää, joka perustuu hyväksymiselimen edustavaksi katsomaan näytteeseen. /8/ 1.6 Olosuhteet Paine ja lämpötila Mittauskeskuksen ja sen eri laitteiden suunnittelulämpötila on 120 C, ellei erikseen ole toisin mainittu. Suunnittelupaine on 1,6 MPa.

13 5 TAULUKKO 1 Kaukolämpöveden käyttöolosuhteet, joissa mittarin eri osien on mitattava oikein ja kestettävä vaurioitumatta. Kaukolämpöveden olosuhteet jatkuvasti hetkellisesti (laskenta toimii (kestettävä rikkouvirherajojen sisäl- tumatta) lä) Virtausanturi 15 C < t 90 C 0 C < t 120 C 0 MPa < p 1,6 MPa (ylipainetta) Lämpömääränlaskin Lämpötila-anturi 0 C < t 120 C 0 C < t 120 C Veden laatu Lämpöenergian mittari on suunniteltava siten, että ne toimivat LLY:n suosituksen KK3/88 mukaisissa kaukolämpöveden olosuhteissa. TAULUKKO 2. Kaukolämmön kiertovesianalyysin ohjearvot. /9/ Ominaisuus Ohjearvosuositus ph-arvo (ph 25) Kokonaiskovuus dh < 0,8 Happipitoisuus mgo /kg < 0,02 Happea sitova kemikaali esim. hydratsiini mgn H /kg < 0,2 Ammoniakkipitoisuus mgnh /kg < 5 Kokonaisrautapitoisuus mgfe/kg < 0,1 Kokonaiskuparipitoisuus mgcu/kg < 0,02 Öljypitoisuus mg/kg < 1 Kloridipitoisuus mgcl /kg < 50 Vetykarbonaattipitoisuus mghco /kg <

14 6 Kaukolämmön kiertoveden sähkönjohtavuus vaihtelee yleensä välillä µs/cm. Magneettisten virtausanturien valinnasta sekä veden ominaisuuksien vaikutuksesta sen käyttöön ja mittausepätarkkuuteen kerrotaan tarkemmin kohdassa 6. Kiintoaineiden hiukkaskoko virtausanturin läpi virtaavassa vedessä voi olla enintään suodatinverkon läpäisemän hiukkaskoon (enintään 1 mm) suuruinen Ulkoiset olosuhteet Mittauskeskus sijoitetaan yleensä rakennuksen tekniseen laitetilaan, missä sijaitsevat myös rakennuksen kaukolämpölaitteet. Mittarin on toimittava +5 C...55 C:en ympäristön lämpötiloissa (ympäristöluokitus A) /10/. Teknisen laitetilan sisälämpötila on 10 C...35 C. Tekninen laitetila varustetaan tarvittaessa lämmityslaitteella ja riittävällä ilmanvaihdolla. Lämpötilan nousu estetään ensisijaisesti putkistojen ja laitteiden tehokkaalla eristyksellä. /11/

15 7 2 LÄMPÖENERGIAN MITTAAMINEN Lämpöenergiamittariin kuuluvat seuraavat osat: lämpömääränlaskin, virtausanturi, lämpötila-anturipari sekä tarvittaessa erillinen impulssilaite, jonka avulla vesimäärään verrannolliset pulssit siirretään lämpömääränlaskimelle. Osat voivat olla joko erillisiä tai useammasta osasta yhteen koottuja kokonaisuuksia, ns. yhdistelmämittareita. Seuraavassa on käsitelty ensin erillislaitteet ja sen jälkeen kohtaan 2.7 on koottu yhdistelmämittareita koskevat poikkeukset ja lisäykset. Virtausantureita on toimintatavaltaan erityyppisiä. Kaukolämpökäytössä käytetään nykyään yleisesti mekaanisia siipipyörämittareita, magneettisia mittareita, ultraäänimittareita sekä erilaisia paine-eroon ja värähtelyyn perustuvia mittareita. 2.1 Mittauslaitteiston osat Rakenne Mittari voi olla erillisistä osista koottu tai yhdysrakenteinen, ns. yhdistelmämittari. Liitettäessä yhteen virtausanturi ja lämpömääränlaskin tulee kertoimina käyttää ainoastaan 10 n - johdannaisia (n = kokonaisluku) Yhteensopivuus Erilliset lämpömääränlaskimet, virtausanturit ja lämpötilaanturit tulee konstruoida siten, että ne ovat yhteensopivia myös toisten valmistajien laitteiden kanssa Sinetöinti Virtausanturi, impulssilaite, lämpömääränlaskin, lämpötilaanturit ja sähkönsyöttö tulee varustaa luotettavalla sinetöintimahdollisuudella. Ne sinetöidään kukin erikseen tämän suosituksen ja valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Lämpömääränlaskin, virtausanturi ja lämpötila-anturit tulee voida asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa ilman, että tarvitsee tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kalibrointiin ja/tai tehtaan sinetöintiin.

16 8 2.2 Lämpömääränlaskin Kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettävien lämpömääränlaskimien on oltava TTK-määräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksyttyjä Toimintaperiaate Lämpömääränlaskin vastaanottaa virtausanturin läpi virranneeseen vesimäärään verrannolliset pulssit. Samanaikaisesti tuloja paluulämpötila-antureilta mitataan järjestelmässä vallitseva lämpötilaero. Veden entalpiaeron ja em. mittaussuureiden tulona saatu energiamäärä tulostetaan laskimen näyttöön. Lämpömääränlaskin on voitava liittää tässä suosituksessa mainittuihin virtausantureihin. Virtausanturilta saadaan taulukon 3 mukaiset pulssit Tehonsyöttö Lämpömääränlaskimen tehonsyöttötapa on normaalisti joko verkkovirta ja/tai paristo. Verkkojännitekäyttöisen lämpömääränlaskimen tulee toimia, kun verkkojännite on 230 VAC +10/-15 % ja taajuus 50 Hz ± 1 Hz. Paristokäyttöisenä lämpömääränlaskimen tulee toimia oikein silloinkin, kun pariston jännite on % nimellisjännitteestä. Lämpömääränlaskimen valmistajan tulee antaa takuu toimittamiensa paristojen käyttöiälle. Pariston varastoinnista on annettava ohjeet toimituksen yhteydessä Sähköiset liitännät Lämpömääränlaskin tulee varustaa asynkronisella RS-232 sarjaja/tai ns. meter-bus (European Standard, pren , luonnos) liitännällä. Liityntä voi olla induktiivinen tai optinen. Mittaustiedot tulee olla saatavissa myös laskimen riviliittimeltä. Lämpömääränlaskin tulee tarvittaessa (esim. kiinteistövalvontajärjestelmään liitettäessä) varustaa energia- ja vesimäärän aktiivisella ( 3 V) tai potentiaalivapaalla lähdöllä, joiden pulssinkestot t 1 ja t 2 ovat vähintään 100 ms (kuva 1). Liitännät on merkittävä selvästi.

17 9 +))))), +))))), +))))), * * * * * * ))-.))))-.))))-.)) T t T T t T 1 2 Kuva 1. Pulssin kestot t ja t Toiminta-alue Lämpömääränlaskimen lämpötilaeroalue on min 2 C ja max 100 C. Laskimen on toimittava sallittujen virherajojen sisällä, kun ympäristön lämpötila vaihtelee välillä C. Laskimen on kyettävä rekisteröimään kaikki virtausanturilta Q max virtaamalla tulevat pulssit, kun pulssin kestot 1t ja 2t ovat vähintään 50 ms (vrt. kuva 1). Ajat t 1 ja t 2 voivat erota suuruudeltaan toisistaan Lämpömääränlaskimen suurin sallittu virhe /5/ Suurin sallittu virhe suurimmalla lämpötilaerolla saa tarkkuusluokan 0,5 lämpömääränlaskimella olla ± 0,5 % ja tarkkuusluokan 1,0 lämpömääränlaskimella ± 1 %. Virhe saa lämpötilaeron pienetessä kasvaa seuraavasti: ± 0,005 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 0,5 ± 0,01 (0,8 0,2 max ) 100 %, luokka 1,0 kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ±2,5 % luokalle 0,5 ja ± 5 % luokalle 1,0. Lisäksi vaaditaan, että max / min Näyttölaite, kapasiteetti, pysyvyys Lämpömääränlaskimen näytössä on esitettävä ainakin * kulunut lämpömäärä (MWh) * virtausanturin läpi virrannut vesimäärä (m ) * hetkellinen kaukolämpöveden jäähdytys ( C tai K) Lämpömääränlaskin on varustettava vähintään kuusi (6) numeroisella näyttöyksiköllä sekä lämpömäärää että vesimäärää varten.

18 10 Desimaalipilkun paikka on merkittävä näyttöön. Mikäli laskin varustetaan muulla kuin rullalaskimella, tulee lukemien säilyä laskimen muistissa 12 kuukauden ajan. Vikatapauksissa lukemat on voitava rekisteröidä vaikka näyttölaite olisi vioittunut. Sähköverkon jännitevaihtelut ja häiriöt eivät saa aiheuttaa vaurioita näyttölaitteeseen tai muistiyksiköihin. Näyttölaitteen lisätoimintoja voivat olla esimerkiksi * hetkellinen teho (kw) * 3 hetkellinen virtaus (m /h) * suurin esiintynyt teho (kw) * 3 suurin esiintynyt virtaus (m /h) * virheilmoitukset Rakenne Lämpömääränlaskimen tulee olla koteloinniltaan kestävää ja kosketussuojaista rakennetta, jotta se voidaan asentaa ilman erillistä koteloa. SFS-standardin mukaisen asennusalustan käyttö on suositeltavaa. Laitteiden tulee olla helposti ja luotettavasti sinetöitävissä Merkinnät Lämpömääränlaskimessa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka * valmistusnumero * käyttöjännite ja tehonsyöttö * lämpötila-anturin tyyppi * virtausanturin pulssivaste * pienin ja suurin lämpötilaero * maininta tulo- tai paluuputkiasennuksesta * käyttölämpötila-alue * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Laskimen mukana on toimitettava asiakkaalle annettava mittarin käyttöohje Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä:

19 11 * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * mitat * käyttöjännite ja tehonsyöttö * sallitut jännite- ja taajuusvaihtelut * suojausluokka * tehontarve * suurin virta lämpötila-anturien kautta (enintään 10 ma) * virtausanturin pulssivaste * tiedot kaukosiirron potentiaalivapaan lähdön suurimmasta sallitusta kuormituksesta, kestosta ja jännitetasosta * testiulostulojen pulssivaste, jännite ja kesto * sallittu ympäristön lämpötila * pienin ja suurin lämpötilaero * lämpötila-alue * epätarkkuus virhekäyrän muodossa * suositus lämpötila- ja pulssisisäänmenojen tasoista * näytön toiminnot * toimintakuvaus * selvitys hetkellisarvojen laskennasta ja aseteltavuudesta * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * lämpötila-anturin tyyppi * takuuaika Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta. 2.3 Virtausanturi Tässä suosituksessa esitetään ensisijaisesti vaatimukset kaukolämpöenergian mittaamisessa käytettyjen virtausanturien osalta. Vaatimukset pätevät soveltuvilta osiltaan kaikille mittarityypeille. Virtausanturin, jonka putkiyhteiden nimellissuuruus (DN) on 50 mm tai sitä pienempi, tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Virtausanturin, jonka putkiyhteet ovat yli DN 50, tulee täyttää ominaisuuksiltaan TTK-määräyksen V1-91 ehdot. Virtausanturi asennetaan paluujohtoon vaaka- tai pystyasentoon tyyppihyväksynnän mukaisesti Toimintaperiaate Virtausanturi tuottaa vesimäärään verrannollisia pulsseja tunnetussa suhteessa taulukon 3 mukaisesti. Pulssien tulee soveltua sellaisenaan käyttämään tässä suosituksessa esitettyjä lämpömääränlaskimia.

20 Rakenne Virtausanturi on valmistettava korroosionkestävästä materiaalista ja se on tarvittaessa suojattava asianmukaisella pintakäsittelyllä. Kestäväksi materiaaliksi virtausanturin pesässä katsotaan mm. teräs, pallografiittivalurauta tai valurauta. Muiden materiaalien osalta on tarvittaessa esitettävä erillinen todistus korroosion kestosta. Virtausanturissa ei saa olla sellaisia kuluvia osia, jotka edellyttävät mekaanisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran viidessä vuodessa ja staattisten anturien määräaikaisvaihtoa useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Ne virtausanturin rakenneosat, jotka vaikuttavat mittausominaisuuksiin, tulee varustaa sinetöintimahdollisuudella. Mikäli anturin liittäminen mittauskeskukseen edellyttää lisäosien (esim. supistusten) käyttöä, on niiden vaikutuksesta mittausepätarkkuuteen annettava selvitys. Virtausanturin osat, jotka on asennettava määrätyllä tavalla toisiinsa nähden, jotta mittari toimii oikein, on voitava asentaa vain tällä tavalla ohjaimien tai vastaavien avulla. Virtausanturin rakennepituuden tulee olla taulukon 3 mukainen. TAULUKKO 3. Virtausanturin pulssivaste, rakennepituus ja liitostavat. DN Litraa/pulssi Liitostapa Rakennepituus [mm] 15 1 tai 10 Kierre R ¾ Kierre R tai Kierre R 1¼ Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS Laippa SFS

21 Lujuus ja rakenneolosuhteet Virtausanturit on mitoitettava 120 C käyttölämpötilaa ja 1,6 MPa:n ylipaineen käyttöpainetta varten. Virtausanturin normaalit käyttöolosuhteet ovat: * Anturit toimivat vedessä, joka on kohdassa esitetyn analyysin mukaista. * Anturin on mitattava annettujen virherajojen sisällä jatkuvasti veden lämpötilassa, joka vaihtelee välillä C. Anturin on kestettävä rikkoutumatta veden lämpötila, joka vaihtelee välillä C * Nimellistilavuusvirralla Q on mittarin suurin sallittu n painehäviö 25 kpa Ominaisuudet Jos tilavuusvirta ylittää virtausanturin Qmax-virtaaman, tulee anturin osoittaa vähintään virtaamaa Q max. Jos anturin ominai- suudet sallivat suuremman tilavuusvirran kuin Qmax-virtaaman sallittujen virherajojen (± 2 %) sisällä, voidaan tämä ominaisuus hyödyntää mittauksessa. Virtauksen osoitusta ei saa asettaa 0:ksi, jos Q ylitetään. max -virtaama Anturit eivät saa vaatia edellään virtaussuunnassa yli 10xD ja jälkeensä yli 5xD häiriöttömiä putkiosuuksia, missä D on putken sisähalkaisija. Virtausanturin on mitattava ± 2 % tarkkuudella, kun anturi on asennettu kappaleen 3 mukaiseen mittauskeskukseen ja tilavuusvirta vaihtelee välillä Q t...q max Virtausanturin tarkkuusvaatimukset Virtausanturin suurin sallittu virhe eri tarkkuusluokissa on taulukon 4 mukainen. TAULUKKO 4. Virtausanturien tarkkuusluokat /5/ Tarkkuusluokka Ala-alue Yläalue (Q Q < Q ) (Q Q < Q ) min t t max 2 ± 5 % ± 2 % 3 ± 5 % ± 3 %

22 14 Virtausanturin alaluokka määräytyy lisäksi pienimmän tilavuusvirran ja välirajan tilavuusvirran mukaan taulukon 5 mukaisesti. TAULUKKO 5. Virtausanturien tarkkuusluokkien alaluokat /5/ 3 3 Alaluokka Qn < 15 m /h Qn 15 m /h A Qmin 0,04 Qn 0,08 Q Qt 0,10 Qn 0,20 Q B Qmin 0,02 Qn 0,04 Q Qt 0,08 Qn 0,15 Q C Qmin 0,01 Qn 0,02 Q Q 0,06 Q 0,10 Q t n D Qmin 0,01 Qn 0,01 Qn Qt 0,015 Qn 0,025 Qn E Q min < 0,01 Q n < 0,01 Qn Q < 0,015 Q < 0,025 Q t n n n n n n n n Virtausanturiksi suositellaan vähintään tarkkuusluokkaan 2B tyyppihyväksyttyä anturia. Valmistaja on velvollinen toimittamaan kalibrointituloksen jokaisesta toimitetusta virtausanturista. Kalibrointi suoritetaan vähintään kolmessa pisteessä. Pisteet sijoittuvat ala- ja yläalueelle siten, että kalibrointipiste(itä) sijoittuu molemmille alueille. Kalibrointi tulee suorittaa 20 ± 5 C tai 45 ± 5 C lämpöisellä vedellä. Veden lämpötila tulee mainita tuloksissa. Kalibrointitulokset voidaan toimittaa joko paperilla tai levykkeellä. Edellä mainitut tarkkuusvaatimukset tulee saavuttaa impulssilaitteen ollessa kiinnitettynä virtausanturiin Näyttölaite Jos virtausanturissa on vesimäärän kokonaislaskuri, tulee sen kapasiteetin olla vähintään kuusi (6) numeroa Merkinnät Virtausanturissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * viranomaisen tyyppihyväksymismerkintä * tarkkuusluokka

23 15 * valmistusnumero * nimelliskoko, DN * käyttöpaine * käyttölämpötila * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * nimellisvirtaus * virtaussuunta * pulssivaste * varaus käyttäjän omalle mittaritunnukselle * suositeltava: testipulssin arvo, esim pulssia/l Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * tarkkuusluokka * käyttöalue * käyttölämpötila-alue * käyttöpaine * kokomerkintä, DN, Qn * mittausaluerajat * painehäviöt * toimintaperiaate * asennusasento, H=vaaka, V=pysty * materiaalit * mitat * takuuaika * rajoitukset käyttöolosuhteissa * anturin käyttäytyminen anturin ollessa tyhjä mitattavasta nesteestä * anturin käyttäytyminen tilavuusvirran ylittäessä anturin Q max virtaaman * testiulostulon pulssivaste, pulssinkestoaika ja jännite * mittausalueen aseteltavuus ja sen vaikutus mittaustarkkuuteen * maininta tarvittavista testauslaitteista * valmistajan suositus huolto- ja kalibrointivälistä * asennusvaatimukset Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää laitetta.

24 Virtausanturiin sisäänrakennettu impulssilaite Toimintaperiaate Impulssilaite tuottaa virtausanturin läpi virtaavan vesimäärään verrannollisia pulsseja ennalta tunnetussa suhteessa Tekniset vaatimukset Impulssilaitteen tulee olla luotettavasti sinetöitävissä. Impulssilaitteen tulee kestää +80 C lämpötila. Impulssilaite ei saa estää virtausanturin näytön lukemista Pulssivaste Impulssilaitteen pulssivasteen on vastattava lämpömääränlaskimen pulssivastetta, vrt. taulukko Merkintä Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Impulssilaitteissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusnumero ja -vuosi * tyyppimerkintä * pulssivaste Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * materiaalitiedot * mitat * kiinteän kytkentäjohdon pituudet * pulssivaste * jaksojen jakautuminen kiinni/auki vaiheisiin * vääntömomentti käyntiinlähdössä ja liikkeellä ollessa * tekninen käyttöikä * kytkentävastus * suurin sallittu ympäristön lämpötila * toimintakuvaus

25 17 Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää impulssilaitetta. 2.5 Erillinen impulssilaite Lämpömääränlaskin on varustettava erillisellä impulssilaitteella, jos se on tarkoitettu liitettäväksi sellaiseen virtausanturiin, jossa ei ole kiinteästi pulsseja tuottavaa ominaisuutta. Impulssilaite toimitetaan yhdessä laskimen kanssa. Erillisen impulssilaitteen vaatimukset ovat samat kuin virtausanturin sisäänrakennetulla impulssilaitteella. Vaatimukset on esitetty kohdassa 2.4. Erillisen impulssilaitteen tulee sopia tyyppihyväksyttyyn virtausanturiin. 2.6 Lämpötila-anturit Toimintaperiaate Lämpötila-anturit ovat laitteita, jotka mittaavat lämmönsiirtoaineen lämpötilaa tulo- ja paluuputkissa ja jotka tuottavat lämpötilaan verrannollisen viestin Toiminta-alue Anturien edellytetään toimivan seuraavissa käyttöolosuhteissa: * lämpötila vaihtelee C * anturien edellytetään toimivan kohdan mukaisessa kaukolämpövedessä Lämpötilaero vaihtelee välillä min 2 C ja max 100 C. Mittausalueet on spesifioitava esitteiden teknisissä tiedoissa. Lämpötila-anturin on kestettävä 10 ma:n mittausvirta niin, että anturin lämpeneminen ei aiheuta sallitun virheen ylittymistä.

26 Sallittu virhe /5/ Lämpötila-anturiparin lämpöenergian määrän mittaukseen aiheuttama suurin sallittu virhe on: ±(0,004 0,1 K ) 100 % kun min max siten, että virhe ei kuitenkaan saa ylittää ± 4 %. Lämpötila-anturit toimitetaan pääsääntöisesti valikoituina anturipareina. Anturien tulee täyttää seuraavat ehdot: * Paritettuina, mutta ilman sijoituspaikkamerkintää (tulo/paluuputki) toimitettujen anturiparien virheen tulee alittaa sallittu virheraja myös epäsuotuisimmalla sijoitusvaihtoehdolla. * Anturiparin tulee alittaa sallittu virheraja myös silloin, kun anturit toimitetaan parittamattomina Tekniset vaatimukset Anturikaapeleina käytetään johtimia, joiden poikkipinta ja enimmäispituudet on esitetty taulukossa 6. Johtimen pituus on oltava vähintään 1,5 m. TAULUKKO 6. Pt 100-lämpötila-anturien johtimien maksimipituudet 2-johdinmittauksessa. Poikkipinta-ala 2 mm Enimmäispituus m 0,22 2,5 0,50 5,0 0,75 7,5 1,50 15,0 Asennuksessa on käytettävä 4-johdinmittausta, mikäli taulukossa 6 esitetyt pituudet joudutaan ylittämään. Suositeltava johtimien poikkipinta-ala on tällöin 0,5 mm 2. Johtimet on voitava kytkeä varmasti ja turvallisesti liittimiin. Verkkojänniteliittimien on oltava erikseen kosketussuojaisia. Käytettyjen holkkitiivisteiden kooksi tulee olla valittavissa joko PG11 tai PG13,5.

27 19 Suunnittelulämpötilan on oltava vähintään 120 C ja anturien on täytettävä IEC-751 vaatimukset /12/ ja vähintään viiden vuoden pitkäaikaisstabiliteetti. Mikäli johtimet kuuluvat toimitukseen, tulee näiden olla 2- johdin mittauksessa samanpituiset ja laadultaan sellaiset, että ympäristöhäiriöt eivät haittaa mittausta. Eristysvastuksen anturin metallikuoren ja kunkin liitosjohtimen välillä tulee olla suurempi kuin 100 M Aikavakio Anturin aikavakion tulee olla 20 s, kun anturi on asennettuna mittauskeskukseen mitattuna 50 % lämpötilanmuutoksesta virtausnopeuden ollessa 0,5 m/s Asennustavat Antureihin ja impulssilaitteeseen liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Anturit asennetaan suojataskuihin, joiden on oltava korroosion kestävää materiaalia. Suojataskun kierreliitännän tulee olla Rp ½ tai Rc ½ /13/. Suojatasku suositellaan asennettavaksi putkeen vastavirtaan tai putken akselin suuntaisesti vastavirtaan (kts. liite 1). Pintalämpötila-antureita ei saa käyttää jälkeen asennettavissa uusissa lämpömääränmittauksissa Merkinnät Lämpötila-antureissa tulee olla seuraavat merkinnät: * valmistaja tai liikemerkki * valmistusvuosi * tyyppimerkintä * anturiparin valmistusnumero * viranomaisten tyyppihyväksyntämerkki * mittausalueen rajat min ja max * sijoituspaikkamerkintä (tulo/paluu), jos sillä on vaikutusta mittausvirheeseen. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavia. Merkinnät on voitava lukea, kun laite on asennettu ja käytössä.

28 Tekninen esite Valmistajan tulee teknisessä esitteessä antaa seuraavat tiedot asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä: * valmistajan nimi tai liikemerkki * tyyppimerkintä * käyttöalue * max. ympäristön lämpötila * suunnittelulämpötila ja -paine * anturiparin pienin ja suurin lämpötilaero * toimintaperiaate * käytetyt materiaalit * takuuaika * mitat * johtimien pituudet * suurin sallittu mittausvirta anturin läpi * aikavakio (50 % lämpötilamuutokselle) täydelliselle anturille. Teknisen esitteen tulee vastata kulloinkin myytävää lämpötilaanturiparia. 2.7 Yhdistelmämittari Yleistä Yhdistelmämittarin tulee olla TTK:n tyyppihyväksyntämääräyksen V1-91 mukaisesti tyyppihyväksytty. Yhdistelmämittari mittaa virranneen vesimäärän ja tulo- ja paluulämpötila-antureilta samanaikaisesti vallitsevan lämpötilaeron. Veden entalpiaerotuksen ja em. mittaussuureiden tulona saatava energiamäärä on luettavissa mittarin näytöstä Tekniset vaatimukset Yhdistelmämittarien eri osien tekniset vaatimukset vastaavat erillisten osien vaatimuksia tässä kappaleessa esitettyjä poikkeuksia ja lisäyksiä lukuunottamatta. Yhdistelmämittarin rakenteelliset ominaisuudet ovat kohdan mukaiset lukuunottamatta taulukon 3 pulssivasteita. Jos laskin/vahvistin-yksiköitä on sijoitettu virtausanturin yhteyteen, on lämpötilan kesto mitoitettava vastaavaksi.

29 21 Yhdistelmämittarien esitteissä on oltava selvästi mainittuna, onko virtausanturiosa ja laskinosa (mahdollisesti myös lämpötila-anturit) aina käytettävä määrättynä numeroituna parina. Jos virtausanturi ja laskin ovat viritettävissä eri pareille, on ohjeet viritystä ja/tai asettelua varten oltava selkeästi esitettyjä. Yhdistelmämittarin eri osat tulee voida kalibroida erikseen. Yhdistelmämittareissa, joissa virtausanturi- ja lämpömääränlaskinosa sijaitsevat erillään, on välijohdon oltava ainakin toisesta laitteesta irrotettavissa liittimin ja johdon on oltava vähintään 1,5 metrin pituinen Merkinnät Yhdistelmämittarin merkinnät ovat kohtien ja mukaiset poislukien kohdat: * virtausanturin pulssivaste * testipulssin arvo, esim p/l 2.8 Asennus-, huolto- ja käyttö-ohjeet Myyjän on toimitettava mittarin tai sen osien mukana asennus-, huolto- ja käyttöohjeet asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä. Mittarin mukana on oltava myös käyttöohje kaukolämpöasiakkaalle. Asiakkaan käyttöohjeesta on ilmettävä ainakin: * mittarin luentaohje * näytön toiminnot * näytössä olevien virheilmoituksien selitykset ja toimintaohjeet Huolto-ohjeessa on esitettävä ainakin: * maininta tarvittavista testauslaitteista * ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi * viritysohje * puhdistusohjeet * pariston vaihto-ohje Asennusohjeessa on esitettävä ainakin: * kytkennät * käyttöasento * käyttöönotto

30 22 Luotettavan toiminnan takaamiseksi on asennuksessa noudatettava valmistajan antamia asennus- ja käyttöohjeita. 2.9 Testaus ja kalibrointi Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee sisältää testiulostulo kalibrointia varten. Pulssivasteen tulee olla riittävän suuri erottelukyvyn saavuttamiseksi. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimen tulee olla sellaisia, että niiden osoitusta voidaan muuttaa vastaamaan kalibrointilaitteen arvoa. Lämpöenergiamittarien ja sen osien teknisissä esitteissä tulee olla maininta tarvittavista testauslaitteista ja ohjeet kalibroinnin suorittamiseksi. Jos laitteen kalibrointi on mahdollista vain sen oman testauslaitteen avulla, on tästä oltava maininta teknisessä esitteessä. Kaikissa virtausantureissa tulee olla viritysmahdollisuus. Sähköiset virtausanturit tulee varustaa joko automaattisella tai käsikäyttöisellä 0-pisteen asettelumahdollisuudella. Kaikki mittausominaisuuksiin vaikuttavat säätöelimet on varustettava sinetöinnillä. Yhdistelmämittari tulee olla varustettu viritysmahdollisuudella joko yhteisellä koko mittaukselle tai erillisillä virtausanturille ja laskinosalle Korjauskäsikirja Lämpöenergiamittarin tai sen eri osien toimittajan on takuuajan umpeuduttua pyydettäessä toimitettava laitteen korjauskäsikirja asiakkaan haluamalla kotimaisella kielellä Varastointi Lämpömääränlaskimet ja lämpötila-anturipari sekä mahdollinen impulssilaite toimitetaan kosteuden- ja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten. Virtausanturit ja virtauksen osoittimet toimitetaan kosteudenja iskunkestävästi yhteen pakattuna sisätiloissa (t 0 C) tapahtuvaa varastointia varten.

31 23 3 MITTAUSKESKUS 3.1 Omistus Lämmönmyyjä asentaa, omistaa ja pitää kunnossa mittauskeskuksen ja mittauslaitteet. Mittauslaitteiden tulee olla rakenteeltaan, toiminnaltaan ja tarkkuudeltaan tämän suosituksen mukaiset. 3.2 Asennus Mittauskeskus voidaan asentaa joko vaaka- tai pysty-asentoon. Asennettaessa mittauskeskus pystyasentoon on huomioitava seuraavat seikat: * virtausanturin soveltuvuus pystyasennukseen sekä mahdollinen virtaussuunnan rajoitus alhaalta ylös ja/tai ylhäältä alas * lianerottimen ja virtauksen rajoittimen toiminta * tyhjennys siten, että virtausanturin vaihdon yhteydessä kaukolämpöjohdon eristykseen ei joudu vettä. Mittauskeskuksen pystyasennus on joillekin virtausanturityypeille paras mahdollinen asennusasento ja tilantarve on pieni. Virtausanturin ja lämpömääränlaskimien asennuksessa tulee käyttää suojauksella varustettuja viestijohtimia (esim. KJAAM). Ensisijaisesti noudatetaan kuitenkin valmistajan antamia ohjeita. Asennuksessa on huomioitava, etteivät mahdolliset ulkopuoliset sähköiset häiriöt aiheuta virhettä mittaustulokseen. 3.3 Rakenne ja tilantarve Mittauskeskuksen peruskytkentä ja laitteiden mitoitus sekä niiden tarvitsemat tilantarpeet on esitetty liitteessä Osat ja laitteet Mittauskeskus sisältää seuraavat laitteet ja varusteet: kaukolämpöenergian mittauslaitteet, venttiilit, lianerottimet, tyhjennykset, testaus- ja puhdistusyhteet, putkistot ja putkistovarusteet, kannatus- ja kiintopisteet, mahdollisen virtauksen rajoittimen ja muut tarvittavat osat.

32 24 Mittauskeskuksen suunnittelulämpötila on 120 C ja suunnittelupaine 1,6 MPa, ellei erikseen ole toisin mainittu Sulkulaitteet DN 200 ja sitä pienemmät sulkulaitteet ovat palloventtiilejä. Suurempien sulkulaitteiden tulee olla palloventtiilejä, läppäventtiilejä tai käyttöarvoltaan vastaavia. Sulkulaitteet ovat joko hitsattavia, laipallisia tai laippojen väliin asennettavia. DN 20 ja sitä pienemmät liitokset voidaan tehdä myös kierreliitoksilla. Sulkuventtiileinä suositellaan käytettäväksi vain hitsattavia palloventtiilejä. Tilan säästämiseksi lämpötila-anturi voidaan asentaa venttiilin palloon (esimerkkejä liitteissä 1 ja 3). Materiaalien tulee olla sellaisia, että ne käyttöolosuhteissa kestävät riittävän pitkän, laitteen sopivan uusimisvälin ajan aiheuttamatta laitteen lujuuden heikkenemistä tai toiminnallista haittaa. Suositeltavia materiaaleja ovat ruostumaton teräs ja haponkestävä teräs. Valmistajan/maahantuojan tulee pyydettäessä antaa selvitys materiaalianalyyseistä Lianerottimet Mekaanisten epäpuhtauksien erottamista varten tulee mittauskeskuksessa olla lianerotin tulo- ja paluuputkessa. Paluupuolen lianerotin voi olla myös virtausanturin yhteyteen rakennettu. Lämpötila-anturi voidaan sijoittaa myös lianerottimeen (esimerkki liitteessä 3). Lianerottimien tulee olla hitsattavia tai laipallisia. Sihdin reikäkoko on enintään 1,0 mm. Lianerottimen rungon rakenneaine on terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. DN 20 ja sitä pienempien lianerottimien runko voi olla myös sinkinkadon kestävää messinkiä. Sihdin rakenneaineen tulee olla haponkestävää terästä Virtauksen ja tehon rajoittimet Virtaus tai teho voidaan rajoittaa halutuksi mittauskeskuksessa olevalla rajoittimella, joka asennetaan kaukolämmön ensiöpuolen paluuputkeen. Rajoitus voi perustua joko mekaaniseen virtauksen rajoittamiseen tai elektroniseen tehon tai virtauksen säätämiseen.

33 25 Mekaanisen virtauksenrajoittimen rungon tulee olla terästä, pallografiittivalurautaa tai valurautaa. Rajoitin toimii samoissa olosuhteissa kuin kohdassa 2.3 määritelty virtausanturi. Rajoittimen tulee olla laipallinen tai laippojen väliin asennettava. Tehon tai virtauksen rajoitus voidaan tehdä myös elektronisena säätönä kiinteistöautomaatioon liittyvänä ominaisuutena. Virtauksen tai tehon rajoitin voi olla joko lämmönmyyjän tai asiakkaan omaisuutta. Virtauksen tai tehon rajoitin suositellaan asennettavaksi paluuputkeen. Asennuksessa on huomioitava, että virtausprofiilin häiriintyminen ei aiheuta virhettä virtausanturin mittaustulokseen. 3.5 Putket, käyrät, kiintopisteet, liitokset Putkien, käyrien ja laippojen osalta noudatetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n asiaa koskevia suosituksia. /13, 14/ Lämpötila-anturien, verkkojännitesyötön, virtausanturien ja ym. lisälaitteiden liitäntöjen tulee olla siten luoksepäästävissä, että asennustyö voidaan suorittaa tehtaan sinetöintiä purkamatta. Kiinnitys-, kiintopiste- ja ohjauslaitteiden tulee kestää ne voimat, momentit ja liikkeet, jotka aiheutuvat mittauskeskuksen putkiin lämpölaajenemisesta ja verkon paineesta Putkiliitokset DN 40 ja sitä suurempien virtausanturien tulee soveltua liitettäviksi putkistoon standardin SFS 2154 mukaisin laippaliitoksin /14/. DN 25 anturit voidaan liittää putkistoon joko laippaliitoksin tai kierreliittimillä. DN 20 ja sitä pienemmät mittarit tulee varustaa kierreliittimillä. Liitoksissa käytettävien tiivisteiden tulee säilyttää tiiveytensä kaikissa tässä suosituksessa mainituissa olosuhteissa. Liitoksissa käytettävät tiivisteet eivät saa sisältää asbestia. Virtausanturien kierreliitosten tiivistämiseen tulee käyttää päittäistiivisteitä.

34 Sähköiset liitännät Verkkokäyttöiset laskimet toimivat 230 VAC +10 %/-15 % jännitteellä ja 50 Hz ± 1 Hz taajuudella. Mittauskeskuksen sähköistys suoritetaan liitteen 4 mukaisesti. Mikäli jännite mittarille otetaan ennen pääkytkintä, mittarin läheisyyteen on kiinnitettävä sähköturvallisuusmääräysten mukainen varoituskilpi. Kilvessä varoitetaan jännitteen jäämisestä päälle, vaikka jännite on muuten katkaistu pääkytkimestä. Rakennusvaiheen aikainen tilapäinen syöttökaapeli voidaan kytkeä lämmönjakokeskuksen ryhmäkeskukseen ennen pääkytkintä. Antureihin ja impulssilaitteisiin liittyvien johtimien tulee kestää +80 C lämpötila. Lämpötila-anturien kytkentäjohtimien tulee 2-johdinkytkennässä olla samanpituiset. Sähköisten liitosjohtojen päät on varustettava asennusvalmiilla päätteillä. Johtojen läpivienneissä käytetään ao. suojausluokan mukaisia PG11 tai PG13,5 holkkitiivisteitä. Putkistot on yhdistettävä maadoitusjohtimella maadoituskiskoon. rakennuksen 3.6 Eristys Mittauskeskuksen putkistot ja venttiilit lämpöeristetään. Eristykset tulee pinnoittaa kauttaaltaan yhtenäisesti ja siististi. Eristettyjen pintojen pintalämpötila ei saa ylittää +35 C:tta /11/. 3.7 Sijainti, luoksepäästävyys ja huoltotilat Lämmönmyyjä asentaa mittauskeskuksen hyväksymäänsä lämmönluovutuspaikkaan kiinteistössä. Sisäänkäynti mittauskeskukselle järjestetään suoraan ulkoa uudisrakennuksissa ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhoissa rakennuksissa. Tiloihin, joissa lämpölaitoksen laitteet sijaitsevat, järjestetään pääsy paikallisen lämpölaitoksen hyväksymällä tavalla. Mittauskeskuksessa suoritettavaa huoltoa varten tulee sen eteen varata työskentelytilaa vähintään 800 mm koko sen pituudelta. Huoltotilan korkeuden on oltava vähintään 2000 mm. Sähkölaitteille on varattava sähköturvallisuusmääräysten mukainen huoltotila.

35 27 Tekninen laitetila varustetaan riittävällä kiinteästi asennetulla valaistuksella, jonka voimakkuus mittareiden ja säätölaitteiden läheisyydessä mitattuna on vähintaan 150 luxia.

36 28 4 TIEDONSIIRTO JA KAUKOLUENTA Kaukolämmön asiakkaan ja myyjän välillä siirretään erilaista tietoa. Yksinkertaisimmillaan tietoa siirretään, kun asiakas lähettää lämmönmyyjälle tiedon kulutetusta energiasta esimerkiksi postitse. Kehittyneemmässä muodossa lämmönmyyjän ja asiakkaan välillä on sähköinen tiedonsiirtoyhteys joko yksisuuntaisena (asiakkaalta myyjälle) tai kaksisuuntaisena. 4.1 Mittarinlukujärjestelmät Perinteisesti asiakkaat ovat itse lukeneet lämpöenergiamittarinsa ja lähettäneet lukemat lämmönkäytön ilmoituskortilla lämmönmyyjälle. Luentatapa on edullinen sekä soveltuu nykyisin käytössä oleviin laskutusjärjestelmiin ja tariffeihin. Laskutuksen kulutustietona voidaan käyttää laskimelta saatavaa pulssitietoa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että "virallinen" lukema on laskimen näyttämä kulutus. Mittarien luenta voidaan jakaa kolmeen tapaan: paikallisluenta, paikallisväyläluenta ja kaukoluenta Paikallisluenta Paikallisluenta suoritetaan joko käsin paperille tai käsipäätteellä, jolloin mittarin lukemat joko näppäillään tai puretaan liitännän kautta mittarilta käsipäätteelle. Luennan voi suorittaa joko asiakas tai lämmönmyyjä, mahdollisesti myös jokin ulkopuolinen palveluyritys. Mittarilukemien lähettäminen on mahdollista myös näppäinpuhelimella Paikallisväyläluenta Paikallisväyläluennassa yhden tai useamman rakennuksen eri mittarien tiedot siirretään kiinteän kaapelin tai tiedonsiirtoverkkokaapelin (esim. kiinteistövalvontajärjestelmät) välityksellä keruuyksikölle. Keruuyksiköltä mittarien lukemat siirretään lämmönmyyjälle joko paperilla tai kaukoluentaa hyväksi käyttäen.

37 29 Kuva 2. Esimerkki paikallisväyläluennasta Kaukoluenta Kaukoluennassa mittarien lukemat kerätään keskitetysti lämmönmyyjälle. Tiedonsiirto voi tapahtua seuraavilla tavoilla: * puhelinverkko (valintainen puhelinverkko, kiinteät vuokrajohdot) * ISDN-verkko (digitaalinen monipalveluverkko, tulevaisuudessa) * kiinteät vuokrayhteydet (2-johdinyhteydet, 4-johdinyhteydet) * ilmoituksensiirtojärjestelmä, DOV-tekniikka (tiedonsiirto normaalin puhetaajuuden yläpuolella) * omat tiedonsiirtokaapelit * sähköverkko * radioyhteydet * kaapeli-tv, Datex, Diginet, Datel, Datapak, DataNet, jne. Esimerkkejä kaukoluentajärjestelmien toteuttamisesta on liitteessä 5. Mittarien luennan ja tietojen siirron voi lämmönmyyjälle tehdä myös jokin palveluyritys. 4.2 Tiedonsiirto Tiedonsiirtoa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä voidaan tarvita useista eri syistä. Lämpömääränlaskimelta saatavia tietoja voivat hyödyntää sekä lämmönmyyjä että asiakas.

38 30 Sähköisen tiedonsiirron antamia mahdollisuuksia lämmönmyyjälle ovat * kulutuslukemien luenta laskutusta varten * tariffiohjaus, uudet tariffijärjestelmät * kulutuskäyttäytymisen selvittäminen * tehon/virtauksen mittaus ja säätö. Asiakas voi käyttää tiedonsiirtoa * tehon/vesivirran optimointiin * energian käytön optimointiin * lämpötilan mittaustietojen hyödyntämiseen Siirrettävät tiedot Lämpömääränlaskimelta voi olla luettavissa: * kulutustiedot/kulutuslukemat * lämpötilat ja lämpötilaero * huipputeho ja -virtaus * hetkellinen teho ja virtaus * käyttötunnit * talletetut historiatiedot * parametrien arvot * virhetiedot Lämpömääränlaskimelle voidaan siirtää seuraavia tietoja tai tehdä seuraavia toimintoja: * tariffitiedot * päiväys, kellon aika * huippuarvojen nollaus Tiedonsiirtoverkko Tiedonsiirto kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä tulee toteuttaa siten, että kansainvälisten määräysten ja standardien vaatimukset tulevat huomioitua mahdollisimman hyvin. Tiedonsiirtojärjestelmä voidaan toteuttaa joko yksisuuntaisena tietojen luentana mittauslaitteilta tai kaksisuuntaisena, jolloin mittauslaitteille voidaan myös lähettää tietoja. Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat mittaustuloksen mittausepätarkkuuteen tai asiakkaalta laskutetun energiamäärän oikeellisuuteen. Lämmönmyyjä ei saa myöskään tehdä sellaisia muutoksia, joista ei jää "merkkiä" mittauslaitteeseen.

39 31 Tiedonsiirtoverkon välityksellä ei saa muuttaa: * kulutuslukemia * mittaustarkkuuteen vaikuttavat parametreja * mittarikertoimia * asiakas-, osoite-, yms tietoja Tiedonsiirrossa kaukolämpöenergian mittauslaitteiden ja muiden järjestelmien välillä suositellaan toteutettavaksi galvaanisesti erotetulla asynkronisella RS-232 liitännällä. Vaihtoehtoisesti tiedonsiirto voidaan toteuttaa standardiluonnoksessa pren esitetyllä tavalla. Liitäntä voidaan toteuttaa optisesti, induktiivisesti tai riviliittimeltä.

40 32 5 ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO 5.1 Yleistä /15/ Kunnossapidon tavoite on varmistaa tuotantolaitteiston käytettävyys huolto- ja korjaustoimenpiteillä niin, että kunnossapidosta ja sen puutteesta johtuvien kustannusten summa minimoituu. Laitteiston elinkaaren kustannukset muodostuvat seuraavista osakustannuksista: * Hankintavaiheen kustannukset - suunnittelukustannukset - asennuskustannukset * Käyttövaiheen kustannukset: - puutekustannukset (esim. varaosan puutteen aiheuttamat kustannukset) - käyttökustannukset - kunnossapitokustannukset * Romutusvaiheen kustannukset Kokonaisvaltainen kunnossapito: * käyttö + kunnossapito = käynnissäpito Laadun ylläpidolla tarkoitetaan seisokki- ja laatuhäviöiden minimointia. Tuottavan kunnossapidon tehtävät ja työlajit: * kunnossapitotarpeen vähentäminen hankinnan ja suunnittelun yhteydessä * kehittävä/parantava kunnossapito * laatua parantava kunnossapito (0-virheajattelu) * ennalta ehkäisevä kunnossapito (kunnontarkkailu) * korjaava kunnossapito toimintahäiriön sattuessa. 5.2 Mittaustoiminto Mittaustoiminto muodostuu seuraavista osista: * hankinta * mitoitus * hallinta * kunnossapito * testaus * kalibrointi * tarkastus * hyväksyminen * varastointi * käyttö * romutus.

Kaukolämmön mittaus Suositus K13/2008

Kaukolämmön mittaus Suositus K13/2008 Kaukolämmön mittaus Suositus K13/2008 Kaukolämpö Kaukolämmön mittaus Energiateollisuus ry 2008 ET-Kaukolämpökansio 1/2 Kaukolämpö Suositus K13/2008 KAUKOLÄMMÖN MITTAUS Tämä suositus käsittelee asiakkaille

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten 904 Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten QBE620-P Paineanturi ylipaineen mittaukseen LVIS-sovelluksissa, joissa käytetään väliaineena nesteitä tai kaasuja Pietsoresistiivinen mittausjärjestelmä Lähtöviesti

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi haponkestävää terästä 411 (410) sarjat PN40 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne)

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi haponkestävää terästä 411 (410) sarjat PN40 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne) Operation WAFER tyyppi haponkestävää terästä 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne) C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

linjasäätöventtiili MSV-F

linjasäätöventtiili MSV-F Kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili Käyttö on kertasääteinen laipallinen linjasäätöventtiili käytettäväksi vesimäärän rajaamiseen keskuslämmitys -, kaukolämmitys - ja jäähdytysverkostoissa.

Lisätiedot

Termostaattinen vesiventtiili AVTB

Termostaattinen vesiventtiili AVTB Käyttö - Omavoimainen - Sulkeutuu lämpötilan kohotessa - Voidaan asettaa joko meno- tai paluujohtoon riippuen tuntoelimistä - Paineluokka PN 16, maks. 130 C - DIN hyväksytty, TR 71091 AVTB säätöventtiili

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 Tämä opas ei ole täydellinen opas asennukseen ja käyttöön. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeen käännös

Asennus- ja huolto-ohjeen käännös 0-40 / 0-80 BAR 0-600 / 0-1200 PSI Asennus- ja huolto-ohjeen käännös 1 10-2015 TURVALLINEN JA OIKEA KÄYTTÖ Laitteen turvallinen ja luotettava käyttö edellyttää näiden ohjeiden tarkkaa noudattamista. Ohjeiden

Lisätiedot

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1.

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1. Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili on tiivis molempiin virtaussuuntiin.

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Läppäventtiili Eurovalve

Läppäventtiili Eurovalve Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 50-1600 10-16 -30-200 ºC Valurauta/pallografiittivalurauta Käyttökohteet Sulku- ja säätökäyttöön teollisuusprosesseihin nesteille ja kaasuille. Kylmälle ja

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

CF ECHO II Asennusopas

CF ECHO II Asennusopas CF ECHO II Asennusopas 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asennus lyhyesti 4 2. Toimituksen sisältö 5 3. Huomioitavaa 5 3.1. Turvallisuus 5 3.2. Suojaus 5 3.3. Yleiset ohjeet 6 4. Virtausmittarin asennus 6 4.1. Asennusohjeet

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

M111 ja M115 Spiraflo-mittayksiköt Asennus- ja huolto-ohje

M111 ja M115 Spiraflo-mittayksiköt Asennus- ja huolto-ohje 3309551/3 IM-P330-38 MI Issue 3 M111 ja M115 Spiraflo-mittayksiköt Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuus 2. Esittely 3. Yleistä 4. Tekniset tiedot 5. Mekaaninen asennus: M111 ja M115 -mittayksiköt 6.

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN. Asennus- ja käyttöohje

LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN. Asennus- ja käyttöohje LÄMPÖMÄÄRÄNLASKIN Asennus- ja käyttöohje Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA, puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601 Info: sgps.finland@saint-gobain.com

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat Operation hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 23-07-2015 Wafer tyyppi 311 (310-312) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa vaativiin sulku- ja

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Tällaisia laitoksia on esimerkiksi seuraavanlaisissa rakennuksissa: Kerros- ja rivitalot Toimisto- ja virastorakennukset

Tällaisia laitoksia on esimerkiksi seuraavanlaisissa rakennuksissa: Kerros- ja rivitalot Toimisto- ja virastorakennukset 5 328 Siemeca Elektroniset vesimittarit WFC... WFH... Elektroniset, verkkovirrasta riippumattomat mittarit vedenkulutuksen mittaamiseen itsenäisissä käyttövesilaitoksissa. Kumuloituneiden kulutusarvojen

Lisätiedot

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525.

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525. Valvoindustria Ing. Rizzio S.p.A. www.vironline.com 9520-sarja DZR messinkinen ON/OFF -linjasäätöventtiili Kuvaus Sinkkikadon kestävästä messingistä valmistettu ON/OFF säätöön soveltuva linjasäätöventtiili

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014 Operation C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS V-palloventtiili on erityisesti suunniteltu massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. Rakennepituudeltaan lyhyempi 59 on suunniteltu pohjaventtiilikäyttöön.

Lisätiedot

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Suihkukaapit on valmistettu seuraavien direktiivien mukaisesti: Matalajännite 2006/95/EEC Yhdenmukaisuus kyseisen direktiivin kanssa taataan seuraavilla harmonisointinormeilla:

Lisätiedot

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25 VD215VD232 2tieventtiili/PN25 TUOTETIEDOT KÄYTTÖTARKOITUS VDventtiilit on suunniteltu käytettäviksi erityisesti kaukolämmönvaihtimissa (korkeat lämpötilat ja paineet) lämmityksen ja lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

testo 410-1 Käyttöohje

testo 410-1 Käyttöohje testo 410-1 Käyttöohje FIN 2 Short manual testo 410-1 Pikaohje testo 410-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Siipipyörä 3 Lämpötilasensori 4 Näyttö 5 Toimintonäppäimet 6 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

testo 510 Käyttöohje

testo 510 Käyttöohje testo 510 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 510 Pikaohje testo 510 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Paine-ero sensorin yhteet 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo ja magneetti (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Tuote- ja laitekuvaus Kuva 1. MSV-I Kuva 2. MSV-M MSV-I linjasäätöventtiiliä sekä MSV-M sulkuja tyhjennysventtiiliä suositellaan

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.

Lisätiedot

PTS - Läppäpelti PTS. Läppäpelti

PTS - Läppäpelti PTS. Läppäpelti PTS Läppäpelti Ilmavirran sulkuun, säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen soveltuva säätöpelti. Kotelon vuotoluokitus: standardi EN 1751, luokka C. Kotelo ja säätöpelti ovat sinkittyä terästä. Sulkupellin

Lisätiedot

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

CF Echo US Echo. Asennusopas

CF Echo US Echo. Asennusopas CF Echo US Echo Asennusopas Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Huomattavaa 1-1 1.1 Käytetyt merkit 1-1 1.2 Turvallisuus 1-1 1.3 Suojaus 1-1 1.4 Yleiset ohjeet 1-2 2 Toimitettu materiaali 2-1 3 Virtausmittarin

Lisätiedot

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 0256350/1 IM-P025-02 ST Issue 1 SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto 7. Varaosat

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE 1 Keskipakoispuhallin C-sarja Näiden ohjeiden tulee aina olla puhallinta käyttävän henkilöstön saatavilla. Ennen asennusta ja kytkemistä tulee seuraavat ohjeet

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje

MINI 240 Pinnakorkeusmittari Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 22.7.2014 Internet: www.labkotec.fi 1/9 MINI 240 Pinnakorkeusmittari Copyright 2014 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima FIBOX PIHARASIAT Nopeasti asennettavilla Fibox-piharasioilla suuretkin sähköistysprojektit hoituvat vaivattomasti. Fibox-piharasiat ovat oikea ratkaisu piha-alueiden

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA. p. 020 7191 200 fax 020 7191 209. info@keyflow.fi www.keyflow.fi

Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA. p. 020 7191 200 fax 020 7191 209. info@keyflow.fi www.keyflow.fi Satamatie 25 53900 LAPPEENRANTA p. 020 7191 200 fax 020 7191 209 info@keyflow.fi www.keyflow.fi Säätöventtiilit Höyry, kaasut, nesteet vinoistukkaventtiilit low flow -venttiilit kalvoventtiilit letkuventtiilit

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI haponkestävä teräs WAFER tyyppi 411- (41000) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI haponkestävä teräs WAFER tyyppi 411- (41000) sarjat Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi 11- (1000) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 07-09-011 Wafer tyyppi 11 (1000) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili

Lisätiedot

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division 2 360 Käyttöveden säädin RVD139/109 Lämmönjakokeskuksia ja -laitoksia varten tarkoitettu säädin. Suora lämpimän käyttöveden valmistus tai käyttöveden valmistus käyttövesivaraajalla. Käyttöjännite 230 VAC,

Lisätiedot

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje Lämmityskaapelin KIMA GG 10 W/m asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 2 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Kaapeli on teräsarmeerattu

Lisätiedot

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Omavoimainen lämpötilansäädin Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 D/4 E Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Painos Joulukuu 2011 Sisällysluettelo Sisältö 1 Rakenne ja

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia.

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Alpex-duo Asennusohjeet 1.1 Yleistä Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Järjestelmän liittimet

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Tiivistä säätötekniikkaa. ABB Fläkt Oy SÄÄTÖ- JA SULKUPELTI. Veloduct Kanavatuotteet

Tiivistä säätötekniikkaa. ABB Fläkt Oy SÄÄTÖ- JA SULKUPELTI. Veloduct Kanavatuotteet Veloduct Kanavatuotteet SÄÄTÖ- JA SULKUPELTI SPA VELODUCT KANAVATUOTTEET KANSIO 3 VÄLI 7 ESITE 2 Tiivistä säätötekniikkaa testattu standardin SFS 5331 mukaisesti kaikki pellit tiiveystestataan ennen toimitusta

Lisätiedot

PRA - Mittaus- ja säätömoduuli PRA. Mittaus- ja säätömoduuli. Tuotemallit

PRA - Mittaus- ja säätömoduuli PRA. Mittaus- ja säätömoduuli. Tuotemallit PRA Mittaus- ja säätömoduuli Ilman tilavuusvirran mittaukseen ja säätöön tarkoitettu laite. Manuaalinen säätö ilman työkaluja Virtaussuuttimien käyttöön perustuva suuri mittaustarkkuus. Virtauksen säätökartion

Lisätiedot

Asennusohjeet. Devireg 130, 131 ja 132

Asennusohjeet. Devireg 130, 131 ja 132 FI Asennusohjeet Devireg 130, 131 ja 132 Sisältö: 1. Käyttökohteet ja toiminto 2. Asennusohjeet a. Lattia-anturin asennus, Devireg 130 ja 132 b. Asennuskohde, Devireg 130,131 j 132 c. Kytkentäkaaviot,

Lisätiedot

JIP -täysaukkopalloventtiilit (PN 16/25/40)

JIP -täysaukkopalloventtiilit (PN 16/25/40) Tekninen esite JIP -täysaukkopalloventtiilit (PN 16/25/40) Kuvaus Pallon ja karan tiivisteiden rakenteen ja materiaalin (hiilivahvisteinen PTFE) ansiosta tiiviys on erinomainen ja käyttöikä pitkä. Venttiilejä

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan.

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan. Laadukas pallosulkuventtiili LENO MSV-S Kuvaus LENO TM MSV-S on pallosulkuventtiili kaikille LENOtuoteryhmän kertasääteisille linjasäätöventtiileille. LENO TM MSV-S-venttiiliä voidaan käyttää myös laadukkaana

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Huonelämpötila-anturit

Huonelämpötila-anturit 1 721 1721P010 1721P020 QAA24 QAA25 QAA27 Huonelämpötila-anturit asetusarvon säätönupilla tai ilman QAA2427 Käyttö Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitoksissa etenkin silloin, kun järjestelmässä

Lisätiedot

FT14 uimurilauhteenpoistimet ½" (DN15) - 1" (DN25) Asennus- ja huolto-ohje

FT14 uimurilauhteenpoistimet ½ (DN15) - 1 (DN25) Asennus- ja huolto-ohje 1440013/9 IM-S02-13 ST Issue 9 FT14 uimurilauhteenpoistimet ½" (DN15) - 1" (DN25) Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto

Lisätiedot

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G Tekninen esite Sovellus Hyväksytty standardin EN 215 mukaisesti Kaikkia RA-G-venttiilejä voidaan käyttää kaikkien RA-sarjan termostaattiantureiden kanssa. RA-G-venttiileissä on harmaa suojatulppa. Sitä

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE

Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE Ohje 1 (12) TEKNISEN TILAN LAITTEIDEN SIJOITTELUOHJE Tämä ohje on laadittu helpottamaan teknisen tilan laitteiden sijoittelun suunnittelua ja toteuttamista. Ohje antaa kokonaiskuvan teknisen tilan eli

Lisätiedot

QBE63-DP... Paine-eroanturit. Siemens Building Technologies HVAC Products. neutraaleja ja lievästi syövyttäviä nesteitä ja kaasuja varten

QBE63-DP... Paine-eroanturit. Siemens Building Technologies HVAC Products. neutraaleja ja lievästi syövyttäviä nesteitä ja kaasuja varten 1 920 1920P01 Paine-eroanturit neutraaleja ja lievästi syövyttäviä nesteitä ja kaasuja varten QBE63-DP Paine-eroanturi kaasuja ja nesteitä varten, ali- tai ylipaineiden ja paine-erojen mittaukseen LVIS-järjestelmissä

Lisätiedot

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi Esite 7338.1/12-57 AKG-A/AKGS-A Luistiventtiili painetiivisteinen kansi laipoin tai hitsauspäin PN 63-160 DN 80/80-300/250 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa ja laivanrakennuksessa

Lisätiedot

T8 Sanpek-LED PUTKET

T8 Sanpek-LED PUTKET 50000H Takuu CE RoHS T8 Sanpek-LED PUTKET 45026 T8 9W 950LM 450mm 60026 T8 10W 1100LM 600mm 90026 T8 15W 1650LM 900mm 120026 T8 20W 2200LM 1200mm 150026 T8 26W 2850LM 1500mm 150026 T8 35W 3900LM 1500mm

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600

Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600 Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600 Teollisuusprosessit Paineilmatekniikka Pidätämme oikeuden muutoksiin. Hantor-Mittaus Oy Tiituspohjantie

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Tietolehti: Wilo-TOP-Z 30/7 (3~400 V, PN 10, RG)

Tietolehti: Wilo-TOP-Z 30/7 (3~400 V, PN 10, RG) Tietolehti: Wilo-TOP-Z 3/7 (3~4 V, PN 1, RG) Ominaiskäyrät 3-vaihevirta H/m 5 v,5 1 1,5 2 2,5 Wilo-TOP-Z 3/7 3~4 V - Rp 1¼ m/s Sallitut pumpattavat aineet (muut aineet tiedustelun perusteella) Käyttövesi

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 20.9.2012 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2012 Labkotec Oy Varaamme

Lisätiedot

Saat enemmän vähemmällä

Saat enemmän vähemmällä TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Sivu:1/8. Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165

Sivu:1/8. Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165 Sivu:1/8 Käyttö- ja huolto-ohje Tyyppi: 2/100*1/125*165 Sivu:2/8 Sisällysluettelo: 1. Alkusanat... 3 2. Toimintakuvaus... 3 3. Turvallisuus... 3 4. Asennus... 4 5. Yleiset käyttöohjeet... 4 6. Huolto...

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013

Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet Julkaisu K1/2013 Kaukolämpö Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet julkaisu K1/2013 Energiateollisuus ry 2013 ISBN 978-952-5615-41-8 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

1. Asennus suoritetaan kiinteänä ja varustetaan kytkimellä.

1. Asennus suoritetaan kiinteänä ja varustetaan kytkimellä. FI Asennusohjeet devireg 330 A Käyttökohteet: devireg 330 käytetään lattia- ja huonelämmitysten säätöön, kylmälaitteiden ohjaukseen sekä ulkoalueiden ja räystäskourujen sulanapidon ohjaukseen ja myös teollisuuden

Lisätiedot

Tekniset tiedot Linjasäätöventtiili PN 16/PN 25 Hydrocontrol R

Tekniset tiedot Linjasäätöventtiili PN 16/PN 25 Hydrocontrol R Oventrop järjestelmät ovat tyyppihyväksyttyjä DIN-EN-ISO 91 sekä Suomen ympäristöministeriön nro. 87/1/1 mukaan. Tekniset tiedot Linjasäätöventtiili PN 1/PN 5 Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on

Lisätiedot