SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 23.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Melu Melu on lisääntynyt yhteiskunnassamme muun muassa autoistumisen, kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajaantumisen seurauksena. Nykyään ympäristömelua pidetään yhtenä vakavimmista ympäristöongelmista. Meluun suhtaudutaan kuitenkin hyvin kaksijakoisesti: osa kaupunkilaisista ymmärtää, että melu on vakava ongelma, mutta osan mielestä se kuuluu kaupunkielämään. Suomessa onkin syntynyt kulttuuri, jossa edellytetään melun sietämistä. Melusta valittamista paheksutaan vetoamalla muun muassa yksilönvapauteen: kaikilla tulee olla oikeus ajaa kaupungissa autolla tai harrastaa meluisia lajeja. Näitä toimintoja ei saisi ainakaan melun vuoksi estää. Meluun liittyy myös muita kulttuurisia arvoasetelmia: melu mielletään kehityksen ja edistyksen ääneksi ja hiljainen kaupunki taas takapajuiseksi. On kova vaatimus, että sopeuduttaisiin meluun luonnollisena ja välttämättömänä osana kaupunkielämää, sillä melulla on vakavia vaikutuksia terveyteen. Melu heikentää kuuloa ja unen laatua. Melu voi myös tappaa. Tuoreen Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan 2,9 prosenttia kaikista sydäninfarkteista johtuu melusta. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että meluun ei totu. Riski saada sydäninfarkti kasvaa, jos nukkuu vuotta meluisassa, esimerkiksi kadun puolella sijaitsevassa makuuhuoneessa. Kaikkein altteimpia melun haitallisille vaikutuksille ovat lapset: melu viivyttää lukemaan oppimista ja voi vaikuttaa jopa aivojen toiminnan organisoitumiseen. Voidaan kysyä, millaisille riskeille altistamme lapsen, joka nukkuu vauvaikäisenä päiväunensa meluisalla parvekkeella. Tilanne pahenee entisestään, jos sisälläkään ei ole hiljaista. Lapsi voi altistua melulle myös päiväkodeissa, joista osassa on mitattu huomattavan korkeita melutasoja. Myös koulujen luokkahuoneiden akustiikassa on usein toivomisen varaa. Suuret luokkakoot yh- 1

3 distettynä kaikuviin auloihin eivät ainakaan edistä lapsen oppimista eivätkä oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Uusia huolestuttavia tuloksia on saatu tutkimuksissa, joissa selvitetään melulle altistumista vapaa-aikana. Yhä useampi nuori altistuu kovalle melulle diskoissa, rockkonserteissa ja bändeissä. Uusin uhka nuorten kuulolle ovat MP3-soittimet. Niillä kuunnellaan musiikkia usein hyvin kovaa, jotta se kuuluisi katumelun yli. Jaana Jokitulpon tuoreen väitöstutkimuksen mukaan jopa viidenneksellä kaikista varusmiespalvelukseen astuvista on kuulon heikkenemä, joka on suurelta osin seurausta vapaa-ajan melualtistuksesta. Melua toki torjutaan jo monin tavoin. Rockkonserteissa on tarjolla korvatulppia. EU-komissiossa suunnitellaan turvarajojen asettamista MP3-soitinten äänenvoimakkuuksille. Joissakin maissa asuntojen äänieristystä säädellään rakennusmääräyksillä. Teiden varsille rakennetaan meluesteitä, eikä asuntoalueita yleensä kaavoiteta melulähteiden lähelle. Melun vaimentamiseksi on tarjolla myös erilaisia teknisiä keinoja moottorin koteloinnista hiljaiseen asfalttiin. Silti melulle altistuvien määrän on ennustettu kasvavan. Nykyään noin miljoona suomalaista asuu melualueella. Pelkästään Helsingissä heitä on yli Tietoja ja keinoja melun vähentämiseksi siis on, mutta meluntorjuntaan ei ohjata riittävästi voimavaroja. Sen sijaan melualueilla asujien määrää kasvatetaan rakentamalla lisää asuntoja. Esimerkiksi Helsingin Nuorisosäätiö rakennutti nuorille tarkoitetun vuokratalon Lahden moottoritielle johtavan rampin ja vilkkaan Koskelantien väliin. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö rakennutti talon melualueelle Kumpulaan. Näiden talojen asukkaat ovat nuoria ja opiskelijoita. Nuoret taas ovat vähävaraisia. Tämä herättää epäilyksen, että Suomeen on syntymässä meluslummeja Yhdysvaltojen tapaan. Meluisuus alentaa asuntojen arvoa, ja siksi tällaiselle alueelle päätyy asumaan keskimääräistä köyhempiä ihmisiä. Asiasta ei ole Suomessa tehty kattavaa tutkimusta, mutta siitä on kuitenkin viitteitä. Vuonna 1996 tehty Helsinki-Vantaan lentokentän lentomelua koskeva tutkimus osoitti, että otannan köyhimmät asukkaat asuivat alueella, jolla melua oli eniten. Kiinteistönvälittäjät ovat jo vuosia tienneet, että kadunpuoleiset asunnot myydään hiukan halvemmalla kuin sisäpihan puoleiset. Rahalla siis pääsee halutessaan melua pakoon. Miten käy niiden, joilla rahaa ei ole? 2

4 b Tutkimusten mukaan kaupunkilaisten hyvinvoinnille on tärkeää, että asuinpaikan läheisyydessä on jokin hiljainen paikka, esimerkiksi puisto tai lähimetsä. Jo viiden minuutin oleskelun tällaisessa ympäristössä on todettu laskevan verenpainetta. Kaikkialla ei tietenkään pidä eikä voikaan olla hiljaista. Elämän äänet ja liikenteen humu ovat merkkejä siitä, että kaupungissa tapahtuu ja että naapuri on kotona. Äänet luovat myös turvallisuuden tunnetta. Ongelmat alkavat silloin, kun melulle ei ole vaihtoehtoja. Oleellista on, että hiljaisuus ja melu saatetaan nykyistä paremmin tasapainoon. Lähde: Helsingin Sanomat Oikea oranssi Muutto lapsuudenkodista oli haikea. Mieltä lämmittivät kuitenkin äidin uuteen asuntooni lahjoittamat oranssit sakset. Tuliterät Fiskarsit löysivät paikkansa oman kotini keittiön naulasta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kodit ovat vaihtuneet, mutta samat sakset ovat edelleen käytössä. Brändiuskollisuus sinetöitiin omassa perheessäni ensimmäisen kodin saksien myötä. Tutunvärisiä saksia on vuosien varrella tullut hankittua joka tarkoitukseen ja jokaiselle omansa. Samaan aikaan Fiskarsin saksia on myyty ympäri maailmaa jo miltei miljardi paria. Kätevien välineiden designia pidetään skandinaavisena huippumuotoiluna. Vuosikymmenien varrella Fiskarsin sakset ovat kehittyneet muotoilultaan, toimivuudeltaan ja kestävyydeltään. Kilpailu on ajan myötä muuttunut siten, että halvimmillaan muita saksia saa alle eurolla. Tässä sarjassa emme mitenkään voi painia, mutta laadulla on aina kysyntää, tuotekehitysjohtaja Markus Paloheimo kertoo. Tehdashallissa alkaa raivoisa pauke kuin ampumaradalla, kun Marko Närhi painaa koneen käynnistintä. Laite stanssaa teräslevyistä saksien teriä. Kone vetää nieluunsa ruostumatonta teräslevyä 550 kiloa painavilta, Ruotsin Sandvikista tulleilta rullilta. Suomen vanhin teollinen yritys Fiskars valmisti alun perin ruukissa teräsraaka-ainetta itse. Rautaa ryhdyttiin myöhemmin jalostamaan erilaisiksi käyttötuotteiksi. Kun terät irrotetaan levystä, jäljelle jää jykeviä rautaruotoja, jotka lähtevät metallinkierrätykseen. Sitten terät hiotaan, mutta myös nii- 3

5 den geometria on tärkeä: laadukkaiden saksien terät eivät ole vastakkain olevat latuskat, vaan leikkauspinnat kohtaavat toisensa yhdessä leikkauspisteessä. Saksia Billnäsin tehtaalla on tehty noin 200 vuotta. Aluksi sakset tehtiin yhdestä materiaalista. Kahva oli raudasta taotuissa välineissä kuitenkin hankala ja hidas muotoilla. Työn vaativuus teki välineistä kalliit hinta saattoi vastata jopa tehdastyöläisen kahden viikon palkkaa luvulla kahvoja valettiin messingistä ja yhdistettiin rautaisiin teriin. Nyt kahvat valetaan muovista. Muovista tehdyt kahvat ovat muotoilultaan paljon miellyttävämmät ja takaavat tarkemman tuloksen kuin aikaisemmin yleisesti käytetyt metallikahvat. Kahva on muotoiltu käden muodon ja työtavan mukaan. Tämän ansiosta saksilla voi leikata pidempään käden väsymättä. Sitä, että Olof Bäckströmin designklassikoista tuli oranssit, ei ollut alun perin suunniteltu. Muovista innostuneet insinöörit olivat innovoineet 1960-luvun alussa valko-oranssin mehunpuristimen. Vuonna 1967 lanseerattavaksi suunniteltu, maailman ensimmäinen muovikahvainen saksimalli oli päätetty valmistaa yhdenvärisenä, mustana, punaisena tai vihreänä. Kun prototyyppejä tehtiin, oli koneeseen jäänyt vielä vähän oranssia muoviainetta, ja siten mallikappaleista tuli oranssit. Loppu on helppo arvata. Meillä on Suomessa tavaramerkkioikeudet väriin. Ulkomailla oransseja kopioita on liikkeellä paljon, ja niiden laatu on yleensä surkea. On tylsää, että ne heittävät varjoa meidänkin päällemme, Markus Paloheimo sanoo. Saksien kahvat valetaan suoraan teriin. Tämä takaa tiiviin sauman ja ehkäisee bakteerien kasvua, ja samalla saksista tulee hygieeniset käyttää. Yhdellä kolmestakymmenestä ruiskumuovikoneesta tuotantotyöntekijä Raija Saarela asettelee valmiit saksenterät peilikiiltävään kahvamuottiin ja poimii ruuvit mukaan. Muotinpuolikkaat kääntyvät koneen nieluun, jossa ne nousevat vastamuottiin tiukasti kiinni. Napin painallus, ja 270-asteinen muovi purskahtaa muotteihin. Kohta uunituoreet sakset voi ottaa muoteista. Haju on miedon pistävä. Vieressä tuotantotyöntekijä Yvonne Winberg työntää seuraavaksi sakset paukkukoneeseen, joka löysää ruuvia ja sylkäisee kaksi tippaa öljyä saksien niveliin. Winberg leikkaa kokeeksi vaaleansinistä kaksinkertaista puuvillakangasta: Hyvät ovat. Lähteet: Yhteishyvä 7/2010; ( ) 4

6 1.1c Suomalainen kuluttaja Tavallinen suomalainen kuluttaja pohtii kulutuskäyttäytymistään tarkasti, ja ostopäätökseen vaikuttavat monet asiat. Yhä useampi kuluttaja miettii tuotteiden alkuperää sekä tuotanto-olosuhteita, Suomen Akatemian tutkija Mika Pantzar kertoo. Myös hyvinvoinnin ja terveyden merkitys on painottunut kulutuksessamme viime vuosina. Nykyisin kuluttaja on valmis sijoittamaan hyvinvointiin ja omaan nautintoon. Siksi kuntosalit, liikunta ja vaihtoehtohoidot ovat kasvattaneet suosiotaan. Taantuman aikana kulutuskysyntä on näkynyt kaupan eri aloilla pienenä pudotuksena, mutta muuten taantuma ei ole juurikaan heijastunut tavallisen suomalaisen kulutukseen. Kulutuksen näkökulmasta tätä taantumaa ei voi kuitenkaan verrata 1990-luvun lamaan. Suomalaisten kulutustottumukset eivät pysy samanlaisina, koska kuluttajakuntamme tulee olemaan eri-ikäistä kuin nyt. Kuluttajien keski-ikä kasvaa, ja suomalaisten perhekoko pienenee, Pantzar huomauttaa luvun ilmapiiri Olympiavuonna 1952 Suomessa korkattiin ensimmäiset pullot amerikkalaista Coca-colaa. Jääkaapit, pölynimurit sekä televisiot kiinnostivat suomalaista kuluttajaa 1950-luvulla. Nuoria viehättivät populaarikulttuurin kautta levinneet vaatemuoti ja äänilevyt. Vapaa-aikaan liittyvää kulutusta ei Suomessa ollut tätä ennen juurikaan tunnettu, Pantzar kertoo. Mainonta yleistyi, ja mainokset muokkasivat ihmisten kulutustottumuksia. Ne olivat taiteellisia ja tyylikkäitä. Kaupallisuus ei ollut kirosana, vaan se kuului olennaisena osana moderniin suomalaiseen kulutusyhteiskuntaan. Kaupungistumisen vuosikymmenet Suomalaisten kulutustottumukset suorastaan räjähtivät maalta kaupunkeihin muuton vaikutuksesta. Yhtäkkiä kaikki palvelut olivat lähellä ja helposti saatavilla. Jokaiseen suureen lähiöön syntyi oma kivijalkakauppa, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta kertoo. Suomalaiseen mielenmaisemaan kuului 1960-luvulla se, että asuttiin lähiössä ja tehtiin paljon töitä. Menestyksen mittariksi nousi 1960-luvulla oma asunto. Sellainen piti olla jokaisella kunnon perheellä, Wilska sanoo. 5

7 Nuorisolla oli jo silloin omat kulutustottumuksensa, joita Rolling Stones ja Beatles muokkasivat luku oli automarkettien ja uuden ruokakulttuurin aikaa. Espoon Leppävaaran Maximarket oli Suomen ensimmäinen iso amerikkalaisen mallin mukainen marketti, jonne voi ajaa ostoksille omalla autolla. Kevytmaidot, margariinit ja spagetit löysivät tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Myös ensimmäiset pizzeriat ja hampurilaisravintolat tulivat jäädäkseen. Kuluttajien kulta-aikaa Kuluttamisesta tuli 1980-luvulla globaalimpaa: muodit rantautuivat Suomeen nopeammin kansainvälisten tv-kanavien välityksellä. Erityisesti nuorten muotitietoisuuteen ja kulutustottumuksiin oli vaikuttamassa englantilainen Music Television. Koko vuosikymmenen ajan Suomessa elettiin voimakasta taloudellista nousukautta. Vuosikymmenen lopussa rahamarkkinat vapautuivat ja yrittäjyyttä alettiin arvostaa huomattavan paljon enemmän kuin aikaisemmin. Myös yksittäisen ihmisen rikastuminen hyväksyttiin paremmin kuin muutama vuosi aikaisemmin, sanoo Wilska. Koko 1980-luvun ajan suomalaiset käyttivät yhä enemmän rahaa erilaiseen palvelukulutukseen. Myös tietotekniikka tuli lähelle tavallista kuluttajaa. Kulutuksen merkitys Nykyisen taantuman aikana yksityishenkilöiden kulutus on pitänyt kansantaloutemme pinnalla. Ihmisillä on ollut uskoa, että tästäkin aallonpohjasta selvitään kuluttamalla, sanoo kansantaloustieteen professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston taloustieteen tiedekunnasta. Tervo muistuttaa, että talouspolitiikalla on suuri merkitys kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Viime vuosien veropolitiikalla on onnistuttu ohjaamaan ihmisiä nimenomaan kuluttamaan. Talouspolitiikka on ollut tältä osin tehokkaampaa kuin 1990-luvun aikana. Miltä tulevaisuus näyttää? Vuonna 2025 suomalainen kuluttaja hakee palveluilla sujuvuutta omaan arkeensa. Kuluttaja arvostaa onnellisuutta ja hyvää oloa tuottavia palvelutilanteita, tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen visioi. Myös ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen syistä on vahvistunut. Siksi ihmiset haluavat olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa kulutusvalinnoillaan. 6

8 Ekologisesta tiedostamisesta huolimatta kuluttamiseen suhtaudutaan vuonna 2025 pitkälti samalla tavalla kuin nyt. Kuluttajat liputtavat periaatteessa ekologisten vaihtoehtojen puolesta, mutta arjessa ostetaan totuttuja ja nopeita mielihyvänlähteitä. Energian niukkuus on yksi merkittävimmistä kulutusta ohjaavista tekijöistä tulevaisuudessa. Energian hinnannousu näkyy sähkö- ja lämpölaskussa. Kasvisravintoloiden määrä kasvaa Neuvosen mukaan vuoteen 2025 mennessä, koska lihan hinta nousee. Yksinkertainen ruoka palaa osaksi ihmisten ruokavaliota, ja 2000-luvun alun gourmetharrastus menettää suosiotaan. Suomalaiskuluttaja käyttää ruokaan enemmän rahaa vuonna 2025 kuin nyt. Syöminen on silloin yhteiskunnallinen kysymys, ja ihmisiä voidaan ohjata poliittisin päätöksin muutokseen kohti kasvispitoisempaa ruokavaliota, Neuvonen uskoo. Lähde: Ajassa 2/2010 Nuorten palstalta Lue seuraavat sanomalehden nuorten palstalla ilmestyneet kirjoitukset ja vastaa niiden pohjalta lyhyesti suomeksi sivulla 12 oleviin kysymyksiin a e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle. Älä pura kiukkuasi heikompiin Stressaantuneet ihmiset ovat töykeitä hapannaamoja. Sain vähän aikaa sitten todistaa, kuinka ärtymyksestä punakkanaamainen mies murahti ilkeästi bussissa itkevälle lapselle, joka tietenkin pelästyi ja alkoi parkua vielä enemmän. Eikä ole ollenkaan harvinaista, että ihmiset suuttuvat koirille, kuten koiralleni viime syksynä. Kun eräs pariskunta tapasi koiranpentuni puistosta, jossa se purki energiaansa haukkumalla, nainen sanoi toivovansa sen jalan katkeamista. Tällaiset kommentit lamauttavat mielen. Hymyttömät, huonotuuliset ihmiset pilaavat päivän silmänräpäyksessä. Lapset ja koirat, jotka kokemukseni mukaan useimmiten joutuvat tällaisten hermostuneiden ihmisten kohteeksi, ovat lähes aina syyttömiä. Tapahtuuko todella oikeus, jos koiran jalka katkeaa? Haukkuuko se silloin vähemmän? Lopettaako vauva itkemisen, kun hänelle huudetaan? Usein tällaiset keinot vain yllyttävät haukkumaan ja itkemään kovempaa. Anette, 16 v 7

9 1.1a Melu 1. Miten kaupunkilaiset suhtautuvat meluun? A He ovat tottuneet siihen B He vaativat toimenpiteitä sen vähentämiseksi C He ovat erimielisiä sen haitallisuudesta 2. Miksi jotkut eivät halua puuttua meluun? A Heidän toimeentulonsa voisi vaarantua B Melua on heidän mielestään niin vähän C He haluavat elää ilman rajoituksia 3. Mitä seuraavista melun haittavaikutuksista ei suoraan mainita tekstissä? A Sydämen ylirasitus B Verenpaineen nousu C Unihäiriö 4. Mikä meluun liittyvä ilmiö koskee tekstin mukaan erityisesti lapsia? A Kuulon nopea heikentyminen B Psyykkisen kehityksen viivästyminen C Ylivilkkauden lisääntyminen 5. Mitä tutkija on havainnut varusmiehistä? A He kaihtavat korvatulppien käyttöä B He pitävät radiota aivan liian kovalla C He ovat nykyajan äänitekniikan uhreja 6. Mitä EU:ssa suunnitellaan meluhaittojen vähentämiseksi? A Yritetään rajoittaa äänentoistolaitteiden tehokkuutta B Tutkitaan meluhaittoja tarkemmin C Tuetaan julkista liikennettä 7. Mitä tekemistä opiskelija-asunnoilla on melun kanssa? A Ne houkuttelevat meluisia asukkaita B Ne ovat huonosti eristettyjä C Ne sijaitsevat usein äänekkäillä alueilla 8

10 8. Mitä asuntomarkkinoilla on todettu? A Hiljaisuudesta voi joutua maksamaan B Uudet asunnot rakennetaan mieluiten kaupungin laidalle C Meluesteet haittaavat asuntojen menekkiä 9. Mikä nousee tekstin tärkeäksi viestiksi? A Lentämistä täytyy huomattavasti rajoittaa B Melu aiheuttaa asumisen eriarvoistumista C Kohta yksityisyyttä ei ole missään 10. Mikä artikkelin kahden viimeisen kappaleen mukaan on yksilön kannalta tärkeintä? A Että rakennusmääräyksiä noudatetaan B Että kotona on hiljaista C Että edes jossain on rauhallista 1.1b Oikea oranssi 11. Mitä kirjoittaja kertoo Fiskarsin saksista? A Hän muistaa ne jo lapsuudestaan B Hän ei ole vakuuttunut niiden laadusta C Hänen perheessään ei muita käytetäkään 12. Mitä johtaja Paloheimo toteaa? A Fiskarsin saksien menekki on laskenut B Fiskarsin saksia myydään liian halvalla C Monien saksien hinta on alhainen 13. Mitä Fiskarsilla käytettävästä teräksestä kerrotaan? A Se tulee muualta B Sitä tuotetaan itse C Se on enimmäkseen kotimaista 14. Mikä on tärkeää saksien terien valmistuksessa? A Että ne ovat symmetrisiä B Että ne hiotaan litteiksi C Että leikkauskohta on oikea 9

11 15. Mitä muovikahvallisista saksista sanotaan? A Ne ovat turvallisempia kuin metallisakset B Ne ovat ergonomisempia C Niillä leikkaaminen sujuu nopeammin 16. Miksi kahvoista tuli oranssit? A Väritestit osoittivat sen parhaaksi B Väri sopi yhteen muiden tuotteiden kanssa C Värivalinta oli puhdas sattuma 17. Mitä Raija Saarela tekee? A Kiillottaa saksien kahvat B Valmistelee osien yhdistämisen C Tarkistaa saksien terät 1.1c Suomalainen kuluttaja 18. Mitä tutkija Mika Pantzar toteaa suomalaisista kulutustottumuksista? A Kuluttajat ovat entistä hintatietoisempia B Hyvän olon palveluista ollaan valmiita maksamaan C Eettiset kysymykset kiinnostavat harvoja 19. Mitä Pantzar ennustaa? A Laman vaikutus tuntuu vielä pitkään B Köyhyys pakottaa ihmiset vähentämään kulutusta C Väestörakenteen muutos vaikuttaa kulutukseen 20. Mikä oli tyypillistä 1950-luvulle? A Uusien mahdollisuuksien runsaus B Varovainen suhtautuminen ulkomaisiin uutuuksiin C Säästäväisyyden korostaminen 21. Mitä seuraavat vuosikymmenet toivat tullessaan? A Asuntosäästäminen yleistyi kaikkialla B Palvelut ja kauppojen tarjonta monipuolistuivat C Maaltamuuton ongelmat alkoivat näkyä lähiöissä 10

12 22. Mikä professori Wilskan mukaan oli leimaa-antavaa 1980-luvulle? A Yksityiset yritykset suurenivat B Menestymiseen suhtauduttiin myönteisesti C Pankkeja kaatui 23. Mitä professori Tervo toteaa? A Ihmiset ovat tulleet varovaisiksi taloudenhoidossaan B Kuluttajat ovat tyytymättömiä veropolitiikkaan C Kulutukseen kannustaminen on kannattanut 24. Mitä tutkimusjohtaja Neuvonen arvelee tulevaisuudesta? A Huoli ilmastonmuutoksesta pienenee B Kuluttajat pitävät kiinni tottumuksistaan C Energiantuotannon hintakilpailu kiristyy 25. Miten ruokakulttuuri saattaa Neuvosen mukaan muuttua? A Energian säästäminen lisää lähiruoan arvostusta B Yhteiskunta pyrkii vaikuttamaan ruokailutottumuksiin C Ravintoloissa käyminen tulee entistä suositummaksi 11

13 Pääsykokeista Mielipidesivuilla on kirjoitettu yliopistojen pääsykokeista ja opiskelijavalintojen uudistamisesta. Pääsykokeet mittaavat motivaation lisäksi soveltuvuutta alalle. Esimerkiksi menestyminen fysiikan tai kemian ylioppilaskokeissa ei automaattisesti merkitse soveltuvuutta lääkärin ammattiin. Pääsykoekirjan säntillinen pänttääminen kertoo paremmin kyvystä sitoutua työhön ja omaksua pikkutarkkoja tietoja siis taidoista, joita lääkärin luulisi tarvitsevan ja joita pääsykoe testaa. Pääsykokeiden poistaminen voisi johtaa myös lukion yleissivistävyyden rapautumiseen, kun oppilaat keskittyisivät heti lukion alusta vain muutamaan aineeseen. Paitsi että lukioiden eriarvoisuus lisääntyisi, todennäköisesti myös lukioiden erot kasvaisivat, kun paras opiskelija-aines hiljalleen kasaantuisi tiettyihin kaupunkeihin. Iida, abiturientti Espoosta Tähdeksikö? Monen nuoren ajatus näyttelijäksi tai muusikoksi rupeamisesta pelkästään julkisuuden takia on typerä. Esimerkiksi muusikko saattaa päästä nukkumaan vasta seuraavana aamuna kaahailtuaan bändin kanssa henkensä kaupalla puolen Suomen läpi unenpöpperöisenä. Sellainen elämä ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Vanhempien pitäisi tukea niitä nuoria, jotka oikeasti haluavat näyttämölle. Mikseivät he tee näin? Kyllähän vanhempien periaatteessa pitäisi suhtautua avoimesti nuorten pyrkimyksiin riippumatta siitä kuinka kunnianhimoisia nuoret ovat. Laila, 14 v Lähde: Helsingin Sanomat a) Mikä Anetten mielestä on hänen näkemiensä tapausten opetus? b) Mistä syistä ylioppilaskirjoitukset eivät Iidan mielestä voi korvata pääsykokeita? c) Millä tavoin lukiot hyötyvät yliopiston pääsykokeista? (2 asiaa) d) Mitä Laila tarkoittaa sillä, että julkkiksena oleminen ei ole ruusuilla tanssimista? e) Mistä Laila moittii vanhempia? 12

14 2 RAKENTEET JA SANASTO 2.1 Täydennä seuraavat tekstit reunassa annettujen vihjeiden avulla. Jos vihjettä ei ole, täydennä tekstiyhteyteen sopivalla ilmauksella. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Graffiti näkyy nykytaiteessa Junaratojen varsilta tai autiotalojen seiniltä löytää silloin tällöin graffiteja, jotka pysäyttävät katsomaan. Tekijät ovat selvästi mitä 1, ja töihin on käytetty aikaa ja vaivaa. Joskus seinämaalaukseen sisältyy yhteiskunnallinen kommentti. Luokitellaanko graffitit 2 vai ovatko ne nykytaiteen haara vai jotain siltä väliltä? Galleria Kalhama & Piipon taiteellisen johtajan Pilvi Kalhaman mukaan graffitikulttuuri on laajempi sosiaalinen ilmiö kuin vain yksi taidemuoto. Hän vertaa graffiteja yhteisötaiteeseen. Tekijä voi olla kuka vain, eikä välttämättä ole tärkeää, 3 työ taidetta vai ei, hän sanoo. Kokonaisuudessaan graffitikulttuuria ei Kalhaman mukaan voi määritellä taiteeksi. Graffiteille on syntynyt oma muotokielensä, eikä 4 perustuvia töitä voi sanoa suureksi taiteeksi. Kalha- 1. taitava 2. töherrys se 13

15 ma kaipaa graffiteilta enemmän kokeilua ja rajojen 5. Graffitien tekijät, jotka ovat nousseet esille taidemaailmassa, ovat luoneet jotain uutta. Graffitien vaikutus näkyy taiteessa myös niin, että osa seinämaalareiden 6 välineistä on ilmestynyt myös taiteilijoiden valikoimaan. Spraymaali on Kalhaman mukaan jo tullut tasavertaiseksi välineeksi muiden kanssa. Nykytaiteen museon Kiasman johtaja Pirkko Siitari kertoo esimerkkinä Kukka Paavilaisesta, jonka kaupunkitilaa 7 maalauksessa Nimetön vuodelta 2006 näkyy myös graffitijälkeä. Siitarin mukaan graffitin asema taidemaailmassa on ongelmallinen. Graffitit eivät varsinaisesti ole osa nykytaiteen instituutioita, eikä mikä tahansa jälki seinässä ole graffititaidetta. Viime kädessä Siitari sanoo 8 itse määrittävän, mikä on taidetta. Graffitit ovat myös yhteiskunnallinen kysymys. Siitari kaipaa pelisääntöjä viranomaisten ja graffitin tekijöiden välille. Tekijöiden pitäisi saada ilmaista itseään 9 toisia, hän sanoo. Myös taiteilija Jani Tolin on sitä mieltä, että graffitit ovat niin laaja käsite, että 5. rikkoa 6. käyttää 7. esittää 8. jokainen ihminen 9. vahingoittaa 14

16 niitä ei voi lokeroida. Tolinin mukaan graffitit eroavat galleriataiteesta ensisijaisesti siinä, että graffitikulttuuri on syntynyt kadulla ilman minkään instituution vaikutusta. Töitä, tyylejä ja tekijöitä on molemmissa leireissä niin monenlaisia, ettei yleistäminen kannata. Joka tapauksessa graffiti kankaalla on ollut galleriataidetta jo kaksi vuosikymmentä, hän sanoo. Tolin pitää taidokkaasti 10 tageista, mutta ei katso niitä varsinaisesti taiteeksi. 10. tehdä Lähde: Pohjalainen Majavakömmähdys Suomen tiettävästi viimeinen majava kuoli 1868 Kuolajärvellä eli nykyisessä Sallassa. Lajin palauttamiseksi Suomeen 11 Norjasta vuonna 1935 kaikkiaan 17 majavaa. New Yorkin osavaltio lahjoitti lisäksi kahdeksan majavaa, 12 perille tuli vain seitsemän yhden karattua matkalla. Se katosi valtameren aaltoihin. Erään tarinan mukaan tarkoitus oli, että niiden jälkeläisten nahoista 13 myöhemmin turkkeja edustusurheilijoille. Amerikasta tuotujen majavien kuljetuslaatikot löytyivät 1980-luvulla Sul- 11. siirtää 12. joka 13. valmistaa 15

17 kavalta. Yhdelle majavapariskunnalle tarkoitettu laatikko on 14 pari kuutiota, ja sen lattiaan on upotettu noin 50 litran vesiallas. Seinät ja lattia ovat peltiä, lukittava katto metalliverkkoa. Ei siitä 15 pitäisi läpi tulla, sanoo laatikoiden löytäjä Jarmo Väisänen. Hän kertoo 16 historiallista löytöä Suomen metsästysmuseolle, mutta se ei silloin kelvannut. Asia unohtui 17. Nyt yksi laatikko on löytynyt uudelleen. Amerikasta tulleet majavat laskettiin Saimaan latvavesien puroihin. Niiden jälkeläisiä vietiin ja 1950-luvulla eri puolille Suomea, muun muassa 18. Vasta 1970-luvulla huomattiin, että Norjasta oli siirretty euroopanmajavia ja Amerikasta kanadanmajavia, eivätkä ne lisääntyneet keskenään. Aika ajoin julkisuudessa pohditaan, tulisiko vieras laji, kanadanmajava, kitkeä pois luonnostamme. 19 mukaan nyt on jo liian myöhäistä, sillä laji on levinnyt Venäjän Karjalaan. Kaikkein 20 olisi estää lajin pääseminen Ruotsiin ja Norjaan, joissa asustaa alkuperäisiä euroopanmajavia. 14. tilavuus 15. purra 16. tarjota 17. viisitoista vuotta 18. Häme 19. Asiantuntijat 20. tärkeä Lähde: Helsingin Sanomat

18 2.2 Muunna seuraavan tekstin alleviivatut lauseet lauseenvastikkeiksi. Kirjoita muunnetut osat numerojärjestyksessä selvällä käsialalla konseptipaperille. Uutinen Eilen iltapäivällä syttyi Turun moottoritiellä matkustajia kuljettanut bussi palamaan. (1) Kun palokunta saapui paikalle, oli bussi jo ilmiliekeissä. Kilon poliisista kerrotaan, (2) että bussi oli palanut korjauskelvottomaksi. Henkilövahinkoja palosta ei aiheutunut, sillä kuljettaja alkoi ohjata matkustajia ulos autosta heti (3) kun hän oli havainnut savua. Kuljettaja huomasi jo alkumatkasta, (4) että jarrut reistailivat. Tämä oli kyllä kamalin kaikista matkoista, joita tähän mennessä olen tehnyt, totesi yksi onneton matkustaja. En ole ikinä kuvitellutkaan, (5) että koen jotakin tällaista. Mutta onneksi selvisimme pelkällä säikähdyksellä! Lähde: Turun Sanomat

19 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero ja myös otsikko, jos sellainen on. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Suomi-brändi Jorma Ollilan johtama työryhmä pohti kahden vuoden ajan, miten maailmalle luotaisiin myönteinen kuva Suomesta. Ryhmä esitti raporttinsa marraskuussa 2010 ja kannusti kansalaisia mukaan Suomi-kuvan kehittämiseen. Mitä sellaisia asioita sinä arvostat Suomessa, joista kannattaa kertoa muulle maailmalle? Kirjoita mielipiteesi 2. Nykyajan kulutusvimma Kirjoita aiheesta sanomalehden yleisönosastoon. 3. Nimimerkki Sisko on kirjoittanut Facebookissa ongelmastaan seuraavasti: En kestä enää veljeäni. Välimme ovat todella huonot, emmekä puhu oikeastaan mistään asiasta normaalisti. Saan aina kuulla haukkuja jostakin pikkuasiasta. Tuntuu siltä, että minussa ei ole mitään hyvää ja että teen kaiken väärin. Mutta jos hänen tyttöystävänsä tai joku kaverini on läsnä, hän esittää oikein mukavaa ja kilttiä. Hän ei ole ollenkaan kiinnostunut elämästäni, hän ei auta vanhempiani kotona, vaan viettää aikansa omassa huoneessaan pelaten. Mitä pitäisi tehdä? Vastaa Siskolle. 4. Selailit runokirjaa ja pysähdyit seuraavan runon kohdalla. Mitä ajatuksia se herättää sinussa? En tahdo olla ympäristöni tuote: kasvatettu, koulittu, kompensoitu, selitetty: siksi ja siksi. Olen mitä haluan itse. Ja haluan palavasti. Anne Hänninen 18

20 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a c 25 x 1/0 p. x 2 50 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 20 p x 2 0 p. x 1 10 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Mainostajat ja Kuluttajakäyttäytyminen 7.5.2013 WWW.KALEVA.FI Sisällys 1. Kohti kuluttajaymmärrystä 2. Kuluttaminen 3. Mediakäyttö WWW.KALEVA.FI Kohti kuluttajaymmärrystä

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot