Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella."

Transkriptio

1 5 ALEKSIN TARINA Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella. Aleksi on ollut huostassa ja sijoitettuna lastenkotiin ensimmäisen kerran heti syntymänsä jälkeen, ja myöhemmin hänellä on ollut muutama lyhyt sijoitus avohuollon tukitoimena kahdessa eri lastenkodissa. Aleksin äiti on 27-vuotias Hanna ja isäpuoli Jari on 28-vuotias. Aleksi pitää Jaria isänään, koska hänelle ei ole kerrottu, ettei Jari ole hänen isänsä. Biologista isyyttä ei ole vahvistettu. Sekä Hanna että Jari käyttävät päihteitä ja perhe-elämään ovat liittyneet lukuisat muutot, mikä on vaikeuttanut lastensuojelutyötä. Muuttoja on usein edeltänyt naapureilta tulleet lastensuojeluilmoitukset perheen elämän rauhattomuudesta ja vanhempien keskinäisestä väkivallasta. Jari on kohdellut myös Aleksia kovakouraisesti. Perheellä on ollut jatkuvia taloudellisia vaikeuksia, joihin se on saanut toimeentulotukea. Sekä Hanna että Jari ovat olleet työelämässä vain satunnaisesti. Hannan äiti, Liisa, on tukenut perhettä sekä taloudellisesti että hoitamalla Aleksia aina, kun se on ollut mahdollista. Liisa-mummo on Aleksille tärkeä. Aleksin suhde pappaan katkesi siinä vaiheessa, kun isovanhemmat erosivat. Aleksilla on ollut päivähoitopaikka lastensuojelullisista syistä ja sen lisäksi tukiperhe, jossa hän on käynyt epäsäännöllisesti, mutta kuitenkin niin usein, että tukiperheen vanhemmista ja heidän kahdesta lapsestaan on tullut Aleksille läheisiä. Aleksin huostaanottoa ja sijoittamista sijaisperheeseen harkittiin vakavasti vajaa kaksi vuotta sitten, jolloin perhe menetti asuntonsa Jarin rikottua humalassa kodin. Hanna ja Jari vastustivat tuolloin huostaanottoa ja toivoivat sen sijaan pääsevänsä koko perheenä päihdekuntoutukseen. Päihdehoito kesti noin vuoden ja onnistui yllättävän hyvin. Hannan ja Jarin kunto koheni paljon hoidon aikana ja he, samoin kuin Aleksi, vaikuttivat tyytyväisiltä. Ensimmäiset kuukaudet päihdehoitojakson jälkeen sujuivat perheessä rauhallisesti eikä sosiaalitoimistoon tullut yhtään lastensuojeluilmoitusta. Puolisot kävivät jatkohoidossa A-klinikalla. He aloittivat kuitenkin uudelleen rajun päihteiden käytön, vaikka tiesivät sen merkitsevän Aleksin huostaanottoa. Aleksi otettiin huostaan ja sijoitettiin vastaanottokotiin. Huostaanotto ratkaistiin hallinto-oikeudessa, koska äiti ja Jari vastustivat sitä. PYSYVYYDEN JA JATKUVUUDEN MERKITYS SIJOITETULLE JA ADOPTOIDULLE LAPSELLE Miksi vanhemmat ja perhe ovat lapselle tärkeät? Lastensuojelun keskeinen näkemys on vanhempien ja perheen tärkeä merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Vanhemmat ja perhe tyydyttävät lapsen kasvulle ja kehitykselle välttämättömät tarpeet, kuten: FYYSISET TARPEET (suoja, ravinto, vaatetus, lämpö, turva) EMOTIONAALISET TARPEET (rakkaus, huolenpito, kiintymys, perheeseen kuulumisen tunne) SOSIAALISET TARPEET (kyky muodostaa ihmissuhteita ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kulttuuri-identiteetti) ja OPPIMISEN TARPEET (elämätaidot, kyky erottaa oikea ja väärä, arvot ja moraali, kouluoppimisen tukeminen).

2 7 Yhteydenpidon ylläpitäminen syntymävanhempiin ja muihin tärkeisiin ihmisiin sillä tavoin ja siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Kestäviksi tarkoitettuja, turvallisia ihmissuhteita. Yhteyttä menneisyyden, tämänhetkisen elämän ja tulevaisuuden välillä. PYSYVYYS JA JATKUVUUS SIJOITETTUJEN JA ADOPTOITUJEN LASTEN ELÄMÄSSÄ EDELLYTTÄÄ SITÄ, ETTÄ LAPSI SAA VASTAUKSET SEURAAVIIN KYSYMYKSIINSÄ: Kuka minä olen? Mihin minä kuulun? Mistä minä tulen ja mitä minulle on tapahtunut? Mitä minulle tapahtuu tulevaisuudessa? KUN LAPSELLA ON VASTAUKSET EM. KYSYMYKSIIN, HÄNELLÄ ON: tunne ja tietoisuus kuulumisesta johonkin kestäviä ja turvallisia ihmissuhteita tietoisuus menneisyydestään ennustettavuutta elämässään. MITKÄ TEKIJÄT UHKAAVAT PYSYVYYTTÄ JA JATKUVUUTTA SIJOITETTUJEN JA ADOPTOITUJEN LASTEN ELÄMÄSSÄ? ESIMERKKEJÄ PYSYVYYTTÄ JA JATKUVUUTTA UHKAAVISTA TEKIJÖISTÄ SIJOITETTUJEN JA ADOPTOITUJEN LASTEN ELÄMÄSSÄ: Joskus lapset ovat muuttaneet perheensä kanssa useita kertoja eivätkä pysty muistamaan, missä kaikkialla he ovat asuneet. Tärkeitä ihmissuhteita on voinut myös katketa muuttojen myötä tai muusta syystä, esim. aikuisten välisten riitojen vuoksi. Lapsesta ja hänen perheestään ei ole valokuvia eikä lapselle ole kerrottu perheen historiasta. Lapsella voi olla tuskallisia kokemuksia, joita hän ei halua muistaa. Lapsen taustasta tai menneisyydestä ei ole mitään tietoa (erityisesti kansainvälisen adoption kautta tulevat lapset). Lapsella on voinut olla useita sijoituksia esim. lastenkodissa ennen sijaisperheeseen tuloa. Konkreettisia välineitä, joilla turvataan pysyvyyttä ja jatkuvuutta sijoitettujen lasten elämässä, ovat asiakassuunnitelma ja Minun kirjani.

3 8 PRIDE-kirja ASIAKASSUUNNITELMA Hyvä asiakassuunnitelma on edellytys sille, että pysyvyys ja jatkuvuus sijoitetun lapsen elämässä voivat toteutua. Se on pitkäjänteinen lastensuojelutyöhön tähtäävä asiakirja, joka laaditaan yhdessä sosiaalityöntekijän, vanhempien, sijaisvanhempien (lapsen ollessa perhehoidossa) ja lapsen (ikä huomioiden) kanssa. Tarkemmin asiakassuunnitelmasta ks. sivu 16. MINUN KIRJANI Minun kirjani on toinen konkreettinen työväline, jonka avulla voidaan ylläpitää ja tukea jatkuvuutta sijoitetun ja adoptoidun lapsen elämässä. Minun kirjani on sekä sijoitetulle että adoptoidulle lapselle tarkoitettu kirja oman elämäntarinan kokoamista varten. Minun kirjaani ei pelkästään täytetä vaan sitä myös käytetään: Kirjaan kootaan tietoa lapsen elämästä ja sen avulla voidaan käsitellä lapsen kanssa hänen elämässään tapahtuneita asioita ja lapsen kokemuksia. Minun kirjani on lapsen oma kirja. Lapsi tarvitsee kuitenkin aina aikuisten apua sen käyttämisessä. Sekä sijais- ja adoptiovanhemmat että syntymävanhemmat tai muut sukulaiset ja sosiaalityöntekijä voivat auttaa lasta elämän tarinan kokoamisessa. Minun kirjani auttaa lasta saamaan mahdollisimman ehyen elämäntarinan, ymmärtämään sitä ja hyväksymään tapahtuneet tosiasiat osaksi omaa elämäänsä. On tärkeää, että myös kaikki merkitykselliset hyvät asiat lapsen elämässä huomioidaan. Minun kirjani tekeminen tukee lapsen pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta ja hänen ainutlaatuisen identiteettinsä kehittymistä. Lapsi saa vastauksia kysymyksiinsä: Mistä minä tulen? Mitä minulle on tapahtunut? Mihin minä kuulun? Minun kirjani käyttö yhdessä lapsen ja aikuisten kesken tukee lapsen ja lapselle läheisten ihmisten vuorovaikutusta. Minun kirjani ja lapsen tukeminen sen käytössä auttavat myös aikuisia ymmärtämään lasta, hänen kokemuksiaan ja tunteitaan.

4 11 Ketä yhteistyöhön osallistuu ja mitä yhteistyö on käytännössä? Lapsen tarpeet ja käsiteltävät asiat määrittävät, ketkä kulloinkin tekevät perhehoidossa yhteistyötä tai kuuluvat lapsen tiimiin tai yhteistyöryhmään, joita nimityksiä voidaan myös käyttää. YHTESTYÖKUMPPANEITA OVAT MM. lapsen syntymävanhemmat ja muut läheiset sosiaalityöntekijät päivähoidon työntekijät opettajat muut viranomaiset terapeutit työnohjaajat. YHTEISTYÖ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ PERHEHOIDOSSA AINAKIN SEURAAVISSA TILANTEISSA: tapaamiset ja muu yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheisten välillä sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen väliset tapaamiset ja muu yhteydenpito asiakassuunnitelmaneuvottelut erilaiset viranomaisneuvottelut ja muu yhteydenpito liittyen esim. lapsen päivähoitoon, koulunkäyntiin, terveydenhoitoon, mahdolliseen terapiaan jne. Yhteistyöryhmien kokoonpanoon perhehoidossa vaikuttaa myös esim. lapsen ikä. Pienen lapsen yhteistyötiimi on erilainen kuin murrosikäisen. Pysyviä jäseniä ovat kuitenkin lapsi, lapsen vanhemmat, sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijä. Tärkeätä on, että tiimissä ovat lapsen kannalta merkittävät ihmiset, jotka tuntevat lapsen ja ovat hänelle läheisiä tai joilla on ammatillista asiantuntemusta tukea ja auttaa lasta sekä sijaisvanhempia. Toimiva yhteistyö Sijais- ja adoptiovanhemmuus edellyttävät sekä yhteistyöhalua että -taitoja. Sijoitettua lasta voidaan auttaa parhaiten silloin, kun yhteistyö toimii. YHTEISTYÖ TOIMII PARHAITEN SILLOIN, KUN: ryhmään osallistuvilla on yhteinen tavoite ryhmään osallistuvilla on toisiaan täydentävät roolit (vrt. edellä sosiaalityöntekijän rooli) ja erilaista tietoa ja taitoa (esim. sosiaalityöntekijöillä on yleistä tietoa lastensuojelusta ja perhehoidosta, sijaisvanhemmilla on tietoa lapsen arjesta, vanhemmilla on tietoa lapsen elämän tapahtumista ennen sijoitusta jne.) ryhmään osallistuvat arvostavat toistensa erilaista asiantuntemusta

5 12 PRIDE-kirja ryhmällä on kyky ratkaista ristiriitoja ryhmään osallistuvilla on yhteinen kieli ryhmällä on johtaja (sosiaalityöntekijällä on vastuu sijoitetun lapsen asioiden hoidosta, esim. asiakassuunnitelmaneuvottelujen järjestämisestä). Yhteistyön haasteet YHTEISTYÖHÖN PERHEHOIDOSSA JA ADOPTIOSSA LIITTYY PALJON HAASTEITA, KOSKA Lastensuojeluun liittyy paljon asioita, jotka ovat tunnelatautuneita, esim. menetykset, erot, kiintymys ja hyväksikäyttö. Lastensuojelun arvot, lapsen etu tai muut käsitteet voidaan ymmärtää eri tavoin. Perhehoidon ja adoption tavoitteiden saavuttamista tukee se, että eri osapuolet pystyvät yhdessä käsittelemään myös arvoja, asenteita ja tunteita. Yhteistyössä mukana olevat henkilöt ovat eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia, ja he eroavat toisistaan koulutuksensa, kokemustensa, elämäntyylinsä, psyykkisten ominaisuuksiensa ja kulttuuritaustansa puolesta. Yhteistyötä tekevillä on erilaisia rooleja ja erilaista asiantuntijuutta lapsen elämästä. Tämä tuo väistämättä jokaiseen tilanteeseen monia, joskus jopa täysin vastakkaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ristiriidat ovat siksi usein väistämättömiä ja yhteisten ratkaisujen ja päätösten tekeminen voi olla hyvinkin haasteellista. Jokaisen asiantuntijuutta omassa roolissaan pitäisi arvostaa. Lapsiin ja käsiteltäviin asioihin liittyvät tunteet tuovat haasteita yhteistyöhön. Jos perhehoidossa keskityttäisiin vain suojelemaan lasta ja minimoimaan riskit lapsen elämässä, se ei välttämättä takaisi lapsen muiden tarpeiden kohtaamista. Suojelemiseen keskittyminen ei huomioisi sitä, miten tärkeä perhe ja elämänikäiset siteet ovat lapselle. Pelkkä perheiden tukeminen ja lapsen elämänikäisten siteiden tukeminen syntymäperheeseen voisi puolestaan altistaa lapsen laiminlyönnille ja lisätä hyväksikäytön riskiä. Siksi lastensuojelun ja perhehoidon pitää kyetä sekä suojelemaan lasta että huomioimaan lapsen tarve elämänikäisiin siteisiin. Jalkapallojoukkueet harjoittelevat tiimityötä 40 tuntia viikossa vajaan kahden tunnin pelin vuoksi. Vaikka urheilujoukkueet tekevät paljon enemmän rahaa kuin lastensuojelutiimit, lastensuojelutiimit liikuttelevat ja edistävät jotakin paljon arvokkaampaa kuin pallo. Ottakaamme vastaan haaste ja harjoitelkaamme enemmän yhteistyötä! SIJAISSISARUUS Uuden lapsen tulo perheeseen on aina merkittävä muutos lapselle ja se vaikuttaa lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen. Lapset kokevat muutoksen omalla tavallaan ja aina myös tunnetasolla. Sijaissisaruus merkitsee lapselle uutta roolia sekä perheen sisällä että sen ulkopuolella (esim. koulussa). Lapsen tulee saada jo valmennusvaiheessa

6 13 tietoa vanhempiensa suunnitelmista. Epätietoisuus voi aiheuttaa epävarmuutta ja turvattomuutta lapselle. Lapsella tulee olla mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä sekä kysyä ja kertoa asioista, jotka askarruttavat häntä. Jos perheessäsi on lapsia, voit auttaa heitä saamaan tietoa sijaissisaruudesta ja kysymään mieltä askarruttavista asioista esim. Kun maasta sataa vettä -satukirjan ja Mitä on sijaissisaruus? -tehtäväkirjan avulla. Myös kouluttajat keskustelevat kirjojen sisältämistä asioista lasten kanssa perhetapaamisissa. KUN MAASTA SATAA VETTÄ -SATUKIRJA JA MITÄ ON SIJAISSISARUUS? -TEHTÄVÄKIRJA Kun maasta sataa vettä -satukirja on tarkoitettu pienemmille lapsille. Se kertoo sijais- ja adoptioperheiden omien lasten tunteista ja kysymyksistä, joita sijoitetun lapsen tai adoptiolapsen tulo perheeseen herättää. Se on myös tarina perheeseen tulevan lapsen tunteista ja kokemuksista. Kirjan lopussa on aikuisille apukysymyksiä ja ohjeita kirjan käyttöön. Mitä on sijaissisaruus? -tehtäväkirja on tarkoitettu lapsille, jotka haluavat tutustua sijaissisaruuteen sekä lukemalla että kirjoittamalla siitä. Tehtäväkirjassa on tilaa sekä kysymyksille että ajatuksille ja tunteille, joita sijaissisaruus lapsessa herättää. Kahdeksannessa tapaamisessa käydään tarkemmin läpi, mitä muutoksia sijais- ja adoptioperheeksi ryhtyminen voi tuoda perheen omien lasten elämään. TIETOA LASTENSUOJELUPROSESSISTA SEKÄ HUOSTAANOTETUN LAPSEN, VANHEMMAN JA SIJAISVANHEMMAN ASEMASTA Lastensuojeluprosessin eteneminen ASIAN VIREILLETULO (LSL 26 ) arvio toimenpiteiden tarpeesta (7 vrk) Asiakkuutta ei synny LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS (LSL 27 ) Ei lastensuojelun tarvetta, asiakkuus päättyy TODETAAN LASTENSUOJELUN TARVE ehdotus toimenpiteestä asiakassuunnitelma KIIREELLINEN SIJOITUS (LSL 38 ) HUOSTAANOTTO (LSL ) JA SIJAISHUOLTO (LSL ) AVOHUOLLON TYÖSKENTELY (LSL ) JÄLKIHUOLTO (LSL ) (myös yli ½ vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen) Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päättyy

7 14 PRIDE-kirja Avohuollon tukitoimenpiteet Yhteiskunnan velvollisuus on tukea vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. (LSL 1 ja 2 ). Etusijalla ovat siten palvelut, jotka mahdollistavat lapsen asumisen omassa kodissaan. Lastensuojelulaissa puhutaan avohuollon tukitoimenpiteistä, joita ovat mm. taloudellinen tuki, asumispalvelut, päivähoito, tukihenkilö tai -perhe, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, loma- ja harrastustoiminta. Myös perhehoitoa ja laitoshuoltoa voidaan käyttää avohuollon tukitoimena, jolloin kyse on aina väliaikaisesta hoitomuodosta ja jolla yleensä sivuutetaan jokin perheen akuutti kriisivaihe. Avohuollon tukitoimissa korostuu vanhempien kasvatuskyvyn ja kasvatusmahdollisuuksien kohentaminen ja/tai palauttaminen entiselleen. SOSIAALILAUTAKUNNAN ON RYHDYTTÄVÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISIIN TUKITOIMIIN VIIPYMÄTTÄ, 1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä; taikka 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Näissä tilanteissa pyritään ensisijaisesti tukemaan lasta ja perhettä avohuollon tukitoimin niin, että lapsi voisi asua omassa kodissaan. Koska lastensuojelun on vastattava paikallista tarvetta, vaihtelee avohuollon tukitoimien määrä ja laatu kunnittain. Perheiden tarpeet ovat myös erilaisia eivätkä kaikki perheet ole halukkaita samoihin tukitoimiin. Milloin lapsi pitää ottaa huostaan? Avohuollon tukitoimiin ryhtyminen edellyttää, että lapsen kehitys tavalla tai toisella vaarantuu. Huostaanotto sitä vastoin edellyttää lapsen kehityksen vaarantumista vakavasti tai vakavan uhan olemassaoloa. LAPSI ON OTETTAVA SOSIAALIHUOLLOSTA VASTAAVAN TOIMIELIMEN HUOSTAAN JA JÄRJESTETTÄVÄ HÄNELLE SIJAISHUOLTO, JOS (LSL 40 ): 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. HUOSTAANOTTOON JA SIJAISHUOLLON JÄRJESTÄMISEEN VOIDAAN KUITENKIN RYHTYÄ VAIN, JOS: 1) Avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja 2) sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. KIIREELLINEN SIJOITUS Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Lapseen kohdistuva vaara voi olla fyysistä tai psyykkistä. Vaaran aiheuttajina voivat olla kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen. Kiireellisen sijoituksen tarpeen voi aiheuttaa myös lapsen päiväkodista noutamisen laiminlyönti tai lapsen hylkääminen. Kiireellisen sijoitukseen voidaan ryhtyä vain silloin, kun LSL 40 :n mukaiset huostaanoton edellytykset täyttyvät. (LSL 38.)

8 15 SOSIAALITOIMEN HUOSTAANOTTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET 1) Varmistetaan, että huostaanotolle on lain mukaiset edellytykset (LSL 40 ): Selvitetään kasvuolosuhteet tai lapsen/nuoren elämäntavan vahingollisuus. Arvioidaan avohuollon tukitoimien mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi. Arvioidaan, edistääkö sijaishuolto lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä; omasta kodista siirtäminen ei saa olla lapselle huonompi vaihtoehto kuin sinne jääminen. 2) Lapsen kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti ja lapsen asioissa järjestetään neuvotteluja lapsen ja perheen läheisten kanssa (LSL 31 ). 3) Sijaishuoltopaikkaa valittaessa lähtökohtana ovat lapsen tarpeet ja huostaanoton perusteet. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai koulukotiin on selvitettävä lapsen läheisten mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua hänen tukemiseen (LSL 32 ). 4) Lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa (LSL 30 ). 5) Lapselle, lapsen vanhemmalle ja muille asianosaisille varataan mahdollisuus tulla todisteelliseksi kuulluksi (LSL 42 ) ja ilmaista mielipiteensä huostaanotosta ja sijaishuoltopaikasta. 6) a) Jos huoltaja(-t) tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta huostaanottoa, sen valmistelee sosiaalityöntekijä ja päätöksen tekee johtava viranhaltija (LSL 43 ). Päätös on annettava tiedoksi kaikille asianosaisille ja heillä on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta. b) Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, on johtavan viranhaltijan tehtävä huostaanotosta hakemus hallinto-oikeudelle (LSL 44 ). 7) Lapsen terveydentila on tutkittava sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä, joko ennen huostaanottoa tai välittömästi sen jälkeen (LSL 51 ). 8) Huostaanotto on voimassa toistaiseksi, tai kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Huostassapito on lopetettava, kun siihen ei ole enää perusteita. Sitä ei kuitenkaan saa lopettaa, jos se on selvästi vastoin lapsen etua. (LSL 47 ). SIJAISHUOLTO Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on kuitenkin selvitettävä lapsen sukulaisten tai muiden läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona (joko sukulaissijaisperheessä, muussa sijaisperheessä tai ammatillisessa perhekodissa), laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla Laitoshuoltoa ovat mm. lastenkodit, laitosluvan saaneet perhekodit, SOS-lapsikylät, nuorisokodit ja koulukodit. (LSL 32, 49.) Huostaanotetun lapsen, vanhemman ja sijaisvanhemman asema ja oikeudet ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostassapidon lakkaamisesta on selvitettävä lapsen oma mielipide ja varattava hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi. Asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (LSL 42 ). ASIANOSAISIA OVAT: 12 vuotta täyttänyt lapsi itse, lapsen vanhemmat, lapsen huoltajat sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut (esim. sijaisvanhemmat).

9 16 PRIDE-kirja Asianosaisilla on muutoksenhakuoikeus lapsen huostaanottamista, sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon lopettamista koskevasta päätöksestä. Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta ja hallinto-oikeuden päätöksestä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. ASIAKASSUUNNITELMA Lastensuojelun asiakkaana olevalla lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Se on pitkäjänteiseen lastensuojelutyöhön tähtäävä asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä lapsen ja vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan (LSL 30 ). Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa (LSL 30 ). JÄLKIHUOLTO Jälkihuollon tarkoituksena on tukea huostaanotettua lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä sijaisperhettä sijoituksen päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin (LSL 75 ). Jälkihuoltoa on mm. taloudellinen tukeminen (esim. sijaisperheelle voidaan maksaa korvausta lapsen hoidosta jälkihuollon aikana), asunnon järjestäminen, koulutuksen ja harrastusten tukeminen ja terapiapalvelut. Jälkihuollosta vastaa lapsen huostaanottaneen kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin (LSL 75 ). Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta (LSL 75 ). Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuorten käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet (LSL 76 ). HUOSTAANOTETUN LAPSEN HUOLTO JA HOLHOUS Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa: lapsen kasvatusta, hoitoa sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellista valvontaa ja huolenpitoa. Lapsen huolto on rinnakkainen käsite lapsen holhoukselle, joka sisältää lapsen omaisuusasiat. Holhooja siis hoitaa ja päättää lapsen taloudellisista asioista. Lapsella on rintaperillisenä perintöoikeus syntymävanhempiensa omaisuuteen. Huostaanotetulla lapsella ei ole perintöoikeutta sijaisvanhempiinsa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai toinen heistä tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen vanhemmat, jotka ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat

10 17 eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja, elleivät vanhemmat halua toisin sopia. Samoin avioeron tapahtuessa vanhemmat voivat sopia joko yhteishuoltajuudesta tai yksinhuoltajuudesta, jossa lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Lapsen huolto säilyy vanhemmilla, vaikka lapsi on otettu huostaan. Vain tuomioistuin voi tehdä päätöksen huollosta erottamisesta. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Lapsen huolto siirtyy kuitenkin huostaanotossa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siltä osin kuin se on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista. SOSIAALIHUOLLOSTA VASTAAVALLA TOIMIELIMELLÄ ON OIKEUS (LSL 45 ) PÄÄTTÄÄ HUOSTAANOTETUN LAPSEN: olinpaikasta hoidosta kasvatuksesta valvonnasta muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Sosiaalilautakunta tai sen alainen viranhaltija antaa luvan hakea passia huostassa olevalle lapselle. Sosiaalilautakunnan tulee pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden huoltajien kanssa. Kun huostaanotettu lapsi on sijoitettu sijaisperheeseen, vastuu välittömästä hoidosta ja kasvatuksesta kuuluu sijaisvanhemmille. Myös koulutodistuksen voi allekirjoittaa sijaisvanhempi, joka pitää tosiasiallisesti huolta ja valvoo lapsen päivittäisten koulutehtävien tekemistä. SOSIAALILAUTAKUNNALLA EI OLE OIKEUTTA PÄÄTTÄÄ LAPSEN: sukunimestä adoptiosta uskontokunnasta kotimaasta. Lapsen holhoojia ovat hänen huoltajansa, ellei oikeus ole toisin päättänyt. Huostaanotetulle lapselle voidaan määrätä holhooja tai edunvalvoja, jos lapsella on tai hänelle karttuu omaisuutta, jonka hoito edellyttää mainitun vastuuhenkilön määräämistä. Tämä voi tulla kyseeseen esim. kun lapsen etu saattaa joutua ristiriitaan holhoojan edun kanssa tai kun holhooja on sairauden vuoksi estynyt hoitamasta lapsen omaisuutta. HUOSTAANOTETUN LAPSEN OIKEUDET Lastensuojelun eräänä lähtökohtana on, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, sekä aikuisille että lapsille, myös huostaanotetuille lapsille. Ihmisoikeuksien rajoitus voi tapahtua vain lain säätämin valtuuksin. LASTENSUOJELULAIN MUKAAN LAPSELLE KUULUVAT MM. SEURAAVAT OIKEUDET: 1) oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (LSL 1 ) 2) oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen (LSL 2 ) 3) oikeus koulunkäynnin tukemiseen (LSL 9 ) 4) oikeus huollon vaatimaan asumiseen ja toimeentulon turvaan (LSL 35 )

11 18 PRIDE-kirja 5) oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä (LSL 54 ) 6) oikeus toivomustensa ja mielipiteen selvittämiseen iän ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla (LSL 20 ) 7) kaksitoista vuotta täyttäneelle lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (LSL 20 ) 8) kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (LSL 21 ) 9) oikeus edunvalvojaan (LSL 22 ) 10) oikeus tavata henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijäänsä riittävän usein (LSL 29 ) 11) oikeus tulla huostaanotetuksi (LSL 40 ) 12) oikeus saada tiedot häntä koskevista ratkaisuista ja asiakirjoista (LSL 53 ) 13) oikeus yksityisyyteen sekä kirje- ja puhelinsalaisuuteen (LSL 54 ) 14) oikeus käyttövaroihin huostaanoton kestäessä sekä oikeus itsenäistymisvaroihin huostaanoton päättyessä (LSL 55, LSL 77 ) 15) oikeus jälkihuoltoon (LSL 77 ) 16) kaksitoistavuotiaalla on oikeus hakea hallinto-oikeudelta muutosta kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa, sijaishuoltoa, yhteydenpitoa ja huostassapidon lakkaamista koskevissa asioista (LSL 89 ) 17) oikeus sijaishuoltopaikkansa valvontaan (LSL 79 ) SIJAISVANHEMMAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Kun lapsi on sijoitettuna sijaisperheessä, sijaisvanhemmalla on oikeus tulla kuulluksi silloin, kun lasta ollaan sijoittamassa sijaiskodista toiseen sijaishuoltopaikkaan tai kun huostaanottoa ollaan lakkauttamassa (LSL 42 ). PERHEHOITAJALAIN (312/1992) MUKAAN SIJAISVANHEMMALLA ON OIKEUS: saada valmennusta, työnohjausta ja koulutusta tehtäväänsä (7 ) saada palkkiota sijoitettuna olevan lapsen hoidosta (2 ) saada korvausta sijoitettuna olevan lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista (kulukorvaus)(3 1 mom.) hoidon käynnistämisestä aiheutuvien tarpeellisten kustannusten korvaukseen (käynnistämiskorvaus) (3 1 mom.) vapaaseen (6 ) peruseläketurvaan (8 1 mom.) työtapaturmakorvauksiin (8 ). SIJAISVANHEMMAN VELVOLLISUUS ON: turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikä- ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta antaa turvaa ja hellyyttä sekä kannustaa lapsen itsenäistymistä ohjata ja tukea lasta hänen yksilöllisten tarpeiden mukaan koulunkäynnissä ja opiskelussa tukea lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten ihmisten välistä yhteydenpitoa olla yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä pitää salassa lapsesta tai hänen vanhemmistaan saamiaan salassapidettäviä tietoja olla luovuttamatta lasta sijaiskodista ilman sosiaaliviranomaisten suostumusta. Lisätietoa perhehoitajalaista ja sijaisvanhempien asemasta on PRIDE-kirjan kahdeksannessa tapaamisessa sekä Perhehoitoliitto ry:n tietopaketissa/9. tapaaminen/pride-kirja.

12 20 PRIDE-kirja Adoptioneuvonta Ottolapsityötä säätelevät laki (153/1985) lapseksiottamisesta ja siitä annettu asetus (154/1985). Kansainvälisissä adoptioissa on lisäksi otettava huomioon luovuttavan maan lainsäädäntö. Adoptioneuvonta eli ottolapsineuvonta on lakisääteistä sekä lapsen luovuttamista harkitsevalle vanhemmalle että adoptiolasta haluavalla perheelle. Adoptioneuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua sekä auttaa lasta, lapsen vanhempaa ja lapseksiottajaa ennen adoption vahvistamista sekä tarvittaessa sen jälkeenkin. ADOPTIONEUVONTAA ANNETTAESSA ON: 1) selvitettävä, ovatko lapseksiottamisen edellytykset olemassa 2) huolehdittava lapsen sijoittamisesta lapseksiottajan luokse 3) seurattava sijoituksen onnistumista lapsen etua silmällä pitäen sekä 4) huolehdittava siitä, että lapseksiottaja ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin adoption vahvistamiseksi (Laki lapseksiottamisesta 18 ). ADOPTIONEUVONNAN TARKOITUKSENA ON: auttaa lasta ja valvoa hänen etuaan auttaa ja tukea luovutusta harkitsevien biologisten vanhempien päätöksentekoa keskustelemalla eri vaihtoehdoista selvittää hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia adoptiovanhemmiksi auttaa tarvittaessa eri osapuolia myös adoption vahvistamisen jälkeen. Ottolapsineuvontaa voivat antaa sosiaalilautakunnan alaiset viranhaltijat (kunnan sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät) tai sosiaali- ja terveysministeriön luvan saaneet ottolapsitoimistot (Pelastakaa Lapset ry). Neuvonta on maksutonta. Ottolapsineuvontaa antaessaan ottolapsitoimiston on hankittava sosiaalilautakunnalta lausunto adoptoitavan lapsen sekä lapseksiottajan olosuhteista. KETKÄ VOIVAT ADOPTOIDA? Lain mukaan adoptio on mahdollista 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille. Laki ei aseta adoptiovanhemmille yläikärajaa, mutta käytännössä vauvaikäiset lapset pyritään sijoittamaan alle 40-vuotiaille. (www.pelastakaalapset.fi) Lapsen, vanhemman ja adoptiovanhemman asema LUOVUTTAVAN VANHEMMAN OIKEUDET Suomessa lapsen syntymävanhemmilla on oikeus päättää lapsen adoptioon luovuttamisesta. Synnytyksen jälkeen lapsen äidillä on vähintään kahdeksan viikon harkinta-aika ennen kuin hän voi allekirjoittaa lopullisen suostumuksensa adoptioon. Jos lapsi on syntynyt avioliitossa tai lapsen isyys on vahvistettu, tarvitaan adoptioon myös isän suostumus. Kun ottolapsisuhde on vahvistettu, vapautuvat vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

13 21 ADOPTIOLAPSEN JA ADOPTIOVANHEMPIEN ASEMA Adoptiota ei voida vahvistaa ilman 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta. Suostumus tarvitaan myös alle 12-vuotiaalta, mikäli lapsi on riittävän kehittynyt ilmaisemaan tahtonsa. Adoption vahvistamisen jälkeen ottolapsen asema on samanlainen kuin biologisella lapsella. Ottolapsen holhoojina ja huoltajina ovat ottovanhemmat. Ottolapsella on myös samanlainen perintöoikeus ottovanhempiinsa ja ottovanhempien sukulaisiin kuin biologisella lapsella on. Perintöoikeus syntymävanhempiin katkeaa adoption vahvistamisen myötä. Adoption vahvistamisen jälkeen adoptiolapsi saa adoptiovanhempiensa sukunimen sukunimilain mukaisesti. Ottolapsisuhde on purkamaton. Adoptiolapsella on oikeus saada tietää taustansa. ADOPTIOVANHEMPIEN OIKEUDET SOSIAALIETUUKSIIN Alle seitsemänvuotiaan lapsen adoptiovanhemmilla on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan lapsen iästä riippuen vähintään 200 arkipäivältä. Kun perhe on adoptoinut samanaikaisesti useamman kuin yhden lapsen, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohden. Adoptioisä on oikeutettu vanhempainrahakaudella isyysrahaan, jota maksetaan enintään 18 päivältä. Adoptiovanhemmilla on oikeus myös äitiysavustukseen, jos lapsi on otettu hoitoon alle 18-vuotiaana. (Kela 2008, Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluonteinen ja veroton. Tuen suuruus riippuu lapsen kotimaasta ja on Jos samalla kertaa adoptoidaan useampi kuin yksi lapsi, maksetaan lisäksi muista lapsista kustakin 30 % tuen määrästä. (Kela 2008, Valmennusmateriaali on käännös ja suomalainen sovellus amerikkalaisesta koulutusohjelmasta Foster Pride/Adopt Pride (Illinois Department of Children and Family Services, Child Welfare League of America, 1996). Lisäksi on käytetty seuraavia lähteitä: LÄHTEET Fursland, Eileen (2002) Applicant s Workbook. Preparing to Adopt. A training pack for preparation groups. London: British Association for Adoption & Fostering (BAAF). Fursland, Eileen (2002) Trainer s Guide. Preparing to Adopt. A training pack for preparation groups. London: British Association for Adoption & Fostering (BAAF). Laki lapseksiottamisesta 153/1985. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. Lastensuojelulaki 417/2007. Mikkola, Matti & Helminen, Jarkko (1994) Lastensuojelu. Legisactio Oy/Karelactio. Helsinki: Gummerus Oy. Parviainen, Heikki (2003) Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto E 15/2003. Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva (1987) Suomen lastensuojelun historia. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Taskinen, Sirpa (toim.) (1999) Huostaanotto. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän suositus huostaanottoprosessin laatua ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi. Stakesin oppaita 33/99. Helsinki: Stakes. Varilo, Esko (1993) Ottolapsisijoitus arviointi- ja toimenpideprosessina. Psychiatrian Fennican Monografisarja nro 18. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö. Virta, Kari (1994) Selvitys lastensuojelulain soveltamiskäytännöistä. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto.

Kouluttajien valmistautuminen

Kouluttajien valmistautuminen 4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi)

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT

YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT 12 Vierailut lapsen aikaisemmilla asuinpaikoilla (kansainvälisessä adoptiossa vierailut syntymämaassa). Vanhempien rohkaiseminen osallistumaan huoltosuunnitelmaneuvotteluihin. Kerro vielä, että tapaamiset

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

COPYRIGHT Perhehoitoliitto ry / Pelastakaa Lapset ry

COPYRIGHT Perhehoitoliitto ry / Pelastakaa Lapset ry 8 PRIDE-kirja Kaikki lapset kuvittelevat. Sijoitetut lapset saattavat luoda esimerkiksi seuraavanlaisia kuvitelmia syntymä-äidistään tai -isästään: Äiti ei löisi meitä, jos hänellä ei olisi niin paljon

Lisätiedot

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus Lastensuojelulaki 5.8.1983/683 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen oikeus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

-Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu?

-Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu? -Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008 mikä muuttuu? Pia Lahtinen Kehittäjäsosiaalityöntekijä Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö (KEHYS) Riitta Siekkinen Kehittäjäsosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE

OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE Adoptiota harkittaessa 2 Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, joka harkitset lapsesi luovuttamista adoptioon. Adoptiopäätös on kaikkiin sen osapuoliin vaikuttava iso ratkaisu. Sen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 LASTENSUOJELUSTA LYHYESTI

LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 LASTENSUOJELUSTA LYHYESTI LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 Lastensuojelusta lyhyesti Lastensuojelun keinot Yleiset kasvuolot ja lastensuojelun palvelut Huoltajien tukeminen lasten kasvatuksessa Lastensuojelun avohuollon tukitoimet

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE

HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jonka kohdalla lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Mielessäsi voi risteillä monenlaisia tunteita, etkä tiedä,

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Uusimisen lähtökohdat:

Uusimisen lähtökohdat: Mitä lasten- ja nuorisopsykiatrian alalla toimivien on hyvä tietää uudesta lastensuojelulaista Sirpa Taskinen Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas Stakes 2007 Uusimisen lähtökohdat: - Ihmisoikeussopimukset

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen sekä puhevallan

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.1.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN Tällä asiakirjalla tarkoitetaan Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki ja rangaistuksen suorittaminen

Lastensuojelulaki ja rangaistuksen suorittaminen Lastensuojelulaki ja rangaistuksen suorittaminen Asiakkaana rangaistusta suorittava ja hänen perheensä koulutus 7.2.2014 Kuopio Päivi Sinko Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Huomioita vuonna 2006 huostaanotettujen lasten poluista Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Tuija Eronen, YTL, tutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Valtakunnalliset

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA

LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta 4.3.2010 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Perhekoti Otto-Onni Oy Heljä Kivivuori. Lastensuojelun tukipalvelut

Perhekoti Otto-Onni Oy Heljä Kivivuori. Lastensuojelun tukipalvelut Perhekoti Otto-Onni Oy Heljä Kivivuori Lastensuojelun tukipalvelut Toimintasuunnitelma 1.Yleistä Lastensuojelun tukipalvelutoiminta käsittää seuraavanlaisia palveluja, joiden tuottamiseen ammatinharjoittaja

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot