Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus Talous ja strategiapalvelu

2 2

3 Kuopio Tavoite ja kehittämissuunnitelmat TA 2005:4 ISSN Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4 4

5 SISÄLLYS JOHDANTO...7 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ...7 Yritystoiminnan kehittämisen haaste...7 Kasvun haaste...8 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste...9 KUOPION KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS...9 ARVOT TOIMINTA AJATUKSEN TAUSTALLA...9 KUOPION VISIO VUOTEEN STRATEGIAN JOHTAMISNÄKÖKULMAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Hyvin johdettu kaupunki Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö...19 KAUPUNKISTRATEGIAAN LIITTYVÄT OHJELMAT

6 6

7 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Johdanto Kuopion kaupungin toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuu BSC mallin 1 mukaan valmisteltuun kaupunkistrategiaan. Lisäksi keskeisenä osana kaupungin johtamisjärjestelmää toimivat toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiset ohjelmat. Kaupunkistrategia toimii päästrategiana, joka antaa suuntaviivat muille strategioille. Kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston strategisen johtamisen väline. Valtuustokauden alussa valtuusto määrittelee tulevan valtuustokauden tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan seurannan sekä vuosittaisen tilipäätösraportin yhteydessä. Kaupungin edellinen strategia on vuodelta Strategiaa on tarkistettu vastaamaan uusia haasteita ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Aiempaa strategiaa on tiivistetty ja täsmennetty, jotta se entistä strategiaa jämäkämmin ohjaisi kaupungin toimintaa. Erityisenä tavoitteena on ollut talousnäkökulman vahvempi kytkeminen strategiaan. Strategian tarkistaminen käynnistyi helmikuussa 2005 ja sitä on työstetty useissa eri foorumeissa kaupungin sisällä. Keskeisenä strategian työstäjänä on ollut kaupunginjohtajan johtoryhmä. Prosessin vetämisestä ja kirjoitustyöstä on vastannut talous ja strategiapalvelu. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto on ohjannut ja linjannut strategiatyötä eri vaiheissa. Kunnallisessa johtamisessa strategialla tarkoitetaan lähinnä tietoista suunnanvalintaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Strategialla haetaan yhteistä suuntaa ja yhteistä sitoutumista. Strategiassa tehdään valintoja. Siinä valitaan ne asiakokonaisuudet, jotka juuri tässä muuttuvassa ympäristössä ovat keskeisiä, jotta haluttu tulevaisuus saavutetaan. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että Kuopion kannalta keskeistä on Kuopion saaminen vahvalle kasvu uralle ja palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen. Muuttuva toimintaympäristö Yritystoiminnan kehittämisen haaste Maailmantalouden yhdentymisen eli globalisaation vaikutuksesta markkinat laajenevat, kilpailu lisääntyy ja tuotanto organisoituu maailmanlaajuisiksi verkostoiksi. Varsin yleisesti uskotaan, että Suomi voi maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana taloutena ja yhteiskuntana. Osaamisen varaan rakentuva strategia edellyttää jatkuvaa uudistumista. Uudistusten tulee koskea paitsi avainasemassa olevan koulutus ja innovaatiojärjestelmän heikkoja kohtia, niin myös hyödyke ja työmarkkinoiden toimintaa sekä julkista sektoria. Globalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteiskunnan avautumista. Tämä merkitsee suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemisen lisäksi sitä, että Suomeen on entistä voimakkaammin houkuteltava ulkomaista pääomaa ja ulkomaisia osaajia. Talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen ja osaavan työvoiman riittävyyden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkisen sektorin tuottavuuden nostamista. Globalisaatio lisää kaupunkien merkitystä ja niiden välistä kilpailua. Maailman ja Euroopan mittakaavassa pienten suomalaisten kaupunkien, kuten Kuopion, on oltava erityisen hyviä, jotta lunastaisivat toimijan osan kansainvälistyvässä kilpailutalouden maailmassa. 1 BSC= Balanced Scorecard eli tasapainotetun mittariston malli 7

8 Eu:n laajentumisen on arvioitu pitkällä aikavälillä vaikuttavan myönteisesti kansainvälistä kauppaa käyviin yrityksiin ja Suomen bruttokansantuotteeseen. Laajentuvat kotimarkkinat antavat yrityksille aiempaa paremmat lähtökohdat maailmanlaajuiseen kilpailuun. Kuopio on toistaiseksi selvinnyt kilpailussa kohtuullisesti, kun sitä mitataan yritystoiminnan ja työpaikkojen kehityksellä. Välimatkaa muihin suomalaisiin kasvukeskuksiin on kuitenkin edelleen kiinni kurottavana. Kuopion tuleva kilpailumenestys riippuu pitkälti alueen innovaatioympäristön kehityksestä ja yritystoiminnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla, joita tämän strategian valinnoilla tuetaan. Myös alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus kansainvälisten toimintojen ja osaajien näkökulmasta on keskeinen. Kasvun haaste Kaupunkiseutujen kehitystä 1990 luvulla on leimannut siirtyminen teollisesta ja julkissektorivetoisesta kasvusta uuteen innovaatiovetoiseen kasvuun. Samalla suurten kaupunkiseutujen merkitys koko maan menestykselle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle on kasvanut ja kasvaa edelleen, sillä niissä syntyy paljon uusia innovaatioita, uutta tietoa ja osaamista. Innovaatio ja kaupunkivetoinen kasvu on näkynyt väestön keskittymisenä Helsingin metropolialueelle ja suuremmille yliopistoseuduille. Väestöä ovat menettäneet erityisesti pienemmät kaupunkiseudut ja maaseutu. Sama keskittymislinja on ollut myös työpaikoissa. Kuopion kaupunkiseutu on Pohjois Savon seutukunnista ainoa, joka on pystynyt vuodesta 1990 lähtien kasvattamaan väestömääräänsä. Pohjois Savon väestö on vuodesta 1995 lähtien vähentynyt runsaalla 7500 henkilöllä eli yhden keskikokoisen kunnan verran. Väestökehitys on 2000 luvun alkuvuosina edennyt Pohjois Savossa myönteisempään suuntaan, mutta Tilastokeskus ennustaa väestömäärän edelleen vähenevän liki henkilöllä seuraavan 20 vuoden kuluessa. Kuopion kaupunkiseudulla on merkittävä rooli koko Pohjois Savon kehityksen kannalta. Keskeisinä menestystekijöinä osaamisen ja innovaatioiden soveltamisen lisäksi korostuvat koulutus ja työmarkkinoiden toimivuus, infrastruktuurin ja alueen saavutettavuus sekä yritysrakenteen kehittäminen. Menestyvän seudun ominaispiirteisiin kuuluvat myös luova, monikulttuurinen miljöö sekä hyvän elämänlaadun mahdollistava ympäristö. Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan vahvaa verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ennusteiden mukaan Kuopion väestömäärä kasvaa edelleen. Trendiennusteen mukaan kasvu vuoteen 2030 mennessä olisi noin 7000 henkilöä. Kaupungin tavoitteena on kuitenkin nykyistä ennustetta selvästi nopeampi kasvu noin henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Kasvu turvaa tulevia työvoimatarpeita ja verotulopohjaa. Toisaalta se myös lisää paineita palvelujen järjestämiselle ja maankäytölle. 8

9 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste Globalisoituva toimintaympäristö, mm. vero ja kustannuskilpailun kautta, luo paineen hillitä julkisen menojen kasvua. Kuntatasolla julkisen talouden tasapainottamisen vaade näkyy kasvavana ristiriitana taloudellisten mahdollisuuksien ja laajan palvelujen järjestämisvastuun välillä. Oman haasteensa kiristyvälle kuntataloudelle tuo väestön ikärakenteen vanheneminen, mikä lisää palvelutarpeita erityisesti hoiva ja hoitoalalla. Vastaavasti lasten ja nuorten määrä vähenee. Hyvinvointipalvelujen resursseja joudutaan kohdentamaan uudelleen. Valtio on nostanut keskeiseksi julkisen talouden sopeuttamista helpottavaksi tavoitteeksi julkisten palvelujen tuottavuuden nostamisen. Kuntarakenteeseen, palvelurakenteisiin ja kuntien rahoitusrakenteisiin odotetaan merkittäviä muutoksia. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus sekä niiden kestävä, tehokas ja taloudellinen toteuttamistapa. Keskeisenä lähtökohtana on kuntapalvelujen järjestäminen riittävällä väestöpohjalla. Kuopion kuntatalous on heikentynyt nopeasti. Vuonna 2004 tilinpäätös oli 13,5 milj. euroa alijäämäinen. Rahoitustulos (= tulorahoitus nettoinvestoinnit) oli vastaavasti 28 milj. euroa alijäämäinen, mikä rahoitettiin kokonaan velkarahalla. Asukasta kohti laskettu velka on kaksinkertaistunut vuoden sisällä, ollen vuoden 2005 alussa Vehmersalmen kuntaliitos huomioiden noin 630 euroa asukasta kohden. Talouden vakauttaminen on nähty yhtenä nykyisen valtuustokauden keskeisimpänä tavoitteena. Vuoteen 2005 lähdettäessä Kuopion taseessa oli 3.5 milj. kattamattomia alijäämiä. Kuluvan vuoden oletetaan edelleen olevan raskaasti tappiollinen. Vuonna 2006 Kuopion talous on edelleen alijäämäinen. Vuonna 2007 talouden odotetaan kääntyvän positiiviseksi, jolloin kattamattomia alijäämiä taseessa on yli 20 milj.. Kuopion kaupungin toiminta ajatus Toiminta ajatus kertoo, mikä on Kuopion kaupungin toiminnan tarkoitus eli mitä varten kaupunki on olemassa. Kuntalain mukaan kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvoinnin turvaamisen perusedellytykseksi nähdään kuitenkin kuntien mahdollisuus sopeuttaa toimintansa joustavasti ympäristön muutoksiin. Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. Arvot toiminta ajatuksen taustalla OIKEUDENMUKAISUUS TASA ARVOISUUS TURVALLISUUS IHMISARVO yleisen edun asettaminen yksityisen edun edelle valmistelussa riittävä laajuus, asiantuntijuus kuuleminen = "tulkinnat syntyvät yhdessä" ristiriitojen tunnistaminen ja oikeat valinnat valmistelussa sitoutuminen tiedottaminen 9

10 UUSIUTUMISKYKY JA LUOVUUS avoimuus kokeiluihin koulutus, kannustus, muu tuki muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen muutosvastarinnan voittaminen erilaisuuden suvaitseminen AVOIN VUOROVAIKUTUS luottamushenkilöiden ja valmistelijoiden keskustelu erilaisten näkemysten kunnioittaminen henkilöstön ja johdon välinen yhteistoiminta luottamuksen ansaitseminen TYÖKYKY työyhteisön turvallisuus fyysinen ja psyykkinen terveys ammattitaidon ylläpitäminen KESTÄVÄ KEHITYS taloudellisesti ympäristöllisesti sosiaalisesti kulttuurillisesti Kuopion visio vuoteen 2012 Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millainen kaupunki haluaa olla tulevaisuudessa. Kuopion visio ulottuu vuoteen Aikajänne on monilta osin lyhyt, kun ajatellaan vision tavoitteellisuutta. Kuopion visiota täsmentää neljä strategista päämäärää. Kuopion visio vuoteen 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN, HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa 10

11 Visiollaan Kuopio viestittää, että se on avoin uusille asioille ja ajatuksille. Kuopio hakee rohkeasti uusia avauksia ja uskaltaa arvioida kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa nykyisiä toimintojaan ja toimintatapojaan. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on suvaitsevainen sekä erilaisuuksia hyväksyvä. Kuopio profiloituu hyvinvointiosaamisessaan korkealle kansainväliselle ja kansalliselle tasolle. Hyvinvointiosaaminen perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus ja oppilaitosten, yritysten sekä yhteisöjen vahvaan osaamiseen, joka on keskittynyt terveys ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikkaan. Kuopio toimii monipuolisesti yhteistyössä ja verkottuneesti eri toimijoiden kanssa. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan laajasti rajoja ylittäen ja kaupunkiseutunäkökulmaa korostetaan kaikissa toiminnoissa. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion on vuonna 2012 väestö ja työpaikkamäärältään kasvava ja vetovoimainen keskus. Kasvun perusedellytykset ovat kunnossa. Kuopiossa on hyvät ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Asuntoalueiden kehittämisessä lähtökohtana on tasapainoinen kaupunkirakenne ja hyvä ympäristö. Kuopio on asumisen kärkikaupunkeja Suomessa. Kuopio tarjoaa yrityselämälle hyvän ja kilpailukykyisen ja vetovoimaisen toimintaympäristön. Kuopiolla on tarjota osaavaa työvoimaa, tontteja ja toimitiloja niin perinteiselle yritystoiminalle kuin uusille kasvualoille. Osaamista ja innovaatioita osataan soveltaa ja kaupallistaa. Osaamisen ympärille syntyy uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on monella tavalla osa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kuopio tunnetaan korkeatasoisesta hyvinvointiosaamisestaan. Kuopion kuntakuva viestii vireyttä ja eteenpäin menoa. Toimijoiden yhteistyö on aktiivista ja samansuuntaista ja tekee aluetta myönteisellä tavalla tunnetuksi. Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopion palvelurakenteeseen on tehty suuria uudistuksia ja toiminnan jatkuva kehittämisestä on tullut osa arkiajattelua. Palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti muiden palvelutuottajien kanssa. Merkittävä osa palveluista järjestetään seudullisesti. Uutta teknologiaa hyödynnetään aktiivisesti ja verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa. Palvelujen tuottamisessa on keskitytty olennaiseen ja järkeistetty prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona on oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut. Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopiossa tiedetään mitä halutaan, siihen sitoudutaan ja sen mukaan toimitaan. Asioiden etenemistä haluttuun suuntaa seurataan säännöllisesti ja ongelmakohtiin puututaan rohkeasti. Omaa toimintaa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan ja arvioidaan. Lisäksi etsitään uusia toimintatapoja ja luovutaan tarvittaessa vanhoista. Kuopion kuntatalous on tasapainossa Vuonna 2012 Kuopiossa talous on kestävällä pohjalla. Talouden vakauttaminen on onnistunut ja kasvun edellytyksiin panostaminen on vahvistanut verotulopohjaa. Tulot riittävät turvaamaan laadukkaat palvelut ja kohtuullisen investointitason. Taloussuunnittelu on pitkäjänteistä. 11

12 Strategian johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät Kuopion strategiaa jäsennetään neljän johtamisnäkökulman kautta. Vaikuttavuusnäkökulma kuvaa perimmäisiä tavoitteita ja tuloksia eli mitä kuntalaiset, yritykset ja muut sidosryhmät kaupungilta odottavat palvelujen järjestäjänä. Prosessien ja rakenteiden näkökulma on oman toiminnan tehokkuuden näkökulma eli miten organisaatio ja toimintamallit parhaalla tavalla edistävät vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Resursseilla tarkoitetaan aineellisia ja taloudellisia voimavaroja eli millaisilla resursseilla varmistetaan vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen. Uudistumisen ja osaamisen näkökulmalla tarkoitetaan henkilöstön ja organisaation kykyä uudistua toiminnassaan ja kehittyä osaamisessaan. Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan asioita ja tehtäviä, joissa Kuopion pitää onnistua edetäkseen vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Kuopion strategiassa on yhteensä 7 kriittistä menestystekijää. Menestystekijöille on määritelty arviointikriteerejä ja mittareita, joilla etenemistä strategian suuntaan voidaan seurata ja arvioida. Arviointikriteereille asetetaan vuosittain tavoitteet, jotka valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä. Tavoitteet vastuutetaan ja niiden toteutumista seurataan osana johtoryhmätyöskentelyä. Niiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle säännöllisen talous ja toimintaseurannan yhteydessä. Kuopion johtamisnäkökulmat ja strategiakartta VAIKUTTAVUUS Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Kasvua tukeva maankäyttö Tonttien saatavuus Onnistunut maankäyttöpolitiikka Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus PROSESSIT JA RAKENTEET Hyvin johdettu kaupunki Johtamisjärjestelmän toimivuus (poliittinen ja operatiivinen johtaminen) Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Peruspalveluprosessien toimivuus Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus RESURSSIT Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen 12

13 1. Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Kuopion yrityskanta on monipuolista, pk yritysvaltaista ja kotimarkkinasuuntautunutta. Elinkeinoelämän monipuolistaminen, kansainvälisyyden vahvistaminen ja yritystyöpaikkojen määrän lisääminen on keskeistä aluetalouden vahvistamisen ja kaupungin verotulokehityksen kannalta. Kaupunki tarjoaa yrityksille toimivan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön ja huolehtii siitä, että perusasiat, kuten mm. tonttitarjonta ja osaavan työvoiman saatavuus, ovat kunnossa. Kuopion seudulla toimii useita elinkeinopoliittisia toimijoita. Elinkeinopolitiikan vaikuttavuus syntyy näiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Kaupungissa jatketaan edelleen aktiivista uusien yritysten hankkimista. Olevien yritysten osaamistasoa nostetaan ja niiden kansainvälistymistä tuetaan, jotta työllisyys, liikevaihto ja vienti kasvavat. Perinteisen yritystoiminnan ja pk sektorin rinnalla kehitetään alueen vahvaan osaamiseen perustuvia uusia aloja. Aiempien uusien kasvualojen (bio, terveys ja ympäristöalat) lisäksi kehitetään erityisesti informaatioteknologiaan ja sensoriteknologiaan perustuvaa tutkimus ja kehittämistoimintaa. Yritystoiminnan sijoittumiselle keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavasta työvoimasta eri alueiden välillä tulee kasvamaan. Kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alueen koulutus ja tutkimustarjonta vastaa alueen yritysten ja palvelutuotannon tarpeita. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Osaavan työvoiman saatavuus Kaupungin panostukset yrityksiä palvelevan t&k ympäristön kehittämiseen Elinkeinotoimen yhteistyö Yritystoiminnan infrastruktuurin toimivuus (taksapolitiikka, toimitilat, liikennejärjestelmä) Työpaikkakehitys Koulutusorganisaatioiden, kehittämisorganisaatioiden ja kaupungin strategiat on yhteensovitettu. Koulutusta suunnataan paremmin tuleviin tarpeisiin. Uuden rakennerahastokauden kärkihankkeet on määritelty Säännöllinen yhteistyö seudun elinkeinopoliittisten toimijoiden kesken Taksapolitiikan kilpailukyky suhteessa muihin keskuksiin säilyy 1000 työpaikan nettokasvu 13

14 2. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Yleisesti voidaan sanoa, että Kuopion palvelut ovat tällä hetkellä laadukkaita. Palveluihin kohdistuu kuitenkin monia muutospaineita, joista keskeisimmät ovat julkisen sektorin tehostamisvaade ja ikärakenteen vanhenemisesta seuraavat palvelukysynnän muutokset. Kuopiossa myös kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen muutos tuovat paineita palvelujen järjestämiseen. Kuopion palvelut halutaan säilyttää laadukkaina myös tulevaisuudessa, sillä palvelut ovat olennainen osa elämisen laatua ja kaupungin kilpailukykyä. Tavoitteena on, että Kuopiossa on vuonna 2012 edelleen toimiva lähipalveluverkosto, jota täydentää laadukkaat keskitetyt ja sähköiset palvelut. Asukkaan kannalta palveluissa on olennaista niiden saatavuus ja vaikuttavuus. Saatavuuteen liittyy paitsi palvelujen saavutettavuus myös palvelujen oikea aikaisuus sekä palvelun saannin odotus ja tavoiteajat. Palvelujen vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien ja palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja tuloksia ja vaikutuksia. Huonosti tehty työ tulee maksamaan monella tavalla enemmän kuin hyvin ja laadukkaasti tehty. Palvelujen arvioinnilla ja laatutyöllä innostetaan henkilöstöä hyvään palveluun ja löytämään uusia tapoja palvelujen tuottamiseen. Asukkaiden/asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja erilaistuvat. Asiakkaiden kokemaa palvelujen laatua arvioidaan palvelutyytyväisyysmittauksilla. Palvelutyytyväisyys ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä elementtejä palvelujen kehittämisessä. Muuttuvat palvelutarpeet huomioidaan mm. kehittämällä sähköisiä palveluja sekä kouluttamalla henkilökuntaa mm. huomioimaan erilaiset asiakkaiden tarpeet. Palvelutuotannon tehostamisvaade edellyttää resurssien tehokasta käyttöä ja kustannustehokkuutta. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustietoisesti. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Laatujärjestelmien käyttö Palvelutyytyväisyyskysely Palvelujen kustannustehokkuus suhteessa 12 suurimpaan kaupunkiin Kaupunki on määritellyt laatupolitiikkansa Palvelutyytyväisyyden muutoksista on tuotettu koottua tietoa päättäjille Asuntoalueiden palveluverkosto on tarkistettu vastaamaan väestökehitystä Kuopio on 3. kustannustehokkain 14

15 3. Kasvua tukeva maankäyttö Kuopiolle on luonteenomaista, että kaupunkia on rakennettu suunnitelmallisesti, usein vain yhteen kasvusuuntaan keskittyen. Kaupunkirakennetta on kehitetty tasapainoisesti ja kestävään kehitykseen pyrkien. Kuopiosta on syntynyt varsin tiivis ja taloudellinen, mutta myös luonnonläheinen kaupunki, jossa on hyvä palveluverkosto ja toimiva joukkoliikenne. Tavoitteena on, että Kuopion maankäytön tarjoamat monet mahdollisuudet ovat aito vetovoimatekijä, edelleen kuitenkin tasapainoisen ja kestävän kehityksen huomioiden. Asuntorakentamiseen tarjotaan houkuttelevia alueita. Laadukkaalla ja monipuolisella asuntotonttitarjonnalla sekä luodaan uutta kysyntää että vastataan siihen. Visiokaudella keskeisin hanke on Saaristokaupungin ja Saaristokadun rakentaminen. Tarjontaa monipuolistetaan täydentämällä kaupunkirakennetta uusilla asuntoalueilla ja hyödyntämällä Kuopion laajan maaseudun tarjoamat mahdollisuudet. Kaupunki kaavoittaa ja tarjoaa erityyppisiä tontteja yritystoiminnan tarpeisiin. Yritystonttien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi kaupunkikeskustaa vahvistetaan ja kehitetään monipuolisena palvelujen ja toimintojen alueena, joka tarjoaa täysipainoisen kaupunkiympäristön myös autottomille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Tonttien saatavuus Kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta (ao, ar, ak) 600 asuntotuotanto, 150 tonttia omakotitalorakentamiseen Saaristokaupungin rakentaminen on edennyt suunnitellun mukaisesti Maaseudulle rakentamista aktivoidaan maaseutualueen asuntorakentaminen on lisääntynyt Hiltulanlahden pientaloalueen kaavoitus on käynnistynyt Neulaniemen rakentamismahdollisuudet on selvitetty rakennesuunnitelmassa ja alueen kaavoitus käynnistynyt yleiskaavaselvityksillä Onnistunut maankäyttöpolitiikka Käytettävissä oleva yritystonttireservi Kaavoitusohjelman toteutuminen Käynnistetään merkittävän uuden yritysalueen kaavoitus Alatori hanke etenee toteutukseen Maapoliittinen ohjelma on uudistettu 15

16 4. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Kuopion on arvioitava omia toimintatapojaan, palveluprosessejaan ja niiden tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja palveluiden järjestämiseksi ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, mutta myös palvelujen laadun säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Verkkopalveluja otetaan käyttöön korvaamaan perinteisiä palvelumalleja. Palvelujen tuotteistaminen ja ulkoistaminen ovat eräitä keinoja hakea kustannustehokkuutta, mutta vain siellä missä se on palveluiden kannalta järkeviä ja mahdollisia. Parhaimmassa tapauksessa kustannussäästöjä tuovien vaihtoehtoisten palvelumallien käyttäminen ja toimintojen kustannustehokkuuteen pyrkiminen lisäävät palveluiden laadukkuutta ja järkevöittävät toimintoja. Kaupunki määrittelee miten kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kaupunkilaisille eri toimialoilla tuottamaan. Tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti. Palvelut tuotetaan jatkossa yhä enemmän kaupungin palveluyksiköiden, yritysten ja yhteisöjen verkostossa. Tämä edellyttää kaupungin tilaaja osaamisen kehittämistä ja palvelujen tuotteistamista. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Peruspalveluprosessien toimivuus Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Tonttituotantoprosessi on kuvattu ja prosessia nopeutettu Eri toimijoiden roolit yritysten palvelussa on selkiytetty (yritysten palveluprosessin kehittäminen) Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus Palvelujen tuotteistaminen Palvelustrategian toteutuminen / uudet palvelujen tuottamistavat 50 % palveluista on tuotteistettu Seudullisen talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Seudullisesta vesihuollosta on tehty päätös Tilaaja tuottaja mallin soveltuvuus Kuopion palvelutuotantoon on selvitetty. Kaupungin perustoimintaan kuulumattomia toimintoja ulkoistetaan 16

17 5. Hyvin johdettu kaupunki Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä visiot ja strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Poliittisen johdon ja operatiivisen johdon yhteistyön toimii. Poliittisen johdon strategista painoarvoa vahvistetaan. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Viestintä kuntalaisille on aktiivista ja avointa. Konsernijohto huolehtii siitä, että kaupungin tavoitteet näkyvät ja kuuluvat konsernin eri osien päätöksenteossa. Konsernijohtamiselle luodaan pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Johtamisjärjestelmän toimivuus a) Poliittinen johtaminen b) Operatiivinen johtaminen Toimiva johtamisjärjestelmä Konserniohjauksen toimivuus Johtoryhmätyöskentelyä on arvioitu ja kehitetty sen pohjalta Kehityskeskustelut tukevat strategian maastouttamista Yhteistoimintamenettely on otettu käyttöön paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Valtuustotyötä on kehitetty (foorumit, työkalut, arvioinnit) Konserniohjeet uusittu Konserniyhtiöiden hyvä hallintotapa määritelty 17

18 6. Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Kaupungin perustehtävien hoitaminen ja kasvun turvaaminen edellyttävät kaupungin talouden hyvää hoitamista talouden vakaana pitämistä. Kuopion, kuten niin monien muiden kuntien, talous kääntyi vuonna 2004 reippaasti alijäämäiseksi. Käänne johtui menojen nopeasta kasvusta, joka osaltaan oli seurausta kunnille tulleista uusista velvoitteista, mutta myös uusista palveluavauksista, joita Kuopiossa tehtiin. Talouden tasapaino ongelman ratkaiseminen edellyttää paitsi lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, mutta myös pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja toiminnan ohjaus ja päätöksentekokulttuuria. Kuopion kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät ovat keskenään sopineet yhteisestä talouden vakauttamisen linjasta. Linjaus tarkoittaa erittäin tiukkaa käyttötaloutta ja matalaa investointitasoa. Veroprosentti pidetään nykyisessä 18,75:ssä ja kaupungin velka saa maksimissaan kasvaa 1500 euroon/asukas. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Käyttökelpoinen tarvetta vastaava omaisuus Konserniyhtiöiden tuottotavoite Vuosikate on 85% poistoista Maksuja ja taksoja tarkistetaan kustannustason nousua vastaavasti Käyttötalouden kasvu on vuonna % Henkilöstön määrä vähenee 200 htv:lla Peruskorjausohjelman priorisointi Luovutaan tarpeettomasta omaisuudesta, silloin kun se on kannattavaa Tuottotavoite v.2006 yht. 11 milj. Kuopion Energia 9,25 milj. Kuopion Vesi 1,50 milj. Muut 0,25 milj. 18

19 7. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Erityisesti muutostilanteissa, kuten organisaation ja palvelujen tuottamistapojen muutoksissa, henkilöstön uudistumis ja muutoskyky joutuu koetukselle. Henkilöstöjohtamisen laatu, kannustaminen ja motivointi, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi sekä henkilöstön osallistuminen korostuu. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Kuopio kaupunki on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Onnistuminen rekrytoinnissa vaatii suurempia panoksia. Rekrytoinnin ohella osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksesta lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen Rekrytoinnin toimivuus Työnantajapalvelut Osaamisen hallinta Työtyytyväisyys Luodaan keskitetty rekrytointipalvelu Uusi henkilöstö ja palkkajärjestelmä on käyttöönotettu Tehty osaamiskartoituksia Kannuste ja motivointijärjestelmiä on kehitetty Henkilöstön uusiutumisesta huolehditaan 19

20 Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat Kaupunkistrategiaan liittyy läheisesti neljä strategista ohjelmaa: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma, Terve Kuopio ohjelma sekä kansainvälistymisstrategia/ ohjelma.. Terve Kuopio ohjelman tavoite on kehittää Kuopion kaupunkiseudusta Euroopan johtava hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman perusta on pitkäjänteisessä toiminnassa, joka on tehnyt Kuopion kaupunkiseudusta monilla aloilla johtavan hyvinvointiosaamisen keskittymän Suomessa. Terve Kuopio ohjelman toiminta ajatuksena on edistää seudun hyvinvointia ja elinkeinotoimintaa valituilla painopistealueilla. Toiminta ajatusta toteutetaan tehostamalla hyvinvointialan tutkimuksen, palveluiden ja liiketoiminnan välisten yhteyksien syntymistä. Kuopion kansainvälistymisstrategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Kuopion kilpailukykyä kehittämällä elinkeinoelämän kansainvälistä toimintaympäristöä ja edistämällä osaamisen vientiä ja vaihtoa. Toinen keskeinen painopistealue on Kuopion palvelutuotannon kansainvälisten valmiuksien parantaminen sekä yleinen kansainvälisyyden edistäminen. Kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii kaupunkiseudun kansainvälisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Osaamiskeskuksen osaamisaloina ohjelmakaudella ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka ja terveydenhuollon teknologia. Osaamiskeskuksen toimenpiteet yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa vahvistavat kehitystä, jossa seudulle kehittyy yhä vahvistuvaa kilpailukykyistä korkeaan osaamiseen perustuvaa tuotannollista toimintaa. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksessa tuetaan erityisesti niitä projekteja, joilla on parhaat edellytykset käynnistää tutkimuslähtöistä yritystoimintaa. Osaamiskeskuksen rooli uusien osaamisalojen synnyttämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkkojen luomisessa on merkittävä. Seudullisen yhteistyön kehittämisohjelmat ovat aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke. Kuopion kaupunkiseudun muodostavat Kuopion kaupunki sekä Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan kunnat. Yhteistyötä ohjaa seutuhallitus ja sitä koordinoi Kuopion kaupungin talous ja strategiayksikön seutuyhteistyö. Aluekeskusohjelma alkoi vuonna 2001 ja nykyinen ohjelmakausi päättyy Seutukokeiluhanke alkoi vuoden 2005 alussa ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Seudullisen yhteistyön tavoitteet on sovittu seutustrategiassa. Keskeiset tavoitteet ovat kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääminen, seudullisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen ja vakiinnuttaminen sekä seudun myönteisen imagon kehittäminen. Lisäksi seudullisella yhteistyöllä kehitetään palvelutuotantoa ja sen tuottavuutta sekä asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta lisäämällä yhteistä maankäytön suunnittelua. 20

21 KAUPUNKISTRATEGIA / OHJELMAT Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen keskus Visiota toteuttavat ohjelmat Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Osaamiskeskusohjelma Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus lääkekehitys agrobiotekniikka terveydenhuollon teknologia Terve Kuopio ohjelma hyvinvointiteknologia ja hyvinvointi IT (WellTeknia) terveellinen asuminen (TERRA hanke) terveysmatkailu ikääntyvät terveyden edistäminen Terveellinen asuminen (TERRA hanke) Kansainvälistymisstrategia elinkeinoelämän kvtoimintaympäristön kehittäminen kv matkailu Kuopion palvelutuotannon kv valmiuden parantaminen kansainvälisesti vetovoimainen kaupunkikulttuuri/kaupunkiympäristö Aluekeskusohjelma / seutukokeilu kaupunkiseudun imagon kehittäminen seudun yhteistyö seudullisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen seudullinen maankäytön suunnittelu 21

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan asema Espoo-strategiasta käytetään nimitystä Espoo-tarina

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot