Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus Talous ja strategiapalvelu

2 2

3 Kuopio Tavoite ja kehittämissuunnitelmat TA 2005:4 ISSN Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4 4

5 SISÄLLYS JOHDANTO...7 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ...7 Yritystoiminnan kehittämisen haaste...7 Kasvun haaste...8 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste...9 KUOPION KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS...9 ARVOT TOIMINTA AJATUKSEN TAUSTALLA...9 KUOPION VISIO VUOTEEN STRATEGIAN JOHTAMISNÄKÖKULMAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Hyvin johdettu kaupunki Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö...19 KAUPUNKISTRATEGIAAN LIITTYVÄT OHJELMAT

6 6

7 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Johdanto Kuopion kaupungin toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuu BSC mallin 1 mukaan valmisteltuun kaupunkistrategiaan. Lisäksi keskeisenä osana kaupungin johtamisjärjestelmää toimivat toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiset ohjelmat. Kaupunkistrategia toimii päästrategiana, joka antaa suuntaviivat muille strategioille. Kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston strategisen johtamisen väline. Valtuustokauden alussa valtuusto määrittelee tulevan valtuustokauden tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan seurannan sekä vuosittaisen tilipäätösraportin yhteydessä. Kaupungin edellinen strategia on vuodelta Strategiaa on tarkistettu vastaamaan uusia haasteita ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Aiempaa strategiaa on tiivistetty ja täsmennetty, jotta se entistä strategiaa jämäkämmin ohjaisi kaupungin toimintaa. Erityisenä tavoitteena on ollut talousnäkökulman vahvempi kytkeminen strategiaan. Strategian tarkistaminen käynnistyi helmikuussa 2005 ja sitä on työstetty useissa eri foorumeissa kaupungin sisällä. Keskeisenä strategian työstäjänä on ollut kaupunginjohtajan johtoryhmä. Prosessin vetämisestä ja kirjoitustyöstä on vastannut talous ja strategiapalvelu. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto on ohjannut ja linjannut strategiatyötä eri vaiheissa. Kunnallisessa johtamisessa strategialla tarkoitetaan lähinnä tietoista suunnanvalintaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Strategialla haetaan yhteistä suuntaa ja yhteistä sitoutumista. Strategiassa tehdään valintoja. Siinä valitaan ne asiakokonaisuudet, jotka juuri tässä muuttuvassa ympäristössä ovat keskeisiä, jotta haluttu tulevaisuus saavutetaan. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että Kuopion kannalta keskeistä on Kuopion saaminen vahvalle kasvu uralle ja palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen. Muuttuva toimintaympäristö Yritystoiminnan kehittämisen haaste Maailmantalouden yhdentymisen eli globalisaation vaikutuksesta markkinat laajenevat, kilpailu lisääntyy ja tuotanto organisoituu maailmanlaajuisiksi verkostoiksi. Varsin yleisesti uskotaan, että Suomi voi maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana taloutena ja yhteiskuntana. Osaamisen varaan rakentuva strategia edellyttää jatkuvaa uudistumista. Uudistusten tulee koskea paitsi avainasemassa olevan koulutus ja innovaatiojärjestelmän heikkoja kohtia, niin myös hyödyke ja työmarkkinoiden toimintaa sekä julkista sektoria. Globalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteiskunnan avautumista. Tämä merkitsee suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemisen lisäksi sitä, että Suomeen on entistä voimakkaammin houkuteltava ulkomaista pääomaa ja ulkomaisia osaajia. Talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen ja osaavan työvoiman riittävyyden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkisen sektorin tuottavuuden nostamista. Globalisaatio lisää kaupunkien merkitystä ja niiden välistä kilpailua. Maailman ja Euroopan mittakaavassa pienten suomalaisten kaupunkien, kuten Kuopion, on oltava erityisen hyviä, jotta lunastaisivat toimijan osan kansainvälistyvässä kilpailutalouden maailmassa. 1 BSC= Balanced Scorecard eli tasapainotetun mittariston malli 7

8 Eu:n laajentumisen on arvioitu pitkällä aikavälillä vaikuttavan myönteisesti kansainvälistä kauppaa käyviin yrityksiin ja Suomen bruttokansantuotteeseen. Laajentuvat kotimarkkinat antavat yrityksille aiempaa paremmat lähtökohdat maailmanlaajuiseen kilpailuun. Kuopio on toistaiseksi selvinnyt kilpailussa kohtuullisesti, kun sitä mitataan yritystoiminnan ja työpaikkojen kehityksellä. Välimatkaa muihin suomalaisiin kasvukeskuksiin on kuitenkin edelleen kiinni kurottavana. Kuopion tuleva kilpailumenestys riippuu pitkälti alueen innovaatioympäristön kehityksestä ja yritystoiminnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla, joita tämän strategian valinnoilla tuetaan. Myös alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus kansainvälisten toimintojen ja osaajien näkökulmasta on keskeinen. Kasvun haaste Kaupunkiseutujen kehitystä 1990 luvulla on leimannut siirtyminen teollisesta ja julkissektorivetoisesta kasvusta uuteen innovaatiovetoiseen kasvuun. Samalla suurten kaupunkiseutujen merkitys koko maan menestykselle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle on kasvanut ja kasvaa edelleen, sillä niissä syntyy paljon uusia innovaatioita, uutta tietoa ja osaamista. Innovaatio ja kaupunkivetoinen kasvu on näkynyt väestön keskittymisenä Helsingin metropolialueelle ja suuremmille yliopistoseuduille. Väestöä ovat menettäneet erityisesti pienemmät kaupunkiseudut ja maaseutu. Sama keskittymislinja on ollut myös työpaikoissa. Kuopion kaupunkiseutu on Pohjois Savon seutukunnista ainoa, joka on pystynyt vuodesta 1990 lähtien kasvattamaan väestömääräänsä. Pohjois Savon väestö on vuodesta 1995 lähtien vähentynyt runsaalla 7500 henkilöllä eli yhden keskikokoisen kunnan verran. Väestökehitys on 2000 luvun alkuvuosina edennyt Pohjois Savossa myönteisempään suuntaan, mutta Tilastokeskus ennustaa väestömäärän edelleen vähenevän liki henkilöllä seuraavan 20 vuoden kuluessa. Kuopion kaupunkiseudulla on merkittävä rooli koko Pohjois Savon kehityksen kannalta. Keskeisinä menestystekijöinä osaamisen ja innovaatioiden soveltamisen lisäksi korostuvat koulutus ja työmarkkinoiden toimivuus, infrastruktuurin ja alueen saavutettavuus sekä yritysrakenteen kehittäminen. Menestyvän seudun ominaispiirteisiin kuuluvat myös luova, monikulttuurinen miljöö sekä hyvän elämänlaadun mahdollistava ympäristö. Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan vahvaa verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ennusteiden mukaan Kuopion väestömäärä kasvaa edelleen. Trendiennusteen mukaan kasvu vuoteen 2030 mennessä olisi noin 7000 henkilöä. Kaupungin tavoitteena on kuitenkin nykyistä ennustetta selvästi nopeampi kasvu noin henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Kasvu turvaa tulevia työvoimatarpeita ja verotulopohjaa. Toisaalta se myös lisää paineita palvelujen järjestämiselle ja maankäytölle. 8

9 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste Globalisoituva toimintaympäristö, mm. vero ja kustannuskilpailun kautta, luo paineen hillitä julkisen menojen kasvua. Kuntatasolla julkisen talouden tasapainottamisen vaade näkyy kasvavana ristiriitana taloudellisten mahdollisuuksien ja laajan palvelujen järjestämisvastuun välillä. Oman haasteensa kiristyvälle kuntataloudelle tuo väestön ikärakenteen vanheneminen, mikä lisää palvelutarpeita erityisesti hoiva ja hoitoalalla. Vastaavasti lasten ja nuorten määrä vähenee. Hyvinvointipalvelujen resursseja joudutaan kohdentamaan uudelleen. Valtio on nostanut keskeiseksi julkisen talouden sopeuttamista helpottavaksi tavoitteeksi julkisten palvelujen tuottavuuden nostamisen. Kuntarakenteeseen, palvelurakenteisiin ja kuntien rahoitusrakenteisiin odotetaan merkittäviä muutoksia. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus sekä niiden kestävä, tehokas ja taloudellinen toteuttamistapa. Keskeisenä lähtökohtana on kuntapalvelujen järjestäminen riittävällä väestöpohjalla. Kuopion kuntatalous on heikentynyt nopeasti. Vuonna 2004 tilinpäätös oli 13,5 milj. euroa alijäämäinen. Rahoitustulos (= tulorahoitus nettoinvestoinnit) oli vastaavasti 28 milj. euroa alijäämäinen, mikä rahoitettiin kokonaan velkarahalla. Asukasta kohti laskettu velka on kaksinkertaistunut vuoden sisällä, ollen vuoden 2005 alussa Vehmersalmen kuntaliitos huomioiden noin 630 euroa asukasta kohden. Talouden vakauttaminen on nähty yhtenä nykyisen valtuustokauden keskeisimpänä tavoitteena. Vuoteen 2005 lähdettäessä Kuopion taseessa oli 3.5 milj. kattamattomia alijäämiä. Kuluvan vuoden oletetaan edelleen olevan raskaasti tappiollinen. Vuonna 2006 Kuopion talous on edelleen alijäämäinen. Vuonna 2007 talouden odotetaan kääntyvän positiiviseksi, jolloin kattamattomia alijäämiä taseessa on yli 20 milj.. Kuopion kaupungin toiminta ajatus Toiminta ajatus kertoo, mikä on Kuopion kaupungin toiminnan tarkoitus eli mitä varten kaupunki on olemassa. Kuntalain mukaan kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvoinnin turvaamisen perusedellytykseksi nähdään kuitenkin kuntien mahdollisuus sopeuttaa toimintansa joustavasti ympäristön muutoksiin. Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. Arvot toiminta ajatuksen taustalla OIKEUDENMUKAISUUS TASA ARVOISUUS TURVALLISUUS IHMISARVO yleisen edun asettaminen yksityisen edun edelle valmistelussa riittävä laajuus, asiantuntijuus kuuleminen = "tulkinnat syntyvät yhdessä" ristiriitojen tunnistaminen ja oikeat valinnat valmistelussa sitoutuminen tiedottaminen 9

10 UUSIUTUMISKYKY JA LUOVUUS avoimuus kokeiluihin koulutus, kannustus, muu tuki muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen muutosvastarinnan voittaminen erilaisuuden suvaitseminen AVOIN VUOROVAIKUTUS luottamushenkilöiden ja valmistelijoiden keskustelu erilaisten näkemysten kunnioittaminen henkilöstön ja johdon välinen yhteistoiminta luottamuksen ansaitseminen TYÖKYKY työyhteisön turvallisuus fyysinen ja psyykkinen terveys ammattitaidon ylläpitäminen KESTÄVÄ KEHITYS taloudellisesti ympäristöllisesti sosiaalisesti kulttuurillisesti Kuopion visio vuoteen 2012 Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millainen kaupunki haluaa olla tulevaisuudessa. Kuopion visio ulottuu vuoteen Aikajänne on monilta osin lyhyt, kun ajatellaan vision tavoitteellisuutta. Kuopion visiota täsmentää neljä strategista päämäärää. Kuopion visio vuoteen 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN, HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa 10

11 Visiollaan Kuopio viestittää, että se on avoin uusille asioille ja ajatuksille. Kuopio hakee rohkeasti uusia avauksia ja uskaltaa arvioida kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa nykyisiä toimintojaan ja toimintatapojaan. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on suvaitsevainen sekä erilaisuuksia hyväksyvä. Kuopio profiloituu hyvinvointiosaamisessaan korkealle kansainväliselle ja kansalliselle tasolle. Hyvinvointiosaaminen perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus ja oppilaitosten, yritysten sekä yhteisöjen vahvaan osaamiseen, joka on keskittynyt terveys ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikkaan. Kuopio toimii monipuolisesti yhteistyössä ja verkottuneesti eri toimijoiden kanssa. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan laajasti rajoja ylittäen ja kaupunkiseutunäkökulmaa korostetaan kaikissa toiminnoissa. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion on vuonna 2012 väestö ja työpaikkamäärältään kasvava ja vetovoimainen keskus. Kasvun perusedellytykset ovat kunnossa. Kuopiossa on hyvät ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Asuntoalueiden kehittämisessä lähtökohtana on tasapainoinen kaupunkirakenne ja hyvä ympäristö. Kuopio on asumisen kärkikaupunkeja Suomessa. Kuopio tarjoaa yrityselämälle hyvän ja kilpailukykyisen ja vetovoimaisen toimintaympäristön. Kuopiolla on tarjota osaavaa työvoimaa, tontteja ja toimitiloja niin perinteiselle yritystoiminalle kuin uusille kasvualoille. Osaamista ja innovaatioita osataan soveltaa ja kaupallistaa. Osaamisen ympärille syntyy uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on monella tavalla osa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kuopio tunnetaan korkeatasoisesta hyvinvointiosaamisestaan. Kuopion kuntakuva viestii vireyttä ja eteenpäin menoa. Toimijoiden yhteistyö on aktiivista ja samansuuntaista ja tekee aluetta myönteisellä tavalla tunnetuksi. Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopion palvelurakenteeseen on tehty suuria uudistuksia ja toiminnan jatkuva kehittämisestä on tullut osa arkiajattelua. Palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti muiden palvelutuottajien kanssa. Merkittävä osa palveluista järjestetään seudullisesti. Uutta teknologiaa hyödynnetään aktiivisesti ja verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa. Palvelujen tuottamisessa on keskitytty olennaiseen ja järkeistetty prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona on oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut. Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopiossa tiedetään mitä halutaan, siihen sitoudutaan ja sen mukaan toimitaan. Asioiden etenemistä haluttuun suuntaa seurataan säännöllisesti ja ongelmakohtiin puututaan rohkeasti. Omaa toimintaa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan ja arvioidaan. Lisäksi etsitään uusia toimintatapoja ja luovutaan tarvittaessa vanhoista. Kuopion kuntatalous on tasapainossa Vuonna 2012 Kuopiossa talous on kestävällä pohjalla. Talouden vakauttaminen on onnistunut ja kasvun edellytyksiin panostaminen on vahvistanut verotulopohjaa. Tulot riittävät turvaamaan laadukkaat palvelut ja kohtuullisen investointitason. Taloussuunnittelu on pitkäjänteistä. 11

12 Strategian johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät Kuopion strategiaa jäsennetään neljän johtamisnäkökulman kautta. Vaikuttavuusnäkökulma kuvaa perimmäisiä tavoitteita ja tuloksia eli mitä kuntalaiset, yritykset ja muut sidosryhmät kaupungilta odottavat palvelujen järjestäjänä. Prosessien ja rakenteiden näkökulma on oman toiminnan tehokkuuden näkökulma eli miten organisaatio ja toimintamallit parhaalla tavalla edistävät vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Resursseilla tarkoitetaan aineellisia ja taloudellisia voimavaroja eli millaisilla resursseilla varmistetaan vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen. Uudistumisen ja osaamisen näkökulmalla tarkoitetaan henkilöstön ja organisaation kykyä uudistua toiminnassaan ja kehittyä osaamisessaan. Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan asioita ja tehtäviä, joissa Kuopion pitää onnistua edetäkseen vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Kuopion strategiassa on yhteensä 7 kriittistä menestystekijää. Menestystekijöille on määritelty arviointikriteerejä ja mittareita, joilla etenemistä strategian suuntaan voidaan seurata ja arvioida. Arviointikriteereille asetetaan vuosittain tavoitteet, jotka valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä. Tavoitteet vastuutetaan ja niiden toteutumista seurataan osana johtoryhmätyöskentelyä. Niiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle säännöllisen talous ja toimintaseurannan yhteydessä. Kuopion johtamisnäkökulmat ja strategiakartta VAIKUTTAVUUS Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Kasvua tukeva maankäyttö Tonttien saatavuus Onnistunut maankäyttöpolitiikka Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus PROSESSIT JA RAKENTEET Hyvin johdettu kaupunki Johtamisjärjestelmän toimivuus (poliittinen ja operatiivinen johtaminen) Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Peruspalveluprosessien toimivuus Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus RESURSSIT Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen 12

13 1. Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Kuopion yrityskanta on monipuolista, pk yritysvaltaista ja kotimarkkinasuuntautunutta. Elinkeinoelämän monipuolistaminen, kansainvälisyyden vahvistaminen ja yritystyöpaikkojen määrän lisääminen on keskeistä aluetalouden vahvistamisen ja kaupungin verotulokehityksen kannalta. Kaupunki tarjoaa yrityksille toimivan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön ja huolehtii siitä, että perusasiat, kuten mm. tonttitarjonta ja osaavan työvoiman saatavuus, ovat kunnossa. Kuopion seudulla toimii useita elinkeinopoliittisia toimijoita. Elinkeinopolitiikan vaikuttavuus syntyy näiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Kaupungissa jatketaan edelleen aktiivista uusien yritysten hankkimista. Olevien yritysten osaamistasoa nostetaan ja niiden kansainvälistymistä tuetaan, jotta työllisyys, liikevaihto ja vienti kasvavat. Perinteisen yritystoiminnan ja pk sektorin rinnalla kehitetään alueen vahvaan osaamiseen perustuvia uusia aloja. Aiempien uusien kasvualojen (bio, terveys ja ympäristöalat) lisäksi kehitetään erityisesti informaatioteknologiaan ja sensoriteknologiaan perustuvaa tutkimus ja kehittämistoimintaa. Yritystoiminnan sijoittumiselle keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavasta työvoimasta eri alueiden välillä tulee kasvamaan. Kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alueen koulutus ja tutkimustarjonta vastaa alueen yritysten ja palvelutuotannon tarpeita. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Osaavan työvoiman saatavuus Kaupungin panostukset yrityksiä palvelevan t&k ympäristön kehittämiseen Elinkeinotoimen yhteistyö Yritystoiminnan infrastruktuurin toimivuus (taksapolitiikka, toimitilat, liikennejärjestelmä) Työpaikkakehitys Koulutusorganisaatioiden, kehittämisorganisaatioiden ja kaupungin strategiat on yhteensovitettu. Koulutusta suunnataan paremmin tuleviin tarpeisiin. Uuden rakennerahastokauden kärkihankkeet on määritelty Säännöllinen yhteistyö seudun elinkeinopoliittisten toimijoiden kesken Taksapolitiikan kilpailukyky suhteessa muihin keskuksiin säilyy 1000 työpaikan nettokasvu 13

14 2. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Yleisesti voidaan sanoa, että Kuopion palvelut ovat tällä hetkellä laadukkaita. Palveluihin kohdistuu kuitenkin monia muutospaineita, joista keskeisimmät ovat julkisen sektorin tehostamisvaade ja ikärakenteen vanhenemisesta seuraavat palvelukysynnän muutokset. Kuopiossa myös kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen muutos tuovat paineita palvelujen järjestämiseen. Kuopion palvelut halutaan säilyttää laadukkaina myös tulevaisuudessa, sillä palvelut ovat olennainen osa elämisen laatua ja kaupungin kilpailukykyä. Tavoitteena on, että Kuopiossa on vuonna 2012 edelleen toimiva lähipalveluverkosto, jota täydentää laadukkaat keskitetyt ja sähköiset palvelut. Asukkaan kannalta palveluissa on olennaista niiden saatavuus ja vaikuttavuus. Saatavuuteen liittyy paitsi palvelujen saavutettavuus myös palvelujen oikea aikaisuus sekä palvelun saannin odotus ja tavoiteajat. Palvelujen vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien ja palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja tuloksia ja vaikutuksia. Huonosti tehty työ tulee maksamaan monella tavalla enemmän kuin hyvin ja laadukkaasti tehty. Palvelujen arvioinnilla ja laatutyöllä innostetaan henkilöstöä hyvään palveluun ja löytämään uusia tapoja palvelujen tuottamiseen. Asukkaiden/asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja erilaistuvat. Asiakkaiden kokemaa palvelujen laatua arvioidaan palvelutyytyväisyysmittauksilla. Palvelutyytyväisyys ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä elementtejä palvelujen kehittämisessä. Muuttuvat palvelutarpeet huomioidaan mm. kehittämällä sähköisiä palveluja sekä kouluttamalla henkilökuntaa mm. huomioimaan erilaiset asiakkaiden tarpeet. Palvelutuotannon tehostamisvaade edellyttää resurssien tehokasta käyttöä ja kustannustehokkuutta. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustietoisesti. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Laatujärjestelmien käyttö Palvelutyytyväisyyskysely Palvelujen kustannustehokkuus suhteessa 12 suurimpaan kaupunkiin Kaupunki on määritellyt laatupolitiikkansa Palvelutyytyväisyyden muutoksista on tuotettu koottua tietoa päättäjille Asuntoalueiden palveluverkosto on tarkistettu vastaamaan väestökehitystä Kuopio on 3. kustannustehokkain 14

15 3. Kasvua tukeva maankäyttö Kuopiolle on luonteenomaista, että kaupunkia on rakennettu suunnitelmallisesti, usein vain yhteen kasvusuuntaan keskittyen. Kaupunkirakennetta on kehitetty tasapainoisesti ja kestävään kehitykseen pyrkien. Kuopiosta on syntynyt varsin tiivis ja taloudellinen, mutta myös luonnonläheinen kaupunki, jossa on hyvä palveluverkosto ja toimiva joukkoliikenne. Tavoitteena on, että Kuopion maankäytön tarjoamat monet mahdollisuudet ovat aito vetovoimatekijä, edelleen kuitenkin tasapainoisen ja kestävän kehityksen huomioiden. Asuntorakentamiseen tarjotaan houkuttelevia alueita. Laadukkaalla ja monipuolisella asuntotonttitarjonnalla sekä luodaan uutta kysyntää että vastataan siihen. Visiokaudella keskeisin hanke on Saaristokaupungin ja Saaristokadun rakentaminen. Tarjontaa monipuolistetaan täydentämällä kaupunkirakennetta uusilla asuntoalueilla ja hyödyntämällä Kuopion laajan maaseudun tarjoamat mahdollisuudet. Kaupunki kaavoittaa ja tarjoaa erityyppisiä tontteja yritystoiminnan tarpeisiin. Yritystonttien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi kaupunkikeskustaa vahvistetaan ja kehitetään monipuolisena palvelujen ja toimintojen alueena, joka tarjoaa täysipainoisen kaupunkiympäristön myös autottomille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Tonttien saatavuus Kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta (ao, ar, ak) 600 asuntotuotanto, 150 tonttia omakotitalorakentamiseen Saaristokaupungin rakentaminen on edennyt suunnitellun mukaisesti Maaseudulle rakentamista aktivoidaan maaseutualueen asuntorakentaminen on lisääntynyt Hiltulanlahden pientaloalueen kaavoitus on käynnistynyt Neulaniemen rakentamismahdollisuudet on selvitetty rakennesuunnitelmassa ja alueen kaavoitus käynnistynyt yleiskaavaselvityksillä Onnistunut maankäyttöpolitiikka Käytettävissä oleva yritystonttireservi Kaavoitusohjelman toteutuminen Käynnistetään merkittävän uuden yritysalueen kaavoitus Alatori hanke etenee toteutukseen Maapoliittinen ohjelma on uudistettu 15

16 4. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Kuopion on arvioitava omia toimintatapojaan, palveluprosessejaan ja niiden tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja palveluiden järjestämiseksi ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, mutta myös palvelujen laadun säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Verkkopalveluja otetaan käyttöön korvaamaan perinteisiä palvelumalleja. Palvelujen tuotteistaminen ja ulkoistaminen ovat eräitä keinoja hakea kustannustehokkuutta, mutta vain siellä missä se on palveluiden kannalta järkeviä ja mahdollisia. Parhaimmassa tapauksessa kustannussäästöjä tuovien vaihtoehtoisten palvelumallien käyttäminen ja toimintojen kustannustehokkuuteen pyrkiminen lisäävät palveluiden laadukkuutta ja järkevöittävät toimintoja. Kaupunki määrittelee miten kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kaupunkilaisille eri toimialoilla tuottamaan. Tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti. Palvelut tuotetaan jatkossa yhä enemmän kaupungin palveluyksiköiden, yritysten ja yhteisöjen verkostossa. Tämä edellyttää kaupungin tilaaja osaamisen kehittämistä ja palvelujen tuotteistamista. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Peruspalveluprosessien toimivuus Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Tonttituotantoprosessi on kuvattu ja prosessia nopeutettu Eri toimijoiden roolit yritysten palvelussa on selkiytetty (yritysten palveluprosessin kehittäminen) Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus Palvelujen tuotteistaminen Palvelustrategian toteutuminen / uudet palvelujen tuottamistavat 50 % palveluista on tuotteistettu Seudullisen talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Seudullisesta vesihuollosta on tehty päätös Tilaaja tuottaja mallin soveltuvuus Kuopion palvelutuotantoon on selvitetty. Kaupungin perustoimintaan kuulumattomia toimintoja ulkoistetaan 16

17 5. Hyvin johdettu kaupunki Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä visiot ja strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Poliittisen johdon ja operatiivisen johdon yhteistyön toimii. Poliittisen johdon strategista painoarvoa vahvistetaan. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Viestintä kuntalaisille on aktiivista ja avointa. Konsernijohto huolehtii siitä, että kaupungin tavoitteet näkyvät ja kuuluvat konsernin eri osien päätöksenteossa. Konsernijohtamiselle luodaan pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Johtamisjärjestelmän toimivuus a) Poliittinen johtaminen b) Operatiivinen johtaminen Toimiva johtamisjärjestelmä Konserniohjauksen toimivuus Johtoryhmätyöskentelyä on arvioitu ja kehitetty sen pohjalta Kehityskeskustelut tukevat strategian maastouttamista Yhteistoimintamenettely on otettu käyttöön paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Valtuustotyötä on kehitetty (foorumit, työkalut, arvioinnit) Konserniohjeet uusittu Konserniyhtiöiden hyvä hallintotapa määritelty 17

18 6. Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Kaupungin perustehtävien hoitaminen ja kasvun turvaaminen edellyttävät kaupungin talouden hyvää hoitamista talouden vakaana pitämistä. Kuopion, kuten niin monien muiden kuntien, talous kääntyi vuonna 2004 reippaasti alijäämäiseksi. Käänne johtui menojen nopeasta kasvusta, joka osaltaan oli seurausta kunnille tulleista uusista velvoitteista, mutta myös uusista palveluavauksista, joita Kuopiossa tehtiin. Talouden tasapaino ongelman ratkaiseminen edellyttää paitsi lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, mutta myös pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja toiminnan ohjaus ja päätöksentekokulttuuria. Kuopion kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät ovat keskenään sopineet yhteisestä talouden vakauttamisen linjasta. Linjaus tarkoittaa erittäin tiukkaa käyttötaloutta ja matalaa investointitasoa. Veroprosentti pidetään nykyisessä 18,75:ssä ja kaupungin velka saa maksimissaan kasvaa 1500 euroon/asukas. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Käyttökelpoinen tarvetta vastaava omaisuus Konserniyhtiöiden tuottotavoite Vuosikate on 85% poistoista Maksuja ja taksoja tarkistetaan kustannustason nousua vastaavasti Käyttötalouden kasvu on vuonna % Henkilöstön määrä vähenee 200 htv:lla Peruskorjausohjelman priorisointi Luovutaan tarpeettomasta omaisuudesta, silloin kun se on kannattavaa Tuottotavoite v.2006 yht. 11 milj. Kuopion Energia 9,25 milj. Kuopion Vesi 1,50 milj. Muut 0,25 milj. 18

19 7. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Erityisesti muutostilanteissa, kuten organisaation ja palvelujen tuottamistapojen muutoksissa, henkilöstön uudistumis ja muutoskyky joutuu koetukselle. Henkilöstöjohtamisen laatu, kannustaminen ja motivointi, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi sekä henkilöstön osallistuminen korostuu. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Kuopio kaupunki on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Onnistuminen rekrytoinnissa vaatii suurempia panoksia. Rekrytoinnin ohella osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksesta lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen Rekrytoinnin toimivuus Työnantajapalvelut Osaamisen hallinta Työtyytyväisyys Luodaan keskitetty rekrytointipalvelu Uusi henkilöstö ja palkkajärjestelmä on käyttöönotettu Tehty osaamiskartoituksia Kannuste ja motivointijärjestelmiä on kehitetty Henkilöstön uusiutumisesta huolehditaan 19

20 Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat Kaupunkistrategiaan liittyy läheisesti neljä strategista ohjelmaa: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma, Terve Kuopio ohjelma sekä kansainvälistymisstrategia/ ohjelma.. Terve Kuopio ohjelman tavoite on kehittää Kuopion kaupunkiseudusta Euroopan johtava hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman perusta on pitkäjänteisessä toiminnassa, joka on tehnyt Kuopion kaupunkiseudusta monilla aloilla johtavan hyvinvointiosaamisen keskittymän Suomessa. Terve Kuopio ohjelman toiminta ajatuksena on edistää seudun hyvinvointia ja elinkeinotoimintaa valituilla painopistealueilla. Toiminta ajatusta toteutetaan tehostamalla hyvinvointialan tutkimuksen, palveluiden ja liiketoiminnan välisten yhteyksien syntymistä. Kuopion kansainvälistymisstrategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Kuopion kilpailukykyä kehittämällä elinkeinoelämän kansainvälistä toimintaympäristöä ja edistämällä osaamisen vientiä ja vaihtoa. Toinen keskeinen painopistealue on Kuopion palvelutuotannon kansainvälisten valmiuksien parantaminen sekä yleinen kansainvälisyyden edistäminen. Kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii kaupunkiseudun kansainvälisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Osaamiskeskuksen osaamisaloina ohjelmakaudella ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka ja terveydenhuollon teknologia. Osaamiskeskuksen toimenpiteet yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa vahvistavat kehitystä, jossa seudulle kehittyy yhä vahvistuvaa kilpailukykyistä korkeaan osaamiseen perustuvaa tuotannollista toimintaa. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksessa tuetaan erityisesti niitä projekteja, joilla on parhaat edellytykset käynnistää tutkimuslähtöistä yritystoimintaa. Osaamiskeskuksen rooli uusien osaamisalojen synnyttämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkkojen luomisessa on merkittävä. Seudullisen yhteistyön kehittämisohjelmat ovat aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke. Kuopion kaupunkiseudun muodostavat Kuopion kaupunki sekä Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan kunnat. Yhteistyötä ohjaa seutuhallitus ja sitä koordinoi Kuopion kaupungin talous ja strategiayksikön seutuyhteistyö. Aluekeskusohjelma alkoi vuonna 2001 ja nykyinen ohjelmakausi päättyy Seutukokeiluhanke alkoi vuoden 2005 alussa ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Seudullisen yhteistyön tavoitteet on sovittu seutustrategiassa. Keskeiset tavoitteet ovat kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääminen, seudullisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen ja vakiinnuttaminen sekä seudun myönteisen imagon kehittäminen. Lisäksi seudullisella yhteistyöllä kehitetään palvelutuotantoa ja sen tuottavuutta sekä asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta lisäämällä yhteistä maankäytön suunnittelua. 20

21 KAUPUNKISTRATEGIA / OHJELMAT Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen keskus Visiota toteuttavat ohjelmat Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Osaamiskeskusohjelma Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus lääkekehitys agrobiotekniikka terveydenhuollon teknologia Terve Kuopio ohjelma hyvinvointiteknologia ja hyvinvointi IT (WellTeknia) terveellinen asuminen (TERRA hanke) terveysmatkailu ikääntyvät terveyden edistäminen Terveellinen asuminen (TERRA hanke) Kansainvälistymisstrategia elinkeinoelämän kvtoimintaympäristön kehittäminen kv matkailu Kuopion palvelutuotannon kv valmiuden parantaminen kansainvälisesti vetovoimainen kaupunkikulttuuri/kaupunkiympäristö Aluekeskusohjelma / seutukokeilu kaupunkiseudun imagon kehittäminen seudun yhteistyö seudullisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen seudullinen maankäytön suunnittelu 21

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015

PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015 Punkaharjufi KUNNAN ICTISIVUT PUNKAHARJUN KUNTASTRATEGIA 2015 1 Punkharju.fi Ut1NAt1 KTI3IVUT Punkaharjun kunnan missio Punkaharju edistää asukkaidensa hyvinvointia, kestävää kehitystä ja yrittämisen edellytyksiä,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

Kuopion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 Kuopion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017 Taustaa palvelustrategialle Väestön ja ikärakenteen muutos Palvelujen kysyntään vaikuttavat tekijät Henkilöstömuutokset Palvelutuotannon rahoituskysymykset

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot