Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus Talous ja strategiapalvelu

2 2

3 Kuopio Tavoite ja kehittämissuunnitelmat TA 2005:4 ISSN Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4 4

5 SISÄLLYS JOHDANTO...7 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ...7 Yritystoiminnan kehittämisen haaste...7 Kasvun haaste...8 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste...9 KUOPION KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS...9 ARVOT TOIMINTA AJATUKSEN TAUSTALLA...9 KUOPION VISIO VUOTEEN STRATEGIAN JOHTAMISNÄKÖKULMAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Hyvin johdettu kaupunki Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö...19 KAUPUNKISTRATEGIAAN LIITTYVÄT OHJELMAT

6 6

7 Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 Johdanto Kuopion kaupungin toiminnan ohjaaminen ja johtaminen perustuu BSC mallin 1 mukaan valmisteltuun kaupunkistrategiaan. Lisäksi keskeisenä osana kaupungin johtamisjärjestelmää toimivat toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiset ohjelmat. Kaupunkistrategia toimii päästrategiana, joka antaa suuntaviivat muille strategioille. Kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston strategisen johtamisen väline. Valtuustokauden alussa valtuusto määrittelee tulevan valtuustokauden tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan seurannan sekä vuosittaisen tilipäätösraportin yhteydessä. Kaupungin edellinen strategia on vuodelta Strategiaa on tarkistettu vastaamaan uusia haasteita ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Aiempaa strategiaa on tiivistetty ja täsmennetty, jotta se entistä strategiaa jämäkämmin ohjaisi kaupungin toimintaa. Erityisenä tavoitteena on ollut talousnäkökulman vahvempi kytkeminen strategiaan. Strategian tarkistaminen käynnistyi helmikuussa 2005 ja sitä on työstetty useissa eri foorumeissa kaupungin sisällä. Keskeisenä strategian työstäjänä on ollut kaupunginjohtajan johtoryhmä. Prosessin vetämisestä ja kirjoitustyöstä on vastannut talous ja strategiapalvelu. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto on ohjannut ja linjannut strategiatyötä eri vaiheissa. Kunnallisessa johtamisessa strategialla tarkoitetaan lähinnä tietoista suunnanvalintaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Strategialla haetaan yhteistä suuntaa ja yhteistä sitoutumista. Strategiassa tehdään valintoja. Siinä valitaan ne asiakokonaisuudet, jotka juuri tässä muuttuvassa ympäristössä ovat keskeisiä, jotta haluttu tulevaisuus saavutetaan. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että Kuopion kannalta keskeistä on Kuopion saaminen vahvalle kasvu uralle ja palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen. Muuttuva toimintaympäristö Yritystoiminnan kehittämisen haaste Maailmantalouden yhdentymisen eli globalisaation vaikutuksesta markkinat laajenevat, kilpailu lisääntyy ja tuotanto organisoituu maailmanlaajuisiksi verkostoiksi. Varsin yleisesti uskotaan, että Suomi voi maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana taloutena ja yhteiskuntana. Osaamisen varaan rakentuva strategia edellyttää jatkuvaa uudistumista. Uudistusten tulee koskea paitsi avainasemassa olevan koulutus ja innovaatiojärjestelmän heikkoja kohtia, niin myös hyödyke ja työmarkkinoiden toimintaa sekä julkista sektoria. Globalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteiskunnan avautumista. Tämä merkitsee suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemisen lisäksi sitä, että Suomeen on entistä voimakkaammin houkuteltava ulkomaista pääomaa ja ulkomaisia osaajia. Talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen ja osaavan työvoiman riittävyyden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkisen sektorin tuottavuuden nostamista. Globalisaatio lisää kaupunkien merkitystä ja niiden välistä kilpailua. Maailman ja Euroopan mittakaavassa pienten suomalaisten kaupunkien, kuten Kuopion, on oltava erityisen hyviä, jotta lunastaisivat toimijan osan kansainvälistyvässä kilpailutalouden maailmassa. 1 BSC= Balanced Scorecard eli tasapainotetun mittariston malli 7

8 Eu:n laajentumisen on arvioitu pitkällä aikavälillä vaikuttavan myönteisesti kansainvälistä kauppaa käyviin yrityksiin ja Suomen bruttokansantuotteeseen. Laajentuvat kotimarkkinat antavat yrityksille aiempaa paremmat lähtökohdat maailmanlaajuiseen kilpailuun. Kuopio on toistaiseksi selvinnyt kilpailussa kohtuullisesti, kun sitä mitataan yritystoiminnan ja työpaikkojen kehityksellä. Välimatkaa muihin suomalaisiin kasvukeskuksiin on kuitenkin edelleen kiinni kurottavana. Kuopion tuleva kilpailumenestys riippuu pitkälti alueen innovaatioympäristön kehityksestä ja yritystoiminnan kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla, joita tämän strategian valinnoilla tuetaan. Myös alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus kansainvälisten toimintojen ja osaajien näkökulmasta on keskeinen. Kasvun haaste Kaupunkiseutujen kehitystä 1990 luvulla on leimannut siirtyminen teollisesta ja julkissektorivetoisesta kasvusta uuteen innovaatiovetoiseen kasvuun. Samalla suurten kaupunkiseutujen merkitys koko maan menestykselle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle on kasvanut ja kasvaa edelleen, sillä niissä syntyy paljon uusia innovaatioita, uutta tietoa ja osaamista. Innovaatio ja kaupunkivetoinen kasvu on näkynyt väestön keskittymisenä Helsingin metropolialueelle ja suuremmille yliopistoseuduille. Väestöä ovat menettäneet erityisesti pienemmät kaupunkiseudut ja maaseutu. Sama keskittymislinja on ollut myös työpaikoissa. Kuopion kaupunkiseutu on Pohjois Savon seutukunnista ainoa, joka on pystynyt vuodesta 1990 lähtien kasvattamaan väestömääräänsä. Pohjois Savon väestö on vuodesta 1995 lähtien vähentynyt runsaalla 7500 henkilöllä eli yhden keskikokoisen kunnan verran. Väestökehitys on 2000 luvun alkuvuosina edennyt Pohjois Savossa myönteisempään suuntaan, mutta Tilastokeskus ennustaa väestömäärän edelleen vähenevän liki henkilöllä seuraavan 20 vuoden kuluessa. Kuopion kaupunkiseudulla on merkittävä rooli koko Pohjois Savon kehityksen kannalta. Keskeisinä menestystekijöinä osaamisen ja innovaatioiden soveltamisen lisäksi korostuvat koulutus ja työmarkkinoiden toimivuus, infrastruktuurin ja alueen saavutettavuus sekä yritysrakenteen kehittäminen. Menestyvän seudun ominaispiirteisiin kuuluvat myös luova, monikulttuurinen miljöö sekä hyvän elämänlaadun mahdollistava ympäristö. Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan vahvaa verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ennusteiden mukaan Kuopion väestömäärä kasvaa edelleen. Trendiennusteen mukaan kasvu vuoteen 2030 mennessä olisi noin 7000 henkilöä. Kaupungin tavoitteena on kuitenkin nykyistä ennustetta selvästi nopeampi kasvu noin henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Kasvu turvaa tulevia työvoimatarpeita ja verotulopohjaa. Toisaalta se myös lisää paineita palvelujen järjestämiselle ja maankäytölle. 8

9 Kuntatalouden ja palvelutuotannon järjestämisen haaste Globalisoituva toimintaympäristö, mm. vero ja kustannuskilpailun kautta, luo paineen hillitä julkisen menojen kasvua. Kuntatasolla julkisen talouden tasapainottamisen vaade näkyy kasvavana ristiriitana taloudellisten mahdollisuuksien ja laajan palvelujen järjestämisvastuun välillä. Oman haasteensa kiristyvälle kuntataloudelle tuo väestön ikärakenteen vanheneminen, mikä lisää palvelutarpeita erityisesti hoiva ja hoitoalalla. Vastaavasti lasten ja nuorten määrä vähenee. Hyvinvointipalvelujen resursseja joudutaan kohdentamaan uudelleen. Valtio on nostanut keskeiseksi julkisen talouden sopeuttamista helpottavaksi tavoitteeksi julkisten palvelujen tuottavuuden nostamisen. Kuntarakenteeseen, palvelurakenteisiin ja kuntien rahoitusrakenteisiin odotetaan merkittäviä muutoksia. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus sekä niiden kestävä, tehokas ja taloudellinen toteuttamistapa. Keskeisenä lähtökohtana on kuntapalvelujen järjestäminen riittävällä väestöpohjalla. Kuopion kuntatalous on heikentynyt nopeasti. Vuonna 2004 tilinpäätös oli 13,5 milj. euroa alijäämäinen. Rahoitustulos (= tulorahoitus nettoinvestoinnit) oli vastaavasti 28 milj. euroa alijäämäinen, mikä rahoitettiin kokonaan velkarahalla. Asukasta kohti laskettu velka on kaksinkertaistunut vuoden sisällä, ollen vuoden 2005 alussa Vehmersalmen kuntaliitos huomioiden noin 630 euroa asukasta kohden. Talouden vakauttaminen on nähty yhtenä nykyisen valtuustokauden keskeisimpänä tavoitteena. Vuoteen 2005 lähdettäessä Kuopion taseessa oli 3.5 milj. kattamattomia alijäämiä. Kuluvan vuoden oletetaan edelleen olevan raskaasti tappiollinen. Vuonna 2006 Kuopion talous on edelleen alijäämäinen. Vuonna 2007 talouden odotetaan kääntyvän positiiviseksi, jolloin kattamattomia alijäämiä taseessa on yli 20 milj.. Kuopion kaupungin toiminta ajatus Toiminta ajatus kertoo, mikä on Kuopion kaupungin toiminnan tarkoitus eli mitä varten kaupunki on olemassa. Kuntalain mukaan kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvoinnin turvaamisen perusedellytykseksi nähdään kuitenkin kuntien mahdollisuus sopeuttaa toimintansa joustavasti ympäristön muutoksiin. Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. Arvot toiminta ajatuksen taustalla OIKEUDENMUKAISUUS TASA ARVOISUUS TURVALLISUUS IHMISARVO yleisen edun asettaminen yksityisen edun edelle valmistelussa riittävä laajuus, asiantuntijuus kuuleminen = "tulkinnat syntyvät yhdessä" ristiriitojen tunnistaminen ja oikeat valinnat valmistelussa sitoutuminen tiedottaminen 9

10 UUSIUTUMISKYKY JA LUOVUUS avoimuus kokeiluihin koulutus, kannustus, muu tuki muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen muutosvastarinnan voittaminen erilaisuuden suvaitseminen AVOIN VUOROVAIKUTUS luottamushenkilöiden ja valmistelijoiden keskustelu erilaisten näkemysten kunnioittaminen henkilöstön ja johdon välinen yhteistoiminta luottamuksen ansaitseminen TYÖKYKY työyhteisön turvallisuus fyysinen ja psyykkinen terveys ammattitaidon ylläpitäminen KESTÄVÄ KEHITYS taloudellisesti ympäristöllisesti sosiaalisesti kulttuurillisesti Kuopion visio vuoteen 2012 Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millainen kaupunki haluaa olla tulevaisuudessa. Kuopion visio ulottuu vuoteen Aikajänne on monilta osin lyhyt, kun ajatellaan vision tavoitteellisuutta. Kuopion visiota täsmentää neljä strategista päämäärää. Kuopion visio vuoteen 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN, HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa 10

11 Visiollaan Kuopio viestittää, että se on avoin uusille asioille ja ajatuksille. Kuopio hakee rohkeasti uusia avauksia ja uskaltaa arvioida kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa nykyisiä toimintojaan ja toimintatapojaan. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on suvaitsevainen sekä erilaisuuksia hyväksyvä. Kuopio profiloituu hyvinvointiosaamisessaan korkealle kansainväliselle ja kansalliselle tasolle. Hyvinvointiosaaminen perustuu Kuopion yliopiston sekä alueen muiden tutkimus ja oppilaitosten, yritysten sekä yhteisöjen vahvaan osaamiseen, joka on keskittynyt terveys ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikkaan. Kuopio toimii monipuolisesti yhteistyössä ja verkottuneesti eri toimijoiden kanssa. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan laajasti rajoja ylittäen ja kaupunkiseutunäkökulmaa korostetaan kaikissa toiminnoissa. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion on vuonna 2012 väestö ja työpaikkamäärältään kasvava ja vetovoimainen keskus. Kasvun perusedellytykset ovat kunnossa. Kuopiossa on hyvät ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Asuntoalueiden kehittämisessä lähtökohtana on tasapainoinen kaupunkirakenne ja hyvä ympäristö. Kuopio on asumisen kärkikaupunkeja Suomessa. Kuopio tarjoaa yrityselämälle hyvän ja kilpailukykyisen ja vetovoimaisen toimintaympäristön. Kuopiolla on tarjota osaavaa työvoimaa, tontteja ja toimitiloja niin perinteiselle yritystoiminalle kuin uusille kasvualoille. Osaamista ja innovaatioita osataan soveltaa ja kaupallistaa. Osaamisen ympärille syntyy uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa. Kuopio tukee kansainvälistymistä ja on monella tavalla osa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kuopio tunnetaan korkeatasoisesta hyvinvointiosaamisestaan. Kuopion kuntakuva viestii vireyttä ja eteenpäin menoa. Toimijoiden yhteistyö on aktiivista ja samansuuntaista ja tekee aluetta myönteisellä tavalla tunnetuksi. Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopion palvelurakenteeseen on tehty suuria uudistuksia ja toiminnan jatkuva kehittämisestä on tullut osa arkiajattelua. Palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti muiden palvelutuottajien kanssa. Merkittävä osa palveluista järjestetään seudullisesti. Uutta teknologiaa hyödynnetään aktiivisesti ja verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa. Palvelujen tuottamisessa on keskitytty olennaiseen ja järkeistetty prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona on oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut. Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopiossa tiedetään mitä halutaan, siihen sitoudutaan ja sen mukaan toimitaan. Asioiden etenemistä haluttuun suuntaa seurataan säännöllisesti ja ongelmakohtiin puututaan rohkeasti. Omaa toimintaa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan ja arvioidaan. Lisäksi etsitään uusia toimintatapoja ja luovutaan tarvittaessa vanhoista. Kuopion kuntatalous on tasapainossa Vuonna 2012 Kuopiossa talous on kestävällä pohjalla. Talouden vakauttaminen on onnistunut ja kasvun edellytyksiin panostaminen on vahvistanut verotulopohjaa. Tulot riittävät turvaamaan laadukkaat palvelut ja kohtuullisen investointitason. Taloussuunnittelu on pitkäjänteistä. 11

12 Strategian johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät Kuopion strategiaa jäsennetään neljän johtamisnäkökulman kautta. Vaikuttavuusnäkökulma kuvaa perimmäisiä tavoitteita ja tuloksia eli mitä kuntalaiset, yritykset ja muut sidosryhmät kaupungilta odottavat palvelujen järjestäjänä. Prosessien ja rakenteiden näkökulma on oman toiminnan tehokkuuden näkökulma eli miten organisaatio ja toimintamallit parhaalla tavalla edistävät vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Resursseilla tarkoitetaan aineellisia ja taloudellisia voimavaroja eli millaisilla resursseilla varmistetaan vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen. Uudistumisen ja osaamisen näkökulmalla tarkoitetaan henkilöstön ja organisaation kykyä uudistua toiminnassaan ja kehittyä osaamisessaan. Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan asioita ja tehtäviä, joissa Kuopion pitää onnistua edetäkseen vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Kuopion strategiassa on yhteensä 7 kriittistä menestystekijää. Menestystekijöille on määritelty arviointikriteerejä ja mittareita, joilla etenemistä strategian suuntaan voidaan seurata ja arvioida. Arviointikriteereille asetetaan vuosittain tavoitteet, jotka valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä. Tavoitteet vastuutetaan ja niiden toteutumista seurataan osana johtoryhmätyöskentelyä. Niiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle säännöllisen talous ja toimintaseurannan yhteydessä. Kuopion johtamisnäkökulmat ja strategiakartta VAIKUTTAVUUS Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Kasvua tukeva maankäyttö Tonttien saatavuus Onnistunut maankäyttöpolitiikka Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus PROSESSIT JA RAKENTEET Hyvin johdettu kaupunki Johtamisjärjestelmän toimivuus (poliittinen ja operatiivinen johtaminen) Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Peruspalveluprosessien toimivuus Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus RESURSSIT Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen 12

13 1. Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kansainvälistäminen Kuopion yrityskanta on monipuolista, pk yritysvaltaista ja kotimarkkinasuuntautunutta. Elinkeinoelämän monipuolistaminen, kansainvälisyyden vahvistaminen ja yritystyöpaikkojen määrän lisääminen on keskeistä aluetalouden vahvistamisen ja kaupungin verotulokehityksen kannalta. Kaupunki tarjoaa yrityksille toimivan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön ja huolehtii siitä, että perusasiat, kuten mm. tonttitarjonta ja osaavan työvoiman saatavuus, ovat kunnossa. Kuopion seudulla toimii useita elinkeinopoliittisia toimijoita. Elinkeinopolitiikan vaikuttavuus syntyy näiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Kaupungissa jatketaan edelleen aktiivista uusien yritysten hankkimista. Olevien yritysten osaamistasoa nostetaan ja niiden kansainvälistymistä tuetaan, jotta työllisyys, liikevaihto ja vienti kasvavat. Perinteisen yritystoiminnan ja pk sektorin rinnalla kehitetään alueen vahvaan osaamiseen perustuvia uusia aloja. Aiempien uusien kasvualojen (bio, terveys ja ympäristöalat) lisäksi kehitetään erityisesti informaatioteknologiaan ja sensoriteknologiaan perustuvaa tutkimus ja kehittämistoimintaa. Yritystoiminnan sijoittumiselle keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavasta työvoimasta eri alueiden välillä tulee kasvamaan. Kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alueen koulutus ja tutkimustarjonta vastaa alueen yritysten ja palvelutuotannon tarpeita. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön vahvistaminen Osaavan työvoiman saatavuus Kaupungin panostukset yrityksiä palvelevan t&k ympäristön kehittämiseen Elinkeinotoimen yhteistyö Yritystoiminnan infrastruktuurin toimivuus (taksapolitiikka, toimitilat, liikennejärjestelmä) Työpaikkakehitys Koulutusorganisaatioiden, kehittämisorganisaatioiden ja kaupungin strategiat on yhteensovitettu. Koulutusta suunnataan paremmin tuleviin tarpeisiin. Uuden rakennerahastokauden kärkihankkeet on määritelty Säännöllinen yhteistyö seudun elinkeinopoliittisten toimijoiden kesken Taksapolitiikan kilpailukyky suhteessa muihin keskuksiin säilyy 1000 työpaikan nettokasvu 13

14 2. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Yleisesti voidaan sanoa, että Kuopion palvelut ovat tällä hetkellä laadukkaita. Palveluihin kohdistuu kuitenkin monia muutospaineita, joista keskeisimmät ovat julkisen sektorin tehostamisvaade ja ikärakenteen vanhenemisesta seuraavat palvelukysynnän muutokset. Kuopiossa myös kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen muutos tuovat paineita palvelujen järjestämiseen. Kuopion palvelut halutaan säilyttää laadukkaina myös tulevaisuudessa, sillä palvelut ovat olennainen osa elämisen laatua ja kaupungin kilpailukykyä. Tavoitteena on, että Kuopiossa on vuonna 2012 edelleen toimiva lähipalveluverkosto, jota täydentää laadukkaat keskitetyt ja sähköiset palvelut. Asukkaan kannalta palveluissa on olennaista niiden saatavuus ja vaikuttavuus. Saatavuuteen liittyy paitsi palvelujen saavutettavuus myös palvelujen oikea aikaisuus sekä palvelun saannin odotus ja tavoiteajat. Palvelujen vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien ja palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja tuloksia ja vaikutuksia. Huonosti tehty työ tulee maksamaan monella tavalla enemmän kuin hyvin ja laadukkaasti tehty. Palvelujen arvioinnilla ja laatutyöllä innostetaan henkilöstöä hyvään palveluun ja löytämään uusia tapoja palvelujen tuottamiseen. Asukkaiden/asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja erilaistuvat. Asiakkaiden kokemaa palvelujen laatua arvioidaan palvelutyytyväisyysmittauksilla. Palvelutyytyväisyys ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä elementtejä palvelujen kehittämisessä. Muuttuvat palvelutarpeet huomioidaan mm. kehittämällä sähköisiä palveluja sekä kouluttamalla henkilökuntaa mm. huomioimaan erilaiset asiakkaiden tarpeet. Palvelutuotannon tehostamisvaade edellyttää resurssien tehokasta käyttöä ja kustannustehokkuutta. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustietoisesti. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Laatujärjestelmien käyttö Palvelutyytyväisyyskysely Palvelujen kustannustehokkuus suhteessa 12 suurimpaan kaupunkiin Kaupunki on määritellyt laatupolitiikkansa Palvelutyytyväisyyden muutoksista on tuotettu koottua tietoa päättäjille Asuntoalueiden palveluverkosto on tarkistettu vastaamaan väestökehitystä Kuopio on 3. kustannustehokkain 14

15 3. Kasvua tukeva maankäyttö Kuopiolle on luonteenomaista, että kaupunkia on rakennettu suunnitelmallisesti, usein vain yhteen kasvusuuntaan keskittyen. Kaupunkirakennetta on kehitetty tasapainoisesti ja kestävään kehitykseen pyrkien. Kuopiosta on syntynyt varsin tiivis ja taloudellinen, mutta myös luonnonläheinen kaupunki, jossa on hyvä palveluverkosto ja toimiva joukkoliikenne. Tavoitteena on, että Kuopion maankäytön tarjoamat monet mahdollisuudet ovat aito vetovoimatekijä, edelleen kuitenkin tasapainoisen ja kestävän kehityksen huomioiden. Asuntorakentamiseen tarjotaan houkuttelevia alueita. Laadukkaalla ja monipuolisella asuntotonttitarjonnalla sekä luodaan uutta kysyntää että vastataan siihen. Visiokaudella keskeisin hanke on Saaristokaupungin ja Saaristokadun rakentaminen. Tarjontaa monipuolistetaan täydentämällä kaupunkirakennetta uusilla asuntoalueilla ja hyödyntämällä Kuopion laajan maaseudun tarjoamat mahdollisuudet. Kaupunki kaavoittaa ja tarjoaa erityyppisiä tontteja yritystoiminnan tarpeisiin. Yritystonttien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi kaupunkikeskustaa vahvistetaan ja kehitetään monipuolisena palvelujen ja toimintojen alueena, joka tarjoaa täysipainoisen kaupunkiympäristön myös autottomille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Tonttien saatavuus Kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta (ao, ar, ak) 600 asuntotuotanto, 150 tonttia omakotitalorakentamiseen Saaristokaupungin rakentaminen on edennyt suunnitellun mukaisesti Maaseudulle rakentamista aktivoidaan maaseutualueen asuntorakentaminen on lisääntynyt Hiltulanlahden pientaloalueen kaavoitus on käynnistynyt Neulaniemen rakentamismahdollisuudet on selvitetty rakennesuunnitelmassa ja alueen kaavoitus käynnistynyt yleiskaavaselvityksillä Onnistunut maankäyttöpolitiikka Käytettävissä oleva yritystonttireservi Kaavoitusohjelman toteutuminen Käynnistetään merkittävän uuden yritysalueen kaavoitus Alatori hanke etenee toteutukseen Maapoliittinen ohjelma on uudistettu 15

16 4. Palvelujen tuottamistapojen uudistaminen Kuopion on arvioitava omia toimintatapojaan, palveluprosessejaan ja niiden tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja palveluiden järjestämiseksi ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, mutta myös palvelujen laadun säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Verkkopalveluja otetaan käyttöön korvaamaan perinteisiä palvelumalleja. Palvelujen tuotteistaminen ja ulkoistaminen ovat eräitä keinoja hakea kustannustehokkuutta, mutta vain siellä missä se on palveluiden kannalta järkeviä ja mahdollisia. Parhaimmassa tapauksessa kustannussäästöjä tuovien vaihtoehtoisten palvelumallien käyttäminen ja toimintojen kustannustehokkuuteen pyrkiminen lisäävät palveluiden laadukkuutta ja järkevöittävät toimintoja. Kaupunki määrittelee miten kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kaupunkilaisille eri toimialoilla tuottamaan. Tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti. Palvelut tuotetaan jatkossa yhä enemmän kaupungin palveluyksiköiden, yritysten ja yhteisöjen verkostossa. Tämä edellyttää kaupungin tilaaja osaamisen kehittämistä ja palvelujen tuotteistamista. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Peruspalveluprosessien toimivuus Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Tonttituotantoprosessi on kuvattu ja prosessia nopeutettu Eri toimijoiden roolit yritysten palvelussa on selkiytetty (yritysten palveluprosessin kehittäminen) Palvelujen ohjausjärjestelmän toimivuus Palvelujen tuotteistaminen Palvelustrategian toteutuminen / uudet palvelujen tuottamistavat 50 % palveluista on tuotteistettu Seudullisen talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Seudullisesta vesihuollosta on tehty päätös Tilaaja tuottaja mallin soveltuvuus Kuopion palvelutuotantoon on selvitetty. Kaupungin perustoimintaan kuulumattomia toimintoja ulkoistetaan 16

17 5. Hyvin johdettu kaupunki Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä visiot ja strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Poliittisen johdon ja operatiivisen johdon yhteistyön toimii. Poliittisen johdon strategista painoarvoa vahvistetaan. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Viestintä kuntalaisille on aktiivista ja avointa. Konsernijohto huolehtii siitä, että kaupungin tavoitteet näkyvät ja kuuluvat konsernin eri osien päätöksenteossa. Konsernijohtamiselle luodaan pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Johtamisjärjestelmän toimivuus a) Poliittinen johtaminen b) Operatiivinen johtaminen Toimiva johtamisjärjestelmä Konserniohjauksen toimivuus Johtoryhmätyöskentelyä on arvioitu ja kehitetty sen pohjalta Kehityskeskustelut tukevat strategian maastouttamista Yhteistoimintamenettely on otettu käyttöön paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Valtuustotyötä on kehitetty (foorumit, työkalut, arvioinnit) Konserniohjeet uusittu Konserniyhtiöiden hyvä hallintotapa määritelty 17

18 6. Palvelutuotannon ja talouden tasapainottaminen Kaupungin perustehtävien hoitaminen ja kasvun turvaaminen edellyttävät kaupungin talouden hyvää hoitamista talouden vakaana pitämistä. Kuopion, kuten niin monien muiden kuntien, talous kääntyi vuonna 2004 reippaasti alijäämäiseksi. Käänne johtui menojen nopeasta kasvusta, joka osaltaan oli seurausta kunnille tulleista uusista velvoitteista, mutta myös uusista palveluavauksista, joita Kuopiossa tehtiin. Talouden tasapaino ongelman ratkaiseminen edellyttää paitsi lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, mutta myös pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja toiminnan ohjaus ja päätöksentekokulttuuria. Kuopion kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät ovat keskenään sopineet yhteisestä talouden vakauttamisen linjasta. Linjaus tarkoittaa erittäin tiukkaa käyttötaloutta ja matalaa investointitasoa. Veroprosentti pidetään nykyisessä 18,75:ssä ja kaupungin velka saa maksimissaan kasvaa 1500 euroon/asukas. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Käyttökelpoinen tarvetta vastaava omaisuus Konserniyhtiöiden tuottotavoite Vuosikate on 85% poistoista Maksuja ja taksoja tarkistetaan kustannustason nousua vastaavasti Käyttötalouden kasvu on vuonna % Henkilöstön määrä vähenee 200 htv:lla Peruskorjausohjelman priorisointi Luovutaan tarpeettomasta omaisuudesta, silloin kun se on kannattavaa Tuottotavoite v.2006 yht. 11 milj. Kuopion Energia 9,25 milj. Kuopion Vesi 1,50 milj. Muut 0,25 milj. 18

19 7. Osaava ja uudistumiseen motivoitunut henkilöstö Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Erityisesti muutostilanteissa, kuten organisaation ja palvelujen tuottamistapojen muutoksissa, henkilöstön uudistumis ja muutoskyky joutuu koetukselle. Henkilöstöjohtamisen laatu, kannustaminen ja motivointi, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi sekä henkilöstön osallistuminen korostuu. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Kuopio kaupunki on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Onnistuminen rekrytoinnissa vaatii suurempia panoksia. Rekrytoinnin ohella osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksesta lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Arviointikriteeri Mittari Tavoite 2006 Henkilöstöpolitiikan strategian toteutuminen Rekrytoinnin toimivuus Työnantajapalvelut Osaamisen hallinta Työtyytyväisyys Luodaan keskitetty rekrytointipalvelu Uusi henkilöstö ja palkkajärjestelmä on käyttöönotettu Tehty osaamiskartoituksia Kannuste ja motivointijärjestelmiä on kehitetty Henkilöstön uusiutumisesta huolehditaan 19

20 Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat Kaupunkistrategiaan liittyy läheisesti neljä strategista ohjelmaa: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma, Terve Kuopio ohjelma sekä kansainvälistymisstrategia/ ohjelma.. Terve Kuopio ohjelman tavoite on kehittää Kuopion kaupunkiseudusta Euroopan johtava hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman perusta on pitkäjänteisessä toiminnassa, joka on tehnyt Kuopion kaupunkiseudusta monilla aloilla johtavan hyvinvointiosaamisen keskittymän Suomessa. Terve Kuopio ohjelman toiminta ajatuksena on edistää seudun hyvinvointia ja elinkeinotoimintaa valituilla painopistealueilla. Toiminta ajatusta toteutetaan tehostamalla hyvinvointialan tutkimuksen, palveluiden ja liiketoiminnan välisten yhteyksien syntymistä. Kuopion kansainvälistymisstrategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Kuopion kilpailukykyä kehittämällä elinkeinoelämän kansainvälistä toimintaympäristöä ja edistämällä osaamisen vientiä ja vaihtoa. Toinen keskeinen painopistealue on Kuopion palvelutuotannon kansainvälisten valmiuksien parantaminen sekä yleinen kansainvälisyyden edistäminen. Kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii kaupunkiseudun kansainvälisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Teknologiakeskus Teknia Oy. Osaamiskeskuksen osaamisaloina ohjelmakaudella ovat lääkekehitys, agrobiotekniikka ja terveydenhuollon teknologia. Osaamiskeskuksen toimenpiteet yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa vahvistavat kehitystä, jossa seudulle kehittyy yhä vahvistuvaa kilpailukykyistä korkeaan osaamiseen perustuvaa tuotannollista toimintaa. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksessa tuetaan erityisesti niitä projekteja, joilla on parhaat edellytykset käynnistää tutkimuslähtöistä yritystoimintaa. Osaamiskeskuksen rooli uusien osaamisalojen synnyttämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkkojen luomisessa on merkittävä. Seudullisen yhteistyön kehittämisohjelmat ovat aluekeskusohjelma ja seutukokeiluhanke. Kuopion kaupunkiseudun muodostavat Kuopion kaupunki sekä Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan kunnat. Yhteistyötä ohjaa seutuhallitus ja sitä koordinoi Kuopion kaupungin talous ja strategiayksikön seutuyhteistyö. Aluekeskusohjelma alkoi vuonna 2001 ja nykyinen ohjelmakausi päättyy Seutukokeiluhanke alkoi vuoden 2005 alussa ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Seudullisen yhteistyön tavoitteet on sovittu seutustrategiassa. Keskeiset tavoitteet ovat kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääminen, seudullisen yhteistyön rakenteiden vahvistaminen ja vakiinnuttaminen sekä seudun myönteisen imagon kehittäminen. Lisäksi seudullisella yhteistyöllä kehitetään palvelutuotantoa ja sen tuottavuutta sekä asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta lisäämällä yhteistä maankäytön suunnittelua. 20

21 KAUPUNKISTRATEGIA / OHJELMAT Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen keskus Visiota toteuttavat ohjelmat Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Osaamiskeskusohjelma Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus lääkekehitys agrobiotekniikka terveydenhuollon teknologia Terve Kuopio ohjelma hyvinvointiteknologia ja hyvinvointi IT (WellTeknia) terveellinen asuminen (TERRA hanke) terveysmatkailu ikääntyvät terveyden edistäminen Terveellinen asuminen (TERRA hanke) Kansainvälistymisstrategia elinkeinoelämän kvtoimintaympäristön kehittäminen kv matkailu Kuopion palvelutuotannon kv valmiuden parantaminen kansainvälisesti vetovoimainen kaupunkikulttuuri/kaupunkiympäristö Aluekeskusohjelma / seutukokeilu kaupunkiseudun imagon kehittäminen seudun yhteistyö seudullisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen seudullinen maankäytön suunnittelu 21

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84 EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos KOKKOLAN STRATEGIA Sisältöluonnos 5.9.2017 5.9.2017 Mitä kuuluu Kokkola? Kokkolan keskeiset kehitysmittarit ovat kansallisessa vertailussa erittäin hyvät taloutta lukuun ottamatta. Toimintaympäristö muuttuu

Lisätiedot

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot