Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp"

Transkriptio

1 Esko Harni - Ihmiskoneet, yrittäjyyskasvatus ja vastarinta Author : keijolakkala Se, että kaikkein idioottimaisimmat television visailuohjelmat ovat niin suosittuja, johtuu siitä, että ne ilmaisevat tarkasti yrittäjyyden olemisen tapaa. (Gilles Deleuze) Ihmisen uusintamisesta kasvatuksellisten käytäntöjen avulla on tullut yhä tärkeämpää uudessa tietopohjaisessa taloudessa ja kontrollien yhteiskunnassa. Selkein esimerkki tästä on yrittäjyyskasvatuksen entistä intensiivisempi tuominen koulutuksen ja kasvatuksen piiriin, aina esikouluista yliopistoihin. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppiaine, vaan ilma jota koulun käytävillä hengitetään. Gilles Deleuzen (1990) mukaan kontrolli on kuin kaasu, joka leviää kaikkialle yhteiskuntaan kiinnittymättä mihinkään erityiseen. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse juuri tästä. Yrittäjyyskasvatus on tulvillaan käytäntöjä, jotka pakottavat hengittämään sarasvuomaista innovaatiohypeä täynnä olevaa myrkytettyä ilmaa. Eikä kukaan voi olla hengittämättä. Kyse on koulutuspolitiikasta, joka keskittyy vain huippuihin ja siihen mihin ylipäänsä enää voi. Pikemminkin kuin kvalifioi tai säilöö, se nylkee. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa - ei vähempää kuin - tuottajien irrottamista tuotantovälineistä ja ihmiselle tyypillisten lajiominaisten piirteiden (tunteet, kommunikaatio, tiedon tuotanto ja niin edelleen) haltuunottamista ja niiden muokkaamisesta osaksi arvonmuodostuksen prosesseja. I Vihreä kirja ja Suomen integraatiopolitiikka Yrittäjyyskasvatus on aikamme koulutuspolitiikassa varsinainen taikasana. OECD:n linjauksissa sitä on markkinoitu lääkkeenä niin Euroopan taloudellisen kehityksen alijäämään, kansallisen hyvinvoinnin vaalimiseen kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamiseen (VK, 2003). Kansalliseen koulutuspolitiikkaan sitä on lobattu pragmaattisena välineenä, jolla vastataan 1 / 11

2 yhteiskunnan ja markkinoiden välttämättömään ja jatkuvaan muutokseen (YKS, 2009). Vaikka oikeistovetoinen koulutuspolitiikka puhuu neutraalin oloisella kielellä, pinnan alta paljastuu pelkkiä itsestäänselvyyksiä ja uusliberalistista välttämättömyysretoriikkaa. Euroopan yhteisöjen komission Vihreässä kirjassa (2003, jatkossa VK) painotetaan voimakkaasti yrittäjyyden merkitystä Euroopan taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Euroopan on tuettava tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat hyötyä markkinoiden avautumisesta ja ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin laajemmassa mittakaavassa. (VK, 4.) Markkinoiden avautuminen viittaa globaaliin taloudelliseen murrokseen, joka kasvatti korkeiden kustannusten maissa sijaitsevien teollisuusyritysten kilpailupaineita. Kiristyvä kilpailu taas johti tuotantokapasiteetin siirtämiseen alhaisempien kustannusten maihin. Toisaalta taas uudenlainen tieto- ja viestintätekniikka synnytti uusia markkinoita, jotka mullistivat tuotantoprosessin monilla teollisuudenaloilla ja vetivät palvelusektorin kasvuun. Palvelusektorin kasvu ja tuotantoprosessien monimutkaistuminen mahdollisti, mutta myös edellytti uudenlaista yritystoimintaa ja monenlaisia erikoistuneita panoksia, kuten yrittäjyyskasvatusta. Muutokset globaalissa taloudellisessa rakenteessa asettavat siis Euroopan taloudelliselle kehitykselle uudenlaisia haasteita. Kilpailukyvyn kannalta keskeisintä on kyky sopeutua näihin muutoksiin. Siksi Euroopan unioni on ottanut tavoitteekseen olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä puolestaan edellyttää toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyyskasvatusta. Vihreän kirjan sisältö ja kieli on omaksuttu kansalliseen koulutuspolitiikkaan lähes sellaisenaan. Jo vuosi sen ilmestymisen jälkeen Suomessa julkaistiin opetusministeriön toimesta Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma (2004, jatkossa YLT), jossa Vihreän kirjan linjauksia toistetaan uskollisesti. Yrittäjyys on siis Euroopan unionin ja myös kansallisten linjausten mukaan keskeisin tapa vastata globaalisti muuttuvan talouden haasteisiin. Miksi? Vihreässä kirjassa tähän vastataan kolmen argumentin avulla: 1) Yrittäjyys ja uudet yritykset luovat työpaikkoja ja kasvua. 2) Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta, sillä lisääntynyt tehokkuus ja innovointi yrityksissä lisää koko talouden kilpailukykyä kasvattamalla kilpailupaineita ja pakottamalla muutkin yritykset innovoimaan. 3) Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia, sillä työ ei ole vain tapa ansaita rahaa. Yrittäjyyden kasvulle on olemassa tukitoimia. Tärkein näistä on yrittäjyyteen kasvattaminen - yrittäjämäisten kykyjen ja taitojen edistäminen: 2 / 11

3 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikeanlaisen ajattelutavan... (VK,14). Koska yrittäjyyden kannalta keskeisimpiä taitoja ovat henkilökohtaiset ominaisuudet ja oikeanlainen ajattelutapa, yrittäjyyteen liittyviä henkilökohtaisia taitoja pitäisi alkaa opettaa jo aikaisessa vaiheessa (VK, 14). Tässä ei ole tietenkään mitään uutta jo Platon korosti Valtiossa ihmisen ensimmäisten vuosien ratkaisevan pitkälti tulevat. Ei ole merkityksetöntä kuka ohjaa ja hallitsee näitä vuosia tai kuka hallitsee ja muokkaa sitä, mikä meissä on yhteistä (commons), ja siksi kasvatus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Tämä pätee edelleen. II Elämän tuotanto ja yrittäjyyskasvatus Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset funktiot ovat ambivalentteja. Perimmäinenkysymys on kuitenkin jo ainakin vuosisadan pysynyt samana: kuinka hallita ja kouluttaa työvoimaa? Kasvun optimismille, kansallisvaltio-ideologialle ja vanhalle kunnon eristämiselle perustunut koulutuspolitiikka korosti mahdollisimman monen kouluttamista, säilömistä ja eräänlaista sivistystä. Uusi talous ja niukkuus puolestaan rakentavat koulutuspolitiikkaa, joka keskittyy vain huippuihin ja siihen mihin ylipäänsä enää voi, ihmiseen kommunikoivana, tietoa tuottavana ja tuntevana eläimenä. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yksi erillinen oppiaine tai aihekokonaisuus koulun sisällä, vaan ilma jota koulun käytävillä hengitetään. Se viestii koulutuspoliittisesta suunnanmuutoksesta, jonka myötä prekaaria työvoimaa koulutetaan vaihteleviin työtehtäviin opettamalla ihmistä käyttämään lajityypillisiä ominaisuuksiaan juuri tietyllä tavalla. Tämä onnistuu (yrittäjyys)kasvatuksella, joka pakottaa hengittämään sarasvuomaista innovaatiohypeä täynnä olevaa ilmaa. Nyt kyse on koulutuspolitiikasta, joka pikemminkin kuin säilöö tai kvalifioi, nylkee. 3 / 11

4 Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse elämän tuotannosta, jossa ihmiselle tyypillisiä lajiominaisia piirteitä (ajattelu, kommunikaatio, tunteet ja niin edelleen) pyritään muokkaamaan osaksi arvonmuodostuksen prosesseja. Kyse on oikeanlaisen ajattelun tuottamisesta ja siihen kasvattamista ( mindshift ). Siis tuottajien irrottamisesta tuotantovälineistä ja yhteisen muokkaamisesta kapitalismin käyttöön. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. (YLT.) Mielivalta on kenties osuvin käsite kuvaamaan tätä yhteisen kaappaamista ja organisointia. Käsite viittaa yhtäältä siihen, että yhä enenevässä määrin ihmistä hallitaan hänen mielensä kautta, sekä toisaalta siihen, että mielivalta toimii ilman mitään erityistä legitimiteettiä, vailla mieltä. Mielivallan mekanismit eivät enää kohdistu kurinpidolle tyypilliseen ruumis-ihmiseen ja erityisiin tekoihin tietyssä tilassa, tai biovallan kohteena olevaan laji-ihmiseen ja väestön biologiseen hallintaan, vaan pikemminkin ihmisenä olemisen ja toimimisen yleisiin ehtoihin. Ne eivät pakota, eristä tai organisoi erityistä fyysistä ja tilallista toimintaa tai biologisia rajoja, vaan luovat oikeanlaista mielialaa, ja oikeaa asennetta ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön standardeja. (Virtanen 2006, ) Mielivallan mielivaltaisuus ei siis johdu sen jostain sisäisestä ominaisuudesta, joka erottaisi sen esimerkiksi modernista biovallasta eli keinoista, joilla on aina päämäärä, joku institutionaalinen konteksti tai oikeutus (joltain instituutiolta merkityksensä, järkensä ja legitimiteettinsä saava keino), vaan sen arbitraarisesta suhteesta näihin. (Virtanen 2006, 259.) Moderni koulu on tehdas, jossa kaikki käy kuin liukuhihnalla. Siellä vallitsee ankara järjestys, ja kaikki mikä tätä järjestystä rikkoo, tulee oikaista muotin mukaiseksi. Tämä pätee edelleen, mutta ei kerro enää olennaisinta. Opettajien silmissä ihanneoppilas ei enää ole kuuliainen, ahkera ja askeettisuuteen kykenevä kurimyyrä, vaan pikemminkin aktiivinen, alati muotoaan muuttava, mihin tahansa kommunikaatioon kykenevä, itseään johdonmukaisesti säätelevä pikku innovaattori. Siis hän joka sanoo: aina kannattaa yrittää. Ja miksi ei kannattaisi? Yrittäjyyskasvatuksella pyritään luomaan juuri tietynlaista ihmistä irrottamalla ihmiselle tyypilliset taipumukset luovuuteen, joustavuuteen, kieleen ja niin edelleen osaksi yleistettyä ihmistyyppiä, sisäistä yrittäjää. Sisäinen yrittäjä on mihin tahansa kommunikaatioon kykenevä, tilanteeseen kuin tilanteeseen sopeutuva oman elämänsä sankari, jossa yhdistyvät perinteiset sivistykselliset taidot yhdessä nihilistisen opportunismin kanssa. Deleuze (1990) kuvaa osuvasti tätä hahmoa dividuaali -käsitteen kautta. Kun kurinpidollinen yhteiskunta joutui antamaan jokaiselle asemattomalle täsmällisen aseman ja jokaiselle identiteetittömälle määriteltävissä olevan identiteetin, toimii kontrollien yhteiskunta pikemminkin anonyymiuden pohjalta. Kuriyhteiskunnan instituutiot olivat kuin muotteja, joissa jokaiselle valettiin tietty identiteetti (nyt olet koulussa, sitten menet armeijaan ja niin edelleen.). Nykykapitalismille ja kontrollien yhteiskunnalle kuitenkin kuka tahansa kelpaa, eikä täsmällisille identiteeteille tai kategorioille ole enää tarvetta. Ojakankaan (2002, 116) mukaan kenelläkään ei odoteta olevan määrättyä identiteettiä, sillä identiteetti vain estää vain ehkäisee sen joustavan sopeutumisen mihin tahansa tilanteeseen, joka on nykyään yksilön 4 / 11

5 käyttökelpoisuuden perusedellytys. Yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. (YKS 2009, 16.) Kuten Deleuzen kuvaama dividuaali, myös sisäinen yrittäjä on alati valmis kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan johdonmukaisesti muokattujen kykyjensä kautta. Dividuaali (sisäinen yrittäjä) on käärme, joka luo nahkansa jatkuvasti uudelleen. Vanha rahamyyrä on suljettujen tilojen ja käärme puolestaan kontrollin yhteiskuntien eläin ja käärmeen kiemurat ovat vielä monimutkaisempia kuin myyrän käytäväjärjestelmä. Käärme on pakotettu jatkuvaan muutokseen ja tyytymään lopulliseen keskeneräisyyteen. Kontrollien alla sen itsesäilytys perustuu taitoon ja kykyyn sopeutua ulkopuolelta - yhteiskunnasta / markkinoilta tulleisiin, jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. (Deleuze 1990). Kansallisten koulutuspoliittisten linjausten mukaan tässä hahmossa yhdistyvät erikoisella tavalla:...joustavuus, aloitekyky, luovuus, riskinottokyky, omatoimisuus ja toisaalta yhteistyökyky sekä vahva suoritusmotivaatio (YLT, 10). Kyse ei tietenkään ole mistä tahansa reagoinnista tai millaisesta tahansa muutoksen kohtaamisesta, vaan ihmiskoneesta, joka reagoi ja kommunikoi kuitenkin aina tietyllä tavalla. Mielivalta kohdistuu juuri näihin kohtaamisen, reagoinnin ja kommunikoinnin ennakkoehtoihin. Siihen mitä ei vielä aktuaalisesti ole, mutta joka voi tulla tapahtumaan. Kyse onkin pikemmin puuttumisesta pelin sääntöihin, kuin itse toimintaan. Kuten Virtanen (2006) on kirjoittanut, organisoinnin organisoinnista. Teknistymisen, tai koneen metaforien kanssa tulee olla kuitenkin tarkkana. Kyse ei ole humanistisesta tekniikkakritiikistä, jossa ihmisluonto vulgaari-fenomenologisessa mielessä ajetaan alas. Tekniikka ei tarkoita Ihmisen kuolemaa, sillä koneet ovat yhä useammin aineettomia. Ihmiskoneelle, toisin kuin ihmiselle, on ominaista, että sen päämäärät sisältyvät siihen itseensä. Tai tarkemmin ilmaistuna, päämäärät ovat sille sisäisiä. Tässä suhteessa sisäinenyrittäjä on ihmiskone, joka toteuttaa ihmiselle tyypillisiä lajiominaisia piirteitä vain niitä käynnistämällä ja valvomalla. III Uusliberalismi ja ihmiskone Vapaa markkinatalous ei tietenkään ole vapaata. Se mahdollistuu vain harjoittamalla mikrovaltaa ihmismoneuteen, ja makrovaltaa rakenteisiin. Tuotannon mahdollistamiseksi on ensin huolehdittava tuotannon edellytyksistä, siis ihmisistä ja heidän biopoliittisen elämänsä turvaamisesta. Pelkkä huolehtiminen ja turvaaminen eivät kuitenkaan riitä, vaan tuotanto vaatii julkisten menojen kohdentamista niin koulutukseen, terveydenhoitoon kuin yritysten elämän kestoon, sillä talouskasvua ei synny ilman innovaatioita, jotka lopulta ovat taloudellisen toiminnan kannalta olennaisin kysymys. Kasvupolitiikka ei voi nojata vain materiaalisiin investointeihin, kiinteään pääomaan ja työntekijöiden määrään kerrottuna työajan määrällä, sillä jos jotain uutta on syntyäkseen, se voi olla tulosta vain investoinneista, joita on tehty ihmisen pää-oman tasolla, kuten Virtanen (2006, ) kirjoittaa. 5 / 11

6 Jos työvoima tai työntekijä ymmärretään amerikkalaisen uusliberalismin tapaan aktiivisena yrittäjänä, on keskeistä - Theodore Schultzin (ks. esim. 1962) ja Gary Beckerin (ks. esim. 1964) tapaan kysyä, miksi ihmiset lopulta tekevät töitä? Yksinkertaisinta on tietenkin ajatella, että ihmiset tekevät työtä saadakseen palkkaa. Klassisen poliittisen taloustieteen näkökulmasta tämä palkka on tuloa työntekijän myymästä, yhteisesti mitatusta työajasta. Juuri tämän näkemyksen esimerkiksi Schultz ja Becker kyseenalaistavat, sillä työntekijän, aktiivisen yrittäjäsubjektin näkökulmasta palkka on tuloa hänen inhimillisistä kyvyistään, pää-omastaan, ei hinta hänen myymästään työajasta. Työntekijä ei siis myy työaikaansa, vaan koko elämän aikansa ja kaiken inhimillisen kyvykkyytensä, jotka ovat kokonaisuudessaan ja sellaisenaan työnantajan käytettävissä. Tätä inhimillisten kykyjen kokonaisuutta Becker (ks. esim. 1994) kutsuu inhimilliseksi pääomaksi. Inhimillinen pääoma on jotain, mikä tekee tulevaisuuden tulot mahdolliseksi. Se ei aktualisoidu välttämättä juuri tähän hetkeen, ja on siksi erottamaton osa kantajaansa. On ajateltava, että ihminen on kaikkine taitoineen, persoonallisine piirteineen, kokemuksineen, taipumuksineen ja niin edelleen itse itsensä pääomaa (entrepreneur of the self). Siksi tätä pää-omaa kantavasta ihmisestä on mahdollista puhua koneena. Kyse ei ole kuitenkaan vieraantuneesta, totalisoituneesta ihmisestä, vaan kuten Vähämäki (2009, 141) huomauttaa, siitä että koneiden tuotannolliset ja organisatoriset tehtävät ovat siirtyneet ihmis-ruumiiseen. Siitä että yksi ja sama ihmisolio on sekä kone tai laite, johon on investoitu että elävää työtä, joka käyttää konetta, panee sen toimimaan ja tuottamaan uutta arvoa ja rikkautta. Ihmisestä tulee samalla sekä työväline, työpaikka että elävää työtä. Investoitu ihmis-ruumis ei ole kuitenkaan enää sama asia josta Foucault (1975) puhui, siis energeettinen ja fyysinen voimaolio, vaan pikemminkin ajatteleva ja kommunikoiva älyolio. (Vähämäki 2009, 141.) Inhimillisen pääoman muodostaminen tai sen luominen tarkoittaa ennen kaikkea investointeja koulutukseen ja kasvatukseen. Amerikkalaiset uusliberalistit eivät tarkoittaneet ainoastaan investointeja muodolliseen, formaaliin koulutukseen vaan koko kasvatuksen kenttään, vanhempien lastensa kanssa viettämään aikaan ja niin edelleen. On relevanttia kysyä mitä kasvatukselle tapahtuu, jos se mielletään ainoastaan investointina, eikä enää kasvatuksena. Keskeisin ongelma on, että inhimillisen pääoman teoreetikot pyrkivät neutralisoimaan koulutuksen poliittisuutta korostamalla ihmisiä Yksilöinä, jotka tavoittelevat vain omaa etuaan. Becker (1964) itse jakaa inhimillisen pääoman erityiseen ja yleiseen inhimilliseen pääomaan. Erityinen inhimillinen pääomaa viittaa juuri tietyissä ammateissa tarvittaviin kykyihin: lääkäri tarvitsee erityistä tietoa anatomiasta ja niin edelleen. Yleinen inhimillinen pääoma puolestaan tarkoittaa kykyjä, joita tarvitaan kaikissa ammateissa : kommunikointikyvyt, asenne, tunteet ja niin edelleen. Nykyisessä muodossaan yrittäjyyskasvatuksessa on kyse jälkimmäisestä inhimillisen pääoman muodosta. Yrittäjyyskasvatuksessa korostetut kyvyt ovat mahdollisimman yleisiä, sillä niitä voidaan hyödyntään missä tahansa ammatissa tai toiminnassa. Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton. Samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana 6 / 11

7 ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. (YKS, 13.) Yrittäjyyskasvatuksessa korostetut yleiset kyvyt ovat myös niitä, joita on painotettu niin kutsutun uuden työn keskusteluissa. Esimerkiksi Vähämäki (2005, 55) korostaa, että yleisistä kommunikaatiokyvyistä (innovointi, luovuus, kyky tuottaa tietoa ja niin edelleen) on tullut elintärkeitä uudessa verkostoituneessa työssä. Kun työtä ei voida ymmärtää ainoastaan paikan tai lopputuloksen pohjalta, tarvitaan kykyjä, joiden avulla voidaan ohjata suhteita muihin ihmisiin ja alati muuttuvaan ympäristöön. (Yrittäjyys)kasvatus on tärkeää inhimillisen pääoman kehittymisen kannalta, sillä ihmisen tuottaminen ei tapahdu vielä laboratoriossa, ihmistä eivät tee koneet eikä ihmisiä tipahda taivaasta, kuten Vähämäki (2009, 143) kirjoittaa. Ihmiskoneen tuottaminen vaatii toisia ihmisiä, inhimillistä vuorovaikutusta ja kaikkea sitä mitä tapaamme kutsua kasvatukseksi. Enää ei panosteta kuitenkaan määrään, vaan pikemminkin laatuun, ja juuri tietynlaiseen (yrittäjämäiseen) koulutukseen. Ekskurssi: Biopolitiikan synty Foucault (2004) käsittelee tätä samaa tematiikkaa vuosien Naissance de la 7 / 11

8 biopolitique -luennoillaan. Luennoilla tuli alunperin tarkastella biopolitiikan syntyä, mutta lopulta ne muuttuivat eräänlaiseksi uusliberalismin genealogiaksi ja nykyisyyden kritiikiksi. Oikeusliberalismia enemmän luennoilla käsitellään talousliberalismia ja sen mukanaan tuomia haasteita hallinnalliselle järjelle ja markkinoilla toimivien taloussubjektien kontrolloinnille. On muistettava, ettei uusliberalismi vielä 70-luvulla luentojen ilmestymisen aikaan - yhdistynyt niin vahvasti kuin nykyään globaalin talouden diskursseihin tai Thatcherin ja Reaganin uuskonservatiiviseen arvomaailmaan. Foucault n mukaan uusliberalismi ei ole kokonainen totaalinen ideologia, vaan uudenlainen ohjauksen ja sääntelyn tekniikka. Uusliberalismi ei - välttämättä - merkitse julkisen vallan interventioiden alasajoa, vaan niiden uudelleen muotoilua. Interventiot saattavat olla yhtä lukuisia kuin keynesiläisessä talouspolitiikassa, mutta ne eivät suuntaudu suoraan markkinoille, vaan markkinoita varten. Vaikka uusliberalismi artikuloi markkinat valtion väliintulojen rajaksi, kyse ei ole näiden väliintulojen likvidoinnista, vaan niiden funktion uudelleen määrittelystä. Amerikkalaisen, jo edellä käsitellyn uusliberalismin lisäksi Foucault suuntaa katseensa sodanjälkeiseen Saksan liittotasavaltaan ja niin kutsuttujen ordoliberaalien ajatteluun. Sodan jälkeisessä kansallissosialismin runtelemassa Saksassa ei voitu enää palata vahvaan keskushallintoon tai yhteiseen ideaan saksalaisuudesta. Siksi Saksan liittotasavaltaa vaivasi todellinen valtion pelko (state fobia). Ordo-liberaalien mukaan uusi Saksan valtio voitaisiin luoda ja turvata synnyttämällä se tyhjästä markkinoiden avulla, markkinoiden tarpeeseen. Ordo-liberaalit käänsivät siis klassisen liberalismin ongelmanasettelun päälaelleen. Heille - toisin kun klassiselle liberalismille ja jossain määrin amerikkalaiselle uusliberalismille - valtio ei tullut ensin, eikä siitä käsin lähdetty. Ordoliberalismin käsitteleminen osana uusliberalistista politiikkaa on olennaista yrittäjyyskasvatuksen ymmärtämisen kannalta. Ordo-liberaalit eivät uskoneet, että markkinat toimivat luonnontilassa ja tuottavat itsestään optimaalisen lopputuloksen. Markkinat ja kilpailu eivät näyttäytyneet ainoastaan hauraina, vaan luonnottomina ja siksi ne - ja niillä kilpailevat ihmiset - oli luotava. Juuri siksi uusliberalistinen politiikka tarvitsee monenlaisia erikoistuneita panoksia, jotka kuuluvat tai eivät kuulu julkisen sektorin piiriin. Ihmiset eivät siis ole ennalta yrittäjiä uusliberalismin artikuloimassa mielessä. Heidät on ensin luotava ja tähän yrittäjyyskasvatusta tarvitaan. Ordo-liberaalien ihanneyhteiskunta ei perustu enää klassiseen vaihdon periaatteeseen, vaan kaikkialle ulottuvaan kilpailuun. Ihmiset eivät ole enää tavaran vaihtajia, vaan yrittäjiä, jotka taistelevat pelastuksestaan yhteiskunnassa. Kaupankäynnin logiikka muuttuu erottautumisen, kilpailun ja yrityksen logiikaksi. Kontrollin yhteiskunnissa yritys ottaa tehtaan paikan, ja yritys on sielu, kuten Deleuze (1990) kirjoittaa. Vaikka markkinat olisivat totuuden lopullinen mittari, eivät ne toimi, ellei niitä laiteta toimimaan. Tähän tarvitaan monenlaisia panostuksia ja investointeja, mikä ordo-liberaalit hyvin ymmärsivät, ja joista yrittäjyyskasvatus ei ole vähäisin. Markkinat tarvitsevat siis jatkuvaa ja kestävää niin ihmisten kuin yritystenkin elämän ja sosiaalisten ehtojen hallinnointia. Siksi yrittäjyyskasvatuksesta on tullut niin tärkeää oikeistovetoiselle koulutuspolitiikalle. 8 / 11

9 Yrittäjyyskasvatus on osa uusliberalistista taloudellisen järjestämisen mallia, joka pureutuu ihmisen ja yhteiskunnan organisointiin kaikessa sen laajuudessaan. Tämä malli organisoi työntekijöiden elämän sen kokonaisuudessaan, sen todellisissa ja konkreettisissa tilanteissa aamusta iltaan ja illasta aamuun, kuten Foucault (2004, 248) kirjoittaa. Vaikka esimerkiksi kysymys koulutuksen yksityistämisestä on epäilemättä tärkeä, on katse käännettävä myös tämänhetkisiin käytäntöihin, sillä uusliberalismi tarvitsee julkista koulutusta. On siis käännettävä katse sinne, missä uusliberalismi tehdään mahdolliseksi kasvattamalla markkinaihmistä, dividuaalista sisäistä yrittäjää. Foucault n käsitys uusliberalismista on epäilemättä puutteellinen. Sen avulla kyetään kuitenkin luopumaan, ainakin koulutuksen uusliberalismin kohdalla käydystä, paikallaan junnaavasta keskustelusta, jossa uusliberalistinen politiikka nähdään vain julkisen sektorin alasajona. Foucault n avulla uusliberalismi voidaan ymmärtää yhteiskunnan tuotantona, jossa heterogeeniset dispositiivit - kuten yrittäjyyskasvatus - puuttuvat ihmisen ja yhteiskunnan elämä ehtoihin sellaisinaan. Ne luovat perustan ja ehdot uusliberalistisen politiikan mahdollisuudelle. Yrittäjyyskasvatus on tietoinen poliittinen hanke, joka palvelee nykyistä kapitalismin kasautumisen regiimiä kasvattamalla tietynlaista ja tietyllä tavalla kommunikoivaa, tuntevaa ja tuottavaa ihmistä. Jos koulutuksen suuntaa halutaan vaihtaa, on yrittäjyyskasvatuksen poliittinen luonne ja funktio ymmärrettävä. Seuraavassa käsittelen lyhyesti, mitä on otettava huomioon ja mitä on tehtävä mikäli kasvatuksen kriittinen luonne halutaan säilyttää. IV Ihmiskone ja kasvatuksellinen vastarinta Kasvatuksellisen vastarinnan kannalta olennaisin kysymys on kuka hallitsee ja muokkaa sitä 9 / 11

10 mikä meissä on yhteistä (commons). Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse elämän tuotannosta ja mielivallasta, joiden myötä ihmisestä pyritään muokkaamaan juuri tietyllä tavalla reagoiva, kommunikoiva ja tunteva ihmiskone. Tästä syystä kriittisen kasvatusajattelun ja koulun roolin uudelleen arvioinnin kannalta on oltava tarkkana niiden teemojen kanssa, joista on viime vuosina tullut populaareja kasvatustieteellisessä eetoksessa. Jo tutut toisin tekemisen ja näkemisen muodot on joko hylättävä tai niiden luonne on uudelleen arvioitava tilanteessa, jossa solidaarisuus on muuttunut projekteiksi; dialogista on tullut pakkoa kommunikoida ja olla jatkuvasti esillä; autonomisuus on enää vain pintaa, sillä lopulta jokainen on vastuussa vain itsestään; organisaatiot ovat alkaneet kommunikoida ja oppia, ja niin edelleen. On paradoksaalista, että useimmat yrittäjyyskasvatuspedagogiassa korostetut sovellukset ovat juuri niitä, joiden perään kriittinen pedagogiikka on perinteisesti huutanut. Näyttää siltä, että oikeistovetoinen koulutuspolitiikka on kyennyt hyödyntämään kriittisen kasvatusajattelun ytimen (dialogin, yhteistoiminnallisuuden, konstruktivismin, ja niin edelleen) ja muuttamaan sen palvelemaan täysin toisenlaisia tarkoitusperiä. Siitä on tullut osa kapitalistista kasautumisregiimiä, joka kykenee hyödyntämään ihmisen kykyä sosiaalisuuteen, kieleen ja uuden luomiseen arvonmuodostuksen prosesseissaan. Nyt on alettava ajatella ja nähdä radikaalisti toisin. On etsittävä uusia aseita. On turha puhua enää vapauden ja vastuun käsittein, sillä koulutuspoliittinen ja kasvatuksellinen invaasio käydään jo muualla ihmisten mielissä. Vapautta ja vastuuta on sitä paitsi jo riittämiin. Kouluista ja opettajankoulutuksesta on tehtävä radikaalin vastarinnan pesäkkeitä, joissa yksinkertaisimmatkin käytänteet voidaan ja osataan kyseenalaistaa. Koulun kriittinen tehtävä tulee ulottaa pragmaattisen työhön ja yhteiskuntaan sosiaalistamisen ulkopuolelle. Koko kysymys on käännettävä päälaelleen, sillä koulu ei vaan kvalifioi, vaan myös muuttaa yhteiskuntaa. Tämä koululle asetettu kriittinen tehtävä ei kuitenkaan onnistu, ellei kyetä analysoimaan ja ymmärtämään mitä kouluissa, koulutuspoliittisessa puheessa ja taloudessa juuri nyt tapahtuu. Tarvitaan utopismia ja - ehkä ennen kaikkea - tarkkanäköisyyttä, todellista kriittisyyttä. Tästä syystä yrittäjyyskasvatuksen ymmärtäminen osana uudenlaisia hallinnan mekanismeja (mielivalta / kontrolli) ja nylkemiseen perustuvaa austerity-politiikkaa on olennaista. Yrittäjyyskasvatusta ei pidä kuitenkaan demonisoida sellaisenaan, sillä kuten kaikkien työkalujen, myös yrittäjyyskasvatuksen funktiot voivat muuttua kun se siirretään yhteiskunnallisesta ympäristöstä toiseen. Sen suhteen on kuitenkin oltava tarkkana. Yrittäjyyskasvatus on otettava haltuun ja sen sisällöt on muutettava vastaamaan kestävämpää ja solidaarisempaa yrittäjyysdiskurssia, kuten yhteistuotannon sovelluksia. On painotettava kansalaiskasvatusta palaamatta kuitenkaan nostalgiseen partiolaisen reippauteen, kuten esimerkiksi Ikonen (2006) on nähdäkseni tehnyt. Yrittäjyyskasvatus on pudotettava jalustalta. Lähteet: Becker, G. (1964): Human capital. Chicago: University of Chicago Press. Deleuze, G. (1990): Post-scriptum sur les sociétés de contrôle. 10 / 11

11 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Foucault, M. (1975): Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava. Foucault, M. (2004): Naissance de la biopolitique. Cours au collège de France ( ). Ikonen, R. (2006): Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Helsinki: Minerva. Ojakangas, M. (2002): Kenen tahansa politiikka. Helsinki: Tutkijaliitto. VK= Vihreä kirja. (2003): Yrittäjyys Euroopassa. Euroopan yhteisöjen komissio. Virtanen, A. (2006): Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Tutkijaliitto. Vähämäki, J. (2009): Itsen alistus. Helsinki: Tutkijaliitto. YKS= Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009). Helsinki: Opetusministeriö. YLT= Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma (2004). Helsinki: Opetusministeriö. 11 / 11

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ohjelma on kehitetty Nordplus Adult hankerahoitteisessa INNOSTARTUP hankkeessa kolmen toimijan kesken: Zemgalen alueen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden edistäminen Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues

Nuorten osallisuuden edistäminen Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues Kuntoutusta arjen tukiverkoissa 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Nuorten osallisuuden edistäminen Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia Robert Arnkil Arnkil Dialogues

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät 14.5.2014 Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Innovaatiot Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Syväoppimista helpottavat

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot