Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp"

Transkriptio

1 Esko Harni - Ihmiskoneet, yrittäjyyskasvatus ja vastarinta Author : keijolakkala Se, että kaikkein idioottimaisimmat television visailuohjelmat ovat niin suosittuja, johtuu siitä, että ne ilmaisevat tarkasti yrittäjyyden olemisen tapaa. (Gilles Deleuze) Ihmisen uusintamisesta kasvatuksellisten käytäntöjen avulla on tullut yhä tärkeämpää uudessa tietopohjaisessa taloudessa ja kontrollien yhteiskunnassa. Selkein esimerkki tästä on yrittäjyyskasvatuksen entistä intensiivisempi tuominen koulutuksen ja kasvatuksen piiriin, aina esikouluista yliopistoihin. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppiaine, vaan ilma jota koulun käytävillä hengitetään. Gilles Deleuzen (1990) mukaan kontrolli on kuin kaasu, joka leviää kaikkialle yhteiskuntaan kiinnittymättä mihinkään erityiseen. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse juuri tästä. Yrittäjyyskasvatus on tulvillaan käytäntöjä, jotka pakottavat hengittämään sarasvuomaista innovaatiohypeä täynnä olevaa myrkytettyä ilmaa. Eikä kukaan voi olla hengittämättä. Kyse on koulutuspolitiikasta, joka keskittyy vain huippuihin ja siihen mihin ylipäänsä enää voi. Pikemminkin kuin kvalifioi tai säilöö, se nylkee. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa - ei vähempää kuin - tuottajien irrottamista tuotantovälineistä ja ihmiselle tyypillisten lajiominaisten piirteiden (tunteet, kommunikaatio, tiedon tuotanto ja niin edelleen) haltuunottamista ja niiden muokkaamisesta osaksi arvonmuodostuksen prosesseja. I Vihreä kirja ja Suomen integraatiopolitiikka Yrittäjyyskasvatus on aikamme koulutuspolitiikassa varsinainen taikasana. OECD:n linjauksissa sitä on markkinoitu lääkkeenä niin Euroopan taloudellisen kehityksen alijäämään, kansallisen hyvinvoinnin vaalimiseen kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamiseen (VK, 2003). Kansalliseen koulutuspolitiikkaan sitä on lobattu pragmaattisena välineenä, jolla vastataan 1 / 11

2 yhteiskunnan ja markkinoiden välttämättömään ja jatkuvaan muutokseen (YKS, 2009). Vaikka oikeistovetoinen koulutuspolitiikka puhuu neutraalin oloisella kielellä, pinnan alta paljastuu pelkkiä itsestäänselvyyksiä ja uusliberalistista välttämättömyysretoriikkaa. Euroopan yhteisöjen komission Vihreässä kirjassa (2003, jatkossa VK) painotetaan voimakkaasti yrittäjyyden merkitystä Euroopan taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Euroopan on tuettava tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat hyötyä markkinoiden avautumisesta ja ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin laajemmassa mittakaavassa. (VK, 4.) Markkinoiden avautuminen viittaa globaaliin taloudelliseen murrokseen, joka kasvatti korkeiden kustannusten maissa sijaitsevien teollisuusyritysten kilpailupaineita. Kiristyvä kilpailu taas johti tuotantokapasiteetin siirtämiseen alhaisempien kustannusten maihin. Toisaalta taas uudenlainen tieto- ja viestintätekniikka synnytti uusia markkinoita, jotka mullistivat tuotantoprosessin monilla teollisuudenaloilla ja vetivät palvelusektorin kasvuun. Palvelusektorin kasvu ja tuotantoprosessien monimutkaistuminen mahdollisti, mutta myös edellytti uudenlaista yritystoimintaa ja monenlaisia erikoistuneita panoksia, kuten yrittäjyyskasvatusta. Muutokset globaalissa taloudellisessa rakenteessa asettavat siis Euroopan taloudelliselle kehitykselle uudenlaisia haasteita. Kilpailukyvyn kannalta keskeisintä on kyky sopeutua näihin muutoksiin. Siksi Euroopan unioni on ottanut tavoitteekseen olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä puolestaan edellyttää toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyyskasvatusta. Vihreän kirjan sisältö ja kieli on omaksuttu kansalliseen koulutuspolitiikkaan lähes sellaisenaan. Jo vuosi sen ilmestymisen jälkeen Suomessa julkaistiin opetusministeriön toimesta Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma (2004, jatkossa YLT), jossa Vihreän kirjan linjauksia toistetaan uskollisesti. Yrittäjyys on siis Euroopan unionin ja myös kansallisten linjausten mukaan keskeisin tapa vastata globaalisti muuttuvan talouden haasteisiin. Miksi? Vihreässä kirjassa tähän vastataan kolmen argumentin avulla: 1) Yrittäjyys ja uudet yritykset luovat työpaikkoja ja kasvua. 2) Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta, sillä lisääntynyt tehokkuus ja innovointi yrityksissä lisää koko talouden kilpailukykyä kasvattamalla kilpailupaineita ja pakottamalla muutkin yritykset innovoimaan. 3) Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia, sillä työ ei ole vain tapa ansaita rahaa. Yrittäjyyden kasvulle on olemassa tukitoimia. Tärkein näistä on yrittäjyyteen kasvattaminen - yrittäjämäisten kykyjen ja taitojen edistäminen: 2 / 11

3 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikeanlaisen ajattelutavan... (VK,14). Koska yrittäjyyden kannalta keskeisimpiä taitoja ovat henkilökohtaiset ominaisuudet ja oikeanlainen ajattelutapa, yrittäjyyteen liittyviä henkilökohtaisia taitoja pitäisi alkaa opettaa jo aikaisessa vaiheessa (VK, 14). Tässä ei ole tietenkään mitään uutta jo Platon korosti Valtiossa ihmisen ensimmäisten vuosien ratkaisevan pitkälti tulevat. Ei ole merkityksetöntä kuka ohjaa ja hallitsee näitä vuosia tai kuka hallitsee ja muokkaa sitä, mikä meissä on yhteistä (commons), ja siksi kasvatus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Tämä pätee edelleen. II Elämän tuotanto ja yrittäjyyskasvatus Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset funktiot ovat ambivalentteja. Perimmäinenkysymys on kuitenkin jo ainakin vuosisadan pysynyt samana: kuinka hallita ja kouluttaa työvoimaa? Kasvun optimismille, kansallisvaltio-ideologialle ja vanhalle kunnon eristämiselle perustunut koulutuspolitiikka korosti mahdollisimman monen kouluttamista, säilömistä ja eräänlaista sivistystä. Uusi talous ja niukkuus puolestaan rakentavat koulutuspolitiikkaa, joka keskittyy vain huippuihin ja siihen mihin ylipäänsä enää voi, ihmiseen kommunikoivana, tietoa tuottavana ja tuntevana eläimenä. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yksi erillinen oppiaine tai aihekokonaisuus koulun sisällä, vaan ilma jota koulun käytävillä hengitetään. Se viestii koulutuspoliittisesta suunnanmuutoksesta, jonka myötä prekaaria työvoimaa koulutetaan vaihteleviin työtehtäviin opettamalla ihmistä käyttämään lajityypillisiä ominaisuuksiaan juuri tietyllä tavalla. Tämä onnistuu (yrittäjyys)kasvatuksella, joka pakottaa hengittämään sarasvuomaista innovaatiohypeä täynnä olevaa ilmaa. Nyt kyse on koulutuspolitiikasta, joka pikemminkin kuin säilöö tai kvalifioi, nylkee. 3 / 11

4 Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse elämän tuotannosta, jossa ihmiselle tyypillisiä lajiominaisia piirteitä (ajattelu, kommunikaatio, tunteet ja niin edelleen) pyritään muokkaamaan osaksi arvonmuodostuksen prosesseja. Kyse on oikeanlaisen ajattelun tuottamisesta ja siihen kasvattamista ( mindshift ). Siis tuottajien irrottamisesta tuotantovälineistä ja yhteisen muokkaamisesta kapitalismin käyttöön. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. (YLT.) Mielivalta on kenties osuvin käsite kuvaamaan tätä yhteisen kaappaamista ja organisointia. Käsite viittaa yhtäältä siihen, että yhä enenevässä määrin ihmistä hallitaan hänen mielensä kautta, sekä toisaalta siihen, että mielivalta toimii ilman mitään erityistä legitimiteettiä, vailla mieltä. Mielivallan mekanismit eivät enää kohdistu kurinpidolle tyypilliseen ruumis-ihmiseen ja erityisiin tekoihin tietyssä tilassa, tai biovallan kohteena olevaan laji-ihmiseen ja väestön biologiseen hallintaan, vaan pikemminkin ihmisenä olemisen ja toimimisen yleisiin ehtoihin. Ne eivät pakota, eristä tai organisoi erityistä fyysistä ja tilallista toimintaa tai biologisia rajoja, vaan luovat oikeanlaista mielialaa, ja oikeaa asennetta ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön standardeja. (Virtanen 2006, ) Mielivallan mielivaltaisuus ei siis johdu sen jostain sisäisestä ominaisuudesta, joka erottaisi sen esimerkiksi modernista biovallasta eli keinoista, joilla on aina päämäärä, joku institutionaalinen konteksti tai oikeutus (joltain instituutiolta merkityksensä, järkensä ja legitimiteettinsä saava keino), vaan sen arbitraarisesta suhteesta näihin. (Virtanen 2006, 259.) Moderni koulu on tehdas, jossa kaikki käy kuin liukuhihnalla. Siellä vallitsee ankara järjestys, ja kaikki mikä tätä järjestystä rikkoo, tulee oikaista muotin mukaiseksi. Tämä pätee edelleen, mutta ei kerro enää olennaisinta. Opettajien silmissä ihanneoppilas ei enää ole kuuliainen, ahkera ja askeettisuuteen kykenevä kurimyyrä, vaan pikemminkin aktiivinen, alati muotoaan muuttava, mihin tahansa kommunikaatioon kykenevä, itseään johdonmukaisesti säätelevä pikku innovaattori. Siis hän joka sanoo: aina kannattaa yrittää. Ja miksi ei kannattaisi? Yrittäjyyskasvatuksella pyritään luomaan juuri tietynlaista ihmistä irrottamalla ihmiselle tyypilliset taipumukset luovuuteen, joustavuuteen, kieleen ja niin edelleen osaksi yleistettyä ihmistyyppiä, sisäistä yrittäjää. Sisäinen yrittäjä on mihin tahansa kommunikaatioon kykenevä, tilanteeseen kuin tilanteeseen sopeutuva oman elämänsä sankari, jossa yhdistyvät perinteiset sivistykselliset taidot yhdessä nihilistisen opportunismin kanssa. Deleuze (1990) kuvaa osuvasti tätä hahmoa dividuaali -käsitteen kautta. Kun kurinpidollinen yhteiskunta joutui antamaan jokaiselle asemattomalle täsmällisen aseman ja jokaiselle identiteetittömälle määriteltävissä olevan identiteetin, toimii kontrollien yhteiskunta pikemminkin anonyymiuden pohjalta. Kuriyhteiskunnan instituutiot olivat kuin muotteja, joissa jokaiselle valettiin tietty identiteetti (nyt olet koulussa, sitten menet armeijaan ja niin edelleen.). Nykykapitalismille ja kontrollien yhteiskunnalle kuitenkin kuka tahansa kelpaa, eikä täsmällisille identiteeteille tai kategorioille ole enää tarvetta. Ojakankaan (2002, 116) mukaan kenelläkään ei odoteta olevan määrättyä identiteettiä, sillä identiteetti vain estää vain ehkäisee sen joustavan sopeutumisen mihin tahansa tilanteeseen, joka on nykyään yksilön 4 / 11

5 käyttökelpoisuuden perusedellytys. Yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. (YKS 2009, 16.) Kuten Deleuzen kuvaama dividuaali, myös sisäinen yrittäjä on alati valmis kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan johdonmukaisesti muokattujen kykyjensä kautta. Dividuaali (sisäinen yrittäjä) on käärme, joka luo nahkansa jatkuvasti uudelleen. Vanha rahamyyrä on suljettujen tilojen ja käärme puolestaan kontrollin yhteiskuntien eläin ja käärmeen kiemurat ovat vielä monimutkaisempia kuin myyrän käytäväjärjestelmä. Käärme on pakotettu jatkuvaan muutokseen ja tyytymään lopulliseen keskeneräisyyteen. Kontrollien alla sen itsesäilytys perustuu taitoon ja kykyyn sopeutua ulkopuolelta - yhteiskunnasta / markkinoilta tulleisiin, jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. (Deleuze 1990). Kansallisten koulutuspoliittisten linjausten mukaan tässä hahmossa yhdistyvät erikoisella tavalla:...joustavuus, aloitekyky, luovuus, riskinottokyky, omatoimisuus ja toisaalta yhteistyökyky sekä vahva suoritusmotivaatio (YLT, 10). Kyse ei tietenkään ole mistä tahansa reagoinnista tai millaisesta tahansa muutoksen kohtaamisesta, vaan ihmiskoneesta, joka reagoi ja kommunikoi kuitenkin aina tietyllä tavalla. Mielivalta kohdistuu juuri näihin kohtaamisen, reagoinnin ja kommunikoinnin ennakkoehtoihin. Siihen mitä ei vielä aktuaalisesti ole, mutta joka voi tulla tapahtumaan. Kyse onkin pikemmin puuttumisesta pelin sääntöihin, kuin itse toimintaan. Kuten Virtanen (2006) on kirjoittanut, organisoinnin organisoinnista. Teknistymisen, tai koneen metaforien kanssa tulee olla kuitenkin tarkkana. Kyse ei ole humanistisesta tekniikkakritiikistä, jossa ihmisluonto vulgaari-fenomenologisessa mielessä ajetaan alas. Tekniikka ei tarkoita Ihmisen kuolemaa, sillä koneet ovat yhä useammin aineettomia. Ihmiskoneelle, toisin kuin ihmiselle, on ominaista, että sen päämäärät sisältyvät siihen itseensä. Tai tarkemmin ilmaistuna, päämäärät ovat sille sisäisiä. Tässä suhteessa sisäinenyrittäjä on ihmiskone, joka toteuttaa ihmiselle tyypillisiä lajiominaisia piirteitä vain niitä käynnistämällä ja valvomalla. III Uusliberalismi ja ihmiskone Vapaa markkinatalous ei tietenkään ole vapaata. Se mahdollistuu vain harjoittamalla mikrovaltaa ihmismoneuteen, ja makrovaltaa rakenteisiin. Tuotannon mahdollistamiseksi on ensin huolehdittava tuotannon edellytyksistä, siis ihmisistä ja heidän biopoliittisen elämänsä turvaamisesta. Pelkkä huolehtiminen ja turvaaminen eivät kuitenkaan riitä, vaan tuotanto vaatii julkisten menojen kohdentamista niin koulutukseen, terveydenhoitoon kuin yritysten elämän kestoon, sillä talouskasvua ei synny ilman innovaatioita, jotka lopulta ovat taloudellisen toiminnan kannalta olennaisin kysymys. Kasvupolitiikka ei voi nojata vain materiaalisiin investointeihin, kiinteään pääomaan ja työntekijöiden määrään kerrottuna työajan määrällä, sillä jos jotain uutta on syntyäkseen, se voi olla tulosta vain investoinneista, joita on tehty ihmisen pää-oman tasolla, kuten Virtanen (2006, ) kirjoittaa. 5 / 11

6 Jos työvoima tai työntekijä ymmärretään amerikkalaisen uusliberalismin tapaan aktiivisena yrittäjänä, on keskeistä - Theodore Schultzin (ks. esim. 1962) ja Gary Beckerin (ks. esim. 1964) tapaan kysyä, miksi ihmiset lopulta tekevät töitä? Yksinkertaisinta on tietenkin ajatella, että ihmiset tekevät työtä saadakseen palkkaa. Klassisen poliittisen taloustieteen näkökulmasta tämä palkka on tuloa työntekijän myymästä, yhteisesti mitatusta työajasta. Juuri tämän näkemyksen esimerkiksi Schultz ja Becker kyseenalaistavat, sillä työntekijän, aktiivisen yrittäjäsubjektin näkökulmasta palkka on tuloa hänen inhimillisistä kyvyistään, pää-omastaan, ei hinta hänen myymästään työajasta. Työntekijä ei siis myy työaikaansa, vaan koko elämän aikansa ja kaiken inhimillisen kyvykkyytensä, jotka ovat kokonaisuudessaan ja sellaisenaan työnantajan käytettävissä. Tätä inhimillisten kykyjen kokonaisuutta Becker (ks. esim. 1994) kutsuu inhimilliseksi pääomaksi. Inhimillinen pääoma on jotain, mikä tekee tulevaisuuden tulot mahdolliseksi. Se ei aktualisoidu välttämättä juuri tähän hetkeen, ja on siksi erottamaton osa kantajaansa. On ajateltava, että ihminen on kaikkine taitoineen, persoonallisine piirteineen, kokemuksineen, taipumuksineen ja niin edelleen itse itsensä pääomaa (entrepreneur of the self). Siksi tätä pää-omaa kantavasta ihmisestä on mahdollista puhua koneena. Kyse ei ole kuitenkaan vieraantuneesta, totalisoituneesta ihmisestä, vaan kuten Vähämäki (2009, 141) huomauttaa, siitä että koneiden tuotannolliset ja organisatoriset tehtävät ovat siirtyneet ihmis-ruumiiseen. Siitä että yksi ja sama ihmisolio on sekä kone tai laite, johon on investoitu että elävää työtä, joka käyttää konetta, panee sen toimimaan ja tuottamaan uutta arvoa ja rikkautta. Ihmisestä tulee samalla sekä työväline, työpaikka että elävää työtä. Investoitu ihmis-ruumis ei ole kuitenkaan enää sama asia josta Foucault (1975) puhui, siis energeettinen ja fyysinen voimaolio, vaan pikemminkin ajatteleva ja kommunikoiva älyolio. (Vähämäki 2009, 141.) Inhimillisen pääoman muodostaminen tai sen luominen tarkoittaa ennen kaikkea investointeja koulutukseen ja kasvatukseen. Amerikkalaiset uusliberalistit eivät tarkoittaneet ainoastaan investointeja muodolliseen, formaaliin koulutukseen vaan koko kasvatuksen kenttään, vanhempien lastensa kanssa viettämään aikaan ja niin edelleen. On relevanttia kysyä mitä kasvatukselle tapahtuu, jos se mielletään ainoastaan investointina, eikä enää kasvatuksena. Keskeisin ongelma on, että inhimillisen pääoman teoreetikot pyrkivät neutralisoimaan koulutuksen poliittisuutta korostamalla ihmisiä Yksilöinä, jotka tavoittelevat vain omaa etuaan. Becker (1964) itse jakaa inhimillisen pääoman erityiseen ja yleiseen inhimilliseen pääomaan. Erityinen inhimillinen pääomaa viittaa juuri tietyissä ammateissa tarvittaviin kykyihin: lääkäri tarvitsee erityistä tietoa anatomiasta ja niin edelleen. Yleinen inhimillinen pääoma puolestaan tarkoittaa kykyjä, joita tarvitaan kaikissa ammateissa : kommunikointikyvyt, asenne, tunteet ja niin edelleen. Nykyisessä muodossaan yrittäjyyskasvatuksessa on kyse jälkimmäisestä inhimillisen pääoman muodosta. Yrittäjyyskasvatuksessa korostetut kyvyt ovat mahdollisimman yleisiä, sillä niitä voidaan hyödyntään missä tahansa ammatissa tai toiminnassa. Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton. Samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana 6 / 11

7 ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. (YKS, 13.) Yrittäjyyskasvatuksessa korostetut yleiset kyvyt ovat myös niitä, joita on painotettu niin kutsutun uuden työn keskusteluissa. Esimerkiksi Vähämäki (2005, 55) korostaa, että yleisistä kommunikaatiokyvyistä (innovointi, luovuus, kyky tuottaa tietoa ja niin edelleen) on tullut elintärkeitä uudessa verkostoituneessa työssä. Kun työtä ei voida ymmärtää ainoastaan paikan tai lopputuloksen pohjalta, tarvitaan kykyjä, joiden avulla voidaan ohjata suhteita muihin ihmisiin ja alati muuttuvaan ympäristöön. (Yrittäjyys)kasvatus on tärkeää inhimillisen pääoman kehittymisen kannalta, sillä ihmisen tuottaminen ei tapahdu vielä laboratoriossa, ihmistä eivät tee koneet eikä ihmisiä tipahda taivaasta, kuten Vähämäki (2009, 143) kirjoittaa. Ihmiskoneen tuottaminen vaatii toisia ihmisiä, inhimillistä vuorovaikutusta ja kaikkea sitä mitä tapaamme kutsua kasvatukseksi. Enää ei panosteta kuitenkaan määrään, vaan pikemminkin laatuun, ja juuri tietynlaiseen (yrittäjämäiseen) koulutukseen. Ekskurssi: Biopolitiikan synty Foucault (2004) käsittelee tätä samaa tematiikkaa vuosien Naissance de la 7 / 11

8 biopolitique -luennoillaan. Luennoilla tuli alunperin tarkastella biopolitiikan syntyä, mutta lopulta ne muuttuivat eräänlaiseksi uusliberalismin genealogiaksi ja nykyisyyden kritiikiksi. Oikeusliberalismia enemmän luennoilla käsitellään talousliberalismia ja sen mukanaan tuomia haasteita hallinnalliselle järjelle ja markkinoilla toimivien taloussubjektien kontrolloinnille. On muistettava, ettei uusliberalismi vielä 70-luvulla luentojen ilmestymisen aikaan - yhdistynyt niin vahvasti kuin nykyään globaalin talouden diskursseihin tai Thatcherin ja Reaganin uuskonservatiiviseen arvomaailmaan. Foucault n mukaan uusliberalismi ei ole kokonainen totaalinen ideologia, vaan uudenlainen ohjauksen ja sääntelyn tekniikka. Uusliberalismi ei - välttämättä - merkitse julkisen vallan interventioiden alasajoa, vaan niiden uudelleen muotoilua. Interventiot saattavat olla yhtä lukuisia kuin keynesiläisessä talouspolitiikassa, mutta ne eivät suuntaudu suoraan markkinoille, vaan markkinoita varten. Vaikka uusliberalismi artikuloi markkinat valtion väliintulojen rajaksi, kyse ei ole näiden väliintulojen likvidoinnista, vaan niiden funktion uudelleen määrittelystä. Amerikkalaisen, jo edellä käsitellyn uusliberalismin lisäksi Foucault suuntaa katseensa sodanjälkeiseen Saksan liittotasavaltaan ja niin kutsuttujen ordoliberaalien ajatteluun. Sodan jälkeisessä kansallissosialismin runtelemassa Saksassa ei voitu enää palata vahvaan keskushallintoon tai yhteiseen ideaan saksalaisuudesta. Siksi Saksan liittotasavaltaa vaivasi todellinen valtion pelko (state fobia). Ordo-liberaalien mukaan uusi Saksan valtio voitaisiin luoda ja turvata synnyttämällä se tyhjästä markkinoiden avulla, markkinoiden tarpeeseen. Ordo-liberaalit käänsivät siis klassisen liberalismin ongelmanasettelun päälaelleen. Heille - toisin kun klassiselle liberalismille ja jossain määrin amerikkalaiselle uusliberalismille - valtio ei tullut ensin, eikä siitä käsin lähdetty. Ordoliberalismin käsitteleminen osana uusliberalistista politiikkaa on olennaista yrittäjyyskasvatuksen ymmärtämisen kannalta. Ordo-liberaalit eivät uskoneet, että markkinat toimivat luonnontilassa ja tuottavat itsestään optimaalisen lopputuloksen. Markkinat ja kilpailu eivät näyttäytyneet ainoastaan hauraina, vaan luonnottomina ja siksi ne - ja niillä kilpailevat ihmiset - oli luotava. Juuri siksi uusliberalistinen politiikka tarvitsee monenlaisia erikoistuneita panoksia, jotka kuuluvat tai eivät kuulu julkisen sektorin piiriin. Ihmiset eivät siis ole ennalta yrittäjiä uusliberalismin artikuloimassa mielessä. Heidät on ensin luotava ja tähän yrittäjyyskasvatusta tarvitaan. Ordo-liberaalien ihanneyhteiskunta ei perustu enää klassiseen vaihdon periaatteeseen, vaan kaikkialle ulottuvaan kilpailuun. Ihmiset eivät ole enää tavaran vaihtajia, vaan yrittäjiä, jotka taistelevat pelastuksestaan yhteiskunnassa. Kaupankäynnin logiikka muuttuu erottautumisen, kilpailun ja yrityksen logiikaksi. Kontrollin yhteiskunnissa yritys ottaa tehtaan paikan, ja yritys on sielu, kuten Deleuze (1990) kirjoittaa. Vaikka markkinat olisivat totuuden lopullinen mittari, eivät ne toimi, ellei niitä laiteta toimimaan. Tähän tarvitaan monenlaisia panostuksia ja investointeja, mikä ordo-liberaalit hyvin ymmärsivät, ja joista yrittäjyyskasvatus ei ole vähäisin. Markkinat tarvitsevat siis jatkuvaa ja kestävää niin ihmisten kuin yritystenkin elämän ja sosiaalisten ehtojen hallinnointia. Siksi yrittäjyyskasvatuksesta on tullut niin tärkeää oikeistovetoiselle koulutuspolitiikalle. 8 / 11

9 Yrittäjyyskasvatus on osa uusliberalistista taloudellisen järjestämisen mallia, joka pureutuu ihmisen ja yhteiskunnan organisointiin kaikessa sen laajuudessaan. Tämä malli organisoi työntekijöiden elämän sen kokonaisuudessaan, sen todellisissa ja konkreettisissa tilanteissa aamusta iltaan ja illasta aamuun, kuten Foucault (2004, 248) kirjoittaa. Vaikka esimerkiksi kysymys koulutuksen yksityistämisestä on epäilemättä tärkeä, on katse käännettävä myös tämänhetkisiin käytäntöihin, sillä uusliberalismi tarvitsee julkista koulutusta. On siis käännettävä katse sinne, missä uusliberalismi tehdään mahdolliseksi kasvattamalla markkinaihmistä, dividuaalista sisäistä yrittäjää. Foucault n käsitys uusliberalismista on epäilemättä puutteellinen. Sen avulla kyetään kuitenkin luopumaan, ainakin koulutuksen uusliberalismin kohdalla käydystä, paikallaan junnaavasta keskustelusta, jossa uusliberalistinen politiikka nähdään vain julkisen sektorin alasajona. Foucault n avulla uusliberalismi voidaan ymmärtää yhteiskunnan tuotantona, jossa heterogeeniset dispositiivit - kuten yrittäjyyskasvatus - puuttuvat ihmisen ja yhteiskunnan elämä ehtoihin sellaisinaan. Ne luovat perustan ja ehdot uusliberalistisen politiikan mahdollisuudelle. Yrittäjyyskasvatus on tietoinen poliittinen hanke, joka palvelee nykyistä kapitalismin kasautumisen regiimiä kasvattamalla tietynlaista ja tietyllä tavalla kommunikoivaa, tuntevaa ja tuottavaa ihmistä. Jos koulutuksen suuntaa halutaan vaihtaa, on yrittäjyyskasvatuksen poliittinen luonne ja funktio ymmärrettävä. Seuraavassa käsittelen lyhyesti, mitä on otettava huomioon ja mitä on tehtävä mikäli kasvatuksen kriittinen luonne halutaan säilyttää. IV Ihmiskone ja kasvatuksellinen vastarinta Kasvatuksellisen vastarinnan kannalta olennaisin kysymys on kuka hallitsee ja muokkaa sitä 9 / 11

10 mikä meissä on yhteistä (commons). Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse elämän tuotannosta ja mielivallasta, joiden myötä ihmisestä pyritään muokkaamaan juuri tietyllä tavalla reagoiva, kommunikoiva ja tunteva ihmiskone. Tästä syystä kriittisen kasvatusajattelun ja koulun roolin uudelleen arvioinnin kannalta on oltava tarkkana niiden teemojen kanssa, joista on viime vuosina tullut populaareja kasvatustieteellisessä eetoksessa. Jo tutut toisin tekemisen ja näkemisen muodot on joko hylättävä tai niiden luonne on uudelleen arvioitava tilanteessa, jossa solidaarisuus on muuttunut projekteiksi; dialogista on tullut pakkoa kommunikoida ja olla jatkuvasti esillä; autonomisuus on enää vain pintaa, sillä lopulta jokainen on vastuussa vain itsestään; organisaatiot ovat alkaneet kommunikoida ja oppia, ja niin edelleen. On paradoksaalista, että useimmat yrittäjyyskasvatuspedagogiassa korostetut sovellukset ovat juuri niitä, joiden perään kriittinen pedagogiikka on perinteisesti huutanut. Näyttää siltä, että oikeistovetoinen koulutuspolitiikka on kyennyt hyödyntämään kriittisen kasvatusajattelun ytimen (dialogin, yhteistoiminnallisuuden, konstruktivismin, ja niin edelleen) ja muuttamaan sen palvelemaan täysin toisenlaisia tarkoitusperiä. Siitä on tullut osa kapitalistista kasautumisregiimiä, joka kykenee hyödyntämään ihmisen kykyä sosiaalisuuteen, kieleen ja uuden luomiseen arvonmuodostuksen prosesseissaan. Nyt on alettava ajatella ja nähdä radikaalisti toisin. On etsittävä uusia aseita. On turha puhua enää vapauden ja vastuun käsittein, sillä koulutuspoliittinen ja kasvatuksellinen invaasio käydään jo muualla ihmisten mielissä. Vapautta ja vastuuta on sitä paitsi jo riittämiin. Kouluista ja opettajankoulutuksesta on tehtävä radikaalin vastarinnan pesäkkeitä, joissa yksinkertaisimmatkin käytänteet voidaan ja osataan kyseenalaistaa. Koulun kriittinen tehtävä tulee ulottaa pragmaattisen työhön ja yhteiskuntaan sosiaalistamisen ulkopuolelle. Koko kysymys on käännettävä päälaelleen, sillä koulu ei vaan kvalifioi, vaan myös muuttaa yhteiskuntaa. Tämä koululle asetettu kriittinen tehtävä ei kuitenkaan onnistu, ellei kyetä analysoimaan ja ymmärtämään mitä kouluissa, koulutuspoliittisessa puheessa ja taloudessa juuri nyt tapahtuu. Tarvitaan utopismia ja - ehkä ennen kaikkea - tarkkanäköisyyttä, todellista kriittisyyttä. Tästä syystä yrittäjyyskasvatuksen ymmärtäminen osana uudenlaisia hallinnan mekanismeja (mielivalta / kontrolli) ja nylkemiseen perustuvaa austerity-politiikkaa on olennaista. Yrittäjyyskasvatusta ei pidä kuitenkaan demonisoida sellaisenaan, sillä kuten kaikkien työkalujen, myös yrittäjyyskasvatuksen funktiot voivat muuttua kun se siirretään yhteiskunnallisesta ympäristöstä toiseen. Sen suhteen on kuitenkin oltava tarkkana. Yrittäjyyskasvatus on otettava haltuun ja sen sisällöt on muutettava vastaamaan kestävämpää ja solidaarisempaa yrittäjyysdiskurssia, kuten yhteistuotannon sovelluksia. On painotettava kansalaiskasvatusta palaamatta kuitenkaan nostalgiseen partiolaisen reippauteen, kuten esimerkiksi Ikonen (2006) on nähdäkseni tehnyt. Yrittäjyyskasvatus on pudotettava jalustalta. Lähteet: Becker, G. (1964): Human capital. Chicago: University of Chicago Press. Deleuze, G. (1990): Post-scriptum sur les sociétés de contrôle. 10 / 11

11 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Foucault, M. (1975): Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava. Foucault, M. (2004): Naissance de la biopolitique. Cours au collège de France ( ). Ikonen, R. (2006): Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Helsinki: Minerva. Ojakangas, M. (2002): Kenen tahansa politiikka. Helsinki: Tutkijaliitto. VK= Vihreä kirja. (2003): Yrittäjyys Euroopassa. Euroopan yhteisöjen komissio. Virtanen, A. (2006): Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Tutkijaliitto. Vähämäki, J. (2009): Itsen alistus. Helsinki: Tutkijaliitto. YKS= Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009). Helsinki: Opetusministeriö. YLT= Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma (2004). Helsinki: Opetusministeriö. 11 / 11

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on

Lisätiedot

YRITTÄJYYS- JA KANSALAISKASVATUKSEN UUSLIBERALISTISET TENDENSSIT ORDOLIBERALISMIN NÄKÖKULMASTA

YRITTÄJYYS- JA KANSALAISKASVATUKSEN UUSLIBERALISTISET TENDENSSIT ORDOLIBERALISMIN NÄKÖKULMASTA Kansalaisyhteiskunta 1 (2014), 71 90 ARTIKKELIT YRITTÄJYYS- JA KANSALAISKASVATUKSEN UUSLIBERALISTISET TENDENSSIT ORDOLIBERALISMIN NÄKÖKULMASTA Esko Harni* Vuonna 1947 julkaistussa teoksessaan Civitas Humana

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Työnhakuveturi 22.3.2017 Seija Utriainen Tänään kanssanne Seija Utriainen Urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempia kouluja

Yhteistyöllä parempia kouluja Yhteistyöllä parempia kouluja Opiskelijoita Botswanan yliopistossa Swaneng Hill koulut vanhat mutta uudet ajatukset Botswanan Serowen Workers Brigades on esikuvana 40 ammattikoululle. Koulutuksen periaate

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Johdatus yrittäjyyskasvatukseen

Johdatus yrittäjyyskasvatukseen Johdatus yrittäjyyskasvatukseen Kari Ristimäki kari.ristimaki@puv.fi Mikkeli 16.10.2007 Yrittäjyyskasvatuksen keskeiset määm ääritelmät yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ja materiaaleja Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa

Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa Author : keijolakkala Artikkeli käsittelee yrittäjyyskasvatuksen yhteyttä uudenlaiseen hallinnoinnin muotoon, kontrolliin. Keskiössä on oppimisen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot