MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti 2008"

Transkriptio

1 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti 2008

2 Maaseudun Sivistysliitto keskustoimisto itä-suomen aluekeskus Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on vuonna 1952 perustettu vapaata sivistystyötä ja kulttuuritoimintaa tekevä järjestö. Sen tavoitteena on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan keinoin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista. MSL tukee taloudellisesti omaehtoista koulutustoimintaa opetusministeriön tuntituella. Tuntitukea saa opintoryhmä-, kurssi- ja luentotoimintaan. Liiton toiminta perustuu alkiolaiseen ja maahenkiseen sivistyskäsitykseen. MSL tuottaa koulutus- ja kulttuuripalveluja jäsenistölleen ja yhteistyökumppaneilleen. Yhteystiedot Keskustoimisto Maaseudun Sivistysliitto Eerikinkatu 28, V kerros HELSINKI puh. (09) faksi (09) Pohjois-Suomen aluekeskus Isokatu 19 b Oulu (08) Itä-Suomen aluekeskus Kauppakatu 23 b A Joensuu (013) Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus Kansantaiteenkeskus PL 11, Kaustinen (06) Koulutussuunnittelija Vaula Hacklin (09) , Toimistosihteeri Marjatta Hakkarainen (09) , Koulutussuunnittelija Markku Hattula (09) , Kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palo (09) , Koulutussuunnittelija Eeva Kalli (09) , Kulttuurituottaja Raija Kallioinen (09) , Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti (09) , Koulutussuunnittelija Timo Latikka (09) , Kirjanpitäjä Eila Mäkelä (09) , Koulutussuunnittelija Jenni Partanen (09) , Koordinaattori Eija Sipiläinen , Tuotantosihteeri Leena Suominen (09) , Toiminnanjohtaja Paula Yliselä (09) , Toimistosihteeri Petra Ikonen (013) Taloussihteeri Lea Konnu (013) Koulutusuunnittelija (HALKO/hankepalvelutoimisto) Timo Reko (013) , Aluepäällikkö Markku Sivonen (013) , länsi- ja keski-suomen aluekeskus Aluesihteeri Leena Kuhno Projektikoordinaattori Elina Vuorimies , pohjois-suomen aluekeskus Koulutussuunnittelija Tapio Junttila Kurssisihteeri Helena Ukura (08) , Aluepäällikkö Elina Vehkala Koordinaattori Virpi Harilahti-Juola maahenki Toimitusjohtaja Ulla Sarviala (09) , SISÄLtö Maamerkki auttaa eteenpäin... 4 Matti Vanhasesta Alkio-mitalisti... 6 Esillä ja käsillä... 7 Kirves veljestä. Nyt Maahanmuuttajat voimavaraksi Solmut aukeavat verkostoissa Työnohjaus on kokemuksellista oppimista Kylä telkkariin Vaikuttajat tulevat Edellytyksiä ihmisyyden kehittymiselle Ajatuspaja on suomalainen Think Tank Tienaa tuntituella! Mielin, kielin löydä sanat tunteillesi Skräppäys on huvia ja hyötyä Kehitysvammaiset keskittyvät oleelliseen ITE-ympäristöt tarvitsevat huolenpitoa Vaaroilla innostuttiin ITE-taiteesta ITE elää keskellä Suomea Kulttuuria Pogostalle Green Art on taidetta ja tekoja Nyt Maahengen kirjat Maahenki 2008 Vastaava päätoimittaja Paula Yliselä Päätoimittaja Liisa Heikkilä-Palo Julkaisija Maaseudun Sivistysliitto, puh. (09) Ulkoasu Julkaisuosakeyhtiö Elias Kansi Ilkka Halso: Kitkajoki, teossarjasta Luontomuseo Paino Artprint Oy ISSN

3 Kirjoittaja Matti Kalliokoski on Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja. Maamerkki auttaa eteenpäin Maamerkit olivat muinaisten löytöretkeilijöiden välttämättömiä apuvälineitä. Maamerkkejä jätettiin maastoon, jotta paluureitti löytyisi helpommin. Vasta myöhemmin sana laajeni tarkoittamaan nähtävyyttä tai katseen vangitsevaa rakennusta. Alkuperäinen maamerkin merkitys herättää mielenkiintoisen filosofisen kysymyksen: auttoiko se löytöretkeilijää kulkemaan eteen- vai taaksepäin? Minun mielestäni oikea vastaus on eteenpäin. Kertomalla kulkijalle, mistä hän on tulossa, rohkeus mennä kohti uusia ja tuntemattomia maisemia kasvaa. Maamerkki antaa pohjan, taustan ja turvallisuuden. Halu mennä eteenpäin löytyy sen jälkeen ihmisestä itsestään. Tällä Maamerkillä, Maaseudun Sivistysliiton uudelleennimetyllä julkaisulla, on sama tarkoitus. Ihmiset uskaltavat suunnata tavoitteensa tulevaisuuteen, kun he havaitsevat omat juurensa ja taustansa. Vapaa kansansivistystyö on omalla tavallaan löytöretkelle kannustamista. Tavoitteena on, että ihmiset löytävät itsestään ja toisistaan voimavaroja, jotka muuten jäisivät pimentoon. Hyvä esimerkki on maahanmuuttajatyö, joka alkoi viime vuonna MSL:ssa Oulun seudulla. Kokemuksista rohkaistuneena toimintaa on tarkoitus laajentaa muualle Suomeen. Suomessa on vielä paljon opittavaa siitä, miten myös yhteiskunnan uudet jäsenet voivat ottaa paikkansa täysivaltaisina kansalaisina ja osallistujina. Myös Vaikuta.Nyt -hankkeessa on tavoitteena kasvaa aktiiviseksi kansa- laiseksi. Eri puolilla maata järjestettävien koulutusten avulla uutta sukupolvea halutaan rohkaista vaikuttamaan ja kantamaan vastuuta. Tälle työlle ei näy loppua, sillä kansanvaltainen ajattelu ei periydy automaattisesti, vaan jokaisen sukupolven täytyy löytää se uudestaan. MSL ei ole olemassa itseään varten. Sen tuloksia voi arvioida sen mukaan, kuinka hyvin se on pystynyt tukemaan omia jäsenjärjestöjään sopivasti taustaan viitaten mutta reippaasti eteenpäin katsoen. Mutta kyllä sivistysliiton työssä syntyy maamerkkejä myös siinä katseen- vangitsijan merkityksessä. Katsokaapa vain kulttuuritoiminnan esiin nostamia elämänkylläisiä luomuksia. Niiden avulla pääsee todelliselle löytöretkelle. n Oikean sivun kuva: Ilkka Halso, Vuoristorata 63 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti MaaMerkkI 64

4 Kirjoittaja Heini Utunen Ziv toimi vuoden 2007 aikana MSL:n viransijaisena toiminnanjohtajana. esillä ja käsillä Matti vanhasesta alkio-mitalisti Maaseudun Sivistysliitto (MSL) luovutti syyskokouksessaan Alkiomitalin järjestön edelliselle puheenjohtajalle, pääministeri Matti Vanhaselle. Hänen puheenjohtaja-aikanaan vuosina liiton toiminta lähti uuteen nousuun lamavuosien jälkeen. Vanhasen kulttuurimyönteisyys ja rohkeat avaukset veivät liiton toimintaa uusille alueille. Tästä esimerkkeinä ovat ITE-taiteen esille nostaminen ja vuonna 1999 perustettu kulttuuri- ja taidekirjakustantamo Maahenki Oy. Pääministeri Vanhanen on koko pitkän yhteiskunnallisen uransa ajan ollut kiinnostunut vapaan sivistystyön tehtävästä ja merkityksestä. Vaikuttajana ja päätöksentekijänä hän on ollut luomassa edellytyksiä aktiivisen kansalaisuuden edistämiselle. Liitto myöntää mitalin alkiolaisessa hengessä tehdystä, ansioituneesta ja pitkäaikaisesta työstä. Alkio-mitalia luovutettu harvoin Santeri Alkion elämäntyötä kunnioittaakseen Maaseudun Sivistysliitto teetti hänelle omistetun mitalin liiton täyttäessä 20 vuotta vuonna Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Liisa Neuvo. Mitalia suunnitellessaan taiteilija oli yhteydessä Santeri Alkion poikaan Paavo Alkioon, joka piti lopputulosta erit- täin onnistuneena. Pronssiin lyödyn, yksisivuisen mitalin aiheena on Santeri Alkion profiilikuva. Santeri Alkio -mitali on Maaseudun Sivistysliiton käytössä. Liitto myöntää mitalin alkiolaisessa hengessä tehdystä, lii- ton toimintaa tukevasta, ansioituneesta ja pitkäaikaisesta työstä. Mitali on luovutettu muun muassa merkkipäivän huomionosoituksena MSL:n jäsenjärjestöjen ja niiden paikallistason johtohenkilöille. Mitalia on luovutettu harvoin ja harkiten. n Filosofi Martin Heidegger on sanonut, että maailma ei ole vain esillä, se on myös käsillä. Tämän asiakasjulkaisun kautta Maaseudun Sivistysliitto on sekä esillä että käsillä. Olen taipuvainen ajattelemaan, että sivistysliitto yleensäkin täyttää tehtävänsä silloin, kun se on ihmisten käsillä ja toisaalta yhteiskunnassa esillä. Itse tehty elämä eli ITE-taiteemme on käsillä tekemistä ja kansantaiteen esillä oloa parhaimmillaan. Yhtä lailla maaseutuun ja yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen kehittämiseen liittyvä opintotoiminta on käsillä, mielellä ja yhdessä tekemistä. Yli puoli vuosisataa toimintaa takana Maaseudun Sivistysliitto on tallannut vapaan sivistysliiton tietä 55 vuotta. Perustamiskirjan ensimmäiset allekirjoittajat eivät varmastikaan aavistaneet, millaiseen toimintaan perustettu yhdistys voisi yltää. Maaseudun Sivistysliiton ensimmäinen puheenjohtaja, kansatieteilijä ja filosofian tohtori Kustaa Vilkuna kuvaili liiton teh- tävää tuskaiseksi yritykseksi valvoa maaseudun sivistyskysymyksiä kasvavien kaupunkien voiman vanavedessä. Niin vain on MSL:n tuskaisena alkanut tehtävä löytänyt muo- toja elää yhteiskunnan muutoksessa. Valtionapu on edelleen rajallista ja sen ylläpitämiseksi on käytävä jatkuvaa puolustustaistelua. Se kuitenkin mahdollistaa perustoiminnot niin opintokeskukselle kuin kulttuurityöllekin. Vuosikymmenten ketjussa toimijat ovat vaihtuneet, samoin toi- minnan sisällöt, mutta sivistysliiton peruslinja on pysynyt. Sääntöjemme mukaisesti liitto edelleenkin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista maamme sivistyselämässä. Vuosikymmenten aikana joukkoon on sopinut monenmoista tekijää ja osallistujaa. Olen itse kantanut oman korteni sivistysliiton kekoon vuoden 2007 aikana viransijaisena toiminnanjohtajana. Kerran sivistysliittolainen, aina liittolainen, kuvaa oikealla tavalla MSL:n toiminnassa mukana ahkeroivia esilläolijoita, taustallatoimijoita, käsillätekijöitä ja yhdessäkehittäjiä. n Opintotoiminta on käsillä, mielellä ja yhdessä tekemistä. 65 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti MaaMerkkI 66

5 Kirves Metsä on ollut Suomessa toimeentulon perusta vuoden ajan. Tuosta ajasta vuotta työt tehtiin metsässä kirveellä. Kirves on ihmisen ensimmäisiä työkaluja. Sen avulla hän teki pesäeron muihin eläimiin. Ihmisestä tuli kättä pidemmän avulla luontaisia edellytyksiään voimakkaampi ja taitavampi. Joitakin luisia kirveitä on löydetty, mutta pääasiassa varhaiset kirveet olivat kivestä. Ne ovat olleet löytyessään varrettomia varret eivät ole kestäneet aikaa. Tosin aivan ensimmäiset kivikirveet olivat varrettomia käsikirveitä, iskukiviä. Varren avulla terään saatiin lisää voimaa ja tehokkuutta, mutta kirveen sielu oli terässä. Pronssikirves ei kyennyt syrjäyttämään kivikirvestä. Sen teki rautakirves. Raudan käyttöönoton jälkeen ihmiskunnalla alkoi entistä kiihkeämpi kehityksen aika. Sepän pajasta tuli kylän sykkivä sydän. Siellä rautio valmisti verenkarvaisena hehkuvasta raudasta kirveitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Työtehoseuran metsätyövälineiden kunnostuskurssilaisia. Kirveillä kaadettiin kasket, pihkoitetut tervapuut, polttorangat hiilimiiluihin ja halot malmin louhintaan ja lämmitykseen. Puita tarvittiin käsinsahaukseen, vesisahoille veistettäväksi ja rakennustarpeiksi monenmoisiin arkipäivän askareisiin. Puu vaurastutti Suomen Puiden kaatuessa aineellinen vaurautemme kasvoi luvun puolivälin jälkeen alettiin rannikolle perustaa höyrysahoja, jotka eivät tarvinneet koskivoimaa. Tukit voitiin kuljettaa sinne jokien selässä. Puulle syntyi kantohinta, joka alkoi vaurastuttaa maaseutua ennen kokemattomalla tavalla luvun alussa seppien tekemät kirveet eivät enää pystyneet tyydyttämään kasvanutta kysyntää. Billnäsin ruukki aloitti ensimmäisenä kirveiden massavalmistuksen. Puun korjuuseen tehtiin hakkuu- ja halkaisukirveitä, veistämiseen piiluja. Metsäkirveiden lisäksi valmistettiin useita erikoiskirveitä palo- ja pakkauskirveistä aina liha- ja sokerikirveisiin. Kotimaan lisäksi kirveitä vietiin Venäjälle ja Baltiaan. Sota-aikana ja vielä sotien jälkeenkin koko Suomi meni metsään. Järjestettiin mottitalkoita, kansanhakkuita ja hakkuumestaruuskilpailuja. Metsää hakattiin ennen näkemättömät määrät. Yli puoli miljoonaa miestä kävi 1950-luvulla metsätöissä. Työaika oli aamuhämärästä iltahämärään, urakkatyössä ei juuri taukoja tunnettu. Ja jälkeä syntyi. Hurjimmat miehet hakkasivat pystymetsästä parikymmentä mottia halkoja päivässä. Kirveelle töitä Kirveen kautta syntyi miehen ja metsän pihkainen liitto, joka kesti kauan. Luonnossa liikkuessa oli helppo mieltää luonnolliset asiat luonnollisiksi. Ihminen tajusi olevansa samojen luonnonlakien alainen kuin olivat puutkin. Ne syntyivät, varttuivat ja kuolivat, kun aika tuli. Kun miehen käsi kirposi muutama vuosikymmen sitten kirveen varresta, katkesi vuosituhantinen perinne. Luonnottomalle elämälle alkoi löytyä perusteita. Vieläkö olisi kirveelle töitä? Millaista kuntoliikuntaa olisikaan, kun kirveillä ja vesureilla poistaisimme metsien hoitorästejä ja hakkaisimme polttopuita. Haihatteluako? Ei välttämättä sen enempää kuin erilaisten vekottimien vääntely hikisissä kuntosaleissa. Hyvin järjestetty hyötyliikunta olisi terveellistä, taloudellista ja mukavaa. Suhde luontoon elpyisi. Kirveen uuskäytössä olisi aineksia valtakunnallisen metsämarssin järjestämiseen. n Kirjoittajan, metsänhoitaja Juha Maasolan kirja Kirves ilmestyy Maahenki Oy:n kustantamana syksyllä Kirja esittelee kirveen kulttuurihistoriaa, kehitystä ja malleja esihistoriallisilta ajoilta tähän päivään. Kuvat Työtehoseuran arkisto 67 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 68

6 Kuvat: Marko Mäkinen Suuret suomalaiset kertomukset ovat viime vuosina kokeneet renessanssin suomalaisessa teatterissa ja elokuvassa. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä tekee ensi kesänä uudenlaisen paluun Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Maaseudun Sivistysliiton ja tanssiteatteri Tsuumin yhteistuotannossa yhdistyvät puheteatterin, musikaalin ja sirkuksen lisäksi jousikvartettikonsertti ja taidenäyttely. Peruskiv eikun kallioon louhitun Kaustinen-salin yleisölle esitellään aistien iloilla täytetty kertomus, jonka keskiöön on nostettu nuorison kasvutarina. Esityksen ohjaaja Vesa Tapio Valo paljastaa, ettei Seitsemän veljestä tule olemaan historiallinen kuvaus hämäläisistä, vaan nuoruuden vimman ja mielikuvituksen voiman alleviivaus. Nummisuutarin Esko ja tämän kertomuksen Juhani ovat esimerkkejä mielikuvituksen jättiläisistä, joiden hengenvoima on äärettömän suuri. Kivi oli itsekin tällainen jättiläinen. Hän hallitsi vieraita kieliä ja luki niin paljon maailmankirjallisuutta kuin senaikaisessa Suomessa oli mahdollista. Siksi tahdon tämän esityksen olevan niin mielikuvituksellinen kuin mahdollista, Vesa Tapio Valo kertoo. Kivi vetoaa aisteihin Ohjaajan mielestä Kiven teksti sopii teatteriin hyvin juuri aistillisuutensa vuoksi. Seitsemän veljestä ei hänen mukaansa vetoa niinkään älyyn, vaan ennemminkin aisteihin. Tätä korostetaan myös esityksen monitaiteellisuudella. Olemme saaneet mukaan ITE-taiteilijoiden veistämiä eroottisia puufiguureja, ja säveltäjä Aulis Sallinen on antanut luvan käyttää teoksen musiikillisena kuvituksena tulkintaansa Peltoniemen Hintrikin surumarssista. Lisäksi veljeksillä on aivan oma musiikkinsa, joka tulee olemaan jotain mieskuoro Huutajien tuolta puolen, Valo hahmottelee. Keskeinen ja yhdistävä elementti veljeksillä on ollut ja on edelleen metsä. Vesa Tapio Valon mukaan metsä on paikka, jossa mielikuvitus on lupa päästää valloilleen. Siellä jokaisen suomalaisen takaraivo alkaa tuottaa ajatuksia. Kiven metsä on mielentila. Metsästä veljekset löytävät oman mielikuvituksensa voiman, ja siellä veljesten huuto muuttuu musiikiksi omaksi ääneksi. Valo näkee veljesten tarinassa metsän alkuperäisyyden voimavarana. Veljekset menevät tarinoiden, satujen ja laulujen metsään. Nykyajan vastine heille voisi olla suomalaisen raskaan metallimusiikin taitaja Nightwish. Impivaara on näille muusikoille vain laajempi käsite, se on maailma, jossa käydään kasvamassa ja jossa oma ääni saa hyväksynnän. Tällaista kasvua Kivikin ennakoi veljeksissään ja tässä on myös hyvä motiivi tuoda heidän tarinansa tähän päivään, Valo pohtii. Seitsemän Veljestä on kasvutarina Seitsemän veljestä on myös tarina yhteisön tai ryhmän merkityksestä ihmisen kasvulle. Vesa Tapio Valon mukaan kyse on vanhemman sukupolven tasapainoilusta kasvatuksessa, sillä ilman vapautta ihminen ei voi löytää itseään. Samalla ajaudutaan kuitenkin pattitilanteeseen: kuinka olla samanaikaisesti läsnä ja päästää menemään? Veljeksille ryhmästä muodostuu henkinen turvapaikka, joka alkaa höltyä vasta kun oma persoona on kyllin vahva. Jengissä ollaan yhteiskunnan rajoilla, mutta se annetaan anteeksi, jos tätä kautta jotain löydetään. Meidän vanhojen kääpien onkin aika ajoin syytä muistaa, mitä itse tuli tehtyä veljesten ikäisenä, Valo virnuilee. n Antti Huntus Veljeksille ryhmästä muodostuu henkinen turvapaikka, joka alkaa höltyä vasta kun oma persoona on kyllin vahva. veljestä. Nyt. 69 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 70

7 Kirjoittaja Virpi Harilahti-Juola toimii maahanmuuttajahankkeiden hankevastaavana Maaseudun Sivistysliitossa. Maahanmuuttajat voimavaraksi Kuva: Heini Utunen Ziv Maaseudun Sivistysliitto ja koko kolmas sektori on joustava, ripeä ja tässä päivässä elävä toimija. Siksipä sillä onkin nyt hieno tilaisuus saada asioita aikaiseksi myös maahanmuuttajien kanssa. Kolmas sektori voi haastaa niin valtaväestön kuin maahanmuuttajatkin kohtaamaan toisensa ja toimimaan yhdessä. Maaseudun maahanmuuttajat voimavaraksi -hanke on aloitettu elokuussa 2007 Opetushallituksen rahoittamalla selvitys- ja verkostoitumishankkeella. Hankkeen aikana on kartoitettu maahanmuuttotyön todellisia tarpeita ja toiveita Oulun seudulla. Samalla on luotu uudenlainen yhteistyöverkosto, jonka toimintaa tukemalla ja organisoimalla voidaan auttaa maahanmuuttajien kotoutumista myös maaseudulla. Jokaisen maahanmuuttajan elämäntarina on erilainen. Joukkoa ei voi käsitellä yhtenä suurena ryhmänä, vaan se on jaettava pienempiin ja rajatumpiin ryhmiin. Maahanmuuttajissa on muun muassa eri alojen huippuammattilaisia, heidän perheitään, suomalaisen kanssa avioituneita, työn perässä tulleita, opiskelijoita ja pakolaisia. Näiden ryhmien tarpeet, toiveet ja odotukset ovat hyvin erilaisia. Heidän kotoutumiseensa vaikuttavat heidän taustansa, elämäntilanteensa ja henkilökohtaiset kokemuksensa maahanmuutosta. Kolmas sektori toimii ruohonjuuritasolla ja tarjoaa monipuolisia toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Niiden avulla maahanmuuttajien on mahdollista kehittää itseään ja omaa osaamistaan, tulla kuulluksi omassa asuinympäristössään, parantaa kielitaitoaan, kasvattaa sosiaalista verkostoaan ja tuntea olevansa aktiivinen kansalainen. Samalla lisätään maahanmuuttajien ja valtaväestön kanssakäymistä ja sitä kautta molemminpuolista ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. n Maaseudun ja koko yhteiskunnan monimuotoisuus haastaa meidät kaikki pysymään mukana muutoksessa kantasuomalaisten lisäksi maaseutuelinkeinoja harjoittavat esimerkiksi venäläiset, virolaiset ja thaimaalaiset. Maaseudulla syntyneillä lapsilla saattaa olla suku muualla, mutta juuret vahvasti Suomessa. Solmut aukeavat verkostoissa Koordinaattori Eija Sipiläinen (vas.) ja koulutussuunnittelijat Markku Hattula ja Vaula Hacklin vastaavat monista maaseutuaiheisista hyvinvointihankkeista Maaseudun Sivistysliitossa. Kuva Markus Castelluccio Järjestöissä on jo aikoja sitten huomattu ongelmat, joita kiivas muutostahti maaseudulla aiheuttaa. Apua ja tukea tarvitaan. Maaseudulla toimii muun muassa tukihenkilöverkko, jota vetää koordinaattori Eija Sipiläinen Maaseudun Sivistysliiton Helsingin toimistosta. Verkostossa on noin kolme sataa tukihenkilöä ja viisikymmentä aluevastaavaa, jotka toimivat eri puolilla maata. Tukea tarvitseva voi ottaa yhteyttä kehen tahansa heistä. Ei ole pakko asioida oman pitäjän tutun henkilön kanssa, jos ei niin halua, Sipiläinen kertoo. Uutena palveluna on juuri aloittanut netissä toimiva kriisikeskus Tukinet, jossa voi nimimerkin suojissa keskustella mieltään askarruttavista asioista. Keskustelupalsta onkin ollut ahkerassa käytössä heti perustamisestaan lähtien. Ihmisten ongelmat ja pahoinvointia aiheuttavat solmukohdat eivät Eija Sipiläisen mukaan maaseudulla juuri eroa kaupungin vastaavista. On ihmissuhdeongelmia, avioeroja, mielenterveysongelmia, alkoholin liikakäyttöä ja siitä usein johtuvia erilaisia perheväkivallan muotoja. Alunperin kriisin on saattanut aiheuttaa liian raskas työ, talousvaikeudet, vaikeiksi koetut EU-asiat tai sukupolvenvaihdoksiin liittyvät asiat. Myös maaseudun ja sen ihmisten hyväksi töitä tekevien hyvinvointi on tärkeää. Pätkätöitä tarjoava hankemaailma tuo omat haasteensa työntekijöiden arkeen. Vähäisillä resursseilla pyöritetään suuriakin hankekokonaisuuksia, jolloin työn määrä on valtava. Ei ihme, että ihmiset uupuvat, toteaa Maaseudun Sivistysliiton koulutussuunnittelija Vaula Hacklin. Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Kylätoiminta ry järjestävät vuonna 2008 koulutuksen, joka tähtää siihen, että toimintaryhmien ja maakunnallisten kylien yhteenliittymien työntekijät jaksavat paremmin työssään. Rajat työlle on opittava asettamaan itse. Jos sitä ei osaa tehdä, jossakin vaiheessa on edessä työuupumus, Vaula Hacklin toteaa. n Markku Hattula 71 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 72

8 Kirjoittajat Leena Kuhno ja Elina Vehkala ovat koulutettuja työnohjaajia. Leena Kuhno toimii Länsija Keski-Suomen aluekeskuksessa koulutussuunnittelijana ja Elina Vehkala Pohjois-Suomen aluekeskuksessa aluepäällikkönä. Työnohjaus on kokemuksellista oppimista Työnohjaus auttaa vastaamaan työelämän haasteisiin ja ymmärtämään itseään, omaa työtään ja työyhteisöään. K eskusteluun perustuvan työnohjauksen keskeisin väline on vuorovaikutusprosessi. Työnohjaajan vetämässä tavoitteellisessa ja luottamuksellisessa yksilö- tai pienryhmätoiminnassa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Ohjauksessa käsitellään paitsi työtä, myös ihmistä työntekijänä ja oman työyhteisönsä jäsenenä. Ohjaukset voivat kestää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Työnohjaus on kokemuksellista oppimista ja uuden oivaltamista. Se on oiva tapa parantaa johdon ja henkilöstön valmiuksia vastata työelämän erilaisiin haasteisiin ja varautua muutoksiin. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtä ja persoonaa tai organisaation ja työyhteisön toimintaa. Työnohjauksella voidaan edistää ammatillista kasvua ja yhteistyötä, selkiyttää työrooleja ja luoda yhteinen käsitys työn tarkoituksesta ja tavoitteista. Työnohjaus perustuu luottamukseen Työnohjaus on autenttinen, käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen menetelmä. Se lähtee ohjattavan tarpeista, ja tutkimusmenetelmänä se rikastaa ja uudistaa työtä ja työyhteisöä. Sen teoreettinen perusta voi olla muun muassa oppimis-, vuorovaikutus- tai systeemiteoreettinen, psykoanalyyttinen, psykodynaaminen tai eksistentiaalinen. Yhtä hyvää teoriaa työnohjaukselle ei ole löydetty eikä koettu tarpeelliseksi, koska yhden teorian nojalla ei voida tukea ohjattavan omaehtoista kehittymistä ja kasvua. Ohjaus on aina ehdottomaan luottamuksellista, ja ohjaajilla on vaitiolovelvollisuus. Työnohjaus ei ole perehdyttämistä eikä työnopastusta. Se ei ole koulutusta siinä mielessä kuin kurssittaminen tai opettaminen oppilas-opettaja -suhteineen, vaikka siihen liittyykin aikuiskoulutuksen piirteitä. Se ei ole myöskään konsultaatiota, jossa konsultti antaa vastausvaihtoehtoja. Työnohjauksessa ohjaaja tukee ohjattavia löytämään omia vaihtoehtoja. Ohjaaja voi ideoida mukana malliratkaisuja, mutta ohjattava valitsee sopivat ratkaisut. Ryhmässä tai yksin Työyhteisöjen työnohjaus auttaa työyhteisöä löytämään ratkaisuja sekä työtilanteiden että keskinäisen vuorovaikutuksen tuomiin jännitteisiin. Tavoitteena on lisätä ryhmän jäsenten ymmärrystä itseään, työtään ja työyhteisöään kohtaan. Yksilötyönohjauksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja omaan työhön ja persoonaan liittyviin haasteisiin ja ongelmiin, vahvistaa ammatti-identiteettiä, mahdollistaa ammatillinen kasvu työssä ja auttaa työuran taitekohdissa suuntaamaan ammatillista kehitystä haluttuun suuntaan. Onnistuneen työnohjausprosessin tuloksena voi esimerkiksi oma perustehtävä kirkastua. Ohjaus auttaa myös kehittämään työkäytäntöjä ja tiimityötä, viemään muutoksia onnistuneesti läpi, kasvamaan ammatillisesti ja parantamaan työhyvinvointia. n Maaseudun Sivistysliitossa on kolme koulutettua työnohjaajaa, jotka käyttävät työnohjausta menetelmänä erilaisissa hankkeissa ja koulutuksissa. Työnohjaus on myös osa liiton tarjoamaa palvelua jäsenjärjestöilleen. Kuvat: Japo Knuutila, Drakaflisorna, Drakabrunn (yllä), Moringharu (alla). Maaseudun Sivistysliitossa on kolme koulutettua työnohjaajaa, jotka käyttävät työnohjausta menetelmänä erilaisissa hankkeissa ja koulutuksissa. Työnohjaus on osa myös liiton tarjoamaa palvelua jäsenjärjestöilleen. 73 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 74

9 Kylä telkkariin Mitä kaikkea omalta kylältä voisikaan kertoa ja näyttää: tarinoita ja elävää kuvaa ihmisistä, taloista ja maisemista. Jokaisessa kylässä on jotakin erikoista, joka kiinnostaisi ihmisiä muuallakin. Mutta miten siitä kertoisi? Kokeillaan kansalaisjournalismia ja kylätelkkaria! Kirjoittaja Timo Reko toimii MSL:n Itä-Suomen aluekeskuksessa koulutussuunnittelijana ja Kylätelkkarihaaveilijat-hankkeen vastaavana. Kaitafilmaus, videokuvaus ja editointi ovat olleet pitkään harrastuksina myös maaseudulla. Harrastusta on rajoittanut tekniikan vaikeus ja osittain laitteiden hinta. Vasta viime vuodet ovat tuoneet elokuvan ja videoklippien teon jokamiehen ja -naisen harrastukseksi. Kotitietokoneiden ohjelmilla, huokeilla videokameroilla ja pienen kuvakäsikirjoitusopin avulla voimme kaikki ryhtyä Tursunperän Tulioiksi tai Möhkön Molbergeiksi. Mitä ja miksi? Videon ja elävän kuvan tekoa voi harrastaa kuka tahansa ja missä tahansa. Audiovisuaaliset produktiot voivat olla kylätoiminnan arkipäivää. Kylien ihmisten kuvaaman materiaalin voisi poimia netissä olevasta kylätelkkarista. Maaseudun kehittäjän näkökulmasta nettisivujen elokuvaleikkeet ja netti-tv ovat vain välineitä, joilla kertoa josta- kin tärkeästä. Siis siitä, että suomalainen maaseutu voi hyvin, kylillä asuu aktiivisia ihmisiä ja niissä on mukava asua, ihmiset harrastavat monenlaisia asioita... ja että välillä on pimeääkin! Haaveesta totta Kylätelkkarihaaveen toteuttamiseksi Pohjois-Karjalan maaseututoimijat ovat ottaneet kameran kauniiseen käteen ja suuntaavat nyt kylille. Vuonna 2008 toteutetaan laaja koulutuskierros kylillä. Kyläläisten kanssa opetellaan videokameran käyttöä, kuvaamista, elokuvakäsikirjoittamista, helppojen editointiohjelmien käyttöä ja elokuvaleikkeiden julkaisua. Tarkoituksena on saada mahdollisimman moni kylä innostumaan ja tekemään elävää kuvaa omalta kylältä. Hankkeen toteuttajina ovat alkuvaiheessa Joensuun seudun Leader -yhdistys yhdessä Maaseudun Sivistysliiton Itä- Suomen aluekeskuksen kanssa. Hanke on jatkoa jo käynnissä olevalle kyläradiotoiminnalle. Siis kansalaisjournalismia kyläläisiltä kyläläisille. Mistä tuutti ja miten se toimii? Kylätelkkarihaaveilijoiden ajatuksena on saada oma kanava kylätelkkarille. Niminä ovat liidelleet kylätelkkari, kylätuubi, itetv ja maaseutuubi. Perusideana on, että tarpeeksi isolla palvelimella on nettisivusto, jonka kautta kylien ihmisten ohjelmat aukeavat. Kyläläiset itse tekevät omat juttunsa ja lähettävät ne sivustoille. Täysin vapaa tuubi kylätelkkari ei voi olla. Elävien kuvien pitää kertoa maaseudusta, kyläelämästä tai siihen liittyvistä asioista ja tietenkin muistaa hyvä maku. n Kuva: Mari Voutilainen Kylätelkkarihaaveilijat kameraopissa, vasemmalta Jukka Lampinen, Antero Lehikoinen ja Tomi Kervinen. 75 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 76

10 Kirjoittajat Jenni Partanen ja Eeva Kalli ovat Vaikuta.Nyt -hankkeen vetäjiä ja Maaseudun Sivistysliiton yhteiskuntateemojen koulutussuunnittelijoita. Tulevaisuuden vaikuttajia koulutuksessa Korpilahdella. Heistä kuulette vielä! Vaikuttajat tulevat Mitä syntyy, kun sekoitetaan ripaus kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, tilkka vaikuttamisen halua ja murunen kriittisyyttä, kerrotaan tämä kolmellasadalla, maustetaan alueellisilla ominaispiirteillä, lisätään sekaan tietoja ja taitoja ja kypsytellään vuoden verran? Kansalaistaidot eivät ole syntymälahja, vaan aktiivisiksi kansalaisiksi opitaan, kasvetaan ja kehitytään. Kansalaiskasvatukseen panostaminen on panostamista tulevaisuuteen. Maaseudun Sivistysliiton käynnistämä Vaikuta.Nyt -koulutus on liiton vastaus kansalaistaitojen opetuksen kasvavaan kysyntään. Koulutuksessa pyritään lisäämään tietoisuutta ympäröivästä yhteiskunnasta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä kartuttamaan vaikuttamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Poliitikkojen leipominen ei ole koulutuksen pääasiallinen tavoite, vaan olennaista on antaa nuorille avaimet aktiiviseen kansalaisuuteen ja tarjota mahdollisuus toimia vaikuttajana millä tahansa yhteiskunnan tai oman elämän osa-alueella. Noin kolmensadan nuoren matka aktiiviseksi kansalaiseksi alkoi lokakuussa 2007 kahdeksalla eri alueella ympäri maata. Vaikuta.Nyt -koulutuksen ensimmäisillä lähijaksoilla pohdittiin muun muassa kansalaisvaikuttamisen ja kansalaisyhteiskunnan tilaa, kartoitettiin erilaisia vaikuttamisen tapoja, keskusteltiin ihannekansalaisen ominaisuuksista ja kasvatettiin medialukutaitoja. Tarvitsemme vaikuttajia Yksi Vaikuta.Nyt -koulutuksen ensimmäisten lähijaksojen asiantuntijavieraista oli kahdella alueella luennoinut kansalaisvaikuttamisen monitoimimies Seppo Niemelä. Niemelän mukaan tämän kaltaiselle koulutukselle on ehdottomasti tilausta. Suomessa on pitkään laiminlyöty kansalais- ja demokratiakasvatus. Siksi Vaikuta.Nyt ja vastaavat hankkeet ovat todella arvokkaita. Suomi tarvitsee ihmisiä, joilla on valmiuksia hoitaa maan asioita, Niemelä toteaa. Niemelää tullaan näkemään ja kuulemaan Vaikuta.Nyt -koulutuksissa jatkossakin. Myös miehelle itselleen jäi koulutuksesta mukavat muistot. Vaikuta.Nyt -vierailut olivat uskomattoman upeita kokemuksia. Sitä kysyy nykyisin itseltään, että mitä ne oikein arvostelevat Suomen nuorisoa. Etteikö se osallistu? Ainakin koulutuksissa oli paikalla kriittistä, avointa, oppivaa ja asiaan vakavasti suhtautuvaa väkeä. Arvostan ko- vasti hankkeen vetäjiä onnistuneesta perustyöstä, Seppo Niemelä kiittää. Edessä tiivis vuosi Vuosi 2008 on tiivis niin järjestäjille kuin osallistujillekin. Kaikilla kahdeksalla alueella toteutetaan kolme lähijaksoa, joita koulutuksen paikalliset organisaattorit eli aluevastaavat valmistelevat jo innokkaasti. Lähijaksojen välillä opiskelijat tekevät etätehtäviä ja vaihtavat ajatuksia nettisivujen keskustelupalstalla. Mielipiteiden vaihto on ajoittain ollut hyvinkin kiivasta. Kipinöivä idealismi on kuitenkin Niemelän mukaan eteenpäin vievä voima, jota kannattaa vaalia. Vaikuttaja on helposti vaarassa tulla kyyniseksi. Toivonkin, että osallistujat voisivat säilyttää kipinän sädehtivää idealismiaan koko elämänsä ajan. Tarvitsemme realismia ilman kyynisyyttä ja idealismia ilman illuusioita, sanoi jo Kennedyvainaakin, Niemelä muistuttaa. Vuoden 2008 loppuun mennessä katuja tallaa siis kolmensadan nuoren vaikuttajan joukkio. Varokaa vallanpitäjät, täältä tulee Vaikuta.Nyt -väki! n Suomi tarvitsee ihmisiä, joilla on valmiuksia hoitaa maan asioita. 77 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 78

11 Kirjoittaja Timo Latikka on Maaseudun Sivistysliiton yhteiskuntateemojen koulutussuunnittelija. Edellytyksiä ihmisyyden kehitykselle Kuva: Jari Laukkanen EU-komissaari Olli Rehn osallistui Ajatuspaja e2:n Kosovo-aiheiseen tilaisuuteen marraskuussa Itsensä kehittäminen yhteiskunnallisena vaikuttajana on elinikäistä oppimista meille kaikille uusille ja vanhoille vaikuttajille. On jokseenkin hauskaa ajatella, että kuka tahansa riittävän kannatuksen taakseen kasaava voi päästä päättämään yhteiskunnan asioista, mutta autolla ajamiseen vaaditaan koulua, kokeita ja korttia. Maaseudun Sivistysliiton yhteiskunnallisten koulutusten pohja-ajatukseksi sopii hyvin keskustalainen aatemaailma. Ihmisen odotetaan ensin kasvattavan itsestään hyvän ihmisen, joka voi sitten toimia hyvänä kansalaisena yhteiskunnassa. Yksi MSL:n päätehtävistä onkin kannustaa ja kasvattaa toimimaan yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena. Vuoden 2008 koulutuksiimme sisältyy vahvasti ajatus itsensä sivistämisestä. Tarjol- la on muun muassa EU-tietoutta sekä tukea kunnallisvaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin valmistautuville järjestöille ja ehdokkaille. Järjestöjen luottamushenkilöille tarjotaan koulutusta johtajuudessa, järjestöyhteisön tunnistamisessa sekä johdon vastuiden ja oikeuksien tiedostamisessa. Aktiivista järjestötoimintaa tuetaan tarjoamalla kursseja toimihenkilöiden tehtävistä, kokoustaidosta, viestinnästä, esiintymistaidosta, Keskustan aatteesta ja arvoista, kampanjoinnista sekä järjestötoiminnan kehittämisestä. Eli tarjolla on eväitä aktiivisen toimijan löytämiseen omasta itsestään. Santeri Alkion ajattelua mukaillen MSL:n yhteiskunnallisten koulutusten tarkoituksena on luoda oppimispuitteet osallistujille, jotta he voisivat paremmin hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä, käsitellä niitä itsenäisesti, ymmärtää asioiden merkityksiä ja muodostaa niistä oman käsityksensä. n Ajatuspaja on suomalainen Think Tank Keväällä 2006 Maaseudun Sivistysliitto, Edistyksellinen tiedeliitto, Maaseudun säätiö, Suomen Keskusta ja Svenska Folkskolans Vänner perustivat Edistysmielisen tutkimuksen yhdistyksen. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin tuolloin ajatuspajatoiminnan ylläpitäminen. Nyt vajaat kaksi vuotta myöhemmin Ajatuspaja e2 -nimen saanut Think Tank on ottamassa paikkaansa suomalaisena tiedontuottajana ja keskustelun avaajana. Perustajajäsenten lisäksi ajatuspajan taustajoukkoihin ovat liittyneet Keskustan opiskelijaliitto ja Alkio-opiston kannatusyhdistys. Mihin ajatuspajaa tarvitaan? Ajatuspaja e2 tuottaa erilaista tietoa julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi nopeasti, joustavasti ja käytännönläheisesti. Julkaistavissa raporteissa ja artikkeleissa on toimenpidesuosituksia, ja ne ottavat kantaa aiheeseen. Think Tank -toiminnalta odotetaan nimenomaan mielipiteiden ilmaisemista ja vaikeidenkin asioiden esille tuomista ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti. Vaikka Ajatuspaja e2:n taustalla on myös politiikan toimijoita, sen tuottamat materiaalit ovat julkisia ja päivänpoliittisista tavoitteista riippumattomia. Tämän vuoksi Ajatuspajan puheenvuorot ovat vai- kuttavia ja tuovat lisäarvoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteistyötä opintokeskusten kanssa MSL ja Ajatuspaja e2 ovat järjestäneet yhdessä muun muassa seminaareja. Ajatuspaja e2:n, MSL:n ja muiden opintokeskusten yhteistyönä järjestettiin lokakuussa Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? -seminaari, jossa käsiteltiin kansalaisten poliittista lukutaitoa. MSL:n ja Ajatuspaja e2:n yhteistyötä vauhdittavat yhteiset tilat Helsingissä Eerikinkadulla. Samoissa tiloissa toimivat nykyisin myös Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Edistyksellinen tiedeliitto. Maaseudun Sivistysliittoa ja e2:ta yhdistää myös sama hallituksen puheenjohtaja, Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski. Ajatuspaja e2:n käytännön toiminnasta vastaavat johtaja Karina Jutila, projektisihteeri Leena Koivisto sekä projektihenkilöstöön kuuluvat erityisasiantuntija Markku Rajala ja tutkija Markus Ojakoski. Tärkeän lisän toimintaan tuovat Ajatuspajan toimintaa ylläpitävän yhdistyksen jäsenet, yhteistyökumppanit ja projektikohtaiset asiantuntijat, joiden työpanos ajatustyössä on ensiarvoisen tärkeä. Vuonna 2008 Ajatuspaja jatkaa toimintaansa yhteiskunnallisen keskustelun virittämiseksi. Ajatuspajalla on jatkossakin neljä toimintaohjelmaa. Ohjelmat käsittelevät Suomea kansainvälisessä yhteisössä, kansalaisten poliittista osallistumista, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa sekä sosiaalipolitiikan teemoja. Ajatuspaja e2 järjestää aihepiireistä muun muassa keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. n Karina Jutila Ajatuspaja e2 tekee uusia avauksia julkiseen keskusteluun ja nostaa ennakkoluulottomasti esiin vaikeitakin asioita. Japo Knuutila: Korset. 79 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 80

12 Kuva: Timo Reko Ota opintoasioissa yhteyttä MSL:n kurssisihteeri Helena Ukuraan, Isokatu 19 B 14, Oulu. Puhelin (08) tai , sähköposti Hän neuvoo tukien hakemisessa ja toimittaa tarvittavat lomakkeet. Tuntituen käyttömahdollisuuksia Tienaa tuntituella! Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämä MSL-opintokeskus tukee taloudellisesti jäsenjärjestöjensä opintokerhojen toimintaa. MSL:sta saa myös valmiita opintomateriaaleja ja ryhmänohjaajakoulutusta. Liperin Vaivion ja Härkinvaaran kyläläiset esittelevät taideteoksiaan. Jäsenjärjestöjen osastot, liitot ja muut ryhmät voivat pitää erilaisia opintotilaisuuksia, joissa käsitellään niiden itse valitsemia aiheita. Opintokeskuksesta saa tukea kerhojen, luentojen ja kurssien järjestämiseen. Kerhossa pitää olla vähintään viisi jäsentä. Kerhon pitää kokoontua vähintään viisi kertaa ja kymmenen oppitunnin ajan. Ryhmä valitsee itselleen aiheen ja ohjaajan. Luennot ja kurssit ovat järjestäytyneempiä oppimistilaisuuksia. Alle kuusi oppituntia (à 45 min.) kestävät koulutukset ovat luentoja, vähintään kuusi oppituntia kestävät koulutukset ovat kursseja. Luennolla pitää olla vähintään seitsemän yli 15-vuotiasta osallistujaa. Ohjelma laaditaan etukäteen ja siinä ilmoitetaan, että luento järjestetään yhteistyössä MSLopintokeskuksen kanssa. MSL:n tuki on enintään 8,50 euroa/oppitunti. Tuki voi olla korkeintaan 50 prosenttia luentomenoista, eli saadakseen täyden tuen on luennolla oltava kustannuksia 17,00 euroa/oppitunti. Kurssilla on oltava vähintään seitsemän yli 15-vuotiasta osallistujaa. Ohjelma laaditaan etukäteen ja siinä ilmoitetaan, että kurssi järjestetään yhteistyössä MSLopintokeskuksen kanssa. MSL:n tuki on enintään 16,90 euroa/oppitunti. Tuki voi olla korkeintaan 50 prosenttia kurssimenoista eli saadakseen täyden tuen on kurssilla oltava kustannuksia 33,80 euroa/ oppitunti. Harrastusta ja oppia opintokerhosta Opintokerho voi olla mikä tahansa ryhmä, seurue, porukka tai joukko, joka kokoontuu säännöllisesti yhteen oppiakseen uutta, valmistellakseen päätöksiä, ideoidakseen tulevaa tai analysoidakseen tapahtunutta. Ihmiset kuuluvat useisiin ryhmiin, joiden toiminnan voi oikein organisoituna luokitella opintotoiminnaksi. Kerho kokoontuu säännöllisesti itse valitsemansa aiheen ja aikataulun mukaan. Kerhoissa voidaan esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa jokin tempaus, tutustua johonkin kirjaan tai julkaisuun, opiskella uusi harrastus tai laatia kannanotto halutusta aiheesta. Kerhoissa voidaan myös suunnitella ja toteuttaa monenlaista vapaaehtoistyötä. Opintokerhoissa voi opiskella lähes mitä tahansa. Aihe on vapaa, samoin ryhmän kokoonpano, kokoontumisajat ja -paikat. Myös työskentelytapa on vapaasti ryhmän päätettävissä. Opintokerhon ohjaaja lähettää ensimmäisen kokoontumisen jälkeen aloitusilmoituksen ja viimeisen kokoontumisen jälkeen opintokertomuslomakkeen Maaseudun Sivistysliittoon. Lomakkeet saa MSL:sta ja verkkosivuiltamme. Kerhotuki on 3,30 euroa/oppitunti (45 minuuttia). Jos ryhmä siis kokoontuu esimerkiksi 50 tuntia (50 x 45 min), on maksimituki 50 x 3,30 euroa = 165 euroa. Saadakseen tukea kerholla on oltava menoja vähintään tuen verran. Kerhon menoiksi hyväksytään muun muassa ohjaajan matkakulut, vuokrat, aineistot ja tarvikkeet sekä esimerkiksi teatterin ja uimahallin pääsymaksut silloin kun ne ovat opiskeluun liittyviä. Luennolla lisää osaamista Luennolla pitää olla vähintään seitsemän yli 15-vuotiasta osallistujaa. Ohjelma laaditaan etukäteen ja siinä ilmoitetaan, että kurssi järjestetään yhteistyössä MSL-opintokeskuksen kanssa. MSL:n tuki on enintään 8,50 euroa/ oppitunti. Luennon tuki voi olla korkeintaan 50 prosenttia kurssimenoista eli saadakseen täyden tuen on kurssilla oltava menoja 17,00 euroa/oppitunti. Luento tilitetään lomakkeella, jonka saa MSL:sta. Lomakkeen mukaan liitetään luennon ohjelma. Saman luennon voi järjestää useassa eri paikassa, jolloin luennot voi tilittää sarjana kaikki samalla lomakkeella. Luennoista ei tarvita osallistujalistaa eikä osallistujien profiilitietoja, kuten kursseista. Esimerkki luentotilaisuudesta Metsänomistajanaisten ilta on Maaseudun Sivistysliiton ja MTK:n yhdessä järjestämä tilaisuus. Illan tarkoituksena on lisätä metsää omistavien naisten tietoa järjestöllisistä vaikutuskanavista sekä metsänomistajan turvasta. Tavoitteena on palvella jo MTK:n jäsenenä olevia naisia, saada metsänomistajanaiset kiinnostumaan MTK:sta sekä hankkia järjestölle uusia metsäjäseniä. Metsänomistajanaisten ilta järjestettiin iltatilaisuutena, joka alkoi klo kahvilla ja päättyi klo alkavaan iltapalaan. Illan aikana kuultiin useita naisvaikuttajien puheenvuoroja. Tilaisuudesta ilmoitettiin paikallislehdessä ja ilmoituksessa mainittiin, että tilaisuus järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. MSL:n luentotuki tulee ajalta Tänä aikana kuultiin neljä puheenvuoroa. Tilaisuus saa luentotukea 3,5 oppituntia x 8,50 e = 29,75 e. Edistynyttä opiskelua kurssilla Kurssin hyväksyttäviä menoja ovat muun muassa ilmoitusmaksut, vuokrat, ohjaajan palkka ja matkakulut, materiaalit, laitevuokrat ja myös tarjoilukulut kuten kurssilaisille tarjottava ruoka ja kahvi (toisin kuin opintokerhossa, jossa tarjoilukuluja ei hyväksytä tukeen oikeuttaviksi menoiksi). Kurssitilitys tehdään lomakkeilla, jotka saa MSL:sta. Tilityksen mukaan liitetään ohjelma, osallistujaluettelo sekä tietyt profiilitiedot osallistujista. Menotositteet sisällytetään järjestäjän kirjanpitoon. Niitä ei tarvitse liittää tilitykseen. Ohjelmassa voi olla myös ryhmäopetustunteja, jolloin kussakin ryhmässä on oltava vähintään viisi osallistujaa ja kullakin ryhmällä oma vetäjä. Yhdelle kurssille hyväksytään kahdeksan ryhmää. Jos kurssilla on tehty ryhmätöitä esimerkiksi viidessä eri ryhmässä kahden tunnin ajan, tulee ryhmätöistä yhteensä 10 tuntia, joille saa MSL:n tukea. Kyläsuunnitelma kurssilla Kyläyhdistys voi tehdä suunnittelutyötä opintokeskuksen tukemana kurssina. Tulevaisuuden verstas -työpajoissa on tehty kyläsuunnitelmia ympäri Suomea jo parinkymmenen vuoden ajan. Pohjois-Karjalassa Leader+ -ohjelmakauden aikana MSL on avustanut kyläyhdistyksiä näiden kyläsuunnitelmien teossa. Kyläsuunnitelmia on tehty kuuden vuoden aikana yli 70. Käytännössä kyläsuunnitelman laatiminen tarkoittaa 5 6 kyläiltaistuntoa, joista jokainen kestää 3 4 tuntia. Tukeen oikeuttavia kurssitunteja kertyy runsaasti, jos työskennellään ryhmissä. Kurssitunneista saa MSL-kurssitukea (16,90 euroa/opintotunti), jolla voi kattaa kustannuksia. Kuluja voivat olla vetäjän palkat, ilmoitukset, painatukset, vuokrat, tarvikkeet sekä kahvit ja pullat. Kurssituki voi muodostua näin Kurssi kestää 8 tuntia ja kuluja on yhteensä 100 euroa. Järjestäjän saama tuki on 50 euroa (50 prosentin sääntö). Maksimituki kyseiseltä kurssilta olisi 8 tuntia x 16,90 euroa = 135,20 euroa. Tämän saadakseen järjestäjällä pitää olla kuluja vähintään 270,40 euroa (2 x 135,20 euroa). 81 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 82

13 Kirjoittaja Markku Hattula on kirjailija, kouluttaja ja Mielin, kielin -hankkeen vastaava. Sitä minä ihmettelen etteivät puut sekoa tässä sekamelskassa, saavat kasvaa plastiikkia ja pullonsirpaleita öljyläikkiä betonia juurillaan, pakokaasujen ja myrkkyjen ympäröiminä ne pitävät ylväästi päänsä pystyssä joka vuosi Mielin, kielin löydä sanat tunteillesi vaikka sata tehdasta menee perseelleen, avioerot lisääntyy, nämä puut, vielä viimeiseen asti. Säilyttävät oman sisäisen ohjelmansa. Mielin, kielin dialogista digitarinaan -hanke aloitettiin vuonna 2007, ja se jatkuu Terveyden edistämisen keskuksen rahoituksen turvin myös tänä vuonna. Olemme Maaseudun Sivistysliiton, Mieli Maasta ry:n ja Lomayhtymä ry:n kanssa yhteisvoimin pyrkineet löytämään ne ihmiset, joiden hätä on suurin. Kun olen kuunnellut masentuneiden, loppuun palaneiden, sairauksien vuoksi työstä pois potkittujen ja markkinahumun puristuksessa ahdistuneiden ihmisten tarinoita, mieleeni on noussut ohessa mainittu Kaarina Valoaallon runo. On tuntunut, että sitä mukaa kun rikkaiden optiovoitot paisuvat ja tehtaita lopetetaan pääoman mahtikäskyllä, syrjäytyneet ajautuvat yhä kauemmaksi sivukaduille valtiaiden citymaastureiden valokeiloista. Mielin, kielin -hankkeessa olemme yhdessä hätää kärsivien ja asiantuntijoiden kanssa etsineet sanoja sille pahoinvoinnille, jonka keskellä monet ihmiset joutuvat elämään. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet, lähijaksoilla Lomayhtymän kylpylöissä ja väliaikoina yhteisissä verkkoryhmissä. Niille, joilla ei ole käytössään tietokoneyhteyttä, olemme antaneet mahdollisuuden kirjeitse sanoittaa tuntojaan. Asiantuntijat ovat vastanneet kirjeisiin. Ihmisen sisäinen ohjelma Valoaalto ylistää runossaan sitä, miten puut viimeiseen asti pitävät päänsä pystyssä ja säilyttävät oman sisäisen ohjelmansa. Samasta asiasta on kysymys myös ihmisellä: miten säilyttää oma sisäinen tarinansa ja nähdä sen kautta elämässä mieltä samaan aikaan, kun ahneus ja tunteettomuus levittävät jäteplastiikkia, öljyläikkiä ja betonia ihmisverson juurille. Askel eteenpäin on otettu, jos ihminen kykenee löytämään sanat tunteilleen ja kuu- lijan sanoilleen. Jos kumaraan painettu ja yksin jäänyt, terveyspalveluista ulkoistettu vähävarainen kykenee kirjoittamaan sanoiksi tukahdutetun vihan ja kokemansa epäoikeudenmukaisuuden ja välinpitämättömyyden, hän saattaa löytää uuden polun pään. Tunteilla on sanat Samoin kuin asioilla, myös tunteilla on sanat. Tukahdutetut tunteet keräytyvät möykyksi sydämeen ja mieleen, ja vaativat niitä murtumaan. Mykkyydessä on kaksi mahdollisuutta. Sydän pettää tai mieli pettää. Mielin, kielin -hankkeessa etsimme yhteisvoimin kolmatta mahdollisuutta: sitä että sivulliseksi itsensä kokevaa kuunnellaan, että hänelle puhutaan oikeilla sanoilla ja että hän itse alkaa löytää tunteille ja ilmiöille oikeita sanoja. Olen kuullut ja lukenut Mielin, kielin -ryhmässä elämäntarinoita, joita ei uskoisi todeksi yhdessä maailman rikkaimmista valtioista. Totuus on tässäkin tarua ihmeellisempi. Valitettavasti nämä tarinat eivät ole kauniita satuja. Saamamme rahallisen tuen ansiosta meillä on mahdollisuus etsiä yhdessä sanoja niitä kaipaavien ihmisten kanssa. Itse uskon kirjoittamisen ja puhumisen eheyttävään voimaan. Siihen voimaan me luotamme myös Mielin, kielin dialogista digitarinaan -hankkeessa. Jokainen ihminen on hyvän elämän arvoinen. Yhteisöllisyydessä on voimaa. Tervetuloa mukaan Sinä, sanoja etsivä ihminen. n Vuoden 2007 alussa käynnistetty Mielin, kielin dialogista digitarinaan -hanke tähtää masennuksen ja yksinäisyyden lievittämiseen kirjoittamisen ja keskustelun keinoin. Lisätietoa hankkeestä löydät osoitteesta Kuvat Kalle Kataila, sarjasta Avaran kosketus. Kaarina Valoaalto 83 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 84

14 SkrÄppÄyS huvia on ja hyötyä Muistoalbumit ovat tuttuja vuosikymmenten takaa, mutta myös me tietotekniikan ajan ihmiset haluamme tehdä jotakin käsin kosketeltavaa. Skräppäyksestä on tullut ilmiö. matkaa, retkeä, lemmikkieläintä, karjaa ja muita kotieläimiä, harrastusta, työporukkaa, ripareita tai festareita asiaa, joka on itselle tärkeä. Suvun tarinan ja historiikinkin voi skräpätä. Albumi, mutta jo yksittäinen skräppikin kertoo paitsi aiheesta, jota käsitellään, myös ihmisestä, joka työn on tehnyt. Se tuo työlle lisäarvoa ja uusia merkityksiä. Muistoja ja oivalluksia Maahenki on julkaissut kaksi kirjaa skräppääjien avuksi. Nyt skräpätään on opas leikekirjan tekemiseen. Siinä tutustutaan yhdeksään skräppääjään ja heidän kättensä jälkeen. Kirja antaa perustiedot tästä kiehtovasta harrastuksesta. Oma kirja on albumi, joka inspiroi tallentamaan tarinoita tyhjille sivuille. Maaseudun Sivistysliiton aikuiskouluttaja, kirjailija Markku Hattula ja koulutussuunnittelijat Eeva Kalli ja Jenni Partanen ovat käyttäneet skräppäystä koulutustyössään. Hattula on käyttänyt skräppäystä omaelämäkerrallisten muistojen työstämisessä ja isovanhempien ja lastenlasten välisen sillan rakentajana. Kalli ja Partanen ovat järjestötoiminnan koulutuksessa saaneet kurssilaiset käsittelemään skräppäämällä omaa keskustalaista identiteettiään. Kurssilaiset ovat lähteneet ennakkoluulottomasti ja innostuneesti kokeilemaan uutta tapaa käsitellä asioita. Moni on arvellut jatkavansa harrastusta itsekseenkin. Skräppäämisen usein ajatellaan olevan ennen kaikkea naisia kiehtovaa, mutta kouluttajat ovat huomanneet sen kiinnostavan molempia sukupuolia ja kaikenikäisiä. Hattula kertoo kuitenkin, että miesten skräpit ovat usein konkreettisia ja käytännöllisiä, naisten runollisia ja koristeellisia. n Johanna Jokipaltio Eläkeliiton ja Vesaisten jäsenet opettelivat yhdessä skräppäämistä MSL:n kurssi-illassa Keravalla. S kräppi tulee englannin sanasta scrapbook, leikekirja. Tekijänsä näköinen kirja syntyy leikkaamalla, liimaamalla ja yhdistelemällä kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi valokuvia, lehtileikkeitä, omia tekstejä, postikortteja ja -merkkejä, lippusia ja lappusia ja muuta matkan varrella talteen jäänyttä. Skräppäys on muistelukerrontaa, mutta se on myös rentouttavaa ja jännittävää ajankulua, joka toimii terapeuttisestikin. Skräppäämällä tehdään omin käsin esine, joka miellyttää silmää ja luo hyvää oloa. Tietokonetta ja digitekniikkaakin voi käyttää apuna. Tuloksena voi olla kirja, albumi, kollaasi, kuvasarja, lehtinen, taulu, säilytyslaatikko, lahjapaketti, kortti, kirjanmerkki, kuvan kehys... Skräppäys antaa lähes rajattomat mahdollisuudet luovuuteen. Albumi on ykkössuosikki Skräppääjien ykkössuosikki on albumi, johon kootaan muistoista kokonaisia tarinoita. Albumeja rakennetaan yleensä teemoittain. Ne voivat käsitellä esimerkiksi häitä, lapsenlapsia, merkkipäivää, kiinnostavaa sukulaista, hautajaisia, puutarhaa, Kuvat Päivi Kapiainen 85 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti MaaMerkkI 86

15 Kirjoittaja Ahti Isomäki on taidemaalari ja Kettuki ry:n puheenjohtaja. Voimataide-hanke luo pohjoismaista yhteyttä Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa Pieksämäellä kokoontuu viikoittain 25 kehitysvammaista Liisa Kauppisen ja Irina Leinon vetämään Taidepesulaan. Taidetoiminnan haasteena on sovittautua osaksi ison keskuksen toimintaa ja ottaa huomioon erilaisten osallistujien tarpeet. Vaalijala on yksi Suomen suurimmista kehitysvammaisten kuntoutuspalveluja tarjoavista keskuslaitoksista. Laitoksen taidetoimintaa on viime vuosina kehitetty yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Esikuvia ja inspiraatiota on haettu niin kotimaasta kuin ulkomailta. Verkottumisen tuloksia esiteltiin kesällä 2007 kulttuurikeskus Poleenissa, Vaalijalan 100-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä pohjoismaisessa taidenäyttelyssä. Nordisk Kulturfondenin tukema pohjoismainen Voimataide-projekti jatkuu vuoteen Projekti toteutetaan yhteistyössä tanskalaisten ja ruotsalaisten kumppanien kanssa. Kotimaassa hakeudutaan entistä tiiviimmin mukaan Kettuki ry:n verkostoon. Syksyllä 2008 Voimataide-projekti järjestää kehitysvammaisten taiteen pohjoismaisen näyttelyn GAIA-museossa Tanskassa. Suomesta näyttelyssä on esillä teoksia Kettukin kokoelmasta ja Vaalijalan Taidepesulasta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään kansainvälinen seminaari kehitysvammaisten taidetoiminnan ammattilaisille. Projektin aikana myös kehitysvammaiset taiteilijat tapaavat toisiaan työpajoissa Suomessa ja Ruotsissa. n RK Voimataide/Kraftkonst-näyttely GAIA Outsider Art Museum Randers, Tanska, Kansainvälinen seminaari Kehitysvammaiset keskittyvät oleelliseen Kehitysvammaisten työpajoissa syntyy omaleimaista ja erittäin ilmaisuvoimaista taidetta, joka saa kriitikot ja yleisön ihmettelemään ja ihastumaan. ITE-taide teki läpimurtonsa tällä vuosituhannella, ja samoihin aikoihin alkoi esiin nousta myös toinen tuntemattomien taiteilijoiden joukko: kehitysvammaiset taiteilijat. Näitä kahta taiteilijaryhmää yhdistää ennenkaikkea se, että ne eivät piittaa muotivirtauksista ja taidemaailman kirjoittamattomista säännöistä. Yhteistä on myös aito naiivius sekä tahallinen ja tahaton huumori. Tekijät ovat kuitenkin oleellisesti erilaisia. Tyypillinen ITE-taiteilija ei tarvitse ympäristönsä hyväksyntää, kannustusta tai apua. Hän on itseoppinut ja hallitsee suvereenisti Itse Tehtyä Elämäänsä oman taiteensa valtakunnassa. Kehitysvammainen taiteilija on tavallaan ITE-taiteilijan vastakohta, sillä hän tarvitsee apua ja kannustusta kaikessa tekemisessään. Työpajat arvostettuja Valtaosa kehitysvammaisten taiteesta on syntynyt työpajoissa, joissa on mukana vammaton opettaja. Työpajat toimivat myös taiteilijaryhminä, joilla on omaa näyttelytoimintaa. Tällaisia taiteilijaryhmiä on varsinkin Euroopassa runsaasti. Monet niistä ovat erittäin tunnettuja ja arvostettuja, ja niillä on omia myyntigallerioita, omaa julkaisutoimintaa ja kansainvälisiä kontakteja. Opettajina on ammattitaiteilijoita, jotka vastaavat myös näyt- telytoiminnasta. Kehitysvammaiset keskittyvät oleelliseen, eli taiteen tekoon. Suomessakin on monia korkeatasoisia taidetyöpajoja ja kouluja. Tunnetuimmat niistä ovat Kirsikoti Lieksassa ja Kaarisilta Nastolassa. Näiden lisäksi on lukuisa määrä pienempiä ryhmiä, jotka toimivat laitoksissa, erityisammattikouluissa, kansalaisopistoissa ja päivätoiminta- ja työkeskuksissa. Kaikille on yhteistä jatkuva rahapula ja epävarmuus toiminnan jatkumisesta. Ja koska toiminta on uutta Suomessa, on yhteistä myös epävarmuus toimintatavoista. Epävarmuutta usein lisää lähiympäristön ymmärtämättömyys ja arvostuksen puute. Verkostosta voimaa Vuonna 2002 joukko taiteilijoita ja muita asiasta kiinnostuneita perusti valtakunnallisen Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n (Kettuki). Yhdistyksen tarkoituksena on kohottaa kehitysvammaisten taiteen arvostusta, järjestää näyttelyjä ja edistää kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa taidetta. Yhdistys ylläpitää kehitysvammaisten omaa Kettuki-taidekeskusta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kettuki-keskus pyrkii kokoamaan yhteen kaikki alan toimijat, jotta tieto, kokemukset ja ideat leviäisivät laajemmalle. Verkoston toimijoita yhdistää myös Kettuki-tiedote, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Taidekeskuksella on myös jo laajasti kansainvälisiä yhteyksiä. n Yllä: Maria Eloranta, Kevätvalssi, Akryyli 40 x 50. Kettuki-kokoelma. Alla: Elina Niemelä, Pimeyden enkelit, Akryyli 61 x 97. Perttulan erityisammatti-koulu. Kuvat Hannu Salmi. 87 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 88

16 Kuvat Harri Nurminen. Kuvissa Heikki Junnon teoksia ja pihapiiriä Kärsämäellä. kohtaava kokee. Yksinäisinä ja aivan vieraalle pihalle sijoitettuina teokset muuttuvat helposti pelkiksi kuriositeeteiksi. ITE-taide kuuluu tekijän elinympäristöön ITE-taide eroaakin selvästi muusta taiteesta esillepanovaatimustensa suhteen. Näitä teoksia ei voi ongelmitta irrottaa tekijänsä elämäntarinasta ja elinympäristöstä. Teosten syvimmät merkitykset syntyvät nimenomaan siitä rikkaasta konnotaatioiden verkostosta, johon teokset tekijänsä pihamaalla linkittyvät. Ammattitaiteilija sijoittaa tuotantonsa aina taiteen perinteeseen, ja silloin sitä voi myös tarkastella ja ymmärtää taidehistoriaa vasten. Toisin on ITE-taiteen laita. Harva ITE-taiteen tekijä on lainkaan tietoinen taiteen historiasta, eikä hän ainakaan ole huolissaan tuotantonsa suhteesta taiteen perinteeseen. ITE-taiteilijan tuotanto syntyy lähinnä henkilökohtaisista virikkeistä. Siksi sen syvällinen ymmärtäminen voikin olla vaikeaa irrallaan tekijän elinympäristöstä. n ITE-taiteen suojeluohjeet Onko perhepiirissäsi tai naapurustossasi ITE-taiteilija? Hänen teoksensa eivät säily ikuisesti eikä niitä aina ole mahdollista jättää pysyvästi syntysijoilleen. Voit kuitenkin auttaa teosten tai ainakin niitä koskevien muistojen säilyttämisessä. Muistot ovat arvokkaita perhepiirille ja suvulle, mutta ne ovat tärkeitä myös, jos teoksia myöhemmin siirretään kokoelmiin. Tallenna Valokuvaa, videoi ja haastattele nauhalle. Ota lähikuvia jokaisesta teoksesta. Kuvaa teosympäristön kokonaisuutta ja tekijää työnsä parissa. Haastattele tekijää hänen ajatuksistaan, elämästään ja taiteestaan. Kysy töiden merkityksistä, tekotavoista ja tekovaiheista. Luetteloi teokset. Hyödyllisiä tietoja ovat teoksen nimen ja/tai aiheen lisäksi ainakin materiaali, tekoaika ja mitat. Talleta taiteilijasta kertovat lehtileikkeet ja muu vastaava materiaali. ITE-ympäristöt tarvitsevat huolenpitoa Moni ITE-taiteilijan kanssa käyty keskustelu päätyy pohdintaan, mikä taideteosten kohtalo on tekijän kuoleman jälkeen. Huoli ei ole turha, sillä valitettavasti useimmat ITE-taidekokonaisuudet tuhoutuvat tekijän kuoltua. Silti aivan liian harva suunnittelee teostensa tulevaisuutta. Kirjoittaja Veli Granö on valokuvaaja ja ITE-taiteen dokumentoija. Olen itse todistanut monien loistavien taidepihojen katoamista. Kiersin 1980-luvulla kymmeniä pihapiirejä Onnela-valokuvakirjaani varten. Lähes kaikki ovat nyt nähtävissä vain kuvissani. Useimmiten teosten kohtalona ei ole ollut joutua hävitetyiksi, mutta sellaistakin on joskus tapahtunut. Jotkut ITE-taiteilijat ovat raivanneet tuotannolleen hyväksyntää varsin vastahakoisessa ympäristössä, eikä ole yllättävää, jos taidepihaa hävenneet perheenjäsenet haluavat päästä eroon teoksista heti, kun se vain on mahdollista. On saattanut käydä niinkin, että itseoppinut taiteilija on levittänyt vimmaisesti kasvaneen taideympäristönsä oman tonttinsa rajojen ulkopuolelle. Ei tarvinne muistuttaa, mitkä ovat naapurin tontilla olevien taideteosten oikeudet. Perinnönjako hajottaa usein taidepihan Yleensä ITE-teosten kohtaloksi kuitenkin koituu perinnönjako ja talon myynti. Usein taideteokset alkavat tässä vaiheessa kiinnostaa kaukaisempiakin sukulaisia, ja niin ne leviävät eri puolille maata. Taidepiha hajoaa yksittäisiksi puutarhapatsaiksi. Kokonaisuuden hajoaminen on sääli, sillä vain omassa ympäristössään ja yhdessä toistensa kanssa teokset tuottavat sen ainutlaatuisen ja valtavan vaikutuksen, jonka ITE-taidetta aidossa ympäristössä Kysy tekijältä teosten hoito-ohjeet ja kirjoita ne muistiin. Säilytä Jos perhepiirissä on mahdollista säilyttää teokset niiden omilla paikoillaan, pidä huolta teosten kunnosta ja ympäristöstä. Jos läheisten voimavarat eivät yksin riitä, tutki, löytyisikö lähiseudulta sopiva taho, joka voisi osallistua taideympäristön ja teosten hoitoon tai ottaa ne vastuulleen. Kysy, voisiko esimerkiksi kylä-, kotiseutu- tai kulttuuriyhdistys, kotiseutumuseo, kunta tai paikallinen matkailuyrittäjä olla avuksi. Kysy asiantuntijalta Maaseudun Sivistysliitto ja ITE Nykykansantaiteen museo neuvovat ja ottavat mielellään vastaan taiteilijoista tallennettua tietoa. ITE-museo ottaa resurssiensa rajoissa vastaan teoslahjoituksia. Maaseudun Sivistysliiton kulttuuriosasto Eerikinkatu 28, Helsinki Puh. (09) ITE Nykykansantaiteen museo Kansantaiteenkeskus PL 11, Kaustinen 89 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 90

17 vaaroilla innostuttiin Ite-taiteesta ITE Vaaroilla -esiselvityshanke vahvisti arvelun siitä, että myös Pohjois-Karjalassa on paljon käsistään käteviä, persoonallisen nykykansantaiteen tekijöitä. Vuoden 2007 kestäneessä etsinnässä kirjattiin muistiin 230 henkilön yhteystiedot. esiselvityshankkeen tavoitteena oli löytää Pohjois-Karjalan alueelta taiteilijat, joiden tuotanto kumpuaa ajankohtaisista aiheista, kansanelämästä, historiasta, päivänpolitiikasta tai yhtä hyvin saduista, tarinoista ja eksotiikasta. Hanke sai suuren suosion, ja yhteydenottojen määrä yllätti runsaudellaan. Vaikka etsimme tällä kertaa käsillään tekeviä nykykansantaiteilijoita, meille tuli kosolti ehdotuksia myös tarinankertojista, musiikin tekijöistä ja kirjoittajista. Nelihenkinen kartoittajaryhmämme sukkuloi sydänkesän ajan pitkin Pohjois- Karjalan vaaroja tapaamassa ITE-taiteilijaksi ilmoittautuneita. Työ oli erittäin mielenkiintoista ja antoisaa. Väittävät, että viime kesä oli sateinen ja kylmä. Meille paistoi aina aurinko. Kerta toisensa jälkeen saimme kokea ihmetyksen, ihastuksen ja mykistyksen tunteita katsellessamme mitä pohjoiskarjalaiset ihmiset ovat saaneet aikaan. Löysimme kokonaisia pihapiirejä täynnä betoniveistoksia, jotka kertoivat ajankohtaisista asioista, historiasta tai muista tekijälleen läheisistä asioista. Näimme tu- hansittain tauluja ja sadoittain puisia kissoja, koiria, kaloja, karhuja ja muumeja. Kiersimme tuntikausia keräilyinnostuksen saaneiden kotimuseoita ja pihoja. Näimme kekseliäisyyttä, tuotteliaisuutta ja tekemisen riemua. Tiedossamme on nyt kutakuinkin sata varteenotettavaa pohjoiskarjalaista nykykansantaiteilijaa. Heidän tuotantonsa ja teoksiensa esittelyä varten alkaa tämän vuoden aikana uusi ITE Vaaroilla -hanke. ITE Vaaroilla -esiselvityshanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliitto, käytännön toteutuksesta vastasi Itä-Suomen aluekeskus. Hankkeen rahoittivat Joensuun Seudun Leader ry ja Vaara-Karjalan Leader ry. n Kirjoittaja Merja Kärkkäinen toimi ITE Vaaroilla -esiselvityshankkeen koordinaattorina. Ite elää keskellä Suomea Kuvassa juukalaisen Eero Pulkin teos Turistikarhu. Kuva Raila Knuuttila Helinä Savosen tekstiiliveistokset Iloinen Elisapetti ja Vihreän liiton jäsen. Kuva Marjo-Riitta Simpanen Saarijärven museo on pitkään esitellyt itseoppineiden taidetta. Ensimmäisenä ITE-näyttelynä voidaan pitää Saarijärven museossa 1990-luvun lopulla pidettyä Tavallisten ihmisten taidetta -näyttelyä. Amerikassakin tunnettu kokkolalainen protestimaalari Tyyne Esko teki tuolloin merkittävän lahjoituksen Saarijärven museolle, ja museo on vaalinut tähteään. Nyt ITE valloittaa museon ulkona ja sisällä. Tulevana kesänä Saarijärvellä Tapperien ja Hannes Autereen pitäjässä esitellään kattavasti pohjoisen Keski-Suomen ITE-taidetta. Puuveistoperinne elää vahvana alueen ITE-taiteen voimakeskuksissa Saarijärvellä ja Viitasaarella. Vaikka naiset ovat miehiä harvalukuisempi joukko, vahvoja naisia toki löytyy. Perinteisten tekstiilitekniikoiden taitajia ja uudenlaisia soveltajia ovat viitasaarelainen Aune Kinnunen ja saarijärveläinen Helinä Savonen. Näyttely on osa MSL:n hallinnoimaa ITE esillä -hanketta, jota rahoittaa Viisari LEADER. Viisari-ryhmä toimii Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa ja Äänekosken maaseutualueella. n EV ITE-taide pohjoisessa Keski-Suomessa Saarijärven museo, Herajärventie 2, Saarijärvi /museo 91 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti MaaMerkkI 92

18 Kirjoittaja Timo Reko toimii MSL:n Itä- Suomen aluekeskuksessa koulutussuunnittelijana. Timo on myös MSL:n Vaara- Karjalan kulttuuriyhdistyksen sihteeri. Kirjoittaja Tuula Nikulainen on Halikonlahti Green Art -tapahtuman suunnittelija ja kuraattori. Kulttuuria Pogostalle Green Art on taidetta ja tekoja Ilomantsilaiset kunnostavat kirkonkylän vanhasta kansakoulusta itselleen kulttuuritalon ja Pogostan kylätalon. Kulttuuritaloa pitää kotinaan myös vajaa vuosi sitten perustettu Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys. Ilomantsissa oli pitkään mietitty oman kulttuuri- ja opintoyhdistyksen perustamista. Pogostalle haluttiin toimija, joka vastaisi myös erilaisten kulttuurihankkeiden tarpeisiin. Huhtikuussa 2007 aloittanut yhdistys sai vanhan kansakoulun eli Kotimäen koulun hallintaansa 25 vuoden vuokrasopimuksella. Koulun kunnostaminen kulttuuritaloksi alkoi vuoden 2008 alussa. Tavoitteena on kehittää Kotimäen koulusta näyttelykeskus ja yhdistysten talo, Pogostan kylätalo, toteaa MSL:n Vaara- Karjalan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Kangas. Ilomantsista ei tähän saakka ole aina löytynyt sopivaa paikkaa näyttelyiden järjestämiseen. Esimerkiksi Ritva Korhosen käs paikat sekä Katri Vala- ja Siiri Mekri -näyttelyt eivät ole olleet esillä moneen vuoteen. Myös keväällä 2007 aloittaneen Nukketalon näyttely on väliaikaisessa tilassa. Nyt tarkoituksena on vahvistaa ja täydentää Ilomantsin näyttelytoimintaa. Omat näyttelynsä ansaitsevat myös merkittävät ilomantsilaiset henkilöt, Ilomantsin sukujen tarinat sekä monet kerätyt valokuvat. Myös karjalan kieli on Suomessa ilman selkeää kotia. Näihin kulttuuriyhdistys pyrkii nyt vastaamaan, kertoo Kauko Kangas. Myös matkailua siivittämään Kulttuuriyhdistys aikoo tehdä yhteistyötä muun muassa Ilomantsin näyttämökerhon, Piirolan pihan, Parppeinvaaran ja Möhkön kulttuuritoimijoiden kanssa. Yksi tavoite Kotimäen koulun kehittämisessä on tietenkin edistää Ilomantsin matkailua ja tarjota mielenkiintoinen kohde paikkakunnalla vierailijoille, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Ritva Korhonen. Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistystä oli perustamassa lukuisa määrä ilomantsilaisia. Mukana yhdistyksessä on kulttuurivaikuttajia, hanketoimijoita, kirjoittajia, sukuseurojen ihmisiä ja tietenkin vanhan rakennuksen kunnostajia. Töitä Kotimäen koulun kunnostamisessa ja sen toiminnassa riittää kaikille. Näin aluksi yhdistyksen toiminta keskittyy Kotimäen koululle, toteaa Ritva Korhonen. n MSL:n Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Kangas (oik.) varapuheenjohtaja Ritva Korhonen ja sihteeri Timo Reko (vas.). Green Art on taidesuuntaus, jossa teosten avain on ihmisen suhde ympäristöönsä. Green Art -taiteilija kuvaa ja tutkii ympäristöään ekologisesti. Maisema ja luonto eivät ole vain visuaalisia näkymiä tai tapahtumapaikkoja, vaan taiteilija hyödyntää teoksia luodessaan tietoa ja kokemuksia näkymättömistä, eri tasoilla ilmenevistä luonnonlaeista ja vuorovaikutussuhteista. Green Art (Art and Ecology, Ecoart) on poikkitaiteellinen suuntaus. Kaikki taiteen tekemisen lajit ovat edustettuina maa- ja ympäristötaiteesta media- ja yhteisötaiteeseen. Kaiken kaikkiaan kyseessä on TAIDE tärkeä ja vaikuttava yhteisluonnollinen taide. Ympäristön, luonnon ja yhteiskunnan tutkimus liittyvät läheisesti taidesuuntaukseen. Jokainen taideteos on tärkeä pala suuressa mosaiikissa. Mosaiikin palat tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja ajatella, kokea ja löytää uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia, jotka tähtäävät elämäntapamme parantamiseen. Green Art -taideteokset eivät syytä tai saarnaa, vaan nostavat esiin ympäristöömme liittyviä keskeisiä ongelmakohtia mietittäväksi, solmuja avattavaksi. Aurinkoinen tulevaisuus Ensimmäinen taiteen ja ekologian yhdistämisen mahdollisuuksia näyttänyt Green Art -tapahtuma syntyi taiteilijoiden, luonnontieteilijöiden ja aurinkokeksijöiden yhteisvoimin Salon seudulla vuonna Näyttely sai nimekseen Aurinkoinen tulevaisuus ja tapahtumaa määrittelemään listattiin neljä sallittua lisäainetta : E1(ekologia), E2 (eettisyys), E3 (esteettisyys) ja E4 (energia). Aurinkoinen tulevaisuus sai runsaasti myönteistä huomiota ja mikä parhainta, taiteilijat, luonnontieteilijät ja muut ympäristöosaajat olivat löytäneet toisensa. Timo Vartiaisen Parskevan linnut -ympäristötaideteos on myös pieni ekologinen teko, joka lievittää nykyisissä talousmetsissä kodittomiksi jäävien kolopesijöiden asuntopulaa. Aurinkoinen tulevaisuus jatkuu Halikonlahti Green Art -tapahtuman sydämessä. Kansainvälinen taidetta ja ekologiaa yhteen nivova tapahtumasarja levittäytyy syyskuussa 2008 Salon Taidemuseoon ja Halikonlahden ympäristöön. Halikonlahti Green Art -tapahtumissa korostuu taide tekona. Green Art -taiteilijat eri puolilla maailmaa myötävaikuttavat ympäristönsuojeluun tekemällä luonnon ennallistamista edistäviä taidetekoja tai erillisiä luonnon ennallistamisteoksia. Luonnon ennallistaminen voi tarkoittaa saastuneen maaperän puhdistamista, luonnollisten maakerroksien jälleenrakentamista, luonnonmukaisen ekosysteemin palauttamista tai keinotekoisen ekosysteemin rakentamista, eläinten pesimäolojen kohentamista ja palauttamista tai veden ja ilman puhdistamista. Taide antaa mahdollisuuden herättää ja liikuttaa tunteita. Rakkaus luontoon ja tunneäly saavat ihmisen ryhtymään luon- nonsuojelun vaatimiin muutoksiin ja toimenpiteisiin. Muutokset vaativat vanhasta luopumista, mikä saattaa aiheuttaa tuskaa. Taide voi myös lievittää tätä kipua ja auttaa uuden synnyttämisessä. Grassroots tuo ekotaiteen uranuurtajat Kiasmaan Maaseudun Sivistysliitto järjestää yhdessä Halikonlahti Green Art -työryhmän ja Nykytaiteen museo Kiasman kanssa kansainvälisen Taide ja ekologia -konferenssin Helsingissä Kiasma-teatterissa. Grassroots-konferenssi tuo Suomeen kansainvälisiä ekotaiteen uranuurtajia ja kokoaa yhteen suomalaisia taide- ja ympäristötoimijoita ja taiteesta kiinnostunutta yleisöä. Konferenssissa pohditaan taiteen ja ekologian yhdistämisen merkitysulottuvuuksia niin itse taiteessa kuin taide- ja ympäristökasvatuksessa ja ympäristönsuojelussa. Konferenssin päivitetyt tiedot löytyvät osoitteesta n Kuva: Jarmo Markkanen 93 Maamerkki Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maamerkki 94

19 nyt. Kuva Jouni Lehtiranta. ITE-taiteilija Väinö Oja otti vastaan Paimio-mitalin. Ite-taiteilija väinö ojalle paimio-mitali Paimion kunta luovutti itsenäisyyspäivänä Paimio-mitalin ITE-taiteilija Väinö Ojalle. Kuvanveistäjä Raili Mikkosen suunnittelema mitali myönnetään henkilölle, joka on työllään saavuttanut yleistä arvostusta paimiolaisuuden hyväksi. Mitali jaettiin nyt kahdeksannen kerran. Maansiirtokoneen kuljettajana elämäntyönsä tehneen Väinö Ojan (s. 1930) taiteilijaura alkoi 1990-luvun lopulla tarpeesta saada mökin pihalle jotakin kaunista. Materiaaliksi löytyi kuusipuu ja työvälineeksi moottorisaha. Ojan lempiaiheita ovat eläimet, erityisesti karhut ja linnut, sekä enkelit ja madonnat. Tekniikkaansa Oja on pyrkinyt kehittämään niin, että puun oma, kaunis pinta tulisi parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Hän viimeistelee työt kehittämällään pintakäsittelyliuoksella. Väinö Ojan taide puhuttelee ihmisiä ympäri maailmaa. Hänen töitään on viime vuosina nähty ITE-taiteen merkittävissä näyttelyissä muun muassa Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Unkarissa ja tietenkin Suomessa. Ojan kaksi pientä lintuveistosta on ostettu kuuluisaan abcdkokoelmaan Ranskaan. Vajaan vuosikymmenen kestäneen taiteilijauran aikana on syntynyt satoja erikokoisia, omintakeisia puuveistoksia. n pirkko tiirolalle MSL:n erityispalkinto Oululainen opettaja Pirkko Tiirola sai Maaseudun Sivistysliiton erityispalkinnon Politiikkaa ja valtapeliä -keruukilpailussa. Kilpailussa tallennettiin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvää muistitietoa. Kilpailu kuului Suomen 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin, ja keruun pääjärjestäjänä toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto. Kirjoitusten aiheet kattavat monipuolisesti 90 vuoden ajan, viivan vetämisestä pohdintoihin internet-äänestämisestä. Pirkko Tiirola muistelee kirjoituksessaan kotiseutunsa, Paltamon Mieslahden poliittisesti aktiivista toimintaa tupailtoineen, joihin osallistui monesti myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Tiirolan omakohtaisiin kokemuksiin kuuluivat Hertta Kuusisen räväkät kannanotot 1950-luvun alussa, jolloin perheeseen saatiin radio. Pienoisparlamenttia kuunneltiin koko perheen voimin. Politiikka siirtyi leikkeihin: koululaisena Pirkko matki tyhjässä ladossa Hertta Kuusista, Juho Kusti Paasikiveä ja Kekkosta. Keruukilpailun voitti kotkalainen laitosmies Tauno Leino. Toisen palkinnon jakoivat lukion rehtori, emerita Irja Bergman Karjaalta ja välinehuoltaja Riitta Särkijärvi Turusta. Kolmannen palkinnon sai kemiläinen paperitehtaan työntekijä Pentti Heittola. Aineisto on talletettu SKS:n kansanrunousarkistoon. n Politiikkaa ja valtapeliä -keruukilpailun palkintojuhla. MSL:n palkitsema Pirkko Tiirola kolmas oikealta. ulla Sarviala Maahengen toimitusjohtajaksi Ekonomi Ulla Sarviala valittiin kustannusyhtiö Maahenki Oy:n toimitusjohtajaksi. Sarviala on aiemmin toiminut mainonta- ja viestintäalan projektinjohtotehtävissä ja viimeksi Maahenki-kustantamon markkinointipäällikkönä. Syyskuusta 2007 lähtien Sarviala on toiminut Maahenki Oy:n vt. toimitusjohtajana. Maahenki Oy on luonto- ja taidekirjoihin keskittynyt kustantamo ja kulttuurituotantoyhtiö, jonka pääomistaja on Maaseudun Sivistysliitto ry. n Kuva SKS, Tea Åvall konferenssi taivaan ja avaruuden estetiikasta Vuonna 1994 alkanut ympäristöestetiikan konferenssien sarja on käsitellyt maisemaa ja sen eri elementtejä metsää, suota, vesiluontoa, peltoa, kiveä ja kalliota. Sarjan viimeisenä aihepiirinä ja loppuhuipennuksena on maiseman ylle kaareutuva katto, taivas. Kansainvälinen konferenssi Taivaan ja avaruuden estetiikka järjestetään Valamon luostarissa Heinävedellä. Taivaalla tarkoitetaan aistittavaa, koettavaa ja kuvattavissa olevaa ilmatilaa ja avaruutta, mutta yhtä lailla hengellistä ja mytologista ulottuvuutta. Tätä moninaista taivasta lähestytään kolmesta kulmasta: merkitysten kautta, havaintojen kautta ja kokemusten kuvaamisen kautta. Kiinnostavia katsantoja aukeaa muun muassa kulttuurihistorian, estetiikan, hengellisyyden ja luonnontieteiden näkökulmista. Luentojen ohella konferenssi sisältää taideantia ja luostarin miljöössä tehtäviä retkiä taivasalle. Konferenssisarjaan liittyy kustannusyhtiö Maahengen julkaisema kirjasarja, jossa on ilmestynyt jo viisi teosta. Seuraavaksi ilmestyy kiven ja kallion estetiikkaa käsittelevä kirja. Taivasaihe tulee päättämään myös julkaisusarjan. Konferenssisarjan pääjärjestäjänä on Joensuun yliopisto. Taivasseminaarin yhteistyökumppaneina ovat Maaseudun Sivistysliitto, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, Valamon luostari ja Valamon kansanopisto. n Maahengen kaunein kirja kertoo athoksen taideaarteista Helsingin kirjamessujen yleisö äänesti Maahenki-kustantamon kauneimmaksi kirjaksi teoksen Athos luostarielämää pyhällä vuorella. Kirja esittelee Athoksen luostareiden historiaa ja taideaarteita, joista koottu ainutlaatuinen näyttely nähtiin ensi kertaa Kreikan ulkopuolella Helsingin kaupungin taidemuseossa 2006/2007. Uhkea 336-sivuinen kirja sisältää kansainvälisten asiantuntijoiden artikkeleita, ja kuvat esittelevät Athoksen ikoneja ja taide-esineitä. Ulkoasun on suunnitellut graafikko Eeva Louhio. Athos-kirja sai 260 ääntä yhteensä annetusta äänestä. Kakkoseksi tuli Mauri Leivon kirja Lintujärvi 126 äänellä ja sen kanssa rinta rinnan 125 äänellä Jorma Luhdan kirja Muuttohaukka taivaanjumala. Molempien ulkoasun on suunnitellut Jyrki Heimonen. 100 ääntä sai Juha Rädyn suunnittelemalla ulkoasullaan Kati Lintosen kirja Hymyilevät rannat I. K. Inhan luonnon hurmaus ja melankolia. n Uhkea 336-sivuinen Athos luostarielämää pyhällä vuorella sisältää kansainvälisten asiantuntijoiden artikkeleita, ja kuvat esittelevät Athoksen ikoneja ja taide-esineitä. Alla: Simonos Petraksen luostari Athos-vuorella. 95 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti MaaMerkkI 96

20 nyt. Suomi-palkinto ensimmäistä kertaa Ite-taiteilijalle opetusministeriön Suomipalkinto myönnettiin 12. joulukuuta 2007 parikkalalaiselle Veijo Rönkköselle (s. 1944). Merkittävästä taiteellisesta toiminnasta annettavan tunnustuksen sai nyt ensimmäistä kertaa ITE-taiteilija. Veijo Rönkkösen Patsaspuisto Parikkalan Koitsanlahdessa on Suomen näyttävimpiä taidekokonaisuuksia. Kuutostien ja rautatien väliseen kapeaan kaistaleeseen kätkeytyy henkeäsalpaava pienoismaailma. Neljän vuosikymmenen kuluessa Rönkkönen on tehnyt puutarhatontilleen 450 betoniveistosta, joita kesäisin ympäröi hehkuva kukkaloisto. Veistoksissa näkyvät eri rodut ja kansakunnat, lapsuuden muistot ja paikallishistoria. Taiturimaisiin asen- Leikkivät lapset ovat yksi Veijo Rönkkösen veistosten suosikkiaiheista. toihin vääntyilevä patsasryhmä muodostaa puiston suurimman kokonaisuuden, Joogatarhan. Patsaspuisto on aina kulkijoille avoinna ilmaiseksi. Parhaina kesinä vieraita käy lähes Suomalainen visuaalinen nykykansantaide, josta käytetään nimitystä ITE-taide (ITE = itse tehty elämä), on muutamassa vuodessa murtautunut sekä julkisuuteen että taidegallerioihin Suomessa ja ulkomailla. Tunnusomaista nykykansantaiteilijoille o n itseoppineisuus ja omaperäinen kekseliäisyys. Tämä näkyy niin aiheiden kuin materiaalienkin runsaana kirjona. ITE-taiteilijoiden kartoittajana ja ilmiön esiinnostajana ovat toimineet Maaseudun Sivistysliitto ja Kaustisella sijaitseva Kansantaiteenkeskus. n Kuvat Veli Granö Uutuuskirja valottaa Rönkkösen elämää Veijo Rönkkösen taiteesta on ilmestynyt hänen löytäjänsä ja pitkäaikaisen ystävänsä, taiteilija Veli Granön kirja Veijo Rönkkösen todellinen elämä (Maahenki 2007). Kirjassaan valokuvaaja ja ITE-taiteen dokumentoija Veli Granö kertoo Rönkkösen elämäntarinan ja johdattaa lukijan veistosten varjeltuihin salaisuuksiin. Granö kertoo teosten syntyprosessista ja valaisee samalla laajemminkin omaehtoisten ITE-taiteilijoiden ja heidän taideteostensa monimutkaisia suhteita. Näyttelyihin Rönkkönen ei ole halunnut taideteoksiaan luovuttaa. ITE-taide olisi nähtävä tekijän sille alun perin määräämässä ympäristössä, Granö sanoo. Granön mukaan kirjan tekoprosessi oli erakoituneen Rönkkösen hätkähdyttävän intiimi matka henkilökohtaisiin muistoihin ja erilaisuuden kokemuksiin. Veijo koki olevansa vihdoin nyt elämänsä loppuvaiheessa valmis ja halukas miettimään elämänsä ratkaisuja ja niiden taustoja. Hän näki toimivansa mahdollisesti myös rohkaisevana esimerkkinä muille samanlaiseen elämäntilanteeseen joutuneille, Granö kertoo. Vähän ennen kirjan valmistumista Rönkkönen muotoili betonisen lapsuuden omakuvan, jossa hänellä on käsissään kivinen kirja nimeltään The real me. Tästä sai nimensä myös Veli Granön kirja Veijo Rönkkösen todellinen elämä. Kirja on kaksikielinen, tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Valtion valokuvataidetoimikunta on myöntänyt Veli Granölle kirjaan valokuvajulkaisujen laatutuen vuonna n Tutustu Maahengen uusiin kirjoihin Maahenki on luonto- ja taidekirjojen laatukustantamo. Kustannustoiminnan kärkeen kuuluu valokuvateoksia sekä kirjoja ITE-taiteesta ja ortodoksisesta kulttuurista. Näiden rinnalla julkaisemme maaseutuun ja elämän arkeen liittyviä kirjoja. Maahengen tuotannon vahva visuaalisuus on saanut tunnustusta ja palkintoja ja mikä tärkeintä, lukijoiden kiittävää palautetta. Kustantamon pääomistaja on Maaseudun Sivistysliitto. Edullisia tarjouksia Maamerkin lukijoille saakka 97 MaaMerkkI Maaseudun Sivistysliiton sidosryhmälehti AAHENKI.FI KIRJALIITE 1

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET

OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET OPINTORYHMÄ -OPAS OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus saa valtionavustusta aikuisten opintoryhmä-opiskelua varten. Tätä tukea MSL-opintokeskus jakaa edelleen jäsenjärjestöjensä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mikä MSL? Explita Volorestrum Exerum

Mikä MSL? Explita Volorestrum Exerum Mikä MSL? Explita Volorestrum Exerum Ajankohtaista 9.6.2015 Itatem quibusant Doluptatur autendunt, vid 7.6.2015 Uiam aut hitio, tem quatem auda 1.6.2015 Opta ipsam facculparit quatiatem eici, tem quatem

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kannen kuvat: Turun Naiskeskus, Actiontime ja KSL

Kannen kuvat: Turun Naiskeskus, Actiontime ja KSL KURSSITUEN OPAS Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja KSL-opintokeskus Lintulahdenkatu 10, 4. krs, 00500 Helsinki ksl@ksl.fi, etunimi.sukunimi@ksl.fi p. 040 197 4209 ksl.fi facebook.com/kslry @kslopintokeskus

Lisätiedot

TJS Opintokeskus tukee järjestöjen. Edellytykset TJS-tuen saamiselle

TJS Opintokeskus tukee järjestöjen. Edellytykset TJS-tuen saamiselle TJS-tukiohje 2016 TJS Opintokeskus tukee järjestöjen koulutustoimintaa TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka perustehtävänä on tukea liittojen, yhdistysten,

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LUENTO JA KURSSIOPAS

LUENTO JA KURSSIOPAS LUENTO JA KURSSIOPAS Johdanto Maaseudun Sivistysliitto (MSL) tukee taloudellisesti jäsenjärjestöjensä kurssi- ja luentotoimintaa. Tästä oppaasta löydät ohjeet tuen hakemiseen. MSL-opintokeskus maksaa järjestäjälle

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUOTSAUS. Yhdessä ihmettelemään - Ympäristön havainnointia ympäristöluotsausmenetelmin,

YMPÄRISTÖLUOTSAUS. Yhdessä ihmettelemään - Ympäristön havainnointia ympäristöluotsausmenetelmin, YMPÄRISTÖLUOTSAUS Yhdessä ihmettelemään - Ympäristön havainnointia ympäristöluotsausmenetelmin, Riitta Johanna Laitinen, projektikoordinaattori, Maaseudun sivistysliitto. 2.9.2016 Rokua Ympäristöluotsaus-menetelmän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MAASEUDUN SIVISTYSLIITON OPAS. opintotoiminnan luento- ja kurssitukiin

MAASEUDUN SIVISTYSLIITON OPAS. opintotoiminnan luento- ja kurssitukiin MAASEUDUN SIVISTYSLIITON OPAS opintotoiminnan luento- ja kurssitukiin 1 SISÄLLYSLUETTELO MIELEKÄSTÄ TOIMINTAA TUKEA TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN 4 MIKÄ ON LUENTO? 5 Luennon järjestäminen (1+7) 6 Luennon jakaminen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

KOULUTUS- OHJELMA 2013

KOULUTUS- OHJELMA 2013 KOULUTUS- OHJELMA 2013 TERVETULOA! KÄDESSÄSI ON Kokoomuksen koulutusorganisaatio Kansion esite, josta löydät järjestämämme koulutukset vuodelle 2013. Meidän kansiolaisten tehtävänämme on kannustaa aktiivisia

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry Toimintakertomus Yhdistyksen

Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry Toimintakertomus Yhdistyksen Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry 2.1.2014 Toimintakertomus 2012-2013 Yhdistyksen alku Yhdistyksen idea sai alkunsa 2011 Vaasassa lastensuojelun sijaishuollon päivillä, jossa muutamien toimijoiden

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 KURSSIN JÄRJESTÄMISEN VAIHEET 3.3.2015 Opas kurssin järjestämiseksi 2 Kurssin järjestämisen vaiheet 1. Kurssituntivaraus Ideat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot