Visiot, skenaariot ja politiikat

Transkriptio

1 VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 557/2000 Visiot, skenaariot ja politiikat LINTU-projektin osaraportti 3 Matti Roine VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000

2 Visiot, skenaariot ja politiikat LINTU-projektin osaraportti 3 Matti Roine VTT Yhdyskuntatekniikka Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat Tutkimusraportti 557/2000 Espoo, 2000

3 Matti Roine Visiot, skenaariot ja politiikat. Lintu-projektin osaraportti 3. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskuntatekniikka, Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat, Tutkimusraportti 557/ s. UDK Avainsanat Liikenneturvallisuus, visio, skenaario, liikennepolitiikka Tiivistelmä Visioajattelun taustalla on käsitys siitä, että liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan kansalaisten, eri organisaatioiden ja niiden asiantuntijoiden sekä poliittisen tahon parempaa yhteistyötä ja ideoita. Visiolla pyritään kokoamaan voimat saman hyväksyttävissä olevan ja innostavan haasteen saavuttamiseen. Vision ei tarvitse olla suoranainen määrällinen tavoite, vaan innostava liikenteen tulevaisuuden kuvaus. Visio on johtamisen väline ja suunnattu myös muille kuin asiantuntijoille. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suuntaaminen edellyttää, että liikenneturvallisuuden tavoitteet on määritelty. Tavoitetilan ja nykytilan erotus on se haaste, joka käytännön toiminnalle asetetaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli on tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän toiminnan määrittelemiseksi ja toiminnan tueksi. Luonnolliselta valinnalta tuntuisi tällöin, että tavoitteena on tuottaa sellaisia tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat sellaisen liikennepolitiikan ja tarvittavien keinojen toteuttamisen, että liikenteessä ei kuole eikä loukkaannu ihmisiä. Liikenneturvallisuuden vision ja siitä johdettavissa olevien tavoitteiden on oltava yhdensuuntaisia liikennejärjestelmän kehittämisen yleisperiaatteiden, liikenteen toimintalinjojen kanssa. Liikenneturvallisuuden vision ja keskeisten tavoitteiden olisi jatkossa oltava vahvasti mukana sekä liikenteen toimintalinjojen määrittelyssä että pohjana sitä täydentävien eri politiikkojen tarkistuksissa ja laadinnassa. Tällöin liikenneturvallisuuden vaatimukset voitaisiin integroida suoraan entistä paremmin eri sektoreiden toimintaan. 3

4 Matti Roine Visiot, skenaariot ja politiikat. Lintu-projektin osaraportti 3. [Visions, scenarios and policies.] Technical Research Centre of Finland, Communities and Infrastructure, Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat, Tutkimusraportti 557/ p. UDK Keywords Traffic safety, scenario, vision, transport policy Abstract In the background of the traffic safety vision are the evident needs of better cooperation between citizens, different organisations, experts and politicians to enhance traffic safety situation. Collectively approved safety vision is a way to attain the challenging objectives. Exact numerical targets are not needed, but rousing outlook of the future transport. The vision should be understood as a management tool. Focusing the Research and Development (R&D) activities requires well-defined objectives. The gap between the objectives and present state is the challenge for activities in practise. The role of R&D is to generate knowledge and know how needed in achieving the objectives. The only natural and human choice for that purpose is to produce information and applications to enable policies and measures that in best possible way prevent deaths and injuries in traffic accidents. The traffic safety vision and objectives derived form it has to be parallel with the general national guidelines for transportation system development. The vision should be taken into account when defining national transportation policy. 4

5 ALKUSANAT Keväällä 1999 Liikenneministeriö yhteistyössä Ajoneuvohallintokeskuksen, Tielaitoksen sekä VTT Yhdyskuntatekniikan kanssa käynnisti liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) laatimisen. Työn koordinoinnista vastasi VTT Yhdyskuntatekniikka. Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelma sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksia ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta ja hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä yhteenvetoraportti. Osaraportit kokonaisuudessaan on saatavissa työn internet-sivuilta ( Työn projektiryhmään kuuluivat työn tilaajaorganisaatioista Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta, Jarmo Hirsto ja Anneli Tanttu Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Saara Toivonen Tielaitoksesta. VTT Yhdyskuntatekniikasta projektiryhmään kuuluivat Matti Roine (toukokuuhun 2000 asti), Harri Peltola (elokuusta 1999 alkaen) sekä Juha Tapio. Edellä mainittujen lisäksi työn suunnitteluun osallistui merkittävällä panoksella David Zaidel. Työtä ja sen edistymistä esiteltiin sen eri vaiheissa laajasta sidosryhmästä koostuvalle seurantaryhmälle, joka kokoontui työn kuluessa neljä kertaa. Visiot, skenaariot ja politiikat -osakokonaisuuden koordinoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasi Matti Roine VTT Yhdyskuntatekniikasta. Kiitokset kaikille työn kulkuun osallistuneille. Espoo Matti Roine 5

6 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 ALKUSANAT JOHDANTO PERIAATTEISTA Visiot Tavoitteet Strategiat Skenaariot ja politiikat PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELU Suunnitteluprosessi Liikenneturvallisuus suunnittelussa Liikenneturvallisuuden visio PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO

7 1 JOHDANTO Tämän osakokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ehdotuksia liikenneturvallisuuden visiosta ja tavoitteista sekä niihin liittyviä tietoja ja periaatteita liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin t&k -ohjelman laatimista varten. Tarvittava aineisto kootaan muiden osaprojektien tulosten, Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan ja sen työryhmien sekä liikenneministeriön muiden asiaa käsittelevien ryhmien ja projektien pohjalta ym. keskeisen aineiston pohjalta.

8 2 PERIAATTEISTA Visioiden ja skenaarioiden käytössä voidaan noudattaa eri periaatteita. Yleensä lähdetään siitä, että:! visio on tahtotilan kuvaus! visioon liittyy konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttaminen tuottaa vision mukaisen tahtotilan! strategia käsittää ne periaatteet, joita noudatetaan, jotta tavoitteet saavutetaan! skenaariot ovat johdonmukaisia kertomuksia siitä, miten johonkin tulevaisuuden tilaan päästään tai joudutaan! politiikat muodostuvat niistä eri keinoista, joita toteutetaan haluttujen tulosten saavuttamiseksi, esim. liikenneturvallisuuspolitiikka. Visio voidaan laatia skenaarioista riippumattomana erillisenä työnä, jolloin skenaarioita voidaan hyödyntää vision toteutumiseen johtavien tavoitteiden ja strategioiden määrittelemisessä eri tulevaisuuden kuvissa. Visio, tavoitteet ja strategia voidaan toisaalta laatia myös skenaariotyön yhteydessä skenaariotarkastelujen jälkeen. 2.1 Visiot Visioajattelu liittyy osana uusiin johtamisjärjestelmiin ja -menetelmiin ja sitä on hyödynnetty aluksi yrityksissä ja myöhemmin lähes kaikissa organisaatioissa. Lähtökohtana on, että organisaatioiden menestys on peräisin motivoituneesta henkilöstöstä, joka haluaa käyttää luovuuttaan ja osaamistaan yhteisesti hyväksytyn ja hyödylliseksi todetun tulevaisuuden saavuttamiseksi. Visioajatteluun liittyy edelleen se näkökulma, että henkilöstölle annetaan mahdollisuudet myös itse suunnitella ja vaikuttaa niihin keinoihin, jotka valitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Hyvä visio on:! ymmärrettävä tulevaisuuden kuvaus! haluttava, vetoaa eri kohderyhmien pitkän aikavälin intresseihin! mahdollinen, perustuu realistisiin ja saavutettavissa oleviin tavoitteisiin! suunnattu, on niin selkeä että sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa! joustava, on niin yleinen että mahdollistaa yksilöllisen aloitteellisuuden ja jatkuvasti muuttuvien olosuhteiden edellyttämän toiminnan uudelleensuuntaamisen! käyttökelpoinen, helppo välittää kohderyhmille ja selitettävissä täydellisesti enintään viidessä minuutissa. 10

9 2.2 Tavoitteet Tavoitteilla konkretisoidaan pyrkimykset (visio). Yleensä pyritään siihen, että tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja mitattavia. Aina ei kuitenkaan käy niin, että tavoite olisi kuvattavissa yksiselitteisesti määrällisenä tai laadullisena, jolloin tavoitteen lisäksi tarvitaan tavoitemittareita. Niiden perusteella voidaan tällöin luotettavammin arvioida edistymistä ja tavoitteen saavuttamista 2.3 Strategiat Strategia määrittää ne tärkeimmät toimintaperiaatteet, joita noudatetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian sisällöstä ja osista voi olla erilaisia käsityksiä. Eräiden näkemysten mukaan strategia sisältää myös vision ja siitä johdetut tavoitteet, näkemyksen toimintaympäristön tulevasta kehityksestä, strategiset pitkän aikavälin linjaukset ja keskipitkän aikavälin kehitysohjelman. 2.4 Skenaariot ja politiikat Skenaarioilla kuvataan vallitsevan tiedon, oletusten ja arvioiden perusteella miten kehitys voi tulevaisuudessa ehkä tapahtua. Skenaariot eivät yleensä välttämättä ole ennusteita, jos ennusteella tarkoitetaan teoriaan tukeutuvaa ja määriteltyjen riippuvuuksien mukaista tulevan kehityksen esim. tilastollista arviointia. Mika Mannermaa määrittelee skenaariomenetelmän seuraavasti: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Skenaarion elementit ovat yleensä:! muutosvoimat, eli ne keskeiset ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat kehitykseen! periaate, ts. ne syyt ja selitykset, jotka perustelevat skenaarion toteutumisen! juoni, miten nykytilasta joudutaan tulevaisuuden lopputilaan! lopputila, kuvaus siitä mikä on skenaarion tilanne ajan suhteen valitussa lopputilanteessa. Skenaarioita laadittaessa hyödynnetään yleensä myös käytettävissä olevia analyyttisiä menetelmiä. Skenaariot kuuluvat suurempaan, tulevaisuudentutkimuksen menetelmäkokonaisuuteen, jossa keskeiset ajattelutavat ovat: 1) deskriptiivinen ja ennustava, 2) skenaarioperusteinen ja 3) evolutionaarinen. Mika Mannermaan 11

10 mukaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmissä keskeisiä eroja on kolmessa seuraavassa ulottuvuudessa: 1. Empiirisen aineiston luonne! kvalitatiivinen data! kvantitatiivinen data 2. Tulevaisuuden ennustamis- ja arviointiprosessi! matemaattinen, toistettavissa! subjektiivinen, ei-toistettavissa 3. Suhtautuminen tulevaisuuteen, tutkimuksen tarkoitus! eksploratiivinen nykyisestä tulevaisuuteen! normatiivinen tulevaisuudesta menneisyyteen Skenaarioperusteisessa strategiatyössä muodostetaan yleensä aluksi yhteiskunnalliset vaihtoehtoiset skenaariot (ulkoiset skenaariot), sitten aihealueen skenaariot (sisäiset skenaariot), visio, valitut aihealueen skenaariot ja niihin liittyvät strategiset linjaukset vision saavuttamiseksi, valittu yksi strategiaskenaario ja keskipitkän ja lyhyen aikavälin (5 ja 1 vuotta) strateginen kehitysohjelma. Skenaarioita voidaan muodostaa organisaation ulkoisten tekijöiden ja sisäisten tekijöiden suhteen. Liikenteen alueella tarkasteluissa on usein lähdetty siitä, että skenaariot hahmottavat tarkasteltavaan järjestelmään/organisaatioon vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kehityksen. Nämä ulkoiset tekijät ovat yleensä em. muutostekijöitä ja niillä on oma vaikutusmekanisminsa tarkasteltavan järjestelmän/organisaation toiminta-alueeseen. Liikenteeseen liittyvissä tarkasteluissa tämä merkitsee sitä, että muutostekijät ovat usein yhteiskunnassa laajasti vaikuttavia kuten demograafisia muutoksia, arvoihin, elämäntyyliin, talouteen, luonnonvaroihin, poliittiseen näkökulmaan ja tekniikan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Sisäiset tekijät ovat sitten organisaation omassa vaikutusalueessa olevia tekijöitä, joihin pystytään toiminnassa vaikuttamaan. Liikenteen skenaariotarkasteluissa on tunnettava tai arvioitava miten ja minkä tekijöiden välityksellä ulkoisten tekijöiden muutokset heijastuvat liikennejärjestelmään (vaikutusmekanismi). Ajatuksena on, että strategian ja siihen liittyvien politiikkavalintojen avulla voidaan säädellä ulkoisten tekijöiden vaikutuksia liikennejärjestelmään ja toteuttaa ne tarvittavat toimenpiteet, jotka mahdollistavat vision mukaisten tavoitteiden saavuttamisen (sisäiset skenaariot). 12

11 3 PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELU 3.1 Suunnitteluprosessi Liikennepoliittista pitkän aikavälin suunnitteluprosessia ollaan parhaillaan kehittämässä liikenneministeriössä, erityisesti ns. skenaarioprosessin yhteydessä. Suunnitteluprosessi saa lähtökohdat poliittisista yhteiskunnan ja liikenteen kehittämiseen liittyvistä kannanotoista ja olemassa olevista liikenteen toimintalinjoista (visio ja strategia). Valmistelussa on ollut kuusi eri skenaariota Suomen kehityksestä: A. Jatketaan kuten aiemminkin A+. Parannetaan hieman B. Teknis-taloudellinen optimi C. Hajautuva tietoyhteiskunta D. Kehittyvä laadullinen kasvu E. Ekologinen elämäntapa Lisäksi mukana on kaksi katastrofiskenaariota: B-. Hallitsematon aineellinen kasvu E-. Talouden romahdus Laadittujen skenaarioiden taustalla ovat seuraavat yhteiset perususkomukset, joita liikennealalla pidetään varmoina: Taloudellinen kasvu on Suomessa tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Tietotekniikan modernisaatio tapahtuu joka tapauksessa. Liikenne on merkittävä kustannustekijä ja tulolähde. Kansainväliset ympäristösopimukset vaikuttavat merkittävästi myös Suomen liikenteeseen. Valinnan vapaus on itseisarvo myös liikenteessä. Yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet aluepolitiikassa heikkenevät. Vastuu pitkän aikavälin seurauksista vaikuttaa valintoihin entistä enemmän. Työmarkkinat pirstaloituvat. Suomen väestö vähenee. EU:n yhdentymiskehitys jatkuu. Skenaariot ovat tässä prosessissa aluksi ulkoisia skenaarioita ja sisältävät suunnittelun edetessä myös sisäiset skenaariot (politiikat) tai ainakin niiden keskeiset periaatteet. Skenaarioiden perusteella arvioidaan ja täsmennetään nykyiset toimintalinjat, visio, päätavoitteet ja toimintaperiaatteet. Skenaarioihin perustuva tarkastelu selvittää niitä keskeisiä haasteita, joita vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien (skenaarioiden) toteutuminen aiheuttaa liikennejärjestelmän kehittämiselle 13

12 ja päätöksenteolle. Prosessin lopputuloksena on tarkistettu visio ja siihen liittyvät toimintalinjat, joille myös hankitaan poliittinen hyväksyntä (kuva 1). Skenaarioprosessi on tulostanut toistaiseksi alustavat sekä ulkoiset että sisäiset, liikenteen kehityksen skenaariot. Liikenteen osalta tulostus sisältää arvioituja vaikutuksia liikkumiseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikennekustannuksiin ja CO 2 -päästöihin sekä melualueella asuviin. Liikenneturvallisuus ei sisälly alustavien tarkastelujen ulkoiseen eikä sisäisiin skenaarioihin, mitä ei voida pitää riittävänä ratkaisuna sillä liikenneturvallisuus on Suomessa aina ollut hyvin keskeisesti mukana liikennepolitiikan suunnittelussa. Poliittiset lähtökohdat ja ja kannanotot Skenaarioprosessi Liikennejärjestelmän toimintalinjat Politiikat Liikenneturvallisuus Henkilöliikenne Ympäristö Infra jne. Toteutus Kuva 1. Liikennepoliittinen pitkän aikavälin suunnitteluprosessi. Liikenneministeriön skenaarioprojektissa valitaan jatkossa perusskenaario ja kaksi muuta lähellä olevaa skenaariota herkkyyden arvioimiseksi. Suunnitteluprosessin päätulos, liikenteen toimintalinjat, määrittää liikennepoliittisen perusvision ja toiminnan periaatteet sekä tärkeimmät liikennepoliittiset tavoitteet, joihin pitkällä aikavälillä pyritään. Näissä linjauksissa otetaan huomioon eri osasektoreiden omat visiot ja hyväksytyt politiikat, jotka ottava kantaa yksityiskohtaisemmin tavoitteisiin ja toimintaan. Toimintalinjat antavat siten lähtökohtia myös mahdollisille politiikkojen tarkistuksille. 14

13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta jäsentyy prosessissa palvelemaan sekä toimintalinjojen kehittämistä (strateginen tutkimus) että politiikkojen kehittämistä (operatiivinen tutkimus). 3.2 Liikenneturvallisuus suunnittelussa Liikenneturvallisuuden kehittämisessä on ollut vuosien mittaan erilaisia vaiheita. Liikennejärjestelmän kehittymisen alkuvaiheissa liikenneturvallisuutta ei vielä koettu ongelmaksi ja se tuli vähitellen ongelmien paljastuessa mukaan suunnitteluun. Pitkään liikenneturvallisuustyö oli vahvasti suuntautunut alan asiantuntijoiden tehokkaiden turvallisuustoimenpiteiden tutkimiseen, etsimiseen ja kokeiluun. Suomessa päädyttiin 1980-luvun kuluessa hyödyntämään tavoitteellisen liikenneturvallisuustyön periaatteita, jossa lähtökohtana oli määrälliset ja laadulliset kokonaistavoitteet ja vastuun jakaminen alueella toimiville eri organisaatioille. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista ja vaikutuksia seurattiin selvitysten ja tutkimusten avulla. Liikenneministeriön apuna liikenneturvallisuustyön koordinoinnissa on ollut merkittävien tahojen muodostama neuvottelukunta, joka on laatinut liikenneturvallisuustyön suunnitelmia. Niitä voidaan pitää ajankohtaisina liikenneturvallisuuspolitiikan kuvauksina ja määrittelyinä. Viimeisimmän suunnitelman mukaan painopistealueina ovat: 1. Liikenteen kasvun hillitseminen 2. Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen 3. Tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen 4. Liikennejuopumuksen vähentäminen 5. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen. Liikenneministeriön toimintalinjoissa vuodelta 1997 on mainittu, että liikenneturvallisuutta parannetaan edelleen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on vakavien onnettomuuksien jatkuva vähentäminen. Uuden vuosia koskevan valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnistynyt. Perustietoja kartoittaa neljä työryhmää (teknologia, ihminen, liikenneympäristö ja liikennepolitiikka). Kaikki ryhmät näyttävät peilaavan alueidensa kysymyksiä myös pitkän aikavälin (2020) näkökulmasta, jotta pystyvät arvioimaan kehityksen ja sen synnyttämän tarpeiden painopistealueet. Liikenneturvallisuustyö on tuottanut hyviä tuloksia, josta osoituksena ovat erityisesti jatkuvasti pienentyneet onnettomuusluvut. Kehitys edellyttää kuitenkin myös liikenneturvallisuustyöltä uudistumista. Näyttää siltä, että on tarve sekä levittää 15

14 vastuuta liikenneturvallisuudesta eri keinoin entistä laajempiin yhteyksiin että pyrkiä nostamaan liikenneturvallisuuden asemaa liikennepolitiikkaa määritettäessä. Turvallisuus ensin -ajattelutavan mukaan liikenneturvallisuuden pitäisi olla liikennepolitiikan suunnittelussa mukana lähtökohtana (Turvallisuus ensin) eikä seurausvaikutuksena kuten se tänä päivän pitkälti on. Liikenneturvallisuuden vision ja keskeisten tavoitteiden olisi jatkossa oltava vahvasti mukana sekä liikenteen toimintalinjojen määrittelyssä että pohjana sitä täydentävien eri politiikkojen tarkistuksissa ja laadinnassa. Tällöin liikenneturvallisuuden vaatimukset voitaisiin integroida suoraan entistä paremmin eri sektoreiden toimintaan. Edelleen tarvitaan tietysti liikenneturvallisuuspolitiikan vahvaa kehittämistä ja siinä uusien kuten visiointiin perustuvien ajatusten hyödyntämistä. On huomattava, että liikenneturvallisuus kuuluu tärkeänä osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteisiin. Liikenneturvallisuustutkimukselle tulee tässä jäsentelyssä selvä strateginen tehtävä palvella toimintalinjausten määrittämistä ja operatiivinen tehtävä liikenneturvallisuuspolitiikan kehittäminen suunnitteluprosessin mukaisesti. 3.3 Liikenneturvallisuuden visio Visioajattelun taustalla on käsitys siitä, että liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan kansalaisten, eri organisaatioiden ja niiden asiantuntijoiden ja poliittisen tahon parempaa yhteistyötä ja ideoita. Visiolla pyritään kokoamaan voimat saman hyväksyttävissä olevan ja innostavan haasteen saavuttamiseen. Liikenneturvallisuuden vision ja siitä johdettavissa olevien tavoitteiden on oltava yhdensuuntaisia liikennejärjestelmän kehittämisen yleisperiaatteiden, liikenteen toimintalinjojen kanssa. Visiosta on Suomessakin käyty jo pitkään keskustelua. Lähtökohtana on paljolti ollut ruotsalaisten valtiopäivillään virallisesti hyväksymä periaate nollavisiosta (Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kukaan ei kuole eikä loukkaannu vakavasti tieliikenneonnettomuuksien seurauksena). Tämä visio on samalla suoraan myös määrällinen tavoite. Suomalaisessa keskustelussa esillä on ollut mm. seuraavia ajatuksia: Nollavisio Turvallisuus ensin Vastuullinen liikenne Liikenne heikoimman ehdoilla Kestävä turvallisuus Hyvä liikenne. 16

15 Vision ei kuitenkaan tarvitse olla suoranainen määrällinen tavoite, vaan innostava liikenteen tulevaisuuden kuvaus. Visio sisältää tietysti myös samat näkökulmat arvolatauksineen kuin tavoitteetkin, mutta sillä on myös toinen erittäin tärkeä puoli käyttökelpoisuus. Visiohan on johtamisen väline ja suunnattu myös muille kuin asiantuntijoille. Hyvän vision ominaisuudet on esitetty kohdassa 2.1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suuntaaminen edellyttää, että liikenneturvallisuuden tavoitteet on määritelty. Tavoitetilan ja nykytilan erotus on se haaste, joka käytännön toiminnalle asetetaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli on tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, jota tarvitaan tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän toiminnan määrittelemiseksi ja toiminnan tueksi. T&k-toiminnan pitkän aikavälin ulkoiset tavoitteet (mitä tutkimustoiminnan pitää tuottaa liikenneturvallisuustyölle) ovat johdettavissa liikenneturvallisuustyön visiosta ja tavoitteista, jos ne on määritelty pitkälle aikavälille. Muussa tapauksessa toiminnan tehtäväksi jää tuottaa tarvittavat tiedot yksityiskohtaisen pitkän aikavälin vision ja tavoitteiden määrittämiseksi. T&k-toiminnan suuntaamisen avuksi joudutaan tällöin myös valitsemaan jokin lähtökohta. Luonnolliselta valinnalta tuntuisi tällöin, että tavoitteena on tuottaa sellaisia tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat liikennepolitiikan ja tarvittavien keinojen toteuttamisen niin, että liikenteessä ei kuole eikä loukkaannu ihmisiä. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on laatimassa suositusta vuosien Liikenneturvallisuussuunnitelmalle. Vaikka suunnitelmaa ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, neuvottelukunnasta saatujen luonnosten perusteella pitkän aikavälin tutkimusohjelman laadinta voidaan perustaa visioon: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. 17

16 4 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Seuraavaan on koottu tarkastelun tärkeimmät päätelmät ja suositukset: - Liikenneturvallisuustyössä tarvitaan uusia näkökulmia ja visioajattelun hyödyntäminen liittyy näiden uusien näkökulmien toteuttamiseen. Vision tehtävä on kuitenkin erilainen kun tavoitteiden. - Liikenneturvallisuus olisi pystyttävä nostamaan liikennepoliittisen suunnittelun tärkeäksi elementiksi ja lähtökohdaksi, jotta liikenneturvallisuuden kehittämiselle saataisiin uutta vauhtia. - Liikenneturvallisuuden visio ja siihen liittyvät tavoitteet voidaan suunnitella erikseen liikenteen toimintalinjojen skenaarioprosessista riippumatta, mutta ne joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen, koska liikenneturvallisuus on osa liikennepolitiikkaa. - Liikenneturvallisuustutkimusta tarvitaan entistä selvemmin liikennepolitiikan toimintalinjojen määrittämisen apuna sekä operatiivisen tavoitteellisen liikenneturvallisuuspolitiikan kehittämisessä. - Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa käydyn keskustelun pohjalta voidaan todeta, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu kannatta perustaa seuraavaan: tavoitteena on tuottaa tietoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat sellaisen liikennepolitiikan ja siinä tarvittavien keinojen toteuttamisen, että kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. 18

17 LÄHDELUETTELO European Comission. December POSSUM. Final Report. Fahley, Liam & Randall, R., M. Learning from the Future. Competitive foresight scenarios. John Wiley & Sons, Inc. Katajisto, Petteri Liikenneturvallisuutyön nollavisio ja sen soveltuvuus Suomeen. Liikenneministeriö: Julkaisuja 2/99. Kotter, John., P Leading Change. Harvard Business School Press. Liikenneministeriö Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Luonnos Liikenneministeriö Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Liikenneministeriö: Julkaisuja 33/96 Liikenneministeriö Liikenteen toimintalinjat vuoteen Liikenneministeriö Liikenneturvallisuuden tutkimustarpeet lähivuosina: Tutkimusohjelma vuosille Liikenneministeriö: Julkaisuja B 23/98. Liikenneministeriö Liikennejärjestelmän yleistavoitteiden mittarit, esiselvitys. Liikenneministeriö: Julkaisuja XX/98. Liikenneministeriö Liikenteen skenaariot, starttiseminaarin satoa. Liikenneministeriö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Versio Mika Mannermaa Tulevaisuuden hallinta -skenaariot strategiatyössä. WSOY. Rajalin, Sirpa Liikenneturvallisuustyön tavoitteiden arviointia. Taustapaperi arvokeskustelun käynnistämiseksi. Rumar, Kåre Transport safety visions, targets and strategies: Beyond European Transport Safety Council (ETSC). Brussels. Halla, Nils Maailmanskenaarioita. Tielaitos: Tulevaisuuden näkymiä 1/