Vaikuttava ote toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttava ote toimintaan"

Transkriptio

1 Miettinen, Helena & Lyytimäki, Virpi Vaikuttava ote toimintaan Matkaopas kohti entistä vaikuttavampaa ammatillista aikuiskoulutusta

2 SISÄLTÖ Lukijalle... 4 Taustaa... 8 Viitekehys: Aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteiskunnallinen tehtävä VAIKUTTAVUUDEN MONIMUOTOISUUS JA -MUTKAISUUS Mitä on vaikuttavuus? Vaikuttavuuden tasoista Koulutuksen vaikuttavuus VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN Mittareista ja mittaamisesta AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Vaikuttava ote toimintaan Matkaopas kohti entistä vaikuttavampaa ammatillista aikuiskoulutusta Vaikuttavuusmittaristo: Viisi teemaa vaikuttavuuden mittaamiseen MITÄ TEHDÄ, ETTÄ LAATU JA VAIKUTTAVUUS PARANISIVAT? Julkaisija: AIKE Oy ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Kirjoittajat: Helena Miettinen, AIKE Oy ja Virpi Lyytimäki, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Työryhmä: Virpi Lyytimäki, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Helena Miettinen, AIKE Oy Kimmo Pörhö, Ammattiopisto Lappia Pekka K. Vatanen, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Touko Äännevaara, Innova Taittaja: Heidi Valtonen, Vida Design Painopaikka: Kehitys Oy, Pori ISBN: Puheista ja mittaamisesta toiminnan parantamiseen Kohti oppivaa organisaatiota Yhteistyöllä parempaa vaikuttavuutta Loppusanat Kirjallisuutta LIITTEET

3 Lukijalle Idea vaikuttavuutta käsittelevästä oppaasta aikuiskoulutuskeskuksille syntyi aika lähellä Huittisia viime keväällä 2007, kun matkasimme Raumalle Vaikuttava-hankkeen projektiryhmän kokoukseen. Kuivahkosta nimestään huolimatta täytyy todeta, että projektin toiminta on ollut paitsi innostavaa, myös tuloksekasta ja ajatuksia herättävää. Olemme päässeet tutustumaan mielenkiintoiseen ammatillisen aikuisopiskelun maailmaan sekä idässä että lännessä, pohjoisessa ja etelässä, sillä hankkeessa on ollut mukana 38 aikuiskoulutusorganisaatiota ympäri maata. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja tarkemmin vielä Vatasen Pekka. Pekka on jaksanut kiitettävästi kuunnella meitä muita, hankkia meille aineistoa ja puhua vaikuttavuuden puolesta. Taisi hän kuitenkin yhden kerran syyttää jotenkin hankehelvettiä ja katsoa suoraan meihin, mutta aika on kullannut nämäkin muistot. Pekan lisäksi meitä on ollut tässä projektitouhussa ja tämän oppaan väsäämisessä mukana Touko Äännevaara, mittarinero Raumalta ja Kimmo Pörhö, pohjoisen alueen soihdunkantaja. Nimensä puolestaan tämän oppaan kanteen taas ovat sattuneista syistä tällänneet Virpi Lyytimäki, Hyvinkään-Riihimäen laatuguru sekä Helena Miettinen, Helsingin hymyilevä toimistovallan edustaja. Ohjausryhmässä ovat toimineet ammatillisten aikuiskoulutusorganisaatioiden edustajien lisäksi Markku Liljeström, SAK, Tuula Sumkin, OPH, Seppo Larmo työministeriöstä ja Martti Pallari Suomen Yrittäjistä. Hanketta on rahoittanut Opetushallitus. Toivottavasti olemme osanneet tuoda asiamme ja ajatuksemme tarpeeksi jämäkästi ja selkeästi esille. Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on vaikeaa, hankalaa ja moniulotteista. Siitä huolimatta vaikuttavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sitä kannattaa yrittää tulkita ja mitata ja lopuksi vielä viedä vaikuttavuusajattelu osaksi toimintaa. Miksikö? No siksi, että vaikuttavuuden pitäisi olla aikuiskoulutuskeskusten toimintaa ohjaava periaate. Vaikuttavuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Käsitteenä se liittyy toiminnan tuloksellisuuteen, laatuun ja arviointiin - hyviä ja kannatettavia asioita kaikki. Olemme lähestyneet vaikuttavuutta ensin hieman teoreettisesti, mutta monta mutkaa oikoen ja reaalimaailman suunnasta katsoen. Vaikka opas ei olekaan varsinaisesti koko totuus vaikuttavuuden mielenkiintoisesta maailmasta, antaa se toivoaksemme jonkinlaisen katsantokannan, josta käsin ilmiötä on helpompi tarkastella. Meillä on ollut ilo saada tavata ja keskustella varsin vakuuttavien vaikuttavuustutkijoiden kanssa tehdessämme tätä opasta. Lämmin kiitos heille siitä, että he ovat antaneet osaamisensa valua meidän ajatteluumme ja tekemiseemme. Me kiitämme emeritusprofessoreita Tapio Vahervaa ja Reijo Raivolaa, professori Pekka Ruohotietä, kehitysjohtaja Juha Vasoa, tutkimusjohtaja Jyri Mannista, rehtoreita Timo Karkolaa, Esa Karvista ja Ari Orelmaa sekä kaikkia niitä muita ystävällisiä sieluja, jotka ovat meitä tukeneet tässä haastavassa työssämme. Toivotamme mukavaa matkaa ja tutustumisintoa kohti vaikuttavuutta Aleksis Kiven sanoin: Hiiteen kaikki mielen mustuus. Me suoritamme itsemme tästä retkestä kuin enkelit. Asiat käyvät hyvin, peijjakkaan hyvin, eikä yhtään syytä päätä käännellä. Vaikuttavalla otteella opastaen, Helena Miettinen ja Virpi Lyytimäki 4 5

4 Innostavaa matkaa! On monta eri tapaa käyttää tätä opasta. Huonoin niistä on laittaa se avaamatta hyllylle odottamaan parempia aikoja. Mahdollisuuksia on monia. Voit lukea kirjaa tehokkaasti, ekonomisesti, vaikuttavasti ja muuttaa käytöstäsi. Voit myös hypellä käsitteestä ja näkökulmasta toiseen mielesi mukaan. Voit jättää lukematta kaikki kevennykset ja keskittyä taulukoihin ja dataan. Mahdollista on tietenkin myös, että kuljet kanssamme koko matkan ja opit meiltä kaiken, mitä olemme ammatillisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta oppineet. Toki voit vain selailla kirjasta, katsella kuvia ja päätyä väittelemään loppupään neuvoista ja ohjeista. Tee ja etene, niin kuin parhaaksi näet. Meistä on mukavaa olla oppaananne. Kerromme mieluusti lisääkin, mikäli asia kiinnostaa. Aihe on vaikeudestaan huolimatta erinomaisen innostava. Aloittakaamme matkanteko syventymällä alla olevaan tuntemattoman unkarilaisen runoon, joka antaa meille hyvät eväät hankalalle retkelle kohti monimuotoista aikuiskoulutusmaailmaa. AKKL:n johtokunnan jäsen Aila Harjanne esitti runon joululounaalla vuonna Teksti on muotoutunut matkalla, mutta viesti on pysynyt selkeänä ja kirkkaana. Pahoittelemme, että emme saa tekstinä tuota esitystä kuulostamaan yhtä hienolta kuin hänen esittämänään. Ei värähtely riitä, hehku tarvitaan, eikä hehkuminen riitä, syty palamaan! Ei palaminen riitä, vilua sietää saa ken tahtoo terästä olla ja perille suhahtaa! Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on. Tuntemattoman runo matkaajalle Eikä tahtominen riitä, tehtävä, tehtävä on. Mitä auttaa viileä järki, harkinta, aikomus enemmän tarvitaan tunne ja selvä tarkoitus! Ei mikä tahansa tunne, vaan huulet polttavat, kun kyselet miksi elät, kärsit, toivot, rakastat? tuntematon unkarilainen runoilija 6 Muuta ajatuksesi ja muutat maailmasi. - Norman Vincent Peale. 7

5 Innostavaa matkaa! On monta eri tapaa käyttää tätä opasta. Huonoin niistä on laittaa se avaamatta hyllylle odottamaan parempia aikoja. Mahdollisuuksia on monia. Voit lukea kirjaa tehokkaasti, ekonomisesti, vaikuttavasti ja muuttaa käytöstäsi. Voit myös hypellä käsitteestä ja näkökulmasta toiseen mielesi mukaan. Taustaa Voit jättää lukematta kaikki kevennykset ja keskittyä taulukoihin ja dataan. Valtakunnallisessa aikuiskoulutuspolitiikassa on Mahdollista on tietenkin myös, että koulutustoiminnan kuljet kanssamme koko matkan ja opit meiltä teen kaiken, ja tehokkuuteen mitä kiinnitetty yhä enemmän tavoitteelliseen vaikuttavuu- olemme ammatillisen aikuiskoulutuksen huomiota. vaikuttavuudesta oppineet. Toki voit vain selailla tarkastelun kirjasta, lisäksi keskitytään yhä enemmän yh- Perinteisen määrällisen tuloksellisuus- katsella kuvia ja päätyä väittelemään teiskunnalliseen loppupään vaikuttavuuteen ja toiminnalliseen kuin tuloksellisuuteen par- sekä laatuun. neuvoista ja ohjeista. Tee ja etene, niin haaksi näet. Meistä on mukavaa olla oppaananne. Kerromme mieluusti lisääkin, mikäli Myös asia kiinnostaa. Aihe on vaikeudestaan huolimatta ta osoittamaan, erinomai- että toteutettavalla koulutus-, koulutusorganisaatiot itse ovat halukkaisen innostava. kehittämis- ja palvelutoiminnalla on mitattavaa vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, työyhteisöjen kuin alla yksilön ole- kannalta katsottuna. Toiminnan Aloittakaamme matkanteko syventymällä vaan tuntemattoman unkarilaisen runoon, johtamiseen, joka kehittämiseen ja tulosten arviointiin retkelle käytetään kohti erilaisia laadunhallinta- ja toimin- antaa meille hyvät eväät hankalalle monimuotoista aikuiskoulutusmaailmaa. nanohjausjärjestelmiä. AKKL:n Tuloksellisuusmittaristot johtokunnan jäsen Aila Harjanne esitti antavat runon joululounaalla vuonna Teksti on muotoutunut sesta ja tasosta. osaltaan kuvaa toiminnan onnistumi- matkalla, mutta viesti on pysynyt selkeänä ja kirkkaana. Pahoittelemme, että emme saa tekstinä tuota esitystä kuulostamaan yhtä hienolta kuin hänen esittämään. Erilaisten arviointien ja mittareiden avulla saadaan tuotettua sellaista tietoa, jolla voidaan johtaa toimintaa valittujen strategioiden mukaisesti kohti määriteltyä päämäärää. Nykyiset aikuiskoulutusorganisaatioissa käytössä olevat tuloksellisuus- ja vaikuttavuusmittarit painottuvat organisaatioiden oman toiminnan mittaamiseen, eivätkä niinkään ulkoisen vaikuttavuuden arviointiin. Aikuiskoulutuksen ulkoisen vaikuttavuuden mittaamiseksi ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavaa mittaristoa. Koulutuksen vaikuttavuus tulee ilmi osin jo koulutuksen aikana, mutta pääasiassa vasta sen jälkeen. Vaikuttavuutta pitäisikin siksi pystyä tutkimaan jälkikäteen ja nimenomaan aikuisopiskelijan työpaikalla tai yrityksessä. Ongelmana on, että yleisesti tavoiteltavia tuloksia, kuten tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemista tai liikevaihdon, markkinaosuuden ja kilpailukyvyn kasvua kuvaavien mittareiden absoluuttisista lukuarvoista on vaikea erottaa pelkästään koulutuksen osuutta muutoksista. Ongelma korostuu, jos koulutuksessa on ollut vain yksittäisiä työntekijöitä tai pieni osa henkilöstöstä. Vaikuttavuuden ajallinen kohdentuminen on myös iso ongelma, koska jotkut vaikuttavuustekijät ilmenevät nopeammin kuin jotkut toiset. Mitä pitemmälle koulutuksen päättymisestä edetään, sitä enemmän alkavat muut eri tekijät häiritä vaikuttavuuden arviointia. Ja viime kädessä kaikkihan vaikuttaa kaikkeen. Tähän oppaaseen koottu materiaali on ammatillisen aikuiskoulutuksen näkökulmasta tehty yhteenveto vaikuttavuustutkimuksesta ja -kirjallisuudesta sekä eri asiantuntijoiden materiaaleista ja haastatteluista. Opas sekä tässä esiteltävät mittarit on kehitetty Opetushallituksen rahoittamassa Vaikuttava ammatillinen aikuiskoulutus -hankkeessa vuosina mukana olleiden 38 aikuiskoulutuskeskusten antamien tietojen ja kehittämisideoiden pohjalta (Liite 1). Koska yhteiskunnan ja työelämän tarpeet muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa, tulee toimijoiden reagoida tilanteeseen aiempaa nopeammin. Aikuiskoulutusorganisaatioilla on selkeä halu toteuttaa proaktiivisesti vaikuttavaa koulutus- ja kehittämistoimintaa, sekä asiakkaan hyötynäkökulmasta että yhteiskunnallisen että alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta. 8 Kannattaa mieluummin kysyä tyhmiä kysymyksiä kuin korjata tyhmiä virheitä 9

6 Organisaatiot ovat historiansa tuotteita Me keskitymme tässä oppaassa kuvaamaan lähinnä Ammatillisen aikuiskoulutuskeskusten liiton jäsenorganisaatioiden toimintaa. Ammatillista aikuiskoulutusta antavat toki muutkin tahot, ja voi olla että nämä ajatukset ovat valideja hiukan laajemmin. Organisaatio Mennyt Eilen Nyt Jatkossa väliaikainen kurssikeskus aikuiskoulutuskeskus, jossa eri toimialoja kohti työelämäasiakasta työelämän kehittämiskumppani Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset perustettiin 1970-luvun vaihteesta alkaen väliaikaisiksi kurssikeskuksiksi kouluttamaan lähinnä työttömiä. Ajan kuluessa käytiin luonnollisesti keskustelua siitä, tarvitaanko näitä kurssikeskuksia jatkossakin, ja jos tarvitaan, niin millaiseen rooliin? Ihmiset ja kvalifikaatiot kansakoulun opettaja, autoinsinööri kansankynttilä, joka rupeaa vuolemaan fyrkkaa, kaupparatsu aitoja ammattitaidon kehittäjiä Johto rehtori toimitusjohtaja konsultti, sparraaja visionääri osaamisen kehittämisen konsultteja Emeritusprofessori Tapio Vaherva on tehnyt Jyväskylän yliopistossa uraauurtavaa tutkimusta koulutuksen vaikuttavuudesta. Hän joutui antamaan 1980-luvun lopulla lausunnon, jossa hän ehdotti koko kurssikeskusten toiminnan lakkauttamista. Vahervaa oli sitten sattumoisin pyydetty kouluttamaan kurssikeskusten johtoa laivaseminaarissa. Kun rehtorit olivat kuulleet hänen olevan se tyyppi, joka halusi lakkauttaa ammatilliset kurssikeskukset kokonaan, oli lakkauttaja meinannut lentää reelingin yli moneen otteeseen... Hengissä selvisivät sekä professori että oppilaitokset. Ja hyvä niin, sillä emeritusprofessorin ajatukset auttavat nyt koulutusorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Tuotteet ja palvelut Tapa toimia kurssit, oppilaat yksin, normiohjaus, virkamies, totellaan tutkinnot, pätevyydet, asiakkaat kilpailu, yritetään pysyä mukana Asiakkaat oppilaat asiakkaat osaamisen kehittäminen, henkilökohtainen yhteistyö, ketjukumppanuus, asiakas asiakkaat työelämässä työyhteisöjen kehittäminen kumppanuus, yhdessä tekeminen proaktiivinen ote työyhteisöasiakkaat, yhteiskunta Taulukko 1. Aikuiskoulutuskeskusten historiallisen tarinan elementit 1 Edupolin järjestämässä JET (johtamisen erikoistutkinto aikuiskoulutuskeskuksille) koulutuksessa pohdimme yhdessä ammatillisen aikuiskoulutuksen pitkämatkalaisten asiantuntijoiden kanssa historian tuoman tiedon merkitystä tulevaisuuden toiminnalle. Teimme seuraavan, radikaalin ja ajatuksia herättävän taulukon keskustelun pohjaksi ja toivon mukaan ajatuksia avartamaan. Oheinen taulukko ja sen heitot ja kuvaukset eivät luonnollisesti kerro kaikkea, mutta se kuvaa kai jollakin tavalla organisaation ja sen toiminnan muutosta ajallisesti. Ei ole kovin helppoa, eikä järkevääkään tutkailla ja parantaa nykytilannetta tuntematta menneisyyttä. Historian tuntemus voi antaa meille uusia eväitä tutkia alan nykytilannetta ja tehdä hyviä kauaskantoisia päätöksiä esimerkiksi vaikkapa toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutuksen järjestäjän ja koulutuspalvelujen tuottajan näkökulmana on jatkossa yhä enemmän räätälöityjen palvelujen tuottajan ja työyhteisön kehittäjän näkökulma. Toiminnassa korostuvat yhdessä tekeminen ja kumppanuus, osaamisen kehittäminen sekä asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu. 1 Miettinen, Helena. Mukaillen Jari Tuulenmäki, Intensio Oy:n tekemää Organisaation tarinan elementit -taulukkoa. JET-koulutus, Edupoli Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu. Suomalainen sanonta. 11

7 Innostavaa matkaa! On monta eri tapaa käyttää tätä opasta. Huonoin niistä on laittaa se avaamatta hyllylle odottamaan parempia aikoja. Mahdollisuuksia on monia. Voit lukea kirjaa tehokkaasti, ekonomisesti, vaikuttavasti ja muuttaa käytöstäsi. Voit myös hypellä käsitteestä ja näkökulmasta toiseen mielesi mukaan. Voit jättää lukematta kaikki kevennykset ja keskittyä taulukoihin ja dataan. Viitekehys: Aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteiskunnallinen tehtävä Mahdollista on tietenkin myös, että kuljet kanssamme koko matkan ja opit meiltä kaiken, mitä olemme ammatillisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta oppineet. Toki voit vain selailla kirjasta, katsella kuvia ja päätyä väittelemään loppupään neuvoista ja ohjeista. Tee ja etene, niin kuin parhaaksi näet. Meistä on mukavaa olla oppaananne. Mikä on ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten Kerromme mieluusti lisääkin, mikäli rooli asia kiinnostaa. Aihe on vaikeudestaan huolimatta erinomai- aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmässä? sen innostava. Aikuiskoulutusta annetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, vapaan alla sivistystyön ole- oppilaitoksissa sekä ammatil- Aloittakaamme matkanteko syventymällä vaan tuntemattoman unkarilaisen runoon, lisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. joka antaa meille hyvät eväät hankalalle retkelle kohti monimuotoista aikuiskoulutusmaailmaa. Opetusministeriön AKKL:n elinikäistä strategiaa mukaillen runon olisikin jou- tärkeää, että aikuiskoulutus kattaisi johtokunnan jäsen Aila Harjanne esitti lulounaalla vuonna Teksti on muotoutunut kaikki koulutusasteet ja olisi muodoltaan vaikuttavaa ja kirk- joustavaa. matkalla, mutta viesti on pysynyt selkeänä kaana. Pahoittelemme, että emme saa tekstinä tuota esitystä kuulostamaan yhtä hienolta kuin hänen esittämään. Kuva 1. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat merkittävä osa Suomen koulutusjärjestelmää. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän myötä aikuiskoulutuskeskuksista on tullut entistä enemmän erityisesti työelämän kehittäjiä, jotka avustavat koko yritystä tai organisaatiota. Paitsi koulutusta ja osaamisen kehittämistä aikuiskoulutuskeskukset tarjoavat myös konsulttipalveluita mm. johtamis- tai tuotekehitysasioissa. Toiminnan vaikuttavuuden kenttäkin on siten laajentunut entistä yhteiskunnallisempaan suuntaan. Viime aikojen kehitystrendejä ammatillisen aikuiskoulutuksen kentässä ovat olleet työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän korostuminen, koulutuksen ja tutkintojen henkilökohtaistaminen, aikuisten näyttötutkinnot sekä ohjauksen ja neuvonnan korostuminen. Näillä kaikilla toimenpiteillä voidaan omalta osaltaan parantaa koulutuksen vaikuttavuutta

8 Ammatillisen aikuiskoulutuksen osaaminen ja potentiaali tänään Aikuiskoulutuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kertovat nykyään osaltaan yhteenlasketut volyymiluvut sekä koulutusorganisaatioiden kansallinen kattavuus. Aikuiskoulutuskeskuksissa toimii yhteensä noin ammattilaista. Työelämä saa vuosittain noin tutkinnon verran osaamista hyödynnettäväkseen. Näitä tutkintoja ovat mm. ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Aikuiset opiskelijat puurtavat oppimisen eteen miljoonia työpäiviä, milloin henkilökohtaisesti, milloin yhdessä oppien. Yhteenlaskettu satojen tuhansien eurojen liikevaihto kertoo osaltaan suomalaisen yhteiskunnan eteen tehdystä työstä. Vaikuttavuuden monimuotoisuus ja -mutkaisuus Vaikuttavuudella on monta muotoa, tietä ja tasoa. Olemme valinneet teille polun ja hieman tasoittaneet sitä. Sillä materiaalia aiheesta löytyy pilvin pimein. Googlaamalla netissä saa aiheesta esiin toinen toistaan komeampia kuvia, taulukoita ja vuokaavioita. Olemme koonneet tähän oppaaseen meidän mielestämme aihepiiriä hyvin kuvaavia esityksiä. Joku toinen olisi ehkä valinnut toisin. Niinhän se aina on. Matkalla kohti vaikuttavuuden ymmärrystä olemme kohdanneet paljon vaikeuksia. Ensimmäinen vuosi kului siinä, että jokainen hoki kuin mantraa: Ei tätä voi mitenkään tehdä, eikä ainakaan mitata. No, nyt tiedämme, että tehtävä on. Tuotteita tuottavan organisaation vaikuttavuutta olisi ollut paljon helpompi arvioida. Koulutusorganisaatiot palvelun tuottajina ja osaamisen mahdollistajina ovat ehkä kaikkien vaativimpia toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa. Ensinnäkin koulutus on vain yksi osa aikuiskoulutusorganisaation toiminnasta. Ilmiötä miettiessä on otettava huomioon myös muun toiminnan ja alueellisen yhteistyön vaikuttavuus. Olisi mitattava palvelun eli koulutustuotteen vaikuttavuutta rahoitustahosta riippumatta, mutta myös työelämän kehittämisprosessin vaikuttavuutta. Kai oppijan ja tekijän mahdollisella innostuksellakin on jotakin tekemistä asian kanssa? Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tietenkin kaikkein hankalin mitattava, onhan kyseessä alueellisesti koko Suomi, kymmeniä erilaisia organisaatioita toimintatapoineen ja taustayhteisöineen, joilla on tuotteita ja hankkeita alakanttiin sanottuna tuhansia. Ja yhteiskunta muuttuu, ministeriöt yhdistyvät, rahoitus muuttuu ja suomalaisen aikuiskoulutuksen yhteinen strategia puuttuu. Ei siis ihme, että haastetta on riittänyt ja hanskat ovat meinanneet tippua aina tasaisin väliajoin. Kuva 2. Ammatillista aikuiskoulutusta Suomessa lukuina vuonna Ammatilliset aikuiskoulutusorganisaatiot muodostavat yhdessä ketjun, jossa on edustettuina 45 organisaatiota ympäri Suomea. Mutta nyt asiaan: päädyimme lopputulokseen, että vaikuttavuuden kannalta oleellista on motivaatio ja innostus. Mutta miten tähän päädyimme? Usein lopputulosta, päämäärää tärkeämpi onkin kuljettu matka ja se, mitä sen aikana on oivallettu. Jatketaan siis matkaa. Ammatillinen aikuiskoulutus on keskeinen elementti elinkeinopoliittisten, työllisyys- ja yrittäjyystavoitteiden saavuttamisessa. Se toimii siirtomekanismina perustutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotannollisten ja palveluprosessien välillä. Eritoten se huolehtii omalta osaltaan aikuisten ammatillisen osaamisen kehittämisestä kansallisena kilpailutekijänä. Rahoituksensa aikuiskoulutuskeskukset saavat lähinnä opetusministeriöltä sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä, Opetushallituksesta sekä työelämästä. Kaikki rahoittajatahot ovat luonnollisesti kiinnostuneita toiminnan kehittämisestä, sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. 2 Karkola, Timo Amiedu. Luento. 14 Laatu ja vaikuttavuus syntyvät tekemällä, ei mittaamalla. me kaikki. 15

9 Tutkiessamme vaikuttavuudesta löytämäämme kirjallisuutta huomasimme, että vaikuttavuutta on tutkittu melko perusteellisesti. Eräänlaiseksi perusmalliksi näyttää muodostuneen Englannissa 1980-luvun alussa arviointiohjaukseen omaksuttu neljän laatikon -malli, joka palveli taloudellisen rationalisoinnin eli vastiketta rahalle -ajattelua. 3 Mitä on vaikuttavuus? Vaikuttavuus on sana, jolla on monta merkitystä ja jota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Vaikuttavuus ei ole sama asia kuin tuloksellisuus, vaan kyseessä on rahamittaa laajempi käsite. Vaikuttavuutta ei myöskään mitata pelkästään koulutuspalautteella, sillä siihen liittyy aina laadullinen perspektiivi. Se liittyy tavoitteiden saavuttamiseen ja toiminnan muutokseen. Esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin vaikuttavuustutkimuksissa mitataan sitä, onko viesti ymmärretty ja onko toiminta, kuten ihmisten ostokäyttäytyminen muuttunut. Kuva 3. The Audit Commisionin kolmen E:n (economy, efficiency, effectiveness) malli Toiminta on tuloksellista, jos tuotetaan edullisesti laadukkaita palveluja, joista on hyötyä asiakkaiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan kannalta. Keskustelimme vaikuttavuudesta muun muassa emeritusprofessori Tapio Vahervan ja kehitysjohtaja Juha Vason kanssa. Keskusteluissa ilmeni, miten laajan ilmiön kanssa olemmekaan tekemisissä, ja miten vaikeasti mitattavasta asiasta on kysymys. Mitä kaikkea vaikuttavuus voikaan olla? 4 oikeiden asioiden tekemistä oikealla tavalla tarpeiden tyydyttämistä tavoitteiden saavuttamista muutosta kykyä tyydyttää asiakkaiden tarpeita, odotuksia ja tavoitteita kykyä toimia vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen mukaisesti vähemmän ja parempia töitä mukavampi tapa toimia mainetta ja kunniaa kykyä auttaa muita ja tehdä asioita yhdessä vähemmän virheitä ja enemmän iloa innostusta, laatua ja osaamista 3 Raivola, Reijo 2000: Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Edita. 4 Vaherva, Tapio Jyväskylän yliopisto. Luennot ja keskustelut

10 Kuva 4. Vaikuttava versus vaikuttamaton 5 Mieti hetki, miten sinä ymmärrät vaikuttavuuden. Entä millaista olisi vaikuttava koulutus tai osaamisen kehittäminen? 5 Manninen, Jyri Helsingin yliopisto, Palmenia. Luennot. 18 Jos ihminen nukkuu, sille ei tapahdu mitään. Mutta jos se on hereillä, se voi saada vaikka kalan Matti Nykänen.

11 Vaikuttavuuden tasoista Vaikuttavuuden ilmiö on niin laaja, että sitä on lähestyttävä usealta eri tasolta. Yksi tapa hahmottaa vaikuttavuutta on seuraavanlainen, jossa vaikuttavuus nähdään joko yksilön, organisaation, alueen tai yhteiskunnan kannalta. Koulutusorganisaatio olipa se aikuiskoulutuskeskus tai jokin muu on väline osaamisen kehittymisen prosessissa. Kuva 5. Vaikuttavuuden ilmeneminen monella tasolla 6 Toisaalta koulutuksen vaikuttavuutta voidaan tarkastella työelämän kannalta, jolloin mitataan yrityksissä ja organisaatioissa tapahtuvia muutoksia. Vaikuttavuus on kuitenkin myös yhteiskunnallinen ilmiö: yksilöiden ja organisaatioiden osaamisen kehittymisen myötä kehittyy koko yhteiskunta, sen eri osa-alueet. Vaikuttavuus kattaa monia toiminnan ja tuloksellisuuden alueita. Koulutuksen lisäksi ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on samalla kyse työelämästä ja sen kehittämisestä. Vaikuttavuutta Oulun yliopistossa tutkinut Tytti Tenhula on kuvannut vaikuttavuuden kenttää seuraavalla tavalla. Kuva 6. Vaikuttavuuteen vaikuttavat monet eri tekijät 7 Valtion tuloksellisuuskriteerit Valtion uudet tuloksellisuuskriteerit pitävät sisällään seuraavat tasot: Taloudellisuus: toiminnan tehokkuus, tuottavuus, kasvu ja kilpailukyky Asiakkaat ja yhteistyökumppanit: tarjottava lisäarvo kansalaisille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Sisäiset toiminnot ja prosessit: toimintojen hallinta, asiakkuuksien hallinta, innovaatiot Organisaation oppiminen ja kasvu: inhimillinen pääoma, informaatiopääoma ja organisaation pääoma 8 6 Manninen, Jyri Helsingin yliopisto, Palmenia. Luennot. 7 Tenhula, Tytti Valtakunnallisesti vaikuttavaa koulutusta. Selvitys valtakunnallisen TieVie-virtuaaliyliopistohankkeen vaikuttavuudesta. Oulun yliopisto. 8 Lehtonen, Antti, valtiovarainministeriön apulaiscontroller VM. Luento Jos haluaa saada totuuden esille, tepsii samppanja paremmin kuin valheenpaljastin. Graham Greene 21

12 Koulutuksen vaikuttavuus Koulutuksen vaikuttavuus voidaan määritellä yksilön ja yhteisön oppimisen tuotosten avulla syntyväksi yksilölliseksi, organisatoriseksi tai yhteiskunnalliseksi relevanssiksi eli tarkoituksenmukaisuudeksi, käyttöön sopivuudeksi, hyödyllisyydeksi ja mielekkyydeksi. Suuressa osassa suomalaista kirjallisuutta ja tutkimusta koulutuksen vaikuttavuus kuvataan yleisimmin oppimistavoitteiden ja oppimistulosten vastaavuudeksi. Vaikuttavuus viittaa siis tavoitteiden saavuttamisen tai toteutumisen asteeseen. Vaikuttavuus ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen ja yksiselitteinen ilmiö. Tavoitteisiin ja niiden asettamiseen liittyy useita ongelmia, joista yksi on se, että opetus voi tuottaa oppimistuloksia, vaikka koulutukselle asetetut tavoitteet eivät toteutuisikaan. Vaikuttavuudessa on siis syytä erottaa välittömät oppimisvaikutukset eli tuotokset ja niillä aikaansaatavat oppilaitoksen ulkopuoliset vaikutukset eli tulokset. Tuloksellisuusindikaattoreita rakennettaessa olisi siis johdonmukaisuuden vuoksi mittaimeen sisällytettävä nimenomaan näitä tuloshavaintoja. Vaikuttavuus voidaan nähdä myös tarpeiden tyydyttämisenä. Tarpeet voivat olla joko yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia, ne voidaan siis määritellä joko yksilön hyvinvointitarpeina tai yhteiskunnan instituutiotarpeina. Kuva 7. Ammatillista kehittymistä kuvaava kehämalli 9 Koulutuksen vaikuttavuustutkimuksella on kaksi perustehtävää: Ensiksi sen on kerrottava minkälaisia oppimistuloksia koulutusprosessi tuottaa ja millä prosessiin kuuluvilla ja kontekstuaalisilla tekijöillä eroja oppimisessa voidaan selittää. Toiseksi sen on kyettävä osoittamaan missä määrin opittu siirtyy opiskelutilanteiden ulkopuoliseksi hyödyksi oppijalle itselleen, hänen toimintayhteisölleen ja niiden kautta koko yhteiskunnalle. Koulutuksen mikro-, meso- ja makrotason ideaalimallia ja tavoitetta sekä prosessia ja lopputulosta voidaan hahmotella Ruohotien ammatillista kehittymistä kuvaavan kehämallin avulla. Kuvassa ammatillisen kehittymisen ytimen muodostaa oppiminen, joka pitää sisällään itseohjautuvaa oppimista, uudistava oppimista ja kriittistä reflektiota sekä näiden keskinäistä vuorovaikutusta. Ytimestä heijastuu sitten muutoksia yksilöön, hänestä organisaatioon ja lopulta koko työelämään. Ja vastaavasti muutospaineita tulee yksilön sisältä, organisaatiosta ja koko työelämästä. 10 Toteutuneen koulutustoiminnan laadun ja tason määrittelemiseksi on luotava kriteereitä. On tiedettävä, mitä lisäarvoa koulutus on tuottanut, mitä uutta on opittu. Kärjistäen voidaan sanoa, että kunhan resursseja on tarpeeksi, jokainen tavoite voidaan saavuttaa. Raivolan kuvaamassa mallissa näitä edellä mainittuja oppimisen mahdollistavia tekijöitä ovat mm. konteksti pitäen sisällään formaalin ja informaalin oppimisympäristön, oppijan ominaisuudet kuten motivaatio, halu oppia ja aikaisemmat tiedot sekä yhteiskunnan, koulun ja perheen tarjoamat resurs- 9 Ruohotie, Pekka Ammatillista kehittymistä kuvaava kehämalli. Tampereen yliopisto. 10 Roisko, Hilkka & Mikkola, Anna TUKEVA-koulutuksen arviointi ja vaikuttavuus. 22 Todettiin oppimista, havainnoitiin muutosta. sanonta. 23

13 Vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen sit esim. kannustus, motivointi, opetusmenetelmät, ryhmäkoko ja opettajan ammattitaito. Siihen, pystyykö ja haluaako yksilö käyttää näitä mahdollisuuksia hyväkseen, vaikuttavat useat tekijät, kuten yksilön arvot, tavoitteet ja tarpeet; yhteiskunnan, koulutuksen järjestäjien sekä opettajien eli erilaisten ulkopuolisten instanssien tavoitteet. 11 Vaikuttavuutta niin monimuotoinen ilmiö kun se onkin pitää pystyä jollakin tavoin mittaamaan. Me etsimme isolla porukalla huikeita, selkeitä mittareita kuin neulaa heinäsuovasta, saamatta aikaan juuri muuta kuin pienen heinänuhan. Tai no, jos jaksat jatkaa lukemista, saatat saada selville millaisia mittareita löysimme... Vaikuttavuutta käsittelevät tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutus ei ole syy oppimiseen, mutta sen oikea ajoittaminen ja sovittaminen oppivan yksilön, yhteisön tai organisaation oppimis- ja kehitysprosesseihin tuottaa vaikuttavaa koulutusta. Toisin sanoen koulutuksen vaikuttavuus on yksilön ja yhteisön oppimisen tuotosten avulla syntyvää yksilöllistä, organisatorista ja yhteiskunnallista relevanssia eli hyötyä ja tarkoituksenmukaisuutta. 12 Arviointi ja mittarit ovat sellaisia sanoja, jotka jotenkin ajatuksellisesti vaativat selkeää viitekehystä, numeerisia mittaustuloksia ja vähintään monta sataa sivua selitystä. Toteutuksen osalta täytyy tietenkin ainakin keskustella laajoista tietokannoista, uraa uurtavista taulukoista, leikkisistä laskentakaavoista ja nerokkaista vuokaavioista. Totuus on tietenkin toisenlainen: joskus riittää hyvin, että ylipäätään pohditaan, miten meni. Yksilötasolla koulutus on vaikuttavaa, kun se lisää henkilön todellista ammattitaitoa sekä edistää yhä vastuunalaisempien tehtävien saamista. Koulutuksen vaikuttaessa oppijan vaikutusvallan tulisi kasvaa, ja hänen näkyvyytensä lisääntyä. Ilmiöistä puhutaan nykyisin myös koulutuksen tuomasta lisäarvosta, henkisestä voimaantumisesta ja paremmasta jaksamisesta. Organisaation tasolla koulutuksessa mukana olleiden henkilöiden myötä koko organisaation menestys ja näkyvyys paranee. Parhaimmillaan koulutuksen vaikutukset heijastuvat työelämän, kulttuurin ja koko yhteiskunnan laadullisena kehittymisenä. Tapio Vaherva. Koulutuksella on siis monenlaisia vaikutuksia sen mukaan tarkastellaanko asiaa yksilön, alueen tai yhteiskunnan tasolla. Vaikutukset voivat olla monenlaisia, riippuen koulutukselle asetetuista tavoitteista, oppijan tavoitteista ja motivaatiosta ja niin edelleen. Myös aika on varteenotettava tekijä vaikutuksia tai oppimisen lisäarvoa mitattaessa. Aikaisemmin opitulla on selkeä rooli uuden osaamisen kehittymisessä. Koulutuksella on myös sellaisia vaikutuksia, joita ei varsinaisesti tavoitella. Ruohotien malli puolestaan aavistelee sitä tavoitetilaa, että yksilön oppiminen heijastuu sekä työyhteisöön että sitä kautta laajemmin yhteiskuntaan. Ajatuksena lienee, että kun yksilö oppii, hän voi parempana osaajana tuottaa lisäarvoa sekä omalle organisaatiolleen että laajemmin yhteistyökumppaneille, ja sitä kautta osaaminen kumulatiivisesti kasvaa. Ennen kuin innostutaan mittaamaan ja arvioimaan, on syytä pysähtyä pohtimaan mittaamisen ja arvioinnin tavoitetta. Miten mitataan ihmisten kokemusta relevantisti? Miten tuottaa tietoa prosessien sujuvuudesta? Onko tarkoitus mitata nykytilaa ja saada numeerisia tietoja? Onko tarkoitus parantaa toimintaa, palveluprosesseja ja työinnostusta? Miten saadaan arvioitua ja tuotettua sellaista tietoa, jota kohderyhmä jaksaisi lukea? Koska vaikuttavuutta pidetään koulutusorganisaation yhtenä tavoitteena, on sitä myös pystyttävä arvioimaan, katselmoimaan ja mittaamaan tavalla tai toisella. Yleensä vaikuttavuus liittyy organisaation toiminnan laatutavoitteisiin ja se on mukana organisaation strategiassa. Ellei se teidän organisaationne strategiassa ole, on se syytä sinne nyt kirjoittaa. Sillä jos vaikuttavuus ei ohjaa organisaation toimintaa ja prosesseja, ei sitä tarvitse mitatakaan. Toiminnan arvioinneista ja mittareista saadut tulokset on myös analysoitava ja sovittava tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta mittaamisesta olisi myös vastaavaa hyötyä. Pelkkä mittaaminen ei paranna organisaation tai toiminnan laatua. Mittareiden avulla saadaan tietoa toiminnan nykytilasta, ne antavat matkalle suuntaa ja fokusoivat toimenpiteitä käytännössä. Mikäli tavoitellaan organisaation toiminnan muutosta, parempaa palvelua ja tehokkuutta tulee kyseeseen lähinnä kehittävä arviointi. Silloin mittaamista ja mittareista tärkeämmäksi muodostuukin se, miten toimintaa muutetaan, kehitetään. Että ei pelkästään mitata, tehdä hienoa raporttia ja unohdeta sitten koko asiaa, vaan mitataan mieluummin vähemmän ja toimitaan enemmän. Matkustamme nyt seuraavaksi saamaan tuoreita ideoita arvioinnista ja sen vaikutuksista koulutuksesta ja toiminnasta monella tasolla, ajallisesti, paikallisesti ja henkilökohtaisesti. Vaikuttavuutta voidaan mitata kehittävällä otteella esimerkiksi arviointiguru Kirkpatrickin ohjeiden mukaan. Niitä esitellään heti aluksi. 11 Roisko, Hilkka & Mikkola, Anna TUKEVA-koulutuksen arviointi ja vaikuttavuus. 12 Raivola, ym Sitä saat, mitä mittaat. vanha totuus. 25

14 4. Varsinaisia siirtovaikutuksia eli tuloksia ja vaikutuksia voidaan arvioida syntyvän ½-2 vuotta koulutustapahtumasta. Tällöin voidaan arvioida esim. yrityksen erilaisia tunnuslukuja ja mittareita suhteessa asiakkaisiin, prosesseihin, talouteen ja henkilöstöön liittyen. Mitä pidemmälle aika kuluu, sen vaikeampaa vaikutuksen kohdistaminen on. Asiakkaat pitäisi saada yhdessä pohtimaan millaisia vaikutuksia koulutuksella voisi olla, mihin sen pitäisi vaikuttaa ja mikä pitäisi muuttua. Sen jälkeen olisi hyvä tehdä viivästetty arviointi ja kysyä oppijoilta sekä heidän työyhteisöltään: Mikä muuttui? Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ovat nimittäin aina suhteellisia käsityksiä. Niihin vaikuttavat sekä oppijan oma motivaatio, aiempi osaaminen, koulutusprosessin laatu, muut kanssaoppijat ja heidän intressinsä sekä kyky muuttaa opittu käytännön toiminnaksi. Kyse onkin pitkälle siitä, ajatellaanko, että yksi henkilö voi muuttaa toimintaa vai tarvitaanko isompi joukko uusia osaajia tekemään se. Näkökulmatasolla on kyse siitä, miten yhden ihmisen osaaminen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä koko organisaation toimitaan, eli pidetäänkö kiinni vanhoista tavoista vai kannustetaanko organisaatioita keräämään osaamispääomaa ja oppimaan uutta? Kuva 8. Kirkpatrickin neljän askeleen arviointimalli 13 Kirkpatrickin arvioinnin tasot -mallia voidaan avata seuraavalla tavalla: Koulutuksen aikana voidaan esimerkiksi keskustelujen, kyselyiden tai haastattelujen avulla arvioida asiakkaiden reaktioita. Reaktiotasolla voidaan arvioida asiakkaiden mielipiteitä koulutuksesta, tuntemuksia, vaikutelmia, mielipiteitä ja tyytyväisyyttä. 2. Koulutuksen aikana voidaan myös arvioida asiakkaan oppimista. Opiskelijan asioiden omaksumista, tietojen hallintaa, periaatteiden hallintaa ja asioiden ymmärtämistä voidaan testata erilaisin kyselyin, tentein, tehtävin ja haastatteluin. 3. Toiminnan muutokset eli miten asiakkaat soveltavat ja hyödyntävät hankittuja tietoja ja taitoja työssään voidaan arvioida osin jo koulutuksen aikana, mutta myös joitakin kuukausia koulutuksen jälkeen. Tietoa voidaan saada asiakaspalautteella, työtovereiden ja esimiesten haastattelulla ja myös työskentelyn seuraamisella. Kuva 9. Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmia 15 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia voidaan toteuttaa useasta näkökulmasta. Vaikuttavuutta arvioivat paitsi koulutuksen käyttäjät eli opiskelijat itse, myös koulutuksen toteuttajat eli kouluttajat, koulutusorganisaatiot sekä toimeksiantajat eli yritykset, organisaatiot, yhteiskunta Robinson, D.G. & Robinson, J Training for impact. How to link training needs to business and measure the results. San Francisco. 14 Vaherva, Tapio Jyväskylän yliopisto. Luennot ja keskustelu. 15 Vaherva, Tapio Jyväskylän yliopisto. Luennot. 16 Vaherva, Tapio Jyväskylän yliopisto. Luennot. 26 Et löydä uusia maita ilman että menetät pitkäksi aikaa kotirannan näkyvistäsi. Andre Gide 27

15 Viivästetyt kyselyt ja haastattelut Kun yritys päättää kouluttaa työntekijöitä tai yrittäjä itse kouluttautuu, on koulutuksen vaikuttavuudelle asetettava tarkat tavoitteet. Suoritettu tutkinto tai pätevyys todistaa osaamista, mutta ei kerro opitun siirtymisestä työhön. On siis arvioitava myös, täyttyvätkö opitun siirtovaikutustavoitteet. Tätä voidaan työpaikalla mitata esimerkiksi tuotteen laadulla ja valmistusajalla, virheiden ja reklamaatioiden määrällä sekä asiakaspalautteella. Vaherva on kuvannut tätä työpaikan ja koulutusorganisaation välistä suhdetta alla olevan kuvan esittämällä tavalla. 17 Mittareista ja mittaamisesta Indikaattori tai mittari on ilmaisin tai havainto, joka kertoo tietyn arviointikriteerin täyttymisestä. Mittarit voivat olla määrällisiä eli kvantitatiivisia tai laadullisia eli kvalitatiivisia. Kuva 10. Asiakassuhde vaikuttavuuden takaajana. Määrällisen mittaamisen lisäksi voidaan vaikuttavuuden arviointiin käyttää laadullisia mittareita. Työntekijä voi tehdä subjektiivista arviointia omasta kehittymisestään ja tätä voidaan täydentää lähimpien työtoverien sekä työnjohdon antamalla arvioinnilla, esimerkiksi hyödyntäen 360-arviointia. Määrällisillä mittareilla mitataan lukuarvojen avulla esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden määrää, opiskelijatyöpäivien määrää tai vaikkapa opiskelijapalautteen vuosittaista keskiarvoa. Laadullisilla mittareilla voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miksi jokin opetusmenetelmä opiskelijoiden mielestä on hyvä tai huono tai miten ja miksi yrityksen työntekijöiden motivaatio on kohonnut koulutuksen myötä. Yritysyhteistyössä voidaan myös haastatella koulutuksessa olleiden henkilöiden esimiehiä ja selvittää heidän näkemystään siitä, onko koulutuksessa olleiden osaaminen kasvanut ja missä määrin se on vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon, työhyvinvointiin tai henkilön omaan työmotivaation ja jaksamisen paranemiseen. 18 Koulutuksen pitää tukea yrityksen strategian toteuttamista, joten sen vaikuttavuuden pitäisi näkyä myös yrityksen omassa tuloksellisuusmittaristossa. Jotta mittariarvojen muutoksista voidaan erottaa koulutuksen osuus, on edellytyksenä, että koulutuksen järjestäjä ja yritys ovat tehneet pitempikestoista, tarkasti suunniteltua yhteistyötä mm. osaamistarvekartoitukset, räätälöidyt koulutukset, tarkka tavoitteiden asettelu, jälkityöskentely sekä seurantaa. Onko opiskelija motivoitunut oppimaan uutta ja tekemään töitä oppimisen eteen? Arvostaako oppijan työyhteisö uutta tietoa ja osaamista? Voidaanko opittu aines viedä toiminnan tasolle vai halutaanko, että vanhat työmenetelmät säilyvät? 17 Vaherva, Tapio Luennot ja keskustelut. Mukaillen teosta Robinson,D.G. & Robinson,J Training for impact. How to link training needs to business and measure the results. San Francisco. 18 Esimerkkikysely on koottu liitteeseen

16 Jos määrällisiä mittareita halutaan käyttää, on ensinnäkin tiedostettava niiden rajallisuus. Ne eivät kerro koko totuutta kohteena olevasta ilmiöstä, mutta saattavat antaa suhteellisen helposti tulkittavan näkemyksen tai arvion laajemmasta kokonaisuudesta. Tämä arvio voi olla täysin riittävä ainakin, jos täsmällisemmän näkemyksen saamiseen kuluu paljon enemmän resursseja. Kun halutaan siis tietoja ilmiöstä X, mutta resurssit ovat rajalliset, tyydytään vähem- millä resursseilla toteutettavaan mittariin Y, joka hahmottaa ilmiötä riittävästi. Mittarit voivat olla strategisia, jolloin ne kuvaavat organisaation strategian toteutumista, tai operationaalisia, jolloin niillä saadaan tietoa organisaation toimintojen volyymistä tai laadusta ja prosessien toimivuudesta. Yleensä organisaatiossa tarvitaan näitä molempia. ei voi johtaa ellei tiedä missä mennään saadaan tietoa suunnasta, trendistä tehdäänkö oikeita asioita tehdäänkö oikeita asioita fiksusti, resursseja tuhlaamatta nähdään kehittymisen kannalta, missä mahdollisia virheitä tehty saadaan selville miten asiakas meidät näkee ja kokee saadaan perusteita palkitsemiselle, kannustamiselle nähdään, missä työn jälki näkyy vuosien kuluessa saadaan tietoa prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen saadaan tietoa asioiden ja ilmiöiden syy seuraussuhteista saadaan tietoa strategian toteutumisesta Miksi mitata? 20 Mittarit koetaan usein liian työläiksi toteuttaa. Työlästä mittaaminen onkin, ellei mittaria valita ja suunnitella huolella ja organisaation toimintoja järjestetä niin, että mittaustiedot saadaan jostakin järjestelmästä suoraan ilman monimutkaisia tiedonhakuja. Kuva 11. Mittaamisen sipuli 19 Mittaamiselle on useita perusteita. Tärkeintä on, että organisaatiossa ylipäätään mietitään, miksi mitataan. Mittari ilman perustelua on turha. Hyvä on myös pysähtyä pohtimaan sitä, mittaako valittu mittari todella sitä asiaa tai ilmiötä, josta tietoa halutaan. Mittareiden tulisi olla selkeitä, helppoja tulkita, strategiaan pohjautuvia ja toimintaa ohjaavia. Ei ole mitään syytä keskittyä luomaan mittareita, jollei ole valmis kehittymään. Eikä pelkkä mittaaminen tee huonosta toiminnosta hyvää, elleivät mittaria seuraa tulkinta ja toimenpiteet. Laatu ja vaikuttavuus syntyvät tekemällä, ei mittaamalla. 19 Moisio, Jussi Qualitas Fennica Oy. Luennot Laatukeskuksen Mittari-koulutuksessa. 20 Moisio, Jussi Qualitas Fennica Oy. Luennot Laatukeskuksen Mittari-koulutuksessa. 30 Paska ei parane punnitsemalla. suomalainen sananlasku Yksisilmäinen on sokeiden joukossa kuningas. suomalainen sananlasku 31

17 Case Lappia Ammattiopisto Lappia toteuttaa yrittäjyysalan tutkintotavoitteisia koulutuksia Pohjois-Suomessa. Viime aikoina tärkein kehittämistoimi on liittynyt tarjottavan yrittäjyysalan tutkintotavoitteisen koulutuksen vaikuttavuuteen. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että koulutukselle asetettuja tavoitteita vastaavat koulutuksen tulokset. Vaikuttavuuden seuranta antaa vahvan viestin, että koulutuksella todella pyritään käyttäytymisen muutokseen, työn tulosten parantamiseen ja siten myös tuottavuuden kasvuun. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida neljällä tasolla yrityskentässä: 1. koulutuksen onnistuminen eli vaikutelma koulutuksesta 2. oppimistulosten eli tietojen ja taitojen saavuttaminen 3. opitun siirtäminen käytäntöön eli käytetäänkö opittuja asioita käytännön työtehtävissä 4. vaikutukset tulokseen eli miten muutokset johtavat työn tai asiakasyrityksen tulokseen. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittari Tehdyt tunnit /laskutetut tunnit (Tavoite 1,0) Huolehdi, että henkilöstösi osaaminen ja ammatillinen koulutus vastaavat asiakkaittesi tarpeita! Suunnittele siivouskohteiden väliset ajoreitit! Pidä henkilöstösi osaaminen ja kelpoisuus ajan tasalla! Tehdyt tunnit/ laskutetut tunnit Suoritetut korttitutkinnot Muista, että asiakas on ykkönen ja arvioi palvelun toteutusta yhdessä tämän kanssa! Kehitä hyvät työelämäsuhteet! Asiakaspalaute (1-5) Rahoita yrityksen toiminta tulorahoituksella! Laskuta ja karhua säännöllisesti ja nopeasti! Myyntilaskujen kiertonopeus 0 sattunutta tapaturmaa. Huolehdi työturvallisuudesta! Tapaturmataajuus Yrityskohtaisten mittareiden valintaan vaikuttavat yrityksen koko, toimiala ja toiminnan laajuus. Mittareiden valinnassa kannattaa huomioida myös se, että ne soveltuvat kuukausitasolla tapahtuvaan koulutuksen aikaisten vaikutusten seurantaan. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, koska siinä nähdään, ovatko koulutuspanokset tuottaneet odotettuja tuloksia. Vaikutuksia tuloksiin on helpompi arvioida, kun jo koulutusta suunniteltaessa mietitään, mihin halutaan vaikuttaa ja miten koulutuksen tulisi näkyä tuloksissa. Tuloksilla voidaan tarkoittaa henkisen pääoman kuin myös taloudellisen tuloksen kasvua. Yrityksen ollessa kaikin puolin kunnossa, se on helpompi myydä tai siirtää jälkipolville. Hyvässä kunnossa oleva yrityskanta, joka tarjoaa työpaikkoja harvaan asuttujen alueiden ihmisille, on merkittävä yhteiskunnallinen ja aluepoliittinen vaikuttaja. Oppilaitoksen kannalta asiakasyritysten hyvät kokemukset toimivat referensseinä ja helpottavat uusien yritysten rekrytointia koulutuksiin. 32 Mikään ei oikeastaan muutu, paitsi näkökulma Jane Noland

18 Ammatillisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuus Tässä osassa tarkastelemme ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta menemällä mittaamisen tasolle ja yksityiskohtiin. Seuraavaksi esitellyt mittarit ovat syntyneet Vaikuttava ammatillinen aikuiskoulutus -hankkeen aikana muodostetusta tietotaidosta. Ne eivät sellaisenaan ole mitenkään ihmeellisiä, ihmeellistä sen sijaan on, että pääsimme niistä työryhmässämme yhteisymmärrykseen. Näkemyksiä oli aluksi yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Tässä vaiheessa voisi kiittää kauniisti mittarimatoamme Touko Äännevaaraa sekä kaikkia niitä aktiivisia alueryhmäläisiä, joiden työn ja ajattelun tuloksena on tämä osio pitkälle syntynyt. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta tarkasteltaessa eteen tulee ilmiö, jota voidaan kutsua vaikkapa ammatillisen osaamisen kehittymiseksi. Henkilö oppii joko työpaikalla, oppilaitoksessa tai molemmissa tiettyjä, ammatin harjoittamiselle välttämättömiä ja ominaisia tietoja ja taitoja sekä omaksuu ammatille ominaisen ammatti-identiteetin. Tämä kehitys tuottaa hyötyä niin henkilölle itselleen ja työpaikalle, joka hyödyntää hänen osaamistaan kuin myös yhteiskunnalle, joka hyötyy osaamisen kehittymisestä mm. suurempina verotuloina, kasvaneen tavaroiden ja palveluiden kulutuksen kautta, jne. Miten oppilaitos voi edesauttaa tätä kehitystä? Voidaanko sitä mitata jotenkin? Seuraavassa esittelemme ryhmän ajatuksia mittareista ja myös kehittämisideoita. Se, koskettavatko ne juuri teidän organisaatiotanne tai tilannettanne, on jokaisen arvioitava itse. Myös se, kuinka monta mittaria on tarpeeksi, millaisista tietoa tietokannoista saa, kuinka monta harmaata hiusta tulee pelkästä asian ajattelusta ovat sopivia kysymyksiä mittariluvun jälkeen. Tavoitteemme mittarien suhteen olivat huikeat, mutta kuten sanottu, ei kannata mitata sellaista, mikä ei toimintaanne oikeasti ohjaa. Mittariosuus on selkeästi haastavin osa matkaamme. Kun katselmointi ja mittaaminen tulevat kyseeseen, lähtee osa meistä mieluummin vaikka ongelle. Silti vaikuttavuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tutustua hiukan myös tähän osuuteen. Jos vaikuttavuus jo väsyttää, niin voinemme kertoa, että olemme nyt oppaan puolessa välin. Jos vielä jaksatte tikistää hieman, alkavat kohtasilleen nuo loppusanat jo mukavasti häämöttää. Sitten päästäänkin mittareiden maailmasta siihen aitoon kehittämisen onneen ja tosi toimintaan. Kuva 12. Ammatillisen osaamisen kehittyminen 21 Aikuiskoulutuskeskukset mittaavat tulostaan erilaisilla mittareilla. Ne seuraavat muun muassa liikevaihtoa, myyntikatetta, ammattitaitoisen henkilökunnan määrää, suoritettujen tutkintojen määrää, työvoimakoulutuksen jälkeistä työllistymisprosenttia ja koulutuspalautteen keskiarvoa. Jos oppilaitoksella on käytössä tasapainotettu tuloskorttimalli (BSC), voi erilaisia suorituskykymittareita olla jopa kymmeniä. Miten nämä mittarit tuottavat tietoa toteutetun koulutuksen vaikuttavuudesta? Liikevaihto ja eri koulutusten tai tutkintosuoritusten määrä kertovat vaikuttavuudesta vain volyymitasolla. Vaikuttavuus on laadullinen termi, eikä sitä voida määritellä pelkästään määrällisten, volyymistä kertovien indikaattorien avulla. Koulutuspalaute taas kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä koulutuksen aikana tai sen päättyessä, koulutuksen vaikuttavuuden kanssa sillä ei ole paljonkaan tekemistä. Pitäisi päästä syvemmälle selvittämään sitä, onko osaaminen todella lisääntynyt juuri tämän koulutuksen seurauksena. Ammatillisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta mitattaessa onkin hyvä myös pohtia, kuinka paljon osaamisen kehittymisestä lopulta on oppilaitoksen antaman opetuksen ja ohjauksen tulosta. Toi- 21 Karkola, Timo Amiedu. Luennot. 34 Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen on melkoista salapoliisityötä. Tapio Vaherva 35

19 saalta lopputuloksen kannalta on sama, onko opiskelija oppinut tietonsa ja taitonsa aikuiskoulutuskeskuksessa vai jossain aivan muualla jos osaaminen on riittävää, ja opiskelija sen osoittaa tutkintotilaisuudessa, opiskelija saa tutkintotodistuksen, voi lisätä tutkinnon ansioluetteloonsa ja tutkinto kirjautuu oppilaitoksen tilastoihin. Mitä hyötyä on oppimisesta, opettamisesta? Miten mitataan osaamisen kehittymistä? Koulutuksen vaikuttavuuden yksi realistinen mittaamiskeino on koulutuksen jälkeen tehtävä kysely opiskelijalle ja/tai hänen työnantajalleen. Vaikuttava-hankkeessa toteutettiinkin n. 50 eri koulutusryhmän opiskelijoille ½-vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen kysely, jossa mm. kysyttiin, onko koulutus parantanut osaamista ja pärjäämistä omissa työtehtävissä tai jopa nostanut palkkaa tai auttanut pysymään työelämässä. Vaikka tutkimus perustui oppilaitosten tekemään hajanaiseen otantaan eri toimialojen koulutuksista, voitiin todeta mm. 70 %:a vastaajista olleen sitä mieltä, että sekä osaaminen on kasvanut että opittua on voinut hyödyntää omiin työtehtäviin paljon tai erittäin paljon. Jälkikäteen tehtäviin kyselyihin liittyy ongelma siitä, pystyykö opiskelija tai hänen esimiehensä työpaikalla ylipäätään analysoimaan opiskelijan osaamisen kehittymistä ja sen vaikutusta organisaation tulokseen riittävän aukottomasti ja objektiivisesti. Vastaamisprosentit tällaisiin kyselyihin voivat jäädä myös usein harmittavan alhaisiksi, jos kyselystä ei kerrota jo koulutuksen aikana tai jos kyselyn merkitystä koulutuksen kehittämiseen ei perustella. Parhaaseen tulokseen päästään varmasti suorilla face-to-face haastatteluilla, mutta resurssimielessä tämä on mahdollista toteuttaa vain vähäisessä määrin. Vaikuttavuusmittaristo: Viisi teemaa vaikuttavuuden mittaamiseen Tässä vaiheessa matkaa on aika tutustua Vaikuttava ammatillinen aikuiskoulutus -hankkeessa vuosina kehitettyyn, aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta luotaavaan mittaristoon. Mittarit herättivät väliin kiivastakin keskustelua ja toivat esiin erilaisia näkemyksiä. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että aikuiskoulutuskeskuksissa mitattavat asiat korkeintaan ennustavat vaikuttavuutta. Todellista vaikuttavuutta on mitattava siellä, missä vaikutuksetkin näkyvät, eli esimerkiksi työelämän organisaatioissa. Koulutuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi ei jokaisesta koulutuksesta tällaista jälkikäteiskyselyä ole tarpeen tehdäkään; oleellista on toteuttaa kyselyä otannalla järjestelmällisesti, säännöllisesti ja kustannustehokkaasti. Toteutettuun nettilomakekyselyyn vastaamista pidettiin helppona ja tulosten raportointi oli tietojärjestelmästä nopeaa. 36 Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. suomalainen sananlasku 37

20 Aikuiskoulutuskeskuksen strategisia mittareita on yleensä rajattu määrä, ja ne ovat perinteisesti olleet talous- ja volyymilukuja. Voidaanko strategisiin mittareihin liittää koulutuksen vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita? Strategiassa on yleensä määritelty aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-alue, visio ja tavoitteet sekä strategisia valintoja ja keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Vaikuttavuus on useinkin mainittu tavoitteissa, jos ei aivan suoraan, niin ainakin välillisesti. Vaikuttavuudelle ei kuitenkaan ole ollut tarjolla mittareita, joten sen toteutumisen hahmottaminen on ollut haasteellista. Näkymätön pitäisi saada näkyväksi. Vaikuttava ammatillinen aikuiskoulutus -hankkeessa koottiin yhteen mukana olevien organisaatioiden käytössä olevat vaikuttavuutta ennustavat mittarit ja ennen kaikkea pohdittiin näiden mittareiden käyttökelpoisuutta. Mitattavien sisäisten tekijöiden listasta tuli pitkä. Ulkoisia mittauksia työpaikoilla henkilöstö- tai yhteishankintakoulutuksen jälkeen tai opiskelijoille jälkikäteen lähetettäviä kyselyitä teki vain harva oppilaitos. Koska kyselyillä ja haastatteluilla tehtävä koulutus- tai kehittämisprojektikohtainen laadullinen vaikuttavuuden mittaaminen vaatii usein liian paljon resursseja, ja eikä koulutuspalautekaan anna kuvaa todellisesta vaikuttavuudesta, on aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta pystyttävä arvioimaan myös muulla tavoin, aikuiskoulutusorganisaatioiden sisältä päin. Tämä tarkastelutapa ei ole kenties mitattavuudeltaan yhtä hyvä, mutta antaa suuntaviivoja ja riittävän eksaktia tietoa esimerkiksi koulutustarpeiden ennakoinnin kannalta. Vaikuttava-hankkeen neljässä alueellisessa työryhmässä käytiin keväällä 2007 läpi yhteenveto mittareista, joita aikuiskoulutuskeskukset käyttävät toimintansa arvioinnissa. Osa niistä oli sisäisiä, tuloskortteihin liittyviä kvantitatiivisia mittareita ja osa muiden organisaatioiden, esimerkiksi työvoimahallinnon käyttämiä mittareita. Näiden tietojen pohjalta kehitettiin projektissa mittaristo, johon vedettiin yhteen viiden teeman alle ne mittarit, joita pidettiin yleisesti tärkeimpinä ja oleellisimpina aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden kannalta. Teemat on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 13. Viisi teemaa aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden mittaamiselle 22 Seuraavaksi tarkastellaan jokaista valittua teemaa tarkemmin ja esitellään käyttökelpoiset mittarit. Pyrkimyksenä on ollut pitää asiat ja mittaamiset yksinkertaisena ja helposti toteutettavina. Osa mittareista on osittain päällekkäisiä, osa saattaa olla ristikkäisiä. Koko mittaripalettia käyttämällä saadaan kohtalaisen kokonainen kuva aikuiskoulutuskeskuksen vaikuttavuuteen liittyvistä tekijöistä. Lopuksi kerrataan vielä useamman organisaation yhteistuloksien merkitys, yhteistyön synerginen aspekti, jolloin kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa. Päädytään siis ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteiseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja voimaan. 22 Orelma, Ari Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja Vaikuttava ammatillinen aikuiskoulutus -hanke Ei huomista, ei eilistä, vaan tämän hetken, voin nähdä peilistä! - Eppu Normaali.

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Ami-säätiön tarina. OPH:n kansallinen laatuverkosto Timo Karkola Johtaja, rehtori

Ami-säätiön tarina. OPH:n kansallinen laatuverkosto Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiön tarina OPH:n kansallinen laatuverkosto 31.10.2013 Timo Karkola Johtaja, rehtori Pikakoulutuksesta aikuiskoulutuskeskuksiin Pikakoulutuksella tarkoitettiin työvaltaisin opetussuunnitelmin annettavaa,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi Laadun ja tuloksellisuuden mittaamista ja ohjaamista ohjaavat mittarit Hyvät käytännöt laatuseminaari Kokkola 12.12.2012 LAMPPU-hankkeen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät 14.5.2014 Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Innovaatiot Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Syväoppimista helpottavat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot