UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!"

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä Kytköksiä laatuun Piku laskee tapaturmakustannukset...ja muuta ajankohtaista!

2 Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö HUS Hei, me liikutaan! Susanna Puumi Kaikkihan tietävät, että liikunta on terveellistä. Joskus ei vaan huvittaisi, ei sitten millään. Uuvuttaa jo ajatuskin heittää ulkovaatteet niskaan, kun taivas ryöppyää räntää ja tuuli ujeltaa. Tai aurinko paistaa komeasti ja terassi houkuttaa. Tai kun aikaa liikuntaharrastukseen ei tahdo ikinä löytyä, ei vaikka kuinka yrittäisi sovittaa sitä lasten kuskausten, kotiaskareiden, sosiaalisen elämän ja työssäkäynnin lomaan. Maailma on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia liikkua! Bussipysäkille tai autolle raahautuminen ani varhain on usealle meistä suorastaan kidutusta. Mitäpä jos jonakin aamuna hämmästyttäisit kanssakulkijat ja marssisit ryhdikkääseen armeijatyyliin tai kokeilisit rehvakasta hiphop-tyyliä asiaankuuluvin jou-huudoin ja käsillä huitomisten. Saatat näyttää naurettavalta, mutta mitä sitten? Ilon tuottaminen toisille tuo iloa itsellekin. Itsensä voittaminen tekemällä jotain itselleen epätyypillistä tuo voimaa ja draivia! Missä ikinä näetkin portaat, riennä kokeilemaan niitä. Tyyli on vapaa, mutta tehokkainta porraskävely on, kun astut joka askelmalle koko jalalla. Muista pitää kaiteesta kiinni ja vaihtele askeltamistapaa. Voit harppoa kaksi askelmaa kerrallaan, nostella joka askelmalla polviasi hiukan korkeammalle, kävellä välillä portaat sivuttain ja huimapäisimmät voivat kokeilla ylöspäin mennessä yhden askelman tasahyppyä. Ei ihan helppoa! Istumatyön vaaroista on toitotettu kyllästymiseen asti. Kuka sanoo, että toimistohommissa on pakko aina vaan istuskella? Kun puhelin soi, nouse heti ylös ja kävele ympäriinsä tai seiso vaihtaen rytmikkäästi painoa jalalta toiselle. Kipaise välillä ulos tai avaa ikkuna ja vietä lyhyt haaveiluhetki ikkunasta ulos nojautuen ja raitista ulkoilmaa haistellen. Istuessa nostele jalkojasi yhtä aikaa suoraan eteenpäin, jännitä lantion seutu, mutta rentouta hartiat ja niska tai pyörittele nilkkoja, venyttele varovasti niskaa ja käsivarsia. Loistavia taukojumppaohjeita löytyy pilvin pimein netistä, valitse erilainen vaikka jokaiselle päivälle! Hyvä tasapaino on erinomainen kaatumistapaturmien ehkäisykeino. Seiso ruokaa laittaessasi tai televisiota katsoessasi yhdellä jalalla. Hampaita harjatessa seiso jalat peräkkäin suoraan eteenpäin osoittaen (toisen jalan kantapää toisen jalan varpaita vasten), polvet hiukan koukussa ja massunseutu tiukkana. Yritä pysyä asennossa vähintään puoli minuuttia tukea ottamatta. Hytky kotona jumppapallolla, hypi pihalla hyppynarua vaihtoaskelin tai tasapainoile mökillä vaikka maassa olevan kakkosnelosen päällä. Tositaiturit ihastuttavat tyylipuhtailla vaaka-asennoilla, turvallisuus muistaen. Jos hermo on kireällä, stressi puristaa vanteena pään ympärillä ja tekee mieli mäjäyttää ensimmäistä vastaantulijaa, ei sentään nyrkillä, mutta ilkeällä sanan säilällä, on vanha konsti kymmeneen laskemisesta oiva apu. Tälle laskemiselle on trendikkäästi annettu uusi nimi aivobic, mutta kyse on pohjimmiltaan keskittymisestä ja mielen hallinnasta. Jos kymmeneen laskeminen ei riitä haasteeksi, kokeile erilaisia askelluksia, laske mielessäsi vaikkapa luvusta 99 alaspäin aina kolme kerrallaan, kunnes pääset nollaan tai kehittele omia vaativampia sarjoja. Aivot tarvitsevat jumppaa siinä missä kehokin! Vielä yksi vinkki: tee turistikierros kotipaikkakunnallasi. Katso ympärillesi vieraan silmin, havainnoi kauneutta, yksityiskohtia, ihmisiä; ota mielen valokuvia. Käy museossa, näyttelyssä, kirjastossa, kahvilassa. Mieti, miten voisit markkinoida kotipaikkaasi turistille ja huomaat, kuinka upeita ja mieleenpainuvia asioita ympärilläsi jatkuvasti on ja tapahtuu. Ja samalla tulit liikkuneeksi ihan huomaamatta! 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Turmitta-hankkeen tuottama kaavio turvallisuuden monista kytköksistä. Jos kaavion ulkokehältä poistaa yhdenkin laatikon, liiketaloudellinen tuotos kärsii. Osa bisnestä Monelle on yllätys, miten monia väyliä pitkin turvallisuus vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen. Turvallisuutta pidetään useimmiten arvona sinänsä. Tarkempi arvoanalyysi olisi kuitenkin hyödyllistä. Liiketaloudelliset vaikutukset on hyvä tiedostaa esimerkiksi silloin kun turvallisuustoimintaan jaetaan yrityksessä rahaa ja tekijöitä, sanoo erikoistutkija Teemu Reiman VTT:ltä. Päätöksentekoa helpottaa, jos tukena on malli ja menetelmiä, joilla turvallisuuden liiketaloudellisia yhteyksiä voi tarkastella. Turvallisuuden liiketaloudellista arvoa on tehty näkyväksi VTT:n, TTL:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kolmivuotisessa, 2013 päättyneessä Turmitta-hankkeessa. Siinä syntyi useita ajattelua avartavia työkaluja esimerkiksi yritysjohdolle. Menetelmien avulla yritykset voivat ennakoida investointien ja palvelujen turvallisuusvaikutuksia sekä hahmotella tapoja, joilla turvallisuus tai turvattomuus vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. 3

4 Hankkeeseen osallistui myös yrityksiä, ja esimerkiksi Inspecta, Golder Associates, 3T Ratkaisut, Granite, SK-Protect kehittivät uusia tuotteita asiakkaidensa turvallisuustarpeisiin. TURVATTOMUUS ON KALLISTA Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että turvallisuuden laiminlyönnit tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa selvityksessä on laskettu, että työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat vuodessa 41 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista, työtapaturmista, hoitokustannuksista. Lisäksi vaikutukset ulottuvat tuotantoprosessissa laatuun ja luotettavuuteen ja niiden kautta brändiin ja myyntituottoihin. Toiminta-aluejohtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta on arvioinut, että turvallisuuden liiketaloudelliset hyötyvaikutukset ovat moninkertaiset panostuksiin verrattuna. Reiman sanoo, että Turmitta-hankkeessa turvallisuus nähdään yrityksen tulevien tuottojen takaajana. Turvallisuus on aineetonta pääomaa, kuten osaaminen, asiakassuhteet tai suunnittelu. Aineeton arvo edustaa tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle, hän mainitsee. TURVALLISUUS NÄYTTÄYTYY POSITIIVISINA ASIOINA Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pirkko-Liisa Rasa korostaa, että turvallisuuden uudet mittarit ovat positiivisia asioita. Enää ei olla pelkästään negatiivisten asioiden, kuten tapaturmalukujen, varassa. Mitä ovat turvallisuuden positiiviset ilmentymät? Turmittahankkeessa turvallisuuspääomaa kuvataan rakenne-, suhde- ja henkilöpääoman avulla. Niistä jokainen sisältää lukuisia turvallisuuden mittariksi soveltuvia indikaattoreita. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle Rasa kertoo, että esimerkiksi suhteissa yhteistyökumppaneihin turvallisuuspainotukset voivat näkyä alihankkijoita valittaessa tai koulutettaessa. Henkilöpääomaa ovat muun muassa henkilöstön turvallisuusasenteet ja pätevyys. Niitä kuvaavat vaaratilanneilmoitusten määrä, koulutukseen osallistuneiden osuus, turvallisuusilmapiirikyselyjen tulokset tai turvallisuusasioiden esillä olo johdon kokouskäytännöissä. Turvallisuusrakenteista ja turvallisuusjohtamisen tasosta puolestaan kertovat esimerkiksi riskinarviointien määrä ja laatu, turvallisuusaloitejärjestelmät, toimintaohjeiden ajantasaisuus, työlupakäytännöt, palkitsemiskäytännöt ja tulevien muutosten ennakointi. Rasan mukaan nämä kaikki asiat kertovat organisaation kyvykkyydestä. Jos niistä poistaa jonkin osa-alueen, vaikutukset tuntuvat tulevaisuuden liiketaloudellisessa tuotoksessa. KOKO HINTAA ON VAIKEA LASKEA Pirkko-Liisa Rasa ja Teemu Reiman myöntävät, että turvallisuuden tarkka rahallinen arvo on vaikea määrittää. Onnettomuuskustannusten ja ennalta ehkäisevien toimien lisäksi on huomioitava yrityksen turvallisuustaso, tilanne, turvallisuuskulttuuri ja kyky saada investointi tuottamaan. Laskelmia ja arviointeja varten tarvitaan paljon tietoa, jota kootaan eri lähteistä, kuten työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, palkkalaskennasta, henkilöstöosastolta, vakuutusyhtiöistä. Se ei ole helppoa ainakaan ensimmäisellä kerralla. Tiedon käsittelyyn yrityksessä tarvitaan myös analyysimallia. Turmitta-hankkeessa on kehitetty turvallisuusinvestointien kannattavuusmalli, jonka avulla voidaan saada taustatietoa investointipäätöksen pohjaksi. Tätä voi käyttää yhtenä keinona, mutta päätöksenteon tueksi on usein hyödyllistä käyttää useampia malleja, kuten turvallisuuden pääomamallia, joka tuo esille hieman erilaisia puolia turvallisuuden arvosta, Reiman sanoo. Työtapaturmakustannusten kokonaiskustannusten arviointi on haastavaa varsinkin välillisten kustannusten, kuten ilmapiiri- tai imagovaikutusten, osalta. Reiman toteaa, että tärkeintä onkin se, että näitä kytkentöjä ylipäätään mietitään. Pienikin tapaturma voi tulla hyvin kalliiksi. Ja toisaalta vältetty tapaturma voi säästää paljon. Korostamme ajattelutavan muutosta. Turvallisuus ei ole irrallinen osanen, vaan kuuluu kiinteästi yrityksen perustehtävään. Turmitta-hankkeessa on luotu pohjaa tälle ajattelulle. Alue on laaja, ja toivottavasti jatkossa saadaan vielä lisää konkreettisempia työvälineitä, hän sanoo. 4

5 ARVIOINNIN AVUKSI Työturvallisuusinvestointien kannattavuusmalli ROA (Return On total Assets, toteuttanut Jari Paranko Tampereen teknillisestä yliopistosta) Balanced Scorecard näkökulma turvallisuuteen (havainnollistaa, mitä strateginen tavoite merkitsee käytännön työssä, millä toteutumista mitataan ja miten tavoite muuttuu numeroiksi) Parannetun turvallisuuden taloudellisten vaikutusten nelikenttä (välittömät ja välilliset tekijät pitkällä ja lyhyellä aikavälillä). Puumalli (esimerkit työn kehittämiseen tarvittavista työvälineistä ja työn suunnittelusta). Turvallisuuden yrityskohtainen hyötytarkastelu (henkilöstön, yrityksen, omistajien ja viranomaisten suhteen) Työtapaturmien kokonaiskustannusten arviointi (tapaturman hinnasta sekä epäsuorien ja suorien tapaturmakustannusten suhteesta esimerkkejä eri tutkimuksista) Lisää Turmitta-hankkeesta internetissä: Kytköksiä laatuun Neste Oil Oyj:n HSEQ-toimintojen johtaja Harri Järvelin toteaa, että Turmitta-hanke auttoi entistä paremmin huomaamaan turvallisuuden ja laadun yhteyksiä. Sekä turvallisuudessa että laatutyössä on kysymys oikein tekemisestä. Silloin kun tehdään jokin työ oikein, asettuvat laatu ja turvallisuus automaattisesti kohdalleen. Nyt on aiempaa helpompi ymmärtää turvallisen toiminnan hyödyt ja toisaalta laiminlyöntien aiheuttamat kulut. Oli myös hyvä saada vertailupohjaa näille asioille. Neste Oilissa painotetaan entistä enemmän ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä. Hanke vahvisti uskoa siihen, että se on taloudellisesti kannattavaa ja hyvä keino säästää resursseja. Järvelin kertoo, että Turmitta-hanke on ollut yksi osa turvallisuuden kehittämistä yhtiössä. Vuoden 2013 syksyllä Neste Oilissa aloitettiin tehokampanja jonkin verran nousseiden tapaturmalukujen takia. Turvallisuussatsauksia on tehty paljon ja tulokset näyttävät tämän vuoden alkupuolella hyviltä. Rekisteröidyt tapaturmat ovat puolittuneet. Turvallisuusinvestointien tarpeellisuutta ja sitä kautta myös kannattavuutta Neste Oilissa arvioidaan riskiluokituksen avulla. Prosessiturvallisuuden yhteydessä investointien kannattavuus on helpompi laskea rahassa kuin henkilöpuolella. Syynä on usein sekin, että henkilövahingoista, kuten liukastumisista, nyrjähdyksistä ja venähdyksistä ei usein seuraa tuotannon menetyksiä. Sairauspoissaolojen, sijaisten, hoitokustannusten ynnä muiden kulujen yhteen laskeminen on hankalaa. TAPATURMA VAIKUTTAA KOKO ORGANISAATIOON Järvelin toteaa, että tapaturmien kokonaiskustannusten laskemista aiotaan parantaa. Olemme tähän asti arvioineet kustannukset varmaankin alakanttiin. Esimerkiksi tapausten muulle organisaatiolle aiheuttamat vaikutukset tulisi huomioida paremmin. Helppoa se ei aina ole. Viime vuonna usean lähekkäin sattuneen tapaturman jälkeen Porvoon jalostamolla keskeytettiin kaikki rakennus- ja korjaustyöt ja 5

6 Neste Oil Porvoon jalostamo. Kuva: Ismo Henttonen, Neste Oil mietittiin porukalla, miten työt tulisi tehdä, että kaikki pääsisivät terveinä kotiin. Yhtiössä painotetaan myönteisten turvallisuusmittareiden käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi turvallisuuden havainnointi ja sitä kevyempi huomio-menetelmä. Läheltä piti -ilmoitukset on saatu kaksinkertaistumaan. Lisäksi esimiehet saavat turvallisuuskeskustelujen oheen muita käytännön mittareita, joilla arvioidaan turvallisuusjohtamista. Haluamme varmistaa, että turvallisuuskeskustelut käydään ja että ne ovat laadukkaita. Ennen kaikkea kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme, että työt tulisi tehtyä turvallisesti, hän sanoo. INVESTOINNIN HYÖTY KIINNI MYÖS ASENTEISTA Golder Associates Oy kehitti Turmitta-hankkeessa VTT:n ja TTY:n tukemana tuotevalikoimaansa mittarin, jolla voidaan selvittää henkilöstön näkemystä yrityksen turvallisuustoiminnan tasosta. Samalla saadaan käsitys siitä, miten tärkeänä henkilöstö turvallisuustoimintaa pitää. Auditointihaastatteluissa kysytään ihmisten omaa kokemusta. Niissä nousee esiin erityisesti työn sujuvuuteen liittyviä asioita, kertoo projektipäällikkö Tiina Lius. Hän sanoo, että henkilöstön asenteet, kokemus ja sitoutuminen vaikuttavat vahvasti siihen, miten hyvin turvallisuusinvestoinneista ja -koulutuksista saadaan hyöty irti. Lius mainitsee, että puute työolosuhteissa voi haitata esimerkiksi valmiutta ottaa vastaan koulutusta. Kun olosuhteet korjataan, myös asenne koulutusta kohtaan voi muuttua myönteisemmäksi. Myös yrityskaupoissa uusi omistaja saa auditointihaastattelun avulla selville, miten hyvin uusi yrityksen osa pystyy omaksumaan yhteisen turvallisuuskäytännön ja -kulttuurin. Mittaria voidaan käyttää urakoitsijoiden turvallisuustason mittaamiseen. Yritykset selvittävät lisäksi urakoitsijaohjauksensa tehoa. Tarvittavat muutokset eivät välttämättä koske vain omaa viestintää urakoitsijan suuntaan, vaan myös sitä, että tilaaja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja toimintamalleja omassa organisaatiossaan. - Kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme että työt tulisi tehtyä turvallisesti. 6

7 Piku laskee tapaturmakustannukset Työterveyslaitoksen nettisivuilla on kokeiltavissa testausvaiheessa oleva työtapaturmakustannuslaskuri Piku. Siinä on huomioitu myös tapaturman välilliset kustannukset, kuten poissaolon lisäkustannukset, tuotannon tai palvelun häiriöt sekä imagotappiot. Piilokulujen määrä voi nousta moninkertaiseksi verrattuna tapaturman suoriin kustannuksiin. Laskurilla tarkastellaan työtapaturman työpaikalle aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Laskuriin syötetään vain työpaikan maksamat kustannukset ja saamat korvaukset sekä säästyneet palkkakustannukset ja arvio muista työpaikalle koituvista kuluista. Nettipohjainen lomake on tehty mahdollisimman helpoksi. Kustannuslajit valittiin huolella, sillä listaa ei haluttu liian pitkäksi, kertoo projektipäällikkö Susanna Mattila Työterveyslaitoksesta. Laskuri sopii motivoimaan tapaturmien torjuntatyötä. Sitä voi käyttää myös ennakkolaskelmien apuna, kun yrityksessä mietitään satsausta turvallisuusratkaisuun. Laskurissa on tietokanta, johon kertyy tietoa kustannuksista sitä mukaa kun työpaikat käyttävät laskuria. Silloin saadaan keskiarvohinta tapaturmille. Keskiarvot lasketaan kolmesta luokasta, joita ovat alle neljän päivän poissaoloon, 4 30 päivän poissaoloon ja yli 30 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat. Kustannustietoja kerätään rekisteriin toimialoittain ja yrityskoon mukaan, mikä mahdollistaa keskiarvojen laskemisen myös toimialoittain ja erikokoisille yrityksille, jotta oman työpaikan kustannuksia voi verrata esimerkiksi toimialan keskiarvoon. Laskuri on tehty sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Laskuri valmistuu syksyllä 2014 kokeilu- ja korjausvaiheen jälkeen. PIKU LASKURI Kuva: Pirkko-Liisa Rasa, Työterveyslaitos 7

8 Vahva tahtotila tuottaa tuloksia Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi jälleen työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2013 tasoluokituksen sai yhteensä 42 työpaikkaa. Yli puolet luokituksen saaneista saa parhaan kunniamaininnan, eli tason I - Maailman kärjessä. Tasoluokituskunniakirjat jaettiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa Jyväskylässä. Kuva: Vuokko Puro Tänä vuonna tasoluokitetuissa oli enemmän nollan tapaturman tavoitteen saavuttaneita työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 16. Nollatavoitteen saavuttaneiden joukossa on työpaikkoja, joissa nollaan tapaturmaan on päästy jo monta vuotta peräkkäin. Kunniamainintojen saajien joukossa on myös monia todella hyvää kehitystä edustavia yrityksiä, joissa tapaturmataajuutta on pystytty pudottamaan merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tulokset puhuvat puolestaan. Nolla tapaturmaa ei ole vain ylevä päämäärä, vaan monella työpaikalla konkreettinen tulos määrätietoisesta työstä työturvallisuuden parantamiseksi, sanoo foorumin johtaja Mika Liuhamo. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että työturvallisuus on kehittynyt positiivisesti jäsentyöpaikoilla jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko foorumin olemassaolon ajan. Suuri muutos on tapahtunut yleisessä asenneilmastossa, nolla tapaturmaa alkaa olla työpaikoilla jo yleisesti hyväksytty ajattelutapa. Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksellisesti edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja kohti nollaa tapaturmaa. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. 8

9 Tasoluokitus myönnettiin seuraaville työpaikoille TASO I MAAILMAN KÄRJESSÄ!23 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ALSTOM Finland Oy, Thermal Services Bilfi nger Industrial Services Finland Oy CP Kelco Oy Digita Oy Eaton Power Quality Oy Eka Synthomer Oy Ekokem Suomi Forchem Oy Helsingin kaupunki, tarkastusvirasto Hydac Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj Harjavalta Kemira Oyj Pori MeramaTec Oy Neste Jacobs Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Posiva Oy Skanska rakennuskone Oy Skanska talonrakennus Oy, Pohjanmaa Skanska talonrakennus Oy, Pohjoinen alueyksikkö Skanska talonrakennus Oy, Pohjois-Suomen tulosyksikkö Steris Finn-Aqua Työterveyslaitos TASO II KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ!12 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" Fermion Oy Gasum Oy Golder Associates Oy Kemira Chemicals Oy Konecranes Finland Oy NCC Rakennus Oy, Jyväskylä NCC Rakennus Oy, Lounais Suomi PerkinElmer Wallac Oy Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Savonlinna Works Oy Stora Enso Oyj, Metsä TASO III SUUNTANA MAAILMAN KÄRKI!7 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ISS Palvelut, Pohjanmaan alue Lassila & Tikanoja Oyj LVI-Dahl Oy Paroc Group Skanska Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Vexve Oy 9

10 Kevätseminaarissa nähtiin ja kuultiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari kokosi yhteen noin 150 turvallisuusmielistä osallistujaa Jyväskylän Paviljonkiin. Tämän kevään seminaarissa opimme esimerkiksi, että resilienssi (suom. toimintakyky, palautumiskyky, joustavuus) kaipaa esimerkkejä työpaikalla ja että turvallisuus on organisaation ominaisuus, sen aineetonta pääomaa ja että ihmisten kohtaaminen ja viestintä tapahtuu parhaiten kasvokkain. Seminaarissa todettiin myös, että turvallisuus on helppo ja yksinkertainen asia joka koskee kaikkia ja että arvot ovat ihmisen taipumus valita tiettyjä päämääriä, kyky tehdä epämukaviakin asioita. Opimme myös, että näkökulman vaihtaminen voi muuttaa tilanteen tappion uhasta voiton mahdollisuudeksi ja että muutostilanteessa työpaikalla tarvitaan yrittäjähenkeä. Kuulimme, että luottamus syntyy tekemisestä, ei puhumisesta. Sen lisäksi pohdimme johtamisen mysteeriä: voiko ihmistä motivoida? Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille, vierailuja isännöineille työpaikoille ja seminaarissa esiintyneille. Tapaamme seminaarin merkeissä jälleen ensi keväänä! Sivun kuvat: Vuokko Puro, Maija-Leena Merivirta 10

11 Maija-Leena Merivirta, asiantuntija Työterveyslaitos Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarin osallistujat viettivät seminaaripuheenvuorojen lomassa jälleen yhteisen tuumaustunnin. Tällä kertaa keskusteltiin siitä, miten työsuojelu saataisiin osaksi työpaikan arkea. Seuraavaan on koottu yhteen tämän tunnin aikana esiin nousseita mietteitä työpaikkojen työsuojelun nykytilanteesta sekä niistä hyvistä käytännöistä, joiden avulla työsuojelua voidaan viedä koko työpaikan yhteiseksi asiaksi ja osaksi kaikkea toimintaa. Työpaikan edustajat merkitsivät rastin siihen kohtaan, jossa ajattelivat oman työpaikkansa tällä hetkellä olevan. Rasteja saatiin niin kumpaankin ääripäähän kuin janan keskivaiheillekin. MISSÄ MENNÄÄN? Moni työpaikan edustaja totesi, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Matka sinne ottaa oman aikansa, koska se on tehtävä pienin askelin. Osalla työpaikoista työsuojeluasioista huolehtiminen on edelleen pelkästään työsuojeluorganisaation hartioilla ja henkilöityy heihin. Joillakin työpaikoilla taas todettiin, että oma henkilöstö on jo saatu mukaan kokonaisvaltaiseen työsuojelun huomioimiseen ja nyt keskitytään työsuojelun kannalta haasteellisina koettuihin urakoitsijoihin. Niiden lisäksi työsuojeluajattelua halutaan viedä kausityövoimaan, kuten kesäharjoittelijoihin sekä pyrkiä vaikuttamaan työmatkoilla tai vapaa-ajalla tapahtuviin tapaturmiin. Eroja tunnistettiin eri toimialojen, toimipaikkojen ja henkilöstöryhmien välillä. Esimerkiksi todettiin, että tuotantotyöntekijät ymmärtävät työturvallisuuden tärkeyden paremmin kuin toimihenkilöt, koska heidän päivittäisessä työssään riskit ovat ilmeisemmät. Nykyajan työelämän normaalitila, eli jatkuva muutos, näkyy luonnollisesti myös työsuojelutyössä. Taloudelliset paineet tunnistettiin myös yhdeksi työsuojeluun vaikuttavaksi asiaksi, koska ne vaikuttavat esimerkiksi työpaikalla tehtäviin investointeihin. 11

12 Omistajasuhteiden vaihdokset, organisaatiomuutokset sekä työpaikkojen johdossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös työsuojeluun, niin hyvässä kuin pahassakin. Tärkeää olisi tunnistaa ne asiat, jotka työpaikalla edelleen menevät turvallisuuden edelle ja vaikuttaa niihin. On myös hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan sitä, miten aidosti työsuojelu on mukana jokaisen työssä ja miten ymmärrystä sen sisältymisestä työn tekemiseen saataisiin lisättyä. On tärkeää miettiä, miten jokainen voi omalta osaltaan ottaa vastuuta työpaikan turvallisesta arjesta. Keskustelun voi saada työpaikalla alkuun vaikkapa tällä tuumaustunnilla käytetyn janan avulla. MITEN ETEENPÄIN? Keskeistä on päästä pelisääntöjen noudattamisesta kohti pelisääntöjen luomista yhdessä, jolloin työsuojelusta tulee yhteinen, koko työpaikan asia. Hyväksi tavoitteeksi todettiin tilanne, jossa turvallisuus on niin hyvin sisäistetty ja osa kaikkea työtä, että siitä ei tarvitse erikseen enää puhua. Johdon sitoutuminen turvallisuuteen nähtiin erittäin keskeisenä asiana kun pyritään tavoitetilaan, jossa työsuojelu on koko työpaikan yhteinen asia. Johdon sitoutumisen täytyy olla muutakin kuin juhlapuheissa esitettyjä lauseita, koska johto päättää ja antaa resurssit turvalliseen toimintaan. Sen keskeisiksi tehtäviksi työsuojelun edistämisessä nähtiin myös muun muassa oman esimerkin näyttäminen, aktiivinen viestintä ja näkyminen työpaikan arjessa sekä osallistuminen turvallisuustyöhön esimerkiksi safety walkien tai auditointien kautta. Johdon lisäksi esimiesten sitoutuminen turvallisuuteen nousi esiin monissa keskusteluissa. Esimiesten tietoisuus työturvallisuudesta ja omasta vastuuasemastaan on erittäin tärkeää. Osa heidän tehtäväänsä arjessa on työsuojelun arkipäiväistäminen ja sen tuo- minen osaksi kaikkea työtä. Esimiehen tehtävänä on pitää esillä turvallisuusasioita päivittäin ja ottaa työntekijät mukaan työpaikan tekemiseen turvalliseksi. Työsuojeluorganisaation tehtävänä on toimia työsuojelun agentteina, jotka osoittavat hyödyn joka siihen panostamisesta saadaan. Työsuojelupäälliköt, -asiantuntijat ja -valtuutetut toimivat ikään kuin valmentajina. Tärkeää on toimia asiantuntijoina niin esimiehille kuin työntekijöillekin, mutta ei tehdä asioita heidän puolestaan. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa pidettiin myös todella tärkeänä. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää esimerkiksi kohdennettujen työpaikkaselvitysten kautta ja parantaa viestien uskottavuutta käyttämällä heitä ulkopuolisina asiantuntijoina, joiden sanaa kuunnellaan. Turvallisuudesta pitäisi saada työpaikalla osa ammattitaitoa, joka on työntekijöille ylpeyden aihe. Keskeisessä asemassa tässä työssä on työyhteisön yhdessä tekeminen. Työntekijöiden osallistuminen työn suunnitteluun sekä sääntöjen ja ohjeiden laatimiseen lisää sitoutumista. Työtehtävien suunnittelu ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nähtiin hyvänä keinona saada työsuojeluasioiden huomioiminen osaksi työntekijöiden arkea. Keskusteluissa todettiin myös, että turvallisten työtapojen ja asenteen opettamisen pitäisi alkaa jo ammattiopinnoissa, jotta ne saataisiin työntekijöiden selkärankaan saakka. Työsuojelua pitäisi lähestyä työpaikoilla välittämisen kautta. Jokaisen tulisi välittää itsestään sekä työkavereistaan niin paljon, että on mukana tekemässä työpaikasta turvallista. Innostamista ja positiivisen näkökulman esiin tuomista sekä kannustamista pidettiin toimintatapoina, joita kannattaa kehittää. Myös tunteisiin vaikuttaminen ja sitä kautta motivoiminen nousi esiin. Keskusteluissa uskottiin, että hyvien työpaikkojen panostukset ja niiden näyttämä esimerkki tarttuu muihin yrityksiin ja saa vähitellen aikaan muutosta kaikkien työpaikkojen toimintakulttuurissa. KAIKKI RYHMÄTÖISSÄ MUISTIIN KIRJOITETUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT ON KOOTTU YHTEEN JA NE JULKAISTAAN NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN EKSTRANETISSÄ KESÄKUUSSA. KÄY TUTUSTUMASSA! 12

13 Syksyn 2014 teemakoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoille on tarjolla syksyllä 2014 yhteensä 8 teemakoulutusta. Nämä koulutustilaisuudet löytyvät Työterveyslaitoksen sähköisestä koulutuskalenterista, jossa on kunkin koulutuksen tarkempi kuvaus ja linkki ilmoittautumiseen. Kurssimaksuun tulevan 10 % alennuksen saat merkitsemällä ilmoittautumislomakkeeseen että työpaikkasi on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen. Riskien arviointi työpaikalla ke to , Helsinki, ti ke Kuopio ja ke to , Oulu Koulutuksessa opitaan riskien arviointiprosessi ja harjoitellaan vaarojen tunnistamista ja terveysriskien suuruuden arviointia. Suuruuden arviointi antaa perustan riskienhallintatoimien tehokkaaseen kohdentamiseen. Opetusmenetelminä ovat asiantuntijaluennot ja pienryhmätyöskentely. Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä to , Helsinki Tavoitteena on perehtyä turvallisuustuokioihin ja -kierroksiin sekä työturvallisuustehtäviin osallistavina toimintatapoina, joilla voidaan edistää työturvallisuutta ja kehittää turvallisuusilmapiiriä työpaikalla. Henkilönsuojainten valinta ja käyttö ti Helsinki Koulutuksessa käsitellään suojaimia koskevaa lainsäädäntöä, riskinarviointia ja sen pohjalta tehtävää suojainten valintaa ja käyttöä sekä tutustutaan erilaisiin suojaimiin. Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta ma , Tampere Osallistuja perehtyy tunnistamaan tapaturmien ja vaaratilanteiden taustalla olevia tekijöitä tapaturmatutkimusmallin avulla ja löytämään tätä kautta tapaturmiin ja vaaratilanteisiin tehokkaita torjuntaratkaisuja. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla ke to , Helsinki Osallistuja perehtyy työpaikan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuuteen ja hankkii valmiudet arvioida kemikaalien käsittelyn asianmukaisuutta työpaikalla. Työturvallisuuskoulutusta esimiehille ke to , Helsinki Tavoitteena on parantaa esimiesten työturvallisuustietämystä ja -näkemystä, jotta he voivat menestyksellisesti suunnitella ja toteuttaa esimiehen työturvallisuustehtäviä omalla vastuualueellaan. Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautuminen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin kautta osoitteessa 13

14 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Icopal Oy Finncatering Oy Moventas Gears Oy Ahlstrom Tampere Oy, Tampereen tehdas Vapo Oy Nobina Finland Oy Sandvik Mining and Construction Finland Oy Sachtleben Pigments Oy Caruna Oy Lindab Ab Warkaus Works Oy Valio Oy Joensuun tehdas Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna Päivän teemana on Selvästi parempi kesä! Katso lisätietoa päivän teemasta ja ohjelmasta netistä tai Facebookista Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta 14

15 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Mika Liuhamo Työterveyslaitos JAKELU: 1545 JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 KANNEN KUVA: Pgadler/Freeimages ISSN

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta. Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari Tiina Piensoho

Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta. Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari Tiina Piensoho Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari 9.2.2016 Tiina Piensoho Näin Eterassa Miksi viisas liikkuminen on tärkeää Eteralle Työmatkaliikkumisen tutkimuksesta

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot