UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!"

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä Kytköksiä laatuun Piku laskee tapaturmakustannukset...ja muuta ajankohtaista!

2 Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö HUS Hei, me liikutaan! Susanna Puumi Kaikkihan tietävät, että liikunta on terveellistä. Joskus ei vaan huvittaisi, ei sitten millään. Uuvuttaa jo ajatuskin heittää ulkovaatteet niskaan, kun taivas ryöppyää räntää ja tuuli ujeltaa. Tai aurinko paistaa komeasti ja terassi houkuttaa. Tai kun aikaa liikuntaharrastukseen ei tahdo ikinä löytyä, ei vaikka kuinka yrittäisi sovittaa sitä lasten kuskausten, kotiaskareiden, sosiaalisen elämän ja työssäkäynnin lomaan. Maailma on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia liikkua! Bussipysäkille tai autolle raahautuminen ani varhain on usealle meistä suorastaan kidutusta. Mitäpä jos jonakin aamuna hämmästyttäisit kanssakulkijat ja marssisit ryhdikkääseen armeijatyyliin tai kokeilisit rehvakasta hiphop-tyyliä asiaankuuluvin jou-huudoin ja käsillä huitomisten. Saatat näyttää naurettavalta, mutta mitä sitten? Ilon tuottaminen toisille tuo iloa itsellekin. Itsensä voittaminen tekemällä jotain itselleen epätyypillistä tuo voimaa ja draivia! Missä ikinä näetkin portaat, riennä kokeilemaan niitä. Tyyli on vapaa, mutta tehokkainta porraskävely on, kun astut joka askelmalle koko jalalla. Muista pitää kaiteesta kiinni ja vaihtele askeltamistapaa. Voit harppoa kaksi askelmaa kerrallaan, nostella joka askelmalla polviasi hiukan korkeammalle, kävellä välillä portaat sivuttain ja huimapäisimmät voivat kokeilla ylöspäin mennessä yhden askelman tasahyppyä. Ei ihan helppoa! Istumatyön vaaroista on toitotettu kyllästymiseen asti. Kuka sanoo, että toimistohommissa on pakko aina vaan istuskella? Kun puhelin soi, nouse heti ylös ja kävele ympäriinsä tai seiso vaihtaen rytmikkäästi painoa jalalta toiselle. Kipaise välillä ulos tai avaa ikkuna ja vietä lyhyt haaveiluhetki ikkunasta ulos nojautuen ja raitista ulkoilmaa haistellen. Istuessa nostele jalkojasi yhtä aikaa suoraan eteenpäin, jännitä lantion seutu, mutta rentouta hartiat ja niska tai pyörittele nilkkoja, venyttele varovasti niskaa ja käsivarsia. Loistavia taukojumppaohjeita löytyy pilvin pimein netistä, valitse erilainen vaikka jokaiselle päivälle! Hyvä tasapaino on erinomainen kaatumistapaturmien ehkäisykeino. Seiso ruokaa laittaessasi tai televisiota katsoessasi yhdellä jalalla. Hampaita harjatessa seiso jalat peräkkäin suoraan eteenpäin osoittaen (toisen jalan kantapää toisen jalan varpaita vasten), polvet hiukan koukussa ja massunseutu tiukkana. Yritä pysyä asennossa vähintään puoli minuuttia tukea ottamatta. Hytky kotona jumppapallolla, hypi pihalla hyppynarua vaihtoaskelin tai tasapainoile mökillä vaikka maassa olevan kakkosnelosen päällä. Tositaiturit ihastuttavat tyylipuhtailla vaaka-asennoilla, turvallisuus muistaen. Jos hermo on kireällä, stressi puristaa vanteena pään ympärillä ja tekee mieli mäjäyttää ensimmäistä vastaantulijaa, ei sentään nyrkillä, mutta ilkeällä sanan säilällä, on vanha konsti kymmeneen laskemisesta oiva apu. Tälle laskemiselle on trendikkäästi annettu uusi nimi aivobic, mutta kyse on pohjimmiltaan keskittymisestä ja mielen hallinnasta. Jos kymmeneen laskeminen ei riitä haasteeksi, kokeile erilaisia askelluksia, laske mielessäsi vaikkapa luvusta 99 alaspäin aina kolme kerrallaan, kunnes pääset nollaan tai kehittele omia vaativampia sarjoja. Aivot tarvitsevat jumppaa siinä missä kehokin! Vielä yksi vinkki: tee turistikierros kotipaikkakunnallasi. Katso ympärillesi vieraan silmin, havainnoi kauneutta, yksityiskohtia, ihmisiä; ota mielen valokuvia. Käy museossa, näyttelyssä, kirjastossa, kahvilassa. Mieti, miten voisit markkinoida kotipaikkaasi turistille ja huomaat, kuinka upeita ja mieleenpainuvia asioita ympärilläsi jatkuvasti on ja tapahtuu. Ja samalla tulit liikkuneeksi ihan huomaamatta! 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Turmitta-hankkeen tuottama kaavio turvallisuuden monista kytköksistä. Jos kaavion ulkokehältä poistaa yhdenkin laatikon, liiketaloudellinen tuotos kärsii. Osa bisnestä Monelle on yllätys, miten monia väyliä pitkin turvallisuus vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen. Turvallisuutta pidetään useimmiten arvona sinänsä. Tarkempi arvoanalyysi olisi kuitenkin hyödyllistä. Liiketaloudelliset vaikutukset on hyvä tiedostaa esimerkiksi silloin kun turvallisuustoimintaan jaetaan yrityksessä rahaa ja tekijöitä, sanoo erikoistutkija Teemu Reiman VTT:ltä. Päätöksentekoa helpottaa, jos tukena on malli ja menetelmiä, joilla turvallisuuden liiketaloudellisia yhteyksiä voi tarkastella. Turvallisuuden liiketaloudellista arvoa on tehty näkyväksi VTT:n, TTL:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kolmivuotisessa, 2013 päättyneessä Turmitta-hankkeessa. Siinä syntyi useita ajattelua avartavia työkaluja esimerkiksi yritysjohdolle. Menetelmien avulla yritykset voivat ennakoida investointien ja palvelujen turvallisuusvaikutuksia sekä hahmotella tapoja, joilla turvallisuus tai turvattomuus vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. 3

4 Hankkeeseen osallistui myös yrityksiä, ja esimerkiksi Inspecta, Golder Associates, 3T Ratkaisut, Granite, SK-Protect kehittivät uusia tuotteita asiakkaidensa turvallisuustarpeisiin. TURVATTOMUUS ON KALLISTA Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että turvallisuuden laiminlyönnit tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa selvityksessä on laskettu, että työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat vuodessa 41 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista, työtapaturmista, hoitokustannuksista. Lisäksi vaikutukset ulottuvat tuotantoprosessissa laatuun ja luotettavuuteen ja niiden kautta brändiin ja myyntituottoihin. Toiminta-aluejohtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta on arvioinut, että turvallisuuden liiketaloudelliset hyötyvaikutukset ovat moninkertaiset panostuksiin verrattuna. Reiman sanoo, että Turmitta-hankkeessa turvallisuus nähdään yrityksen tulevien tuottojen takaajana. Turvallisuus on aineetonta pääomaa, kuten osaaminen, asiakassuhteet tai suunnittelu. Aineeton arvo edustaa tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle, hän mainitsee. TURVALLISUUS NÄYTTÄYTYY POSITIIVISINA ASIOINA Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pirkko-Liisa Rasa korostaa, että turvallisuuden uudet mittarit ovat positiivisia asioita. Enää ei olla pelkästään negatiivisten asioiden, kuten tapaturmalukujen, varassa. Mitä ovat turvallisuuden positiiviset ilmentymät? Turmittahankkeessa turvallisuuspääomaa kuvataan rakenne-, suhde- ja henkilöpääoman avulla. Niistä jokainen sisältää lukuisia turvallisuuden mittariksi soveltuvia indikaattoreita. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle Rasa kertoo, että esimerkiksi suhteissa yhteistyökumppaneihin turvallisuuspainotukset voivat näkyä alihankkijoita valittaessa tai koulutettaessa. Henkilöpääomaa ovat muun muassa henkilöstön turvallisuusasenteet ja pätevyys. Niitä kuvaavat vaaratilanneilmoitusten määrä, koulutukseen osallistuneiden osuus, turvallisuusilmapiirikyselyjen tulokset tai turvallisuusasioiden esillä olo johdon kokouskäytännöissä. Turvallisuusrakenteista ja turvallisuusjohtamisen tasosta puolestaan kertovat esimerkiksi riskinarviointien määrä ja laatu, turvallisuusaloitejärjestelmät, toimintaohjeiden ajantasaisuus, työlupakäytännöt, palkitsemiskäytännöt ja tulevien muutosten ennakointi. Rasan mukaan nämä kaikki asiat kertovat organisaation kyvykkyydestä. Jos niistä poistaa jonkin osa-alueen, vaikutukset tuntuvat tulevaisuuden liiketaloudellisessa tuotoksessa. KOKO HINTAA ON VAIKEA LASKEA Pirkko-Liisa Rasa ja Teemu Reiman myöntävät, että turvallisuuden tarkka rahallinen arvo on vaikea määrittää. Onnettomuuskustannusten ja ennalta ehkäisevien toimien lisäksi on huomioitava yrityksen turvallisuustaso, tilanne, turvallisuuskulttuuri ja kyky saada investointi tuottamaan. Laskelmia ja arviointeja varten tarvitaan paljon tietoa, jota kootaan eri lähteistä, kuten työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, palkkalaskennasta, henkilöstöosastolta, vakuutusyhtiöistä. Se ei ole helppoa ainakaan ensimmäisellä kerralla. Tiedon käsittelyyn yrityksessä tarvitaan myös analyysimallia. Turmitta-hankkeessa on kehitetty turvallisuusinvestointien kannattavuusmalli, jonka avulla voidaan saada taustatietoa investointipäätöksen pohjaksi. Tätä voi käyttää yhtenä keinona, mutta päätöksenteon tueksi on usein hyödyllistä käyttää useampia malleja, kuten turvallisuuden pääomamallia, joka tuo esille hieman erilaisia puolia turvallisuuden arvosta, Reiman sanoo. Työtapaturmakustannusten kokonaiskustannusten arviointi on haastavaa varsinkin välillisten kustannusten, kuten ilmapiiri- tai imagovaikutusten, osalta. Reiman toteaa, että tärkeintä onkin se, että näitä kytkentöjä ylipäätään mietitään. Pienikin tapaturma voi tulla hyvin kalliiksi. Ja toisaalta vältetty tapaturma voi säästää paljon. Korostamme ajattelutavan muutosta. Turvallisuus ei ole irrallinen osanen, vaan kuuluu kiinteästi yrityksen perustehtävään. Turmitta-hankkeessa on luotu pohjaa tälle ajattelulle. Alue on laaja, ja toivottavasti jatkossa saadaan vielä lisää konkreettisempia työvälineitä, hän sanoo. 4

5 ARVIOINNIN AVUKSI Työturvallisuusinvestointien kannattavuusmalli ROA (Return On total Assets, toteuttanut Jari Paranko Tampereen teknillisestä yliopistosta) Balanced Scorecard näkökulma turvallisuuteen (havainnollistaa, mitä strateginen tavoite merkitsee käytännön työssä, millä toteutumista mitataan ja miten tavoite muuttuu numeroiksi) Parannetun turvallisuuden taloudellisten vaikutusten nelikenttä (välittömät ja välilliset tekijät pitkällä ja lyhyellä aikavälillä). Puumalli (esimerkit työn kehittämiseen tarvittavista työvälineistä ja työn suunnittelusta). Turvallisuuden yrityskohtainen hyötytarkastelu (henkilöstön, yrityksen, omistajien ja viranomaisten suhteen) Työtapaturmien kokonaiskustannusten arviointi (tapaturman hinnasta sekä epäsuorien ja suorien tapaturmakustannusten suhteesta esimerkkejä eri tutkimuksista) Lisää Turmitta-hankkeesta internetissä: Kytköksiä laatuun Neste Oil Oyj:n HSEQ-toimintojen johtaja Harri Järvelin toteaa, että Turmitta-hanke auttoi entistä paremmin huomaamaan turvallisuuden ja laadun yhteyksiä. Sekä turvallisuudessa että laatutyössä on kysymys oikein tekemisestä. Silloin kun tehdään jokin työ oikein, asettuvat laatu ja turvallisuus automaattisesti kohdalleen. Nyt on aiempaa helpompi ymmärtää turvallisen toiminnan hyödyt ja toisaalta laiminlyöntien aiheuttamat kulut. Oli myös hyvä saada vertailupohjaa näille asioille. Neste Oilissa painotetaan entistä enemmän ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä. Hanke vahvisti uskoa siihen, että se on taloudellisesti kannattavaa ja hyvä keino säästää resursseja. Järvelin kertoo, että Turmitta-hanke on ollut yksi osa turvallisuuden kehittämistä yhtiössä. Vuoden 2013 syksyllä Neste Oilissa aloitettiin tehokampanja jonkin verran nousseiden tapaturmalukujen takia. Turvallisuussatsauksia on tehty paljon ja tulokset näyttävät tämän vuoden alkupuolella hyviltä. Rekisteröidyt tapaturmat ovat puolittuneet. Turvallisuusinvestointien tarpeellisuutta ja sitä kautta myös kannattavuutta Neste Oilissa arvioidaan riskiluokituksen avulla. Prosessiturvallisuuden yhteydessä investointien kannattavuus on helpompi laskea rahassa kuin henkilöpuolella. Syynä on usein sekin, että henkilövahingoista, kuten liukastumisista, nyrjähdyksistä ja venähdyksistä ei usein seuraa tuotannon menetyksiä. Sairauspoissaolojen, sijaisten, hoitokustannusten ynnä muiden kulujen yhteen laskeminen on hankalaa. TAPATURMA VAIKUTTAA KOKO ORGANISAATIOON Järvelin toteaa, että tapaturmien kokonaiskustannusten laskemista aiotaan parantaa. Olemme tähän asti arvioineet kustannukset varmaankin alakanttiin. Esimerkiksi tapausten muulle organisaatiolle aiheuttamat vaikutukset tulisi huomioida paremmin. Helppoa se ei aina ole. Viime vuonna usean lähekkäin sattuneen tapaturman jälkeen Porvoon jalostamolla keskeytettiin kaikki rakennus- ja korjaustyöt ja 5

6 Neste Oil Porvoon jalostamo. Kuva: Ismo Henttonen, Neste Oil mietittiin porukalla, miten työt tulisi tehdä, että kaikki pääsisivät terveinä kotiin. Yhtiössä painotetaan myönteisten turvallisuusmittareiden käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi turvallisuuden havainnointi ja sitä kevyempi huomio-menetelmä. Läheltä piti -ilmoitukset on saatu kaksinkertaistumaan. Lisäksi esimiehet saavat turvallisuuskeskustelujen oheen muita käytännön mittareita, joilla arvioidaan turvallisuusjohtamista. Haluamme varmistaa, että turvallisuuskeskustelut käydään ja että ne ovat laadukkaita. Ennen kaikkea kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme, että työt tulisi tehtyä turvallisesti, hän sanoo. INVESTOINNIN HYÖTY KIINNI MYÖS ASENTEISTA Golder Associates Oy kehitti Turmitta-hankkeessa VTT:n ja TTY:n tukemana tuotevalikoimaansa mittarin, jolla voidaan selvittää henkilöstön näkemystä yrityksen turvallisuustoiminnan tasosta. Samalla saadaan käsitys siitä, miten tärkeänä henkilöstö turvallisuustoimintaa pitää. Auditointihaastatteluissa kysytään ihmisten omaa kokemusta. Niissä nousee esiin erityisesti työn sujuvuuteen liittyviä asioita, kertoo projektipäällikkö Tiina Lius. Hän sanoo, että henkilöstön asenteet, kokemus ja sitoutuminen vaikuttavat vahvasti siihen, miten hyvin turvallisuusinvestoinneista ja -koulutuksista saadaan hyöty irti. Lius mainitsee, että puute työolosuhteissa voi haitata esimerkiksi valmiutta ottaa vastaan koulutusta. Kun olosuhteet korjataan, myös asenne koulutusta kohtaan voi muuttua myönteisemmäksi. Myös yrityskaupoissa uusi omistaja saa auditointihaastattelun avulla selville, miten hyvin uusi yrityksen osa pystyy omaksumaan yhteisen turvallisuuskäytännön ja -kulttuurin. Mittaria voidaan käyttää urakoitsijoiden turvallisuustason mittaamiseen. Yritykset selvittävät lisäksi urakoitsijaohjauksensa tehoa. Tarvittavat muutokset eivät välttämättä koske vain omaa viestintää urakoitsijan suuntaan, vaan myös sitä, että tilaaja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja toimintamalleja omassa organisaatiossaan. - Kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme että työt tulisi tehtyä turvallisesti. 6

7 Piku laskee tapaturmakustannukset Työterveyslaitoksen nettisivuilla on kokeiltavissa testausvaiheessa oleva työtapaturmakustannuslaskuri Piku. Siinä on huomioitu myös tapaturman välilliset kustannukset, kuten poissaolon lisäkustannukset, tuotannon tai palvelun häiriöt sekä imagotappiot. Piilokulujen määrä voi nousta moninkertaiseksi verrattuna tapaturman suoriin kustannuksiin. Laskurilla tarkastellaan työtapaturman työpaikalle aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Laskuriin syötetään vain työpaikan maksamat kustannukset ja saamat korvaukset sekä säästyneet palkkakustannukset ja arvio muista työpaikalle koituvista kuluista. Nettipohjainen lomake on tehty mahdollisimman helpoksi. Kustannuslajit valittiin huolella, sillä listaa ei haluttu liian pitkäksi, kertoo projektipäällikkö Susanna Mattila Työterveyslaitoksesta. Laskuri sopii motivoimaan tapaturmien torjuntatyötä. Sitä voi käyttää myös ennakkolaskelmien apuna, kun yrityksessä mietitään satsausta turvallisuusratkaisuun. Laskurissa on tietokanta, johon kertyy tietoa kustannuksista sitä mukaa kun työpaikat käyttävät laskuria. Silloin saadaan keskiarvohinta tapaturmille. Keskiarvot lasketaan kolmesta luokasta, joita ovat alle neljän päivän poissaoloon, 4 30 päivän poissaoloon ja yli 30 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat. Kustannustietoja kerätään rekisteriin toimialoittain ja yrityskoon mukaan, mikä mahdollistaa keskiarvojen laskemisen myös toimialoittain ja erikokoisille yrityksille, jotta oman työpaikan kustannuksia voi verrata esimerkiksi toimialan keskiarvoon. Laskuri on tehty sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Laskuri valmistuu syksyllä 2014 kokeilu- ja korjausvaiheen jälkeen. PIKU LASKURI Kuva: Pirkko-Liisa Rasa, Työterveyslaitos 7

8 Vahva tahtotila tuottaa tuloksia Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi jälleen työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2013 tasoluokituksen sai yhteensä 42 työpaikkaa. Yli puolet luokituksen saaneista saa parhaan kunniamaininnan, eli tason I - Maailman kärjessä. Tasoluokituskunniakirjat jaettiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa Jyväskylässä. Kuva: Vuokko Puro Tänä vuonna tasoluokitetuissa oli enemmän nollan tapaturman tavoitteen saavuttaneita työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 16. Nollatavoitteen saavuttaneiden joukossa on työpaikkoja, joissa nollaan tapaturmaan on päästy jo monta vuotta peräkkäin. Kunniamainintojen saajien joukossa on myös monia todella hyvää kehitystä edustavia yrityksiä, joissa tapaturmataajuutta on pystytty pudottamaan merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tulokset puhuvat puolestaan. Nolla tapaturmaa ei ole vain ylevä päämäärä, vaan monella työpaikalla konkreettinen tulos määrätietoisesta työstä työturvallisuuden parantamiseksi, sanoo foorumin johtaja Mika Liuhamo. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että työturvallisuus on kehittynyt positiivisesti jäsentyöpaikoilla jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko foorumin olemassaolon ajan. Suuri muutos on tapahtunut yleisessä asenneilmastossa, nolla tapaturmaa alkaa olla työpaikoilla jo yleisesti hyväksytty ajattelutapa. Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksellisesti edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja kohti nollaa tapaturmaa. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. 8

9 Tasoluokitus myönnettiin seuraaville työpaikoille TASO I MAAILMAN KÄRJESSÄ!23 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ALSTOM Finland Oy, Thermal Services Bilfi nger Industrial Services Finland Oy CP Kelco Oy Digita Oy Eaton Power Quality Oy Eka Synthomer Oy Ekokem Suomi Forchem Oy Helsingin kaupunki, tarkastusvirasto Hydac Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj Harjavalta Kemira Oyj Pori MeramaTec Oy Neste Jacobs Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Posiva Oy Skanska rakennuskone Oy Skanska talonrakennus Oy, Pohjanmaa Skanska talonrakennus Oy, Pohjoinen alueyksikkö Skanska talonrakennus Oy, Pohjois-Suomen tulosyksikkö Steris Finn-Aqua Työterveyslaitos TASO II KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ!12 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" Fermion Oy Gasum Oy Golder Associates Oy Kemira Chemicals Oy Konecranes Finland Oy NCC Rakennus Oy, Jyväskylä NCC Rakennus Oy, Lounais Suomi PerkinElmer Wallac Oy Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Savonlinna Works Oy Stora Enso Oyj, Metsä TASO III SUUNTANA MAAILMAN KÄRKI!7 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ISS Palvelut, Pohjanmaan alue Lassila & Tikanoja Oyj LVI-Dahl Oy Paroc Group Skanska Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Vexve Oy 9

10 Kevätseminaarissa nähtiin ja kuultiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari kokosi yhteen noin 150 turvallisuusmielistä osallistujaa Jyväskylän Paviljonkiin. Tämän kevään seminaarissa opimme esimerkiksi, että resilienssi (suom. toimintakyky, palautumiskyky, joustavuus) kaipaa esimerkkejä työpaikalla ja että turvallisuus on organisaation ominaisuus, sen aineetonta pääomaa ja että ihmisten kohtaaminen ja viestintä tapahtuu parhaiten kasvokkain. Seminaarissa todettiin myös, että turvallisuus on helppo ja yksinkertainen asia joka koskee kaikkia ja että arvot ovat ihmisen taipumus valita tiettyjä päämääriä, kyky tehdä epämukaviakin asioita. Opimme myös, että näkökulman vaihtaminen voi muuttaa tilanteen tappion uhasta voiton mahdollisuudeksi ja että muutostilanteessa työpaikalla tarvitaan yrittäjähenkeä. Kuulimme, että luottamus syntyy tekemisestä, ei puhumisesta. Sen lisäksi pohdimme johtamisen mysteeriä: voiko ihmistä motivoida? Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille, vierailuja isännöineille työpaikoille ja seminaarissa esiintyneille. Tapaamme seminaarin merkeissä jälleen ensi keväänä! Sivun kuvat: Vuokko Puro, Maija-Leena Merivirta 10

11 Maija-Leena Merivirta, asiantuntija Työterveyslaitos Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarin osallistujat viettivät seminaaripuheenvuorojen lomassa jälleen yhteisen tuumaustunnin. Tällä kertaa keskusteltiin siitä, miten työsuojelu saataisiin osaksi työpaikan arkea. Seuraavaan on koottu yhteen tämän tunnin aikana esiin nousseita mietteitä työpaikkojen työsuojelun nykytilanteesta sekä niistä hyvistä käytännöistä, joiden avulla työsuojelua voidaan viedä koko työpaikan yhteiseksi asiaksi ja osaksi kaikkea toimintaa. Työpaikan edustajat merkitsivät rastin siihen kohtaan, jossa ajattelivat oman työpaikkansa tällä hetkellä olevan. Rasteja saatiin niin kumpaankin ääripäähän kuin janan keskivaiheillekin. MISSÄ MENNÄÄN? Moni työpaikan edustaja totesi, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Matka sinne ottaa oman aikansa, koska se on tehtävä pienin askelin. Osalla työpaikoista työsuojeluasioista huolehtiminen on edelleen pelkästään työsuojeluorganisaation hartioilla ja henkilöityy heihin. Joillakin työpaikoilla taas todettiin, että oma henkilöstö on jo saatu mukaan kokonaisvaltaiseen työsuojelun huomioimiseen ja nyt keskitytään työsuojelun kannalta haasteellisina koettuihin urakoitsijoihin. Niiden lisäksi työsuojeluajattelua halutaan viedä kausityövoimaan, kuten kesäharjoittelijoihin sekä pyrkiä vaikuttamaan työmatkoilla tai vapaa-ajalla tapahtuviin tapaturmiin. Eroja tunnistettiin eri toimialojen, toimipaikkojen ja henkilöstöryhmien välillä. Esimerkiksi todettiin, että tuotantotyöntekijät ymmärtävät työturvallisuuden tärkeyden paremmin kuin toimihenkilöt, koska heidän päivittäisessä työssään riskit ovat ilmeisemmät. Nykyajan työelämän normaalitila, eli jatkuva muutos, näkyy luonnollisesti myös työsuojelutyössä. Taloudelliset paineet tunnistettiin myös yhdeksi työsuojeluun vaikuttavaksi asiaksi, koska ne vaikuttavat esimerkiksi työpaikalla tehtäviin investointeihin. 11

12 Omistajasuhteiden vaihdokset, organisaatiomuutokset sekä työpaikkojen johdossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös työsuojeluun, niin hyvässä kuin pahassakin. Tärkeää olisi tunnistaa ne asiat, jotka työpaikalla edelleen menevät turvallisuuden edelle ja vaikuttaa niihin. On myös hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan sitä, miten aidosti työsuojelu on mukana jokaisen työssä ja miten ymmärrystä sen sisältymisestä työn tekemiseen saataisiin lisättyä. On tärkeää miettiä, miten jokainen voi omalta osaltaan ottaa vastuuta työpaikan turvallisesta arjesta. Keskustelun voi saada työpaikalla alkuun vaikkapa tällä tuumaustunnilla käytetyn janan avulla. MITEN ETEENPÄIN? Keskeistä on päästä pelisääntöjen noudattamisesta kohti pelisääntöjen luomista yhdessä, jolloin työsuojelusta tulee yhteinen, koko työpaikan asia. Hyväksi tavoitteeksi todettiin tilanne, jossa turvallisuus on niin hyvin sisäistetty ja osa kaikkea työtä, että siitä ei tarvitse erikseen enää puhua. Johdon sitoutuminen turvallisuuteen nähtiin erittäin keskeisenä asiana kun pyritään tavoitetilaan, jossa työsuojelu on koko työpaikan yhteinen asia. Johdon sitoutumisen täytyy olla muutakin kuin juhlapuheissa esitettyjä lauseita, koska johto päättää ja antaa resurssit turvalliseen toimintaan. Sen keskeisiksi tehtäviksi työsuojelun edistämisessä nähtiin myös muun muassa oman esimerkin näyttäminen, aktiivinen viestintä ja näkyminen työpaikan arjessa sekä osallistuminen turvallisuustyöhön esimerkiksi safety walkien tai auditointien kautta. Johdon lisäksi esimiesten sitoutuminen turvallisuuteen nousi esiin monissa keskusteluissa. Esimiesten tietoisuus työturvallisuudesta ja omasta vastuuasemastaan on erittäin tärkeää. Osa heidän tehtäväänsä arjessa on työsuojelun arkipäiväistäminen ja sen tuo- minen osaksi kaikkea työtä. Esimiehen tehtävänä on pitää esillä turvallisuusasioita päivittäin ja ottaa työntekijät mukaan työpaikan tekemiseen turvalliseksi. Työsuojeluorganisaation tehtävänä on toimia työsuojelun agentteina, jotka osoittavat hyödyn joka siihen panostamisesta saadaan. Työsuojelupäälliköt, -asiantuntijat ja -valtuutetut toimivat ikään kuin valmentajina. Tärkeää on toimia asiantuntijoina niin esimiehille kuin työntekijöillekin, mutta ei tehdä asioita heidän puolestaan. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa pidettiin myös todella tärkeänä. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää esimerkiksi kohdennettujen työpaikkaselvitysten kautta ja parantaa viestien uskottavuutta käyttämällä heitä ulkopuolisina asiantuntijoina, joiden sanaa kuunnellaan. Turvallisuudesta pitäisi saada työpaikalla osa ammattitaitoa, joka on työntekijöille ylpeyden aihe. Keskeisessä asemassa tässä työssä on työyhteisön yhdessä tekeminen. Työntekijöiden osallistuminen työn suunnitteluun sekä sääntöjen ja ohjeiden laatimiseen lisää sitoutumista. Työtehtävien suunnittelu ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nähtiin hyvänä keinona saada työsuojeluasioiden huomioiminen osaksi työntekijöiden arkea. Keskusteluissa todettiin myös, että turvallisten työtapojen ja asenteen opettamisen pitäisi alkaa jo ammattiopinnoissa, jotta ne saataisiin työntekijöiden selkärankaan saakka. Työsuojelua pitäisi lähestyä työpaikoilla välittämisen kautta. Jokaisen tulisi välittää itsestään sekä työkavereistaan niin paljon, että on mukana tekemässä työpaikasta turvallista. Innostamista ja positiivisen näkökulman esiin tuomista sekä kannustamista pidettiin toimintatapoina, joita kannattaa kehittää. Myös tunteisiin vaikuttaminen ja sitä kautta motivoiminen nousi esiin. Keskusteluissa uskottiin, että hyvien työpaikkojen panostukset ja niiden näyttämä esimerkki tarttuu muihin yrityksiin ja saa vähitellen aikaan muutosta kaikkien työpaikkojen toimintakulttuurissa. KAIKKI RYHMÄTÖISSÄ MUISTIIN KIRJOITETUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT ON KOOTTU YHTEEN JA NE JULKAISTAAN NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN EKSTRANETISSÄ KESÄKUUSSA. KÄY TUTUSTUMASSA! 12

13 Syksyn 2014 teemakoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoille on tarjolla syksyllä 2014 yhteensä 8 teemakoulutusta. Nämä koulutustilaisuudet löytyvät Työterveyslaitoksen sähköisestä koulutuskalenterista, jossa on kunkin koulutuksen tarkempi kuvaus ja linkki ilmoittautumiseen. Kurssimaksuun tulevan 10 % alennuksen saat merkitsemällä ilmoittautumislomakkeeseen että työpaikkasi on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen. Riskien arviointi työpaikalla ke to , Helsinki, ti ke Kuopio ja ke to , Oulu Koulutuksessa opitaan riskien arviointiprosessi ja harjoitellaan vaarojen tunnistamista ja terveysriskien suuruuden arviointia. Suuruuden arviointi antaa perustan riskienhallintatoimien tehokkaaseen kohdentamiseen. Opetusmenetelminä ovat asiantuntijaluennot ja pienryhmätyöskentely. Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä to , Helsinki Tavoitteena on perehtyä turvallisuustuokioihin ja -kierroksiin sekä työturvallisuustehtäviin osallistavina toimintatapoina, joilla voidaan edistää työturvallisuutta ja kehittää turvallisuusilmapiiriä työpaikalla. Henkilönsuojainten valinta ja käyttö ti Helsinki Koulutuksessa käsitellään suojaimia koskevaa lainsäädäntöä, riskinarviointia ja sen pohjalta tehtävää suojainten valintaa ja käyttöä sekä tutustutaan erilaisiin suojaimiin. Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta ma , Tampere Osallistuja perehtyy tunnistamaan tapaturmien ja vaaratilanteiden taustalla olevia tekijöitä tapaturmatutkimusmallin avulla ja löytämään tätä kautta tapaturmiin ja vaaratilanteisiin tehokkaita torjuntaratkaisuja. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla ke to , Helsinki Osallistuja perehtyy työpaikan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuuteen ja hankkii valmiudet arvioida kemikaalien käsittelyn asianmukaisuutta työpaikalla. Työturvallisuuskoulutusta esimiehille ke to , Helsinki Tavoitteena on parantaa esimiesten työturvallisuustietämystä ja -näkemystä, jotta he voivat menestyksellisesti suunnitella ja toteuttaa esimiehen työturvallisuustehtäviä omalla vastuualueellaan. Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautuminen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin kautta osoitteessa 13

14 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Icopal Oy Finncatering Oy Moventas Gears Oy Ahlstrom Tampere Oy, Tampereen tehdas Vapo Oy Nobina Finland Oy Sandvik Mining and Construction Finland Oy Sachtleben Pigments Oy Caruna Oy Lindab Ab Warkaus Works Oy Valio Oy Joensuun tehdas Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna Päivän teemana on Selvästi parempi kesä! Katso lisätietoa päivän teemasta ja ohjelmasta netistä tai Facebookista Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta 14

15 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Mika Liuhamo Työterveyslaitos JAKELU: 1545 JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 KANNEN KUVA: Pgadler/Freeimages ISSN

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku 27.6.2014 Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku Jokainen työtapaturma aiheuttaa kustannuksia niin henkilölle itselleen kuin myös hänen työpaikalleen. Tapaturmien kustannusten

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumin

Nolla tapaturmaa foorumin Nolla tapaturmaa foorumin käytännön toiminta Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Lähtökohdat Foorumin toiminnan perusta Nolla tapaturmaa ajattelun omaksuminen,

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Haasteena nolla. Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija

Haasteena nolla. Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija Haasteena nolla Mika Liuhamo, vanhempi asiantuntija Nolla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/0_(luku) Varhaisissa lukujärjestelmissä ei ollut lainkaan nollan käsitettä. Nolla juontaa juurensa latinan

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8. 7.7.2015 1 AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.2015, AEL Helsinki AEL järjestää yhdessä Santé et Securité Oy:n kanssa 25. 26.8.2015 Helsingissä kahden päivän turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE 1 Case: Vantaan Energia Case: Vantaan Energia Oy Turvallisuushavainnot 2013 CASE: Vantaan energia Oy Kehitysprojektit 2013-14 Turvallisuustilastojen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Uusia avauksia työhyvinvointiin

Uusia avauksia työhyvinvointiin Numero 2 / 2010 Johtoryhmän kolumni: Uusia avauksia työhyvinvointiin Työtapaturmien torjunta tuottaa tuloksia Työturvallisuus toi tasoluokituksen kuudelle rakennusalan yritykselle Nolla tapaturmaa -foorumi

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa Numero 1 / 2011 Johtoryhmän kolumni: Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 Pienryhmissä kehitetään arkea pienin askelin Tunnetko turvallisuusviestinnän? Foorumin toiminnan kehittäminen asiakaskyselyn

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Strateginen kumppanuus muutoksessa

Strateginen kumppanuus muutoksessa Strateginen kumppanuus muutoksessa henkilöstöjohtajan uudenlainen rooli - Keva seminaari 29.3.2011 Finlandia -talo - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Muutokset Jyväskylän kaupungin organisaatiossa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot