Pieni, kolme. Ammattimiesten. Lastenpsykiatrian. suuri ihoklinikka. päivystysrengas. vuosikymmentä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieni, kolme. Ammattimiesten. Lastenpsykiatrian. suuri ihoklinikka. päivystysrengas. vuosikymmentä"

Transkriptio

1 Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Lastenpsykiatrian kolme vuosikymmentä Pieni, suuri ihoklinikka Ammattimiesten päivystysrengas

2 SISÄLLYSLUETTELO Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti TOIMITUS JULKAISIJA Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie PORI PUH. (02) FAX (02) PÄÄTOIMITTAJA Hallintoylihoitaja Paula Asikainen ULKOASU JA TAITTO Tiina Liivola / 400 kepposta Oy KANNEN KUVA Taru Tolppo PAINOPAIKKA Brand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino s.4 Luottamushenkilönä sairaanhoitopiirin hallinnossa s.5 Ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle ensi vuonna s.7 Ammattimiesten päivystysrengas turvaa sairaalan toimivuutta s.11 Pieni, suuri ihoklinikka s.13 Potilaan lääkehoitoa turvallisesti s.14 Uusi E-rakennus nousee lasten- ja naistentaloksi s.16 Kotiutusyksikkö Mökki tukena potilaan tulevaisuuden suunnittelussa s.17 Erikoisosaaminen lähtee työntekijöistä s.20 Vaikuta myönteisesti päihdekäyttäytymiseesi teet lahjoituksen itsellesi! s.22 Hyvä palvelu palkinto 2011 s.23 Hyper-hanke edistää lapsiperheiden hyvinvointia s.24 Harrastusvinkkeli: Kymmenen vuotta ja sata kirjaa s.25 Työsuojeluvinkkeli: HaiPron avulla opitaan turvallisempaa työskentelyä! s. 26 Henkilökunnan ansiokas toiminta saa kiitokset s. 27 Järjestövinkkeli:Teknisten sopimuksen kehittämistyöryhmä on toimiva porukka s.28 Pikku-uutiset PAINOS kpl ISSN Toimituskunta Päätoimittaja, hallintoylihoitaja Paula Asikainen (02) Toimitussihteeri, viestintäsihteeri Taru Tolppo (02) Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa (02) Johtajaylilääkäri Olli Wanne (02) Ylihoitaja Paula Ranne (02) Hankintapäällikkö Seppo Havukainen Pääluottamusmies Maija Nummelin (02) Pääluottamusmies Erja Starck (02) Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Toimituskunnalle voi lähettää artikkeliehdotuksia ja palautetta sähköpostiosoitteeseen Kannen kuva: Erikoislääkäri Tiina Toomson, ylilääkäri Anne Hjerppe ja erikoistuva lääkäri Sanna Kujala keskustelevat ihopoliklinikan tapahtumista kiireisen työpäivän päätteeksi. Kuva: Taru Tolppo 2

3 PÄÄKIRJOITUS SHP-piiriläinen missä ollaan ja minne mennään! Sairaanhoitopiiri on neljäntuhannen ihmisen sekalainen joukko ammattinimikkeitäkin koko liuta rakkaimpia ehkä lääkäri, hoitaja, sihteeri, siistijä Taloushan on meillä huima kalliiksi haukuttu kuntien riistäjäksi raastajaksi mainittu meille talo on tiukka joskus ahdistava julma palkka on varma ja kaverit armaat Kaikki teemme tärkeää työtä pelkästään potilaiden parhaaksi Osaa meistä on kiitelty valtakunnan mestareiksi ansioituneiksi ovat innokkaita esimerkin antajia ahertajia kaikki kiitos heille Muutos nykyisen menon lemmikkisana meilläkin on rakentamista ja purkamista uudistamista tätä arjen sankarien taistelutantereella ahertamista Miten on mennyt no hyvin on mennyt ainakin taloudellisesti toiminnallisesti muihin verraten suoritukset tavoitteet usein ylittäen Miten on toimittu ei aina kiitettävästi tarvitaan muistutusta päivää sanokaamme kiitos hymähtäkäämme anteeksi antakaamme huuto unohtakaamme kärttyisyys kotiin jättäkäämme Mitä on tulossa? uudistuksia, purkamista, rakentamista muutoksia, niin uudistuksia kehittämistä, keskittämistä henkilöstön osaamisen parantamista Isäntämme kuntamme meitä patistaa kuulemme jälleen kaikilta vaatimuksia valituksia hidastelusta liiallisesta kiirehtimisestä aktiivisuudesta ja passiivisuudesta huomioon ottamisista ja huomiotta jättämisistä Tämän me huomioimme kaiken me teemme satakuntalaisia palvellaksemme parhaan me teemme JOKAINEN sairaanhoitopiiriläinen kiitos menneestä ja kiitos tulevasta Olli Wanne johtajaylilääkäri 3

4 teksti EERO LAINE, hallituksen jäsen, kuva TARU TOLPPO Luottamushenkilönä sairaanhoitopiirin hallinnossa Yhteisten asioiden hoitoon osallistuva ei voi välttyä tilanteilta, joissa on tehtävä ratkaisuja hyvinkin ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten paineessa. Näin tapahtuu niin kuntien ja kuntayhtymien kuin valtionkin vastuulla olevien toimintojen järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen jäsenelle tunne on tuttu. Lääketiede tarjoaa entistä tehokkaampia ja myös kalliimpia hoitomahdollisuuksia. Maakunnan asukkaat vaativat helposti ja nopeasti saatavaa hyvää hoitoa, jota sairaanhoitopiirin virkamiesjohto ja eri toimialueiden henkilöstö ovat halukkaat järjestämään. Palveluja vaativien asukkaiden valitsemat kuntapäättäjät vaativat puolestaan, että toiminnan kustannusten on pysyttävä kurissa eivätkä ne saa ylittää sairaanhoitopiirin omistajakuntien taloudellisia mahdollisuuksia. Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä näen yhdeksi suureksi haasteeksi sen, miten me satakuntalaiset haluamme ja uskomme oman maakuntamme voivan säilyä eheänä uskottavana kokonaisuutena. Merkkejä muutoksista on ollut reuna-alueilla havaittavissa ja siirtymistä toiseen maakuntaan on tapahtunut. Jatkossa kuntarakenteen järjestelyhanke voi merkitä myös maakuntarajan ja sairaanhoitopiirien rajan muuttumista. Sairaanhoitopiirikään ei voi olla sivustaseuraajana kunnissamme tapahtuvia muutoksia valmisteltaessa. Satakunnan sairaanhoitopiiri on nykyisin riittävän vahva vastaamaan muutostilanteista johtuviin haasteisiin. Hyvänä esimerkkinä vahvuudesta ja muutosvalmiudesta on Rauman aluesairaalan toimintojen siirtäminen yhteisesti sovitulla tavalla kaupungin järjestettäväksi. Rauman kaupunki pysyi järjestelyn yhteydessä sovitun mukaisesti edelleen Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenenä. Sairaanhoitopiiri on pyrkinyt ja mielestäni pystynytkin järjestämään satakuntalaisille hyvät erikoissairaanhoidon palvelut ja kehitysvammaisten erityishuoltopalvelut kustannuksin, jotka kestävät vertailun muiden maakuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri on investoinut ja investoi edelleen voimakkaasti keskussairaalan tilojen ja varustuksen parantamiseen. Hyvin toimiva erikoissairaanhoito ei ole kuitenkaan vain tiloja ja laitteita. Ne eivät ole mitään ilman monipuolisesti osaavaa ammattitaitoista henkilökuntaa. Toimivan johdon ja hallituksen on kannettava vastuunsa siitä, että henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ei jää vain puheitten asteelle. Toteutetut määräaikaisen henkilöstön vakinaistamiset kertovat mielestäni oikeasta työnantajan vastuullisuudesta. Omistajakuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset ja yhtä rajalliset ovat sairaanhoitopiirin mahdollisuudet kasvattaa toiminnan merkittävintä kuluerää henkilöstökuluja. Henkilöstöllä on kuitenkin oikeus odottaa ja vaatia asiallisia työskentelyolosuhteita, mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja hyvää työnjohtoa. Nämä kaikki näkyvät myös potilastyytyväisyydessä ja potilaita vartenhan näitä töitä tehdään. Hallitusten jäsenten olisi hyvä saada asioita valmistellessa kuulla enemmän myös henkilöstön näkemyksiä ja käsityksiä siitä, mitä ratkaisuja tehtäessä olisi painotettava, jotta päätöksistä saataisiin käytännössä parhaat mahdolliset tulokset. Ainakin minä olen tällaiseen keskusteluun valmis. 4

5 teksti SINI OVASKAINEN ja JYRI LILJA kuvat TARU TOLPPO ja HARRI VIRTA Sairaanhoitaja Mikko Sippola ja ensihoitolääkäri Samuli Paronen lähtevät suorittamaan ensihoitotehtävää. Ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle ensi vuonna Vastuu ensihoitopalvelujen järjestämisestä siirtyy sairaanhoitopiireille ensi vuoden alusta. Muutoksen takana on terveydenhuoltolaki sekä sitä seurannut asetus ensihoitopalveluista. Terveydenhuoltolain tavoitteena on turvata palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu. Palvelutasopäätöksellä määritetään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö. Palvelutasopäätös perustuu riskianalyysiin. Maakunta on jaettu neliökilometrisoluun ja jokaiselle solulle on määritelty riskiluokka. Riskiluokkia on viisi. 1-luokan alueiksi on määritelty solut, joissa hälytystapahtumia on ollut 350 vuodessa, eli keskimäärin joka vuorokausi. Satakunnassa ensimmäiseen riskiluokkaan kuuluvat vain Porin ja Rauman keskustat. 2-luokkaan kuuluvat lähes kaikki taajamat, 3-luokkaan pienten kuntien keskustat, ja maaseutukylät. Haja-asutusalueet lukeutuvat pääsääntöisesti 4-luokkaan. Viimeisen riskiluokan alueilla ei asutusta juurikaan ole. Riskiluokituksen perusteella on tehty ensihoidon palvelutasopäätös, jossa asetetaan tavoitteet potilaiden saavuttamisessa. Esimerkiksi 2-riskiluokan alueilla, joita esiintyy lähes kaikkien kuntien taajamista, erittäin kiireellisissä tehtävissä vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö pitäisi olla paikalla 8 minuutissa 90 %:ssa tapauksista ja hoitotasoisen yksikön puolen tunnin sisällä 80 %:ssa tapauksista. Sairaanhoitopiiri on aloittanut valmistautumisen ensihoitopalvelujen järjestämiseen koko maakunnan alueella. Keskussairaalaan yhteispäivystyksen alakerrassa on tilat ensihoitokeskukselle, josta käsin koko Satakunnan ensihoitopalveluja hallinnoidaan vuoden 2013 alusta alkaen. Ensihoitokeskuksella on vastuullaan yli potilaan ensihoitopalvelu sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoitokeskuksen organisaatioon kuuluvat ensihoitopäällikkö, osastonhoitaja, lääkäriyksikön 5

6 Satakunnan pelastuslaitos on merkittävä ensihoitopalveluiden tuottaja yksityisten ambulanssien rinnalla uudistetussa palvelujärjestelmässä. Satakunnan sairaanhoitopiiri solmii yhteistoimintasopimuksen Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa ensivastetoiminnasta sekä ambulanssipalveluista osaksi palvelujärjestelmää. Kuvassa sairaanhoitaja Sanna Kumpulainen ja palomies Markku Saarinen. henkilöstö, hoitajat ja lääkärit, kuusi kenttäjohtajaa ja ajojärjestelijä. Ensihoitokeskukseen muodostetaan erityinen ensihoitopalvelun kenttäjohtokeskus, josta käsin päivystävän kenttäjohtajan keinoin johdetaan, ohjataan sekä valvotaan ensihoitopalvelun toteutumista 24/7 reaaliaikaisesti siten, että palvelutasopäätös toteutuu kaikkialla sairaanhoitopiirin alueella. Viime vuonna teimme esityksen kahdesta vaihtoehdosta: joko sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos hoitavat kaiken, jolloin alueen seitsemän yksityistä ambulanssiyritystä käytännössä tapetaan pois, tai säilytetään nykyinen sekamalli, jossa toimijoina ovat pelastuslaitos ja yksityiset täydennettynä sairaanhoitopiirin omilla ambulansseilla, kertoo ensihoitopäällikkö Jyri Lilja. Jälkimmäinen osoittautui edullisemmaksi ja järkevämmäksikin. Tätä ollaan nyt toteuttamassa portaittaisesti vuosina Tämä vaihtoehto säilyttää viimeisten 15 vuoden aikana rakennetut ensihoidon järjestelmät. Toimivaa järjestelmää ei kannata tuhota, vaan viilata se uuden lain henkeen sopivaksi Ei kuljetusta, vaan tarpeenmukaista hoitoa Ensihoitopalvelu tarkoittaa potilaan kiireellistä hoitoa terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella. Kiireettömät ennalta suunnitellut laitossiirrot sen sijaan eivät ensihoitopalvelun piiriin kuulu. Kun potilas itse ei pääse päivystykseen, me tulemme hänen luokseen, muotoilee Jyri Lilja konkreettisemmin ja huomauttaa, että ensihoitopalvelu on nimenomaan ensihoitoa eikä potilaiden kuljetuspalvelu. Toimimme kaikkialla Satakunnassa ja tuomme erikoissairaanhoidon ensihoitopalvelut kaikille satakuntalaisille tapahtumapaikalle jo alkuminuuteista lähtien. Ambulanssi on päivystyksen etäyksikkö. Ensihoitopalvelun ja päivystystoiminnan yhteistyötä tullaan lisäämään, toteaa ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja Eija Vaula. Aikaisemmin laissa puhuttiin sairaankuljetuksesta ja laki käytännössä kannusti mieluummin asiakkaan kuljetukseen kuin hoitamiseen paikan päällä. Uuden lain henki on nimenomaan ensihoitoa painottava. Turha kuljettaminen lisää kustannuksia ja kuormittaa keskussairaalan yhteispäivystystä. Asiakas on jo silloin terveydenhuollon piirissä, kun ambulanssi ajaa pihaan. Pelkästään Porin yhteistoiminta-alueella ambulanssi jätti kuljettamatta edellisvuonna potilasta, koska todettiin, että he eivät olleet kiireellisen hoidon tarpeessa, Vaula huomauttaa. Satakunnan yhteiset ambulanssit Sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt huhtikuussa palvelutasoesityksen, jonka mukaan ensihiodon palvelutuotanto olisi seuraavanlainen; sairaanhoitopiirillä työskentelisi omissa vaativan hoitotason kolmessa ambulanssissa yhteensä 30 sairaanhoitajaa/ensihoitajaa sijoitettuna Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystykseen (2013), Kankaanpään terveyskeskukseen (2014) sekä Rauman seudun päivystykseen (2015). Yksityisen palveluntuottajan vaativan hoitotason ambulanssi ja sen 10 sairaanhoitajaa päivystävät Huittisten terveyskeskuksen yhteydessä (2013). Pelastuslaitoksen ambulansseissa puolestaan työskentelee 30 sairaanhoitajaa ja 30 pelastajaa. Näiden lisänä ovat yksityiset ambulanssiyritykset sekä niiden terveydenhuoltoalan henkilöstö. Yksityisten ambulansseissa työskentelee myös aina sairaanhoitaja sekä työparina vähintään lähihoitaja. Lisäksi laaja joukko palokuntien ensivasteen vapaaehtoisia huolehtii osaltaan ensivastehälytyksistä. Näitä ensivasteyksikköjä Satakunnassa on 36. Ambulansseja Satakunnassa on yhteensä 17 toimintaperiaatteella kaikki kaikkien käytettävissä. Autoista neljä on vaativan hoitotason ambulansseja ja muut hoitotason ambulansseja. Lisäksi sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksessa on lääkäriauton tukikohta, josta päivystävä ensihoitolääkäri ja hoitaja lähtevät maayksiköllä potilaan luo. Samoissa tiloissa sijaitsee myös kenttäjohtajan yksikkö, jossa on täydelliset hoitolaitteet ja hätäkuljetusmahdollisuus. 6

7 Teksti TARU TOLPPO ja TEKNISEN KESKUKSEN PÄIVYSTÄJÄT kuvat TARU TOLPPO Ammattimiesten päivystysrengas turvaa sairaalan toimivuutta Potilas- ja henkilöturvallisuus on teknisen keskuksen tukipalveluiden lähtökohta. Teknisen keskuksen päivystysrengas huolehtii keskussairaalan talotekniikan toimivuudesta 24/7. Timo Koskinen lähtee perjantaina viikonlopun viettoon päivystyspuhelin mukanaan. 7

8 Jussi Vesterlund ja Jari Jaakola pystyttävät paikoitusalueella auton kaatamaa valaisinpylvästä. Päivystysaika alkaa arkisin iltapäivällä kello Päivystysvuorossa olevan ammattimiehen kotivarallaolo jatkuu seuraavaan arkiaamuun kello saakka. Illan ja yön aikana vikailmoitukset siirtyvät hälytysvalmiudessa olevan päivystäjän matkapuhelimeen. Päivystäjä saapuu kiireellisessä vikailmoitustilanteessa, kuten hissihälytys tai paloilmoitus, kiinteistöön 20 minuutissa. Vain kiireelliset työt tehdään päivystysaikana Päivystysvuorossa on kerrallaan yksi ammattimies, joka päivystää kotona ja lähtee tarvittaessa työmaalle. Päivystysaikana tehdään ne korjaustyöt, joiden suorittaminen heti on välttämätöntä. Vikatilanteessa kannattaakin miettiä onko vika korjattava välittömästi vai voiko se odottaa seuraavaan arkiaamuun? Vaikkapa tiputteleva vesihana tai virheellisesti pysäköidyt autot ovat tilanteita, joiden takia päivystäjää ei kannata yöllä herättää. - Päivystäjä herää usein öisin sellaisiin vikailmoitussoittoihin, joiden syy korjataan seuraavana aamuna, sanoo Kari-Pekka Kivimäki. Olisikin hyvä jos yksiköissä tarkastettaisiin asioiden toimivuus iltapäivällä kello 14 mennessä, siten ehtisimme katsoa asiat kuntoon ennen työpäivän päättymistä. Myös esimerkiksi ilmoitukset tilavarauksista tai ei kiireellisistä tehtävistä olisi hyvä hoitaa ns. virka-aikana. Yllättävien katastrofitilanteiden, kuten myrsky, tulva, kaasuonnettomuus ja tulipalo, varalle päivystäjällä on katastrofiohjeistuksen lisäksi joukkokutsumahdollisuus, joka hälyttää kaikki päivystäjät hätäviestillä työmaalle. Kari-Pekka Kivimäki seuraa teknisen keskuksen valvomossa kiinteistövalvontajärjestelmän ilmoituksia. 8

9 Virka-ajan ja päivystysajan vikailmoitukset Kello välisenä aikana soitto vikailmoitusnumeroon 7700 (alanumero) hälyttää teknisen keskuksen toimistossa. Puheluihin vastaa useimmiten toimistosihteeri Tiina Hirvimäki, ammattimies Pasi Grönman tai toimistosihteeri Raija Ylitalo. Vikailmoitus kirjataan teknisen keskuksen Deltajärjestelmään ja tulostetaan sen yksikön tulostimelle, jonka ammattimiehet hoitavat asian. Jos vikailmoitus on kiireellinen, soitetaan suoraan sille päivystysrenkaan ammattimiehelle, jonka tehtäviin asia kuuluu. - Meillä on palvelualtista porukkaa, sanoo Tiina Hirvimäki. - Nämä pojat tekevät kaikkea. Päivätyöaikana huoltohälytykset hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Yleisimpiä vikailmoituksia ovat potilas-hoitajakutsujärjestelmään liittyvät viat, viemäritukokset ja vesivuodot, erilaiset laiteviat, kaasupullojen vaihto, ovi- ja kulunvalvontaongelmat sekä sähköasennuksiin liittyvät ongelmat esimerkiksi valojen ja pistorasioiden kanssa. Arki-iltapäivänä kello kolmen jälkeen soitto samaan alanumeroon 7700 siirtyy automaattisesti päivystäjän matkapuhelimeen, jonka hän on ottanut mukaansa lähtiessään töistä. Päivystysajan vikailmoituksista noin puolet tulee kiinteistönvalvontajärjestelmän kautta ja puolet vikailmoitusnumeron kautta. Päivystyskäyntien määrä vaihtelee huomattavasti. Arkisin päivystyskeikkoja tulee keskimäärin 2-4 ja viikonloppuisin kymmenkunta. Kasvoja äänten takana: Tiina Hirvimäki ja Pasi Grönman. Päivystäjien kesken vallitsee hyvä yhteishenki Päivystävälle ammattimiehelle osuu väkisinkin tehtäviä, jotka eivät kuulu oman alan töihin, koska hän vastaanottaa kaikki vikailmoitukset. Tehtävien joukossa on myös sellaisia, jotka vaativat erityistaitoja ja -tietoja. Näissä tapauksissa päivystäjä joutuu joskus soittamaan ja pyytämään apua työkaverilta, joka on vapaalla. Öiset hälytystilanteet ovat haasteellisia, sillä varsinkin silloin ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan yksin; kynnys kollegan herättämiseen ilman korvausta öiseen aikaan on korkea. Päivystäjältä vaaditaankin töiden priorisointia, hyvää paineensieto- ja ongelmien ratkaisukykyä sekä sosiaalisia taitoja, kun hän selvittää ongelmaa henkilöstön kanssa ja työskentelee usein myös potilastiloissa. Kiinteistöjen lisääntyessä ja laitekannan tekniikan muuttuessa sekä päivystäjän työmäärä ja työn vaativuus on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Päivystäjien ammattitaitoa ja tietoja ylläpidetään säännöllisillä päivystyspalavereilla, kiinteistöissä tapahtuvilla kierroksilla ja erilaisilla koulutuksilla (esim. hissikoulutus). Kiinteistön valvontajärjestelmä kerää tietoa ja tekee hälytyksiä Kone- ja LVI-tekniikan vastuuyksikön tehtäviin kuuluu kiinteistön valvontajärjestelmä, sairaalakaasu-, ilmastointi-, vesi- ja viemärilaitteet, lämmitys-, jäähdytys- ja höyryverkostojen käyttö ja kunnossapito, potilassänkyjen ja pyörätuolien kunnostus sekä metallityöt ja laitekorjaus. Kiinteistön säätö- ja valvontajärjestelmään kuulu noin 7500 pistettä, joista hieman yli 1000 on ohjelmoitu hälyttämään vikatilanteessa päivystäjälle. Teknisissä tiloissa ympäri sairaalaa on noin 75 tietokonepohjaista alakeskusta, jotka ohjaavat, säätävät ja valvovat eri järjestelmiä. Alakeskukset säätävä esimerkiksi ilmastointia ja lämpötilaa sekä keräävät hälytystietoja. Tiedot ohjautuvat teknisen keskuksen valvomon tietokoneelle, joka siirtää hälytystekstin hakulaitteisiin sekä päivystyspuhelimeen. Tyypillisiä tekstiviesteinä saapuvia päivystystehtäviä ovat mm. yli sataan ilmanvaihtokoneeseen liittyvät hälytykset sekä lämpötilahälytykset lääkejääkaapeista ja kylmiöistä. Suurin osa keskussairaalan lääkekaapeista ja ravintohuollon kylmiöt ovat jatkuvan lämpötilavalvonnan piirissä. Myös sähkö-, kaasu- ja lämpö /jäähdytysjärjestelmien viat hälyttelevät silloin tällöin. Sairaalan kaasujärjestelmän hengitysilma ja happi kulkevat putkia pitkin huoneisiin ja ilokaasu leikkaussaleihin. Vastuualueella työskentelee kaksi esimiestä, käyttöpäälliköt Hannu Tamminen ja Kari-Pekka Tuominen. Seitsemästä ammattimiehestä neljä kuuluu teknisen keskuksen päivystysrenkaaseen. Kari-Pekka Kivimäki ja Marko Mäntylä vastaavat kiinteistön säätö- ja valvontajärjestelmästä. Timo Koskinen hoitaa vesi-, viemäri- ja putkistoasioita. Pekka Pösö ja Janne Mattila tekevät erilaisia metallitöitä; metallisorvauksia, instrumenttien teroittamista ja korjauksia, esimerkkinä vaikkapa ilmanpaineella toimiva kallopora. Jussi Kivimäki ja Jari-Pekka Koski korjaavat ja huoltavat esimerkiksi potilassänkyjä ja pyörätuoleja sekä erilaisia pyöriä, jarruja ja pumppuja. Elintärkeä sähkö Sähkötekniikan vastuuyksikön tehtäviin kuuluu sähköverkkojen ylläpito, erilaiset sähkötyöt sekä sähkölaitteiden huolto- ja korjaustehtäviä. Käyttöpäällikkö Keijo Kallio eläköityi huhtikuun lopulla, ja uusi käyttöpääl- 9

10 Toni Taipale ja Markku Lilja korjaamassa henkilöstöravintolan astianpesukonetta. likkö astuu remmiin loppukesästä. Yksikön kaikki viisi ammattimiestä kuuluvat päivystysrinkiin. Keskussairaalan sähköntuotantoa on turvaamassa kahdeksan generaattoria. Niiden toiminta varmistetaan kuukausittaisella koekäytöllä. Kun sähkön normaalijakelussa eli valtakunnan verkossa on keskussairaalaa koskeva sähkökatko, varavoimajakelu kytkeytyy päälle automaattisesti. Lain mukaan sähkökatko saa kestää enintään 15 sekun- Esimerkkejä kiireellisistä vikailmoituksista: Palohälytykset Hissihälytykset Sähkökatkot, joista päivystäjille on annettu erityisohjeistus Kaasuhälytykset Vesivuodot tia. Keskussairaalassa varavoima kytkeytyy päälle automaattisesti noin 12 sekunnissa. Sähkökatkosten kesto on yleensä muutaman minuutin. UPS-jakelu eli katkeamaton sähkönsyöttö turvaa tietoliikenteen ja elämää ylläpitävien laitteiden ja järjestelmien toimivuuden. Yrjö Ristolainen huolehtii mm. potilas-hoitaja kutsujärjestelmän, palojärjestelmien ja varavoimajärjestelmien toimivuudesta. Jussi Vesterlund ja Jari Jaakola pitävät sähköverkot toimintakuntoisina ja suorittavat sähkölaitteiden lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia ja -mittauksia. Toni Taipale ja Markku Lilja huoltavat ja korjaavat sähkökäyttöisiä laitteita kuten pesukoneita, siivouskoneita, välinehuollon autoklaaveja ja kuumasaumaajia sekä ravintohuollon laitteita. - Välinehuollon ja ruokapalveluiden vikatilanteet työllistävät meitä lähes päivittäin, kertoo Markku Lilja. Keskussairaalassa vaihdetaan vuosittain tuhansia lamppuja, tietää ammattimies Jussi Vesterlund. - Lampunvaihto on työllistävin vikailmoitus, niitä tulee useita päivittäin. Sairaalassa tarvitaan monenlaisia valonlähteitä hehkulamppujen ja loisteputkilamppujen lisäksi, sillä tutkimus- ja toimenpidelaitteissa on erilaisia lamppuja, muun muassa halogeeneja, kärkipeililamppuja ja LEDejä. Myös leikkaussalivalaisinten testaaminen, tarkastaminen ja vaihtaminen kuuluu meidän tehtäviin. Päivystäjät tietävät odottaa yllätyksiä Vikailmoitukset tuovat eteen monenlaisia ongelmia ratkottavaksi. Tapaninpäivän poikkeukselliset sähkökatkot aiheuttivat useita erilaisia vikatilanteita. Päivystysvuorossa ollut Toni Taipale hälytettiin töihin kolmelta yöllä. Hän ehti lounastauolle puolenpäivän aikaan seuraavana päivänä, ja korjaustöitä riitti iltaan asti. Kesken auditorion vessojen avaamisen voi tulla kutsu osastolle korjaamaan seinässä olevan happipisteen liitosvikaa, keskellä yötä yritetään estää odottamattoman sään seurauksena uhkaavaa S-rakennuksen vesivahinkoa. Tekniikan päivystysrengas tekee oman osansa pitääkseen keskussairaalan kunnossa siellä tehtävää työtä ja potilaita varten. 10

11 teksti ANNA HJERPPE kuvat TARU TOLPPO Pieni, suuri ihoklinikka Iho on pinta-alaltaan ihmisen suurin elin ja erilaisia ihosairauksia tunnetaan noin Onneksi tavallisimmat ihosairaudet ovat yleisimpiä ja suurin osa voidaankin hoitaa avoterveydenhuollossa. Kiire jatkuu, jo 35 vuotta ihoklinikassa palvellut osastonsihteeri Annukka Ahosmäki työssään. Satakunnan keskussairaalassa ihosairauksia on hoidettu jo 35 vuoden ajan, aluksi Satalinnassa ja viimeiset 9 vuotta keskussairaalan M-siivessä, 1. kerroksessa. Ihosairauksien hoito on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vuodeosastopaikkoja on tällä hetkellä vain yksi neurologian vuodeosaston yhteydessä. Poliklinikalla toimii tällä hetkellä ylilääkäri, kaksi erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri. Tällä resurssimäärällä jonotilanne on pysynyt ja pysynee hyvin kohtuullisena. Hoitajia on kahdeksan ja sihteereitä kaksi. Tärkeitä toimijoita ovat myös laitoshuoltajat, jotka huolehtivat hygieniasta ja viihtyisyydestä. Vaikeat psoriaasipotilaat muodostavat suuren osan ihoklinikan potilaista. Psoriaasia voidaan pitää lähes kansantautina ja se liittyy voimakkaasti metaboliseen oireyhtymään. Samalla potilaalla on usein ylipainoa, diabetes, rasva-aineenvaihdunnanhäiriötä, tupakointia ja alkoholin käyttöä. Hoitona käytetään erilaisia paikallishoitoja yksinään tai yhdistettynä valohoitoihin ja/tai erilaisiin sisäisiin lääkityksiin ja vain vaikeimmissa tapauksissa turvaudutaan biologisiin lääkityksiin. On paljolti kehittyneen biologisen lääkehoidon ansioita, että vuodeosastohoitojaksot ovat näin vähäisiä. Porin seudulla toimii aktiivinen psoriasis potilasjärjestö, jonka kanssa ihoklinikka osallistuu koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Vietimme psoriaasiviikkoa helmikuussa ja samalla saimme lelulahjoituksen lääkeyritykseltä. Potilaat olivat valinneet nimenomaan Satakunnan keskussairaalaan lelulahjoituksen kohteeksi ja nyt kaikkia lapsipotilaitamme ilahduttavat ihoklinikan odotushuoneessa uutuuttaan hohtavat, hienot lelut. Muita tärkeitä potilasryhmiä ovat erilaisista ihottumista kärsivät potilaat sekä ihokasvaimet. Ihokasvaimista syövän esiasteet, erityisesti solaari eli aktiiniset keratoosit ovat tavattoman yleisiä ja ne kannattaa hoitaa al- 11

12 Lelulahjoitus ja yksikön syntymäpäiväkukkaset osuivat samalle päivälle. Kuvassa sairaanhoitaja Hanna Niemi, sairaanhoitaja Mirja Parkkali, sairaanhoitaja Marja Salonoja, erikoislääkäri Olivera Robeva-Krasteva, osastonsihteeri Annukka Ahosmäki, toimialueen ylihoitaja Katriina Hakanen, ylihoitaja Tuula Arvola, ylilääkäri Anna Hjerppe, sairaanhoitaja Annikki Tommila, erikoistuva lääkäri Sanna Kujala, osastonhoitaja Outi Blomqvist ja erikoislääkäri Tiina Toomson. kuvaiheessa joko nestetyppijäädytyksellä, lääkevoiteilla tai PDT hoidoilla, jolloin muuta kirurgiaa tai leikkausta ei tarvita. Kaikki esiasteet tulee hoitaa, koska yksittäisestä Toimintalukuja vuodelta 2011 lähetteitä: 1798 käynnit yhteensä 9496 haavahoitoja 625 ihopalasiirtoja 14 UVB-hoitoja 1541, hoitojaksoja 103 PUVA 555, hoitojaksoja 33 koepaloja otettiin 797 epikutaanitestit 414 prick-testit 347 osastohoitopotilaita 18 läiskästä ei voi päätellä, mikä niistä alkaa myöhemmin muuntua varsinaiseksi, jopa etäpesäkkeitä lähettäväksi okasolusyöväksi. Hoidamme ja diagnosoimme toki myös varsinaisia ihosyöpiä, mutta benignien ihokasvainten tai tavallisten luomien poistoihin kosmeettisista syistä ei ole mahdollisuuksia. Aloitin ylilääkärinä tämän vuoden alusta. Olen edellisessä työssäni keskittynyt vaikeiden, kroonisten haavapotilaiden hoitamiseen ja harrastuksena toimin myös Suomen haavanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana. Haavapotilas on Porinkin seudulla useimmiten iäkäs, monisairas, niukan toimeentulon varassa oleva henkilö, jolle haavoista aiheutuu runsaasti lisähaittaa. Avoimesta haavasta aiheutuu yhteiskunnalle tavattomasti kustannuksia, joten pyrimme entistä ripeämpään haaavadiagnostiikkaan ja korjaamaan haavojen taustalla vaikuttavat syyt sekä ennaltaehkäisemään niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tärkeimmät tehtävät tällä saralla ovat diabetek- sen hyvä hoito ja sen ennaltaehkäisy, ylipainon, tupakoinnin välttäminen ja varhainen laskimo-ongelmien hoitaminen ja ennaltaehkäiseminen. Kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimustyötä tehdään myös aktiivisesti ja syksyllä on tiedossa STOP-päivä, jolloin pyritään kiinnittämään Euroopan-laajuisesti huomiota painehaavojen ennaltaehkäisemiseen. Tässäkin sairaalassa on alkamassa painehaavojen ehkäisyprojekti. Allergiatoiminta kuuluu myös ihoklinikan perusteisiin. Teemme polikliinisesti ihon prick-testejä välittömän allergian tutkimiseksi, mutta myös paljon epikutaani- eli lapputestejä viivästyneellä mekanismilla syntyvien allergioiden selvittämiseksi. Tarvittaessa esimerkiksi lääkeaineihottumien tutkimisessa edetään altistuskokeisiin joko poliklinikalla tai vuodeosasto-olosuhteissa. Kukaan ei selviä ilman yhteistyötä ja annamme ja saamme apua muiden erikoisalojen ammattilaisilta. Aina löytyy kehitettävää ja tulevaisuudessa saattaakin tulla eteen potilas/ongelmalähtöisten poliklinikoiden toteuttaminen esimerkiksi haava- ja allergiayksiköiden muodossa. 12

13 teksti ANNA-KAISA KAUTTO ja LOTTA NIKKI kuvat ANNIKA STRÖMBERG Potilaan lääkehoitoa turvallisesti Laminoitua lääkejakelukylttiä voi tilata Anna-Kaisa Kautolta ja Lotta Nikiltä. Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito on keskeinen osa potilaan laadukasta ja turvallista hoitoa. Lääkehoito on moninaista ja vaativaa. Lääkehoidon osaamisen tulee olla korkeatasoista ja moniammatillista. Potilasturvallisuus- ja LOVe-projektit pyrkivät osaltaan edistämään lääkehoidon osaamista ja yhdenmukaistamaan turvallisia toimintatapoja. Lääkejakelu Monessa sairaanhoitopiirin yksikössä jaetaan potilaiden suun kautta otettavia lääkkeitä päivittäin. Lääkkeiden jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin tulee tehdä asianmukaisissa, toimintaan sopivissa tiloissa ja olosuhteissa. Rauhallinen työympäristö lääkkeitä jaettaessa turvaa osaltaan lääkehoidon virheettömyyttä ja parantaa potilasturvallisuutta. Sairaanhoitopiirin yksiköissä, joissa lääkkeitä jaetaan potilaskohtaisiin annoksiin, otetaan käyttöön LÄÄKEJAKELU ÄLÄ HÄIRITSE -kyltti. - Kyltti tulee sijoittaa näkyville lääkkeen jaon ajaksi lääkkeiden jakotilaan - Kyltin avulla lääkkeenjakotilannetta rauhoitetaan - Muistutus: Kaksoistarkastus vähentää lääkkeiden jakamisessa tapahtuvia virheitä Lääkejako HaiPro-ilmoitus, läheltä piti -tapahtuma: Potilaalle merkitty lääkedosettiin Thyroxin 0,125 mikrogrammaa ja jaettu Thyroxin 25 mikrogrammaa 1/2 tbl. Lääkekurvassa merkittynä Thyroxin 0,125 milligrammaa, joka olisi ollut oikea annos. Eli dosettiin oli merkitty vahvuus väärin sekä jaettaessa lääkettä oli tapahtunut laskuvirhe. Potilaan oman tarkkaavaisuuden ansiosta potilas ei saanut liian pientä annosta. Ehdotus toimenpiteiksi, jolla tapahtuman toistuminen estetään: Lääkkeiden kaksoistarkistus, mikä sovitaan tehtäväksi aina ennen kuin potilas saa lääkkeensä. Potilaita hoitavat hoitajat toimivat niin, että toinen jakaa lääkkeet, toinen tarkistaa ja vie. Tehdään myös HUOMIOlappu lääkekaapin oveen muistutukseksi toimintatavasta. Hyvä käytäntö pelastaa henkiä - paras hyvä käytäntö palkitaan Onko yksikössänne kehitetty tai käytössä potilasturvallisuutta edistävä hyvä käytäntö, esimerkiksi jokin tarkistuslista? Lähetä oma tai tiimisi hyvä käytäntö meille tiedoksi. Tarkoituksenamme on miettiä, miten muut yksiköt voisivat hyötyä teidän kokemuksista ja kenties soveltaa niitä omiin työympäristöihinsä. Potilasturvallisuus on Sairaanhoitajat Eeva Kannisto, Asmo Heikintalo ja Jenni Ketko osasto N2A:n uudessa lääkkeenjakohuoneessa. Rauhallinen lääkkeenjakotila varmistaa turvallisen lääkkeenjaon. 13

14 yhteinen asia! Nostetaan hyvät käytännöt esille, niin jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen! Kun tiimissä tunnistetaan haittatapahtuma tai niiden sarja, voidaan tilanteen ehkäisemiseksi kehittää hyvä käytäntö. Toisaalta hyvä käytäntö voidaan muodostaa yleisesti riskialttiiksi tunnistetun toiminnan ympärille, suojaamaan potilasta myös yllättäviltä vaaratilanteilta. Ehkäisy ja suojaaminen ovatkin hyvän käytännön lähtökohtia. Käytäntö, joka on sovellettavissa muihinkin yksiköihin tai on parantanut yksikön potilasturvallisuutta ja turvallisia hoitokäytäntöjä palkitaan yksikköön toimitettavalla täytekakulla. Lisäksi käytäntö esitellään Kestissä. Testaa millainen lääkitysturvallisuustyyppi olet! HaiPro a) Havaitsen läheltä piti -tapahtumia ja teen niistä HaiPro-ilmoituksia b) Teen satunnaisesti HaiPro-ilmoituksia haittatapahtumista c) En aktiivisesti ilmoita vaaratapahtumia LOVe a) Olen ensimmäisten suorittajien joukossa b) Aion suorittaa vuoden 2012 aikana c) En ole vielä ajatellut asiaa Lääkehoitosuunnitelma a) Tiedän mistä löydän yksikköni lääkehoitosuunnitelman ja tunnen sisällön b) Olen joskus tutustunut c) En tiedä mistä löytyy ISBAR a) Tunnen kyseisen raportointimenetelmän b) Olen kuullut nimen c) Onkohan jokin uusi baari? Opittavaa: jokaisessa vaiheessa tulee varmistaa, että oikea ja riittävä tieto lääkityksestä on käytössä potilaan lääkelistan ajantasaisuus tarkistetaan aina ennen lääkkeiden jakoa jos lääkitystä joudutaan varmistamaan puhelimitse, tulee kaikki lääkemääräykset toistaa ja varmistaa, että on kuullut ja ymmärtänyt oikein mitä toinen on sanonut jos lääkemääräys herättää epäilyä, tulee sen oikeellisuus varmistaa lääkäriltä lääkkeenjakotilanne on rauhallinen ja häiriötekijät minimoitu Ota käyttöön LOVe Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön LOVe-lääkehoidon osaaminen varmistaminen verkossa hoitohenkilökunnalle. Moodle-oppimisympäristö löytyy Internetistä: https://satshp. mmg.fi. Myös sairaanhoitopiirin verkon ulkopuolelta pääsee oppimisympäristöön eli myös kotona tapahtuva oppiminen on mahdollista. Sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunta kirjautuu Moodle-oppimisympäristöön omilla mikroverkkotunnuksillaan. Lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen on kaikkien etu; niin työntekijän, työnantajan kuin potilaankin. Mikäli sait eniten a-vastauksia, olet lääkitysturvallisuustyyppiä, jota Satakunnan sairaanhoitopiiri tarvitsee. b-vastauksia, olet kehittymässä lääkitysturvallisuustyypiksi. c- vastauksia, sinun kannattaa tutustua lääkitysturvallisuusasioihin paremmin. E-rakennuksen purkaminen ja maanrakennustyöt käynnistyvät marraskuussa Suunnittelijat on valittu ja käynnissä on luonnosvaiheen suunnittelu. Varsinaiset rakennustyöt on tarkoitus käynnistää alkutalvesta 2013 ja rakennuksen valmistuminen ja käyttöönotto ajoittuu vuoden 2015 alkuun. Uusi E-rakennus on kooltaan yli br-m 2 ja tilat sijoitetaan neljään maanpäälliseen ja yhteen kellarikerrokseen. Nykyisiin rakennuksiin verraten voidaan todeta, että lasten- ja naistentalosta tulee jonkin verran isompi kuin M-rakennus. Uudisrakentamisen taustaa Nykyinen L-rakennus on valmistunut vuonna 1982 ja sen peruskorjaus on jo pitkään sisältynyt sairaanhoitopiirin investointisuunnitelmaan. Peruskorjauksen suunnittelun alkuvaiheessa kävi selväksi, että lastentautien toiminta ei sinne mahdu ilman laajennusosaa. Samanaikaisesti selvitettiin synnytysten oikeaa sijoituspaikkaa, sillä vuonna 1970 rakennettu S- rakennus on elinkaarensa päässä. Suunnittelussa päädyttiin kokonaisuuteen, jossa lastentaudit ja synnytykset sijoitetaan samaan rakennukseen. Lasten- ja naistentalon sijainti perustuu keskussairaalan kehittämissuunnitelmaan Keskussairaalan tontista on laadittu kehittämissuunnitelma, jossa selvitettiin tontin käyttöä tuleviin toiminnan tarpeisiin. Suunnitelmassa tarkasteltiin uusien rakennusosien sijoittelua, liikennejärjestelyjä niin sisällä kuin ulkona, paikoitusratkaisuja ja etenkin uuden lasten- ja naistentalon sijoittamista tontille. Lasten- ja naistentalon sijoituspaikaksi valittiin tontin lounaiskulma, nykyisen E-rakennuksen paikka ja sen ympäristö. Ratkaisu perustuu toiminnalliseen kokonaisuuteen, johon kuuluvat logistiset yhteydet, tontin kaavatilanne, mahdollisesti purettavien rakennusten korvaava rakentaminen ja eri vaihtoehtojen toteutusaikataulu sekä niiden kustannusvaikutukset. Muutoksia liikenne- ja pysäköintijärjestelyissä Uusi kehätie kiertää tontin länsi- ja eteläsivuilla, jolloin pääosa liikenteestä saadaan pois tontin keskiosista. Tien tulee olla kunnossa syksyllä, jolloin liikenne 14

15 teksti TAPIO KALLIO Uusi E-rakennus nousee lasten- ja naistentaloksi Uudisrakennus sai nimikilpailun jälkeen nimekseen lasten- ja naistentalo. Lastentaudit, lastenneurologia, lastenkirurgia, vastasyntyneiden teho, synnytykset, äitiyspoliklinikka, naistentaudit ja osa apuvälinekeskusta sijoittuvat tulevaisuudessa lasten- ja naistentaloon. Tulossa muutoksia liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Uusi kehätie tontin takapuolelle siirretään kehätielle, pois ruokapalvelukeskuksen (R-rakennus) ja obduktion (Hrakennus) välissä olevalta tieltä. Takapysäköintialueelle liikenne ohjataan pääosin Sairaalantieltä. Osa huoltoliikenteestä ohjataan uuden liittymän kautta kehätielle. Autojen pysäköinti tulee olemaan ongelmallista rakennusvaiheen aikana. Pysäköintipaikkoja katoaa rakennusvaiheen aikana keskussairaalan alueelta noin 200 kpl. Tämä asia on tiedostettu aina sairaanhoitopiirin johtoa myöden. Henkilökunnan on mahdollista pysäköidä Urheilukeskuksen suunnassa oleville isoille pysäköintialueille. Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään julkista joukkoliikennettä tai polkupyörää työmatkoillaan. Suunnitteilla on pysäköintitalon rakentaminen kunhan sille vaan löydetään sopiva paikka. Satakunnan keskussairaala: E-rakennuksen ja tiesuunnitelman luonnos. Lähiaikojen tilajärjestelyjä Lastenneurologia muuttaa A3:lta A7:lle tämän vuoden kesäsulun aikana. Samassa yhteydessä osa A7:lla työskentelevistä henkilöistä siirtyy A3:lle ja B3 kirurgian osasto saa tässä yhteydessä lisäpaikkoja A3:lta. Keskussairaalan alueelle vuokrataan todennäköisesti tilaelementtirakennus, jonne sijoitetaan yksittäisiä työntekijöitä mm. purettavasta E-rakennuksesta ja osin A7:lta. Vanha sanonta sanoo; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty joten tässä vaiheessa haluan kiittää Teitä kaikkia suunnittelutyössä mukana olleita aktiivisesta osallistumisesta lasten- ja naistentalon suunnittelutyöhön. 15

16 teksti JOUKO ALINEN kuva TARU TOLPPO Kotiutusyksikkö Mökki tukena potilaan tulevaisuuden suunnittelussa Satakunnassa on vuosien ajan kaivattu aikuisiällä vammautuneille tai sairastuneille kuntoutuspotilaille tiloja ja resursseja asumiskartoituksen tekemiseen sekä potilaan kotiutumisen suunnittelun tukemiseen. Tilanne on nyt korjaantunut kotiutusyksikkö Mökin avulla, joka on osoitus sairaanhoitopiirimme eri toimialueiden hyvästä yhteistyöstä. Kotiutusyksikkö Mökin suunnittelu sai alkunsa vuonna 2008, kun erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirin yhdistymiseen liittyvässä Uudet asiakastyön yhteistoimintamallit hankkeessa todettiin, että erityisesti akuutin vammautumisen tai sairastumisen kokeneilla potilailla on usein tarve itsenäisen suoriutumisen ja avun tarpeen arviointiin. Soveltuvat tilat löytyivät lopulta Ulvilasta Antinkartanon kuntoutuskeskuksesta, missä asumiskäytössä ollut n.100m 2 rakennus saneerattiin apuvälineitä sekä ympäristönhallintalaitteita käyttäville liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvaksi. Saneeraus toteutettiin moniammatillisesti hyödyntäen mm. fysiatrian ja kuntoutuksen, apuvälinekeskuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen, neurologian, sosiaalipalvelujen ja huollon toimialueiden työntekijöiden osaamista. Periaatteena toiminnassa on se, että potilas siirtyy sairaanhoitopiirin erikoisalalta arviointijaksolle sosiaalipalveluihin kotiutusyksikkö Mökkiin mutta pysyy edelleen erikoissairaanhoidon potilaana. Valmista toimintamallia ei Suomesta löytynyt ja oli muodostettava sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon rajat ylittävä malli. Toimintaprosessi kuvattiin vuokaaviona, määriteltiin palvelua saavat potilasryhmät, toiminnan tavoitteet, toiminta-ajatus, henkilöstön vastuut ja tehtävät ja muodostettiin kustannuslaskennalliset sisäiset hinnoitteluperiaatteet sekä järjestettiin toiminnan markkinointi. Hoitaja Hannu Orava ja Markku ovat kahvinkeittopuuhissa Mökin keittiössä. Toiminta käynnistyi vuonna 2010 Mökistä tuli osa Satalinnan kuntoutusosaston toimintaa, jolloin potilas on sisäänkirjattuna Satalinnan sairaalan kuntoutusosastolla. Mökissä on huomioitu esteettömyys sekä toimivuus pyörätuolilla liikkuvia potilaita varten. Siellä on mahdollisuus potilaskohtaisten ympäristönhallintalaitteiden käytön arviointiin ja kokeiluun. Myös omaiset voivat asua Mökissä jakson aikana. Potilas voi käyttää myös Antinkartanon kuntoutuskeskuksen fysioterapia- ja saunatiloja sekä uimahallia. Yksikön läheisyydessä sijaitsevan palvelukoti Männyn henkilöstö havainnoi päivittäin potilaan selviytymistä ja raportoi Satalinnan sairaalan kuntoutusosastolle. Potilaan ympärivuorokautinen avunsaanti on turvattu. Mökkiä voidaan tarvittaessa käyttää myös kuntien sosiaalitoimen tai vakuutusyhtiöiden kustantamana asumiskokeilu- ja asumisvalmennuspaikkana. 16

17 Vihdoinkin - lastenpsykiatrian oma koti! teksti AULI LAAKSO-SANTAVIRTA kuvat ANNIKA STRÖMBERG Erikoisosaaminen lähtee työntekijöistä 17

18 Sairaanhoitaja kokki Juhani Suoniemen vastuulla oli kesäleirin rosvopaisti ja oppipojan koulutus. (Arkistokuva) Vihtoria ei pelota keinussakaan, kun Tiina Harlin pitää kiinni. Tänä syksynä Satakunnan keskussairaalan lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito täyttää 30 vuotta sairaanhoitopiirin syntyessä vuonna 1991 mukaan tuli myös vähän vanhempaa perua oleva Rauman lastenpsykiatrian poliklinikka. Aikoinaan potilas perheineen kohtasi nykyistä huomattavasti pienemmän työntekijämäärän ja tilat, joita ei ollut suunniteltu sitä työtä varten. Vain muutama työntekijä oli koulutettu ja kokenut lastenpsykiatrian erikoisosaaja, mutta kaikki pioneerit olivat tulisieluisia ja aktiivisia toiminnan ja oman ammattitaitonsa kehittäjiä. Osa heistä on edelleen lastenpsykiatrian vastuualueen työntekijöitä! Myönteistä onkin, että suurin osa työntekijöistämme jää pois ainoastaan paikkakunnalta muuton tai vasta eläköitymisen takia. Jo pitkät virka- ja työsuhteet toimivat osaltaan korjaavana kokemuksena lapsille ja perheille, joiden vuorovaikutussuhteet ovat huomattavan lyhyitä ja jäsentymättömiä. Nykyään lapsipotilas perheineen astuu sisään uuteen ja nimenomaan lastenpsykiatrian tarpeita varten suunniteltuun P-taloon. Ainoastaan lastenpsykiatrian poliklinikka odottaa vielä, että hajallaan useassa eri paikassa, L-, P-, D- ja A-rakennuksessa, sijaitsevat vastaanottotilat saataisiin koottua yhteen ja siten tehostettua toimintaa. Elättelemme toivetta, että unelma toteutuu ennen 40-vuotissyntymäpäivää. Lastenpsykiatrian vastuualueen työntekijät ovat motivoituneita itsensä ja toimintansa kehittäjiä. Moni meistä on ammatillisen pohjakoulutuksensa jälkeen lisäkouluttanut itseään erilaisiin psykoterapeuttisiin tai toiminnallisiin tutkimus- ja hoitomenetelmiin ja tuonut siten uutta ajattelu- ja toimintatapaa osaksi lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon arkea. Merkille pantavaa on, että sysäys uuden kehittämiseen on voinut alkaa mistä tahansa ammattiryhmästä. Nykyään käytössämme onkin laaja paletti erilaisia biologisia, yksilö-, vuorovaikutus-, perhe- tai verkostokeskeisiä tutkimus- ja hoitomuotoja. Myös yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat nopeasti lastenpsykiatrian erikoisalaan. Mitä rasittuneempia tai huonommin voivia lasten tärkeät aikuiset ovat, sitä enemmän lapset oireilevat. Jos lasten ja perheiden palvelujärjestelmän jokin osa kutistuu, muilta osilta, kuten erikoissairaanhoidolta, tarvitaan enemmän. Kunta- ja palvelurakenteen muutos kuulostaakin lastenpsykiatrista uhkaavalta, jos muutosta ei toteuteta hallitusti. Jo nyt korjaava toiminta vie ison palan ennaltaehkäisystä, joka olisi kuitenkin lasten ja perheiden kannalta inhimillisintä ja yhteiskunnallisesti ajatellen halvintakin. Toisaalta valtio on pyrkinyt kiinnittämään kuntien huomio- 18

19 Yhdessä suunnitellen toiminta lähti alkuun melkein tyhjästä (Arkistokuva 80-luvun alusta). Ilman toimivaa vuorovaikutusta ei synny liikettä! (Arkistokuva) ta alaikäisten mielenterveyspalveluihin: tämän vuosituhannen ensimmäiset vuodet toivat ylimääräisiä valtionavustuksia ja siten uusia toimintaedellytyksiä lastenpsykiatrialle. Näillä varoilla alkoi mm. perheosaston toiminta. Myös kuvataideterapeutti sai lahjoitusvarojen loputtua palkkansa näin. Nyt kumpikin työ on lastenpsykiatrian vastuualueen vakiintunutta avohoitotoimintaa. Valtionavustusprojektien nimissä kokeiltiin myös kotihoitoa eli kotona toteutettavaa lastenpsykiatrista tutkimusta ja hoitoa. Kokeilu huomattiin myös valtakunnallisesti. Nykyisin kotikäynnit ovat yksi työkalupakkimme tavallisista instrumenteista. Myös lainsäädäntömuutokset vaikuttavat: sairaanhoitopiirin ulkopuolisten kuntien Satakuntaan sijoittamat huostaan otetut lapset tulivat potilaiksemme lakimuutoksen myötä. Syntyi pieni sijoitettujen lasten psykiatriseen arviointiin ja hoitoon keskittynyt Siltatyöryhmä. Nuorisopsykiatrian otettua 80-luvun lopulla vastuun yli 13-vuotiaista lastenpsykiatria on vähitellen siirtynyt yhä nuorempiin ikäluokkiin. Potilaamme voi nyt olla vastasyntynyt tai jopa masuvauva, jonka vanhempien elämäntilanne ei riitä turvaamaan myönteistä kasvua ja kehitystä uudelle tulokkaalle. Toisaalta osaamme nykyään aiempaa herkemmin havaita lasten erityisiä piirteitä ja erityisvaikeuksia, joiden kanssa kasvaminen vaatii ympäristöltä huomattavaa sensitiivisyyttä ja joustavuutta. Suuri osa työstämme onkin vanhempien, muiden perheenjäsenten tai esim. koulujen ja päivähoidon ohjaamista ottamaan huomioon juuri kyseisen lapsen ominaiset piirteet. Erityisesti poliklinikkamme neuropsykiatrian työryhmä keskittyy tähän osaamiseen. Lastenpsykiatrialle on muutenkin tyypillistä verkostokeskeinen työote: autamme lapsen lähitahoja auttamaan lasta. Erikoissairaanhoito keskittyykin diagnostiikkaan ja hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen. Varsinainen hoito ja kuntoutus voi toteutua muualla ja erikoissairaanhoito tukee toimintaa verkostokonsultaatioin. Tämä edellyttää toki sitä, että kunnilla on peruspalveluissaan riittävästi resursoitu järjestelmä lapsia ja perheitä varten. Tästä huolimatta pieni osa potilaistamme jää erikoissairaanhoidon vastuulle pidemmän hoitojakson ajaksi. Lastenpsykiatrian vastuualueen alkuvuosina hoitoajat vuodeosastolla olivat pitkiä ja vuodeosastopaikkojakin oli vaihdellen Hoitoajat ovat lyhentyneet koko ajan ja toiminta on muuttunut akuutimmaksi myös osastohoidossa. Vuonna 2010 toteutimme psykiatrisen hoidon toimialueen ensimmäisten joukossa piirin strategian mukaisen vuodeosastopaikkojen vähentämisen: nyt vuodeosastolle mahtuu kuusi satakuntalaista lasta ja päiväosastolle toiset saman verran. Suurin osa lastenpsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta on avohoitoa eli erilaisia polikliinisia käyntejä. Myös avohoidossa tarvitaan nopeaa reagoimista, ja tähän on erikoistunut pieni akuuttityöryhmämme, joka kykenee toteuttamaan ensikäynnin hyvinkin nopeasti. Tuskin kukaan on osannut ennustaa näin isoja muutoksia tapahtuvan erikoisalallamme 30 vuoden aikana. Suhtaudumme silti luottavasti tuleviin vuosikymmeniin ja uskomme, että lastenpsykiatrian vastuualue sopeutuu ajan vaateisiin. Tähän toivomme päättäjien ja johdon myönteistä suhtautumista jatkossakin. Tulevaisuuden haasteitamme on jatkuva lähetemäärän lisääntyminen (10 vuodessa lähes kaksinkertaistunut lähetemäärä); myös hoidossamme olevien lasten vuotuinen kokonaismäärä suurenee koko ajan. Vastuualueen hoidossa oli vuonna 2011 noin 750 eri lasta perheineen. Uuden terveydenhuoltolain kiireettömän hoidon tiukentuneet aikarajat pistävätkin porukkamme pinnistelemään! Onneksi meillä on aina ollut työssä niitä uudistusmielisiä, lapsikeskeisiä ja aktiivisia ihmisiä, joita ilman ei lastenpsykiatrian vastuualue tule toimeen. Kiitos Teille! 19

20 teksti PIIA ASTILA-KETONEN Vaikuta myönteisesti päihdekäyttäytymiseesi teet lahjoituksen itsellesi! Erikoissairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin kuuluu olennaisena osana terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tänä vuonna edetään päihteiden riskikäytön vähentämisen teemalla organisaatiossa, kertoo suunnittelija Piia Astila-Ketonen. edistäminen kaikin käytettävissä olevin keinoin on johtamisen peruspilari. Ohjelmaan valitut terveysteemat ovat savuttomuuden edistäminen, päihteiden riskikäytön vähentäminen, terveellinen ravitsemus, mielenterveyden edistäminen ja liikuntaan kannustaminen. Tänä vuonna teemaksi on valittu päihteiden riskikäytön vähentäminen. Teema ulottuu henkilöstöön teemaan liittyvän informaation lisäämisellä toimialueilla ja teemaa rohkaistaan ottamaan esille myös soveltuvin osin potilas-, asiakastyössä (Audit-testin käyttö). Henkilön vastuu korostuu oman terveyden vaalimisesta. Yhtymähallituksen hyväksymän terveyden edistämisen toimintasuunnitelman tavoitteena on motivoida ja auttaa sairaanhoitopiirin työntekijöitä, potilaita ja heidän omaisiaan tekemään terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään. Tavoitteena on myös yhdistää terveyden edis- täminen osaksi erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluita. Terveyslähtöinen ajattelu auttaa myös potilasta / asiakasta näkemään omat voimavaransa sekä vaalimaan olemassa olevaa terveyttään. Terveyslähtöisyys näkyy päätöksenteossa ja myös pienissä arjen teoissa, jotka saavat työntekijät tuntemaan oman tehtävänsä merkityksen sairaanhoitopiirin toiminnoissa. Työhyvinvoinnin turvaaminen ja Tee Audit itselle ja ota osaksi potilas-, asiakastyötä Alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista ja riskijuomista mittaavista testeistä AUDIT on tunnetuin, eniten tutkimustukea saanut ja eniten käytössä oleva seulontaväline. Testin kysymykset liittyvät alkoholin käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. Testin käyttö alkoholin käytön kartoituksessa on hyvä, luotettava ja nopea mittari. Kysymykset mittaavat alkoholinkäytön määriä, sitä kuinka alkoholia käytetään ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kysely on saatavissa paperimuodossa ja nettiversiona. (www. 20

21 Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi ensimmäisen terveyden edistämisen toimintaohjelman maaliskuussa. Toimintaohjelma on laadittu viisivuotiskaudeksi ja se on tarkoitettu tarkoitettu henkilöstölle, potilaille ja asiakkaille sekä heidän omaisilleen. Ohjelma korostaa terveyttä ylläpitävien voimavarojen ja itsehoidon merkitystä. Löydät suunnitelman intranetsivuilta, Hiisinet > Henkilöstö >Terveyden edistäminen >Terveyden edistämisen suunnitelma. paihdelinkki.fi). Päihdelinkin Netti-AUDIT antaa testaukselle lisäarvoa, sillä voit antaa siitä saatavan henkilökohtaisen palautteen asiakkaalle mukaan. AUDIT-testistä saa monipuolisen kuvan alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä ja haitoista tai vaihtoehtoisesti tiedon, että pulmia ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä. Alkoholinkäytön riskejä arvioidaan testin palautteessa pisteinä. Testin tavoitteena on löytää henkilöt, joiden alkoholinkäyttö alkaa aiheuttaa pulmia ja näin ehkäistä ongelmien paheneminen. Suomalaisten alkoholinkulutus on kasvussa Vuonna 2011 suomalaiset joivat alkoholijuomia sadan prosentin alkoholiksi muunnettuna noin 54 miljoonaa litraa eli 10 litraa asukasta kohti. On kysytty, onko tällä tunnusluvulla merkitystä, koska emmehän me juo alkoholia vaan alkoholijuomia: olutta, siideriä, lonkeroita, viiniä, väkeviä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. sekä pieniä alkoholimääriä (erityisesti yli 30-vuotiaat) että erittäin suuriakin määriä (erityisesti alle 30-vuotiaat). Alkoholia käytetään aiempaa useammin ja säännöllisemmin (erityisesti yli 30-vuotiaat). Kerralla juodaan keskimäärin enemmän. Mistä kulutuksen kasvu johtuu? Humalalla on yhä tärkeä paikka suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Entistä suurempi osa väestöstä käyttää alkoholia, vain 10 % miehistä ja naisista ovat raittiita. Viime aikoina mediassa on käyty keskustelua siitä kaipaako Suomi asennemuutosta päihteisiin suhtautumisessa. Alkoholin juomista pidetään Suomessa tabuna, jota ei saisi arvostella. Päihteiden käyttöön suhtaudutaan suvaitsevaisesti, vain ongelmakäyttäjiin kohdistuu paheksuntaa. A-klinikkasäätiön vuonna 2012 toteuttaman Lasinen lapsuus -kyselyn mukaan jopa 26 % vuotiaista suomalaisnuorista kokee haittoja vanhempien alkoholinkäytöstä. Riskiraja on naisilla 16 annosta viikossa ja miehillä 24 annosta viikossa. Jo pienemmät alkoholin viikkokulutusmäärät aiheuttavat terveydelle haittaa. 21

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Miten etenee keskussairaalan laajennuksen suunnittelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Miksi Lapin keskussairaalaa pitää laajentaa? Toiminnan ja lääketieteen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS Kumppanuusneuvottelut 16 18.3.2016 16-18.3.2016 Tapio Kallio SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA Päivystyssairaalan laajennus Potilasvirran nykytilanne Pääpotilasvirrat

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Tsemppaaminen intohimona

Tsemppaaminen intohimona Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Etunimi Sukunimi Sähköposti. Sirpa Hartojoki

Etunimi Sukunimi Sähköposti. Sirpa Hartojoki Lausuntopyyntö 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Muonion kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Päivi Salminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Sirpa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaalan auditoriossa, N2 Aika Keskiviikko klo

Satakunnan keskussairaalan auditoriossa, N2 Aika Keskiviikko klo INFORMAATIO- JA KESKUSTELUTILAISUUS SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN VUOSIEN 2014 2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOKSESTA SEKÄ VUODEN 2014 TALOUSARVIOLUONNOKSESTA Paikka Satakunnan keskussairaalan

Lisätiedot

Kotihoidon ja ensihoidon yhteistyöpilotit hoidon tarpeen arvioinnissa osana AVOT-hanketta

Kotihoidon ja ensihoidon yhteistyöpilotit hoidon tarpeen arvioinnissa osana AVOT-hanketta Kotihoidon ja ensihoidon yhteistyöpilotit hoidon tarpeen arvioinnissa osana AVOT-hanketta AJANJAKSOLLA 15.5.-31.8.2017 31.10.2017 Siun sote Siun soten missio TURVAAMME ARKEASI Siun soten visio ASIAKKAAN

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot