Mahdollisuuksien Metropoli. Raportti

Transkriptio

1 Mahdollisuuksien Metropoli Raportti Amiedun arvot Yhteiskunnallinen vastuullisuus Vaikuttavuus Luotettavuus Luovuus

2 Sisällys: 1. Koulutusprojektin tavoitteet, kohderyhmä ja asiakasvalinta 2. Koulutuskokonaisuuden kesto, rakenne ja menetelmät 2.1. Kartoitusmoduuli 2.2. Ohjaava ja ammatillisesti valmentava moduuli 2.3. Ammatilliset moduulit/ koulutukset Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen tutkinto Kiinteistöpalvelujen tutkinto, kiinteistönhoitaja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto, kodinhuoltaja Valmentava koulutus asiakkaiden avustamistehtäviin 3. Haastattelut ja henkilökohtainen ohjaus 4. Oppimisvaikeudet ja tukipalvelujen järjestäminen 5. Työllistyminen 6. Yhteistyö palvelukeskusten ja tilaajan kanssa sekä kolmikantaneuvottelut 7. Muuta

3 1. Koulutusprojektin tavoitteet, kohderyhmä ja asiakasvalinta Tavoitteena oli kehittää koulutusta TYPin asiakkaille, jotka eivät ole tulleet valituiksi ammatillisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai ovat keskeyttäneet koulutuksen työllistymättä ja ammattitaitoa saamatta. Ko. asiakaskunnan ammatillinen koulutus puuttuu tai on vanhentunut ja työttömyys on pitkittynyt. Yhtenä tavoitteista on ollut myös yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen toimijoiden kesken. Konkreettisena tavoitteena koulutuskokonaisuuteen osallistuvien asiakkaiden kohdalla oli - osallistujien työllistymisen helpottaminen - kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden koulutettavuus, työllistymisen esteet ja työelämävalmiudet - motivoida, ylläpitää ja nostattaa opiskelijoiden aktiivista ja positiivista otetta työhön ja koulutukseen haussa - osallistujien ammatilliseen koulutukseen sijoittuminen ja suoriutuminen siitä sekä tutkintojen suorittaminen - Ammatillisiksi koulutusaloiksi valittiin: joko kiinteistönhoitajan, kotityöpalvelun/ kodinhuoltajan tai koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkinto - Tavoitteena oli turvata opiskelijalle riittävän pitkä, tuettu ja yksilöllinen polutus työllistymiseen (ml. ammatillisen koulutuksen kautta) ohjaus- ja tukipalveluiden avulla Palvelun kohderyhmänä olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan työvoiman palvelukeskusten asiakkaat (myös muut työnhakijat, mikäli palvelukeskusten asiakkaista ei löytynyt sopivia), joilla oli puutteellinen ammattitaito tai jotka tarvitsivat opiskelutaitojen kehittämistä ja tukea löytääkseen ammatin tai koulutuksen. Maahanmuuttajilta edellytettiin suomen kielen taitoa A.2.2. Koulutukseen valitaan kaikenikäisiä työnhakijoita, joiden voidaan katsoa hyötyvän koulutuksen eri moduuleista.

4 Koulutukseen ohjattiin asiakkaita myös suoraan ammatillisesti valmentavaan moduuliin tai ammatilliseen moduuliin ja koulutuksen on voinut myös päättää näiden jaksojen jälkeen. Siirtymävaiheet sovittiin kolmikantaneuvotteluissa mahdollisuuksien mukaan opiskelijan, vastuuvirkailijan ja kouluttajan kesken. Asiakasvalinnan tekivät palvelukeskukset. Kouluttaja järjesti ennen asiakkaiden valintaa kaikissa kolmessa pääkaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksessa infotilaisuuden palvelukeskusten henkilökunnalle ja myös Helsingin palvelukeskuksen potentiaalisille hakijoille.

5 2. Koulutuskokonaisuuden kesto, rakenne ja menetelmät Koulutuskokonaisuuden kesto oli yksilöllinen. Jokaisessa vaiheessa tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa suunniteltiin yksilöllinen pituus opiskelijan tilanteen ja palvelutarpeen mukaisesti. Toteutuksen pohjana oli Amiedun tarjouksessa esitetty rakenne on seuraavassa kuvassa: Kuvassa olevasta rakenteesta poiketen Ohjaava ja Ammatillisesti valmentava moduuli yhdistettiin, koska kartoituksien jälkeen opiskelijoita ei ollut tarkoituksenmukaista erotella eri ryhmiin. Kokonaisaikataulu vaikutti myös siihen, että kaikki kolme ammatillista koulutusta päätettiin aloittaa samaan aikaan

6 2.1. Kartoitusmoduuli Kartoitukseen valittiin yht. 129 osallistujaa (5 eri sisäänottoa). Ensimmäinen kartoitus alkoi ja viimeinen Kartoituksen jälkeen ohjaavissa/ ammatilliseen koulutukseen valmentavissa koulutuksissa jatkoi yht. 87 opiskelijaa. Kartoituksien jälkeen karsiutuneille (42 osallistujaa ) tehtiin erillinen osallistujille ja palvelukeskuksille toimitettu toiminta- /jatkosuunnitelma. Kartoituksessa pääsääntöisesti käytetyt arviointivälineet (henkilökohtaisen tarpeen mukaan myös muita tarjouksessa mainittuja arviointeja): Työnhakuvalmiudet/ohjaava kouluttaja: - Työnhakuvalmiuksien tarkistuslista (kehitetty PestiNet -hankkeessa ) Psykologin konsultaatio, 2 tuntia: - Kognitiiviset taidot/suoriutuminen, V3 ja P1 testit. Työkuntoisuus - UKK-kävelytesti Opiskeluvalmiudet/ oppimistaidot/ohjaava kouluttaja: - Niilo Mäki Instituutin kehittämät valtakunnalliset standardoidut luki- ja matematiikkaseulat Maahanmuuttajien kohdalla tarpeen mukaan/ Suomen kielen kouluttaja - Suomen kielen taitotason arviointi Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti Työelämävalmiudet/ohjaava kouluttaja: ATK-taitojen kartoitus/ ATK-kouluttaja - Tieken tutkintojen jäsennyksille pohjautuva arviointi Elämäntilanne ja motivaatio/ohjaava kouluttaja - Strukturoitu haastattelu Yhteenvetona kartoitusjaksoista voi todeta, että ne koettiin usean osallistujan ja myös kouluttajien puolelta liian nopeatempoisiksi. Kahteen viikkoon oli sisällytetty liian paljon erilaisia arviointitehtäviä. Tämä kohderyhmä ei ole tottunut tämän kaltaiseen opiskelutyöskentelyyn. Monen kohdalla ilmeni ongelmia myös aikataulujen noudattamisessa, joten kaikkiin sisältöihin ei kartoituksen puitteissa kaikki ehtineet osallistua kartoitukseen osallistujaa ei terveydellisestä /elämänhallinnallisesta syystä pystynyt osallistumaan kuin osaan 10 kartoituspäivästä.

7 - Loput niistä, jotka eivät jatkaneet kartoitusjakson jälkeen, kokivat, etteivät ainakaan tässä vaiheessa olleet kyvykkäitä / motivoituneita jatkamaan koulutuksellisiin jaksoihin. 5 kohdalla paluu kuntouttavaan työtoimintaan oli sopiva vaihtoehto Ohjaava- / ammatillisiin opintoihin valmentava moduuli Ohjaaviin ja ammatillisesti valmentaviin moduuleihin valittiin kartoituksista yht. 87 opiskelijaa ja ne toteutettiin 5 eri ryhmänä (osallistujia ka 17 18/ ryhmä) Moduulien pituudet vaihtelivat paljonkin henkilökohtaisesta tarpeesta ja kartoituksien ajankohdista riippuen. Ensimmäinen moduuli alkoi ja viimeinen Opetusmenetelminä käytettiin pääosin alustuksia, keskustelevia luentoja, toiminnallisia harjoituksia, ryhmätöitä, simulaatioita, opiskelijoiden esityksiä, draamatyöskentelyä, haastatteluja, ohjattua itsenäistä tiedonhankintaa, verkkoopiskeluun tutustumista, tutustumiskäyntejä sekä henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Maahanmuuttajilla oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa 2h suomen kielen tukiopetukseen (klinikka-opetukseen). Painopisteenä oli tuetun, kannustavan ja aktiivisen työskentelyotteen käynnistäminen, opiskelijan oman potentiaalin herättäminen ja itseluottamuksen kartuttaminen arvokkuuden huomioivassa hengessä. Yksilöllinen osuus oli tehostettua tuettua työnhakua työhönvalmennuksen omaisesti, itsenäistä tiedonhankintaa tai muuta työllistymistä tai koulutustavoitteita tukevaa ohjattua työskentelyä kuten työharjoittelua ja koulutuskokeiluja Yksilöllisen suunnitelman mukaisesti toteutettiin mm.: Työharjoitteluja Koulutuskokeiluja ATK-taitojen opiskelua Työelämän lupakortteja ja sertifikaatteja Suomen kielen tukiopetusta Tutustumis- ja vierailukäyntejä yrityksiin pienryhmissä Osa ohjaavalle jaksolle osallistuneista piti jaksoa tarpeellisena osan kohdalla selvisi mm. alavalinta ei sittenkään ollut sopiva ja osalla että valmiudet ja voimavarat eivät vielä riittäneet ammatilliseen koulutukseen. Varsinkin ensimmäisiin jaksoihin osallistuneista osa piti ohjaavia jaksoja työharjoitteluineen liian pitkinä.

8 Niille opiskelijoille, jotka eivät olleet motivoituneita ja joiden ei ollut tarkoituksenmukaista jatkaa 3 ammatilliseen koulutusvaihtoehtoon, tehtiin jatkosuunnitelma muuhun ammatilliseen koulutukseen tai toimenpiteeseen. Joka tapauksessa Metropolikoulutuksen tässä vaiheessa olleet koulutusjaksot olivat madaltaneet kynnystä hakeutua jatkokoulutukseen ja ainakin osallistujille oli käynyt selville nykyisen ammatillisen aikuiskoulutuksen vaatimukset ja mahdollisuudet. Osallistujien palautteissa arvostettiin erityisesti henkilökohtaisia tapaamisia ja ohjauksia. 11 opiskelijalle löytyi muu ratkaisu heti tämän koulutusjakson jälkeen muun ammatillisen koulutuksen muodossa ja muutama sijoittui myös työharjoittelupaikkaansa, 2.3. Ammatilliset koulutukset Ammatillisiin moduuleihin/ koulutuksiin valittiin yht. 62 opiskelijaa joko edeltävistä moduuleista tai suoraan palvelukeskuksista (28 henkilöä). Ammatillisia koulutuksia järjestettiin suunnitelman mukaisesti : 1. Koulunkäynnin ja aamu ja iltapäivätoiminnan ohjauksen tutkinto Koko tutkinto sisälsi 4 näyttöä 2. Kiinteistöpalvelujen tutkinto, kiinteistönhoitaja Koko tutkinto sisälsi 7 näyttöä 3. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto, kodinhuoltaja Koko tutkinto sisälsi 7 näyttöä Jokaiselle opiskelijalle tehtiin henkilökohtainen opiskeluohjelma, jonka pituus oli yksilöllinen. Opiskelijalla oli lisäksi koko ammatillisten opintojen ajan ohjaava kouluttaja/kummiohjaaja tukena.

9 Ammatilliset osuudet perustuivat seuraaviin tutkinnon perusteisiin: Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (OPH 2010), Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (OPH 2010) ja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (OPH 2010) Koska koulutuskokonaisuudessa jäi opiskelijatyöpaikkoja käyttämättä mm. keskeyttämisten takia päätettiin erillisellä optiohankintasopimuksella järjestää vielä lyhyempää 4 kk:n mittaista ammatillista koulutusta, joihin sisällytettiin yhden osatutkinnon suoritus. Koulutuksessa oli yht. 33 osallistujaa. Koulutus järjestettiin kahtena eri ryhmänä - Valmentava koulutus asiakkaiden avustamistehtäviin : Asiakkaiden avustamisen osatutkinto (17 osallistujaa) Ateria- ja kahvituspalvelujen osatutkinto (16 osallistujaa) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen tutkinto 12 koulutuksen suorittajaa (aloittaneita 19) Keskeyttäneitä 7: - 3 Motivaation puute, alan sopimattomuus - 3 Terveydelliset syyt 1 Työllistyi kesken koulutuksen (työssäoppimisen kouluunsa) Kokotutkinto: 6 opiskelijaa Osatutkintoja: 1 opiskelijaa ( 1 osatutkinto) Kaiken kaikkiaan tämä tutkinto osoittautui hyvin vaativaksi tutkinnoksi erityisesti itseohjautuvuuden osalta. Opiskelijoiden tehtäviin sisältyy paljon kirjoitustehtäviä ja essee vastauksia, joissa he joutuvat reflektoimaan itseään ja käyttäytymistään eri tilanteissa, omia arvojaan, ennakkoluulojaan ja suhtautumistaan erilaisiin oppijoihin. Työ edellyttää erityisesti soveltuvuutta alan työtehtäviin. Koulutukseen valittiin tietäen kahden opiskelijan kohdalla erityistuen tarve ja heidän kohdallaan oli tavoitteena osatutkinnon suorittaminen ja osaamisen kehittäminen iltapäiväkerhotyyppiseen työhön. Keskeytykset johtuivat koulutuksen laiminlyönneistä (poissaolot, myöhästymiset, kesken päivän kotiinlähdöt). Työssäoppimisjaksoilla sen sijaan täsmällisyys toteutui hyvin.

10 Koulutuksessa pyryttiin huomioimaan selkeästi kohderyhmän teoreettiset opiskeluvalmiudet. Vähennettiin kirjallisten tehtävien osuutta ja painotettiin toiminnallisia harjoituksia. Monen kohdalla myös itsetunto-ongelmat todettiin opiskelun hidasteena. Opiskelijoiden aikaisemmat opinnot, työkokemus ja harrastuneisuus pyrittiin ottamaan huomioon opinnoissa. Sen sijaan työssä oppimisen jaksot olivat tämän ryhmän kohdalla onnistumisen aikaa. Osa opiskelijoista sai erinomaista palautetta rauhallisuudestaan ja aikuisena olemisesta Kiinteistöpalvelujen tutkinto, kiinteistönhoitaja 14 koulutuksen suorittajaa (aloittaneita 22) Keskeyttäneitä 8: - 5 Terveydelliset syyt - 1 Kielitaidon puute - 1 Elämäntilanne, asunnottomuus - 1 Poissaolot - Kokotutkinto: 1 ammattitutkinto valmis lokakuussa perustutkintoa Osatutkintoja: 5 opiskelijaa (4 kaikki pakolliset 3 osatutkintoa 1 yhden osatutkinnon) Opiskelijoilla ilmeni koulutuksen kuluessa moninaisia ongelmia elämänhallinnan ei osaalueilla. Poissaoloja oli paljon ja päivärytmiin opettelu oli haasteellista. Koulutuksen normaalia opiskeluvauhtia jouduttiin hidastamaan. Taustalla pitkää työttömyyttä, jota ovat katkaisseet kuntouttava työtoiminta. Tutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan muodostui osallistujille tärkeäksi asiaksi ja ammatillisen kouluttajan ennustuksesta (alkuarvioiden mukaan vain 3 maksimissaan 5 opiskelijalla oli tähän edellytykset) oli poiketen peräti 9 opiskelijaa suoritti hyvin arvosanoin koko tutkinnon eri osa-alueet ja myös muut koulutuksen loppuun suorittaneet saivat tehtyä osa-tutkintoja.

11 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto, kodinhuoltaja 14 koulutuksen suorittajaa (21 aloitti koulutuksen) Keskeyttäneitä 7: - 2 Terveydelliset syyt - 3 Elämäntilanne, paikkakunnalta muutto - 2 Työllistyi kesken koulutuksen - Kokotutkinto: Ei yhtään Osatutkintoja: 5 opiskelijaa ( 1 opiskelija 5 osatutkintoa, 3 opiskelijaa 2 osatutkintoa, 1 opiskelija 1 osatutkinto) Tähän koulutukseen osallistui eniten maahanmuuttajia yht.5 henkilöä. Heidän kohdallaan oli kielellisten valmiuksien pohjalta vaikeuksia selviytyä opinnoista ja ammatillisista näytöistä. Myös alalla vaaditusta hygieniaosaamistestistä suoriutuminen oli vaikeata. Sitä järjestettiin selkokielisenä monta kertaa ja kolme opiskelijaa ei suoriutunut yrityksistään huolimatta testistä. Ko. alan koulutuksessa painotetaan entistä enemmän työnantajien puolelta fyysistä ja psyykkistä työkuntoa, koska työ on käytännössä raskasta. Tämän tyyppiset puutteet ovat tulleet esille myös työssäoppimispaikoilla. Työssäoppimisjaksot alkoivat myös palautteen mukaan liian pian koulutuksen alkamisesta, joten opiskelijat eivät vielä osanneet tarpeeksi hyvin työtehtäviä. Työhönsijoittuminen tälle alalle oli yllättävän vaikeata. Työssäoppimispaikoilla oli tarjota vain keikkatöitä, mistä osa opiskelijoista kieltäytyi. Opiskelijaryhmän henki oli hyvä ja kurssitovereita kannustava Valmentava koulutus asiakkaiden avustamistehtäviin, 2 koulutusryhmää aloittajia yht. 33 opiskelijaa (koulutuksen suoritti loppuun 23 opiskelijaa) - 7 keskeytti: 6 terveydelliset syyt, 1 väärä ala - 3 siirtyi ammatilliseen koulutukseen (laitoshuoltaja, hoiva-avustaja) Koulutuksen suorittaneista yht. 23 opiskelijasta vain 5 opiskelijaa suoritti osatutkinnon.

12 ( 4 asiakkaiden avustamisen osatutkinnon ja 1ateria- ja kahvituspalvelujen osatutkinnon) Luottamuksellinen Terveydellisistä syistä keskeyttämiset ajoittuivat lähes kaikki työssäoppimisjakson alkuun, jolloin kouluttajien mukaan keskeisimpänä syynä oli henkinen (kunto) toimintakyky mikä ei riittänyt ihmisläheiseen ja vastuulliseen työhön. Yksi opiskelija, joka ei pystynyt lähikontaktiin ohjattiin kiinteistönhoitoalalle, missä hän voi hyödyntää asiakaspalveluosaamistaan ja ruotsin kielen taitoaan. Kaiken kaikkiaan ammatilliset kouluttajat korostivat palautteessaan, että hoiva-alan tehtävissä olisi tarvittu pitempää koulutusjaksoa tai osallistujilla oli pitänyt olla enemmän aikaisempaa kokemusta alalta. Myös harjoituskeittiössä oli nähtävissä opiskelijoiden rauhattomuus ja kokemattomuus työelämässä vaadittavien keittiötyötaitojen osalta. Näiden ryhmien jatkosuunnitelmissa korostuu tarve alan pitempiin työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja myös käytännöllisen työvaltaisen opiskelumahdollisuuden (esim. monella jatkosuunnitelmana hakeutuminen Vaihtoehtoiseen ammattikouluun) löytäminen 3. Haastattelut ja henkilökohtainen ohjaus Kartoitusjaksoille opiskelijat valittiin suoraan palvelukeskusten taholta. Ammatillisiin kokotutkintokoulutuksiin opiskelijat siirtyivät puolestaan tehdyn jatkosuunnitelman mukaan ja osa paperivalintojen kautta suoraan. Joulukuussa 2012 aloitettuihin lyhyempiin osastutkintokoulutuksiin järjestettiin haastattelut Amiedussa. Haastattelu ja henkilökohtainen ohjaus olivat koulutuksen tärkeitä työvälineitä opiskelijan motivoinnissa, sitouttamisessa ja yksilöllisen ratkaisun löytämisessä. Niiden tavoitteena oli tiedon keruun lisäksi opiskelijan omien näkökulmien tietoiseksi tekeminen ja voimaannuttaminen suhteessa kunkin henkilökohtaisiin tavoitteisiin, resursseihin ja elämäntilanteeseen. Asiakkaan ja ohjaajan

13 kahdenkeskisissä keskusteluissa opiskelijalla oli mahdollisuus avoimesti käsitellä työelämään ja ammatilliseen suuntautumiseen sekä opintoihin ja elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä. 4. Oppimisvaikeudet ja tukipalvelujen järjestäminen Koulutusprojektin kohderyhmällä esiintyy keskimäärin enemmän oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Koulutuksen alkuvaiheessa jo kartoitusjaksoilla suurin osa osallistujista osallistui lukemisen ja kirjoittamisen ns. LUKI-seulaan sekä matemaattisten perustaitojen ns. Matikkaseulaan. Seulontamenetelmillä kartoitettiin opiskelijoiden tuen tarvetta. Ko. seulontamenetelmät perustuvat Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijatyöryhmän tekemään kehittämistyöhön. Lisäksi käytettiin Amiedun psykologin konsultointia käyttäen apuna kognitiivisia valmiuksia: keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden arviointia. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen oli pohjana suunniteltaessa koulutukseen sisältyviä ammatillisia opintoja ja niitä pyrittiin huomioimaan mahdollisimman paljon lisätukipalvelujen järjestämisessä. LUKIseulaan osallistujilla (yht. 90 seulaan osallistunutta) on 38 %:lla(yht. 35 seulaan osallistuneista) lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää tukiopetustarvetta. MATEMATIIKKAseulaan osallistujilla (yht. 114 seulaan osallistunutta) on 32 %.lla (yht. 37 seulaan osallistuneista) on puutteita peruslaskutoimituksissa ja niihin liittyen tukiopetuksen tarvetta. Tukipalvelujen järjestämisessä ei löytynyt yhtenäistä mallia. Kokemusten mukaan nämä palvelut pitää henkilökohtaistaa kuten henkilökohtaistamisasetuksetkin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa määrittelevät. Ryhmäkohtaiset tukipalvelut on tärkeätä myös räätälöidä kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Seuraavassa on kuvattu ryhmäkohtaisten tukipalveluiden järjestämistä koulutuksittain.

14 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen koulutus: Tukiopetuksen lisäresurssi kohdistettiin opiskelijoihin, jotka tarvitsivat tukea suoriutuakseen opinnoistaan. Vaikeuksia näillä opiskelijoilla oli seuraavilla osa-alueilla: keskittyminen, motivaatio, kirjoittamistaidot; kirjallisten esitysten laatiminen jatuottaminen itsenäinen tavoitteellinen työskentely ja tehtävien palauttaminen aikataulun mukaan. Ryhmän heterogeenisyys ja opiskeluvalmiuksien heikkoudet ovat näkyneet siinä, että osa opiskelijoista selkeästi tarvitsi yksilöllisempää tukea voidakseen edetä opinnoissaan tavoitteellisesti aina tutkinnon suorittamiseen saakka. Opiskelijaryhmästä valikoitui 4-5 opiskelijan pienryhmä, joka selkeästi tarvitsi (sekä omasta että ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnosta vastaavan kouluttajan mielestä) lisätukea suoriutuakseen opinnoistaan. Lisätuesta kerrottiin opiskelijoille, jotka sitoutuivat osallistumaan tehtäväpajaan kirjoittamalla nimensä listaan. Ensisijaiseksi tukiopetuksen tavoitteeksi määriteltiin tutkintoon kuuluviin 4 näyttöön valmistautuminen, tuki keskitettiin erityisesti tutkintosuunnitelman kirjoittamisprosessiin. Tukiopetus nimettiin Tehtäväpajaksi ja se on sisältänyt itsenäistä, ohjattua atkluokkatyöskentelyä, kestoltaan kaksi tuntia, yleensä kaksi kertaa viikossa iltapäivisin Kiinteistöpalvelujen tutkinto, kiinteistönhoitajan koulutus: Tämän ryhmän kohdalla lisätuki kohdistettiin elämänhallinnallisiin kysymyksiin. Tutkinnon ja näyttöjen suorittaminen perustuu enemmän käytännön työtehtäviin ja eri tehtävät eivät vaadi samalla tavalla kuin koulunkäynnin ohjauksen tutkinnossa kirjallisten esitelmien tekoa. Asiat pitää osata ja tietää käytännössä ja kirjalliset tehtävät ovat enempi monivalintakysymyksiin oikean vaihtoehdon löytämistä. Poissaolot eri tyyppisistä syistä leimasivat tämän ryhmän työskentelyä. Päihdeongelmiin ei löydy välineitä puuttua (kuin poistaminen koulutuksesta akuuteissa tilanteissa). Nämä ongelmat pitäisi olla hallinnassa jo koulutusta aloittaessa ja ko. opiskelijat ovat kyllä itse parhaita asiantuntijoita eri hoitoonohjaus- ja hoitomuodoissa. Motivaatioon vaikutettiin sparraamalla ja tsemppaamalla henkilökohtaisten keskustelujen ja ohjauksen avulla, väliin vaihtelevalla menestyksellä. Joka

15 tapauksessa lisätuella joiden kohdalla saatiin koulutus ja tutkintokin valmiiksi. Lopussa koko tutkinnon suorittaneet olivat todella vaikuttuneita tästä saavutuksestaan, mikä näkyi itsetunnon kohoamisena ja toivottavasti sitä kautta kannustaa työelämään sijoittumisessa. Osa tämän ryhmän lisätuesta käytettiin yksilöllisiin työhakemusten (ja yritysten omien nettihakemusten täyttämiseen) tekemiseen. Nämä taidot olivat jääneet hatariksi varsinaisten työnhakuvalmennustuntien aikana, koska kaikki energia kului ammatilliseen opiskeluun ja näyttöihin valmistautumiseen. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto, kodinhuoltajan koulutus: Tämänkin koulutusryhmän kohdalla tutkinnon ja näyttöjen suorittaminen perustuu enemmän käytännön työtehtäviin. Erityisongelmaksi muodostui maahanmuuttajien (5 opiskelijaa) opinnoissa mukana pysyminen, joten tämän ryhmän kohdalla päädyttiin käyttämään lisätuki ammatillisen suomen kielen opetukseen. Maahanmuuttajien ryhmä kokoontui kerran (muutaman kerran kaksikin kertaa) viikossa suomen kielen opettajan opetusryhmään osin koulupäivän päätteeksi. Haasteellisinta oli saada ryhmää kokoon työssäoppimisjaksojen aikana, jolloin väliin vain 1-2 henkilöä osallistui opetukseen. Opetuksen pääpaino oli ammattitermistön opettelussa, näyttöihin valmistautuminen ja työpaikalla tarvittavan kielitaidon vahvistamisessa.

16 5. Työllistyminen (koulutuskokonaisuuden päättymiseen mennessä) Koko ammatillisen koulutuksen (40 opiskelijaa) suorittaneesta puolet sijoittui tutkintoaan vastaavaan työhön heti koulutuksen päätyttyä, vaikka työllistymistilanne on koko ajan vaikeutunut. - Joukosta kuoriutui myös todellisia helmiä osaajia työelämään, joiden työpanoksesta eri työnantajat jopa kilpailivat. Koulunkäynnin ohjauksen koulutus: Koulutuksen suorittaneista 6 työssä (50 %) ja 6 työttömänä - Koko tutkinnon läpäisseistä: 4 töissä ja 2 työttömänä Kiinteistöpalvelujen koulutus : Koulutuksen suorittaneista 7 työssä (50%), 7 työttömänä Kodinhuoltaja koulutus: Koulutuksen suorittaneista 7 työssä (50 %) ja 7 työttömänä Ohjaava- / ammatillisesti valmentava jakso (yht. osallistujia 46, joista 38 löytyi tiedot/ olivat työvoimatoimistossa kirjoilla): 16 työssä, 2 koulutuksessa = 18 (47 %) ja 20 työttömänä (53 %) Lyhyempi (4 kk) osatutkintokoulutus asiakkaiden avustamistehtäviin yht. 23 koulutuksen suorittanutta 2 työssä, 2 koulutuksessa= 4 (17 %) ja 19 työttömänä (83%) Yht. ammatillisen koulutuksen loppuun suorittajia 63, joista työssä tai koulutuksessa 24 (38%) ja työttömänä 39 (62 %) Yht. koulutuksen suorittajia 109/ 101 (huom. 8 EI ENÄÄ KIRJOILLA työvoimatoimistossa), joista työssä tai koulutuksessa 42 (42 %) ja työttömänä (58 %)

17 6. Yhteistyö palvelukeskusten ja tilaajan kanssa sekä kolmikantaneuvottelut Aikataulullisista syistä johtuen koulutusprosessin aikaiset kontaktoinnit tapahtuivat usein puhelimen ja sähköpostin välityksellä (neuvotteluihin osallistuvien tavoitettavuus oli väliin vaikeata). Erityisesti panostettiin kokotutkintokoulutuksen jälkeisiin kolmikantaneuvotteluihin, joita alettiin käydä tammikuussa 2013 sopimalla ne erikseen jokaisen opiskelijan kohdalla oman työvoimaohjaajan kanssa palvelukeskusten tiloissa. Useissa neuvotteluissa oli lisäksi mukana myös opiskelija-asiakkaan oma sosiaaliohjaaja ja muutamassa tapauksessa myös terveydenhoitaja. - Näissä neuvotteluissa pystyttiin huomioimaan parhaiten koulutusaikainen työskentely (kaikkea ei voi salassapitosäädösten takia kirjata jatkosuunnitelmien opiskelijan allekirjoituksesta huolimatta) Neuvotteluissa voitiin rakennella realistista jatkosuunnitelmaa kaikkien asianomaisten ollessa läsnä ja löytää ihan uusiakin Kolmikantaneuvotteluihin oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta käytännönjärjestelyihin toivottiin selkeyttä. Aina ei myöskään ollut tietoa mitä odotettiin näissä neuvotteluissa työntekijöiltä. - Palautetta tuli kolmikantojen tarpeellisuudesta kartoituksen jälkeen osa toivoi niitä pidettävän jo haastattelu/ valmistautumisvaiheessa. - Myös ammatilliset kouluttajat kaipasivat lisää palautetta siitä, miten koulutusprosessi on onnistunut ja jatkosuunnitelmat toteutuneet. 7. Muuta, jatkokehittämisen pohjaksi oppilaitoksessa Oppilaitoksen Amiedun kannalta erittäin arvokasta on ollut oppilaitoskäytäntöjen ja opetusjärjestelyjen muokkaaminen tämä kohderyhmä huomioiden. Ohjaavien kouluttajien ja ammatillisten kouluttajien yhteistyötä on kyllä ollut jo vuosia, mutta tämä koulutushanke tarjosi konkreettisen mahdollisuuden yhteistyön tekemiseen ja kehittämiseen. 17

18 - Ammatillisten kouluttajien palautekeskusteluissa on tullut esille tarve kahden opettajan yhtäaikaiseen käyttöön oppitunneilla ryhmän kanssa. Luokassa olisi hyvä olla väliin oma avustaja mukana auttamassa tehtävien teossa. - Pidempi koulutusaika: Enemmän tarvittaisiin ns. yleisaineita jotka tukisivat omaa terveyttä kuten esim. liikuntaa ja terveys- ja ravitsemustietoutta. Tällä kohderyhmällä myös erilainen yleissivistävä toiminta (mitkä ovat pitkälti karsiutuneet aikuisten opiskeluohjelmista) museokäynnit yms. vahvistaisi elämänpiiriä - Ammatillisten kouluttajien tulisi olla enemmän mukana opiskelijavalinnassa sekä mukana valmentavissa osuuksissa ja valmentavien/ ohjaavien kouluttajien -puolestaan ammatillisissa osuuksissa. - Ammatillisen koulutusten keston pitäisi olla pidempi (n. 2 kuukautta lisäaikaa) - Työharjoittelu-/ työssäoppimisjaksojen tulisi olla pidempiä - JATKOSSA kannattaisi ammatillinen koulutus/ ammatillisen osaamisen näytöt sijoittaa pitemmälle aikajaksolle esim. siten, että opiskelijat saisivat enemmän harjoitella oppimaansa käytännössä. Kannattaisi esim. selvittää, miten tämä olisi mahdollista TEtoimistojen järjestämien työkokeilujen muodossa. Tärkeätä kuitenkin olisi, ettei eri siirtymävaiheisiin tulisi katkoksia. - 18