Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO, 120ov KIINTEISTÖNHOITAJA

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO, 120ov KIINTEISTÖNHOITAJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja Päivitys Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen kiinteistöpalvelu- alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Kiinteistöpalvelualan perustutkinnon ja kiinteistönhoidon koulutusohjelman tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Opintojen mukauttaminen Yrittäjyys Arviointi Opintopolku TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov Asiakaspalvelutilanteet ja viestintä 4ov Kiinteistön tekninen kokonaisuus 5ov Asiakaspalvelu ja viestintä TOP 1ov

3 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen arviointi Kiinteistön yleishoito ja valvonta 20ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Kiinteistön yleishoito ja valvonta, arviointikriteerit LVI-järjestelmien hoito, 20ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen LVI-järjestelmien hoito, arviointikriteerit IV-koneiden huolto 10 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen IV-koneiden huolto, arviointikriteerit Rakennustekniset korjaustyöt, 10ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Rakennustekniset korjaustyöt, arviointikriteerit Ulkoalueiden hoito, 10ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Ulkoalueiden hoito, arviointikriteerit Koneiden käsittely, 10ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Koneiden käsittely, arviointikriteerit Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt 10 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt, arviointikriteerit OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA

4 1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4

5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 7/011/2010, Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Tampereen seudun ammattiopistossa kiinteistöpalvelujen perustutkinnon pienryhmässä voi myös valmistua kiinteistönhoitajaksi kiinteistönhoidon koulutusohjelmasta. Pienryhmän opetus painottuu käytännön harjoitteluun ja teoriaopiskelua on vähemmän kuin kiinteistöhoitoalan perustutkinnossa yleensä. Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita niin, että he voisivat työskennellä ohjattuina alan työtehtävissä tai kiinteistön hoitajan työparina. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito, jota hän kehittää jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana kiinteistöjen ylläpidon suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon muut kiinteistöalan toimijat omassa työssään. Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon suorittanut tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä kiinteistöjen palvelusopimusten ja palvelukuvausten avulla, osaa tuottaa kiinteistöpalveluita sovitulla laatutasolla sekä osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä kiinteistöpalvelualan yrityksissä, alan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Kiinteistöpalvelualan perustutkinnon suorittanut kiinteistönhoitaja kykenee ottamaan erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuteen, sekä työkyvyn edistämiseen liittyvät asiat. Alalla korostetaan turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria. Ympäristötietoisuus kiinteistöpalvelualalla edellyttää perustutkinnon suorittaneelta uusia tietoja ja taitoja esimerkiksi jätehuollon organisoinnista, eri aineiden kierrätyksestä ja kiinteistön käyttöön liittyvien ratkaisujen energiataloudellisuudesta. Kiinteistöpalvelualan perustutkinnon suorittanut osaa hyödyntää ja käyttää uusinta tietotekniikkaa ja pystyy raportoimaan palvelusuoritteensa sähköiseen huoltokirjaan. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus asettavat alalla toimijoille lisäksi muita haasteita. Tärkeitä kansainvälistymiseen ja monikulttuurisessa työyhteisössä toimimiseen liittyviä taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaaminen, palveluasenne ja erilaisiin oloihin mukautuminen. 5

6 Tampereen seudun ammattiopistossa kiinteistöpalvelujen perustutkinnossa opiskelija erikoistuu kiinteistönhoitajaksi. Ammatilliset tutkinnon osat muodostuvat työkokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. Arviointikriteerit määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle: tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Hankittuaan työkokemusta hän voi suorittaa ammattitutkinnon tai jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa Yli 70 % Suomen kansallisvarallisuudesta perustuu rakennettuun ympäristöön. Kiinteistö- ja rakennusklusterin toiminnan arvo yltää tukipalveluineen vuositasolla arvioituna noin 50 miljardiin euroon. Kiinteistö- ja rakennusalan toiminta työllistää joka viidennen suomalaisen, yli ihmistä ja tuottaa 20 prosenttia maamme verotuloista. Kiinteistöpalveluita edustavat kiinteistönhoito-, puhdistus- ja siivouspalvelu- sekä toimitilapalveluja tarjoavat palvelujen tuottajat ja isännöinti- sekä kiinteistönomistajatyönantajat. Yleisenä kehityssuuntana on kiinteistöpalvelualan monimuotoistuminen, mikä on lisännyt ja lisää edelleen uudentyyppisten palveluiden tarvetta. Kiinteistöpalveluja tuottavilla toimialoilla toimii yli 6000 yritystä. Alan palvelujen tuottajien määrä on kasvanut vauhdilla viimeisten vuosien aikana johtuen toimintojen ulkoistamisesta ja yhtiöittämisistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, uusien palvelutuotteiden esiinmarssista sekä lainsäädäntömuutoksista esimerkkinä kotitalouden verovähennykset. Yli 75 prosenttia kiinteistöalan työntekijöistä toimii kiinteistöpalveluita tuottavilla toimialoilla, loput muussa kiinteistötoiminnassa. Kiinteistöpalveluala ovat osa kiinteistö- ja rakennusklusteria. Klusteriin kuuluvat kiinteästi toisiaan täydentäen rakentaminen, talotekniikka ja kiinteistöpalvelut. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin kiinteistöpalvelualan on vastattava. Kiinteistöpalvelualan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kiinteistön käyttäjille tilojen käyttötarkoitukseen sopivat, turvalliset ja terveydellisesti hyväksyttävät olosuhteet käyttökustannuksiltaan kohtuullisella tasolla Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Kiinteistöpalvelualalla ja kiinteistöpalvelualan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: erilaiset allergiat näön tai kuulon heikkous tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus psyykkiset sairaudet. 6

7 2.2 Alan osaamistarpeet Tampereen seudun ammattiopisto Kiinteistöpalvelualalla korostuu asiakaspalvelu, koska toiminnan keskiössä on asiakas, tilojen käyttäjä. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen mukaan asiakasryhmät ja heidän tarpeensa voivat vaihdella. Esimerkkeinä hoidettavista kiinteistöistä voivat olla vaikkapa asuinkerrostalot, julkiset rakennukset, toimisto- ja liikekiinteistöt sekä erilaiset liikennepaikat. Alalla tarvittavan palveluosaamisen kannalta onkin tärkeää ymmärtää erilaisten asiakkaiden tarpeet ja heille tarjottavien palvelutuotteiden sopivuus. Kiinteistöjen teknistyminen on ollut nopeaa. Nykyaikaisissa kiinteistöissä on käytössä useita käyttöolosuhteita ja energiatehokkuutta parantavia teknisiä järjestelmiä, joiden käyttö ja kunnossapitäminen vaativat kiinteistönhoitajalta vahvaa teknistä osaamista. Kiinteistön elinkaaren myötä sen käyttötarkoitus saattaa muuttua useaan kertaan. Samalla kiinteistön tiloja voidaan muutella ja sen teknisten järjestelmien tasoa nostaa. Myös alalla käytettävät työvälineet ovat kehittyneet ja nostaneet työn tehokkuutta sekä lopputuloksen laatua. Työvälineiden oikea käyttö ja kunnossapito vaativat myös vahvaa teknistä osaamista. Kiinteistön ylläpitoon käytetään paljon energiaa ja kiinteistönhoidon toiminnoista syntyy runsaasti erilaisia jätteitä, joten alalla on erityisen tärkeää toimia oikein kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Energian käytön optimointi ja käytöstä poistuvien materiaalien sekä syntyvien jätteiden kierrätys ja käsittely korostuvat toimialalla. Kiinteistöpalvelualalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet alan työtehtävistä perustuvat entistä vaativampaan erityisosaamiseen. Tämä edellyttää työntekijöiltä valmiutta oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja halua uusien välineiden ja menetelmien kokeilemiseen ja hyödyntämiseen. Kiinteistöpalvelualalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien ratkaisuun ja työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Oleellinen osa alan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. 2.3 Pirkanmaan alueen kiinteistöpalvelu- alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla on kiinteistöpalvelualalla tulevaisuudessakin jatkuva tarve ammattitaitoisista asiakaspalveluhenkisistä ammatillisista osaajista. Myös pirkanmaalaisissa yrityksissä työntekijöiden ikärakenne aiheuttaa suuren nuoremman työvoiman tarpeen. Edes talouselämän kriisit eivät ole pystyneet kääntämään tämän toimialan kasvua negatiiviseksi, vaan kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitoon liittyvien toimeksiantojen määrä on jatkuvasti kasvussa. Sen lisäksi, että suuret alan työnantajayritykset ovat voimakkaasti kasvuhakuisina yrityksinä vahvistamassa toimintaansa, on kiinteistöpalveluliiketoiminta nykyään yksi tärkeä osa myös rakennusalalla toimivien yritysten liiketoimintaa. Kiinteistöjen ylläpito ja siihen liittyvä palveluliiketoiminta on koettu tärkeäksi strategiseksi liiketoiminta-alueeksi nykyään myös rakentamisliiketoiminnassa. Kiinteistönhoitajien toiminta tulee olla entistäkin asiakaslähtöisempää ja moniosaamista. Pitää ymmärtää kiinteistöjen ylläpidon kokonaistaloudellisuus, omistajien odotukset ja tietenkin oman toimintansa merkitys tähän kaikkeen. Kiinteistönhoitaja pystyy omalla ammattimaisella kiinteistön käytöllä säästämään tuntuvasti energiakustannuksissa ja lisäämään kiinteistön elinkaarta ja tätä kautta omistajan tyytyväisyyttä. 7

8 Pirkanmaan alueen työelämän edustajat ja Tredun opettajat kehittävät yhdessä kiinteistönhoidon koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita. Esimerkiksi työssäoppimisjaksot ja niihin kiinteästi sisältyvät ammattiosaamisen näytöt toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaalaisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tampereen seudun ammattiopiston opettajilla on mahdollisuus päivittää työelämäosaamistaan ja yhteyksiään paikalliseen työelämään opettajien työelämäjaksoilla. 2.4 Kiinteistöpalvelualan perustutkinnon ja kiinteistönhoidon koulutusohjelman tavoitteet Perustutkinnon tavoitteena on, että kiinteistönhoitaja ymmärtää kiinteistön teknisen kokonaisuuden ja hallitsee LVISAK- taloteknisten järjestelmien toimintaprosessit siten, että kykenee mittaamalla ja säätämällä sekä huoltamalla varmistamaan talotekniikan oikean ja energiataloudellisen toiminnan. Hän osaa valvoa koko kiinteistön rakennusteknistä kokonaisuutta. Sen lisäksi hän osaa pienimuotoisesti huoltaa sekä korjata viat ja puutteet viihtyisyyden, turvallisuuden ja pitkän elinkaaren saavuttamiseksi. Kiinteistönhoitajan paikantaessa vian, jonka korjaus on luvanvaraista tai erikoisosaamista vaativaa, kutsuu hän alan erikoisosaajan paikalle. Kiinteistönhoitaja ymmärtää pihojen hoidon merkityksen turvallisuudelle ja asumisviihtyvyydelle. Tämä edellyttää osaamista erilaisten kiinteistönhoitokoneiden ja -laitteiden käsittelyssä sekä niiden päivittäisessä huollossa. 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 8

9 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Kiinteistöalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 9

10 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 10ov Pakolliset tutkinnon osat 40ov Valinnaiset tutkinnon osat 40ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vap aast i valit tav at tutk inn on osa t 10 Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 10

11 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistönhoitaja opiskeluvuosi ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen Asiakaspalvelutilanteet ja viestintä Asiakaspalvelu ja viestintä TOP Kiinteistön tekninen kokonaisuus Asiakaspalvelu ja viestintä näyttö x 40ov Koulutusohjelman mukaiset opinnot ov Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistöjen perusulkoaluetyöt TOP Kiinteistön yleishoito ja valvonta näyttö x ov LVI-järjestelmien hoito LVI-järjestelmät LVI-järjestelmien hoito TOP LVI-järjestelmät näyttö x 40ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov IV-koneiden huolto, pienryhmäopetuksessa ov Rakennustekniset korjaustyöt Korjaustyöt Korjaustyöt TOP Korjaustyöt näyttö x ov Ulkoalueiden hoito Ulkoalueet Ulkoalueet TOP Ulkoalueet näyttö x ov Koneiden käsittely Koneiden käsittely Koneiden käsittely TOP Koneiden käsittely näyttö x ov Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt TOP 10 11

12 Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt näyttö x 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov yhteensä Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Opintojen mukauttaminen Opintojen mukauttaminen tarkoittaa oppimistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon opinnoista voidaan mukauttaa kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Kiinteistönhoidon koulutusohjelmassa tarjotaan paikallisesti Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työt joko lähiopetuksena tai työssäoppien viimeisenä vuonna, jolloin kiinteistönhoitaja pystyy harjoittelemaan työelämälähtöisesti kaikkia opittuja tietoja ja taitoja ja tämä edesauttaa hänen sijoittumistaan työelämään. Työssäoppimista on tutkintoalalla yhteensä 35 ov, jakaantuminen 5ov ensimmäisenä vuonna, 10 ov toisena vuonna ja viimeisellä vuodella 20 ov. Ammatinopettaja hyväksyy tavoitteiden mukaisen työssäoppimispaikan ja työturvallisuuteen liittyvät asiat käydään läpi ennen työssäoppimisen aloittamista (suoritetaan mm. työturvallisuuskortti). 12

13 Tredussa ja tutkinnossa yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Yrittäjyys Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 129. Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 129. Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. Arviointikriteerit löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan mukaisesti. 3.3 Arviointi Arvioinnin yleiset linjaukset on kirjattu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa (Nuorten koulutus). 13

14 3.4 Opintopolku Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Opiskelija tähtää tietylle työuralle, jolloin opintopolku voi muodostua erilaisten koulutusohjelmien ja valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien valinnoilla. Opiskelija haluaa syventää ammattipätevyyttään, jolloin opintopolku voi muodostua yli tutkinnon nimellislaajuuden (120 ov) menevien ammatillisten tutkinnon osien yksilöllisillä valinnoilla. Opiskelija on suorittanut koko lukion tai lukion opintoja, jolloin opintopolku voi muodostua lukion opintojen tunnustamisella ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin, muihin valinnaisiin tutkinnon osiin ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen. Opiskelija tähtää jatko-opintoihin, jolloin opintopolku voi muodostua ammattitaitoa täydentävien tai lukio-opintojen mahdollisimman laajoilla valinnoilla (40 ov). Näin vahvistetaan yksilöllisesti jatko-opintovalmiuksia. Opiskelijalla on työkokemusta, jolloin opintopolku voi muodostua työssä hankitun osaamisen tunnustamisella ammatillisiin tutkinnon osiin ja/tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen yksilöllisesti. Opiskelijalle tarjoutuu työmahdollisuus kesken koulutuksen, jolloin opintopolku voi muodostua yksittäisten tutkinnon osien suorittamisella siten, että työn ja opiskelun vuorottelu on yksilöllisesti mahdollista. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava näissä tilanteissa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta siten, että paluu opiskelemaan ja suorittamaan tutkinto loppuun työrupeaman jälkeen on mahdollista. Opiskelijalla on aiempi ammatillinen perustutkinto tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osia suoritettuna, jolloin opintopolku voi muodostua toisen ammatillisen perustutkinnon tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osien tunnustamisella ammatillisiin tutkinnon osiin. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen yksilöllisesti 14

15 PERUSPOLKU: Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov ATTO 10ov ATTO 10ov Koulutusohjelmaopinnot Kiinteistöjen yleishoito ja valvonta 20ov LVI-järjestelmien hoito 20ov Valinnaiset tutkinnon osat Rakennustekniset korjaustyöt 10ov Ulkoalueiden hoito 10ov Koneiden käsittely 10ov Kiinteistöpalvelujen vuodenaikoihin sidotut työ 10ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 15

16 2+1 Mallin polku Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov ATTO 20 ov Koulutusohjelmaopinnot Kiinteistöjen yleishoito ja valvonta 20ov LVI-järjestelmien hoito 20ov Oppisopimusopiskelijaksi voi siirtyä, kun Atto-opinnot 20 ov on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja- taidot Oppisopimuksen kesto 4-12 kk Valinnaiset (30 ov) ja vapaasti valittavat (10 ov) tutkinnon osat 10 ov 10 ov 10 ov..10 ov 16

17 Lukiopolku: Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov Lukio-opinnot 10ov Lukio-opinnot 10ov Koulutusohjelmaopinnot Kiinteistöjen yleishoito ja valvonta 20ov LVI-järjestelmien hoito 20ov Valinnaiset tutkinnon osat Rakennustekniset korjaustyöt 10ov Ulkoalueiden hoito 10ov Koneiden käsittely 10ov Lukio-opinnot 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov 17

18 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa - selvittää asiakaskohteen palvelusopimuksiin liittyvien palvelu- ja laatukuvausten sisällöt - suunnitella työssään kohtaamansa asiakaspalvelutilanteen vaiheet - kohdata kiinteistöpalvelujen tuottajan erilaisia asiakkaita ja sidosryhmiä työssään - käyttää eri viestintämenetelmiä ulkoisissa ja sisäisissä asiakaspalvelutilanteissa - selvittää asiakkaan tilanteen ja tarjota hänelle palvelusopimuksiin liittyviä ratkaisuja - havainnoida ja tunnistaa kiinteistön viihtyvyyttä, kuntoa, toimivuutta ja turvallisuutta - ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten vaara- ja poikkeustilanteiden ennaltaehkäisemiseksi - tunnistaa ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet kiinteistöpalvelujen tuottajalla mahdollisten vaara- ja poikkeustilanteiden ennaltaehkäisemiseksi - huomioida oman turvallisuutensa kannalta oleelliset asiat - opastaa kiinteistön käyttäjiä tilapäisjärjestelyjen osalta - raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Asiakaspalvelutilanteet ja viestintä 4ov harjoitellaan erilaisia autenttisia asiakaspalvelutilanteita yksilösuorituksina ja ryhminä harjoitellaan kiinteistönhoitotöiden suunnitelmallista toteuttamista ja aikatauluttamista asemapiirustuksia hyväksi käyttäen opiskellaan em. töiden priorisointia huomioiden turvallisuusasiat, kiireellisyys, talotekniset prosessit harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista eri tilanteissa sekä itsearviointia Kiinteistön tekninen kokonaisuus 5ov hyödynnetään ulkopuolisia luennoitsijoita erityisaloilla, kuten o lukkohuollot o paloturvallisuuteen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat o poliisi, yleinen järjestyksenpito o terveydenhuolto, aiheena mm. huumeet ja ruiskut tutustutaan rakentamismääräyskokoelmaan esim. D1 ja E6, jotka määräykset liittyvät kiinteistönhoitajan työn suorittamiseen tutustutaan kiinteistön elinkaariajatteluun, takuuasiat arvioidaan kiinteistön kuntoa ja korjaustarpeita tutustutaan paloilmoitinlaitteistoihin, sprinklerilaitteistoihin ja niiden testauksiin jokamiehen sähkötöiden harjoittelu, lamppujen ja sulakkeiden vaihdot, käytetään apuna TUKES aineistoa tutustutaan energiamittauksiin ja miten kiinteistönhoitaja voi optimoida energiankulutusta tutustutaan talotekniikan ohjauslaitteisiin ja harjoitellaan valaistuksen ja lukitusten käyttöaikojen muuttamista opiskellaan ymmärtämään kylmälaitteiden ja kylmätilojen toimintaa ja energiataloudellista käyttöä 18

19 Asiakaspalvelu ja viestintä TOP 1ov OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, kirjallisia testejä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön ammattitaitovaatimusten mukaisesti (T1- K3). 19

20 Näytön numero 1 Tutkinnon osa Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 10ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa osallistumalla asiakaspalvelutilanteeseen aidossa kiinteistöpalvelualan työkohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin sen oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytön kesto sovitaan opiskelijakohtaisesti. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön arvosanan perusteella. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualan neuvottelukunnassa Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa Voimassa jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 20

21 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oman työn suunnittelu ja palvelutilanteeseen valmistautuminen suunnittelee ohjattuna asiakastilanteen etenemisen vaiheittain suunnittelee asiakastilanteen vaiheet saamansa tiedon perusteella suunnittelee asiakastilanteen vaiheet ja asettaa kullekin vaiheelle tavoitteen tunnistaa tilanteeseen mahdollisesti liittyvät vaaratilanteet ja varautuu niihin tunnistaa tilanteeseen mahdollisesti liittyvät vaaratilanteet ja varautuu niihin tunnistaa tilanteeseen mahdollisesti liittyvät vaaratilanteet ja varautuu niihin Työn kokonaisuuden hallinta toimii palvelutilanteessa palvelusopimusten ja laatukuvausten mukaisesti toimii palvelutilanteessa palvelusopimusten ja laatukuvausten mukaisesti toimii palvelutilanteessa palvelusopimusten ja laatukuvausten mukaisesti Taloudellinen ja laadukas toiminta havainnoi kiinteistön toimintakuntoa havainnoi kiinteistön toimintakuntoa ja raportoi havaitsemistansa puutteista havainnoi kiinteistön toimintakuntoa ja pyrkii poistamaan havaitsemansa puutteet Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Sähköisten järjestelmien käyttäminen käyttää sähköisiä järjestelmiä tiedonhaussa ja yhteydenpidossa tehtävänsä edellyttämiin sidosryhmiin hyödyntää työssään sähköisiä järjestelmiä etsiessään tietoa asiakaskohteesta ja pitäessään yhteyttä tehtävänsä edellyttämiin sidosryhmiin hyödyntää työssään sähköisiä järjestelmiä etsiessään tietoa asiakaskohteesta ja raportoidessaan sekä pitäessään yhteyttä tehtävänsä edellyttämiin sidosryhmiin 21

22 Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Sopimusten ja yleisten laatuvaatimusten noudattaminen toimii ohjeistettuna asiakaskohdetta koskevien kiinteistönhoito- ja palvelusopimuksien mukaisesti toimii asiakaskohdetta koskevien kiinteistönhoito- ja palvelusopimuksien mukaisesti toimii asiakaskohdetta koskevien kiinteistönhoito- ja palvelusopimuksien mukaisesti toimii kiinteistön vastuunjakotaulukon mukaista jakoa noudattaen toimii kiinteistön vastuunjakotaulukon toimii kiinteistön vastuunjakotaulukon mukaista jakoa noudattaen mukaista jakoa noudattaen käyttää alan käsitteitä toimii yleisten kiinteistön puhtaanapitoa ja kiinteistönhoitoa koskevien laatuvaatimusten mukaisesti toimii yleisten kiinteistön puhtaanapitoa ja kiinteistönhoitoa koskevien laatuvaatimusten mukaisesti ja hyödyntää työssään asiakaskohteelle laadittua huoltokirjaa Kiinteistöpalvelualan tehtävien tunteminen tuntee kiinteistöpalvelualan käsitteitä ja termejä käyttää kiinteistöpalvelualan käsitteitä käyttää kiinteistöpalvelualan käsitteitä ja ja termejä termejä sekä osaa selittää niiden merkityksen asiakkaalle tietää kiinteistön teknisten järjestelmien toimintaperiaatteita tietää kiinteistön teknisten järjestelmien toimintaperiaatteita ja tuntee niissä käytettyjä laitteita ja materiaaleja tietää kiinteistön teknisten järjestelmien toimintaperiaatteita ja tuntee niissä käytettyjä laitteita ja materiaaleja tietää kiinteistön likaantumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tuntee puhtaanapitotöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tietää kiinteistön likaantumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tuntee puhtaanapitotöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tietää kiinteistön likaantumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tuntee puhtaanapitotöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja pystyy arvioimaan, onko tuotettujen kiinteistöpalvelujen lopputulos sopimusten mukainen Sidosryhmien tunteminen tietää kiinteistön ylläpitoon ja käyttämiseen liittyvät sidosryhmät sekä niiden pääasialliset toimenkuvat tietää kiinteistön ylläpitoon ja käyttämiseen liittyvät sidosryhmät sekä niiden toimivallan tietää kiinteistön ylläpitoon ja käyttämiseen liittyvät sidosryhmät ja niiden toimivallan sekä tietää, miten ja missä yhteyksissä sidosryhmiin otetaan yhteyttä 22

23 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä työkyvystään huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä työkyvystään huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä työkyvystään tuntee toimintaohjeet hätäensiapu- ja paloturvallisuustilanteissa tuntee toimintaohjeet hätäensiapu- ja paloturvallisuustilanteissa tuntee toimintaohjeet hätäensiapu- ja paloturvallisuustilanteissa noudattaa annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille työyhteisön jäsenille noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja vastaa osaltaan omasta ja työyhteisön turvallisuudesta noudattaa annettuja turvallisuusohjeita, havaitsee ja tunnistaa ennakoivasti työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ja varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ja varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä ja vie huoltoon vialliset työvälineet sekä arvioi työvälineiden soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu laskee ohjattuna työajan ja materiaalimenekit laskee työajan ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia laskee työajan ja materiaalimenekit sekä toteuttaa työn sen mukaisesti arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään ja kehittää sitä arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti, noudattaa vaitiolovelvollisuutta sekä ottaa asiallisesti palautetta vastaan noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita, noudattaa vaitiolovelvollisuutta sekä ottaa toiminnastaan palautetta sovitun mukaisesti ja muuttaa toimintaansa palautteen mukaisesti noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista, noudattaa vaitiolovelvollisuutta sekä ottaa toiminnastaan palautetta omatoimisesti ja kehittää toimintaansa palautteen perusteella 23

24 4.2.1 Kiinteistön yleishoito ja valvonta 20ov Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija osaa - toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa - suunnitella omaa työaikatauluansa - pyytää tarvittaessa paikalle eri alojen asiantuntijat - ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat - arvioida omaa työsuoritustaan - raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla - suunnitella omaa työtään viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisesti - huolehtia kiinteistön avainturvallisuudesta - käyttää kiinteistön kulunvalvontajärjestelmiä - käyttää kiinteistön sähköisiä ohjausjärjestelmiä - käyttää raportoinnissaan sähköisiä huoltokirjoja - suorittaa paloilmoitin- ja palonsammutusjärjestelmien toimintakokeet - tehdä hänelle sallittuja ns. jokamiehen sähkötöitä, kuten valaistukseen liittyvät lamppujen, kupujen yms. vaihdot - suorittaa kiinteistön energian ja veden kulutuksen seurantaan liittyvät toimenpiteet - tehdä kiinteistön kylmätiloihin liittyvät seurantatoimet - liputusten järjestäminen ja lipusta huolehtiminen - varmistaa rakennetun piha-alueen toimintakunnon ja turvallisuuden - valvoo ja huoltaa ulkoalueilla ja sisätiloissa olevat (sadevesi-, salaoja-, sekä viemärien tarkistuskaivot) - varmistaa leikkivälineiden kunnon ja turvallisuuden - suorittaa kiinteistön ulkoalueiden puhtaanapitoon liittyvät tehtävät kiinteistönhoitosopimuksen mukaisella laatutasolla - huolehtia jätteiden säilytystilojen siisteydestä ja toimivuudesta paikallisten määräysten mukaisesti - huolehtia väestönsuojatilojen kunnosta määräysten mukaisesti - huolehtia kiinteistön yleisten ja teknisten tilojen asiallisesta yleisilmeestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä - huolehtia kiinteistön nimitauluista ja opasteista TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Kiinteistön yleishoito ja valvonta 1, perusteet 6ov toiminta työpajassa, pukeutuminen ja turvallisuusmääräykset sekä niiden noudattaminen o työpajan siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen (asiakasnäkökulma) kiinteistönhoitajan työturvallisuuteen liittyvät asiat (suojaimet ja niiden käyttö) o opiskelijan oma vastuu työturvallisuusasioissa perehdytys kiinteistönhoitolaitteisiin ja koneisiin sekä työkaluihin ja niihin liittyviin työturvallisuusasioihin jätteiden lajittelu, säilytys ja kiinteistönhoitajan tehtävät jokamiehen sähkötyöt harjoittelu, lamput, sulakkeet, peitelevyt, jatkoroikan tekeminen jne perehdytään kiinteistönhoitajan rooliin ja tehtäviin sekä vastuisiin 24

25 tutustutaan erilaisiin mittalaitteisiin ja suoritetaan mittausharjoituksia perehdytään kiinteistön yleisilmeeseen ja laatuvaatimuksiin liputus ja lipusta huolehtiminen työturvallisuuskortin suorittaminen tulityökortin suorittaminen Kiinteistön yleishoito ja valvonta 2, LVI-, sähkö ja automaatio kiinteistössä perusteet 5ov työturvallisuuteen liittyvät asiat ja määräykset työpajan/työkohteen siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen (asiakasnäkökulma) Tutustutaan kiinteistön taloteknisiin järjestelmiin oppilaitoskiinteistön tiloissa opitaan ymmärtämään talotekniikkakokonaisuus ja niiden vaikutus olosuhteisiin tutustutaan käytännön yleisimpiin vikatilanteisiin ja miten niissä toimitaan harjoitellaan talotekniikan ja rakennustekniikan valvontatehtäviä oppilaitoskiinteistössä sekä havaintojen raportointia harjoitellaan kiinteistön energian ja vedenkulutuksen seurantatoimia oppilaitoskiinteistössä harjoitellaan kiinteistövalvontajärjestelmän käyttöä harjoitellaan sähköisen huoltokirjan käyttöä harjoitellaan paloilmoitinjärjestelmän testausten suoritusta tutustutaan kameravalvonta-, rikosilmoitin- sekä kulunvalvontajärjestelmiin vieraillaan erilaisissa kiinteistöissä ja perehdytään kiinteistönhoitajan toimintaan niissä EA1 kortin suorittaminen Kiinteistön yleishoito ja valvonta 3, Kiinteistönhoito 5ov työturvallisuuteen liittyvät asiat ja määräykset saunan kiukaan kiuaskivien vaihtoharjoittelu turvallisuusasiat huomioiden työpajan siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen harjoitellaan oppilaitoksen sisätiloissa ja ulkoalueilla kiinteistönhoitajalle kuuluvia hoito- ja valvontatehtäviä harjoitellaan lukkojen huoltoa harjoitellaan leikkikalusteiden asentamista ja kunnostamista turvallisuusasiat huomioiden harjoitellaan eri pihakalusteiden kunnostustöitä (maalaus, osien vaihto jne ) suunnitellaan ja harjoitellaan ulkoalueiden puhtaanapitoa kiinteistönhoitosopimuksen laatutason mukaisesti opetellaan arvioimaan omaa suoritusta laatukierroksella opetellaan havainnoimaan oleellisia vikoja (kosteusvauriot, turvallisuus jne ) suoritetaan kiinteistönhoitajan vastuisiin kuuluvien ulko- ja sisätilojen tarkistuskierros ja havainnot esitetään raportilla 25

26 Kiinteistön hoito ja perusulkoaluetyöt, top, 4ov OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). ). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön kiinteistön yleishoito ja valvonta tutkinnon osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit (T1- K3) 26

27 Näytön numero 2 Tutkinnon osa Kiinteistön yleishoito ja valvonta 20 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa osallistumalla asiakaspalvelutilanteeseen aidossa kiinteistöpalvelualan työkohteessa tai muussa mahdollisimman hyvin sen oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytön kesto sovitaan opiskelijakohtaisesti. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön arvosanan perusteella. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualan neuvottelukunnassa Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa Voimassa jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 27