SOSIAALITURVA. Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Sosiaalialan osaamiskeskuskierros päättyy Itä-Suomeen Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä

2 Pääkirjoitus 6. maaliskuuta 2006 Uudistus jäi puolitiehen Tuleeko työmarkkinatuki- ja toimeentulotukiuudistus tehostamaan, selkeyttämään ja aktivoimaan julkisen sektorin tukitoimia työllistymisen edistämiseksi? Saavatko työttömät tehostettuja työllistymistä tukevia palveluita, hyötyvätkö he niistä ja työllistyvät? Lain valmistelun yhteydessä sosiaalialan ammattilaiset esittivät, että aktivointi tehostuisi pienilläkin voimavaralisäyksillä, joilla kuntiin ja työvoiman palvelukeskuksiin voitaisiin palkata edes hieman lisää sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Ammattilaisten kannasta huolimatta tämäkin uudistus toteutettiin kustannusneutraalisti. Niinpä nähtävissä ei ole sellaisia rahoja ja varsinkaan käytännön toimia, joilla valtio ja kunnat yhdessä lisäisivät sosiaalitoimen voimavaroja työttömien aktivoimiseksi. Entä miten uudistuksessa käy niiden ihmisten, jotka eivät edelleenkään työllisty. Tuoko uudistus heille uutta tukea ja uusia palveluja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä? Helpottuuko heidän arkensa ja taloudellinen asemansa vähimmäisturvaviidakossa? Vastaus on karu ei. Uudistusten jälkeenkin pitkäaikaistyöttömän on haettava täydentävää toimeentulotukea. Asiakas joutuu yhä juoksemaan monella luukulla. Edelleenkin kunnallinen toimeentulotuki paikkaa kaikki mahdolliset ja mahdottomat muun järjestelmän aukot ja epätarkoituksenmukaisuudet. Tämä aiheuttaa turhaa työtä ja byrokratiaa myös kuntien sosiaalitoimelle. Vaikka työmarkkinatuki- ja toimeentulotukiuudistus on vasta tullut voimaan eikä sen saavutuksia voida vielä arvioida, on varmaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa on tarvetta palata näihin ongelmiin. Edelleen saadaan odottaa vähimmäisturvajärjestelmän uudistamista, työmarkkinatuen tason korotusta suhteessa toimeentulotukeen. Samoin odottaa heikoimmassa asemassa olevien turvaksi säädettävä ns. sosiaalitakuu: toimeentulotukiasian käsittely määräajassa, sosiaalityön palvelujen saatavuuskriteerit, sosiaalihuollon asiakkaan oikeus päästä palvelujen tarpeen arviointiin sekä oikeus saada tarvitsemansa palvelut määräajassa. Todellisuudeksi nämä saadaan poliittisilla päätöksillä niin eduskunnassa kuin kunnissa. Tero Ristimäki Kirjoittaja on Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kehittämispäällikkö ja Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. SOSIAALITURVA 4/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 4/2006

3 Tässä numerossa Arja Rönn (vas.) ja Marja Mäkinen työllistyivät Keravan kaupungin työllisyysyksikön avulla, s Nämä naiset tietävät tekevänsä tärkeää työtä viemällä vanhuksille iloa kotiin. Iloa kotiin -toimintamallista s Katja Heikkilä pitää työstään ohjaajana Mental Oy:ssä, joka on Suomen ensimmäinen hoiva-alan sosiaalinen yritys, s Uudistus jäi puolitiehen Tero Ristimäki 4 Vanhukselle aikaa ja apua työttömälle mielekästä työtä Lea Suoninen-Erhiö 6 Muutos parempaan on aina mahdollinen Lea Suoninen-Erhiö 7 Kolumni Minä vaan hei! Teemu Tiensuu 8 Työtä ja työstä palkkaa vaikka tuettuna Heikki Manninen 9 Kanttiini tarjoaa ruokaa ja kahvia Heikki Manninen 10 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön Heikki Manninen 12 Selvyyttä käsiteviidakkoon Heikki Manninen 12 Pitkä mutta mahdollinen tie työelämään Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen 14 EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Briitta Koskiaho 16 Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Erja Saarinen 18 Varjoja Hollannin kauniissa maisemassa Ovatko vapaamielinen maahanmuutto- ja huumepolitiikka kriisissä? Riitta Raita 20 Osaamiskeskukset tutuiksi ISO:n väki toivoo kunnollisia edellytyksiä rauhalliselle kehittämistyölle Erja Saarinen 22 Juristin nurkkaus Millä edellytyksillä vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja pitää järjestää vapaa-ajan matkoille? Tapio Räty Kannen kuva: Henrik Sörensen/GORILLA Seuraava Sosiaaliturva 5/06 postitetaan lukijoille 21. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 14. maaliskuuta SOSIAALITURVA 4/2006

4 Vanhukselle aikaa ja apua työttömälle mielekästä työtä Mistä vähävaraiset vanhukset saisivat apua arjen askareisiin? Entä miten pitkään työttöminä olleille voitaisiin tarjota mahdollisuus tutustua hoiva-alaan? Iloa kotiin -toimintamallissa yhdistyvät nämä tarpeet. Lea Suoninen-Erhiö on yksinkertainen ja siksi se myös toimii käytännössä, sanoo Helsingin sosiaaliviraston Malmin Idea toimintakeskuksen toiminnanohjaaja Eeva Laine, joka on suunnitellut Iloa kotiin -toimintamallin yhdessä Tarja Levon kanssa. Levo on sosiaaliviraston pohjoisen alueen vapaaehtoistyön ohjaaja, mutta nyt virkavapaalla. Toiminta alkoi toissa vuonna ja on jo tuottanut tulosta: jotkut työllistetyistä ovat hakeutuneet hoiva-alan koulutukseen ja joku onnekas on jo työllistynyt kotipalveluyritykseen vakituiseen työhön. Toimintamallia kehitetään edelleen. Tarkoitus on luoda suhteita kotipalveluyrityksiin, jotta työllistetyt pääsisivät niihin työharjoitteluun. Näin he voisivat näyttää osaamistaan mahdollisille tuleville työnantajille. Riitta Ahola (vas.), Eeva Laine, Jaana Linnala, Annamari Aalto ja Merja Kulmala tietävät tekevänsä tärkeää työtä: yksinäisillä vanhuksilla on suuri avun tarve. Vanhuksilta on tullut kiitosta: apu arjen askareisiin ja juttuseura ovat tervetulleita. Vanhustenhuollon työntekijöiden palautteen mukaan toimintamme ansiosta moni vanhus on piristynyt. Yksikin vanha herra 4 SOSIAALITURVA 4/2006

5 lähetti vuosien jälkeen joulukortteja, kun joku auttoi niiden kirjoittamisessa, Laine kertoo. Pehmeä paluu työelämään Merja Kulmalalle Iloa kotiin -hanke oli ensin kuntouttavaa työtoimintaa. Nyt hänet on palkattu työllistämistuella. Tätä ennen en ole ollut palkkatyössä kahteentoista vuoteen. Olen ollut kotona lasten kanssa ja siinä välissä toiminut pari vuotta kirpputoriyrittäjänä. Yhdessä työhaastattelussa kävin, mutta olin epävarma ja vähättelin itseäni. Kuntouttava työtoiminta oli minulle sopiva väylä aloittaa paluu työelämään pehmeä lasku. Pidän vanhusten kanssa työskentelystä: tässä tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Ihmiset ovat yksinäisiä. He kaipaavat seuraa toisten ihmisten läsnäoloa ja keskustelukumppaneita. Lähihoitaja Jaana Linnala on Iloa kotiin -tiimin vetäjä. Hän aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa ja palkattiin sen jälkeen työllistämistuella. Jos työllistämistukea ei tule uudelle jaksolle, Linnala on päättänyt jatkaa opiskeluja. Hän on vanhustyöhön erikoistunut lähihoitaja, mutta minuuttiaikataululla tehtävä työ kotihoidossa tai vanhusten laitoksissa ei innosta. Me annamme asiakkaille aikaa: jokaista käyntiä varten varataan kaksi tuntia. Ja työ on aina parityötä. Kun toinen työntekijä vaikkapa imuroi, toinen pitää asiakkaalle seuraa. Työllistämistuella tämän vuoden alussa tiimissä aloittanut Riitta Ahola kertookin, että ensimmäinen sääntö oli, että työntekijöillä ei saa olla kiire. Huolet ja murheet puretaan Jokaisen uuden työntekijän kanssa työn pelisäännöt käydään yksityiskohtaisesti läpi, esimerkiksi se, mitä asiakkaan kotona saa tehdä ja mitä ei. Ja kaikki mahdolliset väärinymmärrykset selvitetään perusteellisesti tiimin jokaviikkoisissa perjantaikokouksissa, Linnala kertoo. Perjantaikokouksissa työntekijät ovat joutuneet avautumaan ja kertomaan huolistaan ja murheistaan. Tämä ei ole välttämättä ihan helppoa, mutta näin ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Tämä on myös keino auttaa työntekijöitä voimaantumaan, Laine jatkaa. Työnohjauksellisia perjantaikokouksia on vetänyt vapaaehtoistyön ohjaaja, joka myös vastaa Iloa kotiin -toiminnasta. Näitä tehtäviä hoitaa nyt Annamari Aalto, joka Iloa kotiin -toimintamalli pähkinänkuoressa Iloa kotiin -tiimin työntekijät tukevat vähävaraisten vanhusten ja nykyään myös mielenterveyskuntoutujien arjessa selviytymistä heidän omissa kodeissaan. Asiakkaat saavat apua tavallisissa arkiaskareissa, kuten siivouksessa, kaupassakäynnissä, ruoanlaitossa ja ulkoilussa. Palvelut riippuvat työtiimissä olevien henkilöiden osaamisesta ja ammattitaidosta. Tiimin työntekijät on palkattu työllistämistuilla tai he ovat mukana työharjoittelijoina tai on juuri aloittanut pohjoisen alueen vs. vapaaehtoistyön ohjaajana. Luotettavia ja rehellisiä Hankkeen alkaessa mietittiin sitä, voidaanko tiimin työntekijöitä lähettää yksinäisten vanhusten koteihin, joissa rahat ja arvoesineet saattavat olla esillä. Koska työ on aina parityötä ja työparit vaihtuvat, toiminnassa säilyy koko ajan kontrolli. Uuden tulokkaan työparina on aina vanha työntekijä, Laine kertoo. Reilu vuosi on osoittanut, että meillä on kuntouttavaan työtoimintaan osallistujina. Työntekijät vetävät myös erilaisia kerhoja vanhusten palvelukeskuksessa ja palvelutaloissa. He järjestävät muun muassa tuolijumppaa, bingoa ja päiväkahvitilaisuuksia. Asiakkaaksi pääsee, jos sosiaali- tai terveysviranomainen tai diakoniatyöntekijä ilmoittaa asiakkaan avun tarpeesta Iloa kotiin -tiimille ja on myös selvittänyt, että asiakas on vähävarainen. Avun tarpeen jatkuessa asiakas ottaa suoraan yhteyttä tiimin palvelunumeroon. Asiakkaille palvelut ovat ilmaisia. Iloa kotiin -tiimin työtilat sijaitsevat Malmin toimintakeskuksessa. Tiimi palvelee Koillis- Helsingin alueella. Malmin toimintakeskus toimii alueen ihmisten kohtauspaikkana tarjoaa alueen asukkaille toimintaa ja tekemistä luo eri toimijoiden välille kumppanuutta ideoi ja toteuttaa eri toimijoiden välisiä uusia yhteistyömuotoja tukee alueella vapaaehtoistoimintaa edistää yhteisöllisyyttä ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyydestä aiheutuvia ongelmia lisää suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan ollut rehellisiä ja luotettavia työntekijöitä. Pulmana lyhyet työllistämispätkät Tätä nykyä hankkeessa on seitsemän kokopäiväistä työntekijää sekä yksi puolipäiväinen kuntouttavassa työtoiminnassa. Välillä on ollut yhdeksänkin työntekijää. Tämä voisi imeä enemmänkin hoiva-alasta kiinnostuneita ihmisiä, mutta resurssit ovat rajalliset. Tässä olisi tarve luoda vakituinen työpaikka ainakin tiimin vetäjälle, mutta kaupungin vakanssit ovat kiven alla, Laine kertoo. Omat ongelmansa tuo sekin, että työllistämistukia myönnetään vain lyhyiksi pätkiksi. Puolen vuoden päälle kaupungin hommiin työllistetty saa tukea yleensä vain kolmeksi, korkeintaan neljäksi kuukaudeksi. Lea Suoninen-Erhiö Iloa kotiin -toimintamallia on käsitelty Tarja Levon Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan amk-jatkotutkinnon lopputyössä Julkisen ja yksityisen rajapinnalla. Iloa kotiin -toimintamalli hoivan ja työllistämisen yhdistäjänä, Järvenpään yksikkö, Lopputyö löytyy verkosta Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetietopankista: SOSIAALITURVA 4/2006 5

6 Muutos parempaan on aina mahdollinen Muutossosiaalityötä pitkäaikaistyöttömien kanssa tekevä Eivor Juvakka näkee, ettei kenenkään tilanne ole toivoton. Jokaisen asiakkaan elämäntilanteeseen löytyy uusia ratkaisuja, vaikkei lopputulos olisikaan työllistyminen. Lohjalainen sosiaalityöntekijä Eivor Juvakka näkee sosiaalityön ennen kaikkea sosiaalisena muutostyönä, silloin kun tavoitteena on pitkään työttömänä olleen ihmisen työllistäminen. Vaikka työllistämistavoite ohjaa prosessia, on nähtävä asiakkaan kokonaistilanne. Juvakka on työskennellyt Lohjan työvoimatoimiston työvoimaohjaajan työparina vuodesta Parityöskentelyä on kehitetty projekteissa, mutta työmuoto vakiintuu, kun tänä vuonna aloittaa Hiiden seudun työvoiman palvelukeskus. Pitkittynyt työttömyys murentaa usein ihmisen itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Monet ovat masentuneita ja eristäytyneitä. Sosiaalityöntekijän tärkeimpiä tehtäviä on silloin asiakkaan valtaistaminen. On nähtävä asiakkaan vahvuudet ja mahdollisuudet. Asiakas on saatava uskomaan siihen, että hänen elämässään voi tapahtua jotain hyvää ja että muutos on mahdollinen. Työskentelyn painopiste on toivotussa tulevaisuudessa. Muutostyössä ihmisen oma Pitkään työttömänä olleita Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin asukkaita palvelee tänä vuonna toimintansa aloittava kuntien ja työhallinnon yhteinen Hiiden seudun työvoiman palvelukeskus. motivaatio on aina tärkeä. Asiakkaalla on oltava tarve muutokseen ja hänen on haluttava sitä. Hän ei vain tiedä, miten muutoksen saisi aikaan ja siinä sosiaalityöntekijä voi olla avuksi. Työntekijä luo uskoa muutoksen mahdollisuuteen, motivoi, Juvakka kuvaa. Asiakkaan ehdoilla Ylisektorisessa yhteistyössä asiakkaan tarpeet voivat jäädä sivuun, jos työtä ohjaavat tiukasti taustaorganisaatioiden tavoitteet. Esimerkiksi työhallinnolla on omat vuosittaiset tulostavoitteensa ja kunnilla vastaavasti omansa. Yhteinen tavoite löytyy, kun asiakas nostetaan keskeiseen rooliin: yhteinen asiakas on yhteinen asia. Siksi pidän asiakaslähtöisyyttä hyvin tärkeänä. Ja kun katse käännetään riittävän kauas tulevaisuuteen, yhteistyön merkitys tulee näkyväksi. Juvakka pitää tärkeänä myös sitä, että eri organisaatioista tulevat työntekijät puhuvat työtä ohjaavista arvoista: Aito asiakaslähtöisyys edellyttää yksilön kunnioittamista. Pidän keskeisenä arvona myös vastuullisuutta. Sekä asiakas että työntekijät ovat vastuussa siitä, että asiat etenevät ja muutosta parempaan voi tapahtua. Lea Suoninen-Erhiö Pysyviin muutoksiin päästään vasta, kun asiakas itse haluaa muutosta, uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja on valmis työskentelemään aktiivisesti sen eteen, Eivor Juvakka korostaa. Sopimus suunnitelmaa tärkeämpi Eivor Juvakka tähdentää, ettei muutostyöhön ole valmista mallia vaan se on aina räätälöitävä asiakaskohtaisesti. On tärkeää, että asiakas sitoutuu prosessiin. Sosiaalityössä ja työllistämisessä puhutaan paljon suunnitelmien merkityksestä, mutta mielestäni vielä sitäkin tärkeämpää on, että asiakkaan kanssa sovitaan tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään. Sopimukset muuttuvat todennäköisesti monta kertaa työskentelyn aikana, sillä asiakkaan tilanne ja tarve ohjaavat prosessia ja elävässä elämässä SOSIAALITURVA 4/2006

7 Kolumni Sosiaalityöntekijän rooleja muutostyössä ideoija luotsaaja asianajaja sparraaja rinnallakulkija visioija todentaja (asiakasta autetaan pukemaan asioita sanoiksi) mahdollistaja optimisti näkökulmien avaaja palvelija Asiakasta palvellaan yksilöllisesti yli hallinnollisten rajojen: antamalla asiakkaalle aikaa paneutumalla asiakkaan tilanteeseen kartoittamalla ja luomalla vaihtoehtoja rohkaisemalla asiakasta tekemään omia valintoja tukemalla suunnitelmallisesti asiakkaan tavoitteiden saavuttamista LÄHDE: Vuosina Lohjalla, Vihdissä ja Nummi-Pusulassa toteutetun Kimmokeprojektin raportit tilanteet ja tarpeet muuttuvat. Etukäteen ei voi myöskään sanoa, kuka asiakas tulee etenemään nopeasti ja kuka ei, koska lopputulos ei ole työntekijän varassa. Asiakkaan voimaantuminen on yksilöllinen prosessi. Asiakkaan valmiudet ratkaisevat sen, milloin hän pystyy ottamaan seuraavan askeleen: työllistymään, hakeutumaan koulutukseen tai vaikkapa aloittamaan ammatillisen kuntoutuksen. Hitaasti hyvä tulee Eivor Juvakka korostaa, että työntekijällä on vastuu siitä, että prosessi lähtee liikkeelle: Alussa asiakasta autetaan asettamaan itselleen omat tavoitteensa. Työntekijä ei voi niitä hänen puolestaan asettaa. Työntekijällä pitää olla malttia odottaa, että asiakas kykenee sanomaan ääneen sen, mitä hän haluaa ja minkä puolesta hän on valmis tekemään työtä. Jos asiakas ei ole valmis lähtemään muutosprosessiin, sekin sanotaan ääneen. Työntekijän vastuu ja aktiivisuus vähenevät prosessin edetessä ja vastuu siirtyy yhä enemmän asiakkaalle. Jos prosessi ei etene, on myös voitava palata lähtöruutuun ja yrittää jotain muuta väylää eteenpäin. Parhaimmillaan työntekijän rooli on hyvin näkymätön. Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun asiakas tuntee itse vievänsä asioita eteenpäin, Juvakka huomauttaa. Pysyviin muutoksiin päästään vasta, kun asiakas itse haluaa muutosta, uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja on valmis työskentelemään aktiivisesti sen eteen. Tämä on hidas tapa työskennellä, mutta johtaa tuloksiin ja on myös kustannustehokasta. Eivor Juvakka on laskenut, että jo muutaman toimeentulotuella elävän ihmisen toimeentulotukiasiakkuuden päättyminen työllistymisen ansiosta riittää kattamaan työhön satsatut verorahat. Lea Suoninen-Erhiö Teemu Tiensuu Minä vaan hei! Oletko nähnyt sosiaalityöntekijöiden ryhtyvän lumisotasille yleisellä paikalla? Entä poliisien? Minä olen poliisien. Muutama viikko sitten ajoin ohi paikasta, jossa kaksi poliisipartiota, siis neljä poliisimiestä ja -naista, laittoi pallot liikkeelle. Sen sijaan en muista nähneeni sosiaalityöntekijöiden irrottelevan vastaavalla tavalla. Toisaalta poliisit on helpompi tunnistaa katukuvasta virkapukunsa ansiosta. Mikä saa poliisit näin riehaantumaan? Miksi sosiaalityöntekijät eivät tee samoin? Eivätkö lumisotapoliisit ajatelleet, että he edustivat koko ammattiryhmäänsä? Tai oliko heillä edes tarvetta ajatella? Menettääkö sosiaalityöntekijä uskottavuutensa ja arvokkuutensa, jos tekee jotain odottamatonta? Kuten vaatii raskaasta ja vastuullisesta sekä pitkän yliopistokoulutuksen vaativasta työstään tehtäviään, vastuutaan ja koulutustaan vastaavaa palkkaa. Poliisit ja sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään paljon samoja asiakkaita, syrjäytyneitä, päihdeongelmaisia, perheongelmista kärsiviä, väkivallan uhreja ja väkivallan tekijöitä, rikollisia ja rikoksen uhreja. Poliisit kuitenkin tapaavat paljon myös ns. normaalikansaa ja yhteiskunnan hyväosaisia. Tekeekö seura todellakin kaltaisekseen? Siirtyykö asiakkaiden huono itsetunto sosiaalityöntekijän kollektiiviseksi taakaksi? Senkö takia lahjakkaat ja eteenpäin haluavat alan naiset ja miehet hakeutuvat suurin joukoin muille aloille tai muihin tehtäviin? Vaikuttaa siltä, että poliisit arvostavat itse itseään ja työtään enemmän kuin sosiaalityöntekijät omaansa. Se heijastuu parempana työssä viihtymisenä ja työhyvinvointina sekä hyvänä itsetuntona, jota edes lumisota ei nujerra. Oletteko kuulleet poliisin esittäytyvän jo valmiiksi alistuneena ja itseään vähätellen: Konstaapeli Pollari täällä vaan, hei. Sosiaalityöntekijä, joka käyttää sosiaalityöntekijän jälkeen vaan-sanaa, edustaa paitsi itseään, myös koko ammattikuntaansa. Herätys, sosiaalityöntekijä! Olet sosiaalityöntekijä ja siitä sinun on syytä olla ylpeä! Sosiaalityön perus- ja täydennyskoulutukseen pitäisi saada pakolliseksi kurssi, jonka tehtävänä on pyyhkiä sosiaalityöntekijä vaan -tervehdys ikuisiksi ajoiksi kaikkien sossujen mielestä. Tehdään siitä lumipallo ja heitetään sillä vesilintua! Toivottavasti heitto kuitenkin menee ohi. En haluaisi syyllistyä eläinrääkkäykseen yllytykseen ja joutua siitä lumisotapoliisien asiakkaaksi. Kirjoittaja on Yrjö ja Hanna -säätiön palvelujohtaja. SOSIAALITURVA 4/2006

8 Työtä ja työstä palkkaa vaikka tuettuna Me pidämme huolta asiakkaista. Jos ihmistä ei näy täällä, me soittelemme tai lähetämme kirjeen tai menemme jopa kotiin selvittämään, miten asiat ovat, kertoo Keravan kaupungin työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormunen. Tämä kuvaa hyvin sitä henkeä, jolla kaupungin työllistämisasioita hoidetaan. Tehdään käytännön kenttätyötä. Työllisyysyksikkö hoitaa kaupungin tukityöllistämisen, työharjoittelut ja -kokeilut. Se vastaa myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa yksikkö järjestää kerran vuodessa myös työllisyyskurssin heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja pitkäaikaistyöttömille. Yksikköön tullaan yleensä työvoimatoimiston tai sosiaaliviraston kautta, mutta asiakas voi ottaa sinne myös suoraan yhteyttä. Kaikkiaan asiakkaita on vuodessa liki 200. Vakituisia työntekijöitä yksikössä on kolme, Sormusen lisäksi työllisyyskoordinaattori ja työvalmentaja. Usein tiimiin kuuluu myös neljäs eli työnjohtaja. Työllisyysyksikkö aloitti Keravalla 2002, mutta sitä ennen oli erilaisia työllistämisprojekteja. Vuodesta 1998 asti pyörinyt Onni-hanke saavutti niin vakuuttavia tuloksia, että kaupunki päätti vakinaistaa toiminnan. Kaupungilta töitä Yksikkö kerää tietoa kaupungin omista työpaikoista eri hallintokunnilta ja sijoittaa sopivia henkilöitä avoimiin tehtäviin. Ter veydenhuolto ja nuorisotoimi ovat olleet ehkä parhaita työhön ottajia. Me sijoitamme töihin sellaisia, jotka tarvitsevat hiukan enemmän rinnalla kulkemista ja apua kuin mihin työvoimatoimiston Heikki Manninen Me työllistämme niitä, jotka tarvitsevat hiukan enemmän apua kuin mihin työvoimatoimiston edellytykset riittävät, Marjo Sormunen määrittelee Keravan työllistämisyksikön roolin. edellytykset riittävät, Sormunen määrittelee. Asiakkaat ovat keskimäärin 46-vuotiaita, mutta joukossa on kymmenen yli 55-vuotiastakin. Kaupungin töihin sijoitetut saavat normaalia, sopimusten mukaista palkkaa. Esimerkiksi laitosapulaisen palkka on 1405,62 euroa kuukaudessa. Kun ihmisellä on työtä ja siitä palkkaa, hän on pois tukiluukulta, Sormunen selvittää työllistämisen filosofiaa. Työ tarjoaa ihmiselle selkärangan elämään ja auttaa jäsentämään ajankäyttöä. Sormusen mukaan nyt suositaan puolta vuotta pidempiä tukityöllistämisjaksoja: Kuudessa kuukaudessa ei välttämättä ehdi muuta kuin saada asiansa sekaisin. Entiset tukipäätökset on juuri ehditty perua, kun työsuhde päättyy. Voi olla, että jopa kaksi vuotta on liian lyhyt aika, jotta ihminen saa asiansa järjestykseen. Tukityöllistäminen on määräaikaista, mutta on esimerkkejä siitä, että henkilö on palkattu vakituiseksi tuetun työn päättymisen jälkeen. Yksiköllä myös omia töitä Yksiköllä on myös omia töitä. Se vastaa kaupungin puistotöistä, nurmikon ja pensaiden leikkuusta kesällä ja lumitöistä talvella. Yksiköstä välitetään myös pientä remontti- ja siivousapua, ja se hoitaa esimerkiksi muuttoja ja apuvälineiden kuljetuksia. Kaupungin kotipalvelun asiakkaita autetaan käymällä kaupoissa. Nämä ovat kuitenkin luonteeltaan sosiaalisia keikkoja, eli teemme sosiaalitoimiston asiakkaiden tarvitsemia palveluksia, Sormunen kertoo. Yksikkö ei ryhdy kilpailemaan esimerkiksi muuttofirmojen kanssa. Työllisyysyksikön hallussa on vanha puutalo terveyskeskuksen, vanhainkodin ja urheilukentän tuntumassa, ja talossakin riittää kunnostamista. Yksikkö vastaa myös terveyskeskuksen kanttiinista, joka työllistää viisi henkilöä. Joskus kesäisin kanttiinin tarpeisiin on viljelty vihanneksia omalla palstalla. Jollekin voi olla ihan hyvä ruoputtaa hiljaa kasvimaata eikä pyrkiä sen kummempiin töihin, Sormunen huomauttaa. Yksikössä toimii myös oma ryhmä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille, joilla on paljon sosiaalisia ongelmia. Ryhmä tarjoaa mukana olijoille vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja. Joidenkin koko elämä pyörii ryhmän ympärillä. Kuntouttavaa työtoimintaa Kuntouttava työtoiminta on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Miten vakavasti kunta tehtävänsä ottaa, vaihtelee kunnittain. Keravan työllisyysyksikkö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa noin 60 ihmiselle koko ajan. Kaksi kolmasosaa heistä on yksikön omassa toiminnassa, loput ovat työssä eri puolilla. Työllistäjinä ovat olleet seurakunta, yhdistykset ja säätiöt kaupungin ohella. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkina- tai toimeentulotukea ja sen lisäksi kahdeksan euroa päivässä ylläpitokorvausta. Eläkemahdollisuudet selvitetään Myös eläkepäätösten aikaansaa- 8 SOSIAALITURVA 4/2006

9 minen huonokuntoisille kuuluu yksikön toimialaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei voi päästä, jos ei ensin ole työssä, Sormunen muotoilee. Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa tehdään työkokeilu ja kirjoitetaan lausunto Kelalle. Tarvittaessa turvaudutaan Ilkka Taipaleen apuun eläkepaperien kirjoittamisessa. Oma haasteensa ovat kielitaidottomat maahanmuuttajat, erityisesti naiset, Sormunen kertoo. Naiset ovat eläneet aivan toisenlaisessa kulttuurissa, ja olleet kotona. Nyt heidän pitäisi ryhtyä työskentelemään kodin ulkopuolella ja oppia myös uusi, outo kieli. Keravalta puuttuu työpaja aikuisille, ja se hankaloittaa tulkin varassa asioivien maahanmuuttajien työelämään tutustumista. Heikki Manninen KIRJALLISUUTTA KU Kanttiini tarjoaa ruokaa ja kahvia Me valmistamme täällä 40 ateriaa päivässä, keitämme kahvia, leivomme sämpylät ja pitsat. Joskus teemme tarjottavaa myös kaupungin erilaisiin juhlatilaisuuksiin, Arja Rönn ja Marja Mäkinen kertovat työstään Keravan terveyskeskuksen kanttiinissa. Naisilla on sekä koulutusta alalle että pitkä kokemus ravintoloista. Terveyskeskuksen kanttiiniin he tulivat Keravan kaupungin työllisyysyksikön kautta vuonna 2002 työllistettyinä. Kahden vuoden työllistämisjakson jälkeen työ muuttui vakituiseksi ja jatkuu edelleen. Molemmat vakuuttavat pitävänsä työstään. Palkka on kaupungin palkka, työ on kokoaikainen. Kanttiinissa työskentelee yhteensä viisi henkilöä. Arja Rönn ja Marja Mäkinen ovat olleet työssä pisimpään, muut työntekijät vaihtuvat aika ajoin. Kanttiinissa myydään kahvia, karkkia ja kaikenlaista, mitä kioskeissa yleensäkin. Kanttiini on sekä asiakkaiden että henkilökunnan käytössä. Terveyskeskuksen henkilökunta noutaa kanttiinin keittiössä valmistetut ateriat ja syö ne työpisteissään. Terveyskeskuksen remontti on sen verran kesken, että varsinainen tarjoilulinjasto ei ole vielä käytössä. Heikki Manninen Arja Rönn (vas.) ja Marja Mäkinen huolehtivat, että Keravan terveyskeskuksen asiakkailla ja henkilökunnalla riittää suuhunpantavaa. Heikki Manninen ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ UUTISIA Invalidisäätiö Ortonista vuoden 2005 siirtymätyönantaja on monivuotinen ja sitoutunut yhteist y ö k u m p p a n i Orton siirtymätyöohjelmassamme. Ortonilla on aina nähty siirtymätyöohjelman yhteiskunnallinen ja kuntoutujan kannalta tärkeä merkitys, perustelee Helsingin Klubitalot ry:n johtaja Ansa Holm Ortonin valintaa vuoden siirtymätyönantajaksi. Vuonna 1997 perustetussa Helsingin Klubitalossa on päivittäin mielenterveyden ongelmista kuntoutuvaa työskentelemässä rintarinnan henkilökunnan kanssa palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Siirtymätyön tarkoituksena on tarjota kuntoutujille todellinen työelämäkontakti työtovereineen ja -ympäristöineen. Työnantajalle yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden auttaa kuntoutujaa elämässään eteenpäin ja olla mukana yhteiskuntavastuun kantamisessa. Helsingin klubitalolla on takanaan jo 150 siirtymätyösuhdetta. T SOSIAALITURVA 4/2006 9

10 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön Suomen ensimmäinen hoiva-alan sosiaalinen yritys Mental Oy tarjoaa tehostettuja asumispalveluja päihde- ja mielenterveysongelmaisille. on hieno työpaikka. Työkaveritkin ovat oikein Tämä mukavia, vakuuttaa Katja Heikkilä. Hän toimii ohjaajana Mental Oy:ssä. Heikkilä viihtyy hyvin työssään, vaikka työmatka onkin pitkä. Hän kulkee Suodenniemen kunnan Sävin kylässä sijaitsevaan työpaikkaansa Porista, sadan kilometrin päästä. Pitkien päivien vastapainoksi kahden pienen lapsen äiti tekee nelipäiväistä työviikkoa. Katja Heikkilä on koulutukseltaan sosionomi (amk) erityisalueenaan sosiaalipalvelujen ohjaus. Mental Oy on hänen toinen työpaikkansa. Hänen edellinen, samantyyppinen työpaikkansa meni nurin ja hän siirtyi Mental Oy:n leipiin marraskuussa Mukana siirtyi muutama asiakas. Heikkilän toimenkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden avustamista erilaisten tukien hakemisessa. Lisäksi hän ohjaa liikuntaryhmää kaksi kertaa viikossa. En osaa verrata tätä julkisella sektorilla työskentelemiseen, kun minulla ei ole siltä puolelta kokemusta. Jotkut kurssikaverit ovat kuitenkin pitäneet minua onnekkaana, kun olen yrityksessä töissä, Heikkilä kertoo. Työ räätälöidään työntekijän mukaan Keväällä 2005 perustetussa hoivakodissa on kolme rakennusta, joissa on yhteensä 24 hoitopaikkaa. Henkilökunta koostuu sairaan- ja terveydenhoitajista, sosionomeista, lähihoitajista ja Katja Heikkilä pitää työstään ohjaajana Mental Oy:ssä. Kuvassa hän istuu työpaikallaan pitkän pirtinpöydän ääressä. Hoivakodin asiakkaat ruokailevat ja viettävät aikaa kodin yhteisissä tiloissa. talousihmisistä. Noin 20 työntekijästä seitsemän on vajaatyökykyisiä. Heidän toimenkuvansa räätälöidään kullekin sopivaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijän vajaatyökykyisyys lakkaisi haittaamasta. Korvaus on ihan tarpeellinen, toteaa Päivi Mäenpää Heikki Manninen ja viittaa sosiaalisen yrityksen saamiin työllistämistukiin. Hän on yrityksen toinen omistaja. Mielestäni kuntien tulisi nähdä sosiaalisen yrityksen lisäarvo päätöksiä tehdessään, Mäenpää tähdentää. Yrityksen palkkaamat vajaatyökykyiset ovat pysyvässä työsuhteessa. Heidän olisi ollut vaikea työllistyä muuten. Meillä voi työpaikkahaastattelussa sanoa, että sairastaa selkävaivoja, Mäenpää sanoo ja jatkaa, että tulijoita olisi enemmän kuin on paikkoja. Tarvetta tällaisille työpaikoille on. Terveydenhoitaja Mari Lakkala toimii vajaatyökykyisten tukihenkilönä, joka ohjaa ja neuvoo heitä työssään. Riitta Berg on hoivakodissa oppisopimusopiskelijana. Hän suorittaa lähihoitajan tutkintoa Karkun sosiaalialan oppilaitoksessa. Teoriaopintoja on kahtena iltana viikossa. Riitan tekee vaikeasti työllistyväksi rikki mennyt polvi, jota ei ainakaan vielä voi korvata muovinivelellä. Muisto koripallosta, hän kuittaa. Tavalliset yrittäjän murheet Yrityksen omistajilla, Päivi Mäenpäällä ja Päivi Aaltosella, on vastaavanlainen yritys Nokialla. Se ei toimi sosiaalisena yrityksenä, mutta sielläkin on vajaatyökykyisiä työntekijöitä. Näin yrittäjillä oli toimiva malli valmiina Mental Oy:n perustamista varten. Paikka on tarkoituksella syrjässä, maaseudun rauhassa. Sopivaa paikkaa ei ollut helppo löytää, koska vaatimukset rakennuksille ovat kovat. Hoivayrityksen perustaminen ei ole helppoa. Lääninhallitus ja kunnat valvovat toimintaa. Yrittäjän on täytettävä tietyt kriteerit. Myös palomääräykset ovat tarkkoja, Mäenpää kertoo ja sanoo yrityksen satsanneen paloturvallisuuteen pitkän pennin. 10 SOSIAALITURVA 4/2006

11 Mäenpää arvioi, että vaikka yritysmuotoisiin hoivakoteihin on tarvetta, syntyvät yritykset ovat tuskin sosiaalisia yrityksiä. Esimerkiksi lastensuojelualan yritykseen voidaan ottaa enimmillään kuusi lasta ja siksi henkilökunnan määrä jää pieneksi. Silloin yrityksen on vaikea työllistää vajaakuntoisia sosiaalisilta yrityksiltä vaadittavaa määrää eli 30:a prosenttia yrityksen koko henkilöstömäärästä. Sosiaalisessa yrittämisessä on samat lainalaisuudet kuin muussakin yrittämisessä. Ehkä kahden vuoden päästä voi nukkua yönsä rauhallisesti eikä tarvitse miettiä, pysyykö firma pystyssä, Mäenpää nauraa. Samaan hengenvetoon hän arvostelee sosiaaliseen yrittämiseen liittyvää paperisotaa. Edelläkävijä ei pääse helpolla. Moniongelmaisia asiakkaita Mental Oy:n asiakkaat ovat laajalta alueelta. Ikähaitari ulottuu 25 vuodesta yli 70:een. Miltei kaikki asiakkaat ovat miehiä. He tulevat kuntien maksusitoumuksilla, tosin pieni omavastuukin on. Asiakkaista suurin osa on eläkkeellä ja oikeutettuja asumis- ja hoitotukiin. Heidän asumisensa hoivakodissa perustuu vuokrasuhteeseen. Osa asiakkaista lähtee aikanaan itsenäisesti asumaan, osa jää pysyvästi hoivakotiin. Asiakkailla on yhä enemmän vaikeuksia. Ennen asiakkaalla oli yksi diagnoosi, nyt on tavallista että on sekä päihdeettä mielenterveysongelma ja voi olla kolmaskin diagnoosi, Mäenpää kertoo. Hoivakodissa eletään kodinomaista elämää, kullakin asiakkaalla on oma huoneensa. Yhteisissä tiloissa ruokaillaan ja vietetään aikaa. Päivää rytmittävät työt, joita löytyy kotipiiristä aina lumitöistä uunien lämmittämiseen. Harrastusryhmät kokoontuvat kerran viikossa; liikunnan lisäksi on rentoutus- ja ruokaryhmää. Lauantaisin katsotaan elokuvia, sunnuntaisin on levyraati ja tiistaisin bingo. Jokainen asiakas voi myös varata aikaa henkilökohtaisiin keskusteluihin henkilökunnan kanssa. Heikki Manninen Sosiaalinen yritys saa tukea vaikeasti työllistettävän palkkaukseen Miten edistää sosiaalista yritystoimintaa? Sosiaalinen yritys on periaatteessa tavallinen liikeyritys; se kilpailee samoilla markkinoilla ja samoilla säännöillä kuin muutkin yritykset. Se eroaa tavallisesta yrityksestä kuitenkin siinä, että se työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Heidän osuutensa koko yrityksen henkilöstömäärästä on vähintään 30 prosenttia. Valtio korvaa näin syntyneen alentuneen tuottavuuden maksamalla yritykselle työllistämistukea. Työministeriö pitää rekisteriä sosiaalisista yrityksistä. Vuoden 2006 helmikuun alussa rekisterissä oli 34 yritystä; nämä työllistivät noin 300 työntekijää, joista puolet oli vaikeasti työllistyviä. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta laajan poliittisen yksimielisyyden saattelemana. Lakiin kiinnitettiin suuria toiveita, siitä odotettiin toimivaa asetta rakennetyöttömyyden nujertamiseen. Tulokset ovat olleet kuitenkin suhteellisen vaatimattomia. Kaksi vuotta on tosin lyhyt aika lain vaikutusten puntaroimiseen. Lain sisällössäkin voi olla vikaa; esimerkiksi sosiaalista yrityksistä tammikuussa 2006 väitellyt Pekka Pättiniemi näkee, että laki suosii tuotannollisia yrityksiä, kun taas työpaikkapotentiaalia olisi enemmän palvelualoilla. Lain toimivuudesta onkin tekeillä arvio, jonka pohjalta työministeriö mahdollisesti esittää lakiin korjauksia. Kiinnostusta sosiaaliseen yrittämiseen on olemassa, osoittaa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä edistävän VATESsäätiön loppuvuodesta 2005 pienyrittäjien keskuudessa tekemä puhelinkysely. Kolmasosa tavoitetuista yrityksestä oli kiinnostunut yhteistyöstä sosiaalisten yritysten kanssa. Sosiaalinen yritys oli nimenä tuttu joka seitsemännelle. Puolet yrityksistä oli kiinnostunut lisätiedoista. Kiireellisesti lisätietoja halusi 750 yritystä. Ilmeisesti yritykset ovat kuitenkin lähinnä kiinnostuneet jonkinlaisesta alihankintayhteistyöstä; työntekijöiden suoraan palkkaamiseen ei juuri ole haluja. Myös yritysmuodon muuttamiseen sosiaaliseksi yritykseksi suhtaudutaan nihkeästi. Heikki Manninen Lisätietoja sosiaalisista yrityksistä: Valtion ja kuntien pitää ottaa sosiaaliset yritykset huomioon hankintoja tehdessään. Se on yksi Sosiaalisen Yritystoiminnan Forumin, SYFo:n esityksistä, joilla se edistäisi sosiaalisten yritysten toimintaa Suomessa. SYFo vaatii manifestissaan, että julkisia hankintoja tehtäessä ja tarjouskilpailuja järjestettäessä yhdeksi kokonaistaloudellisuuden arviointikriteeriksi otetaan sosiaalisten yritysten vaikutus työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveysmenoihin. Nämä tekijät on otettava huomioon myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä. SYFo:n vaatimuslistalle sisältyy myös se, että työvoimaviranomaiset eri alueilla yhtenäistävät käytäntönsä sosiaalisten yritysten palkkatuen ja muiden yritystukien, kuten projektituen myöntämisessä. Suomen Setlementtiliiton vuonna 2004 käynnistämässä foorumissa on mukana kokeneita elinkeinoelämän, järjestötoiminnan, tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoista. Setlementtiliiton kumppaneina foorumissa ovat Stakes ja Sitra. SYFo:n puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. SYFo:n manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa löytyy SYFo:n sivuilta: SOSIAALITURVA 4/

12 Selvyyttä käsiteviidakkoon Pasi Ylipaavalniemi Leena Sariola Janne Marniemi Terho Pekkala: Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. Kerava sivua. Mikä erottaa työvalmentajan työhönvalmentajasta? Kolmen kirjaimen lisäksi selkein ero on toiminnan suunnassa; työvalmentaja tukee asiakkaan työkykyä erityistyöllistämisen yksikössä, kun taas työhönvalmentaja yrittää työllistää asiakkaansa avoimille työmarkkinoille hankkii töitä, opastaa niihin ja tukee niin asiakasta kuin työllistävää yritystäkin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä tuetaan monin tavoin. Ainakin työvoimahallinto, kunnat ja kolmas sektori järjestävät tukitoimia. Rahoittajia ovat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja Euroopan sosiaalirahasto. Kysymys voi olla välittömästä tai välillisestä tukemisesta, työkyvyn ylläpitämisestä tai sen parantamisesta. Koko tälle alueelle ei ole olemassa yhteistä, kaikkien osapuolten hyväksymää ja kokonaisuutta kuvaavaa käsitettä. Jos ei kokonaisuudella ole yhteistä nimeä, eivät eri osapuolet puhu yhteistä kieltä myöskään yksityiskohdissa. Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet kirjassa esitetään pelkästään sivun verran eri tahojen määritelmiä käsitteestä vammainen/ vajaakuntoinen. Eri lähtökohdista erilaisilla viitekehyksillä tehdään kuitenkin samantapaista työtä esimerkiksi tuotannollisissa työkeskuksissa, työpajoissa, työllistymisen monipalvelukeskuksissa ja kehitysvammaisten työtoimintayksiköissä. Voimavarojen yhdistäminen on järkevää, ja se vaatii yhteistä kieltä. Sosiaalisen työllistämisen käsitteitä määrittelevä kirja on VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen yhteinen yritys helpottaa suunnistamista käsiteviidakossa. Se on myös tekijätahojen yhteinen kannanotto alan keskeiseksi käsitteistöksi. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja eri viranomaistahojen määritelmät. Lukemisen helpottamiseksi käsitteet on jaettu ryhmiin. Kohderyhmät ovat vammaiset ja pitkäaikaissairaat (A), muuten vajaakuntoiset (B) ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (C). Nämä yhdessä (A+B+C) muodostavat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Sosiaalisen työllistämisen toimialan hahmottamista helpotetaan myös muutamalla piirroksella. Edellä mainitut esimerkit antavat kalpean aavistuksen siitä käsitteiden, merkitysten, toimialojen ja nimikkeiden kirjosta, jonka kanssa kirjan tekijäkollektiivi on painiskellut. Tuloksena on yhteenveto, johon eri käsitteet on koottu, mutta jossa eri painotuksille annetaan tilaa. Kirjassa ei lähdetä esittämään yksiä ainoita oikeita käsitteitä. Esimerkiksi käsitteestä työpaja annetaan ensin lainsäädännön määritelmä, sitä verrataan laajempaan käytössä olevaan määritelmään, ja lopuksi työryhmä muotoilee oman kuvauksensa. Työllistämisen kanssa tekemisissä olevalle kirja on erittäin suositeltava hankinta. Se on ilmainen ja on myös tulostettavissa VATES-säätiön nettisivuilta: Heikki Manninen Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen Pitkä mutta mahdollinen tie työelämään Kuinka pitkään työttömänä olleita voitaisiin tukea ja auttaa työllistymään? Ainakin terveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuutta on parannettava. Työttömien tukemisessa tarvitaan myös sosiaalityötä ja aktiivisia väliintuloja, osoittaa KIPINÄkuntoutuskokeilun arviointitutkimus. Monet kuntoutuskokeilussa mukana olleista pitivät itseään työkyvyttöminä projektiin tullessaan. Ensisijaisena tavoitteena ei monenkaan kohdalla ollut välitön työllistyminen vaan fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn kartoitus ja arjessa selviytymisen tukeminen. Työkykyyn pyrittiin vaikuttamaan pikku hiljaa. Poikkihallinnollinen KIPINÄkuntoutuskokeilu Kuntoutuskokeiluun valitut pääsivät perusteelliseen terveydentilan selvitykseen ja kuntoutukseen. Tämä oli tärkeää, sillä pitkäaikaistyöttömät syrjäytyvät helposti terveyspalveluista. Heidän käyntinsä terveyskeskuksissa ovat usein päivystysluonteisia. Tällöin hoidetaan akuutteja vaivoja, mutta ei tutkita terveydentilaa kokonaisuutena eikä oteta kantaa työkykyyn. Valtakunnallisessa KIPINÄ-kuntoutuskokeilussa etsittiin keinoja 45 vuotta täyttäneiden, pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi. Kansaneläkelaitos toteutti kokeilun yhdessä sosiaali- ja terveys- sekä työministeriön kanssa vuosina Kokeilussa oli mukana 13 projektia eri puolelta Suomea, ja siihen osallistui lähes 450 pitkäaikaistyötöntä. Kuntoutuskokeilu oli suunnattu sellaisille henkilöille, joiden arvioitiin tarvitsevan kuntoutusta ennen osallistumistaan työvoimatoimiston ensisijaisiin toimenpiteisiin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Mukana oli myös henkilöitä, jotka osallistuivat kuntoutukseen kuntouttavan työtoiminnan rinnalla. Osallistujien ei tarvinnut täyttää Kelan kustantaman kuntoutuksen normaaleja kriteerejä vaan he pääsivät kuntoutukseen lievennetyin perustein. 12 SOSIAALITURVA 4/2006

13 Elämänhallinnan paraneminen on ehto työkyvyn saavuttamiselle. Osa työnhakijoista tarvitsee vastaisuudessakin henkilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaa kuntoutusmallia omien voimavarojensa esiin saamiseksi. Mitä pidempään työttömyys jatkuu ja mitä vähemmän tuettuja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, sitä vähäisemmät mahdollisuudet työttömällä on palata työmarkkinoille. Kokonaisvaltaista tukea Kokeilussa työttömille pystyttiin rakentamaan projekti- ja verkostotyölähtöisesti yksilöllisiä palveluketjuja. Sosiaalisiin työkyvyn rajoitteisiin puuttuminen edellytti tiivistä yksilökohtaista tukea ja rinnalla kulkemista. Normaalityössä esimerkiksi työvoimavirkailija ei välttämättä pysty selvittämään työttömän henkilökohtaisia asioita asumisesta, perhetilanteesta tai koko perheen jaksamisesta, vaikka tällaiset asiat ovat tärkeä osa yksilön elämäntilannetta ja vaikuttavat hänen motivaatioonsa. Kokeilussa tehtiin eräänlaista sosiaalista diagnoosia muun muassa kotikäynnein. Näin kuntoutujan elämäntilanne perhettä, puolisoa, lapsia, asumista ja kulkuyhteyksiä myöten saatiin selvitettyä ja häntä pystyttiin auttamaan kokonaisvaltaisesti. Kuntoutujat tunsivat vahvistuneensa Pitkäaikaistyöttömän saama apu oli henkilökohtaista tukea, asioiden perusteellista selvittelyä sekä työ- ja/tai harjoittelupaikan järjestämistä. Selvitettävät asiat liittyivät muun muassa asumiseen ja velkasaneeraukseen. Joissakin projekteissa osanottajat pitivät henkilökunnalta saamaansa tukea ensiarvoisen tärkeänä. Moni kokeiluun osallistunut piti erityisen tärkeänä sitä, että oli paikka, jossa käydä säännöllisesti ja tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Vertaisryhmän tuki koettiin merkitykselliseksi. Projektien merkitys virikkeiden antajana oli myös suuri. Kuntoutujat tunsivat vahvistuneensa. He tarttuivat asioihin ja aktivoituivat, heidän mielialansa ja itsetuntonsa kohenivat ja heidän uskonsa omiin kykyihin ja heidän sosiaalisuutensa lisääntyivät. Pitkä tie työelämään Puolen vuoden sisällä kuntoutuskokeilun päättymisestä avoimille työmarkkinoille oli sijoittunut kaksi prosenttia kuntoutujista. Jollain tapaa työmarkkinoille suuntautuvaan tulokseen päästiin noin joka toisen kuntoutujan kanssa eli henkilö oli töissä yleensä tukityössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa, kurssilla tai hänelle oli tehty realistinen aktivointisuunnitelma. Sosiaalipoliittisesti hyvänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää jo sitä, että kuntoutujien elämänhallinta parani. Elämänhallinnan paraneminen on ehto työkyvyn saavuttamiselle. Varovasti arvioiden noin joka toinen kokeiluun osallistuneista voi aktivoitua työmarkkinoille, mutta siirtyminen esimerkiksi avoimille työmarkkinoille voi tapahtua vain asteittain ja tulee viemään vuosia. Tarvitaan uudenlaisia palvelukäytäntöjä Kuntoutuskokeilun perusteella näyttää aika selvältä, että normaalipalvelut tarvitsevat pitkäaikaistyöttömien asioissa tuekseen projektiluonteisia palveluja, jotka käyttävät keinoinaan muun muassa ryhmäytymistä ja vertaistukea. Myös palvelukäytäntöjä on uudistettava. Osa työnhakijoista tarvitsee vastaisuudessakin henkilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaa kuntoutusmallia omien voimavarojensa esiin saamiseksi. Vasta kuntoutuksen jälkeen he voivat hyötyä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista tiellä kohti työllistymistä. ja tuettuja työmahdollisuuksia Kuntoutuksen jälkeen pitkäaikaistyöttömän selviytyminen riippuu olennaisesti työmarkkinavaihtoehdoista ja -tilanteista. Vaihtoehtoina voivat olla yhtäältä kilpailu avoimilla työmarkkinoilla ja toisaalta työttömyyden jatkuminen, eläkkeelle siirtyminen ilman osittaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia tai työllistyminen suojattuun tai puolisuojattuun työpaikkaan. Mitä pidempään työttömyys jatkuu ja mitä vähemmän tuettuja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, sitä vähäisemmät mahdollisuudet työttömällä on palata työmarkkinoille. On kehitettävä tuettuja työmahdollisuuksia. Tarvitaan esimerkiksi kuntien tukityöpaikkoja ja niissä mahdollisimman pitkäaikaisia työsuhteita, sillä pitkäaikaistyöttömän reitti työmarkkinoille näyttää kulkevan useimmiten tukityöllistämisen kautta. On myös etsittävä keinoja, joilla tuetaan työhön valmentautumista, työssä oppimista ja siinä pärjäämistä. Työnantajat on saatava havahtumaan siihen, että työttömilläkin on voimavaroja ja annettavaa työmarkkinoilla. Työnantajat ovat nykyään arkoja ottamaan töihin työntekijöitä, joilla on työ- tai toimintakyvyn rajoitteita. Ymmärrettävistä syistä työnantajat pelkäävät esimerkiksi pitkiä sairauslomia. Näitä riskejä tulisikin pyrkiä jakamaan siten, ettei työnantaja automaattisesti joutuisi maksajaksi, jos henkilö ei jaksakaan työssä. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa korostuvat lisäksi työntekoon kannustavat ratkaisut, kuten sovitellun työttömyyspäivärahan käyttö. Tukea jo varhaisessa vaiheessa Vaativien asiakkaiden palvelu työhallinnossa voisi alkaa laajaalaisella ja moniammatillisella tulotarkastuksella. Sen tarkoituksena olisi nostaa esiin yksilön todelliset tuen tarpeet ja kohdentaa asianmukainen tuki työttömälle varhaisessa vaiheessa. Työttömyydestä selviytyminen edellyttää pitkäjänteistä tukea ja sitä, että jokaiselle kuntoutujalle tavoitetaso onnistutaan asettamaan hänen omiin voimavaroihinsa nähden oikealle tasolle. Kuntoutujan oma motivaatio on pitkäkestoisen ja muutokseen tähtäävän kuntoutuksen perusedellytys. Ilman sitä kuntoutuminen on mahdotonta. Jotta tuesta olisi hyötyä, työttömän on sitouduttava ajoissa itsensä kehittämiseen. Siksi työttömyyteen on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. LÄHDE Suikkanen, Asko & Linnakangas, Ritva & Harjajärvi, Minna & Martin, Maria: Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:8. Julkaisu verkossa: Julkaisut Asko Suikkanen on sosiologian professori Lapin yliopistossa yhteiskuntatutkimuksen laitoksella. Yhteiskuntatieteiden tohtori Ritva Linnakangas toimii tutkijana samalla laitoksella. SOSIAALITURVA 4/

14 STÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMI Briitta Koskiaho EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Palveludirektiivihanke on syntynyt osana markkinoiden toiminnan tehostamista Euroopan sisämarkkinoilla. Euroopan parlamentti joutui juuri ottamaan kantaa kolmeen ydinkysymykseen: mitkä palvelualat luetaan direktiivin piiriin sekä miten suhtaudutaan alkuperämaakysymykseen ja työoikeudellisiin kysymyksiin. EU:ssa ei sosiaalipolitiikkaan näy suhtauduttavan itsenäisenä politiikan alana, jolla on omat tavoitteet. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut positiiviseen suuntaan, mutta myös välinpitämättömyys on lisääntynyt sitten Cardiffin prosessin 1990-luvun lopulla. Tällöin sosiaalipoliittisia kysymyksiä pidettiin kannustinongelmina ja markkinoiden vääristäjinä. Nyt puhutaan EU:n tavoitteena olevan eurooppalainen kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, joka sosiaalisen osalta voi käytännössä kuitenkin olla mitä tahansa. EU:n toimista eniten suomalaisen sosiaalipolitiikan muotoutumiseen vaikuttaa EU:n yksityistämistä suosiva politiikka. Palveludirektiivihanke on osa tätä politiikkaa. Suomessa palveludirektiivihankkeesta ovat olleet huolissaan lähinnä vain järjestöt, Euroopassa erityisesti kansainvälinen ay-liike. Direktiiviehdotuksen valmistelu Palveludirektiivihanke on syntynyt osana markkinoiden toiminnan tehostamista Euroopan sisämarkkinoilla. Palvelut ovat ainut voimakkaasti kasvava talouden alue Euroopassa, joten palveluiden toiminnan tehostamiseen onkin luontevaa panostaa. EU käsittelee pääsääntöisesti kaikkia palveluja samanarvoisesti niiden tuottajasta riippumatta eli riippumatta siitä, onko kyse yritysten, valtion, kuntien tai järjestöjen tuottamista palveluista. Ainut keskeinen erottelija on, kuuluvatko palvelut ns. yleishyödyllisiin palveluihin vai eivät. Kiistaa on käyty myös sitä, kuuluvatko sosiaalipalvelut sellaisiin yleishyödyllisiin palveluihin, jotka ansaitsevat erityiskohtelun. EU:n huippukokouksessa 2000 hyväksytyssä strategiassa Eurooppa tuli saattaa virtaviivaisen kilpailukykyiseksi ja dynaamiseksi tietoyhteiskuntaan perustuvaksi talousalueeksi. Pitkän valmistelun jälkeen Euroopan komissio sai palveludirektiiviehdotuksen valmiiksi vuoden 2004 alussa. Euroopan parlamentissa on yhtä aikaa ollut meneillään myös selvitystyö laaja-alaisesti ymmärretyistä yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista, jotka olisivat poikkeuksina markkinoiden kilpailun piiriin kuuluvista palveluista. Markkinoilla kilpailtavien palveluiden piiriin kuuluvat kaikki sellaiset palvelut, jotka maksavat eli joista suoritetaan vastike, olkoon maksaja kuka tai mikä taho tahansa. Vakuutusala on jätetty ulkopuolelle erikseen säädeltäväksi. Terveys- ja sosiaalipalvelut luetaan direktiiviehdotuksessa markkinoiden piiriin. Kuitenkin on ollut epäselvää, kuuluvatko vastikkeettomat julkiset palvelut markkinoille. Suomessa tällaisia ovat koulutus, sosiaalipalvelut, julkiset kulttuuri- ja terveyspalvelut siltä osin, kuin niistä ei peritä maksua. Sen sijaan periaatteessa markkinoiden piiriin kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi vanhusten kotipalvelut, joiden kustannuksista palvelun saaja maksaa vaikka vain osan. Direktiivikamppailun yksi ongelmakohta ovat olleet palvelujen tuottajien ja työntekijöiden oikeudet ja valvonta. Kohdellaanko maasta toiseen liikkuvia palvelujen tuottajia ja näiden työntekijöitä sen maan lainsäädännön mukaan, josta palveluntuottaja on lähtöisin vai sen maan mukaan, jossa palveluja annetaan? Ns. alkuperämaaperusteisessa palvelujen määrittämisessä joudutaan helposti sosiaaliseen dumppaukseen eli palkkojen polkumyyntiin. Vuoden 2005 alkupuolella kokoontunut Eurooppa-neuvosto kiinnittikin sosiaaliseen dumppaukseen huomiota. Jäissä olevassa EU:n perustuslakiesityksessäkin puututaan palveluihin korostaen palveluiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, jolloin törmätään taas edellä mainittuihin ongelmiin. Kansainvälisen ay-liikkeen kritiikki Palveludirektiiviä käsiteltiin Euroopan parlamentissa marraskuun lopulla 2005 sen sisämarkkinoiden ja kuluttajainsuojelun komiteassa (IMCO). Täysistunnon äänestykseen direktiivi tuli vuoden 2006 alussa. Euroopan ammattijärjestöjen keskusliitto (ETUC) suhtautui komission vuoden 2005 lopussa antamaan esitykseen hyvin kriittisesti nimenomaan sosiaalipoliittisin perustein. Samoin Saksan ammattijärjestöjen keskus- 14 SOSIAALITURVA 4/2006

15 NEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN LEHTIKUVA / AFP PHOTO / GERARD CERLES Euroopan parlamentti hyväksyi 16. helmikuuta 2006 uuden palveludirektiiviehdotuksen. Se on kompromissi aiemmasta komission ehdotuksesta. Parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsen, saksalainen Evelyne Gebhardt (vas.) sai äänestyksen jälkeen onnittelut ryhmän puheenjohtajalta Martin Schulzilta (keskellä) ja Itävallan edustajalta Johannes Swobodalta. Gebhardt oli keskeinen henkilö komission ehdottamien lähtömaaperiaatteen ja palvelujen kilpailuttamisen laajentamisen vastustamisessa. liitto (DGB) on ärhäkästi tarttunut ehdotuksen epäkohtiin ja epävarmuustekijöihin. Ammattijärjestöjen liittojen joulukuussa 2005 esittämän kritiikin mukaan direktiivin hyväksymisessä pitäisi ottaa huomioon seuraavat varaumat: direktiivin ei tule koskea työlainsäädäntöä, kollektiivisia työmarkkinasopimuksia eikä yleensäkään puuttua teollisiin suhteisiin, palveluihin ei tule soveltaa alkuperämaan vaan palvelujen tulomaan sääntelyä, tulomaan tulee ohjata ja valvoa kaikkia sen alueella annettavia palveluja, erityisen herkät sektorit, kuten tilapäistyötä välittävät organisaatiot ja yksityiset turvapalvelut, tulee sulkea pois direktiivin piiristä ja sekä ns. taloudelliset palvelut että muut yleishyödyllisiksi katsottavat palvelut tulee sulkea pois direktiivistä. Järjestöjen mukaan kilpailun ei tule olla itsetarkoitus. Kilpailu on hyväksyttävää, jos se edistää eurooppalaista elämänlaatua, joten jäsenvaltioiden tulee kyetä suojella työntekijöitään, kuluttajiaan ja ympäristöään. On pitäydyttävä sokeasta sääntelyn purkamisesta ja tehtävä kaikki mahdollinen, jotta saavutettaisiin todellista sosiaalista edistystä. Yleishyödyllisiksi palveluiksi, joiden pitää jäädä direktiivin ulkopuolelle, tulisi lukea sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja finanssipalvelut (viimeksi mainittuihin kuuluvat pankki- ja luottolaitokset, vakuutustoimi, investointilaitokset sekä maksuliikenne), terveyspalvelut, vanhustenhuolto, liikennepalvelut, oikeustoimen alaan liittyvät palvelut (oikeuslaitos, notaari- ja ulosottotoimi), audiovisuaaliset palvelut (radio, TV ja elokuvat) sekä pelitoiminta. Vain oman maan kilpailun piirissä saisivat olla postipalvelut sekä kaasu-, vesi-, energia- ja jätehuolto. Alkuperäisessä komission direktiiviehdotuksessa lähdetään palvelujen alkuperämaaperusteesta, mikä ay-liikkeen mukaan aiheuttaa palkkadumppauksen. Koska direktiiviehdotus ei sisällä minimipalkkavaatimusta, on vaarana, että ulkomainen palvelujen tuottaja maksaa ulkomaisille työntekijöille toisin kuin tulomaassa on säännelty. Tilapäistyövoimaa palkkaavia vuokrafirmoja varten vaaditaan kaikkia EU-maita koskeva erityislainsäädäntö. Ay-liike korostaa, että palvelutyöntekijöiden ja palveluiden on oltava normien, laaduntakuun ja käyttäjänsuojelun piirissä väärinkäytösten ulottumattomissa, kun palvelut avataan vapaalle liikkumiselle. Julkisen sektorin valvontatoiminnan on laajennuttava, jotta palveluntuottajille asetettavat turvallisuus-, ympäristö- ja terveysvaatimukset toteutuvat käytännössä. Tämä kätkee kuitenkin sisäänsä todellisuudessa protektionismia, korostaa ay-liike ja ennustaa jatkuvien oikeudenkäyntien seuraavan uuden toimintalinjan mukana. Jotta EU-tuomioistuimessa ei tarvitsisi käsitellä jäsenmaiden loputtomia tulkintaongelmia, vaadittaisiin eurooppalaisten yhtenäisten vähimmäisstandardien ja tulomaaperiaatteen käyttöönottoa. Sekä työntekijöiden että palveluja saavien kansalaisten on luotettava siihen, että palveluja valvotaan selkein säännöin. Vahinkotapauksissa tai palvelun laadun puutteiden ilmaantuessa asiakkaitten on saatava oikeudenmukaista kohtelua. Kansainvälisen ay-liikkeen edustajat Keski-Euroopassa pelkäävät, että palveludirektiivissä ei tulla ottamaan tarpeeksi huomioon edellä mainittuja sosiaalisesta lähtökohdasta esitettyjä varaumia, koska EU:ssa korostetaan niin voimakkaasti palvelujen keskeistä osaa Euroopan taloudelliselle kehitykselle lähitulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtalo on tässä yhteydessä keskeinen. Keskusteluissa sosiaaliset palvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Ay-liike pelkää EU:n yksipuolistuvan taloudellisten kysymysten hoitajaksi, vaikka se tarvitsisi erityisesti poliittista hahmotusta talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Parlamentin kannanotot Palveludirektiivi tulee koskemaan 450 miljoonan ihmisen arkipäivää EU:n sisämarkkinoilla. Aivan vaatimattomasta hankkeesta ei siis ole kysymys. Palvelujen systemaattinen siirtäminen maasta toiseen on Euroopassa myös uutta. Ei ole kokemusta siitä, miten paljon tosiasiassa tarvittaisiin uudenlaista julkisen vallan sääntelyä palvelujen kilpailuun. Helmikuun puolivälissä 2006 EU:n parlamentti joutuikin ottamaan kantaa kolmeen ydinkysymykseen: mitkä palvelualat luetaan direktiivin piiriin, miten suhtaudutaan alkuperämaakysymykseen ja työoikeudellisiin kysymyksiin. Kokouksia vauhditettiin Strasbourgissa suurmielenosoituksin. Äänestyksen tulokset jäivät monilta osin niin sekaviksi, että komissiolla on uusi työ saada aikaan linjauksia parlamentin ehdotukseen, joka komission jälkeen on menossa valtioiden päämiesten päätettäväksi. Esityksen uumoillaan tulevan loppuvuodesta 2006 uudelleen esille. Parlamentin käsittelyn jälkeen sosiaalipalvelut olisivat jäämässä direktiivin ulkopuolelle kuten julkiset terveyspalvelutkin mutta eivät yksityiset. Alkuperämaaperiaate on ymmärretty siten, että uudet palvelujen tarjoajat joutuvat noudattamaan tulomaan lakeja mutta vanhat saavat toimia alkuperämaan ehdoilla tullessaan toiseen maahan. Suomalaiset olettavat pääsevänsä tarjoamaan palveluja muihin maihin, kuten muutkin pienet Euroopan reunamaat eivätkä näytä olevan huolestuneita siitä, että kansainväliset suuret konsernit ovat jo koko ajan kärkkymässä Suomen markkinoita. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori, emerita. SOSIAALITURVA 4/

16 to-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-oh Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Australialaista sosiaalityöntekijää Penny Clarkia jäi Suomen vierailun jälkeen mietityttämään, kuinka tiukasti ja ajoissa meillä puututaan lasten koulupinnaukseen. Hän osallistui viime keväänä sosiaalialan Cif-vaihto-ohjelmaan. Penny Clark työskentelee Adelaidessa Etelä-Australian osavaltiossa sosiaalityöntekijänä, joka selvittelee lasten koulunkäyntiongelmia. Pinnaukseen puuttuvat ensin kouluissa opettajakoulutuksen saaneet opinto-ohjaajat. Clarkin tapaisten erityistyöntekijöiden vastaanotolle lapsi lähetetään vasta, kun koulun keinot eivät enää riitä. Kouluissa ei ole sosiaalityöntekijöitä. Yleensä konsultoin ensin koulua. Jos neuvoistani ei ole apua, alan itse työskennellä lapsen ja perheen kanssa. Joskus asiakassuhde kestää koko oppivelvollisuusajan, Clark kertoo. Selvitän myös, olisiko koulussa tai lapsen lähipiirissä joku, joka pystyisi tukemaan lapsen koulunkäyntiä. Kun koulu saa minulta tarkempaa tietoa koulunkäyntivaikeuden taustoista, se ehkä osaakin auttaa. Australiassa pakollinen koulunaloitusikä on 6 vuotta, mutta useimmat lapset aloittavat koulunsa jo 5-vuotiaina. Sitä edeltää 4-vuotiaiden puolipäiväinen esikoulu. Oppivelvollisuus päättyy 16-vuotiaana. Erja Saarinen Penny Clarkin mielestä on aina hyvin huolestuttavaa, jos lapsi tai nuori jää pitkäksi aikaa kotiin eikä tee mitään. Jos hänen on mahdotonta käydä tavallista koulua, erilaisia koulunkäyntivaihtoehtoja ja oppimistapoja pitää olla tarjolla. Erityistyöntekijät samassa yksikössä Koulutoimi on noin kahden miljoonan asukkaan Etelä-Australian osavaltiossa jaettu 18 piiriin. Jokaisessa piirissä yksi sosiaalityöntekijä keskittyy koulupinnausongelmaan. Koska meillä on koulupakko, koulunkäynnin laiminlyömiseen suhtaudutaan vakavasti. Poissaolot ja niiden taustalla olevat ongelmat ovat iso syrjäytymisriski, Clark painottaa. Hänen vastuullaan on lähes 40 koulua ja myös maantieteellisesti suuri alue. Asiakkaita tulee sekä yksityisistä että valtion kouluista. Koulun lisäksi vanhemmat voivat ottaa Clarkiin yhteyttä. Yhteydenottoja tulee myös lastensuojelusta, poliisilta ja naapureilta, jotka ovat nähneet, ettei lapsi mene kouluun. Samassa yksikössä työskentelee puheterapeutteja, koulupsykologeja sekä kriisityöhön keskittyvä sosiaalityöntekijä, joka käsittelee esimerkiksi tulipalon tai oppilaan kuoleman kouluissa nostattamia kriisejä. Yksikössä työskentelee myös erityisopettajia. Koulupinnauksen monet syyt Clarkin asiakkailla koulupinnaus on päällimmäinen pulma, mutta siihen voi olla monia syitä; lapsi voi olla sairastellut paljon, esimerkiksi kärsinyt masennuksesta. Joillain vanhemmilla on niin vakavia ongelmia, etteivät heidän voimansa riitä lasten koulunkäynnistä huolehtimiseen. Clark voi totuttaa koulupelosta kärsivää lasta vähitellen koulurakennukseen, ihmisiin ja koulussa tapahtuviin asioihin. Jollain lapsilla on oppimisvaikeuksia, joita ei ole diagnosoitu. Heidät hän ohjaa jatkotutkimuksiin yksikön psykologeille. Jotkut vanhemmat ovat ylisuojelevia. Esimerkiksi astmaattisen lapsen vanhemmat voivat ajatella, ettei lapsi voi mennä kouluun tiettyinä päivinä. Tällöin käydään läpi, millaiset olot koulussa on ja miten koulu voi tukea lasta. Yhdessä perheessä 8-vuotias tyttö päätti, milloin hän suvaitsee mennä kouluun. Kävin perheessä useamman viikon ajan ja keskustelin vanhempien kanssa siitä, mitkä asiat ovat vanhempien vastuulla. Vanhempainkasvatus on tärkeä osa työtä. Lapsi ja vanhemmat saavat valita mieleisensä tapaamispaikan. Harva haluaa tavata toimistolla tai koulussa. Yleensä tapaamista toivotaan esimerkiksi kahvilassa. Perhe voi aina ottaa haluamiaan ihmisiä mukaan keskusteluihin. Nuorimmat ovat etusijalla Koulunkäyntiongelmia on monilla lapsilla ja Clarkin täytyykin asettaa asiakkaat tärkeysjärjestykseen. Ikä on yksi valintaperuste. Otan ensisijaisesti vastaan nuorimmat lapset, etenkin jos näyttää siltä, että ongelmien paisuminen on helposti ehkäistävissä, kun niihin puututaan ajoissa. Jos lapsi on pinnannut koulusta useamman kuukauden, on epätodennäköistä, että pystyisin auttamaan häntä. Hän on jo kehittänyt erilaisen mallin elää. Näiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustelen yleensä vaihtoehtoisista tavoista käydä koulua. Niitä on monenlaisia. Australiassa koulun voi suorittaa esimerkiksi puhelin- ja verkkoyhteyksien välityksellä sekä postitse lähetettävien oppimateriaalien avulla. Etäkoulunkäyntiä on kehitetty jo vuosikymmeniä, koska maassa on kaukana muusta asutuksesta sijaitsevia yhteisöjä, kuten suuria lammasfarmeja, joiden lapsilla on pitkät matkat kouluun. 16 SOSIAALITURVA 4/2006

17 jelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelm Ongelmat kasautuvat alkuperäisväestölle Australian väestöstä noin prosentti on mantereen alkuperäisiä asukkaita aboriginaaleja. Heidän lapsillaan on paljon koulunkäyntiongelmia. Clarkin asiakkaista heitä on pari prosenttia. Clarkin kanssa samassa yksikössä työskentelee erityistyöntekijöitä, jotka ovat paneutuneet aboriginaaliperheiden lasten koulunkäyntipulmiin. Heidän kanssaan Clark neuvottelee aina, kun hänellä on asiakkaana aboriginaaliperhe. Aboriginaalitaustaisten lasten tukena on erityistyöntekijöitä myös kouluissa. Tarkistan erityistyöntekijältä muun muassa sen, osaavatko vanhemmat lukea, jotta heitä voisi lähestyä kirjeitse. Entä miten hän uskoo perheen suhtautuvan siihen, että valkoinen työntekijä ottaa yksin yhteyttä vai onko parempi, että otan erityistyöntekijän parikseni. Kaikki eivät opi istumalla ja kuuntelemalla Clarkin mukaan yksi syy aboriginaalitaustaisten lasten kouluvaikeuksiin on se, että heidän kulttuurissaan asioita ei opetella istumalla ja kuuntelemalla opettajaa vaan vuorovaikutteisilla tavoilla. Australian kouluissa on yritetty kehittää heidän oppimistapaansa paremmin sopivaa opetusta. Ylipäänsä ihmiset oppivat eri tavoin ja oppimistapojen erot pitäisi ottaa opetuksessa huomioon. Itsekin opin paremmin, jos saan kokeilla asioita. En pidä luentojen kuuntelusta. Vaikeuksien taustalla on myös se, että maahan tulleet siirtolaiset kohtelivat alkuperäisasukkaita äärimmäisen huonosti. Hyvin pitkään heiltä otettiin lapset pois ja annettiin valkoisiin perheisiin. Monien perheiden jäsenillä on taustallaan raskaita traumoja. Täysin syystä he suhtautuvat epäilevästi kaikkeen valtaväestön byrokratiaan ja koulu lasketaan siihen kuuluvaksi. CIF-vaihto-ohjelma Council of International Fellowship -ohjelma on tarkoitettu ihmissuhdealan ammattilaisille, kuten sosiaali- ja nuorisotyöntekijöille. Se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ammatillisia kokemuksia eri kulttuureja edustavien kollegoiden kanssa. Ohjelma sisältää tutustumista omaan alaan ja vierailumaan kulttuuriin 4 10 viikon ajan, USA:ssa usean kuukauden ajan. Osallistujat majoittuvat paikallisiin isäntäperheisiin. Vaihto-ohjelmia on muun muassa USA:ssa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Uusi vaihto-ohjelma Australiassa ja Uudessa-Seelannissa alkaa vuonna Suomessa on ollut oma ohjelma vuodesta Lisätietoja verkossa Isäntäperheitä tarvitaan Lapsen tilannetta on seurattava tarkkaan Clark on kehittänyt yhteistyötä erityisesti lastensuojelun kanssa. Häntä ovat harmittaneet tapaukset, joissa lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus siksi, ettei hän käy koulua, mutta asiasta ei ole ilmoitettu hänelle: Koulutoimen sosiaalityöntekijällä on käytännössä paras mahdollisuus seurata ja tukea koulunkäyntiä. Lastensuojelun voimavarat eivät riitä siihen. Paras tulos saadaan koulutoimen ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden yhteistyöllä. Seuranta on merkittävä osa työtäni ja painotan sen tärkeyttä myös koululle. Jos koulu seuraa lapsen koulunkäyntiä huolellisesti, minun työpanostani ei tarvitakaan. Poliisi voi toimittaa lapsen kouluun Clark tekee yhteistyötä myös poliisin kanssa. Australian lainsäädännön mukaan poliisi voi Nyt on taas se aika, jolloin perheemme odottaa soittoa CIF:n vaihto-ohjelman isäntäperhevastaavalta. Perheeseemme on jo yli 10 vuoden ajan tullut toukokuussa pariksi viikoksi sosiaalityöntekijä jostain päin maailmaa, muun muassa Filippiineiltä, Australiasta ja Tšekistä. Nuo toukokuun viikot ovat innostavaa aikaa: pitkiä keskusteluja, oman alan ja kotimaan katsomista uusin silmin sekä tutustumista uuteen kulttuuriin ilman, että tarvitsee matkustaa minnekään. Ohjelmassa on myös yhteisiä juhlia kaikkien Suomen ohjelmaan osallistujien kanssa. Lapsemme ovat saaneet pienestä pitäen aimo annoksen kansainvälisyyskasvatusta ja koko perheemme pitkäaikaisia ystäviä. Isäntäperheen pitää tarjota stipendiaatille oma huone ja aamu- ja iltapalat. Isäntäperheitä tarvitaan eri puolilta Suomea. Jos isäntäperheenä toimiminen kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa Pirkko Fihlmaniin puh Erja Saarinen toimittaa koulusta pinnaavan lapsen kouluun tai kotiin. Jos lapset liikkuvat koulun ulkopuolella koulutuntien aikaan, heillä täytyy olla lupalappu. Muuten poliisi voi poimia heidät, vaikka sitä tapahtuukin harvoin. Asiasta ilmoitetaan myös lapsen vanhemmille. Vanhemmat voivat saada sakkoja siitä, etteivät heidän lapsensa mene kouluun, mutta vain silloin, jos he vastustavat lapsensa koulunkäyntiä. On selvää, että osa teini-ikäisistä ei yksinkertaisesti tottele vanhempiansa eikä vanhempia voi siitä sakottaa. Sakkoja annetaan äärimmäisen harvoin. Sakko ei auta lapsen koulunkäyntiä millään tavalla ja meidän tehtävämme on tukea lasta ja vanhempia hoitamaan koulunkäynti kunnialla, Clark painottaa. Pinnaus on ongelma kaikkialla Suomessa kouluja kierrellessään Clarkille tuli aika ajoin sellainen olo, ettei koulupinnaukseen puututa täällä riittävän ajoissa ja vakavasti. Eräässä koulussa ahdistuksesta kärsivä nuori oli pitkään poissa koulusta ilman, että hänelle järjestettiin toisenlaista koulunkäyntimahdollisuutta. On aina huolestuttavaa, jos 15-vuotias jää kotiin eikä tee mitään. Koulussa ajateltiin, ettei koulu voi tehdä mitään ennen kuin hän on valmis palaamaan kouluun. Erään suuren yläasteen rehtori kertoi, ettei heillä juuri ole poissaolo-ongelmia. En oikein usko sitä, koska kaikkialla murrosikäisillä on tällaisia ongelmia. Australiassa jokaisella koululla pitää olla ohjelma, johon on koottu toimet koulupoissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Joissain kouluissa lähtee automaattisesti tekstiviesti vanhemmille lapsen poissaolosta. Koulupinnaus on koko yhteisön ongelma. Haluamme, että kaikki tekevät osansa, jotta lapset saavat koulunsa käytyä. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 4/

18 to-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-oh Riitta Raita Varjoja Hollannin kauniissa maisemassa Ovatko vapaamielinen maahanmuutto- ja huumepolitiikka kriisissä? Olin Hollannissa sosiaalialan Cif-vaihto-ohjelmassa tulppaanien ja narsissien kauneimpaan kukinta-aikaan, mutta monipuolinen ohjelma tutustutti minut paitsi myönteisiin myös maan nurjiin puoliin, kuten maahanmuuttajien vaikeaan tilanteeseen ja huumeongelmiin. Neliviikkoisen vaihto-ohjelman aikana perehdyin monessa paikassa maahanmuuttajien tilanteeseen. Sain sen käsityksen, että pinnan alla kytee monia ristiriitoja, jotka ovat viime vuosina aika ajoin jo nousseetkin pinnalle. Suosittu poliitikko Pim van Fortuyn murhattiin Amsterdamissa kolme vuotta sitten päivää ennen vaaleja. Hän vaati radikaaleja muutoksia pakolaispolitiikkaan. Hänen mielestään maassa piti huolehtia niistä ulkomaalaisista, jotka jo olivat siellä, mutta vastedes pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien pääsyä maahan pitäisi tiukentaa. Maailmalla herätti kohua myös elokuvaohjaaja Teo van Goghin raaka murha syksyllä Hän oli ohjannut elokuvan, joka käsitteli musliminaisten alistettua asemaa. Vapaamielisyydestä tiukempaan otteeseen Hollanti on ollut vapaamielinen maa pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. 16 miljoonan väestöstä yli kolme miljoonaa on ulkomaalaistaustaisia. Joissain kaupungeissa, kuten Amsterdamissa ja Rotterdamissa, ulkomaalaistaustaisia ihmisiä on 40 prosenttia asukkaista. Heidän osuutensa Artikkelin kirjoittaja Riitta Raita (keskellä) kahden muun Hollannin Cif-vaihto-ohjelmaan osallistuneen sosiaalialan työntekijän kanssa: Tina Thuresson työskentelee Ruotsissa kovien huumeiden käyttäjien parissa ja intialainen Hema Kulkami köyhien perheiden pienten koululaisten parissa. kasvaa edelleen, koska maahanmuuttajaperheisiin syntyy enemmän lapsia. Maahan kutsuttiin 1960-luvulla marokkolaisia ja turkkilaisia töihin muun muassa vihanneksia poimimaan. Heitä ja heidän perheitään tuli lisää ja 1980 luvuilla. Heidän uskottiin palaavan kotimaahansa, mutta toisin kävi. Noihin aikoihin maahan tuleville ulkomaalaisille ei järjestetty riittävää kielenopetusta. Tämän vuoksi etenkään vanhempi maahanmuuttajaväestö ei osaa hollannin kieltä. Isoimmissa kaupungeissa ulkomaalaistaustaiset ihmiset asuvat omilla alueillaan, eivätkä he siksi opi kieltä tavanomaisessa vuorovaikutuksessa muun väestön kanssa. Toiset maahanmuuttajat pitäytyvät tiukasti omaan kulttuuriinsa. Tämä aiheuttaa ristiriitoja paikallisen väestön ja myös heidän omien lastensa kanssa, jotka oppivat koulussa hollannin kielen ja kasvavat sitä kautta paremmin sisälle yhteiskuntaan ja maan kulttuuriin. Viime vuosina maahanmuuttajille on ollut tarjolla monipuolinen integraatio-ohjelma. Jotta maahan tulleen ihmisen oleskelulupa jatkuisi ja hän voisi saada Hollannin passin, hänen on opiskeltava kieltä ja osallistuttava kursseille, jotka antavat tietoa hollantilaisesta yhteiskunnasta. Ohjelma on ollut kallis ja sen jatkuminen on epävarmaa. Hallitus on myös tiukentanut ulkomaalaisten pääsyä maahan. Maassa olevien pakolaisten puolisot eivät enää pääse maahan, ennen kuin he ovat jo kotimaassaan osoittaneet kielikokeessa riittävän hollanninkielen taidon. Hollannissa on paljon maassa laittomasti oleskelevaa väestöä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten oleskelulupien käsittely voi viedä vuosia. Sinä aikana monet asettuvat perheineen maahan, eivätkä halua palata kotimaahansa, vaikka lupaa ei heltiäisikään. Mistä he saavat rahansa toimeentuloon, koska heillä ei ole työlupaa, eikä mitään laillisia etuuksia? Yhdyskuntatyötä maahanmuuttajien asuinalueella Yhdyskuntatyöhön tutustuin Rotterdamin esikaupungissa Delfshavenissa. Siellä asuu 18 SOSIAALITURVA 4/2006

19 jelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelm enimmäkseen vähävaraisia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, joista osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa, eikä osaa hollannin kieltä. Asukkaat edustavat 60 eri kansallisuutta; heitä on muun muassa Marokosta, Turkista ja Surinamista. Yhdyskuntatyön projekti on onnistunut parantamaan alueen sosiaalista ilmapiiriä ja vähentämään rikollisuutta ja huumeongelmia. Projektin työntekijät kuuntelevat ihmisiä ja tekevät työtä heidän kanssaan. Myös vapaaehtoisia on mukana asukastyössä. Tärkeintä on kuitenkin se, että asukkaat tekevät itse yhdessä työtä paremman asuinalueen hyväksi. He huolehtivat talojen kunnostamisesta, taiteilija maalaa seiniä ja yhdessä syödään aterioita. Tutustutaan toinen toisiinsa, jolloin on helpompi hoitaa yhteisiä asioita. Projektia esitteli marokkolaistaustainen sosiaalityöntekijä. Hän piti hyvänä sitä, että maahanmuuttajaperheiden sukulaiset asuvat lähellä toisiaan ja voivat helposti auttaa toinen toisiaan. Muualta olin sitä vastoin kuullut kritiikkiä siitä, että maahanmuuttajaperheet kasautuvat samoille alueille ja siksi monet eivät opi maan kieltä eivätkä muutoinkaan sisäistä maan kulttuuria. Erilaista kielenopetusta Kielenopetus on tavallisesta poikkeavaa, jos oppilaat eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla kielellään. Marokon vuoristoseuduilta on tullut Hollantiin luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Etenkään sellaiset naiset, joiden miehet haluavat heidän pysyvän tiiviisti kotona, eivät opi hollantia. Tapaamani kielenopettajan oppilaana oli marokkolainen nainen, joka oli asunut 15 vuotta Hollannissa, eikä hän vielä osannut maan kieltä. Näille ihmisille opetetaan hollantia hyvin havainnollisesti. Apuna käytetään kuvia, eleitä ja liikkeitä. Esimerkiksi sana istua opetetaan istumalla ja kävely kävelemällä. Huumepolitiikka on tiukentumassa Hollanti on tunnettu liberaalista huumausainepolitiikastaan. Niin sanottuja mietoja huumeita, kuten kannabista, voi ostaa laillisesti, mutta kovat huumeet ovat kiellettyjä. Kuka tahansa voi mennä Coffee shop iin nauttimaan vaikkapa hashista. Ikäraja näihin kahviloihin on 18 vuotta, mutta nuoremmat saavat helposti huumeita kavereiltaan. Hallitus on ollut sitä mieltä, että mietojen huumeiden käytöstä aiheutuvat haitat ovat hallittavissa. Kuulin kuitenkin, että suunnitteilla on tiukentaa mietojen huumeiden saatavuutta, koska etenkin nuorille on tullut vahinkoa niiden käytöstä. Jatkuva käyttö on voinut vahingoittaa aivoja ja vaikeuttaa esimerkiksi opiskelua. Kirkko kokoaa kovien huumeiden käyttäjiä Rotterdamin keskustassa lähellä rautatieasemaa on kiistelty Paulus-kirkko, jossa kovien huumeiden käyttäjät oleskelevat. Noin 25 vuotta sitten kirkko alkoi päästää suojiinsa vaikeasti huumeongelmaisia ihmisiä. Alussa toiminnassa oli mukana kirkon henkilökunnan lisäksi vapaaehtoisia. Toiminta on kuitenkin laajentunut ja tätä nykyä kirkolla työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää, kolme lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja työntekijöitä, jotka huolehtivat järjestyksestä ja turvallisuudesta. Ongelmakäyttäjät pystyvät paremmin hallitsemaan elämäänsä, kun he saavat tarvitsemaansa apua. Kirkolla voi ruokailla halpaan hintaan ja yöpyä pienestä maksusta. Jotkut hakeutuvat sairaalaan korvaushoitoon. Alussa oli vaikeuksia, mutta vähitellen kirkko vakiintui huumeongelmaisten keskukseksi. Ongelmakäyttäjien majailu keskellä kaupunkia ei kuitenkaan ole kaikkien mieleen ja toiminnan lakkauttamisestakin on keskusteltu. Mitä siellä majaileville ihmisille tapahtuu, jos paikka suljetaan? Perustetaanko vastaava paikka syrjemmälle? Onko heidän joukossaan ihmisiä, jotka ovat vielä kuntoutettavissa irti aineista? Jäin miettimään, onko Hollannissa oltu liian liberaaleja huumeiden suhteen. Saako niitä liian helposti? Porttiteorian mukaan miedot huumeet voivat johtaa kovien huumeiden käyttöön teoriassa voi olla perää. Keskustelimme Paulus-kirkossa siitä, että erityisesti nuoret tarvitsevat tietoa huumeista. Huumeiden käyttö on ihmisen valinta, mutta sen vaarat tulee tietää. Huumeiden käyttäjät siivoavat kaupunkia Rotterdamissa Topscore-niminen paikka tarjoaa työtehtäviä kovien huumeiden käyttäjille. Toiminta alkoi kymmenisen vuotta sitten yksityisen, vapaaehtoistyötä tekevän henkilön aloitteesta. Noin 120 huumeiden käyttäjää lähtee Topscoresta aamuisin kaduille, metroasemille ja puistoihin siivoamaan. He puhdistavat graffiteja ja siivoavat myös poliisiasemilla. Työstä he saavat palkan. Työaikana huumeiden käyttö on kielletty. Topscoren ansiosta ihmiset tienaavat itse rahaa, eikä heidän tarvitse varastaa sitä. Rotterdamissa huumeet eivät maksa huimia summia, joten ne voi rahoittaa kohtuullisilla tuloilla. Samat ongelmakäyttäjät käyvät ruokailemassa ilmaiseksi nunnien ylläpitämässä ruokalassa lähistöllä. Nunnien toiminta on lähtöisin Belgiasta, missä oli aloitettu äiti Teresan ajatuksiin perustuvaa hyväntekeväisyyttä vähävaraisille ihmisille. Perhe auttaa ensin, sitten vapaaehtoistyö Hollannissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä. On tavallista, että erityisesti perheelliset naiset tekevät osa-aikatyötä ja tämä jättää aikaa myös vapaaehtoistyölle. Perheen ja naapureiden oletetaan ensisijaisesti huolehtivan kotiavun tarpeessa olevista läheisistään. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, vapaaehtoistyöntekijät ovat käytettävissä. Vasta sen jälkeen voi pyytää kunnallista kotiapua. Valtio pyrkii ja joutuu säästämään ikääntyvän väestön hoidon kasvavissa kustannuksissa. Hollannissa kunnalliset sosiaalitoimistot myöntävät varattomille ihmisille rahallista tukea. Varsinaista sosiaalityötä tekevät enimmäkseen eri yksityisten organisaatioiden työntekijät. Ne saavat siihen valtiolta rahoitusta. Haagissa tutustuin sosiaalitoimen yksikköön, joka antaa neuvontaa asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi kielivaikeuksien takia itse selviä etuuksien viidakossa. Neuvontaa saavat etenkin maahanmuuttajat, jotta he osaisivat hakea avustuksia ja eläkkeitä sekä hoitaa veronsa ja velkansa. Tukea saa myös asumista ja työnhakua koskevissa ongelmissa. Kaksi kolmasosaa asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia. Vastaavia infopisteitä on Haagissa 12. Euroopan yhteisiä ongelmia? Neljän viikon aikana tutustuin Hollannin kolmeen suurimpaan kaupunkiin Amsterdamiin, Haagiin ja Rotterdamiin upeisiin, erilaisiin kaupunkeihin. Niiden ongelmat jäivät mieleen pyörimään: massoittain ulkomaalaisia, työttömyyttä, huumeongelmia, mafiastakin kuulin kerrottavan. Tulppaanit ja narsissit olivat ihastuttavia, tuulimyllyt toinen toistaan somempia. Mutta näinkö kauniin maiseman takana yleistä eurooppalaista tulevaisuutta, ongelmia, joiden kanssa eletään ja joihin haetaan kaikkialla ratkaisuja? Asuminen paikallisten ihmisten luona ja lukuisat keskustelut heidän kanssaan antoivat minulle paljon sellaista tietoa, joka ei ollut tavanomaista turistitietoa vaan raotti ovea sisälle hollantilaiseen yhteiskuntaan. Kirjoittaja toimii sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaalivirastossa aikuisten palveluissa eläkeselvitysyksikössä. SOSIAALITURVA 4/

20 OSAAMISKESKUKSET ENNAKKO- TUTUIKSI PÄÄTÖKSIÄ UUSIIN TEHTÄVIIN ISO:n väki toivoo kunnollisia edellytyksiä rauhalliselle kehittämistyölle Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISO:n väki on miettinyt perusteellisesti kehittämistyön ominaislaatua ja pyrkinyt rauhalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen, vaikka olot eivät sitä suosikaan. ISO:n johtajasta Tarja Kauppilasta työaikaa kuluu harmittavasti toimintaedellytysten varmistamiseen. Rahaa on tarjolla vain pätkäkehittämiseen hankkeissa. Viime syksy meni Helsingissä ramppaamiseen, kun vastustimme osaamiskeskusten tosi niukan perusrahoituksen leikkaamista entisestään. Kehittämistyön kehnoista lähtökohdista huolimatta isolaiset ovat onnistuneet kirkastamaan sosiaalialan systemaattista kehittämisnäkyä. Puolustamme aikaa vaativaa rauhallista kehittämistä. Emme arvosta sellaista kehittämishulluutta, että ulkoaohjautuvasti tarrataan kaikkeen tarjolla olevaan rahoitukseen. Itä-Suomen kokoontumisajot eli ISO:n henkilökuntaa kokoontuneena tiimipalaveriin Kuopioon eri puolilta Savoa, Karjalaa ja Kainuuta. Kuvassa vasemmalta Ritva Pääkkönen, Johanna Antikainen, Tarja Kauppila, Mali Soininen, Sirpa Blom ja Arja Jämsén. Erja Saarinen Osaamiskeskuskierroksen jälkeen Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat merkillisiä organisaatioita. Keskus-sana luo odotuksen isosta rakennuksesta, jossa on paljon väkeä, mutta näissä keskuksissa ihmisiä on vain muutama ja heistäkin harva yhdessä paikassa. Itse rakennus on yleensä nurkkaus jonkin muun organisaation tiloissa. Muutamille yksilöille on ladattu tehtäviä isonkin keskuksen verran. On valtakunnallista ja alueellista tehtävää, kehittämistä, tutkimusta ja hallintoa, eri puolilla erilaisin alueellisesti perustelluin painotuksin. Ja useimmiten on vain yksi ihminen maakuntaa kohti pitämässä niitä kaikkia käsissään. Kun toiminta alkoi, nämä samat ihmiset ideoivat yhtä aikaa valtakunnallista ja alueellista verkostoa. Tämän järkevyyden kyseenalaisti yhden keskuksen johtaja toteamalla, ettei kukaan perusta firmaakaan yhtä aikaa Suomeen ja Kiinaan vaan lähtee jostain pienin askelin liikkeelle. Valtakunnallisesti verkostoon on satsattu vähän. Joidenkin keskusten henkilökuntaa kasvattavat hanketyöntekijät, jotka tuovat työyhteisöön paljon, mutta myös vievät paljon mukanaan ja lisäävät muutamien vakituisten hallintotehtäviä. Tutkimuksen, opetuksen ja käytännön yhteistyötä vahvistamaan keskuksiin on paljolti palkattu tohtorisihmisiä, mutta heidän työnsä on pitkälti hallinnointia ja myös toimistorutiineja. Olen seurannut osaamiskeskuksia niiden syntyvaiheista lähtien ja käynyt runsaan vuoden aikana tekemässä juttua niistä kaikista. Olen tavannut paljon innostuneita ja osaavia kehittäjiä, mutta yhä enemmän innostuksen rinnalla on näkynyt turhautuminen ja väsyminen niukkoihin resursseihin. Toivottavasti viimesyksyinen perusrahoituksen leikkaaminen ei turhauttanut ketään lopullisesti. Erja Saarinen 20 SOSIAALITURVA 4/2006

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio 1. Ei ongelmia: kohtaukset

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot