SOSIAALITURVA. Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA sosiaalialan riippumaton ammattilehti 4/06 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Sosiaalialan osaamiskeskuskierros päättyy Itä-Suomeen Pitkäaikaistyöttömän vahvuudet esiin muutossosiaalityöllä

2 Pääkirjoitus 6. maaliskuuta 2006 Uudistus jäi puolitiehen Tuleeko työmarkkinatuki- ja toimeentulotukiuudistus tehostamaan, selkeyttämään ja aktivoimaan julkisen sektorin tukitoimia työllistymisen edistämiseksi? Saavatko työttömät tehostettuja työllistymistä tukevia palveluita, hyötyvätkö he niistä ja työllistyvät? Lain valmistelun yhteydessä sosiaalialan ammattilaiset esittivät, että aktivointi tehostuisi pienilläkin voimavaralisäyksillä, joilla kuntiin ja työvoiman palvelukeskuksiin voitaisiin palkata edes hieman lisää sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Ammattilaisten kannasta huolimatta tämäkin uudistus toteutettiin kustannusneutraalisti. Niinpä nähtävissä ei ole sellaisia rahoja ja varsinkaan käytännön toimia, joilla valtio ja kunnat yhdessä lisäisivät sosiaalitoimen voimavaroja työttömien aktivoimiseksi. Entä miten uudistuksessa käy niiden ihmisten, jotka eivät edelleenkään työllisty. Tuoko uudistus heille uutta tukea ja uusia palveluja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä? Helpottuuko heidän arkensa ja taloudellinen asemansa vähimmäisturvaviidakossa? Vastaus on karu ei. Uudistusten jälkeenkin pitkäaikaistyöttömän on haettava täydentävää toimeentulotukea. Asiakas joutuu yhä juoksemaan monella luukulla. Edelleenkin kunnallinen toimeentulotuki paikkaa kaikki mahdolliset ja mahdottomat muun järjestelmän aukot ja epätarkoituksenmukaisuudet. Tämä aiheuttaa turhaa työtä ja byrokratiaa myös kuntien sosiaalitoimelle. Vaikka työmarkkinatuki- ja toimeentulotukiuudistus on vasta tullut voimaan eikä sen saavutuksia voida vielä arvioida, on varmaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa on tarvetta palata näihin ongelmiin. Edelleen saadaan odottaa vähimmäisturvajärjestelmän uudistamista, työmarkkinatuen tason korotusta suhteessa toimeentulotukeen. Samoin odottaa heikoimmassa asemassa olevien turvaksi säädettävä ns. sosiaalitakuu: toimeentulotukiasian käsittely määräajassa, sosiaalityön palvelujen saatavuuskriteerit, sosiaalihuollon asiakkaan oikeus päästä palvelujen tarpeen arviointiin sekä oikeus saada tarvitsemansa palvelut määräajassa. Todellisuudeksi nämä saadaan poliittisilla päätöksillä niin eduskunnassa kuin kunnissa. Tero Ristimäki Kirjoittaja on Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kehittämispäällikkö ja Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. SOSIAALITURVA 4/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 4/2006

3 Tässä numerossa Arja Rönn (vas.) ja Marja Mäkinen työllistyivät Keravan kaupungin työllisyysyksikön avulla, s Nämä naiset tietävät tekevänsä tärkeää työtä viemällä vanhuksille iloa kotiin. Iloa kotiin -toimintamallista s Katja Heikkilä pitää työstään ohjaajana Mental Oy:ssä, joka on Suomen ensimmäinen hoiva-alan sosiaalinen yritys, s Uudistus jäi puolitiehen Tero Ristimäki 4 Vanhukselle aikaa ja apua työttömälle mielekästä työtä Lea Suoninen-Erhiö 6 Muutos parempaan on aina mahdollinen Lea Suoninen-Erhiö 7 Kolumni Minä vaan hei! Teemu Tiensuu 8 Työtä ja työstä palkkaa vaikka tuettuna Heikki Manninen 9 Kanttiini tarjoaa ruokaa ja kahvia Heikki Manninen 10 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön Heikki Manninen 12 Selvyyttä käsiteviidakkoon Heikki Manninen 12 Pitkä mutta mahdollinen tie työelämään Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen 14 EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Briitta Koskiaho 16 Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Erja Saarinen 18 Varjoja Hollannin kauniissa maisemassa Ovatko vapaamielinen maahanmuutto- ja huumepolitiikka kriisissä? Riitta Raita 20 Osaamiskeskukset tutuiksi ISO:n väki toivoo kunnollisia edellytyksiä rauhalliselle kehittämistyölle Erja Saarinen 22 Juristin nurkkaus Millä edellytyksillä vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja pitää järjestää vapaa-ajan matkoille? Tapio Räty Kannen kuva: Henrik Sörensen/GORILLA Seuraava Sosiaaliturva 5/06 postitetaan lukijoille 21. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 14. maaliskuuta SOSIAALITURVA 4/2006

4 Vanhukselle aikaa ja apua työttömälle mielekästä työtä Mistä vähävaraiset vanhukset saisivat apua arjen askareisiin? Entä miten pitkään työttöminä olleille voitaisiin tarjota mahdollisuus tutustua hoiva-alaan? Iloa kotiin -toimintamallissa yhdistyvät nämä tarpeet. Lea Suoninen-Erhiö on yksinkertainen ja siksi se myös toimii käytännössä, sanoo Helsingin sosiaaliviraston Malmin Idea toimintakeskuksen toiminnanohjaaja Eeva Laine, joka on suunnitellut Iloa kotiin -toimintamallin yhdessä Tarja Levon kanssa. Levo on sosiaaliviraston pohjoisen alueen vapaaehtoistyön ohjaaja, mutta nyt virkavapaalla. Toiminta alkoi toissa vuonna ja on jo tuottanut tulosta: jotkut työllistetyistä ovat hakeutuneet hoiva-alan koulutukseen ja joku onnekas on jo työllistynyt kotipalveluyritykseen vakituiseen työhön. Toimintamallia kehitetään edelleen. Tarkoitus on luoda suhteita kotipalveluyrityksiin, jotta työllistetyt pääsisivät niihin työharjoitteluun. Näin he voisivat näyttää osaamistaan mahdollisille tuleville työnantajille. Riitta Ahola (vas.), Eeva Laine, Jaana Linnala, Annamari Aalto ja Merja Kulmala tietävät tekevänsä tärkeää työtä: yksinäisillä vanhuksilla on suuri avun tarve. Vanhuksilta on tullut kiitosta: apu arjen askareisiin ja juttuseura ovat tervetulleita. Vanhustenhuollon työntekijöiden palautteen mukaan toimintamme ansiosta moni vanhus on piristynyt. Yksikin vanha herra 4 SOSIAALITURVA 4/2006

5 lähetti vuosien jälkeen joulukortteja, kun joku auttoi niiden kirjoittamisessa, Laine kertoo. Pehmeä paluu työelämään Merja Kulmalalle Iloa kotiin -hanke oli ensin kuntouttavaa työtoimintaa. Nyt hänet on palkattu työllistämistuella. Tätä ennen en ole ollut palkkatyössä kahteentoista vuoteen. Olen ollut kotona lasten kanssa ja siinä välissä toiminut pari vuotta kirpputoriyrittäjänä. Yhdessä työhaastattelussa kävin, mutta olin epävarma ja vähättelin itseäni. Kuntouttava työtoiminta oli minulle sopiva väylä aloittaa paluu työelämään pehmeä lasku. Pidän vanhusten kanssa työskentelystä: tässä tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Ihmiset ovat yksinäisiä. He kaipaavat seuraa toisten ihmisten läsnäoloa ja keskustelukumppaneita. Lähihoitaja Jaana Linnala on Iloa kotiin -tiimin vetäjä. Hän aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa ja palkattiin sen jälkeen työllistämistuella. Jos työllistämistukea ei tule uudelle jaksolle, Linnala on päättänyt jatkaa opiskeluja. Hän on vanhustyöhön erikoistunut lähihoitaja, mutta minuuttiaikataululla tehtävä työ kotihoidossa tai vanhusten laitoksissa ei innosta. Me annamme asiakkaille aikaa: jokaista käyntiä varten varataan kaksi tuntia. Ja työ on aina parityötä. Kun toinen työntekijä vaikkapa imuroi, toinen pitää asiakkaalle seuraa. Työllistämistuella tämän vuoden alussa tiimissä aloittanut Riitta Ahola kertookin, että ensimmäinen sääntö oli, että työntekijöillä ei saa olla kiire. Huolet ja murheet puretaan Jokaisen uuden työntekijän kanssa työn pelisäännöt käydään yksityiskohtaisesti läpi, esimerkiksi se, mitä asiakkaan kotona saa tehdä ja mitä ei. Ja kaikki mahdolliset väärinymmärrykset selvitetään perusteellisesti tiimin jokaviikkoisissa perjantaikokouksissa, Linnala kertoo. Perjantaikokouksissa työntekijät ovat joutuneet avautumaan ja kertomaan huolistaan ja murheistaan. Tämä ei ole välttämättä ihan helppoa, mutta näin ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Tämä on myös keino auttaa työntekijöitä voimaantumaan, Laine jatkaa. Työnohjauksellisia perjantaikokouksia on vetänyt vapaaehtoistyön ohjaaja, joka myös vastaa Iloa kotiin -toiminnasta. Näitä tehtäviä hoitaa nyt Annamari Aalto, joka Iloa kotiin -toimintamalli pähkinänkuoressa Iloa kotiin -tiimin työntekijät tukevat vähävaraisten vanhusten ja nykyään myös mielenterveyskuntoutujien arjessa selviytymistä heidän omissa kodeissaan. Asiakkaat saavat apua tavallisissa arkiaskareissa, kuten siivouksessa, kaupassakäynnissä, ruoanlaitossa ja ulkoilussa. Palvelut riippuvat työtiimissä olevien henkilöiden osaamisesta ja ammattitaidosta. Tiimin työntekijät on palkattu työllistämistuilla tai he ovat mukana työharjoittelijoina tai on juuri aloittanut pohjoisen alueen vs. vapaaehtoistyön ohjaajana. Luotettavia ja rehellisiä Hankkeen alkaessa mietittiin sitä, voidaanko tiimin työntekijöitä lähettää yksinäisten vanhusten koteihin, joissa rahat ja arvoesineet saattavat olla esillä. Koska työ on aina parityötä ja työparit vaihtuvat, toiminnassa säilyy koko ajan kontrolli. Uuden tulokkaan työparina on aina vanha työntekijä, Laine kertoo. Reilu vuosi on osoittanut, että meillä on kuntouttavaan työtoimintaan osallistujina. Työntekijät vetävät myös erilaisia kerhoja vanhusten palvelukeskuksessa ja palvelutaloissa. He järjestävät muun muassa tuolijumppaa, bingoa ja päiväkahvitilaisuuksia. Asiakkaaksi pääsee, jos sosiaali- tai terveysviranomainen tai diakoniatyöntekijä ilmoittaa asiakkaan avun tarpeesta Iloa kotiin -tiimille ja on myös selvittänyt, että asiakas on vähävarainen. Avun tarpeen jatkuessa asiakas ottaa suoraan yhteyttä tiimin palvelunumeroon. Asiakkaille palvelut ovat ilmaisia. Iloa kotiin -tiimin työtilat sijaitsevat Malmin toimintakeskuksessa. Tiimi palvelee Koillis- Helsingin alueella. Malmin toimintakeskus toimii alueen ihmisten kohtauspaikkana tarjoaa alueen asukkaille toimintaa ja tekemistä luo eri toimijoiden välille kumppanuutta ideoi ja toteuttaa eri toimijoiden välisiä uusia yhteistyömuotoja tukee alueella vapaaehtoistoimintaa edistää yhteisöllisyyttä ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyydestä aiheutuvia ongelmia lisää suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan ollut rehellisiä ja luotettavia työntekijöitä. Pulmana lyhyet työllistämispätkät Tätä nykyä hankkeessa on seitsemän kokopäiväistä työntekijää sekä yksi puolipäiväinen kuntouttavassa työtoiminnassa. Välillä on ollut yhdeksänkin työntekijää. Tämä voisi imeä enemmänkin hoiva-alasta kiinnostuneita ihmisiä, mutta resurssit ovat rajalliset. Tässä olisi tarve luoda vakituinen työpaikka ainakin tiimin vetäjälle, mutta kaupungin vakanssit ovat kiven alla, Laine kertoo. Omat ongelmansa tuo sekin, että työllistämistukia myönnetään vain lyhyiksi pätkiksi. Puolen vuoden päälle kaupungin hommiin työllistetty saa tukea yleensä vain kolmeksi, korkeintaan neljäksi kuukaudeksi. Lea Suoninen-Erhiö Iloa kotiin -toimintamallia on käsitelty Tarja Levon Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan amk-jatkotutkinnon lopputyössä Julkisen ja yksityisen rajapinnalla. Iloa kotiin -toimintamalli hoivan ja työllistämisen yhdistäjänä, Järvenpään yksikkö, Lopputyö löytyy verkosta Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetietopankista: SOSIAALITURVA 4/2006 5

6 Muutos parempaan on aina mahdollinen Muutossosiaalityötä pitkäaikaistyöttömien kanssa tekevä Eivor Juvakka näkee, ettei kenenkään tilanne ole toivoton. Jokaisen asiakkaan elämäntilanteeseen löytyy uusia ratkaisuja, vaikkei lopputulos olisikaan työllistyminen. Lohjalainen sosiaalityöntekijä Eivor Juvakka näkee sosiaalityön ennen kaikkea sosiaalisena muutostyönä, silloin kun tavoitteena on pitkään työttömänä olleen ihmisen työllistäminen. Vaikka työllistämistavoite ohjaa prosessia, on nähtävä asiakkaan kokonaistilanne. Juvakka on työskennellyt Lohjan työvoimatoimiston työvoimaohjaajan työparina vuodesta Parityöskentelyä on kehitetty projekteissa, mutta työmuoto vakiintuu, kun tänä vuonna aloittaa Hiiden seudun työvoiman palvelukeskus. Pitkittynyt työttömyys murentaa usein ihmisen itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Monet ovat masentuneita ja eristäytyneitä. Sosiaalityöntekijän tärkeimpiä tehtäviä on silloin asiakkaan valtaistaminen. On nähtävä asiakkaan vahvuudet ja mahdollisuudet. Asiakas on saatava uskomaan siihen, että hänen elämässään voi tapahtua jotain hyvää ja että muutos on mahdollinen. Työskentelyn painopiste on toivotussa tulevaisuudessa. Muutostyössä ihmisen oma Pitkään työttömänä olleita Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin asukkaita palvelee tänä vuonna toimintansa aloittava kuntien ja työhallinnon yhteinen Hiiden seudun työvoiman palvelukeskus. motivaatio on aina tärkeä. Asiakkaalla on oltava tarve muutokseen ja hänen on haluttava sitä. Hän ei vain tiedä, miten muutoksen saisi aikaan ja siinä sosiaalityöntekijä voi olla avuksi. Työntekijä luo uskoa muutoksen mahdollisuuteen, motivoi, Juvakka kuvaa. Asiakkaan ehdoilla Ylisektorisessa yhteistyössä asiakkaan tarpeet voivat jäädä sivuun, jos työtä ohjaavat tiukasti taustaorganisaatioiden tavoitteet. Esimerkiksi työhallinnolla on omat vuosittaiset tulostavoitteensa ja kunnilla vastaavasti omansa. Yhteinen tavoite löytyy, kun asiakas nostetaan keskeiseen rooliin: yhteinen asiakas on yhteinen asia. Siksi pidän asiakaslähtöisyyttä hyvin tärkeänä. Ja kun katse käännetään riittävän kauas tulevaisuuteen, yhteistyön merkitys tulee näkyväksi. Juvakka pitää tärkeänä myös sitä, että eri organisaatioista tulevat työntekijät puhuvat työtä ohjaavista arvoista: Aito asiakaslähtöisyys edellyttää yksilön kunnioittamista. Pidän keskeisenä arvona myös vastuullisuutta. Sekä asiakas että työntekijät ovat vastuussa siitä, että asiat etenevät ja muutosta parempaan voi tapahtua. Lea Suoninen-Erhiö Pysyviin muutoksiin päästään vasta, kun asiakas itse haluaa muutosta, uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja on valmis työskentelemään aktiivisesti sen eteen, Eivor Juvakka korostaa. Sopimus suunnitelmaa tärkeämpi Eivor Juvakka tähdentää, ettei muutostyöhön ole valmista mallia vaan se on aina räätälöitävä asiakaskohtaisesti. On tärkeää, että asiakas sitoutuu prosessiin. Sosiaalityössä ja työllistämisessä puhutaan paljon suunnitelmien merkityksestä, mutta mielestäni vielä sitäkin tärkeämpää on, että asiakkaan kanssa sovitaan tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään. Sopimukset muuttuvat todennäköisesti monta kertaa työskentelyn aikana, sillä asiakkaan tilanne ja tarve ohjaavat prosessia ja elävässä elämässä SOSIAALITURVA 4/2006

7 Kolumni Sosiaalityöntekijän rooleja muutostyössä ideoija luotsaaja asianajaja sparraaja rinnallakulkija visioija todentaja (asiakasta autetaan pukemaan asioita sanoiksi) mahdollistaja optimisti näkökulmien avaaja palvelija Asiakasta palvellaan yksilöllisesti yli hallinnollisten rajojen: antamalla asiakkaalle aikaa paneutumalla asiakkaan tilanteeseen kartoittamalla ja luomalla vaihtoehtoja rohkaisemalla asiakasta tekemään omia valintoja tukemalla suunnitelmallisesti asiakkaan tavoitteiden saavuttamista LÄHDE: Vuosina Lohjalla, Vihdissä ja Nummi-Pusulassa toteutetun Kimmokeprojektin raportit tilanteet ja tarpeet muuttuvat. Etukäteen ei voi myöskään sanoa, kuka asiakas tulee etenemään nopeasti ja kuka ei, koska lopputulos ei ole työntekijän varassa. Asiakkaan voimaantuminen on yksilöllinen prosessi. Asiakkaan valmiudet ratkaisevat sen, milloin hän pystyy ottamaan seuraavan askeleen: työllistymään, hakeutumaan koulutukseen tai vaikkapa aloittamaan ammatillisen kuntoutuksen. Hitaasti hyvä tulee Eivor Juvakka korostaa, että työntekijällä on vastuu siitä, että prosessi lähtee liikkeelle: Alussa asiakasta autetaan asettamaan itselleen omat tavoitteensa. Työntekijä ei voi niitä hänen puolestaan asettaa. Työntekijällä pitää olla malttia odottaa, että asiakas kykenee sanomaan ääneen sen, mitä hän haluaa ja minkä puolesta hän on valmis tekemään työtä. Jos asiakas ei ole valmis lähtemään muutosprosessiin, sekin sanotaan ääneen. Työntekijän vastuu ja aktiivisuus vähenevät prosessin edetessä ja vastuu siirtyy yhä enemmän asiakkaalle. Jos prosessi ei etene, on myös voitava palata lähtöruutuun ja yrittää jotain muuta väylää eteenpäin. Parhaimmillaan työntekijän rooli on hyvin näkymätön. Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun asiakas tuntee itse vievänsä asioita eteenpäin, Juvakka huomauttaa. Pysyviin muutoksiin päästään vasta, kun asiakas itse haluaa muutosta, uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja on valmis työskentelemään aktiivisesti sen eteen. Tämä on hidas tapa työskennellä, mutta johtaa tuloksiin ja on myös kustannustehokasta. Eivor Juvakka on laskenut, että jo muutaman toimeentulotuella elävän ihmisen toimeentulotukiasiakkuuden päättyminen työllistymisen ansiosta riittää kattamaan työhön satsatut verorahat. Lea Suoninen-Erhiö Teemu Tiensuu Minä vaan hei! Oletko nähnyt sosiaalityöntekijöiden ryhtyvän lumisotasille yleisellä paikalla? Entä poliisien? Minä olen poliisien. Muutama viikko sitten ajoin ohi paikasta, jossa kaksi poliisipartiota, siis neljä poliisimiestä ja -naista, laittoi pallot liikkeelle. Sen sijaan en muista nähneeni sosiaalityöntekijöiden irrottelevan vastaavalla tavalla. Toisaalta poliisit on helpompi tunnistaa katukuvasta virkapukunsa ansiosta. Mikä saa poliisit näin riehaantumaan? Miksi sosiaalityöntekijät eivät tee samoin? Eivätkö lumisotapoliisit ajatelleet, että he edustivat koko ammattiryhmäänsä? Tai oliko heillä edes tarvetta ajatella? Menettääkö sosiaalityöntekijä uskottavuutensa ja arvokkuutensa, jos tekee jotain odottamatonta? Kuten vaatii raskaasta ja vastuullisesta sekä pitkän yliopistokoulutuksen vaativasta työstään tehtäviään, vastuutaan ja koulutustaan vastaavaa palkkaa. Poliisit ja sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään paljon samoja asiakkaita, syrjäytyneitä, päihdeongelmaisia, perheongelmista kärsiviä, väkivallan uhreja ja väkivallan tekijöitä, rikollisia ja rikoksen uhreja. Poliisit kuitenkin tapaavat paljon myös ns. normaalikansaa ja yhteiskunnan hyväosaisia. Tekeekö seura todellakin kaltaisekseen? Siirtyykö asiakkaiden huono itsetunto sosiaalityöntekijän kollektiiviseksi taakaksi? Senkö takia lahjakkaat ja eteenpäin haluavat alan naiset ja miehet hakeutuvat suurin joukoin muille aloille tai muihin tehtäviin? Vaikuttaa siltä, että poliisit arvostavat itse itseään ja työtään enemmän kuin sosiaalityöntekijät omaansa. Se heijastuu parempana työssä viihtymisenä ja työhyvinvointina sekä hyvänä itsetuntona, jota edes lumisota ei nujerra. Oletteko kuulleet poliisin esittäytyvän jo valmiiksi alistuneena ja itseään vähätellen: Konstaapeli Pollari täällä vaan, hei. Sosiaalityöntekijä, joka käyttää sosiaalityöntekijän jälkeen vaan-sanaa, edustaa paitsi itseään, myös koko ammattikuntaansa. Herätys, sosiaalityöntekijä! Olet sosiaalityöntekijä ja siitä sinun on syytä olla ylpeä! Sosiaalityön perus- ja täydennyskoulutukseen pitäisi saada pakolliseksi kurssi, jonka tehtävänä on pyyhkiä sosiaalityöntekijä vaan -tervehdys ikuisiksi ajoiksi kaikkien sossujen mielestä. Tehdään siitä lumipallo ja heitetään sillä vesilintua! Toivottavasti heitto kuitenkin menee ohi. En haluaisi syyllistyä eläinrääkkäykseen yllytykseen ja joutua siitä lumisotapoliisien asiakkaaksi. Kirjoittaja on Yrjö ja Hanna -säätiön palvelujohtaja. SOSIAALITURVA 4/2006

8 Työtä ja työstä palkkaa vaikka tuettuna Me pidämme huolta asiakkaista. Jos ihmistä ei näy täällä, me soittelemme tai lähetämme kirjeen tai menemme jopa kotiin selvittämään, miten asiat ovat, kertoo Keravan kaupungin työllisyysyksikön päällikkö Marjo Sormunen. Tämä kuvaa hyvin sitä henkeä, jolla kaupungin työllistämisasioita hoidetaan. Tehdään käytännön kenttätyötä. Työllisyysyksikkö hoitaa kaupungin tukityöllistämisen, työharjoittelut ja -kokeilut. Se vastaa myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa yksikkö järjestää kerran vuodessa myös työllisyyskurssin heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja pitkäaikaistyöttömille. Yksikköön tullaan yleensä työvoimatoimiston tai sosiaaliviraston kautta, mutta asiakas voi ottaa sinne myös suoraan yhteyttä. Kaikkiaan asiakkaita on vuodessa liki 200. Vakituisia työntekijöitä yksikössä on kolme, Sormusen lisäksi työllisyyskoordinaattori ja työvalmentaja. Usein tiimiin kuuluu myös neljäs eli työnjohtaja. Työllisyysyksikkö aloitti Keravalla 2002, mutta sitä ennen oli erilaisia työllistämisprojekteja. Vuodesta 1998 asti pyörinyt Onni-hanke saavutti niin vakuuttavia tuloksia, että kaupunki päätti vakinaistaa toiminnan. Kaupungilta töitä Yksikkö kerää tietoa kaupungin omista työpaikoista eri hallintokunnilta ja sijoittaa sopivia henkilöitä avoimiin tehtäviin. Ter veydenhuolto ja nuorisotoimi ovat olleet ehkä parhaita työhön ottajia. Me sijoitamme töihin sellaisia, jotka tarvitsevat hiukan enemmän rinnalla kulkemista ja apua kuin mihin työvoimatoimiston Heikki Manninen Me työllistämme niitä, jotka tarvitsevat hiukan enemmän apua kuin mihin työvoimatoimiston edellytykset riittävät, Marjo Sormunen määrittelee Keravan työllistämisyksikön roolin. edellytykset riittävät, Sormunen määrittelee. Asiakkaat ovat keskimäärin 46-vuotiaita, mutta joukossa on kymmenen yli 55-vuotiastakin. Kaupungin töihin sijoitetut saavat normaalia, sopimusten mukaista palkkaa. Esimerkiksi laitosapulaisen palkka on 1405,62 euroa kuukaudessa. Kun ihmisellä on työtä ja siitä palkkaa, hän on pois tukiluukulta, Sormunen selvittää työllistämisen filosofiaa. Työ tarjoaa ihmiselle selkärangan elämään ja auttaa jäsentämään ajankäyttöä. Sormusen mukaan nyt suositaan puolta vuotta pidempiä tukityöllistämisjaksoja: Kuudessa kuukaudessa ei välttämättä ehdi muuta kuin saada asiansa sekaisin. Entiset tukipäätökset on juuri ehditty perua, kun työsuhde päättyy. Voi olla, että jopa kaksi vuotta on liian lyhyt aika, jotta ihminen saa asiansa järjestykseen. Tukityöllistäminen on määräaikaista, mutta on esimerkkejä siitä, että henkilö on palkattu vakituiseksi tuetun työn päättymisen jälkeen. Yksiköllä myös omia töitä Yksiköllä on myös omia töitä. Se vastaa kaupungin puistotöistä, nurmikon ja pensaiden leikkuusta kesällä ja lumitöistä talvella. Yksiköstä välitetään myös pientä remontti- ja siivousapua, ja se hoitaa esimerkiksi muuttoja ja apuvälineiden kuljetuksia. Kaupungin kotipalvelun asiakkaita autetaan käymällä kaupoissa. Nämä ovat kuitenkin luonteeltaan sosiaalisia keikkoja, eli teemme sosiaalitoimiston asiakkaiden tarvitsemia palveluksia, Sormunen kertoo. Yksikkö ei ryhdy kilpailemaan esimerkiksi muuttofirmojen kanssa. Työllisyysyksikön hallussa on vanha puutalo terveyskeskuksen, vanhainkodin ja urheilukentän tuntumassa, ja talossakin riittää kunnostamista. Yksikkö vastaa myös terveyskeskuksen kanttiinista, joka työllistää viisi henkilöä. Joskus kesäisin kanttiinin tarpeisiin on viljelty vihanneksia omalla palstalla. Jollekin voi olla ihan hyvä ruoputtaa hiljaa kasvimaata eikä pyrkiä sen kummempiin töihin, Sormunen huomauttaa. Yksikössä toimii myös oma ryhmä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille, joilla on paljon sosiaalisia ongelmia. Ryhmä tarjoaa mukana olijoille vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja. Joidenkin koko elämä pyörii ryhmän ympärillä. Kuntouttavaa työtoimintaa Kuntouttava työtoiminta on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Miten vakavasti kunta tehtävänsä ottaa, vaihtelee kunnittain. Keravan työllisyysyksikkö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa noin 60 ihmiselle koko ajan. Kaksi kolmasosaa heistä on yksikön omassa toiminnassa, loput ovat työssä eri puolilla. Työllistäjinä ovat olleet seurakunta, yhdistykset ja säätiöt kaupungin ohella. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkina- tai toimeentulotukea ja sen lisäksi kahdeksan euroa päivässä ylläpitokorvausta. Eläkemahdollisuudet selvitetään Myös eläkepäätösten aikaansaa- 8 SOSIAALITURVA 4/2006

9 minen huonokuntoisille kuuluu yksikön toimialaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei voi päästä, jos ei ensin ole työssä, Sormunen muotoilee. Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa tehdään työkokeilu ja kirjoitetaan lausunto Kelalle. Tarvittaessa turvaudutaan Ilkka Taipaleen apuun eläkepaperien kirjoittamisessa. Oma haasteensa ovat kielitaidottomat maahanmuuttajat, erityisesti naiset, Sormunen kertoo. Naiset ovat eläneet aivan toisenlaisessa kulttuurissa, ja olleet kotona. Nyt heidän pitäisi ryhtyä työskentelemään kodin ulkopuolella ja oppia myös uusi, outo kieli. Keravalta puuttuu työpaja aikuisille, ja se hankaloittaa tulkin varassa asioivien maahanmuuttajien työelämään tutustumista. Heikki Manninen KIRJALLISUUTTA KU Kanttiini tarjoaa ruokaa ja kahvia Me valmistamme täällä 40 ateriaa päivässä, keitämme kahvia, leivomme sämpylät ja pitsat. Joskus teemme tarjottavaa myös kaupungin erilaisiin juhlatilaisuuksiin, Arja Rönn ja Marja Mäkinen kertovat työstään Keravan terveyskeskuksen kanttiinissa. Naisilla on sekä koulutusta alalle että pitkä kokemus ravintoloista. Terveyskeskuksen kanttiiniin he tulivat Keravan kaupungin työllisyysyksikön kautta vuonna 2002 työllistettyinä. Kahden vuoden työllistämisjakson jälkeen työ muuttui vakituiseksi ja jatkuu edelleen. Molemmat vakuuttavat pitävänsä työstään. Palkka on kaupungin palkka, työ on kokoaikainen. Kanttiinissa työskentelee yhteensä viisi henkilöä. Arja Rönn ja Marja Mäkinen ovat olleet työssä pisimpään, muut työntekijät vaihtuvat aika ajoin. Kanttiinissa myydään kahvia, karkkia ja kaikenlaista, mitä kioskeissa yleensäkin. Kanttiini on sekä asiakkaiden että henkilökunnan käytössä. Terveyskeskuksen henkilökunta noutaa kanttiinin keittiössä valmistetut ateriat ja syö ne työpisteissään. Terveyskeskuksen remontti on sen verran kesken, että varsinainen tarjoilulinjasto ei ole vielä käytössä. Heikki Manninen Arja Rönn (vas.) ja Marja Mäkinen huolehtivat, että Keravan terveyskeskuksen asiakkailla ja henkilökunnalla riittää suuhunpantavaa. Heikki Manninen ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ UUTISIA Invalidisäätiö Ortonista vuoden 2005 siirtymätyönantaja on monivuotinen ja sitoutunut yhteist y ö k u m p p a n i Orton siirtymätyöohjelmassamme. Ortonilla on aina nähty siirtymätyöohjelman yhteiskunnallinen ja kuntoutujan kannalta tärkeä merkitys, perustelee Helsingin Klubitalot ry:n johtaja Ansa Holm Ortonin valintaa vuoden siirtymätyönantajaksi. Vuonna 1997 perustetussa Helsingin Klubitalossa on päivittäin mielenterveyden ongelmista kuntoutuvaa työskentelemässä rintarinnan henkilökunnan kanssa palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Siirtymätyön tarkoituksena on tarjota kuntoutujille todellinen työelämäkontakti työtovereineen ja -ympäristöineen. Työnantajalle yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden auttaa kuntoutujaa elämässään eteenpäin ja olla mukana yhteiskuntavastuun kantamisessa. Helsingin klubitalolla on takanaan jo 150 siirtymätyösuhdetta. T SOSIAALITURVA 4/2006 9

10 Sosiaalinen yrittäminen sopii myös hoivatyöhön Suomen ensimmäinen hoiva-alan sosiaalinen yritys Mental Oy tarjoaa tehostettuja asumispalveluja päihde- ja mielenterveysongelmaisille. on hieno työpaikka. Työkaveritkin ovat oikein Tämä mukavia, vakuuttaa Katja Heikkilä. Hän toimii ohjaajana Mental Oy:ssä. Heikkilä viihtyy hyvin työssään, vaikka työmatka onkin pitkä. Hän kulkee Suodenniemen kunnan Sävin kylässä sijaitsevaan työpaikkaansa Porista, sadan kilometrin päästä. Pitkien päivien vastapainoksi kahden pienen lapsen äiti tekee nelipäiväistä työviikkoa. Katja Heikkilä on koulutukseltaan sosionomi (amk) erityisalueenaan sosiaalipalvelujen ohjaus. Mental Oy on hänen toinen työpaikkansa. Hänen edellinen, samantyyppinen työpaikkansa meni nurin ja hän siirtyi Mental Oy:n leipiin marraskuussa Mukana siirtyi muutama asiakas. Heikkilän toimenkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden avustamista erilaisten tukien hakemisessa. Lisäksi hän ohjaa liikuntaryhmää kaksi kertaa viikossa. En osaa verrata tätä julkisella sektorilla työskentelemiseen, kun minulla ei ole siltä puolelta kokemusta. Jotkut kurssikaverit ovat kuitenkin pitäneet minua onnekkaana, kun olen yrityksessä töissä, Heikkilä kertoo. Työ räätälöidään työntekijän mukaan Keväällä 2005 perustetussa hoivakodissa on kolme rakennusta, joissa on yhteensä 24 hoitopaikkaa. Henkilökunta koostuu sairaan- ja terveydenhoitajista, sosionomeista, lähihoitajista ja Katja Heikkilä pitää työstään ohjaajana Mental Oy:ssä. Kuvassa hän istuu työpaikallaan pitkän pirtinpöydän ääressä. Hoivakodin asiakkaat ruokailevat ja viettävät aikaa kodin yhteisissä tiloissa. talousihmisistä. Noin 20 työntekijästä seitsemän on vajaatyökykyisiä. Heidän toimenkuvansa räätälöidään kullekin sopivaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijän vajaatyökykyisyys lakkaisi haittaamasta. Korvaus on ihan tarpeellinen, toteaa Päivi Mäenpää Heikki Manninen ja viittaa sosiaalisen yrityksen saamiin työllistämistukiin. Hän on yrityksen toinen omistaja. Mielestäni kuntien tulisi nähdä sosiaalisen yrityksen lisäarvo päätöksiä tehdessään, Mäenpää tähdentää. Yrityksen palkkaamat vajaatyökykyiset ovat pysyvässä työsuhteessa. Heidän olisi ollut vaikea työllistyä muuten. Meillä voi työpaikkahaastattelussa sanoa, että sairastaa selkävaivoja, Mäenpää sanoo ja jatkaa, että tulijoita olisi enemmän kuin on paikkoja. Tarvetta tällaisille työpaikoille on. Terveydenhoitaja Mari Lakkala toimii vajaatyökykyisten tukihenkilönä, joka ohjaa ja neuvoo heitä työssään. Riitta Berg on hoivakodissa oppisopimusopiskelijana. Hän suorittaa lähihoitajan tutkintoa Karkun sosiaalialan oppilaitoksessa. Teoriaopintoja on kahtena iltana viikossa. Riitan tekee vaikeasti työllistyväksi rikki mennyt polvi, jota ei ainakaan vielä voi korvata muovinivelellä. Muisto koripallosta, hän kuittaa. Tavalliset yrittäjän murheet Yrityksen omistajilla, Päivi Mäenpäällä ja Päivi Aaltosella, on vastaavanlainen yritys Nokialla. Se ei toimi sosiaalisena yrityksenä, mutta sielläkin on vajaatyökykyisiä työntekijöitä. Näin yrittäjillä oli toimiva malli valmiina Mental Oy:n perustamista varten. Paikka on tarkoituksella syrjässä, maaseudun rauhassa. Sopivaa paikkaa ei ollut helppo löytää, koska vaatimukset rakennuksille ovat kovat. Hoivayrityksen perustaminen ei ole helppoa. Lääninhallitus ja kunnat valvovat toimintaa. Yrittäjän on täytettävä tietyt kriteerit. Myös palomääräykset ovat tarkkoja, Mäenpää kertoo ja sanoo yrityksen satsanneen paloturvallisuuteen pitkän pennin. 10 SOSIAALITURVA 4/2006

11 Mäenpää arvioi, että vaikka yritysmuotoisiin hoivakoteihin on tarvetta, syntyvät yritykset ovat tuskin sosiaalisia yrityksiä. Esimerkiksi lastensuojelualan yritykseen voidaan ottaa enimmillään kuusi lasta ja siksi henkilökunnan määrä jää pieneksi. Silloin yrityksen on vaikea työllistää vajaakuntoisia sosiaalisilta yrityksiltä vaadittavaa määrää eli 30:a prosenttia yrityksen koko henkilöstömäärästä. Sosiaalisessa yrittämisessä on samat lainalaisuudet kuin muussakin yrittämisessä. Ehkä kahden vuoden päästä voi nukkua yönsä rauhallisesti eikä tarvitse miettiä, pysyykö firma pystyssä, Mäenpää nauraa. Samaan hengenvetoon hän arvostelee sosiaaliseen yrittämiseen liittyvää paperisotaa. Edelläkävijä ei pääse helpolla. Moniongelmaisia asiakkaita Mental Oy:n asiakkaat ovat laajalta alueelta. Ikähaitari ulottuu 25 vuodesta yli 70:een. Miltei kaikki asiakkaat ovat miehiä. He tulevat kuntien maksusitoumuksilla, tosin pieni omavastuukin on. Asiakkaista suurin osa on eläkkeellä ja oikeutettuja asumis- ja hoitotukiin. Heidän asumisensa hoivakodissa perustuu vuokrasuhteeseen. Osa asiakkaista lähtee aikanaan itsenäisesti asumaan, osa jää pysyvästi hoivakotiin. Asiakkailla on yhä enemmän vaikeuksia. Ennen asiakkaalla oli yksi diagnoosi, nyt on tavallista että on sekä päihdeettä mielenterveysongelma ja voi olla kolmaskin diagnoosi, Mäenpää kertoo. Hoivakodissa eletään kodinomaista elämää, kullakin asiakkaalla on oma huoneensa. Yhteisissä tiloissa ruokaillaan ja vietetään aikaa. Päivää rytmittävät työt, joita löytyy kotipiiristä aina lumitöistä uunien lämmittämiseen. Harrastusryhmät kokoontuvat kerran viikossa; liikunnan lisäksi on rentoutus- ja ruokaryhmää. Lauantaisin katsotaan elokuvia, sunnuntaisin on levyraati ja tiistaisin bingo. Jokainen asiakas voi myös varata aikaa henkilökohtaisiin keskusteluihin henkilökunnan kanssa. Heikki Manninen Sosiaalinen yritys saa tukea vaikeasti työllistettävän palkkaukseen Miten edistää sosiaalista yritystoimintaa? Sosiaalinen yritys on periaatteessa tavallinen liikeyritys; se kilpailee samoilla markkinoilla ja samoilla säännöillä kuin muutkin yritykset. Se eroaa tavallisesta yrityksestä kuitenkin siinä, että se työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Heidän osuutensa koko yrityksen henkilöstömäärästä on vähintään 30 prosenttia. Valtio korvaa näin syntyneen alentuneen tuottavuuden maksamalla yritykselle työllistämistukea. Työministeriö pitää rekisteriä sosiaalisista yrityksistä. Vuoden 2006 helmikuun alussa rekisterissä oli 34 yritystä; nämä työllistivät noin 300 työntekijää, joista puolet oli vaikeasti työllistyviä. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta laajan poliittisen yksimielisyyden saattelemana. Lakiin kiinnitettiin suuria toiveita, siitä odotettiin toimivaa asetta rakennetyöttömyyden nujertamiseen. Tulokset ovat olleet kuitenkin suhteellisen vaatimattomia. Kaksi vuotta on tosin lyhyt aika lain vaikutusten puntaroimiseen. Lain sisällössäkin voi olla vikaa; esimerkiksi sosiaalista yrityksistä tammikuussa 2006 väitellyt Pekka Pättiniemi näkee, että laki suosii tuotannollisia yrityksiä, kun taas työpaikkapotentiaalia olisi enemmän palvelualoilla. Lain toimivuudesta onkin tekeillä arvio, jonka pohjalta työministeriö mahdollisesti esittää lakiin korjauksia. Kiinnostusta sosiaaliseen yrittämiseen on olemassa, osoittaa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä edistävän VATESsäätiön loppuvuodesta 2005 pienyrittäjien keskuudessa tekemä puhelinkysely. Kolmasosa tavoitetuista yrityksestä oli kiinnostunut yhteistyöstä sosiaalisten yritysten kanssa. Sosiaalinen yritys oli nimenä tuttu joka seitsemännelle. Puolet yrityksistä oli kiinnostunut lisätiedoista. Kiireellisesti lisätietoja halusi 750 yritystä. Ilmeisesti yritykset ovat kuitenkin lähinnä kiinnostuneet jonkinlaisesta alihankintayhteistyöstä; työntekijöiden suoraan palkkaamiseen ei juuri ole haluja. Myös yritysmuodon muuttamiseen sosiaaliseksi yritykseksi suhtaudutaan nihkeästi. Heikki Manninen Lisätietoja sosiaalisista yrityksistä: Valtion ja kuntien pitää ottaa sosiaaliset yritykset huomioon hankintoja tehdessään. Se on yksi Sosiaalisen Yritystoiminnan Forumin, SYFo:n esityksistä, joilla se edistäisi sosiaalisten yritysten toimintaa Suomessa. SYFo vaatii manifestissaan, että julkisia hankintoja tehtäessä ja tarjouskilpailuja järjestettäessä yhdeksi kokonaistaloudellisuuden arviointikriteeriksi otetaan sosiaalisten yritysten vaikutus työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveysmenoihin. Nämä tekijät on otettava huomioon myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä. SYFo:n vaatimuslistalle sisältyy myös se, että työvoimaviranomaiset eri alueilla yhtenäistävät käytäntönsä sosiaalisten yritysten palkkatuen ja muiden yritystukien, kuten projektituen myöntämisessä. Suomen Setlementtiliiton vuonna 2004 käynnistämässä foorumissa on mukana kokeneita elinkeinoelämän, järjestötoiminnan, tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoista. Setlementtiliiton kumppaneina foorumissa ovat Stakes ja Sitra. SYFo:n puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. SYFo:n manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa löytyy SYFo:n sivuilta: SOSIAALITURVA 4/

12 Selvyyttä käsiteviidakkoon Pasi Ylipaavalniemi Leena Sariola Janne Marniemi Terho Pekkala: Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. Kerava sivua. Mikä erottaa työvalmentajan työhönvalmentajasta? Kolmen kirjaimen lisäksi selkein ero on toiminnan suunnassa; työvalmentaja tukee asiakkaan työkykyä erityistyöllistämisen yksikössä, kun taas työhönvalmentaja yrittää työllistää asiakkaansa avoimille työmarkkinoille hankkii töitä, opastaa niihin ja tukee niin asiakasta kuin työllistävää yritystäkin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä tuetaan monin tavoin. Ainakin työvoimahallinto, kunnat ja kolmas sektori järjestävät tukitoimia. Rahoittajia ovat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja Euroopan sosiaalirahasto. Kysymys voi olla välittömästä tai välillisestä tukemisesta, työkyvyn ylläpitämisestä tai sen parantamisesta. Koko tälle alueelle ei ole olemassa yhteistä, kaikkien osapuolten hyväksymää ja kokonaisuutta kuvaavaa käsitettä. Jos ei kokonaisuudella ole yhteistä nimeä, eivät eri osapuolet puhu yhteistä kieltä myöskään yksityiskohdissa. Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet kirjassa esitetään pelkästään sivun verran eri tahojen määritelmiä käsitteestä vammainen/ vajaakuntoinen. Eri lähtökohdista erilaisilla viitekehyksillä tehdään kuitenkin samantapaista työtä esimerkiksi tuotannollisissa työkeskuksissa, työpajoissa, työllistymisen monipalvelukeskuksissa ja kehitysvammaisten työtoimintayksiköissä. Voimavarojen yhdistäminen on järkevää, ja se vaatii yhteistä kieltä. Sosiaalisen työllistämisen käsitteitä määrittelevä kirja on VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen yhteinen yritys helpottaa suunnistamista käsiteviidakossa. Se on myös tekijätahojen yhteinen kannanotto alan keskeiseksi käsitteistöksi. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja eri viranomaistahojen määritelmät. Lukemisen helpottamiseksi käsitteet on jaettu ryhmiin. Kohderyhmät ovat vammaiset ja pitkäaikaissairaat (A), muuten vajaakuntoiset (B) ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (C). Nämä yhdessä (A+B+C) muodostavat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Sosiaalisen työllistämisen toimialan hahmottamista helpotetaan myös muutamalla piirroksella. Edellä mainitut esimerkit antavat kalpean aavistuksen siitä käsitteiden, merkitysten, toimialojen ja nimikkeiden kirjosta, jonka kanssa kirjan tekijäkollektiivi on painiskellut. Tuloksena on yhteenveto, johon eri käsitteet on koottu, mutta jossa eri painotuksille annetaan tilaa. Kirjassa ei lähdetä esittämään yksiä ainoita oikeita käsitteitä. Esimerkiksi käsitteestä työpaja annetaan ensin lainsäädännön määritelmä, sitä verrataan laajempaan käytössä olevaan määritelmään, ja lopuksi työryhmä muotoilee oman kuvauksensa. Työllistämisen kanssa tekemisissä olevalle kirja on erittäin suositeltava hankinta. Se on ilmainen ja on myös tulostettavissa VATES-säätiön nettisivuilta: Heikki Manninen Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen Pitkä mutta mahdollinen tie työelämään Kuinka pitkään työttömänä olleita voitaisiin tukea ja auttaa työllistymään? Ainakin terveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuutta on parannettava. Työttömien tukemisessa tarvitaan myös sosiaalityötä ja aktiivisia väliintuloja, osoittaa KIPINÄkuntoutuskokeilun arviointitutkimus. Monet kuntoutuskokeilussa mukana olleista pitivät itseään työkyvyttöminä projektiin tullessaan. Ensisijaisena tavoitteena ei monenkaan kohdalla ollut välitön työllistyminen vaan fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn kartoitus ja arjessa selviytymisen tukeminen. Työkykyyn pyrittiin vaikuttamaan pikku hiljaa. Poikkihallinnollinen KIPINÄkuntoutuskokeilu Kuntoutuskokeiluun valitut pääsivät perusteelliseen terveydentilan selvitykseen ja kuntoutukseen. Tämä oli tärkeää, sillä pitkäaikaistyöttömät syrjäytyvät helposti terveyspalveluista. Heidän käyntinsä terveyskeskuksissa ovat usein päivystysluonteisia. Tällöin hoidetaan akuutteja vaivoja, mutta ei tutkita terveydentilaa kokonaisuutena eikä oteta kantaa työkykyyn. Valtakunnallisessa KIPINÄ-kuntoutuskokeilussa etsittiin keinoja 45 vuotta täyttäneiden, pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi. Kansaneläkelaitos toteutti kokeilun yhdessä sosiaali- ja terveys- sekä työministeriön kanssa vuosina Kokeilussa oli mukana 13 projektia eri puolelta Suomea, ja siihen osallistui lähes 450 pitkäaikaistyötöntä. Kuntoutuskokeilu oli suunnattu sellaisille henkilöille, joiden arvioitiin tarvitsevan kuntoutusta ennen osallistumistaan työvoimatoimiston ensisijaisiin toimenpiteisiin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Mukana oli myös henkilöitä, jotka osallistuivat kuntoutukseen kuntouttavan työtoiminnan rinnalla. Osallistujien ei tarvinnut täyttää Kelan kustantaman kuntoutuksen normaaleja kriteerejä vaan he pääsivät kuntoutukseen lievennetyin perustein. 12 SOSIAALITURVA 4/2006

13 Elämänhallinnan paraneminen on ehto työkyvyn saavuttamiselle. Osa työnhakijoista tarvitsee vastaisuudessakin henkilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaa kuntoutusmallia omien voimavarojensa esiin saamiseksi. Mitä pidempään työttömyys jatkuu ja mitä vähemmän tuettuja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, sitä vähäisemmät mahdollisuudet työttömällä on palata työmarkkinoille. Kokonaisvaltaista tukea Kokeilussa työttömille pystyttiin rakentamaan projekti- ja verkostotyölähtöisesti yksilöllisiä palveluketjuja. Sosiaalisiin työkyvyn rajoitteisiin puuttuminen edellytti tiivistä yksilökohtaista tukea ja rinnalla kulkemista. Normaalityössä esimerkiksi työvoimavirkailija ei välttämättä pysty selvittämään työttömän henkilökohtaisia asioita asumisesta, perhetilanteesta tai koko perheen jaksamisesta, vaikka tällaiset asiat ovat tärkeä osa yksilön elämäntilannetta ja vaikuttavat hänen motivaatioonsa. Kokeilussa tehtiin eräänlaista sosiaalista diagnoosia muun muassa kotikäynnein. Näin kuntoutujan elämäntilanne perhettä, puolisoa, lapsia, asumista ja kulkuyhteyksiä myöten saatiin selvitettyä ja häntä pystyttiin auttamaan kokonaisvaltaisesti. Kuntoutujat tunsivat vahvistuneensa Pitkäaikaistyöttömän saama apu oli henkilökohtaista tukea, asioiden perusteellista selvittelyä sekä työ- ja/tai harjoittelupaikan järjestämistä. Selvitettävät asiat liittyivät muun muassa asumiseen ja velkasaneeraukseen. Joissakin projekteissa osanottajat pitivät henkilökunnalta saamaansa tukea ensiarvoisen tärkeänä. Moni kokeiluun osallistunut piti erityisen tärkeänä sitä, että oli paikka, jossa käydä säännöllisesti ja tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Vertaisryhmän tuki koettiin merkitykselliseksi. Projektien merkitys virikkeiden antajana oli myös suuri. Kuntoutujat tunsivat vahvistuneensa. He tarttuivat asioihin ja aktivoituivat, heidän mielialansa ja itsetuntonsa kohenivat ja heidän uskonsa omiin kykyihin ja heidän sosiaalisuutensa lisääntyivät. Pitkä tie työelämään Puolen vuoden sisällä kuntoutuskokeilun päättymisestä avoimille työmarkkinoille oli sijoittunut kaksi prosenttia kuntoutujista. Jollain tapaa työmarkkinoille suuntautuvaan tulokseen päästiin noin joka toisen kuntoutujan kanssa eli henkilö oli töissä yleensä tukityössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa, kurssilla tai hänelle oli tehty realistinen aktivointisuunnitelma. Sosiaalipoliittisesti hyvänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää jo sitä, että kuntoutujien elämänhallinta parani. Elämänhallinnan paraneminen on ehto työkyvyn saavuttamiselle. Varovasti arvioiden noin joka toinen kokeiluun osallistuneista voi aktivoitua työmarkkinoille, mutta siirtyminen esimerkiksi avoimille työmarkkinoille voi tapahtua vain asteittain ja tulee viemään vuosia. Tarvitaan uudenlaisia palvelukäytäntöjä Kuntoutuskokeilun perusteella näyttää aika selvältä, että normaalipalvelut tarvitsevat pitkäaikaistyöttömien asioissa tuekseen projektiluonteisia palveluja, jotka käyttävät keinoinaan muun muassa ryhmäytymistä ja vertaistukea. Myös palvelukäytäntöjä on uudistettava. Osa työnhakijoista tarvitsee vastaisuudessakin henkilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaa kuntoutusmallia omien voimavarojensa esiin saamiseksi. Vasta kuntoutuksen jälkeen he voivat hyötyä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista tiellä kohti työllistymistä. ja tuettuja työmahdollisuuksia Kuntoutuksen jälkeen pitkäaikaistyöttömän selviytyminen riippuu olennaisesti työmarkkinavaihtoehdoista ja -tilanteista. Vaihtoehtoina voivat olla yhtäältä kilpailu avoimilla työmarkkinoilla ja toisaalta työttömyyden jatkuminen, eläkkeelle siirtyminen ilman osittaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia tai työllistyminen suojattuun tai puolisuojattuun työpaikkaan. Mitä pidempään työttömyys jatkuu ja mitä vähemmän tuettuja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, sitä vähäisemmät mahdollisuudet työttömällä on palata työmarkkinoille. On kehitettävä tuettuja työmahdollisuuksia. Tarvitaan esimerkiksi kuntien tukityöpaikkoja ja niissä mahdollisimman pitkäaikaisia työsuhteita, sillä pitkäaikaistyöttömän reitti työmarkkinoille näyttää kulkevan useimmiten tukityöllistämisen kautta. On myös etsittävä keinoja, joilla tuetaan työhön valmentautumista, työssä oppimista ja siinä pärjäämistä. Työnantajat on saatava havahtumaan siihen, että työttömilläkin on voimavaroja ja annettavaa työmarkkinoilla. Työnantajat ovat nykyään arkoja ottamaan töihin työntekijöitä, joilla on työ- tai toimintakyvyn rajoitteita. Ymmärrettävistä syistä työnantajat pelkäävät esimerkiksi pitkiä sairauslomia. Näitä riskejä tulisikin pyrkiä jakamaan siten, ettei työnantaja automaattisesti joutuisi maksajaksi, jos henkilö ei jaksakaan työssä. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa korostuvat lisäksi työntekoon kannustavat ratkaisut, kuten sovitellun työttömyyspäivärahan käyttö. Tukea jo varhaisessa vaiheessa Vaativien asiakkaiden palvelu työhallinnossa voisi alkaa laajaalaisella ja moniammatillisella tulotarkastuksella. Sen tarkoituksena olisi nostaa esiin yksilön todelliset tuen tarpeet ja kohdentaa asianmukainen tuki työttömälle varhaisessa vaiheessa. Työttömyydestä selviytyminen edellyttää pitkäjänteistä tukea ja sitä, että jokaiselle kuntoutujalle tavoitetaso onnistutaan asettamaan hänen omiin voimavaroihinsa nähden oikealle tasolle. Kuntoutujan oma motivaatio on pitkäkestoisen ja muutokseen tähtäävän kuntoutuksen perusedellytys. Ilman sitä kuntoutuminen on mahdotonta. Jotta tuesta olisi hyötyä, työttömän on sitouduttava ajoissa itsensä kehittämiseen. Siksi työttömyyteen on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. LÄHDE Suikkanen, Asko & Linnakangas, Ritva & Harjajärvi, Minna & Martin, Maria: Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:8. Julkaisu verkossa: Julkaisut Asko Suikkanen on sosiologian professori Lapin yliopistossa yhteiskuntatutkimuksen laitoksella. Yhteiskuntatieteiden tohtori Ritva Linnakangas toimii tutkijana samalla laitoksella. SOSIAALITURVA 4/

14 STÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMI Briitta Koskiaho EU:ssa kamppaillaan palveludirektiivistä Palveludirektiivihanke on syntynyt osana markkinoiden toiminnan tehostamista Euroopan sisämarkkinoilla. Euroopan parlamentti joutui juuri ottamaan kantaa kolmeen ydinkysymykseen: mitkä palvelualat luetaan direktiivin piiriin sekä miten suhtaudutaan alkuperämaakysymykseen ja työoikeudellisiin kysymyksiin. EU:ssa ei sosiaalipolitiikkaan näy suhtauduttavan itsenäisenä politiikan alana, jolla on omat tavoitteet. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut positiiviseen suuntaan, mutta myös välinpitämättömyys on lisääntynyt sitten Cardiffin prosessin 1990-luvun lopulla. Tällöin sosiaalipoliittisia kysymyksiä pidettiin kannustinongelmina ja markkinoiden vääristäjinä. Nyt puhutaan EU:n tavoitteena olevan eurooppalainen kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, joka sosiaalisen osalta voi käytännössä kuitenkin olla mitä tahansa. EU:n toimista eniten suomalaisen sosiaalipolitiikan muotoutumiseen vaikuttaa EU:n yksityistämistä suosiva politiikka. Palveludirektiivihanke on osa tätä politiikkaa. Suomessa palveludirektiivihankkeesta ovat olleet huolissaan lähinnä vain järjestöt, Euroopassa erityisesti kansainvälinen ay-liike. Direktiiviehdotuksen valmistelu Palveludirektiivihanke on syntynyt osana markkinoiden toiminnan tehostamista Euroopan sisämarkkinoilla. Palvelut ovat ainut voimakkaasti kasvava talouden alue Euroopassa, joten palveluiden toiminnan tehostamiseen onkin luontevaa panostaa. EU käsittelee pääsääntöisesti kaikkia palveluja samanarvoisesti niiden tuottajasta riippumatta eli riippumatta siitä, onko kyse yritysten, valtion, kuntien tai järjestöjen tuottamista palveluista. Ainut keskeinen erottelija on, kuuluvatko palvelut ns. yleishyödyllisiin palveluihin vai eivät. Kiistaa on käyty myös sitä, kuuluvatko sosiaalipalvelut sellaisiin yleishyödyllisiin palveluihin, jotka ansaitsevat erityiskohtelun. EU:n huippukokouksessa 2000 hyväksytyssä strategiassa Eurooppa tuli saattaa virtaviivaisen kilpailukykyiseksi ja dynaamiseksi tietoyhteiskuntaan perustuvaksi talousalueeksi. Pitkän valmistelun jälkeen Euroopan komissio sai palveludirektiiviehdotuksen valmiiksi vuoden 2004 alussa. Euroopan parlamentissa on yhtä aikaa ollut meneillään myös selvitystyö laaja-alaisesti ymmärretyistä yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista, jotka olisivat poikkeuksina markkinoiden kilpailun piiriin kuuluvista palveluista. Markkinoilla kilpailtavien palveluiden piiriin kuuluvat kaikki sellaiset palvelut, jotka maksavat eli joista suoritetaan vastike, olkoon maksaja kuka tai mikä taho tahansa. Vakuutusala on jätetty ulkopuolelle erikseen säädeltäväksi. Terveys- ja sosiaalipalvelut luetaan direktiiviehdotuksessa markkinoiden piiriin. Kuitenkin on ollut epäselvää, kuuluvatko vastikkeettomat julkiset palvelut markkinoille. Suomessa tällaisia ovat koulutus, sosiaalipalvelut, julkiset kulttuuri- ja terveyspalvelut siltä osin, kuin niistä ei peritä maksua. Sen sijaan periaatteessa markkinoiden piiriin kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi vanhusten kotipalvelut, joiden kustannuksista palvelun saaja maksaa vaikka vain osan. Direktiivikamppailun yksi ongelmakohta ovat olleet palvelujen tuottajien ja työntekijöiden oikeudet ja valvonta. Kohdellaanko maasta toiseen liikkuvia palvelujen tuottajia ja näiden työntekijöitä sen maan lainsäädännön mukaan, josta palveluntuottaja on lähtöisin vai sen maan mukaan, jossa palveluja annetaan? Ns. alkuperämaaperusteisessa palvelujen määrittämisessä joudutaan helposti sosiaaliseen dumppaukseen eli palkkojen polkumyyntiin. Vuoden 2005 alkupuolella kokoontunut Eurooppa-neuvosto kiinnittikin sosiaaliseen dumppaukseen huomiota. Jäissä olevassa EU:n perustuslakiesityksessäkin puututaan palveluihin korostaen palveluiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, jolloin törmätään taas edellä mainittuihin ongelmiin. Kansainvälisen ay-liikkeen kritiikki Palveludirektiiviä käsiteltiin Euroopan parlamentissa marraskuun lopulla 2005 sen sisämarkkinoiden ja kuluttajainsuojelun komiteassa (IMCO). Täysistunnon äänestykseen direktiivi tuli vuoden 2006 alussa. Euroopan ammattijärjestöjen keskusliitto (ETUC) suhtautui komission vuoden 2005 lopussa antamaan esitykseen hyvin kriittisesti nimenomaan sosiaalipoliittisin perustein. Samoin Saksan ammattijärjestöjen keskus- 14 SOSIAALITURVA 4/2006

15 NEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN LEHTIKUVA / AFP PHOTO / GERARD CERLES Euroopan parlamentti hyväksyi 16. helmikuuta 2006 uuden palveludirektiiviehdotuksen. Se on kompromissi aiemmasta komission ehdotuksesta. Parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsen, saksalainen Evelyne Gebhardt (vas.) sai äänestyksen jälkeen onnittelut ryhmän puheenjohtajalta Martin Schulzilta (keskellä) ja Itävallan edustajalta Johannes Swobodalta. Gebhardt oli keskeinen henkilö komission ehdottamien lähtömaaperiaatteen ja palvelujen kilpailuttamisen laajentamisen vastustamisessa. liitto (DGB) on ärhäkästi tarttunut ehdotuksen epäkohtiin ja epävarmuustekijöihin. Ammattijärjestöjen liittojen joulukuussa 2005 esittämän kritiikin mukaan direktiivin hyväksymisessä pitäisi ottaa huomioon seuraavat varaumat: direktiivin ei tule koskea työlainsäädäntöä, kollektiivisia työmarkkinasopimuksia eikä yleensäkään puuttua teollisiin suhteisiin, palveluihin ei tule soveltaa alkuperämaan vaan palvelujen tulomaan sääntelyä, tulomaan tulee ohjata ja valvoa kaikkia sen alueella annettavia palveluja, erityisen herkät sektorit, kuten tilapäistyötä välittävät organisaatiot ja yksityiset turvapalvelut, tulee sulkea pois direktiivin piiristä ja sekä ns. taloudelliset palvelut että muut yleishyödyllisiksi katsottavat palvelut tulee sulkea pois direktiivistä. Järjestöjen mukaan kilpailun ei tule olla itsetarkoitus. Kilpailu on hyväksyttävää, jos se edistää eurooppalaista elämänlaatua, joten jäsenvaltioiden tulee kyetä suojella työntekijöitään, kuluttajiaan ja ympäristöään. On pitäydyttävä sokeasta sääntelyn purkamisesta ja tehtävä kaikki mahdollinen, jotta saavutettaisiin todellista sosiaalista edistystä. Yleishyödyllisiksi palveluiksi, joiden pitää jäädä direktiivin ulkopuolelle, tulisi lukea sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja finanssipalvelut (viimeksi mainittuihin kuuluvat pankki- ja luottolaitokset, vakuutustoimi, investointilaitokset sekä maksuliikenne), terveyspalvelut, vanhustenhuolto, liikennepalvelut, oikeustoimen alaan liittyvät palvelut (oikeuslaitos, notaari- ja ulosottotoimi), audiovisuaaliset palvelut (radio, TV ja elokuvat) sekä pelitoiminta. Vain oman maan kilpailun piirissä saisivat olla postipalvelut sekä kaasu-, vesi-, energia- ja jätehuolto. Alkuperäisessä komission direktiiviehdotuksessa lähdetään palvelujen alkuperämaaperusteesta, mikä ay-liikkeen mukaan aiheuttaa palkkadumppauksen. Koska direktiiviehdotus ei sisällä minimipalkkavaatimusta, on vaarana, että ulkomainen palvelujen tuottaja maksaa ulkomaisille työntekijöille toisin kuin tulomaassa on säännelty. Tilapäistyövoimaa palkkaavia vuokrafirmoja varten vaaditaan kaikkia EU-maita koskeva erityislainsäädäntö. Ay-liike korostaa, että palvelutyöntekijöiden ja palveluiden on oltava normien, laaduntakuun ja käyttäjänsuojelun piirissä väärinkäytösten ulottumattomissa, kun palvelut avataan vapaalle liikkumiselle. Julkisen sektorin valvontatoiminnan on laajennuttava, jotta palveluntuottajille asetettavat turvallisuus-, ympäristö- ja terveysvaatimukset toteutuvat käytännössä. Tämä kätkee kuitenkin sisäänsä todellisuudessa protektionismia, korostaa ay-liike ja ennustaa jatkuvien oikeudenkäyntien seuraavan uuden toimintalinjan mukana. Jotta EU-tuomioistuimessa ei tarvitsisi käsitellä jäsenmaiden loputtomia tulkintaongelmia, vaadittaisiin eurooppalaisten yhtenäisten vähimmäisstandardien ja tulomaaperiaatteen käyttöönottoa. Sekä työntekijöiden että palveluja saavien kansalaisten on luotettava siihen, että palveluja valvotaan selkein säännöin. Vahinkotapauksissa tai palvelun laadun puutteiden ilmaantuessa asiakkaitten on saatava oikeudenmukaista kohtelua. Kansainvälisen ay-liikkeen edustajat Keski-Euroopassa pelkäävät, että palveludirektiivissä ei tulla ottamaan tarpeeksi huomioon edellä mainittuja sosiaalisesta lähtökohdasta esitettyjä varaumia, koska EU:ssa korostetaan niin voimakkaasti palvelujen keskeistä osaa Euroopan taloudelliselle kehitykselle lähitulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtalo on tässä yhteydessä keskeinen. Keskusteluissa sosiaaliset palvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Ay-liike pelkää EU:n yksipuolistuvan taloudellisten kysymysten hoitajaksi, vaikka se tarvitsisi erityisesti poliittista hahmotusta talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Parlamentin kannanotot Palveludirektiivi tulee koskemaan 450 miljoonan ihmisen arkipäivää EU:n sisämarkkinoilla. Aivan vaatimattomasta hankkeesta ei siis ole kysymys. Palvelujen systemaattinen siirtäminen maasta toiseen on Euroopassa myös uutta. Ei ole kokemusta siitä, miten paljon tosiasiassa tarvittaisiin uudenlaista julkisen vallan sääntelyä palvelujen kilpailuun. Helmikuun puolivälissä 2006 EU:n parlamentti joutuikin ottamaan kantaa kolmeen ydinkysymykseen: mitkä palvelualat luetaan direktiivin piiriin, miten suhtaudutaan alkuperämaakysymykseen ja työoikeudellisiin kysymyksiin. Kokouksia vauhditettiin Strasbourgissa suurmielenosoituksin. Äänestyksen tulokset jäivät monilta osin niin sekaviksi, että komissiolla on uusi työ saada aikaan linjauksia parlamentin ehdotukseen, joka komission jälkeen on menossa valtioiden päämiesten päätettäväksi. Esityksen uumoillaan tulevan loppuvuodesta 2006 uudelleen esille. Parlamentin käsittelyn jälkeen sosiaalipalvelut olisivat jäämässä direktiivin ulkopuolelle kuten julkiset terveyspalvelutkin mutta eivät yksityiset. Alkuperämaaperiaate on ymmärretty siten, että uudet palvelujen tarjoajat joutuvat noudattamaan tulomaan lakeja mutta vanhat saavat toimia alkuperämaan ehdoilla tullessaan toiseen maahan. Suomalaiset olettavat pääsevänsä tarjoamaan palveluja muihin maihin, kuten muutkin pienet Euroopan reunamaat eivätkä näytä olevan huolestuneita siitä, että kansainväliset suuret konsernit ovat jo koko ajan kärkkymässä Suomen markkinoita. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori, emerita. SOSIAALITURVA 4/

16 to-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-oh Australiassa puututaan napakasti koulupinnaukseen Australialaista sosiaalityöntekijää Penny Clarkia jäi Suomen vierailun jälkeen mietityttämään, kuinka tiukasti ja ajoissa meillä puututaan lasten koulupinnaukseen. Hän osallistui viime keväänä sosiaalialan Cif-vaihto-ohjelmaan. Penny Clark työskentelee Adelaidessa Etelä-Australian osavaltiossa sosiaalityöntekijänä, joka selvittelee lasten koulunkäyntiongelmia. Pinnaukseen puuttuvat ensin kouluissa opettajakoulutuksen saaneet opinto-ohjaajat. Clarkin tapaisten erityistyöntekijöiden vastaanotolle lapsi lähetetään vasta, kun koulun keinot eivät enää riitä. Kouluissa ei ole sosiaalityöntekijöitä. Yleensä konsultoin ensin koulua. Jos neuvoistani ei ole apua, alan itse työskennellä lapsen ja perheen kanssa. Joskus asiakassuhde kestää koko oppivelvollisuusajan, Clark kertoo. Selvitän myös, olisiko koulussa tai lapsen lähipiirissä joku, joka pystyisi tukemaan lapsen koulunkäyntiä. Kun koulu saa minulta tarkempaa tietoa koulunkäyntivaikeuden taustoista, se ehkä osaakin auttaa. Australiassa pakollinen koulunaloitusikä on 6 vuotta, mutta useimmat lapset aloittavat koulunsa jo 5-vuotiaina. Sitä edeltää 4-vuotiaiden puolipäiväinen esikoulu. Oppivelvollisuus päättyy 16-vuotiaana. Erja Saarinen Penny Clarkin mielestä on aina hyvin huolestuttavaa, jos lapsi tai nuori jää pitkäksi aikaa kotiin eikä tee mitään. Jos hänen on mahdotonta käydä tavallista koulua, erilaisia koulunkäyntivaihtoehtoja ja oppimistapoja pitää olla tarjolla. Erityistyöntekijät samassa yksikössä Koulutoimi on noin kahden miljoonan asukkaan Etelä-Australian osavaltiossa jaettu 18 piiriin. Jokaisessa piirissä yksi sosiaalityöntekijä keskittyy koulupinnausongelmaan. Koska meillä on koulupakko, koulunkäynnin laiminlyömiseen suhtaudutaan vakavasti. Poissaolot ja niiden taustalla olevat ongelmat ovat iso syrjäytymisriski, Clark painottaa. Hänen vastuullaan on lähes 40 koulua ja myös maantieteellisesti suuri alue. Asiakkaita tulee sekä yksityisistä että valtion kouluista. Koulun lisäksi vanhemmat voivat ottaa Clarkiin yhteyttä. Yhteydenottoja tulee myös lastensuojelusta, poliisilta ja naapureilta, jotka ovat nähneet, ettei lapsi mene kouluun. Samassa yksikössä työskentelee puheterapeutteja, koulupsykologeja sekä kriisityöhön keskittyvä sosiaalityöntekijä, joka käsittelee esimerkiksi tulipalon tai oppilaan kuoleman kouluissa nostattamia kriisejä. Yksikössä työskentelee myös erityisopettajia. Koulupinnauksen monet syyt Clarkin asiakkailla koulupinnaus on päällimmäinen pulma, mutta siihen voi olla monia syitä; lapsi voi olla sairastellut paljon, esimerkiksi kärsinyt masennuksesta. Joillain vanhemmilla on niin vakavia ongelmia, etteivät heidän voimansa riitä lasten koulunkäynnistä huolehtimiseen. Clark voi totuttaa koulupelosta kärsivää lasta vähitellen koulurakennukseen, ihmisiin ja koulussa tapahtuviin asioihin. Jollain lapsilla on oppimisvaikeuksia, joita ei ole diagnosoitu. Heidät hän ohjaa jatkotutkimuksiin yksikön psykologeille. Jotkut vanhemmat ovat ylisuojelevia. Esimerkiksi astmaattisen lapsen vanhemmat voivat ajatella, ettei lapsi voi mennä kouluun tiettyinä päivinä. Tällöin käydään läpi, millaiset olot koulussa on ja miten koulu voi tukea lasta. Yhdessä perheessä 8-vuotias tyttö päätti, milloin hän suvaitsee mennä kouluun. Kävin perheessä useamman viikon ajan ja keskustelin vanhempien kanssa siitä, mitkä asiat ovat vanhempien vastuulla. Vanhempainkasvatus on tärkeä osa työtä. Lapsi ja vanhemmat saavat valita mieleisensä tapaamispaikan. Harva haluaa tavata toimistolla tai koulussa. Yleensä tapaamista toivotaan esimerkiksi kahvilassa. Perhe voi aina ottaa haluamiaan ihmisiä mukaan keskusteluihin. Nuorimmat ovat etusijalla Koulunkäyntiongelmia on monilla lapsilla ja Clarkin täytyykin asettaa asiakkaat tärkeysjärjestykseen. Ikä on yksi valintaperuste. Otan ensisijaisesti vastaan nuorimmat lapset, etenkin jos näyttää siltä, että ongelmien paisuminen on helposti ehkäistävissä, kun niihin puututaan ajoissa. Jos lapsi on pinnannut koulusta useamman kuukauden, on epätodennäköistä, että pystyisin auttamaan häntä. Hän on jo kehittänyt erilaisen mallin elää. Näiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa keskustelen yleensä vaihtoehtoisista tavoista käydä koulua. Niitä on monenlaisia. Australiassa koulun voi suorittaa esimerkiksi puhelin- ja verkkoyhteyksien välityksellä sekä postitse lähetettävien oppimateriaalien avulla. Etäkoulunkäyntiä on kehitetty jo vuosikymmeniä, koska maassa on kaukana muusta asutuksesta sijaitsevia yhteisöjä, kuten suuria lammasfarmeja, joiden lapsilla on pitkät matkat kouluun. 16 SOSIAALITURVA 4/2006

17 jelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelm Ongelmat kasautuvat alkuperäisväestölle Australian väestöstä noin prosentti on mantereen alkuperäisiä asukkaita aboriginaaleja. Heidän lapsillaan on paljon koulunkäyntiongelmia. Clarkin asiakkaista heitä on pari prosenttia. Clarkin kanssa samassa yksikössä työskentelee erityistyöntekijöitä, jotka ovat paneutuneet aboriginaaliperheiden lasten koulunkäyntipulmiin. Heidän kanssaan Clark neuvottelee aina, kun hänellä on asiakkaana aboriginaaliperhe. Aboriginaalitaustaisten lasten tukena on erityistyöntekijöitä myös kouluissa. Tarkistan erityistyöntekijältä muun muassa sen, osaavatko vanhemmat lukea, jotta heitä voisi lähestyä kirjeitse. Entä miten hän uskoo perheen suhtautuvan siihen, että valkoinen työntekijä ottaa yksin yhteyttä vai onko parempi, että otan erityistyöntekijän parikseni. Kaikki eivät opi istumalla ja kuuntelemalla Clarkin mukaan yksi syy aboriginaalitaustaisten lasten kouluvaikeuksiin on se, että heidän kulttuurissaan asioita ei opetella istumalla ja kuuntelemalla opettajaa vaan vuorovaikutteisilla tavoilla. Australian kouluissa on yritetty kehittää heidän oppimistapaansa paremmin sopivaa opetusta. Ylipäänsä ihmiset oppivat eri tavoin ja oppimistapojen erot pitäisi ottaa opetuksessa huomioon. Itsekin opin paremmin, jos saan kokeilla asioita. En pidä luentojen kuuntelusta. Vaikeuksien taustalla on myös se, että maahan tulleet siirtolaiset kohtelivat alkuperäisasukkaita äärimmäisen huonosti. Hyvin pitkään heiltä otettiin lapset pois ja annettiin valkoisiin perheisiin. Monien perheiden jäsenillä on taustallaan raskaita traumoja. Täysin syystä he suhtautuvat epäilevästi kaikkeen valtaväestön byrokratiaan ja koulu lasketaan siihen kuuluvaksi. CIF-vaihto-ohjelma Council of International Fellowship -ohjelma on tarkoitettu ihmissuhdealan ammattilaisille, kuten sosiaali- ja nuorisotyöntekijöille. Se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ammatillisia kokemuksia eri kulttuureja edustavien kollegoiden kanssa. Ohjelma sisältää tutustumista omaan alaan ja vierailumaan kulttuuriin 4 10 viikon ajan, USA:ssa usean kuukauden ajan. Osallistujat majoittuvat paikallisiin isäntäperheisiin. Vaihto-ohjelmia on muun muassa USA:ssa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Uusi vaihto-ohjelma Australiassa ja Uudessa-Seelannissa alkaa vuonna Suomessa on ollut oma ohjelma vuodesta Lisätietoja verkossa Isäntäperheitä tarvitaan Lapsen tilannetta on seurattava tarkkaan Clark on kehittänyt yhteistyötä erityisesti lastensuojelun kanssa. Häntä ovat harmittaneet tapaukset, joissa lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus siksi, ettei hän käy koulua, mutta asiasta ei ole ilmoitettu hänelle: Koulutoimen sosiaalityöntekijällä on käytännössä paras mahdollisuus seurata ja tukea koulunkäyntiä. Lastensuojelun voimavarat eivät riitä siihen. Paras tulos saadaan koulutoimen ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden yhteistyöllä. Seuranta on merkittävä osa työtäni ja painotan sen tärkeyttä myös koululle. Jos koulu seuraa lapsen koulunkäyntiä huolellisesti, minun työpanostani ei tarvitakaan. Poliisi voi toimittaa lapsen kouluun Clark tekee yhteistyötä myös poliisin kanssa. Australian lainsäädännön mukaan poliisi voi Nyt on taas se aika, jolloin perheemme odottaa soittoa CIF:n vaihto-ohjelman isäntäperhevastaavalta. Perheeseemme on jo yli 10 vuoden ajan tullut toukokuussa pariksi viikoksi sosiaalityöntekijä jostain päin maailmaa, muun muassa Filippiineiltä, Australiasta ja Tšekistä. Nuo toukokuun viikot ovat innostavaa aikaa: pitkiä keskusteluja, oman alan ja kotimaan katsomista uusin silmin sekä tutustumista uuteen kulttuuriin ilman, että tarvitsee matkustaa minnekään. Ohjelmassa on myös yhteisiä juhlia kaikkien Suomen ohjelmaan osallistujien kanssa. Lapsemme ovat saaneet pienestä pitäen aimo annoksen kansainvälisyyskasvatusta ja koko perheemme pitkäaikaisia ystäviä. Isäntäperheen pitää tarjota stipendiaatille oma huone ja aamu- ja iltapalat. Isäntäperheitä tarvitaan eri puolilta Suomea. Jos isäntäperheenä toimiminen kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa Pirkko Fihlmaniin puh Erja Saarinen toimittaa koulusta pinnaavan lapsen kouluun tai kotiin. Jos lapset liikkuvat koulun ulkopuolella koulutuntien aikaan, heillä täytyy olla lupalappu. Muuten poliisi voi poimia heidät, vaikka sitä tapahtuukin harvoin. Asiasta ilmoitetaan myös lapsen vanhemmille. Vanhemmat voivat saada sakkoja siitä, etteivät heidän lapsensa mene kouluun, mutta vain silloin, jos he vastustavat lapsensa koulunkäyntiä. On selvää, että osa teini-ikäisistä ei yksinkertaisesti tottele vanhempiansa eikä vanhempia voi siitä sakottaa. Sakkoja annetaan äärimmäisen harvoin. Sakko ei auta lapsen koulunkäyntiä millään tavalla ja meidän tehtävämme on tukea lasta ja vanhempia hoitamaan koulunkäynti kunnialla, Clark painottaa. Pinnaus on ongelma kaikkialla Suomessa kouluja kierrellessään Clarkille tuli aika ajoin sellainen olo, ettei koulupinnaukseen puututa täällä riittävän ajoissa ja vakavasti. Eräässä koulussa ahdistuksesta kärsivä nuori oli pitkään poissa koulusta ilman, että hänelle järjestettiin toisenlaista koulunkäyntimahdollisuutta. On aina huolestuttavaa, jos 15-vuotias jää kotiin eikä tee mitään. Koulussa ajateltiin, ettei koulu voi tehdä mitään ennen kuin hän on valmis palaamaan kouluun. Erään suuren yläasteen rehtori kertoi, ettei heillä juuri ole poissaolo-ongelmia. En oikein usko sitä, koska kaikkialla murrosikäisillä on tällaisia ongelmia. Australiassa jokaisella koululla pitää olla ohjelma, johon on koottu toimet koulupoissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Joissain kouluissa lähtee automaattisesti tekstiviesti vanhemmille lapsen poissaolosta. Koulupinnaus on koko yhteisön ongelma. Haluamme, että kaikki tekevät osansa, jotta lapset saavat koulunsa käytyä. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 4/

18 to-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-oh Riitta Raita Varjoja Hollannin kauniissa maisemassa Ovatko vapaamielinen maahanmuutto- ja huumepolitiikka kriisissä? Olin Hollannissa sosiaalialan Cif-vaihto-ohjelmassa tulppaanien ja narsissien kauneimpaan kukinta-aikaan, mutta monipuolinen ohjelma tutustutti minut paitsi myönteisiin myös maan nurjiin puoliin, kuten maahanmuuttajien vaikeaan tilanteeseen ja huumeongelmiin. Neliviikkoisen vaihto-ohjelman aikana perehdyin monessa paikassa maahanmuuttajien tilanteeseen. Sain sen käsityksen, että pinnan alla kytee monia ristiriitoja, jotka ovat viime vuosina aika ajoin jo nousseetkin pinnalle. Suosittu poliitikko Pim van Fortuyn murhattiin Amsterdamissa kolme vuotta sitten päivää ennen vaaleja. Hän vaati radikaaleja muutoksia pakolaispolitiikkaan. Hänen mielestään maassa piti huolehtia niistä ulkomaalaisista, jotka jo olivat siellä, mutta vastedes pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien pääsyä maahan pitäisi tiukentaa. Maailmalla herätti kohua myös elokuvaohjaaja Teo van Goghin raaka murha syksyllä Hän oli ohjannut elokuvan, joka käsitteli musliminaisten alistettua asemaa. Vapaamielisyydestä tiukempaan otteeseen Hollanti on ollut vapaamielinen maa pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. 16 miljoonan väestöstä yli kolme miljoonaa on ulkomaalaistaustaisia. Joissain kaupungeissa, kuten Amsterdamissa ja Rotterdamissa, ulkomaalaistaustaisia ihmisiä on 40 prosenttia asukkaista. Heidän osuutensa Artikkelin kirjoittaja Riitta Raita (keskellä) kahden muun Hollannin Cif-vaihto-ohjelmaan osallistuneen sosiaalialan työntekijän kanssa: Tina Thuresson työskentelee Ruotsissa kovien huumeiden käyttäjien parissa ja intialainen Hema Kulkami köyhien perheiden pienten koululaisten parissa. kasvaa edelleen, koska maahanmuuttajaperheisiin syntyy enemmän lapsia. Maahan kutsuttiin 1960-luvulla marokkolaisia ja turkkilaisia töihin muun muassa vihanneksia poimimaan. Heitä ja heidän perheitään tuli lisää ja 1980 luvuilla. Heidän uskottiin palaavan kotimaahansa, mutta toisin kävi. Noihin aikoihin maahan tuleville ulkomaalaisille ei järjestetty riittävää kielenopetusta. Tämän vuoksi etenkään vanhempi maahanmuuttajaväestö ei osaa hollannin kieltä. Isoimmissa kaupungeissa ulkomaalaistaustaiset ihmiset asuvat omilla alueillaan, eivätkä he siksi opi kieltä tavanomaisessa vuorovaikutuksessa muun väestön kanssa. Toiset maahanmuuttajat pitäytyvät tiukasti omaan kulttuuriinsa. Tämä aiheuttaa ristiriitoja paikallisen väestön ja myös heidän omien lastensa kanssa, jotka oppivat koulussa hollannin kielen ja kasvavat sitä kautta paremmin sisälle yhteiskuntaan ja maan kulttuuriin. Viime vuosina maahanmuuttajille on ollut tarjolla monipuolinen integraatio-ohjelma. Jotta maahan tulleen ihmisen oleskelulupa jatkuisi ja hän voisi saada Hollannin passin, hänen on opiskeltava kieltä ja osallistuttava kursseille, jotka antavat tietoa hollantilaisesta yhteiskunnasta. Ohjelma on ollut kallis ja sen jatkuminen on epävarmaa. Hallitus on myös tiukentanut ulkomaalaisten pääsyä maahan. Maassa olevien pakolaisten puolisot eivät enää pääse maahan, ennen kuin he ovat jo kotimaassaan osoittaneet kielikokeessa riittävän hollanninkielen taidon. Hollannissa on paljon maassa laittomasti oleskelevaa väestöä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten oleskelulupien käsittely voi viedä vuosia. Sinä aikana monet asettuvat perheineen maahan, eivätkä halua palata kotimaahansa, vaikka lupaa ei heltiäisikään. Mistä he saavat rahansa toimeentuloon, koska heillä ei ole työlupaa, eikä mitään laillisia etuuksia? Yhdyskuntatyötä maahanmuuttajien asuinalueella Yhdyskuntatyöhön tutustuin Rotterdamin esikaupungissa Delfshavenissa. Siellä asuu 18 SOSIAALITURVA 4/2006

19 jelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelma Cif-vaihto-ohjelm enimmäkseen vähävaraisia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, joista osa ei osaa lukea eikä kirjoittaa, eikä osaa hollannin kieltä. Asukkaat edustavat 60 eri kansallisuutta; heitä on muun muassa Marokosta, Turkista ja Surinamista. Yhdyskuntatyön projekti on onnistunut parantamaan alueen sosiaalista ilmapiiriä ja vähentämään rikollisuutta ja huumeongelmia. Projektin työntekijät kuuntelevat ihmisiä ja tekevät työtä heidän kanssaan. Myös vapaaehtoisia on mukana asukastyössä. Tärkeintä on kuitenkin se, että asukkaat tekevät itse yhdessä työtä paremman asuinalueen hyväksi. He huolehtivat talojen kunnostamisesta, taiteilija maalaa seiniä ja yhdessä syödään aterioita. Tutustutaan toinen toisiinsa, jolloin on helpompi hoitaa yhteisiä asioita. Projektia esitteli marokkolaistaustainen sosiaalityöntekijä. Hän piti hyvänä sitä, että maahanmuuttajaperheiden sukulaiset asuvat lähellä toisiaan ja voivat helposti auttaa toinen toisiaan. Muualta olin sitä vastoin kuullut kritiikkiä siitä, että maahanmuuttajaperheet kasautuvat samoille alueille ja siksi monet eivät opi maan kieltä eivätkä muutoinkaan sisäistä maan kulttuuria. Erilaista kielenopetusta Kielenopetus on tavallisesta poikkeavaa, jos oppilaat eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla kielellään. Marokon vuoristoseuduilta on tullut Hollantiin luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Etenkään sellaiset naiset, joiden miehet haluavat heidän pysyvän tiiviisti kotona, eivät opi hollantia. Tapaamani kielenopettajan oppilaana oli marokkolainen nainen, joka oli asunut 15 vuotta Hollannissa, eikä hän vielä osannut maan kieltä. Näille ihmisille opetetaan hollantia hyvin havainnollisesti. Apuna käytetään kuvia, eleitä ja liikkeitä. Esimerkiksi sana istua opetetaan istumalla ja kävely kävelemällä. Huumepolitiikka on tiukentumassa Hollanti on tunnettu liberaalista huumausainepolitiikastaan. Niin sanottuja mietoja huumeita, kuten kannabista, voi ostaa laillisesti, mutta kovat huumeet ovat kiellettyjä. Kuka tahansa voi mennä Coffee shop iin nauttimaan vaikkapa hashista. Ikäraja näihin kahviloihin on 18 vuotta, mutta nuoremmat saavat helposti huumeita kavereiltaan. Hallitus on ollut sitä mieltä, että mietojen huumeiden käytöstä aiheutuvat haitat ovat hallittavissa. Kuulin kuitenkin, että suunnitteilla on tiukentaa mietojen huumeiden saatavuutta, koska etenkin nuorille on tullut vahinkoa niiden käytöstä. Jatkuva käyttö on voinut vahingoittaa aivoja ja vaikeuttaa esimerkiksi opiskelua. Kirkko kokoaa kovien huumeiden käyttäjiä Rotterdamin keskustassa lähellä rautatieasemaa on kiistelty Paulus-kirkko, jossa kovien huumeiden käyttäjät oleskelevat. Noin 25 vuotta sitten kirkko alkoi päästää suojiinsa vaikeasti huumeongelmaisia ihmisiä. Alussa toiminnassa oli mukana kirkon henkilökunnan lisäksi vapaaehtoisia. Toiminta on kuitenkin laajentunut ja tätä nykyä kirkolla työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää, kolme lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja työntekijöitä, jotka huolehtivat järjestyksestä ja turvallisuudesta. Ongelmakäyttäjät pystyvät paremmin hallitsemaan elämäänsä, kun he saavat tarvitsemaansa apua. Kirkolla voi ruokailla halpaan hintaan ja yöpyä pienestä maksusta. Jotkut hakeutuvat sairaalaan korvaushoitoon. Alussa oli vaikeuksia, mutta vähitellen kirkko vakiintui huumeongelmaisten keskukseksi. Ongelmakäyttäjien majailu keskellä kaupunkia ei kuitenkaan ole kaikkien mieleen ja toiminnan lakkauttamisestakin on keskusteltu. Mitä siellä majaileville ihmisille tapahtuu, jos paikka suljetaan? Perustetaanko vastaava paikka syrjemmälle? Onko heidän joukossaan ihmisiä, jotka ovat vielä kuntoutettavissa irti aineista? Jäin miettimään, onko Hollannissa oltu liian liberaaleja huumeiden suhteen. Saako niitä liian helposti? Porttiteorian mukaan miedot huumeet voivat johtaa kovien huumeiden käyttöön teoriassa voi olla perää. Keskustelimme Paulus-kirkossa siitä, että erityisesti nuoret tarvitsevat tietoa huumeista. Huumeiden käyttö on ihmisen valinta, mutta sen vaarat tulee tietää. Huumeiden käyttäjät siivoavat kaupunkia Rotterdamissa Topscore-niminen paikka tarjoaa työtehtäviä kovien huumeiden käyttäjille. Toiminta alkoi kymmenisen vuotta sitten yksityisen, vapaaehtoistyötä tekevän henkilön aloitteesta. Noin 120 huumeiden käyttäjää lähtee Topscoresta aamuisin kaduille, metroasemille ja puistoihin siivoamaan. He puhdistavat graffiteja ja siivoavat myös poliisiasemilla. Työstä he saavat palkan. Työaikana huumeiden käyttö on kielletty. Topscoren ansiosta ihmiset tienaavat itse rahaa, eikä heidän tarvitse varastaa sitä. Rotterdamissa huumeet eivät maksa huimia summia, joten ne voi rahoittaa kohtuullisilla tuloilla. Samat ongelmakäyttäjät käyvät ruokailemassa ilmaiseksi nunnien ylläpitämässä ruokalassa lähistöllä. Nunnien toiminta on lähtöisin Belgiasta, missä oli aloitettu äiti Teresan ajatuksiin perustuvaa hyväntekeväisyyttä vähävaraisille ihmisille. Perhe auttaa ensin, sitten vapaaehtoistyö Hollannissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä. On tavallista, että erityisesti perheelliset naiset tekevät osa-aikatyötä ja tämä jättää aikaa myös vapaaehtoistyölle. Perheen ja naapureiden oletetaan ensisijaisesti huolehtivan kotiavun tarpeessa olevista läheisistään. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, vapaaehtoistyöntekijät ovat käytettävissä. Vasta sen jälkeen voi pyytää kunnallista kotiapua. Valtio pyrkii ja joutuu säästämään ikääntyvän väestön hoidon kasvavissa kustannuksissa. Hollannissa kunnalliset sosiaalitoimistot myöntävät varattomille ihmisille rahallista tukea. Varsinaista sosiaalityötä tekevät enimmäkseen eri yksityisten organisaatioiden työntekijät. Ne saavat siihen valtiolta rahoitusta. Haagissa tutustuin sosiaalitoimen yksikköön, joka antaa neuvontaa asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi kielivaikeuksien takia itse selviä etuuksien viidakossa. Neuvontaa saavat etenkin maahanmuuttajat, jotta he osaisivat hakea avustuksia ja eläkkeitä sekä hoitaa veronsa ja velkansa. Tukea saa myös asumista ja työnhakua koskevissa ongelmissa. Kaksi kolmasosaa asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia. Vastaavia infopisteitä on Haagissa 12. Euroopan yhteisiä ongelmia? Neljän viikon aikana tutustuin Hollannin kolmeen suurimpaan kaupunkiin Amsterdamiin, Haagiin ja Rotterdamiin upeisiin, erilaisiin kaupunkeihin. Niiden ongelmat jäivät mieleen pyörimään: massoittain ulkomaalaisia, työttömyyttä, huumeongelmia, mafiastakin kuulin kerrottavan. Tulppaanit ja narsissit olivat ihastuttavia, tuulimyllyt toinen toistaan somempia. Mutta näinkö kauniin maiseman takana yleistä eurooppalaista tulevaisuutta, ongelmia, joiden kanssa eletään ja joihin haetaan kaikkialla ratkaisuja? Asuminen paikallisten ihmisten luona ja lukuisat keskustelut heidän kanssaan antoivat minulle paljon sellaista tietoa, joka ei ollut tavanomaista turistitietoa vaan raotti ovea sisälle hollantilaiseen yhteiskuntaan. Kirjoittaja toimii sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaalivirastossa aikuisten palveluissa eläkeselvitysyksikössä. SOSIAALITURVA 4/

20 OSAAMISKESKUKSET ENNAKKO- TUTUIKSI PÄÄTÖKSIÄ UUSIIN TEHTÄVIIN ISO:n väki toivoo kunnollisia edellytyksiä rauhalliselle kehittämistyölle Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISO:n väki on miettinyt perusteellisesti kehittämistyön ominaislaatua ja pyrkinyt rauhalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen, vaikka olot eivät sitä suosikaan. ISO:n johtajasta Tarja Kauppilasta työaikaa kuluu harmittavasti toimintaedellytysten varmistamiseen. Rahaa on tarjolla vain pätkäkehittämiseen hankkeissa. Viime syksy meni Helsingissä ramppaamiseen, kun vastustimme osaamiskeskusten tosi niukan perusrahoituksen leikkaamista entisestään. Kehittämistyön kehnoista lähtökohdista huolimatta isolaiset ovat onnistuneet kirkastamaan sosiaalialan systemaattista kehittämisnäkyä. Puolustamme aikaa vaativaa rauhallista kehittämistä. Emme arvosta sellaista kehittämishulluutta, että ulkoaohjautuvasti tarrataan kaikkeen tarjolla olevaan rahoitukseen. Itä-Suomen kokoontumisajot eli ISO:n henkilökuntaa kokoontuneena tiimipalaveriin Kuopioon eri puolilta Savoa, Karjalaa ja Kainuuta. Kuvassa vasemmalta Ritva Pääkkönen, Johanna Antikainen, Tarja Kauppila, Mali Soininen, Sirpa Blom ja Arja Jämsén. Erja Saarinen Osaamiskeskuskierroksen jälkeen Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat merkillisiä organisaatioita. Keskus-sana luo odotuksen isosta rakennuksesta, jossa on paljon väkeä, mutta näissä keskuksissa ihmisiä on vain muutama ja heistäkin harva yhdessä paikassa. Itse rakennus on yleensä nurkkaus jonkin muun organisaation tiloissa. Muutamille yksilöille on ladattu tehtäviä isonkin keskuksen verran. On valtakunnallista ja alueellista tehtävää, kehittämistä, tutkimusta ja hallintoa, eri puolilla erilaisin alueellisesti perustelluin painotuksin. Ja useimmiten on vain yksi ihminen maakuntaa kohti pitämässä niitä kaikkia käsissään. Kun toiminta alkoi, nämä samat ihmiset ideoivat yhtä aikaa valtakunnallista ja alueellista verkostoa. Tämän järkevyyden kyseenalaisti yhden keskuksen johtaja toteamalla, ettei kukaan perusta firmaakaan yhtä aikaa Suomeen ja Kiinaan vaan lähtee jostain pienin askelin liikkeelle. Valtakunnallisesti verkostoon on satsattu vähän. Joidenkin keskusten henkilökuntaa kasvattavat hanketyöntekijät, jotka tuovat työyhteisöön paljon, mutta myös vievät paljon mukanaan ja lisäävät muutamien vakituisten hallintotehtäviä. Tutkimuksen, opetuksen ja käytännön yhteistyötä vahvistamaan keskuksiin on paljolti palkattu tohtorisihmisiä, mutta heidän työnsä on pitkälti hallinnointia ja myös toimistorutiineja. Olen seurannut osaamiskeskuksia niiden syntyvaiheista lähtien ja käynyt runsaan vuoden aikana tekemässä juttua niistä kaikista. Olen tavannut paljon innostuneita ja osaavia kehittäjiä, mutta yhä enemmän innostuksen rinnalla on näkynyt turhautuminen ja väsyminen niukkoihin resursseihin. Toivottavasti viimesyksyinen perusrahoituksen leikkaaminen ei turhauttanut ketään lopullisesti. Erja Saarinen 20 SOSIAALITURVA 4/2006

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE

KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA 2009-2013 TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE Toteutettiin Tammikuussa 2014 Postitettiin kysely jokaiselle hankkeessa työssä olleelle luonnonhoitajalle,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain Päätös

2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain 45-1528-14 HEL 2015-001523 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Taru Neiman päätti

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot