Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa. (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa. (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)"

Transkriptio

1 1 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)

2 2 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa - Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta Sisällys 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Vertailumaiden erityispiirteitä... 4 Tanska... 4 Alankomaat... 4 Irlanti... 4 Itävalta Strateginen viitekehys ja ohjaus... 6 Yhteinen visio ja ohjaava strategia... 6 Yhteinen strateginen ohjaus... 7 Ministeriöiden välinen yhteistyö Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö... 9 Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa... 9 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Ulkomaisten investointien edistäminen Yritysten näkemykset Liitteet : maiden VKE-järjestelmät (kirjoittajan tulkinta)

3 3 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksen tavoitteena oli analysoida valittujen kohdemaiden yritysten kansainvälistymispolitiikkaa ja -instrumentteja sekä niiden tuloksellisuutta. Samalla tavoitteena oli löytää hyviä malleja suomalaisen VKE-toiminnan 1 kehittämiseksi. Selvityksen rajaus kattaa keskeisimmät - julkista rahoitusta saavat yritysten kansainvälistymistä edistävät toimijat - suorat tuki-instrumentit yritysten kansainvälistymiseen - julkiset ja puolijulkiset kansainvälistymisneuvonta- ja konsultointipalvelut Selvitys ei kata vientiluottolaitoksia, kehitysyhteistyöprojekteja tai matkailun edistämistä. Selvityksellä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - miten poliittisesti tärkeänä yritysten kansainvälistymisen edistäminen nähdään ko. maassa? - millainen on maan valittu toimintapolitiikka viennin edistämisessä? - miten kokonaisuus toimii, miten yritykset sen kokevat? - mitä hyviä omaleimaisia toimintatapoja on löydetty? Kohdemaiksi valittiin yhteiskuntarakenteeltaan ja väestömäärältään Suomea muistuttavat maat Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta. Yhteistä näille maille on, että ne ovat erittäin riippuvaisia viennistä, ja että ne ovat eri tavoin kyenneet onnistuneesti hyödyntämään logistisen sijaintinsa tai valjastamaan maansa muut vahvuudet palvelemaan omien yritystensä laaja-alaista kansainvälistymistä, mutta myös ulkomaisten investointien etabloitumista. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Finpron kohdemaiden maatoimistojen sekä edustustojen kanssa. Finpron maavastaavat laativat keväällä 2011 verrokkimaiden VKEjärjestelmästä EK:n käyttöön varsin kattavat taustaselvitykset. Edustustojen henkilöstö puolestaan avusti matkaohjelmien ja tapaamisten järjestämisessä syksyn 2011 ja tammikuun 2012 aikana. Sekä Finpron että edustustojen edustajat osallistuivat useisiin tapaamisiin EK:n mukana. EK kiittää lämpimästi Finpron ja edustustojen henkilöstöä merkittävästä panoksesta ja erittäin hyvästä yhteistyöstä. Tiedot pohjautuvat syys-tammikuun tilanteeseen kohdemaissa. Haastatteluiden pohjalta kootut tulkinnat ovat kirjoittajan omia, ja on mahdollista, että esitetyissä tiedoissa löytyy suoranaisia virheellisyyksiäkin. Helsingissä Outi Ervasti Elinkeinoelämän keskusliitto 1 VKE = yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen

4 4 2. Vertailumaiden erityispiirteitä Tanska Perinteet, avoimuus, kotimarkkinoiden pienuus ja läheinen sijainti päämarkkinoihin nähden sekä omien raaka-aineiden puute (poikkeuksina maakaasu ja öljy) ovat tehneet reilun viiden miljoonan asukkaan Tanskasta erittäin kansainvälistyneen maan. Vienti on pk-yritysten käsissä, sillä maan vientiyrityksestä 99 % on pkyrityksiä. Tanskan BKT:sta noin kolmannes tulee viennistä. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, UK, Norja ja USA. Alankomaiden ja Luxemburgin rinnalla samat maat ovat myös merkittävimmät investorit. Tanska toimii Pohjois-Euroopan logistisena solmukohtana ja markkinoi itseään maailman toiseksi miellyttävimpänä ja helpoimpana toimintaympäristönä tehdä businesta. Taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämistä koordinoi ulkoministeriö (Ministry of Foreign Affairs), talousministeriön keskittyessä yritysten kasvun ja toimintaedellytysten vahvistamiseen kotimaassa. Julkinen palvelukenttä on kokonaisuus, jonka työnjako yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa pyritään pitämään selkeänä sekä kansallisella, että ilmeisesti myös aluetasolla. Yhteistyö on tiivistä elinkeinoelämän järjestöjen, toimialayhdistysten ja yksityisten yritysten kanssa. Alankomaat Alankomailla on Tanskan tapaan kansainvälistymisessä vuosituhansien perinne. Viennin osuus BKT:sta on %. Maan omat kotimarkkinat ovat pienet (16 milj. asukasta), mutta 300 mailin säteellä löytyy 160 miljoonan ihmisen markkinat. Viennistä noin 80 % suuntautuukin EU-maihin, lähinnä Saksaan (25 %), Belgiaan, Britanniaan ja Ranskaan. Alankomaat on Euroopan suurimpia viejämaita Saksan ja Ranskan jälkeen, ja peräti maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Logistisen sijaintinsa ansiosta Alankomaat on myös yksi Euroopan suosituimmista investointien kohdemaista sekä samalla erityisesti aasialaisten yritysten Euroopan koemarkkinaalue tai pääkonttorin paikka. Maassa on lähes ulkomaista yritystä, jotka kattavat 16 % yksityisen sektorin työpaikoista ja 35 % yksityisestä T&K -panoksesta. Pahin kilpailijamaa investoinneista on Saksa. Alankomaiden yritysten kansainvälistymisen kenttä vaikuttaa ensi silmäyksellä harvinaisen sekavalta vyyhdeltä julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Se on enemmänkin verkosto, jossa kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ja työnjakonsa, ja missä kaikki tekevät yhteistyötä keskenään. Asioista päätetään yhdessä sopimalla. Päävastuu yritysten kansainvälistymisen ja investointien koordinoinnista (taloudellisista ulkosuhteista) on elinkeinoministeriöllä (Ministry of Economic Affairs, Agriculture and Innovation), mutta myös ulkoministeriöllä, elinkeinoelämän järjestöillä sekä yrityksillä ja yhteenliittymillä on oma merkittävä roolinsa yritysten kansainvälistymisen kentässä. Johtuen maan lyhyistä välimatkoista kansainvälistymispalvelut ovat keskittyneet hallinnolliseen keskukseen Haagiin. Alankomaiden aluerakenne, johtuen suhteellisen lyhyistä etäisyyksistä, on vastaavasti heikommin kehittynyt. Irlanti Alle viiden miljoonan asukkaan Irlannin vienti kattaa 80 % BKT:stä. Viennistä peräti 75 % tulee Irlannissa toimivien ulkomaisen yrityksen viennistä, painopisteen ollessa USA ja UK. Irlantilainen diaspora vaikuttaa ja näkyy edelleen voimakkaasti kansainvälistymisen kohdemaissa, ja sitä hyödynnetäänkin voimallisesti. Maassa toimii lähes

5 5 tuhat ulkomaista yritystä. Suorista ulkomaisista investoinneista (yrityksistä) lähes puolet tulee Yhdysvalloista. Irlannin vahvuus on tiukka fokusoituminen ja strateginen ote, eli kun strategioita ja päätöksiä tehdään, niitä noudattavat kaikki julkiset toimijat. Ministeriöiden väliset roolit ja työnjako tuntuvat vaihtelevan hallituskausien mukaan. Tällä hetkellä taloudellisia ulkosuhteita koordinoi ulkoministeriö (Department of Foreign Affairs and Trade). Irlannissa yritysten kansainvälistyminen ja VKE-toiminta katsotaan niin tärkeäksi, että sen edistäminen rahoitetaan kokonaan julkisin varoin. Myöskään huolimatta talouskriisistä mitään vientiä tukeviin instrumenttia ei olennaisesti leikattu eikä esim. 12,5 % yhteisöveron nostamiseen ole ryhdytty (vaikka OECD:n ja EU komission suulla sitä vaaditaankin). Tämän vuoksi yksityisen sektorin palvelut eivät juuri korostuneet haastatteluissa. Samalla Irlannin keskushallinto on todella vahva suhteessa alueisiin, jotka keskittyvät lähinnä peruspalveluiden tuottamiseen. Alueille ei siis ole kehittynyt omia toimijoita, joitain gaelinkielisiä seutuja lukuun ottamatta. Itävalta Kahdeksan miljoonan asukkaan Itävalta on hyötynyt olemalla ulkomaisten yritysten sillanpääasema Itä-Eurooppaan. Noin 60 % BKT:stä tulee viennistä. Maan yrityksistä noin 10 % harjoittaa vientiä, ja erittäin suuri osuus viennistä tulee pk-yritysten kentästä. Itävallan ulkomaankaupasta 75 % suuntautuu EU-maihin. Isoin kauppakumppani on Saksa (32 % viennistä), mutta osuus vähenee Itä-Euroopan osuuden jatkuvasti kasvaessa. Ulkomaisten investointien osalta Itävalta toimi aiemmin asemamaana lähinnä Unkarin, Slovakian ja Tshekkien markkinoille, mutta merkitys on vähentynyt ulkomaisten yritysten mennessä Itävallan ohi suoraan ko. maihin. Viime vuosina maan sijainti onkin korostunut enemmän Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Balkanin alueelle menevien yritysten pääkonttorialueena. Lisäksi Itävalta on usean Itä- Euroopan maan omien investointien tärkeimpiä kohdemaita. Maassa sijaitsee tällä hetkellä noin 300 ulkomaisen yrityksen pääkonttori ja lisäksi noin yritystä operoi Itävallassa. Itävallan yhteiskunnallinen rakenne on pysynyt kohtuullisen muuttumattomana pitkään. Se on toisaalta Itävallan vahvuus, mutta myös heikkous. Uusien asioiden läpivieminen tapahtuu äärettömän hitaasti, jos peräti lainkaan. Tarpeellistenkin uudistusten läpivientiä hidastaa maan näkyvä ja joustamaton vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu. Taloudellisia ulkosuhteita johtaa suvereenisti talousministeriö (Federal Ministry of Economy), kauppakamarin dominoidessa kansallisten viennin ja kansainvälistymisen yrityspalveluiden tuottamista. Toisaalta alueet ovat varsin itsenäisiä ja tuottavat hallituksen strategioista huolimatta kohtuullisen koordinoimattomasti omia palveluitaan. Itävallan aluehallinto on erittäin itsenäinen suhteessa kansalliseen tasoon. Haastatteluiden mukaan kukin federaatio toimii, kuten itse alueensa parhaaksi näkee.

6 6 3. Strateginen viitekehys ja ohjaus Yhteinen visio ja ohjaava strategia Suomi peräänkuuluttaa aiheellisestikin yritysten kansainvälistämisen toimenpiteisiin pitkäjänteisempää, strategisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta sekä yhteisten tavoitteiden ja päämäärien luomista. Itävaltaa lukuun ottamatta haastatelluissa maissa on onnistuttu tekemään valintoja, mihin painopisteisiin julkisia yritysten kansainvälistymiseen suunnattuja resursseja kohdennetaan. Yritysten kansainvälistymisen merkitystä Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa kuvaa hyvin haastateltujen tahojen perusajattelumalli, joka toistui sekä julkisten että yksityisten toimijoiden edustajien toteamuksissa. Toimimme Kuningaskuntamme parhaaksi (Tanska), Kultaisen kolmion toimintamalli eli yritysten, valtiohallinnon ja korkeakoulujen yhteen hiileen puhaltaminen yritysten kansainvälistämiseksi (Alankomaat) sekä Kansallinen etu; ajaa ohi yksittäisen toimijan edun (Irlanti). Lisäksi em. maiden johtoajatuksen jalkautumista koko toimijakenttään tukee olennaisesti ko. maiden vahva brändi, johon ainakin valtakunnalliset toimijat ovat vahvasti sitoutuneet. Ainoastaan Itävallassa yhtenäistä johtoajatusta toimijoiden kesken ei ilmennyt. Yritysten kansainvälistymisen ja investointien jatkuva vahvistaminen ovat luonnollisesti merkittäviä painopisteitä hallitusten toiminnassa. Tavoitteen vaikuttavuudessa ja ohjaavuudessa on silti maittain selkeitä eroja. Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää erillinen, koko elinkeinoelämää ja yrityksiä tai valittujen toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävä strategiansa. Se vaikuttaisi aidosti myös ohjaavan ainakin valtiollisia VKE-ponnisteluita sekä koti- että kohdemaissa. Tanskassa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää maan VKE-toiminnasta vastaavan ulkoministeriön oma tiivis ja operatiivinen vienninedistämisstrategia Vaerdi, vaekst og viden (arvo, kasvu ja tieto) vuosille Alankomaissa hallitusohjelman pohjalta esiteltiin keväällä 2011 yritysmaailman toimintaohjelma To the Top, joka keskittyy laaja-alaisesti sekä kotimaan että kansainvälisten toimintaedellytysten vahvistamiseen yhdeksällä valitulla toimialalla. Kymmenes painopiste on yritysten pääkonttorien saaminen maahan. Irlannissa valmistui vuonna 2010 ulkomaankauppaa, investointeja sekä matkailua edistävä ja koordinoiva strategia ja toimintaohjelma Strategy for Trade, Tourism and Investment. Itävallalla puolestaan on käytössä kansallinen yritysten kansainvälistymisen strategia The External Policy Statement vuodelta 2008, mutta se mielletään toimijakentässä lähinnä VKE-toiminnoista vastaavan talousministeriön omaksi strategiaksi. Alankomaissa kaikki kansallinen VKE-toiminta kanavoidaan tukemaan hallituksen linjaamaa yhdeksää toimialaa (top sectors) ja niiden kansainvälistymistä. Koska kansainvälistyminen lähimarkkinoille ei käytännössä ole alankomaalaisille yrityksille logistisestikaan mikään kynnys, on hallituksen ja VKE-toiminnan painopiste yhä vahvemmin kasvavissa ja kehittyvissä markkinoissa. Myös Tanskan ja Irlannin kansainvälistymisen painopisteet ovat Aasian ohella BRIC-maat, erityisesti kasvavat markkinat Venäjä, Intia ja Afrikka. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä-Eurooppaan. Itävallassa on vaikea hahmottaa yhtenäistä linjaavaa toimintapolitiikkaa, ja VKE-toiminnan suuntaaminen hoituu talousministeriön varsin yksityiskohtaisella tulosohjauksella kauppakamarin alaisen AWO:n toimintaan.

7 7 Erityisesti Irlannissa maastrategiat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi panostaa tietyn kasvumarkkinan haltuunottoon tai ainakin sitä kohti. Maa julkisti 2005 kansallisen Aasia-strategian Se kolminkertaisti irlantilaisten yritysten toiminnan Aasiassa lähes kolmeensataan ja lisäsi aasialaisia panostuksia Irlannissa, mutta ulkoministeriön edustajan mukaan maa on edelleen mm. Suomea jäljessä. Lisäksi Irlanti julkaisi pari kuukautta sitten Afrikka-strategian, jossa painotutaan erityisesti maitotuotteiden vientiin. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä- Eurooppaan. Irlannilla on työn alla myös BRIC-maiden strategia. Yhteinen strateginen ohjaus Eroja löytyy, miten sekä maan taloudellisia ulkosuhteita että kansallista vienninedistämisstrategiaa koordinoidaan, millä kokoonpanolla sitä tehdään ja miten elinkeinoelämä on siinä mukana. Yhtymäkohtia ehdotettuun Team Finland -ohjausryhmään ei suoraan löydy, mutta tehokkuuden näkökulmasta ainakin ryhmän koolla ja jäsenten asiantuntemuksella sekä tiiviillä elinkeinoelämän kytköksellä on merkitystä. Irlannissa hallitus perusti syksyllä 2010 edustuksellisen elimen (Export Trade Council, ETC), missä on keskeisten ministerien lisäksi mukana myös yksittäisiä suuryrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä. ETC:ä johtaa ulkoministeri. Sitä, miten kyseinen yli 30 tahon edustuksellinen elin voi aidosti koordinoida ja vaikuttaa, on tässä vaiheessa vielä aikaista arvioida, mutta ennakkoluuloja sen todellista toimivuutta kohtaan on. Myös Alankomaissa toimii vastaavankaltainen edustuksellinen, valtiosihteerin vetämä elin (Dutch Trade Board, DTB), mutta sen kokoonpano on rajattu 15 tahoon (mm. elinkeinoelämän järjestöt sekä neljä suuryritystä). DTB:ä täydentää vielä pienempi elinkeinoelämän järjestöjen kokoonpano (Netherlands International Organizations, NIO), joka on neuvoa-antava elin. Irlantiin verrattuna Alankomaiden malli vaikutti olevan pienempänä kokoonpanona, ja johtuen maan yleensäkin luottamuksellisista yhteistyörakenteista, olevan tehokkaampi tapa toimia. Kummankaan maan koordinoivissa elimissä ei ole suoraan pk-yrityksiä mukana. Suomessa tämä puute on syytä huomioida. Tanskassa, missä koko kansallinen VKE-toiminta on ulkoministeriön vastuulla, elinkeinoelämän ääni kuuluu toimintoja kootusti operoivan Trade Councilin hallituksessa, joka koostuu eri toimialojen kaikenkokoisista yrityksistä. Council toimii samalla VKEtoimintaa koordinoivan ulkoministeriön neuvoa-antavana elimenä taloudellisten ulkosuhteiden ja ulkomaisten investointien kysymyksissä. Itävallassa varsinaista koordinoivaa elintä ei ole, ja sitä pidettiin puutteena. Itävallassa elinkeinoelämän äänen katsotaan kantautuvan hallituksen korviin kattavan ja kokonaisvaltaisen kauppakamarijärjestelmän kautta. Ministeriöiden välinen yhteistyö Suomen ulkosuhteiden raportissa vaaditaan julkisten toimijoiden tiukempaa kytkemistä yhteisesti sovittujen päämäärien toteuttamiseen. Verrokkimaiden osalta yhteistyön taso vaihtelee, mutta näkyy parhaimmillaan ministeriöiden reviiriajattelusta kokonaan luopumisena ja jopa yhteisenä toimijoiden tulosohjauksena yli ministeriörajojen.

8 8 Tanskassa ministeriöiden työnjako on selvä: valtionhallinnon taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen kuuluu ulkoministeriön hallinnonalaan ja TEM:ä vastaavan talousministeriön rooliksi jää enemmän yritysten kansallisen toimintaympäristön edistäminen. Itävallassa päinvastoin yritysten kansainvälistyminen lukeutuu talousministeriön rooliin ja ulkoministeriön tehtävänä on lähinnä ylläpitää edustustoja, vaikka ulkoministeriöllä itsellään vaikuttaisi olevan intressiä kehittää yhteistyötä eteenpäin. Irlannissa VKE-toiminnan vastuuministeriö taas vaihtuu aika ajoin hallitusten vaihtuessa. Viimeksi vuonna 2010 valtaan astunut hallitus päätti siirtää koordinaatiovastuun ulkoministeriölle. Ministeriöiden henkilökunta siirtyy luontevasti ministeriöstä toiseen roolien vaihtuessa, eikä sitä koeta henkilökunnan tai työnjaon näkökulmasta mitenkään dramaattiseksi. Alankomaissa VKE-toiminnan vastuuministeriö on elinkeinoministeriö (Ministry of Economy, Agriculture and Innovation). Alankomaiden elinkeino- ja ulkoministeriöiden yhteistyö yritysten kansainvälistymisessä tuntui olevan vertailumaista pisimmällä. Yritysten kansainvälistymistä ja taloudellisia ulkosuhteita koordinoiva elinkeinoministeriö ohjaa taloudellisesti merkittävien edustustojen toimintaa yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ilman ulkopuolisen silmin havaittavia reviiriristiriitoja. Lisäksi henkilöstökierto talous- ja ulkoministeriöiden sekä yksityisen sektorin välillä on Alankomaissa yleistä. Rotaation pituus on kerrallaan pari vuotta. Virkamiehillä on myös mahdollisuus siirtyä halutessaan elinkeinoelämän perehdytykseen johonkin yritykseen muutaman viikon jaksoksi.

9 9 4. Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa Itävaltaa lukuun ottamatta maissa toteutetaan jonkinasteista Alahuhdan työryhmän ulkosuhteiden raportin esittämää Team Finland -toimintatapaa kotimaassa sekä kohdemarkkinoilla. Kaikissa selvityksen maissa valtakunnalliset julkiset palvelut on keskitetty yhden toiminnon alle, jolloin työnjaossa tai asiakkuudenhallinnassa ei julkisen sektorin sisällä ilmene ulkopuolisin silmin havaittavia ongelmia. Toisaalta yhden kontaktin tarvetta pystytään korvaamaan myös julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä, mikäli se aidosti toimii hyvin. Tanskalle, Alankomaille ja Irlannille on yhteistä, että niiden julkisia palvelurakenteita on tällä vuosituhannella kyetty merkittävästi yksinkertaistamaan. Tanskassa vienninedistämistoiminnot koottiin reilut kymmenen vuotta sitten Eksportrådetin yhteyteen. Alankomaissa NL Agency syntyi julkisen vienninedistämisorganisaatio EVD:n, Alankomaiden patenttitoimiston (The Netherlands Patent Office) ja Suomen Tekesiä osittain vastaavan SenterNovem:n fuusiosta vuoden 2010 alussa. Yksi NL Agencyn viidestä yksiköstä on suurin piirtein Finproa vastaava, mutta kokonaan julkisesti rahoitettu NL EVD International. Irlannissa kokonaan valtiorahoitteinen Enterprise Ireland (EI) perustettiin vuonna 1998 yhdistämällä siihen Industry Research Labs, vientiä edistävä Trade Board, osia FAS:sta (yritysten johdon koulutukseen keskittynyt elin) ja IDA Irelandista (start up -yritysten tuki). Itävallassa kauppakamarin asema VKE-palveluiden tuottajana on ollut pitkään jokseenkin muuttumaton. Julkiset yritysten kansainvälistymispalvelut on jo pitkään tuottanut monopoliasemassa olevan kauppakamarin WKO:n erillinen toiminto AWO, osin julkisella tuella. Kohdemaiden VKE-toimijoiden osalta Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa toteutetaan jonkinasteista ehdotettua Team Finland -toimintatapaa, missä kohdemaan julkisia toimijoita ohjataan yhtenä kokonaisuutena kansallisen taloudellisten ulkosuhteiden strategian linjausten ja painopisteiden mukaisesti taloudellisesti merkittäviksi katsotuissa kohdemaissa. Tanskan edustustot (ml. Eksportrådetin operatiiviset yritysten kansainvälistymispalvelut) on ryhmitetty maakohtaisiksi ja osin toimialakohtaisiksi tiimeiksi, joilla on maittain yhteinen johtokunta. Ministeriö asettaa johtokunnille kansallista VKE-toimintaa ohjaavan strategian ja linjausten mukaiset tulostavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista tarkasti. Käytössä ovat kannusteet, ja hyvin suoriutunut edustusto saa seuraavana vuonna lisäresursseja, kun taas huonosti suoriutuneelta niitä karsitaan. Alankomaissa edustustojen henkilöstö voi koostua molempien ministeriöiden henkilökunnasta, mutta taloudellisesti merkittävien edustojen osalta ohjaus tulee talousministeriöstä. Alankomaissa ministeriö on lisäksi ohjeistanut, että edustustojen tulee priorisoida VKEpalveluissaan jatkossa niitä alankomaalaisia delegaatioita ja toimijoita, jotka noudattavat hallituksen top-sektori -strategiaa. Irlannissa virtuaaliset, mutta edustuston päällikön johtamat Team Irelandit perustettiin uuden hallituksen toimesta, ja ne raportoivat kerran vuodessa kansalliselle koordinoivalle elimelle (DBT). Itävallassa malli vaikuttaa sen sijaan kohtuullisen tehottomalta. Kauppakamarin alaiset AWO:n toimistot hoitavat yritysten kansainvälistymisen kohdemaissa, tunnistettavaa verkostoa ei käytännössä ole, eikä ulkoministeriön edustustoja haastattelujen mukaan erityisemmin yritysten kansainvälistymisessä hyödynnetä.

10 10 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Jokainen maa hyödyntää yksityisen sektorin ostopalveluita julkisten kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa yrityksille, mutta eroja on siinä, kilpaileeko julkinen sektori yksityisen kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Suomen Finpron työnjakoa ja yhteistyötä sekä hinnoittelua pidettiin esikuvana mm. Alankomaissa palveluiden kehittämisessä. Maiden julkisten kansainvälistymisinstrumenttien kirjo on laaja. Samoja instrumentteja ja ohjelmia toteutetaan kaikkialla hieman eri muodossa ja eri tavalla resursoituna. Sen sijaan rajanveto julkisen ja yksityisen sektorin roolista VKE-palveluiden tuottamisessa vaihtelee. Tanskassa työnjako julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien VKEpalveluiden välillä on Suomen tavoin yritysten näkökulmasta epäselvä, mutta julkisen sektorin mukaan selkeä. Julkinen sektori ei tuota esim. kansainvälistymiseen tarvittavia juridisia- tai tilinpitopalveluita. Alankomaissa hallitus on linjannut, että rajanvetoa julkisesti tuettuihin ja yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin tiukennetaan. Julkisen sektorin tulee jatkossa välittömästi vetäytyä kokonaan, jos sen havaitaan kilpailevan yksityisen sektorin kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Irlannissa julkisen sektorin edustajien mukaan tiettyjen VKE-palveluiden laatu ja saatavuus on yrityksille ja koko kansakunnan kilpailukyvylle niin tärkeä, ettei niitä voida yksinkertaisesti jättää yksityisen sektorin hoidettavaksi. Itävallassa rajanvedossa ei julkisella sektorilla nähty ongelmaa, eikä julkisia kansainvälistymispalveluita tuottavan kauppakamarin alaisen AWO:n koeta kilpailevan asiakkaista yksityisten palveluntuottajien kesken. Julkisten kansainvälistymispalveluiden hinnoittelu vaihtelee lähes maksuttomista markkinahintaisiin. Tanskassa valtionhallinnon tuottamat VKE-palvelut ovat tarkkaan hinnoiteltu omakustannushintaisiksi, ja tämä ulottuu jopa edustustojen tuottamiin palveluihin yrityksille. Esimerkiksi suurlähettilään pitämällä esitelmällä on erillinen hintansa ja asiantuntijan matkakulut peritään palvelun tilaajalta myös kotimaassa. Irlannissa ja Itävallassa hinnoitteluperiaatteessa ei ole menty näin pitkälle, vaan osa palveluista on maksuttomia ja osasta peritään subventoitu maksu. Itävallan julkisen sektorin edustajan mukaan maksuttomilla palveluilla on kyetty madaltamaan pk-yritysten kynnystä hakeutua palveluiden piiriin aivan eri tavalla kuin Suomessa. Alankomaissa vuodenvaihteeseen saakka käytännössä ilmaiset kansainvälistymispalvelut yrityksille muutetaan maksullisiksi vuoteen 2015 mennessä 2. Tavoitteena on lakkauttaa lähimarkkinoille suuntautuva yritysten suora tuki sekä subventoidut tukivälineet tai periä niistä markkinahinta. Jatkossa tuki-instrumenttien painopiste suuntautuu kokonaan kasvaville ja kehittyville markkinoille ja mm. kehityspoliittisten tukiinstrumenttien ja välineiden resursseja kasvatetaan. Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Yksityisen sektorin rooli yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, vaikuttamisessa sekä palveluiden tuottamisessa vaihtelee, kuten elinkeinoelämän keskeisimpien järjestöjenkin, riippuen julkisen sektorin toiminnan laajuudesta. Tanskassa yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden kenttä on suhteellisen laaja. Myös tanskalainen EK:n sisarjärjestö Dansk Industrin (DI) yksikkö DIBD (Dansk 2 EVD:n uuden hinnoittelu- ja toimintaperiaatteen malliksi on EVD:n edustajan mukaan otettu lähinnä Tanskan Eksportrådet sekä Suomen Finpro.

11 11 Industri Business Development) tarjoaa laaja-alaisesti maksullisia konsulttipalveluita vaihtoehtona mm. Eksportrådetin palveluille. DIBD:lla on toimistot ainakin Shanghaissa, Mumbaissa, Moskovassa, NY:ssa ja Sao Paolossa. Lisäksi DI pitää yllä yrityksille EK:n Kiina- ja Venäjä-verkkojen tapaan maksuttomia markkina- ja klusterikohtaisia verkostoja (USA, Intia, Kiina, Venäjä, Afrikka, Lähi-itä, Latinalainen Amerikka). Myös Alankomaissa yrityskenttä on kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa vahva, ja vahvistuu edelleen julkisten palveluiden supistuessa hallituksen linjausten mukaisesti. EK:n sisarjärjestö VNO-NCV ei varsinaisesti tee VKE-toimintaa, mutta on merkittävä hallituksen politiikan vaikuttaja. Sen käsialaa on hallituksen nykyisen VKE -toiminnan leikkausten malli ja se on top-sektori -ajatuksen innovaattori. Alankomaissa kauppakamarien pakkojäsenyys lakkautettaneen 2012 aikana, mikä antaa VNO-NCV:lle ja muille elinkeinoelämän järjestöille sekä yksityisille yrityksille enemmän tilaa toimia. Ehkä tähän liittyen kauppakamari on itse aktiivisesti pyrkinyt viime vuosina virtaviivaistamaan rakennettaan ja keskittymään alueellisten yritysten kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen yhteistyössä julkisrahoitteisen EVD:n ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda mm. paikallinen Enterprise Square, eli palvelupisteiden digitaalinen ja fyysinen verkosto, mistä yritys voisi saada yrityksen perustamis- ja kansainvälistymispalvelut yhdeltä luukulta. Ensimmäinen pilottitoimisto perustetaan kauppakamarin mukaan Eindhoveniin. Irlannissa EK:n sisarjärjestö IBEC:in (Irish Business and Employers Confederation) kansainvälistymisen edunvalvonta rajoittuu EK:n tavoin kauppapolitiikkaan ja instrumenttien kehittämiseen yhteistyössä ministeriöiden ja toimijoiden kanssa. IBEC tapaa säännöllisesti kansallisen yritysten kansainvälistymisen edistämisestä vastaavan Enterprise Irelandin ja ulkomaisten investointien houkuttelusta vastaavan Irish Development Agencyn (IDA) yhteyshenkilöitä, mutta varsinaiset projektit se on jättänyt toimialaliitoilleen. Lisäksi IBEC ylläpitää informatiivista Aasia-verkostoa, jonka toimintatapa on kutakuinkin yhtenevä EK:n Kiina- ja Venäjä -verkkojen kanssa. Itävallassa kauppakamarin jäsenyys on pakollinen, ja kauppakamarin alaisella yhtiöllä AWO:lla (Aussenwirtschaft Österreich) on käytännössä kansallinen monopoli julkisrahoitteisten kansainvälistymispalveluiden tarjoamisessa yrityksille. Sillä ei ainakaan kansainvälistymisen perusneuvonnan ja -palveluiden tuottamisessa ole varsinaisia kilpailijoita. Vastaavasti Itävallan EK:n vastine Industrielle Vereinigungille (IV) jää enemmän elinkeinoelämän lobbaajan rooli, eikä se tuota varsinaisesti yrityksille mitään kansainvälistymispalveluita. Alankomaissa edustustoilla on erilaisia mielenkiintoisia pilotteja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi Koreassa sijaitseva edustuston virkamies on siirtynyt neljäksi kuukaudeksi alan alankomaalaiseen Koreaan vievään laivanvarustusteollisuuden suuryritykseen ja tutustunut sen ja alihankkijoiden arkeen selvittääkseen, miten edustusto voisi edistää verkoston businessmahdollisuuksia Koreassa. Toinen ulkoministeriön lähetystön pilotti Saksassa käynnistynee kaasusektorin yritysryppään kanssa. Tanskassa toimii elinkeinoelämän perustama konsortio, Global Talent Consortium, jonka kautta vaikutetaan ja edistetään ulkomaisen osaavan työvoiman sijoittumista Tanskaan. Konsortio on perustettu 2010, ja se toimii oikeastaan suoraan omistajayritystensä lobbausvälineenä poliittiseen kenttään ja mediaan ulkomaisen osaavan työvoiman houkuttelemiseksi yrityksiin. Suojelijana toimivat kruununprinssi ja -prinsessa. Omistajina ovat 19 tanskassa toimivaa (ei välttämättä siis tanskalaista) suuryritystä. Konsortion avulla Kööpenhaminan alueelle on saatu lisää kansainvälisiä kouluja, ulkomaisten työtekijöiden ensimmäisten vuosien verotusta on tarkistettu alaspäin, ja on

12 12 luotu ammatillisia ja sosiaalisia verkostoja yritysten uusille ulkomaisille työntekijöille ja heidän perheilleen (=soft landing) 3. Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maiden julkinen panos valtakunnallisten VKE-palveluiden tuottamiseen (pl. ministeriöiden ja edustojen kulut) vaihtelee karkeasti arvioiden Tanskan ja Alankomaiden Suomen tasosta Itävallan ja Irlannin massiivisiin, mutta osin tehottomiinkin panoksiin. Lisäksi mitä pienemmät resurssit ovat, sitä enemmän tulevaisuudessa supistetaan ja päinvastoin. Suomen osalta resurssien riittävyys ei liene ongelma, vaan niiden kohdentaminen. Maiden julkista panosta yritysten kansainvälistymiseen on varsin vaikea arvioida. Haastatteluiden mukaan Tanskan ja Alankomaiden hallitusten allokoimat resurssit operatiiviseen VKE-toimintaan (ml. operatiivisen toimijan hlöstön palkat, tilat jne.) asettuvat karkeasti Suomen elinkeinoministeriön VKE-toimintaan allokoimien resurssien tasolle (alle 100 milj. euroa/ v.). Tanskan Eksportrådetin ja Alankomaiden EDV Internationalin henkilöstön määrä on Finpron tasoa tai jopa alempi. Irlanti panostaa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen satoja miljoonia euroja Enterprise Irelandin henkilökunnan määrän ollessa noin 800. Itävallassa kauppakamarin alaiseen AWO:on allokoitu valtionhallinnon panos sekä AWO:n omat resurssit ovat sadan miljoonan luokkaa ( ) ja henkilöstön määrä lähes tuhat (joista kotimaassa satakunta). Haastattelujen aikaan EU-jäsenmaat kautta rintaman kärsivät taloudellisista kurimuksista, joka näkyi haastateltujen maiden julkisen sektorin leikkaustarpeina. Myös Tanskassa VKE-toiminnan resursseja leikataan, mutta se ei vaikuttane painopisteisiin eikä siellä toimintaa leikata niin radikaalisti kuin esim. Alankomaissa. Yritysten kansainvälistymisen kannalta logistisesti erittäin edullisesti sijaitsevassa Alankomaissa syksyllä 2010 valittu hallitus on päättänyt supistaa julkista sektoria jopa % vuoteen 2015 mennessä, mikä onkin iso syy hallituksen tarpeelle tehdä uudistuksia VKEpolitiikassa. Irlannissa merkille pantavaa oli, että huolimatta maan varsin syvästä talouskriisistä, VKE-toimintaa ei leikata lainkaan, koska sen merkitys nähdään maan kilpailukyvyn palauttamisessa keskeiseksi. Resursseja päinvastoin paikoin jopa lisätään. Itävallassa aihetta ei edes käsitelty eli sitä ei koettu ajankohtaiseksi. 3 Linkki

13 13 5. Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Itävaltaa lukuunottamatta verrokkimaat ovat valjastaneet maabrändinsä tehokkaasti sekä yritysten kansainvälistymisen toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdemarkkinoilla että ulkomaisten investointien saamiseen. Tehokkaimman kuvan maakuvan toteuttamisesta antanee Tanska, missä brändin hallintaan on luotu toimivat instrumentit, joilla pyritään sitouttamaan julkisten rinnalla myös keskeiset yksityiset toimijat. Erityisesti Tanskassa ja Alankomaissa maabrändi on kytketty varsin onnistuneesti taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Näyttää siltä, että julkinen sektori hyödyntää yhtenäisesti maakuvaa edistettäessä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tai markkinoidessa maata investointien ja osaajien asettautumismaana. Tanskassa kansallisen brändistrategian (Global Marketing Denmark) johtoteemoiksi on valittu tasapainoinen elämä, vihreä elämäntapa ja design. Näiden puitteissa panostetaan erityisesti osaajiin ja investointien houkutteluun. Instrumenteista keskeinen on Tanskan markkinointirahasto (Fonden til markedsføring af Danmark), josta yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat voivat hakea tukea omille painopistealoja tukeville hankkeilleen. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä ennen kaikkea toimialakohtaisten konsortioiden kautta, jotka panostavat Tanskan tunnetuksi tekemiseen tietyillä sektoreilla (ilmasto ja vihreät teknologiat, maatalous ja ruoka, kongressit ja kokoustoiminta, urheilu, design, terveys- ja hyvinvointipalvelut). Vastaavasti Alankomaissa Holland-brändi on kokonaisvaltaisesti valjastettu maan tunnetuksi tekemiseen, investointien ja osaajien houkutteluun sekä pk-yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistamiseen. Irlannissa vihreän saaren brändi (ja irlantilainen diaspora) on tehokkaasti asemoitu edistämään maan kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta investorien mielissä (tosin Aasian suuntaan ko. maakuvan on todettu olevan toimimaton ja vaativan uudistamista). Itävallan maabrändäys puolestaan tapahtuu hajallaan eri toimijoiden toimesta näkökulmittain. Noin 40 milj.euroa vuosittain julkista tukea saava Tourism Board huolehtii Itävallan brändäämisestä matkailumaana, kauppakamari hoitaa eri teollisuussektorien brändäämisen ja lisäksi puhutaan kulttuurin, urheilun ja akateemisen maailman erillisistä brändetstä. Talousministeriö onkin käynnistänyt virallisen prosessin maabrändin kehittämiseksi, ja esikuvana käytetään mm. Suomen maabrändityötä. Suomen taannoinen Ollilan työryhmän laatima maabrändi on noteerattu korkealla tasolla myös Tanskassa ja Irlannissa. Tanskan Copenhagen Capacity on alueellinen markkinointiyhtiö, joka koordinoi yhdessä DI:n ja AC (Tanskan akateemiset palkansaajat) hanketta The Copenhagen Goodwill Ambassador Corps. Hankkeen avulla kootaan ja ylläpidetään tanskalaisten ulkomaille muuttaneiden ja hyvin menestyneiden osaajien verkostoa. Verkoston jäseniä hyödynnetään onnistuneesti Tanskan promoamisessa maailmalla sekä investointien ja talenttien houkuttelussa Tanskaan. Verkosto kutsutaan vuosittain Tanskaan koolle ja huolimatta siitä, että kukin kustantaa itse matkansa, ne ovat suosittuja. Capacityn edustajan mukaan tämä on helppo ja halpa keino edistää Tanskan brändäystä maailmalla. 4 4 Linkki Kts.

14 14 Ulkomaisten investointien edistäminen Ulkomaisten investointien houkuttelussa pisimmällä ollaan Tanskassa, missä yhteinen strateginen tavoitteenasettelu ja yhtenäisyys ainakin haastatteluiden mukaan heijastuvat kansallisen ja alueiden markkinointiyhtiöiden vapaaehtoiseen ja suhteelliseen hyvään yhteistyöhön. Suomen tapaan Tanskan (Invest In Denmark) ja Alankomaiden (Foreign Investments Agency, NFIA) kansallinen invest in -toiminta on yhdistetty osaksi muita julkisia VKEpalveluita ja niiden resursseja on vaikea erottaa muusta toiminnasta. Irlannissa Investment Development Agency (IDA Ireland, budjetti reilut 100 milj.euroa) ja Itävallan Business Agency (ABA, budjetti n. 5 milj. euroa) ovat puolestaan ministeriön alaisia erillisiä toimintoja. Kaikkien maiden kansallinen invest in -toiminta rahoitetaan vastuuministeriön voimin, Tanskassa osin myös aluehallinnon varoin. Invest in Denmarkissa työskentelee reilut 50 henkeä, joista puolet ulkomailla. Netherlands Foreign Investments Agency:llä on Haagissa 30 ja kohdemaissa 70 työntekijää. Irlannin IDAssa työntekijöitä on reilut parisataa, joista reilut 50 kohdemaissa vajaassa 20 toimipisteessä. Itävallan ABA:ssa on 30 työntekijää. Maiden ulkomaan toimistojen sijaintia ohjaa osaltaan maan kansallinen taloudellisten ulkosuhteiden strategia. Yhteistyö alueellisten markkinointiyhtiöiden kanssa vaihtelee. Pisimmällä ollaan Tanskassa, missä Invest In Denmark (IID) on lakkauttanut alueelliset toimistonsa kotimaassa, ja ne on korvattu alueiden itse kustantamilla alueyhteyshenkilöillä, jotka luetaan IID:n organisaatioon. Kaikkien osapuolten sitouttaminen yhteisen strategian toteuttamiseen oli kuulemma hidas prosessi ja vei aikaa 5 6 vuotta. Nyt brändin koetaan olevan yhdenmukainen ja toimiva. Alankomaissa ainoa asia, missä yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmia todettiin toimijoiden kesken olevan, on alueellisten ja kansallisten intressien yhteensovittaminen investoinneista ja yrityksistä. Kenttä jakautuu talousministeriön alaiseen NFIA:n toimintaan sekä suurten kaupunkien markkinointiyhtiöihin (Amsterdam, Rotterdam, Haag, Utrecht), joiden kanssa kansallinen NFIA osin kilpailee. Lisäksi on pienempien maakuntien toimijoita. Itävallan jokaisella yhdeksällä federaatioilla on kullakin omat vastaavat toimintonsa. Yhteistyö ja koordinaatio ovat vähäistä, lukuun ottamatta vuosittaisia ABA:n ja alueellisten FDI-toimijoiden tapaamisia. Käytännössä ABA joutuukin lähes kilpailemaan niiden kanssa näkyvyydestä ulkomailla. Tiukin kuri on Irlannissa, missä ei käytännössä ole alueellisia markkinointiyhtiöitä tai muita IDA:n kanssa kilpailevia toimijoita. Alueiden tyytymättömyys tai vaateet jonkin tietyn FDI:n sijoittumisesta juuri omaan kuntaan vaiennetaan pääministerin tai muun arvovaltaisen poliittisen elimen kautta. Kansallisen edun tulee tulla ennen alueita.

15 15 6. Yritysten näkemykset Elinkeinoelämän tyytyväisyys julkisen sektorin kansainvälistymispalveluihin ja niiden laatuun vaihtelee, mutta yhteistä maiden yrityksille on, että julkisen sektorin palvelurakenteet koetaan Itävaltaa lukuunottamatta toimiviksi. Tyytymättömyys kohdentuu pitkälti palveluiden laajuuteen; Irlannin vahvasti resursoidun julkisen sektorin koetaan kilpailevan liikaa yksityisen sektorin kanssa kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa tai päinvastoin Alankomaissa julkisia pk-yritysten kansainvälistymispalveluita karsitaan jo liikaakin. Tanskassa yhteistä kaikille VKE-toimijoille itselleen ainakin tuntuu olevan yleinen tyytyväisyys nykyiseen järjestelmään. Toisaalta ulkoministeriön edustajien yritysmaailman tuntemus saa kritiikkiä. Lisäksi erään haastatellun yrittäjän mielestä julkisten Eksportrådetin palveluiden sijasta mm. EK:n sisarjärjestö Dansk Industrietin (DI) konsulttipalvelut koetaan tehokkaammiksi. Exportrådetin asiakaspalautteen mukaan kuitenkin 90 % vastaajista on tyytyväisiä sen palveluihin. Toisaalta DI:n vastaavan jäsenkyselyn mukaan saatiin huonompia tuloksia. Alankomaissa julkisen sektorin vetäytyminen kaikesta kilpailusta ja lähimarkkinoille suuntautuvien yritysten kansainvälistymisavustusten käytännöllisesti katsoen lakkauttaminen saa yrityskentästä kahtalaisia mielipiteitä. Joidenkin haastateltujen mukaan resurssit käytetään tukien sijasta nyt tehokkaammin, mutta silti perusinformaation, kuten puolueettoman kohdemarkkinakohtaisen tiedon tuottamista on karsittu jo liikaakin. Varsinkin pk-yritysten, jotka kuitenkin ovat hallituksen yrityspolitiikan fokuksessa, kansainvälistyminen painottuu lähialueille, mitä ei nyt juurikaan enää julkisin voimin edistetä. Myös Alankomaat törmää samaan ongelmaan kuin Suomi: yritykset eivät osaa hakeutua lähetystöjen palveluiden äärelle. EK:n sisarjärjestö VNO-NCW kartoittaa vuosittain, miten hyvin lähetystöjen tarjonta tunnetaan yrityksissä. Noin 15 % yrityksistä osaa niitä hyödyntää, mutta valtaosa ei tunne koko mahdollisuutta. Eli paljon on työtä tehtävänä sielläkin. Irlannin elinkeinoelämää edustava IBEC kokee Irlannin VKE-mallin toimivaksi ja työnjaon selkeäksi eikä yrityskentästä haastattelun mukaan kuulu hirveästi soraääniä. Tosin sekä Irlannin että Itävallan vahvasti resursoidulla julkisesti tuetulla palvelurepertuaarilla on kilpailuetu yksityisen sektorin palvelukenttään nähden, jolloin yksityisten kansainvälistymispalveluiden tarjoajien roolina on toimia lähinnä julkisen ostopalveluiden tuottajana. Toisaalta erityisesti Itävallan kauppakamarin alaisen AWO:n tuottamia palveluita pidettiin enemmän peruspalveluina, jolloin enemmän osaamista vaativat palvelut jäävät viime kädessä yksityisen tuotettavaksi (tästä AWO itse oli erimieltä). Itävallassa kauppakamarin alaisen AWO:n dominoiva asema kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa nähdään eräässä mielessä vahvuudeksi, toisaalta yritykset itse kokevat sen myös heikkoudeksi. Palveluiden ollessa maksuttomia yritykselle ei synny lainkaan kynnystä hakeutua niiden äärelle ja kansainvälistymisen kynnys on tehty pienillekin yrityksille todella matalaksi. Toisaalta yritykset eivät välttämättä osaa arvostaa palvelua kun se on ilmaista. Palveluita myös käytetään, vaikka ei välttämättä olisi tarvettakaan. Myöskään palveluiden maksuttomuus ei motivoi välttämättä AWO:n työntekijöitä parhaimpiin suorituksiin, vaan saattaa ruokkia tehottomuutta eivätkä palvelut kehity ajassa.

16 16 Tanskan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Alankomaiden yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.

17 17 Irlannin yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Itävallan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi

Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi 15.12.2016 Sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa 0 2016 5 Tanska 6 10 15 Suomi 20 20 Ruotsi 5 25 Norja 9 Tanska

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille 22.9. 2016 TEM Ohjelma 12:30 12:40 Tilaisuuden avaus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12:40 13:00

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Infrarakentamisen kansainvälistyminen

Infrarakentamisen kansainvälistyminen Alveo Consulting Infrarakentamisen kansainvälistyminen XLI Rakennuskonepäivät 3.11.2016 3.11.2016 Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälistyminen Suomalaisista nykykonserneista infraa ulkomaille: Lemminkäinen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot