Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa. (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)
|
|
- Ville-Veikko Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)
2 2 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa - Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta Sisällys 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Vertailumaiden erityispiirteitä... 4 Tanska... 4 Alankomaat... 4 Irlanti... 4 Itävalta Strateginen viitekehys ja ohjaus... 6 Yhteinen visio ja ohjaava strategia... 6 Yhteinen strateginen ohjaus... 7 Ministeriöiden välinen yhteistyö Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö... 9 Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa... 9 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Ulkomaisten investointien edistäminen Yritysten näkemykset Liitteet : maiden VKE-järjestelmät (kirjoittajan tulkinta)
3 3 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksen tavoitteena oli analysoida valittujen kohdemaiden yritysten kansainvälistymispolitiikkaa ja -instrumentteja sekä niiden tuloksellisuutta. Samalla tavoitteena oli löytää hyviä malleja suomalaisen VKE-toiminnan 1 kehittämiseksi. Selvityksen rajaus kattaa keskeisimmät - julkista rahoitusta saavat yritysten kansainvälistymistä edistävät toimijat - suorat tuki-instrumentit yritysten kansainvälistymiseen - julkiset ja puolijulkiset kansainvälistymisneuvonta- ja konsultointipalvelut Selvitys ei kata vientiluottolaitoksia, kehitysyhteistyöprojekteja tai matkailun edistämistä. Selvityksellä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - miten poliittisesti tärkeänä yritysten kansainvälistymisen edistäminen nähdään ko. maassa? - millainen on maan valittu toimintapolitiikka viennin edistämisessä? - miten kokonaisuus toimii, miten yritykset sen kokevat? - mitä hyviä omaleimaisia toimintatapoja on löydetty? Kohdemaiksi valittiin yhteiskuntarakenteeltaan ja väestömäärältään Suomea muistuttavat maat Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta. Yhteistä näille maille on, että ne ovat erittäin riippuvaisia viennistä, ja että ne ovat eri tavoin kyenneet onnistuneesti hyödyntämään logistisen sijaintinsa tai valjastamaan maansa muut vahvuudet palvelemaan omien yritystensä laaja-alaista kansainvälistymistä, mutta myös ulkomaisten investointien etabloitumista. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Finpron kohdemaiden maatoimistojen sekä edustustojen kanssa. Finpron maavastaavat laativat keväällä 2011 verrokkimaiden VKEjärjestelmästä EK:n käyttöön varsin kattavat taustaselvitykset. Edustustojen henkilöstö puolestaan avusti matkaohjelmien ja tapaamisten järjestämisessä syksyn 2011 ja tammikuun 2012 aikana. Sekä Finpron että edustustojen edustajat osallistuivat useisiin tapaamisiin EK:n mukana. EK kiittää lämpimästi Finpron ja edustustojen henkilöstöä merkittävästä panoksesta ja erittäin hyvästä yhteistyöstä. Tiedot pohjautuvat syys-tammikuun tilanteeseen kohdemaissa. Haastatteluiden pohjalta kootut tulkinnat ovat kirjoittajan omia, ja on mahdollista, että esitetyissä tiedoissa löytyy suoranaisia virheellisyyksiäkin. Helsingissä Outi Ervasti Elinkeinoelämän keskusliitto 1 VKE = yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen
4 4 2. Vertailumaiden erityispiirteitä Tanska Perinteet, avoimuus, kotimarkkinoiden pienuus ja läheinen sijainti päämarkkinoihin nähden sekä omien raaka-aineiden puute (poikkeuksina maakaasu ja öljy) ovat tehneet reilun viiden miljoonan asukkaan Tanskasta erittäin kansainvälistyneen maan. Vienti on pk-yritysten käsissä, sillä maan vientiyrityksestä 99 % on pkyrityksiä. Tanskan BKT:sta noin kolmannes tulee viennistä. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, UK, Norja ja USA. Alankomaiden ja Luxemburgin rinnalla samat maat ovat myös merkittävimmät investorit. Tanska toimii Pohjois-Euroopan logistisena solmukohtana ja markkinoi itseään maailman toiseksi miellyttävimpänä ja helpoimpana toimintaympäristönä tehdä businesta. Taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämistä koordinoi ulkoministeriö (Ministry of Foreign Affairs), talousministeriön keskittyessä yritysten kasvun ja toimintaedellytysten vahvistamiseen kotimaassa. Julkinen palvelukenttä on kokonaisuus, jonka työnjako yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa pyritään pitämään selkeänä sekä kansallisella, että ilmeisesti myös aluetasolla. Yhteistyö on tiivistä elinkeinoelämän järjestöjen, toimialayhdistysten ja yksityisten yritysten kanssa. Alankomaat Alankomailla on Tanskan tapaan kansainvälistymisessä vuosituhansien perinne. Viennin osuus BKT:sta on %. Maan omat kotimarkkinat ovat pienet (16 milj. asukasta), mutta 300 mailin säteellä löytyy 160 miljoonan ihmisen markkinat. Viennistä noin 80 % suuntautuukin EU-maihin, lähinnä Saksaan (25 %), Belgiaan, Britanniaan ja Ranskaan. Alankomaat on Euroopan suurimpia viejämaita Saksan ja Ranskan jälkeen, ja peräti maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Logistisen sijaintinsa ansiosta Alankomaat on myös yksi Euroopan suosituimmista investointien kohdemaista sekä samalla erityisesti aasialaisten yritysten Euroopan koemarkkinaalue tai pääkonttorin paikka. Maassa on lähes ulkomaista yritystä, jotka kattavat 16 % yksityisen sektorin työpaikoista ja 35 % yksityisestä T&K -panoksesta. Pahin kilpailijamaa investoinneista on Saksa. Alankomaiden yritysten kansainvälistymisen kenttä vaikuttaa ensi silmäyksellä harvinaisen sekavalta vyyhdeltä julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Se on enemmänkin verkosto, jossa kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ja työnjakonsa, ja missä kaikki tekevät yhteistyötä keskenään. Asioista päätetään yhdessä sopimalla. Päävastuu yritysten kansainvälistymisen ja investointien koordinoinnista (taloudellisista ulkosuhteista) on elinkeinoministeriöllä (Ministry of Economic Affairs, Agriculture and Innovation), mutta myös ulkoministeriöllä, elinkeinoelämän järjestöillä sekä yrityksillä ja yhteenliittymillä on oma merkittävä roolinsa yritysten kansainvälistymisen kentässä. Johtuen maan lyhyistä välimatkoista kansainvälistymispalvelut ovat keskittyneet hallinnolliseen keskukseen Haagiin. Alankomaiden aluerakenne, johtuen suhteellisen lyhyistä etäisyyksistä, on vastaavasti heikommin kehittynyt. Irlanti Alle viiden miljoonan asukkaan Irlannin vienti kattaa 80 % BKT:stä. Viennistä peräti 75 % tulee Irlannissa toimivien ulkomaisen yrityksen viennistä, painopisteen ollessa USA ja UK. Irlantilainen diaspora vaikuttaa ja näkyy edelleen voimakkaasti kansainvälistymisen kohdemaissa, ja sitä hyödynnetäänkin voimallisesti. Maassa toimii lähes
5 5 tuhat ulkomaista yritystä. Suorista ulkomaisista investoinneista (yrityksistä) lähes puolet tulee Yhdysvalloista. Irlannin vahvuus on tiukka fokusoituminen ja strateginen ote, eli kun strategioita ja päätöksiä tehdään, niitä noudattavat kaikki julkiset toimijat. Ministeriöiden väliset roolit ja työnjako tuntuvat vaihtelevan hallituskausien mukaan. Tällä hetkellä taloudellisia ulkosuhteita koordinoi ulkoministeriö (Department of Foreign Affairs and Trade). Irlannissa yritysten kansainvälistyminen ja VKE-toiminta katsotaan niin tärkeäksi, että sen edistäminen rahoitetaan kokonaan julkisin varoin. Myöskään huolimatta talouskriisistä mitään vientiä tukeviin instrumenttia ei olennaisesti leikattu eikä esim. 12,5 % yhteisöveron nostamiseen ole ryhdytty (vaikka OECD:n ja EU komission suulla sitä vaaditaankin). Tämän vuoksi yksityisen sektorin palvelut eivät juuri korostuneet haastatteluissa. Samalla Irlannin keskushallinto on todella vahva suhteessa alueisiin, jotka keskittyvät lähinnä peruspalveluiden tuottamiseen. Alueille ei siis ole kehittynyt omia toimijoita, joitain gaelinkielisiä seutuja lukuun ottamatta. Itävalta Kahdeksan miljoonan asukkaan Itävalta on hyötynyt olemalla ulkomaisten yritysten sillanpääasema Itä-Eurooppaan. Noin 60 % BKT:stä tulee viennistä. Maan yrityksistä noin 10 % harjoittaa vientiä, ja erittäin suuri osuus viennistä tulee pk-yritysten kentästä. Itävallan ulkomaankaupasta 75 % suuntautuu EU-maihin. Isoin kauppakumppani on Saksa (32 % viennistä), mutta osuus vähenee Itä-Euroopan osuuden jatkuvasti kasvaessa. Ulkomaisten investointien osalta Itävalta toimi aiemmin asemamaana lähinnä Unkarin, Slovakian ja Tshekkien markkinoille, mutta merkitys on vähentynyt ulkomaisten yritysten mennessä Itävallan ohi suoraan ko. maihin. Viime vuosina maan sijainti onkin korostunut enemmän Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Balkanin alueelle menevien yritysten pääkonttorialueena. Lisäksi Itävalta on usean Itä- Euroopan maan omien investointien tärkeimpiä kohdemaita. Maassa sijaitsee tällä hetkellä noin 300 ulkomaisen yrityksen pääkonttori ja lisäksi noin yritystä operoi Itävallassa. Itävallan yhteiskunnallinen rakenne on pysynyt kohtuullisen muuttumattomana pitkään. Se on toisaalta Itävallan vahvuus, mutta myös heikkous. Uusien asioiden läpivieminen tapahtuu äärettömän hitaasti, jos peräti lainkaan. Tarpeellistenkin uudistusten läpivientiä hidastaa maan näkyvä ja joustamaton vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu. Taloudellisia ulkosuhteita johtaa suvereenisti talousministeriö (Federal Ministry of Economy), kauppakamarin dominoidessa kansallisten viennin ja kansainvälistymisen yrityspalveluiden tuottamista. Toisaalta alueet ovat varsin itsenäisiä ja tuottavat hallituksen strategioista huolimatta kohtuullisen koordinoimattomasti omia palveluitaan. Itävallan aluehallinto on erittäin itsenäinen suhteessa kansalliseen tasoon. Haastatteluiden mukaan kukin federaatio toimii, kuten itse alueensa parhaaksi näkee.
6 6 3. Strateginen viitekehys ja ohjaus Yhteinen visio ja ohjaava strategia Suomi peräänkuuluttaa aiheellisestikin yritysten kansainvälistämisen toimenpiteisiin pitkäjänteisempää, strategisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta sekä yhteisten tavoitteiden ja päämäärien luomista. Itävaltaa lukuun ottamatta haastatelluissa maissa on onnistuttu tekemään valintoja, mihin painopisteisiin julkisia yritysten kansainvälistymiseen suunnattuja resursseja kohdennetaan. Yritysten kansainvälistymisen merkitystä Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa kuvaa hyvin haastateltujen tahojen perusajattelumalli, joka toistui sekä julkisten että yksityisten toimijoiden edustajien toteamuksissa. Toimimme Kuningaskuntamme parhaaksi (Tanska), Kultaisen kolmion toimintamalli eli yritysten, valtiohallinnon ja korkeakoulujen yhteen hiileen puhaltaminen yritysten kansainvälistämiseksi (Alankomaat) sekä Kansallinen etu; ajaa ohi yksittäisen toimijan edun (Irlanti). Lisäksi em. maiden johtoajatuksen jalkautumista koko toimijakenttään tukee olennaisesti ko. maiden vahva brändi, johon ainakin valtakunnalliset toimijat ovat vahvasti sitoutuneet. Ainoastaan Itävallassa yhtenäistä johtoajatusta toimijoiden kesken ei ilmennyt. Yritysten kansainvälistymisen ja investointien jatkuva vahvistaminen ovat luonnollisesti merkittäviä painopisteitä hallitusten toiminnassa. Tavoitteen vaikuttavuudessa ja ohjaavuudessa on silti maittain selkeitä eroja. Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää erillinen, koko elinkeinoelämää ja yrityksiä tai valittujen toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävä strategiansa. Se vaikuttaisi aidosti myös ohjaavan ainakin valtiollisia VKE-ponnisteluita sekä koti- että kohdemaissa. Tanskassa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää maan VKE-toiminnasta vastaavan ulkoministeriön oma tiivis ja operatiivinen vienninedistämisstrategia Vaerdi, vaekst og viden (arvo, kasvu ja tieto) vuosille Alankomaissa hallitusohjelman pohjalta esiteltiin keväällä 2011 yritysmaailman toimintaohjelma To the Top, joka keskittyy laaja-alaisesti sekä kotimaan että kansainvälisten toimintaedellytysten vahvistamiseen yhdeksällä valitulla toimialalla. Kymmenes painopiste on yritysten pääkonttorien saaminen maahan. Irlannissa valmistui vuonna 2010 ulkomaankauppaa, investointeja sekä matkailua edistävä ja koordinoiva strategia ja toimintaohjelma Strategy for Trade, Tourism and Investment. Itävallalla puolestaan on käytössä kansallinen yritysten kansainvälistymisen strategia The External Policy Statement vuodelta 2008, mutta se mielletään toimijakentässä lähinnä VKE-toiminnoista vastaavan talousministeriön omaksi strategiaksi. Alankomaissa kaikki kansallinen VKE-toiminta kanavoidaan tukemaan hallituksen linjaamaa yhdeksää toimialaa (top sectors) ja niiden kansainvälistymistä. Koska kansainvälistyminen lähimarkkinoille ei käytännössä ole alankomaalaisille yrityksille logistisestikaan mikään kynnys, on hallituksen ja VKE-toiminnan painopiste yhä vahvemmin kasvavissa ja kehittyvissä markkinoissa. Myös Tanskan ja Irlannin kansainvälistymisen painopisteet ovat Aasian ohella BRIC-maat, erityisesti kasvavat markkinat Venäjä, Intia ja Afrikka. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä-Eurooppaan. Itävallassa on vaikea hahmottaa yhtenäistä linjaavaa toimintapolitiikkaa, ja VKE-toiminnan suuntaaminen hoituu talousministeriön varsin yksityiskohtaisella tulosohjauksella kauppakamarin alaisen AWO:n toimintaan.
7 7 Erityisesti Irlannissa maastrategiat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi panostaa tietyn kasvumarkkinan haltuunottoon tai ainakin sitä kohti. Maa julkisti 2005 kansallisen Aasia-strategian Se kolminkertaisti irlantilaisten yritysten toiminnan Aasiassa lähes kolmeensataan ja lisäsi aasialaisia panostuksia Irlannissa, mutta ulkoministeriön edustajan mukaan maa on edelleen mm. Suomea jäljessä. Lisäksi Irlanti julkaisi pari kuukautta sitten Afrikka-strategian, jossa painotutaan erityisesti maitotuotteiden vientiin. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä- Eurooppaan. Irlannilla on työn alla myös BRIC-maiden strategia. Yhteinen strateginen ohjaus Eroja löytyy, miten sekä maan taloudellisia ulkosuhteita että kansallista vienninedistämisstrategiaa koordinoidaan, millä kokoonpanolla sitä tehdään ja miten elinkeinoelämä on siinä mukana. Yhtymäkohtia ehdotettuun Team Finland -ohjausryhmään ei suoraan löydy, mutta tehokkuuden näkökulmasta ainakin ryhmän koolla ja jäsenten asiantuntemuksella sekä tiiviillä elinkeinoelämän kytköksellä on merkitystä. Irlannissa hallitus perusti syksyllä 2010 edustuksellisen elimen (Export Trade Council, ETC), missä on keskeisten ministerien lisäksi mukana myös yksittäisiä suuryrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä. ETC:ä johtaa ulkoministeri. Sitä, miten kyseinen yli 30 tahon edustuksellinen elin voi aidosti koordinoida ja vaikuttaa, on tässä vaiheessa vielä aikaista arvioida, mutta ennakkoluuloja sen todellista toimivuutta kohtaan on. Myös Alankomaissa toimii vastaavankaltainen edustuksellinen, valtiosihteerin vetämä elin (Dutch Trade Board, DTB), mutta sen kokoonpano on rajattu 15 tahoon (mm. elinkeinoelämän järjestöt sekä neljä suuryritystä). DTB:ä täydentää vielä pienempi elinkeinoelämän järjestöjen kokoonpano (Netherlands International Organizations, NIO), joka on neuvoa-antava elin. Irlantiin verrattuna Alankomaiden malli vaikutti olevan pienempänä kokoonpanona, ja johtuen maan yleensäkin luottamuksellisista yhteistyörakenteista, olevan tehokkaampi tapa toimia. Kummankaan maan koordinoivissa elimissä ei ole suoraan pk-yrityksiä mukana. Suomessa tämä puute on syytä huomioida. Tanskassa, missä koko kansallinen VKE-toiminta on ulkoministeriön vastuulla, elinkeinoelämän ääni kuuluu toimintoja kootusti operoivan Trade Councilin hallituksessa, joka koostuu eri toimialojen kaikenkokoisista yrityksistä. Council toimii samalla VKEtoimintaa koordinoivan ulkoministeriön neuvoa-antavana elimenä taloudellisten ulkosuhteiden ja ulkomaisten investointien kysymyksissä. Itävallassa varsinaista koordinoivaa elintä ei ole, ja sitä pidettiin puutteena. Itävallassa elinkeinoelämän äänen katsotaan kantautuvan hallituksen korviin kattavan ja kokonaisvaltaisen kauppakamarijärjestelmän kautta. Ministeriöiden välinen yhteistyö Suomen ulkosuhteiden raportissa vaaditaan julkisten toimijoiden tiukempaa kytkemistä yhteisesti sovittujen päämäärien toteuttamiseen. Verrokkimaiden osalta yhteistyön taso vaihtelee, mutta näkyy parhaimmillaan ministeriöiden reviiriajattelusta kokonaan luopumisena ja jopa yhteisenä toimijoiden tulosohjauksena yli ministeriörajojen.
8 8 Tanskassa ministeriöiden työnjako on selvä: valtionhallinnon taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen kuuluu ulkoministeriön hallinnonalaan ja TEM:ä vastaavan talousministeriön rooliksi jää enemmän yritysten kansallisen toimintaympäristön edistäminen. Itävallassa päinvastoin yritysten kansainvälistyminen lukeutuu talousministeriön rooliin ja ulkoministeriön tehtävänä on lähinnä ylläpitää edustustoja, vaikka ulkoministeriöllä itsellään vaikuttaisi olevan intressiä kehittää yhteistyötä eteenpäin. Irlannissa VKE-toiminnan vastuuministeriö taas vaihtuu aika ajoin hallitusten vaihtuessa. Viimeksi vuonna 2010 valtaan astunut hallitus päätti siirtää koordinaatiovastuun ulkoministeriölle. Ministeriöiden henkilökunta siirtyy luontevasti ministeriöstä toiseen roolien vaihtuessa, eikä sitä koeta henkilökunnan tai työnjaon näkökulmasta mitenkään dramaattiseksi. Alankomaissa VKE-toiminnan vastuuministeriö on elinkeinoministeriö (Ministry of Economy, Agriculture and Innovation). Alankomaiden elinkeino- ja ulkoministeriöiden yhteistyö yritysten kansainvälistymisessä tuntui olevan vertailumaista pisimmällä. Yritysten kansainvälistymistä ja taloudellisia ulkosuhteita koordinoiva elinkeinoministeriö ohjaa taloudellisesti merkittävien edustustojen toimintaa yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ilman ulkopuolisen silmin havaittavia reviiriristiriitoja. Lisäksi henkilöstökierto talous- ja ulkoministeriöiden sekä yksityisen sektorin välillä on Alankomaissa yleistä. Rotaation pituus on kerrallaan pari vuotta. Virkamiehillä on myös mahdollisuus siirtyä halutessaan elinkeinoelämän perehdytykseen johonkin yritykseen muutaman viikon jaksoksi.
9 9 4. Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa Itävaltaa lukuun ottamatta maissa toteutetaan jonkinasteista Alahuhdan työryhmän ulkosuhteiden raportin esittämää Team Finland -toimintatapaa kotimaassa sekä kohdemarkkinoilla. Kaikissa selvityksen maissa valtakunnalliset julkiset palvelut on keskitetty yhden toiminnon alle, jolloin työnjaossa tai asiakkuudenhallinnassa ei julkisen sektorin sisällä ilmene ulkopuolisin silmin havaittavia ongelmia. Toisaalta yhden kontaktin tarvetta pystytään korvaamaan myös julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä, mikäli se aidosti toimii hyvin. Tanskalle, Alankomaille ja Irlannille on yhteistä, että niiden julkisia palvelurakenteita on tällä vuosituhannella kyetty merkittävästi yksinkertaistamaan. Tanskassa vienninedistämistoiminnot koottiin reilut kymmenen vuotta sitten Eksportrådetin yhteyteen. Alankomaissa NL Agency syntyi julkisen vienninedistämisorganisaatio EVD:n, Alankomaiden patenttitoimiston (The Netherlands Patent Office) ja Suomen Tekesiä osittain vastaavan SenterNovem:n fuusiosta vuoden 2010 alussa. Yksi NL Agencyn viidestä yksiköstä on suurin piirtein Finproa vastaava, mutta kokonaan julkisesti rahoitettu NL EVD International. Irlannissa kokonaan valtiorahoitteinen Enterprise Ireland (EI) perustettiin vuonna 1998 yhdistämällä siihen Industry Research Labs, vientiä edistävä Trade Board, osia FAS:sta (yritysten johdon koulutukseen keskittynyt elin) ja IDA Irelandista (start up -yritysten tuki). Itävallassa kauppakamarin asema VKE-palveluiden tuottajana on ollut pitkään jokseenkin muuttumaton. Julkiset yritysten kansainvälistymispalvelut on jo pitkään tuottanut monopoliasemassa olevan kauppakamarin WKO:n erillinen toiminto AWO, osin julkisella tuella. Kohdemaiden VKE-toimijoiden osalta Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa toteutetaan jonkinasteista ehdotettua Team Finland -toimintatapaa, missä kohdemaan julkisia toimijoita ohjataan yhtenä kokonaisuutena kansallisen taloudellisten ulkosuhteiden strategian linjausten ja painopisteiden mukaisesti taloudellisesti merkittäviksi katsotuissa kohdemaissa. Tanskan edustustot (ml. Eksportrådetin operatiiviset yritysten kansainvälistymispalvelut) on ryhmitetty maakohtaisiksi ja osin toimialakohtaisiksi tiimeiksi, joilla on maittain yhteinen johtokunta. Ministeriö asettaa johtokunnille kansallista VKE-toimintaa ohjaavan strategian ja linjausten mukaiset tulostavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista tarkasti. Käytössä ovat kannusteet, ja hyvin suoriutunut edustusto saa seuraavana vuonna lisäresursseja, kun taas huonosti suoriutuneelta niitä karsitaan. Alankomaissa edustustojen henkilöstö voi koostua molempien ministeriöiden henkilökunnasta, mutta taloudellisesti merkittävien edustojen osalta ohjaus tulee talousministeriöstä. Alankomaissa ministeriö on lisäksi ohjeistanut, että edustustojen tulee priorisoida VKEpalveluissaan jatkossa niitä alankomaalaisia delegaatioita ja toimijoita, jotka noudattavat hallituksen top-sektori -strategiaa. Irlannissa virtuaaliset, mutta edustuston päällikön johtamat Team Irelandit perustettiin uuden hallituksen toimesta, ja ne raportoivat kerran vuodessa kansalliselle koordinoivalle elimelle (DBT). Itävallassa malli vaikuttaa sen sijaan kohtuullisen tehottomalta. Kauppakamarin alaiset AWO:n toimistot hoitavat yritysten kansainvälistymisen kohdemaissa, tunnistettavaa verkostoa ei käytännössä ole, eikä ulkoministeriön edustustoja haastattelujen mukaan erityisemmin yritysten kansainvälistymisessä hyödynnetä.
10 10 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Jokainen maa hyödyntää yksityisen sektorin ostopalveluita julkisten kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa yrityksille, mutta eroja on siinä, kilpaileeko julkinen sektori yksityisen kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Suomen Finpron työnjakoa ja yhteistyötä sekä hinnoittelua pidettiin esikuvana mm. Alankomaissa palveluiden kehittämisessä. Maiden julkisten kansainvälistymisinstrumenttien kirjo on laaja. Samoja instrumentteja ja ohjelmia toteutetaan kaikkialla hieman eri muodossa ja eri tavalla resursoituna. Sen sijaan rajanveto julkisen ja yksityisen sektorin roolista VKE-palveluiden tuottamisessa vaihtelee. Tanskassa työnjako julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien VKEpalveluiden välillä on Suomen tavoin yritysten näkökulmasta epäselvä, mutta julkisen sektorin mukaan selkeä. Julkinen sektori ei tuota esim. kansainvälistymiseen tarvittavia juridisia- tai tilinpitopalveluita. Alankomaissa hallitus on linjannut, että rajanvetoa julkisesti tuettuihin ja yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin tiukennetaan. Julkisen sektorin tulee jatkossa välittömästi vetäytyä kokonaan, jos sen havaitaan kilpailevan yksityisen sektorin kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Irlannissa julkisen sektorin edustajien mukaan tiettyjen VKE-palveluiden laatu ja saatavuus on yrityksille ja koko kansakunnan kilpailukyvylle niin tärkeä, ettei niitä voida yksinkertaisesti jättää yksityisen sektorin hoidettavaksi. Itävallassa rajanvedossa ei julkisella sektorilla nähty ongelmaa, eikä julkisia kansainvälistymispalveluita tuottavan kauppakamarin alaisen AWO:n koeta kilpailevan asiakkaista yksityisten palveluntuottajien kesken. Julkisten kansainvälistymispalveluiden hinnoittelu vaihtelee lähes maksuttomista markkinahintaisiin. Tanskassa valtionhallinnon tuottamat VKE-palvelut ovat tarkkaan hinnoiteltu omakustannushintaisiksi, ja tämä ulottuu jopa edustustojen tuottamiin palveluihin yrityksille. Esimerkiksi suurlähettilään pitämällä esitelmällä on erillinen hintansa ja asiantuntijan matkakulut peritään palvelun tilaajalta myös kotimaassa. Irlannissa ja Itävallassa hinnoitteluperiaatteessa ei ole menty näin pitkälle, vaan osa palveluista on maksuttomia ja osasta peritään subventoitu maksu. Itävallan julkisen sektorin edustajan mukaan maksuttomilla palveluilla on kyetty madaltamaan pk-yritysten kynnystä hakeutua palveluiden piiriin aivan eri tavalla kuin Suomessa. Alankomaissa vuodenvaihteeseen saakka käytännössä ilmaiset kansainvälistymispalvelut yrityksille muutetaan maksullisiksi vuoteen 2015 mennessä 2. Tavoitteena on lakkauttaa lähimarkkinoille suuntautuva yritysten suora tuki sekä subventoidut tukivälineet tai periä niistä markkinahinta. Jatkossa tuki-instrumenttien painopiste suuntautuu kokonaan kasvaville ja kehittyville markkinoille ja mm. kehityspoliittisten tukiinstrumenttien ja välineiden resursseja kasvatetaan. Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Yksityisen sektorin rooli yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, vaikuttamisessa sekä palveluiden tuottamisessa vaihtelee, kuten elinkeinoelämän keskeisimpien järjestöjenkin, riippuen julkisen sektorin toiminnan laajuudesta. Tanskassa yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden kenttä on suhteellisen laaja. Myös tanskalainen EK:n sisarjärjestö Dansk Industrin (DI) yksikkö DIBD (Dansk 2 EVD:n uuden hinnoittelu- ja toimintaperiaatteen malliksi on EVD:n edustajan mukaan otettu lähinnä Tanskan Eksportrådet sekä Suomen Finpro.
11 11 Industri Business Development) tarjoaa laaja-alaisesti maksullisia konsulttipalveluita vaihtoehtona mm. Eksportrådetin palveluille. DIBD:lla on toimistot ainakin Shanghaissa, Mumbaissa, Moskovassa, NY:ssa ja Sao Paolossa. Lisäksi DI pitää yllä yrityksille EK:n Kiina- ja Venäjä-verkkojen tapaan maksuttomia markkina- ja klusterikohtaisia verkostoja (USA, Intia, Kiina, Venäjä, Afrikka, Lähi-itä, Latinalainen Amerikka). Myös Alankomaissa yrityskenttä on kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa vahva, ja vahvistuu edelleen julkisten palveluiden supistuessa hallituksen linjausten mukaisesti. EK:n sisarjärjestö VNO-NCV ei varsinaisesti tee VKE-toimintaa, mutta on merkittävä hallituksen politiikan vaikuttaja. Sen käsialaa on hallituksen nykyisen VKE -toiminnan leikkausten malli ja se on top-sektori -ajatuksen innovaattori. Alankomaissa kauppakamarien pakkojäsenyys lakkautettaneen 2012 aikana, mikä antaa VNO-NCV:lle ja muille elinkeinoelämän järjestöille sekä yksityisille yrityksille enemmän tilaa toimia. Ehkä tähän liittyen kauppakamari on itse aktiivisesti pyrkinyt viime vuosina virtaviivaistamaan rakennettaan ja keskittymään alueellisten yritysten kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen yhteistyössä julkisrahoitteisen EVD:n ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda mm. paikallinen Enterprise Square, eli palvelupisteiden digitaalinen ja fyysinen verkosto, mistä yritys voisi saada yrityksen perustamis- ja kansainvälistymispalvelut yhdeltä luukulta. Ensimmäinen pilottitoimisto perustetaan kauppakamarin mukaan Eindhoveniin. Irlannissa EK:n sisarjärjestö IBEC:in (Irish Business and Employers Confederation) kansainvälistymisen edunvalvonta rajoittuu EK:n tavoin kauppapolitiikkaan ja instrumenttien kehittämiseen yhteistyössä ministeriöiden ja toimijoiden kanssa. IBEC tapaa säännöllisesti kansallisen yritysten kansainvälistymisen edistämisestä vastaavan Enterprise Irelandin ja ulkomaisten investointien houkuttelusta vastaavan Irish Development Agencyn (IDA) yhteyshenkilöitä, mutta varsinaiset projektit se on jättänyt toimialaliitoilleen. Lisäksi IBEC ylläpitää informatiivista Aasia-verkostoa, jonka toimintatapa on kutakuinkin yhtenevä EK:n Kiina- ja Venäjä -verkkojen kanssa. Itävallassa kauppakamarin jäsenyys on pakollinen, ja kauppakamarin alaisella yhtiöllä AWO:lla (Aussenwirtschaft Österreich) on käytännössä kansallinen monopoli julkisrahoitteisten kansainvälistymispalveluiden tarjoamisessa yrityksille. Sillä ei ainakaan kansainvälistymisen perusneuvonnan ja -palveluiden tuottamisessa ole varsinaisia kilpailijoita. Vastaavasti Itävallan EK:n vastine Industrielle Vereinigungille (IV) jää enemmän elinkeinoelämän lobbaajan rooli, eikä se tuota varsinaisesti yrityksille mitään kansainvälistymispalveluita. Alankomaissa edustustoilla on erilaisia mielenkiintoisia pilotteja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi Koreassa sijaitseva edustuston virkamies on siirtynyt neljäksi kuukaudeksi alan alankomaalaiseen Koreaan vievään laivanvarustusteollisuuden suuryritykseen ja tutustunut sen ja alihankkijoiden arkeen selvittääkseen, miten edustusto voisi edistää verkoston businessmahdollisuuksia Koreassa. Toinen ulkoministeriön lähetystön pilotti Saksassa käynnistynee kaasusektorin yritysryppään kanssa. Tanskassa toimii elinkeinoelämän perustama konsortio, Global Talent Consortium, jonka kautta vaikutetaan ja edistetään ulkomaisen osaavan työvoiman sijoittumista Tanskaan. Konsortio on perustettu 2010, ja se toimii oikeastaan suoraan omistajayritystensä lobbausvälineenä poliittiseen kenttään ja mediaan ulkomaisen osaavan työvoiman houkuttelemiseksi yrityksiin. Suojelijana toimivat kruununprinssi ja -prinsessa. Omistajina ovat 19 tanskassa toimivaa (ei välttämättä siis tanskalaista) suuryritystä. Konsortion avulla Kööpenhaminan alueelle on saatu lisää kansainvälisiä kouluja, ulkomaisten työtekijöiden ensimmäisten vuosien verotusta on tarkistettu alaspäin, ja on
12 12 luotu ammatillisia ja sosiaalisia verkostoja yritysten uusille ulkomaisille työntekijöille ja heidän perheilleen (=soft landing) 3. Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maiden julkinen panos valtakunnallisten VKE-palveluiden tuottamiseen (pl. ministeriöiden ja edustojen kulut) vaihtelee karkeasti arvioiden Tanskan ja Alankomaiden Suomen tasosta Itävallan ja Irlannin massiivisiin, mutta osin tehottomiinkin panoksiin. Lisäksi mitä pienemmät resurssit ovat, sitä enemmän tulevaisuudessa supistetaan ja päinvastoin. Suomen osalta resurssien riittävyys ei liene ongelma, vaan niiden kohdentaminen. Maiden julkista panosta yritysten kansainvälistymiseen on varsin vaikea arvioida. Haastatteluiden mukaan Tanskan ja Alankomaiden hallitusten allokoimat resurssit operatiiviseen VKE-toimintaan (ml. operatiivisen toimijan hlöstön palkat, tilat jne.) asettuvat karkeasti Suomen elinkeinoministeriön VKE-toimintaan allokoimien resurssien tasolle (alle 100 milj. euroa/ v.). Tanskan Eksportrådetin ja Alankomaiden EDV Internationalin henkilöstön määrä on Finpron tasoa tai jopa alempi. Irlanti panostaa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen satoja miljoonia euroja Enterprise Irelandin henkilökunnan määrän ollessa noin 800. Itävallassa kauppakamarin alaiseen AWO:on allokoitu valtionhallinnon panos sekä AWO:n omat resurssit ovat sadan miljoonan luokkaa ( ) ja henkilöstön määrä lähes tuhat (joista kotimaassa satakunta). Haastattelujen aikaan EU-jäsenmaat kautta rintaman kärsivät taloudellisista kurimuksista, joka näkyi haastateltujen maiden julkisen sektorin leikkaustarpeina. Myös Tanskassa VKE-toiminnan resursseja leikataan, mutta se ei vaikuttane painopisteisiin eikä siellä toimintaa leikata niin radikaalisti kuin esim. Alankomaissa. Yritysten kansainvälistymisen kannalta logistisesti erittäin edullisesti sijaitsevassa Alankomaissa syksyllä 2010 valittu hallitus on päättänyt supistaa julkista sektoria jopa % vuoteen 2015 mennessä, mikä onkin iso syy hallituksen tarpeelle tehdä uudistuksia VKEpolitiikassa. Irlannissa merkille pantavaa oli, että huolimatta maan varsin syvästä talouskriisistä, VKE-toimintaa ei leikata lainkaan, koska sen merkitys nähdään maan kilpailukyvyn palauttamisessa keskeiseksi. Resursseja päinvastoin paikoin jopa lisätään. Itävallassa aihetta ei edes käsitelty eli sitä ei koettu ajankohtaiseksi. 3 Linkki
13 13 5. Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Itävaltaa lukuunottamatta verrokkimaat ovat valjastaneet maabrändinsä tehokkaasti sekä yritysten kansainvälistymisen toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdemarkkinoilla että ulkomaisten investointien saamiseen. Tehokkaimman kuvan maakuvan toteuttamisesta antanee Tanska, missä brändin hallintaan on luotu toimivat instrumentit, joilla pyritään sitouttamaan julkisten rinnalla myös keskeiset yksityiset toimijat. Erityisesti Tanskassa ja Alankomaissa maabrändi on kytketty varsin onnistuneesti taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Näyttää siltä, että julkinen sektori hyödyntää yhtenäisesti maakuvaa edistettäessä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tai markkinoidessa maata investointien ja osaajien asettautumismaana. Tanskassa kansallisen brändistrategian (Global Marketing Denmark) johtoteemoiksi on valittu tasapainoinen elämä, vihreä elämäntapa ja design. Näiden puitteissa panostetaan erityisesti osaajiin ja investointien houkutteluun. Instrumenteista keskeinen on Tanskan markkinointirahasto (Fonden til markedsføring af Danmark), josta yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat voivat hakea tukea omille painopistealoja tukeville hankkeilleen. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä ennen kaikkea toimialakohtaisten konsortioiden kautta, jotka panostavat Tanskan tunnetuksi tekemiseen tietyillä sektoreilla (ilmasto ja vihreät teknologiat, maatalous ja ruoka, kongressit ja kokoustoiminta, urheilu, design, terveys- ja hyvinvointipalvelut). Vastaavasti Alankomaissa Holland-brändi on kokonaisvaltaisesti valjastettu maan tunnetuksi tekemiseen, investointien ja osaajien houkutteluun sekä pk-yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistamiseen. Irlannissa vihreän saaren brändi (ja irlantilainen diaspora) on tehokkaasti asemoitu edistämään maan kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta investorien mielissä (tosin Aasian suuntaan ko. maakuvan on todettu olevan toimimaton ja vaativan uudistamista). Itävallan maabrändäys puolestaan tapahtuu hajallaan eri toimijoiden toimesta näkökulmittain. Noin 40 milj.euroa vuosittain julkista tukea saava Tourism Board huolehtii Itävallan brändäämisestä matkailumaana, kauppakamari hoitaa eri teollisuussektorien brändäämisen ja lisäksi puhutaan kulttuurin, urheilun ja akateemisen maailman erillisistä brändetstä. Talousministeriö onkin käynnistänyt virallisen prosessin maabrändin kehittämiseksi, ja esikuvana käytetään mm. Suomen maabrändityötä. Suomen taannoinen Ollilan työryhmän laatima maabrändi on noteerattu korkealla tasolla myös Tanskassa ja Irlannissa. Tanskan Copenhagen Capacity on alueellinen markkinointiyhtiö, joka koordinoi yhdessä DI:n ja AC (Tanskan akateemiset palkansaajat) hanketta The Copenhagen Goodwill Ambassador Corps. Hankkeen avulla kootaan ja ylläpidetään tanskalaisten ulkomaille muuttaneiden ja hyvin menestyneiden osaajien verkostoa. Verkoston jäseniä hyödynnetään onnistuneesti Tanskan promoamisessa maailmalla sekä investointien ja talenttien houkuttelussa Tanskaan. Verkosto kutsutaan vuosittain Tanskaan koolle ja huolimatta siitä, että kukin kustantaa itse matkansa, ne ovat suosittuja. Capacityn edustajan mukaan tämä on helppo ja halpa keino edistää Tanskan brändäystä maailmalla. 4 4 Linkki Kts.
14 14 Ulkomaisten investointien edistäminen Ulkomaisten investointien houkuttelussa pisimmällä ollaan Tanskassa, missä yhteinen strateginen tavoitteenasettelu ja yhtenäisyys ainakin haastatteluiden mukaan heijastuvat kansallisen ja alueiden markkinointiyhtiöiden vapaaehtoiseen ja suhteelliseen hyvään yhteistyöhön. Suomen tapaan Tanskan (Invest In Denmark) ja Alankomaiden (Foreign Investments Agency, NFIA) kansallinen invest in -toiminta on yhdistetty osaksi muita julkisia VKEpalveluita ja niiden resursseja on vaikea erottaa muusta toiminnasta. Irlannissa Investment Development Agency (IDA Ireland, budjetti reilut 100 milj.euroa) ja Itävallan Business Agency (ABA, budjetti n. 5 milj. euroa) ovat puolestaan ministeriön alaisia erillisiä toimintoja. Kaikkien maiden kansallinen invest in -toiminta rahoitetaan vastuuministeriön voimin, Tanskassa osin myös aluehallinnon varoin. Invest in Denmarkissa työskentelee reilut 50 henkeä, joista puolet ulkomailla. Netherlands Foreign Investments Agency:llä on Haagissa 30 ja kohdemaissa 70 työntekijää. Irlannin IDAssa työntekijöitä on reilut parisataa, joista reilut 50 kohdemaissa vajaassa 20 toimipisteessä. Itävallan ABA:ssa on 30 työntekijää. Maiden ulkomaan toimistojen sijaintia ohjaa osaltaan maan kansallinen taloudellisten ulkosuhteiden strategia. Yhteistyö alueellisten markkinointiyhtiöiden kanssa vaihtelee. Pisimmällä ollaan Tanskassa, missä Invest In Denmark (IID) on lakkauttanut alueelliset toimistonsa kotimaassa, ja ne on korvattu alueiden itse kustantamilla alueyhteyshenkilöillä, jotka luetaan IID:n organisaatioon. Kaikkien osapuolten sitouttaminen yhteisen strategian toteuttamiseen oli kuulemma hidas prosessi ja vei aikaa 5 6 vuotta. Nyt brändin koetaan olevan yhdenmukainen ja toimiva. Alankomaissa ainoa asia, missä yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmia todettiin toimijoiden kesken olevan, on alueellisten ja kansallisten intressien yhteensovittaminen investoinneista ja yrityksistä. Kenttä jakautuu talousministeriön alaiseen NFIA:n toimintaan sekä suurten kaupunkien markkinointiyhtiöihin (Amsterdam, Rotterdam, Haag, Utrecht), joiden kanssa kansallinen NFIA osin kilpailee. Lisäksi on pienempien maakuntien toimijoita. Itävallan jokaisella yhdeksällä federaatioilla on kullakin omat vastaavat toimintonsa. Yhteistyö ja koordinaatio ovat vähäistä, lukuun ottamatta vuosittaisia ABA:n ja alueellisten FDI-toimijoiden tapaamisia. Käytännössä ABA joutuukin lähes kilpailemaan niiden kanssa näkyvyydestä ulkomailla. Tiukin kuri on Irlannissa, missä ei käytännössä ole alueellisia markkinointiyhtiöitä tai muita IDA:n kanssa kilpailevia toimijoita. Alueiden tyytymättömyys tai vaateet jonkin tietyn FDI:n sijoittumisesta juuri omaan kuntaan vaiennetaan pääministerin tai muun arvovaltaisen poliittisen elimen kautta. Kansallisen edun tulee tulla ennen alueita.
15 15 6. Yritysten näkemykset Elinkeinoelämän tyytyväisyys julkisen sektorin kansainvälistymispalveluihin ja niiden laatuun vaihtelee, mutta yhteistä maiden yrityksille on, että julkisen sektorin palvelurakenteet koetaan Itävaltaa lukuunottamatta toimiviksi. Tyytymättömyys kohdentuu pitkälti palveluiden laajuuteen; Irlannin vahvasti resursoidun julkisen sektorin koetaan kilpailevan liikaa yksityisen sektorin kanssa kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa tai päinvastoin Alankomaissa julkisia pk-yritysten kansainvälistymispalveluita karsitaan jo liikaakin. Tanskassa yhteistä kaikille VKE-toimijoille itselleen ainakin tuntuu olevan yleinen tyytyväisyys nykyiseen järjestelmään. Toisaalta ulkoministeriön edustajien yritysmaailman tuntemus saa kritiikkiä. Lisäksi erään haastatellun yrittäjän mielestä julkisten Eksportrådetin palveluiden sijasta mm. EK:n sisarjärjestö Dansk Industrietin (DI) konsulttipalvelut koetaan tehokkaammiksi. Exportrådetin asiakaspalautteen mukaan kuitenkin 90 % vastaajista on tyytyväisiä sen palveluihin. Toisaalta DI:n vastaavan jäsenkyselyn mukaan saatiin huonompia tuloksia. Alankomaissa julkisen sektorin vetäytyminen kaikesta kilpailusta ja lähimarkkinoille suuntautuvien yritysten kansainvälistymisavustusten käytännöllisesti katsoen lakkauttaminen saa yrityskentästä kahtalaisia mielipiteitä. Joidenkin haastateltujen mukaan resurssit käytetään tukien sijasta nyt tehokkaammin, mutta silti perusinformaation, kuten puolueettoman kohdemarkkinakohtaisen tiedon tuottamista on karsittu jo liikaakin. Varsinkin pk-yritysten, jotka kuitenkin ovat hallituksen yrityspolitiikan fokuksessa, kansainvälistyminen painottuu lähialueille, mitä ei nyt juurikaan enää julkisin voimin edistetä. Myös Alankomaat törmää samaan ongelmaan kuin Suomi: yritykset eivät osaa hakeutua lähetystöjen palveluiden äärelle. EK:n sisarjärjestö VNO-NCW kartoittaa vuosittain, miten hyvin lähetystöjen tarjonta tunnetaan yrityksissä. Noin 15 % yrityksistä osaa niitä hyödyntää, mutta valtaosa ei tunne koko mahdollisuutta. Eli paljon on työtä tehtävänä sielläkin. Irlannin elinkeinoelämää edustava IBEC kokee Irlannin VKE-mallin toimivaksi ja työnjaon selkeäksi eikä yrityskentästä haastattelun mukaan kuulu hirveästi soraääniä. Tosin sekä Irlannin että Itävallan vahvasti resursoidulla julkisesti tuetulla palvelurepertuaarilla on kilpailuetu yksityisen sektorin palvelukenttään nähden, jolloin yksityisten kansainvälistymispalveluiden tarjoajien roolina on toimia lähinnä julkisen ostopalveluiden tuottajana. Toisaalta erityisesti Itävallan kauppakamarin alaisen AWO:n tuottamia palveluita pidettiin enemmän peruspalveluina, jolloin enemmän osaamista vaativat palvelut jäävät viime kädessä yksityisen tuotettavaksi (tästä AWO itse oli erimieltä). Itävallassa kauppakamarin alaisen AWO:n dominoiva asema kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa nähdään eräässä mielessä vahvuudeksi, toisaalta yritykset itse kokevat sen myös heikkoudeksi. Palveluiden ollessa maksuttomia yritykselle ei synny lainkaan kynnystä hakeutua niiden äärelle ja kansainvälistymisen kynnys on tehty pienillekin yrityksille todella matalaksi. Toisaalta yritykset eivät välttämättä osaa arvostaa palvelua kun se on ilmaista. Palveluita myös käytetään, vaikka ei välttämättä olisi tarvettakaan. Myöskään palveluiden maksuttomuus ei motivoi välttämättä AWO:n työntekijöitä parhaimpiin suorituksiin, vaan saattaa ruokkia tehottomuutta eivätkä palvelut kehity ajassa.
16 16 Tanskan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Alankomaiden yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.
17 17 Irlannin yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Itävallan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.
Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotTeam Finland -uudistus
Team Finland -uudistus Tiedotustilaisuus 28.3.2017 Elinkeinoministeri Mika Lintilä Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM 2 Taustaa TEM asetti 6.10.2016
LisätiedotYritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset
Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut EK:n yrityskyselyn tulokset Vientiyritysten määrä kasvussa 25 2 Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten lukumäärä* 22 21 2 19 23 15 16 1 5 28 212
LisätiedotTeam Finland pähkinänkuoressa
Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland -verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita neuvonnasta rahoitukseen ja yhteiskuntasuhteiden
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotUlkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010
Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
LisätiedotLiite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet
Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotTeam Finland. Carita Vastinesluoma
Team Finland Carita Vastinesluoma Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Satakunnan ELY-keskus carita.vastinesluoma@ely-keskus.fi 050-396 0805 Historiaa - Valtiorahoitteinen kv-toimintoja
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotRuotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotKansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen
Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus
LisätiedotKansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012
Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotSuomen edellytykset talouden uudistumiseen innovaatiotoiminnan kautta heikentyneet
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemisen haasteet ja kehittämiskohteet sekä vuoden 2019 valtion talousarvioehdotuksen uudet toimet ja niiden vaikutukset TEM Suomen edellytykset talouden uudistumiseen
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTuntematon yritysrahoitus Jyväskylä Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä 5.3.2018 Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotTeam Finland -esittely
Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotTeam Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi
Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi 15.12.2016 Sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa 0 2016 5 Tanska 6 10 15 Suomi 20 20 Ruotsi 5 25 Norja 9 Tanska
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotMistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen
Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotMaksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä
Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotMetallinjalostajien kilpailukyky
Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
LisätiedotTeam Finland / Business Finland yrityspalvelut. Joensuu Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Team Finland / Business Finland yrityspalvelut Joensuu 20.4.2018 Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä Mikä Team Finland? Kyse
LisätiedotFinnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008
Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotLÖYTYYKÖ KAUPPAA JA KASVUA MAAILMALTA? - Sisäpiiritietoa viennistä ja vientimarkkinoista
LÖYTYYKÖ KAUPPAA JA KASVUA MAAILMALTA? - Sisäpiiritietoa viennistä ja vientimarkkinoista TEAM FINLAND-KIERTUE, KOUVOLA 4.5.2017 Timo Vuori, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Keskuskauppakamarin
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotBusiness Team for Russia: Venäjän bisnesosaaminen kootaan yhteen
Business Team for Russia: Venäjän bisnesosaaminen kootaan yhteen 1 Suomi houkuttelee osaajia, investointeja ja matkailijoita Team Finland tukee kasvua ulkomailla Luomme ympäristöä, joka edistää menestystä
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotMatkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo
Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla
LisätiedotRaha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua
HÄIRIÖTÖNTÄ JA EKOTEHOKASTA TOIMINTAA DIGITALISOITUNEESSA TUOTANTOVERKOSTOSSA Raha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua Alihankinta 2017 Harri Kivelä Tekes Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta
LisätiedotTeam Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015
Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotTeam Finland palvelut yrityksille
Team Finland palvelut yrityksille Team Finland 29.5.2018 Jari Kauppila, Team Finland koordinaattori ELY-keskus Varsinais-Suomi Team.Finland.fi TeamFinland Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotCleantech-strategia 8.5.2014
Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotKestävää Kasvua Yrityksen näkökulma
Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön
LisätiedotTekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus
Tekes rohkaisee uudistumaan Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus 27.1.2015 Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 440 Finnvera
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten
LisätiedotTEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE
HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotYrityksen toimet kansainvälistymiseen
Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotKEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä
KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotINTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI
. INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotMillä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM
Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos 11.10.2017 TEM Kasvun haaste: Suomen on kasvettava seuraavan 10 vuoden aikana melkein kaksi kertaa nopeammin kuin Ruotsi,
LisätiedotVERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA
KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotMEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry
MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotDanske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotTeam Finland palvelut kansainvälistyville yrityksille
Team Finland palvelut kansainvälistyville yrityksille Mika Finska, Export Finland, Finpro 06/04/2017 2 Hallitus lakkauttaa sekavan Team Finlandin Hallitus aikoo nyt korvata verkostomaisen Team Finlandin
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta
Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotJuha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu
Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 35/2018 VP 5.4.2018 18.4.2018 Juha Ala-Mursula, johtaja,
LisätiedotTeknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,
Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta
LisätiedotPK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009
1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotMiten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?
Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo
LisätiedotSuomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista
Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,
Lisätiedot