Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa. (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa. (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)"

Transkriptio

1 1 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa (case Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta)

2 2 Yritysten kansainvälistymispalvelut eräissä EU-maissa - Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta Sisällys 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Vertailumaiden erityispiirteitä... 4 Tanska... 4 Alankomaat... 4 Irlanti... 4 Itävalta Strateginen viitekehys ja ohjaus... 6 Yhteinen visio ja ohjaava strategia... 6 Yhteinen strateginen ohjaus... 7 Ministeriöiden välinen yhteistyö Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö... 9 Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa... 9 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Ulkomaisten investointien edistäminen Yritysten näkemykset Liitteet : maiden VKE-järjestelmät (kirjoittajan tulkinta)

3 3 1. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksen tavoitteena oli analysoida valittujen kohdemaiden yritysten kansainvälistymispolitiikkaa ja -instrumentteja sekä niiden tuloksellisuutta. Samalla tavoitteena oli löytää hyviä malleja suomalaisen VKE-toiminnan 1 kehittämiseksi. Selvityksen rajaus kattaa keskeisimmät - julkista rahoitusta saavat yritysten kansainvälistymistä edistävät toimijat - suorat tuki-instrumentit yritysten kansainvälistymiseen - julkiset ja puolijulkiset kansainvälistymisneuvonta- ja konsultointipalvelut Selvitys ei kata vientiluottolaitoksia, kehitysyhteistyöprojekteja tai matkailun edistämistä. Selvityksellä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin - miten poliittisesti tärkeänä yritysten kansainvälistymisen edistäminen nähdään ko. maassa? - millainen on maan valittu toimintapolitiikka viennin edistämisessä? - miten kokonaisuus toimii, miten yritykset sen kokevat? - mitä hyviä omaleimaisia toimintatapoja on löydetty? Kohdemaiksi valittiin yhteiskuntarakenteeltaan ja väestömäärältään Suomea muistuttavat maat Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Itävalta. Yhteistä näille maille on, että ne ovat erittäin riippuvaisia viennistä, ja että ne ovat eri tavoin kyenneet onnistuneesti hyödyntämään logistisen sijaintinsa tai valjastamaan maansa muut vahvuudet palvelemaan omien yritystensä laaja-alaista kansainvälistymistä, mutta myös ulkomaisten investointien etabloitumista. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Finpron kohdemaiden maatoimistojen sekä edustustojen kanssa. Finpron maavastaavat laativat keväällä 2011 verrokkimaiden VKEjärjestelmästä EK:n käyttöön varsin kattavat taustaselvitykset. Edustustojen henkilöstö puolestaan avusti matkaohjelmien ja tapaamisten järjestämisessä syksyn 2011 ja tammikuun 2012 aikana. Sekä Finpron että edustustojen edustajat osallistuivat useisiin tapaamisiin EK:n mukana. EK kiittää lämpimästi Finpron ja edustustojen henkilöstöä merkittävästä panoksesta ja erittäin hyvästä yhteistyöstä. Tiedot pohjautuvat syys-tammikuun tilanteeseen kohdemaissa. Haastatteluiden pohjalta kootut tulkinnat ovat kirjoittajan omia, ja on mahdollista, että esitetyissä tiedoissa löytyy suoranaisia virheellisyyksiäkin. Helsingissä Outi Ervasti Elinkeinoelämän keskusliitto 1 VKE = yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen

4 4 2. Vertailumaiden erityispiirteitä Tanska Perinteet, avoimuus, kotimarkkinoiden pienuus ja läheinen sijainti päämarkkinoihin nähden sekä omien raaka-aineiden puute (poikkeuksina maakaasu ja öljy) ovat tehneet reilun viiden miljoonan asukkaan Tanskasta erittäin kansainvälistyneen maan. Vienti on pk-yritysten käsissä, sillä maan vientiyrityksestä 99 % on pkyrityksiä. Tanskan BKT:sta noin kolmannes tulee viennistä. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, UK, Norja ja USA. Alankomaiden ja Luxemburgin rinnalla samat maat ovat myös merkittävimmät investorit. Tanska toimii Pohjois-Euroopan logistisena solmukohtana ja markkinoi itseään maailman toiseksi miellyttävimpänä ja helpoimpana toimintaympäristönä tehdä businesta. Taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämistä koordinoi ulkoministeriö (Ministry of Foreign Affairs), talousministeriön keskittyessä yritysten kasvun ja toimintaedellytysten vahvistamiseen kotimaassa. Julkinen palvelukenttä on kokonaisuus, jonka työnjako yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa pyritään pitämään selkeänä sekä kansallisella, että ilmeisesti myös aluetasolla. Yhteistyö on tiivistä elinkeinoelämän järjestöjen, toimialayhdistysten ja yksityisten yritysten kanssa. Alankomaat Alankomailla on Tanskan tapaan kansainvälistymisessä vuosituhansien perinne. Viennin osuus BKT:sta on %. Maan omat kotimarkkinat ovat pienet (16 milj. asukasta), mutta 300 mailin säteellä löytyy 160 miljoonan ihmisen markkinat. Viennistä noin 80 % suuntautuukin EU-maihin, lähinnä Saksaan (25 %), Belgiaan, Britanniaan ja Ranskaan. Alankomaat on Euroopan suurimpia viejämaita Saksan ja Ranskan jälkeen, ja peräti maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Logistisen sijaintinsa ansiosta Alankomaat on myös yksi Euroopan suosituimmista investointien kohdemaista sekä samalla erityisesti aasialaisten yritysten Euroopan koemarkkinaalue tai pääkonttorin paikka. Maassa on lähes ulkomaista yritystä, jotka kattavat 16 % yksityisen sektorin työpaikoista ja 35 % yksityisestä T&K -panoksesta. Pahin kilpailijamaa investoinneista on Saksa. Alankomaiden yritysten kansainvälistymisen kenttä vaikuttaa ensi silmäyksellä harvinaisen sekavalta vyyhdeltä julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Se on enemmänkin verkosto, jossa kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ja työnjakonsa, ja missä kaikki tekevät yhteistyötä keskenään. Asioista päätetään yhdessä sopimalla. Päävastuu yritysten kansainvälistymisen ja investointien koordinoinnista (taloudellisista ulkosuhteista) on elinkeinoministeriöllä (Ministry of Economic Affairs, Agriculture and Innovation), mutta myös ulkoministeriöllä, elinkeinoelämän järjestöillä sekä yrityksillä ja yhteenliittymillä on oma merkittävä roolinsa yritysten kansainvälistymisen kentässä. Johtuen maan lyhyistä välimatkoista kansainvälistymispalvelut ovat keskittyneet hallinnolliseen keskukseen Haagiin. Alankomaiden aluerakenne, johtuen suhteellisen lyhyistä etäisyyksistä, on vastaavasti heikommin kehittynyt. Irlanti Alle viiden miljoonan asukkaan Irlannin vienti kattaa 80 % BKT:stä. Viennistä peräti 75 % tulee Irlannissa toimivien ulkomaisen yrityksen viennistä, painopisteen ollessa USA ja UK. Irlantilainen diaspora vaikuttaa ja näkyy edelleen voimakkaasti kansainvälistymisen kohdemaissa, ja sitä hyödynnetäänkin voimallisesti. Maassa toimii lähes

5 5 tuhat ulkomaista yritystä. Suorista ulkomaisista investoinneista (yrityksistä) lähes puolet tulee Yhdysvalloista. Irlannin vahvuus on tiukka fokusoituminen ja strateginen ote, eli kun strategioita ja päätöksiä tehdään, niitä noudattavat kaikki julkiset toimijat. Ministeriöiden väliset roolit ja työnjako tuntuvat vaihtelevan hallituskausien mukaan. Tällä hetkellä taloudellisia ulkosuhteita koordinoi ulkoministeriö (Department of Foreign Affairs and Trade). Irlannissa yritysten kansainvälistyminen ja VKE-toiminta katsotaan niin tärkeäksi, että sen edistäminen rahoitetaan kokonaan julkisin varoin. Myöskään huolimatta talouskriisistä mitään vientiä tukeviin instrumenttia ei olennaisesti leikattu eikä esim. 12,5 % yhteisöveron nostamiseen ole ryhdytty (vaikka OECD:n ja EU komission suulla sitä vaaditaankin). Tämän vuoksi yksityisen sektorin palvelut eivät juuri korostuneet haastatteluissa. Samalla Irlannin keskushallinto on todella vahva suhteessa alueisiin, jotka keskittyvät lähinnä peruspalveluiden tuottamiseen. Alueille ei siis ole kehittynyt omia toimijoita, joitain gaelinkielisiä seutuja lukuun ottamatta. Itävalta Kahdeksan miljoonan asukkaan Itävalta on hyötynyt olemalla ulkomaisten yritysten sillanpääasema Itä-Eurooppaan. Noin 60 % BKT:stä tulee viennistä. Maan yrityksistä noin 10 % harjoittaa vientiä, ja erittäin suuri osuus viennistä tulee pk-yritysten kentästä. Itävallan ulkomaankaupasta 75 % suuntautuu EU-maihin. Isoin kauppakumppani on Saksa (32 % viennistä), mutta osuus vähenee Itä-Euroopan osuuden jatkuvasti kasvaessa. Ulkomaisten investointien osalta Itävalta toimi aiemmin asemamaana lähinnä Unkarin, Slovakian ja Tshekkien markkinoille, mutta merkitys on vähentynyt ulkomaisten yritysten mennessä Itävallan ohi suoraan ko. maihin. Viime vuosina maan sijainti onkin korostunut enemmän Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Balkanin alueelle menevien yritysten pääkonttorialueena. Lisäksi Itävalta on usean Itä- Euroopan maan omien investointien tärkeimpiä kohdemaita. Maassa sijaitsee tällä hetkellä noin 300 ulkomaisen yrityksen pääkonttori ja lisäksi noin yritystä operoi Itävallassa. Itävallan yhteiskunnallinen rakenne on pysynyt kohtuullisen muuttumattomana pitkään. Se on toisaalta Itävallan vahvuus, mutta myös heikkous. Uusien asioiden läpivieminen tapahtuu äärettömän hitaasti, jos peräti lainkaan. Tarpeellistenkin uudistusten läpivientiä hidastaa maan näkyvä ja joustamaton vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu. Taloudellisia ulkosuhteita johtaa suvereenisti talousministeriö (Federal Ministry of Economy), kauppakamarin dominoidessa kansallisten viennin ja kansainvälistymisen yrityspalveluiden tuottamista. Toisaalta alueet ovat varsin itsenäisiä ja tuottavat hallituksen strategioista huolimatta kohtuullisen koordinoimattomasti omia palveluitaan. Itävallan aluehallinto on erittäin itsenäinen suhteessa kansalliseen tasoon. Haastatteluiden mukaan kukin federaatio toimii, kuten itse alueensa parhaaksi näkee.

6 6 3. Strateginen viitekehys ja ohjaus Yhteinen visio ja ohjaava strategia Suomi peräänkuuluttaa aiheellisestikin yritysten kansainvälistämisen toimenpiteisiin pitkäjänteisempää, strategisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta sekä yhteisten tavoitteiden ja päämäärien luomista. Itävaltaa lukuun ottamatta haastatelluissa maissa on onnistuttu tekemään valintoja, mihin painopisteisiin julkisia yritysten kansainvälistymiseen suunnattuja resursseja kohdennetaan. Yritysten kansainvälistymisen merkitystä Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa kuvaa hyvin haastateltujen tahojen perusajattelumalli, joka toistui sekä julkisten että yksityisten toimijoiden edustajien toteamuksissa. Toimimme Kuningaskuntamme parhaaksi (Tanska), Kultaisen kolmion toimintamalli eli yritysten, valtiohallinnon ja korkeakoulujen yhteen hiileen puhaltaminen yritysten kansainvälistämiseksi (Alankomaat) sekä Kansallinen etu; ajaa ohi yksittäisen toimijan edun (Irlanti). Lisäksi em. maiden johtoajatuksen jalkautumista koko toimijakenttään tukee olennaisesti ko. maiden vahva brändi, johon ainakin valtakunnalliset toimijat ovat vahvasti sitoutuneet. Ainoastaan Itävallassa yhtenäistä johtoajatusta toimijoiden kesken ei ilmennyt. Yritysten kansainvälistymisen ja investointien jatkuva vahvistaminen ovat luonnollisesti merkittäviä painopisteitä hallitusten toiminnassa. Tavoitteen vaikuttavuudessa ja ohjaavuudessa on silti maittain selkeitä eroja. Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää erillinen, koko elinkeinoelämää ja yrityksiä tai valittujen toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävä strategiansa. Se vaikuttaisi aidosti myös ohjaavan ainakin valtiollisia VKE-ponnisteluita sekä koti- että kohdemaissa. Tanskassa varsinaista hallitusohjelmaa täydentää maan VKE-toiminnasta vastaavan ulkoministeriön oma tiivis ja operatiivinen vienninedistämisstrategia Vaerdi, vaekst og viden (arvo, kasvu ja tieto) vuosille Alankomaissa hallitusohjelman pohjalta esiteltiin keväällä 2011 yritysmaailman toimintaohjelma To the Top, joka keskittyy laaja-alaisesti sekä kotimaan että kansainvälisten toimintaedellytysten vahvistamiseen yhdeksällä valitulla toimialalla. Kymmenes painopiste on yritysten pääkonttorien saaminen maahan. Irlannissa valmistui vuonna 2010 ulkomaankauppaa, investointeja sekä matkailua edistävä ja koordinoiva strategia ja toimintaohjelma Strategy for Trade, Tourism and Investment. Itävallalla puolestaan on käytössä kansallinen yritysten kansainvälistymisen strategia The External Policy Statement vuodelta 2008, mutta se mielletään toimijakentässä lähinnä VKE-toiminnoista vastaavan talousministeriön omaksi strategiaksi. Alankomaissa kaikki kansallinen VKE-toiminta kanavoidaan tukemaan hallituksen linjaamaa yhdeksää toimialaa (top sectors) ja niiden kansainvälistymistä. Koska kansainvälistyminen lähimarkkinoille ei käytännössä ole alankomaalaisille yrityksille logistisestikaan mikään kynnys, on hallituksen ja VKE-toiminnan painopiste yhä vahvemmin kasvavissa ja kehittyvissä markkinoissa. Myös Tanskan ja Irlannin kansainvälistymisen painopisteet ovat Aasian ohella BRIC-maat, erityisesti kasvavat markkinat Venäjä, Intia ja Afrikka. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä-Eurooppaan. Itävallassa on vaikea hahmottaa yhtenäistä linjaavaa toimintapolitiikkaa, ja VKE-toiminnan suuntaaminen hoituu talousministeriön varsin yksityiskohtaisella tulosohjauksella kauppakamarin alaisen AWO:n toimintaan.

7 7 Erityisesti Irlannissa maastrategiat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi panostaa tietyn kasvumarkkinan haltuunottoon tai ainakin sitä kohti. Maa julkisti 2005 kansallisen Aasia-strategian Se kolminkertaisti irlantilaisten yritysten toiminnan Aasiassa lähes kolmeensataan ja lisäsi aasialaisia panostuksia Irlannissa, mutta ulkoministeriön edustajan mukaan maa on edelleen mm. Suomea jäljessä. Lisäksi Irlanti julkaisi pari kuukautta sitten Afrikka-strategian, jossa painotutaan erityisesti maitotuotteiden vientiin. Lisäksi yrityksiä haluttaisiin viedä myös nykyistä enemmän Itä- Eurooppaan. Irlannilla on työn alla myös BRIC-maiden strategia. Yhteinen strateginen ohjaus Eroja löytyy, miten sekä maan taloudellisia ulkosuhteita että kansallista vienninedistämisstrategiaa koordinoidaan, millä kokoonpanolla sitä tehdään ja miten elinkeinoelämä on siinä mukana. Yhtymäkohtia ehdotettuun Team Finland -ohjausryhmään ei suoraan löydy, mutta tehokkuuden näkökulmasta ainakin ryhmän koolla ja jäsenten asiantuntemuksella sekä tiiviillä elinkeinoelämän kytköksellä on merkitystä. Irlannissa hallitus perusti syksyllä 2010 edustuksellisen elimen (Export Trade Council, ETC), missä on keskeisten ministerien lisäksi mukana myös yksittäisiä suuryrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä. ETC:ä johtaa ulkoministeri. Sitä, miten kyseinen yli 30 tahon edustuksellinen elin voi aidosti koordinoida ja vaikuttaa, on tässä vaiheessa vielä aikaista arvioida, mutta ennakkoluuloja sen todellista toimivuutta kohtaan on. Myös Alankomaissa toimii vastaavankaltainen edustuksellinen, valtiosihteerin vetämä elin (Dutch Trade Board, DTB), mutta sen kokoonpano on rajattu 15 tahoon (mm. elinkeinoelämän järjestöt sekä neljä suuryritystä). DTB:ä täydentää vielä pienempi elinkeinoelämän järjestöjen kokoonpano (Netherlands International Organizations, NIO), joka on neuvoa-antava elin. Irlantiin verrattuna Alankomaiden malli vaikutti olevan pienempänä kokoonpanona, ja johtuen maan yleensäkin luottamuksellisista yhteistyörakenteista, olevan tehokkaampi tapa toimia. Kummankaan maan koordinoivissa elimissä ei ole suoraan pk-yrityksiä mukana. Suomessa tämä puute on syytä huomioida. Tanskassa, missä koko kansallinen VKE-toiminta on ulkoministeriön vastuulla, elinkeinoelämän ääni kuuluu toimintoja kootusti operoivan Trade Councilin hallituksessa, joka koostuu eri toimialojen kaikenkokoisista yrityksistä. Council toimii samalla VKEtoimintaa koordinoivan ulkoministeriön neuvoa-antavana elimenä taloudellisten ulkosuhteiden ja ulkomaisten investointien kysymyksissä. Itävallassa varsinaista koordinoivaa elintä ei ole, ja sitä pidettiin puutteena. Itävallassa elinkeinoelämän äänen katsotaan kantautuvan hallituksen korviin kattavan ja kokonaisvaltaisen kauppakamarijärjestelmän kautta. Ministeriöiden välinen yhteistyö Suomen ulkosuhteiden raportissa vaaditaan julkisten toimijoiden tiukempaa kytkemistä yhteisesti sovittujen päämäärien toteuttamiseen. Verrokkimaiden osalta yhteistyön taso vaihtelee, mutta näkyy parhaimmillaan ministeriöiden reviiriajattelusta kokonaan luopumisena ja jopa yhteisenä toimijoiden tulosohjauksena yli ministeriörajojen.

8 8 Tanskassa ministeriöiden työnjako on selvä: valtionhallinnon taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen kuuluu ulkoministeriön hallinnonalaan ja TEM:ä vastaavan talousministeriön rooliksi jää enemmän yritysten kansallisen toimintaympäristön edistäminen. Itävallassa päinvastoin yritysten kansainvälistyminen lukeutuu talousministeriön rooliin ja ulkoministeriön tehtävänä on lähinnä ylläpitää edustustoja, vaikka ulkoministeriöllä itsellään vaikuttaisi olevan intressiä kehittää yhteistyötä eteenpäin. Irlannissa VKE-toiminnan vastuuministeriö taas vaihtuu aika ajoin hallitusten vaihtuessa. Viimeksi vuonna 2010 valtaan astunut hallitus päätti siirtää koordinaatiovastuun ulkoministeriölle. Ministeriöiden henkilökunta siirtyy luontevasti ministeriöstä toiseen roolien vaihtuessa, eikä sitä koeta henkilökunnan tai työnjaon näkökulmasta mitenkään dramaattiseksi. Alankomaissa VKE-toiminnan vastuuministeriö on elinkeinoministeriö (Ministry of Economy, Agriculture and Innovation). Alankomaiden elinkeino- ja ulkoministeriöiden yhteistyö yritysten kansainvälistymisessä tuntui olevan vertailumaista pisimmällä. Yritysten kansainvälistymistä ja taloudellisia ulkosuhteita koordinoiva elinkeinoministeriö ohjaa taloudellisesti merkittävien edustustojen toimintaa yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ilman ulkopuolisen silmin havaittavia reviiriristiriitoja. Lisäksi henkilöstökierto talous- ja ulkoministeriöiden sekä yksityisen sektorin välillä on Alankomaissa yleistä. Rotaation pituus on kerrallaan pari vuotta. Virkamiehillä on myös mahdollisuus siirtyä halutessaan elinkeinoelämän perehdytykseen johonkin yritykseen muutaman viikon jaksoksi.

9 9 4. Toimeenpano ja verkostomainen yhteistyö Julkisten toimijoiden verkostomainen toimintatapa Itävaltaa lukuun ottamatta maissa toteutetaan jonkinasteista Alahuhdan työryhmän ulkosuhteiden raportin esittämää Team Finland -toimintatapaa kotimaassa sekä kohdemarkkinoilla. Kaikissa selvityksen maissa valtakunnalliset julkiset palvelut on keskitetty yhden toiminnon alle, jolloin työnjaossa tai asiakkuudenhallinnassa ei julkisen sektorin sisällä ilmene ulkopuolisin silmin havaittavia ongelmia. Toisaalta yhden kontaktin tarvetta pystytään korvaamaan myös julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä, mikäli se aidosti toimii hyvin. Tanskalle, Alankomaille ja Irlannille on yhteistä, että niiden julkisia palvelurakenteita on tällä vuosituhannella kyetty merkittävästi yksinkertaistamaan. Tanskassa vienninedistämistoiminnot koottiin reilut kymmenen vuotta sitten Eksportrådetin yhteyteen. Alankomaissa NL Agency syntyi julkisen vienninedistämisorganisaatio EVD:n, Alankomaiden patenttitoimiston (The Netherlands Patent Office) ja Suomen Tekesiä osittain vastaavan SenterNovem:n fuusiosta vuoden 2010 alussa. Yksi NL Agencyn viidestä yksiköstä on suurin piirtein Finproa vastaava, mutta kokonaan julkisesti rahoitettu NL EVD International. Irlannissa kokonaan valtiorahoitteinen Enterprise Ireland (EI) perustettiin vuonna 1998 yhdistämällä siihen Industry Research Labs, vientiä edistävä Trade Board, osia FAS:sta (yritysten johdon koulutukseen keskittynyt elin) ja IDA Irelandista (start up -yritysten tuki). Itävallassa kauppakamarin asema VKE-palveluiden tuottajana on ollut pitkään jokseenkin muuttumaton. Julkiset yritysten kansainvälistymispalvelut on jo pitkään tuottanut monopoliasemassa olevan kauppakamarin WKO:n erillinen toiminto AWO, osin julkisella tuella. Kohdemaiden VKE-toimijoiden osalta Tanskassa, Alankomaissa ja Irlannissa toteutetaan jonkinasteista ehdotettua Team Finland -toimintatapaa, missä kohdemaan julkisia toimijoita ohjataan yhtenä kokonaisuutena kansallisen taloudellisten ulkosuhteiden strategian linjausten ja painopisteiden mukaisesti taloudellisesti merkittäviksi katsotuissa kohdemaissa. Tanskan edustustot (ml. Eksportrådetin operatiiviset yritysten kansainvälistymispalvelut) on ryhmitetty maakohtaisiksi ja osin toimialakohtaisiksi tiimeiksi, joilla on maittain yhteinen johtokunta. Ministeriö asettaa johtokunnille kansallista VKE-toimintaa ohjaavan strategian ja linjausten mukaiset tulostavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista tarkasti. Käytössä ovat kannusteet, ja hyvin suoriutunut edustusto saa seuraavana vuonna lisäresursseja, kun taas huonosti suoriutuneelta niitä karsitaan. Alankomaissa edustustojen henkilöstö voi koostua molempien ministeriöiden henkilökunnasta, mutta taloudellisesti merkittävien edustojen osalta ohjaus tulee talousministeriöstä. Alankomaissa ministeriö on lisäksi ohjeistanut, että edustustojen tulee priorisoida VKEpalveluissaan jatkossa niitä alankomaalaisia delegaatioita ja toimijoita, jotka noudattavat hallituksen top-sektori -strategiaa. Irlannissa virtuaaliset, mutta edustuston päällikön johtamat Team Irelandit perustettiin uuden hallituksen toimesta, ja ne raportoivat kerran vuodessa kansalliselle koordinoivalle elimelle (DBT). Itävallassa malli vaikuttaa sen sijaan kohtuullisen tehottomalta. Kauppakamarin alaiset AWO:n toimistot hoitavat yritysten kansainvälistymisen kohdemaissa, tunnistettavaa verkostoa ei käytännössä ole, eikä ulkoministeriön edustustoja haastattelujen mukaan erityisemmin yritysten kansainvälistymisessä hyödynnetä.

10 10 Julkisten ja yksityisen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa Jokainen maa hyödyntää yksityisen sektorin ostopalveluita julkisten kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa yrityksille, mutta eroja on siinä, kilpaileeko julkinen sektori yksityisen kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Suomen Finpron työnjakoa ja yhteistyötä sekä hinnoittelua pidettiin esikuvana mm. Alankomaissa palveluiden kehittämisessä. Maiden julkisten kansainvälistymisinstrumenttien kirjo on laaja. Samoja instrumentteja ja ohjelmia toteutetaan kaikkialla hieman eri muodossa ja eri tavalla resursoituna. Sen sijaan rajanveto julkisen ja yksityisen sektorin roolista VKE-palveluiden tuottamisessa vaihtelee. Tanskassa työnjako julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien VKEpalveluiden välillä on Suomen tavoin yritysten näkökulmasta epäselvä, mutta julkisen sektorin mukaan selkeä. Julkinen sektori ei tuota esim. kansainvälistymiseen tarvittavia juridisia- tai tilinpitopalveluita. Alankomaissa hallitus on linjannut, että rajanvetoa julkisesti tuettuihin ja yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin tiukennetaan. Julkisen sektorin tulee jatkossa välittömästi vetäytyä kokonaan, jos sen havaitaan kilpailevan yksityisen sektorin kanssa samojen palveluiden tuottamisesta. Irlannissa julkisen sektorin edustajien mukaan tiettyjen VKE-palveluiden laatu ja saatavuus on yrityksille ja koko kansakunnan kilpailukyvylle niin tärkeä, ettei niitä voida yksinkertaisesti jättää yksityisen sektorin hoidettavaksi. Itävallassa rajanvedossa ei julkisella sektorilla nähty ongelmaa, eikä julkisia kansainvälistymispalveluita tuottavan kauppakamarin alaisen AWO:n koeta kilpailevan asiakkaista yksityisten palveluntuottajien kesken. Julkisten kansainvälistymispalveluiden hinnoittelu vaihtelee lähes maksuttomista markkinahintaisiin. Tanskassa valtionhallinnon tuottamat VKE-palvelut ovat tarkkaan hinnoiteltu omakustannushintaisiksi, ja tämä ulottuu jopa edustustojen tuottamiin palveluihin yrityksille. Esimerkiksi suurlähettilään pitämällä esitelmällä on erillinen hintansa ja asiantuntijan matkakulut peritään palvelun tilaajalta myös kotimaassa. Irlannissa ja Itävallassa hinnoitteluperiaatteessa ei ole menty näin pitkälle, vaan osa palveluista on maksuttomia ja osasta peritään subventoitu maksu. Itävallan julkisen sektorin edustajan mukaan maksuttomilla palveluilla on kyetty madaltamaan pk-yritysten kynnystä hakeutua palveluiden piiriin aivan eri tavalla kuin Suomessa. Alankomaissa vuodenvaihteeseen saakka käytännössä ilmaiset kansainvälistymispalvelut yrityksille muutetaan maksullisiksi vuoteen 2015 mennessä 2. Tavoitteena on lakkauttaa lähimarkkinoille suuntautuva yritysten suora tuki sekä subventoidut tukivälineet tai periä niistä markkinahinta. Jatkossa tuki-instrumenttien painopiste suuntautuu kokonaan kasvaville ja kehittyville markkinoille ja mm. kehityspoliittisten tukiinstrumenttien ja välineiden resursseja kasvatetaan. Elinkeinoelämän rooli palveluiden tuottamisessa Yksityisen sektorin rooli yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, vaikuttamisessa sekä palveluiden tuottamisessa vaihtelee, kuten elinkeinoelämän keskeisimpien järjestöjenkin, riippuen julkisen sektorin toiminnan laajuudesta. Tanskassa yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluiden kenttä on suhteellisen laaja. Myös tanskalainen EK:n sisarjärjestö Dansk Industrin (DI) yksikkö DIBD (Dansk 2 EVD:n uuden hinnoittelu- ja toimintaperiaatteen malliksi on EVD:n edustajan mukaan otettu lähinnä Tanskan Eksportrådet sekä Suomen Finpro.

11 11 Industri Business Development) tarjoaa laaja-alaisesti maksullisia konsulttipalveluita vaihtoehtona mm. Eksportrådetin palveluille. DIBD:lla on toimistot ainakin Shanghaissa, Mumbaissa, Moskovassa, NY:ssa ja Sao Paolossa. Lisäksi DI pitää yllä yrityksille EK:n Kiina- ja Venäjä-verkkojen tapaan maksuttomia markkina- ja klusterikohtaisia verkostoja (USA, Intia, Kiina, Venäjä, Afrikka, Lähi-itä, Latinalainen Amerikka). Myös Alankomaissa yrityskenttä on kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa vahva, ja vahvistuu edelleen julkisten palveluiden supistuessa hallituksen linjausten mukaisesti. EK:n sisarjärjestö VNO-NCV ei varsinaisesti tee VKE-toimintaa, mutta on merkittävä hallituksen politiikan vaikuttaja. Sen käsialaa on hallituksen nykyisen VKE -toiminnan leikkausten malli ja se on top-sektori -ajatuksen innovaattori. Alankomaissa kauppakamarien pakkojäsenyys lakkautettaneen 2012 aikana, mikä antaa VNO-NCV:lle ja muille elinkeinoelämän järjestöille sekä yksityisille yrityksille enemmän tilaa toimia. Ehkä tähän liittyen kauppakamari on itse aktiivisesti pyrkinyt viime vuosina virtaviivaistamaan rakennettaan ja keskittymään alueellisten yritysten kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen yhteistyössä julkisrahoitteisen EVD:n ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda mm. paikallinen Enterprise Square, eli palvelupisteiden digitaalinen ja fyysinen verkosto, mistä yritys voisi saada yrityksen perustamis- ja kansainvälistymispalvelut yhdeltä luukulta. Ensimmäinen pilottitoimisto perustetaan kauppakamarin mukaan Eindhoveniin. Irlannissa EK:n sisarjärjestö IBEC:in (Irish Business and Employers Confederation) kansainvälistymisen edunvalvonta rajoittuu EK:n tavoin kauppapolitiikkaan ja instrumenttien kehittämiseen yhteistyössä ministeriöiden ja toimijoiden kanssa. IBEC tapaa säännöllisesti kansallisen yritysten kansainvälistymisen edistämisestä vastaavan Enterprise Irelandin ja ulkomaisten investointien houkuttelusta vastaavan Irish Development Agencyn (IDA) yhteyshenkilöitä, mutta varsinaiset projektit se on jättänyt toimialaliitoilleen. Lisäksi IBEC ylläpitää informatiivista Aasia-verkostoa, jonka toimintatapa on kutakuinkin yhtenevä EK:n Kiina- ja Venäjä -verkkojen kanssa. Itävallassa kauppakamarin jäsenyys on pakollinen, ja kauppakamarin alaisella yhtiöllä AWO:lla (Aussenwirtschaft Österreich) on käytännössä kansallinen monopoli julkisrahoitteisten kansainvälistymispalveluiden tarjoamisessa yrityksille. Sillä ei ainakaan kansainvälistymisen perusneuvonnan ja -palveluiden tuottamisessa ole varsinaisia kilpailijoita. Vastaavasti Itävallan EK:n vastine Industrielle Vereinigungille (IV) jää enemmän elinkeinoelämän lobbaajan rooli, eikä se tuota varsinaisesti yrityksille mitään kansainvälistymispalveluita. Alankomaissa edustustoilla on erilaisia mielenkiintoisia pilotteja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi Koreassa sijaitseva edustuston virkamies on siirtynyt neljäksi kuukaudeksi alan alankomaalaiseen Koreaan vievään laivanvarustusteollisuuden suuryritykseen ja tutustunut sen ja alihankkijoiden arkeen selvittääkseen, miten edustusto voisi edistää verkoston businessmahdollisuuksia Koreassa. Toinen ulkoministeriön lähetystön pilotti Saksassa käynnistynee kaasusektorin yritysryppään kanssa. Tanskassa toimii elinkeinoelämän perustama konsortio, Global Talent Consortium, jonka kautta vaikutetaan ja edistetään ulkomaisen osaavan työvoiman sijoittumista Tanskaan. Konsortio on perustettu 2010, ja se toimii oikeastaan suoraan omistajayritystensä lobbausvälineenä poliittiseen kenttään ja mediaan ulkomaisen osaavan työvoiman houkuttelemiseksi yrityksiin. Suojelijana toimivat kruununprinssi ja -prinsessa. Omistajina ovat 19 tanskassa toimivaa (ei välttämättä siis tanskalaista) suuryritystä. Konsortion avulla Kööpenhaminan alueelle on saatu lisää kansainvälisiä kouluja, ulkomaisten työtekijöiden ensimmäisten vuosien verotusta on tarkistettu alaspäin, ja on

12 12 luotu ammatillisia ja sosiaalisia verkostoja yritysten uusille ulkomaisille työntekijöille ja heidän perheilleen (=soft landing) 3. Julkisten VKE-palveluiden resurssit Maiden julkinen panos valtakunnallisten VKE-palveluiden tuottamiseen (pl. ministeriöiden ja edustojen kulut) vaihtelee karkeasti arvioiden Tanskan ja Alankomaiden Suomen tasosta Itävallan ja Irlannin massiivisiin, mutta osin tehottomiinkin panoksiin. Lisäksi mitä pienemmät resurssit ovat, sitä enemmän tulevaisuudessa supistetaan ja päinvastoin. Suomen osalta resurssien riittävyys ei liene ongelma, vaan niiden kohdentaminen. Maiden julkista panosta yritysten kansainvälistymiseen on varsin vaikea arvioida. Haastatteluiden mukaan Tanskan ja Alankomaiden hallitusten allokoimat resurssit operatiiviseen VKE-toimintaan (ml. operatiivisen toimijan hlöstön palkat, tilat jne.) asettuvat karkeasti Suomen elinkeinoministeriön VKE-toimintaan allokoimien resurssien tasolle (alle 100 milj. euroa/ v.). Tanskan Eksportrådetin ja Alankomaiden EDV Internationalin henkilöstön määrä on Finpron tasoa tai jopa alempi. Irlanti panostaa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen satoja miljoonia euroja Enterprise Irelandin henkilökunnan määrän ollessa noin 800. Itävallassa kauppakamarin alaiseen AWO:on allokoitu valtionhallinnon panos sekä AWO:n omat resurssit ovat sadan miljoonan luokkaa ( ) ja henkilöstön määrä lähes tuhat (joista kotimaassa satakunta). Haastattelujen aikaan EU-jäsenmaat kautta rintaman kärsivät taloudellisista kurimuksista, joka näkyi haastateltujen maiden julkisen sektorin leikkaustarpeina. Myös Tanskassa VKE-toiminnan resursseja leikataan, mutta se ei vaikuttane painopisteisiin eikä siellä toimintaa leikata niin radikaalisti kuin esim. Alankomaissa. Yritysten kansainvälistymisen kannalta logistisesti erittäin edullisesti sijaitsevassa Alankomaissa syksyllä 2010 valittu hallitus on päättänyt supistaa julkista sektoria jopa % vuoteen 2015 mennessä, mikä onkin iso syy hallituksen tarpeelle tehdä uudistuksia VKEpolitiikassa. Irlannissa merkille pantavaa oli, että huolimatta maan varsin syvästä talouskriisistä, VKE-toimintaa ei leikata lainkaan, koska sen merkitys nähdään maan kilpailukyvyn palauttamisessa keskeiseksi. Resursseja päinvastoin paikoin jopa lisätään. Itävallassa aihetta ei edes käsitelty eli sitä ei koettu ajankohtaiseksi. 3 Linkki

13 13 5. Maakuvan ja ulkomaisten investointien edistäminen Maakuvan edistäminen Itävaltaa lukuunottamatta verrokkimaat ovat valjastaneet maabrändinsä tehokkaasti sekä yritysten kansainvälistymisen toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdemarkkinoilla että ulkomaisten investointien saamiseen. Tehokkaimman kuvan maakuvan toteuttamisesta antanee Tanska, missä brändin hallintaan on luotu toimivat instrumentit, joilla pyritään sitouttamaan julkisten rinnalla myös keskeiset yksityiset toimijat. Erityisesti Tanskassa ja Alankomaissa maabrändi on kytketty varsin onnistuneesti taloudellisten ulkosuhteiden ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Näyttää siltä, että julkinen sektori hyödyntää yhtenäisesti maakuvaa edistettäessä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tai markkinoidessa maata investointien ja osaajien asettautumismaana. Tanskassa kansallisen brändistrategian (Global Marketing Denmark) johtoteemoiksi on valittu tasapainoinen elämä, vihreä elämäntapa ja design. Näiden puitteissa panostetaan erityisesti osaajiin ja investointien houkutteluun. Instrumenteista keskeinen on Tanskan markkinointirahasto (Fonden til markedsføring af Danmark), josta yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat voivat hakea tukea omille painopistealoja tukeville hankkeilleen. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä ennen kaikkea toimialakohtaisten konsortioiden kautta, jotka panostavat Tanskan tunnetuksi tekemiseen tietyillä sektoreilla (ilmasto ja vihreät teknologiat, maatalous ja ruoka, kongressit ja kokoustoiminta, urheilu, design, terveys- ja hyvinvointipalvelut). Vastaavasti Alankomaissa Holland-brändi on kokonaisvaltaisesti valjastettu maan tunnetuksi tekemiseen, investointien ja osaajien houkutteluun sekä pk-yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistamiseen. Irlannissa vihreän saaren brändi (ja irlantilainen diaspora) on tehokkaasti asemoitu edistämään maan kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta investorien mielissä (tosin Aasian suuntaan ko. maakuvan on todettu olevan toimimaton ja vaativan uudistamista). Itävallan maabrändäys puolestaan tapahtuu hajallaan eri toimijoiden toimesta näkökulmittain. Noin 40 milj.euroa vuosittain julkista tukea saava Tourism Board huolehtii Itävallan brändäämisestä matkailumaana, kauppakamari hoitaa eri teollisuussektorien brändäämisen ja lisäksi puhutaan kulttuurin, urheilun ja akateemisen maailman erillisistä brändetstä. Talousministeriö onkin käynnistänyt virallisen prosessin maabrändin kehittämiseksi, ja esikuvana käytetään mm. Suomen maabrändityötä. Suomen taannoinen Ollilan työryhmän laatima maabrändi on noteerattu korkealla tasolla myös Tanskassa ja Irlannissa. Tanskan Copenhagen Capacity on alueellinen markkinointiyhtiö, joka koordinoi yhdessä DI:n ja AC (Tanskan akateemiset palkansaajat) hanketta The Copenhagen Goodwill Ambassador Corps. Hankkeen avulla kootaan ja ylläpidetään tanskalaisten ulkomaille muuttaneiden ja hyvin menestyneiden osaajien verkostoa. Verkoston jäseniä hyödynnetään onnistuneesti Tanskan promoamisessa maailmalla sekä investointien ja talenttien houkuttelussa Tanskaan. Verkosto kutsutaan vuosittain Tanskaan koolle ja huolimatta siitä, että kukin kustantaa itse matkansa, ne ovat suosittuja. Capacityn edustajan mukaan tämä on helppo ja halpa keino edistää Tanskan brändäystä maailmalla. 4 4 Linkki Kts.

14 14 Ulkomaisten investointien edistäminen Ulkomaisten investointien houkuttelussa pisimmällä ollaan Tanskassa, missä yhteinen strateginen tavoitteenasettelu ja yhtenäisyys ainakin haastatteluiden mukaan heijastuvat kansallisen ja alueiden markkinointiyhtiöiden vapaaehtoiseen ja suhteelliseen hyvään yhteistyöhön. Suomen tapaan Tanskan (Invest In Denmark) ja Alankomaiden (Foreign Investments Agency, NFIA) kansallinen invest in -toiminta on yhdistetty osaksi muita julkisia VKEpalveluita ja niiden resursseja on vaikea erottaa muusta toiminnasta. Irlannissa Investment Development Agency (IDA Ireland, budjetti reilut 100 milj.euroa) ja Itävallan Business Agency (ABA, budjetti n. 5 milj. euroa) ovat puolestaan ministeriön alaisia erillisiä toimintoja. Kaikkien maiden kansallinen invest in -toiminta rahoitetaan vastuuministeriön voimin, Tanskassa osin myös aluehallinnon varoin. Invest in Denmarkissa työskentelee reilut 50 henkeä, joista puolet ulkomailla. Netherlands Foreign Investments Agency:llä on Haagissa 30 ja kohdemaissa 70 työntekijää. Irlannin IDAssa työntekijöitä on reilut parisataa, joista reilut 50 kohdemaissa vajaassa 20 toimipisteessä. Itävallan ABA:ssa on 30 työntekijää. Maiden ulkomaan toimistojen sijaintia ohjaa osaltaan maan kansallinen taloudellisten ulkosuhteiden strategia. Yhteistyö alueellisten markkinointiyhtiöiden kanssa vaihtelee. Pisimmällä ollaan Tanskassa, missä Invest In Denmark (IID) on lakkauttanut alueelliset toimistonsa kotimaassa, ja ne on korvattu alueiden itse kustantamilla alueyhteyshenkilöillä, jotka luetaan IID:n organisaatioon. Kaikkien osapuolten sitouttaminen yhteisen strategian toteuttamiseen oli kuulemma hidas prosessi ja vei aikaa 5 6 vuotta. Nyt brändin koetaan olevan yhdenmukainen ja toimiva. Alankomaissa ainoa asia, missä yhteistyö- ja koordinaatio-ongelmia todettiin toimijoiden kesken olevan, on alueellisten ja kansallisten intressien yhteensovittaminen investoinneista ja yrityksistä. Kenttä jakautuu talousministeriön alaiseen NFIA:n toimintaan sekä suurten kaupunkien markkinointiyhtiöihin (Amsterdam, Rotterdam, Haag, Utrecht), joiden kanssa kansallinen NFIA osin kilpailee. Lisäksi on pienempien maakuntien toimijoita. Itävallan jokaisella yhdeksällä federaatioilla on kullakin omat vastaavat toimintonsa. Yhteistyö ja koordinaatio ovat vähäistä, lukuun ottamatta vuosittaisia ABA:n ja alueellisten FDI-toimijoiden tapaamisia. Käytännössä ABA joutuukin lähes kilpailemaan niiden kanssa näkyvyydestä ulkomailla. Tiukin kuri on Irlannissa, missä ei käytännössä ole alueellisia markkinointiyhtiöitä tai muita IDA:n kanssa kilpailevia toimijoita. Alueiden tyytymättömyys tai vaateet jonkin tietyn FDI:n sijoittumisesta juuri omaan kuntaan vaiennetaan pääministerin tai muun arvovaltaisen poliittisen elimen kautta. Kansallisen edun tulee tulla ennen alueita.

15 15 6. Yritysten näkemykset Elinkeinoelämän tyytyväisyys julkisen sektorin kansainvälistymispalveluihin ja niiden laatuun vaihtelee, mutta yhteistä maiden yrityksille on, että julkisen sektorin palvelurakenteet koetaan Itävaltaa lukuunottamatta toimiviksi. Tyytymättömyys kohdentuu pitkälti palveluiden laajuuteen; Irlannin vahvasti resursoidun julkisen sektorin koetaan kilpailevan liikaa yksityisen sektorin kanssa kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa tai päinvastoin Alankomaissa julkisia pk-yritysten kansainvälistymispalveluita karsitaan jo liikaakin. Tanskassa yhteistä kaikille VKE-toimijoille itselleen ainakin tuntuu olevan yleinen tyytyväisyys nykyiseen järjestelmään. Toisaalta ulkoministeriön edustajien yritysmaailman tuntemus saa kritiikkiä. Lisäksi erään haastatellun yrittäjän mielestä julkisten Eksportrådetin palveluiden sijasta mm. EK:n sisarjärjestö Dansk Industrietin (DI) konsulttipalvelut koetaan tehokkaammiksi. Exportrådetin asiakaspalautteen mukaan kuitenkin 90 % vastaajista on tyytyväisiä sen palveluihin. Toisaalta DI:n vastaavan jäsenkyselyn mukaan saatiin huonompia tuloksia. Alankomaissa julkisen sektorin vetäytyminen kaikesta kilpailusta ja lähimarkkinoille suuntautuvien yritysten kansainvälistymisavustusten käytännöllisesti katsoen lakkauttaminen saa yrityskentästä kahtalaisia mielipiteitä. Joidenkin haastateltujen mukaan resurssit käytetään tukien sijasta nyt tehokkaammin, mutta silti perusinformaation, kuten puolueettoman kohdemarkkinakohtaisen tiedon tuottamista on karsittu jo liikaakin. Varsinkin pk-yritysten, jotka kuitenkin ovat hallituksen yrityspolitiikan fokuksessa, kansainvälistyminen painottuu lähialueille, mitä ei nyt juurikaan enää julkisin voimin edistetä. Myös Alankomaat törmää samaan ongelmaan kuin Suomi: yritykset eivät osaa hakeutua lähetystöjen palveluiden äärelle. EK:n sisarjärjestö VNO-NCW kartoittaa vuosittain, miten hyvin lähetystöjen tarjonta tunnetaan yrityksissä. Noin 15 % yrityksistä osaa niitä hyödyntää, mutta valtaosa ei tunne koko mahdollisuutta. Eli paljon on työtä tehtävänä sielläkin. Irlannin elinkeinoelämää edustava IBEC kokee Irlannin VKE-mallin toimivaksi ja työnjaon selkeäksi eikä yrityskentästä haastattelun mukaan kuulu hirveästi soraääniä. Tosin sekä Irlannin että Itävallan vahvasti resursoidulla julkisesti tuetulla palvelurepertuaarilla on kilpailuetu yksityisen sektorin palvelukenttään nähden, jolloin yksityisten kansainvälistymispalveluiden tarjoajien roolina on toimia lähinnä julkisen ostopalveluiden tuottajana. Toisaalta erityisesti Itävallan kauppakamarin alaisen AWO:n tuottamia palveluita pidettiin enemmän peruspalveluina, jolloin enemmän osaamista vaativat palvelut jäävät viime kädessä yksityisen tuotettavaksi (tästä AWO itse oli erimieltä). Itävallassa kauppakamarin alaisen AWO:n dominoiva asema kansainvälistymispalveluiden tuottamisessa nähdään eräässä mielessä vahvuudeksi, toisaalta yritykset itse kokevat sen myös heikkoudeksi. Palveluiden ollessa maksuttomia yritykselle ei synny lainkaan kynnystä hakeutua niiden äärelle ja kansainvälistymisen kynnys on tehty pienillekin yrityksille todella matalaksi. Toisaalta yritykset eivät välttämättä osaa arvostaa palvelua kun se on ilmaista. Palveluita myös käytetään, vaikka ei välttämättä olisi tarvettakaan. Myöskään palveluiden maksuttomuus ei motivoi välttämättä AWO:n työntekijöitä parhaimpiin suorituksiin, vaan saattaa ruokkia tehottomuutta eivätkä palvelut kehity ajassa.

16 16 Tanskan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Alankomaiden yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.

17 17 Irlannin yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä. Itävallan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimijakenttä.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012 Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Kansainvälistymisen palvelut

Kansainvälistymisen palvelut 1 Kansainvälistymisen palvelut Tilannekartoitus (henkilökohtainen tapaaminen) Toimenpide-ehdotukset (kirjallinen ehdotus) Yrityksen kansainvälistymissuunnitelman laadinta voi pitää sisällään mm. Kansainvälistymisvalmiuksien

Lisätiedot

Business Team for Russia: Venäjän bisnesosaaminen kootaan yhteen

Business Team for Russia: Venäjän bisnesosaaminen kootaan yhteen Business Team for Russia: Venäjän bisnesosaaminen kootaan yhteen 1 Suomi houkuttelee osaajia, investointeja ja matkailijoita Team Finland tukee kasvua ulkomailla Luomme ympäristöä, joka edistää menestystä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN. Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011

POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN. Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011 POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011 Pohjois-Savon ELY-keskus, Silja Huhtiniemi, Innovaatiot ja yritysrahoitus yksikkö 7.6.2011

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot