Johdatusta ka a nta miseen ja ka a nno stieteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatusta ka a nta miseen ja ka a nno stieteeseen"

Transkriptio

1 1 Johdatusta ka a nta miseen ja ka a nno stieteeseen Liisa Tiittula Sisällys 1 Kääntämisen ja käännösten merkitys Käännösviestintä Millainen on hyvä käännös? Käännöksen tarkoitus ja käännösmenetelmä Lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuus Käännösten arviointi Kääntämisen ja tulkkauksen alueita Kääntämisen alueita Tulkkaus Kääntäjän ja tulkin kompetenssit Käännöstiede ja kääntämisen tutkimus Tieteenala ja sen nimi Käännöstieteen suuntia Mihin teoriaa tarvitaan? Lähteet Liisa Tiittula 2014

2 2 1 Kääntämisen ja käännösten merkitys Käännökset ovat olennainen osa kielellistä todellisuuttamme. Teksteistä, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä, useat ovat käännöksiä: luemme ulkomaisten tietotoimistojen välittämiä uutisia, käytämme erilaisia opastekstejä, kuten käyttöohjeita ja tuoteselosteita, luemme suomennettua kaunokirjallisuutta ja asiaproosaa, katselemme tekstitettyjä televisioohjelmia jne. Ei siis ole samantekevää, millaista kieltä käännökset ovat, eikä se, kuka niitä kääntää. Niiden merkitystä ei voida sivuuttaa myöskään tutkimuksessa. Kääntäminen ja tulkkaus ovat historiallisesti hyvin vanhoja ammatteja, mutta niiden rooli on eri aikoina vaihdellut, ja ala on kokenut ja 2000-luvulla yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehittymisen myötä suuria muutoksia. Kääntämisen piiriin kuuluu mitä erilaisempia tekstejä ja viestinnän muotoja, ja käännöksiä ja kääntämistä ja tulkkausta koskeva tutkimus on kehittynyt omaksi tieteenalakseen, käännöstieteeksi. Kirjallisuuden osuus käännösteksteistä on viime vuosisadan aikana huomattavasti pienentynyt, kun taas erityisesti teknisten mutta myös muiden erikoisalojen tekstien osuus on kasvanut. Uusin, jatkuvasti laajeneva alue on audiovisuaalinen kääntäminen, johon kuuluu muun muassa televisio-ohjelmien, elokuvien ja videopelien kääntäminen. Vaikka kansalaisten kielitaito paranee (ei tosin välttämättä laajene) ja englannin käyttö lingua francana lisääntyy, käännöksiä tarvitaan yhä enemmän. Erilaiset instituutiot, kuten Euroopan unioni, tuottavat valtavat määrät käännöstekstejä. 1 Monet suomalaiset tekstit ovat eräänlaisia hybriditekstejä, jotka pohjautuvat vieraskieliseen materiaaliin mutta jotka on muokattu kokonaan tai osin uudelleen (esim. ulkomaiset uutistekstit). 1 Vuonna 2013 EU-toimielimissä käännettiin yli sivua EU-tekstiä suomeksi (

3 3 2 Käännösviestintä Ammattimainen kääntäminen on kulttuuri- ja kielirajat ylittävää viestintää, jossa kääntäjä toimii toimeksiannon luomien ehtojen mukaisessa käännöstilanteessa. Kaikessa viestinnässä, niin yksikielisessä, kielensisäisessä kuin kielten välisessäkin on aina mukana tietyt viestinnän perustekijät: Lähettäjä, vastaanottaja ja heidän välillään toimiva viesti, jossa on tietyllä tavalla ilmaistu sisältö. Viesti toimii tietyssä tilanteessa, ja sillä on jokin tarkoitus. Kielten välinen viestintä eroaa kielensisäisestä siinä, että lähettäjän ja vastaanottajan erottavat kieli ja kulttuuri sekä heidän välillään toimii välittäjä, kääntäjä, joka mahdollistaa lähettäjän ja vastaanottajan välisen viestinnän. Lisäksi alkuperäinen viesti on usein tuotettu samankieliselle ja samassa kulttuurissa olevalle vastaanottajalle, ja käännös tuotetaan tästä uudelle vastaanottajalle, joka voi olla hyvinkin erilainen kuin alkuperäisen viestin alkuperäinen vastaanottaja. Käännösviestinnän monipolvisuutta havainnollistaa seuraava kuva. Tekstin tuottaja Teksti 1 Vastaanottaja 1 Kääntäjä Teksti 2 Vastaanottaja 2 Kulttuuri A Kulttuuri B Kuva 1. Käännösviestintä Jotta käännös toimisi, kääntäjän on otettava käännösviestinnän eri tekijät huomioon. Ne voidaan tiivistää sarjaksi kysymyksiä: kuka, mitä, missä, miten, miksi, kenelle, millä vaikutuksella? On selvä, että useimmiten vastaanottajan 2 osalta vastaukset ovat erilaisia kuin vastaanottajan 1 kohdalla. Siten myös käännös voi poiketa monelta osin alkuperäisestä tekstistä. Teksti, jonka pohjalta käännös tehdään, on lähdeteksti (tai lähtöteksti, saksaksi Ausgangstext). Käännösprosessin tulos puolestaan on kohdeteksti (tai tuloteksti, sa Zieltext). Vastaavasti puhutaan lähdekielestä ja -kulttuurista (sa Ausgangssprache, Ausgangskultur) ja kohdekielestä ja -kulttuurista (sa Zielsprache, Zielkultur). Joskus käännös laaditaan välikielen kautta, jolloin alkuteksti (sa Originaltext) on eri asia kuin lähdeteksti. Esimerkiksi tšekkiläisen kirjailijan Bohumil Hrabalin teos Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille on käännetty

4 4 suomeksi saksankielisestä teoksesta, joka on siis suomennoksen lähdeteksti, eikä sitä ole suomennettu suoraan tšekinkielisestä alkuteoksesta. Saksankielisessä käännöstieteessä puhutaan translaatiosta. Silloin käytetään termiä Translation, joka sisältää sekä kääntämisen (Übersetzen) että tulkkauksen (Dolmetschen). Niillä on monia yhteisiä tekijöitä, kuten sanoman välittäminen yli kieli- ja kulttuurirajan. Mutta niillä on myös eroja, kuten se, että kääntäminen on kirjallista ja tulkkaus suullista viestintää. Kääntämisessä huomio keskittyy siten valmiiseen tuotokseen, käännökseen, kun taas tulkkauksessa seuraamme dynaamisesti etenevää prosessia, puhetta. Käännöksen tekijän on mahdollista korjata ja muokata useaan kertaan tuotostaan, eikä käännösprosessi näy käännöksen lukijalle. Tulkkauksen tuotos eli tulke taas katoaa välittömästi, ja tulkin korjausmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kääntämiseen, mutta monet käsiteltävät asiat koskevat yhtä lailla tulkkausta. 3 Millainen on hyvä käännös? Koska käännös tehdään aina johonkin tarkoitukseen, hyvä käännös on sellainen, joka täyttää tämän tarkoituksen. Tekstin tarkoitus voi olla sama kuin alkuperäisen tekstinkin, mutta myös erota siitä. Joka tapauksessa käännöksen vastaanottajat ovat eri ryhmä kuin alkuperäisen tekstin vastaanottajat. Useimmiten he kuuluvat eri kulttuureihin, eli heidän taustatietonsa ovat erilaiset. Alkuperäisen tekstin kirjoittamisen ja käännöksen vastaanottamisen välillä on saattanut kulua myös pitkä aika. Tekstin kirjoittajan ja sen lopullisen vastaanottajan välillä voi siis olla hyvinkin suuri kulttuurinen ja ajallinen etäisyys, mikä tekstin kääntämisessä on otettava huomioon. Käännöksen käyttötarkoituksesta kuitenkin riippuu, miten erot otetaan huomioon ja millainen suhde käännöksellä on alkuperäiseen tekstiin. Esimerkiksi syöpähoitoa käsittelevä lääketieteellinen artikkeli käännetään eri tavoin lääketieteelliseen julkaisuun kuin yleistajuiseen terveyslehteen, jonka lukijat eivät tunne yhtä lailla lääketieteellistä tutkimusta ja termistöä.

5 5 3.1 Käännöksen tarkoitus ja käännösmenetelmä Käännöksen suhde lähdetekstiin voi olla monenlainen. Käännös voi toistaa sisällön mahdollisimman tarkasti, tai se voi olla lyhennelmä tai tiivistelmä lähdetekstistä. Lähdetekstin perusteella voidaan kirjoittaa uudelleen kohdekielellä teksti, jota on saatettu muokata hyvinkin paljon uusia vastaanottajia ja uutta kulttuurista ympäristöä varten. Esimerkiksi monista alun perin aikuisille tarkoitetuista romaaneista on tehty lapsille muokattuja ja lyhennettyjä versioita. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä on Daniel Defoen romaani Robinson Crusoe, josta on Suomessa ilmestynyt peräti 35 erilaista versiota; ensimmäinen suomenkielinen versio syntyi saksankielisen mukaelman pohjalta. 2 Lähdetekstiään sanatarkasti vastaavaa käännöstä kutsutaan myös sananmukaiseksi, kirjaimelliseksi ja muodollisesti vastaavaksi käännökseksi. Toisenlainen ratkaisu on niin sanottu vapaa käännös. Esimerkiksi suomalainen sanonta Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön voidaan kääntää sananmukaisesti Wer mit dem Spiel beginnt, muss auch durchhalten tai vapaasti käyttäen vastaavanlaista saksalaista sanontaa Wer A sagt, muss auch B sagen (esimerkki Schellbach-Kopran 1980, 65). Käännöstapoja on siten monia, ja se miten kulloinkin käännetään, riippuu kuten edellä todettiin kääntämisen tarkoituksesta, skopoksesta 3. Kääntäminen on siis aina tavoitteellista toimintaa. Kääntämisen tarkoitus eli skopos määritellään asiakkaan ja kääntäjän yhteistyössä: kenelle teksti on tarkoitettu ja mikä sen funktio on. Sen jälkeen tämä tarkoitus ohjaa kääntäjän toimintaa ja ratkaisuja. Käännöksen tehtävänä voi olla informointi siitä, mitä alkuperäinen teksti sisältää, antaa tietoa alkuperäisen tekstin lähettäjän ja vastaanottajan välisestä viestinnästä. Silloin teksti käännetään varsin tarkasti. Näin tehdään esimerkiksi silloin, kun tekstiä tarvitaan virallisena asiakirjana oikeudessa, kyse voi olla vaikka avioeropäätöksestä. Christiane Nord (1988) nimittää tällaista kääntämistä dokumentaariseksi ja erottaa sen instrumentaalisesta kääntämisestä, jonka tehtävänä on saada aikaan kohdekulttuurissa itsenäisesti toimiva teksti, siis suomeksi tehdyn käännöksen tulisi toimia niin kuin suomalainen teksti toimii Suomessa. Olennaista ei tällöin ole se, että teksti on käännös, eikä tekstistä itsestään pitäisi näkyä, että se on käännös. Esimerkiksi käyttöohjeeksi 2 Teos ilmestyi nimellä Robinpoika Kruuse Suomentaja O. T. eli Otto Tandefelt-Tarvanen käytti käännöksen pohjana saksalaista A. Geyserin mukaelmaa (Kuivasmäki 2007, 286). 3 Sana skopos tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa päämäärää.

6 6 tarkoitetun tekstin on oltava sellainen, että se vastaa kohdekulttuurin normeja (esim. turvallisuusmääräykset ja kierrätystä koskevat ohjeet on otettu huomioon) ja että käyttäjä ohjeen perusteella pystyy käyttämään laitetta. Käyttäjän kannalta sen sijaan on täysin toisarvoista, miten teksti noudattaa sitä lähdetekstiä, josta se on käännetty, tai onko tekstillä ylipäätään lähdetekstiä. Vaikka jotkut tekstit, kuten erilaiset käyttötekstit, useimmiten käännetään instrumentaalisesti, periaatteessa kaikki tekstit voidaan kääntää tarkoituksen mukaan kummallakin tavalla. Esimerkiksi sopimusta voidaan tarvita todistusaineistona oikeudessa, jolloin kyse on dokumentaarisesta kääntämisestä, tai sen on toimittava sitovana sopimuksena kahdessa eri maassa, jolloin sen on muodoltaan noudatettava kyseisten maiden normeja ja käännöstapa on instrumentaalinen. Kysymys käännöksen vapaudesta tai uskollisuudesta on ikivanha, ja ääripäitä on nimitetty eri tavoin. Esimerkiksi Juliane House (1981) käyttää termejä overt translation ( avoin käännös tai ilmikäännös ) ja covert translation ( piilokäännös ). Erityisesti kaunokirjallisuuden kääntämisessä puhutaan myös Lawrence Venutin (1995) käsittein kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta, jotka pohjautuvat alun perin saksalaisen Friedrich Schleiermacherin (1813) ajatuksiin. 4 Kotouttavassa käännöksessä kääntäjä suuntautuu kohdekielen ja -kulttuurin normeihin, joihin hän sopeuttaa kohdetekstin. Esimerkiksi nimet voidaan kotouttaa suomalaisiksi (Hans Hannu) ja puhuttelu vastaamaan suomalaisia puhuttelutapoja (Herr Hans Keller Hans Keller tai peräti sinutellen Hans). Vieraannuttavassa käännöksessä taas on kohdekulttuurille vieraita aineksia ja lähdekulttuuri ja -kieli näkyvät (Mr Smith, herra Hans Keller); tekstistä näkyy, että se on käännös. Yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevat käsitykset siitä, millainen on hyvä käännös, vaikuttavat kääntämisen tapaan. Myös vieraan kulttuurin tuntemus vaikuttaa siihen, mitä on kotoutettava, mikä voidaan säilyttää. Esimerkiksi 1900-luvun alun kirjallisuudessa kotoutettiin monet kulttuurisidonnaiset elementit, jotka nykyään jätetään kääntämättä. Esimerkiksi Johanna Spyrin Heidi-tyttökirjassa die Alp on ensimmäisessä suomennoksessa vuodelta 1907 kotoi- 4 Schleiermacherin mukaan kirjallisuuden kääntäjällä on kaksi mahdollisuutta: joko kääntäjä jättää kirjailijan mahdollisimman rauhaan ja liikuttaa lukijaa häntä kohti; tai sitten hän jättää lukijan mahdollisimman rauhaan ja liikuttaa kirjailijaa lukijaa kohti (2007 [1813], 15).

7 7 sasti tunturi, sen sijaan 1964 ilmestyneessä suomennoksessa puhutaan Alpeista. 5 Kääntämisen tavat ja normit ovat siis sidoksissa aikaan ja yhteiskuntaan. Vastakkainasettelu vapaan ja sananmukaisen käännöksen välillä on itse asiassa hieman harhaanjohtava, sillä kokonaisten tekstien osalta kyse ei ole toisensa poissulkevista menetelmistä. Kyse on pikemmin näiden ääripäiden välisestä jatkumosta, jolla kääntäjä liikkuu koko ajan ratkaisuja tehdessään, ja saman tekstin sisällä voi olla erilaisia ratkaisuja. Koska kääntämistä on niin monenlaista, sitä on vaikea määritellä. Brian Mossop (1983) on esittänyt, että kääntämistä voidaan kuvata kerrontana. Samalla tavoin kuin kerronnan muotoja on erilaisia suoraa ja epäsuoraa kerrontaa ja niiden välimuotoja kääntäjä voi välittää alkuperäisen lähettäjän ja vastaanottajan välisen viestin monin tavoin uudelle vastaanottajalle. A B X C Kuva 2. Kääntäminen kerrontana: X kertoo C:lle, mitä A sanoi/kirjoitti/viittoi B:lle (Mossop 1983, 246) 3.2 Lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuus Lähdetekstin ja kohdetekstin välillä oletetaan vallitsevan jonkinlainen samankaltaisuus. Tätä suhdetta kutsutaan vastaavuudeksi eli ekvivalenssiksi. Vastaavuus voi koskea erilaisia asioita. Tekstit voivat vastata toisiaan sisällöllisesti, tyylillisesti, muodollisesti tai niillä voi olla vastaanottajaan sama vaikutus. Eugen Nida (1964) erotti toisistaan muodollisen ja dynaamisen (myöhemmin funktionaalisen) ekvivalenssin. Muodollisesti tarkka käännös 5 Johanna Spyri 1907: Heidi osaa käyttää oppiansa. Suom. tuntematon. Otava, Helsinki. 1964: Heidi osaa käyttää oppiaan. Suom. Sirkka Rapola. Otava, Helsinki.

8 8 noudattaa uskollisesti lähdetekstin sisältöä ja kielellistä muotoa ottaen huomioon kuitenkin kohdekielen normit. Lähdetekstistä poiketaan siis vain sen verran, mikä on välttämätöntä, jotta käännöksen kielellinen muoto on kohdekielen sääntöjen mukainen. Dynaamisessa ekvivalenssissa taas pyritään saamaan käännöksen vastaanottajassa sama vaikutus kuin lähdetekstillä on sen vastaanottajaan. Tärkeätä on ilmauksen luontevuus. Muodollisesti vastaava käännös on lähdetekstipainotteinen, dynaamisesti vastaava puolestaan kohdetekstipainotteinen. Jos kohdekulttuurissa jokin asia on täysin tuntematon, dynaaminen ekvivalenssi voi vaatia sisällöllistä muutosta. Esimerkiksi Mikael Agricola korvasi raamatunkäännöksessään sypressin paikoin sanalla honka. 6 Nidan jaossa on itse asiassa kyse samasta kahtiajaosta, josta edellä oli puhetta eri käännösmenetelmien yhteydessä ja vanhasta kysymyksestä käännöksen vapaudesta ja tarkkuudesta. Ekvivalenssista puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä yksittäisiin tekstin elementteihin, sanoihin, muotoihin, ilmaisutapoihin. Ammattikääntämisessä kyse on kuitenkin kokonaisten tekstien kääntämisestä ja niiden toimivuudesta. Yleensä kaikkia vastaavuuden tasoja ei voi saavuttaa, vaan on mietittävä, mikä kulloisessakin tilanteessa on tärkeintä. Esimerkiksi jos tekstillä halutaan saada sama vaikutus aikaiseksi, se ei usein muodoltaan voi kovinkaan tarkasti noudattaa lähdetekstiä. Hyvä esimerkki tästä on mainos. Toimiakseen uudessa kulttuurissa mainostekstiä täytyy usein sopeuttaa melkoisesti, eikä vain kielellinen sopeuttaminen riitä, myös kuvia, värejä ja muuta mainoksen kokonaisuuteen kuuluvia elementtejä on mahdollisesti muutettava. Teksti onkin aina kokonaisuus, johon kuuluu kielen ohella muita viestinnän muotoja. Erilaisissa teksteissä eri tekijät painottuvat. Katharina Reiß (Reiß 1976, Reiß & Vermeer 1984) on esittänyt käännösrelevantin tekstitypologian, jossa tekstit jaetaan kolmeen päätyyppiin niiden ensisijaisen funktion mukaan. Informatiivisissa (tiedottavissa) teksteissä olennaista on sisältö. Tyypillisiä esimerkkejä ovat uutiset, tuotekuvaukset, sopimukset. Kääntäjä keskittyy näissä siihen, mitä tekstissä sanotaan. Sen sijaan tyylilliset seikat ovat vähemmän tärkeitä. Kyse on siis ensisijaisesti sisällön, tiedon välittämisestä. Operatiivisten tekstien funktiona on saada vastaanottaja toimimaan tietyllä tavalla, joten keskeistä on vaikutus. Tällaisia tekstejä ovat erilaiset mainokset, kieltotaulut ja poliittiset propagandatekstit. Olennaista on sisällön välittämisen lisäksi muotoilla teksti kohdekulttuurissa 6 Kaisa Häkkinen Arja-Leena Paavolan haastattelussa kirkossakin/

9 9 vallitsevien sääntöjen ja tapojen mukaisesti niin, että teksti vetoaa vastaanottajaan. 7 Ekspressiivisissä teksteissä keskeistä on se, millä tavoin lähettäjä muotoilee sanomansa taiteellisesti esteettiset näkökohdat huomioon ottaen. Näissä teksteissä korostuu siis sisällön ohella tyyli, taiteellinen muoto. Esimerkiksi kaunokirjalliset tekstit, romaanit ja runot, ovat ekspressiivisiä. Christiane Nord (1997) on lisännyt tähän listaan vielä tekstit, joilla on faattinen eli viestintää ylläpitävä, sen avaava tai päättävä funktio. Näitä ovat esimerkiksi tervehdykset. Ne on käännettävä niin, että ne noudattavat kohdekulttuurin tapoja. Esimerkiksi Guten Tag Frau Müller olisi suomeksi useimmissa tilanteissa luontevimmin vain Päivää. Sen mukaan, mihin tekstityyppiin teksti kuuluu, vaihtelee myös se, minkä seikan säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää: sisällön, muodon vai vaikutuksen mikäli tekstin funktio säilyy samana. Jos funktio säilyy samana, esimerkiksi operatiivisissa teksteissä käännöksessä on tärkeää noudattaa kohdekielen ja -kulttuurin malleja. Vaikkapa varoituksia ei voi kääntää sananmukaisesti, vaan on käytettävä kohdekulttuurin vakiintuneita muotoja. Esimerkiksi suomen varoituskyltti Varo vihaista koiraa! on saksaksi Vorsicht! Bissiger Hund! Seuraava esimerkki havainnollistaa tilannetta, jossa kääntäjän on poikettava paikoin virketason sisällöstä säilyttääkseen kappaleen kokonaismerkityksen ja taiteellisen kokonaisuuden. Kyseessä on katkelma Günter Grassin romaanista Hundejahre, jonka Oili Suominen on suomentanut nimellä Koiranvuosia. Katkelmassa puhujat muistelevat, miten he aikoinaan lukivat yhdessä tietosanakirjaa. A wie Abendmal»Willste mit uns essen, ganz einfach aus Büchsen?«B wie Baracke»So haben wir in Bedburg angefangen, aber dann.«c wie Cembalo»Das ist ein italienisches, das wir in Amsterdam ziemlich preiswert«, D wie Danzig»Hier war neulich ein Flüchtlingstreffen, aber Jochen ist nicht hin.«e wie Ehe»Seitdem ist die Mark knappe fuffzich Pfennige.«F wie Fanatiker»Du bist einer, aus denen wird nie was.«g wie Gewebe»Fühl mal an das Stöffchen, nix schottisch, selbst ist der Mann, und deshalb sind wir billiger als.«h wie Handelskammer»Die wollten zuerst Schwierigkeiten machen, aber als Jochen hinging und die Briefe vorlegte.«i wie Igel»Wir sichern uns ab nach allen Seiten.«J wie Jahr Und stell dir vor, Ostern geht Walli zur Schule. Solange ist das schon her.«k wie Kommiß»Euch wollen die gar nicht.«(grass 2011 [1993], ) A niin kuin avioliitto Naimisiin kun menet niin huomaat että markka onkin enää viidenkymmenen pfennigin arvoinen. B niin kuin Bedburg Siellä sitä vielä asuttiin parakissa. C niin kuin cembalo Italialaista tekoa, satuttiin saamaan Amsterdamissa halvalla. D niin kuin Danzig Täällä oli äskettäin sellainen pakolaisten kokous, mutta ei Jochen sinne mennyt. E niin kuin elämä Jokaisella kun on vain yksi elämä. F niin kuin fanaatikko Sinä olet sitä lajia, ei niistä ole 7 Christiane Nord (1997) kutsuukin tätä tekstityyppiä apellatiiviseksi, koska sen keskeinen funktio on vetoomus (Appell).

10 10 mihinkään. G niin kuin gabardiini Kokeilehan tätä, ei muuten ole skottilaista, pitää katsoa mistä ostaa, sen takia voidaan sitten myydä halvemmalla. H niin kuin hehtaari Tonttiin kuuluu kaksi hehtaaria metsää ja ankkalammikko. I niin kuin Italia Matkailu avartaa. J niin kuin juusto Jäätkö syömään meille pientä iltapalaa? K niin kuin kauppakamari Ensin ne aikoivat heittäytyä hankaliksi, mutta kun Jochen sitten meni sinne niitten kirjeitten kanssa niin. (Grass 1985, 444; suom. Oili Suominen.) Grassin tekstissä olennaista on, että aakkoset käydään läpi järjestyksessä. Kustakin kirjaimesta puhujalle tulee mieleen oman elämän tapahtumia, joita hän kertoo toiselle. Jotta rakenne säilyisi, sanoja on muutettava (A: Abendmal avioliitto; G: Gewebe gabardiini), vain harvoissa tapauksissa sana voidaan säilyttää (cembalo, Danzig). Substantiivi ja sitä seuraavan lauseen sisältö kytkeytyvät toisiinsa. Siten suomentaja on joutunut useimmissa tapauksissa muuttamaan myös seuraavan lauseen. Lauseen sisältö ei kuitenkaan ole samantekevä, vaan se on tarinan kannalta tärkeä. Suomentaja on ratkaissut asian monesti niin, että sisältö tulee esiin jossain toisessa kohdassa, esimerkiksi Abendmal-sanan jälkeinen lause on suomennoksessa J-sanan jälkeen, kun taas suomen avioliitto-sanan jälkeinen lause on sisällöllisesti sama kuin lähdetekstin E-sanan (Ehe) jälkeinen lause. Kielellinen leikittely onkin yksi hankalimmista käännösongelmista. Tässä tapauksessa teoksen edellinen suomentaja oli jättänyt koko kohdan pois. 8 Tekstien luokittelu tekstityyppeihin ei aina ole aivan yksioikoista, sillä monet tekstit ovat eräänlaisia sekamuotoja. Esimerkiksi elämäkerroissa painottuvat niin sisältö kuin kirjoittajan oma persoonallinen tapa ilmaista itseään. Mainoksissa voi olla myös informaatiota ja taiteellista ilmaisua. Esimerkiksi Milch macht müde Männer munter voisi olla suomeksi Maidolla mies kuin mies meneväksi (esimerkki Roinilan laatimasta Reißin ja Vermeerin teoksen suomennoksesta). Molemmissa on allitteraatiota, alkusoinnutusta, mutta olennaista on se, että kyseessä on iskulause, jonka muotoilullaan tulisi herättää myönteisiä assosiaatiota ja jäädä mieleen. Tekstityypeistä mainitut esimerkit, kuten uutinen, mainos tai sopimus, edustavat tekstilajeja. Saman tekstilajin teksteillä on vakiintuneita yhteisiä piirteitä, tekstilajikonventioita, joiden perusteella tunnistamme yksittäiset tekstit tiettyyn lajiin kuuluviksi. Tekstilajien suosimat sanastolliset, kieliopilliset ja tekstuaaliset valinnat ovat muotoutuneet kulttuurisesti osana kunkin yhteiskunnan sosiaalisia käytäntöjä (Kalliokoski 2006, 240). Ne vaihtelevat siis kulttuureittain, ja muuttuvat myös ajan myötä. Tekstilajikonventiot voivat koskea paitsi 8 Kyseisessä suomennoksessa on runsaasti muitakin poistoja.

11 11 sanastoa ja kielioppia myös muun muassa tekstin rakennetta, informaatiojärjestystä, tyyliä ja fraseologiaa. Erityisesti erilaiset käyttötekstit ovat usein pitkälle konventionaalistuneita. Esimerkiksi työtodistukset ja ruokareseptit ovat hyvin vakiomuotoisia ja niissä käytetään vakiintuneita ilmauksia (Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Die Kartoffeln schälen und würfeln.). Konventioiden huomioon ottaminen on tärkeätä, koska ne auttavat tekstin merkityksen ja funktion tunnistamisessa ja helpottavat näin ymmärtämistä. Esimerkiksi sadun tunnistaa alkufraasista Olipa kerran / Es war einmal. Se, miten kääntäjä ottaa tekstilajien kulttuurierot huomioon, riippuu jälleen kerran käännöksen tarkoituksesta. Esimerkiksi työtodistukset ovat Suomessa ja Saksassa hyvin erilaisia. Suomalainen työtodistus voi niukkuudessaan antaa Saksassa työntekijästä epäedullisen kuvan, ja vastaavasti saksalainen työtodistus, jossa on paljon ylisanoja (esim. Er erledigte alle ihm übertragenen Aufgaben stets zu unserer vollsten Zufriedenheit.), voi vaikuttaa Suomessa liioitellulta ja sen vuoksi epäuskottavalta. Mikäli työtodistusta käytetään yleisenä asiakirjana, esimerkiksi sitä tarvitaan viranomaisen pitämään nimikirjaan, sitä käytetään ikälisiin oikeutuksen todisteena tai todisteena tuomioistuinkäsittelyssä, se kuuluu auktorisoidun kääntämisen piiriin 9 (Hietanen 2005, 83). Kääntäjä ei silloin voi mennä sopeuttamaan tekstiä kulttuurisesti, vaikka käännetyn työtodistuksen vaikutus toisessa kulttuurissa olisikin aivan erilainen kuin lähdekulttuurissa. Ainoa mitä kääntäjä voi tehdä, on lisätä kääntäjän huomautus siitä, että asiakirja noudattaa suomalaisia tai saksalaisia konventioita. Vaikka tekstilaji muodollisesti säilyy samana, sen funktio voi muuttua. Esimerkiksi ulkomaalaisen poliitikon puhe on alun perin kirjoitettu vaikuttamaan oman maan äänestäjiin. Kun puhe käännetään toisen maan tiedotusvälineisiin, tarkoituksena on tavallisesti puheen sisällöstä informoiminen, eikä ole tarpeen tuottaa tekstiä kohdekielen kulttuuriin vetoavaksi. Kun puheesta tuotetaan sananmukainen käännös, sen sananvalinnat voivat esimerkiksi voimakkuutensa vuoksi ihmetyttää ja jopa närkästyttää kohdekulttuurin lukijaa. 9 Yleisiä asiakirjoja voivat kääntää vain auktorisoidut kääntäjät, ks. tarkemmin

12 Käännösten arviointi Lähde- ja kohdetekstin suhde on tietyllä tavoin yksisuuntainen: jos teksti käännetään takaisin, tuloksena ei koskaan ole aivan samanlainen teksti kuin alkuperäinen oli. Myös jokainen käännös on aina omanlaisensa. Jos tekstin kääntää kaksi kääntäjää, tuloksena on kaksi erilaista käännöstä. Kumpi käännös on parempi, riippuu siitä, mitä käännökseltä odotetaan. Käännöksiä voidaan arvioida erilaisin kriteerein. Andrew Chesterman (2000) on esittänyt seuraavanlaisia näkökulmia käännösten arviointiin. Ensinnäkin voidaan tarkastella lähdetekstin ja käännöksen suhdetta, vastaavuutta. Voidaan esimerkiksi tarkastella sitä, onko käännöksessä samat muodolliset, semanttiset tai pragmaattiset piirteet. Voidaan pohtia, onko kyseessä sama tekstityyppi ja sama tyyli, tai välittääkö käännös samanlaisen tunnelman kuin lähdeteksti. Toiseksi voidaan tarkastella käännöksen ja kohdekielen välistä suhdetta, sitä miten luonnollista kieltä käännös on, miten hyvin se noudattaa kohdekielen ja sen käytön normeja, miten kieli sopii kyseiseen tekstilajiin. Kolmas näkökulma on käännöksen ja lukijan välinen suhde: saavuttaako käännös tarkoitetun vaikutuksen? Jos kyse on esimerkiksi käyttöohjeesta eikä lukija osaa sen perusteella käyttää laitetta, teksti ei täytä tehtäväänsä. Käännöksen laatu syntyy monista tekijöistä. Daniel Gouadec (2010, 272) puhuu sisäisestä ja ulkoisesta laadusta. Sisäisen laadun tekijöitä on esimerkiksi käännöksen virheettömyys. Ulkoinen laatu liittyy siihen, miten käännös tyydyttää kyseisessä tilanteessa vaatimukset suhteessa yleisöön (lukijoihin, katsojiin, kuuntelijoihin, käyttäjiin) ja suhteessa tarkoitukseensa, kanavaan, ammattietiikkaan ja muihin ulkoisiin tekijöihin, jotka ovat relevantteja. Pohjimmiltaan tämä merkitsee Gouadecin mukaan sitä, että käännöksen pitää olla asianmukainen taloudelliselta kannalta (kustannuksiltaan), toimivuudeltaan, saavutettavuudeltaan (luettavuudeltaan, käytettävyydeltään) ja tehokkuudeltaan. Se, mitä arvioidaan, riippuu myös arvioinnin tarkoituksesta. Jos tarkoituksena on arvioida käännöksen tekijän kielitaitoa, arviointi kohdistuu erilaisiin asioihin kuin jos kyseessä on ammatillisessa yhteydessä tuotettu teksti, joka pohjautuu käännöstoimeksiantoon. Näin ollen toimeksianto on se, johon ammattikääntämisen arviointikriteeritkin perustuvat (esim. Colina 2008). Toimeksiannossa määritellään muun muassa käännöksen tarkoitus, vastaanottajat ja

13 13 julkaisupaikka, ja nämä seikat ohjaavat kääntäjää hänen ratkaisuissaan. Samoin siinä määräytyvät kääntäjän saama palkkio, käytettävissä olevat työkalut ja työskentelyyn käytettävissä oleva aika, jotka kaikki vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen käännös on käyttöarvoltaan. Käännösten arvioinnissa olisi näin ollen otettava huomioon itse käännöksen lisäksi käännöksen tuottamiseen liittyneet ulkoiset seikat. Sellaisia ovat esimerkiksi kääntämisen nopeus. Jos käännös on kiireellinen, lopputuloksen laatu voi olla toissijainen. Se, millaista laatua vaaditaan, riippuu myös siitä, onko käännös tarkoitettu laajalle yleisölle julkaistavaksi vai yksityiskäyttöön. Käännöstä voidaan tarvita ensin vain sen selville saamiseen, mitä teksti pitää sisällään. Silloin voi riittää kielellisesti hyvinkin puutteellinen käännös, esimerkiksi konekäännös. Jos tekstin tarvitsija tällaisen raakakäännöksen perusteella tulee siihen tulokseen, että teksti on tärkeä, se voidaan tämän jälkeen kääntää tarkemmin. Kuitenkaan käyttäjät eivät useinkaan kykene arvioimaan konekäännöksen laatua, minkä seurauksena esimerkiksi Google Translatorin tuottamia tekstejä julkaistaan jopa mainoksina. Käännökset voivat olla siis laadullisesti aivan tarkoituksellisesti eri tasoisia: Raakakäännös (Rohübersetzung) voi kielellisesti olla hiomaton, mutta välittää tarkkaan sisällön ja olla näin riittävä tiettyihin tarkoituksiin. Raakakäännös voi olla myös käännösprosessin välituote, pohjana tekstin lopulliselle toimittamiselle, esimerkiksi kun kääntäjä on kääntänyt tekstin muulle kielelle kuin äidinkielelleen ja äidinkielinen ammattilainen hioo tekstin lopulliseen muotoon. Käännös, joka on kielellisesti ja tyylillisesti sekä tekstin rakenteeltaan moitteeton, on sen sijaan julkaisukelpoinen (publikationsreif). Kääntäjältä vaaditaan usein myös tekstintaittoa, mutta painovalmis (publikationsfertig) käännös edellyttää myös typografista asiantuntemusta (ks. tarkemmin Schopp 2001, 2005).

14 14 4 Kääntämisen ja tulkkauksen alueita 4.1 Kääntämisen alueita Historiallisesti vanhimpia käännettyjä tekstejä ovat pyhät tekstit. Niiden kääntäminen niin, että alkutekstin henki säilyy, on tärkeätä. Tämä kääntämisen ihanne näkyy edelleen Euroopassa vallitsevana käsityksenä kääntämisen tarkkuudesta, vaikka käännettävät tekstit ja kääntämisen alueet ovat yhteiskunnan muuttuessa ja teknologian kehittyessä muuttuneet. Eri alueiden kääntämisellä voi olla erilaisia ihanteita ja tarpeita, lisäksi työympäristö ja työvälineet voivat olla erilaisia. Kääntäjiltä vaaditaan myös osin erilaisia taitoja. Kääntämisen alue jaetaan perinteisesti seuraaviin osa-alueisiin: kirjallisuuden kääntäminen, asiatekstien kääntäminen ja av-kääntäminen eli audiovisuaalinen kääntäminen. Esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa (SKTL) 10 on vastaavat jaostot. Suurimman kääntämisen alueen muodostavat erilaiset asiatekstit. Asiatekstinkääntäjien työ käsittää kaiken kirjoitetun tekstin, joka on sisällöltään asiaperäistä, ei fiktiota eikä kaunokirjallisuutta. Asiatekstinkääntäjä kääntää esimerkiksi lakeja, sopimuksia, puheita, raportteja, vuosikertomuksia, esitteitä, artikkeleita, kirjeenvaihtoa, verkkosivuja jne. Käännettyjä asiatekstejä, jotka liittyvät johonkin esineeseen, kohtaa päivittäin lukuisia kertoja, kuten käyttöohjeita, tuoteselosteita, tietokoneen valikkotekstejä. Sanomalehden, radion ja television ulkomaanuutiset perustuvat ulkomaisten uutistoimistojen lähettämiin uutisiin, jotka käännetään ennen kuin suomenkieliset uutiset voidaan välittää suomalaiselle yleisölle. (Halme ym ) Suomalaiset asiatekstien kääntäjät kääntävät tekstejä sekä äidinkieleensä että vieraaseen kieleen. Kirjallisuuden kääntäjät kääntävät yleensä vain äidinkielelleen, ja työ vaatii vieraan kielen ja kulttuurin perinpohjaisen tuntemuksen lisäksi myös erinomaista suomen kielen taitoa. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kääntämisestä käytetään termiä suomentaminen ja vastaavasti kääntäjät ovat suomentajia. Suomentaja on taiteilija, joka jää usein näkymättömäksi kirjailijan selän taakse, mutta kirjallisuuden kääntäjien merkitys on huomattava niin suomenkieliselle kirjallisuudelle kuin koko kulttuurillekin. Suomentajat tuovat maailmankirjallisuuden 10 Ks.

15 15 lukevan yleisön ulottuville. Suomessa julkaistaan vuosittain eri kielistä käännettyjä romaaneja suunnilleen saman verran kuin kotimaista proosaa. Lasten- ja nuortenkirjoissa puolestaan suomennosten osuus on huomattavasti kotimaista kirjallisuutta suurempi. Käännökset tehdään useimmiten tilaustyönä kustantamoille, lehdille tai teattereille. Kirjallisuuden kääntäjien alaan kuuluvat kauno- ja tietokirjallisuus, viihde, lasten ja nuorten kirjallisuus, näytelmät, lyriikka ja sarjakuvat. (Halme ym ) Audiovisuaalisen kääntäjän työnkuvaan kuuluvat niin televisio-ohjelmat, video- ja dvdohjelmat, elokuvat, tietokonepelit kuin ooppera- ja teatterinäytöksetkin. Vuosittain suomalaisille tarjotaan katsottavaksi tuhatmäärin ulkomaisia tv-ohjelmia, elokuvia ja video- ja dvdtallenteita (Halme ym. 2009). Myös kotimaisia ohjelmia tekstitetään. Suomessa tätä kielensisäistä tekstitystä kutsutaan ohjelmatekstitykseksi. Jotta ohjelma tai elokuva avautuisi suomalaiskatsojille kaikkine vivahteineen, on tehtävä laadukas suomen- tai ruotsinkielinen tekstitys, selostus tai dubbaus eli jälkiäänitys, joka on osa audiovisuaalista elämystä ja palvelee kokonaisuutta. Sähköisille välineille kääntävät sovittavat viestin eli käännöksensä ääneen ja kuvaan sekä mahduttavat sen rajalliseen tilaan. Koska ääni, kuva, tila ja aika asettavat työlle melko tiukat rajat, av-kääntäjän on osattava tiivistää viesti, kiteyttää olennainen. Työnteon olosuhteet ovat usein kaukana ihanteellisista. Äänessä voi olla ihminen, joka puhuu vaikkapa saksaa murtaen tai vieraana kielenä sanoja hapuillen ja mutisten. Käsikirjoitusta ei aina ole käytettävissä tai se voi olla virheellinen, joten loppujen lopuksi täytyy luottaa omiin korviin tai silkkaan päättelykyyn, jos ääniraitakin on epäselvä. (Halme ym ) 4.2 Tulkkaus Tulkkaus on puheviestintää; tulkki välittää viestin suullisesti kielestä toiseen. Tulkkaus jaetaan tulkkausmenetelmän mukaan kahteen päätyyppiin: konsekutiivi- eli peräkkäistulkkaukseen ja simultaani- eli samanaikaistulkkaukseen. Konsekutiivitulkkausta pidetään vanhimpana tulkkauksen muotona. Siinä tulkki odottaa puhujan puheenvuoron tai sen osan päättymistä ja tulkkaa sitten sen. Puhe ja tulkkaus vuorottelevat, ja tulkkaus tapahtuu siis puheen tai sen osan jälkeen. Puheen osien pituus voi vaihdella lyhyistä lausumista pitempiin puhejaksoihin, mikä vaatii tulkilta huomattavaa muistikapasiteettia ja erityistä muistiinpano-

16 16 tekniikkaa. Konsekutiivitulkkausta käytetään yleensä neuvotteluissa, tapaamisissa, juhlapuheissa, tervehdyksissä, oikeudenkäynneissä ja asioitaessa viranomaisten kanssa (Halme ym. 2009). Koska konsekutiivitulkkauksessa sama asia esitetään peräkkäin kahdella kielellä, se vie aikaa. Sen vuoksi se ei sovellu esimerkiksi konferensseihin, joissa käytetään sen sijaan simultaanitulkkausta. Siinä tulkki tulkkaa yhtäaikaisesti puhujan puheen kanssa. Tavallisesti tulkki istuu äänieristetyssä tulkkauskopissa, kuulee puheen korvakuulokkeiden kautta ja tulkkaa sen samanaikaisesti mikrofooniin. Salissa istuvat kuulijat puolestaan vastaanottavat tulkkauksen kuulokkeiden kautta. Teknisiä laitteita vaativaa simultaanitulkkausta käytetään yleensä kokouksissa ja konferensseissa, joissa on useampi työkieli tai runsaslukuinen kuulijakunta (Halme ym. 2009). Vaikka simultaanitulkkaus tuntuu nykyaikana itsestäänselvyydeltä, sen edellytyksenä on ollut erityisen teknologian kehittyminen. Varsinaisena alkuna pidetään Nürnbergin sotaoikeudenkäyntejä 1945 ja 1946, eli koko tulkkauksen historiaan nähden se on melko uutta. Simultaaninen tulkkaus on mahdollista myös ilman teknisiä laitteita, niin että tulkki tulkkaa vastaanottajan takana kuiskaamalla hänelle sanotun. Tätä kutsutaankin kuiskaustulkkaukseksi. Sitä käytetään muun muassa tuomioistuimessa ja kansainvälisissä kokouksissa, joissa tulkkausta vaativia puheenvuoroja on vähän ja tulkkausta tarvitsevia kuulijoita yhdestä kolmeen henkilöä (Hietanen 2001, 287). Tässä mielessä myös simultaanista tulkkausta on käytetty jo ennen teknologian kehittymistä. Nykyään myös kuiskaustulkkaukseen on saatavilla oma kuiskaustulkkauslaitteisto. Peräkkäistulkkauksessa tarvitaan yleensä vain yksi tulkki, mutta jos tulkkaus kestää pitkään tai kieliyhdistelmiä on useita, tulkkeja on myös oltava useampia. Simultaanitulkkauksessa tulkkeja on kieliparia kohtaan vähintään kaksi, joista kumpikin tulkkaa omalle kielelleen. Tulkki tulkkaa yleensä noin minuutin jakson, jona aikana toinen tulkki on lepovuorossa. Hän kuuntelee tulkkausta kuitenkin koko ajan pystyäkseen jatkamaan saumattomasti tulkkausta vuorollaan. Hän myös auttaa tarvittaessa kollegaansa ongelmatilanteissa. (Halme ym ) Tulkkausmenetelmien lisäksi erotetaan myös tulkkauslajeja sen mukaan, missä tilanteessa tulkkaus tapahtuu. Tulkkauslajeja ovat konferenssitulkkaus ja asioimistulkkaus. Konferenssi-

17 17 tulkkaus on ensisijaisesti monologien tulkkausta, ja nimensä mukaisesti sitä tehdään kongresseissa, isoissa kokouksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa. Asioimistulkkauksen Kaarina Hietanen (2001, ) määrittelee viranomaisen tai yksityisen tahon ja asiakkaan välisen asioimisdialogin (haastattelun, kuulustelun, neuvottelun, tiedustelun, oikeudenkäynnin jne.) tulkkaukseksi. Se tapahtuu ensisijaisesti konsekutiivimenetelmällä mutta myös simultaanisti kuiskaamalla. Tarve on Suomessa maahanmuuton myötä lisääntynyt huomattavasti. Asioimistulkkausta tarvitaan monenlaisissa asioimistilanteissa viranomaisen kanssa, mutta myös esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tai koulunkäynnissä. Useimmiten on kuitenkin kysymys tilanteista, joilla voi olla esimerkiksi tulkattavan turvapaikanhakijan koko elämän kannalta ratkaiseva merkitys (Halme ym. 2009). Usein asioimistulkkaus rajataan viranomaisen ja vieraskielisen henkilön välisen asiointikeskustelun tulkkaukseksi (esim. Leinonen 2001, 294), jolloin siitä erotetaan oikeustulkkaus ja neuvottelutulkkaus. Oikeustulkkauksessa tulkilla on hyvin vastuullinen tehtävä, sillä vasta ammattinsa osaavan tulkin käyttö oikeudenkäynneissä takaa kaikille osapuolille, että asiat on mahdollista ymmärtää oikein. Tulkki on siis olennainen osapuolten oikeusturvan toteutumisessa. (Halme ym ) Tavallisesti tulkki on läsnä tulkkaustilanteessa, mutta joissakin tapauksissa myös etätulkkaus puhelimen tai videon välityksellä on mahdollista. Edellä on keskitytty lähinnä puhuttujen kielten tulkkaukseen. Oma tärkeä alueensa on viittomakielentulkkaus, joka mahdollistaa kuuron ja kuulevan välisen viestinnän. Siinä tulkataan jonkin puhutun kielen ja viittomakielen välillä, Suomessa yleensä suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen välillä. Erityisesti huonokuuloiset ja kuuroutuneet käyttävät viittomakielen sijasta suomen kieltä ja kirjoitustulkkausta, jossa tulkki kirjoittaa puheen luettavaksi tekstiksi. Kuvailutulkkausta puolestaan käytetään kuvailemaan näkövammaisille visuaalisia elementtejä, tapahtumia ja kuvia. Tulkkauspalveluihin kuuluu myös tulkkaus puhevammaisille.

18 18 5. Kääntäjän ja tulkin kompetenssit Kääntäjän ja tulkin on luonnollisesti hallittava erittäin hyvin työkielensä eli ne kielet, joiden välillä hän kääntää tai tulkkaa. Kääntäjän kielikompetenssi sisältää kunkin kielen viestintätaidon, lisäksi siihen kuuluu pragmaattinen (kielen käyttöä koskeva), sosiolingvistinen (kielelliseen vaihteluun sekä kielen ja yhteiskunnan suhteeseen liittyvä), tekstuaalinen, kieliopillinen ja leksikaalinen (sanastoa koskeva) tieto (PACTE Group 2011, 33). A- työkieleksi kutsutaan sitä kieltä, johon kääntäjä kääntää erilaisia tekstejä, ja sen tasoisesti, että ne ovat julkaisukelpoisia. Kielitaito vastaa äidinkielen taidon tasoa. B-työkieli puolestaan on niin sanottu aktiivi vieras kieli, jota kääntäjä hallitsee erinomaisesti ja johon hän pystyy kääntämään vaativiakin tekstejä. Laajalle vastaanottajajoukolle tarkoitetut tekstit on kuitenkin syytä tarkistuttaa äidinkielisellä kyseisen kielialueen viestinnän asiantuntijalla. C-työkieli on passiivinen vieras kieli, josta kääntäjä pystyy kääntämään A- tai B-työkielille, mutta johon hän ei käännä. Pienen kielialueen edustajana suomalainen asiatekstinkääntäjä on eri asemassa kuin suuremmilla kielialueilla asuvat kollegansa. Valtakielten kääntäjät voivat useimmiten kääntää omaan äidinkieleensä päin, kun taas pienten kielialueiden kääntäjät saattavat tehdä suuren osan työstään vieraaseen kieleen päin. Ellei satu olemaan kaunokirjallisuuden suomentaja, tvtai videokääntäjä tai Euroopan unionille töitä tekevä kääntäjä, on kohdekielenä usein jokin muu kuin oma äidinkieli. Näin ollen suomalainen kääntäjä joutuu panostamaan merkittävästi vieraiden kielten aktiivisen taidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. (Halme ym ) Usein puhutaan vain vieraan kielen taidosta ja sen välttämättömyydestä. Äidinkielen taitoa ei kuitenkaan voi liiaksi korostaa. Korpion (2007) tutkimuksen mukaan Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton asiatekstinkääntäjien kääntämisestä noin puolet tapahtuu äidinkieleen. Uudemman asiatekstinkääntäjien parissa tehdyn kyselyn mukaan suomen suuntaan tehtyjen käännösten osuus on vielä suurempi. Kirjallisuuden kääntäjät eli suomentajat sekä tv- ja elokuvakääntäjät kääntävätkin periaatteessa vain äidinkielelleen. Myös tulkkauksessa äidinkielen merkitys on keskeinen: kansainvälisissä konferensseissa yleinen käytäntö on se, että tulkki tulkkaa vain A-työkieleensä, joka on yleensä hänen äidinkielensä. Sen sijaan erilaisissa dialogitilanteissa, vuoropuhelun tulkkauksessa, kuten asiointitilanteissa tai tuomioistuimessa, tulkin on tulkattava A-työkieleen ja B-työkieleen, siis sekä äidinkieleen että vieraaseen kieleen.

19 19 Kääntäjälle ei riitä se, että hän osaa käyttää kieltä syntyperäisen tavoin. Hänen on pystyttävä tuottamaan mitä erilaisempia tekstilajeja, tyylejä ja kielimuotoja. Esimerkiksi kirjallisuuden kääntäjän tulee hallita erilaisia murteita. Kääntäjän on osattava analysoida sekä myös editoida ja muokata tekstejä. Hänellä on oltava siis laaja kielellinen asiantuntemus ja viestintätaito. Hänen on myös osattava liikkua kahden kielen ja kulttuurin välillä, osattava siirtää viestit toiselle kielelle toiseen kulttuuriseen viestintätilanteeseen, mihin ei vielä pelkkä kahden kielen hyvä hallinta riitä; tätä osaamisen aluetta kutsutaan siirtokompetenssiksi. Kielitaito ja käännöstaito suppeammassakin merkityksessä ovat siis kaksi eri asiaa. Laajemmin käännöstaitoon luetaan kaikki tässä luvussa tarkastellut kompetenssit. Koska kääntäminen on viestintää kulttuurirajojen yli, myös kulttuurikompetenssi on tärkeä. Kääntäjän on tunnistettava viestien kulttuuriset elementit ja osattava ratkaista, miten ne siirretään tai korvataan kohdekulttuurissa. Tämä merkitsee sitä, että kääntäjällä on oltava kulttuurista tietoa ja taitoa sekä lähde- että kohdekulttuurista. Vermeerin (1986) mukaan kääntäjän on oltava bikulttuurinen, kaksikulttuurinen: hänen on tunnettava hyvin molemmat kulttuurit ja osattava suhteuttaa ne toisiinsa. Tämä ei tarkoita sitä, että kääntäjän itsessään olisi oltava kahden kulttuurin jäsen, sillä toisen kulttuurin tietämystä voi hankkia esimerkiksi koulutuksessa.on myös huomattava, että kulttuuri on suhteellinen käsite eikä mene yhteen valtiollisten rajojen kanssa. Suomessa puhutaan monia kieliä, ja niiden puhujilla voi olla oma kulttuuri tai omia kulttuuripiirteitä ja he voivat kuulua useisiin alakulttuureihin; samalla eri kielten puhujat ovat osa laajempaa suomalaista kulttuuria. Useimmat kääntäjät kääntävät asiatekstejä, jotka edustavat jotain erikoisalaa, kuten taloutta, tekniikkaa, kansainvälistä politiikkaa tai lääketiedettä. Tekstejä ei voi kääntää, jollei niitä ymmärrä, eikä niitä voi ymmärtää, jos asia on täysin vieras. Kaikkien alojen asiantuntija ei voi olla, mutta olennaista on taito hankkia tarvittavaa tietoa eri aloilta ja alueilta sekä kyky kehittää omaa tietoaan. Myös kirjallisuuden kääntäjältä vaaditaan laajan yleissivistyksen ohella kykyä perehtyä tieteen, tekniikan, yhteiskuntaelämän ja kulttuurin eri alojen sanastoon (Halme ym. 2009). Av-kääntäjän puolestaan on oltava kaikkien alojen asiantuntija, sillä käännösten aiheet vaihtelevat laidasta laitaan (mt.). Tiedonhankinta- ja soveltamistaidot ovatkin kaiken kääntämisen samoin kuin tulkkauksen olennainen edellytys. Tiedonhankintataitoihin kuuluu myös se, että osaa käyttää siihen

20 20 tarvittavia työkaluja tehokkaasti, esimerkiksi terminologiatyökaluja, elektronisia aineistoja ja sanakirjoja. Vaikka kääntäjältä ja tulkilta vaaditaan runsasta sanavarastoa, se ei koskaan riitä koko työhön. Eri aloilla ja instituutioilla on omat sanastonsa ja tapansa viestiä, ja käytetty sanasto muuttuu jatkuvasti. Sanastotyö kuuluukin jokaisen kääntäjän ja tulkin työhön. Erilaisten työkalujen hallinta voidaan lukea myös osaksi kääntäjän teknistä kompetenssia, joka on tänä päivänä yhä tärkeämpi. Käännösteknologia kehittyy jatkuvasti, ja monet sen kehittämät työkalut ovat kääntäjän arkea, kuten esimerkiksi käännösmuistiohjelmat ja termipankit. Käännösmuistiohjelma tallentaa lähdekielisen tekstin ja käännöksen muistiin sekä ehdottaa samankaltaisten virkkeiden esiintyessä myöhemmin niille käännöstä. Konekääntämisen lisääntyessä taas tarvitaan yhä enemmän jälkieditointia eli koneen tuottaman raakatekstin muokkaamista julkaistavaksi tekstiksi. Kääntäjällä on oltava valmiudet toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, omaksua uusia työkaluja ja -menetelmiä niin, että hän pystyy tuottamaan käännöksiä eri muodoissa ja erilaisiin medioihin. Koska kääntäjä samoin kuin tulkki on viestien välittäjä, käännöspalveluun liittyvät taidot ovat tärkeitä. Tähän kuuluu erilaisia vuorovaikutustaitoja, kuten yhteistyökyky eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ryhmätyötaidot, neuvottelutaito, projektinhallintataito, hinnoittelutaito, ajanhallinta, tietoisuus kääntäjän roolista ja etiikasta. Palvelun tuottamiseen liittyviä taitoja ovat muun muassa se, että osaa tuottaa ja tarjota asiakkaan tiettyyn tilanteeseen tarvitseman dokumentin, osaa määritellä tietyn dokumentin kääntämisen vaiheet ja strategiat, määritellä ja arvioida käännösongelmia ja ratkaista niitä sekä osaa perustella käännösratkaisunsa ja arvioida laatua. (Ks. tarkemmin EMT 2009.) Käännöskompetenssia tutkinut PACTE-ryhmä (2011) esittää vielä yhden kääntäjille tärkeän taitoalueen: psykofysiologisen komponentin, jolla he tarkoittavat muun muassa erilaisia kognitiivisia kykyjä, kuten muistia, havaitsemista, ja asenteisiin liittyviä seikkoja, kuten uteliaisuutta, täsmällisyyttä, sekä muita taitoja, kuten luovuutta, loogista päättelykykyä ja taitoa tehdä analyyseja ja synteesejä. Tulkin erityisvaatimuksia ovat vielä nopea hahmotus- ja reaktiokyky sekä harjaantunut muisti. Hänen on pystyttävä prosessoimaan tietoa nopeasti ja tarkasti sekä tekemään toimivat muistiinpanot tulkattavan puheen aikana. Tulkilta vaaditaan myös hyvää paineensietokykyä, sillä tulkkaustilanteet vaativat täydellistä keskittymistä sekä selviytymistä kiperistäkin

21 21 käänteistä. Tulkin on hallittava eri tulkkaustekniikat ja osattava käyttää niitä eri tilanteissa. (Halme ym ) 6. Käännöstiede ja kääntämisen tutkimus 6.1 Tieteenala ja sen nimi Vaikka kääntäminen ja tulkkaus toimintana ovat ikivanhoja, käännöstiede tieteenalana on uusi. Kääntämistä on kyllä pohdittu jo kauan, mutta ensimmäisiä varsinaisia käännösteorioita alkoi ilmaantua ja erityisesti 1960-luvulla. Tieteenalan itsenäisenä alkuna pidetään kuitenkin vasta lukua, jolloin muun muassa alan englanninkielinen nimitys Translation Studies vakiintui. Suomenkielinen nimitys puolestaan on peräisin 1990-luvulta. Sen sijaan saksan kielessä nimitys on ollut horjuvampaa. Aikaisemmin saksan kielessä käytettiin nimitystä Übersetzungswissenschaft. Sen ongelmana on kuitenkin se, että tulkkaus jää huomioon ottamatta ongelma koskee tietysti myös suomalaista nimeä, joka kuitenkin on vakiintunut koskemaan sekä kääntämisen että tulkkauksen tutkimusta. Samaan tapaan kuin kääntämiselle ja tulkkaukselle saksassa on yläkäsite Translation, on koko tieteenalalle otettu käyttöön nimitys Translationswissenschaft. Übersetzungswissenschaft edustaa siis tieteenalan varhaisempaa vaihetta yleiskäsitteenä tai sitä käytetään pelkästään kääntämistä koskevana terminä. Vastaavasti pelkästään tulkkausta koskeva alue on Dolmetschwissenschaft, tulkkaustiede. Kun puhutaan käännösteoriasta, saksaksi Übersetzungstheorie tai Translationstheorie, tarkoitetaan kääntämisen tai tulkkauksen kysymysten tieteellistä tarkastelua. Sen sijaan termin käännöstiede, Translationswissenschaft alue on laajempi ja ottaa huomioon myös käytännön toiminnan. Käännöstieteen itsenäistyminen tieteenalana on yhteydessä kääntäjänkoulutuksen kehittymiseen yliopistotasoiseksi koulutukseksi. Aikaisemmin kääntämisen tutkimusta tehtiin erityisesti kielitieteen ja kirjallisuustieteen piirissä, ja näillä tieteenaloilla on edelleenkin kääntämiseen liittyvää tutkimusta. Käännöstieteen kehittymisen myötä tutkimuksen aihepiirit ovat laajentuneet kääntämisen tuotteista prosesseihin ja toimintaan, kääntäjään ja häntä ympäröivään yhteiskuntaan. Tulkkauksen tutkimuksessa tutkijat ovat olleet kiinnostuneita erityi-

22 22 sesti tulkkauksen prosesseista ja tulkin toiminnasta. Koska tieteenalan kysymykset ovat näin moninaisia, kosketuspintoja on myös moniin muihin tieteenaloihin, kuten kognitiotieteisiin, tietojenkäsittelytieteeseen, kulttuurintutkimukseen ja sosiologiaan. Yleisesti ottaen kääntämiseen kulttuurisena ja kulttuurienvälisenä ilmiönä on kohdistunut yhä laajempaa kiinnostusta. 6.2 Käännöstieteen suuntia Käännöstieteen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kääntämisen ja tulkkauksen tuotokset ja prosessit. Näitä voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Käännöstieteessä on sen kehityksen aikana havaittavissa erilaisia suuntia tai käänteitä, jotka ovat luokiteltavissa viiteen ryhmään: lingvistiset käännösteoriat, funktionalistiset teoriat, systeemiteoriat, kulttuurinen käänne, kotouttamiseen ja etiikkaan liittyvät näkemykset (Munday 2010). 11 Yleistäen voi sanoa, että huomio on siirtynyt yksittäisistä kielellistä elementeistä ja lauseista teksteihin ja viestintään, siitä toimijoihin ja toimintaympäristöön, ja laajentunut kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Monet vanhempien teorioiden käsitteet ovat jääneet elämään uudempaankin käännöstieteeseen. Lingvistiset käännösteoriat Käännöstieteen varhaisimmassa vaiheessa, 1900-luvun puolivälissä, huomio kohdistui yksittäisiin kielellisiin elementteihin, kuten sanoihin tai kieliopillisiin muotoihin, ja niiden kääntämiseen. Keskeinen käsite oli ekvivalenssi. Konekääntämisen alkuhuumassa kuviteltiin, että voidaan kehittää säännöstö, eräänlainen käännöskielioppi, jonka avulla kielen elementit on vaihdettavissa toisen kielen elementteihin. Lingvistisissä eli kielitieteellisesti suuntautuneissa käännösteorioissa kehiteltiin erilaisia vastaavuusluokkia ja luokiteltiin menetelmiä, joilla elementti on siirrettävissä toiseen kieleen. Lähtökohtana oli kontrastiivinen kielentutkimus. Vastaavuuksia on luokiteltu esimerkiksi sen mukaan, onko sanalla aina yksi vastine (esim. su viisi sa fünf), monta vastinetta (su johtaja sa Direktor, Manager, Chef), vain osittainen vastine (su eno sa Onkel) tai ei lainkaan vastinetta (su mämmi sa Ø). Menetelmiä 11 Luvussa olevan katsauksen pohjana ovat mainitun kirjallisuuden lisäksi Prunč (2007), Pym (2010) ja Snell- Hornby (2006).

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Johdatusta kääntämiseen ja käännöstieteeseen

Johdatusta kääntämiseen ja käännöstieteeseen 1 Johdatusta kääntämiseen ja käännöstieteeseen Liisa Tiittula (Venäläiset esimerkit: Päivi Pasanen) Sisällys 1 Kääntämisen ja käännösten merkitys... 2 2 Käännösviestintä... 3 3 Millainen on hyvä käännös?...

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

Perusopinnot (Cmo100) 25 op Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat

Lisätiedot

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0 Kielikysymys - merkitä tiedoksi keskustelun ylioppilaskunnan käyttämistä kielistä ja käännettävistä dokumenteista sekä velvoittaa hallituksen valmistelemaan asian päätöksentekoon helmikuun edustajiston

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Kääntäjienpäivä 1.10.2010 Kirsi Kemppainen Translatum Oy Translatum yrityksenä Päätoimipaikka Tampereella, toimistot myös Helsingissä ja Tallinnassa Yksi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille This is a previewing sample. Please submit your application via the online application form. Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille Hakijan tiedot Hakijan yhteystiedot Huom. tukea

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

LOGIIKKA johdantoa

LOGIIKKA johdantoa LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Käännösten ostajan opas

Käännösten ostajan opas Käännösten ostajan opas Sisällysluettelo Käännöspalveluiden ostaminen 3 Kielen ja kääntämisen merkitys 4 Millainen on hyvä käännös? 6 Kielipalvelujen tarjoajan valitseminen 7 Pidä kääntäminen mielessä

Lisätiedot

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.

Lisätiedot

Konekäännös: mitä sillä tehdään?

Konekäännös: mitä sillä tehdään? Konekäännös: mitä sillä tehdään? Konekääntäminen on teknologia, jonka on jo 50 vuoden ajan ennustettu tekevän kääntäjät ja kielten opiskelun tarpeettomaksi "seuraavan kymmenen vuoden sisällä". Konekääntämisen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kielineuvoston suomen kielen neuvonta

Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Käännösten ostajan opas

Käännösten ostajan opas Käännösten ostajan opas Sisällysluettelo Käännöspalveluiden ostaminen 3 Kielen ja kääntämisen merkitys 4 Millainen on hyvä käännös? 6 Kielipalvelujen tarjoajan valitseminen 7 Pidä kääntäminen mielessä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan!

Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Tahdotko olla itänaapurimme kulttuurin,

Lisätiedot

Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17

Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17 Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää kanssamme Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan!

Tule opiskelemaan venäjää kanssamme Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! Tule opiskelemaan venäjää kanssamme Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Tahdotko olla

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi

Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi This is a previewing sample. Please submit your application via the online application form. Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi Hakijan tiedot Hakijan yhteystiedot Huom. suomennostukea voi hakea vain

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot