Nikunmäki 81. kaupunginosa, Niipperi Kortteli sekä katu- ja lähivirkistysalue Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1(10) Asianumero 2009/ /2011 Aluenumero Nikunmäki 81. kaupunginosa, Niipperi Kortteli sekä katu- ja lähivirkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2009 päivättyä, 4. päivänä huhtikuuta 2011 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella Juvankartanontien ja Niipperintien risteyksen luoteispuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kuuluttamalla kaupungin ilmoituslehdissä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Jussi Lehtinen Liisa Rouhiainen ( asti) etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Havainnekuva Liite 3 Kevyen liikenteen verkko 1:1000 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutoksen kaavakartta ja selostus liitteineen. 2

3 3(10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Alue on vanhaa peltoa, jonka pohjoisosassa kasvaa pieniä lehtipuita. Muutosalue rajoittuu idässä Niipperintiehen ja etelässä Juvankartanontiehen. Alueen itäpuolella on Juvankartanon asemakaava-alue (vahvistettu ) ja lännessä Koskelo II -asemakaava-alue (vahvistettu ). Muutosalueen lähiympäristö on rakennettua asuntoaluetta. Alustavan suunnitelman muutettavaan kortteliin on tehnyt muutoksen hakijan, Sjælsø Finland Oy:n suunnittelija Årstiderne Arkitekter, suunnitelmaa on täydentänyt Arkkitehdit Heino & Niiranen Oy (havainnekuva, liite 2). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 ha, josta korttelialuetta m 2 ja noin 0,7 ha lähivirkistysaluetta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on k-m 2. Muutoksessa muutetaan rakentamattoman yleisten rakennusten korttelialueen käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueeksi ja samalla rakennusoikeus nostetaan 4000 k-m 2 :iin. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta ja on lainvoimainen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavassa virkistysaluetta. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Nikunmäki -niminen asemakaava. Muutosalue on hyväksytty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka tehokkuusluku on e=0.20 ja enimmäiskerrosluku kaksi (II). Alueelle on rakennettava autopaikkoja vähintään 1 ap / 200 k-m 2, rakennettavat autopaikat on ympäröitävä puu- ja pensasistutuksin. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (5. ). Valtuusto määräsi (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman. Alueelle on hyväksytty tonttijako. Tontti on lohkottu ja rekisteröity Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 3

4 4(10) 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Maaperä ja rakennettavuus Rakennettu ympäristö Muutosalueen korttelin tontti 1 on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto on tehnyt suunnitteluvarauksen muutosalueesta Sjælsø Finland Oy:lle ja Ruokakesko Oy:lle saakka ja jatkanut suunnitteluvarausta siten, että varaus on voimassa saakka. Neuvottelut tontin luovuttamisesta hakijalle käydään kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Mikäli kaupungin arvion mukaan hankkeen taloudellinen ja asemakaavallinen toteuttaminen varattavalle alueelle realisoituu varausaikana, valmistellaan jatkovaraus tai tontin luovutus kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaostolle erikseen. Alue on pääasiassa normaalisti rakennettavaa hiekka-aluetta, jolla savi- ja silttikerroksen paksuus m, jonka alla on yleensä hiekkaa tai hiekkamoreenia. Alueen itälaidassa vaikeasti rakennettavaa savialuetta, jolla savikerroksen paksuus yli 3 m. Maankäyttö Muutosalueen pohjoispuoli on metsää (kaavassa VL-aluetta), lännessä Nikunmäen rakennettu pientaloalue ja idässä Niipperintien itäpuolella rakennettu rivitaloalue, Juvankartanontien eteläpuolella on Juvan kartanon päärakennus talousrakennuksineen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen ajoneuvoliikenne ohjautuu Kehä III:lta lounaasta Kulloonsillan eritasoliittymästä Koskelontien, Juvankartanontien ja Niipperintien kautta ja koillisesta Juvansolmun eritasoliittymästä Juvankartanontien ja Niipperintien kautta Annan puistotielle. Pohjoisesta ajoneuvoliikenne ohjautuu Niipperintieltä Annan puistotielle. Kehä III:n eteläpuolella olevaa Nepperinportin (ehdotus hyväksytty toimitettavaksi kaupunginhallitukselle ) kaava-aluetta varten on tehty selvitys Kehä III:n Vanhankylän eritasoliittymän (Koskelonsolmu) varustamisesta länsisuunnan rampeilla. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutosalueen ajoneuvoliikenteelle on liittymä Niipperintieltä. Muutoksessa tämä suora liittymä poistetaan ja ohjataan ajoneuvoliikenne Annan puistotien kautta sekä toinen, huoltoajoa palveleva liittymä Juvankartanontieltä. Toteutuessaan kierrätysjätteiden aluekeräyspiste käyttää liikerakennusten korttelialueen ajoyhteyttä Annan puistotieltä. Kevyt liikenne Alueen itä-länsisuuntainen kevyt liikenne ohjautuu Annan puistotietä, joka katuosuuden jälkeen jatkuu puistopolkuna. Niipperintien ja Juvankartanontien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä. Niipperintien kevyen liikenteen yhteys on seuturaitti ja Juvankartanontien pääraitti. Juvankartanontiellä on asemakaavoissa varauduttu kevyen liikenteen väylään molemmin puolin tietä Nikunmäen ja Niipperintien välillä. Samoin Niipperintien eteläosaan on varattu tilaa rakentaa molemminpuolinen kevyen liikenteen väylä Juvanniityn bussipysäkkiparille asti. Suunnitellut kevyen liikenteen järjestelyt on esitetty kaavan liitteessä 3. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Asiakasliikenne muutosalueelle ohjautuu Niipperintieltä Annan puistotielle ja liikekiinteistön paikoitusalueelle. Liikkeiden huoltoajolle ja tavarankuljetukselle on oma sisäänajoliittymä Juvankartanontieltä, muutosalueen eteläisimmästä kulmasta. Suunniteltu 4

5 5(10) ajoreitti kulkee tulevan liikerakennuksen editse ja huoltoliikenne poistuu Annan puistotien kautta. Julkinen liikenne Alueen joukkoliikennepalvelut ovat arkipäivinä kohtuullisen hyvät. Kaavaalueen lähimmät pysäkit ovat Juvankartano noin sadan metrin päässä Niipperintiellä, Juvanristi noin kahdensadan metrin päässä Juvankartanontiellä ja Juvanmalminpuisto noin 300 metrin päässä Juvan teollisuuskadulla. Niipperintietä liikennöivät Espoon linjat 21 (Leppävaara-Kalajärvi-Serena), seutulinjat 321 (Helsinki-Koskelo), 324 (Helsinki-Kalajärvi), 532 (Martinlaakso- Kalajärvi) sekä yölinja 324N (Helsinki-Juvanmalmi-Viiskorpi-Punametsä). Juvanmalmintietä käyttävät Espoon sisäiset linjat 21V (Leppävaara-Koskelo- Juvanmalmi-Kalajärvi) ja 82 (Espoon keskus-juvanmalmi-kalajärvi), seutulinjat 324 (Helsinki-Kalajärvi), 532 (Martinlaakso-Kalajärvi) ja 535 (Lentoasema- Espoon keskus). Juvan teollisuuskatua kulkevat seutulinjat 321 (Helsinki-Koskelo), 324K (Helsinki-Juvanmalmi-Kalajärvi), 532K (Martinlaakso-Kalajärvi) sekä yölinja 324N (Helsinki-Juvanmalmi-Viiskorpi-Punametsä). Linjalla 21 on arkisin 33 lähtöä/suunta, linjalla 82 on 34 lähtöä/suunta. Linjalla 321 on arkiaamuisin kolme lähtöä Helsingistä ja iltapäivällä kaksi lähtöä Helsinkiin. Linjalla 324 on arkisin 36 lähtöä Helsingistä ja 35 lähtöä Helsinkiin. Linjalla 532 on arkisin 16 lähtöä Martinlaaksosta ja 15 lähtöä Kalajärveltä. Linjalla 535 on arkisin 9 lähtöä/suunta. Linjoilla 21, 82 ja 324 on myös viikonloppuliikennettä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Ote johtokartasta Muutosalueen eteläosassa on vesi- ja jätevesi. 5

6 6(10) Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole suojelukohteita. Muutosalue on tieliikenteen melualuetta (yleiskaavan meluennusteen mukaan db). Lisäksi se kuuluu lentomelualueeseen, jossa Espoon rakennusjärjestyksen mukaan asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 db. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta jätettiin kolme mielipidettä, josta kahdessa vastustetaan tontin rakentamista. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta, joissa toisessa vastustetaan tontin rakentamista. Mielipiteessään ja muistutuksessaan Vanhankartanon Omakotiyhdistys ry pitää alueen kaupallisten palvelujen parantumista hyvänä. Tämän lisäksi asemakaavan muutoksen valmistelija sai puhelimitse yhteydenottoja, joissa toivottiin alueen palvelujen kehittämistä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Muutosalue sijaitsee Kehä III:n melualueella, joten sen käytettävyys yleisten rakennusten rakennuspaikkana on heikko. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti varata Sjælsø Finland Oy:lle (ennen IBI Finland Oy) ja Ruokakesko Oy:lle korttelin tontin 1 liike- ja myymälähankeen toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,0 ha, josta korttelialuetta m 2, katualuetta noin 530 m 2 ja lähivirkistysaluetta noin m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0.20. Alueen rakennusoikeus kasvaa noin k-m 2 muutoksen johdosta. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Korttelin tontti 1 on liikerakennusten korttelialuetta (KL-1). Alueelle ei saa sijoittaa yli m 2 kokoista vähittäiskaupan suurmyymälää. Alueelle on rakennettava autopaikkoja vähintään 1 kpl / 50 k-m 2 kohden. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä liikenteeseen tms., on istutettava puilla ja/tai pensailla ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Pysäköintialueet on jaettava 320 m 2 suuruisiin alueisiin puu- ja pensasistutuksin. Muut alueet Kaanaanmaa-nimiselle lähivirkistysalueelle (VL) Annan puistotien ja korttelialueen väliin varataan ohjeellinen varaus kierrätysjätteiden aluekierrätyspisteelle. Kierrätyspisteen liikenne käyttää liikerakennuksen tontin ajoyhteyksiä Juvankartanontieltä ja Annan puistotien katuosuudelta. Annan puistotien on alueen vanha (ennen alueen kaavoitusta käytössä ollut) kylätie, josta osa muutetaan kaduksi. Muu osa puistotietä toimii puistopolkuna, joka jatkuu katuosuudella jalkakäytävänä Niipperintielle. Lähivirkistysalueelle esitetään ohjeellisena uutta, Niipperintielle johtavaa puistopolkua. 6

7 7(10) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Muutosalue on sekä Kehä III:n melualuetta että lentomelualuetta. 4.5 Nimistö Annan puistotie on nimetty Nikun tilan isännän Vilhelm Ståhlen tyttären Annan mukaan. Anna omisti mäen etelälaidalla maapalstan, jolla oli nimi Kanan (lausutaan "Kaanan", viittaa Raamatun paikannimeen). Siitä puistonnimi Kaanaanmaa - Kananslandet. Ståhlen perheen jäsenten muistonimiä ovat myös Vilhelmintie, Rainerinkuja ja Valtterinkuja. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaratkaisu lisää todennäköisesti jonkin verran alueen ajoneuvoliikennettä. Kaavamuutosalue sijaitsee kaupunkirakenteessa siten, että uudet palvelut ovat saavutettavissa henkilöauton lisäksi myös jalan, polkupyörällä ja joukkoliikenteellä. Alueen ympäristössä on valmiiksi rakennetut kadut. Kevyen liikenteen verkoston täydentäminen kaava-alueen ympäristössä lisäisi jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Toteutettuna rakennus muodostaa melusuojaa Kehä III:n ja Niipperintien liikenteen melulta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutuksesta neuvotellaan suunnitteluvarauksen saaneiden yritysten kanssa asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto on tehnyt suunnitteluvarauksen muutosalueesta Sjælsø Finland Oy:lle ja Ruokakesko Oy:lle saakka ja jatkanut suunnitteluvarausta siten, että varaus on voimassa saakka. Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille Sjælsø Finland Oy:n ja Ruokakeskon hakemuksesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( 7

8 8(10) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston mielipiteen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Liisa Rouhiainen ja Jussi Lehtinen. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan (32 ) tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Muutoksesta jätettiin kolme mielipidettä (kts 3.1). Teknisen keskus toteaa kannanotossaan, että Annan puistotielle tulee varata reitti kevyelle liikenteelle ja HSY Jätehuolto toivoo sijoituspaikkaa kierrätysjätteen aluekeräyspisteelle. Mielipiteiden ja kannanottojen johdosta muutosaluetta laajennettiin pohjoiseen, Kaanaanmaan lähivirkistysalueelle, jonne esitetään ohjeellinen sijoituspaikka kierrätysjätteen aluekierrätyspisteelle sekä ohjeellinen puistopolku koilliseen Niipperintielle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Nähtävilläolon jälkeen Sjælsø Finland Oy ja HSY Jätehuolto neuvottelivat aluekeräyspisteen sijoittamisesta muutosalueelle. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistettiin siten, että aluekeräyspisteelle varattua alueen osaa siirrettiin puistoalueella tontin luoteisrajalle, asemakaavan muutoksen rajausta pienennettiin ja erillinen melumääräys poistettiin. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Kp Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Ksl 8

9 9(10) Nähtävillä MRA 27 :n mukaan Ksl 9

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Liisa Rouhiainen asemakaavateknikko, maanmittausteknikko YKS 192 Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 10