Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista
|
|
- Elisabet Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista
2
3 1. Johdanto PK-YRITYSTOIMINTA on valtakunnan, alueen ja kunnan talouden kiistaton veturi. Työllisyys, työllisyyden vakaus, ostovoima ja verotulot tulevat pääosin PK-yrityksistä kautta maan ja suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (ks. Routamaa 200) suoraan tai välillisesti julkisen sektorin kautta lähes kokonaan. Jos maatalousyrittäjät lasketaan mukaan, muu tuottava osuus on minimaalinen. Suuryritysten merkitys on maaseutukunnissa marginaalinen joskin alihankintojen toimeksiantajana tärkeä. Valmistustuotannon siirtyessä enenevästi halvan työvoiman maihin, suuryritysten rooli edelleen vähenee. Valtion politiikka ja myös mm. kuntien hankintatoimi ja kaavoitus yleensä lyhytnäköisesti suosivat suuryrityksiä. Näin ollen pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten luominen ja jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Se ei kuitenkaan merkitse yritysten suoraa tukemista. Työllisyyden ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen kannalta oleellista on yritystoiminnan dynamiikka, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityskanta uusiutuu mielellään ripeämmin, kuin vanhoja yrityksiä loppuu syystä tai toisesta. Yritysten lopettaminen ei siis sinänsä ole ilmiönä ongelma vaikka se saattaa yksitäisen yrittäjän ja hänen palkkaamiensa työntekijöiden kannalta olla hyvinkin dramaattista. Alueen tai kunnan kannalta yrityksen lopettamisen merkitys on periaatteessa aina menetys, mutta tapaukset ovat erilaisia. Lopettaneet yritykset voidaan luokitella ainakin kolmeen kategoriaan esimerkiksi A) erikoisalansa ainoiksi palvelualan edustajiksi, B) työvaltaisuuden vuoksi vaikeasti korvattaviksi yrityksiksi ja C) yrityksiksi yksi muiden joukossa. Luokittelu ei missään nimessä merkitse, että jotkut yritykset olisivat toistaan arvokkaampia. Mikroyrityksistä on talouden vakaus esimerkiksi laskusuhdanteessa pitkälle kiinni. Mutta kuntaja aluepäättäjien sekä mm. rahoittajien näkökulmasta yritysten lopettamiseen varautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä riippuen siitä, mistä yrityskategoriasta on kyse. Riippumatta edellä mainituista kategorioista, jatkajavaihdos elinkelpoiselle yritykselle pitäisi olla järjestettävissä joko sukupolvenvaihdoksena tai omistajanvaihdoksena yrityskannan tason säilyttämiseksi. Oleellinen seikka on myös yrityksen kotikunnan sijainti ja luonne alueellaan. Aluekeskuksen kannalta on oleellisen tärkeää säilyttää kategorian A yritykset edes keskuskunnassa. Erikoisalansa ainoiden yritysten kuoleminen tietää alueen asteittaista hiipumista ja työikäisten siirtymistä elinkykyisiin keskuksiin. Yhdenkin erikoisliik-
4 keen loppuminen saattaa jo haavoittaa seutua, mutta ainakin jokainen uusi poistuminen tekee sen sekä palvelu- että imagonäkökulmasta. Ainutlaatuisen yrityksen loppumisessa on kysymys paljon enemmästä kuin taloudellisesta merkityksestä. Palvelujen saatavuus, työllistävät yritykset ja yksinyrittäjät pitävät alueen elinkelpoisena. Realismia on, että tulevaisuudessa ainakin työssäkäyntialueen keskuksessa, kohtuullisen bussimatkan päässä alueen sisällä, pitäisi löytyä riittävä valikoima palveluja ja erikoisliikkeitä, jotta kuntakokonaisuus olisi elinkelpoinen. Järkevillä kuntaliitoksilla voitaisiin päästä kuntarakenteeseen, jolla kyettäisiin pitämään kriittisimmät palvelut ainakin kuntakeskuksessa ja läheisyyttä vaativat palvelut myös ympäröivissä kylissä sekä säilyttää riittävä työvoima yritystoiminnalle. Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja palvelujen loppumista paikkakunnalla esimerkkialueena Pohjois-Pohjanmaa. Erillisenä tapauksena esitetään yksittäisen matkailualan yrityksen lopettaminen rahoittajien toimesta varoittavana esimerkkinä yhteiskunnalle tappiollisesta, lyhytnäköisestä yrittäjyyden alasajosta.
5 2. Esitutkimus "yritysten ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla"- case Nivala Tutkimuksessa Yrityksen ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla tarkasteltiin yritysten ja palvelujen loppumisen ilmiötä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Nivalan kunnan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa valittiin kohteeksi, koska siellä toisaalta pk-yritystoiminnalla tulisi olla keskeinen merkitys työllistäjänä ja elinkeinona maatalousyrittäjyyden lisäksi, ja koska siellä yritystoiminnan tunnusluvut antavat varoitussignaaleja. Konkurssiaste (0,8%) oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2008 viidenneksi korkein Suomessa Uudenmaan (1.0%), Keski-Pohjanmaan (0,%), Kymenlaakson ((0,%) ja Kainuun (0,2%) jälkeen (koko maan vaihteluväli 0,% - 1,0%). Yrittäjien osuus (,0%) työllisistä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 200 selvästi matalin Suomessa (toiseksi matalin Lappi 8,1% ja korkein Itä-Uusimaa,%). Pohjois-Pohjanmaan yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä oli,1 (koko maa.). Keskimääräinen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla oli 200 n (koko maa hieman yli ). (SY 200). Työllisyys on ollut nousussa, mutta talouden taantuman myötä työttömyys on kääntynyt kasvuun ja on kaikissa seutukunnissa selvästi koko maan tasoa korkeampi vaihdellen seutukunnittain n. 1% vuosina Väestön nettomuutto on ollut negatiivista Oulun seutukuntaa lukuun ottamatta vuosina Yritystoiminnan liikevaihdon muutos on ollut negatiivinen vuoden 2008 neljännestä kvarttiilis- ta lähtien kaikilla keskeisillä toimialoilla. (Kaarna & Mella 20) Lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten suhde on vuosittain 2000 luvulla ollut melko tasaista, eli lopettaneiden tilalle on syntynyt saman verran tai hieman enemmän uusia yrityksiä varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Toki kunnittain perustamis ja lopettamisluvut vaihtelevat. Vuodet 200 ja 200 ovat olleet taloudellisen nousun aikaa, jolloin uusien yritysten määrä on ollut lähes kaikissa kunnissa selvästi suurempi kuin lopettaneiden. Tosin tilastojen luvut poikkeavat merkittävästi ylöspäin todellisista, mutta lopettaneiden ja aloittaneiden suhde lienee kuitenkin tilastojen ilmaisemaa luokkaa. Tämän esitutkimuksen tarkastelujakso, onkin siinä mielessä harhainen, että uusperustannan suuresta suhteellisesta määrästä johtuen lopettaneiden yritysten tuottama menetys näyttää turhan vaatimattomalta. Erityisesti nyt vuoden 2008 neljännen kvarttiilin aikana alkanut alamäki on jatkunut ja tilastot tullevat näyttämään huolestuttavilta myös aloittavien ja lopettavien yritysten suhteen osalta. 2.1 Lopettaneet yritykset Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalta otettiin erityistarkasteluun Nivalan kaupunki, jonka katsottiin sijaintinsa ja kokonsa puolesta edustavat riittävän monipuolista yrityskantaa lopettamisilmiön tarkastelemiseksi. Alustavan vertailun perusteella useimmissa pienemmissä kunnissa lopettaneiden yritysten luonne oli siinä määrin puhtaasti yksinyrittäjä- ja
6 ammatinharjoittajapainotteinen, että lopettamisilmiön kuva olisi jäänyt hyvin yksipuoliseksi. Nivalassa on 100 asukasta Kunnallisvero% vuosinan ,%, v ,% Työttömiä 08 henkeä v. 2008, 88 henkeä v. 200 Avoimia työpaikkoja kpl v. 200 Työttömyysaste nouseva,,% v. 2008,,% v. 200 Syvemmän tarkastelun kohteeksi lopettaneiden osalta valittiin vuosi Harkinnassa oli kolmen vuoden jakso, mutta, koska aineiston hankinta oli varsinkin lopettaneilta yrittäjiltä erittäin työlästä ja, koska lopettaneiden ja aloittaneiden profiilit olivat alustavan tarkastelun mukaan vuosittain hyvin samankaltaiset tuottamatta suurtakaan lisäarvoa, yhden vuoden syvempi analyysi katsottiin riittäväksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosittain lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut välillä 28 1 yritystä lopettaneiden määrä oli uusia suurempi, mutta 200 lähtien aloittaneita on ollut enemmän. Vuonna 2008 lopettaneita oli tilaston mukaan 1. (Liitteessä 2 koko Pohjois-Pohjanmaan kehitys). Kaupparekisteristä löytyi kuitenkin vain lopettanutta yritystä vuonna Näistä kuusi () yritystä jatkaa toisena yhtiömuotona tai on myyty, ja kaksi ei koskaan aloittanutkaan toimintaansa. Eli Nivalassa oli 1 lopettanutta yritystä vuonna Todella lopettaneiden osuus yrityskannasta v oli siten 2,%. (Tilastokeskuksen mukaan %) Vastaavasti uusperustanta vaihteli välillä. Kaupparekisterissä on aloittanutta yritystä Nivalassa vuonna 200, näistä kuitenkin ainakin kahdeksan (8) on toiminut aikaisemmin eri yhtiömuodossa ja yhdeksän () yritystä eivät enää 20 olleet toiminnassa tai olivat toimineet koko ajan toisella paikkakunnalla. Myös kaksi asunto osakeyhtiötä on jätetty pois. Jäljelle jäi siis 0 aloittanutta yritystä vuodelle 200. Vuonna 200 aloittaneiden ja vuonna 2008 lopettaneiden suhde on siten 2,, mikä sinänsä on ainakin paperilla myönteistä. Vuotta aikaisemmin aloittaneita on mielekästä verrata siksi, että korvaavana toimintana ne pääsevät vauhtiin aikaisintaan koko vuoden osalta perustamista seuraavana vuonna. Aloittaneiden ja lopettaneiden määrällinen suhde toki vaihtelee vuosittain, ja tilastoharhojen vuoksi täsmällisten suhteiden selvittäminen on lähes salapoliisityötä. Tilastojen mukaan aloittaneiden ja lopettaneiden suhde vaihtelee n. 1/1 2/1, mikä keskimäärin pitäisi yritysten määrän lievässä kasvussa. Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Nivalassa vuosina Tilastokeskuksen tilaston mukaan Aloittaneet yritykset Lopettaneet Yritykset Yrityskanta
7 Esitutkimuksessa haastateltiin kaikki tavoitetut lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten yrittäjät tavoitteena saada kuva lopettamiseen liittyneistä materiaalisista seurauksista ja toisaalta aloittaneiden aikaansaamasta korvaavasta taloudellisesta tuloksesta. Siltä osin, kun yrittäjiä ei tavoitettu, tai he eivät halunneet osallistua tietojen antoon (neljä lopettaneista ja viisi aloittaneista kieltäytyi) pyrittiin selvittämään yrityksen perustiedot muista lähteistä. Lopettaneista 1 yrityksestä viisi oli osakeyhtiöitä (yksi Oyj), loput toiminimiä tai avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Yritysten raportoidut tulot yhteensä arvio Ilmoitetut maksetut verot 000 Ilmoitetut luottotappiot Ilmoitetut alv:t < Ilmoitetut ulkopuoliset työntekijät n. Kuten luvut osoittavat, lopettaneiden yritysten antamista taloudellisista luvuista ei voi tehdä mainittavia johtopäätöksiä. Yrittäjät mukaan lukien lopettaneiden yritysten koko työllistämispanos työvuosina oli vuodessa n. 0 työvuotta. Myös lopettaneiden taloudellinen merkitys oli melko vähäinen suhteessa koko yrityskantaan. Hiipumassa olleiden yritysten vero- ja ostovoimavaikutus on luonnollisesti ollut kunnan ja valtion verojen kertymään vähenevä loppua kohden. Lopettaneiden pääasialliset toimialat: Atk-konsultointi ja tukipalvelut MP-maahantuonti ja korjaus Sahateollisuuden koneet Talonrakennus 2 kpl Villisikafarmi Kuntokahvila Ravintola Visakoivutuotteet Varaosakauppa Hieronta Tekstiilikauppa Kuten listasta ilmenee, mikään lopettaneista yrityksistä ei tällä kertaa ollut kaupungin palvelutuotannon kannalta toimialaltaan erityisen kriittinen, ja, kuten jäljempänä ilmenee, toimialaltaan ainoiden tilalle oli syntynyt jo uusia, ehkä pakottaen vanhan lopettamaan. Vaikka lopettaneiden työllistämispanos ei ollut järin suuri, on jokainen yritys vähintään yrittäjänsä työllistäjä. Jokainen työllistetty on pois työttömyystilastosta ja -kustannuksista. Lopettamisen syyt olivat seuraavat: Hinnat poljettu niin alas, liikaa kilpailijoita Konkurssi -lopetettu koska kaksi osakasta kuoli lyhyen ajan sisällä Alanvaihto, oli sivutulokokeilu Konkurssi Siirtyi toiselle alalle Sairaseläkkeelle Muuttanut ulkomaille Myynyt yrityksen, pitää välivuotta Lopetti kannattamattomuuden vuoksi Viidestä omistajasta erosi yksi ensin pois vieden kaksi pääasiakasta, kaksi omistajaa muutti pois paikkakunnalta lopettaen, kahdelle jäljelle jäävälle ei toimintaedellytyksiä. Omistajien sitoutumisen puute. Kysyttäessä lopettaneiden toiveita kunnalta, valtiolta tai yrittäjäjärjestöltä yrittäjät osoittivat hyvää yrittäjähenkeä ja halua tulla omillaan toimeen. Lähes ainoa toive oli, että ensimmäiset pari kolme vuotta uusien yritysten pitäisi saada verohelpotuksia, että rahaa voisi käyttää yrityksen kehittämiseen. Lisäksi yksi yrittäjä olisi halunnut kunnalta alennusta vuokraan toimiessaan kunnan omistamassa kiinteistössä.
8 2.2 Uudet yritykset Kaupparekisterin mukaan Nivalassa perustettiin vuonna 200 uutta yritystä. Selvityksen mukaan uusia yrityksiä oli kuitenkin vain 0, joukossa kolme maatalousalan yritystä. 2 yrittäjää suostui haastatteluun. Haastatelluissa yrityksissä oli yrittäjien lisäksi päätoimisia työntekijöitä n. 0 henkeä. Yksi yritys oli jo lopettanut yrittäjän tapaturman vuoksi. Tulot ja verot olivat yksittäistapauksissa selvästi suuremmat kuin lopettaneiden, joten uusperustanta on keskimäärin korvannut lopettaneiden menettämät työpaikat sekä verotulot ja ostovoiman, vaikka osa uusista yrityksistä on melko vähätuloisia ammatinharjoittajia. Uusien yritysten toimialarakenne kuvaa hyvin sitä, että yritystoiminta on hyvin yksinyrittäjävaltaista osin korvaten lopettaneita samoilla toimialoilla. Uusien yritysten toimialat olivat pääasiassa seuraavat: Rakennus- ja konekunnostus, maalaus yms. MP-osien ym. vähittäiskauppa Maansiirto Muuraus ja rappaus Koneurakointi (2) Kaivinkoneurakointi Finanssiasiantuntija Kuljetus Traktoriurakointi Kotipalvelu Metsäpalvelu Rakennus ja hitsaus (lopettanut) Käytetyn tavaran kauppa (muuttanut) Kuorma-autoliikenne Pizza, kebab Maataloustuotanto () Kirvesmiestyöt Agentuuri Hierontapalvelu Koti- ja hoivapalvelut Fysioterapia ja muut hoidot Hius- ja kauneuskeskus Kampaamo ICT-palvelu Hevostalli Uusien yritysten perustajilla oli joitakin toiveita tuesta, esimerkiksi: Asiat ja paperit hankalia hoitaa, laajennettaessa yritystä hankalaa, rahoitus T:men ja Oy:n välillä eroaa liikaa. Yrittäjäapu on ihan hyvä; paikallinen toimisto. Ei oikein osaa sanoa, mitä tukea pitäisi olla. Haluaisi kaikki pakolliset maksut, verot, eläkemaksut ym. pienemmiksi, parempaa hintaa työstä ja polttoainekustannukset pienemmiksi. Työnantajamaksuihin helpotuksia, liian kallista palkata apua. Alv. pois! Haluaisi jonkinlaista tukea, joka auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Ei odota tukea, kun vaan saisi olla rauhassa. Kannustimia kaupungilta yrityksen kehittämiseksi. Kunta voisi auttaa tilojen tai tonttien hankinnassa. Haluaisi verotukseen tai rahoitukseen liittyvää tukea. Haluaisi mahdollisuuden päästä tekemään Nivalan kaupungillekin töitä; ei onnistu koska päätökset tehdään saunassa, vaikka parempi kalusto ja halvempi hinta. Haluaisi investointitukea, neuvontaa tilaisuuksia ja tiedonantoa, alempi ALVkanta, enemmän palveluseteleitä vanhuksille, että he pystyisivät käyttämään palveluja > tuo säästöä koska vanhukset pystyvät asumaan kotona pidempään. Haluaa kriisiapua, kun tilakauppojen jälkeen velka ylittää liikevaihdon (maatalousyrittäjä). Haluaisi kunnalta työllistämistukea, jos tulisi puolella vastaan, niin voisi palkata 2- työntekijää kesäisin enemmän. Pääomaveroa alemmas. Haluaa tukea neuvottelupuolelle sopimusten
9 tekoon yritysten kanssa. Ei tiennyt veroista, liikevaihdosta mitään (ravintola-ala). Ei saanut edes starttirahaa, koska ei halunnut mennä koulutukseen. Edes kerran kymmenessä vuodessa ALV-vapaa vuosi, että voisi tehdä investointeja, pienyrittäjät eivät hyödy yrittäjäjärjestöistä (messualennus ainut etu). Jonkinlaista lomatukea yrittäjille, ei voi pitää kuin palkatonta lomaa. Uusien yritysten maksamat yritysverot vaihtelivat /vuosi. Joku yksittäinen suurempikin summa raportoitiin. 2. Lopettamisen ja uusperustannan seurauksia Lopettaneiden yrittäjien raportoimat tulot ja verot vaihtelivat tarkkuudeltaan suuresti, joten laskennallisesti, jos yritykset olisivat jatkaneet toimintaansa normaalisti ja menestyksekkäästi Nivalan keskitason mukaan, yrittäjien ja työntekijöiden vuotuinen verotulo valtiolle ja kunnalle sekä ostovoima vuoden 2008 ja kolmen vuoden jaksossa olisi ollut taulukossa 2 esitetyn suuruusluokkaa ja huomattavasti pienemmät kuin aloittaneiden yritysten korvaava tuotto. Lopettamisesta seurannut menetetty verotuotto varsinkaan kunnalle ei ole ollut vähäinen, ja välillisesti melkoinen ostovoima on tuottanut lisää verotuloja sekä tukenut alueen palveluyrityksiä. Jokainen lopettava yritys on siten menetys kunnalle. Vaikka vuosille osui varsin positiivinen noususuhdanne, oli tilanne esimerkiksi vuosina alavireinen, kun lopettaneita oli hieman enemmän. Koska osa niin lopettaneista kuin aloittaneistakin yrityksistä on toiminut varsin pienellä volyymilla, osa sivutoimisesti, ovat todelliset tuottoluvut pienemmät, vaikka menestyneimmät yritykset ja palkansaajat toisaalta keskiarvoja kohottavat. Lukujen tarkoitus onkin osoittaa suhteet ja suuruusluokka. Lopettaneet yritykset raportoivat vain n euron luottotappiot, mikä sinänsä on varsin vähäinen ottaen huomioon mm. kolme konkurssia. Todellinen luku saattaa olla jonkin verran korkeampi. Kiinteistöjen osalta ei aiheutunut tappioita, koska lopettaneiden yritysten kiinteistöt olivat lopettamisen jälkeen muussa käytössä Taulukko 2. Laskennallinen verotulojen ja ostovoiman menetys yrityksen lopettaessa verrattuna yritysten tavanomaiseen menestykseen Nivalan kunnassa 2008 ja verrattuna vastaaviin lukuihin samaan aikaan edellisinä vuosina aloittaneiden tuotokseen vuoden viiveellä. Aika 2008 Lopettaneet Aloittaneet 200 Lopettaneet Aloittaneet Verot valtiolle T Verot kunnalle T Ostovoima T
10 ja vuokratut tilat uusilla vuokralaisilla. Positiivista on, että lopettaneiden palveluksessa olleet työntekijät kuten myös yrittäjät olivat nopeasti löytäneet uuden työpaikan, eikä työttömäksi jääneitä raportoitu lainkaan. Kaudelle osunut suotuisa uusperustanta on osaltaan hoitanut työllisyyden. Mentaalisista seurauksista ei tullut mainintoja. Kahdessa tapauksessa (1% lopettaneista) omistajanvaihdosohjaus olisi saattanut auttaa elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamisessa. Kyseisellä jaksolla uusperustanta korvasi hyvin lopettaneiden aiheuttaman menetyksen. Se ilmenee myös hyvin kunnan yhteisöverotuotossa, joka sekä määrällisesti että asukasta kohden oli korkealla vuosina Varoituksen signaali lopettamisen vaaroista tuli jo vuonna 200, jolloin yhteisöveron tuotto oli huomattavasti pienempi. Näin ollen lopettaneiden yritysten problematiikkaa ei ole syytä vähätellä.
11 . Johtopäätöksiä Yritysten lopettamista ja uusperustantaa koskeva tilastointi ei näytä kertovan totuutta edes nimeksi. Molempien osalta todelliset luvut olivat tilastoituja huomattavasti pienemmät. Jos yritysten määrää koskevia tietoja aiotaan käyttää, olisi ehkä kehitettävä paikallisesti tarkempi seuranta käyttäjän toimesta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjä asian luulisi kiinnostavan. Nivalankin esimerkki osoittaa, että tärkeää on uusperustannan dynamiikka uusia yrityksiä pitää syntyä riittävässä suhteessa lopettaneihin. Jo toisena vuonna uusien yritysten tuottavuus ainakin tässä tapauksessa ylitti hiipuvien yritysten viimeisten vuosien tuottavuuden. Tosin on huomattava, että uusien yritysten alkuvuosien menestys ja tuottavuus on hyvin vaihtelevaa samoin kuin yritysten luonne. Poikkeuksena lopettaneiden joukossa ovat lähinnä ne yritykset, jotka loppuvat jatkajan puutteessa. Siten omistajanvaihdosjärjestelyillä voitaisiin pelastaa useita elinkelpoisia yrityksiä. Uusperustanta osin tappaa vanhaa kilpailutilanteessa, mikä sinänsä on luontaista kilpailua; tukitoimia kuten esimerkiksi starttirahaa ei kuitenkaan pidä suunnata päällekkäiseen toimintaan. Nivalan esimerkissä oli useita tapauksia, joissa samoihin aikoihin perustettiin uusi yritys alalle, jolta toinen lopettaa mm. kysynnän laimeuden vuoksi. Näin ollen kaikelle uusperustannallekaan ei voi ennustaa kovin menestyksellistä tulevaisuutta. Kysynnän ja tarjonnan laki hoitaa ylitarjonnan, joskin valitettavasti se merkitsee monen yrityksen loppua jo kolmannen vuoden kriittisessä vaiheessa. Elinkykykyisille pitäisi löytää jatkaja; mikä taho arvioi ja toimii? Lajinsa ainoita ei saisi alueen palveluatarjonta- ja imagosyistä päästää häviä- mään, jos on potentiaalista kysyntää. Kerran lopettanutta yritystä esimerkiksi erikoisliikkeiden alalla on varsin vaikeata saada syntymään uudelleen. Jatkamiskykyiset yritykset tulisi neuvoa hyvissä ajoin omistajanvaihdosasiantuntijoiden puheille, koska yrittäjät eivät sitä omatoimisesti juurikaan tee. Myös oppisopimusjärjestelmää pitäisi enemmän käyttää jatkajaongelmien ratkaisemiseen. Useimmat lopettaneet yritykset ovat omistajansa näköisiä, ja siten jatkajan löytäminen tai järjestäminen on hankalaa tai mahdotonta. Yritysmuodot painottuvat ei-osakeyhtiöihin, jolloin omistuksen siirto on vielä hankalampaa; se ei käy vain osakeomistuksen siirrolla. Yrityksiä pitäisikin kannustaa osakeyhtiömuotoon. Pienyrityksen immateriaalisen hinnan arvottaminen on hankalaa, ostaminen riskialtista ja rahoituksen saanti vaikeaa varsinkin vakuuksien puuttuessa. Kunnan ja alueen palvelutason säilyttämiseksi päättäjien tulisi olla riittävästi tietoisia yritysten moninaisuudesta ja erityisesti tiettyjen avainyritysten lopettamisen uhasta. Nykyiset tilastot ja järjestelmät tuskin antavat riittävää tietoa, ja varoitussignaalit yrityksen loppumisesta tullevat liian myöhään esimerkiksi jatkajaproblematiikan hoitamiseksi. Tosin monet sukupolven- ja omistajanvaihdosohjelmat ovat edistäneet tilannetta paikoitellen huomattavastikin, mutta pienyritysvaltaisuus ja yrittäjien ajan-, tiedon ja innon puute jatkajaongelmien ratkaisemiseen edellyttää entistä suurempaa panostusta omistajanvaihdosratkaisujen lisäämisen ja monipuolistamiseen. Nivalan otos lopettaneista yrityksistä osoitti, että lopettaneiden ja aloittaneiden määrä on pitkällä aikavälillä suhteellisen tasoissa; noususuhdanteessa aloittaneiden määrän on ollut hieman
12 suurempi. Tämän varaan ei kuitenkaan ole syytä tulevaisuutta laskea. Yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä. Taantuma on heikentänyt elinkeinoelämää, ja työttömyys koko alueella on viime vuosina kasvanut. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla mm. Oulun seutukunta pärjäilee edelleen erityisesti ICT-klusterin voimin kohtalaisesti, on esimerkiksi Nivala-Haapajärven seutukuntatasolla yritystoiminta laantunut ja työttömyys kasvanut roimasti mm. Kärsämäellä toimineen huonekaluvalmistajan lopettaessa toimintansa. Lisää lopettamisia on luvassa mm. kaivos- ja leipomoaloilla. Pohjois-Pohjanmaalla oli tilaston mukaan lopettaneita yrityksiä vuonna 2008 ja 1 vuonna 200. Nivalan esimerkin mukaan omistajanvaihdosapua Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsisi alakanttiin arvioiden vuosittain noin 2 yritystä ja tulevaisuudessa enenevässä määrin yrittäjien keski-iän kasvaessa. Yritysten jatkuvuuteen on siis syytä panostaa, vaikka uusperustanta lukumääräisesti on samaa tai jopa korkeampaa luokkaa kuin lopettaneiden määrä. Usein uuspeperustanta tilastollisesti on kuitenkin lopettaneen yrittäjän yrittämistä uudella tai lähitoimialalla, ja työllistämisvaikutukset rajallisia. Nivalan esimerkki myös osoitti, että uusperustanta on usein myös uuden yrittäjän tulemista alalle, jossa kysyntä ei riitä usealle toimijalle, joten uusperustanta on monasti vanhemman yrityksen, usein myös molempien loppu. Työvoiman saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla on useimmissa seutukunnissa hyvä, joten sen puolesta tilaa yrittäjyydelle on. Suomi elää PK-yrittäjyydestä.
13 1
14 Case Husky Excursions Pohjois-Suomessa toimivan Husky Excursions yrityksen lopettamisen tapaus on opettavainen case elinkelpoisen yrityksen aiheettomasta lopettamisesta rahoittajien toimesta. Aiheeton lopettaminen tuottaa taloudellista tappiota sekä rahoittajille, yhteiskunnalle että erityisesti yrittäjälle henkisten kärsimysten ja työuran pilaamisen vuoksi. Husky Excursions järjesti koiravaljakkoajelua matkailijoille vuosikausia menestyksellisesti vuoteen 2008 saakka. Husky Excursions yritys työllisti neljä henkilöä täysivuotisesti sekä noin seitsemän sesonkityöntekijää, yhteensä kymmenisen työvuotta yrittäjäpariskunta mukaan lukien. Iso pohjoisen lähes monopoliasemassa oleva matkailun markkinointiyhtiö myi Husky Excursions palvelut asiakkaille, jotka olivat pääasiassa turisteja pohjoiseen tuottavia kotimaisia ja ulkomaisia matkatoimistoja. Markkinointiyhtiö oli kuitenkin erityisen ahne perien lähes 80% myydystä asiakastulosta. Luonnollisesti tällainen sopimus ei ollut kannattava yrittäjälle, jonka piti kustantaa koirat, ravinto, varusteet, tilat ym. Vuonna 200 yrittäjä irtisanoi markkinointisopimuksen ja alkoi myydä palvelujaan suoraan asiakkaille. Muutoksesta aiheutui välivuosi, minkä johdosta vuoden 2008 kysyntä oli tilapäisesti pohjalukemissa. Husky Excursions yrityksellä oli velkaa Finnveralle n. 000 euroa, ja vakuutusyhtiöllä oli saatavia kuutisen tuhatta euroa. Husky Excursions yrityksen talousasioista vastaava henkilö ei ollut hoitanut lyhennyksiä aivan ajallaan eikä informoinut yrittäjää laskuista. Pienistä maksuviiveistä turhan herkästi pelästyneet rahoittajat hakivat yrityksen konkurssiin yrittäjän yllätykseksi. Rahoittajat eivät kuunnelleet yrittäjän selityksiä tietokatkoksesta eikä markkinointijärjestelmän muutoksesta, joka aiheutti pitkään kannattavasti toimivalle yritykselle tilapäisen myyntikapasiteetin laskun. Yritys siis haettiin varsin lyhytnäköisesti konkurssiin kykenemättä arvioimaan yritystoiminnan potentiaalia eteenpäin. Konkurssipesä myytiin vuoden kuluttua noin euron hinnasta. Asianajopalkkioiden jälkeen Finnvera lienee saanut konkurssipesältä muutaman tuhannen euroa ja vakuutusyhtiö tuskin mitään. Yritys loppui, yrittäjä joutui
15 työttömyyskortistoon, samoin yrittäjän vaimo ja kaikki työntekijät. Lisäksi konkurssitilanne johti yrittäjän avioeroon inhimilliseni seurauksineen mm. lasten joutuessa eroon toisesta vanhemmasta. Yrittäjän hienosti rakentamat yritystoiminnan monipuolistamista palveleva rakennukset ja koiratarha luultavasti lahoavat paikalleen. Rahoittajien kanssa hyvissä väleissä ollut monopolimatkanjärjestäjä halusi vain yrittäjän pois, yrittäjän hallussa olevan koiravaljakko- ja moottorikelkkailualueen käyttöönsä ja jatkaa koiravaljakkoyrittäjien palvelujen ryöstöhintaista myyntiä. Tapauksen opetus kohdistuu lähinnä rahoittajiin, erityisesti Finnveraan, jonka henkilöstön rekrytointi painottunee lähinnä tilintarkastajatyyppien valintaan (ks. Routamaa & Hautala 0) sillä seurauksella, että rahoitus- ja konkurssihakemuspäätökset perustuvat monesti kyvyttömyyteen nähdä pitkäjänteistä kokonaisuutta yritystoiminnassa, jolloin elin- ja kehityskelpoisia yrityksiä tapetaan. Henkilöstön rekrytoinnissa erilaisten persoonallisuuksien tunteminen ja tunnistaminen lienee varsin puutteellista näissä organisaatioissa. Sama ongelma saattaa olla muidenkin rahoitusyhtiöiden rekrytoinnissa, ja se tulee kalliiksi sekä yrityksille että yhteiskunnalle ja erityisesti yrittäjille. Noin kymmenen työvuoden vuosittaiset työttömyys- ja asumistukikorvaukset kaatuivat yhteiskunnan korvattavaksi tässäkin casessa. Valitettava lisäpiirre matkailualallakin on, että rahoittajat, kuntapäättäjät ja viranomaiset suosivat alan suuria toimijoita mahdollistaen monopolisen tai oligopolisen tilan paikallisten pienyrittäjien tappioksi. 1
16
17 Viitteet Kaarna, A. & Mella I. (20). Maakuntien suhdannekehitys TEMamalyysejä 20. Routamaa, V. (200). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere Routamaa, V. & Hautala, T.M. (200). Katse naamion taa Itsetuntemuksesta voimaa, Leadec-Kustannus. ( s.) SY (200). Pk-yritysten rooli Suomessa Tilastokeskus, StatFin
18 Tilastotietoja Nivalasta Liite asukasluku veroprosentti 1, 1, 1, 20,0 kunnallisvero T/as yhteisövero yhteisövero T/as 8 8 työllisyystilasto työttömät yli 1v. työttömänä avoimet työpaikat 2 työttömyysaste,2,1,2,,,,
19 Pohjois-Pohjanmaan tilastokatsaus Taulukko. Aloittaneet, lopettaneet yritykset, yrityskanta (AL=aloittaneet, LO=lopettaneet, YK=yrityskanta) Liite 2 Lähde: Tilastokeskus, StatFin OULUN SK OULUNKAAREN SK RAAHEN SK SIIKALATVAN SK NIVALAN-HAAPAJÄRVEN SK YLIVIESKAN SK KOILLISMAA POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ii Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Haapavesi Pyhäntä Siikalatva Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Ylivieska Kuusamo Taivalkoski AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK AL. LO. YK
20 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Tekijä: Vesa Routamaa, Vaasa 20 Paino: PK-paino Oy, 20
TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotYRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017
1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi
Lisätiedot15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotYritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2018 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=528) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
LisätiedotYrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto
Suomen Yrittäjien XX Kunnallisjohdon seminaari 23.-24.5.2012 Teema 2 Kasvua ja elinvoimaa kuntiin onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori
LisätiedotKASVUN SUUNTA KYSELY
KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa
LisätiedotYritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2019 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=407) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
LisätiedotPalveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden
Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto
Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka
LisätiedotTULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.
LisätiedotYritysten kasvun suunta kysely
Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 30.06.2015 Kunnanhallitus 24.08.2015 106 ALAVIESKAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-KESÄKUU Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate
LisätiedotKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012
KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.
LisätiedotSeuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.
Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010
KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus
LisätiedotJokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotRaahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit
Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta
LisätiedotTietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 1: Toimintakyky ja kuntoutuminen Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Lääkinnällinen kuntoutus Luovutettujen apuvälineiden
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPalveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen
Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet
LisätiedotPalveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen
Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan
LisätiedotSILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015
SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten
LisätiedotPalvelut, pk-yritysten kasvunäkymät
12.10.2017 Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät 1 Esityksen rakenne 1) Lyhyt esittely 2) kasvuyrittäjyys 2 Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on HYVÄÄ Hyvä ja aktiivinen keskusteluyhteys ja yhteistyö Oulun
LisätiedotKatsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto
Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista;
LisätiedotKeskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja
Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010
POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie
LisätiedotKAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja
TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS SYYSKUU 2010
POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS SYYSKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63
LisätiedotSavuton kunta 2012 2015
Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS MARRASKUU 2010
POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS MARRASKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63
LisätiedotPPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta
PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin
LisätiedotALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotHaasteena omistajanvaihdokset
Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000
LisätiedotKAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja
TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012
Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
LisätiedotSyyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit
Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito
Lisätiedotalle 5 5-9, , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa 13,4 % Taiv alkoski 21,6 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Reisj ärv i 9,3 %
TYÖLLISYYSKATSAUS TAMMIKUU 2010 Taiv alkoski 21,6 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Pohjois-Pohjanmaa 13,4 % Reisj ärv i 9,3 % alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN
Lisätiedotalle 5 5-9, , , ,9
POHJOIIS--POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS KESÄKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Elokuu 2011
TYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Elokuu 2011 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Lisätiedot, ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue: johtaja Leila Helaakoski, puh. 044
LisätiedotPoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4
PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELYkeskus
Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Elinkeino- ja työvoimapalvelut Petri Keränen johtaja 13.10.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotYritysmarkkinoiden tila. Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo
Yritysmarkkinoiden tila Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo 6.11.2018 Juha Rantanen 2 Historiaa - 1997 ei markkinoita, muutamia päätoimisia yritysvälittäjiä - 1999 Ov-barometri
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Tammikuu 2012
TYÖLLISYYSKATSAUS PohjoisPohjanmaa, Tammikuu 2012 alle 5 5 9,9 10 14,9 15 19,9 20 24,9 Lisätiedot: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus): Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue:
LisätiedotKuntatalouden syyskuulumiset
Kuntatalouden syyskuulumiset Maakuntaliitot alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhteistyössä kuntien kanssa. Sanna Lehtonen @LehtonenKL 25.9.2019 1 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus
Taulukko 1. Esiopetus LIITE 1. Oppilasmäärä 20.9.2015 Oppilasmäärä Painotettu oppilasmäärä Esiopetuksen kustannukset Esiopetuksen kustannukset / esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 145 6 071 6 114 32 276
LisätiedotYritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I
Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki
LisätiedotTyöllisyyskatsaus 11/2012
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 11/2012 Julkaisuvapaa 21.12.2012 klo 9.00 Kuvio 1. Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 2 740 enemmän
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotPALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA
PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA Margit Päätalo Johtaja 7.2.2014 1 ESITYKSEN RUNKO PALVELUT JA KANSALAISTEN YHDENVERTAISUUS SOTEALUEET TILANNE JA TARPEET OSAAVAT SOSIAALI-
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotAvoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa
Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten
LisätiedotOsavuosikatsaus tammihuhtikuu. Alavieskan kunta JY Päivitetty
Osavuosikatsaus tammihuhtikuu 2019 Alavieskan kunta 23.2019 JY Päivitetty 28.5.2019 1 Väestömuutosten ennakkotiedot huhtikuu 2019 Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Syyskuu 2011
TYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Syyskuu 2011 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Lisätiedot, ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue: johtaja Leila Helaakoski, puh. 044
Lisätiedotalle 5 5-9, , , ,9
POHJOIIS--POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS HEIINÄKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020
LisätiedotUusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus
Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintovirasto
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto Alkoholitarkastajat Ari Kilponen ja Sari Korhonen Lupasihteeri Paula Takalo Ratkaisijat Sinikka Siniluoto-Heikkinen ja Raimo Lepistö Vireille tulleita
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013
KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.
LisätiedotTietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet 18-64-vuotiaat 16-29 /
LisätiedotTyöllisyyskatsaus 8/2012
NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa 25.9.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 1 560 enemmän kuin vuotta aikaisemmin
LisätiedotPOHJOIS POHJANMAA. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Työttömien määrä väheni edelleen huhtikuussa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kuusamo 10,0 Ii Pudasjärvi Taivalkoski 12,8 13,7 15,1 Oulu 12,2 Hailuoto 9,2 Kempele
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Helmikuu 2012
TYÖLLISYYSKATSAUS PohjoisPohjanmaa, Helmikuu 2012 alle 5 5 9,9 10 14,9 15 19,9 20 24,9 Lisätiedot: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus): Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue:
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotMaakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.
Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva
Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh
Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa Rita Oinas, TtM, sh Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Kaupintie 10 00440 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kaupintie 10 00440 Helsinki Y-tunnus: 1906667-5 HAKEMUS
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotTyöllisyyskatsaus 9/2012
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa 23.10.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 2 370 enemmän kuin vuotta
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa tutuksi
Pohjois-Pohjanmaa tutuksi - kesäkuu 2015 - Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2.6.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestökehityksestä Pohjois-Pohjanmaalla on vajaa 406 000 asukasta keväällä 2015. Väestömäärä
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotPohjoisen sote-alueen valmistelu
Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Lisätiedot