Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista"

Transkriptio

1 Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista

2

3 1. Johdanto PK-YRITYSTOIMINTA on valtakunnan, alueen ja kunnan talouden kiistaton veturi. Työllisyys, työllisyyden vakaus, ostovoima ja verotulot tulevat pääosin PK-yrityksistä kautta maan ja suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (ks. Routamaa 200) suoraan tai välillisesti julkisen sektorin kautta lähes kokonaan. Jos maatalousyrittäjät lasketaan mukaan, muu tuottava osuus on minimaalinen. Suuryritysten merkitys on maaseutukunnissa marginaalinen joskin alihankintojen toimeksiantajana tärkeä. Valmistustuotannon siirtyessä enenevästi halvan työvoiman maihin, suuryritysten rooli edelleen vähenee. Valtion politiikka ja myös mm. kuntien hankintatoimi ja kaavoitus yleensä lyhytnäköisesti suosivat suuryrityksiä. Näin ollen pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten luominen ja jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Se ei kuitenkaan merkitse yritysten suoraa tukemista. Työllisyyden ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen kannalta oleellista on yritystoiminnan dynamiikka, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityskanta uusiutuu mielellään ripeämmin, kuin vanhoja yrityksiä loppuu syystä tai toisesta. Yritysten lopettaminen ei siis sinänsä ole ilmiönä ongelma vaikka se saattaa yksitäisen yrittäjän ja hänen palkkaamiensa työntekijöiden kannalta olla hyvinkin dramaattista. Alueen tai kunnan kannalta yrityksen lopettamisen merkitys on periaatteessa aina menetys, mutta tapaukset ovat erilaisia. Lopettaneet yritykset voidaan luokitella ainakin kolmeen kategoriaan esimerkiksi A) erikoisalansa ainoiksi palvelualan edustajiksi, B) työvaltaisuuden vuoksi vaikeasti korvattaviksi yrityksiksi ja C) yrityksiksi yksi muiden joukossa. Luokittelu ei missään nimessä merkitse, että jotkut yritykset olisivat toistaan arvokkaampia. Mikroyrityksistä on talouden vakaus esimerkiksi laskusuhdanteessa pitkälle kiinni. Mutta kuntaja aluepäättäjien sekä mm. rahoittajien näkökulmasta yritysten lopettamiseen varautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä riippuen siitä, mistä yrityskategoriasta on kyse. Riippumatta edellä mainituista kategorioista, jatkajavaihdos elinkelpoiselle yritykselle pitäisi olla järjestettävissä joko sukupolvenvaihdoksena tai omistajanvaihdoksena yrityskannan tason säilyttämiseksi. Oleellinen seikka on myös yrityksen kotikunnan sijainti ja luonne alueellaan. Aluekeskuksen kannalta on oleellisen tärkeää säilyttää kategorian A yritykset edes keskuskunnassa. Erikoisalansa ainoiden yritysten kuoleminen tietää alueen asteittaista hiipumista ja työikäisten siirtymistä elinkykyisiin keskuksiin. Yhdenkin erikoisliik-

4 keen loppuminen saattaa jo haavoittaa seutua, mutta ainakin jokainen uusi poistuminen tekee sen sekä palvelu- että imagonäkökulmasta. Ainutlaatuisen yrityksen loppumisessa on kysymys paljon enemmästä kuin taloudellisesta merkityksestä. Palvelujen saatavuus, työllistävät yritykset ja yksinyrittäjät pitävät alueen elinkelpoisena. Realismia on, että tulevaisuudessa ainakin työssäkäyntialueen keskuksessa, kohtuullisen bussimatkan päässä alueen sisällä, pitäisi löytyä riittävä valikoima palveluja ja erikoisliikkeitä, jotta kuntakokonaisuus olisi elinkelpoinen. Järkevillä kuntaliitoksilla voitaisiin päästä kuntarakenteeseen, jolla kyettäisiin pitämään kriittisimmät palvelut ainakin kuntakeskuksessa ja läheisyyttä vaativat palvelut myös ympäröivissä kylissä sekä säilyttää riittävä työvoima yritystoiminnalle. Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja palvelujen loppumista paikkakunnalla esimerkkialueena Pohjois-Pohjanmaa. Erillisenä tapauksena esitetään yksittäisen matkailualan yrityksen lopettaminen rahoittajien toimesta varoittavana esimerkkinä yhteiskunnalle tappiollisesta, lyhytnäköisestä yrittäjyyden alasajosta.

5 2. Esitutkimus "yritysten ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla"- case Nivala Tutkimuksessa Yrityksen ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla tarkasteltiin yritysten ja palvelujen loppumisen ilmiötä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Nivalan kunnan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa valittiin kohteeksi, koska siellä toisaalta pk-yritystoiminnalla tulisi olla keskeinen merkitys työllistäjänä ja elinkeinona maatalousyrittäjyyden lisäksi, ja koska siellä yritystoiminnan tunnusluvut antavat varoitussignaaleja. Konkurssiaste (0,8%) oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2008 viidenneksi korkein Suomessa Uudenmaan (1.0%), Keski-Pohjanmaan (0,%), Kymenlaakson ((0,%) ja Kainuun (0,2%) jälkeen (koko maan vaihteluväli 0,% - 1,0%). Yrittäjien osuus (,0%) työllisistä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 200 selvästi matalin Suomessa (toiseksi matalin Lappi 8,1% ja korkein Itä-Uusimaa,%). Pohjois-Pohjanmaan yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä oli,1 (koko maa.). Keskimääräinen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla oli 200 n (koko maa hieman yli ). (SY 200). Työllisyys on ollut nousussa, mutta talouden taantuman myötä työttömyys on kääntynyt kasvuun ja on kaikissa seutukunnissa selvästi koko maan tasoa korkeampi vaihdellen seutukunnittain n. 1% vuosina Väestön nettomuutto on ollut negatiivista Oulun seutukuntaa lukuun ottamatta vuosina Yritystoiminnan liikevaihdon muutos on ollut negatiivinen vuoden 2008 neljännestä kvarttiilis- ta lähtien kaikilla keskeisillä toimialoilla. (Kaarna & Mella 20) Lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten suhde on vuosittain 2000 luvulla ollut melko tasaista, eli lopettaneiden tilalle on syntynyt saman verran tai hieman enemmän uusia yrityksiä varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Toki kunnittain perustamis ja lopettamisluvut vaihtelevat. Vuodet 200 ja 200 ovat olleet taloudellisen nousun aikaa, jolloin uusien yritysten määrä on ollut lähes kaikissa kunnissa selvästi suurempi kuin lopettaneiden. Tosin tilastojen luvut poikkeavat merkittävästi ylöspäin todellisista, mutta lopettaneiden ja aloittaneiden suhde lienee kuitenkin tilastojen ilmaisemaa luokkaa. Tämän esitutkimuksen tarkastelujakso, onkin siinä mielessä harhainen, että uusperustannan suuresta suhteellisesta määrästä johtuen lopettaneiden yritysten tuottama menetys näyttää turhan vaatimattomalta. Erityisesti nyt vuoden 2008 neljännen kvarttiilin aikana alkanut alamäki on jatkunut ja tilastot tullevat näyttämään huolestuttavilta myös aloittavien ja lopettavien yritysten suhteen osalta. 2.1 Lopettaneet yritykset Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalta otettiin erityistarkasteluun Nivalan kaupunki, jonka katsottiin sijaintinsa ja kokonsa puolesta edustavat riittävän monipuolista yrityskantaa lopettamisilmiön tarkastelemiseksi. Alustavan vertailun perusteella useimmissa pienemmissä kunnissa lopettaneiden yritysten luonne oli siinä määrin puhtaasti yksinyrittäjä- ja

6 ammatinharjoittajapainotteinen, että lopettamisilmiön kuva olisi jäänyt hyvin yksipuoliseksi. Nivalassa on 100 asukasta Kunnallisvero% vuosinan ,%, v ,% Työttömiä 08 henkeä v. 2008, 88 henkeä v. 200 Avoimia työpaikkoja kpl v. 200 Työttömyysaste nouseva,,% v. 2008,,% v. 200 Syvemmän tarkastelun kohteeksi lopettaneiden osalta valittiin vuosi Harkinnassa oli kolmen vuoden jakso, mutta, koska aineiston hankinta oli varsinkin lopettaneilta yrittäjiltä erittäin työlästä ja, koska lopettaneiden ja aloittaneiden profiilit olivat alustavan tarkastelun mukaan vuosittain hyvin samankaltaiset tuottamatta suurtakaan lisäarvoa, yhden vuoden syvempi analyysi katsottiin riittäväksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosittain lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut välillä 28 1 yritystä lopettaneiden määrä oli uusia suurempi, mutta 200 lähtien aloittaneita on ollut enemmän. Vuonna 2008 lopettaneita oli tilaston mukaan 1. (Liitteessä 2 koko Pohjois-Pohjanmaan kehitys). Kaupparekisteristä löytyi kuitenkin vain lopettanutta yritystä vuonna Näistä kuusi () yritystä jatkaa toisena yhtiömuotona tai on myyty, ja kaksi ei koskaan aloittanutkaan toimintaansa. Eli Nivalassa oli 1 lopettanutta yritystä vuonna Todella lopettaneiden osuus yrityskannasta v oli siten 2,%. (Tilastokeskuksen mukaan %) Vastaavasti uusperustanta vaihteli välillä. Kaupparekisterissä on aloittanutta yritystä Nivalassa vuonna 200, näistä kuitenkin ainakin kahdeksan (8) on toiminut aikaisemmin eri yhtiömuodossa ja yhdeksän () yritystä eivät enää 20 olleet toiminnassa tai olivat toimineet koko ajan toisella paikkakunnalla. Myös kaksi asunto osakeyhtiötä on jätetty pois. Jäljelle jäi siis 0 aloittanutta yritystä vuodelle 200. Vuonna 200 aloittaneiden ja vuonna 2008 lopettaneiden suhde on siten 2,, mikä sinänsä on ainakin paperilla myönteistä. Vuotta aikaisemmin aloittaneita on mielekästä verrata siksi, että korvaavana toimintana ne pääsevät vauhtiin aikaisintaan koko vuoden osalta perustamista seuraavana vuonna. Aloittaneiden ja lopettaneiden määrällinen suhde toki vaihtelee vuosittain, ja tilastoharhojen vuoksi täsmällisten suhteiden selvittäminen on lähes salapoliisityötä. Tilastojen mukaan aloittaneiden ja lopettaneiden suhde vaihtelee n. 1/1 2/1, mikä keskimäärin pitäisi yritysten määrän lievässä kasvussa. Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Nivalassa vuosina Tilastokeskuksen tilaston mukaan Aloittaneet yritykset Lopettaneet Yritykset Yrityskanta

7 Esitutkimuksessa haastateltiin kaikki tavoitetut lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten yrittäjät tavoitteena saada kuva lopettamiseen liittyneistä materiaalisista seurauksista ja toisaalta aloittaneiden aikaansaamasta korvaavasta taloudellisesta tuloksesta. Siltä osin, kun yrittäjiä ei tavoitettu, tai he eivät halunneet osallistua tietojen antoon (neljä lopettaneista ja viisi aloittaneista kieltäytyi) pyrittiin selvittämään yrityksen perustiedot muista lähteistä. Lopettaneista 1 yrityksestä viisi oli osakeyhtiöitä (yksi Oyj), loput toiminimiä tai avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Yritysten raportoidut tulot yhteensä arvio Ilmoitetut maksetut verot 000 Ilmoitetut luottotappiot Ilmoitetut alv:t < Ilmoitetut ulkopuoliset työntekijät n. Kuten luvut osoittavat, lopettaneiden yritysten antamista taloudellisista luvuista ei voi tehdä mainittavia johtopäätöksiä. Yrittäjät mukaan lukien lopettaneiden yritysten koko työllistämispanos työvuosina oli vuodessa n. 0 työvuotta. Myös lopettaneiden taloudellinen merkitys oli melko vähäinen suhteessa koko yrityskantaan. Hiipumassa olleiden yritysten vero- ja ostovoimavaikutus on luonnollisesti ollut kunnan ja valtion verojen kertymään vähenevä loppua kohden. Lopettaneiden pääasialliset toimialat: Atk-konsultointi ja tukipalvelut MP-maahantuonti ja korjaus Sahateollisuuden koneet Talonrakennus 2 kpl Villisikafarmi Kuntokahvila Ravintola Visakoivutuotteet Varaosakauppa Hieronta Tekstiilikauppa Kuten listasta ilmenee, mikään lopettaneista yrityksistä ei tällä kertaa ollut kaupungin palvelutuotannon kannalta toimialaltaan erityisen kriittinen, ja, kuten jäljempänä ilmenee, toimialaltaan ainoiden tilalle oli syntynyt jo uusia, ehkä pakottaen vanhan lopettamaan. Vaikka lopettaneiden työllistämispanos ei ollut järin suuri, on jokainen yritys vähintään yrittäjänsä työllistäjä. Jokainen työllistetty on pois työttömyystilastosta ja -kustannuksista. Lopettamisen syyt olivat seuraavat: Hinnat poljettu niin alas, liikaa kilpailijoita Konkurssi -lopetettu koska kaksi osakasta kuoli lyhyen ajan sisällä Alanvaihto, oli sivutulokokeilu Konkurssi Siirtyi toiselle alalle Sairaseläkkeelle Muuttanut ulkomaille Myynyt yrityksen, pitää välivuotta Lopetti kannattamattomuuden vuoksi Viidestä omistajasta erosi yksi ensin pois vieden kaksi pääasiakasta, kaksi omistajaa muutti pois paikkakunnalta lopettaen, kahdelle jäljelle jäävälle ei toimintaedellytyksiä. Omistajien sitoutumisen puute. Kysyttäessä lopettaneiden toiveita kunnalta, valtiolta tai yrittäjäjärjestöltä yrittäjät osoittivat hyvää yrittäjähenkeä ja halua tulla omillaan toimeen. Lähes ainoa toive oli, että ensimmäiset pari kolme vuotta uusien yritysten pitäisi saada verohelpotuksia, että rahaa voisi käyttää yrityksen kehittämiseen. Lisäksi yksi yrittäjä olisi halunnut kunnalta alennusta vuokraan toimiessaan kunnan omistamassa kiinteistössä.

8 2.2 Uudet yritykset Kaupparekisterin mukaan Nivalassa perustettiin vuonna 200 uutta yritystä. Selvityksen mukaan uusia yrityksiä oli kuitenkin vain 0, joukossa kolme maatalousalan yritystä. 2 yrittäjää suostui haastatteluun. Haastatelluissa yrityksissä oli yrittäjien lisäksi päätoimisia työntekijöitä n. 0 henkeä. Yksi yritys oli jo lopettanut yrittäjän tapaturman vuoksi. Tulot ja verot olivat yksittäistapauksissa selvästi suuremmat kuin lopettaneiden, joten uusperustanta on keskimäärin korvannut lopettaneiden menettämät työpaikat sekä verotulot ja ostovoiman, vaikka osa uusista yrityksistä on melko vähätuloisia ammatinharjoittajia. Uusien yritysten toimialarakenne kuvaa hyvin sitä, että yritystoiminta on hyvin yksinyrittäjävaltaista osin korvaten lopettaneita samoilla toimialoilla. Uusien yritysten toimialat olivat pääasiassa seuraavat: Rakennus- ja konekunnostus, maalaus yms. MP-osien ym. vähittäiskauppa Maansiirto Muuraus ja rappaus Koneurakointi (2) Kaivinkoneurakointi Finanssiasiantuntija Kuljetus Traktoriurakointi Kotipalvelu Metsäpalvelu Rakennus ja hitsaus (lopettanut) Käytetyn tavaran kauppa (muuttanut) Kuorma-autoliikenne Pizza, kebab Maataloustuotanto () Kirvesmiestyöt Agentuuri Hierontapalvelu Koti- ja hoivapalvelut Fysioterapia ja muut hoidot Hius- ja kauneuskeskus Kampaamo ICT-palvelu Hevostalli Uusien yritysten perustajilla oli joitakin toiveita tuesta, esimerkiksi: Asiat ja paperit hankalia hoitaa, laajennettaessa yritystä hankalaa, rahoitus T:men ja Oy:n välillä eroaa liikaa. Yrittäjäapu on ihan hyvä; paikallinen toimisto. Ei oikein osaa sanoa, mitä tukea pitäisi olla. Haluaisi kaikki pakolliset maksut, verot, eläkemaksut ym. pienemmiksi, parempaa hintaa työstä ja polttoainekustannukset pienemmiksi. Työnantajamaksuihin helpotuksia, liian kallista palkata apua. Alv. pois! Haluaisi jonkinlaista tukea, joka auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Ei odota tukea, kun vaan saisi olla rauhassa. Kannustimia kaupungilta yrityksen kehittämiseksi. Kunta voisi auttaa tilojen tai tonttien hankinnassa. Haluaisi verotukseen tai rahoitukseen liittyvää tukea. Haluaisi mahdollisuuden päästä tekemään Nivalan kaupungillekin töitä; ei onnistu koska päätökset tehdään saunassa, vaikka parempi kalusto ja halvempi hinta. Haluaisi investointitukea, neuvontaa tilaisuuksia ja tiedonantoa, alempi ALVkanta, enemmän palveluseteleitä vanhuksille, että he pystyisivät käyttämään palveluja > tuo säästöä koska vanhukset pystyvät asumaan kotona pidempään. Haluaa kriisiapua, kun tilakauppojen jälkeen velka ylittää liikevaihdon (maatalousyrittäjä). Haluaisi kunnalta työllistämistukea, jos tulisi puolella vastaan, niin voisi palkata 2- työntekijää kesäisin enemmän. Pääomaveroa alemmas. Haluaa tukea neuvottelupuolelle sopimusten

9 tekoon yritysten kanssa. Ei tiennyt veroista, liikevaihdosta mitään (ravintola-ala). Ei saanut edes starttirahaa, koska ei halunnut mennä koulutukseen. Edes kerran kymmenessä vuodessa ALV-vapaa vuosi, että voisi tehdä investointeja, pienyrittäjät eivät hyödy yrittäjäjärjestöistä (messualennus ainut etu). Jonkinlaista lomatukea yrittäjille, ei voi pitää kuin palkatonta lomaa. Uusien yritysten maksamat yritysverot vaihtelivat /vuosi. Joku yksittäinen suurempikin summa raportoitiin. 2. Lopettamisen ja uusperustannan seurauksia Lopettaneiden yrittäjien raportoimat tulot ja verot vaihtelivat tarkkuudeltaan suuresti, joten laskennallisesti, jos yritykset olisivat jatkaneet toimintaansa normaalisti ja menestyksekkäästi Nivalan keskitason mukaan, yrittäjien ja työntekijöiden vuotuinen verotulo valtiolle ja kunnalle sekä ostovoima vuoden 2008 ja kolmen vuoden jaksossa olisi ollut taulukossa 2 esitetyn suuruusluokkaa ja huomattavasti pienemmät kuin aloittaneiden yritysten korvaava tuotto. Lopettamisesta seurannut menetetty verotuotto varsinkaan kunnalle ei ole ollut vähäinen, ja välillisesti melkoinen ostovoima on tuottanut lisää verotuloja sekä tukenut alueen palveluyrityksiä. Jokainen lopettava yritys on siten menetys kunnalle. Vaikka vuosille osui varsin positiivinen noususuhdanne, oli tilanne esimerkiksi vuosina alavireinen, kun lopettaneita oli hieman enemmän. Koska osa niin lopettaneista kuin aloittaneistakin yrityksistä on toiminut varsin pienellä volyymilla, osa sivutoimisesti, ovat todelliset tuottoluvut pienemmät, vaikka menestyneimmät yritykset ja palkansaajat toisaalta keskiarvoja kohottavat. Lukujen tarkoitus onkin osoittaa suhteet ja suuruusluokka. Lopettaneet yritykset raportoivat vain n euron luottotappiot, mikä sinänsä on varsin vähäinen ottaen huomioon mm. kolme konkurssia. Todellinen luku saattaa olla jonkin verran korkeampi. Kiinteistöjen osalta ei aiheutunut tappioita, koska lopettaneiden yritysten kiinteistöt olivat lopettamisen jälkeen muussa käytössä Taulukko 2. Laskennallinen verotulojen ja ostovoiman menetys yrityksen lopettaessa verrattuna yritysten tavanomaiseen menestykseen Nivalan kunnassa 2008 ja verrattuna vastaaviin lukuihin samaan aikaan edellisinä vuosina aloittaneiden tuotokseen vuoden viiveellä. Aika 2008 Lopettaneet Aloittaneet 200 Lopettaneet Aloittaneet Verot valtiolle T Verot kunnalle T Ostovoima T

10 ja vuokratut tilat uusilla vuokralaisilla. Positiivista on, että lopettaneiden palveluksessa olleet työntekijät kuten myös yrittäjät olivat nopeasti löytäneet uuden työpaikan, eikä työttömäksi jääneitä raportoitu lainkaan. Kaudelle osunut suotuisa uusperustanta on osaltaan hoitanut työllisyyden. Mentaalisista seurauksista ei tullut mainintoja. Kahdessa tapauksessa (1% lopettaneista) omistajanvaihdosohjaus olisi saattanut auttaa elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamisessa. Kyseisellä jaksolla uusperustanta korvasi hyvin lopettaneiden aiheuttaman menetyksen. Se ilmenee myös hyvin kunnan yhteisöverotuotossa, joka sekä määrällisesti että asukasta kohden oli korkealla vuosina Varoituksen signaali lopettamisen vaaroista tuli jo vuonna 200, jolloin yhteisöveron tuotto oli huomattavasti pienempi. Näin ollen lopettaneiden yritysten problematiikkaa ei ole syytä vähätellä.

11 . Johtopäätöksiä Yritysten lopettamista ja uusperustantaa koskeva tilastointi ei näytä kertovan totuutta edes nimeksi. Molempien osalta todelliset luvut olivat tilastoituja huomattavasti pienemmät. Jos yritysten määrää koskevia tietoja aiotaan käyttää, olisi ehkä kehitettävä paikallisesti tarkempi seuranta käyttäjän toimesta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjä asian luulisi kiinnostavan. Nivalankin esimerkki osoittaa, että tärkeää on uusperustannan dynamiikka uusia yrityksiä pitää syntyä riittävässä suhteessa lopettaneihin. Jo toisena vuonna uusien yritysten tuottavuus ainakin tässä tapauksessa ylitti hiipuvien yritysten viimeisten vuosien tuottavuuden. Tosin on huomattava, että uusien yritysten alkuvuosien menestys ja tuottavuus on hyvin vaihtelevaa samoin kuin yritysten luonne. Poikkeuksena lopettaneiden joukossa ovat lähinnä ne yritykset, jotka loppuvat jatkajan puutteessa. Siten omistajanvaihdosjärjestelyillä voitaisiin pelastaa useita elinkelpoisia yrityksiä. Uusperustanta osin tappaa vanhaa kilpailutilanteessa, mikä sinänsä on luontaista kilpailua; tukitoimia kuten esimerkiksi starttirahaa ei kuitenkaan pidä suunnata päällekkäiseen toimintaan. Nivalan esimerkissä oli useita tapauksia, joissa samoihin aikoihin perustettiin uusi yritys alalle, jolta toinen lopettaa mm. kysynnän laimeuden vuoksi. Näin ollen kaikelle uusperustannallekaan ei voi ennustaa kovin menestyksellistä tulevaisuutta. Kysynnän ja tarjonnan laki hoitaa ylitarjonnan, joskin valitettavasti se merkitsee monen yrityksen loppua jo kolmannen vuoden kriittisessä vaiheessa. Elinkykykyisille pitäisi löytää jatkaja; mikä taho arvioi ja toimii? Lajinsa ainoita ei saisi alueen palveluatarjonta- ja imagosyistä päästää häviä- mään, jos on potentiaalista kysyntää. Kerran lopettanutta yritystä esimerkiksi erikoisliikkeiden alalla on varsin vaikeata saada syntymään uudelleen. Jatkamiskykyiset yritykset tulisi neuvoa hyvissä ajoin omistajanvaihdosasiantuntijoiden puheille, koska yrittäjät eivät sitä omatoimisesti juurikaan tee. Myös oppisopimusjärjestelmää pitäisi enemmän käyttää jatkajaongelmien ratkaisemiseen. Useimmat lopettaneet yritykset ovat omistajansa näköisiä, ja siten jatkajan löytäminen tai järjestäminen on hankalaa tai mahdotonta. Yritysmuodot painottuvat ei-osakeyhtiöihin, jolloin omistuksen siirto on vielä hankalampaa; se ei käy vain osakeomistuksen siirrolla. Yrityksiä pitäisikin kannustaa osakeyhtiömuotoon. Pienyrityksen immateriaalisen hinnan arvottaminen on hankalaa, ostaminen riskialtista ja rahoituksen saanti vaikeaa varsinkin vakuuksien puuttuessa. Kunnan ja alueen palvelutason säilyttämiseksi päättäjien tulisi olla riittävästi tietoisia yritysten moninaisuudesta ja erityisesti tiettyjen avainyritysten lopettamisen uhasta. Nykyiset tilastot ja järjestelmät tuskin antavat riittävää tietoa, ja varoitussignaalit yrityksen loppumisesta tullevat liian myöhään esimerkiksi jatkajaproblematiikan hoitamiseksi. Tosin monet sukupolven- ja omistajanvaihdosohjelmat ovat edistäneet tilannetta paikoitellen huomattavastikin, mutta pienyritysvaltaisuus ja yrittäjien ajan-, tiedon ja innon puute jatkajaongelmien ratkaisemiseen edellyttää entistä suurempaa panostusta omistajanvaihdosratkaisujen lisäämisen ja monipuolistamiseen. Nivalan otos lopettaneista yrityksistä osoitti, että lopettaneiden ja aloittaneiden määrä on pitkällä aikavälillä suhteellisen tasoissa; noususuhdanteessa aloittaneiden määrän on ollut hieman

12 suurempi. Tämän varaan ei kuitenkaan ole syytä tulevaisuutta laskea. Yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä. Taantuma on heikentänyt elinkeinoelämää, ja työttömyys koko alueella on viime vuosina kasvanut. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla mm. Oulun seutukunta pärjäilee edelleen erityisesti ICT-klusterin voimin kohtalaisesti, on esimerkiksi Nivala-Haapajärven seutukuntatasolla yritystoiminta laantunut ja työttömyys kasvanut roimasti mm. Kärsämäellä toimineen huonekaluvalmistajan lopettaessa toimintansa. Lisää lopettamisia on luvassa mm. kaivos- ja leipomoaloilla. Pohjois-Pohjanmaalla oli tilaston mukaan lopettaneita yrityksiä vuonna 2008 ja 1 vuonna 200. Nivalan esimerkin mukaan omistajanvaihdosapua Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsisi alakanttiin arvioiden vuosittain noin 2 yritystä ja tulevaisuudessa enenevässä määrin yrittäjien keski-iän kasvaessa. Yritysten jatkuvuuteen on siis syytä panostaa, vaikka uusperustanta lukumääräisesti on samaa tai jopa korkeampaa luokkaa kuin lopettaneiden määrä. Usein uuspeperustanta tilastollisesti on kuitenkin lopettaneen yrittäjän yrittämistä uudella tai lähitoimialalla, ja työllistämisvaikutukset rajallisia. Nivalan esimerkki myös osoitti, että uusperustanta on usein myös uuden yrittäjän tulemista alalle, jossa kysyntä ei riitä usealle toimijalle, joten uusperustanta on monasti vanhemman yrityksen, usein myös molempien loppu. Työvoiman saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla on useimmissa seutukunnissa hyvä, joten sen puolesta tilaa yrittäjyydelle on. Suomi elää PK-yrittäjyydestä.

13 1

14 Case Husky Excursions Pohjois-Suomessa toimivan Husky Excursions yrityksen lopettamisen tapaus on opettavainen case elinkelpoisen yrityksen aiheettomasta lopettamisesta rahoittajien toimesta. Aiheeton lopettaminen tuottaa taloudellista tappiota sekä rahoittajille, yhteiskunnalle että erityisesti yrittäjälle henkisten kärsimysten ja työuran pilaamisen vuoksi. Husky Excursions järjesti koiravaljakkoajelua matkailijoille vuosikausia menestyksellisesti vuoteen 2008 saakka. Husky Excursions yritys työllisti neljä henkilöä täysivuotisesti sekä noin seitsemän sesonkityöntekijää, yhteensä kymmenisen työvuotta yrittäjäpariskunta mukaan lukien. Iso pohjoisen lähes monopoliasemassa oleva matkailun markkinointiyhtiö myi Husky Excursions palvelut asiakkaille, jotka olivat pääasiassa turisteja pohjoiseen tuottavia kotimaisia ja ulkomaisia matkatoimistoja. Markkinointiyhtiö oli kuitenkin erityisen ahne perien lähes 80% myydystä asiakastulosta. Luonnollisesti tällainen sopimus ei ollut kannattava yrittäjälle, jonka piti kustantaa koirat, ravinto, varusteet, tilat ym. Vuonna 200 yrittäjä irtisanoi markkinointisopimuksen ja alkoi myydä palvelujaan suoraan asiakkaille. Muutoksesta aiheutui välivuosi, minkä johdosta vuoden 2008 kysyntä oli tilapäisesti pohjalukemissa. Husky Excursions yrityksellä oli velkaa Finnveralle n. 000 euroa, ja vakuutusyhtiöllä oli saatavia kuutisen tuhatta euroa. Husky Excursions yrityksen talousasioista vastaava henkilö ei ollut hoitanut lyhennyksiä aivan ajallaan eikä informoinut yrittäjää laskuista. Pienistä maksuviiveistä turhan herkästi pelästyneet rahoittajat hakivat yrityksen konkurssiin yrittäjän yllätykseksi. Rahoittajat eivät kuunnelleet yrittäjän selityksiä tietokatkoksesta eikä markkinointijärjestelmän muutoksesta, joka aiheutti pitkään kannattavasti toimivalle yritykselle tilapäisen myyntikapasiteetin laskun. Yritys siis haettiin varsin lyhytnäköisesti konkurssiin kykenemättä arvioimaan yritystoiminnan potentiaalia eteenpäin. Konkurssipesä myytiin vuoden kuluttua noin euron hinnasta. Asianajopalkkioiden jälkeen Finnvera lienee saanut konkurssipesältä muutaman tuhannen euroa ja vakuutusyhtiö tuskin mitään. Yritys loppui, yrittäjä joutui

15 työttömyyskortistoon, samoin yrittäjän vaimo ja kaikki työntekijät. Lisäksi konkurssitilanne johti yrittäjän avioeroon inhimilliseni seurauksineen mm. lasten joutuessa eroon toisesta vanhemmasta. Yrittäjän hienosti rakentamat yritystoiminnan monipuolistamista palveleva rakennukset ja koiratarha luultavasti lahoavat paikalleen. Rahoittajien kanssa hyvissä väleissä ollut monopolimatkanjärjestäjä halusi vain yrittäjän pois, yrittäjän hallussa olevan koiravaljakko- ja moottorikelkkailualueen käyttöönsä ja jatkaa koiravaljakkoyrittäjien palvelujen ryöstöhintaista myyntiä. Tapauksen opetus kohdistuu lähinnä rahoittajiin, erityisesti Finnveraan, jonka henkilöstön rekrytointi painottunee lähinnä tilintarkastajatyyppien valintaan (ks. Routamaa & Hautala 0) sillä seurauksella, että rahoitus- ja konkurssihakemuspäätökset perustuvat monesti kyvyttömyyteen nähdä pitkäjänteistä kokonaisuutta yritystoiminnassa, jolloin elin- ja kehityskelpoisia yrityksiä tapetaan. Henkilöstön rekrytoinnissa erilaisten persoonallisuuksien tunteminen ja tunnistaminen lienee varsin puutteellista näissä organisaatioissa. Sama ongelma saattaa olla muidenkin rahoitusyhtiöiden rekrytoinnissa, ja se tulee kalliiksi sekä yrityksille että yhteiskunnalle ja erityisesti yrittäjille. Noin kymmenen työvuoden vuosittaiset työttömyys- ja asumistukikorvaukset kaatuivat yhteiskunnan korvattavaksi tässäkin casessa. Valitettava lisäpiirre matkailualallakin on, että rahoittajat, kuntapäättäjät ja viranomaiset suosivat alan suuria toimijoita mahdollistaen monopolisen tai oligopolisen tilan paikallisten pienyrittäjien tappioksi. 1

16

17 Viitteet Kaarna, A. & Mella I. (20). Maakuntien suhdannekehitys TEMamalyysejä 20. Routamaa, V. (200). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere Routamaa, V. & Hautala, T.M. (200). Katse naamion taa Itsetuntemuksesta voimaa, Leadec-Kustannus. ( s.) SY (200). Pk-yritysten rooli Suomessa Tilastokeskus, StatFin

18 Tilastotietoja Nivalasta Liite asukasluku veroprosentti 1, 1, 1, 20,0 kunnallisvero T/as yhteisövero yhteisövero T/as 8 8 työllisyystilasto työttömät yli 1v. työttömänä avoimet työpaikat 2 työttömyysaste,2,1,2,,,,

19 Pohjois-Pohjanmaan tilastokatsaus Taulukko. Aloittaneet, lopettaneet yritykset, yrityskanta (AL=aloittaneet, LO=lopettaneet, YK=yrityskanta) Liite 2 Lähde: Tilastokeskus, StatFin OULUN SK OULUNKAAREN SK RAAHEN SK SIIKALATVAN SK NIVALAN-HAAPAJÄRVEN SK YLIVIESKAN SK KOILLISMAA POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ii Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Haapavesi Pyhäntä Siikalatva Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Ylivieska Kuusamo Taivalkoski AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK AL. LO. YK

20 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Tekijä: Vesa Routamaa, Vaasa 20 Paino: PK-paino Oy, 20

Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto

Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Suomen Yrittäjien XX Kunnallisjohdon seminaari 23.-24.5.2012 Teema 2 Kasvua ja elinvoimaa kuntiin onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Professori

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista;

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 9/2012

Työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa 23.10.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 2 370 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi Pohjois-Pohjanmaa tutuksi - kesäkuu 2015 - Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2.6.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestökehityksestä Pohjois-Pohjanmaalla on vajaa 406 000 asukasta keväällä 2015. Väestömäärä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien työpaikkojen määrä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Suomen Uusyrityskeskukset ry. Huhtikuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Suomen Uusyrityskeskukset ry. Huhtikuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Suomen Uusyrityskeskukset ry Huhtikuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskuksien kautta vuosina 2009-2013 perustettujen yritysten nykytilaa ja taloudellista

Lisätiedot

alle 5 5-9, , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Reisj ärv i 8,2 %

alle 5 5-9, , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Reisj ärv i 8,2 % TYÖLLISYYSKATSAUS MAALISKUU 2010 Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Reisj ärv i 8,2 % alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 10/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2010 UTSJOKI Vaasa TYKS TAYS HYKS OYS

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 12/2014

Työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa 20.01.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työnhakijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisen vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Tämä raportti on tarkoitettu

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 11/2014

Työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työnhakijoiden kokonaismäärä kasvoi vuoden takaisesta

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin talous

Sairaanhoitopiirin talous POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET HAILUOTO ka -08 ja -09 12 510 -Sisältää eri tileiltä kootut määrärahat 8 266 1 168 11 440 2 658 Esh palvelut - 535-793 Henkilöstökuluosuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen jatkuu laskusuuntaisena Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 6,7 prosenttia vuoden 2013 neljännellä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot