Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista"

Transkriptio

1 Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista

2

3 1. Johdanto PK-YRITYSTOIMINTA on valtakunnan, alueen ja kunnan talouden kiistaton veturi. Työllisyys, työllisyyden vakaus, ostovoima ja verotulot tulevat pääosin PK-yrityksistä kautta maan ja suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella (ks. Routamaa 200) suoraan tai välillisesti julkisen sektorin kautta lähes kokonaan. Jos maatalousyrittäjät lasketaan mukaan, muu tuottava osuus on minimaalinen. Suuryritysten merkitys on maaseutukunnissa marginaalinen joskin alihankintojen toimeksiantajana tärkeä. Valmistustuotannon siirtyessä enenevästi halvan työvoiman maihin, suuryritysten rooli edelleen vähenee. Valtion politiikka ja myös mm. kuntien hankintatoimi ja kaavoitus yleensä lyhytnäköisesti suosivat suuryrityksiä. Näin ollen pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten luominen ja jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Se ei kuitenkaan merkitse yritysten suoraa tukemista. Työllisyyden ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen kannalta oleellista on yritystoiminnan dynamiikka, jolla tarkoitetaan sitä, että yrityskanta uusiutuu mielellään ripeämmin, kuin vanhoja yrityksiä loppuu syystä tai toisesta. Yritysten lopettaminen ei siis sinänsä ole ilmiönä ongelma vaikka se saattaa yksitäisen yrittäjän ja hänen palkkaamiensa työntekijöiden kannalta olla hyvinkin dramaattista. Alueen tai kunnan kannalta yrityksen lopettamisen merkitys on periaatteessa aina menetys, mutta tapaukset ovat erilaisia. Lopettaneet yritykset voidaan luokitella ainakin kolmeen kategoriaan esimerkiksi A) erikoisalansa ainoiksi palvelualan edustajiksi, B) työvaltaisuuden vuoksi vaikeasti korvattaviksi yrityksiksi ja C) yrityksiksi yksi muiden joukossa. Luokittelu ei missään nimessä merkitse, että jotkut yritykset olisivat toistaan arvokkaampia. Mikroyrityksistä on talouden vakaus esimerkiksi laskusuhdanteessa pitkälle kiinni. Mutta kuntaja aluepäättäjien sekä mm. rahoittajien näkökulmasta yritysten lopettamiseen varautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä riippuen siitä, mistä yrityskategoriasta on kyse. Riippumatta edellä mainituista kategorioista, jatkajavaihdos elinkelpoiselle yritykselle pitäisi olla järjestettävissä joko sukupolvenvaihdoksena tai omistajanvaihdoksena yrityskannan tason säilyttämiseksi. Oleellinen seikka on myös yrityksen kotikunnan sijainti ja luonne alueellaan. Aluekeskuksen kannalta on oleellisen tärkeää säilyttää kategorian A yritykset edes keskuskunnassa. Erikoisalansa ainoiden yritysten kuoleminen tietää alueen asteittaista hiipumista ja työikäisten siirtymistä elinkykyisiin keskuksiin. Yhdenkin erikoisliik-

4 keen loppuminen saattaa jo haavoittaa seutua, mutta ainakin jokainen uusi poistuminen tekee sen sekä palvelu- että imagonäkökulmasta. Ainutlaatuisen yrityksen loppumisessa on kysymys paljon enemmästä kuin taloudellisesta merkityksestä. Palvelujen saatavuus, työllistävät yritykset ja yksinyrittäjät pitävät alueen elinkelpoisena. Realismia on, että tulevaisuudessa ainakin työssäkäyntialueen keskuksessa, kohtuullisen bussimatkan päässä alueen sisällä, pitäisi löytyä riittävä valikoima palveluja ja erikoisliikkeitä, jotta kuntakokonaisuus olisi elinkelpoinen. Järkevillä kuntaliitoksilla voitaisiin päästä kuntarakenteeseen, jolla kyettäisiin pitämään kriittisimmät palvelut ainakin kuntakeskuksessa ja läheisyyttä vaativat palvelut myös ympäröivissä kylissä sekä säilyttää riittävä työvoima yritystoiminnalle. Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja palvelujen loppumista paikkakunnalla esimerkkialueena Pohjois-Pohjanmaa. Erillisenä tapauksena esitetään yksittäisen matkailualan yrityksen lopettaminen rahoittajien toimesta varoittavana esimerkkinä yhteiskunnalle tappiollisesta, lyhytnäköisestä yrittäjyyden alasajosta.

5 2. Esitutkimus "yritysten ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla"- case Nivala Tutkimuksessa Yrityksen ja palvelujen loppuminen paikkakunnalla tarkasteltiin yritysten ja palvelujen loppumisen ilmiötä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti Nivalan kunnan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa valittiin kohteeksi, koska siellä toisaalta pk-yritystoiminnalla tulisi olla keskeinen merkitys työllistäjänä ja elinkeinona maatalousyrittäjyyden lisäksi, ja koska siellä yritystoiminnan tunnusluvut antavat varoitussignaaleja. Konkurssiaste (0,8%) oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2008 viidenneksi korkein Suomessa Uudenmaan (1.0%), Keski-Pohjanmaan (0,%), Kymenlaakson ((0,%) ja Kainuun (0,2%) jälkeen (koko maan vaihteluväli 0,% - 1,0%). Yrittäjien osuus (,0%) työllisistä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 200 selvästi matalin Suomessa (toiseksi matalin Lappi 8,1% ja korkein Itä-Uusimaa,%). Pohjois-Pohjanmaan yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä oli,1 (koko maa.). Keskimääräinen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla oli 200 n (koko maa hieman yli ). (SY 200). Työllisyys on ollut nousussa, mutta talouden taantuman myötä työttömyys on kääntynyt kasvuun ja on kaikissa seutukunnissa selvästi koko maan tasoa korkeampi vaihdellen seutukunnittain n. 1% vuosina Väestön nettomuutto on ollut negatiivista Oulun seutukuntaa lukuun ottamatta vuosina Yritystoiminnan liikevaihdon muutos on ollut negatiivinen vuoden 2008 neljännestä kvarttiilis- ta lähtien kaikilla keskeisillä toimialoilla. (Kaarna & Mella 20) Lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten suhde on vuosittain 2000 luvulla ollut melko tasaista, eli lopettaneiden tilalle on syntynyt saman verran tai hieman enemmän uusia yrityksiä varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Toki kunnittain perustamis ja lopettamisluvut vaihtelevat. Vuodet 200 ja 200 ovat olleet taloudellisen nousun aikaa, jolloin uusien yritysten määrä on ollut lähes kaikissa kunnissa selvästi suurempi kuin lopettaneiden. Tosin tilastojen luvut poikkeavat merkittävästi ylöspäin todellisista, mutta lopettaneiden ja aloittaneiden suhde lienee kuitenkin tilastojen ilmaisemaa luokkaa. Tämän esitutkimuksen tarkastelujakso, onkin siinä mielessä harhainen, että uusperustannan suuresta suhteellisesta määrästä johtuen lopettaneiden yritysten tuottama menetys näyttää turhan vaatimattomalta. Erityisesti nyt vuoden 2008 neljännen kvarttiilin aikana alkanut alamäki on jatkunut ja tilastot tullevat näyttämään huolestuttavilta myös aloittavien ja lopettavien yritysten suhteen osalta. 2.1 Lopettaneet yritykset Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalta otettiin erityistarkasteluun Nivalan kaupunki, jonka katsottiin sijaintinsa ja kokonsa puolesta edustavat riittävän monipuolista yrityskantaa lopettamisilmiön tarkastelemiseksi. Alustavan vertailun perusteella useimmissa pienemmissä kunnissa lopettaneiden yritysten luonne oli siinä määrin puhtaasti yksinyrittäjä- ja

6 ammatinharjoittajapainotteinen, että lopettamisilmiön kuva olisi jäänyt hyvin yksipuoliseksi. Nivalassa on 100 asukasta Kunnallisvero% vuosinan ,%, v ,% Työttömiä 08 henkeä v. 2008, 88 henkeä v. 200 Avoimia työpaikkoja kpl v. 200 Työttömyysaste nouseva,,% v. 2008,,% v. 200 Syvemmän tarkastelun kohteeksi lopettaneiden osalta valittiin vuosi Harkinnassa oli kolmen vuoden jakso, mutta, koska aineiston hankinta oli varsinkin lopettaneilta yrittäjiltä erittäin työlästä ja, koska lopettaneiden ja aloittaneiden profiilit olivat alustavan tarkastelun mukaan vuosittain hyvin samankaltaiset tuottamatta suurtakaan lisäarvoa, yhden vuoden syvempi analyysi katsottiin riittäväksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosittain lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut välillä 28 1 yritystä lopettaneiden määrä oli uusia suurempi, mutta 200 lähtien aloittaneita on ollut enemmän. Vuonna 2008 lopettaneita oli tilaston mukaan 1. (Liitteessä 2 koko Pohjois-Pohjanmaan kehitys). Kaupparekisteristä löytyi kuitenkin vain lopettanutta yritystä vuonna Näistä kuusi () yritystä jatkaa toisena yhtiömuotona tai on myyty, ja kaksi ei koskaan aloittanutkaan toimintaansa. Eli Nivalassa oli 1 lopettanutta yritystä vuonna Todella lopettaneiden osuus yrityskannasta v oli siten 2,%. (Tilastokeskuksen mukaan %) Vastaavasti uusperustanta vaihteli välillä. Kaupparekisterissä on aloittanutta yritystä Nivalassa vuonna 200, näistä kuitenkin ainakin kahdeksan (8) on toiminut aikaisemmin eri yhtiömuodossa ja yhdeksän () yritystä eivät enää 20 olleet toiminnassa tai olivat toimineet koko ajan toisella paikkakunnalla. Myös kaksi asunto osakeyhtiötä on jätetty pois. Jäljelle jäi siis 0 aloittanutta yritystä vuodelle 200. Vuonna 200 aloittaneiden ja vuonna 2008 lopettaneiden suhde on siten 2,, mikä sinänsä on ainakin paperilla myönteistä. Vuotta aikaisemmin aloittaneita on mielekästä verrata siksi, että korvaavana toimintana ne pääsevät vauhtiin aikaisintaan koko vuoden osalta perustamista seuraavana vuonna. Aloittaneiden ja lopettaneiden määrällinen suhde toki vaihtelee vuosittain, ja tilastoharhojen vuoksi täsmällisten suhteiden selvittäminen on lähes salapoliisityötä. Tilastojen mukaan aloittaneiden ja lopettaneiden suhde vaihtelee n. 1/1 2/1, mikä keskimäärin pitäisi yritysten määrän lievässä kasvussa. Taulukko 1. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Nivalassa vuosina Tilastokeskuksen tilaston mukaan Aloittaneet yritykset Lopettaneet Yritykset Yrityskanta

7 Esitutkimuksessa haastateltiin kaikki tavoitetut lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten yrittäjät tavoitteena saada kuva lopettamiseen liittyneistä materiaalisista seurauksista ja toisaalta aloittaneiden aikaansaamasta korvaavasta taloudellisesta tuloksesta. Siltä osin, kun yrittäjiä ei tavoitettu, tai he eivät halunneet osallistua tietojen antoon (neljä lopettaneista ja viisi aloittaneista kieltäytyi) pyrittiin selvittämään yrityksen perustiedot muista lähteistä. Lopettaneista 1 yrityksestä viisi oli osakeyhtiöitä (yksi Oyj), loput toiminimiä tai avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Yritysten raportoidut tulot yhteensä arvio Ilmoitetut maksetut verot 000 Ilmoitetut luottotappiot Ilmoitetut alv:t < Ilmoitetut ulkopuoliset työntekijät n. Kuten luvut osoittavat, lopettaneiden yritysten antamista taloudellisista luvuista ei voi tehdä mainittavia johtopäätöksiä. Yrittäjät mukaan lukien lopettaneiden yritysten koko työllistämispanos työvuosina oli vuodessa n. 0 työvuotta. Myös lopettaneiden taloudellinen merkitys oli melko vähäinen suhteessa koko yrityskantaan. Hiipumassa olleiden yritysten vero- ja ostovoimavaikutus on luonnollisesti ollut kunnan ja valtion verojen kertymään vähenevä loppua kohden. Lopettaneiden pääasialliset toimialat: Atk-konsultointi ja tukipalvelut MP-maahantuonti ja korjaus Sahateollisuuden koneet Talonrakennus 2 kpl Villisikafarmi Kuntokahvila Ravintola Visakoivutuotteet Varaosakauppa Hieronta Tekstiilikauppa Kuten listasta ilmenee, mikään lopettaneista yrityksistä ei tällä kertaa ollut kaupungin palvelutuotannon kannalta toimialaltaan erityisen kriittinen, ja, kuten jäljempänä ilmenee, toimialaltaan ainoiden tilalle oli syntynyt jo uusia, ehkä pakottaen vanhan lopettamaan. Vaikka lopettaneiden työllistämispanos ei ollut järin suuri, on jokainen yritys vähintään yrittäjänsä työllistäjä. Jokainen työllistetty on pois työttömyystilastosta ja -kustannuksista. Lopettamisen syyt olivat seuraavat: Hinnat poljettu niin alas, liikaa kilpailijoita Konkurssi -lopetettu koska kaksi osakasta kuoli lyhyen ajan sisällä Alanvaihto, oli sivutulokokeilu Konkurssi Siirtyi toiselle alalle Sairaseläkkeelle Muuttanut ulkomaille Myynyt yrityksen, pitää välivuotta Lopetti kannattamattomuuden vuoksi Viidestä omistajasta erosi yksi ensin pois vieden kaksi pääasiakasta, kaksi omistajaa muutti pois paikkakunnalta lopettaen, kahdelle jäljelle jäävälle ei toimintaedellytyksiä. Omistajien sitoutumisen puute. Kysyttäessä lopettaneiden toiveita kunnalta, valtiolta tai yrittäjäjärjestöltä yrittäjät osoittivat hyvää yrittäjähenkeä ja halua tulla omillaan toimeen. Lähes ainoa toive oli, että ensimmäiset pari kolme vuotta uusien yritysten pitäisi saada verohelpotuksia, että rahaa voisi käyttää yrityksen kehittämiseen. Lisäksi yksi yrittäjä olisi halunnut kunnalta alennusta vuokraan toimiessaan kunnan omistamassa kiinteistössä.

8 2.2 Uudet yritykset Kaupparekisterin mukaan Nivalassa perustettiin vuonna 200 uutta yritystä. Selvityksen mukaan uusia yrityksiä oli kuitenkin vain 0, joukossa kolme maatalousalan yritystä. 2 yrittäjää suostui haastatteluun. Haastatelluissa yrityksissä oli yrittäjien lisäksi päätoimisia työntekijöitä n. 0 henkeä. Yksi yritys oli jo lopettanut yrittäjän tapaturman vuoksi. Tulot ja verot olivat yksittäistapauksissa selvästi suuremmat kuin lopettaneiden, joten uusperustanta on keskimäärin korvannut lopettaneiden menettämät työpaikat sekä verotulot ja ostovoiman, vaikka osa uusista yrityksistä on melko vähätuloisia ammatinharjoittajia. Uusien yritysten toimialarakenne kuvaa hyvin sitä, että yritystoiminta on hyvin yksinyrittäjävaltaista osin korvaten lopettaneita samoilla toimialoilla. Uusien yritysten toimialat olivat pääasiassa seuraavat: Rakennus- ja konekunnostus, maalaus yms. MP-osien ym. vähittäiskauppa Maansiirto Muuraus ja rappaus Koneurakointi (2) Kaivinkoneurakointi Finanssiasiantuntija Kuljetus Traktoriurakointi Kotipalvelu Metsäpalvelu Rakennus ja hitsaus (lopettanut) Käytetyn tavaran kauppa (muuttanut) Kuorma-autoliikenne Pizza, kebab Maataloustuotanto () Kirvesmiestyöt Agentuuri Hierontapalvelu Koti- ja hoivapalvelut Fysioterapia ja muut hoidot Hius- ja kauneuskeskus Kampaamo ICT-palvelu Hevostalli Uusien yritysten perustajilla oli joitakin toiveita tuesta, esimerkiksi: Asiat ja paperit hankalia hoitaa, laajennettaessa yritystä hankalaa, rahoitus T:men ja Oy:n välillä eroaa liikaa. Yrittäjäapu on ihan hyvä; paikallinen toimisto. Ei oikein osaa sanoa, mitä tukea pitäisi olla. Haluaisi kaikki pakolliset maksut, verot, eläkemaksut ym. pienemmiksi, parempaa hintaa työstä ja polttoainekustannukset pienemmiksi. Työnantajamaksuihin helpotuksia, liian kallista palkata apua. Alv. pois! Haluaisi jonkinlaista tukea, joka auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Ei odota tukea, kun vaan saisi olla rauhassa. Kannustimia kaupungilta yrityksen kehittämiseksi. Kunta voisi auttaa tilojen tai tonttien hankinnassa. Haluaisi verotukseen tai rahoitukseen liittyvää tukea. Haluaisi mahdollisuuden päästä tekemään Nivalan kaupungillekin töitä; ei onnistu koska päätökset tehdään saunassa, vaikka parempi kalusto ja halvempi hinta. Haluaisi investointitukea, neuvontaa tilaisuuksia ja tiedonantoa, alempi ALVkanta, enemmän palveluseteleitä vanhuksille, että he pystyisivät käyttämään palveluja > tuo säästöä koska vanhukset pystyvät asumaan kotona pidempään. Haluaa kriisiapua, kun tilakauppojen jälkeen velka ylittää liikevaihdon (maatalousyrittäjä). Haluaisi kunnalta työllistämistukea, jos tulisi puolella vastaan, niin voisi palkata 2- työntekijää kesäisin enemmän. Pääomaveroa alemmas. Haluaa tukea neuvottelupuolelle sopimusten

9 tekoon yritysten kanssa. Ei tiennyt veroista, liikevaihdosta mitään (ravintola-ala). Ei saanut edes starttirahaa, koska ei halunnut mennä koulutukseen. Edes kerran kymmenessä vuodessa ALV-vapaa vuosi, että voisi tehdä investointeja, pienyrittäjät eivät hyödy yrittäjäjärjestöistä (messualennus ainut etu). Jonkinlaista lomatukea yrittäjille, ei voi pitää kuin palkatonta lomaa. Uusien yritysten maksamat yritysverot vaihtelivat /vuosi. Joku yksittäinen suurempikin summa raportoitiin. 2. Lopettamisen ja uusperustannan seurauksia Lopettaneiden yrittäjien raportoimat tulot ja verot vaihtelivat tarkkuudeltaan suuresti, joten laskennallisesti, jos yritykset olisivat jatkaneet toimintaansa normaalisti ja menestyksekkäästi Nivalan keskitason mukaan, yrittäjien ja työntekijöiden vuotuinen verotulo valtiolle ja kunnalle sekä ostovoima vuoden 2008 ja kolmen vuoden jaksossa olisi ollut taulukossa 2 esitetyn suuruusluokkaa ja huomattavasti pienemmät kuin aloittaneiden yritysten korvaava tuotto. Lopettamisesta seurannut menetetty verotuotto varsinkaan kunnalle ei ole ollut vähäinen, ja välillisesti melkoinen ostovoima on tuottanut lisää verotuloja sekä tukenut alueen palveluyrityksiä. Jokainen lopettava yritys on siten menetys kunnalle. Vaikka vuosille osui varsin positiivinen noususuhdanne, oli tilanne esimerkiksi vuosina alavireinen, kun lopettaneita oli hieman enemmän. Koska osa niin lopettaneista kuin aloittaneistakin yrityksistä on toiminut varsin pienellä volyymilla, osa sivutoimisesti, ovat todelliset tuottoluvut pienemmät, vaikka menestyneimmät yritykset ja palkansaajat toisaalta keskiarvoja kohottavat. Lukujen tarkoitus onkin osoittaa suhteet ja suuruusluokka. Lopettaneet yritykset raportoivat vain n euron luottotappiot, mikä sinänsä on varsin vähäinen ottaen huomioon mm. kolme konkurssia. Todellinen luku saattaa olla jonkin verran korkeampi. Kiinteistöjen osalta ei aiheutunut tappioita, koska lopettaneiden yritysten kiinteistöt olivat lopettamisen jälkeen muussa käytössä Taulukko 2. Laskennallinen verotulojen ja ostovoiman menetys yrityksen lopettaessa verrattuna yritysten tavanomaiseen menestykseen Nivalan kunnassa 2008 ja verrattuna vastaaviin lukuihin samaan aikaan edellisinä vuosina aloittaneiden tuotokseen vuoden viiveellä. Aika 2008 Lopettaneet Aloittaneet 200 Lopettaneet Aloittaneet Verot valtiolle T Verot kunnalle T Ostovoima T

10 ja vuokratut tilat uusilla vuokralaisilla. Positiivista on, että lopettaneiden palveluksessa olleet työntekijät kuten myös yrittäjät olivat nopeasti löytäneet uuden työpaikan, eikä työttömäksi jääneitä raportoitu lainkaan. Kaudelle osunut suotuisa uusperustanta on osaltaan hoitanut työllisyyden. Mentaalisista seurauksista ei tullut mainintoja. Kahdessa tapauksessa (1% lopettaneista) omistajanvaihdosohjaus olisi saattanut auttaa elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamisessa. Kyseisellä jaksolla uusperustanta korvasi hyvin lopettaneiden aiheuttaman menetyksen. Se ilmenee myös hyvin kunnan yhteisöverotuotossa, joka sekä määrällisesti että asukasta kohden oli korkealla vuosina Varoituksen signaali lopettamisen vaaroista tuli jo vuonna 200, jolloin yhteisöveron tuotto oli huomattavasti pienempi. Näin ollen lopettaneiden yritysten problematiikkaa ei ole syytä vähätellä.

11 . Johtopäätöksiä Yritysten lopettamista ja uusperustantaa koskeva tilastointi ei näytä kertovan totuutta edes nimeksi. Molempien osalta todelliset luvut olivat tilastoituja huomattavasti pienemmät. Jos yritysten määrää koskevia tietoja aiotaan käyttää, olisi ehkä kehitettävä paikallisesti tarkempi seuranta käyttäjän toimesta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjä asian luulisi kiinnostavan. Nivalankin esimerkki osoittaa, että tärkeää on uusperustannan dynamiikka uusia yrityksiä pitää syntyä riittävässä suhteessa lopettaneihin. Jo toisena vuonna uusien yritysten tuottavuus ainakin tässä tapauksessa ylitti hiipuvien yritysten viimeisten vuosien tuottavuuden. Tosin on huomattava, että uusien yritysten alkuvuosien menestys ja tuottavuus on hyvin vaihtelevaa samoin kuin yritysten luonne. Poikkeuksena lopettaneiden joukossa ovat lähinnä ne yritykset, jotka loppuvat jatkajan puutteessa. Siten omistajanvaihdosjärjestelyillä voitaisiin pelastaa useita elinkelpoisia yrityksiä. Uusperustanta osin tappaa vanhaa kilpailutilanteessa, mikä sinänsä on luontaista kilpailua; tukitoimia kuten esimerkiksi starttirahaa ei kuitenkaan pidä suunnata päällekkäiseen toimintaan. Nivalan esimerkissä oli useita tapauksia, joissa samoihin aikoihin perustettiin uusi yritys alalle, jolta toinen lopettaa mm. kysynnän laimeuden vuoksi. Näin ollen kaikelle uusperustannallekaan ei voi ennustaa kovin menestyksellistä tulevaisuutta. Kysynnän ja tarjonnan laki hoitaa ylitarjonnan, joskin valitettavasti se merkitsee monen yrityksen loppua jo kolmannen vuoden kriittisessä vaiheessa. Elinkykykyisille pitäisi löytää jatkaja; mikä taho arvioi ja toimii? Lajinsa ainoita ei saisi alueen palveluatarjonta- ja imagosyistä päästää häviä- mään, jos on potentiaalista kysyntää. Kerran lopettanutta yritystä esimerkiksi erikoisliikkeiden alalla on varsin vaikeata saada syntymään uudelleen. Jatkamiskykyiset yritykset tulisi neuvoa hyvissä ajoin omistajanvaihdosasiantuntijoiden puheille, koska yrittäjät eivät sitä omatoimisesti juurikaan tee. Myös oppisopimusjärjestelmää pitäisi enemmän käyttää jatkajaongelmien ratkaisemiseen. Useimmat lopettaneet yritykset ovat omistajansa näköisiä, ja siten jatkajan löytäminen tai järjestäminen on hankalaa tai mahdotonta. Yritysmuodot painottuvat ei-osakeyhtiöihin, jolloin omistuksen siirto on vielä hankalampaa; se ei käy vain osakeomistuksen siirrolla. Yrityksiä pitäisikin kannustaa osakeyhtiömuotoon. Pienyrityksen immateriaalisen hinnan arvottaminen on hankalaa, ostaminen riskialtista ja rahoituksen saanti vaikeaa varsinkin vakuuksien puuttuessa. Kunnan ja alueen palvelutason säilyttämiseksi päättäjien tulisi olla riittävästi tietoisia yritysten moninaisuudesta ja erityisesti tiettyjen avainyritysten lopettamisen uhasta. Nykyiset tilastot ja järjestelmät tuskin antavat riittävää tietoa, ja varoitussignaalit yrityksen loppumisesta tullevat liian myöhään esimerkiksi jatkajaproblematiikan hoitamiseksi. Tosin monet sukupolven- ja omistajanvaihdosohjelmat ovat edistäneet tilannetta paikoitellen huomattavastikin, mutta pienyritysvaltaisuus ja yrittäjien ajan-, tiedon ja innon puute jatkajaongelmien ratkaisemiseen edellyttää entistä suurempaa panostusta omistajanvaihdosratkaisujen lisäämisen ja monipuolistamiseen. Nivalan otos lopettaneista yrityksistä osoitti, että lopettaneiden ja aloittaneiden määrä on pitkällä aikavälillä suhteellisen tasoissa; noususuhdanteessa aloittaneiden määrän on ollut hieman

12 suurempi. Tämän varaan ei kuitenkaan ole syytä tulevaisuutta laskea. Yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä. Taantuma on heikentänyt elinkeinoelämää, ja työttömyys koko alueella on viime vuosina kasvanut. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla mm. Oulun seutukunta pärjäilee edelleen erityisesti ICT-klusterin voimin kohtalaisesti, on esimerkiksi Nivala-Haapajärven seutukuntatasolla yritystoiminta laantunut ja työttömyys kasvanut roimasti mm. Kärsämäellä toimineen huonekaluvalmistajan lopettaessa toimintansa. Lisää lopettamisia on luvassa mm. kaivos- ja leipomoaloilla. Pohjois-Pohjanmaalla oli tilaston mukaan lopettaneita yrityksiä vuonna 2008 ja 1 vuonna 200. Nivalan esimerkin mukaan omistajanvaihdosapua Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsisi alakanttiin arvioiden vuosittain noin 2 yritystä ja tulevaisuudessa enenevässä määrin yrittäjien keski-iän kasvaessa. Yritysten jatkuvuuteen on siis syytä panostaa, vaikka uusperustanta lukumääräisesti on samaa tai jopa korkeampaa luokkaa kuin lopettaneiden määrä. Usein uuspeperustanta tilastollisesti on kuitenkin lopettaneen yrittäjän yrittämistä uudella tai lähitoimialalla, ja työllistämisvaikutukset rajallisia. Nivalan esimerkki myös osoitti, että uusperustanta on usein myös uuden yrittäjän tulemista alalle, jossa kysyntä ei riitä usealle toimijalle, joten uusperustanta on monasti vanhemman yrityksen, usein myös molempien loppu. Työvoiman saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla on useimmissa seutukunnissa hyvä, joten sen puolesta tilaa yrittäjyydelle on. Suomi elää PK-yrittäjyydestä.

13 1

14 Case Husky Excursions Pohjois-Suomessa toimivan Husky Excursions yrityksen lopettamisen tapaus on opettavainen case elinkelpoisen yrityksen aiheettomasta lopettamisesta rahoittajien toimesta. Aiheeton lopettaminen tuottaa taloudellista tappiota sekä rahoittajille, yhteiskunnalle että erityisesti yrittäjälle henkisten kärsimysten ja työuran pilaamisen vuoksi. Husky Excursions järjesti koiravaljakkoajelua matkailijoille vuosikausia menestyksellisesti vuoteen 2008 saakka. Husky Excursions yritys työllisti neljä henkilöä täysivuotisesti sekä noin seitsemän sesonkityöntekijää, yhteensä kymmenisen työvuotta yrittäjäpariskunta mukaan lukien. Iso pohjoisen lähes monopoliasemassa oleva matkailun markkinointiyhtiö myi Husky Excursions palvelut asiakkaille, jotka olivat pääasiassa turisteja pohjoiseen tuottavia kotimaisia ja ulkomaisia matkatoimistoja. Markkinointiyhtiö oli kuitenkin erityisen ahne perien lähes 80% myydystä asiakastulosta. Luonnollisesti tällainen sopimus ei ollut kannattava yrittäjälle, jonka piti kustantaa koirat, ravinto, varusteet, tilat ym. Vuonna 200 yrittäjä irtisanoi markkinointisopimuksen ja alkoi myydä palvelujaan suoraan asiakkaille. Muutoksesta aiheutui välivuosi, minkä johdosta vuoden 2008 kysyntä oli tilapäisesti pohjalukemissa. Husky Excursions yrityksellä oli velkaa Finnveralle n. 000 euroa, ja vakuutusyhtiöllä oli saatavia kuutisen tuhatta euroa. Husky Excursions yrityksen talousasioista vastaava henkilö ei ollut hoitanut lyhennyksiä aivan ajallaan eikä informoinut yrittäjää laskuista. Pienistä maksuviiveistä turhan herkästi pelästyneet rahoittajat hakivat yrityksen konkurssiin yrittäjän yllätykseksi. Rahoittajat eivät kuunnelleet yrittäjän selityksiä tietokatkoksesta eikä markkinointijärjestelmän muutoksesta, joka aiheutti pitkään kannattavasti toimivalle yritykselle tilapäisen myyntikapasiteetin laskun. Yritys siis haettiin varsin lyhytnäköisesti konkurssiin kykenemättä arvioimaan yritystoiminnan potentiaalia eteenpäin. Konkurssipesä myytiin vuoden kuluttua noin euron hinnasta. Asianajopalkkioiden jälkeen Finnvera lienee saanut konkurssipesältä muutaman tuhannen euroa ja vakuutusyhtiö tuskin mitään. Yritys loppui, yrittäjä joutui

15 työttömyyskortistoon, samoin yrittäjän vaimo ja kaikki työntekijät. Lisäksi konkurssitilanne johti yrittäjän avioeroon inhimilliseni seurauksineen mm. lasten joutuessa eroon toisesta vanhemmasta. Yrittäjän hienosti rakentamat yritystoiminnan monipuolistamista palveleva rakennukset ja koiratarha luultavasti lahoavat paikalleen. Rahoittajien kanssa hyvissä väleissä ollut monopolimatkanjärjestäjä halusi vain yrittäjän pois, yrittäjän hallussa olevan koiravaljakko- ja moottorikelkkailualueen käyttöönsä ja jatkaa koiravaljakkoyrittäjien palvelujen ryöstöhintaista myyntiä. Tapauksen opetus kohdistuu lähinnä rahoittajiin, erityisesti Finnveraan, jonka henkilöstön rekrytointi painottunee lähinnä tilintarkastajatyyppien valintaan (ks. Routamaa & Hautala 0) sillä seurauksella, että rahoitus- ja konkurssihakemuspäätökset perustuvat monesti kyvyttömyyteen nähdä pitkäjänteistä kokonaisuutta yritystoiminnassa, jolloin elin- ja kehityskelpoisia yrityksiä tapetaan. Henkilöstön rekrytoinnissa erilaisten persoonallisuuksien tunteminen ja tunnistaminen lienee varsin puutteellista näissä organisaatioissa. Sama ongelma saattaa olla muidenkin rahoitusyhtiöiden rekrytoinnissa, ja se tulee kalliiksi sekä yrityksille että yhteiskunnalle ja erityisesti yrittäjille. Noin kymmenen työvuoden vuosittaiset työttömyys- ja asumistukikorvaukset kaatuivat yhteiskunnan korvattavaksi tässäkin casessa. Valitettava lisäpiirre matkailualallakin on, että rahoittajat, kuntapäättäjät ja viranomaiset suosivat alan suuria toimijoita mahdollistaen monopolisen tai oligopolisen tilan paikallisten pienyrittäjien tappioksi. 1

16

17 Viitteet Kaarna, A. & Mella I. (20). Maakuntien suhdannekehitys TEMamalyysejä 20. Routamaa, V. (200). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere Routamaa, V. & Hautala, T.M. (200). Katse naamion taa Itsetuntemuksesta voimaa, Leadec-Kustannus. ( s.) SY (200). Pk-yritysten rooli Suomessa Tilastokeskus, StatFin

18 Tilastotietoja Nivalasta Liite asukasluku veroprosentti 1, 1, 1, 20,0 kunnallisvero T/as yhteisövero yhteisövero T/as 8 8 työllisyystilasto työttömät yli 1v. työttömänä avoimet työpaikat 2 työttömyysaste,2,1,2,,,,

19 Pohjois-Pohjanmaan tilastokatsaus Taulukko. Aloittaneet, lopettaneet yritykset, yrityskanta (AL=aloittaneet, LO=lopettaneet, YK=yrityskanta) Liite 2 Lähde: Tilastokeskus, StatFin OULUN SK OULUNKAAREN SK RAAHEN SK SIIKALATVAN SK NIVALAN-HAAPAJÄRVEN SK YLIVIESKAN SK KOILLISMAA POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ii Pudasjärvi Utajärvi Yli-Ii Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Haapavesi Pyhäntä Siikalatva Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Ylivieska Kuusamo Taivalkoski AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK. AL. LO. YK AL. LO. YK

20 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Tekijä: Vesa Routamaa, Vaasa 20 Paino: PK-paino Oy, 20

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 8/2012

Työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa 25.9.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 1 560 enemmän kuin vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 9/2012

Työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa 23.10.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 2 370 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Helmikuu 2012

TYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Helmikuu 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS PohjoisPohjanmaa, Helmikuu 2012 alle 5 5 9,9 10 14,9 15 19,9 20 24,9 Lisätiedot: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus): Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus Vanhuspalveluiden tilannekatsaus SISÄLTÖ 1. Väestöennusteet (3-4) 2. Vanhuspalveluiden peittävyys (5-13) 3. Dementiaindeksi ja muistisairaiden lukumäärän muutos (14-15) 4. PoPSter: Alustavat toiminnalliset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 04/2013

Työllisyyskatsaus 04/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 04/2013 Julkaisuvapaa 21.5.2013 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä 500 vähemmän kuin maaliskuussa, mutta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimitilat ja kiinteistöt

Toimitilat ja kiinteistöt Toimitilat ja kiinteistöt Valmistelija Pasi Keskitalo PPSHP Työryhmä Toimitilat- ja kiinteistöt Valmistelija: Pasi Keskitalo (varalla Kari-Pekka Tampio) Tytti Määttä, kunnanjohtaja, Vaala (Juho Leppänen,

Lisätiedot

alle 5 5-9, , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Reisj ärv i 8,2 %

alle 5 5-9, , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Reisj ärv i 8,2 % TYÖLLISYYSKATSAUS MAALISKUU 2010 Taiv alkoski 18,5 % Työttömien työnhakij oiden osuus työv oimasta (% ) Pohjois-Pohjanmaa 12,2 % Reisj ärv i 8,2 % alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Mauno Ranto, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Mauno Ranto, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä Pöytäkirja 6/ SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: maanantaina 29.8. klo 9.00 Paikka: Kärsämäki, kunnantalo Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta Hokkanen Aimo Remes Kari

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 07/2013

Työllisyyskatsaus 07/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 07/2013 Julkaisuvapaa 20.8.2013 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Heinäkuussa työttömiä työnhakijoita oli 27 350,

Lisätiedot

POHJOIS POHJANMAA. Työllisyyskatsaus

POHJOIS POHJANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työttömyyden lasku jatkui maaliskuussa; työttömiä 27 570 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kuusamo 13,6 Ii Pudasjärvi Taivalkoski 17,7 16,2 18,2 Oulu 16,5 Hailuoto

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Ajankohtaista TE- palveluista

Ajankohtaista TE- palveluista Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat,

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 01/2014

Työllisyyskatsaus 01/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 01/2014 Julkaisuvapaa 25.02.2014 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita oli tammikuun lopussa 27

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta 2015 2025 2030 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 0-17v. 18-64 v 65-74v

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n= Pohjois-Pohjanmaa, n=3 Koillismaa, n=3 Nivala-Haapajärvi, n=

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 Merja Kummala-Mustonen (toim.) Limingan kirjasto (Kuva: Anna Kamula) 1. Esipuhe Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Toimiva arki Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaa osallistuu Lapsiperheiden muutosohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona. Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4.

Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona. Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4. Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4.2013 Tavoitteet ja toteutustapa Tavoitteena oli arvioida Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 1.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot