Accounting and consolidated financial statements studies and work experience an example below internal profits Case Trainer s House

Transkriptio

1 Accoutig ad cosolidated fiacial statemets studies ad work experiece as part of my curriculum at Haaga-Helia I specialized i corporate, maagerial ad group accoutig (cosolidated fiacial statemets) with excellet grades. Regardig the latter, uder the historical cost covetio (subsidiaries) i Fiish accoutig stadards (FAS), I developed my ow methods for elimiatig iteral profit margis (ivetories) as well as the divisio of provisios ito retaied earigs ad deferred tax liabilities, please see a example below iteral profits (i Fiish laguage o the ext page). I have good theoretical ad practical isight of the equity method (associates) as well. My fiacial aalyst work required very deep uderstadig of the structure ad the ature of the Statemet of fiacial positio, the Statemet of fiacial performace ad the Cash flow statemet (IAS 1), together with the accoutig policies (IAS 8) ad priciples ivolved, such as a goig cocer, cosistecy of presetatio ad classificatio, aggregatio, materiality, reliability ad so. Of course I have good geeral uderstadig of the accrual accoutig cocepts, rules ad pricipals used, whe for istace dealig with Ivetories (IAS 2), Property, Plat ad Equipmet (IAS 16) icludig Leases (IAS 16) as well as Segmet reportig (IAS 14/IFRS 8) ad so. I do believe havig deep uderstadig of, for istace, IAS 38 (Itagible Assets) as uder IAS 36 (Impairmet of Assets), I have persoally developed ad successfully implemeted a good-will impairmet test of Traier s House Oyj, published i the paper versio of Kauppalehti o the 7th of Jauary As a result of my public challege Traier s House Oyj made two subsequet good-will write-offs, as follows: o ,4 millio ad o ,7 millio ad I have bee ivited twice to preset the case i frot of teachers ad studets from my former school Haaga-Helia. Please see below Case Traier s House(i Fiish laguage). Case Traiers House Oyj muutama vuotta sitte testasi yritykse liikearvoa, artikkeli asiasta julistettii Kauppalehde paperiversiossa Lyhyesti saoe vuode 2010 Q3 osavuosidatasta eustettii Q4 ja vastaavasti koko vuode 2010 liikevaihto ja suoriteperusteistä rahavirtaa. Sitte kehiti laskelmai soveltae IAS 36 stadardia ja hyvi lähellä Traiers Haus:i omia oletuksia (vuosikertomus 2009), eli koko koseri oli yksi rahavirtatuottava yksikkö yritysjärjestelyje (2010) jälkee, vertailussa oli käytetty käyttöarvo, diskotauskorko oli lähellä yritykse itse ilmoittama WACC 2009, testattu herkkyysaalyysityyppisellä periaatteella, testaushorisotti oli 5 vuotta ja eustejakso jälkeiset rahavirrat oli ekstrapoloitu 2%: kasvutekijällä. Myös laskelmassai yriti pysyä ii lähellä yritykse keskimääräistä historiallista liikevaihdo ja kaattavuude kasvua kui ulkopujollisesti voi, eikä yritetty korostaa liallisesti jälkimmäise ja termiaalijakso merkitystä. Sitte yllä maiittuje seikkoje vuoksi ja oudattae varovaisuutta käyttöarvo vertailu oli tehty yritysarvoo (eikä tasearvoa vastaa - oli merkittävästi korkeampi yritysarvoa), kute äi oli samalla yritetty tuoda esii markkioide äkemys asiasta. Tai toisaalta jos muista oikei vuode 2010 lopussa yritykse taseessa liikearvot ja taloudelliselta vaikutusajaltaa rajoittamattomat aieettomat hyödykkeet (tavaramerkkejä) olivat jopa. 2/3 tasee loppusummasta. Kuiteki aalyysii pohjalta vaiettii että yritykse o kirjattava alas oi 11,4 ml. euroa ja yritys kirjasi alas 14,4 ml. euroa.

2 Iteral profits A Sisäiset liiketapahtumat E o ostaut 90 % T1: osakkeista x0 hitaa 360. T1: oma pääoma hakitahetkellä oli seuraava: osakepääoma 200 vararahasto 80 vapaa oma po 20 yhteesä 300 T1: osakkeide kauppahita perustui yhtiö liiketoimitaa. E o ostaut 80 % T2: osakkeista x1 hitaa 440. T2: oma pääoma hakitahetkellä oli seuraava: osakepääoma 300 vararahasto 40 vapaa oma po 60 yhteesä 400 T2: kauppahita perustui osaksi maa-aluee arvoo, osaksi T2: liiketoimitaa. Maaaluee kirjapitoarvo oli 50, käypä arvo 130. Laskeallie vero otetaa huomioo. Verokata 26 %. 1. Sisäise myyi laskutus E:ltä T1:lle tilikaude aikaa 3000, sisäie kate 40 %. Sisäie laskutus T2:lta E:lle 4500, sisäie kate 30 %. 2. T1:llä varastossa E:ltä ostettuja tavaroita: tilikaude alussa 480, lopussa 610. E:llä varastossa T2:lta ostettuja tavaroita: tilikaude alussa 700, lopussa 550. Laskeallie vero otetaa huomioo. 3. E:llä myytisaamisia T1:ltä 200, T2:lla myytisaamisia E:ltä E:llä laiasaamisia T1:ltä 100 ja T2:lta Sisäisistä laioista E:lle maksettuja korkoja tilikaude aikaa: T1: 10, T2: E maksaut varasto vuokraa T2:lle tilikaude aikaa 60.

3 7. T1 maksaut osikoa tilikaude aikaa E:lle Tilikaude aikaa E o myyyt käyttöomaisuudestaa rakeukse T2:lle. Rakeukse meojääös oli E:llä 200, myytihita oli 250. Koseri poisto-suuitelma: 7 % meojääöspoisto. Laskeallie vero otetaa huomioo. 9. Poistoero käsittely. B Keskiäise omistukse elimioiti C Vähemmistöosuuksie erottamie Aja säästämise vuoksi seuraavaksi esitä vai maiitut kohdat, siis toimeksiao mukaa 2 ja 9 ja vai yksi esimerkki per tapaus, kuiteki mallii o toimiut moitteettomasti aia tähä asti. 2) Tytär 1 varastossa emolta ostettuja tavaroita, sisäie kate 40%, laskealliset verosaamiset otetaa huomioo. T1 varasto kate 40% lask.verosaam.26% elimioiti yht. taseessa alussa ,92-142,08 lopussa ,44-180,56 tuloslaskelmassa muutos ,52-38,48 Sitte suoraa tauluko perusteella suorita seuraavat kirjaukset: -taseessa Per voittovarat emo(myyjä) 142,08 per tilikaude tulos emo 38,48 (tietysti se o sama kui tuloslaskelmassa) a varasto tytär1(ostaja) 244 per laskealliset verosaamiset emo 63,44 (=49,92+13,52). Näi olle voidaa hyvi helposti tarkistaa olemmeko teheet tasaiset elimioiit vastaavalta ja vastattavalta, katsotaapas: Vastaavaa: ,44=-180,56, siis tullaa varasto lopussa kohdalle

4 Vastattavalla -142,08-38,48= -180,56 sama tulos, jolla varmistetaa että tase meee tasa! Tässä halua korostaa tarkastelukohtamme elimioiti varasto lopussa logiikka. Huolimatta sitä että koseri tilipäätöksessä ei aia ole jatkuvuutta mallii kautta voidaa hyvi helposti hahmottaa mite asiat eteevät. Sisäie kate varasto alussa väheettyä laskeallisella verosaamisella (huom. aritmeettisesti kulkevat aia vastakkai, siis jos toie o + toie o -) väheetää myyjä voittovaroista. Loppuvarasto kate 244 väheetää ostaja varastosta ja laskeallise verosaamise muutos lisätää myyjä laskeallisii verosaamisii siis 49,92+13,52=63,44, siis kuvitteellisesti alkuvarastosta johtuva laskeallie verosaamie o jo ollut koseri taseessa. Sitte tarkastus ,44= -180,56, loppuvarasto elimioii kohdalle oikei! Sitte jos varasto o kasvaut, muutokse kate -52 väheettyä laskeallisella verosaamisella +13,52 väheetää myyjä tilikaude tuloksesta -38,48 (jos o pieetyyt lisätää) ja alkuvarasto kate -192 väheettyä laskeallisella verosaamisella +49,92 väheetää myyjä voittovaroista -142,08. Tarkastus -38,48-142,08=-180,56 loppuvarasto elimioii kohdalle, oikei! -tuloslaskelmassa Jos varasto o kasvaut muutokse kate -52 oikaistua laskeallisella verosaamisella +13,52 väheetää tilikaude tuloksesta, siis ,52=-38,48. Tiliristikkoia: Varasto ostaja Varasto muutos ostaja Varasto muutos myyjä Voittovarat myyjä alussa 480 lisäys alk.varasto kate alk.var.lask.versaam 49,92 49,92 loppu varasto kate lop.var.lask.ver.saam 63,44 63,44 yhteesä 293,92 255,44 Tulosvaikutus/elimi. 38,48 9) Poistoero jakamie (emo). poistoer o 74% voittovaroihi 26% lask.ver.velkaa 74% tilik.tuloksee 26% lask.ver.muutoksee.

5 taseessa alussa ,5 lopussa ,5 tulosl:ss a muutos Tavallaa samaa lähestystapaa. -taseessa (käytäössä kokoaa vastattavalla) a voittovarat 647,5 a laskealliset verovallat 279,5 (=227,5+52). Liittye jälkimmäisee kuvitteellisesti laskealliset verovelat voidaa jaotella: alussa 0,26*875=227,5 +/- muutokse (lisätää jos poistoero o kasvaut ja päivastoi) +52=279,5 -tuloslaskelmassa per poistoero muutos 200 a laskeallise verovela muutos 52 = tulosvaikutus 148. Tiliristikkoia se äyttäisi äi: poistoero alussa 875 poistoero muutos lask.vela muutos voittovarat lask.verovalat lisäys purku ,5 227,5