Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian 2015 TOTEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE Hyväksytty maakuntahallituksessa /3

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian 2015 TOTEUTTAMISOHJELMA VUOSILLE Hyväksytty maakuntahallituksessa /3

2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ JA TAR- KOITUS Tässä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian 2015 toteuttamisohjelmassa vuosille on määritelty ne painopisteet, toimenpiteet, vetovastuutahot, tavoiteltavat tulokset sekä toimenpiteiden ja tulosten seuranta indikaattoreineen, joilla pyritään varmistamaan strategian asettamien tavoitteiden ja päämäärän toteutuminen. Toteuttamisohjelman pääkohdat on esitetty kahden matriisin muodossa. Asiakirja sisältää myös lyhyitä taustoittavia tekstiosuuksia sekä lopuksi luettelon erilaisista toimenpiteitä ym. koskevista ideoista ja ajatuksista, joita on kertynyt mm. lukuisissa erilaisissa tapaamisissa (liite 1) 1. LYHYT KATSAUS KESKI-POHJANMAAN HYVIN- VOINTISTRATEGIAN YDINKOHTIIN Mitä hyvinvointi on Keskipohjalainen hyvinvointi on sitä, että ihmisen hyvä elämä toteutuu elinolojen yhteisyyssuhteiden ja itsensä toteuttamisen osalta. Tavoitteet keskipohjalaisen hyvinvoinnin vahvistamisessa Strategiset tavoitteet keskipohjalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ovat seuraavat: - Yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat - Saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut - Terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat - Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat 1 Lisää ideoita sekä muita tausta-ajatuksia Keski- Pohjanmaan hyvinvointistrategian taustaraportissa, joka saatavilla - Elinympäristön turvallisuus viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Tavoitteet koskevat kaikkia ikäryhmiä. Toiminnan päämäärä HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä ja siinä kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 ja sen taustaraportti ovat saatavissa Keski- Pohjanmaan liiton nettisivuilla. KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS Ensimmäinen Keski-Pohjanmaan hyvinvointisopimus (liite 2) solmittiin toukokuussa 2011, ja sen allekirjoittajia ovat Keski-Pohjanmaan liitto jäsenkuntineen, kuntayhtymät ja muut keskeiset alueellisen hyvinvoinnin kehittämisen toimijat sekä joukko yhdistys- ym. yhteisöjä. Sopimuksessa on kyse alueellisen hyvinvoinnin edistämisestä ja yhteistyön vahvistamisesta. Toimijat sitoutuvat edistämään hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osallistumaan hyvinvoinnin pysyvien rakenteiden tekemiseen ja kehittämiseen. Toimintaa hyvinvoinnin edistämisessä ohjaavat Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 ja sen toteuttamista koskevat asiakirjat, jollainen on tämä käsillä oleva strategian toteuttamisohjelma.

3 HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISOH- JELMAN LAATIMISESTA Toteuttamisohjelman kokoaminen on ollut yksi Hyvinvoinnin valtatie -hankkeen tehtävistä. Keskeiset alueellisen hyvinvoinnin kehittäjätahot ovat olleet edustettuina hankkeen ohjausryhmässä, joka on tehnyt valinnat toteuttamisohjelman painopisteistä ja muusta sisällöstä perustuen siihen runsaaseen aineistoon, jota on koottu sekä hyvinvointistrategian laatimisprosessin että Hyvinvoinnin valtatie -hankkeen aikana. ENNALTAEHKÄISY TOTEUTTAMISOHJELMAN TEEMANA Toteuttamisohjelma teema on ennaltaehkäisy, jonka hyvinvointistrategiankin mukaan on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan niitä toimia, joilla pyritään ennakolta estämään hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja toimintaa. Ennaltaehkäisyn kautta vähennetään hyvinvoinnin ongelmia korjaavia toimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. PAINOPISTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN VA- LINNASTA Toteuttamisohjelmaa laadittaessa on todettu priorisoinnin välttämättömyys. Ennaltaehkäisyteeman puitteissa toteuttamisohjelmaan on valittu yhdestä kolmeen painopistettä ja toimenpidettä kutakin strategista tavoitetta kohti. Nämä ovat ne asiat, joihin seuraavien vuosien aikana erityisesti keskitytään alueellisen hyvinvoinnin kehittämisessä. Toimenpiteiden osalta on toisaalta kaivattu hyvinkin konkreettista otetta, mutta toisaalta voimakkaana on ollut näkökulma, että eri toimijoiden, kuten keskenään erilaisten kuntien olisi voitava omalta osaltaan päättää siitä, miten ne painopisteitä ja toimenpiteitä omalta osaltaan vievät käytäntöön. Tässä toteuttamisohjelmassa painopisteet ja toimenpiteet on asetettu selkeästi, mutta kuitenkin siten, että toimijat voivat tehdä itselleen parhaiten sopivia ja tarpeenmukaisia ratkaisuja käytännön toteuttamisen suhteen. Hyvinvoinnin eri osa-alueet kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa paitsi ihmisen elämässä, niin myös hyvinvointistrategian ja tämän toteuttamisohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä. TOIMIJAT Toteuttamisohjelman jokaiselle toimenpiteelle on nimetty vetovastuutaho toteuttamisen koordinoinnin varmistamiseksi. Hyvinvointia edistetään ja toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä, ja kaikkien toimijoiden mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää. SEURANTA Toteuttamisohjelman jokaiselle toimenpiteelle nimetty vetovastuutaho vastaa toteuttamisen koordinaation ohella seurannasta. Keski- Pohjanmaan maakuntaohjelman Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa -toimintalinjan työryhmällä on keskeinen rooli erityisesti kokonaisuuden ja hankkeiden seurannan osalta. Toteuttamisohjelmaa tarkistetaan vuosittain. RAKENTEET Pysyvä rakenne tavoite ja edellytys Edellytyksenä tavoitteisiin pääsemiselle on pysyvä alueellinen kehittämisrakenne. Tätä toteuttamisohjelmaa kirjoitettaessa työ pysyvän rakenteen tekemisessä on yhä käynnissä, ja asiassa on useita kansallisiinkin rakenteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Keskeisiä toimijoita kuntien lisäksi pysyvässä rakenteessa ovat Keski-Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, sosiaalialan kehittämisyksikkö, perusterveydenhuollon yksikkö, koulutus- ja tutkimusyhteisöt sekä muut laajaalaisen hyvinvoinnin kehittämisen toimijat 3

4 kuten yhdistys- ja muut yhteisöt, joiden osalta järjestöjen pyöreän pöydän on tarkoitus jatkossa olla näitä toimijoita kokoava yhteistyötaho. Työ- ja elinkeinoelämän mukanaolo on myös olennaista. Kuntien osalta jo terveydenhuoltolakikin määrittelee kuntien velvoitteita hyvinvoinnin edistämisen rakenteen osalta ja nämä asiat ovat mukana myös alueellisessa hyvinvointisopimuksessa: Kunnissa nimetään hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot, kunnan eri toimialat tekevät yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä sekä kunta tekee hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen ja muiden yhdistysten, kuten yhdistysten ja yritysten kanssa. Hyvinvoinnin kehittämisen alueellinen ja kuntakohtainen johtaminen on olennainen osa pysyvää rakennetta. Yhteiset kokoontumiset toimijoiden kesken ovat tärkeitä myös hyvien toimintatapojen leviämiseksi kunnissa, yrityksissä, yhdistyksissä jne. Hyvinvointitieto - indikaattorit Seurantaan olennaisena osana sisältyy hyvinvointitiedon hankkiminen, kokoaminen ja käyttäminen. Tilastollista tietoa on saatavissa runsaasti, joskin se painottuu terveyttä ja terveys- ja sosiaalipalveluita koskeviin indikaattoreihin. Terveydenhuoltolaki asettaa kunnille hyvinvointitietoon liittyen velvoitteita, jotka ovat mukana myös alueellisessa hyvinvointisopimuksessa: Kunnat asettavat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määrittelevät niitä tukevat toimenpiteet, seuraavat kunnan asukkaiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnassa toteutettuja asukkaiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä sekä lisäksi raportoivat em. asioista kunnanvaltuustolle vuosittain ja valmistelevat kerran valtuustokaudessa valtuustolle laajemman hyvinvointikertomuksen. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille kehitetty ja edelleen kehitettävä työväline edellä mainittujen asioiden toteuttamiseen (kehittämistyötä on yhteistyökumppaneiden kanssa tehnyt Terveempi Pohjois-Suomi hanke). Tilastoista valmiina saatava tieto ei yksinään riitä hyvinvoinnin kehittymisen seuraamiseen. Hyvinvoinnin asiantuntijabarometri maakuntatasolla on toteutettu vuonna 2009, ja tavoitteena on barometrin toistuvuus hyvinvoinnin kehittymisen seuraamiseksi asiantuntijanäkökulmasta. Alueellisten asiantuntijoiden kuten hyvinvointialan työntekijöiden, yhdistysaktiivien, yritystoimijoiden, kuntakentän toimijoiden muodostamat ryhmät voisivat olla myös tapa kerätä tietoa hyvinvoinnin kehittymisestä. Tällä hetkellä ei ole saatavissa alueen asukkailta itseltään kyselyllä kerättyä kuntakohtaista laaja-alaista hyvinvointitietoa, poikkeuksena kouluterveyskysely nuorten osalta. Monista esim. koettuun hyvinvointiin sekä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvistä asioista voidaan saada tietoa vain ihmisiltä itseltään. Tavoitteena on, että myös tämän tärkeän tiedon kokoaminen ja käyttö toteutuu, esim. opinnäytetöinä. Toteuttamisohjelman matriisissa B on mukana indikaattoreita, jotka edellyttävät kansalaiskyselyä. Hyvinvointivaikutusten arviointi Terveydenhuoltolaki ja alueellinen hyvinvointisopimus velvoittavat kuntia päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Ennakkoarviointi on menetelmä, jossa päätösvaihtoehtojen erilaiset vaikutukset tuodaan näkyviin ennen päätöksentekoa. Ennakkoarvioinnin systemaattinen käyttö on olennaista myös ajatellen tämän 4

5 toteuttamisohjelman ennaltaehkäisyteemaa ja toimenpiteitä. RESURSOINTI Pysyviä uusia taloudellisia resursseja ei toimenpiteiden toteuttamiseksi tässä toteuttamisohjelmassa esitetä. Tavoitteena on ohjelman toteuttaminen nykyisiä resursseja uudelleen suuntaamalla sekä hankkeiden muodossa. YHTEYS MUIHIN HYVINVOINNIN STRATEGI- OIHIN JA SUUNNITELMIIN Hyvinvointistrategian lisäksi alueen hyvinvointia koskettavia strategioita ja suunnitelmia ovat erityisesti turvallisuussuunnitelma, tekeillä oleva päihde- ja mielenterveysstrategia sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointistrategia ja edellä mainitut suunnitelmat ja strategiat tähtäävät samaan päämäärään ja niiden tavoitteet ovat yhdenmukaisia. Päihde- ja mielenterveysstrategian toimenpidetason asiat tulevat käsittelemään ko. erikoisaloja. Turvallisuussuunnitelmaan valituista kehittämiskohteista erityisesti terveet elämäntavat ja syrjäytymisen ehkäisy ovat yhteisiä hyvinvointistrategian toteuttamisohjelman kanssa, mutta myös päihdehaittojen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy ovat luonnollisesti tärkeitä asioita hyvinvointistrategian päämäärään pyrittäessä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa painottuu ennaltaehkäisy, ja ko. suunnitelman toimenpide-ehdotuksilla, kuten varhaisen tuen palveluilla ja asiakkaiden osallisuudella, on yhteys erityisesti hyvinvointistrategian ja toteuttamisohjelman osallisuuteen ja palveluihin liittyviin tavoitteisiin. 5

6 Matriisi A. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian toteuttamisohjelma PAINOPISTEET, TOIMENPITEET, PÄÄVASTUUT JA TAVOITELTAVAT TULOKSET Strateginen tavoite Valittu painopiste Toimenpide Vetovastuu Tavoiteltavat konkreettiset ja laajaalaisemmat tulokset Kaikki strategiset tavoitteet Hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa Otetaan menetelmä systemaattiseen käyttöön Kunnat Terveys- ja hyvinvointivaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa Yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Yhdistys- ja muun kansalaislähtöisen toiminnan vahvistaminen Järjestöasiain pyöreä pöytä 2012 alkaen Keski-Pohjanmaan liitto * Yhdistysten ym. välinen yhteistyö lisääntyy * Yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyö lisääntyy * Yhdistys ym. toiminnan näkyvyys lisääntyy * Ihmisten, erityisesti nuorten määrä yhdistys- ym. toiminnassa kasvaa * Signaalit hyvinvoinnin kehittymisestä Yhdistys- ja muu kansalaislähtöinen toiminta vahvistuu ja yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvoinnin mukanaolo laajaalaisesti kasvatus- ja opetussuunnitelmissa Kunnat * Hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien huomioiminen opetuksessa ja kasvatuksessa vahvistuvat * Kotien ja koulujen sekä päiväkotien yhteistyö vahvistuu *Lapset, nuoret, vanhemmat ja opettajat yhdessä suunnittelevat koulupäivän kulkua ja koulun jälkeistä vapaaaikaa, ja sopivat siitä, mitä tehdään yhdessä. Yhteisöllisyys, osallisuus ja muut hyvinvoinnin osaalueet vahvistuvat Saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Varhainen puuttuminen ja varhainen avoin yhteistyö Varhaisen puuttumisen ja varhaisen avoimen yhteistyön edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnista huolehtimisessa Kunnat * Varhaisesta puuttumisesta ja varhaisesta avoimesta yhteistyöstä tulee vakiintunut toimintamalli kaikissa ikäryhmissä Vaikeiden hyvinvointiongelmien määrä pienenee Osallisuus, yhteisöllisyys, terveys ja muu hyvinvointi vahvistuu 6

7 Kansalaislähtöisyyden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointipalveluissa Yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän välillä hyvinvointipalveluissa ja niiden kehittämisessä Kehitetään uusia välineitä ja tapoja kuntalaisten äänen kuulemiseen ja osallistumiseen sekä hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Lisätään vuorovaikutusta mm. hyvien käytäntöjen leviämistä edistämällä Kunnat ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kosek ja Keski- Pohjanmaan yrittäjät ry * Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet hyvinvointipalveluihinsa vahvistuvat Palveluiden saatavuus ja niiden tarpeenmukaisuus vahvistuvat * Hyvinvointialan palvelutarjonta ja hyvinvointiyrittäjyys lisääntyvät * Hyvinvointipalvelujen hyödyntäminen työyhteisöissä lisääntyy * Elinkeinoelämän myönteiset hyvinvointivaikutukset lisääntyvät Terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Liikunnan ja terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen Liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyviin valintoihin vaikuttaminen ja hyvinvointia edistävien valintojen tukeminen Perusterveydenhuollon yksikkö * Liikkuminen lisääntyy ja terveyttä edistävät ravitsemustottumukset vahvistuvat * Terveys ja jaksaminen lisääntyy Kansansairaudet, kuten diabetes vähenevät Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat Kulttuurisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen Edistetään kulttuurin harrastamista, tekemistä ja siihen muutoin osallistumista Kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmän käynnistäminen Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto ja Keski-Pohjanmaan liitto / Kulttuurin yhteistyöryhmä * Kulttuurisessa tekemisessä ja osallistumisessa olevien ihmisten osuus kasvaa * Kulttuurin saavutettavuus lisääntyy * Riittävästi liikkuvien ihmisten osuus kasvaa kaikissa ikäryhmissä * Kuntalaisilla monipuoliset liikuntapalvelut Elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Liikkumisen lisääminen Edistetään liikkumista ja erityisesti vahvistetaan terveys- ja arkiliikunnan edistämistä kuntatasolla Elinympäristöt hyvinvointia vahvistaviksi Hyvinvointivaikutusten huomioiminen rakennetun ympäristön suunnittelussa Keski-Pohjanmaan liikunta ry Kunnat Osallisuus, yhteisöllisyys, terveys ja muu hyvinvointi vahvistuu * Hyvinvointinäkökulma elinympäristöjen suunnittelussa vahvistuu Osallisuus, yhteisöllisyys, terveys ja muu hyvinvointi vahvistuu 7

8 Strateginen tavoite Yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Valittu painopiste Yhdistys- ja muun kansalaislähtöisen toiminnan vahvistaminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Varhainen puuttuminen ja varhainen avoin yhteistyö Matriisi B. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian toteuttamisohjelma TULOSTEN MITTAAMINEN / INDIKAATTORIT SEURANTATYÖN POHJAKSI Valittujen painopisteiden ja konkreettisten toimenpiteiden toteutumisen ja tulosten seuranta * Yhdistysten välisen yhteistyön määrä ja muodot * Yhdistysten ja kuntien välisen yhteistyön määrä ja muodot * Yhdistys ym. toiminnan näkyvyys * Yhdistys ym. toiminnassa mukana olevien sekä järjestötapahtumiin osallistuvien ihmisten ja erityisesti nuorten määrä * Yhdistys- ja järjestövetoiset hankkeet hyvinvoinnin alalla * Kuntien myöntämät taloudelliset avustukset yhdistys- ja muuhun kansalaislähtöiseen toimintaan Tiedon lähde toimijoilta saatavat tiedot ja arviot (yhdistyskysely) sekä kansalaiskysely * Hyvinvoinnin mukanaolo laaja-alaisesti kasvatus- ja opetussuunnitelmissa * Hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien huomioiminen opetuksessa ja kasvatuksessa kouluissa ja päiväkodeissa - tavat, käytetty aika ym. * Kotien, koulujen ja päiväkotien yhteistyön vahvuus, tavat, tiheys ym. Kouluterveyskyselyn indikaattorit nuorten osalta, toimijoilta saatavat tiedot ja arviot sekä kansalaiskysely * Varhaisen puuttumisen ja varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallien käytön vakiintuneisuus *Varhaisen tuen palvelujen kustannukset suhteessa korjaavista toimista aiheutuviin kustannuksiin Nuorten osalta kouluterveyskyselyn indikaattoreita, muutoin toimijoilta saatavat tiedot ja arviot sekä kansalaiskysely Strategiseen tavoitteeseen, toimenpiteisiin ja tuloksiin kytkeytyvät laajaalaisemmat hyvinvointiindikaattorit * Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen, kansalaiskysely * Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä * Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä * Niiden nuorten osuus, joilla on vähintään yksi läheinen ystävä (kouluterveyskysely) * Asiantuntija-arviot (yksinäisyys, työttömyys, yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet) Muut käytettävät indikaattorit Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorit (vertailtavuus muihin kuntiin ja alueisiin) Tea-viisari 8

9 Terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat Elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Kansalaislähtöisyyden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointipalveluissa Yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän välillä hyvinvointipalveluissa ja niiden kehittämisessä Liikunnan ja terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen Kulttuurisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen Liikkumisen lisääminen Elinympäristöt hyvinvointia vahvistaviksi * Kuntalaisten kokema vaikutusmahdollisuus hyvinvointipalveluihinsa * Kuntalaisten kokema palveluiden saatavuus ja tarpeenmukaisuus Kansalaiskysely, lisäksi asiantuntija-arviot Hyvinvointipalvelutarjoajien määrä ja asiakasmäärien kehitys Muutokset liikkumis- ja ravitsemustavoissa Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimus * Kulttuurisessa tekemisessä ja osallistumisessa olevien ihmisten osuus Kansalaiskysely, asiantuntija-arviot * Riittävästi liikkuvien ihmisten osuus, kouluterveyskysely, kansalaiskysely * Hyvinvointinäkökulman merkittävyys elinympäristöjen suunnittelussa toimijoiden arviot * Koettu turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus suhteessa elinympäristöön kansalaiskysely * Asiantuntija-arviot elinympäristöön liittyvistä hyvinvointiongelmista * Kelan terveyspuntarin ikävakioidut sairastavuusindeksi ja kansantauti-indeksi * Kouluterveyskyselyn terveysindikaattorit, terveystottumusindikaattorit * Asiantuntija-arviot * Elämäntavat ja koettu terveys (kansalaiskysely) * Kulttuurin merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa kulttuurin piirissä itse toimiminen, muiden tuottamasta kulttuurista nauttiminen (kansalaiskysely) * Liikunnan merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa, liikunnan määrä ja laatu (kansalaiskysely) * Kuntalaisten käytössä olevat liikuntamahdollisuudet ja -palvelut * Liikuntakampanjoihin ja -tapahtumiin ym. osallistuneiden määrä * Turvallisuussuunnitelman indikaattorit Yleinen koettu hyvinvointi (kansalaiskysely) Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuhatta asukasta kohden 9

10 TOTEUTTAMISOHJELMAN TOIMENPITEET - TAUSTAA Järjestöasiain pyöreä pöytä Yhdistyksillä ym. yhteisöillä on selkeä tarve tiivistää yhteistyötä keskenään. Eri alojen yhdistysten yhteistyön vahvistuminen ja yhteistyön uudet muodot ovat myös hyvinvoinnin kehittämisen kannalta oleellisia asioita. Erityisesti tiedotuksessa ja yleensä kansalaislähtöisen toiminnan näkyväksi tekemisessä on nähty yhteistyön tarvetta. Yhteinen haaste näille toimijoille on esimerkiksi nuorten saaminen mukaan toimintaan. Toisaalta on tarve nykyistä vahvemmasta keskusteluyhteydestä yhdistysten ym. yhteisöjen ja julkisen sektorin toimijoiden, erityisesti kuntien kesken. On tarve neutraalin toimijan kokoon kutsumasta yhdistys ym. yhteisöjen yhteenliittymästä, jonka puitteissa em. haasteisiin ja tarpeisiin vastaaminen helpottuisi. Hyvinvoinnin mukanaolo laaja-alaisesti kasvatus- ja opetussuunnitelmissa Tämän toimenpiteen taustalla on yhteinen huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaikka hyvinvoinnin eri osa-alueet huomioidaankin kasvatuksessa ja opetuksessa kouluissa ja päiväkodeissa, halutaan tätä asiaa kehittää edelleen samoin kuin vahvistaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Kyse on terveyteen, ravintoon, liikkumiseen jne. liittyvistä asioista, mutta yhtä tärkeitä ovat monet muut, kuten yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja tapakasvatukseen liittyvät asiat. Keski-Pohjanmaalla on tehty ansiokasta työtä oppilas- ja opiskelijahuollossa, etsivässä nuorisotyössä ja muissa toimissa, ja alueen tilanne on hyvä muihin alueisiin verrattuna mitattaessa nuorten syrjäytymistä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuudella vastaavanikäisestä väestöstä. Tämä on kuitenkin vain yksi mittari, ja senkin osalta hyvän tilanteen varmistaminen vaatii jatkuvaa työtä edelleen. Varhaisen puuttumisen ja varhaisen avoimen yhteistyön edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnista huolehtimisessa Varhaisessa puuttumisessa ja varhaisessa avoimessa yhteistyössä on kyse moniammatillisuudesta ja yhteistyöstä kaikkien toimijoiden kesken. Tätä työtä on aloittanut ja vienyt eteenpäin lasten, nuorten ja perheiden osalta erityisesti Nuppu-hanke, jonka puitteissa on koottu opas Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa. Kaiken kaikkiaan tarvitaan resurssien ja painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, näiden palveluiden koordinointia sekä asennemuutosta varhaisen tuen huomioimiseksi kaikessa päätöksenteossa. Kehitetään uusia välineitä ja tapoja kuntalaisten äänen kuulemiseen ja osallistumiseen sekä hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Tätä toimenpidettä tärkeältä osalta toteuttaa lokakuussa 2011 alkanut KAMPA-hanke, jossa ovat mukana sekä Kokkola että Jyta-alue. Tavoitteena on uudistaa palveluiden demokraattisuutta ja luoda uusia vuorovaikutuksen menetelmiä kansalaisten ja palvelujärjestäjien välille. Koko palvelujärjestelmän ajattelumalliin halutaan tuoda läpikulkevaksi periaatteeksi kansalaislähtöisyys ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet. Kylien mahdollisuuksia vastata itse osasta palveluitaan halutaan myös lisätä. Lisätään vuorovaikutusta kuntien ja elinkeinoelämän välillä Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja ennalta ehkäisevien hyvinvointipalvelujen käytön lisäämisessä elinkeinoelämä, järjestöt ja kunnat yhdessä voivat löytää täydentäviä palvelumuotoja. 10

11 Liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyviin valintoihin vaikuttaminen ja hyvinvointia edistävien valintojen tukeminen Kansansairauksien, kuten diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi halutaan vaikuttaa elämäntapavalintoihin ja tukea hyvinvointia edistäviä valintoja. Vaikuttamiseen ja tukemiseen on monia tapoja, joita on löydettävissä myös tämän asiakirjan liitteenä olevasta idealuettelosta. Edistetään kulttuurin harrastamista, tekemistä ja siihen muutoin osallistumista Edistetään liikkumista Sekä liikunnan että muun kulttuurin osalta haasteena on, miten saadaan mukaan ne, jotka eivät vielä ole löytäneet näitä hyvinvoinnin lähteitä, esim. lapset joita vanhemmat eivät vie liikkumisen ja kulttuurin pariin. Liikkumiseen aktivoinnin osalta Kepli on toteuttanut tähänkin saakka monipuolisia toimia esim. perheliikuntaan ja työpaikkojen liikuntaan liittyen. Hyvinvointivaikutusten huomioiminen rakennetun ympäristön suunnittelussa Tämän toimenpiteen toteuttamisessa erityisesti keskeisiä ovat kuntien kaavoitus-, rakennus- ja ympäristöpuolen toimijat, jotka kootaan asian puitteissa työkokoukseen vuoden 2012 alussa. Tuolloin sovitaan asian viemisestä eteenpäin. Ennakkovaikutusten arviointi kuuluu oleellisena osana tähänkin kokonaisuuteen. 11

12 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTI- STRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN: YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS KASVAVAT - Varsinkin haja-asutusalueilla tilojen tarjoaminen yhdistysten käyttöön tulisi tehdä helpoksi, esim. avainpanttiperiaate ja lähitalkkarit - Maakunnallisen järjestöstrategian laatiminen ja järjestötoiminnan neuvottelukunnan perustaminen - Laajaa yhdistysten välistä yhteistyötä edistäisi mm. se, että rahoitettaisi eri sektoreita yhteen tuovia hankkeita - Uudenlaisia yhteistyökokoonpanoja tarvitaan, esim. teemavuosi jolloin aletaan yhteistyöhön ennestään oudon yhdistyskumppanin kanssa - Kansalaisyhteisöjen toiminnan vaikuttavuuden selvittäminen tai selvitys niiden arvosta laadullisina määreinä paljonko kunnat panostavat yhdistyksiin ja toisaalta mitä yhdistykset saavat aikaan - Yhdistysten viestintää ja tiedottamista kehitettävä - Tilaisuuksien järjestäminen yhdessä yhdistysten kesken - Yhteisiä fyysisiä rakenteita yhdistyksille - Nuoria saatava lisää mukaan yhdistyksiin - Nuorten kanssa toimimisessa ja heidän mukaan saamisensa edellytyksenä on, että lähdetään rohkeasti miettimään enemmän sähköisen viestinnän mahdollisuuksia ja erilaisia tietotekniikan tarjoamia keinoja yhdistystoiminnan aktivoimiseksi. Esim. tiedotusasiassa voitaisi hyödyntää nuorten osaamista tekemällä esim. oppilaitosyhteistyötä mm. esitteiden ja kotisivujen laadinnassa. - Apuhenkilöt yhdistystoimintaan rahoituksen hakemiseen ja vastaaviin vaiheisiin - Paikka, josta tieto yhdistysten ym. toiminnasta löytyy jokaiselle helposti - Onko mahdollista luoda järjestelmä, jonka puitteissa voitaisi maksaa esim. pieniä palkkioita työikäisille, työkykyisille ja työhaluisille ihmisille, joilla ei ole koulutusta esim. terveydenhuolto- ja sosiaalialalle, ja joiden työllistämiseen näille aloille ei nyt ole työkaluja? Ihmisen taloudellinen tilanne kohentuisi, hän tietäisi tekevänsä tärkeää työtä ja saisi elämäänsä rytmiä ja järjestystä. - Yhdistysten välisen toiminnan tukeminen esim. siten, että eri alojen yhdistysparit tutustuisivat toisiinsa ja sparraisivat toisiaan - Nuorten ja opiskelijoiden käyttäminen, tutustuttaminen ja harjoitteleminen erilaisissa tilanteissa - Nuorten medialukutaitoon vaikuttaminen - Nuorten arvostamien ihmisten saaminen yhteistyökumppaneiksi - Yksinäisille vanhuksille seuraa (pelkät palvelut eivät riitä) - Omista vanhemmista huolehtimisen kulttuurin vahvistaminen - Asenteisiin vaikuttaminen eri ryhmien, kuten eri-ikäisten, välistä vuorovaikutusta lisäämällä, esim. opiskelijat vuorovaikutusjaksolla, päivähoidosta vierailuja vanhusten luokse - Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen kotipesän ja osaamis- ja palvelukeskittymän suunnittelu - Kyläsuunnitteluillat - Kyläilykulttuurin elvyttäminen - Pääsiäiskokkokirja - Koulun ja erityisoppilashuollon roolin vahvistaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, erilaisuuden hyväksyminen kouluissa tärkeää, toimijoiden yhteistyön tiivistäminen edelleen - Yläkoulussa opettajat luokkien kiertoon, ei oppilaat - Hyvinvoinnin edistämisen opetussuunnitelma Keski-Pohjanmaan kouluihin - Kaikkien lapset ja nuoret tasa-arvoiseen asemaan esim. eri kunnissa - Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä syrjäytymisen kierteen katkaisemisessa - Luotava järjestelmä, jonka avulla hyvinvoinnin saralla toimivat tahot viestivät toisiaan suunnitteilla olevista koulutuksista, tilaisuuksista ja tapahtumista päällekkäisyyksien välttämiseksi, tiedonkulkua tulee kehittää - Yläkoululaisten TET-jaksojen yhteyteen saatava koulutusta työelämästä (oikaisevat vääriä käsityksiä ja ajattelumalleja, kasvattavat nuoren itsetuntoa ja osallisuutta) - Esim. 4H:n tarjoamien työpalvelukoulutusten ja työpaikkojen parempi hyödyntäminen koulupudokkaille tai yleisesti nuorten työllistämisen tueksi - Kuntien tukemia urheiluseuroja voitaisiin vastineeksi edellyttää järjestämään aktiviteetteja syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville - Olisi etsittävä ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla on ongelmia ja satsattava heihin. Näin voitaisiin estää sukupolvien ketjua ja esim. sitä että on parikymppisiä rapakuntoisia syrjäytyneitä. - Terveydenhuoltoalan oppilaitoksista opiskelijoita mukaan, kun aktivoidaan pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä, vaikka mittaamaan verenpainetta - Vapaa-ajan harrastustoiminnan tehokas markkinointi perheille ja lapsille - Eri ikäryhmien vertaistuen, yhteisöllisyyden vahvistaminen kehittämällä työmuotoja, toi- 12

13 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN mintatapoja tai areenoja esim. lapsiperheiden kohtaamiselle, ikäihmisten kohtaamiselle - Toimintatapoja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi: tiedottaminen, asukas/asiakaskyselyt, kuulemiset jne. - Keski-Pohjanmaan kulttuuri- ja matkailuportaali tiedottaa tapahtumista ja harrastemahdollisuuksista alueellisesti - Vapaaehtoistyön ja yritysharjoittelupaikkojen edistäminen - Neuvolan roolin laajentaminen perheiden hyvinvointiin - Kohderyhmien omat te lat tai muut kokoontumiset/avoimet kohtaamispaikat - Vanhainkotien vierailupäivät ja seniorityön aktivointi - Lapset mahdollisuuksien mukaan välillä vanhempien työpaikoille - Tulee lisätä nuorison tietoutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan, vapaaehtoistoiminnasta ja mahdollisuuksista toimia. Nuorille tulee luoda linkkejä vaikuttamiseen ja heidän mahdollisuuksiaan kokoontua ja osallistua tulee tukea. Tulevaisuudessa vaikuttajat ja toimijat ovat muuten hyvin vähissä. - Aikoinaan kunnille myönnettiin valtionavustusta Voitaisiinko tuki yhdistyksille muotoilla samoin kunnan ja kaupungin osuudeksi niihin töihin, joita kuntalainen vapaaehtoissektorin eteen tekee? SAATAVILLA ON TARPEENMUKAISET HYVINVOINTI- PALVELUT - Vuorovaikutuksen merkityksen esille nostamista kansalaisten tietoisuuteen, tietoiskut, kansalaisluennot tms. - Huolehditaan riittävästi alimpien sosiaaliryhmien palvelujen turvaamisesta - Yritykset mukaan yhteistyöhön paitsi palveluiden tuottamisessa myös niiden kehittämisessä - Pienet yritykset tarvitsevat enemmän yhteistyötä, on oltava verkosto, jotta pärjää esim. tarjouskilpailuissa, myös markkinointiosaamista on kehitettävä - Kunnilla on lyhyt tähtäin yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja näin yrityksissä ei uskalleta tehdä investointeja, kun ei ole tietoa yhteistyön jatkuvuudesta - Tarvitaan keskustelua ja asennemuutosta kuntien ja hyvinvointialan yritysten välisessä yhteistyössä. Tarvitaan tiedottamista, esim. lehtiartikkelit maakuntalehdessä, keskustelutilaisuudet tuleville kuntavaaliehdokkaille. - Kuntien ja elinkeinoelämän vuoropuhelun lisääminen mm. kampanjatyyppistä yhteistyötä siitä, miten ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut voitaisiin kohdistaa kunnan ja muiden palvelutuottajien välillä - Yrittäjyyden kannalta kulttuurin, hyvinvoinnin ja matkailun toimialojen ristiin yhdistely on mahdollisuus, poikittaisia toimialoja yhdistämällä syntyy uutta - Kyläavustajat - Kyläkohtaiset päivystäjät, kyläyhteisöstä päivystysrinki pitämään silmällä vanhusten pärjäämistä, tarvittaessa käytännön apua lähellä, toiminta- ja rahoitusmallin kehittäminen - Moniammatilliset työotteet laajaan käyttöön ja matalat kynnykset puuttua asioihin - Sairauksien ennakko-oireiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa, esim. masennuksen tunnistaminen ja interventio mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi ehkäistä pitkäaikaista sairastumista ja työkyvyttömyyttä - Kansalaislähtöisyydessä on kyse myös siitä, että koko palveluajattelussa päästäisiin pois kansalaisten kohteistamisesta pelkiksi käyttäjiksi. Kansalaisilla on säilytettävä mahdollisuus vaikuttaa koko palvelujärjestelmään paikallisesti sekä yksilötasolla itsemääräämisoikeus. Jos alueella halutaan korostaa yhteisöllisyyttä, se merkitsee että palvelujen koko järjestelmää, suunnittelua, päätöksentekoa ja tuottamista, ajatellaan kansalaisten yhteisenä tekemisenä, jossa kansalaiset palkkaavat tarvitsemiaan asiantuntijoita. Palvelujen kilpailuttamisajattelussa voitaisiin nostaa strategisiksi periaatteiksi ns. yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen tilinpäätös. Tämä tarkoittaa, että etusija annetaan sellaisille palvelutuottajille, jotka eivät ole voittoa tavoittelevia, jotka täyttävät sosiaalisen vastuun kriteerit, ovat paikallisessa hallinnassa ja lisäksi kustannushyötylaskennassa otetaan taloudelliset ja sosiaaliset kokonaisvaikutukset huomioon. - Kansalaislähtöisten mallien korostaminen nimenomaan lähipalveluissa, jotta palvelut ylipäänsä säilyvät. Teknologia voi olla apuna. - Varhainen puuttuminen huomioitava kaikissa strategioissa, ei näy nyt toiminnassa - Koulujen terveyspalveluissa, työpaikoissa ja työterveyshuollossa painopisteen siirto korjaavasta työstä ennaltaehkäisyyn - Maaseutu ja kylät tarvitsevat koko maakunnan tukea erityisesti nyt kun palvelurakenne on muutoksessa - Palveluopas yksiin kansiin, voisi sisältää sekä yksityiset että julkiset hyvinvointipalvelut sekä täydentävät hoidot - Hyvinvointivirtuaaliympäristö, jossa toiminnan esittely, palvelut, lomakkeet jne., mukaan myös järjestöt, koulutus, kulttuuri ym. 13

14 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN - Tiedottamisen lisääminen yhdistysten tarjoamista palveluista - Green Care - Teknologia erityisesti vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa - Hyödynnettävä ensin muualla kehitetty teknologia ja otettava käyttöön uusia asioita, innovaatioiden on lähdettävä tarpeesta, voivat olla pieniäkin asioita - Hyvinvoinnin tukemisessa mahdollisuus hyödyntää laajalti informaatioteknologiaa. Erityisesti multimediamateriaalin tuottamiselle ja kokoamiselle yhteen paikkaan on tarvetta. Lyhytkestoisten opetusvideoiden hyödyntäminen uuden oppimisessa ja vanhan kertaamisessa tuo uusia mahdollisuuksia osaavan työvoiman kasvattamiseen. - Teknologia ei korvaa ihmistä, mutta voi tuoda turvaa esim. vanhuksille, vrt. rannekkeet - Täydentävät hoitomuodot, kuten kalevalainen jäsenkorjaus tyky-toimintaan - Hyvinvointialan yritysten on vaikea saada julkista rahoitusta, joten investointien tekeminen on hankalaa - Tekes-hakemusten tekemiseen tarvitaan asiantuntemusta, tekijä puuttuu - Oppimisvaikeuskeskus oppimisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutukseen ja tutkimukseen - Tarvitaan positiivista yhteistyötä omaisten ja hoitohenkilökunnan kesken, henkilökunnan otettava vastaan tietoa esim. siitä, mistä vanhus pitää - Riittävät opiskelijoiden tukipalvelut turvattava eri koulutusmuodoissa; uudenlaisten ammattien (poikkialainen) kehittäminen tukemaan hyvinvointipalvelujen tuottamista; hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen ja innovaatiot, tukeminen eri muodoissa, esim. hautomo asiaa varten. - Asioimis/kimppakyytien sisällyttäminen kyläsuunnitelmiin - Kohennetaan hyvinvointipalveluiden neuvontaa ja ohjauspalvelua - Panostettava ketjun alkupäähän, hoitoketjut eivät vedä - Palvelumuotojen tuettava ihmisen vastuuta itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi, kun ketju toimii hyvin, hyvinvointia ja terveyttä edistävästä mallista tulee tapa - Kouluterveydenhuollon kehittäminen, psykologien ja kuraattorien saatavuus - Ihmiseen syventymistä parannettava kiireestä huolimatta, tuo tehokkuutta, kun asiakkaan ei tarvitse mennä monelle luukulle - Sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyön kehittäminen - Käyttöön tarkempaa tietoa sairastavuudesta alueittain, jotta palvelut voitaisi paremmin kohdentaa tarpeen mukaan - Henkilöstön rekrytointi, saatava ammattilaisia myös periferiaan, turvattava henkilöstön osaaminen - Tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen vahvemmin palveluissa - Keski-Pohjanmaan sairaala (osuuskunta) - Erikoistuminen julkisen sektorin sairaanhoidossa, voisiko yksi kilpailuvaltti olla jonojen purkaminen, iltasairaala? - Terveydenhoidon henkilökunnan jaksamista tuettava, hoitohenkilökunnan työnohjausta lisättävä - Ammatillinen jatkokoulutus / kurssittaminen vanhustyöhön, muillakin toimialoilla - Hoivatyön erilaisten uusien mallien hakeminen - Neuvoloiden, koulujen ym. yhteistyön kehittäminen lastensuojelussa - Päihdetyössä on tärkeää, että kunnat varaisivat lain mukaisesti tarvetta vastaavat resurssit päihdetyöhön. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy (sekä yleinen että riskiehkäisy) on tärkeää. Jalkautuva työ on asiakkaiden kannalta toimiva malli. Sosiaaliseen kuntoutukseen kannattaa panostaa, ja perhekuntoutuksesta ja parisuhteen tukemisesta on hyviä kokemuksia. Myös erityisryhmät, kuten ikääntyvät, nuoret ja vammaiset on huomioitava. Hoito- ja kuntoutusketjun on oltava toimiva selviämisestä alkaen. Yhteydenpito asiakkaisiin kuntoutuksen jälkeen parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksia. Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää sekä inhimilliseltä kannalta että myös yhteiskuntarauhan vuoksi. Verkostoituminen päihdetyössä on osoittautunut hyödylliseksi. Päihdeasioista puhuttaessa tulisi pyrkiä avoimuuteen ja asiakkaiden kohtelussa tasavertaisuuteen kaikissa palveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. - Päihdepalveluissa Tikas-mallin käyttö, miniintervention systemaattinen käyttöönotto, päihdekeskus, mielenterveystyön ja päihdetyön vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä asumispalveluiden edelleen kehittäminen - Soteyhdistysten aktiivitoimijoiden ja hoitohenkilökunnan hyvä yhteistyö helpottaa asioiden jakamista - Omalääkärisysteemi toimivaksi - Ennaltaehkäisevässä toiminnassa erityistä huomiota tulisi antaa suurille ikäluokille, nyt vuotiaille, joiden palveluntarve alkaa kasvaa merkittävästi noin kymmenen vuoden 14

15 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN päästä. Tälle ikäryhmälle voisi konkreettisesti miettiä toimenpiteitä esim. kuntokatsausta, jotta ikääntyvä sukupolvi voisi itse huolehtia paremmin omasta terveydestään ja toimintakyvyn ylläpidosta. - Keskipohjalaisten kansansairauksien pysyvä ehkäisyohjelma - Ilman omaisten suurta mukanaoloa vammaisen elämässä moni jää heitteille. Olisi oltava sopiva sekoitus yhteiskunnan ja omaisten tukea. Esim. omaiset vapaa-ajan harrastuksissa mukana, kunnalta kotiapua ja päivätoimintaa parina päivänä viikossa. Viikonloput ovat ongelma esim. kuntoutuslaitoksissa, ja jäävät usein omaisten hoidettavaksi. - Aivovammoihin liittyvän oiretiedostamattomuuden vuoksi seuranta hoitaneen sairaalan taholta tärkeää. Tuet ja avustukset jäävät usein hakematta, taloudellisessa toimeentulossa voi olla kuukausien mittainen tauko, kuntoutukset lähtevät pyörimään huonosti. Hoitavalta taholta tulisi käydä yhdessä asiakkaan kanssa katsomassa kotioloja, ja sitä kuinka asiakas siellä todella selviää, kotiapu on monelle tarpeen varsinkin kotiutumisen alkuvaiheessa. Toimeentuloturvasta tiedottamisessa on puutteita, toimeentuloturvasta ja haettavista avustuksista tulisi kertoa lähiomaisellekin. - Tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä sekä enemmän erilaisia päivä- ja työtoiminnan muotoja sekä asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille, palveluista tiedotettava tehokkaasti, kuntoutujien ja läheisten tukemiseen tarvitaan lisää voimavaroja. - Omaishoitajien hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää - Omaishoito-ohjaus oltava kunnossa - On kehitettävä toimia, joiden avulla vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona: kuntien päätöksentekijät puhuvat tästä tavoitteesta, mutta samanaikaisesti esim. heikennetään kotipalvelua. - Kaupungin tulisi kehittää vanhustyötä omana palvelunaan lisäämällä henkilökuntaa ja palveluita - Vanhusten palvelujen ikärajaa tulisi alentaa 75 vuodesta, esim. sairauden perusteella - Turvapuhelimen käyttö vanhukselle maksuttomaksi, on kunnalle edullisempaa kuin laitospaikka - Taksiliput olisi jaettava käyttötarpeen mukaan, tarvitaan tarkempaa kirjanpitoa käyttäjistä - Kilpailutus pois vanhustenhuollon palveluista - Liika lääkitys pois vanhuksilta - Hyvinvointipalveluiden saatavuudessa tulisi korostaa tasapuolisuutta (suhteellinen epätasa-arvo, esim. maaseudulla koetaan että kantakaupungissa asuvat ovat paremmassa asemassa) - Ikääntyneille tarvitaan lisää kuljetusapua - Päätöksentekijöiden ja asiakaspalvelijoiden suhtautumessa ikääntyneisiin on parannettavaa - Terveyskeskukseen saatava puhelimitse yhteys nykyistä helpommin - Kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatua parantaisi tiedon kulun parantaminen palveluissa, pompottaminen on pahinta, asioiden on oltava selviä hoitaa - Merkittävä asia arjen sujumiselle olisi se, että erikoissairaanhoidossa keskitettäisiin poliklinikkakäyntejä samalle päivälle, toisi säästöä myös kunnille (ei useita käyntejä viikossa avustajan kanssa) - Näkövammaisten tiedonsaantinsa niin yhteiskuntaelämästä kuin muutoinkin on turvattava - Vaikeavammaisten avustajansaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa - Viittomakielisten arjen tekisi paremmaksi se, että olisi muutamia viittomakielentaitoisia lähihoitajia, sairaanhoitajia, Kelan virkailijoita jne. Myös tietämys kuuroista tulisi sisällyttää moneen koulutusohjelmaan. - Vahvistetaan terveyttä edistävää ja ennalta ehkäisevää toimintaa - Lisätään mahdollisuuksia itsehoidon tukemiseksi ja vastuun ottamiseksi omasta terveydestä ja hyvinvoinnista - Asiakaslähtöisten ja organisaatiorajat ylittävien palveluprosessien kehittäminen - Parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä - Kehitetään varhaisen puuttumisen työmenetelmiä ja moniammatillista yhteistyötä - Yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan lisääminen kyläyhteisöissä ja kaupunginosissa - Kumppanuusfoorumi, yhdistysten ja kolmannen sektorin sekä julkisen sektorin tasavertainen keskustelupaikka yhteistoiminnan resursoimiseksi vuosittain, sovitaan palvelujen tuottamisesta pidemmällä tähtäimellä - Kuntien välinen seuranta (julkinen, yksityinen, yhdistykset) hyvinvointipalveluiden kehittymisestä/saatavuudesta ja palveluketjujen sujuvuudesta - Eläkkeelle jäävän ikäryhmän kohdalla aukko, voi kuitenkin olla ratkaiseva vaihe, jos on masentuneisuutta tai alkavaa dementiaa 15

16 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT ELÄMÄNTAVAT VAHVIS- TUVAT - Ikääntyville ennaltaehkäisevät kotikäynnit. - Neuvoloille kokonaisvaltaisempi perheiden ohjaus terveellisiin elämäntapoihin - Työterveyshuollon puitteissa/työnantajan kustantamana mahdollisuus osallistua esim. viiden vuoden välein kuntotesteihin, ruokavalioneuvontaan, henkilökohtaiseen elämänohjaukseen - Työttömille kokonaisvaltaisemmin elämän laatua huomioivia palvelua (terveystarkastukset, kunto-ohjaus, elämänhallinnan ohjaus, ruokavalio-ohjaus, mahdollisuus oikeasti mukavaan harrastukseen.) Ei ole niin väliä mikä harrastus on, kunhan tuntee kuuluvansa johonkin porukkaan, voi osallistua, tapaa muita, on kokonaisvaltaista virkistäytymistä. - Jamie Oliverin Ruokaministeriö -hankkeen mukaisesti terveiden ruokatottumusten ja ruoanlaiton edistäminen - Kuntotarkastukset - Työpaikkaliikuntakilpailut - Työpaikkaruokailukurssit/tapahtumat - Julkkisten/idolien/ihanteiden hyödyntäminen lasten- ja nuorten asennekasvatuksessa - Hyvät esikuvat ja sosiaaliset mediat - Eri kuntien omistamien organisaatioiden voimavarojen yhdistäminen hyvinvointia edistävien kampanjoiden ja muiden tukitoimien monipuolistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi - Tuettava omaehtoista liikunta- ja kulttuuriharrastusta maaseudulla, jossa tarjonta on vähäistä - Kyläkoulujen lähiruoka - Esim. diabeteksen ennaltaehkäisevää työtä ajatellen tarvitaan lisää ravintoterapeutteja - Elämänmuutokset ovat paikka, jossa pystytään vaikuttamaan yksilöön ja perheeseen - Pitäisi olla käytäntöön juurtunut tapa elää ja suhtautua asioihin - Olisi korostettava, että kyky vaikuttaa elämänlaatuun on jokaisessa ihmisessä - Televisionkatselun vähentäminen - Pitäisi päästä pois siitä, että kaikkea tuputetaan liian aikaisin - Leppoisampi elämä lisäisi hyvinvointia - Ennaltaehkäisevien toimien ja ohjauksen sijoittaminen elämänkulun kaikkiin vaiheisiin; terveet elämäntavat kaikille, myös työttömille, syrjässä oleville, erilaisia sairauksia poteville - Humala häpeäksi - Päihteetön elämäntapa kunniaan - Terveyskasvatus mukaan opettamaan vastuunottoa omasta terveydestä - Suorittavan työn tekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy vaatii työyhteisöiltä lisäpanostusta - Nuorilta itseltään ideoita terveiden elämäntapojen edistämiseen - Keinoja opiskelijoiden terveiden elämäntapojen edistämiseen: valistus, teemapäivät, kurssit, harjoittelut - Terveellisiin elämäntapoihin kasvattaminen aloitettava jo päiväkodista - Hinnoittelupolitiikka, terveelliset elintarvikkeet kalliimpia kuin epäterveelliset - Työntekijöiden palkitseminen liikunnasta ja tupakoimattomuudesta - Perusturvallisuus tärkeää - Alkoholin paikallinen saatavuuspolitiikka - Nuorille tarjottava vaihtoehtoja esim. alkoholille - Rakenteiden suunnittelu, esim. teollisuus mukaan (ei isoja sipsipusseja ym.) - Oikeaa ravintotietoutta vanhemmille - Tiedottaminen asenteisiin vaikuttaen - Päivälehtikirjoittelu - Hyvinvoinnilla saavutettavan paremman elämän markkinoiminen - Omakohtaisen hyvinvoinnin edistämisestä syntyvien kokemusten tarjoaminen, itse itseänsä auttaen - Tarvitaan kokemuksia ja aktiviteetteja, pelkkä tiedon antaminen ei muuta asennetta (vrt. esim. nuoret) - Koko kylä kasvattaa -asenne - Aikuisilla on mallina olemisen vastuu, kukin näyttää mallia omalla toiminnallaan ja asenteillaan - Arvokeskustelun aikaansaaminen ja rohkaiseminen - Tinkimättömyys kuntien neuvolatoiminnan säilyttämisessä - Ei vähennetä ennaltaehkäisevästä työstä taloudellisen taantuman aikoinakaan - Yksilön ja työn tasapainon löytäminen tärkeää - Väestön itsehoitomahdollisuuksien parantaminen - Raskauden aikainen tuki - Avuttomien keittiö - Lähiruoka kouluihin, oltava mahdollista saada esim. kunnon perunoita, kun niitä alueella tuotetaan. - Ruoan valmistamisen ketju pitäisi saada mahdollisimman lyhyeksi - Lapset ja nuoret ja vanhemmat saatava yhdessä kiinnostumaan esim. mitä on terveellinen ruoka ja miten sitä tehdään, yhteiseen olemiseen ja tekemiseen haastaminen - Löydettäisiinkö esim. vanhempainiltoihin asioista puhumaan sopivia ihmisiä 16

17 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN - Kotiosaaminen on hakusessa laajemminkin, esim. viestintäkampanja ja siihen liittyvä kierros voisi olla yksi tapa toimia - Keskustelufoorumi mm. hyvistä käytännöistä henkilöstön ja yleensä työyhteisön hyvinvointiin liittyen, esim. hyvät käytännöt, benchmarkkaus. KULTTUURIN JA LIIKUNNAN HYVINVOINTIVAIKUTUK- SET KASVAVAT - Taiteen ja kulttuurin hyvinvointi-indikaattorit on saatava esille, jos se ei onnistu, merkitykset ehkä avautuvat yhteisen keskustelun kautta. Pitää pystyä osoittamaan että kulttuuriin yhteisön voimavarana kannattaa panostaa. - Sosiaali- ja terveystoimen tärkeää tunnistaa kulttuurin potentiaali hyvinvoinnissa - Löydettävä sellainen tie, että kulttuuri olisi luonteva osa ihmisen jokapäiväistä elämää, olisi yhteisöön päin auki olevaa toimintaa ja se (sisältäen myös perinteen kunnioittamisen, rituaalit ja taidekasvatustyön) nähtäisiin itsestään selvänä osana hyvinvointia - Toimijoiden ulostulo ja näkyvyys, tärkeää myös uusien yhteistyökumppaneiden saamiseksi, löydettävä oikeat argumentit ja luotava ymmärrystä - Työpaikkojen kulttuurisetelit - Kulttuuri osana hyvinvointipalveluita - Kuntien ja maakunnan panostettava kulttuuriin toimijana ja palveluiden tarjoajana - Tarvitaan sekä ammattilaisia että harrastustoimintaa - Resursointi ratkaisee hyödyntämisen - Kulttuuri laajasti ymmärrettynä tulisi sisällyttää luontevaksi osaksi ihmisen koko elämänkaarta, mielellään sukupolvirajat sivuuttaen. - Muistettava että kulttuuriin sisältyy myös käsillä tekeminen - Esim. taidevierailut laitoksissa tulisi saada luonteviksi tilanteiksi ja kyseinen toiminta nykyistä aktiivisemmaksi ja helpommaksi puolin ja toisin, että aina ei tarvittaisi hankkeita ja järjestelmiä - Tarvitaan organisaattoreita järjestämään kohtaamisia kulttuurin tekijöiden ja esim. laitosten välille. - Eri kunnissa on turvattava tasa-arvoinen mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen, kulttuuri- ja taidepalveluiden saatavuuteen sekä taiteen perusopetukseen - Tarvitaan maakunnallista kulttuurin tiedotuskeskusta, samoin tukipalveluita. Nyt puuttuu koko maakunnan kattava toimintamalli ja koordinaattori. Keskeinen lähtökohta on kuitenkin oltava kansalaisten oma aktiivisuus. - Tarvitaan toimija, joka kokoaisi alaa, ja mm. hankehakemuksia maakunnallisesti. Oppilaitoksia lukuun ottamatta esim. hankkeiden hakeminen ja tekeminen on toimijoille vaikeaa pienten resurssien ja hankeosaamisen puutteen vuoksi - Hanketoiminnan kytkeminen isompiin kokonaisuuksiin, esim. hyvinvoinnin kehittämisessä, parantaisi ehkä mahdollisuuksia - Kulttuurista on tehtävä vahva hyvinvointiala tulevaisuutta ajatellen - Yhteistyötä ammattilaisten ja alalla opiskelevien välillä tulee kehittää - Monitaiteinen ja yhteisöllinen näkökulma on tärkeä - Raja-aitoja ja lokeroita on murrettava sekä taiteen kesken että taiteen ja yhteisön välillä - Taidekasvatuksen merkitys kouluissa on tärkeää mm. eriytyneen ajattelun murtamisessa sekä taiteen ja yhteisön vuoropuhelun edistämisessä - Taiteen toimijoille tarvitaan olosuhteita, esim. tiloja (vrt. urheilutilat vs. taidetilat), on sitten kyse itse tekemisestä tai taiteesta nauttimisesta, esim. nuorille on vaikea järjestää toimintaa ilman tiloja - Nuorten mukaan saaminen on erityisen haasteellista, ja koulun taidekasvatustyö on tässä keskeneräistä - Aina ei tarvita jakoa erityisryhmän mukaan, vaan esim. vanhukset ja nuoret, ja esim. maahanmuuttajat ja ei-maahanmuuttajat voivat olla yhdessä kulttuurin parissa - Sosiokulttuuristen innostajien rooli on tärkeä ihmisten innostamisessa kulttuuri- ja taide-elämään. Mitä enemmän kulttuurin piirissä on ihmisiä, sitä perustellumpaa on vaatia resursseja. - Myös ruokakulttuuri- ja perinne on osa kulttuuritoimintaa - Verkostoituminen ja osaamisen jakaminen tärkeää - Sotealan toimijoilla alueella on kohtalaisen avoin asenne yhteistyöhön kulttuuritoimijoiden kanssa, mikä on vahvuus ja mahdollistaa sen, että voidaan etsiä kohtia taiteen kanssa elämiseen elämänkaaren eri vaiheissa - Yhteisötaiteen mahdollisuudet - Syrjäytyneiden osallistaminen kulttuurin tuotantoon ja kokemiseen esim. vapaanäytöksin - Kulttuuritoimijoiden jalkautuminen esim. kiertueet ja kouluesitykset tai avointen ovien päivät - Kulttuuriperinteiden siirto seniorityössä esim. käsityöt, metsänhoito, mentorointi 17

18 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN - Sähköisen viestinnän mahdollistamat keinot ja tavat ovat mahdollisuus, nuoret ovat joka tapauksessa netissä. Tarvitaan uutta luovaa ajattelua tuottamaan uusia sisältöjä. Sosiaali-, terveys- ja taidekolmikko voisi synnyttää jotain ennennäkemättömän innovatiivista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että uskalletaan panostaa. - Yhteiset hyvinvointipalveluiden kokonaisuudet kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimijoiden kesken - Liikuntatarjonnan kehittäminen - Olosuhteiden kehittäminen vrt. liikuntapaikat ja kaavoitusratkaisut - Liikuntatilat liikuntaseurojen ym. toiminnan edistämisessä - Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen - Ohjaajakoulutus on tärkeää aktivoinnissa - Matalat mukaantulokynnykset - Kohderyhmän kohtaaminen sekä osaamisen jakaminen tärkeitä asioita - Rahoitusta tarvitaan julkiselta puolelta, tasapuolisuus ja oikeat kriteerit tärkeitä - Haasteena se, miten saadaan liikunnan pariin ne, jotka eniten tarvitsevat liikuntaa - Liikuntamahdollisuuksien ja -paikkojen tarjonta tärkeää, maaseudulla on suppeammat harrastusmahdollisuudet kuin kaupungissa - Liikuntayhdistyksiin lisää vetäjiä - Liikuntapalvelut on kohdennettava oikein - Luotava mahdollisuuksia tulla mukaan liikunnan pariin, tilaisuudet ym. - Esimerkin näyttäminen tärkeää lapsia ja nuoria ajatellen - Tiedottaminen - Kouluttaminen - Toimijoiden kannustaminen ja tunnustuksen antaminen - Toimijoiden kuuleminen ja toimintojen muokkaaminen - Saavutettavuuden parantaminen - Verkostoituminen ja yhteistyö palvelujen tarjoajien ja toimijoiden kesken - Olosuhteiden hyödyntäminen - Liikuntapassi - Yksilöiden ja perheiden sitouttamisessa liikkumiseen vaaditaan toimenpiteitä ja valintoja arjessa, pelkkä tietoisuus ei riitä - Liikuntaan liittyy perheiden yhdessäolo ja vapaa-aika, siinä hyviä vaikutusmahdollisuuksia - Kortteliliikunnan kehittäminen, lähellä olevat liikuntapaikat ym. mahdollistavat liikkumisen myös niille lapsille, joiden vanhemmat eivät ole aktiivisia - Maakunnallinen hiihtoreittiverkosto kartalle - Kasvatusstrategia vanhemmille, jotta ymmärtäisivät mm. liikkumattomuudesta aiheutuvat riskit - Päiväkodeissa ei aina ole liikuntatiloja, miten saataisi päiväkotilapset esim. koulujen pihoille liikkumaan - Tavoitteena on, että vanhukset olisivat kotona mahdollisimman pitkään. Mikäli tämä on mahdotonta, niin usein passiivisesti aiheutetaan liikuntakyvyn menetystä, tekninen suunnittelu saatava mukaan tämän estämiseksi. - Nuorten miesten ja poikien liikkumista lisättävä - Työikäisten aktivoiminen liikkumaan - Seurojen pääsy paremmin työpaikkaliikunnan markkinoille on haaste. Edellyttää seuroilta uutta näkökulmaa, uusia toimijoita, ammattimaisempaa tuotekehittelyä, markkinointia ja tiedottamista. - Laadun kehittäminen ohjaajia kouluttamalla - Koulujen rooli liikuttamisessa keskeinen, välituntiliikuntaa tehostettava, koululiikuntaa ei saa vähentää, myös päivähoitoon lisää liikuntaa, liikunnallisen iltapäivätoiminnan lisääminen lapsille - Ohjeistukset tietokoneen ja television ääressä istumiselle jollain tavoin koulujen kautta - Äitien ja isien malli tärkeä, vanhempien oivallettava liikunnan merkitys hyvinvoinnin lähteenä, liikunnallinen elämäntapa luodaan lapsuudessa - Paapomiskulttuurin lopettaminen - Vanhusväestölle ikäkausikilpailut - Kuntien tuotava liikuntaseurojen toiminta näkyväksi asukkaille, mikäli halutaan aktivoida ihmisiä liikunnan pariin - Kuntien ymmärrettävä liikunnan merkitys ja tuettava liikunnan aktivointityötä ja seuroja, kehitettävä ja ylläpidettävä olosuhteita - Liikuntaseurat ovat kunnalle edullinen mahdollisuus aktivoida ihmisiä liikunnan pariin. Koulujen salivuorojen maksullisuus (työikäisten liikunnan osalta) ei kannusta, vaan merkitsee korkeampia harrastusmaksuja liikkuville ihmisille. Seurat eivät ole yrityksiä, vaan perustuvat vapaaehtoistoimintaan ja siihen, että tuotetaan edullisia liikuntamahdollisuuksia ja opastusta. Mikäli tilat maksullisia, on hintojen oltava kohtuullisia. - Kuntien tulisi markkinoida liikuntaseurojen toimintaa esim. nettisivuillaan, muutaman kerran vuodessa lehti-ilmoituksilla jne. - Tunnustettaisi se, että kunta tarjoaa tilat, seura liikkeet - Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioitava liikunta, tilojen varaaminen arki- 18

19 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN ja hyötyliikuntaan, liikuntapaikoille ja ulkoilualueille/-reiteille - Siihen, miten liikuntatiloja jaetaan seuroille, olisi hyvä saada selkeyttä. Ehkä aihetta myös selvittää, käytetäänkö liikuntatiloja siten, kuin on haettaessa ilmoitettu, ja onko harrastajamäärä ilmoitetun mukainen. Tilan koko, ryhmän koko, lattiatyypit ym. ovat kriteereitä, joiden perusteella tehtäisi priorisointilista esim. eri saleille ja vuorojen jako sen perusteella. - Liikkumattoman aikuisen asenteen muuttaminen on haastavaa. Aikuisten liikkumaan aktivoinnissa on monipuolisella tarjonnalla, ympäristöillä, medialla, projekteilla, elämyksillä ja elämäntyylillä merkitystä. - Perheliikuntaan panostettava - Liikunta osana työyhteisöjen hyvinvointia - Innostavat yhteisöt tärkeitä - Ikäihmisten ohjattua liikuntaa tuettava ja lisättävä. Tasapainokouluilla, seniorikuntosaleilla jne. voidaan ennaltaehkäistä esim. kaatumisia. - Työpaikkaliikuntatempaukset, esim. vuoden työpaikkaliikkujakilpailu, kuntokartoitukset - Metsästysseurat suuntaavat nuorille harrastuksen luonnossa liikkumiseen - Voisiko oppilaitoksissa olla yhtenä opintokokonaisuutena liikunnan ohjaaminen, tavallisen liikunnan ohjaamisen osaamista tarvitaan nykyistä enemmän. - Syrjäytyneiden liikuttamiseen olisi panostettava ELINYMPÄRISTÖN VIIHTYISYYS, TURVALLISUUS JA ARJEN SUJUVUUS VAHVISTUVAT - Paikallisliikenne olisi oltava vanhuksille ilmainen - Palveluiden ja ympäristön rakentaminen sellaiseksi, että palvelujen saanti ja liikkuminen on esteetöntä - Maaseudulla matkat palveluihin ovat usein este niiden löytämiselle ja tekevät arjesta vaikeaa esim. mielenterveyskuntoutujat - Sisä- ja ulkoilma-asioiden huomioiminen; rakennukset, ympäristö, katupölyt, kasvit, erityisesti hengityssairaiden kannalta - Savuttomuuden edistäminen - Kaavoitus millaisia asuinalueita luodaan - Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla - Tietotekniikan käytön osaamisen turvaaminen kaikille - Yhdyshenkilö ja tietopaketti muualta muuttaville - Työn tietoinen siirtäminen maaseudulle, pendelöinti aiheuttaa pahoinvointia - Kuntien harkinta jätevesijärjestelmien uusimisessa, vrt. esim. kotonaan asuvat vanhukset maaseudulla - Palvelujen keskittäminenkään ei kirpaise niin pahasti, jos saavutettavuus on hyvä. Infrastruktuurin osalta indikaattorina voisi olla hyvinvointipalvelujen saavutettavuus, esim. kuinka kaukana ne ajallisesti ovat väestöstä, ja tässä huomioitava myös autottomat. - Yhteiskuntasuunnittelussa huomioitava esteettömyys ja liikkumisen helppous - Kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatua voisivat parantaa nettiyhteydet (tarvitaan apua hankinnassa), kuljetukset esim.kokkolaan neuvolaan, teiden auraus - Kaatumatapaturmien vähentämiseksi on huolehdittava teiden kunnosta myös talviaikaan, hiekoitukset, kauppojen, terveyskeskusten ja apteekkien edustat turvallisiksi - Ikäihmisille apua lumen luontiin ja hiekoitukseen - Palvelutalojen ja vanhusten asumien rivitalojen piha-alueiden suunnittelussa ja teiden kunnossapidossa on vielä paljon tehtävää - Apuvälineitä oltava riittävästi ja samoin tietoutta siitä, mistä niitä voi saada - Valaistusasioilla kodeissa ja julkisissa paikoissa ehkäistään kaatumista. Kotipalvelun huolehdittava ja neuvottava valaistusasioissa, että ei esim. pimeässä kaaduta. - Turvapuhelimia yksin asuville kaatumariskin omaaville hankittava kunnan kautta - Liukastusesteiden saatavuus kenkiin, esim. ikäihmisillä niitä voisi jakaa vaikka terveyskeskuksen kautta - Lähipalvelujen säilyminen keskusalueiden ulkopuolella asuville vaikuttaa paljon arjen sujumiseen - Myös maaseudulla oltava työpaikkoja, kouluja, harrastusmahdollisuuksia - Ympäristönsuunnittelussa otettava enemmän huomioon viihtyisyys- ja turvallisuustekijöitä, päätöksiä tehtäessä on arvioitava niiden terveysvaikutuksia, ympäristön suunnittelu tulisi aloittaa liikennejärjestelyistä - Infrastruktuurin hyödyntäminen; tyhjillään olevat tilat yhdistysten käyttöön - Kaavoitus; kaupunkimainen kaavoitus ei toimi maaseudulla, jossa rakentamisratkaisut ovat perinteisesti vapaampia - Luonnonläheisyys houkuttaa nuoria paluumuuttajia; heillä on oltava valinnan mahdollisuus rakentaa/muuttaa myös ei-kaavoitetulle alueelle maaseudulla. - Ympäristön, kotien, koulujen ja työpaikkojen turvallisuuden kehittäminen näkökulmana myös ja erityisesti henkinen turvallisuus 19

20 LIITE 1: KERTYNEITÄ IDEOITA JA AJATUKSIA HYVINVOINTISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN - Varmistettava riittävän monipuolinen asuntokanta - Uuden teknologian mahdollisuudet yhteisöllisyydessä esim. vanhukset tai liikuntaesteiset tapahtumien tai palveluiden saavutettavuuden edistämisen osalta 20