Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke"

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke

2 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hankeraportti Päivi Moisio Jessica Fagerström Anna-Mari Haverinen Britt-Marie Herrgård Jenni Laurila Lahja Leinonen Hannele Niemelä Päivi Nieminen Kirsi Nurmio Hanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Hankeraportti on julkaistu Innokylän verkkopalvelussa myös ruotsiksi: hae: hyvinvointia ja laatua hanke

3 Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hankeraportti

4 Sisällys Lukijalle Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen...7 Kehittämistyön tavoitteita...7 Hankealueet... 8 Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa...10 Arvioita hankkeen toteutumisesta Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Millaisia vanhusneuvostoja tarvitaan...15 Mitä vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta voidakseen toimia...15 Miten vanhusneuvosto vaikuttaa ja osallistaa...16 Kehittämiskohteet hankealueilla Hyvinvointia edistävät palvelut...20 Ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys...20 Vanhuspalvelulaki ja hyvinvointia edistävät palvelut...20 Ikääntyneen väestön palvelun tarve...21 Hyvinvoinnin edistämisen palvelut kunnissa...21 Monta tapaa toteuttaa neuvontapalvelut Kehittämiskohteet hankealueilla Asiakaslähtöisten palvelujen toteuttaminen...30 Palvelutarpeen monipuolinen selvittäminen...30 Toimintakyvyn arviointi tukee palvelutarpeen arviointia...31 Välineet palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelusuunnitelman tekemiseen...31 Tavoitteellinen palvelusuunnitelma Kehittämiskohteet hankealueilla Riittävät ja laadukkaat palvelut...42 Tausta ja tavoite...42 Riittävyyden ja laadun kehittämisen välineitä...43 Kehittämiskohteet hankealueilla...46 Käytetty kirjallisuus Liitteiden luettelo julkaistaan osoitteessa > Hyvinvointia ja laatua hanke

5 5 Lukijalle Vanhuspalvelujen toteuttamista ohjaava lainsäädäntö uudistui perusteellisesti kesällä Lainsäädäntöä, informaatio-ohjausta ja valvontaa kehittämällä tavoitellaan yhtenäistä ja vaikuttavaa kokonaisuutta, joka mahdollistaa palveluiden rakenteen ja sisällön kehittämisen vastaamaan ikäihmisten tarpeita myös tulevina vuosina. Uuden vanhuspalvelulain (*) toimeenpanoa tuettiin ensimmäisen vuoden aikana monin keinoin: viestinnällä, koulutuksilla sekä tuottamalla kattavaa seurantatietoa sen toteutumisesta kunnissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut lain sisältöjen toimeenpanoa edistäviä hankkeita kunnissa ja kuntayhtymissä. Tässä raportissa kuvattava hanke on osa vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Hyvinvointia ja laatua -hanke toteutettiin syyskuun 2013 ja lokakuun 2014 välisenä aikana. Tampereen kaupungin hallinnoimassa hankkeessa oli mukana isoja ja pieniä kuntia ja kuntayhtymiä eri puolilta Suomea. Raportti on tarkoitettu ikääntyneen väestön palveluissa työskenteleville ammattilaisille ja kehittäjille. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvä paikallinen kehittämistyö kuvataan ryhmiteltynä neljän teeman ympärille: vanhusneuvostojen toimintamallin uudistaminen, hyvinvointia edistävä toiminta, asiakaslähtöisten palvelujen toteuttaminen sekä riittävien ja laadukkaiden palveluiden järjestäminen. Jokainen hankealue valitsi näihin teemoihin liittyen paikallisia tarpeita parhaiten vastaavat kehittämisen kohteet ja hanketyön tavoitteena on ollut löytää niihin toimivia ratkaisuja ja siten tukea vanhuspalvelulain toimeenpanon onnistumista. Hankkeen kehittämiskohteet ja niihin liittyvät vanhuspalvelulain säädökset on lueteltu taulukossa 1. Ensimmäisessä kappaleessa kuvataan hankkeen taustaa, keskeisiä sisältöjä ja hanketyön toteutumista. Raportin kappaleissa 2 5 taustoitetaan kehittämistyön neljää teemaa ja paikallisen kehittämistyön kuvaukset on ryhmitelty kunkin sisällöllisen teeman yhteyteen. Raportin liitteisiin on koottu hankealueilla tuotettuja materiaaleja, esitteitä ja viestintäaineistoja, jotka julkaistaan hankkeen sivuilla Innokylässä. Myös hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti on hankeraportin liitteenä. Lisätietoja paikallisesta kehittämistyöstä antavat hankkeen ohjausryhmän jäsenet, katso sivu 12. (*)Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980 / 2012).

6 6 Taulukko 1. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen kehittämiskohteet teemoittain Vanhuspalvelulain Kehittämiskohteet Kehittämistyön sisältö VANHUSNEUVOSTOJEN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN 11 Vanhusneuvosto Alueiden vanhusneuvostojen kehittäminen Demokratia-asiantuntijan tuki koko hankealueella HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 12 Hyvinvointia edistäviä neuvontapalveluja 4 Yhteistyö Tieto- ja neuvontapalvelut Asiakasohjaus / Palveluohjaus Hyvinvointiprofiili Oulu Oma-arviointi ja neuvonta: mallinnus Oulu Matalan kynnyksen neuvontapisteet Kainuun sote Terveystutka Tampere OHJURI toiminnan juurruttaminen Ylä-Savon SOTE Ensikontaktin arviointiväline Pohjanmaa ASIAKASLÄHTÖISTEN PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN 15 Palvelutarpeiden selvittäminen 16 Palvelusuunnitelma 17 Vastuutyöntekijä Palvelutarpeiden monipuolinen selvittäminen Tavoitteellinen hoito- ja palvelusuunnitelma Vastuutyöntekijä Oulu Screener järjestelmän käytön juurruttaminen Oulu; Pohjanmaa Kotihoidon kriteerit Etelä-Pohjanmaa Yhtenäiset käytännöt palvelusuunnitelman laadinnassa Kainuun sote Vastuutyöntekijän roolin selkeyttäminen Oulu; Tampere RIITTÄVIEN JA LAADUKKAIDEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 5 Suunnitelma 13 Yleiset periaatteet 14 Pitkäaikaisen hoidon periaatteet 6 Riittävyyden ja laadun arviointi 23 Omavalvonta Palvelujen suunnittelu Palvelujen tuotanto Palvelujen seuranta, arviointi ja kehittäminen RAI järjestelmän hyödyntäminen lähiesimiestyössä Kainuun sote Kuvaus RAI järjestelmän hyödyntämisestä kunnan suunnittelussa hanke RAI järjestelmän käyttöönotto Etelä- Pohjanmaa Suun terveys kotihoidossa Tampere Paloturvallisuus kotihoidossa Tampere Teknologia työn organisoinnissa Tampere Teknologia lääkejakelussa Etelä-Pohjanmaa Mobiililaitteet kotihoidossa Etelä-Pohjanmaa Tehostettu kotisairaanhoito Etelä-Pohjanmaa Asiakaskyselyt Pohjanmaa Asiakaspalautteen eri menetelmien kehittäminen Tampere Omavalvonta Etelä-Pohjanmaa; Tampere; Ylä-Savon SOTE

7 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 7 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 1. Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke on jatkanut Vanhuspalvelulain pilotointi -hankkeessa (*) käynnistettyä kuntien välistä yhteistyötä vanhuspalveluiden kehittämiseksi. Tampereen kaupungin hallinnoima Hyvinvointia ja laatua -hanke on yksi seitsemästä kehittämishankkeesta, joille sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesällä 2013 valtionavustusta vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevaan kehittämistyöhön kunnissa. Hankkeessa syvennetään lain pilotoinnissa tehtyä kehittämistyötä ja jatketaan uuden lain keskeisten velvoitteiden konkretisoimista osaksi hankekuntien toimintakäytäntöjä. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen tavoitteena oli uudistaa kunnan vanhusneuvoston toimintamalli, vahvistaa hyvinvointia edistäviä palveluita, parantaa valmiuksia tunnistaa ja vastata yksilöllisiin palvelutarpeisiin sekä vahvistaa suunnitelmallisuutta palveluiden järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena oli levittää ja juurruttaa pilotointihankkeen tuotoksia hankekuntien toimintakäytäntöihin. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Tampere, Oulu, Kainuun sote, Ylä-Savon SOTE, Seinäjoki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Pietarsaaren yhteistoiminta-alue, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, Mustasaari, Vöyri ja Laihia. Hankealueen kunnat ja kuntayhtymät ovat eri kokoisia, niiden väestörakenne vaihtelee ja niillä on erilaisia tapoja järjestää ja toteuttaa ikäihmisten palvelut. Lähtökohtana oli valita koko hankeen yhteisten tavoitteiden joukosta paikallisesti ensisijaiset kehittämistavoitteet noin vuoden mittaiselle kehittämistyölle. (*) > vanhuspalvelulain pilotointi Kehittämistyön tavoitteita Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntia nimeämään vanhusneuvoston, jonka tehtävänä on vahvistaa ikääntyneen väestön osallisuutta kunnassa. Tämä tarkoittaa monessa kunnassa vanhusneuvoston toimintamallin uudistamista. Myös ikääntyneelle väestölle osallisuus merkitsee kuulumista yhteisöön. Osallisuuteen liittyy mahdollisuus ja valmius aktiivisuuteen vastakohtana eristymiselle ja syrjäytymiselle. Osallisuuteen sisältyy esimerkiksi kontaktit sukulaisiin, muut sosiaaliset suhteet, kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista ja täysivaltaisesta kansalaisuudesta. Hyvinvointia ja laatua hankkeessa käynnistettiin useissa kunnissa vanhusneuvoston toimintamallin uudistaminen. Vanhuspalvelulaki ennakoi väestörakenteen muutosta ja ikäihmisten määrän ja sen myötä myös palvelutarpeen kasvua. Laki ohjaa kuntia muuttamaan palveluiden rakennetta, jotta pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat henkilöt voivat asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Laki velvoittaa kuntia myös tukemaan ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä. Jos otetaan suunnitelmallisesti käyttöön se potentiaali, joka väestön hyvinvoinnin edistämisellä olisi saavutettavissa, voidaan raskaampien palveluiden tarvetta siirtää myöhäisemmäksi. On tärkeää tarjota entistä enemmän tukea ja mahdollisuuksia ikääntyneen väestön omaehtoiseen toimintaan hyvinvointinsa ja toimintakykynsä edistämiseksi. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kunnalta suunnitelmallisuutta ikäihmisten palveluiden kehittämisessä sekä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn säännöllistä seurantaa. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös tavoitteellinen yhteistoiminta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa useimmissa Suomen kunnissa järjestettiin joitakin iäkkäiden hyvinvointia edistäviä palveluita: neuvontapalveluita, terveystarkastuksia tai hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimuksen mukaan kunnissa on myös tehty suunnitelmia ikääntyneet väestön hyvinvoinnin edistämisestä, mutta usein ne olivat sisällöltään varsin yleisiä eikä niissä määritelty toimenpiteitä, vastuita tai resursseja, joilla väestön hyvinvointia edistetään. Matalan kynnyksen neuvonnan ja asiakasohjauksen vahvistaminen ovat kunnissa tärkeitä

8 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 8 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke kehittämiskohteita. Erityisen tärkeää on kehittää neuvonnan ja ohjauksen seurantaa, jotta saadaan tietoa sen toteutumisesta, tavoittaako se keskeiset asiakasryhmät ja miten tavoitteet toteutuvat. Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen neuvontaa ja asiakasohjausta, rakennettiin asiakkaalle välineitä omatoimiseen palvelutarpeen arviointiin, pilotoitiin asiakasneuvonnan yhteyteen tarkoitettua suppeaa toimintakyvyn kartoituksen kyselyä ja selvitettiin terveysaiheisen tietopankin soveltuvuutta ikäihmisten tarpeisiin. Aikaisempaan verrattuna laki täsmentää ja parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat palvelut. Ennen lain voimaantuloa noin puolet kunnista järjesti asiakkaalle mahdollisuuden palvelutarpeen arviointiin viimeistään 7 arkipäivän aikana, silloin kun tilanne ei ollut kiireellinen. Toimintakyvyn arviointi oli kuitenkin usein epäjärjestelmällistä, kohdistui vain yhteen toimintakyvyn osa-alueeseen tai siinä käytettiin validoimattomia mittareita. Hyvinvointia ja laatua hankkeessa vahvistettiin palvelutarpeen selvittämisen käytäntöjä asiakaslähtöisiksi ja voimavaralähtöisiksi, valmisteltiin paikallisia kriteerejä kotihoidon myöntämiseen, yhtenäistettiin kunnan hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöjä sekä mallinnettiin kunnan vanhustyöntekijän roolia osaksi alueellisen asiakasohjaajan tehtävää. Vanhuspalvelulaki edellyttää kunnilta suunnitelmallisuutta iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja seurannassa. Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa ja palvelutarpeen lisääntyessä on yhä tärkeämpää kohdentaa palvelut asiakkaan tarpeen mukaan. Yleinen periaate on toteuttaa pitkäaikainen hoito kotona tai kodin omaisessa ympäristössä. Kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on suurentunut kuuden viime vuoden kuluessa. Laitoshoitona iäkkäiden palvelut toteutetaan vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän kannalta muuten perusteltua luvulla raskaampien palvelumuotojen, kuten laitoshoidon, osuus on jo vähentynyt. Toistaiseksi kotihoidon määrää ei ole pystytty samassa tahdissa lisäämään, mutta omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on ollut kasvava. Nykyisin pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaista vain korkeintaan viidesosalla katsotaan olevan lääketieteelliset perusteet laitoshoidolle ja tämä on yksi perusteluista, joiden mukaan laitoshoidon osuutta on mahdollista vähentää ikääntyneen väestön määrän kasvaessa lähivuosina. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on arvioitava vuosittain. Tätä varten kuntien pitää kerätä palautetta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän läheisiltään sekä henkilöstöltä. Ennen lain voimaantuloa osa kunnista keräsi palautetta säännöllisesti, mutta monessa kunnassa tätä käytäntöä ei vielä ollut ja erityisesti henkilöstön palaute on puuttunut. Palvelujen laatua pitää seurata myös osana omavalvontaa ja kuntien omilta toimintayksiköiltä edellytetään omavalvontasuunnitelmia vuodesta 2015 alkaen. Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa on laadittu omavalvontasuunnitelmia kunnan toimintayksiköihin, pilotoitu palautteen keräämisen ja käsittelemisen käytäntöjä ja vahvistettu olemassa olevien tietovarantojen käyttöä palveluiden suunnittelussa. Hankealueet Hankkeeseen osallistuneet kunnat ja kuntayhtymät tarjosivat kehittämistyölle monipuolisen toimintaympäristön (kuva 1). Tärkeä tavoite oli vaihtaa tietoja ja paikallisia kokemuksia kuntien kesken, jotta toisaalla kehitetyt toimintamallit tulisivat tutuiksi ja kynnys niiden hyödyntämiseen oman alueen kehittämistyössä madaltuisi. Hankesuunnittelijoiden yhteiset työkokoukset ja myös ohjausryhmän kokoukset tarjosivat vuoden kuluessa säännölliset puitteet vuorovaikutukselle. Seuraavassa on kuvaus hankealueista. Etelä-Pohjanmaan hankealueen muodostavat Seinäjoen kaupunki ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Seinäjoki on kasvanut kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan suurimmaksi kaupungiksi. Kaupunki on yhdistynyt Peräseinäjoen (2005) sekä Nurmon ja Ylistaron kanssa (2007). Nyt asukkaita on noin (v. 2013) ja heistä noin keskittyy keskustan tuntumaan seitsemän kilometrin säteelle. Seinäjoella on yhdistetty sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminta ja siitä vastaa apulaiskaupunginjohtaja. Vanhuspalvelut järjestetään siis sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyönä. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on aloittanut toimintansa perusterveydenhuollon kuntayhtymänä 2007, jolloin siihen kuuluivat Kauhavan kaupunki, Alahärmä, Evijärvi, Kortesjärvi ja Lappajärvi. Perusturvan kuntayhtymäksi se laajeni 2009, jolloin kuntaliitosten myötä mukaan tuli myös Ylihärmän kunta. Yhteistoiminta-alueella asuu noin (v. 2013) ihmistä. Kuntayhtymällä on viisi tulosaluetta, joista yksi on vanhuspalvelut. Vanhuspalveluista vastaa vanhustyön johtaja. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Kuntayhtymä tuottaa näiden kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Li-

9 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 9 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen säksi Kainuun sote vastaa Puolangalla erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta. Alueella on asukkaita yhteensä noin (v.2013). Kuntayhtymä työllistää noin henkilöä ja se tuottaa alueelleen myös henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon palveluja. Kainuun vanhuspalveluissa on kolme maakunnallista ydinprosessia: kotona asumista tukevat palvelut, ympärivuorokautiset hoivapalvelut sekä palveluohjaus ja ostopalvelut. Vanhuspalveluita johtaa vanhuspalvelujohtaja. Oulussa on asukkaita noin (v. 2013) ja heistä yli 65-vuotiaita on noin Ylikiimingin kunta liittyi Ouluun vuonna 2009 ja Haukipudas, Oulunsalo sekä Yli-Ii Muutokset jatkuivat maaliskuussa 2014, jolloin hyvinvointipalveluista purettiin tilaaja-tuottaja -malli. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät koottiin yhteen organisaatioon hyvinvointilautakunnan alaisuuteen. Hyvinvointipalveluista vastaavan hyvinvointijohtajan alaisuudessa toimivat terveysjohtaja, vanhustyönjohtaja, sosiaalijohtaja ja hyvinvointikeskusten palvelupäälliköt kukin vastaten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Uutta johtamisjärjestelmää valmistellaan ja elämänkaarimalliin siirrytään vuonna Välivaiheessa mahdollistetaan hyvinvointikeskuskokeilut, joista ensimmäinen aloitti Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin alueella maaliskuussa Kontinkankaan Hyvinvointikeskus aloittaa tammikuussa Strategiassa korostuu asiakaslähtöisyys ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Hyvinvointipalveluissa toimii palveluohjausyksikkö, joka myöntää palveluita vammaisille, ikäihmisille ja muille tarvitseville. Yksikkö on palveluntuottajista riippumaton. Yksikön työntekijät arvioivat kotikäynneillä asiakkaan kanssa palvelujen tarpeen ja myöntävät tarvittavat palvelut virkavastuulla. Matalan kynnyksen neuvontaa tarjoaa Aino-neuvontapalvelu, joka on suunnattu ikääntyneille. Ainosta voi kysyä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. Neuvonta on maksutonta palvelua ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Pohjanmaan hankealueella hanketyöhön osallistui kaksitoista kuntaa. Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn (K4-alueen) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestää Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto isäntäkuntamallin mukaisesti. Vöyrin ja Mustasaaren (K2-alueen) kunnat järjestävät itsenäisesti sosiaalihuollon palvelut, mutta terveydenhuollon palvelut järjestetään kuntien yhteistyönä. Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen (K5-alueen) terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut järjestää Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, joka toimii tilaajatuottajamallin mukaisesti. Laihian kunta järjesti hankeen aikana sosiaalipalvelunsa itsenäisesti. Asukkaita alueella on runsaat Alue on kaksikielinen. Tampereella asuu noin ihmistä (v. 2013) ja heistä noin on yli 65-vuotiaita. Kaupungissa toimitaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaaja vastaa palveluiden järjestämisestä, kuntalaisille tarjottavien palveluiden määrittämisestä, järjestelmän ohjaamisesta ja valvonnasta. Kaupungin konsernihallinnon tilaajaryhmään kuuluu Ikäihmisten hyvivoinnin ylläpitämisen ydinprosessi, joka vastaa palveluiden tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista. Ikäihmisten palvelujen lautakunta ja sen puheenjohtajana toimiva apulaispormestari linjaavat ydinprosessin valmistelutyötä. Kaupungin oman palvelutuotannon lisäksi palvelusopimuksia tehdään yritysten ja järjestöjen kanssa, eli käytössä on monituottajamalli. Tuottajien vastuulla on tarjota ja kehittää laadukkaita palveluja tehokkaasti. Kaupunki huolehtii järjestämisvastuullaan olevien palveluiden saatavuudesta, laadusta ja kuntalaisten oikea-aikaisten palveluiden järjestämisestä riippumatta siitä, mikä taho niitä tuottaa. Ikäihmisillä oma tieto- ja palvelupiste Kotitori. Se tarjoaa neuvontaa ja ohjausta sekä julkisista että yksityisrahoitteisista palveluista, etuuksista ja virkistysmahdollisuuksista. Jos asiakas on oikeutettu kunnallisiin kotihoidon palveluihin, Kotitori ohjaa hänet kaupungin alueelliselle asiakasohjaajalle palvelutarpeen tarkempaa selvittämistä varten. Jokaiselle asuinalueelle on nimetty oma kotihoidon asiakasohjaaja, joka toimii asiakkaan yhteyshenkilönä ja tekee palvelusuunnitelman mukaiset palvelupäätökset. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluu neljä kuntaa: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Niiden alueella on asukkaita yhteensä noin (v. 2013). Organisaatiouudistuksessa vuonna 2014 integroitiin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Uusi malli vastaa kasvaviin palvelutarpeisiin hoitoja hoivapalveluissa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä keskeisissä yhteistoimintaprosesseissa. Vanhuspalvelut kuuluvat hoito- ja hoivapalveluihin ja ne jakautuvat asumispalveluihin, kotihoitoon ja vuodeosastopalveluihin. Kotona asumisen tuen palveluvalikoima kattaa laajasti kotihoidon palvelut, kotihoidon tukipalvelut, SAS-työn, omaishoidontuen, harkinnanvaraiset lyhytaikaiset hoitopaikat ja sotainvalidien palvelut sekä kotiutusprosessien koordinoinnin.

10 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 10 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ikäihmisten neuvonta ja palveluohjaus on keskitetty yhden luukun taakse matalan kynnyksen neuvontapalveluun. Neuvontapiste OHJURIN tehtäviin kuuluu asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen, palveluiden järjestäminen sekä hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi. Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa Hyvinvointia ja laatua -hankkeen kuntien yhteistyö sai alkunsa jo vuonna 2012 alkaneessa Vanhuspalvelulain pilotoinnissa. Hyvinvointia ja laatua -hankkeeseen liittyi mukaan uusia kuntia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan han- Kuva 1. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen alueet v Hyvinvointia ja laatua -hankeen toiminta-alue, Oulu 2. Kainuun sote 3. Ylä-Savon SOTE 4. Etelä-Pohjanmaa 5. Pohjanmaa 6. Tampere!!!!!!!!!!! MAANMITTAUSLAITOS. LANTMÄTERIVERKET km

11 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 11 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen kealueelta. Hanke toteutettiin yhtenä kokonaisuutena, joka sisälsi toiminnallisia osakokonaisuuksia alueittain. Kunnat ja kuntayhtymät tekivät yhteistyötä hankkeen toteuttamisessa. Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet sovitettiin paikalliseen lähtötilanteeseen ja tarpeisiin. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Tampereen kaupunki. Kukin hankealue rekrytoi alueensa hankehenkilöstön. Kunnat ja kuntayhtymät, jotka palkkasivat yhteisen työntekijän, tekivät keskinäisen sopimuksen työajan käytöstä ja siitä, mikä kunta/kuntayhtymä toimi työnantajana. Kehittämistyö hankealueilla käynnistyi syyskuussa 2013 kun projektisuunnittelija Päivi Nieminen aloitti työt Oulussa. Jenni Laurila Etelä-Pohjanmaalla ja Anna-Mari Haverinen Tampereella aloittivat hankkeessa lokakuussa. Pohjanmaan hankealueella tehtävä jakautui kahdelle projektisuunnittelijalle: Jessica Fagerström ja Britt-Marie Herrgård aloittivat työt marraskuussa. Myös Kainuun sote:n ja Ylä-Savon SOTE:n yhteinen yhden työntekijän resurssi jaettiin kahdelle projektisuunnittelijalle: Lahja Leinonen aloitti Kainuussa tammikuussa 2014 ja Hannele Niemelä Ylä-Savossa maaliskuussa Tampereelta käsin toimivat koko hankealueella vanhusneuvostojen toimintamallin uudistamista ohjannut osa-aikainen demokratia-asiantuntija Kirsi Nurmio sekä hankkeen projektipäällikkö Päivi Moisio. Projektisuunnittelijoiden yhteisiä työkokouksia järjestettiin vuoden aikana kuukausittain Tampereella tai Lyncetäpalavereina. Työkokoukset olivat mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun ja keskinäisen palautteen saamiseen. Säännölliset keskustelut myös tiivistivät vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa hankealueiden kesken. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustivat kaikkia hankealueita ja asiantuntijajäseniksi oli kutsuttu edustajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Ikäinstituutista ja Sitrasta. Hankkeen valvojaksi sosiaali- ja terveysministeriö nimesi tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Tampereen ikäihmisten palvelujen vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen. Arvioita hankkeen toteutumisesta Hyvinvointia ja laatua -hanke jatkoi Vanhuspalvelulain piloitointi -hankkeen työtä ja yhteistyöverkosto laajalla hankealueella oli jo olemassa syksyllä Hankkeen käynnistämistä helpotti myös se, että hankealueilla oli paljon aikaisempaa kokemusta kehittämishankkeista. Nyt tehtävänä oli konkretisoida uuden vanhuspalvelulain keskeisiä velvoitteita kuntien toimintakäytäntöihin. Lähtökohtana oli, että hanke toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, joka sisältää toiminnallisia osakokonaisuuksia alueittain ja että kunnat ja kuntayhtymät tekevät keskenään yhteistyötä. Kehittämisen keinot ja toimenpiteet sovitettiin kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä olleeseen lähtötilanteeseen ja olosuhteisiin. Hankealueilla toiminta käynnistyi vaiheittain syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana, sitä mukaa kun projektisuunnittelijat aloittivat työnsä. Alueiden tarkemmat toimintasuunnitelmat käsiteltiin hankkeen yhteisen ohjausryhmän kokouksissa ja siellä käsiteltiin myös hankealueiden yksittäisiin tavoitteisiin hankeaikana tehdyt muutokset. Tarvetta yksittäisten tavoitteiden muuttamiseen aiheuttivat ennakoimattomat asiat, esimerkiksi palvelun tuottajan lupamenettelyyn kuluva aika, hankinnasta tehdyn valituksen käsittelyyn kuluva aika tai organisaatiomuutokset kehittämistyön kannalta keskeisissä toiminnoissa. Hankkeen lyhyttä toteutusaikaa ajatellen oli hyvin tärkeää, että mukaan onnistuttiin rekrytoimaan projektisuunnittelijat, jotka tunsivat oman alueensa ja joilla oli vahva ammatillinen tausta vanhustyössä. Alueiden välinen yhteistyö toteutui monella foorumilla: ohjausryhmän työssä, projektihenkilöstön säännöllisissä kokouksissa sekä tietojen ja kokemusten vaihtona alueiden kesken. Tärkeää oli myös projektisuunnittelijoiden keskinäinen yhteistyö hankkeen tuotosten viimeistelyssä sekä kehittämistyöryhmiin osallistuneiden työntekijöiden osallistuminen yhteiseen päätösseminaariin, jossa käsiteltiin eri alueiden kehittämistyön tuotoksia ja vaihdettiin kokemuksia. Hankkeella oli paljon uuden lain toimeenpanoon liittyviä tavoitteita. Kuntien hyvä sitoutuminen vanhuspalvelulain säädösten toteuttamiseen teki mahdolliseksi sen, että suurin osa tavoitteista toteutui. Osa tavoitteista oli sellaisia, joihin liittyvää valmistelua oli kunnissa tehty jo vanhuspalvelulain pilotointihankkeessa, ennen Hyvinvointia ja laatua -hankkeen käynnistymistä. Mukana oli myös tavoitteita, joiden toteuttaminen jäi kesken hankeajan päättyessä. Osalle kesken jääneistä tavoitteista tunnistettiin vastuutaho tai kehittämistyön jatkaja helposti, mutta muutama alkuperäinen tavoite jäi odottamaan uusia kehittämistyön resursseja. Ikääntyneen väestön omaehtoisen toiminnan tukeminen tunnistettiin tärkeäksi tavoitteeksi kaikilla hankealueilla. Siihen liittyen kehittämisen kohteita ovat iäkkäille kun-

12 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 12 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ohjausryhmän jäsenet Kainuun sote Kainuun sote Oulun kaupunki Pietarsaaren yhteistoiminta-alue Pietarsaaren yhteistoiminta-alue Seinäjoen kaupunki & Ky Kaksineuvoinen Seinäjoen kaupunki & Ky Kaksineuvoinen Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE Ylä-Savon SOTE Tolonen, Eija, vanhuspalvelujohtaja ohjausryhmän jäsen Ruokolainen, Marja-Liisa, erikoissuunnittelija ohjausryhmän varajäsen Haverinen, Anna, vanhustyön johtaja ohjausryhmän jäsen Knif, Pirjo, vanhushuollon päällikkö ohjausryhmän jäsen Härkänen, Pirkko, avohoidon osastopäällikkö ohjausryhmän varajäsen Saarinen, Anneli, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja, ohjausryhmän jäsen Mäkelä, Kati, vanhuspalvelujohtaja ohjausryhmän varajäsen Tirronen, Anniina, vs. tilaajapäällikkö ohjausryhmän puheenjohtaja Salonen Anne-Mari, vs. suunnittelupäällikkö ohjausryhmän varajäsen Huttunen, Tarja, asumispalvelujen päällikkö ohjausryhmän jäsen Mikkonen, Anne, hoito- ja hoivajohtaja ohjausryhmän varajäsen Asiantuntijajäsenet Ikäinstituutti Sitra THL THL Topo, Päivi, johtaja Päivärinta, Eeva, johtava asiantuntija Luoma, Minna-Liisa, tutkimuspäällikkö hankkeen valvoja Heikkilä, Rauha, kehittämispäällikkö

13 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 13 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen talaisille suunnattu viestintä sekä matalan kynnyksen neuvonta ja asiakasohjaus. Viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen on hyvällä alulla monissa kunnissa ja juuri nyt olisi tarpeen järjestää myös sitä tukevaa lisäkoulutusta ammattilaisille. Esimerkiksi asiakasohjaajien tehtävä vaatii tekijältään ohjauksellisen työotteen lisäksi laajaa perehtymistä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, etuuksiin ja lainsäädäntöön. Asiakasohjaajan tehtävään pätevöittävälle lisäkoulutukselle on syntynyt ilmeinen tarve. Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteuttivat Ajatustalo Oy:n arvioitsijat Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen. Kuuteen arviointityöpajaan osallistui kultakin alueelta projektisuunnittelijan lisäksi kehittämistyöhön vuoden aikana osallistuneita työntekijöitä ja hankeen ohjausryhmän jäseniä. Keskustelussa arvioitiin hankkeen toimintaedellytyksiä, kehittämistyön toteutusta, aikaansaatuja tuotoksia ja niiden käyttökelpoisuutta. Raportti arvioinnista on hankeraportin liitteenä 1. Seuraavassa on kaksi otetta arvioinnin yhteenvedosta: Tiivistetysti hankkeen keskeisimmät tulokset ja hyödyt olivat arvioinnin näkökulmasta seuraavat: 1 Hankkeen mahdollistamissa paikallistason kehittämiskokonaisuuksissa kehitettiin ikääntyneille kuntalaisille konkreettisia uusia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla mm. lisätään ikääntyneiden kuntalaisten tasavertaisuutta palvelutarpeiden arvioinnissa, palvelujen saatavuudessa sekä lisätään heidän osallisuuttaan palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. 2Hankkeessa tarkasteltiin ikääntyneiden palveluprosesseja aiempaa laajempina kokonaisuuksina ja yhteistyöllä saatiin aikaiseksi monia konkreettisia täsmäparannuksia näiden prosessien sujuvoittamiseen. Järjestelmä on kunnissa hioutumassa tehokkaammaksi. 3Hankkeessa panostettiin uuden teknologian hyödyntämiseen ja löydettiin tietoteknisiä ratkaisuja asiakaslähtöisen työn tehostamiseksi. Uusia työvälineitä testattiin, arvioitiin ja käyttöönotettiin. 4Hankkeessa aikaansaatiin paikallisesti merkittäviä ja valtakunnallisesti kiinnostusta herättäviä uusia toimintamalleja, joita muut hankkeen ulkopuoliset kunnat voivat hyödyntää tulevaisuudessa. 5Hankkeen avulla tuettiin kuntia vastaamaan entistä paremmin uudistuneen lainsäädännön velvoitteisiin. Arviointi haluaa esittää seuraavat kehittämissuositukset: 1Hyvinvointia ja laatua -hankkeen tulosten perusteella on näyttöä siitä, että monet kehitetyistä malleista on saatu paikallistasolla pysyviksi prosesseiksi. Mallit on myös kuvattu ja ne on siirretty Innokylään muiden hyödynnettäviksi. Vanhuspalveluiden kehittämisen jatkoa ajatellen on perusteltua sanoa, että seuraavaksi panostus tulisi olla jo olemassa olevien ja testattujen mallien levittämisen ja käyttöönoton tukemisessa. 2Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa nousi osalla alueista huoli siitä, löytyykö kehitetyille paikallisen tason malleille vastuuhenkilöä, jonka tehtävänä on varmistaa mallien hyödynnettävyys ja vakinaistuminen omalle alueella. Kun ikäihmisten palvelussa on menossa näinkin suuret murrokset (palvelurakenteiden uudistaminen, väestön ikärakenteen muuttuminen), olisi perusteltua kehittää ja resursoida alueellista koordinaatiota, jotta kyetään huolehtimaan kehitettyjen toimien levittämisestä, käynnistysvaiheen tuesta ja mallien vakinaistamisesta. 3Vanhuspalveluiden kehittäminen kunnissa on edelleen monin paikoin siiloutunutta toimintaa ja vastuu jakautuu usealle eri taholle. Jotta monitoimijaisesta yhteistyöstä saadaan tehokkaampaa, tulee sen johtamiseen panostaa erityisesti. Ajatustalo Oy ehdottaa joko kuntatai aluekohtaisten vanhuspalveluiden johtamisverkostojen perustamista. Johtamisverkostojen asemaa ja roolia tulisi pohtia osana käynnissä olevia laajempia rakenteellisia uudistuksia. 4Hankkeen tavoitteena oli kehittää ennen kaikkea kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Siitä huolimatta arviointi sai tehtävänsä aikana hyvin vähän viitteitä siitä, että järjestöt ja yritykset olisivat otettu hankkeessa mukaan yhteiseen vanhuspalveluiden kehittämistyöhön. Näiden tahojen mukana olo olisi perusteltua, sillä ne pystyvät tarjoamaan ikääntyneiden tarpeisiin muita tärkeitä hyvinvointiin liittyviä palveluita kuin raskaita sote-palveluita. Mitä pidempään ikääntynyt saadaan pysymään aktiivisena ja osallistuvana kansalaisena, niin sitä paremmin hän myös pärjää arjessa. Inhimillisen hyödyn lisäksi ennaltaehkäisevät ja kevyet palvelut estävät myös haitallisten kustannusvirtojen syntymistä ja ovat siten taloudellisesti tehokkaita.

14 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 14 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 2. Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Yhteiskuntamme käy koko ajan monimutkaisemmaksi. Julkisen päätöksenteon piirissä on aikaisempaa enemmän asioita ja entistä suurempina kokonaisuuksina. Asioiden valmistelun pituus ja suunnitelmien määrä on lisääntynyt. Äänestäjien on siksi mahdotonta ilmaista tahtonsa kaikista heihin, heidän lähipiiriinsä ja elinympäristöönsä liittyvistä asioista vain antamalla äänensä vaaleissa. Siksi tarvitaan sellaisia osallisuuden muotoja, joissa ihmiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskettaviin asioihin suoraan. Euroopan unioni suosittelee paikallista osallistamista koskevassa suosituksessaan 1 jäsenmailleen yhteisöjen ja paikallisen hallinnon jaettua demokraattisen osallistumisen kulttuuria. On omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa kansalaisten osallistumiseen, ottaen huomioon sekä edustuksellisen demokratian koneisto, että suoran osallistumisen muodot päätöksentekoprosessissa ja paikallisten asioiden hoidossa, sanotaan suosituksessa. Kansalaisten suoran osallistumisen ja edustuksellisen demokratian väliin on rakennettu työvälineiksi neuvostoja. Neuvostot toimivat edustamansa ryhmän äänenä ja ovat kuntien organisaatioille suoran osallisuuden työmuotojen rinnalla kevyempi, joustavampi, nopeampi ja myös perehtyneempi tapa selvittää neuvoston edustaman ryhmän tarpeet kulloinkin suunnittelussa olevasta asiasta. 1. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus 19 (2001) koskien kansalaisten osallisuutta julki-seen elämään paikallisella tasolla Kuva 2. Vanhusneuvoston Vanhusneuvoston asemointi asemointi kunnan organisaatiossa. kuntademokratiassa LUOTTAMUSELIMET ns. politiikka eli kunnanvaltuusto, lauta- ja johtokunnat HALLINTO kaikki ikäihmisiä koskevia asioita valmistelevat virkamiehet Vanhusneuvosto toimii välittäjänä ikääntyneiden kuntalaisten ja virkamiesten/politiikkojen välillä VANHUSNEUVOSTO ns. osallisuus- ja vaikuttamistoimielin SUORA VAIKUTTAMINEN esim. järjestöaktiivisuus osallistuminenkaavakekyselyyn, nettikyselyy vastaaminen, mielipidekirjoitus mielenosoitustorilla EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA eli kuntavaalit Ikääntyneet kuntalaiset

15 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 15 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Neuvostoja on perustettu erityisesti edustamaan sellaisia kansalaisryhmiä, joiden ääni ei muuten tule riittävästi huomioiduksi päätöksenteossa. Yksi tällainen ryhmä on ikäihmiset, joiden määrä yhteiskunnassa koko ajan kasvaa, mutta jotka ovat olosuhteista ja asenteista johtuen aliedustettuja kunnallisissa päätöksentekoelimissä. Suomeen alettiin perustaa vanhusneuvostoja 1990-luvulla. Kesällä 2013 voimaanastunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) 2 kasvatti vanhusneuvostojen merkitystä tehden ne lakisääteisiksi alkaen jokaisessa Suomen kunnassa on oltava vanhusneuvosto, jolle tulee turvata riittävät resurssit ja toimintaedellytykset kunnan puolesta. Kunnan on huomioitava vanhusneuvoston näkemys liittyen ikäihmisiä koskevien asioiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten täytyy saada olla mukana, kun heidän omista asioistaan päätetään, riippumatta siitä onko kyse henkilökohtaisesta palvelusta tai yleisemmin ikäihmisiä koskevista suunnitelmista. Yleisemmän tason osallisuudessa on vanhusneuvostolla vahva rooli. Jotta vanhusneuvostot Suomessa pystyisivät täyttämään lainsäätäjän ja ikääntyneiden niihin asettamat odotukset, tarvitsevat ne työhönsä paljon tukea (esimerkiksi yleiset toimintaohjeet ja toimintaedellytykset). Millaisia vanhusneuvostoja tarvitaan Vanhusneuvostojen kokoonpano vaihtelee eri kunnissa kunnan olosuhteiden ja historian mukaan. Vanhusneuvoston toiminnan kannalta ei ole olennaista mitä tahoja jäsenet edustavat kunhan jäsenet ovat aktiivisia kansalaisia, joilla on laaja ajattelu, halu ottaa selvää ja paljon jaksamista. Vanhusneuvosto käsittelee kunnassa asioita, jotka koskettavat ikääntyneitä kuntalaisia yleisesti. Yksittäisten ja henkilökohtaisten valitusten käsittely kuuluu vanhusasiamiehelle tai sosiaaliasiamiehelle. Vanhusneuvoston toiminnan suunnittelussa tämä on tärkeä rajaus. Vanhusneuvosto käsittelee monimutkaisia asioita ja on vakava luottamustoimi, tämä on hyvä vanhusneuvoston jäseniä valittaessa tiedostaa. On myös tärkeää, että vanhusneuvostossa on vaihtuvuutta. Työ on aikaavievää ja ajoittain raskasta, joten on hyvä ettei yksittäinen jäsen ole vanhusneuvostossa lukemattomia toimikausia yhteen menoon. 2. Vanhuspalvelulaki Finlexissä. Mitä vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta voidakseen toimia Laaja-alaisten ja aktiivisten jäsenten lisäksi vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta riittävät toimintaedellytykset. On paljon eroja siinä kuinka kunta on resursoinut vanhusneuvostonsa. Niukimmillaan kunta tarjoaa vain kokoustilan ja teknisen sihteerin kokouksen ajaksi. Vanhusneuvosto tarvitsee kuitenkin tiloja, viestintäresurssia ja toimintarahaa voidakseen osallistaa kuntalaisia ja järjestää vuorovaikutustapahtumia. Yksi vanhusneuvoston tärkeimmistä tehtävistä on osallistuminen ikäihmisten palveluiden laadun valvontaan. Riippuu kunnan organisaatiosta, miten tämä valvonta toteutuu. 3 Voidakseen toteuttaa tätä tärkeää valvontarooliaan ja selvitäkseen lain edellyttämästä laajasta tehtäväkentästä ( kaikki kunnan ikäihmisiin liittyvien asioiden valmistelu, suunnittelu ja seuranta ) vanhusneuvosto tarvitsee tietoa. Saadakseen kattavasti ja ajoissa riittävästi tietoa, vanhusneuvosto tarvitsee paitsi aktiiviset jäsenet, myös aktiivisen sihteerin, jolla on aikaa ja liikkumavaraa olla mukana vanhusneuvoston työn suunnittelussa, ei vain puheenjohtajan tehtävänantojen toteuttamisessa. Vanhusneuvoston sihteerillä on paitsi teknisen sihteerin ja kokouksen valmistelun tehtävät, myös laajasti esittelijän tehtäviä tiedonhankinnassa ja lausuntojen valmistelussa. Tässä esimerkkejä vanhusneuvoston esittelijäsihteerin työtehtävistä ja niihin kuluvasta ajasta: Kunnan lautakuntien ja johtokuntien pöytäkirjoihin tutustuminen kerran kuussa Vanhusneuvoston kuukausikokouksen esityslistan ja esittelytekstien laatiminen 2 h 4 h Sosiaalihuoltolakiasetuksen lukeminen ja referoiminen vanhusneuvoston laatujaostolle 6 h Keskustan osayleiskaavan lukeminen ja lausuntopohjan laatiminen siitä 6 h Eläkeläisvaltuuston kokouksen järjestelyt (tilavaraus, tarjoilut, kutsut, alustajat, esityslista) 4 h Vanhusneuvoston kokous Vanhusneuvoston kokouksen pöytäkirjan kirjoittaminen 100 hengen seminaarin järjestelyt (ohjelma, alustajat, tilat, tarjoilut, kutsut, mainokset..) 3 h 2 h 48 h 3. Raportin liitteenä on esimerkki ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä ikäihmisten palveluissa Tampereella ja vanhusneuvon sijainnista kokonaisuudessa (liite 2).

16 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 16 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Vanhusneuvoston esittely -powerpointin tekeminen Uutiskirjeen laatiminen, vastaanottajasähköpostilistan laatiminen Vuosikellon päivittäminen ja ajan tasalla pito Kilpailuttamiseen liittyen tarjousten pisteyttämiseen liittyvät kokoukset Hissityöryhmän kokous Kansalaispalautteeseen liittyvä selvittely ja yhteydenpito Alustus eläkeläisjärjestössä 6 h 3 h 1 h 8 h 2 h 4 h 2 h Vanhusneuvosto on itsenäinen osallisuus- ja vaikuttamistoimielin, joka tarvitsee osallisuuden järjestämiseen rahaa. Siksi on tarpeen, että kunta myöntää vanhusneuvostolleen myös toimintarahaa. Vanhusneuvoston tarvitseman toimintarahan suuruus riippuu luonnollisestikin kunnan koosta. Se kuinka paljon esitettä menee tai miten paljon yleisötilaisuuden järjestäminen maksaa, vaihtelee kunnan koon mukaan. Tässä kuitenkin muutama esimerkki vanhusneuvostolle koituvista kuluista: Neliväriesite, taitetaan itse, painokustannukset 1000 kpl Yhteensä 500 e Yhteisöllisyyseminaari 100 henkeä Mainonta bussien sähköisissä ilmoitustauluissa 150 e Painettu kutsu tilaisuudesta järjestöjakoon 50 e Mainos sanomalehdessä 99 x 88 mm 800 e Kahvi ja sämpylä sadalle hengelle 500 e Alustajan palkkio/matkakulut 200 e Tilavaraus 100 e Luentomateriaali 100 e Yhteensä 1900 e Palautetilaisuus torilla 100 henkeä Teltta 180 e Toripaikka 15 e Kutsu tilaisuudesta järjestöjakoon 30 e Elintarvikekustannukset 100 e Korvaus vohvelien paistajille 100 e Yhteensä 425 e Opintomatka toisen vanhusneuvoston vieraaksi Tilausbussi 500 e Lounas 11 hengelle 330 e Muistamiset 50 e Yhteensä 880 e Miten vanhusneuvosto vaikuttaa ja osallistaa Oletetaan nyt, että kunnassa X on riittävästi resurssoitu vanhusneuvosto, jolla on aktiivinen esittelijäsihteeri, laaja-alaiset jäsenet ja toimintarahaa. Miten toimintaa voi kehittää, jotta vanhusneuvosto pääsee siihen ihannetilanteeseen, että se on luonnollinen osa kunnan ikäihmisten palveluihin, elinympäristöön ja arkeen liittyvää valmisteluprosessia ja edustaa aidosti kunnan ikäihmisiä? Lokakuussa 2013 päättyneessä vanhuspalvelulain pilotoinnissa 4 kartoitettiin suomalaisten vanhusneuvostojen toimintaa. Pilotoinnissa löydetyt keskeisimmät haasteet vanhusneuvostojen toiminnassa olivat vanhusneuvosto ei pääse vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon tarpeeksi ajoissa (jo suunnitteluvaiheessa) vanhusneuvosto ei vaikuta tarpeeksi laajasti (joka sektorilla) laadittujen aloitteiden ja lausuntojen vaikutusta lopullisiin päätöksiin ei nähdä vanhusneuvostoja ei tunneta kuntien ikäihmisten tai virkamiesten keskuudessa Näitä haasteita lähdettiin pilotoinnissa ratkaisemaan etsimällä keinoja vanhusneuvoston vaikutusvallan lisäämiseksi, kehittämällä osallistumismuotoja ikäihmisten kiinnostuksen herättämiseksi ja lisäämällä vanhusneuvoston tunnettuutta erityisesti viestintää kehittämällä. Yksi pilotoinnissa syntynyt tulos oli vanhusneuvoston seikkaperäinen vuosisuunnitelma. 5 Toiminnan suunnitelmallisuus otettiin vanhusneuvostojen kehittämisen pohjaksi vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa. Ennen kaikkea riittävästi resursoitu vanhusneuvosto nimittäin tarvitsee suunnitelmallisuutta päästäkseen ihannetilanteeseen. Tarvitaan vuosisuunnitelma ja vuosikello, joka on riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä pystyy seuraamaan toiminnan kattavuutta, laajuutta ja myös toteutumista. Suunnitelman tulee myös olla realistinen: siinä olevien tapahtumien tulee olla käytännössä mahdollisia toteuttaa. 4. Vanhuspalvelulain pilotoinnin vanhusneuvostotoimintamalli Innokylässä. 5. Tampereen vanhusneuvoston vuosisuunnitelma löytyy osoitteesta

17 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 17 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Kehittämiskohteet hankealueilla Tätä taustaa vasten hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa lähettiin kehittämään vanhusneuvostojen työskentelyä ensin Oulussa ja Etelä- Pohjanmaalla, hankeajan edetessä myös Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Savossa. Hankkeessa tehtiin myös viestintäyhteistyötä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vanhusneuvostohankkeen kanssa Oulun kaupunginhallituksen nimeämässä Oulun vanhusneuvostossa on vuosina poikkeuksellisesti 19 jäsentä. Lisäksi vanhusneuvostossa on kolme kaupungin palveluksessa olevaa viranhaltijaa sekä seurakunnan ja sotaveteraaniyhdistyksen edustajat. Vanhusneuvoston työvaliokuntaan kuuluu vanhusneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kolme eläkeläisjärjestöjen edustajaa. Oulussa pidettiin aloitustilaisuus Tilaisuudessa demokratia-asiantuntija Kirsi Nurmio kertoi vanhuspalvelulain pilotoinnin tuloksista ja Tampereen toimintamallista 6. Tilaisuudessa perustettiin työryhmä laatimaan toimintasääntöä ja toimintasuunnitelmaa. Toimintasäännöt ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin kevään aikana vanhusneuvostossa (liite 3). Demokratia-asiantuntija oli mukana työryhmän kokouksessa Oulussa kokoonnuttiin vielä laatimaan toimintaa analysoiva SWOT-analyysi. Demokratia-asiantuntija osallistui siihenkin tilaisuuteen. Oulun vanhusneuvoston työvaliokunta kävi myös opintomatkalle Tampereella Oulussa kehitettiin hankkeen aikana myös aloitelomake vanhusneuvoston käyttöön (liite 4). Etelä-Pohjanmaan hankealueella on yhteensä neljä eri vanhusneuvostoa. Vanhusneuvostojen tilanne on keskenään hyvin erilainen. Seinäjoen ja Kauhavan vanhusneuvostot ovat toimineet jo pidempään, kun taas vastaavasti Lappajärven neuvosto on melko tuore ja Evijärven neuvosto vasta odottaa ensimmäistä varsinaista kokoustaan. Vanhusneuvostojen kehittämiseen ja yhteistyöhön hankkeen kanssa lähti Seinäjoen Ikäneuvosto. Seinäjoen ikäneuvosto on toiminut aina vuodesta 2001 lähtien. Kaupunginhallitus valitsee valtuustokausittain Ikäneuvoston jäsenet. Valtuustokaudella Ikäneuvostoon kuuluu 15 jäsentä (10 eläkeläisjärjestön edustajaa, 2 kaupunginvaltuuston edustajaa sekä 3 virkamiesedustajaa). Lisäksi Ikäneuvostoon on kutsuttu Seinäjoen seurakunnan edustaja. 6. Esitys löytyy etusivulta linkistä Etelä-Pohjanmaalla aloitustilaisuus pidettiin Seinäjoella Tilaisuus kulki Oulun tilaisuuden tavoin. Tilaisuuden jälkeen myös Seinäjoki perusti työryhmän vanhusneuvostokehittämistä varten. Työryhmä kokoontui useaan kertaan, kokouksessa oli paikalla myös demokratiaasiantuntija. Työn tuloksena syntyi Seinäjoen ikäneuvostolle toimintasäännöt ja toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa herättiin myös huomaamaan, että työssä on aikaisemmin keskitytty lähinnä sosiaalipalveluihin eikä elinympäristön ikäihmisystävällisyyteen ole juuri puututtu. Päätettiinkin järjestää hankkeessa seminaari Yhteistyöllä hyvä elinympäristö ikäihmisille. Seminaari pidettiin ja siitä valmistui monistettavissa oleva toimintamalli (liite 5). Molemmissa innokkaimmassa ja pisimmälle hankkeen kehittämistyössä päässeessä kunnassa Seinäjoki ja Oulu on vakaa vanhusneuvosto, jolla on perustoimintaedellytykset kunnossa ja toimivat välit sosiaalipalveluihin. Vanhusneuvostoilla oli kuitenkin halua terävöittää toimintaansa nyt kun uusi laki on tullut voimaan. Niissä koettiin, ettei toiminta ole tarpeeksi laajaa ja kattavaa. Siksi niissä ryhdyttiin laatimaan toimintasuunnitelmaa. Perusteellinen toimintasuunnitelmatyö kehittäjäkunnissa ei valmistu muutamassa kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden suunnitelma onkin eräällä tavalla harjoitusta seuraavien vuosien varsinaisia suunnitelmia varten. Pohjanmaalta vanhusneuvostojen kehittämistyöhön osallistui Närpiön, Mustasaaren ja Uusikaarlepyyn vanhusneuvostot. Närpiön vuonna 2002 perustettu vanhusneuvosto koostuu kaupunginhallituksen nimeämästä seitsemästä jäsenestä ja virkamiessihteeristä. Mustasaaressa kunnanhallitus nimeää vuonna 2001 perustetun vanhusneuvoston seitsemän jäsentä kunnan eri alueilta. Vanhusneuvoston kokoonpanoon kuuluu myös kunnanhallituksen edustaja. Uusikaarlepyyn vuonna 1997 aloittaneeseen vanhusneuvostoon kuuluu vähintään kuusi kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä, hallituksen edustaja ja virkamiessihteeri. Jäsenet valitaan eläkeläisjärjestöjen ehdotuksesta. Pohjanmaalla aloitustilaisuus pidettiin Mustasaaressa Tilaisuudessa keskusteltiin vanhuspalvelulain pilotoinnin tuloksista, Tampereen toimintamallista ja alueen vanhusneuvostojen toiminnasta. Työryhmää ei perustettu vaan kehittämistyö jäi kunkin vanhusneuvoston harteille. Syksyllä kokoonnuttiin vielä 8.9. yhdessä demokratiaasiantuntijan kanssa kuulemaan mitä vanhusneuvostot olivat tykönään saaneet kevään ja kesän aikana aikaan.

18 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 18 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Kainuun sote-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa. Näistä kunnista Kajaanissa vanhusneuvosto on toiminut vuodesta 2001 alkaen ja Kuhmossa vuodesta Sotkamossa vanhusneuvostotoiminta alkanut tammikuussa Muut kunnat Paltamo, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi perustivat vanhusneuvostonsa kevään 2014 aikana. Hankkeessa levitettiin Kainuun kuntien vanhusneuvostoille aiemmin Vanhuspalvelulain pilotointi osahankkeessa luotua vanhusneuvostotoimintamallia ja Tampereen vanhusneuvoston esitettä, vuosisuunnitelmaa sekä vuosikellomallia. Vanhusneuvostojen yhteistilaisuus pidettiin Kajaanissa Demokratia-asiantuntija oli paikalla. Osallistujat kokivat palautteen mukaan saaneensa paljon eväitä omassa kunnassa tapahtuvaan kehittämistyöhön. Vanhusneuvostot toimivat Ylä-Savon toiminta- alueella seuraavasti: Iisalmen vuonna 2001 perustetussa ikäihmisten neuvostossa on jäseniä 12, joista eri eläkeläisjärjestöjen edustajia kuusi ja eri hallintokunnista kuusi. Kiuruveden vuonna 2001 perustetussa vanhusneuvostossa on jäseniä kahdeksan eri eläkeläisjärjestöistä ja kaksi edustajaa hallintokunnista. Sonkajärven vuonna 1999 perustetussa ikäihmisten neuvostossa on jäseniä 11, joista eri eläkeläisjärjestöjen edustajia kahdeksan ja kunnanhallituksen jäseniä kolme. Vieremällä vuonna 2002 perustetussa vanhusneuvostossa on jäseniä kuusi eri eläkeläisjärjestöistä ja hallintokunnista kaksi. Sihteerinä kunkin kunnan neuvostossa toimii oman työn ohessa toimialasihteeri tai toimistosihteeri Ylä-Savon SOTE:sta. Ylä-Savon vanhusneuvostotilaisuus pidettiin Iisalmessa. Demokratia-asiantuntija oli paikalla esittelemässä vanhusneuvostotoimintamallia. Keskustelu kävi vilkkaana. * Kehittämistyössä oli haasteensa. Hankeaika oli lyhyt ja demokratia-asiantuntija vain harvoin fyysisesti paikalla alueilla. Nykytilanteen luottamuksellinen analysointi (joka ei ole helppoa ulkopaikkakuntalaisen läsnä ollessa) ja kehittämisen paikkojen löytäminen sillä tavalla ei näissä olosuhteissa toteutunut täysin. Nyt kehittämiskohde toimintasäännöt ja suunnitelmat jouduttiin ikään kuin ottamaan annettuna, ilman että osallistujat itse olisivat analysoinnin kautta tulleet siihen tulokseen, että juuri tällaista suunnitelmaa tässä nyt tarvitaan. Siksi suunnitelmat myös toteutettiin hieman mekanistisesti: täytettiin puuttuvat kohdat eikä suoritettu koko ajan varsinaista toiminnan suunnitteluun liittyvää ajatustyötä. Nämä hankkeen rajoittavat lähtökohdat huomioiden kehittämistyön lopputulos on oikein hyvä ja on syytä uskoa, että oivaltaminen on tapahtumassa ja vanhusneuvostojen kehittämisestä tulossa hankekunnissa sellaista jatkuvaa työtä, jota sen pitäisi ollakin. Tie on valittu ja matka alkanut.

19 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 19 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Vanhusneuvostokehittämistä Hankkeessa oli tavoitteena levittää vanhuspalvelulain pilotoinnissa saatua tietoa ja kokemusta hankealueen vanhusneuvostoille. Tämän tiedon perusteella jokaisella hankealueella edettiin kehittämistyössä oman lähtötilanteen ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Tausta Tavoite Kehittämistyön eteneminen Vaihe Demokratia-asiantuntija oli hankealueiden käytettävissä kehittämistyössä. Hankealueiden vanhusneuvostot saavat tietoa pilotoinnin tuloksista ja voivat soveltaa niitä omiin olosuhteisiinsa. Paikallinen suunnittelija teki kartoituksen oman alueensa vanhusneuvostoista Pidettiin aloitustilaisuus, jossa demokratiaasiantuntija kertoi pilotoinnin tuloksista, ja jossa sovittiin jatkosta. Hankealue Kaikki alueet Kaikki alueet Kaikki alueet Kaikki alueet Oulu, Seinäjoki Perustettiin paikallinen vanhusneuvostotyöryhmä, joka päätti kehittämistyön tavoitteet. Työryhmän jäseniin kuului sekä vanhusneuvoston jäseniä että vanhusneuvoston toiminnalle olennaisia virkamiehiä. Osa kokouksista tapahtui paikallisin voimin, osassa oli demokratia-asiantuntija paikalla. Oulu, Seinäjoki Oulu, Seinäjoki Vanhusneuvostotyöryhmä analysoi vanhusneuvoston nykytilaa (esim. SWOT-analyysin keinoin) Oulu, Seinäjoki Vanhusneuvostotyöryhmä valmisteli toimintasuunnitelman, vuosikellon ja toimintasäännöt. Kehittämistyöhön osallistui Tulokset Jatkossa Huomioitavaa Vanhusneuvostotyöryhmä arvioi kyselyn avulla kehittämistyön onnistumista. Demokratia-asiantuntija, paikallisten vanhusneuvostojen jäseniä, virkamies- ja järjestösihteereitä, muita virkamiehiä. Kaikilla hankealueilla ollaan nyt tietoisia pilotoinnin tuloksista ja kaikilla alueilla on myös arvioitu oman vanhusneuvoston tilaa, toimintaa ja kehittämistarpeita. Suurimmalla osalla hankealueista päästiin ainakin kehittämisen alkuun. Yhteistyö eri vanhusneuvostojen välillä jatkuu. Vanhusneuvostot ovat tiedostaneet kehittämisen tarpeen ja kehittämistyö jatkuu hankeajan päätyttyäkin. Kehittämistyön järjestelmällisyys ja intensiivisyys vaihteli vanhusneuvostosta riippuen. Oulu, Seinäjoki Oulussa myös muita virkamiehiä Kaikki alueet Kaikki alueet

20 Hyvinvointia edistävät palvelut 20 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 3. Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi ovat kohentuneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna heillä on korkeampi koulutustaso ja myös enemmän terveyteen liittyvää tietoa ja osaamista. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia, jos ajatellaan hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta Suomessa. Samalla tulee tukea ikääntyneiden täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Väestön hyvinvointia ja terveyttä määrittävistä tekijöistä saadaan koko ajan tarkentuvaa tietoa. Julkinen keskustelu painottuu usein pohtimaan esimerkiksi palveluiden saatavuutta tai yksittäisten elintapojen vaikutuksia. Ehkä nämä ovatkin selkeimmin tunnistettavia ja seurattavia asioita. Mutta muistakin hyvinvoinnin taustatekijöistä on jo vahvaa näyttöä. Väestötutkimuksissa on tunnistettu sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyvinvoinnin taustatekijöitä, mutta niihin vaikuttaminen on vielä vaikeampaa kuin väestön elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi. Hyvinvoinnin edistämisen erityinen haaste on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden menettämisen suurentunut riski on yhteydessä pieniin tuloihin, yksinäisyyteen, naissukupuoleen sekä lähipalvelujen heikkoon saatavuuteen. Tulevina vuosina palvelujen suunnittelussa on huomioitava erityisesti elintapasairauksien ehkäiseminen, ikääntyneen väestön yleistynyt päihteiden käyttö sekä erilaiset muistisairaudet. Jotta hyvinvoinnin edistäminen olisi vaikuttavaa ja onnistuisi väestötasolla, on tärkeää tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä ja asettaa tavoitteet palvelurakenteen muutokselle ja hyvinvoinnin edistämiselle niin, että ne kattavat elintapojen lisäksi myös rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät. Vanhuspalvelulaki ja hyvinvointia edistävät palvelut Vanhuspalvelulain säädös kunnan velvollisuudesta järjestää ikääntyneille kuntalaisille hyvinvointia edistävää neuvontaa ja ohjausta ( 12) on laajempi ja velvoittavampi kuin terveydenhuoltolain 20, joka kumottiin vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä. Uudessa vanhuspalvelulaissa on täydennetty palveluiden sisältöä sosiaalihuollon aineksilla. Keskeisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat terveys, toimintakyky, taloudellinen toimeentulo, koulutus, asuminen, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia ei voida laittaa tärkeysjärjestykseen. Lähtökohtana on, että ihmiset pyrkivät valinnoillaan hyvinvointiin, ja he voivat painottaa eri tavoin eri ulottuvuuksien merkitystä omalle hyvinvoinnilleen. Vanhuspalvelulaissa kunnan yleisiin velvollisuuksiin sisältyy hyvinvointia edistävien neuvontapalveluiden järjestäminen kaikille vanhuuseläkeiässä oleville kuntalaisille (yli 63-vuotiaat). Hyvinvointia edistävien palveluiden sisällöt määritellään vanhuspalvelulaissa kattamaan monipuolisesti hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn neuvonta, ohjaus ja ongelmien varhainen tunnistaminen: 1 hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus; 2ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus; 4sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; 5ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Tampereen vanhusneuvosto

Tampereen vanhusneuvosto Tampereen vanhusneuvosto 1 Perusinfo Tampereen vanhusneuvostosta Tampereen vanhusneuvosto aloitti toimintansa 30.5.1988 nimellä Eläkeläisten asioita käsittelevä neuvottelukunta. Vuodet 2000-2008 toimi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta Asiakkaan ääni kuuluviin sosiaali- ja terveyspalveluihin osallistumalla -seminaari 6.9.2012, Kokkola Ikäihminen kehittäjänä Ikäihmiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN VANHUSNEUVOSTO

OULUN KAUPUNGIN VANHUSNEUVOSTO Toimintakertomus 2015 1(4) OULUN KAUPUNGIN VANHUSNEUVOSTO Yleistä on vanhuspalvelulakiin (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) perustuva Oulun

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tampereen vanhusneuvoston yhteistyömalleja Arja Ojala

Tampereen vanhusneuvoston yhteistyömalleja Arja Ojala Tampereen vanhusneuvoston yhteistyömalleja 1 Osallisuuden ja vaikuttamisen eteen Tampereen vanhusneuvosto tekee yhteistyötä ikäihmisten osallisuuden, vaikuttamisen ja edunvalvonnan sekä vanhusneuvostotyön

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot