Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke"

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke

2 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hankeraportti Päivi Moisio Jessica Fagerström Anna-Mari Haverinen Britt-Marie Herrgård Jenni Laurila Lahja Leinonen Hannele Niemelä Päivi Nieminen Kirsi Nurmio Hanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Hankeraportti on julkaistu Innokylän verkkopalvelussa myös ruotsiksi: hae: hyvinvointia ja laatua hanke

3 Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hankeraportti

4 Sisällys Lukijalle Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen...7 Kehittämistyön tavoitteita...7 Hankealueet... 8 Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa...10 Arvioita hankkeen toteutumisesta Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Millaisia vanhusneuvostoja tarvitaan...15 Mitä vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta voidakseen toimia...15 Miten vanhusneuvosto vaikuttaa ja osallistaa...16 Kehittämiskohteet hankealueilla Hyvinvointia edistävät palvelut...20 Ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys...20 Vanhuspalvelulaki ja hyvinvointia edistävät palvelut...20 Ikääntyneen väestön palvelun tarve...21 Hyvinvoinnin edistämisen palvelut kunnissa...21 Monta tapaa toteuttaa neuvontapalvelut Kehittämiskohteet hankealueilla Asiakaslähtöisten palvelujen toteuttaminen...30 Palvelutarpeen monipuolinen selvittäminen...30 Toimintakyvyn arviointi tukee palvelutarpeen arviointia...31 Välineet palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelusuunnitelman tekemiseen...31 Tavoitteellinen palvelusuunnitelma Kehittämiskohteet hankealueilla Riittävät ja laadukkaat palvelut...42 Tausta ja tavoite...42 Riittävyyden ja laadun kehittämisen välineitä...43 Kehittämiskohteet hankealueilla...46 Käytetty kirjallisuus Liitteiden luettelo julkaistaan osoitteessa > Hyvinvointia ja laatua hanke

5 5 Lukijalle Vanhuspalvelujen toteuttamista ohjaava lainsäädäntö uudistui perusteellisesti kesällä Lainsäädäntöä, informaatio-ohjausta ja valvontaa kehittämällä tavoitellaan yhtenäistä ja vaikuttavaa kokonaisuutta, joka mahdollistaa palveluiden rakenteen ja sisällön kehittämisen vastaamaan ikäihmisten tarpeita myös tulevina vuosina. Uuden vanhuspalvelulain (*) toimeenpanoa tuettiin ensimmäisen vuoden aikana monin keinoin: viestinnällä, koulutuksilla sekä tuottamalla kattavaa seurantatietoa sen toteutumisesta kunnissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut lain sisältöjen toimeenpanoa edistäviä hankkeita kunnissa ja kuntayhtymissä. Tässä raportissa kuvattava hanke on osa vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Hyvinvointia ja laatua -hanke toteutettiin syyskuun 2013 ja lokakuun 2014 välisenä aikana. Tampereen kaupungin hallinnoimassa hankkeessa oli mukana isoja ja pieniä kuntia ja kuntayhtymiä eri puolilta Suomea. Raportti on tarkoitettu ikääntyneen väestön palveluissa työskenteleville ammattilaisille ja kehittäjille. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvä paikallinen kehittämistyö kuvataan ryhmiteltynä neljän teeman ympärille: vanhusneuvostojen toimintamallin uudistaminen, hyvinvointia edistävä toiminta, asiakaslähtöisten palvelujen toteuttaminen sekä riittävien ja laadukkaiden palveluiden järjestäminen. Jokainen hankealue valitsi näihin teemoihin liittyen paikallisia tarpeita parhaiten vastaavat kehittämisen kohteet ja hanketyön tavoitteena on ollut löytää niihin toimivia ratkaisuja ja siten tukea vanhuspalvelulain toimeenpanon onnistumista. Hankkeen kehittämiskohteet ja niihin liittyvät vanhuspalvelulain säädökset on lueteltu taulukossa 1. Ensimmäisessä kappaleessa kuvataan hankkeen taustaa, keskeisiä sisältöjä ja hanketyön toteutumista. Raportin kappaleissa 2 5 taustoitetaan kehittämistyön neljää teemaa ja paikallisen kehittämistyön kuvaukset on ryhmitelty kunkin sisällöllisen teeman yhteyteen. Raportin liitteisiin on koottu hankealueilla tuotettuja materiaaleja, esitteitä ja viestintäaineistoja, jotka julkaistaan hankkeen sivuilla Innokylässä. Myös hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti on hankeraportin liitteenä. Lisätietoja paikallisesta kehittämistyöstä antavat hankkeen ohjausryhmän jäsenet, katso sivu 12. (*)Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980 / 2012).

6 6 Taulukko 1. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen kehittämiskohteet teemoittain Vanhuspalvelulain Kehittämiskohteet Kehittämistyön sisältö VANHUSNEUVOSTOJEN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN 11 Vanhusneuvosto Alueiden vanhusneuvostojen kehittäminen Demokratia-asiantuntijan tuki koko hankealueella HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 12 Hyvinvointia edistäviä neuvontapalveluja 4 Yhteistyö Tieto- ja neuvontapalvelut Asiakasohjaus / Palveluohjaus Hyvinvointiprofiili Oulu Oma-arviointi ja neuvonta: mallinnus Oulu Matalan kynnyksen neuvontapisteet Kainuun sote Terveystutka Tampere OHJURI toiminnan juurruttaminen Ylä-Savon SOTE Ensikontaktin arviointiväline Pohjanmaa ASIAKASLÄHTÖISTEN PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN 15 Palvelutarpeiden selvittäminen 16 Palvelusuunnitelma 17 Vastuutyöntekijä Palvelutarpeiden monipuolinen selvittäminen Tavoitteellinen hoito- ja palvelusuunnitelma Vastuutyöntekijä Oulu Screener järjestelmän käytön juurruttaminen Oulu; Pohjanmaa Kotihoidon kriteerit Etelä-Pohjanmaa Yhtenäiset käytännöt palvelusuunnitelman laadinnassa Kainuun sote Vastuutyöntekijän roolin selkeyttäminen Oulu; Tampere RIITTÄVIEN JA LAADUKKAIDEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 5 Suunnitelma 13 Yleiset periaatteet 14 Pitkäaikaisen hoidon periaatteet 6 Riittävyyden ja laadun arviointi 23 Omavalvonta Palvelujen suunnittelu Palvelujen tuotanto Palvelujen seuranta, arviointi ja kehittäminen RAI järjestelmän hyödyntäminen lähiesimiestyössä Kainuun sote Kuvaus RAI järjestelmän hyödyntämisestä kunnan suunnittelussa hanke RAI järjestelmän käyttöönotto Etelä- Pohjanmaa Suun terveys kotihoidossa Tampere Paloturvallisuus kotihoidossa Tampere Teknologia työn organisoinnissa Tampere Teknologia lääkejakelussa Etelä-Pohjanmaa Mobiililaitteet kotihoidossa Etelä-Pohjanmaa Tehostettu kotisairaanhoito Etelä-Pohjanmaa Asiakaskyselyt Pohjanmaa Asiakaspalautteen eri menetelmien kehittäminen Tampere Omavalvonta Etelä-Pohjanmaa; Tampere; Ylä-Savon SOTE

7 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 7 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 1. Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohanke on jatkanut Vanhuspalvelulain pilotointi -hankkeessa (*) käynnistettyä kuntien välistä yhteistyötä vanhuspalveluiden kehittämiseksi. Tampereen kaupungin hallinnoima Hyvinvointia ja laatua -hanke on yksi seitsemästä kehittämishankkeesta, joille sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesällä 2013 valtionavustusta vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevaan kehittämistyöhön kunnissa. Hankkeessa syvennetään lain pilotoinnissa tehtyä kehittämistyötä ja jatketaan uuden lain keskeisten velvoitteiden konkretisoimista osaksi hankekuntien toimintakäytäntöjä. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen tavoitteena oli uudistaa kunnan vanhusneuvoston toimintamalli, vahvistaa hyvinvointia edistäviä palveluita, parantaa valmiuksia tunnistaa ja vastata yksilöllisiin palvelutarpeisiin sekä vahvistaa suunnitelmallisuutta palveluiden järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena oli levittää ja juurruttaa pilotointihankkeen tuotoksia hankekuntien toimintakäytäntöihin. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Tampere, Oulu, Kainuun sote, Ylä-Savon SOTE, Seinäjoki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Pietarsaaren yhteistoiminta-alue, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, Mustasaari, Vöyri ja Laihia. Hankealueen kunnat ja kuntayhtymät ovat eri kokoisia, niiden väestörakenne vaihtelee ja niillä on erilaisia tapoja järjestää ja toteuttaa ikäihmisten palvelut. Lähtökohtana oli valita koko hankeen yhteisten tavoitteiden joukosta paikallisesti ensisijaiset kehittämistavoitteet noin vuoden mittaiselle kehittämistyölle. (*) > vanhuspalvelulain pilotointi Kehittämistyön tavoitteita Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntia nimeämään vanhusneuvoston, jonka tehtävänä on vahvistaa ikääntyneen väestön osallisuutta kunnassa. Tämä tarkoittaa monessa kunnassa vanhusneuvoston toimintamallin uudistamista. Myös ikääntyneelle väestölle osallisuus merkitsee kuulumista yhteisöön. Osallisuuteen liittyy mahdollisuus ja valmius aktiivisuuteen vastakohtana eristymiselle ja syrjäytymiselle. Osallisuuteen sisältyy esimerkiksi kontaktit sukulaisiin, muut sosiaaliset suhteet, kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista ja täysivaltaisesta kansalaisuudesta. Hyvinvointia ja laatua hankkeessa käynnistettiin useissa kunnissa vanhusneuvoston toimintamallin uudistaminen. Vanhuspalvelulaki ennakoi väestörakenteen muutosta ja ikäihmisten määrän ja sen myötä myös palvelutarpeen kasvua. Laki ohjaa kuntia muuttamaan palveluiden rakennetta, jotta pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat henkilöt voivat asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Laki velvoittaa kuntia myös tukemaan ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä. Jos otetaan suunnitelmallisesti käyttöön se potentiaali, joka väestön hyvinvoinnin edistämisellä olisi saavutettavissa, voidaan raskaampien palveluiden tarvetta siirtää myöhäisemmäksi. On tärkeää tarjota entistä enemmän tukea ja mahdollisuuksia ikääntyneen väestön omaehtoiseen toimintaan hyvinvointinsa ja toimintakykynsä edistämiseksi. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kunnalta suunnitelmallisuutta ikäihmisten palveluiden kehittämisessä sekä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn säännöllistä seurantaa. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös tavoitteellinen yhteistoiminta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa useimmissa Suomen kunnissa järjestettiin joitakin iäkkäiden hyvinvointia edistäviä palveluita: neuvontapalveluita, terveystarkastuksia tai hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimuksen mukaan kunnissa on myös tehty suunnitelmia ikääntyneet väestön hyvinvoinnin edistämisestä, mutta usein ne olivat sisällöltään varsin yleisiä eikä niissä määritelty toimenpiteitä, vastuita tai resursseja, joilla väestön hyvinvointia edistetään. Matalan kynnyksen neuvonnan ja asiakasohjauksen vahvistaminen ovat kunnissa tärkeitä

8 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 8 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke kehittämiskohteita. Erityisen tärkeää on kehittää neuvonnan ja ohjauksen seurantaa, jotta saadaan tietoa sen toteutumisesta, tavoittaako se keskeiset asiakasryhmät ja miten tavoitteet toteutuvat. Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen neuvontaa ja asiakasohjausta, rakennettiin asiakkaalle välineitä omatoimiseen palvelutarpeen arviointiin, pilotoitiin asiakasneuvonnan yhteyteen tarkoitettua suppeaa toimintakyvyn kartoituksen kyselyä ja selvitettiin terveysaiheisen tietopankin soveltuvuutta ikäihmisten tarpeisiin. Aikaisempaan verrattuna laki täsmentää ja parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat palvelut. Ennen lain voimaantuloa noin puolet kunnista järjesti asiakkaalle mahdollisuuden palvelutarpeen arviointiin viimeistään 7 arkipäivän aikana, silloin kun tilanne ei ollut kiireellinen. Toimintakyvyn arviointi oli kuitenkin usein epäjärjestelmällistä, kohdistui vain yhteen toimintakyvyn osa-alueeseen tai siinä käytettiin validoimattomia mittareita. Hyvinvointia ja laatua hankkeessa vahvistettiin palvelutarpeen selvittämisen käytäntöjä asiakaslähtöisiksi ja voimavaralähtöisiksi, valmisteltiin paikallisia kriteerejä kotihoidon myöntämiseen, yhtenäistettiin kunnan hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöjä sekä mallinnettiin kunnan vanhustyöntekijän roolia osaksi alueellisen asiakasohjaajan tehtävää. Vanhuspalvelulaki edellyttää kunnilta suunnitelmallisuutta iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja seurannassa. Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa ja palvelutarpeen lisääntyessä on yhä tärkeämpää kohdentaa palvelut asiakkaan tarpeen mukaan. Yleinen periaate on toteuttaa pitkäaikainen hoito kotona tai kodin omaisessa ympäristössä. Kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on suurentunut kuuden viime vuoden kuluessa. Laitoshoitona iäkkäiden palvelut toteutetaan vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän kannalta muuten perusteltua luvulla raskaampien palvelumuotojen, kuten laitoshoidon, osuus on jo vähentynyt. Toistaiseksi kotihoidon määrää ei ole pystytty samassa tahdissa lisäämään, mutta omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on ollut kasvava. Nykyisin pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaista vain korkeintaan viidesosalla katsotaan olevan lääketieteelliset perusteet laitoshoidolle ja tämä on yksi perusteluista, joiden mukaan laitoshoidon osuutta on mahdollista vähentää ikääntyneen väestön määrän kasvaessa lähivuosina. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on arvioitava vuosittain. Tätä varten kuntien pitää kerätä palautetta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän läheisiltään sekä henkilöstöltä. Ennen lain voimaantuloa osa kunnista keräsi palautetta säännöllisesti, mutta monessa kunnassa tätä käytäntöä ei vielä ollut ja erityisesti henkilöstön palaute on puuttunut. Palvelujen laatua pitää seurata myös osana omavalvontaa ja kuntien omilta toimintayksiköiltä edellytetään omavalvontasuunnitelmia vuodesta 2015 alkaen. Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa on laadittu omavalvontasuunnitelmia kunnan toimintayksiköihin, pilotoitu palautteen keräämisen ja käsittelemisen käytäntöjä ja vahvistettu olemassa olevien tietovarantojen käyttöä palveluiden suunnittelussa. Hankealueet Hankkeeseen osallistuneet kunnat ja kuntayhtymät tarjosivat kehittämistyölle monipuolisen toimintaympäristön (kuva 1). Tärkeä tavoite oli vaihtaa tietoja ja paikallisia kokemuksia kuntien kesken, jotta toisaalla kehitetyt toimintamallit tulisivat tutuiksi ja kynnys niiden hyödyntämiseen oman alueen kehittämistyössä madaltuisi. Hankesuunnittelijoiden yhteiset työkokoukset ja myös ohjausryhmän kokoukset tarjosivat vuoden kuluessa säännölliset puitteet vuorovaikutukselle. Seuraavassa on kuvaus hankealueista. Etelä-Pohjanmaan hankealueen muodostavat Seinäjoen kaupunki ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Seinäjoki on kasvanut kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan suurimmaksi kaupungiksi. Kaupunki on yhdistynyt Peräseinäjoen (2005) sekä Nurmon ja Ylistaron kanssa (2007). Nyt asukkaita on noin (v. 2013) ja heistä noin keskittyy keskustan tuntumaan seitsemän kilometrin säteelle. Seinäjoella on yhdistetty sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminta ja siitä vastaa apulaiskaupunginjohtaja. Vanhuspalvelut järjestetään siis sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyönä. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on aloittanut toimintansa perusterveydenhuollon kuntayhtymänä 2007, jolloin siihen kuuluivat Kauhavan kaupunki, Alahärmä, Evijärvi, Kortesjärvi ja Lappajärvi. Perusturvan kuntayhtymäksi se laajeni 2009, jolloin kuntaliitosten myötä mukaan tuli myös Ylihärmän kunta. Yhteistoiminta-alueella asuu noin (v. 2013) ihmistä. Kuntayhtymällä on viisi tulosaluetta, joista yksi on vanhuspalvelut. Vanhuspalveluista vastaa vanhustyön johtaja. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Kuntayhtymä tuottaa näiden kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Li-

9 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 9 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen säksi Kainuun sote vastaa Puolangalla erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta. Alueella on asukkaita yhteensä noin (v.2013). Kuntayhtymä työllistää noin henkilöä ja se tuottaa alueelleen myös henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon palveluja. Kainuun vanhuspalveluissa on kolme maakunnallista ydinprosessia: kotona asumista tukevat palvelut, ympärivuorokautiset hoivapalvelut sekä palveluohjaus ja ostopalvelut. Vanhuspalveluita johtaa vanhuspalvelujohtaja. Oulussa on asukkaita noin (v. 2013) ja heistä yli 65-vuotiaita on noin Ylikiimingin kunta liittyi Ouluun vuonna 2009 ja Haukipudas, Oulunsalo sekä Yli-Ii Muutokset jatkuivat maaliskuussa 2014, jolloin hyvinvointipalveluista purettiin tilaaja-tuottaja -malli. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät koottiin yhteen organisaatioon hyvinvointilautakunnan alaisuuteen. Hyvinvointipalveluista vastaavan hyvinvointijohtajan alaisuudessa toimivat terveysjohtaja, vanhustyönjohtaja, sosiaalijohtaja ja hyvinvointikeskusten palvelupäälliköt kukin vastaten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Uutta johtamisjärjestelmää valmistellaan ja elämänkaarimalliin siirrytään vuonna Välivaiheessa mahdollistetaan hyvinvointikeskuskokeilut, joista ensimmäinen aloitti Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin alueella maaliskuussa Kontinkankaan Hyvinvointikeskus aloittaa tammikuussa Strategiassa korostuu asiakaslähtöisyys ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Hyvinvointipalveluissa toimii palveluohjausyksikkö, joka myöntää palveluita vammaisille, ikäihmisille ja muille tarvitseville. Yksikkö on palveluntuottajista riippumaton. Yksikön työntekijät arvioivat kotikäynneillä asiakkaan kanssa palvelujen tarpeen ja myöntävät tarvittavat palvelut virkavastuulla. Matalan kynnyksen neuvontaa tarjoaa Aino-neuvontapalvelu, joka on suunnattu ikääntyneille. Ainosta voi kysyä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. Neuvonta on maksutonta palvelua ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Pohjanmaan hankealueella hanketyöhön osallistui kaksitoista kuntaa. Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn (K4-alueen) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestää Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto isäntäkuntamallin mukaisesti. Vöyrin ja Mustasaaren (K2-alueen) kunnat järjestävät itsenäisesti sosiaalihuollon palvelut, mutta terveydenhuollon palvelut järjestetään kuntien yhteistyönä. Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisen (K5-alueen) terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut järjestää Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, joka toimii tilaajatuottajamallin mukaisesti. Laihian kunta järjesti hankeen aikana sosiaalipalvelunsa itsenäisesti. Asukkaita alueella on runsaat Alue on kaksikielinen. Tampereella asuu noin ihmistä (v. 2013) ja heistä noin on yli 65-vuotiaita. Kaupungissa toimitaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaaja vastaa palveluiden järjestämisestä, kuntalaisille tarjottavien palveluiden määrittämisestä, järjestelmän ohjaamisesta ja valvonnasta. Kaupungin konsernihallinnon tilaajaryhmään kuuluu Ikäihmisten hyvivoinnin ylläpitämisen ydinprosessi, joka vastaa palveluiden tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista. Ikäihmisten palvelujen lautakunta ja sen puheenjohtajana toimiva apulaispormestari linjaavat ydinprosessin valmistelutyötä. Kaupungin oman palvelutuotannon lisäksi palvelusopimuksia tehdään yritysten ja järjestöjen kanssa, eli käytössä on monituottajamalli. Tuottajien vastuulla on tarjota ja kehittää laadukkaita palveluja tehokkaasti. Kaupunki huolehtii järjestämisvastuullaan olevien palveluiden saatavuudesta, laadusta ja kuntalaisten oikea-aikaisten palveluiden järjestämisestä riippumatta siitä, mikä taho niitä tuottaa. Ikäihmisillä oma tieto- ja palvelupiste Kotitori. Se tarjoaa neuvontaa ja ohjausta sekä julkisista että yksityisrahoitteisista palveluista, etuuksista ja virkistysmahdollisuuksista. Jos asiakas on oikeutettu kunnallisiin kotihoidon palveluihin, Kotitori ohjaa hänet kaupungin alueelliselle asiakasohjaajalle palvelutarpeen tarkempaa selvittämistä varten. Jokaiselle asuinalueelle on nimetty oma kotihoidon asiakasohjaaja, joka toimii asiakkaan yhteyshenkilönä ja tekee palvelusuunnitelman mukaiset palvelupäätökset. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluu neljä kuntaa: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Niiden alueella on asukkaita yhteensä noin (v. 2013). Organisaatiouudistuksessa vuonna 2014 integroitiin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Uusi malli vastaa kasvaviin palvelutarpeisiin hoitoja hoivapalveluissa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä keskeisissä yhteistoimintaprosesseissa. Vanhuspalvelut kuuluvat hoito- ja hoivapalveluihin ja ne jakautuvat asumispalveluihin, kotihoitoon ja vuodeosastopalveluihin. Kotona asumisen tuen palveluvalikoima kattaa laajasti kotihoidon palvelut, kotihoidon tukipalvelut, SAS-työn, omaishoidontuen, harkinnanvaraiset lyhytaikaiset hoitopaikat ja sotainvalidien palvelut sekä kotiutusprosessien koordinoinnin.

10 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 10 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ikäihmisten neuvonta ja palveluohjaus on keskitetty yhden luukun taakse matalan kynnyksen neuvontapalveluun. Neuvontapiste OHJURIN tehtäviin kuuluu asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen, palveluiden järjestäminen sekä hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi. Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa Hyvinvointia ja laatua -hankkeen kuntien yhteistyö sai alkunsa jo vuonna 2012 alkaneessa Vanhuspalvelulain pilotoinnissa. Hyvinvointia ja laatua -hankkeeseen liittyi mukaan uusia kuntia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan han- Kuva 1. Hyvinvointia ja laatua -hankkeen alueet v Hyvinvointia ja laatua -hankeen toiminta-alue, Oulu 2. Kainuun sote 3. Ylä-Savon SOTE 4. Etelä-Pohjanmaa 5. Pohjanmaa 6. Tampere!!!!!!!!!!! MAANMITTAUSLAITOS. LANTMÄTERIVERKET km

11 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 11 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen kealueelta. Hanke toteutettiin yhtenä kokonaisuutena, joka sisälsi toiminnallisia osakokonaisuuksia alueittain. Kunnat ja kuntayhtymät tekivät yhteistyötä hankkeen toteuttamisessa. Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet sovitettiin paikalliseen lähtötilanteeseen ja tarpeisiin. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Tampereen kaupunki. Kukin hankealue rekrytoi alueensa hankehenkilöstön. Kunnat ja kuntayhtymät, jotka palkkasivat yhteisen työntekijän, tekivät keskinäisen sopimuksen työajan käytöstä ja siitä, mikä kunta/kuntayhtymä toimi työnantajana. Kehittämistyö hankealueilla käynnistyi syyskuussa 2013 kun projektisuunnittelija Päivi Nieminen aloitti työt Oulussa. Jenni Laurila Etelä-Pohjanmaalla ja Anna-Mari Haverinen Tampereella aloittivat hankkeessa lokakuussa. Pohjanmaan hankealueella tehtävä jakautui kahdelle projektisuunnittelijalle: Jessica Fagerström ja Britt-Marie Herrgård aloittivat työt marraskuussa. Myös Kainuun sote:n ja Ylä-Savon SOTE:n yhteinen yhden työntekijän resurssi jaettiin kahdelle projektisuunnittelijalle: Lahja Leinonen aloitti Kainuussa tammikuussa 2014 ja Hannele Niemelä Ylä-Savossa maaliskuussa Tampereelta käsin toimivat koko hankealueella vanhusneuvostojen toimintamallin uudistamista ohjannut osa-aikainen demokratia-asiantuntija Kirsi Nurmio sekä hankkeen projektipäällikkö Päivi Moisio. Projektisuunnittelijoiden yhteisiä työkokouksia järjestettiin vuoden aikana kuukausittain Tampereella tai Lyncetäpalavereina. Työkokoukset olivat mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun ja keskinäisen palautteen saamiseen. Säännölliset keskustelut myös tiivistivät vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa hankealueiden kesken. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustivat kaikkia hankealueita ja asiantuntijajäseniksi oli kutsuttu edustajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Ikäinstituutista ja Sitrasta. Hankkeen valvojaksi sosiaali- ja terveysministeriö nimesi tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Tampereen ikäihmisten palvelujen vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen. Arvioita hankkeen toteutumisesta Hyvinvointia ja laatua -hanke jatkoi Vanhuspalvelulain piloitointi -hankkeen työtä ja yhteistyöverkosto laajalla hankealueella oli jo olemassa syksyllä Hankkeen käynnistämistä helpotti myös se, että hankealueilla oli paljon aikaisempaa kokemusta kehittämishankkeista. Nyt tehtävänä oli konkretisoida uuden vanhuspalvelulain keskeisiä velvoitteita kuntien toimintakäytäntöihin. Lähtökohtana oli, että hanke toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, joka sisältää toiminnallisia osakokonaisuuksia alueittain ja että kunnat ja kuntayhtymät tekevät keskenään yhteistyötä. Kehittämisen keinot ja toimenpiteet sovitettiin kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä olleeseen lähtötilanteeseen ja olosuhteisiin. Hankealueilla toiminta käynnistyi vaiheittain syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana, sitä mukaa kun projektisuunnittelijat aloittivat työnsä. Alueiden tarkemmat toimintasuunnitelmat käsiteltiin hankkeen yhteisen ohjausryhmän kokouksissa ja siellä käsiteltiin myös hankealueiden yksittäisiin tavoitteisiin hankeaikana tehdyt muutokset. Tarvetta yksittäisten tavoitteiden muuttamiseen aiheuttivat ennakoimattomat asiat, esimerkiksi palvelun tuottajan lupamenettelyyn kuluva aika, hankinnasta tehdyn valituksen käsittelyyn kuluva aika tai organisaatiomuutokset kehittämistyön kannalta keskeisissä toiminnoissa. Hankkeen lyhyttä toteutusaikaa ajatellen oli hyvin tärkeää, että mukaan onnistuttiin rekrytoimaan projektisuunnittelijat, jotka tunsivat oman alueensa ja joilla oli vahva ammatillinen tausta vanhustyössä. Alueiden välinen yhteistyö toteutui monella foorumilla: ohjausryhmän työssä, projektihenkilöstön säännöllisissä kokouksissa sekä tietojen ja kokemusten vaihtona alueiden kesken. Tärkeää oli myös projektisuunnittelijoiden keskinäinen yhteistyö hankkeen tuotosten viimeistelyssä sekä kehittämistyöryhmiin osallistuneiden työntekijöiden osallistuminen yhteiseen päätösseminaariin, jossa käsiteltiin eri alueiden kehittämistyön tuotoksia ja vaihdettiin kokemuksia. Hankkeella oli paljon uuden lain toimeenpanoon liittyviä tavoitteita. Kuntien hyvä sitoutuminen vanhuspalvelulain säädösten toteuttamiseen teki mahdolliseksi sen, että suurin osa tavoitteista toteutui. Osa tavoitteista oli sellaisia, joihin liittyvää valmistelua oli kunnissa tehty jo vanhuspalvelulain pilotointihankkeessa, ennen Hyvinvointia ja laatua -hankkeen käynnistymistä. Mukana oli myös tavoitteita, joiden toteuttaminen jäi kesken hankeajan päättyessä. Osalle kesken jääneistä tavoitteista tunnistettiin vastuutaho tai kehittämistyön jatkaja helposti, mutta muutama alkuperäinen tavoite jäi odottamaan uusia kehittämistyön resursseja. Ikääntyneen väestön omaehtoisen toiminnan tukeminen tunnistettiin tärkeäksi tavoitteeksi kaikilla hankealueilla. Siihen liittyen kehittämisen kohteita ovat iäkkäille kun-

12 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen 12 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ohjausryhmän jäsenet Kainuun sote Kainuun sote Oulun kaupunki Pietarsaaren yhteistoiminta-alue Pietarsaaren yhteistoiminta-alue Seinäjoen kaupunki & Ky Kaksineuvoinen Seinäjoen kaupunki & Ky Kaksineuvoinen Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE Ylä-Savon SOTE Tolonen, Eija, vanhuspalvelujohtaja ohjausryhmän jäsen Ruokolainen, Marja-Liisa, erikoissuunnittelija ohjausryhmän varajäsen Haverinen, Anna, vanhustyön johtaja ohjausryhmän jäsen Knif, Pirjo, vanhushuollon päällikkö ohjausryhmän jäsen Härkänen, Pirkko, avohoidon osastopäällikkö ohjausryhmän varajäsen Saarinen, Anneli, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja, ohjausryhmän jäsen Mäkelä, Kati, vanhuspalvelujohtaja ohjausryhmän varajäsen Tirronen, Anniina, vs. tilaajapäällikkö ohjausryhmän puheenjohtaja Salonen Anne-Mari, vs. suunnittelupäällikkö ohjausryhmän varajäsen Huttunen, Tarja, asumispalvelujen päällikkö ohjausryhmän jäsen Mikkonen, Anne, hoito- ja hoivajohtaja ohjausryhmän varajäsen Asiantuntijajäsenet Ikäinstituutti Sitra THL THL Topo, Päivi, johtaja Päivärinta, Eeva, johtava asiantuntija Luoma, Minna-Liisa, tutkimuspäällikkö hankkeen valvoja Heikkilä, Rauha, kehittämispäällikkö

13 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 13 Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutuminen talaisille suunnattu viestintä sekä matalan kynnyksen neuvonta ja asiakasohjaus. Viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen on hyvällä alulla monissa kunnissa ja juuri nyt olisi tarpeen järjestää myös sitä tukevaa lisäkoulutusta ammattilaisille. Esimerkiksi asiakasohjaajien tehtävä vaatii tekijältään ohjauksellisen työotteen lisäksi laajaa perehtymistä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, etuuksiin ja lainsäädäntöön. Asiakasohjaajan tehtävään pätevöittävälle lisäkoulutukselle on syntynyt ilmeinen tarve. Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteuttivat Ajatustalo Oy:n arvioitsijat Antti Pelto-Huikko ja Tom Tarvainen. Kuuteen arviointityöpajaan osallistui kultakin alueelta projektisuunnittelijan lisäksi kehittämistyöhön vuoden aikana osallistuneita työntekijöitä ja hankeen ohjausryhmän jäseniä. Keskustelussa arvioitiin hankkeen toimintaedellytyksiä, kehittämistyön toteutusta, aikaansaatuja tuotoksia ja niiden käyttökelpoisuutta. Raportti arvioinnista on hankeraportin liitteenä 1. Seuraavassa on kaksi otetta arvioinnin yhteenvedosta: Tiivistetysti hankkeen keskeisimmät tulokset ja hyödyt olivat arvioinnin näkökulmasta seuraavat: 1 Hankkeen mahdollistamissa paikallistason kehittämiskokonaisuuksissa kehitettiin ikääntyneille kuntalaisille konkreettisia uusia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla mm. lisätään ikääntyneiden kuntalaisten tasavertaisuutta palvelutarpeiden arvioinnissa, palvelujen saatavuudessa sekä lisätään heidän osallisuuttaan palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. 2Hankkeessa tarkasteltiin ikääntyneiden palveluprosesseja aiempaa laajempina kokonaisuuksina ja yhteistyöllä saatiin aikaiseksi monia konkreettisia täsmäparannuksia näiden prosessien sujuvoittamiseen. Järjestelmä on kunnissa hioutumassa tehokkaammaksi. 3Hankkeessa panostettiin uuden teknologian hyödyntämiseen ja löydettiin tietoteknisiä ratkaisuja asiakaslähtöisen työn tehostamiseksi. Uusia työvälineitä testattiin, arvioitiin ja käyttöönotettiin. 4Hankkeessa aikaansaatiin paikallisesti merkittäviä ja valtakunnallisesti kiinnostusta herättäviä uusia toimintamalleja, joita muut hankkeen ulkopuoliset kunnat voivat hyödyntää tulevaisuudessa. 5Hankkeen avulla tuettiin kuntia vastaamaan entistä paremmin uudistuneen lainsäädännön velvoitteisiin. Arviointi haluaa esittää seuraavat kehittämissuositukset: 1Hyvinvointia ja laatua -hankkeen tulosten perusteella on näyttöä siitä, että monet kehitetyistä malleista on saatu paikallistasolla pysyviksi prosesseiksi. Mallit on myös kuvattu ja ne on siirretty Innokylään muiden hyödynnettäviksi. Vanhuspalveluiden kehittämisen jatkoa ajatellen on perusteltua sanoa, että seuraavaksi panostus tulisi olla jo olemassa olevien ja testattujen mallien levittämisen ja käyttöönoton tukemisessa. 2Hyvinvointia ja laatua -hankkeessa nousi osalla alueista huoli siitä, löytyykö kehitetyille paikallisen tason malleille vastuuhenkilöä, jonka tehtävänä on varmistaa mallien hyödynnettävyys ja vakinaistuminen omalle alueella. Kun ikäihmisten palvelussa on menossa näinkin suuret murrokset (palvelurakenteiden uudistaminen, väestön ikärakenteen muuttuminen), olisi perusteltua kehittää ja resursoida alueellista koordinaatiota, jotta kyetään huolehtimaan kehitettyjen toimien levittämisestä, käynnistysvaiheen tuesta ja mallien vakinaistamisesta. 3Vanhuspalveluiden kehittäminen kunnissa on edelleen monin paikoin siiloutunutta toimintaa ja vastuu jakautuu usealle eri taholle. Jotta monitoimijaisesta yhteistyöstä saadaan tehokkaampaa, tulee sen johtamiseen panostaa erityisesti. Ajatustalo Oy ehdottaa joko kuntatai aluekohtaisten vanhuspalveluiden johtamisverkostojen perustamista. Johtamisverkostojen asemaa ja roolia tulisi pohtia osana käynnissä olevia laajempia rakenteellisia uudistuksia. 4Hankkeen tavoitteena oli kehittää ennen kaikkea kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Siitä huolimatta arviointi sai tehtävänsä aikana hyvin vähän viitteitä siitä, että järjestöt ja yritykset olisivat otettu hankkeessa mukaan yhteiseen vanhuspalveluiden kehittämistyöhön. Näiden tahojen mukana olo olisi perusteltua, sillä ne pystyvät tarjoamaan ikääntyneiden tarpeisiin muita tärkeitä hyvinvointiin liittyviä palveluita kuin raskaita sote-palveluita. Mitä pidempään ikääntynyt saadaan pysymään aktiivisena ja osallistuvana kansalaisena, niin sitä paremmin hän myös pärjää arjessa. Inhimillisen hyödyn lisäksi ennaltaehkäisevät ja kevyet palvelut estävät myös haitallisten kustannusvirtojen syntymistä ja ovat siten taloudellisesti tehokkaita.

14 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 14 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 2. Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Yhteiskuntamme käy koko ajan monimutkaisemmaksi. Julkisen päätöksenteon piirissä on aikaisempaa enemmän asioita ja entistä suurempina kokonaisuuksina. Asioiden valmistelun pituus ja suunnitelmien määrä on lisääntynyt. Äänestäjien on siksi mahdotonta ilmaista tahtonsa kaikista heihin, heidän lähipiiriinsä ja elinympäristöönsä liittyvistä asioista vain antamalla äänensä vaaleissa. Siksi tarvitaan sellaisia osallisuuden muotoja, joissa ihmiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskettaviin asioihin suoraan. Euroopan unioni suosittelee paikallista osallistamista koskevassa suosituksessaan 1 jäsenmailleen yhteisöjen ja paikallisen hallinnon jaettua demokraattisen osallistumisen kulttuuria. On omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa kansalaisten osallistumiseen, ottaen huomioon sekä edustuksellisen demokratian koneisto, että suoran osallistumisen muodot päätöksentekoprosessissa ja paikallisten asioiden hoidossa, sanotaan suosituksessa. Kansalaisten suoran osallistumisen ja edustuksellisen demokratian väliin on rakennettu työvälineiksi neuvostoja. Neuvostot toimivat edustamansa ryhmän äänenä ja ovat kuntien organisaatioille suoran osallisuuden työmuotojen rinnalla kevyempi, joustavampi, nopeampi ja myös perehtyneempi tapa selvittää neuvoston edustaman ryhmän tarpeet kulloinkin suunnittelussa olevasta asiasta. 1. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus 19 (2001) koskien kansalaisten osallisuutta julki-seen elämään paikallisella tasolla Kuva 2. Vanhusneuvoston Vanhusneuvoston asemointi asemointi kunnan organisaatiossa. kuntademokratiassa LUOTTAMUSELIMET ns. politiikka eli kunnanvaltuusto, lauta- ja johtokunnat HALLINTO kaikki ikäihmisiä koskevia asioita valmistelevat virkamiehet Vanhusneuvosto toimii välittäjänä ikääntyneiden kuntalaisten ja virkamiesten/politiikkojen välillä VANHUSNEUVOSTO ns. osallisuus- ja vaikuttamistoimielin SUORA VAIKUTTAMINEN esim. järjestöaktiivisuus osallistuminenkaavakekyselyyn, nettikyselyy vastaaminen, mielipidekirjoitus mielenosoitustorilla EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA eli kuntavaalit Ikääntyneet kuntalaiset

15 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 15 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Neuvostoja on perustettu erityisesti edustamaan sellaisia kansalaisryhmiä, joiden ääni ei muuten tule riittävästi huomioiduksi päätöksenteossa. Yksi tällainen ryhmä on ikäihmiset, joiden määrä yhteiskunnassa koko ajan kasvaa, mutta jotka ovat olosuhteista ja asenteista johtuen aliedustettuja kunnallisissa päätöksentekoelimissä. Suomeen alettiin perustaa vanhusneuvostoja 1990-luvulla. Kesällä 2013 voimaanastunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) 2 kasvatti vanhusneuvostojen merkitystä tehden ne lakisääteisiksi alkaen jokaisessa Suomen kunnassa on oltava vanhusneuvosto, jolle tulee turvata riittävät resurssit ja toimintaedellytykset kunnan puolesta. Kunnan on huomioitava vanhusneuvoston näkemys liittyen ikäihmisiä koskevien asioiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten täytyy saada olla mukana, kun heidän omista asioistaan päätetään, riippumatta siitä onko kyse henkilökohtaisesta palvelusta tai yleisemmin ikäihmisiä koskevista suunnitelmista. Yleisemmän tason osallisuudessa on vanhusneuvostolla vahva rooli. Jotta vanhusneuvostot Suomessa pystyisivät täyttämään lainsäätäjän ja ikääntyneiden niihin asettamat odotukset, tarvitsevat ne työhönsä paljon tukea (esimerkiksi yleiset toimintaohjeet ja toimintaedellytykset). Millaisia vanhusneuvostoja tarvitaan Vanhusneuvostojen kokoonpano vaihtelee eri kunnissa kunnan olosuhteiden ja historian mukaan. Vanhusneuvoston toiminnan kannalta ei ole olennaista mitä tahoja jäsenet edustavat kunhan jäsenet ovat aktiivisia kansalaisia, joilla on laaja ajattelu, halu ottaa selvää ja paljon jaksamista. Vanhusneuvosto käsittelee kunnassa asioita, jotka koskettavat ikääntyneitä kuntalaisia yleisesti. Yksittäisten ja henkilökohtaisten valitusten käsittely kuuluu vanhusasiamiehelle tai sosiaaliasiamiehelle. Vanhusneuvoston toiminnan suunnittelussa tämä on tärkeä rajaus. Vanhusneuvosto käsittelee monimutkaisia asioita ja on vakava luottamustoimi, tämä on hyvä vanhusneuvoston jäseniä valittaessa tiedostaa. On myös tärkeää, että vanhusneuvostossa on vaihtuvuutta. Työ on aikaavievää ja ajoittain raskasta, joten on hyvä ettei yksittäinen jäsen ole vanhusneuvostossa lukemattomia toimikausia yhteen menoon. 2. Vanhuspalvelulaki Finlexissä. Mitä vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta voidakseen toimia Laaja-alaisten ja aktiivisten jäsenten lisäksi vanhusneuvosto tarvitsee kunnalta riittävät toimintaedellytykset. On paljon eroja siinä kuinka kunta on resursoinut vanhusneuvostonsa. Niukimmillaan kunta tarjoaa vain kokoustilan ja teknisen sihteerin kokouksen ajaksi. Vanhusneuvosto tarvitsee kuitenkin tiloja, viestintäresurssia ja toimintarahaa voidakseen osallistaa kuntalaisia ja järjestää vuorovaikutustapahtumia. Yksi vanhusneuvoston tärkeimmistä tehtävistä on osallistuminen ikäihmisten palveluiden laadun valvontaan. Riippuu kunnan organisaatiosta, miten tämä valvonta toteutuu. 3 Voidakseen toteuttaa tätä tärkeää valvontarooliaan ja selvitäkseen lain edellyttämästä laajasta tehtäväkentästä ( kaikki kunnan ikäihmisiin liittyvien asioiden valmistelu, suunnittelu ja seuranta ) vanhusneuvosto tarvitsee tietoa. Saadakseen kattavasti ja ajoissa riittävästi tietoa, vanhusneuvosto tarvitsee paitsi aktiiviset jäsenet, myös aktiivisen sihteerin, jolla on aikaa ja liikkumavaraa olla mukana vanhusneuvoston työn suunnittelussa, ei vain puheenjohtajan tehtävänantojen toteuttamisessa. Vanhusneuvoston sihteerillä on paitsi teknisen sihteerin ja kokouksen valmistelun tehtävät, myös laajasti esittelijän tehtäviä tiedonhankinnassa ja lausuntojen valmistelussa. Tässä esimerkkejä vanhusneuvoston esittelijäsihteerin työtehtävistä ja niihin kuluvasta ajasta: Kunnan lautakuntien ja johtokuntien pöytäkirjoihin tutustuminen kerran kuussa Vanhusneuvoston kuukausikokouksen esityslistan ja esittelytekstien laatiminen 2 h 4 h Sosiaalihuoltolakiasetuksen lukeminen ja referoiminen vanhusneuvoston laatujaostolle 6 h Keskustan osayleiskaavan lukeminen ja lausuntopohjan laatiminen siitä 6 h Eläkeläisvaltuuston kokouksen järjestelyt (tilavaraus, tarjoilut, kutsut, alustajat, esityslista) 4 h Vanhusneuvoston kokous Vanhusneuvoston kokouksen pöytäkirjan kirjoittaminen 100 hengen seminaarin järjestelyt (ohjelma, alustajat, tilat, tarjoilut, kutsut, mainokset..) 3 h 2 h 48 h 3. Raportin liitteenä on esimerkki ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä ikäihmisten palveluissa Tampereella ja vanhusneuvon sijainnista kokonaisuudessa (liite 2).

16 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 16 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Vanhusneuvoston esittely -powerpointin tekeminen Uutiskirjeen laatiminen, vastaanottajasähköpostilistan laatiminen Vuosikellon päivittäminen ja ajan tasalla pito Kilpailuttamiseen liittyen tarjousten pisteyttämiseen liittyvät kokoukset Hissityöryhmän kokous Kansalaispalautteeseen liittyvä selvittely ja yhteydenpito Alustus eläkeläisjärjestössä 6 h 3 h 1 h 8 h 2 h 4 h 2 h Vanhusneuvosto on itsenäinen osallisuus- ja vaikuttamistoimielin, joka tarvitsee osallisuuden järjestämiseen rahaa. Siksi on tarpeen, että kunta myöntää vanhusneuvostolleen myös toimintarahaa. Vanhusneuvoston tarvitseman toimintarahan suuruus riippuu luonnollisestikin kunnan koosta. Se kuinka paljon esitettä menee tai miten paljon yleisötilaisuuden järjestäminen maksaa, vaihtelee kunnan koon mukaan. Tässä kuitenkin muutama esimerkki vanhusneuvostolle koituvista kuluista: Neliväriesite, taitetaan itse, painokustannukset 1000 kpl Yhteensä 500 e Yhteisöllisyyseminaari 100 henkeä Mainonta bussien sähköisissä ilmoitustauluissa 150 e Painettu kutsu tilaisuudesta järjestöjakoon 50 e Mainos sanomalehdessä 99 x 88 mm 800 e Kahvi ja sämpylä sadalle hengelle 500 e Alustajan palkkio/matkakulut 200 e Tilavaraus 100 e Luentomateriaali 100 e Yhteensä 1900 e Palautetilaisuus torilla 100 henkeä Teltta 180 e Toripaikka 15 e Kutsu tilaisuudesta järjestöjakoon 30 e Elintarvikekustannukset 100 e Korvaus vohvelien paistajille 100 e Yhteensä 425 e Opintomatka toisen vanhusneuvoston vieraaksi Tilausbussi 500 e Lounas 11 hengelle 330 e Muistamiset 50 e Yhteensä 880 e Miten vanhusneuvosto vaikuttaa ja osallistaa Oletetaan nyt, että kunnassa X on riittävästi resurssoitu vanhusneuvosto, jolla on aktiivinen esittelijäsihteeri, laaja-alaiset jäsenet ja toimintarahaa. Miten toimintaa voi kehittää, jotta vanhusneuvosto pääsee siihen ihannetilanteeseen, että se on luonnollinen osa kunnan ikäihmisten palveluihin, elinympäristöön ja arkeen liittyvää valmisteluprosessia ja edustaa aidosti kunnan ikäihmisiä? Lokakuussa 2013 päättyneessä vanhuspalvelulain pilotoinnissa 4 kartoitettiin suomalaisten vanhusneuvostojen toimintaa. Pilotoinnissa löydetyt keskeisimmät haasteet vanhusneuvostojen toiminnassa olivat vanhusneuvosto ei pääse vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon tarpeeksi ajoissa (jo suunnitteluvaiheessa) vanhusneuvosto ei vaikuta tarpeeksi laajasti (joka sektorilla) laadittujen aloitteiden ja lausuntojen vaikutusta lopullisiin päätöksiin ei nähdä vanhusneuvostoja ei tunneta kuntien ikäihmisten tai virkamiesten keskuudessa Näitä haasteita lähdettiin pilotoinnissa ratkaisemaan etsimällä keinoja vanhusneuvoston vaikutusvallan lisäämiseksi, kehittämällä osallistumismuotoja ikäihmisten kiinnostuksen herättämiseksi ja lisäämällä vanhusneuvoston tunnettuutta erityisesti viestintää kehittämällä. Yksi pilotoinnissa syntynyt tulos oli vanhusneuvoston seikkaperäinen vuosisuunnitelma. 5 Toiminnan suunnitelmallisuus otettiin vanhusneuvostojen kehittämisen pohjaksi vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa. Ennen kaikkea riittävästi resursoitu vanhusneuvosto nimittäin tarvitsee suunnitelmallisuutta päästäkseen ihannetilanteeseen. Tarvitaan vuosisuunnitelma ja vuosikello, joka on riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä pystyy seuraamaan toiminnan kattavuutta, laajuutta ja myös toteutumista. Suunnitelman tulee myös olla realistinen: siinä olevien tapahtumien tulee olla käytännössä mahdollisia toteuttaa. 4. Vanhuspalvelulain pilotoinnin vanhusneuvostotoimintamalli Innokylässä. 5. Tampereen vanhusneuvoston vuosisuunnitelma löytyy osoitteesta

17 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 17 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Kehittämiskohteet hankealueilla Tätä taustaa vasten hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa lähettiin kehittämään vanhusneuvostojen työskentelyä ensin Oulussa ja Etelä- Pohjanmaalla, hankeajan edetessä myös Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Savossa. Hankkeessa tehtiin myös viestintäyhteistyötä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vanhusneuvostohankkeen kanssa Oulun kaupunginhallituksen nimeämässä Oulun vanhusneuvostossa on vuosina poikkeuksellisesti 19 jäsentä. Lisäksi vanhusneuvostossa on kolme kaupungin palveluksessa olevaa viranhaltijaa sekä seurakunnan ja sotaveteraaniyhdistyksen edustajat. Vanhusneuvoston työvaliokuntaan kuuluu vanhusneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kolme eläkeläisjärjestöjen edustajaa. Oulussa pidettiin aloitustilaisuus Tilaisuudessa demokratia-asiantuntija Kirsi Nurmio kertoi vanhuspalvelulain pilotoinnin tuloksista ja Tampereen toimintamallista 6. Tilaisuudessa perustettiin työryhmä laatimaan toimintasääntöä ja toimintasuunnitelmaa. Toimintasäännöt ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin kevään aikana vanhusneuvostossa (liite 3). Demokratia-asiantuntija oli mukana työryhmän kokouksessa Oulussa kokoonnuttiin vielä laatimaan toimintaa analysoiva SWOT-analyysi. Demokratia-asiantuntija osallistui siihenkin tilaisuuteen. Oulun vanhusneuvoston työvaliokunta kävi myös opintomatkalle Tampereella Oulussa kehitettiin hankkeen aikana myös aloitelomake vanhusneuvoston käyttöön (liite 4). Etelä-Pohjanmaan hankealueella on yhteensä neljä eri vanhusneuvostoa. Vanhusneuvostojen tilanne on keskenään hyvin erilainen. Seinäjoen ja Kauhavan vanhusneuvostot ovat toimineet jo pidempään, kun taas vastaavasti Lappajärven neuvosto on melko tuore ja Evijärven neuvosto vasta odottaa ensimmäistä varsinaista kokoustaan. Vanhusneuvostojen kehittämiseen ja yhteistyöhön hankkeen kanssa lähti Seinäjoen Ikäneuvosto. Seinäjoen ikäneuvosto on toiminut aina vuodesta 2001 lähtien. Kaupunginhallitus valitsee valtuustokausittain Ikäneuvoston jäsenet. Valtuustokaudella Ikäneuvostoon kuuluu 15 jäsentä (10 eläkeläisjärjestön edustajaa, 2 kaupunginvaltuuston edustajaa sekä 3 virkamiesedustajaa). Lisäksi Ikäneuvostoon on kutsuttu Seinäjoen seurakunnan edustaja. 6. Esitys löytyy etusivulta linkistä Etelä-Pohjanmaalla aloitustilaisuus pidettiin Seinäjoella Tilaisuus kulki Oulun tilaisuuden tavoin. Tilaisuuden jälkeen myös Seinäjoki perusti työryhmän vanhusneuvostokehittämistä varten. Työryhmä kokoontui useaan kertaan, kokouksessa oli paikalla myös demokratiaasiantuntija. Työn tuloksena syntyi Seinäjoen ikäneuvostolle toimintasäännöt ja toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa herättiin myös huomaamaan, että työssä on aikaisemmin keskitytty lähinnä sosiaalipalveluihin eikä elinympäristön ikäihmisystävällisyyteen ole juuri puututtu. Päätettiinkin järjestää hankkeessa seminaari Yhteistyöllä hyvä elinympäristö ikäihmisille. Seminaari pidettiin ja siitä valmistui monistettavissa oleva toimintamalli (liite 5). Molemmissa innokkaimmassa ja pisimmälle hankkeen kehittämistyössä päässeessä kunnassa Seinäjoki ja Oulu on vakaa vanhusneuvosto, jolla on perustoimintaedellytykset kunnossa ja toimivat välit sosiaalipalveluihin. Vanhusneuvostoilla oli kuitenkin halua terävöittää toimintaansa nyt kun uusi laki on tullut voimaan. Niissä koettiin, ettei toiminta ole tarpeeksi laajaa ja kattavaa. Siksi niissä ryhdyttiin laatimaan toimintasuunnitelmaa. Perusteellinen toimintasuunnitelmatyö kehittäjäkunnissa ei valmistu muutamassa kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden suunnitelma onkin eräällä tavalla harjoitusta seuraavien vuosien varsinaisia suunnitelmia varten. Pohjanmaalta vanhusneuvostojen kehittämistyöhön osallistui Närpiön, Mustasaaren ja Uusikaarlepyyn vanhusneuvostot. Närpiön vuonna 2002 perustettu vanhusneuvosto koostuu kaupunginhallituksen nimeämästä seitsemästä jäsenestä ja virkamiessihteeristä. Mustasaaressa kunnanhallitus nimeää vuonna 2001 perustetun vanhusneuvoston seitsemän jäsentä kunnan eri alueilta. Vanhusneuvoston kokoonpanoon kuuluu myös kunnanhallituksen edustaja. Uusikaarlepyyn vuonna 1997 aloittaneeseen vanhusneuvostoon kuuluu vähintään kuusi kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä, hallituksen edustaja ja virkamiessihteeri. Jäsenet valitaan eläkeläisjärjestöjen ehdotuksesta. Pohjanmaalla aloitustilaisuus pidettiin Mustasaaressa Tilaisuudessa keskusteltiin vanhuspalvelulain pilotoinnin tuloksista, Tampereen toimintamallista ja alueen vanhusneuvostojen toiminnasta. Työryhmää ei perustettu vaan kehittämistyö jäi kunkin vanhusneuvoston harteille. Syksyllä kokoonnuttiin vielä 8.9. yhdessä demokratiaasiantuntijan kanssa kuulemaan mitä vanhusneuvostot olivat tykönään saaneet kevään ja kesän aikana aikaan.

18 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja 18 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Kainuun sote-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa. Näistä kunnista Kajaanissa vanhusneuvosto on toiminut vuodesta 2001 alkaen ja Kuhmossa vuodesta Sotkamossa vanhusneuvostotoiminta alkanut tammikuussa Muut kunnat Paltamo, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi perustivat vanhusneuvostonsa kevään 2014 aikana. Hankkeessa levitettiin Kainuun kuntien vanhusneuvostoille aiemmin Vanhuspalvelulain pilotointi osahankkeessa luotua vanhusneuvostotoimintamallia ja Tampereen vanhusneuvoston esitettä, vuosisuunnitelmaa sekä vuosikellomallia. Vanhusneuvostojen yhteistilaisuus pidettiin Kajaanissa Demokratia-asiantuntija oli paikalla. Osallistujat kokivat palautteen mukaan saaneensa paljon eväitä omassa kunnassa tapahtuvaan kehittämistyöhön. Vanhusneuvostot toimivat Ylä-Savon toiminta- alueella seuraavasti: Iisalmen vuonna 2001 perustetussa ikäihmisten neuvostossa on jäseniä 12, joista eri eläkeläisjärjestöjen edustajia kuusi ja eri hallintokunnista kuusi. Kiuruveden vuonna 2001 perustetussa vanhusneuvostossa on jäseniä kahdeksan eri eläkeläisjärjestöistä ja kaksi edustajaa hallintokunnista. Sonkajärven vuonna 1999 perustetussa ikäihmisten neuvostossa on jäseniä 11, joista eri eläkeläisjärjestöjen edustajia kahdeksan ja kunnanhallituksen jäseniä kolme. Vieremällä vuonna 2002 perustetussa vanhusneuvostossa on jäseniä kuusi eri eläkeläisjärjestöistä ja hallintokunnista kaksi. Sihteerinä kunkin kunnan neuvostossa toimii oman työn ohessa toimialasihteeri tai toimistosihteeri Ylä-Savon SOTE:sta. Ylä-Savon vanhusneuvostotilaisuus pidettiin Iisalmessa. Demokratia-asiantuntija oli paikalla esittelemässä vanhusneuvostotoimintamallia. Keskustelu kävi vilkkaana. * Kehittämistyössä oli haasteensa. Hankeaika oli lyhyt ja demokratia-asiantuntija vain harvoin fyysisesti paikalla alueilla. Nykytilanteen luottamuksellinen analysointi (joka ei ole helppoa ulkopaikkakuntalaisen läsnä ollessa) ja kehittämisen paikkojen löytäminen sillä tavalla ei näissä olosuhteissa toteutunut täysin. Nyt kehittämiskohde toimintasäännöt ja suunnitelmat jouduttiin ikään kuin ottamaan annettuna, ilman että osallistujat itse olisivat analysoinnin kautta tulleet siihen tulokseen, että juuri tällaista suunnitelmaa tässä nyt tarvitaan. Siksi suunnitelmat myös toteutettiin hieman mekanistisesti: täytettiin puuttuvat kohdat eikä suoritettu koko ajan varsinaista toiminnan suunnitteluun liittyvää ajatustyötä. Nämä hankkeen rajoittavat lähtökohdat huomioiden kehittämistyön lopputulos on oikein hyvä ja on syytä uskoa, että oivaltaminen on tapahtumassa ja vanhusneuvostojen kehittämisestä tulossa hankekunnissa sellaista jatkuvaa työtä, jota sen pitäisi ollakin. Tie on valittu ja matka alkanut.

19 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 19 Miksi tarvitaan vanhusneuvostoja Vanhusneuvostokehittämistä Hankkeessa oli tavoitteena levittää vanhuspalvelulain pilotoinnissa saatua tietoa ja kokemusta hankealueen vanhusneuvostoille. Tämän tiedon perusteella jokaisella hankealueella edettiin kehittämistyössä oman lähtötilanteen ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Tausta Tavoite Kehittämistyön eteneminen Vaihe Demokratia-asiantuntija oli hankealueiden käytettävissä kehittämistyössä. Hankealueiden vanhusneuvostot saavat tietoa pilotoinnin tuloksista ja voivat soveltaa niitä omiin olosuhteisiinsa. Paikallinen suunnittelija teki kartoituksen oman alueensa vanhusneuvostoista Pidettiin aloitustilaisuus, jossa demokratiaasiantuntija kertoi pilotoinnin tuloksista, ja jossa sovittiin jatkosta. Hankealue Kaikki alueet Kaikki alueet Kaikki alueet Kaikki alueet Oulu, Seinäjoki Perustettiin paikallinen vanhusneuvostotyöryhmä, joka päätti kehittämistyön tavoitteet. Työryhmän jäseniin kuului sekä vanhusneuvoston jäseniä että vanhusneuvoston toiminnalle olennaisia virkamiehiä. Osa kokouksista tapahtui paikallisin voimin, osassa oli demokratia-asiantuntija paikalla. Oulu, Seinäjoki Oulu, Seinäjoki Vanhusneuvostotyöryhmä analysoi vanhusneuvoston nykytilaa (esim. SWOT-analyysin keinoin) Oulu, Seinäjoki Vanhusneuvostotyöryhmä valmisteli toimintasuunnitelman, vuosikellon ja toimintasäännöt. Kehittämistyöhön osallistui Tulokset Jatkossa Huomioitavaa Vanhusneuvostotyöryhmä arvioi kyselyn avulla kehittämistyön onnistumista. Demokratia-asiantuntija, paikallisten vanhusneuvostojen jäseniä, virkamies- ja järjestösihteereitä, muita virkamiehiä. Kaikilla hankealueilla ollaan nyt tietoisia pilotoinnin tuloksista ja kaikilla alueilla on myös arvioitu oman vanhusneuvoston tilaa, toimintaa ja kehittämistarpeita. Suurimmalla osalla hankealueista päästiin ainakin kehittämisen alkuun. Yhteistyö eri vanhusneuvostojen välillä jatkuu. Vanhusneuvostot ovat tiedostaneet kehittämisen tarpeen ja kehittämistyö jatkuu hankeajan päätyttyäkin. Kehittämistyön järjestelmällisyys ja intensiivisyys vaihteli vanhusneuvostosta riippuen. Oulu, Seinäjoki Oulussa myös muita virkamiehiä Kaikki alueet Kaikki alueet

20 Hyvinvointia edistävät palvelut 20 HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke 3. Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi ovat kohentuneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna heillä on korkeampi koulutustaso ja myös enemmän terveyteen liittyvää tietoa ja osaamista. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia, jos ajatellaan hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta Suomessa. Samalla tulee tukea ikääntyneiden täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Väestön hyvinvointia ja terveyttä määrittävistä tekijöistä saadaan koko ajan tarkentuvaa tietoa. Julkinen keskustelu painottuu usein pohtimaan esimerkiksi palveluiden saatavuutta tai yksittäisten elintapojen vaikutuksia. Ehkä nämä ovatkin selkeimmin tunnistettavia ja seurattavia asioita. Mutta muistakin hyvinvoinnin taustatekijöistä on jo vahvaa näyttöä. Väestötutkimuksissa on tunnistettu sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyvinvoinnin taustatekijöitä, mutta niihin vaikuttaminen on vielä vaikeampaa kuin väestön elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi. Hyvinvoinnin edistämisen erityinen haaste on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden menettämisen suurentunut riski on yhteydessä pieniin tuloihin, yksinäisyyteen, naissukupuoleen sekä lähipalvelujen heikkoon saatavuuteen. Tulevina vuosina palvelujen suunnittelussa on huomioitava erityisesti elintapasairauksien ehkäiseminen, ikääntyneen väestön yleistynyt päihteiden käyttö sekä erilaiset muistisairaudet. Jotta hyvinvoinnin edistäminen olisi vaikuttavaa ja onnistuisi väestötasolla, on tärkeää tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä ja asettaa tavoitteet palvelurakenteen muutokselle ja hyvinvoinnin edistämiselle niin, että ne kattavat elintapojen lisäksi myös rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät. Vanhuspalvelulaki ja hyvinvointia edistävät palvelut Vanhuspalvelulain säädös kunnan velvollisuudesta järjestää ikääntyneille kuntalaisille hyvinvointia edistävää neuvontaa ja ohjausta ( 12) on laajempi ja velvoittavampi kuin terveydenhuoltolain 20, joka kumottiin vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä. Uudessa vanhuspalvelulaissa on täydennetty palveluiden sisältöä sosiaalihuollon aineksilla. Keskeisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat terveys, toimintakyky, taloudellinen toimeentulo, koulutus, asuminen, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia ei voida laittaa tärkeysjärjestykseen. Lähtökohtana on, että ihmiset pyrkivät valinnoillaan hyvinvointiin, ja he voivat painottaa eri tavoin eri ulottuvuuksien merkitystä omalle hyvinvoinnilleen. Vanhuspalvelulaissa kunnan yleisiin velvollisuuksiin sisältyy hyvinvointia edistävien neuvontapalveluiden järjestäminen kaikille vanhuuseläkeiässä oleville kuntalaisille (yli 63-vuotiaat). Hyvinvointia edistävien palveluiden sisällöt määritellään vanhuspalvelulaissa kattamaan monipuolisesti hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn neuvonta, ohjaus ja ongelmien varhainen tunnistaminen: 1 hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus; 2ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus; 4sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; 5ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa

Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvonta sosiaalihuollossa 26.11.2013 Jaana Mäklin Vastuualuepäällikkö, TtM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Jaana Mäklin Esityksen rakenne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

1 / Author / 19-Dec-09

1 / Author / 19-Dec-09 1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 Vanhusneuvosto 22.04.2015 AIKA 22.04.2015 klo 10:00-12:00 PAIKKA Tupasvilla, Kortesjärvi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 11 Tupasvillan tehostettuun palveluasumiseen

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot