MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN"

Transkriptio

1 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Pohjanmaa-hankkeen seminaari mielenterveyden ensiavusta Vaasa Minna Savolainen, TtM, projektikoordinaattori, Stakes

2 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 2 Esityksen sisältö I Mitä on mielenterveys? Käsitteen monimerkityksellisyydestä, kehittymisestä ajassa, mitä positiivinen mielenterveys on II Mielenterveyden edistäminen Miten mielenterveyttä edistetään, mielenterveyden edistämisen tavoitteet ja tasot

3 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 3 I MITÄ ON MIELENTERVEYS

4 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 4 Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on (Hill 1995)

5 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 5 Mielenterveyden määrittelyn vaikeudesta Monimerkityksellinen käsite eräänlainen perheyhtäläisyyden käsite, jonka sisältö vaihtelee tilanteesta toiseen. Määrittelyt sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tilanteisiin ja aikakausiin.

6 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 6 Kukin aikakausi luo oman määritelmänsä Määrittelyissä heijastuvat aina aikansa arvot, asenteet ja normit. Mielenterveys käsitteenä on suhteellisen nuori (esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran virallisissa yhteyksissä vuonna 1952). Aiemmissa määrittelyissä ovat korostuneet luonnehdinnat psyykkistä häiriöistä, mielen sairauksista.

7 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 7 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa Alkukantaisissa kulttuureissa psyykkiset poikkeavuudet ymmärrettiin yleensä demonien eli pahojen henkien aiheuttamiksi. Antiikin Kreikka : ns. humoraalioppi, jossa oireiden selitettiin syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma ja musta sappi eli melanchole. Antiikin kaudelta ovat peräisin psyyken tilaa kuvaavat käsitteet, kuten mania, melankolia ja hysteria. Keskiaika: astrologia vaikutti voimakkaasti. Taikausko voimistui kirkon piirissä ja katolinen kirkko vahvisti opin noituudesta. Mielisairaus selitettiin tavallisesti ihmiseen asettuneesta riivaajasta johtuvaksi.

8 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 8 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (2) luvuilla taikausko vaikutti yhä, noitaroiviot roihusivat Euroopassa. Toisaalta sairauksia alettiin tarkastella yhteiskunnallisesti väestöllisinä ja taloudellisina ilmiöinä. Suomessa annettiin 1840-luvun alkaessa asetus heikkomielisten hoidosta ja avattiin houruhuone Helsingin kaupungin tykönä eli Lapinlahden keskuslaitos luvulle tultaessa psykiatrian kehitys sitoutui kiinteästi neurologiaan mielitaudit johtuivat hermoston sairauksista tai toimintahäiriöistä Vuonna 1897 perustettu maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Turvayhdistys mielenvikaisia varten muutti nimensä vuonna 1919 Sielunterveysseuraksi.

9 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 9 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (3) Mielisairaslaki asetettiin vuonna Sielunterveysseuran nimeksi tuli vuodesta 1952 Mielenterveysseura. Mielenterveyslaki tuli voimaan 1992.

10 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 10 Mielenterveyden historian neljä vallankumousta I Philippe Pinel 1798 poisti pariisilaissairaalassa olleiden 49 psykiatrisen potilaan kahleet ja toi heidät esiin vankiluolista ja Englannissa John Conolly poisti 1839 laitoksessaan kaikki potilaisiin kohdistuvat pakkotoimenpiteet. II Sigmund Freudin ajatukset mielenterveyden ja tunne-elämän häiriöiden dynaamisesta luonteesta lukujen taitteessa III ja 1960 luvulla väestövastuisen hoidon kehittyminen ja mielenterveystyö käsitettiin osaksi kansanterveyttä. IV 1900 luvun loppupuolella alkanut suuntautuminen kohti ennalta ehkäisyä.

11 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 11 Mielenterveys teorioissa ja malleissa Kolme päämallia: 1) Mielenterveys on mielisairauden kaunisteltu nimi tai mielen sairautta lieventävä ilmaisu (yksinapainen malli) 2) Mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päitä. Toisen olemassaolo sulkee toisen pois tai toisen lisääntyminen vähentää toista nk. jatkumoajattelu (kaksinapainen malli) 3) Mielenterveys ja mielen sairaus ovat erillisiä ja erilaisia käsitteitä (kahden jatkumon malli)

12 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 12 Mielenterveys ja mielen sairaus; kaksi eri käsitettä Mielenterveys elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla Mielen sairaus lääketieteellinen käsite voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteellisin keinoin

13 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 13 Mielenterveyden kaksi suuntaa (?) Positiivinen mielenterveys tarkastelee mielenterveyttä voimavarana, joka on tärkeä yksilön yleiselle hyvinvoinnille sekä kyvyille ymmärtää ja hallita elämää ja ympäristöä, viestiä keskenämme sekä toimia tuottavana ja luovana yhteisön jäsenenä. Negatiivinen mielenterveys koskee psyykkisiä ongelmia, oireita ja häiriöitä.

14 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 14 Positiivinen mielenterveys Mielenterveys on ihmisen terveenä olemisen ydintä: EI OLE TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ! Mielenterveys on ihmisen voimavaraa, jota ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä. Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä.

15 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 15 Mielenterveyttä määrittävät tekijät Mielenterveyttä määrittävät ja siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot. Lavikaisen ym. (2001) mukaan käsitettä voidaan kuvata seuraavasti:

16 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 16 Sosiaalinen tuki Sosiaalinen tuki ja m uu vuorovaikutus ja m uu vuorovaikutus y k s ilö ta s o y k s ilö ta s o perhepiiri p e rh e p iiri koulu koulu työ työ y h te is ö ja y m p ä ris tö y h te is ö ja y m p ä ris tö h hallinto a llin to ja ja p palvelut a lv e lu t Yhteiskunnalliset rakenteet ja resu rssit s o s ia a lip o litiik k a yhteiskuntajärjestelm ä koulutusresurssit asunto-olot taloudelliset voim avarat palvelujen saatavuus ja laatu MIELENTERVEYS Yksilökohtaiset tekijät ja kokem ukset tunne-eläm ä, ajattelu, toim inta identiteetti, käsitys itsestä, itsetunto autonom ia sopeutum iskyky (hallinta, stressinsietokyky) m u u t y k s ilö llis e t v o im a v a ra t (k o u lu tu s, tie to ) eläm än koettu m ielekkyys ru u m iillin e n te rv e y s K u lttu u ris e t arvot v a llits e v a t y h te is k unnallis e t arvot (tasa-arvo, ihm isoikeudet) m ielenterveyteen kohdistuva sosiaalinen arvostus sosiaalista kanssakäym istä m ä ä rittä v ä t s ä ä n n ö t m ielenterveyden ja sen häiriöiden sosiaaliset m ääritteet m ielenterveysongelm ien le im a a v u u s poikkeavuuden sieto

17 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 17 Mielenterveys dynaamisena prosessina Mielenterveys on monitahoinen, dynaaminen ja kokonaisvaltainen ilmiö. Mielenterveys on liikkuva prosessi, joka vaihtelee elämätilanteiden ja elämän kulun eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin. Mielenterveyteen vaikuttavat monet altistavat, laukaisevat ja tukevat tekijät ja sillä on puolestaan moniulotteiset seuraukset ja lopputulokset. Seuraavassa kuviossa on kuvattu mielenterveyttä prosessina.

18 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 18 Mielenterveyden funktionaalinen malli (Lahtinen ym. 1999) YHTEISKUNTA JA KULTTUURI ALTISTAVAT TEKIJÄT perinnöllisyys raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät varhaiset lapsuudenkokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen LAUKAISEVAT TEKIJÄT esim. elämäntapahtumat MIELENTERVEYS yksilön voimavarat SOSIAALINEN TILANNE esim. sosiaalinen tuki SEURAUKSET hyvinvoinnin taso ruumiillinen terveys oireilu tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu tyytyväisyys sukupuolielämään palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI

19 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 19 Mielenterveyden suojatekijät ja riskitekijät Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka elämänvaikeuksissa kannattelevat, ikään kuin suojaavat ihmistä. Suojaavat tekijät auttavat kohtamaan vaikeuksia ja ratkomaan niitä. Suojaavat tekijät vahvistavat mielenterveyttä ja elämänhallintaa sekä toimintakykyä. Riskitekijät vaarantavat elämän ja toimintojen jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Riskit tarkoittavat niitä yksilön ja ympäristön vaikutuksia, jotka estävät ja vähentävät yksilön mahdollisuuksia elää terveesti sekä tasapainoisesti.

20 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 20 Suojaavat tekijät ja riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Esimerkkejä: Sisäisiä suojaavia tekijöitä: hyvä fyysinen terveys ja perimä myönteiset varhaiset ihmissuhteet riittävän hyvä itsetunto ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutustaidot kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita mahdollisuus toteuttaa itseään Sisäisiä riskitekijöitä: biologiset tekijät, esim. kehityshäiriöt, sairaudet itsetunnon haavoittuvuus avuttomuuden tunne huonot ihmissuhteet eristäytyneisyys, vieraantuneisuus Ulkoisia suojaavia tekijöitä: sosiaalinen tuki, ystävät koulutusmahdollisuudet työ tai muu toimeentulo kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet turvallinen elinympäristö lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät Ulkoisia riskitekijöitä: erot ja menetykset hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen työttömyys ja sen uhka päihteet köyhyys, kodittomuus, leimautuminen haitallinen elinympäristö

21 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 21 Kiteytetysti mielenterveys on Inhimillinen, elämään myönteisesti vaikuttava voimavara, joka mahdollistaa oman elämän elämisen mahdollisimman täysipainoisesti. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Hyvää mielenterveyttä vahvistavat emotionaaliset ja sosiaaliset taidot. Mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot.

22 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 22 Mielenterveys on Ihmisen ulottuvuus, joka tekee ihmisestä joustavan ja elämäniloisen, joka johtaa mielenrauhaan ja sekä omien että muiden ihmisten tarpeiden tasapainoiseen huomioonottamiseen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006).

23 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 23 II MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

24 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 24 Miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää? Mielenterveys on erottamaton osa kansanterveyttä ja sillä on merkittävä vaikutus kansakuntiin ja niiden inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä ja vaikeuttavat vähintään joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa eniten työkyvyttömyyttä. Yksilön näkökulmasta henkinen pahoinvointi ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja elämänlaadun heikentymistä. Mielenterveysongelmien ja häiriöiden hoito kuormittavat yhteiskuntaa taloudellisesti.

25 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 25 Mielenterveyden edistämisen perusta Rakentuu ajatukselle mielenterveydestä voimavarana (positiivinen mielenterveys). Korostaa erityisesti osallistumista ja voimaantumista (empowerment). Keskeistä terveyttä hoitava (salutogeeninen) lähestymistapa perinteisen sairaus- ja häiriökeskeisen ajattelun sijaan. Keskeistä näkemys mielenterveyden edistämisestä prosessina ja pitkän aikavälin investointina.

26 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 26 Mielenterveyden edistämisen määrittely Voi olla mitä tahansa toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä terveyttä (Britannian terveyskasvatusvirasto, Quality Framework, 1997).

27 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 27 Mielenterveyden edistämisen tavoitteet Pyritään saamaan aikaan yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä olosuhteita. Tavoitteena on suojella, tukea ja ylläpitää emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia ja Luoda olosuhteet jotka mahdollistavat psyykkisen ja psykofyysisten kehityksen, joustavan sinnikkyyden, pärjäämisen ja voimaantumisen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006)

28 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 28 Mielenterveyden edistämisen toimintaperiaatteet (Mielen)terveyttä tukevan yhteiskuntapolitiikan rakentaminen. Mielenterveyttä tukevien ympäristöjen rakentaminen. Yhteisön toiminnan vahvistaminen. Henkilökohtaisten taitojen vahvistaminen. Terveyspalveluiden uudelleen suuntaaminen. (Ottawan asiakirja terveyden edistämisestä 1986)

29 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 29 Mielenterveyden edistämisen painopiste Koko väestön hyvinvoinnin tukemisessa: niiden, jotka ovat hyvinvoivia ja terveitä, niiden, joilla on mielenterveyden riskejä, ja niiden, jotka ovat sairastuneet.

30 Hoito Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 30 Varhainen puuttuminen Hoito Tunnistaminen Kohdennettu Ehkäisy Kuntoutus Kuntoutus Valikoiva Hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen strategiat Universaali Voimaantuminen Kyvyt (competence) Tukea antavat ympäristöt Pärjäävyys (resilience) (Barry 2001) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- Mielenterveyden ja kehittämiskeskus edistäminen

31 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 31 Strategioita mielenterveyden edistämiseksi Koko yhteiskunnan kehittäminen (mielen)terveyttä edistäväksi. Ihmisoikeuksien edistäminen. Leimautumisen ehkäisy, stigman vastainen työ. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Mielenterveyttä edistävien ohjelmien kehittäminen. Mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja preventiivisten toimintamallien kehittäminen. Yksilön ulkoisten riskitekijöiden vähentäminen (mielenterveysuhkien torjunta). Sosiaalisen pääoman kartuttaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Väestön mielenterveysosaamisen (tieto-taidon) lisääminen. Riittävän sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen tarjoaminen. Yksilön voimavarojen lisääminen ja itsetunnon sekä itsetiedostuksen vahvistaminen.

32 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 32 Mielenterveyden edistämisen tasot Mielenterveyden edistäminen on moniulotteista toimintaa, joka käsittää useita eri tasoja. Mielenterveyden edistämistä voidaan toteuttaa: yhteiskunnan tasolla (metataso): terveys- ja hyvinvointipolitiikka ja väestöstrategiat valtakunnan tasolla yhteisötasolla (mesotaso): kuntapalvelut ja strategiat paikallisesti, organisaatiot, työpaikat, koulut, asuinalueet jne. yksilötasolla (mikrotaso): tiedon lisääminen, voimavarojen, elämäntaitojen, ongelmaratkaisukykyjen jne. vahvistaminen, riskitekijöiden vähentäminen, häiriöiden ennalta ehkäisy

33 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 33 Mielenterveyden edistämisen kohteet Koko yhteiskunta. Kunta. Eri sosiaaliryhmät. Tunnistetut riskiryhmät. Perheet, lähiyhteisö, yksilöt.

34 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 34 Mielenterveyden edistäminen politiikoissa Suomi otti ponnekkaasti asiakseen mielenterveyden edistämiseen liittyvät kysymykset ensimmäisellä EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ja syksyllä 1999 järjestettiin EU:n ministerikokous mielenterveysasioista. Vuonna 2005 WHO:n Euroopan ministerikokouksen julkaisi toimintasuunnitelman, jossa korostetaan kansalaisten hyvinvoinnin merkitystä. Vuonna 2005 valmistui Euroopan yhteisöjen komission Vihreä kirjan (Vihreä kirja- väestön mielenterveyden parantaminen, tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia). Euroopan Unionin mielenterveysstrategia valmistunee vuoden 2007 aikana. Suomessa mm. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 ohjelma, Terveys kansanterveysohjelma, Sosiaalialan kehittämishanke. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma: terveyden edistämisen politiikkaohjelma, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdeohjelma valmisteilla (Mieli työryhmä)

35 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 35 Mielenterveyden edistäminen kunnan tehtävänä Kiinteänä osana yleistä terveyden edistämisen toimintaa. Laaja-alainen tehtävä, jota tulee toteuttaa kaikilla sektoreilla. Suurin osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu terveydenhuollon ulkopuolella: ympäristö-, kaavoitus- ja liikennesuunnittelussa, sosiaali- ja terveystoimessa, kulttuuritoimessa, opetus- ja koulutoimessa, työvoimapolitiikassa, poliisin toiminnassa jne. Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon niiden mielenterveysvaikutukset.

36 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 36 Interventiot väestön mielenterveyden edistämiseksi Tehokkaita interventiota on tutkittu ja vaikuttavuudesta on näyttöä. Esimerkiksi: Mielenterveyden ensiapukurssit. Ennalta ehkäisevät työmenetelmät perheiden ja lasten tueksi, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma (Toimiva lapsi&perhe). Asepalvelusikäisten nuorten miesten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen (Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli). Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö (Ystäväpiiritoiminta). Jobs Työhön syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä tukeva ryhmämenetelmä.

37 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 37 Yksilön mielenterveyden edistäminen Huolehtiminen omasta henkisestä hyvinvoinnista. Oman mielenterveysosaamisen lisääminen. Läheisen hyvän mielenterveyden edistäminen tukemalla ja vahvistamalla tämän voimavaroja ja tarjoamalla apua sekä tukea ongelmien vaikeutumisen ehkäisemiseksi.

38 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 38 Mielenterveys tarttuu Mielenterveys eli henkinen hyvinvointi tarttuu ihmisestä toiseen. Henkistä hyvinvointia pitää levittää ja tartuttaa ihmisten keskuudessa!

39 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 39 KIITOS MIELENKIINNOSTA!

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin Mieli 2009 Eija Stengård Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Mistä tukea käytännön työhön? Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot